Päätös

Nro 9/2011/2 Dnro ESAVI/497/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2011

ASIA Päätös Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön ympäristönsuo-

jelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee jät-

teen siirtokuormausaseman rakentamista ja toimintaa, Raasepori.

LUVAN HAKIJA

Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoin yhtiö

Metsänreuna 3

10680 Skogby

TOIMINTA JA SIJAINTI

Jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema

Raasepori, Horsbäck

Kiinteistörekisteritunnus: 710-13-114-3

Kiinteistön omistaja: Raaseporin kaupunki

Kiinteistön vuokralainen: Stageco Scandinavia Oy Ab

Liike- ja yhteisötunnus: 1498888-1

Toimialatunnus: 38320

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentin kohta 4)

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 13 f)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 5 §:n

1 momentin kohta 13 f)

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUEpuh. 020 636 1040

puh. 020 636 1040

fax 03 570 8002

kirjaamo.etela@avi.fi

www.avi.fi/etela

YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE

Helsingin toimipaikka

Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki

PL 115, 00231 Helsinki

fax 09 726 0233

ymparistoluvat.etela@avi.fi

Etelä-Suomi

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on toimitettu 25.3.2010 Raaseporin kaupungin

ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka siirsi hakemuksen hallintolain 21 §:n

mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle 3.5.2010 päivätyllä kirjeellään.

Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tossa 6.5.2010.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS

Yrityksellä on Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston 27.1.2009

myöntämä kotimaan tavaraliikennelupa. Uudenmaan ympäristökeskus on

25.11.2009 antanut päätöksen toiminnan hyväksymisestä jäterekisteriin.

Toimintakiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki. Kiinteistö on vuokrattu

Stageco Scandinavia Oy Ab:lle. Soptrans J. Björklund Öb tekee sopimuk-

sen vuokralaisen kanssa ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen.

Vuokrasopimuksen mukaan vuokrasopimus voidaan siirtää Soptrans J.

Björklund Öb:lle ilman kaupungin suostumusta.

Toimintakiinteistö ja sen länsi-, itä- sekä eteläpuoliset tontit ovat voimassa

olemassa asemakaavassa (Horsbäckin teollisuusalueen asemakaava ja

asemakaavan muutos, 22.11.2002) merkitty teollisuus- ja varastoraken-

nusten korttelialueeksi (T). Toiminta-alueen pohjoispuolella on metsää ja

alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) sekä osin liike- ja teollisuus-

rakennusten korttelialueeksi (KLT). Asemakaavamääräyksissä on lisäksi

edellytetty, että tonttien ulkovarastointiin käytettävät osat on aidattava um-

pinaisella 2 metriä korkealla aidalla.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Toiminnan sijainti

Toiminta tulee sijaitsemaan Raaseporin kaupungin Horsbäckin kaupungin-

osassa. Tontin kokonaispinta-ala on 1,9937 ha, josta siirtokuormausase-

man alustavan sijaintiluonnoksen mukaan tulee aidattua ja asfaltoitua toi-

minta-alaa 0,7150 ha. Tontin pohjoisosassa kasvaa mäntymetsikkö, tontin

eteläosassa maasto on alavaa ja ojitettu.

Ympäristön tila ja laatu

Pintavesi

Lähin avovesi (Gropfjärden) sijaitsee toimintakiinteistöstä noin 1,2 km ete-

lään.

3 Ilmanlaatu

Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2009 julkaiseman ilmanlaatu-

selvityksen mukaan Tammisaaressa (nyk. Raasepori) ilmanlaatu on kes-

kimäärin melko hyvä. Selvityksessä melko hyvää ilmanlaatua perustellaan

kohtalaisen pienillä teiden päästötiheyksillä sekä vähäisillä teollisuuden ja

energiantuotannon päästöillä. Typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja

pienhiukkasten pitoisuuksien arvioidaan olevan selvästi raja-arvojen ala-

puolella (Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella

vuosina 2004–2008, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja,

13/2009).

Maaperä ja pohjavesi

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohja-

vesialue (Ekerö, 0160651) sijaitsee noin 300 metrin päässä toiminta-

alueesta. Lähimmät pohjavedenottamot ovat Ekerö koillisessa noin 2,5 km

päässä ja Björknäs noin 3,5 km päässä luoteessa.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Persöfladan-Totalfladan 2,3 km

kaakkoon ja Dragviksgård-Storholmen 2,9 km lounaaseen. Persöfladan-

Totalfladanin (LVO010032) alue kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien

suojeluohjelmaan.

Horsbäckin kartano sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä alueesta. Noin kilo-

metrin päässä lännessä on Langansbölen asuinalue.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Toimintakiinteistön rajanaapurit ovat teollisuuskiinteistöjä. Eteläpuolella

toimintakiinteistöä ei ole vielä toimintaa. Itäpuolella on Rudus Oy:n beto-

niasema ja pohjoispuolella Rakennusliike R. Lindholm Ky. Koillisessa on

kulmittain Lassila & Tikanoja Oyj:n jätteen lajittelu- ja siirtokuormausase-

ma.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Kierrätyskelpoiset materiaalit lajitellaan käsin tai pienkoneilla siirtolavoille.

Siirtolavat sijoitetaan katoksiin. Ongelmajätteet varastoidaan lukittaviin

kontteihin, joista ne toimitetaan edelleen käsiteltäviksi. Siirtokuormausase-

malla vastaanotettavien ja lajiteltavien jätteiden kokonaismäärä on noin

4 000 t/a, josta ongelmajätteiden määrä on noin 300 t/a. Kotitalouksien itse

tuomille jätelajeille on erilliset astiat. Asema on toiminnassa, juhlapyhät

pois lukien, arkisin klo 6.00–20.00 ja lauantaisin klo 7.00–17.00. Lajitellut

4

jätteet toimitetaan sellaisenaan eteenpäin. Asemalla suoritetaan myös toi-

minnassa käytettävien konttien, pienien keräysastioiden ja lavojen pesua.

Jätteen siirtokuormausasemalla lajitellaan rakennus- ja teollisuusjätteitä,

joista kierrätyskelpoiset (paperi, pahvi, lasi, metalli, muovi ja renkaat ym.)

toimitetaan edelleen hyötykäyttöön ja ongelmajätteet lajiteltuina omiin vas-

taanottokohteisiinsa.

Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu melua, pölyä tai hajua. Ase-

man asfaltoitavan piha-alueen vedet kerätään ja johdetaan hiekan- ja öl-

jynerottimien kautta ojaan. Toimiston ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan

kunnan jätevesiviemäriin. Työkoneiden tankkaamista tai huoltoa ei suorite-

ta asemalla.

Vastaanotettavien jätteiden alkuperä, laatu ja määrä

Yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjäte kerätään Raaseporin kaupungin

alueelta. Vuosittain vastaanotettavien ongelmajätteiden ja muiden jätteiden

vastaanotto-, käsittely- ja kertavarastointimäärät on esitetty seuraavassa

taulukossa.

