Työryhmän loppuraportti · Miia Äkkinen, talouscontroller Sivistystoimen työryhmä on perustanut kaksi alatyöryhmää: koulutus (pj. Johanna Nyman) ja kulttuuri ja vapaa-aika

Työryhmän loppuraportti

Työryhmä koulutus, päivähoito, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi

2.11.2018

2

Sisällys

1. Yhteenveto ........................................................................................................... 3

1.1 Työryhmän työskentely ..................................................................................... 3

1.2 Työryhmän yhteenveto ...................................................................................... 4

2. Nykytilanteen kuvaus kunnittain............................................................................ 6

2.1 Vaasan kaupungin palvelujen nykytilanne ............................................................ 6

2.2 Mustasaaren kunnan palvelujen nykytilanne ....................................................... 35

2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa ........... 62

3. Kehittämispaineet kunnittain ................................................................................ 70

3.1 Vaasan kehittämispaineet ................................................................................ 70

3.2 Mustasaaren kehittämis- ja investointialueet ...................................................... 74

4 Yhdistymisen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien alustava arviointi (SWOT-analyysi)..................................................................................................... 75

4.1. Pohjanmaan pääkaupunki ............................................................................... 75

4.2. Pohjolan energiapääkaupunki: tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden

kaupunki ............................................................................................................. 76

4.3. Kielivakaus ................................................................................................... 76

4.4. Osa-alueiden kaupunki ................................................................................... 77

4.5. Kestävä talous ja uuden kunnan palvelujen organisointi...................................... 77

4.6. Henkilöstövoimavarat ..................................................................................... 78

4.7. Maankäyttö, asuminen ja liikenne .................................................................... 78

4.8 Muut mahdollisesti esiin nousseet vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat 79

4. Uuden kunnan kuvaus ..................................................................................... 79

5.1 Vaasan ehdotus lautakuntaorganisaatioksi ......................................................... 79

5.2 Mustasaaren ehdotus lautakuntaorganisaatioksi .................................................. 83

5. Ehdotuksia yhdistymissopimusluonnoksen sisältöön ............................................ 88

6.1 Yhteisiä ehdotuksia ......................................................................................... 88

6.2 Vaasan omat ehdotukset yhdistymissopimukseen ............................................... 88

6.3 Mustasaaren omat ehdotukset yhdistymissopimukseen ........................................ 88

6. Keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä työryhmän työstä .................................... 90

Liitteet: Swot-analyysit ...............................................................................................

98 Jatkokysymykset ....................................................................................... 101

3

1. Yhteenveto

1.1 Työryhmän työskentely

Sivistystoimen työryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:

Mustasaari Vaasa

Luottamus-

henkilöt

Johanna Nyman, puheenjohtaja

Alice Lillas

Ulla Granfors

Harri Moisio, varapuheenjohtaja

Viranhaltijat Denice Vesterback, sivistysjohtaja

21.5.2018 -> Anna Törnroos,

sivistysjohtajan sijainen

Anna Törnroos, päivähoitopäällikkö

21.5.2018 -> Britt-Marie Hedström

päivähoitopäällikön sijainen

Elisabeth Wiklund, vt. vapaa-

aikapäällikkö

Annica Reini, kulttuurisihteeri

Christina Knookala,

toimialajohtaja

Lillemor Gammelgård,

varhaiskasvatusjohtaja

Marianne West, vt. koulutoimenjohtaja

Marita Ahola,

kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja

Mika Lehtonen, liikuntatoimenjohtaja

13.8.2018 alkaen

Henkilöstön

edustaja

Linda Felixson Anne Humalamäki

Työryhmän

sihteeri

Sonja Nylund,

hallintosihteeri

Miia Äkkinen,

talouscontroller

Sivistystoimen työryhmä on perustanut kaksi alatyöryhmää: koulutus (pj. Johanna Nyman) ja

kulttuuri ja vapaa-aika (pj. Harri Moisio). Alatyöryhmien kokouksiin kutsuttiin myös seuraavat

henkilöt:

Mustasaari-Mustasaari Vaasa-Vasa

Alatyöryhmän

“Koulutus”

muut

viranhaltijat

Tomas Holmström, rehtori (musiikkiopisto)->Rabbe

Franzén vt. 1.9.2018 alkaen Inger Damlin, rehtori (Korsholms högstadium) Joakim Bonns, rehtori (Korsholms gymnasium) Anna-Kaisa Eskola, rehtori

(Mustasaaren keskuskoulu) Ulrica Taylor, vt. rehtori

(aikuisopisto) ->Rose Heir

28.7.2018

Johanna Olsson, aluerehtori

(suomenkielinen perusopetus)

Jyrki Jokinen, aluerehtori


Kari Nummela, koulutoimenjohtaja


Åsa Stenbacka, rehtori (Vamia)

Anne Levonen, rehtori (Vasa gymnasium

ja Vasa aftonläroverk)

Jaakko Perttu, rehtori (Vaasan lyseon

lukio)

Rolf Nordman, rehtori (Kuula-opisto) Mia Wiik, taiteen perusopetuksen johtava

opettaja Sannasirkku Autio, rehtori (Vaasan

kaupungin opistot)

Alaryhmän

“Kulttuuri ja

vapaa-aika”

muut

luottamus-

henkilöt

Alf Burman

Jane Trygg-Kaipiainen

Alatyöryhmän

“Kulttuuri ja

vapaa-aika"

viranhaltijat

Marina Sandström, vt.

kirjastotoimenjohtaja -> Maria

Kronqvist-Berg vt. 1.8.2018 alkaen

Sari Kivelä, liikuntatoimenjohtaja

Sanna Bondas, kulttuuripäällikkö

Tuula Ahonpää, nuorisopalvelupäällikkö

Työryhmien kokoukset on pidetty seuraavasti:

4

- järjestäytyminen 18.4.2018 - työryhmän kokous (aikataulu, alustava nykytila-analyysi) 2.5.2018 - kulttuuri- ja vapaa-aika-alatyöryhmän SWOT-analyysi 9.5.2018 - koulutusalatyöryhmän SWOT-analyysi 23.5.2018 - työryhmän kokous (materiaalin läpikäynti) 8.6.2018 (toimialajohtajat, työryhmien sihteerit) - työryhmän kokous (väliraportin läpikäynti) 11.9.2018 (työryhmän luottamushenkilöt,

toimialajohtajat, työryhmien sihteerit) - työryhmän kokous 28.9.2018 - työryhmän kokous 11.10.2018 (työryhmän luottamushenkilöt, toimialajohtajat, työryhmien

sihteerit) - työryhmän kokous 26.10.2018 (uuden kunnan organisointi, yhdistymissopimus) - työryhmän kokous 31.10.2018 (työryhmän luottamushenkilöt, toimialajohtajat, työryhmien

sihteerit ja henkilöstön edustajat)

Linkki Vaasan ja Mustasaaren sivistystoimen palveluverkkokarttaan: https://vaasa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e3adf02c81364594966dbbd8bf2

eb85d

1.2 Työryhmän yhteenveto

Työryhmän tehtävä oli laaja ja moninainen. Sivistystoimi vastaa erittäin suuresta osasta kunnallisia

palveluita, jotka ovat osa asukkaiden arkipäivää koko elämän ajan. Sivistystoimeen kuuluvat

varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö, taiteen

perusopetus, nuoriso-, kulttuuri- sekä liikuntapalvelut. Sivistystoimen piiriin kuuluvat myös

Vaasanseudun Areenat kuntayhtymän ylläpitämät jäähalli ja Botniahalli sekä kuntayhtymän

hallinnoima Elisa Stadion. Sivistystoimen toimintaympäristöön kuuluvat lisäksi Vaasassa

Övningsskolan, Svenska Österbottens förbund för utbildning ja kultur sekä alueen yksityiset koulut,

ammattikorkeakoulut ja yliopistot, vaikka ne eivät suoraan tähän selvitykseen kuulu.

Työryhmä on työstänyt raporttia paitsi yhteisten kokousten ja workshoppien yhteydessä myös

yhteisen työskentelyportaalin (Office 365 Teams) avulla. Se on mahdollistanut sen, että dokumentin

kirjoittajia ovat olleet paitsi sivistystoimen johtajat ja työryhmän sihteerit, myös muut

tulosaluejohtajat molemmista kunnista. Se mahdollisti suuren tietomäärän keräämisen, mutta johti

myös siihen, että raportti on joltain osin epätasapainossa.

Työryhmän keskeisiä huomioita kuntien sivistystoimesta on se, että Vaasassa että Mustasaaressa on

tehty organisaatiouudistus, jonka ansiosta lautakuntakuntarakenne sivistystoimessa on

samankaltainen. Molemmissa kunnissa on varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle oma lautakunta

ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimelle oma lautakunta. Vaasassa on lisäksi erillinen koulutuslautakunta,

johon kuuluu toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut; Mustasaaressa lukiokoulutus samassa

lautakunnassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa. Päätettäväksi tulee, säilytetäänkö

erillinen koulutuslautakunta vai siirretäänkö toiminnot sivistyslautakunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-

aikalautakunnan alaisuuteen ja ammatilliselle koulutukselle luodaan oma uusi hallintorakenne.

Toinen suuri kysymys sivistystoimessa liittyy tällä hetkellä Vaasan ja Mustasaaren välisen

kuntayhtymän hallussa olevien urheiluhallien hallinnointiin; siirretäänkö se osaksi kunnan

perustoimintaa vai perustetaanko hallien hallinnointia varten erillinen osakeyhtiö tai liikelaitos.

Tällöin on pohdittava, millaiseksi halutaan kunnan oman liikuntapalvelun rooli ja mitä toimintoja sille

kuuluu. Jääkö kunnan omiksi palveluiksi hallinnollisemmat tehtävät kuten liikuntavuorojen

jakaminen tai urheiluseurojen avustukset vai kuuluvatko edelleen myös liikunnanohjaus ja -

suunnittelutehtävät tulosalueen tehtäviin.

Fuusion myötä varhaiskasvatuksen- ja perusopetuksen osalta kielellinen tasapaino vahvistuisi.

Kasvatus- ja opetustoimen osalta ratkaistava lautakuntien kielisyys (kaksikielinen kuten

molemmissa kunnissa tällä hetkellä vai erilliset suomenkielinen ja ruotsinkielinen lautakunta). Vaasa

ja Mustasaari antavat loppuraportissa kumpikin oman ehdotuksensa lautakuntaorganisaatioksi. Sen

osalta tulee pohtia, missä määrin hallinto on kaksikielinen (taataan tasa-arvoinen kohtelu) ja missä

määrin hallinto järjestetään kielen mukaan (yhtenäinen koulutuspolku).

https://vaasa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e3adf02c81364594966dbbd8bf2eb85d


5

Valittu lautakuntarakenne heijastuu myös organisaation tulosaluerakenteeseen. Vaasalla on tällä

hetkellä muilta osin kaksikielinen virkamieshallinto paitsi perusopetuksessa, jossa on erilliset

tulosalueet suomenkieliselle perusopetukselle ja ruotsinkieliselle perusopetukselle. Vaasan

kaupungin opistot ovat yhteinen tulosalue, mutta Opisto ja Arbis toimivat kuitenkin omina

oppilaitoksinaan. Mustasaaren hyvät kokemukset kaksikielisestä aikuisopistotoiminnasta voivat

hyvin olla mallina uudessa kunnassa. Mustasaarella koko hallinto on kaksikielinen (hallintokieli

ruotsi).

Ratkaistavaksi tulee myös oppilashuollon organisoiminen, joka tällä hetkellä on eri tavalla

järjestettynä Vaasassa (kielen mukaan) ja Mustasaaressa (kaksikielinen). On huomioitava, että

varhaiskasvatuksen jakautuminen kahteen lautakuntaan johtaisi tulosalueen jakautumiseen

suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen tulosalueeseen, jolla puolestaan olisi vaikutuksia

palveluverkkoon, tilojen yhteiskäyttöön sekä kaksikielisten päiväkotien ja kaksikielisten

päiväkotiryhmien olemassaoloon.

Mikäli päädytään eri kielisiin lautakuntiin erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, on

varmistettava eri kieliryhmien tasavertainen kohtelu, jotta ei tehtäisi erilaisia päätöksiä eri

kieliryhmille. Mikäli opetustoiminta halutaan hallinnoida kielen mukaan erillisten lautakuntien

toimesta, on pohdittava, tuleeko molempia kieliryhmiä koskevat yhteiset asiat kuten strategia,

palveluverkko, koulujen työajat, vuosiviikkotunnit, varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän

sääntökirjan kriteerit, päätökset subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, päätökset

yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuodoista ja osa-aikaisen kunnallisen varhaiskasvatuksen

kriteerit siirtää ylemmän toimielimen eli kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Sivistystoimen hallinnointia pohdittaessa tulee myös huomioida yhteydet muihin toimijoihin;

kuntayhtymät, osakeyhtiöt, yliopistot ja yhdistykset.

Työryhmä pitää tärkeänä, että uudessa kuntarakenteessa (luottamushenkilö- ja

virkamiesorganisaatio) otetaan huomioon koko johtamisjärjestelmän toimivuus. Miten voimme taata

johtamisjärjestelmän kautta, että riittävä asiantuntemus on käytettävissä – ei vain lautakunnissa –

vaan myös valtuustossa ja kaupunginhallituksessa? Sivistystoimenjohtajan tehtävät ovat tällä

hetkellä hyvinkin erilaiset, johtuen Vaasan laajemmasta toimintaympäristöstä.

Työryhmä katsoo, että strategisten painopistealueiden kehittäminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat

keskiössä uuden kunnan muodostamisessa a) Pohjanmaan pääkaupunki b) Pohjolan

energiapääkaupunki c) Kielellinen vakaus ja d) Osa-alueiden kaupunki.

Pohjanmaan pääkaupunkia kehitettäessä vahvuuksina ovat monipuolinen ja vahva koulutus ja

kulttuuritoiminta. Yhdessä resursseja voidaan käyttää entistä paremmin. Heikkoutena on

pirstaleinen koulutuskenttä. Yhteisenä haasteena on saada nuoret jäämään alueelle ja palveluiden

turvaaminen reuna-alueilla.

Pohjolan energiapääkaupunkia kehitettäessä hyvät yhteistyöverkostot kunta – korkeakoulut -

elinkeinoelämä ovat äärimmäisen tärkeitä. Energiakoulutusstrategian toteuttaminen on osa tätä.

Työryhmä haluaa myös korostaa, että energiapääkaupunki -strategian rinnalla tulee kehittää myös

muita vahvuuksia – olemme enemmän!

Kielivakaus on kuntaliitoksen avainkysymyksiä! Miten varmistetaan hyvät sivistystoimen

palvelut molemmilla kielillä sekä hallinnollinen työskentely omalla äidinkielellä? Riittävät

resurssit käännöspalveluihin ja simultaanitulkkaukseen ovat varmin tapa estää tyytymättömyyttä.

Myös kieltenopetus on keskiössä.

Osa-alueiden kaupunkina uusi Vaasa-Mustasaari kaupunki tarjoaa asukkailleen monipuolisia

houkuttelevia asuinympäristöjä; urbaania kaupunkimiljöötä, lähiöasumista, maaseutuympäristöä ja

saaristolaiselämää. Jotta asuminen uuden kunnan eri alueilla taataan, tulee palveluverkkoa

tarkastella kokonaisuutena, johon sisältyvät päiväkoti- ja kouluverkot sekä muut tärkeät asukkaiden

arkea tukevat palvelut. Paikallisliikenteen kehittäminen on avainasemassa asuinalueiden

saavutettavuuden takaamisessa.

6

Työryhmät ovat 26.9.2018 saaneet jatko-ohjeistusta työskentelyyn. Tähän raporttiin on lisätty

kappaleet 5. Uuden kunnan kuvaus ja 6. Ehdotus yhdistymissopimukseksi.

2. Nykytilanteen kuvaus kunnittain

2.1 Vaasan kaupungin palvelujen nykytilanne

2.1.1 Sivistystoimiala A. Organisointi ja johtaminen

Sivistystoimen organisaatioon Vaasan kaupungissa kuuluu 13 tulosaluetta. Kirjanpidossa seurataan

omana tulosalueenaan lisäksi esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksia. Toimialajohtajan

alaisuudessa on 13 tulosaluejohtajaa, HR-controller ja talouscontroller. Entinen virastorakenne

(kasvatus- ja opetusvirasto, toisen asteen hallinto, vapaa-aikavirasto jne.) on purettu ja

tukipalvelutoiminnot kuten taloushallinto tai ruokapalvelut on tukipalvelu-uudistuksen yhteydessä

keskitetty keskushallintoon tai tätä tarkoitusta varten perustettuihin yhtiöihin (Mico Botnia Oy,

TeeSe Botnia Oy), kun aikaisemmin virastoilla oli oma hallintohenkilöstönsä.

Sivistystoimen avainlukuina henkilöstömäärä 31.12.2017 ja toimintamenot ja -tulot sekä vuoden

2017 tilinpäätöksestä että 2018 talousarviosta.

Johtoryhmätyöskentely Vaasan kaupungin sivistystoimessa: - sivistystoimen laajennettu johtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, controllerit,

kehittämispäällikkö)

- sivistystoimen kehittämisryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, controllerit,

kehittämispäällikkö, henkilöstön edustajat) - koulutusjohtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, kehittämispäällikkö) - kulttuuri- ja liikuntajohtoryhmä (toimialajohtaja, tulosaluejohtajat, kehittämispäällikkö) - opetuksen kehittämisen ryhmät: tvt, energia, kielet, kulttuuri/taiteen perusopetus, urheilu,

maahanmuuttajien opetus SIVISTYSTOIMI Johtaja Henkilöstö

31.12. 2017

Toiminta-menot TP2017

Toiminta-menot TA2018

Toiminta-tulot TP2017

Toiminta- tulot TA2018

Toimialajohtaja Christina

Knookala

1648 (vak.)

937 (m.aik.) 2585

-181.037 -177.920 30.695 26.480

Varhaiskasvatus Lillemor

Gammelgård

811 -46.382 -45.815 5.324 5.276

Suomenkielinen perusopetus

Kari Nummela

596 -42.556 -42.270 2.031 1.458

7

Ruotsinkielinen

perusopetus

Marianne

West

175 -11.535 -11.371 403 276

Esi-ja perusop. kotikuntakorv.

-5.173 -5.172 1.020 1.020

Vaasan Lyseon

Lukio

Jaakko

Perttu

61 -5.890 -5.935 782 629

Vasa gymnasium + aftis

Anne Levonen

23 -1.608 -1.563 266 272

Vamia Åsa Stenbacka

302 -36.523 -35.126 14.297 11.680

Vaasan kaupungin opistot

Sannasirkku Autio

276 -6.073 -6.117 1.649 1.577

Nuorisopalvelut Tuula Ahonpää

49 -2.316 -1.944 581 139

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Marita Ahola

75 -5.788 -5.446 696 564

Vaasan kaupungin museot

Auli Jämsänen

44 -3.818 -3.716 369 345

Liikuntapalvelut (liikuntapaikkojen hoito siirtynyt tekniseen toimeen 1.1.2018 alkaen)

Mika

Lehtonen

46 -6.391 -4.919 1.655 1.673

Vaasan kaupunginteatteri

Erik Kiviniemi

119 -4.844 -4.722 1.343 1.252

Vaasan kaup.orkesteri

Merja Tyynelä

34 -2.142 -2.175 281 355

Tulosalue Valtionosuudet 2018

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kuntien peruspalveluiden valtionosuus

Alueellinen kehittämiskirjasto 240.000 eur

Vaasan kaupungin museot 923.394 eur

Vaasan kaupunginteatteri 1.086.060 eur Htv 56/66

Vaasan kaupunginorkesteri 642.450 eur Htv 36/36

Liikuntapalvelut 240.998 eur

Htv 31/36

Toimialajohtaja toimii esittelijänä, ja hänellä on läsnäolo-oikeus seuraavissa luottamuselimissä:

Vaasan kaupunginvaltuusto

Vaasan kaupunginhallitus

Vaasan kaupunginhallituksen yleisjaosto

Vaasan kaupunginhallituksen konsernijaosto

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Koulutuslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab, hallituksen puheenjohtaja

Visit Vaasa Oy, hallituksen puheenjohtaja EduVakk Oy Ab, hallituksen jäsen

Pohjanmaan Expo Oy - Expo Österbotten AbOy, hallituksen jäsen

Tiedekirjasto Tritonia, hallituksen jäsen

Delegationen för Åbo Akademi, jäsen

Sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio

Sivistystoimen luottamushenkilöorganisaatio muodostuu kolmesta lautakunnasta ja niiden

alaisuudessa olevista jaostoista:

Kasvatus- ja opetuslautakunta (puheenjohtaja Linnea West)

Suomenkielinen jaosto

Ruotsinkielinen jaosto

8

Yksilöasiain jaosto

Varhaiskasvatus (tulosalue)

Ruotsinkielinen perusopetus (tulosalue)

Suomenkielinen perusopetus (tulosalue)

Koulutuslautakunta (puheenjohtaja Juha Silander)

Suomenkielinen jaosto

Ruotsinkielinen jaosto

Vamia (tulosalue)

Vaasan lyseon lukio (tulosalue)

Vasa gymnasium + aftonläroverk (tulosalue)

Vaasan kaupungin opistot (tulosalue)

Nuorisopalvelut (tulosalue)

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta (puheenjohtaja Anita Niemi-Iilahti)

Liikuntajaosto

Kulttuurijaosto

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut (tulosalue)

Vaasan kaupungin museot (tulosalue)

Vaasan kaupunginorkesteri (tulosalue)

Vaasan kaupunginteatteri (tulosalue)

Liikuntapalvelut (tulosalue)

Esimerkki päätöksenteosta:

Suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus ovat omia tulosalueitaan, osa asioista

käsitellään yhteisessä kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja osa asioista kielellisissä

jaostoissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee seuraavia asioita: kouluverkko, koulujen työajat,

vuosiviikkotunti (lautakunta ja valtuusto), oppilashuollon strategia ja toimintasuunnitelma,

tulosaluejohtajien valinta, talous, oikaisuvaatimukset, valtuustoaloitteet.

Kielellisissä jaostoissa käsitellään mm. opetussuunnitelmat ja oppilasmäärät per luokka-aste.

Sivistystoimessa avustuksia myöntävät kulttuuri- ja kirjastopalvelut, liikuntapalvelut sekä

nuorisopalvelut. Myös kaupunginhallituksen avustukset otetaan huomioon, koska osa niistä liittyy

läheisesti sivistystoimialan toimintaan.

Kulttuuri- ja

liikuntalautakunnan

avustukset v.2017

Kulttuuri Liikunta

Avustettavat yhdistykset / tahot (kpl)

37 tahoa 68 yhdistystä

Avustukset 2017 (€) 66.100 € + palkinto 3.000 € ja

stipendi kahdelle taholle

163.104 €

Kaupunginhallituksen avustuksia maksettiin ulkopuolisille vuoden aikana yhteensä 1 441 087 euroa.

Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille, sekä lahjoitusvirkoihin

ja osaamisperustan vahvistamiseen. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin sisältyivät pääosin

sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen tapahtuu toimielimissä, joille

avustukset luonteensa puolesta kuuluvat. Lisäksi nettoyksiköille maksettiin sisäinen avustus

tilavuokrien pääomakorvaukseen yhteensä 3 576 772 euroa.

Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö, Högskolestiftelsen i Österbotten,

Åbo Akademi / IB-lukio-opetus, Vaasan kesäyliopisto, Vaasan Oopperasäätiö sekä Korsholman

Musiikkijuhlat. Wasa Football Cup ry sai merkittävän avustuksen tekonurmikentän toteutukseen

Västervikiin. Vaasan kaupunki tukee vuosittain myös Vaasan kesäyliopistoa ylläpitävää yhdistystä

Vaasan kesäyliopisto ry – Vasa sommaruniversitet rf. Lisäksi kehittämisrahoista (viestinnän

määrärahat) myönnetään vuosittain avustuksia urheiluseurojen kanssa tehtävään

markkinointiyhteistyöhön. Vuonna 2017 tähän käytettiin 90 000 euroa.

9

B. Palvelujen järjestämistapa

Suurin osa sivistystoimen palveluista järjestetään kunnan omana toimintana. Ostopalveluina

hankitaan tällä hetkellä varhaiskasvatusta (1.8.2018 alkaen siirtyminen palvelusetelijärjestelmään,

kaksi päiväkotia jatkaa ostopalvelupäiväkoteina 31.12.2018 asti) sekä perusopetuksen aamupäivä-

ja iltapäivähoitoa. Vaasan ja Mustasaaren perusopetuksen välillä on tehty sopimuksia, että oppilaat

voivat osallistua tietyillä alueilla opetukseen yli kuntarajojen.

Kuntayhtymät:

Vaasanseudun Areenat Vaasa ja Mustasaari omistavat yhdessä kuntayhtymän Vaasanseudun Areenat, jonka tiloja

ovat Botniahalli ja Vaasan Sähkö Arena (jäähalli). Lisäksi kuntayhtymä huolehtii Elisa

Stadionin ylläpidosta.

SÖFUK SÖFUK on ruotsinkielinen koulutus- ja kulttuurikuntayhtymä, jonka muodostaa 14 kuntaa.

SÖFUK ylläpitää Yrkesakademin i Österbotten -ammattiopistoa, Wasa Teater – Österbottens

regionteater -alueteatteria sekä Kultu-Österbotten-kulttuuriyksikköä. Lisäksi kuntayhtymä on

osakkaana Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi -osakeyhtiössä, joka ylläpitää ruotsinkielistä

Novia-ammattikorkeakoulua.

Sivistystoimessa tehdään paljon hankerahalla tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

Sivistystoimen tavoitteena on olla Pohjolan energisin kulttuuri- ja koulutuskaupunki. Vaasa haluaa

olla hyvinvoiva ja elinvoimainen sivistyskunta, jolla on laadukas, tuottava ja tehokas palveluverkko.

Vaasan kaupungilla on varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ulottuvat energiakoulutusstrategia ja

kielistrategia.

C. Palveluverkko

Linkki sivistystoimen palveluverkkokarttaan: https://vaasa.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e3adf02c81364594966dbbd8bf2

eb85d

Kasvatus ja opetus

Varhaiskasvatuksen, suomenkielisen perusopetuksen ja ruotsinkielisen perusopetuksen

palveluverkko- ja kouluverkkoselvitykset hyväksytään vuosittain kasvatus- ja opetuslautakunnassa.

Varhaiskasvatuksen paikkatilanne on tällä hetkellä melko kriittinen. Palvelusetelijärjestelmään on

siirytty 1.8.2018 alkaen ja uusia päiväkotiryhmiä on tulossa syksyllä yksi ryhmä ja keväällä 2019

viisi uutta päiväkotiryhmää. Uusia palvelusetelipäiväkoteja on suunnitteilla Länsiniittyyn

Mustasaaren rajalle ja Vähänkyrön Merikaartoon. Gerbyhyn on tulossa ruotsinkielinen kunnallinen

päiväkoti (200 paikkaa) vuonna 2020 vuokramallina.

Suomenkielisessä kouluverkossa tavoitteena yhtenäiskoulun muodostaminen myös keskusta-alueelle

ja itäiselle alueelle, josta ne vielä puuttuvat. Itäisellä alueella Vanhan Vaasan koulu on siirtynyt

väistötiloihin Palosaarelle syksyllä 2018. Nykyinen Vanhan Vaasan koulu puretaan ja uudet tilat

rakennetaan Variskan koulun yhteyteen, jolloin ne muodostavat yhtenäiskoulun. Keskustan alueen

koulukampuksen suunnittelu on käynnistynyt. Ruotsinkielisen kouluverkon haasteena oppilasmäärän

kasvu ja luokkatilojen riittävyys Gerbyn ja Sundomin alakouluissa.

Koulutus

Lukiot toimivat kaksikielisellä Vaasa Lykeion -kampuksella keskustassa. Vamia järjestää ammatillista

koulutusta kahdessa päätoimipisteessä: Hansa-kampuksella Ruutikellarintiellä ja Sampokampuksella

Sepänkyläntiellä. Sampo-kampuksella tarve uuteen auto-, rakennus- ja maanrakennushalliin (PAM-

halli).

Opistoilla on kaikilla omat toimipisteet, ja ne järjestävät toimintaa myös muissa pisteissä sekä

Vaasassa että naapurikunnissa. Vaasa-opiston tehtävänä on järjestää myös aikuisten perusopetusta,



10

asiakkaina ensisijaisesti maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Nuorisopalveluiden

palveluverkkoselvitys käsitellään koulutuslautakunnassa syksyllä 2018. Nuorisopalveluiden

henkilöstö on vuonna 2018 muuttanut Vaasanpuistikolta Raastuvankadulle yhden päätoimipaikkansa

Kultsan läheisyyteen. Liikuntapalveluiden henkilöstö muuttaa syksyn 2018 aikana Vaasanpuistikolta

uimahallin tiloihin.

