Akselin ympäri

Oheismateriaali opettajille Akselin ympäri -kierroksen teokset: Kuutamomaisema 1881, öljy levylle "Seitsemän veljestä" Mainosjuliste (Veljesten pako Jukolaan) 1907, litografia, 110 x 70cm Ensi opetus 1887, öljy kankaalle, 115,5 x 98cm Sammon taonta 1893, öljy kankaalle, 200 x 152cm Ad Astra 1894, öljy kankaalle Rakennus 1903, tempera kankaalle, 77,5x145,5cm Impi Marjatta ja Kapperi 1892, öljy, 97x64cm Goia Gidogo 1909, guassi paperille Virtahevot Tanajoessa 1910, öljy kankaalle Jorma Gallen-Kallelan Afrikan ajan luonnoksia ja piirustuksia Lisäksi valokuvia sekä Afrikan ajan luonnoksia ”elämystunnelissa”.

Valtion Taidemuseon Gallen-Kallela -luettelo. Linkit useaan Gallen-Kallelan työhön jpg.-tiedostona: http://www.fng.fi/cgibin/art.pl?fi_home_artist_empty_empty_agallenk_X0311100=agallenk&version=html4&&w=X0366600&w=X0034500&w=X0311800&w=X0014200&w=X0029900&w=X0141600&w=X0034200&w=X0170300&w=X0284400#X0311100 Tämän materiaalin tehtävistä on yksittäisten kuvien linkit tähän luetteloon tai eri taidemuseoiden kokoelmakuviin. Tietoja ja opetusmateriaaleja Akseli Gallén-Kallelasta Akselin aikajana: pääset katsomaan mitä Akseli puuhaili sinun iässäsi! Aikajanalla esitellään myös muita taiteilijoita sekä yleisiä historian tapahtumia Akselin ajalta: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/aikajana.htm Akselin kotisivut/ Akseli Gallen-Kallela -museo http://www.gallen-kallela.fi/kaikki_kotini/index.htm Taulun Ensiopetus esittely, löydät myös Ateneum-oppaan opettajille: http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=14133 Tampereen taidemuseon Musti-sivut: http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/musti/mustiakseli.html Gallen-Kallela -työpaja isommille oppilaille: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/verkkomatka/gallen_teksti.htm Kalela: http://www.kalela.net Tutustu tarujen Eurooppa -sivuihin! Mukana Gallen-Kallelan Kalevala-kuvituksia: http://www.gallen-kallela.fi/tarujeneurooppa/index.html Räsänen, Marjo, 2000: Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Helsinki: Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osasto Kuvataide -muotokuvia Tunnetko kaverisi? Lapset seisovat piirissä pitäen toisiaan kädestä. Yhdeltä peitetään silmät ja hän seisoo piirin keskellä. Sieltä hän lähtee etsimään kavereitaan (jotka pysyvät paikallaan) ja koettaa koskettamalla ja tunnustelemalla tunnistaa tämän lapsen. Muotokuva toista tunnustelemalla Ollaan pareittain vastakkain kosketusetäisyydellä. Jokaisella on suuri paperi ja vahaliituja. Vuorotellen tehdään parista muotokuva. Piirtäjä tunnustelee parinsa profiilia, ja samanaikaisesti toisella kädellä piirtää parin kuvaa paperille yksityiskohtineen. Paperiin ei katsota. Myös silmät voivat olla sidotut piirtämisvaiheessa.

Ihmeellisten henkilöiden muotokuvat (Lähde: Kuvasilta kuvataiteeseen) Akselin maalaamia muotokuvia löytyy mm. : http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli/huone8.html Katselkaa Giuseppe Arcimboldon taulua Herra Kesä (öljy, 1563). Kalvo kirjassa Kuvasilta kuvataiteeseen s. 64. Hakekaa ulkoa luonnonmateriaaleja, lehtiä, korsia, neulasia, kiviä, käpyjä ja kasveja. Näistä sommitellaan pulpetille kasvokuvia. (Tehtävään voi käyttää myös luokkatilasta löytyviä esineitä.) Millaisia henkilöitä syntyy? Minkä nimisiä he voisivat olla? Millaisilla muutoksilla saadaan ilme vaihtumaan? Miten etukuva muutetaan sivukuvaksi? Muotokuvaideat voidaan liimata paperille ja luokkaan saadaan Ihmeellisten henkilöiden muotokuvagalleria. Omakuva – silmä silmä nenä suu (Lähde: Kuvasilta kuvataiteeseen) Akseli Gallen-Kallela maalasi itsestään useita muotokuvia. Omakuvien tekoon hän käytti tietenkin mallia, omaa peilikuvaansa! Tehkää peilin avulla omakuva ja tutkikaa samalla kasvojen mittasuhteita. Jokaisella oppilaalla on oma peili, jonka hän asettaa pulpetille. Kurkistamalla peiliin oppilas yrittää nähdä vain toisen silmänsä. Kumpi silmä näkyy? Tutkitaan silmän rakennetta, sen osia. Oppilas piirtää katsovan silmänsä pienelle paperille. Hän etsii peilistä toisenkin silmänsä piirrettäväksi toiselle paperinpalalle. Sitten hän piirtää, samoin peilistä tutkien, nenänsä ja suunsa, molemmat erillisille papereille. Näin hän saa piirrokset neljästä kasvojensa osasta, joista kootaan omakuva palapelin tapaan. Ennen liimaamista harkitaan tarkasti kasvonosien sijaintia, suhteita ja välimatkoja. Mitkä pään osat vielä puuttuvat? Mihin olisi piirrettävä posket, otsa, leuka, kaula ja hiukset? Näkyvätkö korvat? Omakuvan tarkastelua voi jatkaa tuomalla kotoa valokuvia. Kuvia kannattaa suurentaa monistuskoneella. jolloin aihe pelkistyy. Valokuvasuurennoksia verrataan palapeliomakuviin ja etsitään, mistä kohtaa ne muistuttavat toisiaan eniten. Kuvapareista kootaan omakuvanäyttely. Oppilaat muuntavat valokuvista tehtyjä suurennoksia piirtäen tai leikellen ja liimaten. He kuvittelevat minkä näköisiä ovat aikuisina tai vanhuksina. Mihin ammattiin he ehkä valmistuvat? Tuloksista kootaan tulevaisuuden luokkakuva: kuva luokkakokouksesta 40 vuoden kuluttua. Omakuva siluettina Kiinnitetään paperi seinälle, lapsi istuu sen eteen, piirtoheittimellä tms. heijastetaan valoa niin, että lapsen päästä heijastuu varjo paperille. Piirretään pään ääriviivat paperille. Profiilikuva leikataan irti ja liimataan toiselle paperille. Kuvataide – maisemia:

Maisema luonnonmateriaaleista (Lähde:Askarteluavain) Tarvikkeet: paksua kartonkia liimaa erilaisia luonnon materiaaleja, esim. hiekkaa, heinää, lehtiä, puista pudonneita oksia. Toteutus: Piirrä maisemasuunnitelma kartongille. Levitä liima ja Asettele keräämäsi materiaalit maisemaksi. Mieti, mitkä materiaalit kuvaavat mitäkin osaa maisemassa. Anna työn kuivua. Tehtävän voi toteuttaa myös ryhmätyönä, jolloin voidaan käyttää suurempaa kartonkia. Parhaan tuloksen saa, jos antaa luonnonmateriaalien kuivua ennen liimausta. Maisemat voi laittaa esille vaakatasoon, jos materiaalit ovat niin raskaita, ettei työtä voi ripustaa seinälle. Autiomaan rannalla (lähde: Kuvasilta kuvataiteeseen) Jokainen saa A3 paperin, joka kiinnitetään maalausalustaan. Toinen puoli arkista kastellaan puhtaalla vedellä sivellintä käyttäen, toinen puoli jää kuivaksi. Rajaviivan ei tarvitse olla suora. Märkä puoli on meri, kuiva puoli on autiomaa. Kuivahkoksi puristetulla siveltimellä maalataan meren puolelle merellisiä ja vetisiä asioita. Oppilaita voi kehottaa käyttämään värejä, jotka tuntuvat mereen sopivilta. Autiomaan puolelle maalataan rapisevan kuivia asioita kuumilla väreillä – edelleen kuivahkolla siveltimellä. Miten väri käyttäytyy märällä ja kuivalla paperilla? Miltä sively tuntuu? Kummalle on helpompi tehdä pieniä yksityiskohtia – kummalle suurempia pintoja? Millaiset värit tuntuvat kuumilta, millaiset merenviileiltä? Suomalainen ja afrikkalainen maisema Tutkikaa Akselin maalauksia Suomesta ja Afrikasta. Taidemuseon sivuilta linkit jpg.-tiedostoihin: http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli/huone2.html http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli/huone14.html Tutkikaa maalausten värejä. Mitä värit kertovat maisemasta? Näkeekö väreistä maiseman lämpötilaa? Piirtäkää vahaliiduin tai maalatkaa vesivärein maisemakuvat Suomesta ja Afrikasta. Koettakaa ilmaista suomalaista luontoa värein, miettikää afrikkalaiselle luonnolle myös omat värit. Käyttäkää mielikuvitusta. Liioitelkaa! Asettakaa maalaukset näytille pareittain. Afrikan tähti nykyaikana Sekä Akseli että hänen poikansa Jorma pitivät kartoista. He tutkivat mielellään karttoja, ja kuten tiedämme matkustelivat molemmat mm. Afrikassa. 10-vuotias Jorma piirsi safarilla kaikkea mitä ympärillään näki. Tutkikaa erilaisia kuvia Afrikasta sekä maaseudulta että kaupungeista. Akseli asui Nairobissa, joka sata vuotta sitten oli pieni vuoristokylä. Nykyään se on miljoonakaupunki ja