Jätelaji max. t/a max. varasto t

Energiajäte 30 6

Yhdyskuntajäte 2 800 10

Rakennusjäte (maa- ja kiviaines, tiili, beto-

ni)

200 17,5

Pahvi/kartonki 40 0,8

Keräyspaperi 40 0,8

Puu 400 10

Muovi 5 0,1

Lasi 10 0,2

Metalli 200 12

Käytetyt renkaat 3 0,3

Öljyiset vedet 150 15

Jäteöljy 6 0,2

Muut ongelmajätteet

Öljynsuodattimet/kiinteä öljyinen jäte

Maalijätteet

Akut

Loisteputket

Sähkö- ja elektroniikkaromu

Muut pienerät

140 17,4

2

1

4

1,4

6

3

Yhteensä 4 024 71,9

Jätteiden varastointi

Jätteen varastointialueet ja liikennealueet asfaltoidaan. Jätteet varastoi-

daan konteissa ja siirtolavoilla. Jätteet lajitellaan siirtolavoille. Siirtolavoille

rakennetaan katokset. Ongelmajätteet varastoidaan lukittavissa konteissa,

5

jotka sijoitetaan suoja-altaisiin. Puujäte varastoidaan ulkona kasassa. Alu-

een ympäri rakennetaan aita, joka varustetaan suljettavalla portilla.

Jätteiden esikäsittely

Vastaanotettavat jätteet lajitellaan kontteihin ja siirtolavoihin tai valmiiksi la-

jitellut jätejakeet sijoitetaan ko. jätettä varten olevalle siirtolavalle tai kont-

tiin. Sähkö- ja elektroniikkaromua ei käsitellä alueella, vaan se toimitetaan

eteenpäin. Alueella oli tarkoitus suorittaa puun haketusta/murskausta, mut-

ta johtuen läheisestä asuinrakennuksesta ja melutasoista, toiminnanharjoit-

taja on ilmoittanut, ettei puun murskausta/haketusta tulla suorittamaan kiin-

teistöllä.

Siirtokuormausasemalla pestään myös kontteja, pieniä keräysastioita ja la-

voja. Pesuaineina käytetään biologisesti hajoavia pesuaineita.

Polttoaineiden varastointi

Työkoneiden ja -autojen tankkausta ei tehdä kiinteistöllä, joten alueella ei

varastoida polttoainetta.

Jätevedet ja veden kulutus

Alueella tarvitaan kasteluvettä ja sosiaalitiloissa talousvettä. Toiminnassa

käytetään vettä noin 20–30 m3/a. Sade- ja pesuvedet kerätään sade-

vesiviemärijärjestelmään, jossa on useita sadevesikaivoja sekä öljynero-

tuskaivo ja sulkuventtiilillä varustettu kaivo, joka antaa mahdollisuuden ve-

sinäytteen ottoon. Öljynerotuskaivon ja sulkuventtiilillä varustetun kaivon

väliin voidaan asentaa vielä erillinen näytteenottokaivo.

Liikenne

Toimintakiinteistölle liikennöidään kantatieltä 25 joko Gropintien tai Kärr-

byntien kautta Mestarintielle. Jäteasemalle liikennöi päivittäin 5–10 autoa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Jätteiden laatu on tiedossa jo lähtökohteessa, jolloin eri jätelajeja voidaan

pitää erillään koko käsittelyn ajan. Jätelajit toimitetaan edelleen kohteisiin,

joissa niiden sisältämä aine voidaan hyödyntää. Ongelmajätteet säilytetään

huolellisesti erillään suljetuissa tiloissa. Siirrettävien materiaalien määrät

ovat mahdollisimman suuret, jolloin turhia ajoja ei tehdä. Eri jätelajit käsitel-

lään huolellisesti. Rakenteiden, asfaltoidun pihan, suoja-altaiden, katosten,

lukittavien konttien sekä sade- ja pesuvesien keräilyllä varmistetaan, että

ympäristöön ei pääse epäpuhtauksia.

6 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Avo-ojien kautta ympäristöön joutuvat päästöt ovat vähäisiä asianmukais-

ten rakenteiden ja jätteiden ammattitaitoisen käsittelyn johdosta. Sade- ja

pesuvedet asfaltoidulta alueelta johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen

kautta ojaan ja vedet kulkeutuvat metsä- ja pelto-ojia pitkin 1,5 km matkan

Gropfjärdeniin. Toimisto- ja sosiaalitilan vedet johdetaan viemäriin.

Päästöt ilmaan

Lajittelu- ja varastointialueelta ei synny päästöjä ilmaan. Liikenteen päästöt

ilmaan ovat pieniä.

Melu ja tärinä

Toiminnasta aiheutuu vähän melua ja tärinää vähäisen ajoneuvoliikenteen

sekä käsityön ja pienkoneiden johdosta.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti onnettomuuden kautta joutuvat

päästöt eliminoidaan varautumalla työskentelyssä huolellisuuteen ja onnet-

tomuustilanteiden torjuntaan.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Melun vaikutukset

Hakemuksen mukaan melusta ei aiheudu vaikutuksia ympäristöön.

Vaikutus luonnonsuojeluarvoihin

Luonnonsuojeluarvot on otettu huomioon jo kaavoituksessa. Toiminta si-

jaitsee teollisuusalueella.

Vaikutus pintavesiin ja vesistöihin

Hakemuksen mukaan vaikutukset pintavesiin on minimoitu vesitiiviin pääl-

lysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lähin avovesistö

sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä toiminta-alueesta.

Vaikutus ilmaan

Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ilmaan ovat vähäiset.

7 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen

Hakemuksen mukaan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen on minimoitu

vesitiiviin päällysteen ja ohjatun sade- ja jätevesisuunnittelun johdosta. Lä-

hin pohjavesialue sijaitsee 300 m:n päässä toimintapaikasta. Pohjaveden

virtaussuunta on etelään.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Suunniteltu jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasema on teollisuusalueella.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Kaikki siirtokuormausasemalle tulevat kuormat punnitaan autovaa'alla. On-

gelmajätteiden punnitusta varten on pienempi vaaka. Tulevat ja lähtevät

jätteet kirjataan jätelajeittain.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailu on tarpeen mahdollisten onnettomuustapausten yhteydes-

sä. Ajoittainen tarkkailu esim. viiden vuoden välein antaisi suuntaa mahdol-

lisista päästöistä. Ympäristötoimiston hyväksymän laboratorion ohjeiden

mukaan tehdään tutkimusohjelma, johon sisältyy mm. öljyjen, liuottimien ja

metallien pitoisuuksien tutkiminen.

Raportointi

Tulokset lähetetään Raaseporin kaupungin ympäristötoimistoon.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Mahdollisista onnettomuuksista ilmoitetaan heti hätäkeskukseen tai kau-

pungin pelastusviranomaisille ja kaupungin ympäristötoimistoon.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydentäminen

Hakemusta on täydennetty 2.6.2010, 3.6.2010, 23.7.2010 ja 7.1.2011.

Tiedottaminen

Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tiedoksi kuu-

luttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Raaseporin kaupungin

8

ilmoitustauluilla 24.9.–25.10.2010 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Etelä-

Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on

ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille,

joita asia erityisesti koskee.

Tarkastus

Lupahakemusta koskevalle alueelle on suoritettu tarkastus 14.6.2010. Tar-

kastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti lau-

sunnot Raaseporin kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomai-

silta, Raaseporin kaupunginhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskukselta.