Kulttuuri ja liikunta

Vaasan kaupungissa valmistellaan vuoteen 2030 asti ulottuvaa kulttuuri- ja liikuntaohjelmaa, jonka

laatimiseen on osallistettu seuroja, yhdistyksiä, kuntalaisia ja muita toimijoita. Liikuntapalveluilla on

kohteita, jonka käyttäjinä toimivat koko alueen asukkaat (mm. uimahalli, Öjberget, Kaarlenkenttä).

Tämän lisäksi on lukuisia mahdollisuuksia liikuntaan myös eri asuinalueilla (kuntoradat, pallokentät

yms.) Elisa Stadion on Vaasan kaupungin taseyksikkö ja sen kunnossapidosta vastaa Vaasanseudun

Areenat kuntayhtymä. Kuntayhtymän muita liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli. Vaasan

kaupungilla on vahvoja kunnallisia kulttuurilaitoksia: museot, orkesteri ja teatteri. Museoilla on tarve

uuteen varasto- ja konservointitilaan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen palveluverkkoa tarkastellaan

uudelleen vuoden 2018 aikana.

D. Palvelujen ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet

Sivistystoimen suurimmat kehittämistarpeet liittyvät tiloihin (päiväkodit, yhtenäiskoulut,

ammatillisen koulutuksen PAM-halli, museovarasto, Wasa Station).

Muita esille nousseita asioita ovat pitkään jatkunut tiukka taloustilanne (kaupungin taloustilanne +

valtion rahoituksen väheneminen) ja näistä aiheutuneet paineet riittävän palvelun laadun

varmistamiseen sekä henkilöstön jaksamiseen. Erityisesti ammatillinen koulutus on joutunut

tekemään isoja muutoksia toimintaansa ammatillisen reformin myötä.

Kasvatus- ja opetuspuolella tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt, mikä heijastuu myös

nuorisopalveluiden toimintaan. Vaasassa on toukokuussa 2018 tehty päätös ennaltaehkäisevään

toimintaan panostamisesta ja päätetty perustaa kahdeksan uutta koulupsykologin ja kuraattorin

virkaa ja toimea. Lisäksi on päätetty, että vuoden 2019 talousarviossa perusopetuksen

vuosiviikkotunti on 1,95 aiemman 1,91 sijaan. Koulut päättävät itse, käytetäänkö resurssit

lisätunteihin vai esimerkiksi opetusryhmän jakamiseen pienryhmiin.

Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin

mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden

työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset, yhteistyö työelämän kanssa.

Maakuntauudistus muuttaa kuntien rakennetta niin, että sivistystoimesta tulee monessa kunnassa

suurin toimiala, näin myös Vaasan kaupungissa. Tulevaisuuden sivistyskunta asettaa kehittymiselle

ja kehittämiselle omat haasteensa. Tähän on tartuttu mm. uuden kulttuuri- ja liikuntaohjelman

valmistelulla, jossa prosessiin on osallistettu runsaasti eri sidosryhmiä. Vaasan kaupunginkirjastolle

annettu seudullinen kehittämistehtävä asettaa omat positiiviset paineensa toiminnan kehittämiselle.

2.1.2 Varhaiskasvatus

A. Organisointi ja johtaminen

Vaasan kaupungin varhaiskasvatus on kaksikielinen: päiväkoteja on sekä ruotsin- että

suomenkielisiä ja varhaiskasvatuksen hallinto on kaksikielinen. Varhaiskasvatuksen toiminta-alue

koostuu kolmesta maantieteellisestä alueesta: Itäinen alue, Keskustan alue, Pohjoinen alue.

Kaksikielisellä tulosalueella on yhteinen strategia, visio ja tavoitteet kielestä riippumatta.

Kaksikielinen tulosalue mahdollistaa ryhmien joustavan suunnittelun ja rakentamisen; ryhmien kieltä

(suomi/ruotsi) voidaan vaihtaa joustavasti tarpeen mukaan jopa yksikön sisällä ja henkilöstöä siirtää

tarpeen mukaan. Kaksikielinen tulosalue pystyy kehittämään ja kouluttamaan henkilöstöä samalla

tavalla molemmilla kielillä, mikä varmistaa varhaiskasvatuksen tasavertaisen laadun. Kaksikielinen

johtoryhmä takaa sen, että molemmat kieliryhmät sekä henkilöstön että lasten osalta saavat

tasavertaista kohtelua. Kokouksia ja koulutuksia pidetään myös suomeksi ja ruotsiksi, mutta

11

tulosalueen johto ja hallinto toimivat kahdella kielellä, mikä varmistaa sen, että molemmat

kieliryhmät pysyvät vahvoina. Varhaiskasvatuksen kaksikieliseen johtoryhmään kuuluu

tulosaluejohtaja, kolme palvelupäällikköä, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen edustaja,

kehittämispäällikkö ja talousasiantuntija ja ryhmä kokoontuu viikoittain.

Päiväkodinjohtajat eivät työskentele lapsiryhmissä vaan tekevät yhtä lukuun ottamatta pelkästään

hallinnollista työtä ja vastaavat useista yksiköistä. Perhepäivähoidon ohjaajat vastaavat

ryhmäpäiväkodeista ja perhepäivähoitajista. Perhepäivähoidonohjaajat ja päiväkodinjohtajat

vastaavat avoimesta päiväkoti- ja kerhotoiminnasta. Sekä kunnallisissa että ostopalvelu- tai

palvelusetelipäiväkodeissa on lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavaa

kasvattajaa (Varhaiskasvatuslain mukaan vähintään 1, Vaasassa 2).

Varhaiskasvatuksessa käytetään tietojärjestelmiä: Wilma, Effica, Titania.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö 31.12.2017:

Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä

Vakituiset 558 23 581

Määräaikaiset 149 69 218

Työllistetyt 1 11 12

Yhteensä 708 103 811

HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan Vakituinen Määräaik.

Avustaja 17,83 71,02

Erityislastentarhanopettaja 6 1

Hallinnollinen päiväkodinjohtaja 17 3

Kiertävä erityislastentarhanopettaja 7

Kiertävä lastenhoitaja 18 8

Kiertävä S2-lastentarhanopettaja 1

Kolmiperhepäivähoitaja 3

Lastenhoitaja 192,82 77,71

Lastentarhanopettaja 218,6 80,04

Leikinohjaaja 5,22

Leikkitoiminnanohjaaja 0,78

Palveluohjaaja 1

Palvelupäällikkö 4 1

Palveluvastaava 2,44

Perhepäivähoidon ohjaaja 3 1

Perhepäivähoitaja 64,64 3

Päiväkodinjohtaja 4

Päiväkotityöntekijä 34,15 8,53

Ryhmäperhepäivähoitaja 19,52 6

TVT-pedagogi 1

Varhaiskasvatusjohtaja 1

Vastaava ryhmäperhepäivähoitaja 8 2

Alle 6-vuotiaiden lukumäärä Vaasassa on tällä hetkellä 5 138, elokuussa 2018 varhaiskasvatuksen

piirissä on 3 465 lasta (67 % kaikista lapsista). Varhaiskasvatuksesta noin 74 % on suomenkielistä

ja 26 % ruotsinkielistä. Alle kouluikäisten lasten lukumäärä ja varhaiskasvatuksen piirissä olevien

lasten lukumäärä on pysynyt jokseenkin samana viimeisen kolmen vuoden aikana.

Varhaiskasvatuksen merkittävin palvelumuoto on päiväkodeissa tapahtuva varhaiskasvatus.

Vaasassa on tällä hetkellä 39 kunnallista päiväkotia, 10 palvelusetelipäiväkotia ja

2 ostopalvelupäiväkotia (siirtyvät palvelusetelipäiväkodeiksi 1.1.2019). Tammikuussa 2019 avautuu

uusi Pukinjärven palvelusetelipäiväkoti.

12

Varhaiskasvatuksen yksiköt Ryhmät

lkm

Paikat

lkm

Kunnalliset päiväkodit

Keskustan alue (9 päiväkotia) 50

Gustavsborgs daghem 6 111

Inkerinpuiston päiväkoti 8 149

Pikku kasarmin päiväkoti 6 91

Punahilkan päiväkoti 12 147

Satamapuiston päiväkoti 2 44

Sundom daghem 4 81

Suvilahden päiväkoti 5 90

Vindängens daghem 6 132

Villityksen päväkoti 1 21

Itäinen alue (14 päiväkotia) 47

Alkulan päiväkoti 5 84

Esikon päiväkoti 1 21

Haga daghem 2 49

Huvikummun päiväkoti 3 65

Kappelinmäen päiväkoti 3 56

Klemettilän päiväkoti 2 44

Purolan päiväkoti 5 105

Ristinummen päiväkoti 5 105

Taikametsän päiväkoti 2 42

Teeriniemen päiväkoti 8 160

Trollbergets daghem 2 42

Pikkuonnin päiväkoti 3 63

Tervajoen päiväkoti 3 59

Villin lännen päiväkoti 3 72

Pohjoinen alue (13 päiväkotia) 52

Gerby daghem Björkdungen 6 105

Gerby daghem Granviken 2 39

Hemstrands daghem 2 42

Isolahden päiväkoti 3 69

Kaptensgatans daghem 2 45

Länsimetsän päiväkoti 6 123

Malmögårdens daghem 5 63

Malmöntalon päiväkoti 6 102

Metsäkallion päiväkoti 8 84

Paakarin päiväkoti 4 90

Palosaaren päiväkoti 5 126

Pukinkulman päiväkoti 2 33

Vikinga esiopetus 1 21

Yksityiset päiväkodit (palveluseteli+ostopalvelu)

Keskustan alue (6 päiväkotia) 16

English Playschool 3 65

Folkhälsans daghem 2 33

Lyhdyn päiväkoti 2 33

Manna daghem 2 33

Rantapääskyn päiväkoti 6 108

Päiväkoti Tiitäinen 1 21

Itäinen alue (1 päiväkoti) 3

Kalliokadun päiväkoti 3 45

Pohjoinen alue (6 päiväkotia) 10-

Iduna daghem 1 13

Kiillekujan päiväkoti 3 45

Pilke Kolibridalens daghem 2 33

13

Pilke Pikkuponin päiväkoti (1.1.2019-) ? 75

Pilke Pursimiehenkadun päiväkoti 2 33

Tuulenpesän päiväkoti 2 29

Avoimet päiväkodit

Keskustan alue

Gustavsborgs öppna daghem

Vaahteramäen avoin päiväkoti

Itäinen alue

Huutoniemen avoin päiväkoti

Kuningattarenpolun avoin päiväkoti

Ristinummen avoin päiväkoti

Pohjoinen alue

Gerbyn avoin päiväkoti

Kunnalliset ryhmäperhepäivähoitokodit

Keskustan alue

Kapsäkki 1 16

Itäinen alue 1 12

Pikku-Lassi 1 12

Poutapilvi 1 12

Veitikka 1 12

Pohjoinen alue

Muurahainen 1 12

Nallebo 1 12

Mollamaija 1 12

Vara-Waltteri 1 12

Kunnallinen perhepäivähoito hoitajan omassa kodissa

Asevelikylä-Huutoniemi-Melaniemi-Teeriniemi-Purola

11 41

Hietalahti-Keskusta-Suvilahti 8 30

Haapaniemi-Ristinummi-Vanha Vaasa 11 43

Gerby-Isolahti-Kotiranta-Palosaari-Pukinjärvi-Vetokannas

23 84

Merikaarto-Tervajoki-Vähäkyrö 7 29

Perhepäivähoidon (ryhmäperhepäivähoito ja kotona hoitavat perhepäivähoitajat) osuus on viimeisen

kolmen vuoden aikana laskenut. Kotona hoitavien perhepäivähoitajien määrä on lähivuosina

laskenut 83 hoitajasta 60 hoitajaan ja perhepäivähoitajia on edelleen eläköitymässä. Vaasassa ei ole

yksityistä perhepäivähoitoa.

Uusi, 1.9.2018 voimaan tuleva varhaiskasvatuslaki edellyttää, että viimeistään 1.1.2030 alkaen

päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta mitoitukseen laskettavasta

henkilökunnasta kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin

kelpoisuus. Kyseisestä kahdesta kolmasosasta vähintään puolella tulee olla varhaiskasvatuksen

opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Vaasan kaupungissa tämä on toteutunut jo vuosia ja samaa edellytetään palvelusetelipäiväkodeilta.

Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 20 tuntiin

1.8.2016 alkaen on lisännyt Vaasassa merkittävästi osa-aikaisessa varhaiskasvatuksessa olevien

lasten osuutta (aiemmin 6–7 %, nyt yli 30 %).

Esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksessa, jotta jokainen lapsi saisi varhaiskasvatusta samassa

paikassa kuin esiopetusta. Useimmat esikouluryhmät toimivat päiväkodeissa, mutta muutama on

sijoitettu koulujen tiloihin. Esiopetuksen piirissä on syksyllä 2018 yhteensä 750 lasta.

14

Tällä hetkellä Vaasa ostaa Mustasaaresta 4 varhaiskasvatuspaikkaa ja Mustasaari ostaa Vaasasta

2 varhaiskasvatuspaikkaa. Palvelusetelipäiväkodit voivat ottaa vastaan asiakkaita myös muista

kunnista, mikäli näissäkin on käytössä palvelusetelijärjestelmä.

Vaasassa järjestetään kolmessa kunnallisessa päiväkotiryhmässä ruotsin kielen kielikylpytoimintaa,

joka alkaa, kun lapsi on 5-vuotias ja jatkuu esiopetuksena, paikkoja 132. Englanninkielistä

varhaiskasvatusta tarjoaa palvelusetelipäiväkoti English Playschool 5- ja 6-vuotiaille kolmessa

ryhmässä aikaisemman kahden sijaan. Steinerpedagogiikkaa tarjotaan kahdessa

ostopalvelupäiväkodissa – suomenkielisiä 21 paikkaa ja ruotsinkielisiä 12 paikkaa.

Vuorohoitoa järjestetään kaksikielisessä Punahilkan päiväkodissa Korkeamäellä. Vuonna 2018 on

perustettu toinen vuorohoitoyksikkö Klemettilän alueelle.

Tilinpäätös 2017 Kunnallinen toiminta Yksityinen toiminta

Päiväkodeissa tapahtuva

varhaiskasvatus (2.934 lasta)

39 kunnallista päiväkotia

2 480 lasta

12 ostopalvelupäiväkotia

454 lasta

Perhepäivähoidossa tapahtuva

varhaiskasvatus

(302 lasta)

91 perhepäivähoitajaa, joista

64 kotona hoitavia pph

9 ryhmäperhepäiväkotia

302 lasta

Esiopetus (690 lasta) 41 ryhmää 2 ryhmää (Steiner, English

Playschool)

Avoin varhaiskasvatus

(kerhotoiminta ja avoimet

päiväkodit)

kerhotoiminta:

12 kerhoa, 113 lasta

avoin pk:

7 avointa päiväkotia,

keskimäärin 59 lasta/pv ja

42 aikuista /pv

Kasvatus- ja opetuslautakunta on 18.4.2018 hyväksynyt varhaiskasvatuksen

palveluverkkoselvityksen (liite).

Palveluverkkoselvityksen merkittävimmät linjaukset:

yksityisen varhaiskasvatuksen osuus voi olla enintään 25 % varhaiskasvatuksen paikoista.

Vuonna 2017 ostopalvelupäiväkodeissa on ollut 14 % varhaiskasvatuksen (päiväkodit +

perhepäivähoito) piirissä olevista lapsista.

kielikylpyopetusta ja esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana

(poikkeukset Steiner-päiväkoti ja English Playschool).

keskusta-alueella ja oppilaitosten läheisyydessä sijaitsevat päiväkodit ovat pääsääntöisesti

kunnan omaa toimintaa, muille alueille perustettavat uudet päiväkodit voivat olla myös

palvelusetelipäiväkoteja. Tyypillinen palvelusetelipäiväkodin koko on 4–6 ryhmää, kun taas

uusi kunnallinen päiväkoti pyritään rakentamaan 6–10 ryhmäiseksi

Kunta hakee ja hyväksyy palvelusetelipäiväkotien palvelujen tuottajat

varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen mukaan talousarvion puitteissa ottaen huomioon tarjolla

olevien palvelujen määrän.

Palveluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset = tulosalueen tärkeimmät kehittämistarpeet:

Gerby daghem 2020 (200 paikkaa, tarveselvitys hyväksytty KH 13.8.2018)

Länsiniityn palvelusetelipäiväkoti 2020 (150 paikkaa, kaksikielinen)

Merikaarron palvelusetelipäiväkoti 2021 (84 paikkaa)

Yksi kehittämistarpeista on myös erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen edelleen. Uusi

varhaiskasvatuslaki ei aiheuta Vaasan kaupungissa erityisiä kehittämistarpeita henkilöstön suhteen,

sillä henkilöstörakenne vastaa nyt jo tulevia tarpeita.

Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, vertailukaupunkina Hämeenlinna. Vaasassa on

vertailukaupunki Hämeenlinnaa korkeammat varhaiskasvatuksen nettokustannukset, joihin

osasyynä saattavat olla Vaasan kaupungin sisäisten vuokrien järjestelmä ja varhaiskasvatuksen

valitsema henkilöstörakenne (lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan tai sosionomin koulutuksen

omaavaa henkilöä lain vaatiman yhden henkilön sijaan).

15

2.1.2 Suomenkielinen perusopetus 2.1.3 Ruotsinkielinen perusopetus A. Organisointi ja johtaminen

Suomenkielinen perusopetus ja ruotsinkielinen perusopetus ovat erillisiä tulosalueita, joita johtavat

koulutoimenjohtaja ja skoldirektör. Molemmilla tulosaluejohtajilla määräaikainen työsuhde

31.12.2019 asti.

Suomenkielinen perusopetus on jaettu kahteen maantieteelliseen alueeseen, joiden opetuksen

järjestelyistä aluerehtorit vastaavat. Aluerehtoreiden työsuhde on 31.12.2019 asti. Alue 1 koostuu

Pohjoisen ja Keskustan alueen kouluista, alue 2 koostuu Itäisen alueen ja Vähänkyrön kouluista.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa ei ole vastaavia aluejakoja.

HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan

Suomenk.

perusopetus

Ruotsink.

perusopetus

31.8.2018

Vakituiset Määräaikaiset Vakituiset Määräaikaiset

Ap- ja ip-toiminnan ohjaaja 2,95 0,52

Apulaisrehtori 6 1

Erityisasiantuntija 0,53

Erityiskoulun rehtori 1

Erityisluokan opettaja 23,5 14 10 2,91

Erityisopettaja peruskoulussa 23,58 7,88 6 1,92

Kasvatus- ja opetuspäällikkö 0,5 0,5

Koulukuraattori 6 0,13 2,5

Koulunkäynninohjaaja 58,24 39,25 11,36 19,28

Koulupsykologi 6,5 2,5

Koulutoimenjohtaja 1 1

Luokanopettaja 134,12 30,75 38 4,92

Oppilashuollon asiantuntija 2

Palvelusuunnittelija 0,5 0,5

Peruskoulun johtajaopettaja 3

Peruskoulun lehtori 78,61 16 14,5 2

Peruskoulun rehtori 11 3 5

Päätoiminen tuntiopettaja 31,74 16,43 18,7

Vahtimestari 10,52 1 3

16

Vastaava aamu- ja ip

toim.ohjaaja

7,7 1,56 0,78

Vastaava kuraattori 2 1

Koulut ja oppilasmäärät suomenkielinen perusopetus

Koulu Lk Oppilasmäärä

30.8.2018

Alue 1:

(keskusta + Pohjoinen)

Keskustan alue

1. Hietalahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 253

2. Keskuskoulu 1-6, kielikylpy 415

3. Merenkurkun koulu 7-9, kielikylpy,

englanninkielinen opetus

357

4. Suvilahden koulu 1-6, englanninkielinen

opetus

261

Pohjoinen alue

5. Isolahden koulu 1-6 + erityisopetus 1-9 322

6. Länsimetsän koulu 1-6, kielikylpy 350

7. Onkilahden yhtenäiskoulu 1-9 + valmistava opetus 807

Alue 2:

(Itäinen + Vähäkyrö)

Itäinen alue

8. Huutoniemen koulu 1-6 387

9. Nummen koulu 1-6 + erityisopetus 1-6 +

valmistava opetus

253

10. Vanhan Vaasan koulu 1-6 184

11. Variskan koulu 7-9 + valmistava opetus 468

Vähänkyrön alue

12. Merikaarron koulu 1-6 136

13. Savilahden yhtenäiskoulu 1-9 347

14. Tervajoen koulu 1-6 80

Yhteensä 4620

Lisäksi Vaasan kouluissa opiskelee 44 valmistavan luokan oppilasta.

Vaasalaisia oppilaita Mustasaaren koulussa 36 kpl (Mustasaaren Keskuskoulu)

Ruotsinkielisen perusopetuksen koulut ja oppilasmäärät 20.9.2017

Koulu Luokat Oppilasmäärä

20.9.2017

Käyttöaste

(Kouluverkkoselvitys

13.12.2017)

1. Borgaregatans skola 7-9, joustava perusop.

valmistava

371 91%

2. Gerby skola 1-6 278 99%

3. Haga skola 1-9, luokkasidonnainen

erityisopetus, valmistava

131 74%

4. Sundom skola 1-6 224 90%

5. Vikinga skola 1-6 239 85%

Yhteensä 1243 86%

Mustasaarelaisia oppilaita ruotsinkielisen perusopetuksen piirissä 26 oppilasta.

Yhteensä oppilasmäärä suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus 5 886 oppilasta.

17

Lisäksi Vaasan kaupungissa toimivat Vaasan Rudolf Steinerkoulu, Vaasan Kristillinen koulu sekä Åbo

Akademin ylläpitämä Vasa Övningsskola. Oppilasmäärä näissä kouluissa on yhteensä 714.

Vaasan kaupungin suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus järjestävät myös sairaalaopetusta.

Lisäksi on lastensuojelun kouluyksiköitä (Viima, Puro, Kustaalan koulu, Saukkoranta).

Englanninkielistä opetusta järjestetään Suvilahden koulussa (1.–6. lk) ja Merenkurkun koulussa (7.–

9. lk). Varhennettua kieltenopetusta ryhdytään järjestämään englannin kielellä 1. luokasta alkaen

kaikissa alakouluissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee englanninkielisen opetuksen

laajentamista syksyn 2018 aikana.

Kielikylpyopetusta (ruotsi) järjestetään Länsimetsän koulussa (1.–4. lk) ja Keskuskoulussa (1.–6. lk) sekä Merenkurkun koulussa (7.–9. lk). Suomenkieliseen yleisopetukseen osallistuvat oppilaat voivat

valita alakoulussa ruotsin A2-kieleksi neljännellä luokalla.

Lisätietoa Vaasan kaupungin kielistrategia:

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/atom/vaasan_kaupunki_kielistrategia_a4_fi_naytto.pdf

Vaasassa perusopetuksen resursseja nostettu jo aiemmin 1,91 vuosiviikkotuntiin ja edelleen

vuodelle 2019 resursoitu 1,95 vuosiviikkotuntia, jolloin resurssi voidaan kohdistaa tarpeen mukaan

pienempiin ryhmäkokoihin tai lisäämällä opetuksen määrää nykyisissä ryhmissä.

Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako:

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/atom/vaasan_kaupunki_kielistrategia_a4_fi_naytto.pdf

18

Tuntijako kunnallisessa

ruotsinkielisessä perusopetuksessa

Vaasassa

Kasvatus- ja opetuslautakunta,

ruotsinkielinen jaosto 16.4.2015 § 14

ja muutettu 8.12.2016 § 38

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yhteensä

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42

A-kieli 2 2 2 3 2 2 3 16

Vapaaehtoinen A-kieli/B1-kieli 2 2 2 2 2 2 12

Matematiikka 3 3 4 4 3 4 3 4 4 32

Ympäristöoppi 2 2 3 2 3 2 14

Biologia ja maantieto 2 3 2 7

Fysiikka ja kemia 2 2 3 7

Terveystieto 0,5 1 1 3

Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 1 1 1 10

Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3 12

Musiikki 1 1 1 1 1 1 2 8

Kuvataide 1 1 1 1 1 2 2 9

Käsityö 2 2 2 1 1 1 3 11

Liikunta 2 2 2 2 3 2 2 3 2 20

Kotitalous 3 3

Valinnaiset taitoja

taideaineet 2 2 2 2 2 11

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Valinnaisaineet 1 1 1 3 3 9

Pakolliset 20 20 23 24 25 26 30 30 30 228

Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kokonaan omana toimintana, ja se on jaettu

oppilaaksiottoalueittain (ks. kuva). Vasa Övningsskolalla on oma oppilaaksiottoalue.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on panostettu oppilashuoltoon ja perustettu uusia virkoja ja

toimia. Oppilashuoltoon kuuluu 2,5 psykologia ja 3,5 kuraattoria.

Jokaisessa koulussa on koulunkäyntiavustajia, ja resursseja on jaettu mahdollisimman pitkälti

tarpeen mukaan.

Perusopetuksessa osallistutaan aktiivisesti erilaisiin hankkeisiin. Erilaisten tukien avulla järjestetään

kerhotoimintaa, varhennettua englannin kielen opetusta 3. luokalta, tutortoimintaa ja kielirikasteisia

19

opetusmenetelmiä. Oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi osallistutaan Liikkuva koulu -

hankkeeseen.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa järjestetään 1.–9. luokkien perusopetuksen täydentävää

opetusta, joustavaa perusopetusta, luokkasidonnaista erityisopetusta ja sairaalaopetusta.

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään opetusta, joka valmistaa perusopetukseen, ruotsia

toisena kielenä ja äidinkielenopetusta.

Suomen kielen opetus aloitetaan ensimmäiseltä luokalta ruotsinkielisissä kouluissa, ja oppilailla on

mahdollisuus opiskella äidinkielenomaista suomea.

Lukuvuoden 2018–2019 opetusresurssi on 2 424 h laskettuna 1 256 oppilaalle. Resursseihin sisältyy

435 h erityisopetusta.

Kouluverkkoselvityksen 13.12.2017 mukaan suomenkielisen perusopetuksen kouluverkko on

tasapainossa oppilasmäärien ja koulujen maantieteellisen sijainnin suhteen. Suomenkielisessä

perusopetuksessa joustavat oppilaaksiottoalueiden rajat.

Yhtenäiskoulut toimivat jo Pohjoisella alueella (Onkilahden yhtenäiskoulu) ja Vähänkyrön alueella

(Savilahden yhtenäiskoulu). Tavoitteena on, että jokaisella alueella on yhtenäiskoulu. Kasvatus- ja

opetuslautakunta on 6.6.2018 hyväksynyt Vanhan Vaasan koulun tarveselvityksen, jonka mukaan

Vanhan Vaasan koulun uudisrakennus toteutetaan Variskan yläkoulun yhteyteen. Tällöin Itäisen

alueen yhtenäiskoulu muodostuisi Variskan koulun yhteyteen. Keskustan alueen

yhtenäiskouluratkaisu on yhteydessä Merenkurkun koulun tilatarpeisiin. Vanhan Vaasan koulu toimii

sisäilmaongelmien vuoksi väistötiloissa Palosaaren koululla 13.8.2018 alkaen.

Ruotsinkielinen kouluverkko rakentuu neljästä alakoulusta ja yhdestä yläkoulusta. Ruotsinkielisessä

perusopetuksessa ei ole tällä hetkellä tarkoituksenmukaista tavoitella yhtenäiskoulun perustamista.

Ruotsinkielisten koulujen haasteena on tilojen riittävyys oppilasmäärien kasvaessa.

Väestöennusteiden mukaan ruotsinkielisten lasten lukumäärä kasvaa alueilla tasaisesti ja hillitysti,

mutta koulun oppilasmäärät ovat jyrkemmässä nousussa, koska yhä suurempi osa perheistä valitsee

ruotsinkielisen perusopetuksen. Gerby skola tarvitsee yhden luokkatilan lisää syksyllä 2018 ja

syksyllä 2019 vielä toisen. Myös Sundom skola tarvitsee lisää luokkatiloja syksyllä 2019.