itsenäisen Kenian pääkaupunki. Katsokaa kaupunkikuvia esim. kansalaisjärjestöjen sivuilta tai matkailusivuilta. Linkki kuvagalleriaan: http://www.domnik.net/topoi/fi/05ke.shtml Matkailusivut esittelevät Nairobin esim.: http://www.world66.com/africa/kenya/nairobi/lib/gallery Tutkikaa, miten Afrikan tähti -pelilauta eroaa mantereen nykyelämästä? 1) Piirrä kuvitettu kartta matkalta nykyajan Afrikkaan. Voit tehdä kartan safarista, mutta piirrä vaikka lähtöpaikaksi kaupunki. Mitä kaikkea nykyajan Afrikassa voisi tulla vastaan? 2) Yhteistyössä luokan kanssa voitte piirtää uuden Afrikan tähti -laudan, joka kuvaa nykyajan Afrikkaa. Tutustukaa pelilaudan tekoa varten kuviin eri puolilta mannerta sekä esim. Afrikan nykyisiin elinkeinoihin. Pelatkaa uudella pelilaudalla! Ex Libris Ex libris on latinaa, vapaasti käännettynä sanapari tarkoittaa: minun kirjani/ kirja hyllystäni/ kuuluu kirjastooni. Exlibrikset ovat kirjanomistajamerkkejä, jotka yhdistävät kirjallisuuden ja pienoistaiteen. Aihe usein symbolisesti kuvaa asioita, jotka merkin omistajalle ovat elämässä tärkeitä: ammattia, harrastuksia, kotiseutua, sukua, arvoja jne. Merkki kiinnitetään kirjan etusisäkanteen, sen vasempaan yläkulmaan. Ohje on vanha ja sovellettavissa, sillä muutenhan kirjan kaunistukseksi tarkoitettu exlibris jää paperikannen läpän taakse piiloon. Näissä tapauksissa oikea ylänurkka on parempi. Katso Akselin suunnittelemaa omaa Ex Libristään. Mitä taiteilija on halunnut kertoa itsestään kuvan kautta? Millaisen Ex Libriksen sinä tekisit? Mitä se kertoisi sinusta itsestäsi? Sen voi toteuttaa piirtämällä tai sitten kuvan voi tehdä linopainannalla. Akselin Ex Librikset on tehty grafiikan menetelmin. Linopainanta: Tarvikkeet: Vesiliukoiset linovärit, linolevyt, linoveitsi, väritela ja lyijykynä. Linopainannassa kuvio tehdään linolevylle esim. lyijykynällä ja kaiverretaan sitten linoveitsellä. Väri levitetään linolevylle telalla, jossa on tasaisesti väriä. Päälle asetetaan paperi, jolle kuvio painetaan. Jätä painettavalle paperille tilaa tekstille. Ex Librikseen kuuluu kirjoittaa ensinnäkin sanat Ex Libris sekä omistajan oma nimi. Tee teksti valitsemallasi värillä ja tekniikalla. Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia Ex Libriksiä. Nimen jälkeen linkki jpg.-tiedostoon: Mary ja Axel Gallenin exlibris (81.6 kB)

1895, levy 11,8x6,3 ; lehti 14,4x8,4 cm, puupiirros, paperi Sammon puolustus (79.1 kB)

1895, levy 22,7x17,8 ; lehti 23x18,5 cm, puupiirros Alex Wahlbergin exlibris (82.3 kB)

1896, levy 8,3x5,4 ; lehti 10,9x6,3, viivasyövytys J.J. Tikkasen exlibris (52.8 kB)

1896, levy 8,2x6 ; lehti 13,6x10,8 cm, viivasyövytys Kuoleman kukka (62.5 kB)

1896, levy 9,4x5,4 ; lehti 19,8x7,3 cm, väripuupiirros Eliel Aspelinin Ex libris (82.7 kB)

1897, levy 9,2x7 ; kuva 8,7x6,6 ; lehti 10,5x8,2, viivasyövytys, paperi

Eliel Aspelinin exlibris I (pienempi muunnos) (81.7 kB)

1897, levy 9,1x6 ; lehti 28,4x19,7, etsaus, ruskea Omakuva suoraan edestä (47.2 kB)

1897, levy 17,2x13,2 ; lehti 28,4x19,7, kuivaneula ja viivasyövytys Taiteilijan veljen, apteekkari Filip Gallenin exlibris (69.1 kB)

1897, levy 14x6,3 ; lehti 14,9x6,9 cm, etsaus ja akvatinta, ruskea sävy Tali ja Adolf Paulin exlibris (69.5 kB)

1897, levy 10x5,5 ; lehti 19,6x14, etsaus Tri Otto Engströmin exlibris (68.6 kB)

1897, levy 13x10 ; lehti 16,5x11, puupiirros Tri Otto Engströmin exlibris (85.0 kB)

1897, levy 9,1x5 ; lehti 28,6x18,7 cm, etsaus Tri Pouzet'n exlibris (73.9 kB)

1901, levy 10,2x6,5 ; kuva 7,5x5,8 ; lehti 19,9x14,3, viivasyövytys Hugo Samzeliuksen exlibris (96.3 kB)

1904, levy 9,6x7 ; lehti 17,2x16,3 cm, viivasyövytys Ex Libristä varten voidaan myös lukea ääneen katkelma Eino Leinon runosta ”Merenkylpijä-neidot” (kirjasta Helkavirsiä). Oman Ex Libriksen kuvittamisessa käytetään jotakin luetun runon aihelmaa, joka tuntuu itsestä kaikkein mielenkiintoisimmalta.

”Merenkylpijä-neidot

Mikä on hanhien havina

Vienan virran kainalossa?

Ne on kolme hiiden neittä,

riisuit sulkansa kivelle,

menit merta kylpemähän;

illan ruskossa tulevat,

aamun koitossa katoovat.

Tuo oli Lippo linnustaja

kiven kirjavan takana,

katsoi siivet kaunehimmat.

Pilvet päivä jo punasi.

Nousivat merestä neiet,

löyti kaksi lentimensä;

kolmas etsi, ei tavannut.