Raaseporin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää 3.11.2010

saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:

Soptrans J. Björklundin hakema toiminta sijoittuu Horsbäckin teollisuusalu-

eelle, jolla on jo vastaavaa toimintaa. Lautakunta kuitenkin vastustaa toi-

minnan sijoittamista kyseiselle kiinteistölle läheisen omakotitalon sijainnin

vuoksi. Lautakunta suosittaa haetun toiminnan sijoittamista jollekin toiselle

ko. alueen vapaalle kaupungin omistamalle kiinteistölle.

Jos toiminnalle kuitenkin myönnetään lupa ko. kiinteistölle, on pohja- ja

pintavettä tarkkailtava vuosittain puolueettoman osapuolen toimesta ja

toiminnasta laadittu vuosiraportti sanallisine arvioineen toimitettava myös

Raaseporin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hiekan- ja öljynerottimet on

tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa ja tyhjennyksistä on pidettävä

kirjaa. Alueen toiminnasta ei saa aiheutua pöly- tai hajuhaittaa, roskaan-

tumista, terveys- tai ympäristöhaittaa eikä 55 dB ylittävää melua.

Muistutukset ja mielipiteet

Rajanaapureille ja muille asianosaisille on varattu 17.9.2010 päivätyllä kir-

jeellä mahdollisuus jättää hakemuksen johdosta muistutus tai mielipide.

Määräaikaan mennessä saapui kaksi muistutusta.

Rosk´n Roll Oy Ab esittää 21.10.2010 saapuneessa muistutuksessaan

mm. seuraavaa:

Rosk´n Roll Oy Ab toimii Länsi-Uudellamaalla hoitaen pääosan kuntien

lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä. Kunnat omistavat yhtiön ja

toiminta perustuu kuntien kanssa 17.3.2006 allekirjoitettuun yhteistyösopi-

mukseen.

9 Jätelain 13 §:n mukaan kunnan on järjestettävä muun muassa asumisessa

syntyneen jätteen käsittely ja hyödyntäminen. Edellä mainittu jäte on toimi-

tettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätelain

10 §:n mukaan kuntien vastuulle kuuluu myös julkisen toiminnan, kuten

valtion ja kuntien laitosten, jäte. Kuntien vastuu ei ole oleellisesti muuttu-

massa uudella jätelailla, josta hallitus on antanut esityksen eduskunnalle

15.10.2010. Kunnan vastuu on jonkin verran laajenemassa. Yhteistyöso-

pimuksen mukaan Rosk´n Roll hoitaa tehtävät kuntien puolesta. Alueelli-

sena jätehuollon viranomaisena toimii Länsi-Uudenmaan jätelautakunta,

mutta sen tehtävänä ei ole valvoa jätelain noudattamista. Tämä kuuluu

edelleen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

Rosk´n Roll on perustanut miehitettyjen jäteasemien verkoston. Raasepo-

rissa on kaksi jäteasemaa: Horsbäck ja Karjaa. Rosk´n Rollin jäteasema-

verkosto on maan kattavimpia ja parhaiten palvelevia, kun vertaillaan nii-

den maantieteellistä tiheyttä, palvelujen laajuutta ja aukioloaikoja. Molem-

milla Raaseporin jäteasemilla urakoitsija hoitaa käytännön tehtävät Rosk´n

Rollin lukuun. Horsbäckin jäteaseman hoitosopimus on voimassa toistai-

seksi. Sen hoidosta vastaavalla urakoitsijalla on myös siirtokuormausase-

ma, josta on hoidettu sekajätteen kuljetukset Munkkaalle ja toistaiseksi

myös Riihimäelle, jossa merkittävä osa Raaseporin sekajätteestä on pol-

tettu energiaksi.

Lupahakemus koskee samantyyppistä toimintaa kuin mitä Horsbäckin jä-

teasemalla jo harjoitetaan. Lupa ja tosiasiallinen toiminta on kaksi eri asi-

aa. Hakijalla on luonnollisesti oikeus ottaa vastaan asemallaan, luvan saa-

tuaan, sellaisia jätteitä, jotka eivät ole kuntien vastuulla. Jotta hakija voisi

ottaa vastaan kuntien vastuulla olevia jätteitä, tästä tulee olla sopimus

Rosk´n Rollin kanssa. Rosk´n Rollilla ei ole tarvetta ylläpitää kahta jä-

teasemaa aivan toistensa lähellä. Mikäli lupa myönnetään, ongelmia voi

tulla valvonnassa. Rosk´n Rollille ongelmia voi tulla asiakasneuvonnassa.

Asiakkaiden on vaikeaa ymmärtää, miksi jäte pitäisi viedä yhteen paik-

kaan, jos vieressä on toinen paikka, joka esimerkiksi on avoinna silloin,

kun virallinen Rosk´n Rollin sopimusasema on kiinni. Mikäli lupa myönne-

tään, on tärkeää valvoa, että toiminta on jätelain mukaista.

AA, FAb Ekenäs Mästarvägen 7 ja Byggnadsfirma R. Lindholm Kb esittä-

vät 25.10.2010 saapuneessa muistutuksessaan mm. seuraavaa:

Ympäristönsuojelulaissa säädetyt luvanmyöntämisedellytykset eivät täyty.

Luvanhakija ei myöskään hallitse kiinteistöä, jolla harjoitettavalle toiminnal-

le lupaa haetaan. Hakemus on ylimalkainen ja sisäisesti ristiriitainen.

Muistuttaja esittää seuraavilla perusteilla, ettei ympäristölupaa myönnetä.

Hakemuksen perusteella on todennäköistä, että sijoituspaikalle ollaan pe-

rustamassa kaatopaikkaa. Muistuttajan mukaan asianmukainen toiminta

edellyttää noin miljoonan euron investoinnin ja suunnitelmien perusteella

hakija ei edes pyri sellaisiin investointeihin.

10 Muistuttajan omakotitalo sijaitsee heti Mestarintien pohjoispuolella toimin-

nanharjoittamisaluetta vastapäätä. Pienikin haketus/murskaus aiheuttaa

valtavan impulsiivisen melurasituksen ja epämääräiset jätteet hajurasituk-

sen ottaen huomioon vallitsevat lounais- ja etelätuulet. Hakemuksessa ei

ole esitetty mitään tekniikkaa melun, pölyn ja hajun ehkäisemiseksi. Biojäte

ja lajittelematon yhdyskuntajäte avolavalla haisee heti, lajiteltu pian jättei-

den sisältämien biojätejäämien vuoksi. Myös muu biohajoava jäte haisee

kastuessaan ja seisoessaan viikon pari. Melu- ja mahdollisia hajurasituksia

ei voi riittävästi ehkäistä lupamääräyksillä.

Lupahakemuksessa todetaan, että lähiympäristössä on vain teollisuuskäy-

tössä olevia kiinteistöjä. Luvan hakija oli tietoinen omakotitalosta, joka olisi

ilman tarkastusta jäänyt havaitsematta. Muistuttaja on saanut rakennuslu-

van omakotitalolle. Olemassa oleva ympäristö on otettava huomioon aika-

prioriteettiperiaate huomioon ottaen, vaikka alueen teollisuuskaava muo-

dollisesti näyttäisi antavan laajempaa harkintavaltaa. Hakemuksen mukai-

sen toiminnan melu-, pöly- ja hajuvaikutukset aiheuttaisivat todennäköises-

ti terveyshaittaa muistuttajan perheelle.