Yhteistyössä yhdistysten kanssa järjestetään perusopetuksen aamupäivä- ja iltapäivätoimintaa,

liikkuva koulu -toimintaa sekä Action-lajikokeiluja. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa aamupäivä-

ja iltapäivätoiminnasta vastaavat kokonaan Folkhälsan ja Setlementti, suomenkielisessä

perusopetuksessa aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kunnan omana toimintana ja yhteistyössä

urheiluseurojen kuten VPS juniorit ry kanssa.

Tila-asioiden lisäksi kehittämispaineet ruotsinkielisessä perusopetuksessa kohdistuvat seuraaviin

asioihin: erityistarpeisten oppilaiden määrä kasvaa, pedagoginen johtajuus, arviointi ja laatu.

20

Oman perusopetuksen nettokustannukset ovat hieman korkeammat kuin vertailukaupungissa

Hämeenlinnassa. Vaasan kustannuksissa on laskettu yhteen suomenkielinen ja ruotsinkielinen

perusopetus.

2.1.4 Vaasan lyseon lukio 2.1.5 Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk Vaasan lyseon lukio on oma tulosalueensa, jolla on oma rehtori. Vasa gymnasium ja Vasa svenska

aftonläroverk muodostavat yhteisen tulosalueen, jolla on yhteinen rehtori.

HTV 31.5.2018 tilanteen mukaan

Vaasan

lyseon lukio

Vasa

gymnasium

+ Aftis

Vakituiset Määräaikaiset Vakituiset Määräaikaiset

Apulaisrehtori 1

Lukion ja peruskoulun yhteinen 0,7 1

Lukion lehtori 8

Lukion opinto-ohjaaja 2 1

Lukion rehtori 1 1

Lukion/iltalukion yhteinen

vanhempi lehtori

1

Opintosihteeri 2 1

Päätoiminen tuntiopettaja 1 9,85 4,84 3,62

Tuntiopett.päätoim.virkaan nim 2

Vanhempi lehtori 25,5 6 1

Vahtimestari 1

Vastaava kuraattori 1

Virastomestari 1

Lukio Päivä-

lukio

opisk.

Yksikkö-

hinta

Iltalukio

opisk.

Yksikkö-

hinta

Vakituiset

opiskelijat

Henkilöstö

Vaasan

lyseon

lukio

800 5561,94 55 3293,08 855 44,1

VG + aftis 160 6229,38 90 3293,08 250 20

21

Vaasassa on Suomen ensimmäinen kaksikielinen lukiokampus, jossa toimivat Vaasan lyseon lukio,

Vasa gymnasium ja Vasa svenska aftonläroverk; kaikki kunnan omaa toimintaa. Vaasan lyseon lukio

toimii kampuksella kahdessa kiinteistössä (V- ja K-kiinteistöt). Vaasan lyseon lukiossa opiskelee

nuoria koko Vaasan seudulta, koska lähin suomenkielinen lukio löytyy vasta Laihialta. Vasa svenska

aftonläroverk on Suomen ainoa ruotsinkielinen aikuislukio, joka toimii etälukiona, joten opiskelijat

tulevat eri puolilta Suomea ja muutama myös ulkomailta.

Kaksikielisen lukiokampuksen perustamisesta lähtien on haluttu kehittää tilojen yhteiskäyttöä ja

vuorovaikutusta yli kielirajojen. Yhteinen kurssitarjotin kannustaa toisen kotimaisen kielen

opiskeluun. Lukioilla on myös seudun ainoa liikuntapainotteinen lukio, jolloin opiskelijat voivat

yhdistää määrätietoisen urheiluharjoittelun opiskeluun. Lukiot ovat myös panostaneet laajemminkin

kieltenopiskeluun ja matemaattisten aineiden opiskeluun. Erityisesti Lyseon lukion kansainvälinen

ohjelma on hyvin laaja.

Lisäksi lukio-opetusta järjestetään Åbo Akademin ylläpitämässä Vasa Övningsskolanissa

(ruotsinkielinen lukio + IB-opetus).

Oman lukiokoulutuksen nettokustannuksista ei löydy vertailulukuja Hämeenlinnasta. Manner-

Suomen keskiarvoon verrattuna Vaasassa on alhaisemmat oman lukiokoulutuksen

nettokustannukset per oppilas.

Vaasassa lukiokoulutus toteutetaan kokonaan valtionrahoituksen turvin.

2.1.6 Vamia

Vamia on organisaationa vuoden ikäinen ja uusi organisaatio on rakennettu Vaasan Ammattiopiston,

Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ja Vaasan oppisopimuskoulutuksen toimintojen ympärille.

Tulosalueen johtajana toimii rehtori.


Aluepäällikkö 1

Ammattimies 2

Apulaisrehtori 2

Asiakkuuspäällikkö 2

Erikoisammattimies 3

Erityisopettaja 4 1

Infonhoitaja 1 0,5

Kansainvälisyyspäällikkö 1

22

Kehittämispäällikkö 1

Kiinteistönhoitaja 1

Koulunkäynninohjaaja 1,78 1

Koulutuspäällikkö 6

Koulutussuunnittelija 7

Kuraattori 5 1

Laitosmies 1

Lehtori 62,37

Maahanmuuttajakoordinaattori 1

Markkinointisuunnittelija 1

Mekaanikko 1

Ohjaaja 1

Opettaja 64,26 10,23

Opinto-ohjaaja 3 1,68

Opintosihteeri 8

Oppisopimuspäällikkö 1

Projektipäällikkö 1

Päätoiminen tuntiopettaja 49,14 9

Rehtori 1

Toimistopäällikkö 1

Tuntiopettaja 1

Työllistämispäällikkö 1

Varastonhoitaja 0,6

Varastotyöntekijä 1

Virastomestari 2

Välinehuoltaja 1

Vamia järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi;

kaikki kunnan omaa toimintaa.

Koulutusmuodot

(kunnan oma toiminta)

Valtionosuus

Ammatillinen peruskoulutus 18.637.772

Ammatillinen lisäkoulutus 1.693.977

Ammatillinen peruskoulutus, oppisopimus 828.000

Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 1.104.898

Työvoimakoulutus 563.116

Vamian opiskelijamäärä (5.6.2018) 2.242 henkilöä, joista 186 on kirjoilla Mustasaaressa.

Ruotsinkielistä ammattiopetusta järjestää Yrkesakademin/SÖFUK.

Haasteina ammatillisessa koulutuksessa on ammatillisen koulutuksen meneillään oleva reformi.

Tilojen osalta haasteena on tarve saada uudet tilat autoalan koulutusta, rakennusalaa ja

maanrakennusta varten (PAM-halli).

Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin

mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden

työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset, yhteistyö työelämän kanssa.

2.1.7 Vaasan kaupungin opistot

Vaasan kaupungin opistot on Vaasan kaupungin organisaatiorakenteessa uusi tulosalue, johon on

yhdistetty Vaasa-opiston, Vasa Arbiksen ja Kuula-opiston toiminnot. Tulosalueen johtajana toimii

johtava rehtori, joka toimii samalla Vaasa-opiston rehtorina. Myös Vasa Arbiksella ja Kuula-opistolla

on omat rehtorit.

23

Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio toimii Kansalaisopistojen liiton KoL –

Medborgarinstitutens förbund MiF ry puheenjohtajana. KoL toimii kansalais- ja työväenopistojen

sekä vapaan sivistystyön edunvalvojana ja vaikuttajana.

HTV 31.5.2018 mukaan Vakituinen Määräaik.

Apulaisrehtori 1 1

AV-mestari 1

Huilunsoiton lehtori 1

Intendentti 1

Johtava rehtori 1

Kieltenopettaja 3 0,9

Koulunkäynnin ohjaaja 1 1,29

Lehtori 2

Musiikkileikkikoulun opettaja 2

Musiikkiopiston lehtori 1,57

Musiikkiopiston opettaja 5

Pianonsoiton lehtori 2

Pianonsoiton opettaja 3 1

Päätoiminen tuntiopettaja 0,9

Rehtori 3

Suomen kielen opettaja 2

Suunnittelijaopettaja 11 0,7

Tekstiilikäsityönopettaja 2

Toimipistevastaava 1 1

Tuntiopettaja 150

Vahtimestari 2 2

Virastomestari 2

Viulunsoiton opettaja 2

Viulunsoiton lehtori 1

Yksinlaulun opettaja 1

Opistojen toiminta on kunnallista toimintaa. Kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä sopimus

Isonkyrön ja Laihian kuntien kanssa: Vaasa-opisto järjestää toiminnan ja sopimuskunnat maksavat

palvelusta valtionosuuden ylittävän osuuden ja vastaavat toimitiloista. Kuula-opistolla on

palvelusopimus musiikkiopiston palveluista Isossakyrössä ja Laihialla.

Vaasa-opisto: Vaasa Raastuvankatu 31, Kasarmialue (TaiKon, Stallin puutyötilat, tanssisalit), YA

kampus Kungsgården (puutyötilat), Vähäkyrö (Merikaarto, Kirkonkylä/Vähäkyrö-talo, Tervajoki).

Lisäksi Laihia (Opistotalo keskustassa, ent. Villakehräämö asemanseudulla, lisäksi kouluilla ja

nuorisoseuroilla) ja Isokyrö (Opistotalo keskustassa, ent. Kotiteollisuuskoulun puutyötilat, lisäksi

toimintaa mm. Lehmäjoella, Tervajoella ja Orisbergissa). Yksittäisiä kursseja myös muualla.

Vasa Arbis: Arbishuset, Kirkkopuistikko 15. Yhteistilat Opiston kanssa Kasarmialueella (TaiKon,

Stalli). Yksittäisiä kursseja myös muissa tiloissa.

Kuula-opisto: Laivakatu 12. Sivutoimipisteet Laihialla ja Isossakyrössä.

TA 2018 Opetustunnit

Kurssit

Kurssilaiset Valtionosuus

vapaa

sivistystyö

Valtionosuus

nuoriso-

luokka

Vaasa-opisto 19000 815 12000 835.585 365.764

Vasa Arbis 9300 400 5100 356.795

Kuula-opisto 25000 1330 1.090.539

Vuoden 2017 toteutuneet tunnit: Vaasa-opisto 21702, Arbis 8713, Kuula-opisto 24702.

Opistojen yhteistyötä on tiivistetty viimevuosina perustamalla yhteinen tulosalue; Vaasan kaupungin

opistot. Tavoitteena on käyttää yhteisiä resursseja vieläkin tehokkaammin yli hallintokuntarajojen ja

yli kielirajojen.

24

Kehittämistavoitteet:

Opistojen toimitilat ovat hyvät. Raastuvankatu 31:n tilanahtaus helpottuu uuden koulukampuksen

valmistuessa. Kiinteistön B-osaan kaivataan kipeästi hissiä. Kasarmialueen tanssisalissa tullee

pitkällä aikavälillä eteen peruskorjaus. Molempien em. tilojen erikoisluokat ovat Vaasa-opiston ja

arbiksen hyödynnettävissä. Vaasa-opistolle on valmistunut Vähäkyrö-taloon uudet toimitilat.

Opistojen hyvinvointia edistävä ja ylläpitävä näkökulma korostuu sivistyskunnassa. OKM:n

asettamat vapaan sivistystyön uudet tehtävät maahanmuuttajaopetuksen, digitalisaation sekä

heikkojen perustaitojen vahvistamisessa haastavat opistojen osaamista ja valmiuksia erityisryhmien

koulutuspalvelujen tarjoajana: hakeva toiminta, erityispedagogiikka, samanaikaisopetus ja tutorointi

ovat tulevaisuutta myös vapaassa sivistystyössä.

Taiteen perusopetuksessa uudet opetussuunnitelmat vahvistavat verkostomaista toimintaa, mutta

samalla ne haastavat perinteiset toimintatavat mm. opetuksen toteuttamisen ja arvioinnin osalta.

Opetussuunnitelmauudistus on vahvasti kytköksissä suomalaisen vapaa-ajan muuttumiseen,

tavoitteellisen harrastamisen ideaalin uudelleen muotoutumiseen.

Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön haasteita nousee myös toisen asteen ja erityisesti

ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Vapaatavoitteisista opinnoista haetaan yhä enemmän

tukea ammatilliseen osaamiseen. Erilaiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineet

on otettava käyttöön. Vaasa-opistossa aikuisten perusopetus asettaa uusia opiskelijahuollon

velvoitteita, joihin vastataan yhteistyöverkostojen avulla. Järjestämisvastuun siirtyminen Vaasa-

opistolle ja opiskelijamäärän voimakas nousujohteisuus edellyttävät riittävän suurta vakinaista

opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstöä. Vaasa-opistossa ja Kuula-opistossa on edessä lähivuosina

melko runsaasti eläköitymisiä. Henkilöstö- ja osaamisvarannon tarkastelu on ajankohtainen.

Organisaation sisällä välittöminä kehittämistavoitteina on tulosalueen sisäisen synergian ja

toimintakyvyn vahvistaminen sekä oppilaitosrajat ylittävä osaamisen ja henkilöstöresurssien

jakaminen tulosalueen palvelutuotannossa. Tuotannossa pyritään kehittämään toimintamuotoja

vastaamaan asiakaskunnan muuttuneisiin tarpeisiin, esim. työvuoden rytmiikkaa kehittämällä.

Taustalla Vaasan kaupungin opistojen tulee kehittää ja vahvistaa brändiään ja imagoaan

vahvuuksiensa pohjalta ja tuoda sitä tehokkaasti esiin viestinnässä ja markkinoinnissa.

Tulosalueen yhteiset lyhyen tähtäimen kehittämishankkeet: uusien taiteen perusopetuksen

opetussuunnitelmien toimeenpano ja arviointi, kielten opetustarjonnan koordinointi

työväenopistoissa, brändin rakentaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä

sen pohjalta.

2.1.8 Nuorisopalvelut

Nuorisopalvelut on oma tulosalueensa, jota johtaa nuorisotoimenjohtaja. Nuorisopalvelut kuului

aiemmin vapaa-aikalautakuntaan, mutta lautakuntauudistuksen jälkeen 1.6.2017 se on ollut osa

koulutuslautakuntaa. Nuorisopalvelut kokee koulutuslautakuntaan kuulumisen erittäin hyväksi

asiaksi.


Erityisnuoriso-ohjaaja 2 2

Kerho-ohjaaja 7

Aluekoordinaattori 1

Nuoriso-ohjaaja 16,75 5

Nuorisoasiainkoordinaattori 1 1

Nuorisosihteeri 2

Nuorisotiedottaja 1

Nuorisotoimenjohtaja 1

Ohjaaja 1

Palvelukoordinaattori 2

Perhekeskuskoordinaattori 1

25

Projektipäällikkö 1

Työpajavalmentaja 3

Nuorisopalvelut on kunnan omaa toimintaa, jota velvoittaa nuorisolaki. Nuorisopalvelut järjestää

toimintaa nuorisotaloissa, muita toimintoja ovat mm. Nuorisokahvila Walkers, Skeittihalli,

rokkikoulu, Rockwerstas ja maahanmuuttajanaisten kohtaamispaikka Helmi. Lisäksi nuorisopalvelut

koordinoi Vaasan nuorisovaltuuston ja perhekeskuksen toimintaa. Nuorisopalvelut järjestää myös

erilaisia tapahtumia sekä kerho-, leiri- ja retkitoimintaa.

Nuorisotalot:

Villa Gerby (Gerby), Sumppu (Isolahti), Kultsa (keskusta), Huudi (nuorisotalo + kirjasto,

Huutoniemi), Ristikka (Ristinummi), Kyrölä (Vähäkyrö).

Hankkeet (arvo 388.000€)

- nuorten tietoja neuvontatyö Reimari

- etsivä nuorisotyö

- nuorten työpajatoiminta

- maahanmuuttajanuorten kotouttaminen liikunnan avulla

- Ohjaamo Pohjanmaa

- Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen

Yhteistyösopimukset:

Vaasan 4H (Alkulan perinnetila)

Vaasan Uuden Kulttuurin yhdistys Volume ry (bänditilat,Rockwerstas)

Resurscentret Föregångarna (etsivä nuorisotyö)

Kustannustaso verrattuna verrokkikuntiin: Suomen Kuntaliiton mukaan kunnat käyttävät

nuorisotyöhön ka. 40 € / asukas. Vaasassa ka. 28 € / asukas.

Riskinä hankerahoituksen loppumisen aiheuttama palveluiden loppuminen. Esimerkiksi etsivä

nuorisotyö ja nuorten tietoja neuvontapalvelut Reimari. Syrjäytymisvaarassa ja jo syrjäytyneiden

nuorten määrän kasvu on lisännyt henkilöstön työn vaativuutta ja henkilöstöresurssien lisäämisen

tarvetta.

Investoinnit:

Nuorten harraste- ja monitoimitila (Vähäkyrö)

Club 18 nuorten esiintymis- ja harjoitustila (Klemettilä, Rockwerstas)

Strategiset tavoitteet:

Nuorten kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy

Nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen

Nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Nuorten toiveet ja tarpeet edellyttävät palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja uusien palveluiden

luomista yhteistoiminnallisessa ympäristössä. Esimerkiksi nuorten työpaja, Varikon toiminta

toteutetaan yhteistyössä Vamian kanssa, Nuorten ideoima ja toivoma Future välinelainaamo avattiin

itäiselle alueelle 4.6.2018 yhteistyössä Vaasan Setlementin kanssa.

2.1.9 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut ovat yhdistyneet 2017 yhdeksi tulosalueeksi, jonka johtajana toimii

kirjastotoimenjohtaja. Tulosalueella on vuodesta 2018 alkaen kolme palvelualuetta: kulttuuri- ja

yhteisöpalvelut, lähipalvelut sekä alueelliset ja sisäiset palvelut. Palvelualueita johtavat:

kulttuuripäällikkö ja kaksi palvelupäällikköä.

26


AV-virastomestari 1

Informaatikko 12 1

Isäntä 1

Kirjastoavustaja 1

Kirjastopedagogi 5

Kirjastovirkailija 27,49 4,31

Kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja 1

Kulttuuriavustaja 1

Kulttuurikoordinaattori 1

Kulttuuripäällikkö 1

Kulttuurisuunnittelija 1

Kulttuurituottaja 1

Palvelupäällikkö 2

Palvelusuunnittelija 1

(alueellinen)

Tapahtumakoordinaattori 1

Tekniikkavastaava 1

Vastaava palvelusuunnittelija 1

(alueellinen)

Virastomestari 1

Kirjaston toimipisteet, kaikki kunnan omaa toimintaa:

Pääkirjasto, Palosaari, Sundom, Vanha Vaasa, Merikaarto (kirjasto + varhaiskasvatus), Vähäkyrö,

Suvilahti, Huutoniemi (Huudi, kirjasto + nuorisopalvelut), kirjastoauto.

Kulttuuripalveluiden toimipisteitä ovat kirjaston lisäksi Kulttuuritalo Fanny (lyhyt- ja pitkäkestoinen

vuokraustoiminta), kaupungintalo (lyhytkestoinen vuokraustoiminta), Kasarmi 13 ja Stalli

(molemmat kasarmialueella, pitkäkestoinen vuokraustoiminta pelkästään kulttuuritoimijoille).

Vaasan kaupunginkirjasto on alueellista kehittämistehtävää hoitava kirjasto Etelä-Pohjanmaan,

Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Alueellisen kehittämistehtävän mukaisesti kirjasto

kehittää alueen kirjastojen henkilökuntien osaamista ja palveluita aluetta kuunnellen. Erityisesti

ruotsinkielisiä palveluita ja osaamista kehitetään yhteistyössä Porvoon ja Turun kirjastojen kanssa.

Alueellista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot muodostavat verkoston.

Toiminnan painopistealueet koko tulosalueella:

Tulosalueen toiminnan kehittäminen, statuksen vahvistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen

pedagogisen toiminnan kautta

vaikuttavuuden lisääminen: kulttuuriopsin toteuttaminen perusopetuksessa ja

oppilaitosyhteistyön vahvistaminen yhdessä muiden tulosalueiden kanssa

alueellinen kehittämistehtävä: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen

kuntien kirjastojen yhteistyön, osaamisen ja palveluiden kehittäminen

ennaltaehkäisevä toiminnan kautta vaikuttavuuden lisääminen: ikäihmisten ”kulttuuriopsin”

kokoaminen, sote-uudistukseen valmistautuminen ja kuntaan jäävän ennaltaehkäisevän

kulttuuritoiminnan suunnittelu

erityisryhmien kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kehittäminen

uusien palvelukonseptien luominen sananvapauden, aktiivisen kansalaisuuden ja

demokratian edistämiseen

kulttuuri- ja kirjastopalvelut on tunnettu ja haluttu yhteistyökumppani

näkyvyyden lisääminen

kaupungin kulttuuriohjelman valmistelija (2018-2019)

Tarjotakseen tasokkaat palvelut toimintaympäristön muuttuessa kulttuuri- ja kirjastopalvelut

- uudistaa sisäisen organisaationsa kustannustehokkaammaksi ja joustavammaksi.

- uuden toimintasäännön mukaisen organisaation toiminnan vakiinnuttaminen

- henkilökuntaa ja asiakkaita osallistavien työtapojen luominen ja uusien toimintamallien

kehittäminen yhdessä käyttäjien ja sidosryhmien kanssa

27

Kulttuuripalvelut:

Toteuttaa laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä edistämällä monipuolista

kulttuuritarjontaa sekä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle. Tavoitteena on luoda

yhdessä kaupunkilaisten, kulttuuritoimijoiden ja kaupungin kulttuurilaitosten kanssa kestävä

elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä

osana ihmisen arkea ja hyvinvointia.

Kulttuuripalvelut vastaa Vaasan kaupungin yleisen kulttuuritoiminnan suunnittelusta, koordinoinnista

ja kehittämisestä, tukee vapaan kentän kulttuuritoimijoita sekä toteuttaa yksin ja yhteistyössä

kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia kaupungissa. Tällä hetkellä ei käynnissä omia suuria projekteja,

mukana monessa yhteistyöprojektissa.

Kulttuuripalveluiden kautta jaetaan kaupungin kulttuuriavustukset:

vuonna 2018 avustuksia jaettiin 77 000 € 48 taholle + 3000 €:n palkinto ja stipendi 2 taholle

vuonna 2017 avustuksia jaettiin 66 100 € 37 taholle + 3000 €:n palkinto ja stipendi 2 taholle, summat vaihtelivat n. 300 €:n ja 7 000 €:n välillä

Suurimmat tuettavat ovat Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi, Föreningen Brage, Skafferiet Ritz r.f. ja

Vähäkyrö-Seura ry avustusta myönnetään kohde-, kaupunkikulttuuri- ja toiminta-avustuksena.

Kaupunginhallituksen kautta myönnetään avustusta osalle kulttuurialan toimijoista, kuten

Österbottens hantverk rf, Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Vaasan Merihistorian Yhdistys ry (Vaasan

Merimuseo) ja Korsholman Musiikkijuhlat.

Kehitystarpeita:

Kirjastopalvelut:

erityisryhmien palvelut, saavutettavuus ja esteettömyys, palveluiden näkyvyys, käyttäjien

osallistuminen, sähköiset palvelut, digiopastus

Kulttuuripalvelut:

kulttuuriopetussuunnitelma tavoittaa perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja 2. asteen

lapset ja nuoret, ennaltaehkäisevän toiminnan vahvempi kehittäminen (erityisesti lapset, nuoret,

perheet, seniorit), omien isojen tapahtumien (4) kehittäminen, reagointi laki kunnan

kulttuuritoiminnasta uudistumiseen ja lain toteuttamiseen, kaupungin kulttuuriohjelman valmistelu

ja sen toteuttaminen

Haasteita

Koko tulosalueella: tiukka talous, budjetissa ei liikkumavaraa, henkilöstön riittävyys ja jaksaminen,

osaamisen varmistaminen.

Kirjastopalvelut: alueellisen kehittämistehtävän käynnistäminen ja alueen osallistaminen.

Kulttuuripalvelut: toimintakentän rajautumattomuus ja kysyntään vastaaminen eli yleisen

kulttuuritoiminnan määrittelyn haasteet, ulkopuolisen rahoituksen epävarmuus,

kulttuuriavustusmäärärahojen pienuus suhteessa todelliseen tarpeeseen, omaehtoisen

kulttuuritoiminnan ja kaupunkikulttuuritoiminnan tukeminen ja vahvistaminen

28

Vaasassa on vertailukaupunkia Hämeenlinnaa merkittävästi korkeammat kulttuuritoimen

nettokustannukset. Valtakunnallisissa tilastoissa Vaasa panostaa eniten kulttuuriin. Kustannukset

ovat korkeat, sillä Vaasassa on useita kunnallisia kulttuurilaitoksia ja laaja taiteen perusopetuksen

tarjonta. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden vastuualueeseen Vaasassa kuuluu kunnan yleinen

kulttuuritoiminta. Tässä vertailussa on mukana myös taidelaitokset kuten teatterit ja orkesterit.

Vaasassa on korkeammat kirjaston nettokustannukset kuin vertailukaupungissa Hämeenlinnassa.

Vaasan kaupunginkirjasto on aiemmin toiminut maakuntakirjastona ja sillä on tälläkin hetkellä

alueellinen kehittämistehtävä. Vertailukaupunkia korkeampia kustannuksia selittää Vaasan kirjaston

toimiminen kaksikielisessä ympäristössä, jolloin esimerkiksi aineistoon käytetään enemmän rahaa

kuin yksikielisessä kunnassa. Kirjaston aineistosta vuonna 2017 oli suomenkielistä 64 %,

ruotsinkielistä 30 % ja 6 % muita kieliä. Aineiston hankinnassa ruotsinkielisen materiaalin hankinta

on vähän korkeampi kuin väestön kielijakauma edellyttäisi.

29

2.1.10 Vaasan kaupungin museot

A. Organisointi ja johtaminen Museotoimen tulosaluejohtajana toimii museojohtaja. Museon organisaatiossa on viisi

palvelualuetta.


Aluetaidemuseotutkija 1

Amanuenssi 4

Arkeologi 1

Arkistoamanuenssi 1

Huonekalukonservaattori 1

Kokoelma-assistentti 1

Kokoelmapäällikkö 1 1

Kuraattori 1

Maakuntamuseotutkija 1

Museomestari 2 2,72

Museonjohtaja 1

Museonvalvoja 0,55

Museopalveluvastaava 5

Museopedagogi 1 1

Museotoimenjohtaja 2

Museovalvoja 0,5

Näyttelymestari 1

Näyttelypäällikkö 1

Rakennustutkija 1

Taidekonservaattori 1

Tuotantopäällikkö 1 1

Tutkija 2 1

Yleisötyön päällikkö 1

Museon toimipisteet, kaikki kunnan omaa toimintaa:

Pohjanmaan museo

Kuntsin modernin taiteen museo (Kuntsin säätiön kanssa yhteistyötä)

Tikanojan taidekoti

Taidehalli

Vanhan Vaasan museo

Muut museot, joita Vaasan kaupunki avustaa (yhdistysten ylläpitämiä):

merimuseo, auto- ja moottorimuseo, Bragen ulkomuseo, sotaveteraanimuseo, työväenmuseo.

Kehittämistarpeet:

Vaasan kaupungin museot tarvitsevat uudet kokoelmien säilytys- ja konservointitilat. Museoiden

säilytystilojen tarveselvitys hyväksytty kaupunginhallituksessa 13.8.2018.

Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona. Valmisteilla olevassa

lakiuudistuksessa aikaisempi järjestelmä tullaan korvaamaan ja sen tilalle luodaan alueellisten

vastuumuseoiden työnjako. Vaasan kaupungin museot tulevat hakemaan alueellisen vastuumuseon

tehtävää ja mikäli se saavutetaan, tuottaa se tarpeen tarkastella, miten palvelut hoidetaan jatkossa.

Museopalveluilta odotetaan valtakunnallisesti uudistumista. Palveluita tulisi tuottaa yhdessä yleisön

kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Nykyisten palvelumuotojen lisäksi museoiden odotetaan

tuottavan yhä enemmän digitaalisia palveluita. Vaasan kaupungin museoilla on neljä toimipistettä,

joissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Niiden toteuttaminen on osoittautunut nykyisellään

haavoittuvaksi – palvelutarjontaa on toteuttamassa liian pieni henkilöstö. Jos henkilöstöresursseja

tai toimintaan käytettäviä varoja ei ole tulossa merkittävästi lisää, on museoiden tarkasteltava, mitä

palveluita nykyisen tason resursseilla voidaan toteuttaa ja millä ehdoin ne voidaan toteuttaa.

Esimerkiksi kuinka monta vaihtuvaa näyttelyä voidaan tehdä vuosittain ja miten museoiden

30

avoinnapito järjestetään. Alueellisten viranomaispalveluiden kysyntä on huomattava ja mahdollisen

alueellisen vastuumuseon statuksen myötä kysyntä kasvaa entisestään.