Impi itkuhun hyrähti.” Unelmien talo Akseli suunnitteli ja rakennutti kaksi suurta ateljee-kotia itselleen. Toinen oli Kalelan erämaa-ateljee Ruovedellä ja toinen oli linnamainen Tarvaspää Espoon Leppävaarassa. Ne olivat Akselin unelmien taloja. http://www.gallen-kallela.fi/kaikki_kotini/index.htm Suunnittele itsellesi unelmiesi talo. Se voi sijaita missä vaan ja olla minkä muotoinen tahansa. Piirrä kuva unelmien talostasi ja piirrä kuvaan myös itsesi ja halutessasi muita, jotka talossa asuvat. Piirrä kartta paikasta, jolla talo sijaitsee. Tee karttaan reittejä, joita pitkin mielelläsi kuljet unelmiesi talon ympäristössä. Millaisia maisemia talon ikkunoista voi nähdä? Voiko talon ympäristössä kohdata villieläimiä? Onko siellä vaikeaa vai helppoa liikkua? Käytätkö apunasi kulkuvälineitä? Tehkää unelmien taloista ympäristöineen pienoismalleja. Julisteita Akselin suunnittelemia julisteita mm: http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli/huone10.html Akseli teki itse näyttelyjulisteensa, ja kehitti julistetaidetta ensimmäisenä Suomessa. Katsokaa esim. kirjan Seitsemän veljestä julistetta. Akseli innostui kirjasta ja halusi kuvittaa sen. Aleksis Kivestä Akseli kirjoittaa näin Kallela-kirjassaan: ”Oma maailmani tulvaili hänen teoksistaan vastaani. Hänen merkeissään olin elänyt siihenastisen elämäni, etsinyt luonnosta ja kansasta samaa kuin hänkin, ja nyt hän antoi minulle kaiken uudestaan runoutensa väkevässä kirkastuksessa, syventäen sisäismaailmaani ja avaten uusia polkuja etsinnälleni.” Mikä kirja on tehnyt sinuun vaikutuksen? Tai mikä kohta kirjasta tai sadusta? Kuvita se ja tee mainosjuliste kirjasta. Piirustus musiikin säestyksellä Gallenin ateljeekodissa, Kalelassa oli flyygeli suuressa työskentelyhuoneessa. Mary-vaimo soitti mielellään pianoa, ja Akseli maalasi pianon säestyksellä. Kerran Maryn soittaessa laulua Velisurmaaja, keksi Akseli maalata laulun tarinan tauluksi. Mary sai soittaa laulua uudestaan ja uudestaan, kunnes Akselin sommitelma maalausta varten oli valmis. Tehkää piirtämisen tai maalaamisen taustamusiikkia itse pianolla. Kaikki voivat vuorotellen soittaa, ja muut kuuntelevat ja tekevät musiikin mukaista viivaa sekä muotoja. Soittajan ei tarvitse soittaa oikeaa sävelmää, vaan tärkeää on tuottaa erilaisia tunnelmia, esim. matalaa, korkeaa, uhkaavaa, kevyttä, hiljaista, isoista tai pomppivaa.

Liike ja draama Akselin mallit Akseli etsi malleja maalauksilleen usein tavallisen kansan parista. Malleiksi löytyi ihmisiä, jotka olivat ulkonäöltään sopivia tauluihin. Usein malleista piti myös löytyä oikeanlaisia tunteita, jotta Akseli sai ikuistettua haluamansa ilmeet. Katsokaa esim. Akselin maalauksia: Rakennus (1903, 77,5x145,5, tempera, kangas) (56.2 kB) ja Lemminkäisen äiti (1897, 85,5x108,5 cm, tempera, kangas) (61.0 kB) Tutkikaa henkilöiden ilmeitä. Mitä ne kuvastavat? Miksi monissa muissakin Akselin töissä on niin vakavia ihmisiä? Malliksi Rakennus -taulua varten Akseli löysi Kalvolasta nuoren naisen, jonka mies oli juuri kuollut. Lemminkäisen äidin mallina taas oli Akselin oma äiti. Kuvaa maalatessaan Akseli puheli äidille niin surullisia asioita, että tämä lopulta alkoi itkeä. Ilmeet vaihtuvat: Ollaan pareittain vastakkain. Toinen parista laskee hitaasti neljään. Toinen tekee joka numerolle erilaisen ilmeen. Ilmeet voivat kuvastella erilaisia tunteita: iloinen, surullinen, vihainen, pelokas jne. Laskija laskee monta kertaa peräkkäin, ja ilmeiden tekijä koettaa säilyttää jokaisella laskukerralla samat ilmeet. Parit vaihtavat osia. Asennot vaihtuvat: Samalla tavoin parin kanssa toinen laskee hitaasti neljään, mutta nyt toinen ottaa joka numerolle kokonaisen asennon, joka kuvaa jotakin tunnetilaa. Asentojen tekijä koettaa taas säilyttää samat asennot joka laskukerralla. Parit vaihtavat osia. Tunteet pantomiimina: Oppilaat esittävät vuorotelle pantomiimina, ilma sanoja jotakin tunteita. Muut arvaavat, mikä tunne on kyseessä. Samalla voidaan miettiä, mistä tunne johtuu, mitä on ehkä tapahtunut ennen esitettävää hetkeä, millainen henkilö on kyseessä. Tehtävää voi jatkaa niin, että oppilaat miettivät etukäteen myös esim. henkilön iän, ja muut koettavat arvata myös sen tunteen lisäksi. Tehtävässä voidaan mennä Akselin aikaan, jolloin oppilaat miettivät myös esittämänsä henkilön asemaa ja varallisuutta. Onko kyseessä kenties kerjäläislapsi vai tehtaanjohtaja? Tehtävän yhteydessä voidaan miettiä taas mistä tunteet näillä henkilöillä voisivat johtua. Henkilöistä voidaan luoda yhdessä pieniä tarinoita pantomiimien pohjalta. Mallitanssi: Katsotaan yhdessä Akselin maalausten henkilöitä ja heidän asentojaan. Mielenkiintoisia asentoja löytyy esim. teoksista: Conceptio artis (1894, 65x47 cm, guassi, paperi) (48.5 kB) Kullervon kirous (1899, 184x102,5 cm, öljy, kangas) (64.0 kB) Tuonelan joella, esityö Juseliuksen mausoleumin freskoa varten (1903, 77x145,5 cm, tempera, kangas) (48.8 kB) Aino-taru, triptyykki (1891, keskiosa 154x154, sivuosat 154x77, öljy, kangas) (64.8 kB) Sammon taonta (1893, 200x152, öljy, kangas) (64.7 kB)