Kohtuuttoman rasituksen ehkäisemismahdollisuudet ratkaistaan yleensä

asemakaavassa. Nyt ei ole ratkaistu. Eksessiiviset tosiasialliset vaikutukset

muodostavat lisäksi terveyshaittaa ja vähintään niiden vaaraa. Asemakaa-

vamerkinnällä ei yksinään voi oikeuttaa kohtuutonta rasitusta tai terveys-

vaaroja.

Luvanhakijalla on mahdollisuus vuokrata kaupungilta viereisen korttelin

13113 tontti nro 1, joka on myös viereinen kiinteistö. Alue on Raaseporin

kaupungilta saatujen tietojen mukaan tällä hetkellä vuokraamatta. Tontille

voidaan järjestää myös raskaiden ajoneuvojen kuljetukset huomattavasti

paremmin.

Luvanhakija ei hallitse sijoituspaikkaa. Kuten kulkuyhteys sijoituspaikan

hallinta on ehdoton edellytys ympäristöluvan myöntämiselle ilman, että sitä

erikseen mainitaan. Luvan hakijan epämääräinen esisopimus vuokraoi-

keuden siirrosta tarkoittaa sitä, että nykyinen maanvuokralainen voi halu-

tessaan siirtää vain sellaisen maanvuokraoikeuden, joka hänellä itsellään

on. Aluetta ei ole vuokrattu koneiden ja laitteiden vuokrausta harjoittavalle

alkuperäiselle vuokralaiselle kaatopaikaksi eikä epämääräiseksi suunnitte-

lemattomaksi jätealueeksi.

Rosk´n Roll Oy kilpailuttaa alueen yhdyskuntajätteiden kuljetukset. Luvan

hakijalla ei ole sopimusta yhdyskuntajätteiden kuljetuksista eikä myöskään

oikeutta ottaa vastaan kunnan vastuulle ja oikeuteen kuuluvia yhdyskunta-

jätteitä ilman erillistä sopimusta. Yhdyskuntajätteitä ei vain varastoida, niitä

on prosessoitava, jotta ne voidaan hyödyntää. Lupahakemuksessa ei ole

ollenkaan kuvattu tätä jäteprosessointia.

Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeelli-

nen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merki-

tyksellisistä seikoista. Näitä tietoja ei ole liitetty ja arvioitu edes täydennyk-

11

sessä. Lähtömelutaso arvioitiin väärin. Ympäristövaikutusten estämisessä

ja minimoinnissa käytettävää tekniikkaa ei kerrottu, koska vaikutusten eh-

käisemiseksi ei ole tarkoitus käyttää mitään tekniikkaa. Hakemuksen laati-

jalla ei ole riittävää asiantuntemusta. Hakemuksesta puuttuvat tiedot mm.

tuotannosta, prosesseista ja jätelajikohtainen prosessikaavio sekä tarkkai-

luehdotukset.

Yhteenvetona muistuttaja toteaa, että tehtyjen puutteellisten selvitysten

sekä muistuttajan itse tekemien selvitysten perusteella toiminta melu- ja

pölyvaikutuksineen aiheuttaa sekä terveyshaittaa että naapuruussuhde-

laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta aiheuttaa myös jätelais-

sa kiellettyä roskaantumista. Sijoituspaikka on valittu väärin eikä hakija

edes hallitse sijoituspaikkaa. Toiminta ja varastointi ovat epäilemättä ym-

päristönsuojelu- ja jätelakien vastaisia. Lupamääräyksiä ei voida noudat-

taa. Sen seurauksena tulevat sovellettavaksi myös jäteverolain säädökset.

Tarkoituksena vaikuttaa olevan kontrolloimattomien jätekasojen tekeminen

ja niistä myyminen eniten tarjoavalle. Hakemus perustuu luottamukseen

puutteellisesta valvonnasta. Hakemus on sekä tarkoituksellisesti että tahat-

tomasti puutteellinen. Hakemuksen täydentäminen ja toiminnan suunnittelu

olisivat vähimmäistoimenpiteitä. Kun hakemuksen puutteellisten selvitysten

lisäksi toimintaa ja sen vaikutuksia selvittävät myös lupaviranomainen ja

muistuttaja, ei luvan myöntämiselle ole niiden perusteella edellytyksiä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti 9.11.2010 päivätyllä säh-

köisellä kirjeellä mahdollisuus vastineen jättämiseen annetuista lausun-

noista.

Hakija esittää 25.11.2010 saapuneessa vastineessaan muun muassa seu-

raavaa:

Luvan hakija haluaa painottaa muutamia hakijan jo aikaisemmin esiin tuo-

mia asioita, joita muistutuksessa ei ole huomioitu. Luvan hakija on luopu-

nut hakemuksessaan kokonaan kaikesta puun murskauksesta. Hakijan

tontti on kuin suunniteltu esitetylle toiminnalle, asemakaavan, maaston,

ympärillä olevien laitosten ja myös viranomaisten kanssa käytyjen keskus-

telujen perusteella. Hakija on koko työelämänsä ajan toiminut jätehuollon

tehtävissä, joten vuosien mittaan tietoa ja kokemusta on karttunut alalta.

Soptrans J. Björklund Öb:n toiminta on ollut ammattimaista jätehuoltoa

vuodesta 1998. Toiminnan laatuun ympäristöviranomaisilla ei ole ollut mi-

tään huomauttamista. Elinkeinotoiminnan jatkumiseksi hakija tarvitsee uu-

den toimipisteen.

Jätteen keräys-, lajittelu- ja siirtokuormausasema ei ole kaatopaikka. Ra-

kennettava asema on uudenaikainen, vaatimukset täyttävä lajitteluasema.

Toiminnassa on tarvittavana osana suljetut asiat ja jätekontit. Keräysastiat

ja -lavat on merkitty kukin omaan tarkoitukseensa. Materiaali punnitaan tul-

12

lessa ja lähtiessä. Hakijalla on tarvittavat sopimukset lajitellun materiaalin

toimittamisesta edelleen eri komponenttien keräykseen erikoistuneille yri-

tyksille. Esimerkkinä tällaisista sopimuksista on paperin ja pahvin toimitta-

minen Länsi-Uudenmaan Keräyspaperi Oy:lle, autonrenkaiden toimittami-

nen Horsbäckin Euromaster Oy:lle ja metalliromun toimittaminen Kuusan-

koski Oy:lle Meltolaan.

Hakija painottaa, että muistuttajan asuintalo sijaitsee asemakaavassa liike-

ja toimistorakennusten korttelialueella. Tämä on antanut ympäristöluvan

hakijalle käsityksen, että ko. kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset ovat kaa-

vamerkintöjen puitteissa tuotanto-, varasto- ja toimistorakennuksia. Muis-

tuttajan antaman tiedon mukaan rakennuslupa on omakotitalolle. Hakija on

todentanut viranomaislähteistä, että rakennuslupa on varaston talon-

miesasunnolle. Rakennusluvan mukaista varastoa ei ole rakennettu. Näyt-

tää siltä, että ko. muistuttaja on tietoisesti hakeutunut asumaan teollisuus-

alueelle jo olemassa olevan jäteaseman naapuriin vuonna 2006. Näin ollen

muistuttaja on varautunut jo ennen rakentamisen aloittamista asuintalonsa

lähinaapurissa olevaan ja lähinaapuriin tulevaan yritystoimintaan, kuten

esimerkiksi betoniasemaan. Jos moninkertaiset jätteiden kuljetukset ja kä-

sittelyt eivät häiritse muistuttajaa Lassila & Tikanoja Oyj:n tontilla, ei ole

uskottavaa, että pienen erikoistuneen jäteaseman toiminta voisi aiheuttaa

haittaa asumiseen. Lisäksi lähinaapurissa on edellä mainittu betoniasema,

jonka toiminta ei luo häiriötöntä asuinympäristöä. Hakija esittää, että muis-

tutus on kokonaan hylättävä.