Museoiden tulee toimia aktiivisesti uusien yleisöryhmien saavuttamiseksi. Museossa kävijöiden

lisäksi museoiden tulee tuottaa sähköisiä palveluita ja mahdollistaa kokoelmiin ja kulttuuriperintöön

tutustuminen myös museorakennusten ulkopuolella. Palveluiden kehittäminen edellyttää puolestaan

tutkimusta, käsitystä siitä mitä kaikkea kulttuuriperinnön nimissä hallinnoidaan.

2.1.11 Liikuntapalvelut A. Organisointi ja johtaminen Liikuntapalvelut on oma tulosalueensa, jota johtaa liikuntatoimenjohtaja. Liikuntapalvelut kuului

aiemmin vapaa-aikalautakuntaan, mutta lautakuntauudistuksen jälkeen 1.6.2017 se on ollut osa

kulttuuri- ja liikuntalautakuntaa. Liikuntapaikkojen kunnossapitoyksikkö oli aiemmin osa

liikuntapalveluita, mutta se on siirretty 1.1.2018 alkaen teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen.


Liikunnanohjaaja 3

Liikunnan lajiohjaaja 2

Liikuntasuunnittelija 3

Liikuntatoimenjohtaja 1

Liikuntatoiminnanohjaaja 2 0,9

Palveluesimies 1

Palveluneuvoja 5

Uinninvalvoja 5 1

Uinninvalvoja/ohjaaja 1 2

Vastaanottovirkailija 0,48

Liikuntapalvelut ovat pääosin kunnan omaa toimintaa. Yhteistyössä urheiluseurojen kanssa

järjestetään koululaisille lajikokeiluja ja -kouluja.

Vaasanseudun Areenat on kuntayhtymä, jonka omistajina toimivat Vaasan kaupunki ja Mustasaaren

kunta. Kuntayhtymän omia liikuntapaikkoja ovat jäähalli ja Botniahalli ja se vastaa tällä hetkellä

myös Vaasan kaupungin taseyksikön Elisa Stadionin kunnossapidosta. Kuntayhtymät käsitellään

kuntaliitosselvitysten talous- ja hallintotyöryhmässä.

Liite: Liikuntapoliittinen ohjelma (uusi kulttuuri- ja liikuntaohjelma työn alla)

Avustettavat yhdistykset 68 kpl

Avustukset 2017: 163.104 €

Palvelumuodot:

1) Lasten ja nuorten liikunta

Toiminta kohdistetaan 1–9-luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian

vähän, eivätkä ole mukana seuratoiminnassa.

Action-toiminta (liikuntakerhoja 1–6-luokkalaisille, liikunnallisia koko- ja puolipäiväleirejä)

Harrastustoiminta (urheiluseurojen kanssa järjestettävät lajikoulut ja lajikokeilut)

Liikkuva koulu -toiminta (ohjattua välitunti- ja taukoliikuntaa sekä liikunnallisia tempauksia ja

tapahtumia oppituntien aikana)

Lasten Liike -hanke (kerhotoiminta 3–6-luokkalaisille lapsille)

Perheliikunta

2) Soveltava liikunta

Tavoitteena terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy sekä toimintakyvyn ylläpitäminen eri vamma- ja

sairausryhmille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille. Toiminta kohdistuu lapsista ikäihmisiin.

Taitoa ja tasapainoa harjoittavat ryhmät

Tuoli- sekä seniorijumpat eri kaupunginosissa

Vesiliikuntaryhmät

Tanssiryhmät

31

Peliryhmät

Erityislasten liikuntaryhmät

4) Terveysliikunta

Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten sekä lähikuntien työikäisten liikunnallinen

aktivointi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistäminen. Terveysliikuntapalvelut järjestävät

terveysliikuntaryhmiä, työhyvinvointitempauksia kaupungin työntekijöille, taukojumppakampanjoita,

kuntotestausta, erilaisia terveysliikuntatapahtumia, koko perheelle tarkoitettuja tapahtumia,

puistojumppaa, lisäävät hyvinvointietoa ja edistävät pyöräilyä.

5) Varsinainen liikuntatoiminta

Seurayhteistyö

Vuorojen jako/tilaluovutukset

6) Uimahallitoiminnot

Esikoululaisten- ja alakoululaisten uinninopetus

Kesäuimakoulut, aikuisten uimakoulut

Vesijumpat ja kuntosaliryhmät

Uintitekniikkakurssit

Vesiliikuntatapahtumat

7) Hankkeet: Liikkuva koulu (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Lasten Liike (Olympiakomitean koordinoima)

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan kehittäminen (AVI/nuorisopalvelut)

Tilat, yhteenveto:

Uimahalli

Keilahalli

Urheiluhalli

Urheilukeskus

Painisali

Budosali

Nyrkkeilysali

Telinevoimistelusali

Koulujen liikuntasalit 28 kpl

Sisäampumarata

Kuntosalit 2 kpl

Kuntoradat 12 kpl

Ladut 17 kpl

Laskettelukeskus 1 kpl

Kaukalot 12 kpl

Luistelukentät 16 kpl

Luistelureitit 1 kpl

Luistelukentät (viheralueyksikkö) 16 kpl

Yleisurheilukentät 2 kpl

Yleisurheiluharjoitusalue 1 kpl

Isot tekonurmikentät 2 kpl

Pienet tekonurmikentät 3 kpl

Isot nurmikentät 11 kpl

Nurmikentät (yhdistysten hoitamat) 6 kpl

Välikoon nurmikentät 12 kpl

Pienet nurmikentät 5 kpl

Isot hiekkakentät 7 kpl

Välikoon hiekkakentät 7 kpl

Pienet hiekkakentät 4 kpl

Lähikentät (ei maaleja) 23 kpl

Pesäpallostadion 2 kpl

Pesäpallokenttä 2 kpl

Lähiliikuntapaikat (viheralueyksikkö) 13 kpl

Ulkokoripallokentät 2 kpl

Ulkotenniskentät 1 kpl

32

Beach volley -alueet 3 kpl

Frisbeegolfrata 5 kpl

Parkour-alue

Jousiammuntarata 2 kpl

Skeittipaikka

Nykytilan ”pullonkaulat”:

Tilapuute varsinkin isompien liikuntasalien osalta

Lajien tasa-arvoinen kohtelu (tilat)

Määrärahat toiminnan pyörittämiseen liian suppeat kuntalaisten odotuksiin nähden

Väestö ikääntyy ja toimintakyky heikkenee; ennaltaehkäisevään työhön liikunnan osalta pitäisi

saada paremmat mahdollisuudet (sopivat tilat) sekä resurssit ohjata toimintaa

Pätevien tuntiohjaajien rekrytointi haastavaa; toiminnan kehittäminen siltä osin myös haasteellista,

kun työntekijät pitkälti tuntiohjaajia

Kehittämistarpeet / investoinnit:

- pesäpallokentän siirron toteutus

- Öjbergetin toiminnan kehittäminen

- Skeittiparkin suunnittelu

Palveluihin liittyvät strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat:

- Hyvinvointia juniorista senioriin

- Liikunnan lippulaiva

- Laadukkaat ja monipuoliset liikuntapalvelut

- Erinomaiset puitteet ja toimintamahdollisuudet liikuntatoiminnalle

Liikunnan toimenpideohjelman valmistelu, jossa korostuu osallistuminen, rohkeat kokeilut ja

asioiden pohtiminen yhdessä. Tavoitteena tehdä palveluista helpommin saavutettavia ja toisaalta

myös kuntalaisille näkyvämpiä, korostaen ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Myös

poikkihallinnollisen työskentelytavan kehittäminen kaupunkiorganisaatiossa on yksi ohjelmatyön

huomion kohteista. Työn alla myös palveluverkkoselvityksen tekeminen.

Verrattuna Hämeenlinnaan Vaasassa on korkeammat liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset.

33

2.1.12 Vaasan kaupunginorkesteri

A. Organisointi ja johtaminen Vaasan kaupunginorkesteri on oma tulosalueensa, jota johtaa intendentti.

Tulosalueen kuvaus

Monipuolinen konserttitoiminta, jossa on huomioitu eri kohderyhmät

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Esiintymiset eri musiikkijuhlilla

Aluetoiminta

Kansainvälinen toiminta

Kilpailu- ja kurssitoiminta


Alttoviulun soittaja 1

Alttoviulun varaäänenjohtaja 1 1

Alttoviulun äänenjohtaja 1

Fagotin varaäänenjohtaja 1

Fagotin äänenjohtaja 1

Huilun varaäänenjohtaja 1

Huilun äänenjohtaja 1

I-viulun äänenjohtaja 1

I-viulunsoittaja 2

II-viulun soittaja 2

II-viulun varaäänenjohtaja 1

II-viulun äänenjohtaja 1

Intendentti 1

Klarinetin varaäänenjohtaja 1

Klarinetin äänenjohtaja 1

Kontrabasson varaäänenjohtaja 1

Kontrabasson äänenjohtaja 1

Käyrätorven äänenjohtaja 1

Käyrätorven varaäänenjohtaja 1

Lyömäsoitinten äänenjohtaja 1

Nuotistonhoitaja-järjestäjä 1

Oboen varaäänenjohtaja 1

Oboen äänenjohtaja 1

Orkesterijärjestäjä 1

Pasuunan äänenjohtaja 1

Sellon soittaja 1

Sellon äänenjohtaja 1

Soolosellisti 1

Tiedottaja-tuottaja 1 1

Trumpetin äänenjohtaja 1

Trumpetin varaäänenjohtaja 1 1

Vuorotteleva I-konserttimestari 2

Vaasan kaupunginorkesteri on kunnan omaa toimintaa, yhteistyötä tehdään alan toimijoiden kanssa.

Orkesterin hallintotilat ja suurin osa konserteista järjestetään Vaasan kaupungintalossa.

Poikkeuksena muihin hallintokuntiin Vaasan kaupunginorkesterilla ja kaupunginteatterilla on oma

hallintohenkilökunta, muilla hallintohenkilöstö suurelta osin tukipalveluissa. Syynä tähän on

henkilötyövuosien perusteella määriteltävä valtionosuudet.

Avainluvut:

Soittajien määrä 31

Esiintymisten määrä 82

Kuulijamäärät 30 000 henkeä

34

Kehittämistarpeita:

Jousiston kasvattaminen

Näkyvyyden lisääminen ja alueellinen vaikuttaminen modernin teknologian keinoin

Kiertuetoiminnan lisääminen

Haasteet:

Henkilöstön määräaikaisuus

Toimintamäärärahojen niukkuus

Toimitilojen puutteet

2.1.13 Vaasan kaupunginteatteri

Vaasan kaupunginteatteri on oma tulosalueensa, jota johtaa teatterinjohtaja.

Poikkeuksena muihin hallintokuntiin Vaasan kaupunginorkesterilla ja kaupunginteatterilla on oma

hallintohenkilökunta, muilla hallintohenkilöstö suurelta osin tukipalveluissa. Syynä tähän on

henkilötyövuosien perusteella määriteltävä valtionosuudet.


Hallinto- ja talouspäällikkö 1

Dramaturgi 1 1

Kampaaja 1

Kampaaja-maskeeraaja 1 1

Kapellimestari 1

Lavastaja 1 2

Lavastamon esimies 1

Lavastemies 2

Lippukassanhoitaja 1

Myyntipäällikkö 1

Myyntisihteeri 1

Näyttelijä 12 7

Näyttelijä-järjestäjä 1

Näyttelijä-näyttämötyöntekijä 1

Näyttämömestari 3

Näyttämömies 1

Näyttämötyöntekijä 1

Näytäntötyöntekijä 1

Ohjaaja 1

Ompelija 2 1

Pukija-pukuhuoltaja 1

Pukusuunnittelija 1

Puvustonhoitaja 1

Skenografi 1

Taiteellinen avustaja 15

Tanssija 3

Tarpeiston hoitaja 2

Teatterin ohjaaja 1

Teatterinjohtaja 1

Teatteriohjaaja/koreografi 1

Tehostemestari 2

Tiedotuspäällikkö 1 1

Toimistonhoitaja 1

Tuotantojohtaja 1

Valaistus- ja tehostemestari 2

Valaistusmestari 1

35

Vaasan kaupunginteatteri on kunnan omaa toimintaa. Teatterin hallintotilat ja näyttömät sijaitsevat

kaupunginteatterin tiloissa. Tämän lisäksi teatterilla on erilliset verstas- ja varastotilat, joiden

vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Lisäksi Vaasan kaupungissa toimii SÖFUKin

ylläpitämä Wasa Teater. Tämä käsitellään tarkemmin kuntaliitosselvitysten talous- ja

hallintotyöryhmässä.

Avainluvut Vaasan kaupunginteatteri Wasa Teater

Henkilöstömäärä 42 vak. ja 63 määräaik.

Näytösten määrät 2017 240

Yleisömäärä 2017 52 000

2.2 Mustasaaren kunnan palvelujen nykytilanne

2.2.1. Sivistyspalvelut Mustasaaren kunnassa

Sivistyslautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ovat kaksikielisiä. Sivistyslautakunnan

alaisuudessa on ruotsinkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto ja suomenkielinen esiopetus- ja

koulutusjaosto. Sivistysjohtaja on sivistystoimen kanslian henkilöstön ja rehtoreiden sekä päivähoidon

päällikön ja aikuisopiston rehtorin esimies. Sivistysjohtajan alaisuudessa oleva tukipalveluhenkilöstö

tekee työstä sujuvampaa. Päivähoidon päällikkö on toimistosihteerien ja perhepäivähoidonohjaajien

ja päiväkodinjohtajien esimies. Aikuisopiston rehtori on kirjastotoimenjohtajan, vapaa-aikapäällikön,

kulttuurisihteerin ja musiikkiopiston rehtorin esimies. Mustasaaressa on 2 koulupsykologia, 5 koulukuraattoria ja yksi vastaava kuraattori. IT-palvelut ostetaan sisäisenä ostopalveluna. Korsholms högstadium ja gymnasium ovat palkanneet

IT-henkilöstöä kouluille.

36

Sivistystoimi Mustasaari

Vt. sivistysjohtaja Anna Törnroos

Lautakunnat ja

tulosalueet

Sivistyslautakunta (kaksikielinen

Suomenkielinen esiopetus- ja

koulutusjaosto

Ruotsinkielinen esiopetus- ja

koulutusjaosto

Varhaiskasvatus

Esiopetus

Perusopetus

Lukio

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

(kaksikielinen)

Mustasaaren musiikkiopiston

suomenkielinen jaosto

Mustasaaren musiikkiopiston

ruotsinkielinen jaosto

Mustasaaren aikuisopisto

Kulttuuritoiminta

Kirjasto

Musiikkiopisto

Vapaa-aika- ja liikuntatoiminta

Nuorisotoiminta

Henkilöstö 886

Toimintatulot (1 000 €)

Toimintamenot (1 000€)

3 867

-44 565

Luvut talousarviosta 2018

Talous Raportissa esiintyy toistuvasti vertailutaulukkoja. Huomaa, että nämä ovat kvantitatiivisia

kustannusmittareita, jotka eivät paljon kerro laadusta ja palvelujen sisällöstä.

SIVISTYSLAUTAKUNTA

Tilinpäätös 2017

Talousarvio 2018

TOIMINTATUOTOT 3 582 081 3 400 700

Myyntituotot 958 115 804 400

Maksutuotot 2 268 709 2 384 850

Tuet ja avustukset 139 093 82 950

Muut toimintatuotot 216 164 128 500

TOIMINTAKULUT -39 096 053 -40 268 430

Henkilöstökulut -24 358 078 -25 076 580

Palvelujen ostot -6 684 500 -6 930 898

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 199 866 -877 132

Avustukset -1 430 936 -1 517 000

Muut toimintakulut -5 422 673 -5 866 820

Toiminta-avustukset -35 513 972 -36 867 730

37

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018

TOIMINTATUOTOT 762 470 717 470

Myyntituotot 70 102 64 630

Maksutuotot 360 475 396 890

Tuet ja avustukset 152 011 89 300

Muut toimintatuotot 179 882 166 650

TOIMINTAKULUT -3 648 992 -3 686 860

Henkilöstökulut -2 134 497 -2 143 080

Palvelujen ostot -444 257 -462 750

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -218 952 -231 530

Avustukset -181 457 -187 700

Muut toimintakulut -669 830 -661 800

Toiminta-avustukset -2 886 521 -2 969 390

2.2.2. Varhaiskasvatus ja esiopetus

E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö

Varhaiskasvatus & esiopetus Mustasaari

Vt. päivähoidon päällikkö Britt-Marie Hedström

Henkilöstö

320

Toimintatuotot (1 000 €) 2393

Toimintakulut (1 000 €) -15738

palveluverkko

- päiväkodit

- esikoulut

- ostopalvelupäiväkodit

- ryhmikset

- perhepäivähoito

- avoin päiväkoti

23 päiväkotia

14 esikoulua

32 perhepäivähoitajaa

Toiminta

- 0-6-vuotiaita kunnassa

- osuus 0-6-vuotiaista

varhaiskasvatuksessa

- päiväkodit

- perhepäivähoito

- ostopalvelupäiväkodit

- kokoaika

- osa-aika

- pelkkä esiopetus

- erityispäivähoito

- lapsia esiopetuksessa

- lapsia kerhotoiminnassa - avoimissa päiväkodeissa

(keskimäärin/toimintapäivä)

1777 lasta

1336 lasta (75%)

1180 lasta (92%)

100 lasta (8%)

939 lasta (73%)

341 lasta (26%)

58 lasta (5%)

155 lasta

238 lasta

Muu ulkoilukasvatus

38

Mustasaaressa tarjotaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta seuraavissa muodoissa:

Varhaiskasvatustoiminta päiväkodeissa (kunnan päiväkoteja 23)

Varhaiskasvatustoimintaa perhepäivähoidossa (32 perhepäivähoitajaa)

Esiopetusta (4 h/päivä) lähikouluperiaatteen mukaan (14 esikoulua)

Mustasaari on maaseutukunta, jossa palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Varhaiskasvatustoiminta ja

esiopetus on jaettu viiteen kunnanosa-alueeseen; Sepänkylä-Böle, Koivulahti ympäristöineen, Etelä-

ja Itä-Mustasaari, Pohjois-Mustasaari ja saaristo. Esiopetusta järjestetään lähikouluperiaatteen

mukaan. Kaikki päiväkodit voivat profiloitua niiden ulottuvilla olevien paikallisten oppimisympäristöjen

mukaan.

Varhaiskasvatustoimintaan ja esiopetukseen osallistuu yhteensä 1 077 ruotsinkielistä lasta ja

259 suomenkielistä lasta. Laskelmat osoittavat, että arviolta 35 % yksivuotiaista, 67 %

kaksivuotiaista, 80 % kolmivuotiaista, 90 % nelivuotiaista, 80 % viisivuotiaista ja 100 %

esiopetusikäisistä osallistuu toimintaan.

Päivähoidossa on käytössä tietokoneohjelmat Abilita ja Päikky.

Sepänkylä-Böle

Sepänkylän-Bölen alueella on 7 päiväkotia ja 8 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa.

Päiväkotien koko vaihtelee kahdesta lapsiryhmästä kuuteen lapsiryhmään. Esiopetus on keskitetty

Solbackens daghemiin (opetuskielenä ruotsi) ja Päiväkoti Kuperkeikkaan (opetuskielenä suomi).

Sepänkylän-Bölen alueella paviljonkiin Böle daghemissä 2 ryhmää, Revelnissä 3 ryhmää ja

Nyckelpiganissa 2 ryhmää on sijoitettuna tiloihin, joita ei ole rakennettu päiväkodeiksi.

Saaristo

Saaristossa on kaksi päiväkotia ja yksi omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoitaja. Vallgrund

daghemissä on yksi 24 lapsen ryhmä ja Replot daghemissä 5 ryhmää 1–6-vuotiaille lapsille.

Esiopetusta järjestetään molemmissa yksiköissä lähikouluperiaatteen mukaan. Raippaluodossa

esiopetus on sijoitettu entiseen opettajanasuntoon, jota ei ole tarkoitettu esiopetustoimintaan.

Pohjois-Mustasaari

Pohjois-Mustasaaressa on 3 päiväkotia ja 5 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa.

Päivkotien koko vaihtelee yhdestä kolmeen lapsiryhmään. Koko Pohjois-Mustasaaren esiopetus on

sijoitettu Norra Korsholms skolaan. Esiopetusta järjestetään Norra Korsholms skolassa, jossa on tilaa

45-50 esikoululaiselle. Pohjois-Mustasaaressa on yhteensä 7 ryhmää.

Etelä- ja Itä-Mustasaari

Etelä- ja Itä-Mustasaaressa on 5 päiväkotia ja 11 omassa kodissaan työskentelevää

perhepäivähoitajaa. Alueen esiopetus on järjestetty lähikouluperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa,

että esiopetusta järjestetään Solf daghemissä, Tölby daghemissä, Helsingby daghemissä ja Tuovilan

päiväkodissa. Päiväkotien koko vaihtelee yhdestä lapsiryhmästä kuuteen lapsiryhmään. Solf daghem

on fyysisesti hajallaan oleva yksikkö. Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää ja lisärakennus kahdelle

lapsiryhmälle valmistuu 1/2019. Sen lisäksi ryhmiä on sijoitettu seurakunnan tiloihin, Korsholms

Bostäderin rivitaloon ja Tähtipyörän kiinteistöön (väliaikaisia tilaratkaisuja).

Koivulahti ympäristöineen

Koivulahden alueella on viisi päiväkotia ja 6 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa.

Päiväkotien koko vaihtelee yhdestä lapsiryhmästä neljään lapsiryhmään. Esiopetus on järjestetty

nykyisin sinne, missä on koulu ja perusopetus, eli Kvevlax skolaan, Hankmo daghemiin, Petsmo

daghemiin, Kuni daghemiin ja Veikars daghemiin. Kun Koivulahden oppimiskeskus valmistuu (8/2019)

esiopetus keskitetään edellä mainituista toimipisteistä Koivulahden oppimiskeskukseen.

Kussakin päiväkodissa (Kuni, Veikars, Hankmo) on nykyisin yhdistetty varhaiskasvatus- ja

esiopetusryhmä. Petsmossa on kaksi lapsiryhmää, yksi 1–3-vuotiaille (koulun tiloissa) ja yksi ryhmä

päiväkotikiinteistössä. Koivulahdessa on toimintaa kolmessa eri toimipisteessä. Kvevlax daghemissä

on kolme lapsiryhmää ja tilapäinen paviljonki, kunnantalolla on kaksi 1–3-vuotiaiden ryhmää, ja

koululla järjestetään esiopetusta esikoululaisilla, jotka kuuluvat Kvevlax skolan

oppilaaksiottoalueeseen.

39

Johtajuus Päivähoidon päällikön alaisuudessa on suoraan 14 esimiestä. Sepänkylän alueella on kaksi

perhepäivähoidonohjaajaa ja kaksi päiväkodinjohtajaa. Saaristossa on yksi hallinnollinen

päiväkodinjohtaja. Pohjois-Mustasaaren alueella on yksi hallinnollinen päiväkodinjohtaja. Etelä- ja Itä-

Mustasaaren alueella on yksi perhepäivähoidonohjaaja ja kaksi päiväkodinjohtajaa. Koivulahden

alueella on yksi perhepäivähoidonohjaaja ja neljä päiväkodinjohtajaa.

Henkilöstö Lapsiryhmissä on kasvatushenkilöstöä kolme työntekijää, joista yksi on lastentarhanopettaja ja kaksi

päivähoitajia. Lisäksi kaikissa päiväkodeissa on päiväkotiapulainen, joka hoitaa keittiö- ja

siivoustoimintoja. Kasvatushenkilöstö muodostuu 193 toistaiseksi palkatusta henkilöstä ja

92 määräaikaisesti palkatusta henkilöstä. Siivous- ja keittiötoimintoja hoitaa 23 toistaiseksi palkattua

henkilöä ja 16 määräaikaisesti palkattua henkilöä.

Varhaiskasvatuslaki (6/2018) muuttaa henkilöstörakenteen 1.8.2018 alkaen siirtymäkaudella, joka

kestää vuoteen 2030. Henkilöstörakenne on silloin yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi

varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, mikä tarkoittaa, että

päivähoitajien/lastenhoitajien määrä vähenee kahdesta kolmasosasta yhteen kolmasosaan.

Esiopetuksen oppilashuolto ja erityispedagogiikan rakenne Oppilashuollon ohjausryhmän tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida sekä yhteistä että yksilöllistä

oppilashuoltoa Mustasaaressa, niin että kaikki esikoululaiset Mustasaaressa saavat samaa palvelua.

Ohjausryhmä antaa suuntaviivat oppilashuollon järjestämiselle. Ohjausryhmä on moniammatillinen,

ja siihen kuuluu edustajat koulusta, sosiaalitoimesta, kouluterveydenhuollosta ja niin edelleen.

Esiopetuksella on joko oma moniammatillinen oppilashuoltoryhmä tai edustaja lähikoulun

oppilashuoltoryhmässä. Jokaisella esikoululla on oppilashuoltosuunnitelma.

Erityispäivähoito on erilaista erityistä hoitoa, kasvatusta ja huomiota vaativia lapsia varten. Kiertäviä

erityislastentarhanopettajia on kolme. Erityislastentarhanopettajat käyvät kunnan päiväkodeissa ja

perhepäivähoidossa. Kolmiportaista tukea käytetään sekä varhaiskasvatuksessa että esiopetuksessa.

F. Palvelujen järjestämistapa

Varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään täysin kunnan omana toimintana. Päätös palveluseteleiden

käyttöönotosta on tehty, ja työ palveluseteleiden suhteen jatkuu.

Toteutuneet investoinnit 2017:

- Solbackens daghem, Sepänkylä

- Solf daghem

40

Taulukossa on vertailtu päivähoidon nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari, Raasepori,

Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari vastaavat suhteellisen hyvin toisiaan sekä

maantieteelliseltä että taloudelliselta kooltaan.

G. Palveluverkko Mustasaaren varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipisteet

Mustasaaressa on sekä suuria että pieniä päiväkoteja. On vain yhden lapsiryhmän päiväkoteja ja

kuuden lapsiryhmän päiväkoteja. Palveluverkosto on keskitetty, mikä tarkoittaa, että lähipalvelua

priorisoidaan.

41

Mustasaaren varhaiskasvatuksessa oli 5 vaasalaislasta lukuvuonna 2017-2018. Syntyneiden lasten määrä ei ole merkittävästi kasvanut Mustasaaressa. Suuntaus on kuitenkin se,

että yhä useampi alle kolmivuotias lapsi aloittaa päiväkodissa, mikä aiheuttaa paikkatarpeen kasvua

(alle 3-vuotias lapsi vie kaksi paikkaa.) Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys on tehty ja käsitelty sivistyslautakunnassa.

Kunnanhallitusta ja kunnanvaltuustoa kuullaan ennen kuin sivistyslautakunta päättää

palveluverkosta ja toimipisteiden määrästä Mustasaaressa. Päätös odotetaan tehtävän syksyllä

2019.

H. Palvelun ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet Käynnissä oleva varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkkoselvitys on liitteenä extranetissä.

Mustasaaren varhaiskasvatus tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa toiminnan kehittämiseksi.

42

2.2.3. Perusopetus


Perusopetus Mustasaari

Vt. sivistysjohtaja Anna Törnroos

Henkilöstö

314


Toimintakulut (1 000 €) -21 903

Koulut 13 sv + 2 fi

Tuntiresurssi

2018-2019

4 689h sis. erityisopetuksen

Oppilaat (18-19) 1877 sv + 592 fi

Muut

Oppilashuolto 2 koulupsykologia

5 koulukuraattoria

1 vastaava kuraattori

Kotikuntakorvaukset esiopetuksesta

ja perusopetuksesta

695

Mustasaaren kunta on maantieteellisesti laaja kunta, jossa on monia kouluja ja päiväkoteja. Kunnan

ruotsinkielinen perusopetus käsittää 12 koulua, joissa on vl. 1–6 ja yhden yhteisen koulun vl:lle 7–9. Kunnassa on suomenkielistä perusopetusta kahdessa koulussa, yhdessä vl:lle 1-6 ja yhdessä

yhtenäiskoulu vl:lle 1–9. Keskuskoulun oppilaaksiottoalue on laaja.

Kunnan kouluissa oppilaita opettavat pätevät opettajat asianmukaisissa kouluissa. Oppilaille, joilla on

erityistarpeita, tarjotaan mahdollisuus tarvittaviin tukitoimiin.