Ad astra (1894, öljy, 76 x 85cm) Taidemuseon sivuilta löytyy linkki jpg.-tiedostoon: http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/akseli/huone5.html Sammon puolustus (1896, tempera, 122x125) http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/kuvat/66.jpg Koetetaan hakea samanlaisia asentoja ja pysyä paikallaan – Akselin mallit saivat olla samassa asennossa joskus tuntikausia! Kun asennot ovat tulleet tutuiksi, vaihdellaan opettajan laskiessa tai taputtaessa käsiään yhteen aina asennosta toiseen. Opettaja voi aloittaa hyvin hitaasti, mutta nopeuttaa sitten rytmiä, kunnes asentojen vaihdokset liudentuvat tanssiksi. Kuvat heräävät eloon Pienryhmätehtävä: valitaan joitakin Akselin maalauksia kuvina, esim. Ensiopetus (1887-1889, 115,5x98, öljy, kangas) (38.1 kB) Sammon taonta (1893, 200x152, öljy, kangas) (64.7 kB) Kevät (1903, 77x145 cm, tempera, kangas) (32.9 kB) Rakennus (1903, 77,5x145,5, tempera, kangas) (56.2 kB) Velisurmaaja (1897, 66x56,5 cm, tempera, kangas) (50.4 kB). Tehtävän kannalta toimiva kuva on sellainen, jossa on muutama selkeästi erottuva henkilö. Ryhmä tarkastelee yhtä kuvaa hetken aikaa, minkä jälkeen kuva peitetään. Ryhmä muodostaa luokkaan samanlaisen tilanteen kuin maalauksessa. Koetetaan rakentaa mahdollisimman samanlainen sommitelma ilmeitä ja asentoja myöten. Muut voivat vielä verrata sommitelmaa alkuperäiseen kuvaan. Opettajan merkistä kuva herää eloon! Millainen tilanne syntyy, kun kaikki saavat alkaa liikkua ja puhua maalauksen henkilöinä?

Liikkuminen Kalevalan sanoin Kalevala oli Akselin lempikirja. Sen kieli on meille nykyihmisille joskus vaikeaa ymmärtää, mutta kielen sanat ovat silti ilmaisevia, vaikkemme tarkkaan tietäisikään niiden merkitystä. Koettakaa liikkua Kalevalan verbien mukaan. Opettaja huutaa verbejä ja oppilaat liikkuvat siten miltä verbi kuulostaa. Jokainen saa liikkua haluamallaan tavalla, oikeaa vaihtoehtoa ei ole! Verbejä esim: Mato musta muikkoavi: käsky esim. muikotkaa! Kuihautelkaa! Völlehtikää! Kaapsahelkaa! Siuotelkaa! Siuvatelkaa! Kuikutelkaa! Keksikää omia, liikkumista tai toimimista kuvaavia sanoja, ja kokeilkaa samaa tehtävää itse keksityillä sanoilla. Erilaiset Kalevala-tulkinnat Lukekaa Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalaa sekä sarjakuvataiteilija Don Rosan Aku Ankka -sarjaa Sammon salaisuus. Kirjojen kannet mm. täältä: http://www.maurikunnas.net/default.cfm?template=bookview&firstbook=2814&cd=1003 http://www.perunamaa.net/donrosa/images/sampo.jpg Millaisia viittauksia niistä löytyy Akselin teoksiin, esim. Sammon puolustukseen: http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/kuvat/66.jpg Vertailkaa Kunnaksen ja Rosan versioita Kalevalan tapahtumista Akselin alkuperäisiin teoksiin. Mistä voi tunnistaa Akselin teokset niiden esikuviksi? Mitähän Akseli niistä arvelisi? Valitkaa yhteisesti (tai jokainen valitsee itse) jokin Gallen-Kallelan Kalevala-taulu. Tutustukaa siihen liittyvään Kalevalan runoon ja tunnistakaa kuvassa olevat henkilöt. Miettikää sitten, kuka nykypäivänä voisi joutua samanlaiseen tilanteeseen. Kuka voisi olla Kalevalan hahmo tänään? Piirtäkää Akselia mukaillen uusi teos, jossa nykyajan henkilöt joutuvat Kalevalasta tuttuun tilanteeseen! Tuttujen kuvien kierrätystä

(kuvat ja tehtäväidea: Marjo Räsänen) Pohtikaa missä kaikkialla muuallakin kuin museossa voi törmätä Akselin teoksiin. Entä miten teoksia on eri yhteyksissä mukailtu ja muuteltu. Miten voi tunnistaa, että Akselin teokset ovat niiden esikuvina? Tutkikaa mm. oheisia mainoskuvia. Mitä mielikuvia mainostaja haluaa näillä kuvilla luoda? Tehkää omia mainosjulisteita Akselin teoksia mukaillen. Millaisiin mainoksiin ne sopisivat mielikuviksi? Millaisiin mainoksiin ne taas sopisivat erityisen huonosti. Miksi?

Musiikki (Henna Leisiö ja Petra Hartikainen / Kulttuuriosuuskunta Uulu) 1) Runolauluharjoitus: Tässä harjoituksessa opetellaan kalevalaisen laulun rytmikaavaa. Laulakaa nuottiesimerkin mukaan vanhoilla sanoilla laulua ensin niin, että melodia ja rytmi tulevat oppilaille tutuksi. Ensimmäisen säkeen laulaa esilaulaja ja toisen säkeen laulavat kaikki. Sitten keksikää melodiaan uudet sanat, aiheena voi olla vaikkapa edellinen kesäloma. Uusia sanoja keksiessä tärkeintä on että laulun rytmi pysyy suunnilleen samana, alku- tai loppusointuja ei sanoissa tarvitse olla.