Rosk´n Roll Oy Ab:n muistutuksesta todetaan, että Soptrans J. Björklund

palvelee yrityksiä eli eri asiakasryhmää kuin Rosk´n Roll Oy Ab. Uusi jä-

teasema lisää omalta osaltaan kilpailua ja työpaikkoja.

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Luparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimelle

yhtiölle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan hakemuk-

sessa esitetylle jätteen lajittelu- ja siirtokuormausasemalle Raaseporin

kaupunkiin seuraavin määräyksin:

Siirtokuormausasemalla vastaanotettavat jätteet ja jätteen vastaanoton rajoitukset

1.1. Siirtokuormausasemalla ei saa vastaanottaa asumisessa syntynyttä jätettä

eikä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastet-

tavaa valtion, kunnan tai seurakunnan taikka julkisoikeudellisen yhteisön

tai yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntynyttä muuta

jätettä kuin ongelmajätettä eikä asuinkiinteistöllä sijaitsevassa liikehuoneis-

tossa syntynyttä muuta jätettä kuin ongelmajätettä, joka ominaisuudeltaan,

koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyttä jätettä ja

13

joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan jätteen ke-

räyspaikkaan.

Edellä mainittua jätettä voidaan kuitenkin ottaa vastaan, jos Raaseporin

kaupunki, tai sen määräämä toimielin jätelain (1072/1993) 13 §:n nojalla

päättää, että luvan saajalla on oikeus jätteiden vastaanottoon. Jätteen vas-

taanoton aloittamisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-

omaiselle ennen kyseisten jätteiden vastaanottoa.

1.2. Siirtokuormausasemalla kiinteistöllä 710-13-114-3 saa vastaanottaa, lajitel-

la ja siirtokuormata seuraavia jätteitä, mikäli kyseisen jätteen vastaanotta-

minen ei ole määräyksen 1.1. vastaista (merkitty seuraavassa taulukossa

merkinnällä 1.1.):

Jätelaji Tunnus max. t/a max. varasto t

Energiajäte 1.1. kuten 20 03 01 30 6

Yhdyskuntajäte 1.1. kuten 20 03 01 2 800 10

Rakennusjäte kuten 17 02 01 200 17,5

Pahvi/kartonki 1.1. kuten 20 01 01 40 0,8

Keräyspaperi 1.1. kuten 20 01 01 40 0,8

Puu 1.1. kuten 20 01 38 400 10

Muovi 1.1. kuten 20 01 39 5 0,1

Lasi 1.1. kuten 20 01 02 10 0,2

Metalli 1.1. kuten 20 01 40 200 12

Käytetyt renkaat kuten 16 01 03 3 0,3

Öljyiset vedet kuten 13 05 07* 150 15

Jäteöljy kuten 13 02 06* 6 0,2

Muut ongelmajätteet

Öljynsuodatti-

met/kiinteä öljyinen jäte

Maalijätteet

Akut

Loisteputket

Sähkö- ja elektroniikka-

romu

Muut pienerät

*

kuten 16 01 07*

13 08 99*

kuten 20 01 27*

kuten 20 01 33*

kuten 20 02 21*

kuten 20 01 35*

*

140 17,4

2

1

4

1,4

6

3

Jätteitä saa vastaanottaa yhteensä enintään edellä olevassa taulukossa

esitetyt vuosittaiset määrät. Jätteiden varastoinnissa ei saa ylittää edellä

olevassa taulukossa esitettyjä jätteiden kertavarastomääriä.

2. Siirtokuormausasemalla ei saa ottaa vastaan biohajoavaa keittiö- ja ruoka-

lajätettä (20 01 08), asbestia sisältäviä eristysaineita (17 06 01*) tai raken-

nusaineita (17 06 05*) eikä muita jätteitä kuin määräyksessä 1. hyväksytty-

jä jätteitä. Mikäli siirtokuormausasemalle tuodaan jätettä, jonka vastaanot-

toa ei ole tässä ympäristöluvassa sallittu, on jäte viipymättä toimitettava lai-

tokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto

on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. Yhdyskuntajätteiden vas-

14

taanoton yhteydessä on tarkastettava, että kuormat eivät sisällä biohajoa-

vaa keittiö- ja ruokalajätettä eikä asbestia sisältäviä eristys- tai rakennus-

aineita.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Toiminta-aika

3. Siirtokuormausasemalla saa vastaanottaa, lajitella ja kuormata jätettä

maanantaista perjantaihin klo 6.00–20.00 ja lauantaisin klo 7.00–17.00

pois lukien yleiset juhlapäivät.

Jätteiden varastointi

4. Eri jätejakeet on varastoitava toisistaan erillään. Jätejakeita ei saa sekoit-

taa välivarastoinnin aikana keskenään. Yhdyskuntajätteet on säilytettävä

tiiviissä konteissa, jotka on peitettävä peitteellä tai muulla katteella.

Jätejakeita on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu

ympäristön epäsiisteyttä, haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista, pilaantu-

misvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympä-

ristölle.

5. Yhdyskuntajätteen viipymä alueella ei saa olla yli vuorokautta lukuun otta-

matta viikonloppuja ja yleisiä juhlapäiviä, jolloin se saa olla enintään kolme

vuorokautta. Siirtokuormausasemalle vastaanotetut ja lajitellut jätteet on

toimitettava jätteen hyödyntäjälle tai käsittelijälle niin usein, ettei alueelle

muodostu jätevarastoja eikä aseman toiminnasta aiheudu vaaraa tai hait-

taa terveydelle tai ympäristölle, kuten hajuhaittoja. Lisäksi jätteen varas-

toinnissa on noudatettava määräyksessä 1.2. asetettuja jätteiden kertava-

rastomäärien rajoituksia.

6. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja

merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin

aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa

tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Siirtokuormausasemalla

vastaanotettavat ja sen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet on

varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa tai

säiliöissä. Astioita tai säiliöitä on säilytettävä pinnoitetulla alueella.

Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai viemäriin on estettävä.

7. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointipaikassa on oltava asianmukainen

nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen

keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvan erottimella. Lisäksi

tarkoituksenmukaisilla alueilla on oltava vedenkestävä kate.

15

Jätteen kuljettaminen ja edelleen toimittaminen

8. Jätteet on kuljetettava siirtokuormausasemalle ja sieltä pois käyttäen tiiviitä

lavarakenteita, tarvittaessa peitettyinä ja kostutettuina siten, ettei pölyä tai

jätettä leviä kuljetuksen aikana ympäristöön.

9. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ym-

päristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jä-

tetiedostoon merkitsemisestä.

10. Ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on laadittava siirto-

asiakirja siten kuin ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelma-

jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetussa valtioneuvoston

päätöksessä (659/1996) säädetään.

Muiden kuin ongelmajätteiksi luokiteltavien jätteiden kuljetuksista on tehtä-

vä kuormakirjat, joista ilmenevät jätetunnus, alkuperä, jätteenkäsittelypaik-

ka ja jätteen määrä.

11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten lasi, paperi, pahvi, puu, metalli ja

rakennusjätteet, on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi

asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin

kustannuksin mahdollista, on jätteet toimitettava sellaiselle

vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista

jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa

tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi

luokiteltavia aineita.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitok-

seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitok-

seen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.

12. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka

ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen

ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät

jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa

tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen

hyödyntäminen.

Päästöt vesiin, viemäreihin ja maaperään

13. Jätteiden varastointi ja lajittelu on tehtävä pinnoitetulla alueella. Asfaltin

kunto on tarkistettava ja mahdolliset vauriot on korjattava ennen varastoin-

nin tai lajittelun aloittamista kyseisellä alueella.

Päällystettyjen alueiden kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua,

on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat on korjattava välittömästi.

16

14. Konttien, pienten keräysastioiden ja lavojen pesupaikalla muodostuvat jä-

tevedet on johdettava hiekan- ja öljynerottimien kautta vesihuoltolaitoksen

jätevesiviemäriin. Ennen pesutoiminnan aloittamista on ko. jätevesien joh-

tamisesta sovittava Raaseporin Veden kanssa. Pesuvesiä ei saa päästä

sadevesiviemäriin. Jätevesien johtaminen on pystyttävä katkaisemaan sul-

kuventtiilein esimerkiksi onnettomuustilanteissa.

Jätevesien johtamisessa on noudatettava Raaseporin Veden kanssa teh-

tävää sopimusta.

15. Alueella muodostuvat hulevedet on koottava hallitusti ja johdettava siten,

ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Toiminta-alueen hulevedet on joh-

dettava sadevesiviemäriin hiekan- ja öljynerottimien kautta. Järjestelmässä

on oltava näytteenottokaivo ja sulkuventtiili tai muu veden virtauksen es-

tämisen mahdollistava rakenne ennen hulevesien johtamista ojaan.

Hulevesien käsittelystä, johtamisesta ja sadevesiviemärin purkupaikasta

on toimitettava selvitys Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

kukselle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vii-

meistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Päästöt ilmaan

16. Alueet, joilla autot ja työkoneet liikkuvat, sekä alueelle johtavat ajoreitit on

pidettävä puhtaana pölyävästä aineksesta. Alueen pölyäminen on tarvitta-

essa estettävä kastelemalla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Melu

17. Siirtokuormausaseman toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva me-

lutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7.00–

22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä klo 6.00–7.00 ekviva-

lenttimelutasoa (LAeq) 50 dB.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

18. Alueella tapahtuvista häiriö- tai vahinkotilanteista, joista aiheutuu määräl-

tään tai laadultaan poikkeavia päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään, on

viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

kukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutu-

nut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poik-

keavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toi-

menpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja pääs-

töstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen es-

tämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja

muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet tulee saattaa nor-

maaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

17

20. Toiminnalla on oltava ympäristöriskienhallintasuunnitelma, missä on oltava

kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilantei-

den varalle ympäristöonnettomuuksien ja haittojen rajoittamiseksi. Ris-

kienhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja se on pyydettäessä

esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantu-

mista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

21. Siirtokuormausaseman toiminta, jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja mahdol-

linen esikäsittely sekä kuormaaminen/purkaminen on tehtävä siten, ettei

toiminnasta aiheudu pöly- tai meluhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesi-

en pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista tai muuta

haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueen yleises-

tä siisteydestä ja mahdollisten tuhoeläinten torjumisesta on huolehdittava.

Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumatto-

mien jätteiden varastoaluetta. Hiekan- ja öljynerottimet on tyhjennettävä

aina tarvittaessa ja aina kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

22. Siirtokuormausasemaa on hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu ha-

juhaittaa. Kuljetuskalusto ja jäteastiat on pestävä riittävän usein. Puriste-

kontit ja niiden alusta on pestävä tarvittaessa päivittäin. Laitoksella saa säi-

lyttää ainoastaan puhtaita kontteja, lavoja ja jäteastioita.

23. Ulkopuolisten pääsy alueelle on estettävä aitaamalla alue. Kulkureitit alu-

eelle on varustettava lukittavin puomein tai portein.

24. Siirtokuormausaseman asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toi-

minnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva

vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin

kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saa-

tettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

25. Alueella on oltava käyttötarkkailua hoitava valvoja, joka tarkastaa alueelle

tulevien kuormien laadun, kuormia koskevat asiakirjat sekä jätteiden mää-

rät ja osoittaa niille sijoituspaikan. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava,

että valvoja on perillä ympäristölupapäätöksessä annetuista määräyksistä.

Tarkkailumääräykset

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

26. Siirtokuormausaseman alueelta kertyvien hulevesien laatua on tarkkailtava

hiekan- ja öljynerottimien jälkeisestä näytteenottokaivosta vähintään kah-

desti vuodesta keväällä ja syksyllä otettavin vesinäyttein. Ennen toiminnan

aloittamista on laskuojasta otettava näyte. Näytteistä on analysoitava vä-

hintään pH, kiintoaine, sameus, sähkönjohtavuus, happi, BOD7, CODCr,

18

CODMn, väriluku, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari,

lyijy, nikkeli, sinkki ja öljyhiilivedyt.

Vesinäytteenottotulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluvi-

ranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistumisesta.

Vesientarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa luvan saajan ehdo-

tuksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväk-

symällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotet-

tavuutta tai päätöksen määräysten valvottavuutta.

27. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai

vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva

standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt mene-

telmät ja niiden mittausepävarmuus sekä tulosten edustavuus.

Kirjanpito

28. Siirtokuormausaseman toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittä-

vä ainakin seuraavat tiedot:

– vastaanotettujen jätteiden määrä, laatu, alkuperä, toimittaja ja toimi-

tusajankohta

– alueelta poisvietyjen jätteiden määrä, laatu, toimituskohde, toimitusajan-

kohta ja viejä

– tiedot varastossa olevien jätteiden määrästä jätejakeittain

– tiedot alueella tehdyistä esikäsittelytoimenpiteistä, käsiteltyjen materiaa-

lien määrä, laatu ja käsittelyn ajankohta

– mahdolliset häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

– tehdyt huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet

– alueelta johdettujen hulevesien tarkkailutulokset

– tiedot hiekan- ja öljynerotuskaivojen tarkkailuista ja tyhjennyksistä.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisil-

le.

29. Yhteenvetoraportti edellistä vuotta koskevasta kirjanpidosta on toimitettava

vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle sekä Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-

omaiselle. Yhteenvedossa on lisäksi arvioitava alueen hulevesien johtami-

sen aiheuttama ympäristökuormitus.

Raportointi voidaan tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojär-

jestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän rapor-

tointilomakkeiden välityksellä niiltä osin kuin se on mahdollista.