Vuosiluokkien 1–6 koulut vaihtelevat oppilasmääriltään. Kunnan pienimmässä koulussa on

29 oppilasta lukuvuonna 2018–2019 ja suurimmassa 270 oppilasta. Koulut noudattavat koko kunnan

yhteistä opetussuunnitelmaa, mutta jokaisella koululla on omat painopistealueensa.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 2015 kunnan kouluja päivähoitorakenteen periaatteet. Päätöksen

mukaan Mustasaaren kunnan tulee tarjota kunnan oppilaille laadukasta ja yhdenvertaista opetusta.

Sen saatavuuden takaamiseksi keskitetään koulutoiminta kuuteen oppimiskeskukseen, jotka

sijaintipaikat ovat: Sepänkylä (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) Raippaluoto Koivulahti Karperö Helsingby/Tuovila (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) Sulva Oppimiskeskus vl. 7–9 (ruotsinkielinen ja suomenkielinen opetus) on edelleen Sepänkylässä

Koulurakenneraportti vuodelta 2014 on liitteenä extranetissä. Kunta, yhdistykset ja kolmas sektori järjestävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, mikäli

mahdollista edellä mainittujen oppimiskeskusten yhteydessä. Keskittämisen oppimiskeskuksiin tulee

tapahtua riittävän pitkän siirtymäkauden aikana ja lyhyellä aikavälillä nykyisten koulurakennusten

tulisi olla tehokkaammassa yhteiskäytössä, niin että nykyistä harvemmat koulut voivat luoda hyviä

oppimisympäristöjä. Suuremmat investoinnit kunnan oppimiskeskuksiin tapahtuvat sitä mukaa kuin

kunnan talous sallii. Syksyllä 2019 yhdistetään Koivulahden alueen viisi koulua muodostamaan

Koivulahden oppimiskeskus, jossa on 300 oppilasta ja 60 esikoululaista.

43

Johtaminen Suoraan sivistysjohtajan alaisuudessa ovat rehtorit ja toimistohenkilöstö. Joka koulussa on oma

rehtori. Rehtoreilla on koulun koon mukainen määrä opetusvelvollisuutta. Virkarehtori on

Mustasaaressa Keskuskoulussa, Korsholms högstadiumissa ja Korsholms gymnasiumissa. Näillä

kolmella koululla on koulusihteeri. Virkarehtoria ei ole ruotsinkielisen perusopetuksen vuosiluokkien

1–6 kouluilla. Vuosiluokkien 1–6 kouluilla ei ole organisoitua koulusihteerirakennetta.

Koulukuljetukset Koska kunta on maantieteellisesti laaja, koulukuljetusten tarve on suuri. Koulukuljetukset järjestetään

sivistyslautakunnan maksuttomien koulukuljetusten kriteerien mukaisesti. Lukuvuonna 2018–2019

koulukuljetuksiin oikeitettuja oppilaita oli 1 009. Kuljetukset hoidetaan takseilla ja busseilla. Kunnan

kouluverkko edellyttää kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä, joista huolehtii

koulukuljetuskoordinaattori. Koulun tuntisuunnitelmat, alkamis- ja päättymisajat, on mukautettu

mahdollisimman kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä silmällä pitäen. Sivistyslautakunnan

päätöksen mukaan maksuttomien koulukuljetusten kriteerit koskevat kaikkia oppilaita koko kunnassa: Esikoululaiset ja 1.–3. luokkien oppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen esikouluun tai kunnan

osoittamaan lähikouluun, jos koulumatka on yli 3 kilometriä. (Lain mukaan on kaikilla oppilailla, joiden

koulumatka lähikouluun on yli 5 kilometriä, oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen.) Esikoululaisille ja 1.–6. luokkien oppilaat saavat maksuttoman kuljetuksen esikouluun tai kunnan

osoittamaan lähikouluun, jos koulutie on luokiteltu heille liian vaaralliseksi Koululiitu-menetelmän

mukaisesti. (Esikoululaisille riskiluku on 190 ja 1.–3. luokkien oppilaille 200 ja 4.–6. luokkien oppilaille

240 ja 7.–9. luokkien oppilaille 290.) Esikoululainen tai 1.–6. luokan oppilas, jolla on oikeus koulukuljetukseen, haetaan kotoa ja tuodaan

takaisin kotiin, jos kodin etäisyys päätiestä/kuljetusreitistä on yli 1,5 kilometriä, ja 7.–9. luokan

oppilas, jos etäisyys on yli 3 kilometriä, edellyttäen että lakisääteinen koulumatka-aika ei ylity. Jos

etäisyys on lyhyempi, oppilas kulkee omin neuvoin päätielle/kuljetusreitille ja takaisin. Vanhempien yhteishuoltajuuden vuoksi kahdessa eri osoitteessa asuva oppilas saa oikeuden

maksuttomaan koulukuljetukseen vakinaiseen osoitteeseensa, jos koulukuljetusperusteet täyttyvät. Koulukuljetus järjestetään ensisijaisesti linjaliikenteellä.

Ruotsinkielisen perusopetuksen tuntijako

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 4 4 4 3 3 4 A1-kieli, suomi 1 1 2 2 3 3 2 3 2 A2-kieli, englanti 2 2 2 2 2 2

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 4 Ympäristöoppi 2 2 2 2 3 3 Biologia 1 1 1,5

Maantieto 1 1 1,5

Fysiikka 1 1,5 1

Kemia 1 1,5 1

Terveystieto 1,5 0,5 1

Uskonto/elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 1 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 2 3

Musiikki 1 1 1 1 2 2 1 1 Kuvataide 1 1 2 2 2 2 2 Käsityö 2 2 2 2 2 2 3 Voimistelu ja liikunta 2 2 2 2 2 2 2 3 2 Kotitalous 3 Valinnaiset taitoja taideaineet 1 1 1 1 2 2

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1

Valinnaisaineet (3) 3 3

Oppilaan tunnit 20 20 24 24 28 28 30 30 30 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vuosiluokkien 1–2 oppilailla on 20 viikkotuntia, 4 tuntia/päivä.

Kunta priorisoi suomen kielen opetusta aloittamalla sen vuosiluokalla 1 ja pitämällä tuntimäärää

valtiollista miniminormia suurempana, kuten matematiikassakin vuosiluokilla 1–6. Ruotsinkielisessä

perusopetuksessa priorisoidaan tuntijaossa taitoaineita liikunta, käsityö, musiikki ja kuvataide.

44

Vuosiluokkien 1–9 viikkotuntimäärä on 234 (144+90). Yläkoulun tuntimäärä

30 viikkotuntia/vuosikurssi on vahvistettu silmällä pitäen koulupäivän pituutta ja koulukuljetusten

koordinointia. Koulujen tuntijako, alkamis- ja päättymisajat, on laadittu mahdollisimman

kustannustehokkaita koulukuljetusjärjestelyjä silmällä pitäen.

Suomenkielisen perusopetuksen tuntijako

Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaossa painopisteinä ovat äidinkieli ja kirjallisuus, kielet ja

matematiikka. Vuosiluokkien 1–9 yhteenlaskettu tuntimäärä on 234 (144+90).


Perusopetus järjestetään kunnan omana toimintana. Opetuksen erityispalvelut ostetaan lähikunnilta.

Suomenkielinen valmistava opetus ostetaan Vaasasta.

45

Taulukossa on vertailtu perusopetuksen nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari,

Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin

maantieteellisen ja taloudellisen koon suhteen.

G. Palveluverkko

Peruskoulut ja lukio Mustasaaressa

Kunnalla on laaja perusopetuksen palveluverkko. Kouluja on ympäri kuntaa. Valtuuston vuonna

2015 tekemän periaatepäätöksen mukaan pyritään kunnanosa-alueittaisiin ratkaisuihin vuosiluokilla

1–6 sitä mukaa kuin oppilasmäärä laskee tai ilmenee kunnostustarpeita tai laajennustarpeita

jossakin päin kuntaa. Monet nykyisistä kiinteistöistä ovat pieniä ja useimmissa kouluissa on

paikallisia ratkaisuja ja tilapäisiä luokkahuoneita. Koska oppilasmäärä on kasvussa ainakin vuoteen

2025 asti, pitäisi varsinkin saariston ja Sulvan-Tölbyn alue käydä läpi. Pohjois-Mustasaaressa voi

ilmetä nopeaa painetta koulun laajennukselle.

Investointisuunnitelman mukaan Sulvan alue käydään läpi vuonna 2019 ja saaristo 2020. Sulvalla

vanha koulu kunnostetaan antamaan tilaa esiopetukselle ja vuosiluokille 1–2 sekä aamu- ja

iltapäivätoiminnalle. Sulvan ennakkosuunnittelun yhteydessä pitäisi ottaa huomioon Tölbyn-Vikbyn

oppilaskehitys ja se, onko tarvetta Sulvan oppimiskeskukselle, joka palvelisi Sulvaa ja Tölbyn-Vikbyn

aluetta. Vanhan koulun yhteydessä on kirjaston tilat, jotka saneerataan ja saadaan lisättyä

yhteiskäyttöä ja keskitettyä palveluja.

Saaristossa tarvitaan lisää tiloja sekä Raippaluodossa että Vallgrundissa. Vuonna 2019 pitäisi tehdä

ennakkosuunnitelma yhden tai useamman koulun tarpeesta saaristoon sekä siitä, minne palvelut

pitäisi keskittää. Raippaluodossa on jo kirjasto koulun yhteydessä ja suurehko päiväkoti

naapuritontilla.

46

Sepänkylän koulukeskukseen tehdään ja on tehty suuria investointeja. Sepänkylässä

koulukeskuksessa rakennetaan parhaillaan yhteistä kiinteistöä alakoululle, yläkoululle ja

nuorisotiloille. Sekä yläkoulu että Keskuskoulu ovat peruskorjauksen tarpeessa. Koulukeskus on

strategisesti tärkeä alue Mustasaaressa. Koulukeskukseen on keskitetty kaikki varhaiskasvatuksesta,

perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja kirjastoon, nuorisotilaan

ja musiikkiopistoon. Alueella on myös OP-Arena, ja Botniahalli sijaitsee lähellä. Tässä ruotsinkielisten

ja suomenkielisten oppilaiden ”sivistysklusterissa” saavutetaan yhteisiä synergiavaikutuksia.

Kustannustehokkuus kasvaa ja koulukuljetukset koulunmäelle on optimoitu.

Kunta, yhdistykset ja kolmas sektori järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa. Mustasaaressa

aamupäivätoiminta alkaa klo 7.30 ja iltapäivätoiminta on auki klo 17 asti. Maksu aamupäivä

toiminnasta on 30 euroa/lapsi/kk, ja iltapäivätoiminnasta 100 euroa/lapsi/kk ja molemmista

130 euroa/lapsi/kk.

Oppilasmäärä

Mustasaaren ruotsinkielisessä perusopetuksessa oli 13 vaasalaisoppilasta lukuvuonna 2018–2019.

Mustasaaren suomenkielisessä perusopetuksessa oli 73 vaasalaisoppilasta lukuvuonna 2018–2019

H. Palvelujen ja toiminnan nykytila ja kehittämistarpeet

Lisääntynyt opetusryhmien tarve lapsille, joilla on erityistarpeita, varsinkin ruotsinkielisessä

perusopetuksessa.

Valmistava perusopetus lapsille ja aikuisille ruotsiksi.

Kunnan kieltenopetuksen kehittäminen.

Investoinnit nykyisiin kiinteistöihin. Suuri tarve högstadium, Keskuskoulu, Tuovila,

Sepänkylä-Böle skolan vanha rakennus.

Kehittämistarvetta on sekä Sulvalla että saaristossa. Koulurakenneraportin (liitteenä)

mukaan on ehdotus oppimiskeskusmallista kaikille kunnanosa-alueille. Sulvalla ja saaristossa

tätä ei ole vielä tehty.

47

Pohjois-Mustasaaressa on keskitetty jo aikaisemmin pieni kouluja Norra Korsholms skolaan.

Pohjois-Mustasaareen kaavoitetaan uusia tontteja ja uuden osayleiskaavan mukaan alue

tulee kasvamaan, mikä merkitsee lisätilan tarvetta.

Digitalisaatiota koskeva kehittämistyö. Perusopetuksessa käydään keskusteluja Office365:n

käyttöön siirtymisestä.

2.2.4. Korsholms gymnasium


Toinen aste Korsholms

gymnasium

Rehtori Joakim Bonns

Henkilöstö

17


Toimintakulut (1 000 €) -1 459

Oppilaat (18-19) 192

Muu

Oppilashuolto

*) Muu: ruotsinkielisen ammattiopetuksen järjestää Yrkesakademin / SÖFUK Korsholms gymnasium toimii sivistyslautakunnan alaisuudessa. Korsholms gymnasium (KG) on lukio,

jossa on noin 200 opiskelijaa. Koulussa on kokoaikainen rehtori, apulaisrehtori ja 12 lehtoria, jotka

työskentelevät pelkästään lukiossa ja 6 opettajaa, jotka työskentelevät lukiossa ja Korsholms

högstadiumissa. Koulussa on myös kokoaikainen opinto-ohjaaja sekä erityisopettaja, jonka päävirka

on Korsholms högstadiumissa. Koulussa on osa-aikainen IT-tukihenkilö.

Korsholms gymnasiumilla on johtokunta, jonka muodostavat viisi vanhempien edustajaa, kaksi

opiskelijoiden edustajaa, yksi opettajien edustaja ja yksi muun henkilöstön edustaja.


Korsholms gymnasium on kunnallinen lukio, jonka henkilöstö on Mustasaaren kunnan työntekijöitä.

Siivouspalvelut, ateriapalvelut, ja IT-palvelut (it-tuki) ostetaan sisäisinä palveluina. Vuoden 2018 talousarvio on 1,437 miljoonaa euroa. Näistä 1,048 miljoonaa euroa on

henkilöstökuluja.

48

Taulukossa on vertailtu lukiokoulutuksen nettokustannuksia. Vertailukunnat ovat Mustasaari,

Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan suhteellisen hyvin

maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. Mustasaaren ruotsinkielisen lukiokoulutuksen

kustannuksia pitäisi vertailla Vaasan ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen. Huomaa, että taulukossa on

mukana Vaasan suomenkieliset suuret yksiköt.

G. Palveluverkko

Korsholms gymnasium muodostaa osan Sepänkylän koulukeskusta. Korsholms gymnasium palvelee

pääasiassa Mustasaaressa asuvia nuoria. Tällä hetkellä yläkoulusta lukioon siirtyy 59 % nuorista.

Korsholms gymnasiumin ja Korsholms högstadiumin erinomaisen yhteistyön ansiosta palvelut

voidaan järjestää tehokkaasti muun muassa seuraavilla aloilla:

Koulukuljetukset: koska yläkoulun ja lukion koulupäivät ovat yhtä pitkiä, oppilaiden ja

opiskelijoiden kuljetukset ovat erityisen tehokkaita.

Ateriat: koulut saavat ateriansa samasta keskuskeittiöstä.

Tilat: lukiolla on yläkoulun kanssa yhteiskäytössä seuraavat tilat:

Ruokasali

Liikuntasali (mm. ylioppilaskirjoituksissa keväällä ja syksyllä)

Kuvataideluokka

Musiikkiluokka

OP-arena (tältä osin yhteiskäyttöä muidenkin koulujen kanssa)

Kulttuuritalo: Lukiolla on mahdollisuus käyttää kulttuuritalon tiloja, esim. auditoriota

suurempia kokoontumisia (lakkiaiset syksyllä) ja luentoja varten.

H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Korsholms gymnasium on keskellä dynaamista kehittämisprosessia oleva koulu. Tämä yhdessä

kasvaneen yläkoulun oppilasmäärän kanssa tulee johtamaan lukion opiskelijamäärän kasvuun.

Tämän takaamiseksi ja jotta saavuttaisimme tavoitteemme olla lukio, jolla on pedagogista,

digitaalista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa kärkiosaamista, on käynnistetty muun muassa seuraavat

kehittämishankkeet:

1. Yhteistyö kolmannen asteen korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, vapaan sivistyksen

oppilaitosten, kuntayhteisöorganisaatioiden, Mustasaaren kunnan sekä kansalaisjärjestöjen

kanssa:

Svenska handelshögskolan: Hankenin järjestämä yritystalouden kurssi

Helsingin yliopisto: Oikeustieteen kurssi ”Perspektiv på rätten” toteutetaan yhdessä Helsingin

yliopiston Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen kanssa

Åbo Akademi: Tavoitteena on rakentaa yhteistyö, johon kuuluisi mm. luennoitsijoita Åbo

Akademin, Institutet för samhällsforskningista

Institut Marius Torres: Yhteistyö Lleidassa, Kataloniassa sijaitsevan oppilaitoksen kanssa

jatkuu kulttuuri- ja mediaprojektilla, jos siihen saadaan haettu määräraha

Vi7: Teemme yhteistyötä alueen muiden lukioiden kanssa yhteisen täydennyskoulutuksen,

ainetapaamisten, etäkurssitarjottimen ja markkinoinnin puitteissa

Suomussalmen lukio: Yhteistyö Suomussalmen lukion kanssa jatkuu yhteisellä

melontamatkalla Kylmäluoma-Hossaan

Ylöjärven lukio: Luokkatandemyhteistyö Ylöjärven lukion kanssa aloitetaan lukuvuoden

aikana

TaiKon: Opiskelijat, jotka suorittavat musiikki- ja taidekursseja vapaa-aikanaan taiteen

perusopetuksen piirissä Vaasassa tai Mustasaaressa voivat saada jopa 14 kurssia luetuksi

lukio-opinnoiksi

Merenkurkun saariston maailmanperintöneuvottelukunta/Mustasaaren kunta: Teemakurssi

maailmanperinnöstä Merenkurkun saaristossa

Yes-Österbotten: täydennyskoulutus, opettajien täydennyskoulutusmatka

Folkhälsan: Yhteistyö tutortoiminnassa (materiaali ja kurssit sekä tutoreille että

tutorohjaajille)

Wasa teater: Lukiolla on opettajaedustaja, joka saa tietoa, täydennyskoulutusta ja

pedagogista materiaalia ennen esityksiä. Vähintään kerran vuodessa käydään kaikkien

opiskelijoiden kanssa teatterissa. Teatteripedagogit tulevat kouluun ja pitävät työpajoja.

Wasa fotbollsakademi: aamutreenit

2. Seitsemän kokonaisvaltaista teemakurssia teemaviikkoineen järjestetään keväällä 2019

Dublin – englanti, uskonto, äidinkieli ja biologia

München – tekniikka, fysiikka ja saksa

49

Wien – liikunta, terveystieto ja psykologia

Paris – ranska, historia ja yhteiskuntaoppi

Merenkurkun saariston maailmanperintö – kieli (espanja), media, äidinkieli, biologia

Työelämään tutustuminen – yrittäjyys ja opinto-ohjaus

Ruoanlaitto suomeksi – opinto-ohjaus ja suomi

3. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus muodostaa tärkeän painopistealueen. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena

on, että opiskelija oppii taitoja ja ymmärtää työelämässä tarvittavan asenteen. Opiskelijaa

kannustetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan niin koulussa kuin koulun

ulkopuolellakin.

Café-kurssin tavoitteena on vetää koulun oppilaskahviota kansallisen ”Vuosi yrittäjänä” -

hankkeen puitteissa

Yritystalouden kurssi opiskelijoille, joita kiinnostaa opiskelu Hankenilla järjestetään

lukuvuonna 2018–19.

Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa maksuttomasti neljä Ekonomiska

informationsbyrån järjestämää bisneskurssia: Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen,

Vuorovaikutus ja neuvottelutekniikka, Globaalit markkinat sekä Talous, raha ja yrittäjyys.

2.2.5. Mustasaaren aikuisopisto


Aikuisopisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Aikuisopiston henkilöstö:

10 toistaiseksi palkattua – rehtori, 5 hallinnollista henkilöstöä (joista 2 osa-aikaista), 4 opettajaa.

Rehtori on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan talousarviovastaava ja toimii myös

kirjastotoimenjohtajan, vapaa-aikapäällikön, musiikkiopiston rehtorin ja kulttuurisihteerin

esimiehenä. Sivistysjohtaja on rehtorin esimies. Vapaa sivistys, taideopetus Aikuisopisto

(sis. kulttuuripalvelut)

Rehtori Rose Heir

Henkilöstö

10

170 tuntiopettajaa

Toimintatuotot (1000 €)

423

Toimintakulut (1000 €) -1 227

Opetustuntien määrä 9 913 (vapaa sivistys)

Toimeksiantokoulutus 1 203

Taiteen perusopetus 750


Aikuisopiston toiminta järjestetään kunnan toimintana. Toiminta muodostuu kurssien ja luentojen

järjestämisestä ja hanketoiminnan vetämisestä toiminnan kehittämiseksi sekä kuntalaisten

osallistamisesta erilaisiin toimintoihin. Kaiken toiminnan suunnittelevat toimialavastaavat,

kokoaikaiset opettajat sekä hallintohenkilöstö. Vuonna 2018 valtionosuudet (57 % arvioidusta

kustannuksesta) ovat 407 474 €. Musiikkiopisto ostaa taiteen perusopetusta aikuisopistolta, joka

tällä hetkellä noudattaa taiteen ja käsityön yleistä oppimäärää.

Mustasaaren aikuisopiston, Vasa arbiksen ja Vaasa Opiston tunnuslukujen tilastollinen vertailu on

luvussa 2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa

Mustasaaren aikuisopistolla on jatkuvaa hanketoimintaa, jonka rahoitusta haetaan ja saadaan eri

tahoilta. Hankkeet muodostavat ajoittain merkittävän osa kokonaistalousarviosta ja opistoa pidetään

usein kärkiyksikkönä suomenruotsalaisen vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen

kehittämisessä. Kokemus ja osaaminen on kasvanut työssä useiden EU-rahoitteisten hankkeiden

parissa, joissa on kehitetty kansainvälistä yhteistyötä. Mustasaaren aikuisopisto on aktiivinen

hankeorganisaatio.

50

G. Palveluverkko

Mustasaaren aikuisopiston toiminta on hyvin hajautettua vaikkakin aikuisopistolla on oma

toimipaikka omine tiloineen kulttuuritalossa Sepänkylässä. Tilat kulttuuritalossa ovat lukukausien

aikana täyteen varattuna, mutta suurin osa kurssitoiminnasta pidetään kunnan eri osa-alueilla noin

60 eri pisteessä. Osa niistä on kunnan omia tiloja (kouluja) mutta myös eri yhdistysten tai

seurakuntien tiloja. On aina ollut tärkeää, että kurssitoiminta on lähellä kuntalaisia riippumatta siitä,

missä he asuvat laajalle levittäytyvässä kunnassa. Siksi yhteistyö koulujen, kolmannen sektorin ja

seurakuntien kanssa on tärkeää aikuisopiston toiminnalle. Moni kurssitoivomus tulee myös tämän

yhteistyön kautta konkreettisten kentältä tulleiden tarpeiden tuloksena.

Kartta aikuisopiston kurssipaikoista löytyy alla olevasta linkistä: https://drive.google.com/open?id=144Enbm4VgMLeI47LCL1jWmN5ZhgzWYZq&usp=sharing

Kartasta aikuisopiston kurssipaikoista käy ilmi, että Mustasaaressa on todella elävä maaseutu.

Aikuisopiston kursseja järjestetään paikallisesti lähelle kuntalaisia. Kuntalaiset ovat mukana

vaikuttamassa kurssitarjonnan muotoutumiseen. Kulttuuritalossa on kunnan ainoa auditorio, Mustasaarisali. Teknologia on nykyaikaista ja

aikuisopiston vuokralaisiin kuuluu alueen yhdistyksiä ja suuryrityksiä. Saliin mahtuu 320 henkeä, ja

se toimii usein tapahtumien järjestämispaikkana. Myös kulttuuritalon aulaa ja seiniä vuokrataan ne

ovat kysyttyjä taidenäyttelyiden järjestämiseen. Aikuisopiston opetustilat kulttuuritalossa ovat

laadukkaat ja niiden tekniikkaa ja muuta opetuksen kannalta tarpeellista pyritään päivittämään

jatkuvasti.

H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Mustasaaren aikuisopisto on kaksikielinen opisto, jolla on pitkä kokemus kaksikielisestä

kurssitoiminnasta, joka on viime aikoina kiinnostanut osallistujia enemmän kuin ennen. Palaute

kaksikielisistä kursseista on ollut hyvää. Ne ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi luoda

vuorovaikutusta ja ymmärrystä kieliryhmien välille. Syksyllä tehtiin ensi kertaa täysin kaksikielinen

opinto-ohjelma, niin että samassa esitteessä näkyivät rinnakkain ruotsin- ja suomenkieliset kurssit.

Aikuisopisto käyttää eKursia hallinnollisena ohjelmana. Se on ohjelma, johon on integroitu myös

kunnan tilanvarausohjelma ja palkkaohjelma. Ohjelma rakennettiin paikallisen yrityksen ja opiston

yhteistyönä, ja se on räätälöity aikuisopiston tarpeisiin. Nyt eKurs on otettu käyttöön

kymmenkunnassa muussakin kansalaisopistossa ruotsinkielisillä alueilla. eKursia kehitetään paraikaa

myös musiikkiopiston ja vapaa-aikatoiminnan käyttöön. Opisto on viime vuosina panostanut kunnan eri asukasryhmiä yhdistävän tapahtumatoiminnan

kehittämiseen ja kuntalaisten olohuoneen luomiseen kulttuuritaloon. Se on tehty Leaderin ja

Kulturfondetin hankevaroilla. Hanke johti myös Welcome Officen toiminnan vakiinnuttamiseen

kulttuuritaloon. Se tarjoaa palveluja kuntaan muuttaneille uusille asukkaille. Tämä toiminta on

selkeästi osoittanut, että kunnan on tuettava henkilöitä, jotka muuttavat kuntaan toisista

kulttuureista ja jotka puhuvat eri kieltä. Aikuisopiston onnistuminen tässä näkyy hyvin suurina

kävijämäärinä melko uudessa Welcome Officessa. Toimisto on virallisesti auki yhtenä päivänä

viikossa, mutta käyntejä on kaikkina viikonpäivinä.

Kunnan kansalaisopisto on yksi suomalaisen kansalaisopistokentän kärkiyksiköistä. Kurssitarjonta

digitalisoituu ja luennot striimataan. Hanketoiminnalla on tärkeä rooli kärkiosaamisen

kehittämisessä.

Opiston kehittämisessä keskitytään nyt ja tulevaisuudessa kestävään kehitykseen, näkyvyyteen,

yhteisöllisyyteen (niin kuntalaisten kuin henkilöstönkin), kurssitoiminnan kehittämiseen

maailmanperinnön tiimoilta, digitaaliseen yhteiskuntaan, osaamisen kehittämiseen sekä

monipuolistumiseen sekä kurssitarjonnan että kohderyhmien suhteen. On osoittautunut, että

kunnan ensimmäiset kiintiöpakolaiset, jotka saapuivat neljä vuotta sitten, tarvitsevat tukea

kurssitoiminnan ja muun muodossa, ja aikuisopisto työskentelee erityisesti tämän hyväksi.

https://drive.google.com/open?id=144Enbm4VgMLeI47LCL1jWmN5ZhgzWYZq&usp=sharing

51

Tällä hetkellä aikuisopisto on mukana digitalisointihankkeessa, jossa panostetaan sekä niihin, jotka

eivät ole vielä päässet mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan, että siihen, että tarjotaan tiettyjä IT-

pohjaisia osuuksia aikuisopiston kurssitarjonnasta digitaalisen oppimisalustan kautta. Aikuisopiston yhteistyö kunnan muiden yksiköiden (esimerkiksi kirjaston, kulttuurin ja vapaa-ajan,

kotouttamisyksikön) ja kolmannen sektorin kanssa on ratkaisevan tärkeää. Yhteistyön kautta

opiston toiminta kehittyy ja luodaan kokonaisuus, joka parhaiten vastaa kuntalaisten tarpeita.

2.2.6. Mustasaaren musiikkiopisto


Aikuisopisto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Toimintaa johtaa

musiikkiopiston rehtori, joka on palkattu virkasuhteeseen. Opettajat ja muu henkilöstö on

työsopimussuhteista. Hallinnollinen henkilöstö muodostuu rehtorin lisäksi yhdestä sihteeristä (80 %)

ja yhdestä koordinaattorista (20 %). Aikuisopiston rehtori on rehtorin esimies.