Esimerkkisäkeitä:

Kesäloma alkoi hyvin x 2 Mummolaan kun matkustettiin x 2 Paistoi mummo lätyt hyvät x 2 Niitä syötiin kera hillon x 2 Syötiin että napa paukkui x 2

Harjoituksen jälkeen voi luokan kanssa pohtia, kuvasivatko uudet sanat heidän mielestään suomalaisuutta ja suomalaisten tapaa viettää kesää ja keskustella siitä mikä oppilaiden mielestä on suomalasta. 2) Tansanialainen laulu Tässä harjoituksessa opetellaan nuottiesimerkin mukaan yksi perinteinen tansanialainen laulu. Laulu kertoo pelottavan eläimen kohtaamisesta. Harjoitelkaa ensin perusrytmi ja melodia erikseen ja sitten yhdistäkää ne. Laulu lauletaan esilaulu-kuoro periaatteella, eli esilaulaja laulaa kerran koko säkeen ja kuoro toistaa sen. Sanat äännetään muuten suomalaiseen tapaan, paitsi j-kirjain äännetään kuten englannin Joe-sanassa. Jos luokassa on rumpuja, rytmin voi soittaa käsin rummun kalvoon. Jos rumpuja ei ole, voidaan rytmi soittaa pulpettiin. Rytmin opettelemisessa voi käyttää apuna sanaa “laukkaratsu”.

3) Kun runolaulun rytmi ja tansanialainen rummun perusrytmi ovat hallussa, nämä voidaan yhdistää esimerkiksi niin, että rummuilla soitetaan tansanialaista rytmiä ja runolaulurytmiä taputetaan päälle. Näin saadaan aikaiseksi suomalais-afrikkalainen rytmi!

Sanataide (Jani Ikonen ja Henna Laininen, Sanataideyhdistys Yöstäjä ry) 1-luokkalaisille: Taiteilija etsii mallia –hippa Yksi oppilaista on taiteilija, jolla on kädessään leveä maalipensseli. Taiteilija yrittää ottaa kiinni pakoon juoksevia malleja pensselillä hipaisemalla. Jos pensseli koskettaa pakenijaa, tämä jähmettyy paikalleen siihen asentoon, missä sattuu olemaan. Seuraavaksi taiteilija ”maalaa” mallin sivelemällä kevyesti pensselillä mallin jalat ja kädet. Lopuksi taiteilija nimeää teoksensa sen mukaan, miltä malli hänen mielestään näyttää. Viimeisenä juoksemaan jäänyt malli on hipan voittaja ja hänestä tulee seuraava taiteilija. Runo samasta kirjaimesta Suomalaisessa kansanrunoudessa käytetään paljon alkusointua, sanojen alkamista samalla äänteellä. Kokeillaan kirjoittaa runo, joka lähtee liikkeelle yhdestä kirjaimesta. Luetaan aluksi ääneen Kaija Pakkasen runo Pillipiipari (kirjasta Pikku Pegasos, Otava 2001), jonka jälkeen kirjoitetaan runo tai lause, jossa useimmat sanat alkavat samalla kirjaimella. Jokainen voi valita kirjaimensa itse esimerkiksi oman etunimensä perusteella, jolloin runosta syntyy eräänlainen kirjoittajan omakuva.

”Oli pilli ja pikku piipari,

siis pikku pillipiipari.

Piipari pilliä puhalsi,

piiparin pilli puhkesi.

Piipari poruta pillitti,

pillipiipari pillitti.”

Arpomisloru Suomalaisessa kansanperinteessä on monia esimerkkejä arpomisloruista, joilla leikin alussa voidaan ääneen lausuen laskea, kuka jää hipaksi. Kysellään, mitä arpomisloruja oppilaat tietävät ja luetaan ääneen oheiset esimerkit. Seuraavaksi jokainen valitsee jonkin tutun

paikan, ammatin tai henkilön nimen, jonka pohjalta keksitään oma arpomisloru. Loru voi kertoa lyhyen tarinan tai sen muut sanat voivat olla käsittämättömiä ja pähkähulluja. Lopuksi kokeillaan lorun avulla laskea, kuka esimerkiksi tänään pyyhkii taulun. Esimerkkejä suomalaisen kansanperinteen arpomisloruista:

”Maalari maalasi taloa,

sinistä ja punaista.

Illan tullen sanoi hän:

nyt minä lähden tästä

pelistä pois.”

”Myttynä mattona

hyttynä hattuna

kommervenkkaa

vemmerkonkkaa

hetulan petulan heis

tepulan retulan seis.”

”Kolo kolo kouluun

takareki tauluun

hulivilin kintaat

sammakon saappaat.

Joka ei ole lymyssä,

olkoon lymyn takana.”

”Ankuta rankuta rillet ruu

setter vaaper viiper vuu.

Aamun kaamun setter kaamun

vinska poika kummin kam.”

Unirunot Tunnin lopuksi luokan valoja himmennetään. Oppilaat voivat nojata päänsä pulpettiin. Rentoudutaan. Opettaja lukee ääneen suomalaisia lasten unirunoja, kuten Kaarina Helakisan runo ”Tatavuu”, Lauri Viidan runon ”Unikuu” ja Aale Tynnin runon ”Keinuun nukkumaan” (kirjasta Pikku Pegasos, Otava 2001).

”Tatavuu

Tatavuu …Tatavuu …

Kuka kuusta uneksuu …

Missä kasvaa maailmanpuu

oksallansa tähtikukka

sinitukka

Tatavuu …

Puissa linnut havahtuu.

Nukkuu nukkuu hymysuu

tiukutähti, tähtikukka,

sammalsukka

Tatavuu.

Tatavuu …”

-Kaarina Helakisa-

”Unikuu. (katkelma)

Unitaivas. Unimaa.

Unituuli samoaa.

Univuori. Unipuu

kumartuu.

Unisorsa sukeltaa.