19

Tiedottaminen

30. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Raaseporin

kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä ilmoitus ennen siir-

tokuormausaseman toiminnan aloittamista.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

31. Kun toiminta lopetetaan, on alue puhdistettava. Alueelle ei saa jäädä on-

gelmajätteitä tai muita jätteitä. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Suomen

aluehallintovirastolle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopet-

tamista suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä vesiensuojelua,

maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toimista.

Vakuus

32. Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoimen yhtiön on asetettava

10 000 euron vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely, joka kattaa

toiminnan mahdollisesti loppuessa sen, että jäljelle jäävät jätteet voidaan

kuljettaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja siirtokuormausasema

voidaan siistiä. Vakuusasiakirjat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle

ennen toiminnan aloittamista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan

tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamäärä-

yksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla

annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo-

jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset ja lupamääräysten yleiset perustelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta

asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, mer-

kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai poh-

javeden pilaantumista, ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua erityisten luon-

nonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta

tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu-

eella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta

rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheut-

tama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaa-

vamääräykset.

20

Toiminnanharjoittajalta on vaadittu toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa

varten annetut lupamääräykset huomioon ottaen riittävä vakuus asianmu-

kaisen jätehuollon varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajalla on käytettävis-

sään jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun ja laajuuteen näh-

den riittävä asiantuntemus.

Päätöksessä on annettu määräykset toiminnasta aiheutuvien ympäristö-

haittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat pääs-

töjä maahan, pinta- ja pohjavesiin ja ilmaan, jätteitä, melua ja toiminnan

tarkkailua. Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen estämi-

seksi. Toiminnassa pölyhaittoja ehkäistään pitämällä alueet siisteinä ja tar-

vittaessa kastelemalla. Meluhaittoja vähennetään rajoittamalla päivittäistä

toiminta-aikaa ja melutasoja. Päästöt maaperään estetään pinnoittamalla

toiminta-alueet. Ojaan johdettavien vesien laatua tarkkaillaan ja alueelle

tuotavien ja sieltä poisvietävien jätteiden laatua valvotaan. Toimittaessa

tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan pa-

rasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on

otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toi-

minnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena,

pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön

kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet to-

teuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvojen ja päästöjen ehkäisemistä ja ra-

joittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoi-

seen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian

käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja

niiden seurausten rajoittamiseen.

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tar-

vittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoitta-

misesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitalli-

suuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilan-

teissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnos-

tamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäis-

tään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumi-

sesta aiheutuvia haittoja.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset

määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuol-

lon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäris-

tön tilan tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä anta-

maan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1.1. ja 1.2. Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on

annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen

nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätteen laitos- ja ammat-

21

timaista hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietyn-

laisen jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn.

Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdol-

lista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla

tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta ta-

loudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terve-

ys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitel-

lä hallitsemattomasti.

Jätelain 10 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana

toimintana taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumises-

sa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määräl-

tään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoi-

keudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoimin-

nassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan jär-

jestämä jätteenkuljetus). Sama koskee myös asuinkiinteistöllä sijaitsevas-

sa liikehuoneistossa syntynyttä muuta kuin ongelmajätettä, joka ominai-

suudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään vastaa asumisessa syntynyt-

tä jätettä ja joka toimitetaan kiinteistön haltijan luvalla kiinteistöllä olevaan

jätteen keräyspaikkaan. Asumisessa syntyvänä jätteenä pidetään kaikkea

asumisessa syntyvää jätettä, kuten vakinaisessa tai vapaa-ajan asunnossa

sekä maatilan asuinrakennuksessa syntyvää jätettä jätteen lajista, laadus-

ta ja määrästä riippumatta.

Jätelain 11 §:n mukaan jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn

jätteen kuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jät-

teenkuljetuksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan lukuun ot-

tamatta niitä jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen

säännösten ja asianomaisten kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaises-

ti hyödyntää tai käsittelee itse.

Jätelain 13 §:n mukaan kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tar-

koitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongel-

majätteen hyödyntäminen ja käsittely. Kunnan on järjestettävä myös asu-

misessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen hyödyn-

täminen ja käsittely, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.

Edellä mainittu jäte on toimitettava kunnan järjestämään hyödyntämiseen

tai käsittelyyn. Jätteen haltijan kanssa tehtävällä sopimuksella kunta voi

järjestää muunkin jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn. Kunta voi antaa jä-

telain 13 §:n 1 momentissa säädetyn jätehuollon osittain tai kokonaan

muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin

siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi. (YSL 43 §, 45 §,

JL 6 §, 10 §, 11 §, 13 §)

Määräykset 1.2. ja 2. Alueella saa varastoida ja esikäsitellä vain lupamää-

räyksen 1.2. mukaisia jätteitä. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaan-

ottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 §:n pe-

rusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 9 §:n mukaan palauteta takaisin,

22

toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Suurempien va-

rastointimäärien salliminen jätteille ei ole tarkoituksenmukaista alueen si-

jainti, asutus ja ympäristö huomioon ottaen. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §,

15 §, JA 8 §)

Määräys 3. Lähimmille melulle alttiille kohteille aiheutuvan rasituksen es-

tämiseksi sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen

rajoittaa toimintaa ajallisesti. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuo-

denpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, he-

latorstaita, helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäi-

vää, joulupäivää sekä Tapaninpäivää. (YSL 43 §, JL 6 §, JA 8 §,

NaapL 17 §)

Määräys 4. Eri jätejakeet on pidettävä erillään, jotta voidaan ehkäistä eri-

laatuisten jätejakeiden sekoittuminen keskenään. Jätelain 6 §:n mukaan

jätteet on pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudes-

sa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan eh-

käisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeel-

lista ja taloudellisesti mahdollista. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JL 4 §, 6 §, JA 8 §,

10 §)

Määräykset 4. ja 8. Jätteitä kuljetettaessa ja varastoitaessa on estettävä

ympäristön roskaantuminen. Jäteasetuksen 7 §:n mukaan jätteen kuorma-

us ja kuljetus on tehtävä siten, että niistä aiheutuva melu tai muu häiriö

ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteet on kuljetettava um-

pikorisessa kuljetusvälineessä tai kuljetusvälineessä olevassa pakkauk-

sessa. Jätteet voidaan kuljettaa myös muilla tavoin, jos voidaan varmistua

siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana.

(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 9 §, 19 §, JA 7 §, 8 §, NaapL 17 §)

Määräys 5. Jätteiden varastointiaika alueella on pidettävä mahdollisimman

lyhyenä, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle. (YSL 45 §,

JL 6 §, 19 §, JA 7 §, NaapL 17 §)

Määräys 6. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä

muihin jätteisiin tai aineisiin. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta

(101/1997) mukaan öljyjätteeseen ei saa varastoinnin ja keräyksen aikana

sekoittaa ongelmajätettä tai muuta ainetta, josta voi aiheutua haittaa ter-

veydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollolle. Myöskään eri öljyjätelaatuja ei

saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. (YSL 43 §, 45 §, JA 3 a §, 5 §,

6 §, 8 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997)

Määräys 7. Valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkaromusta

(852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun varas-

tointipaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu

nestevuotojen keräysjärjestelmällä sekä tarvittaessa öljyn ja rasvojen erot-

timella. Lisäksi varastointipaikassa on oltava vedenkestävä kate tarkoituk-

senmukaisilla alueilla. (YSL 43 §, YSA 37 §, VNA 852/2004)

23

Määräykset 9., 11. ja 12. Jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai kä-

sittely on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa

luvassa hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Jätelain 6 §:n mukaan jä-

te on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu

kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte-

huoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine

ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätteiden kuljettajilla ja vastaanotta-

jilla on oltava viranomaisten hyväksyntä. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, 8 §, 9 §,

15 §)

Määräys 10. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista

tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä

(659/1996) annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia

siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja on oltava

mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vä-

hintään kolmen vuoden ajan. Kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvon-

nan kannalta. (YSL 43 §, 45 §, JL 8 §, 15 §, JA 5 §, 6 §, VNp 659/1999,

YMA 1129/2001)

Määräykset 13.–15. Toiminta on sijoitettava pinnoitetulle alueelle. Toimin-

nan aikana asfaltin kuntoa on tarkkailtava ja havaitut viat korjattava. Näin

pyritään estämään haitallisten aineiden joutuminen maaperään. Lisäksi

pinnoite helpottaa alueen puhtaanapitoa.

Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä ei-

kä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa ter-

veydelle tai ympäristölle.

Jotta konttien, pienten keräilyastioiden ja lavojen pesupaikalla muodostu-

vista pesuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, on ne johdettava hiekan-

ja öljynerottimien kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin.

Jotta hulevesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, on ne käsiteltävä hiekan

ja öljynerottimissa ennen vesien johtamista sadevesiviemäriin ja siitä edel-

leen ojaan. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 37 §, JL 6 §, JA 8 §)

Määräys 16. Kulkureittien ja toiminta-alueen pölyämisen torjunnalla vä-

hennetään pölyhaittoja. (YSL 43 §, JL 6 §, JA 8 §, NaapL 17 §)

Määräys 17. Melutason raja-arvo on annettu ottamalla huomioon meluta-

son ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätös (993/1992). Päätöksen

mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taa-

jamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla

alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason

(LAeq) päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22–7) 50 dB.

(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

Määräykset 18.–20. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan

toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoi-

24

miseksi. Ympäristönsuojelulain 62 §:n 2 momentin mukaan jos toiminnasta

riippumattomasta ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuu odottama-

ton tilanne, jonka vuoksi ympäristölupapäätöksen määräystä ei voida tila-

päisesti noudattaa, toiminnanharjoittajan on ilmoitettava asiasta valvontavi-

ranomaiselle.

Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko- tai on-

nettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää

tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaa-

liin. Ympäristöriskienhallintasuunnitelmalla voidaan tunnistaa ja arvioida

toiminnasta aiheutuvia riskejä sekä niiden hallinnan edellyttämiä toimenpi-

teitä. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62 §, YSA 30 §, JL 6 §, JA 8 §)

Määräykset 21.–23. Jätelain 6 §:n mukaan jätehuollosta ei saa aiheutua

vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 8 §:n mukaan

jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä

aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, haju- tai meluhait-

taa, maaperän pilaantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta siihen

rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. (YSL 43 §, 45 §,

JL 6, 19 §, JA 8 §, NaapL 19 §)

Määräykset 24. ja 25. Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden käsittelypai-

kan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää

toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä

tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja.

Jätelain 51 §:n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hal-

linnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jäte-

huollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympä-

ristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annet-

tava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja jätteiden tark-

kailusta. (YSL 43 §, 45 §, 46 §, JL 6 §, 51 §, JA 8 §, 10 §)

Määräykset 26. ja 27. Hulevesien laatua on tarkkailtava, jotta voidaan

varmistua, ettei toiminnasta aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Hulevesien tarkkailulla varmistetaan, että öljynerotinjärjestelmä toimii.

Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan annettava tar-

peelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan

vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailus-

ta. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa ympäristölupaan

liittyvät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä päte-

västi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43 §, 46 §,

108 §, JL 51 §)

Määräykset 28.–30. Kirjanpitoa, raportointia ja tiedottamista koskevat mää-

räykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §,

JA 22 §)

25

Määräys 31. Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on kunnostettava siten,

ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa tervey-

delle tai ympäristölle. Tätä varten on edellytetty tehtäväksi suunnitelma hy-

vissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. (YSL 43 §, 90 §, JL 6 §, JA 8 §,

9 §)

Määräys 32. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on

asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat mää-

räykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjes-

tely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuudeksi asetettu

10 000 euroa kattaa siirtokuormausasemalla enintään kerralla varastoita-

vien jätteiden toimittamisen jatkokäsittelyyn ja alueen siistimisen. Vakuu-

den määrää voidaan tarkistaa tarvittaessa. (YSL 42 §, 45 §)

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän

päätöksen määräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. Li-

säksi aluehallintovirasto toteaa, että alueella ei haketeta eikä murskata

puujätettä. Täten meluhaittaa niiden osalta ei ole.

LUVAN VOIMASSAOLO

Luvan voimassaolo

Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentami-

seen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus

lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2018.

Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista ja vuosiraporteis-

ta, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa

sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8–12 §:ssä mainitut selvitykset so-

veltuvin osin. Lisäksi hakemuksessa on käytävä ilmi toiminta-alueen sen-

hetkinen kaavoitustilanne. (YSL 55 §)

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän

luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännök-

siä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä

noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen lainvoimaisuus

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei

haeta muutosta valittamalla. (YSL 100 §)

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 42, 43, 45, 46,

53, 54, 55, 56, 100, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 30, 37 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 9, 10, 13, 15, 19, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8, 9, 10, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkaromusta (852/2004)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden

luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on-

gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 800 euroa.

Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallin-

non palvelukeskuksesta Joensuusta.

Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella

annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallinnon maksuista (1145/2009)

liitteen mukaan. Ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettujen

samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelys-

tä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuu-

luvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50

prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltai-

nen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu

on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian kä-

sittelystä perimästä maksusta. Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan

käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään

asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h.

Asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaan laitoksen tai paikan, jossa

hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä,

27

lupa maksaa 4 870 euroa. Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviran-

omaisen taksan (1.11.2009) maksutaulukon mukaan jätteen ammattimai-

sen tai laitosmaisen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan luvan käsittelystä

perittävä maksu on 2 608 euroa. Koska näin muodostuva maksutaulukoi-

den mukainen maksu (6 174 euroa) olisi lupa-asian vaatiman työmäärän

perusteella kohtuuttoman korkea, peritään lupa-asian käsittelystä

100 tunnin työmäärää vastaava maksu eli 4 800 euroa.

PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN

Päätös Öppet bolag Soptrans J. Björklund Avoin yhtiö

Metsänreuna 3

10680 Skogby

Jäljennös päätöksestä

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Raaseporin kaupungin terveydensuojeluviranomainen

Raaseporin kaupunginhallitus

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään jakelulistan dpoESAVI-497-04-08-2010

mukaan.

Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä päätöksestä kuulute-

taan Raaseporin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoi-

tetaan Etelä-Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä.

(YSL 54 §)

28 MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta-

malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes-

tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai

etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on

valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Liite Valitusosoitus.

Pekka Häkkinen

Arja Johansson

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja asian on esitellyt

ympäristöylitarkastaja Arja Johansson.

AJo/ts

VALITUSOSOITUS LIITE

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 9.3.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskir-jelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun va-lituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolait-teessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot

käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.