Vapaa sivistystyö, taiteenopetus,

musiikkiopisto

Mustasaari

Vt. rehtori Rabbe Franzén

Henkilöstö

7

19 sivutoimista

Toimintatuotot (1 000 €)

141


Opetustuntien määrä 8 450

Toimeksiantokoulutus

Taiteen perusopetus josta yleiseen opetus-

suunnitelmaan kuuluvaa 750


Mustasaaren musiikkiopisto on osa Mustasaaren kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaa.

Toimintaa varten on ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

vastaa musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatteritaiteen opetuksesta taiteen perusopetuksesta

annetun lain mukaisesti. Musiikkiopisto järjestää toimintaa pääosin omana toimintanaan. Toimintaa

varten on palkattua henkilöstöä. Pieni osa opetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. Musiikkiopisto

myy palveluja sekä kunnan sisäisesti että ulkoisesti.

Sisäinen osto/myynti Musiikkiopisto ostaa Mustasaaren Aikuisopistolta taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan.

Lukuvuonna 2017–2018 tämä opetus on käsittänyt kuvataiteen ja käsityön. Musiikkiopisto myy palveluja Mustasaaren sivistystoimelle. Nämä palvelut käsittävät

musiikinopetuksen kahdessa peruskoulussa. Tämä tapahtuu perusopetuksen opetussuunnitelman

mukaisesti. Musiikkiopisto myy tarvittaessa myös muita palveluja kunnan sisällä.

Sopimukset 1. Yhteistyösopimus Vaasan kaupungin kanssa musiikinopetuksesta Pieni osa musiikinopetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. 2. Yhteistyösopimus tanssinopetuksesta Osa tanssinopetuksesta ostetaan Vaasan kaupungilta. 3. Sopimus musiikkikoulu Tactuksen kanssa Musiikkiopisto myy palveluja Musikskolan Tactus garantiförening r.f.:llle Vöyrille sopimuksen

mukaan. Sopimus käsittää musiikin opetuksen laajan oppimäärän mukaan ja koskee musiikin

perusopintoja. 4. Sopimus Vöyrin kunnan kanssa Musiikkiopisto myy palveluja Vöyrin kunnalle sopimuksen mukaan. Sopimus käsittää musiikin

opetuksen laajan oppimäärän mukaan ja koskee musiikin syventäviä opintoja.

52

Musiikkiopiston talousarvio vuonna 2018 on 614 330 euroa. Vuonna 2017 taiteen perusopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä oli 669 (musiikki, käsityö ja kuvataide). Kuvataidekouluun osallistui vuonna 2017 yhteensä (brutto) 328 osallistujaa.

Opetustuntien määrä oli 750.

G. Palveluverkko

Toimintaa järjestetään seuraavissa paikoissa: virastotalo Sepänkylässä, Tuovilan koulu/Kuperkeikka

(suomenkielinen musiikkileikkikoulu), Keskuskoulu (musiikkivalmennus), Senioripiste (tanssi),

kulttuuritalo (tanssi), Smedsby-Böle skola (tanssi), Tuovilan päiväkoti, Tölby-Vikby skola, Solf skola,

Kvevlax skola ja Norra Korsholms skola. Lukuvuonna 2017–2018 on myös tanssinopetusta

järjestetty kaikkien kunnan esikoulujen hankkeena. Musiikkiopisto järjestää esiintymisiä useissa

paikoissa Mustasaaressa ja Vöyrillä. Konsertteja järjestetään usein kunnan kouluissa,

kulttuuritalossa, Hemmersgårdenissa, Norrvalla Rehabissa ja Vörå pingstkyrkassa.

H. Nykytila ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet

Musiikkiopistolla on tiivistä yhteistyötä kunnan päiväkotien ja koulujen kanssa. Suuressa osassa

päiväkodeista järjestetään varhaisiän musiikkikasvatusta. Lukuvuonna 2017–2018 kaikki esikoulut

ovat tarjonneet tanssinopetusta dansmix-hankkeen kautta. Tuovilan koulussa musiikkiopisto

järjestää musiikinopetusta vuosiluokalle 2. Norra Korsholms skolassa musiikkiopisto järjestää

musiikinopetusta vuosiluokalle 2.

Taiteen perusopetuksessa Mustasaaren musiikkiopisto tekee tiivistä yhteistyötä Vaasan kaupungin

sekä alueen muiden musiikkiopistojen kanssa. Yhteistyö käsittää muun muassa yhteisiä hankkeita

oppilaille, alueellisia täydennyskoulutuksia henkilöstölle ja säännöllisiä rehtoreiden tapaamisia.

Musiikkiopisto on myös 1.8.2018 alkaen osa Taikon-akatemiaa, mikä tarkoittaa lisääntyneitä

mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoille sisällyttää taideopintoja toisen asteen opintoihin.

Musiikkiopiston toiminta on monipuolista ja opistolla on monipuolista yhteistyötä sekä kunnan sisällä

että kunnan ulkopuolella. Musiikkiopisto on muuttamassa uusiin tiloihin.

Haasteet: - Varhaisiän musiikkikasvatus ruotsiksi. Kiinnostus toimintaan on tällä hetkellä liian vähäistä

toiminnan järjestämiseksi. - Musiikkiopiston henkilöstörakenne. Kun toiminta on kasvanut, hallinnollisen henkilöstön työtaakka

on kasvanut. Hallinnollinen henkilöstö muodostuu vain rehtorista, sihteeristä (80 %) ja

koordinaattorista (20 %). Myös vertailussa ympäristökuntiin henkilöstömäärä on minimaalinen.

2.2.7. Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso


Vapaa-aika- ja liikuntapalvelut

nuorisotoiminta

Mustasaari

Vt. vapaa-aikapäällikkö Elisabeth Wiklund

Henkilöstö 14

Toimintatuotot (1000 €) 133

Toimintakulut (1000 €) 665

Liikuntapaikkojen hoito Kiinteistötoimi

Kolmas sektori/seurat

Hankkeet

Sopimukset seurojen kanssa

Seurojen avustukset

Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä:

Jäähalli

Botniahalli

Elisa Stadion

Mustasaaren kunta

16 %

50 %

0 %

53

Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Vapaa-

ajan henkilöstön muodostavat vapaa-aikapäällikkö, liikuntaohjaajat (100 %, 75 % ja 50 %),

nuoriso-ohjaajat (2x100 % ja 50 %), etsivät nuorisotyöntekijät (2x75 %), nuorisotiedottajat

(2x100 % ja 50 %), ehkäisevä päihdetyö (50 %), kotouttaminen (25 %) ja kanslisti 100 %.

Aikuisopiston rehtori on vapaa-aikapäällikön esimies. Vapaa-aikapäällikkö valmistelee liikunta- ja nuorisotoimintaa koskevat asiat kulttuuri- ja vapaa-

aikalautakuntaan. Mustasaaren nuorisovaltuustossa on 22 edustajaa.


Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta luo yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa

toimintaedellytyksiä kunnassa. Yhdistysten toimintaa edistetään muun muassa vuotuisella

avustusten jakamisella.

Talousarvio

Liikuntatoiminnan talousarvio on yhteensä 197 430 euroa, nuorisotoiminnan 130 820 euroa,

nuorisotiedotuksen 15 600 euroa (Mustasaaren osuus), etsivän nuorisotyön 46 110 euroa ja

raittiustoiminnan 23 500 euroa (talousarvio 2018, sis. palkkakulut). Hallinnon talousarvio on

112 400 euroa sis. palkkakulut. Avustukset

Liikunnan toiminta-avustukset 134 000 euroa 20 urheiluseuralle

* toiminta-avustukset – 66 500 euroa * kartta-avustukset – 4 000 euroa * liikuntapaikkojen hoitoavustukset seurojen kanssa tehtyjen sopimusten mukaan – 20 000 euroa * subventoidut vuokrat – 43 500 euroa Nuorisotoiminnan toiminta-avustukset 45 000 euroa 23 yhdistykselle * toiminta-avustukset – 23 200 euroa 17 yhdistykselle * käyttöavustus – 13 000 euroa 16 yhdistykselle Hankkeet

Liikuntatoiminta on saanut rahoitusta kahteen hankkeeseen; Kotouttaminen liikunnan kautta –

8 000 euroa ja Up, out and move – 20 000 euroa aluehallintokeskukselta.

Nuorisotoiminnassa Decibel on saanut 13 000 euroa Kulturfondenilta + 54 000 euroa

aluehallintokeskukselta. Etsivä nuorisotyö – 41 250 euroa aluehallintokeskukselta. Toiminta

* Lomatoiminta Hiihtolomatoiminta 2018: 1 076 lasta ja nuorta on osallistunut jäädiskoon, luistelukivaan,

hiihtolomaelokuviin, keilailuun, laskettelumatkaan, jousiammuntaan, askarteluun ja bussimatkaan

Duudsonit Activity Park ja hiihtolomakivaan Botniahallissa.

Kesälomatoiminta 2018: 282 lasta ja nuorta on osallistunut Kesächillailuun, kajakkimelontaan,

vaatteidenvaihtopäivään, leiritoimintaan, Power Parkiin, vaelluksiin, kesäkivaa ja robottityöpajaan.

Syyslomatoiminta 2017: 938 lasta ja nuorta on osallistunut bussimatkaan Duudsonit Activity Parkiin,

syyslomaelokuviin, keilailuun, luisteluun, syyslomakivaan Botniahallissa, crosstrainingiin,

kickboxningiin ja tanssiin.

* Liikunta - Lystiä liikkumista esiopetukselle

Kaikki esikoululaiset käyvät Botniahallissa, missä he saavat kokeilla yleisurheilua, pallopelejä ja

esterataa. Kevään aikana järjestetään ulkoilupäivä, jonka aikana on erilaisia tehtäviä luonnossa

Fjärdskärissä. Syksyllä käydään kaikissa päiväkodeissa ja lapset saavat osallistua jumppatunnille.

-Liikuntaa kouluille (vl. 1–6)

Kaikille vuosiluokkien 1–6 oppilaille pidetään oppitunti tai teemapäivä. Keväällä 2018 yhteensä

141 tilaisuutta ja 2 766 osallistunutta koululaista.

-Liikkuva koulu (vl. 7–9) Yläkoulun oppilaille järjestetään kerhotoimintaa heti koulupäivän jälkeen.

54

- Liikunta- ja kuntoilutapahtumat * Mustasaaren juoksija 13 juoksua huhtikuusta syyskuuhun * Mustasaaren viesti * Hiihdon kuntamestaruus alle 8-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille hiihtäjille

* EP-piiri järjestää maakuntaviestin ja kunnat kilpailevat toisiaan vastaan hiihdossa,

suunnistuksessa ja juoksussa. * Naisten lentopalloliiga

* Liikuntaa erityistarpeisille, mahdollisuus hakea uimahallikorttia, joka oikeuttaa 20 prosentin

alennukseen * Kotouttaminen liikunnan kautta -hanke tähtää kiintiöpakolaisten kotouttamiseen liikunnan ja

kuntoilun kautta, liikunta- ja kuntoilumahdollisuuden antamiseen yhdessä muiden kuntalaisten

kanssa. Hanke pyrkii tarjoamaan niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin mahdollisuuden kokeilla eri

liikunta- ja kuntoilumuotoihin. Yhdessä liikuntaa ja kuntoilua harjoittaessa lisääntyy yhteisöllisyyden

ja osallisuuden tunne. Paikallisten urheiluseurojen kanssa tarjotaan saatavilla olevia liikunta- ja

kuntoilumuotoja. Sen lisäksi esitellään myös eri liikuntapaikkoja ja järjestetään käyntejä eri liikunta-

ja urheilutapahtumiin.

* Up, out and move on hanke, joka on suunnattu perheille. Hankkeen tavoite on esitellä kuntalaisille

liikunta- ja kuntoilutoimintaa ja kunnan urheiluseuroja ja auttaa niin kuntalaisia löytämään oma

vapaa-ajanharrastuksensa ja samalla antaa näkyvyyttä kunnassa tarjolla oleville kuntoilumuodoille.

Hanke tähtää myös sellaisten uusien monipuolisten ja mielenkiintoisten vapaa-ajan

toimintamuotojen järjestämiseen, joita kunnassa ei muuten järjestetä. * Urheilijoiden palkitseminen: Mustasaaren kunta palkitsee menestyneet urheilijat. * Kajakkien vuokraus * Varaukset ja harjoittelu-/kilpailu-/otteluaikojen jakaminen liikunta- ja ulkoilupaikkoihin. Vapaa-

aikaosasto jakaa harjoittelu- ja otteluaikoja kaikille liikuntapaikoille. *Yhteistyö seurojen kanssa esimerkiksi kilpailujen, turnausten ja liikuntapaikkojen hoidon tiimoilta.

Nuoriso Nuorisotalo on 13–18-vuotiaita nuoria varten. Nuorisotalo on auki kolmena iltana viikossa. Lomien

aikaan nuorisotalo on yleensä auki useampana iltana. Tavallisena arki-iltana nuorisotalossa on noin

31 kävijää. Parhaimmillaan nuorisotalossa on yhden illan aikana ollut 80 nuorta. Vuonna 2017

nuorisotalossa oli 3 473 yksittäistä käyntiä. Kävijöinä ovat sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä ja

maahanmuuttajataustaisia nuoria. Paikalla on aina kaksi nuoriso-ohjaajaa. Nuorisotalossa voi muun

muassa katsoa elokuvia tai televisiota, pelata biljardia, pingistä, pleikkaria ja muita pelejä.

Useimpina iltoina on vapaata toimintaa, mutta järjestetään myös teemailtoja ja erilaista toimintaa.

Nuorisotalossa on kahvila, josta voi ostaa välipalaa. Kaikki toiminta nuorisotalossa on päihteetöntä.

Nuoriso-ohjaajat järjestävät vuosittain yhden teemapäivän Mustasaaren yläkouluissa. Vuoden

teemapäivä oli ”En dag för tolerans - Päivä toleranssille – A day for tolerance”. Aikaisempien

teemapäivien aiheena on ollut liikenneturvallisuus. Nuoriso-ohjaajat osallistuvat myös koulun

järjestämiin teemapäiviin. Joka kuukausi järjestetään molemmissa yläkouluissa pop-up-

nuorisotoimintaa. Nuoriso-ohjaajat toimivat jatkuvasti Korsholms högstadiumin resurssiluokan

lisäresurssina. Nuoriso-ohjaajat tarjoavat myös läksyjenlukuapua.

Nuoriso-ohjaajat järjestävät kesäkuussa LIVAP – elämänhallinta ja työharjoittelun. LIVAP

järjestettiin vuonna 2017 toista kertaa. LIVAP on tuki nuorille, jotka siirtyvät toiselle asteelle.

Toiminnan tarkoituksena on antaa nuorille mielekästä tekemistä ja auttaa heitä pitämään yllä

arkirutiineja myös kesäkuukausien aikana. LIVAP muodostuu kahdesta osasta, teoreettisesta

opetuksesta (keskustelujen ja luentojen muodossa) aiheista, jotka liittyvät elämänhallintaan ja

toinen osa on käytännön työharjoittelu. Työharjoittelu suoritetaan Mustasaaren kunnassa. Nuoriso-

ohjaajat ottavat huomioon, minkä suuntautumisvaihtoehdon nuoret ovat valinneet yläkoulun jälkeen

ja pyrkivät siihen, että nuoret saavat kokeilla eri työtehtäviä. Elämänhallinnan teemat liittyvät

lähinnä päivärytmiin, itseluottamukseen, terveyteen, ruokaan, opintoihin ja työhön. Näihin liittyy

myös elämänhallinta päivittäisissä tapaamisissa. Teemojen lisäksi nuoriso-ohjaajat tarjoavat myös

tarvittaessa henkilökohtaista opastusta. Nuoriso-ohjaajat ohjasivat useimpia tilaisuuksia, mutta

kutsuivat myös asiantuntijoita, jotka kertoivat yksityiskohtaisemmin esimerkiksi siitä, miten omaa

taloutta hoidetaan ja miten omasta kodista huolehditaan sekä kenen puoleen voi kääntyä, kun

tarvitsee apua eri tilanteissa.

Open stage pidettiin kunnassa ensimmäistä kertaa viime vuonna Mustasaaren kulttuuritalossa

aikuisopiston, Korsholms högstadiumin, Vapaa-aika & Kulttuurin ja Rokkikoulun yhteistyönä.

55

Kansainvälinen nuorisotyö: Viime vuonna aloitettiin International Club, uusi toiminta, 13–25-

vuotiaille nuorille, joita kiinnostaa matkustaminen ja muut kulttuurit. Yksi tavoitteista on, että

aktiiviset jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua eurooppalaiseen nuorisovaihtoon – European

Youth Exchangeen, EU:n Youth in Actioniin. Toimintaan kuuluu myös vapaaehtoistyötä.

Etsivä nuorisotyö: Mustasaaren kunnassa on järjestetty etsivää nuorisotyötä 1. tammikuuta 2017.

Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille. Etsivät nuorisotyöntekijät voivat auttaa

koulunsa keskeyttäneitä, harjoittelu- tai opiskelupaikkaa etsiviä, arjen asioiden hoitamiseen apua

tarvitsevia, terveys-, talous- tai riippuvuusongelmista kärsiviä, elämäntilanteessaan tai

tulevaisuuden suunnitelmissaan apua tarvitsevia, eri tahoilla tai viranomaisissa käyntiin apua

tarvitsevia (esim. Kela tai työvoimatoimisto), eri palveluja etsiviä tai työnhakuun tai

työpaikkahakemusten kirjoittamiseen apua tarvitsevia. Sputnik-ryhmä järjestettiin kesäkuussa 2018 Mustasaaren kunnassa kirjoilla oleville 16–29-vuotiaille

nuorille ja nuorille aikuisille. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti nuoret, jotka eivät ole onnistuneet

löytämään kesätyötä ja jotka haluavat kesäksi jotain tekemistä. Ryhmään osallistuminen antaa

lisäksi mahdollisuuden säilyttää vuorokausirytmin ja arkirutiinit myös sen jälkeen, kun koulusta

alkaa loma. Käsiteltäviä aiheita ovat työnhaku, omillaan asuminen, opinnot, ruoanlaitto, talous,

terveys jne.

Decibel – nuorisoportaali

Decibel.fi on Pohjanmaan oma kaksikielinen verkkoportaali 13–25-vuotiaille nuorille. Decibel on

pohjalaisten nuorten keskuudessa hyvin tunnettu organisaatio. Kasvavat luvut osoittavat, että

Decibel täyttää tarpeen. Decibel on kuntarajat ylittävää yhteistyötä, jolla on 10 vuoden kokemus

nuorisotiedottamisesta. Decibelillä on noin 45 eri alojen asiantuntijaa yhdessä nuorisotiedottajien

kanssa vastaamassa nuorten kysymyksiin. Mottona on, että tiedon on oltava helposti saatavilla

olevaa, asiallista ja ammattimaista. Kotisivujen lisäksi Decibel tarjoaa myös luentoja ja

teemapaketteja ajankohtaisista aiheista jäsenkuntien kouluille (lähinnä yläkouluille), sekä lähtee

joka vuosi toiminta-alueen yläkouluille kertomaan Decibelin toiminnasta.

Decibel.fi on ollut olemassa vuodesta 2008. Tilastoluvut ovat osoittaneet kasvua alusta asti,

esimerkiksi vuonna 2017 portaalissa vieraili 920 000 kävijää ja sivunäyttöjä oli 1,4 miljoonaa.

Decibelin varsinainen toiminta on yhteistyö yhdentoista pohjalaisen kunnan välillä, ja se on osa

kuntien vakinaista nuorisotoimintaa ja rahoitetaan kunnallisin varoin (80 senttiä/asukas). Keväällä

2018 Decibel sai aluehallintokeskukselta avustuksen kolmivuotiseen hankkeeseen, ja sen turvin

palkattiin hanketyöntekijä. Tällä hetkellä Decibelissä on neljä työntekijää. Decibelin toiminta kehittyy

koko ajan; syksyllä 2018 sivuja uudistetaan ja myös kysymysten määrä Kysy pois -palveluun

kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2017 vastattiin 2 386 kysymykseen. Nuoret voivat etsiä portaalin noin

600 tietosivulta ja 19 000 vastatun kysymyksen joukosta tietoa useimmista heitä askarruttavista

asioista ja kysyä nimettöminä Kysy pois -palvelusta mistä tahansa ja saada vastaus kysymyksiinsä

alan asiantuntijoilta.

Ehkäisevä päihdetyö: Mustasaaressa ehkäisevän päihdetyön koordinointitehtävä eri toimialoilla on

uskottu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle. Mustasaaren ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista

vastaa yksi osa-aikaisesti palkattu nuorisotiedottaja.

Ehkäisevän päihdetyön työryhmä: Mustasaaressa toimii moniammatillinen ja monialainen

Ehkäisevän päihdetyön työryhmä (ANDTS-ryhmä), jossa on edustajat niiltä kunnan toimialoilta,

jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, kuten rehtorit ja apulaisrehtorit,

kouluterveydenhoitajat, nuoriso-ohjaajat, koulukuraattorit, ylilääkäri, etsivä nuorisotyö,

sosiaalityöntekijät, kotouttamistyöntekijät ja vapaa-aikapäällikkö. Ehkäisevästä päihdetyöstä

Mustasaaren kunnassa tehtiin kartoitus alkusyksystä 2018.

56

Taulukossa vertaillaan liikunta- ja ulkoiluelämän nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat

ovat Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan

suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan. Mustasaari tuottaa paljon liikunta- ja

vapaa-aikapalveluja käytettävissä olevilla resursseilla. Mustasaaresta puuttuvat suuret

liikuntapaikkakustannukset.

G. Palveluverkko

Mustasaaren liikuntapaikkojen kartoitus on extranetissä. Kartoitus on päivitetty viimeksi 11/2017.

Kartoitus sisältää alueittain liikuntapaikat, ylläpitäjät ja muutokset. Mustasaaressa oli 2016 yhteensä

169 liikuntapaikkaa, joista 123:a ylläpiti kunta.


- Pitkän aikajänteen nuorisotoiminnan kehittämistarpeet kylissä - Yhdistysten avustuksia pitäisi korottaa - Tekonurmikenttä koulukeskuksen lähiympäristöön (tontti on jo valmiina) - Tekojää Sepänkylän kaukaloon, niin että lapsilla on mahdollisuus oppia luistelemaan talven aikana - Nuorisotalon sijoittaminen yläkoululle merkitsee, ettei ole mahdollista järjestää toimintaa

vuosiluokkien 5–6 oppilaille aikaisemmin iltapäivällä - Monitoimikaukalo Tuovilan koululle. - Nuorisoportaali Decibelin toimintaa kehitetään hankkeella ”Nu talar vi om det – Puhutaan siitä!”

pääasiallisesti kolmella alueella: seksuaalinen ahdistelu ja mediataidot, Decibel.fi-portaalin ulkoasun

ja verkkotekniikan kehittäminen, panostus Decibel-alueen suomenkielisiin nuoriin sekä

maantieteellinen laajentuminen uusiin kuntiin.

2.2.8. Kulttuuritoiminta

E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Museot ja kulttuuritoiminta Mustasaari

Kulttuurisihteeri Annica Reini Henkilöstö 2 Toimintatuotot (1 000 €)

0

Toimintakulut (1 000 €) -51 Palveluverkko Laina Yhdistysten avustukset

57

Kulttuuritoiminta kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Kulttuurin talousarvioalue

sisältyy aikuisopiston talousarvioon. Käytännössä kulttuuripalvelut toimivat osana Vapaa-aikaa ja

kulttuuria. Kunnassa työskentelee yksi henkilö, kulttuurisihteeri, kokoaikaisesti kulttuuriasioiden

parissa. Kulttuurisihteeri valmistelee kulttuuriasiat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan.

Aikuisopiston rehtori on kulttuurisihteerin esimies. Hanketyöntekijä työskentelee 2018–2020

maailmanperintöalueen yleisötyön kehittämiseksi. Kulttuurisihteeri on hanketyöntekijän esimies.


Kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota asukkaille yhdenvertainen monipuolisen kulttuuritarjonnan

saatavuus voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Toiminnan pääasiallisena kohderyhmänä ovat

lapset, nuoret ja ikääntyneet. Kulttuuripalvelut järjestetään pääosin kunnan omana toimintana. Vakinaiseen kulttuuritoimintaan

kuuluu kulttuuripolku vuosiluokille 1–9 ja esiopetukselle, galleriatoiminta maailmanperintöportissa,

säännölliset kulttuuritreffit yksinäisille eläkeläisille, kulttuuria vanhusten asumisyksiköissä sekä

vuosittain toistuvat tapahtumat ja tilaisuudet. Kulttuurisihteeri kuuluu asiantuntijana ja edustajana

erilaisiin työryhmiin sekä kuntaorganisaatiossa että sen ulkopuolella. Vastuu kunnan

taidekokoelmasta (noin 300 luetteloitua työtä) kuuluu kulttuurisihteerille.

Talousarvioresurssit Kulttuuritoiminnan kokonaistalousarvio on 69 000 euro (2018) sisältäen henkilöstökulut. Ulkoinen

hankerahoitus mahdollistaa kulttuuripalvelujen kehittämistyön.

Hankkeet Käynnissä olevat hankkeet: Maailmanperinnön yleisötyö (kokoaikaisesti palkattu yleisötyöntekijä,

2018–2020), kokonaistalousarvio 100 750 euroa (70 525 euroa Leader, 30 000 euroa Svenska

kulturfonden).

Kolmas sektori Kolmas sektori on arvokas täydennys kunnan kulttuuritarjontaan ja tärkeä yhteistyökumppani

monissa tapahtumissa. Kunnassa on kuusi ruotsinkielistä vapaata musiikkikoulua, jotka yhdessä

antavat säännöllistä musiikinopetusta yli 550 nuorelle lukuvuodessa (2017–2018). Musiikkikoulujen

etuna on, että ne ovat hajaantuneet laajalle vanhoihin kunnanosiin, mikä mahdollistaa sen, että

lapset ja nuoret voivat osallistua harrastustoimintaan, joka on kävely-/pyöräilymatkan päässä kotoa.

Kynnys osallistua tällaiseen toimintaan on alhainen, koska musiikinteoria on pelkistettyä ja sallivaa.

Kunta avustaa musiikkikoulujen toimintaa yli 32 000 eurolla vuodessa (2018).

Harrastajateatteriperinteen juuret juontavat kauas Pohjanmaalla, ja se on arvostettu lisä kuntien

kulttuurielämään. Mustasaaressa on kaksi aktiivista ja vakiintunutta harrastajateatteria, Korsholms

teater ja Skäriteatern.

Mustasaaressa on 7 kotiseutu tai ulkomuseota: -Stundars Sulvalla on 70 rakennuksellaan yksi Suomen suurimmista ammattimaisista

ulkomuseoista. Stundars on kesäaikaan säännöllisesti auki juhannusta seuraavan viikon jälkeen ja

siitä elokuun puoliväliin. Toimintaa ja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Alueella järjestetään

myös taidenäyttelyjä ja muita kulttuuritapahtumia.

-Granösundin saaristolaismuseo Södra Vallgrundissa

-Mårtesin talomuseo Björköbyssä

-Raippaluodon kotiseutumuseo

-Sepänkylän kotiseutumuseo

-Söderfjärdenin pumppuasema Munsmossa/Sulvalla

-Västerhankmon kotiseutumuseo Lisäksi on museorakennuksia Koivulahdessa ja Österhankmossa. Tärkeä nykyinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa:

Kulttuuripolku vl. 1–9 ja esiopetus (Stundars, Pohjanmaan tanssin aluekeskus) Saaristolaispäivä Raippaluodon-Björkön saaristossa (Replot museiförening, Björkö

fornminnesförening, Replot skärgårds hembygdsförening) Lastenjuhla Stundarsissa (Stundars ym.)

https://sv-se.facebook.com/Skariteatern

http://bjorkomuseum.hembygd.fi/start/martes_gardsmuseum/

http://www.solf.fi/historia/soderfjarden/

58

Yhteislaulua Stundarsissa (Stundars ym. muun muassa kuoroja) Taidenäyttelyt Arte Mare -galleriassa maailmanperintöportissa (Vaasan taiteilijaseura, Platform ym.) Näiden yhteistöiden lisäksi yhdistykset ovat mukana monissa pienemmissä pop-up-tapahtumissa,

joita kunnan kulttuuripalvelut järjestävät. Kulttuuriavustukset Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain toiminta-avustuksia kulttuuritoimintaan,

hankeavustuksia ja kulttuuri- ja taiteilijastipendejä rekisteröidyille yhdistyksille, työryhmille ja

yksityishenkilöille. Kokonaisavustusmäärä vuonna 2018 oli 61 000 euroa, joka jaettiin 29 yhteisölle ja kolmelle

yksityishenkilölle. Suurimmat avustukset menivät vapaille musiikkikouluille (6 eri yhdistystä),

museoille ja teattereille. Avustusten suuruus vaihtelee 200 euron ja 8 000 euron välillä. Kunnanhallitus myötää Stundarsille ja Korsholman musiikkijuhlille toiminta-avustukset: Stundarsin avustus on 150 000 euroa vuonna 2018 ja 5 000 euroa viidelle kesätyöpaikkaa varten. Korsholman musiikkijuhlien avustus on 38 000 euroa vuonna 2018. Mustasaarella on osuus Wasa Teaterissa ja SÖFUKissa.