Kaikki riippuu, värehtii:---”

-Lauri Viita-

”Unikeinu.

Keinuun nukkumaan

lapsi lasketaan,

keinu pannaan unipuuhun,

oksan haarukkaan.

Maan akselista suoraan kasvaa ylös unipuu,

kuin verkko yli avaruuden latva ojentuu,

nojata kaikkiin tähtiin voi se oksin tuhansin.

Pelotta uni keinuu – keinu, lapsi, sinäkin.”

-Aale Tynni-

Sankarin ystäväpäiväkirja Gallen-Kallela maalasi mielellään Kalevalan myyttisiä sankareita. Täytetään opettajan tekemään valmiiseen pohjaan sivu itse keksityn myyttisen sankarin ystäväpäiväkirjasta. Täytettäviä kohtia voivat olla esimerkiksi sankarin nimi, ulkonäkö, taikavoimat, salainen haave, salainen pelko, minkä puolesta taistelee sekä pahin vihollinen. Lisäksi voidaan miettiä, mitä muilta salattuja asioita sankari tietää (esim. Väinämöinen tiesi Joukahaista paremmin maailman synnyn) ja piirtää janalle sankarin elämänkaari (minä vuonna ja missä syntyi, missä sai oppinsa, mitä vastoinkäymisiä tai urotekoja teki ja miten kuoli tai mitä tekee tällä hetkellä). Vasta kirjoittamaan opettelevien oppilaiden kanssa voidaan opettajan johdolla keksiä yhteinen sankari taululle tai täyttää ystäväpäiväkirja piirtäen. 7-luokkalaisille:

Sarjakuva Opettaja valitsee pienen pätkän Kalevalasta, esimerkiksi Väinämöisen ja Joukahaisen kaksintaistelun. Oppilaat tekevät annetusta pätkästä vähintään 3 ruudun mittaisen sarjakuvan. Tekstiä ei kuitenkaan ole tarkoitus suoraan kuvittaa vaan tapahtumat siirretään joihinkin seuraavista vaihtoehdoista: 1. Koulun oppitunti 2. New York 3. Särkänniemi 4. Ruuhkabussi 5. Metsän eläinten syysjuhla. Vaihtoehtoja voi toki keksiä lisää. Taiteilijan muistikirja Gallen-Kallela maalasi ja kirjoitti lukuisia värikkäitä muistiinpanoja Afrikan-matkallaan. Keksitään ja kuvitetaan oma fiktiivisen taiteilijan muistikirja maalausmatkalta tuntemattomalle seudulle. Minkälaisia kasveja, eläimiä, asukkaita ja tapoja taiteilija matkallaan kohtaa? Missä taiteilija majoittuu, minkälaisia retkiä hän tekee ja minkälaisista vastoinkäymisistä joutuu selviytymään? Taiteilija voi kirjata ylös myös muistiinpanohetken päivämäärän, kellonajan ja sään.

Kansanrunosta räpiksi Kalevalamitassa runon jokaisella rivillä on kahdeksan tavua. Luetaan Kantelettaresta esimerkkiruno 155. ”Kotihin heittämiset”, jossa annetaan neuvoja uuteen kotiin muuttavalle morsiamelle. Keksitään tilanne ja henkilö, jolle haluaisi antaa tärkeitä tai hullunkurisia neuvoja (esim. neuvoja matematiikankokeisiin lukevalle, neuvoja rakastuneelle). Kirjoitetaan neuvot kalevalamittaan kansanrunosta ammentavaksi räp-kappaleeksi. Kappaleen alussa räppäri voi ensin esitellä itsensä ja kehua omia taitojaan. Lopuksi kappaleet voidaan räpätä ääneen vierustoverille. Sankarit karkuteillä Tutustutaan johonkin Gallen-Kallelan Kalevala-aiheisista maalauksista (esim. Sammon ryöstö, Kullervon kirous tai Väinämöisen lähtö). Mietitään, mikä nykypäivän sankari voisi livahtaa mukaan maalaukseen ja minkä henkilön paikalle. Kirjoitetaan tarina yllättävästä kohtaamisesta (miltä nykypäivän sankarista tuntuu siirtyä muinaiseen Suomeen, miten hänen taikavoimilleen käy, onko sankarista Kalevalan maailmassa apua vai haittaa, mitä hän oppii, ja saako tapahtumaketju yllättävän lopun). Voidaan myös kirjoittaa yksin tai pareittain dialogi nykypäivän ja Kalevalan sankarin kohtaamisesta. 1800-luvun elämää Akseli kulki mielellään maaseudulla tavallisen kansan parissa ja tutustui jo lapsena myös köyhiin kansan ihmisiin. Köyhintä aikaa elettiin 1880-luvulla Akselin ollessa pikkupoika. Siltä ajalta hän on kertonut mm. talosta taloon kulkevista kerjäläisistä. Tuolta ajalta on myös peräisin pettuleipä, johon osa jauhoista korvattiin puusta tehdyllä jauholla. Pettuleipäohje Lähde: http://norssi.oulu.fi/projektit/moniaine97/pettuleipa/ Petäjäinen makuleipä 0,5 l vettä 0,5 l piimää hapatinta ½ palaa (30g) hiivaa 1 rkl suolaa 1,5 l (750g) ruisjauhoja 2 l (50g) petäjäjauhoja 0,5 l (250g) ruissihtijauhoja Pula-ajan ruoka Pettupuuksi valitaan nuori, oksaton ja suora mänty. Kuoren pitää olla vaaleanruskea. Puuhun hakataan molemmin puolin eri korkeuksille jyrkät lovet. Paras petun korjaamisen aika on juhannuksen tienoilla, jolloin petäjän mahla on runsaimmillaan ja ravintopitoinen nila irtoaa helpoimmin. Petun ravintosisältö on aika hyvä: petussa on vitamiineja ja kivennäisaineita, mm. rautaa,

mutta energiaa vähän. Jos viljaa oli niin, että leipään tarvittiin vain puolet tai kolmasosa pettua, saatiin ravintopitoinen ja tukeva, mehevänmakuinen leipä. Puute ei vaivannutkaan vielä silloin, kun oli pettua. Hätä tuli vasta sitten, kun jouduttiin turvautumaan muihin viljan korvikkeisiin, kuten olkeen, jäkälään tai koivunparkkiin, joista leivotut leivät olivat joko huonosti sulavia tai jopa vaarallisia elimistölle. Liikunta 1800-luvun perinneleikkejä Kymmenen tikkua Leikkivälineet: Lankku, suuri kivi ja tikkuja Kiven päälle laitetulle laudanpätkälle asetetaan kymmenen tikkua , jotka leikkijöistä valittu potkaisija lennättää maahan ponkaisemalla laudan toiseen päähän. Etsijäksi valittu yrittää saada ilmalennosta kiinni yhden tikun. Jos hän onnistuu, joutuu potkaisija etsijäksi. Etsijän kerätessä tikkuja laudalle menevät muut piiloon. Jos etsijä löytää jonkun leikkijöistä, niin tämä voi yrittää pelastaa itsensä juoksemalla laudan luo ennen etsijää ja potkaisemalla tikut laudalta. Jos etsijä ehtii ensin laudan luo, hän koskettaa sitä ja huutaa löydetyn nimen ”Liisan tikku”. Joku leikkijöistä voi yrittää pelastaa kiinnijoutuneet potkaisemalla tikut uudelleen laudalta. Kun kaikki on saatu kiinni, tulee ensimmäisenä kiinnisaadusta uusi etsijä. Saappaan potkaisu Leikkiväline: saapas tai huopikas Leikkijä asettuu poikittain selälleen pitkälle penkille (lasten kanssa leikittäessä lattialle) jalat pystyssä, jolloin hänen hartiansa ja selän yläosa nojaavat penkkiin. Levitetyin käsivarsin hän pitää kiinni penkin reunoista. Nilkkojen väliin asetetaan saapas, joka leikkijän on potkaistava päänsä yli lattialle. Ellei taitoa ole tarpeeksi, saattaa saapas potkaisijan päälle tai leikkijä itse kellahtaa penkiltä. Lastenkirjoja Akselin ajasta:

• AALTO, Irja Hopeapaju kertoo. 1991. (82.142) Lempääläistä lasten elämää 1800-luvulla.

• HÄRKÖNEN, Marja Lipo lipo liinoi. 1984. (82.141) Näkki maalle, minä veteen. 1985. (82.141) Suomalaisia tapoja, uskomuksia ja juhlapyhiä karjalaisessa suurperheessä 1880-luvulla.

• KUNNAS, Mauri Koiramäen talossa. 1980. Koiramäen lapset kaupungissa. 1982. Koiramäen talvi. 1988. (82.142)

• KUNNAS, Mauri

Suomalainen tonttukirja. 1979. (82.141)

• RANTANEN, Leena Läkkiseppä, kulkuri ja valkeat pilvet. 1980. (82.141) Vanha Julius kertoo entisajan käsityöläisammateista.

• RINGBOM, Antonia Kaisa pikkupiika. 1980. (82.142) Torpparintytön arkea vuonna 1808.

• SEILOLA, Marja Myllymäen Katri ja Mikko. 1974. (82.141) Rautatien tulo Hämeenlinnaan.

• SIROLA, Martti Kun lasipäre tuli pirttiin. 1982. (82.143) Maaseudun elämä muuttui kun pärevalaistuksesta siirryttiin öljylamppuihin.

• SOLDAN-BROFELDT, Venny Suomalainen kuvakirja lapsille ja nuorisolle. 1983. (82.142) Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1894.

• TOPELIUS, Sakari Valtterin seikkailut. 1986. (82.141) 6-vuotiaan Valtterin puuhia. Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1855.

• ÅKERBLOM, R. Kuvia Suomen lasten elämästä. 1982. (82.142) Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1882.

Lisäksi yhdessä katseltaviksi ja luettaviksi: Kustaa Vilkuna: Työ ja ilonpito, 1983 Kustaa Vilkuna, Eino Mäkinen: Isien työ, 1979 Samuli Paulaharju: Lapsia, 1975 Larmola Maija: Kukkulan kortteli –kaupungin kaksi vuosisataa, 1987 Huuhtanen Taina: Ennen vanhaan, 1980 Runokyliä Vienan Karjalassa Elias Lönnrotin matkat 1822-1844 - I. K. Inha: Kalevalan laulumailla - L. Sparre: Kalevalan kansaa katsomassa - M. Nieminen: Vienan runokylät

Linkkejä: Tutustu Vienan runokyliin, joissa Akseli Gallén-Kallela vieraili etsiessään kalevalaista kansaa: http://www.juminkeko.fi/viena/ Kalevalan maailmasta suunniteltu Sotkanmuna -verkkopeli: http://www.juminkeko.fi/jumpeli/ Tutustu helsinkiläisen Tehtaankadun koulun Kalevala-projektiin. Ideoita Kalevalan ja Gallen-Kallelan käsittelyyn: http://www.tehta.edu.hel.fi/Kalevala2004/ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura www.finlit.fi/kalevala/index.html Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus: www.juminkeko.fi Vinkkejä metsäretkelle! http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Kellarpe.htm Opettajalle taustamateriaaliksi: Viestintätieteiden yliopistoverkoston Kuvanlukutaito-oppimateriaali: http://www.uta.fi/viesverk/kuvanluku/index.php