Taulukossa vertaillaan kulttuuritoimen nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat ovat

Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan

suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan.

G. Palveluverkko

Kulttuuritalo Sepänkylässä on sepänkyläläisten olohuone. Aikuisopisto ja kirjasto sijaitsevat

rakennuksessa, jossa on lisäksi leppoisa aula, jossa on kahvio, spontaaneja kokoontumisia varten.

Maailmanperintöportti Raippaluodossa on maailmanperintöalueen tiedotuskeskus, jossa on lisäksi

taidegalleria.


Mustasaari on kaksikielinen maaseutukunta, johon kuuluu hyvin laaja saaristo. Meren läheisyys on

jättänyt jälkensä saaristolaisiin, ja se leimaa myös selkeästi kunnan kulttuuri- ja elinkeinoelämää.

Viime vuosikymmenten nopeasta ja voimakkaasta yhteiskuntakehityksestä huolimatta

Mustasaaressa näkyy vielä selkeästi jälkiä pohjalaisesta talonpoikaiskulttuurista ja maaseudun

kyläyhteisöistä. Se näkyy sekä materiaalisessa että immateriaalisessa kulttuuriperinnössä

asukkaiden ihanteissa, arvoissa ja vapaa-ajanharrastuksissa.

Nykypäivän kaupunkien ja alueiden välisessä kilpailussa kulttuuriympäristö on osoittautunut

suureksi resurssiksi pyrkimyksessämme luomaan vetovoimaa ja kilpailuetuja. Pohjalaisen

59

talonpoikaiskulttuurin rakennukset ja kulttuurimaisema muodostavat ainutlaatuisen

kulttuuriperinnön. Se on konkreettinen todiste historiastamme. Kulttuuriperintö on keskeinen

kunnalle ja sitä pidetään elävänä järjestelmällisellä ja valtakunnallisesti ainutlaatuisella aatteellisella

kotiseututyöllä. Kunnassa on kahdeksan aktiivista kotiseutuyhdistystä, joista seitsemällä

yhdistyksellä on oma kotiseutu- tai tilamuseo. Stundars on tunnetuin ja ainoa ammattimainen

museo kunnassa.

Mustasaaressa puhutaan monia ruotsin kielen murteita, joita on pidettävä arvokkaina ja ennen

kaikkea elävänä immateriaalisena kulttuuriperintönä. Kiinnostus murteiden säilyttämiseen on

konkretisoitunut moneen murrekirjaan, joita riippumattomat työryhmät ovat julkaisseet. Kulttuuri-

ja vapaa-aikalautakunta saa lähes vuosittain avustusanomuksia eri murrehankkeilta.

Mustasaaren yhdistyselämä on aktiivista, mikä näkyy kulttuuritarjonnassa. Kunnassa toimii useita

kulttuuriyhdistyksiä eri taiteenaloilla, joista kotiseutuyhdistykset, kuorot ja vapaat musiikkikoulut

muodostavat suurimmat yksittäiset ryhmät. Harrastajateatteriperinteellä on pitkät perinteet

Pohjanmaalla ja se on myös arvostettu lisä Mustasaaren kulttuurielämään. Kesäisin kaksi eri

harrastajateatteria järjestää ulkoilmateatteria, kun taas nuorisoseurat ja kotiseutuyhdistykset

houkuttelevat yleisöä talviaikaan revyillään.

Visio ja kokonaisvaltainen tavoite: -Mustasaari 2025 – kunta, jolla on selkeä kulttuurileima, ja painotus luonto- ja kulttuuriperintöön ja

ennakkoluulottomaan ja rajattomaan asenteeseen ulkomaailmaa kohtaan.

-Raikas ja joukosta erottuva maailmanperintökunta.

-Elävä ja elinvoimainen kunta, jossa on tilaa kehitykselle, kulttuuriselle rakentamiselle ja luomiselle. Kulttuuri on meitä kaikkia varten ja se parantaa elämänlaatua ja viihtyisyyttä kunnassa.

Mustasaarella on hyvät kehittymismahdollisuudet ja suuri potentiaali muotoutua kunnaksi, jota

selkeästi leimaa kulttuuri. Kulttuuri on tärkeä mustasaarelaisille ja heidän hyvinvoinnilleen, mutta

myös elinkeinoelämälle, työmarkkinoille, matkailulle ja kunnan profiilille ja vetovoimalle.

Kulttuuripanostukset voivat muun muassa auttaa sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen kokouksilla,

lisäämällä ymmärrystä ja vahvistamalla vuoropuhelua ihmisten kesken. Kulttuuri on yhteiskunnan

rakenneosa ja sen on siksi muodostettava luonnollinen ja integroitu osa kuntakehitystä.

Maailmanperintö Maailmanperinnön merkitys tuodaan esiin Mustasaaren kunnan strategisessa yleiskaavassa ja

kunnan ohjausasiakirjassa. Tarkoituksena on tarjota useammille kävijöille mieleenpainuvia

elämyksiä ja välittää myönteistä kuvaa Merenkurkun maailmanperintöalueesta käyntikohteena sekä

luoda uusia työpaikkoja.

2.2.9. Kirjasto

E. Organisointi ja johtaminen sekä henkilöstö Kirjasto Mustasaari

Vt. kirjastotoimenjohtaja Maria Kronqvist-Berg

Henkilöstö 14

Toimintatuotot (1 000 €)

5


Palveluverkko Pääkirjasto Sepänkylä

Sivukirjastot:

-Björkö

-Raippaluoto

-Koivulahti

-Sulva

-Kirjastoauto

Laina 290000

Yhdistysten avustukset

Mustasaaren kirjasto kuuluu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen. Kirjaston toimintaa

johtaa kirjastotoimenjohtaja. Mustasaaren kirjastossa on yhteensä 14 vakinaista työntekijää:

60

1 kirjastotoimenjohtaja, 3 kirjastonhoitajaa ja 10 kirjastovirkailijaa, joista 2 on myös

kirjastoautonkuljettajia.


Kirjastopalvelut järjestetään kunnan omana toimintana. Kirjastopalvelujen johtotähtenä on olla

lähellä asukkaita. Kirjastot palvelevat kaikkia asukkaita ja aukiolotunteja on yli 7 500 tuntia

vuodessa. Käyntimääriä on mitattu runsaat 162 000 vuodessa. Mustasaaren kirjastolla on erittäin

hyvä kirjallisuuskokoelma, joka houkuttelee käyttäjiä myös lähikunnista. Kirjaston kokoelmat

muodostuivat 108 000 ruotsinkielisestä, 35 800 suomenkielisestä ja 6 300 muun kielisestä kirjasta

vuonna 2017. Ennen kaikkea kirjasto tarjoaa joustavaa palvelua, jossa käyttäjien toiveet voidaan

toteuttaa nopeasti muun muassa kirjatilauksilla. Mustasaaren kirjasto on osa Fredrika-verkostoa, joka nykyisin muodostuu 11 kunnasta (Pietarsaari,

Mustasaari, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Uusikaarlepyy, Närpiö,

Pedersöre ja Vöyri). Fredrikakirjastot.fi on Fredrika-verkoston verkkopalvelu kirjastonkäyttäjille.

Fredrika-verkosto tekee yhteistyötä kirjastojärjestelmän suhteen ja sillä on yhteisiä hankkeita ja

täydennyskoulutuksia. Kaikki kustannukset jakautuvat asukasluvun mukaan ja yhteistyö on

merkinnyt monia säästöjä sen aloittamisen jälkeen 1990-luvulla. Fredrika-yhteistyö toimii

horisontaalisella organisaatiomallilla: puheenjohtajuus kiertää 11 kunnan kesken ja samalla

vuorotellaan valtion rahoituksen hakemisessa erilaisiin hankkeisiin. Fredrika-verkosto tekee

yhteistyötä Vaasan kaupunginkirjaston kanssa aluelainojen ja e-kirjojen kautta, mutta Vaasa on

halunnut jäädä itse Fredrika-verkoston ulkopuolelle. Fredrika on tärkeä toimija kirjasto-osaamisen

ylläpitämisessä ruotsiksi Suomessa ja se valvoo esimerkiksi e-materiaalin saatavuutta ruotsiksi.

Mustasaari on toinen Fredrika-verkoston suurimmista kunnista. Hajautettu kirjastotoiminta on

vaikea yhdistää ylhäältä johdettuun organisaatioon.

Syksyllä 2018 Mustasaaren kirjasto yhdessä muiden Fredrika-verkoston kirjastojen kanssa aloittaa

siirtymisen uuteen Mikromarc-kirjastojärjestelmään. Mikromarc on käytössä myös Vaasan

kaupunginkirjastossa. Uusi järjestelmä parantaa päivittäisiä työrutiineja ja mahdollistaa

omatoimikirjaston suunnittelun jatkamisen. Omatoimikirjasto tarkoittaa, että asukkailla on pääsy

kirjastoon itsepalveluna normaalien aukioloaikojen ulkopuolella.

Taulukossa on vertailtu kirjastotoiminnan nettokustannuksia asukasta kohti. Vertailukunnat ovat

Mustasaari, Raasepori, Vaasa ja Manner-Suomi. Raasepori ja Mustasaari ovat vastaavat toisiaan

suhteellisen hyvin maantieteelliseltä ja taloudelliselta kooltaan.

61

G. Palveluverkko

Mustasaaren kirjasto ylläpitää hajautettua palvelurakennetta, johon kuuluvat Sepänkylän

pääkirjasto, Koivulahden kirjasto, Sulvan kirjasto, Raippaluodon kirjasto sekä Björköbyn kirjasto.

Kirjastoauto palvelee asukkaita, peruskouluja, päiväkoteja ja vanhusten asumisyksiköitä

67 pysäkillä. Kirjastoauto hoitaa myös kirjakuljetuksia kirjastojen välillä.

Kartta Mustasaaren kirjasto ja kirjastoauton palvelupisteistä

Koivulahden kirjasto sijaitsee nyt keskellä kylää, mutta se muuttaa Koivulahden oppimiskeskukseen.

Sulvan kirjasto on nyt Sulvan keskustassa, mutta suunnitelmissa on, että kirjasto muuttaa takaisin

alkuperäisiin tiloihinsa Sulvan koulun 1950-luvun osan kunnostuksen yhteydessä. Raippaluodon

kirjasto on Replot-Björkö skolan yhteydessä. Björköbyn kirjasto on Bodagårdenissä keskellä

Björköbytä. Sivukirjastot ja kirjastoauto antavat koko kunnan kattavan palveluverkon.

H. Nykytilanne ja palvelujen ja toiminnan kehittämistarpeet Mustasaaren kirjaston lainaus- ja käyntitilasto pysyy tasaisella tasolla. Kirjaston toiminta on

muuttunut yhä enemmän etsiväksi ja ulospäin suuntautuvaksi, tapahtumia järjestetään enemmän ja

sosiaalista mediaa käytetään ahkerammin. Kehittämistarpeet liittyvät lähinnä ulospäin

suuntautuneeseen toimintaan täydennyskoulutuksen kautta ja palkkaamalla henkilöitä, jotka

keskittyvät ulospäin suuntautuneeseen toimintaan sekä nostamalla kokoelmat esiin innovatiivisella

tavalla.

Investoinnit kirjaston tiloihin ovat ajankohtaisia. Pääkirjasto kaipaa uutta sisustusta ergonomiaa,

viihtyisyyttä ja turvallisuutta ajatellen. Uutta sisustusta täytyy myös harkita sivukirjastojen

toimipisteiden mahdollisesti muuttaessa. Uusi kirjastoauto on myös tarpeen lähivuosina. Siirtyminen

62

omatoimikirjastoihin vaatii investointeja uuteen tekniikkaan. Suunnitelmana on, että

omatoimikirjasto toteutetaan ensin Koivulahdessa ja sen jälkeen Sulvalla, Raippaluodossa ja

Björköbyssä. Pääkirjastoon voidaan asentaa lainaus- ja palautusautomaatit uuden

sisustussuunnittelun yhteydessä.

2.3. Keskeiset huomiot yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista kuntien palveluissa

Sivistystoimi yleistä

Toimialajohtaja Vaasassa toimii esittelijänä myös kaupunginhallituksessa ja on läsnä

kaupunginvaltuustossa sekä kaupungin edustajana yhtiöissä. Toimialajohtaja Vaasassa on

tulosaluejohtajien ja controllereiden esimies. Mustasaaren sivistysjohtaja on sivistyslautakunnan

esittelijä, jonka alaisena ovat suoraan sivistystoimiston hallintohenkilöstö, koulujen rehtorit,

päivähoidon päällikkö ja aikuisopiston rehtori.

Mustasaaressa on yksi yhteinen sivistyslautakunta, Vaasassa sivistystoimella kolme lautakuntaa.

Molemmissa kunnissa lautakunnat ovat kaksikielisiä. Mustasaaren hallintotoimiston hallintokieli on

ruotsi, Vaasassa hallintokielinä suomi ja ruotsi.

Sivistystoimen erilaiset organisaatiorakenteet Vaasassa ja Mustasaaressa; toiminnot organisoitu eri

tavoin.

Kuntien vertailulaskelmissa huomioitava erilaiset kustannusrakenteet ja henkilöstörakenteet.

Nettokustannuksiin vaikuttavat Vaasan kaupungin sisäiset vuokrat (hoitovuokrat ja pääomavuokrat).

Vaasassa tukipalvelut (talous- ja palkkahallinto) keskitetty toiminto (Mico Botnia Oy), Mustasaaressa

vastaava henkilöstö tulosalueiden omaa henkilöstöä.

Maahanmuuttajien integrointikielet: Mustasaari ruotsi, Vaasa suomi/ruotsi

Vaasan kaupungilla on kaupunki-identiteetti ja Mustasaarella maaseutuidentiteetti, ja niillä on

erilaiset lähtökohdat. Vaasalla on myös maaseutuidentiteetti (Vähäkyrö, Sundom). Vaasassa

puhutaan useampia kieliä. Mustasaaressa ruotsin on enemmistökieli ja Mustasaaressa puhutaan

murteita.

Kielikysymyksistä rekrytoinnissa on keskusteltava jatkossa.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Molemmissa kunnissa varhaiskasvatus on oma kaksikielinen tulosalue.

Mustasaaressa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallintohenkilöstöön kuuluvat päivähoidon

päällikkö ja 1,5 toimistosihteeriä. Vaasassa varhaiskasvatuksen hallintoon kuuluu

varhaiskasvatusjohtajan lisäksi useampi henkilö.

Vaasassa päiväkodinjohtajat hallinnollisia päiväkodinjohtajia, joilla on useampi päiväkoti. Noin puolet

esimiehistä Mustasaaressa työskentelevät lapsiryhmissä pienemmissä yksiköissä.

Mustasaaressa keittiö- ja siivoustoiminnot kuuluvat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alle,

Vaasassa palvelut ostetaan TeeSe Botnia Oy Ab:lta. Niillä henkilöillä, jotka hoitavat keittiö- ja

siivoustoimintoja pienemmissä yksiköissä Mustasaaressa, on lisäksi pedagoginen koulutus, jotta he

voivat mahdollisuuksien mukaan olla myös lapsiryhmässä.

Vaasassa 10 palvelusetelipäiväkotia ja 2 ostopalvelupäiväkotia, jotka muuttuvat 1.1.2019 alkaen

palvelusetelipäiväkodeiksi. Mustasaaressa ei ole ostopalvelupäiväkoteja eikä

palvelusetelipäiväkoteja. Molemmat kunnat ovat ottaneet käyttöön palvelusetelijärjestelmän ja

niissä palvelusetelin arvo on samansuuruinen.

63

Vaasa on lisännyt kotihoidon tukea (kotihoidon tuen kuntalisä, nk. “täsmälisä”), Mustasaaren kunta

ei tarjoa kotihoidon tuen kuntalisää. Kummassakaan kunnassa ei makseta perheille yksityisen

hoidon tuen kuntalisää.

Mustasaaressa on prosentuaalisesti enemmän perhepäivähoitajia kuin Vaasassa.

Lastentarhanopettajien määrä lapsiryhmissä erilainen: Vaasassa 2 lastentarhanopettajaa/ryhmä ja

Mustasaaressa 1 lastentarhanopettaja/ryhmä. Ryhmien lapsimäärä Vaasa 21-24, Mustasaari 24. Jos

lasten lukumäärä ryhmässä lasketaan 21 lapseen, Mustasaaressa tarvitaan noin 200 uutta

päivähoitopaikkaa.

Mustasaaressa käytetään kaikissa päiväkotiryhmissä suhdelukua 1:8 (1 kasvattaja per 8 lasta).

Vaasassa 148 päiväkotiryhmää, joista 23 ryhmässä suhdeluku 1:8, muissa 1:7.

Molemmissa kunnissa päiväkotien koko vaihtelee voimakkaasti (Vaasan päiväkotien koot 1-12

ryhmää, Mustasaaren päiväkotien koot 1-6 ryhmää).

Varhaiskasvatustoiminnan maksut noudattavat valtakunnallisia suosituksia ja ovat samat

molemmissa kunnissa, mutta kunnissa on eri tuntivaihtoehdot, joiden välillä huoltajat voivat valita.

Varhaiskasvatuksen hallinnointiohjelmat, Effica Vaasassa ja Abilita Mustasaaressa. Molemmissa

kunnissa on tehty suuret panostukset ohjelmistoihin viime vuosina.

Kiertävien erityislastentarhanopettajien työalueet ovat erilaiset Vaasassa ja Mustasaaressa,

Vaasassa erityislastentarhanopettajalla on noin 300-350 lasta ja Mustasaaressa noin 430 lasta/

erityislastentarhanopettaja.

S2/R2 lastentarhanopettajia on Vaasassa mutta ei Mustasaaressa.

Valmistavaa esiopetusta on Vaasassa mutta ei Mustasaaressa.

Esikoulujen toiminta-ajat vaihtelevat eri esikouluissa Mustasaaressa. Toiminta-ajat on määrätty

koulukuljetuskoordinointia silmällä pitäen. Vaasan esikouluissa on yhtenäiset alkamis- ja

loppumisajat.

Perusopetus

Vaasassa erilliset tulosalueet suomenkielinen perusopetus (koulutoimenjohtaja) ja ruotsinkielinen

perusopetus (skoldirektör), Mustasaaressa yksi perusopetuksen tulosalue (sivistystoimenjohtaja).

Peruskoulun tuntijaon painopisteet ja tuntimäärät ovat erilaiset Vaasassa ja Mustasaaressa.

Mustasaaressa on peruskoulussa korkeampi tuntisuunnitelma ja painotus suomessa, matematiikassa

ja taitoaineissa. Vaasassa suurempi tuntimäärä historiaa ja yhteiskuntaoppia. Vaasassa tehty päätös

vuosiviikkotunnin lisäämisestä 1,91 -> 1,95. Koulut voivat tällöin päättää itsenäisesti, käyttävätkö

he resurssit lisätunteihin vai opetusryhmän jakamiseen useampaan pienryhmään.

Tuntiresurssit suomenkielinen perusopetus, eroavaisuudet: Vaasa Mustasaari

Äidinkieli ja kirjallisuus 42 44

A1- kieli 17 16

Matematiikka 32 35

Terveystieto 2 3

Musiikki 9 12

Kuvataide 11 12

Liikunta 22 20

Tietotekniikka (Mustasaaressa erillinen aine, Vaasassa sidottu muiden

aineiden opetukseen tvt-opsin kautta)

- 1

Taito- ja taideaineiden valinnaiset yläkoulu (oletus että molemmissa kunnissa alakouluissa sijoitettu

taideaineiden opetukseen)

2 4

Valinnaiset aineet alakoulu (Vaasassa alkuopetuksen 1.–

2. lk vahvistaminen 1h, opettaja valitsee oppiryhmänsä

aineen)

2 -

Valinnaiset aineet yläkoulu 5 9

64

Ruotsinkielinen perusopetus Vaasa Mustasaari

A1-kieli 16 19

Matematiikka 32 33

Musiikki 8 10

Kuvataide 9 12

Käsityö 12 15

Liikunta 20 19

Valinnaiset taitoja taideaineet 11 8

Valinnaisaineet 9 6 (9)

Mustasaaressa on isompi tuntiresurssi, Vaasassa on laajempi valinnanmahdollisuus erilaisiin

painotuksiin (kielikylpy, musiikkiluokat, liikuntaluokat).

Vaasassa mahdollisuus englanninkieliseen koulupolkuun, jota tullaan vielä laajentamaankin.

Varhaiskasvatus englanninkielellä Play Schoolissa, perusopetus alaluokat Suvilahden koulu ja

yläluokat Merenkurkun koulu. Toisen asteen koulutus on mahdollista suorittaa englanninkielisenä

Vamiassa ja Vasa övningsskolanin lukion IB-linjalla (Åbo Akademi). Vaasassa on mahdollisuus valita

myös steinerpedagogiikkaan tai kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva varhaiskasvatus ja

perusopetus.

Vaasassa lukioiden välinen yhteistyö tiivistä (henkilöstö + tilat). Korsholms högstadiumin ja

Korsholms gymnasiumin yhteistyö on tiivistä henkilöstön ja tilojen yhteiskäytön muodossa.

Sepänkylän ”sivistysklusteri” on tärkeä koko Mustasaaren sivistykselle.

Mustasaaressa tavoitteena kouluverkon osalta oppimiskeskukset, Vaasassa suomenkielisessä

perusopetuksessa yhtenäiskoulut.

Ap/ip erilaiset ajat Vaasassa ja Mustasaaressa (Vaasassa Vähässäkyrössä erilaiset ajat kuin muualla

Vaasassa)

Koulujen johtamisrakenne rehtoreineen poikkeaa kuntien välillä.

Mustasaari on laaja kunta, minkä vuoksi perusopetuksen palvelurakenne näyttää erilaiselta eri

kunnanosissa. Yksiköiden koossa on suuria eroja. Mustasaaren kunta on kartoittanut kouluverkkoa

ja päättänyt, että koulut keskitetään eri kunnanosa-alueisiin oppimiskeskusmallin mukaan.

Keskittämistyö on aloitettu ja Koivulahteen rakennetaan Koivulahden oppimiskeskus, jonka vuoksi

neljä pientä koulua suljetaan syksystä 2019 alkaen. Vaasan kaupungissa alakoulut ovat kaksi- tai kolmesarjaisia alakouluja.

Koska Mustasaari on maantieteellisesti laaja kunta, koulukuljetusten tarve on suuri. Esimerkkinä

voidaan mainita, että on Sepänkylä–Björköby väli on 40 km, Sepänkylä–Söderudden 47 km,

Sepänkylä–Vassor 23 km, Sepänkylä–Sulva 20 km. Esikoululaisista ja peruskoululaisista noin 37 %

on oikeutettu koulukuljetukseen. Oppilaiden koulutiet ovat joissakin osissa kuntaa hyvin pitkiä. Sen

vuoksi Mustasaaressa prosentuaalisesti suuremmat menot koulukustannuksista kuin Vaasassa. Tuntijako

(viikkotunnit)

Mustasaaren

ruotsinkielinen

perusopetus

Mustasaaren

suomenkielinen

perusopetus

Vaasan

ruotsinkielinen

perusopetus

Vaasan

suomenkielinen

perusopetus

Vl. 1 20 20 20 20

Vl. 2 20 20 20 20

Vl. 3 24 23 23 22

Vl. 4 24 23/25 24 24/26

Vl. 5 28 26/28 25 25/27

Vl. 6 28 28 26 25/27

Vl. 7 30 30 30 30/32

Vl. 8 30 30 30 30/32

Vl. 9 30 30 30 30/32

Viikkotunnit 1-6 144 144 138 136/142

Vikkotunnit 7-9 90 90 90 90/96

Viikkotunnit 234 234 228 226/238

65

Suomen opetus aloitetaan Mustasaaren ja Vaasan ruotsinkielisissä kouluissa ensimmäisellä luokalla.

Oppilailla on mahdollisuus äidinkielenomaisen suomen opetukseen.

Mustasaaren tuntiresurssi lukuvuonna 2018–19 on 3 986 h yleisresurssina ja 703 h erityisresurssina

laskettuna 2 455 oppilaalle.

Vaasan ruotsinkielisen perusopetuksen tuntiresurssi lukuvuonna 2018–2019 on 2 424 h laskettuna

1 256 oppilaalle. Resurssiin sisältyy 435 h erityisopetusta.

Suomenkielisen perusopetuksen resurssi lukuvuonna 2018–2019 on 8 918 h laskettuna

4 620 oppilaalle. Näistä tunneista 1 623 h on erityisopetusta.

Vaasassa käytetään mittarina vuosiviikkotuntia (aiemmin 1,91 vuosiviikkotuntia, vuoden 2019

talousarvioesityksessä 1,95 vuosiviikkotuntia). Mustasaari ei käytä vuosiviikkotunteja mittarina,

koulujen suuresti vaihtelevan oppilasmäärän ja keskitetyn koulurakenteen vuoksi, vaan puhutaan

tuntiresurssin jaosta.

Vaasa

suomenkielinen

perusopetus

Vaasan

ruotsinkielinen

perusopetus

Vuosiviikkotunti 1,93 1,93

Oppilaat 4 620 oppilasta 1 256 oppilasta

Tuntiresurssi= vuosiviikkotunti

x oppilasmäärä

1,93 x 4 620 =

8 918h

1,93 x 1 256 =

2 424h

Mustasaaren tuntisuunnitelma mahdollistaa koulukuljetusten tehokkaan järjestelyn. Koulujen ja

esikoulujen alkamis- ja päättymisajat on koordinoitu koulukuljetusaikojen kanssa. Mustasaaren

kouluverkko edellyttää kustannustehokkaita koulukuljetuksia, joiden järjestelyt hoitaa

koulukuljetuskoordinaattori. Myös Vaasassa koulukuljetuskoordinaattori vastaa kuljetuksista.

Koulukuljetuksia varten on laadittu ohje, jotta kustannukset pidetään mahdollisimman alhaisina.

Mustasaaressa jokaisessa koulussa tuntijako antaa mahdollisuuden paikalliseen profiloitumiseen

taitoaineissa ja säätöön yhdistettyjen vuosikurssien vuoksi. Myös Vaasassa jokaiselle koululle

annetaan mahdollisuus profiloitua tuntijaon kautta.

Mustasaaressa ruotsinkielisen perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 tai Tuovilan koulussa ei ole

virkarehtoria. Vaasassa on 19 virkarehtoria ja 2 koulunjohtajaa.

Mustasaarella on laaja ja rikas valinnaisaineiden valikoima yläkoulussa. Yläkoulussa ja lukiossa on

vahvaa yrittäjyyskasvatusta.

Kunta ja kolmas sektori järjestävät oppilaille kerhotoimintaa sekä Vaasassa että Mustasaaressa.

Kaikilla alakouluilla Mustasaaressa ja Vaasassa on saatavilla kunnan, yhdistysten ja kolmannen

sektorin järjestämää aamu- ja iltapäivähoitoa ykkös- ja kakkosluokkalaisille. Toimintaa harjoitetaan

koulun kiinteistössä ja muissa tarkoitukseen varatuissa tiloissa. Aamutoiminta alkaa klo 7.30

Mustasaaressa ja iltapäivätoiminta päättyy siellä klo 17.00. Vaasassa järjestettävä toiminta alkaa

klo 8 ja päättyy klo 16.00. Kolmannen sektorin järjestämän toiminnan toiminta-ajat ovat pidemmät.

Mustasaari ja Vaasa ovat panostaneet toimivaan oppilashuoltoon. Oppilashuollon virkoja on lisätty

Mustasaaressa ja Vaasassa vastaamaan paremmin vallitsevaa tarvetta. Mustasaaressa on

2 koulupsykologia, 1 vastaava kuraattori, 5 kuraattoria ja 1 kouluvalmentaja. Vaasassa on

ruotsinkielisessä perusopetuksessa 2,5 psykologia, 2,5 kuraattoria ja 1 vastaava kuraattori.

Suomenkielisessä perusopetuksessa on 6,5 psykologia, 6 kuraattoria ja 2 vastaavaa kuraattoria.

Vaasassa toisella asteella ja varhaiskasvatuksella on erikseen oppilashuoltohenkilökuntaa (osittain

jaettua resurssia).

Erityisopetus Mustasaaressa ja Vaasassa on osallistavaa ja hyvin järjestettyä. Mustasaaressa ei ole

erityiskoulua, mutta Vaasassa on kaksi; Hietalahden koulu ja Isolahden koulu. Haga skolassa ja

Savilahden koulussa on integroitua erityisluokkaopetusta. Korsholms högstadiumissa on yksi

erityisryhmä. Oppimisen tukea edistetään hyvällä avustajien saatavuudella molemmissa kunnissa.

Valmistava opetus ruotsinkielisessä perusopetuksessa on luonnollinen osa koulun toimintaa.

66

Vaasassa järjestetään perusopetukseen valmentavaa opetusta suomeksi ja ruotsiksi.

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjotaan myös S2-opetusta ja opetusta oppilaan äidinkielellä.

Vaasassa järjestetään myös ortodoksista uskonnonopetusta.

Mustasaaressa kouluruoan valmistaa kiinteistötoimi niin keskuskeittiöissä kuin koulukeittiöissäkin.

Vaasassa kouluruuan valmistaa kaupungin yhtiö TeeSe Botnia Oy.

Erityiskouluja ja -luokkia on tällä hetkellä ainoastaan Vaasan kaupungissa ja niiden määrä on

mitoitettu Vaasan kaupungin tarpeiden mukaan. Mustasaaressa erityisoppilaat on integroitu

tavallisiin luokkiin. Mustasaaren kunta ei ole voinut ostaa Vaasalta riittävästi erityisopetusta

erityiskouluissa, sillä näissä paikat ovat täyttyneet vaasalaisista oppilaista, jotka tarvitsevat erityistä

tukea.

Lukiot

Vaasassa suomenkielinen ja ruotsinkielinen lukio, Mustasaaressa ruotsinkielinen lukio.

Erilainen lautakuntarakenne: Vaasassa lukio-opetus kuuluu koulutuslautakunnan alaisuuteen,

Mustasaaressa lukio-opetus perusopetuksen kanssa samassa lautakunnassa.

Vaasassa lukiokoulutus toimii valtionrahoituksen turvin, Mustasaaressa lisäksi kunta rahoittaa

lukiokoulutusta.

Mustasaaressa ei keskiarvorajaa lukioon, Vaasan Lyseon Lukio 7,5 ja Vasa gymnasium 7,0.

Sekä Korsholms gymnasium että Vasa gymnasium hyötyvät oppilaiden välisestä kilpailusta.

Korsholms gymnasium on osa Sepänkylän koulukeskuksen kokonaisuutta. Yläkoululaisten määrä

kasvaa niin ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessäkin perusopetuksessa. Siirtymisprosentti

yläkoulusta lukioon on noussut ja on nyt 59 %. Korsholms gymnasiumilla on hyvää yhteistyötä

Korsholms högstadiumin kanssa, minkä vuoksi koulukuljetuksia, aterioita ja tiloja koskevat palvelut

voidaan järjestää tehokkaasti. Osa opettajista on yhteisiä Korsholms högstadiumin kanssa.

Korsholms gymnasium on dynaamisessa kehitysprosessissa, johon sisältyy monia vasta

käynnistyneitä hankkeita.

Ammatillinen koulutus

Vaasan kaupunki (Vamia) järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille suomeksi, ruotsiksi

ja englanniksi. Mustasaaressa ei ole omaa kunnallista oppilaitosta, joka tarjoaa ammatillista

koulutusta. Vaasa ja Mustasaari ovat molemmat mukana Söfukissa (Svenska Österbottens förbund

för utbildning ja kulttuuri), jonka ylläpitämä ammatillinen oppilaitos Yrkesakademin järjestää

ammatillista koulutusta.

Opistot

Mustasaaren aikuisopisto on kaksikielinen, kun taas Vasa Arbis ja Vaasa-opisto ovat yksikielisiä. Vaasan kaupungin opistot (Vaasa-opisto, Vasa Arbis, Kuula-opisto) muodostavat yhteisen

tulosalueen. Mustasaari ostaa osan tanssinopetuksesta ja pienen osa musiikinopetuksesta Vaasan

kaupungilta. Molemmissa kunnissa opistoilla on kursseja laajalla maantieteellisellä alueella, Vaasa-

opistolla myös naapurikunnissa.

Kuula-opistolla ja Mustasaaren musiikkiopistolla on yhteisiä opettajia ja toiminnallista yhteistyötä.

Kuula-opiston lukukausimaksu on Mustasaaren musiikkiopisto lukukausimaksua korkeampi.

Kansalais- ja työväenopistoilla on useita yhteisiä tuntiopettajia. Henkilöstörakenteet eroavat:

Vaasassa painotettu pedagogista henkilökuntaa - toiminnan suunnittelua ja kehittämistyötä tekevät

opettajat ja suunnittelijaopettajat (OVTES), kun Mustasaaressa on myös suunnittelija ja

suunnitteleva opintosihteeri (KVTES).

Varhaisiän musiikkikasvatuksen opetuksen järjestäminen on haastavaa molemmille kunnille.

67

Kumpikin kunta on tehnyt vastaavanlaiset opetussuunnitelmat taiteen perusopetusta varten. Kuntien yhdistyminen voi suosia musiikkiopiston tuntipalkkaisia opettajia. Vaasassa oppiainetarjonta on laajempi kuin Mustasaaressa. Laajan oppimäärän mukaista opetusta

tarjotaan musiikin ja tanssin lisäksi myös visuaalisissa taiteissa. Taiteen perusopetuksella on omat

toimitilat. Vaasa-opisto vastaa myös aikuisten perusopetuksesta Vaasassa. Kohderyhmänä on

lähinnä maahanmuuttajaväestö, ja aikuisten perusopetus on osa kotouttamisjärjestelmää.

Mustasaaren aikuisopisto, Vasa arbiksen ja Vaasa Opiston tunnuslukujen tilastollinen vertailu

68

Huom! Luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään! Loppuraporttiin on laadittava tarvittaessa uudet

vertailuluvut (Vaasan huomautus).

Jos katsotaan kustannustasoa verrattuna Vaasaan ja vertailukunta Raaseporiin, Mustasaaren

aikuisopiston on paljon alempana. Mustasaaressa oppitunnin nettokustannus on 19 €, Vaasan

arbiksessa 37 €, Vaasa Opistossa 60 € ja Raaseporissa 47,70 € tunnilta. Nettokustannus oppilasta

kohti on Mustasaaressa 22 €, Vasa arbiksessa 37€, Vaasa Opistossa 91 € ja Raaseporissa 103,70 €.

Vaasassa opistojen käyttökustannuksia nostavat erityisesti sisäiset erät (mm. vuokrat, siivous,

hallinto, tukipalvelut), henkilöstörakenne, mutta erityisesti se, että Vaasa kuuluu 1-kalleusluokkaan.

Silti opiston saamat valtionosuudet ovat samat.

Mustasaaressa on suuri osuus kursseille osallistujia kunnan asukaslukuun nähden, ja suhteessa

tuotettuihin opetustunteihin.

Mustasaaren aikuisopistossa näkyy aito kaksikielisyys. Asukkaat ovat löytäneet hyvin

suomenkielisen sektorin. Aikuisopisto harjoittaa laajaa projektitoimintaa, kansainvälisissä,

kansallisissa ja paikallisissa hankkeissa. Maaseutukuntana Mustasaarella on mahdollisuus mm. EU:n

Leader-rahoitukseen.

Liikuntakurssien tarjonta on laaja. Aikuisopisto tekee kansanterveystyötä. Kunnan ainoa auditorio,

Mustasaarisali, on kulttuuritalossa. Toiminta on hajautettua, ja kursseja on lähes kaikissa kylissä,

mikä tarjoaa kuntalaisille lähipalvelua. Yhteistyö kunnan eri toimialojen kanssa on sujuvaa. Asukkaat

vaikuttavat suuressa määrin kurssitarjontaan molemmissa kunnissa.

Vaasan kaupungin opistot ovat mukana useissa poikkihallinnollisissa yhteistyöverkostoissa. Niillä on

edustus sivistystoimen kehittämisryhmissä ja mm. Maahanmuuttajatyöryhmässä. Mm.

Terveystoimen aiemmin ylläpitämä viriketoiminta on siirtynyt osaksi opistojen toimintaa. Opistoilla

on tähän hyvin soveltuvat tilat, esim. kudontasali, Stallin puutyötilat, jonka toimintarakenne ja

välineistö on suunniteltu pitkälti palvelemaan juuri tätä toimintaa. Opistoilla Vaasassa on omat

monipuoliset erikoisluokat käytössä ympärivuorokautisesti, mikä mahdollistaa myös päivätoiminnan.

Tämä on omiaan aktivoimaan mm. eläkeläisiä ja työttömiä.

Mustasaaren aikuisopisto on suurin suomenruotsalainen maaseutuopisto ja viidenneksi suurin

suomenruotsalainen opisto (Helsinki, Kokkola, Raasepori ja Porvoo ovat suurempia.) Haaste:

toiminnan ylläpitäminen kylissä.

Päätöksen mukaan Mustasaaren musiikkiopiston toiminta siirtyy vuoden 2019 aikana Sepänkylän

koulukeskukseen.

Taiteen perusopetuksen puolella on suunnitelmia hallinnointiohjelman uusimiseen molemmissa

kunnissa.

Nuorisopalvelut

Toiminnoissa paljon samankaltaisuutta. Vaasassa nuorisopalvelut muodostavat oman tulosalueen.

Mustasaaressa nuorisotoiminta kuuluu samaan tulosalueeseen vapaa-ajan kanssa.

Vaasassa on kuusi nuorisotilaa ja Mustasaaressa yksi.

Haasteena Mustasaaren maantieteellinen laajuus verrattuna Vaasan pinta-alaan luo haasteita

nuorille tarkoitettujen palveluiden tuottamisessa ja saavutettavuudessa tasapuolisesti kaikille alueen

nuorille (pitkät etäisyydet, pyörätieverkosto, julkisen liikenteen puuttuminen/vähäisyys).

Mustasaaressa on jo pitkään tuotettu nuorten tietoja neuvontapalvelut seutukunnallisena palveluna

(nuorisoportaali Decibel) ja Vaasassa omana palveluna (ulkopuolisella rahoituksella vuodesta 2005

alkaen).

Nuorten hyvät mahdollisuudet osallistua nuorille suunnattuihin palveluihin edistää nuorten

osallisuutta. Lisäksi Vaasassa ja Mustasaaressa on toimivat nuorisovaltuustot, jotka edistävät

nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kunnissa.

Vaasassa ja Mustasaaressa nuorisotyöllistämispalvelut tuotetaan kaksikielisinä palveluina. Vaasassa

tuetaan henkilöstön kielellistä osaamista (suomi, ruotsi) esimerkiksi Tandemkoulutuksella.

69

Mustasaaressa tuetaan yhdistyksiä ja niiden toimintaa merkittävästi enemmän kuin Vaasan

nuorisopalveluissa. Yhdistysten taloudellinen tuki luo mahdollisuuden alueellisen osallisuuden ja

omaehtoisen toiminnan kehittämiselle sekä edistää asuin alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Liikuntapalvelut

Molemmissa kunnissa yhdistykset ja urheiluseurat mukana liikuntapalveluiden toteuttamisessa ja

liikuntapaikkojen kunnossapidossa. Kolmas sektori on Mustasaaressa tärkeämmässä osassa

esimerkiksi kaukaloiden hoidossa ja talkoosuunnitelmissa.

Molemmissa kunnissa alle 18-vuotiaiden harjoitusvuorot ovat maksuttomia.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvaa uinninopetusta molemmat kunnat järjestävät

Vaasan uimahallissa. Mustasaaressa ei ole omaa uimahallia.

Mustasaarelaiset yksityishenkilöt ja yhdistykset käyttävät Vaasan liikuntapaikkoja ja päinvastoin.

Molemmissa kunnissa liikuntapaikkojen kunnossapito teknisessä toimessa.

Mustasaaren henkilöstö liikuntapalveluissa 1,5 henkilöä, jotka tuottavat paljon toimintaa

henkilöstövahvuuteen nähden, Vaasassa yli 20 henkilöä. Suuri ero johtuu siitä, että Vaasan

liikuntapalvelut ylläpitää uimahallia.

Mustasaaressa ja Vaasassa harjoitetaan paljon toimialarajat ylittävää toimintaa, kuten yhteistyötä

liikunnan, vapaa-ajan, kulttuurin, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen jne. kanssa.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

Kirjasto- ja kulttuuripalvelut muodostavat Vaasassa yhteisen tulosalueen, mutta ovat Mustasaaressa

erillisiä tulosalueita.

Kulttuuripalvelujen järjestämistapa on sama Mustasaaressa ja Vaasassa (järjestetään omana

toimintana, yhteistyössä toisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa sekä avustamalla

yhdistyksiä). Vaasassa kulttuurilaitokset vastaavat suuresta osasta kulttuuritarjontaa.

Mustasaari tarjoaa kulttuuria elinvoimaisen yhdistyselämän kautta. Mustasaaressa talkoohenki,

sosiaalinen pääoma ja kolmas sektori ovat vahvoja. Vaasa ylläpitää kulttuurilaitoksia (Vaasan

kaupunginorkesteri, Vaasan kaupungin museot, Vaasan kaupunginteatteri) ja edistää suurten

tapahtumien järjestämistä. Kulttuuritarjontaa täydennetään tukemalla kolmatta sektoria.

Yhtäläisyyksiä löytyy mm. kulttuurisen vanhustyön ja peruskoulun kulttuuriopetussuunnitelman

kehittämisestä, 3. sektorin tukemisesta ja kumppanuusajattelusta, sekä yleisesti ajattelutavasta

(kulttuuritoiminnan rooli ja mahdollisuudet kuntalaisille).

Vaasa noudattaa kulttuuriopetussuunnitelmaa esiopetuksesta yläkoulun loppuun sekä toiselle

asteelle, Mustasaaressa sovelletaan kulttuuripolkua esiopetuksesta yläkoulun loppuun.

Avustukset yhdistyksille: Vaasa 77 000 euroa (48 yhteisöä, kaksi yksityishenkilöä), Mustasaari

61 000 euroa (29 yhteisöä, 3 yksityishenkilöä). Sekä Vaasa että Mustasaari myöntää avustuksen

Korsholman musiikkijuhlille.

Vaasan ja Mustasaaren henkilöstön välillä on toimivaa yhteistyötä, on tehty yhteistyötä muun

muassa kulttuuriin liittyvissä hankkeissa vanhustenhuollossa sekä useita avoimia perhetapahtumia.

Vaasa toimii yhtenä Suomen 9 alueellisena kehittämiskirjastona, jonka vastuualueena on

Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa.

Mustasaari on yksi kirjastojen Fredrika-verkkoyhteistyöhön osallistuvista 11 kunnasta. Vaasa ei ole

mukana Fredrika-verkostossa. Mustasaaren kirjaston hajautettu työtapa luo asiakkaille sujuvan

palveluketjun. Kirjallisuuskokoelmat ovat laadukkaat, niin ruotsin-, suomen- kuin englanninkielisten

kokoelmienkin osalta. Fredrika-kirjastot-verkosto on kustannustehokas. Hajautettua

kirjastotoimintaa on vaikea yhdistää enemmän ylhäältä päin ohjattavaan organisaatioon.

70

Kirjastokimpat ovat rakentuneet kirjastojärjestelmän ympärille. Fredrika-kirjastojen käyttämä

kirjastojärjestelmä ei ole soveltunut Vaasalle, jossa volyymit ovat suuremmat. Vaasalla on ollut

useita hankkeita, joissa on etsitty uudenlaisia ratkaisuja kirjastojärjestelmästä ja –kimpoista

riippumattomaan yhteistyöhön. Alueella on kolme eri kimppaa: Fredrika (Pohjanmaa), Eepos (Etelä-

Pohjanmaa) ja Anders (Keski-Pohjanmaa). Alueellista kehittämistehtävää hoitavan kirjaston on hyvä

olla täysin puolueeton ja irrallaan kimpoista.

Kirjastotoiminta Vaasassa ja Mustasaaressa on hajautettu ja lähellä asukkaita.

Orkesteri, teatteri, museot

Vaasassa teatterit, orkesteri ja museo ovat omia ammattilaitoksiaan, samaten löytyy kaupungin

alaisuudesta taiteen perusopetus ja Kuula-opisto. Vahvojen laitosten korostuessa painopiste on

Vaasassa ja Mustasaaressa kulttuuripalveluiden tuottamisen näkökulmasta erilainen; Mustasaaressa

yhdistykset palveluiden tuottajina korostuvat, Vaasassa kaupungin omat laitokset.

Sekä Mustasaaressa että Vaasassa on kotiseutu- ja ulkoilmamuseoita ja harrastajateattereita.

3. Kehittämispaineet kunnittain

3.1 Vaasan kehittämispaineet

Vaasan kaupungin sivistystoimen suurimmat kehittämis- ja investointikohteet painottuvat tila-

asioihin:

Varhaiskasvatus

Palveluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset ovat tulosalueen tärkeimpiä

kehittämistarpeita:

Gerby daghem 2020 (210 paikkaa, tarveselvitys hyväksytty KH 13.8.2018)

Länsiniityn palvelusetelipäiväkoti 2021 (150 paikkaa, kaksikielinen)

Merikaarron palvelusetelipäiväkoti 2022 (84 paikkaa)

Yksi kehittämistarpeista on myös erityisvarhaiskasvatuksen kehittäminen edelleen. Uusi

varhaiskasvatuslaki ei aiheuta Vaasan kaupungissa erityisiä kehittämistarpeita henkilöstön

suhteen, sillä henkilöstörakenne vastaa nyt jo tulevia tarpeita.

Varhaiskasvatuksen nettokustannukset, vertailukaupunkina Hämeenlinna. Vaasassa on

vertailukaupunki Hämeenlinnaa korkeammat varhaiskasvatuksen nettokustannukset, joihin

osasyynä saattavat olla Vaasan kaupungin sisäisten vuokrien järjestelmä ja

varhaiskasvatuksen valitsema henkilöstörakenne (lapsiryhmissä kaksi lastentarhanopettajan

tai sosionomin koulutuksen omaavaa henkilöä lain vaatiman yhden henkilön sijaan).

Suomenkielinen perusopetus

Variskan yhtenäiskoulu 2020

Keskustan koulukampus 2022

Yhtenäiskoulujen perustaminen Kehittämispaineet tila-asioiden lisäksi erityisen tuen tarpeen lisääntyminen

Ruotsinkielinen perusopetus

Sundom skolan tilatarpeet 2020 Tila-asioiden lisäksi kehittämispaineet ruotsinkielisessä perusopetuksessa kohdistuvat

seuraaviin asioihin: erityistarpeita omaavien lasten määrä kasvaa, pedagoginen johtajuus,

arviointi ja laatu.

Vaasan lyseon lukio

Tila-asioissa tarve liikuntatiloihin

71

Vasa gymnasium

Campus Lykeionin lukioilla on suurten kokoontumistilojen tarve yhteistyössä perusopetuksen

kanssa. Näitä tiloja tarvitaan tyydyttämään riittävien tilojen tarve ylioppilaskirjoitusten

aikana, jotka ovat samaan aikaan koulun normaalin toiminnan kanssa. Lisäksi myönteinen

yhteistyön kasvu kampusalueella ja muiden koulujen kanssa vaatii suurempia tiloja luentoja,

teemapäiviä, tansseja, liikuntatapahtuma ja vastaavia varten.

IT-tukea tarvitaan päivittäin ja pidämme sitä kehittämistarpeena, jotta kaikki opiskelijamme

ja pedagogimme voivat saada nopeasti ja kätevästi apua mahdollisesti ilmeneviin IT-

ongelmiin.

Suomenruotsalaisen aikuislukiomme Aftiksen on voitava tarjota täysipainoista ohjausta

kaikille etäopiskelijoille. Se on haaste, joka vaatii opinto-ohjaajan palkkaamista Aftikseen.

Olemme Vasa gymnasiumissa edelleen kiinnostuneita tukemaan nuoria ja nuoria aikuisia,

joiden äidinkieli on muu kuin kotimainen kieli, saamaan hyvän alun lukio-opinnoilleen lukion

valmistavan koulutuksen kautta. On haastavaa löytää tämä joukko nuoria, sillä valinta

tapahtuu hyvin myöhään, kesän aikana.

Vamia

Vamian autohalli, rakennus ja maarakennushallit (PAM) 2024

Ammatillisessa koulutuksessa kehittämisen painopisteenä on ammatillisen koulutuksen

reformin mukanaan tuomiin muutoksiin vastaaminen: osaamisperusteisuus,

asiakaslähtöisyys, tulevaisuuden työelämän tarpeisiin vastaaminen, muutoskoulutukset,

yhteistyö työelämän kanssa.

Vaasan kaupungin opistot

Vaasan kaupungin opistojen tulosalueella on vahvana kehittämispäämääränä toiminnan ja

hallinnon uudelleenmuotoilun jatkaminen entistäkin taloudellisempaan ja tehokkaampaan

suuntaan niin tila-, henkilö- kuin tuntiresurssien suhteen. Ensimmäisen vuoden perusteella

kehittämismahdollisuudet nousevat jatkuvasti vahvemmin esiin. Tavoitteena on selkeämpi

brändi ja yhtenäisempi viestintä asiakkaiden suuntaan sekä entistäkin vahvempi rooli kunnan

koulutus- ja kulttuuripalvelujen “liimana” ja täydentäjänä. Kaksikielisyyttä lisätään,

Mustasaaren kaksikielinen opisto voi toimia esikuvana. Jopa oppilaitosrakennetta on

rohjettava tutkia ja arvioida ennakkoluulottomasti. Taiteen perusopetuksessa

lopputavoitteena on vahvempi ja elävämpi asukkaista, erityisesti lapsista ja nuorista nouseva

kulttuurielämä. Nuorisopalvelut

Toiminnan kehittämisen painopisteitä: nuorten kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy,

nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen sekä nuorten hyvinvoinnin

edistäminen. Nuorten toiveet ja tarpeet edellyttävät palveluiden jatkuvaa kehittämistä ja

uusien palveluiden luomista yhteistoiminnallisessa ympäristössä.

Nuorten palveluita kehitettäessä nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa ja luoda nuorille

aktiivisesti mahdollisuuksia omaehtoisen toiminnan kehittämiseen.

Nuorisopalvelut toteutti osana KV:n osallistuvan budjetoinnin hanketta itäiselle alueelle

alueen nuoria osallistavaa toimintaa. Nuoret toivoivat alueelle välinelainaamoa ja

oleskelukatosta. Future välinelainaamo (liikunta) avattiin kesällä 2018 ja se työllisti kuusi

alueen nuorta kesätöihin. Nuorten toivoma katos tullaan sijoittamaan alueelle loppuvuodesta

2018. Lisäksi yhdessä nuorten kanssa järjestetään syksyllä 2018 alueen ostoskeskuksessa

Mun Nummi tapahtuma tavoitteena nostaa esiin ostoskeskuksen viihtyisyyden parantaminen

positiivisella tavalla. Nuoret ovat innolla olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa

alueen kehittämistä.

72

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut

Lukutaidon edistäminen - lukufoorumin perustaminen

Osaavan henkilökunnan riittävyys

Pohjanmaan liiton ja Kelan valtakunnallisissa digitukimallihankkeissa mukana oleminen

Osallisuuden vahvistaminen; kehitetään yhdessä kaupunkilaisten ja toimijoiden kanssa

kaupunkikulttuuria ja omaehtoista kulttuuritoimintaa

Omatoimisuuden lisääminen

Makerspace ja Urban Office –tilojen rakentaminen

Palveluverkkoselvitys -> toimitilojen ja kulttuuri- ja kirjastopalveluiden kehittäminen ja

tarkastelu, kaupunginosien suunnittelussa mukanaolo

Cultural Planning -menetelmän lanseeraus kaupunkiin (menetelmä, jolla pyritään edistämään

kulttuurisen omaleimaisuuden huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti

alueiden kehittämisessä, kaupunkisuunnittelussa ja julkisessa päätöksenteossa)

Alueellisen yhteistyön vahvistaminen, kehittämistehtävän vakiinnuttaminen ja

kirjastohenkilökunnan osaamisen sekä palveluiden kehittäminen Pohjanmaan, Etelä-

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla

Museot

Kehittämistarpeet: Vaasan kaupungin museot tarvitsevat uudet kokoelmien säilytys- ja

konservointitilat. Museoiden säilytystilojen tarveselvitys hyväksytty kaupunginhallituksessa

13.8.2018.

Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona. Valmisteilla olevassa

lakiuudistuksessa aikaisempi järjestelmä tullaan korvaamaan ja sen tilalle luodaan

alueellisten vastuumuseoiden työnjako. Vaasan kaupungin museot tulevat hakemaan

alueellisen vastuumuseon tehtävää ja mikäli se saavutetaan, tuottaa se tarpeen tarkastella,

miten palvelut hoidetaan jatkossa.

Museopalveluilta odotetaan valtakunnallisesti uudistumista. Palveluita tulisi tuottaa yhdessä

yleisön kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Nykyisten palvelumuotojen lisäksi museoiden

odotetaan tuottavan yhä enemmän digitaalisia palveluita. Vaasan kaupungin museoilla on

neljä toimipistettä, joissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä. Niiden toteuttaminen on

osoittautunut nykyisellään haavoittuvaksi – palvelutarjontaa on toteuttamassa liian pieni

henkilöstö. Jos henkilöstöresursseja tai toimintaan käytettäviä varoja ei ole tulossa

merkittävästi lisää, on museoiden tarkasteltava, mitä palveluita nykyisen tason resursseilla

voidaan toteuttaa ja millä ehdoin ne voidaan toteuttaa. Esimerkiksi kuinka monta vaihtuvaa

näyttelyä voidaan tehdä vuosittain ja miten museoiden avoinnapito järjestetään. Alueellisten

viranomaispalveluiden kysyntä on huomattava ja mahdollisen alueellisen vastuumuseon

statuksen myötä kysyntä kasvaa entisestään.

Museoiden tulee toimia aktiivisesti uusien yleisöryhmien saavuttamiseksi. Museossa

kävijöiden lisäksi museoiden tulee tuottaa sähköisiä palveluita ja mahdollistaa kokoelmiin ja

kulttuuriperintöön tutustuminen myös museorakennusten ulkopuolella. Palveluiden

kehittäminen edellyttää puolestaan tutkimusta, käsitystä siitä mitä kaikkea kulttuuriperinnön

nimissä hallinnoidaan.

Liikuntapalvelut

Suuri tarve suureen sisäpalloiluhalliin ja musiikki- ja kongressitilaan (Wasa Station) 2021

Palveluihin liittyvät strategiset tavoitteet ja kehittämisohjelmat:

- Hyvinvointia juniorista senioriin

- Liikunnan lippulaiva

- Laadukkaat ja monipuoliset liikuntapalvelut

- Erinomaiset puitteet ja toimintamahdollisuudet liikuntatoiminnalle

73

Kehittämisen painopisteenä myös liikunnan toimenpideohjelman valmistelu, jossa korostuu

osallistuminen, rohkeat kokeilut ja asioiden pohtiminen yhdessä. Tavoitteena tehdä

palveluista helpommin saavutettavia ja toisaalta myös kuntalaisille näkyvämpiä, korostaen

ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. Myös poikkihallinnollisen työskentelytavan kehittäminen

kaupunkiorganisaatiossa on yksi ohjelmatyön huomion kohteista. Työn alla myös

palveluverkkoselvityksen tekeminen.

Vaasan kaupunginorkesteri

Suuri tarve ja musiikki- ja kongressitilaan (Wasa Station) 2021 Kehittämistarpeita: jousiston kasvattaminen, näkyvyyden lisääminen ja alueellinen

vaikuttaminen modernin teknologian keinoin sekä kiertuetoiminnan lisääminen.

Vaasan kaupunginteatteri

Teatterin omien tulojen osuus teatterin taloudesta on kasvanut vuosittain (omat tulot

kasvaneet kymmenessä vuodessa 400 000 eurosta 1 300 000 euroon). Oopperan

tuotantovastuun siirryttyä teatterille työllistämme vuosittain arviolta 65 – 70

henkilötyövuotta ja valtionosuutta saadaan 56 henkilötyövuodesta. Valtionosuuden ja

toteutuneiden henkilötyövuosien erotuksen kiinnisaaminen tapahtuu vuosien viiveellä ja siksi

tämän ylimenokauden paineet kohdistuvat omistajaan (Vaasan kaupunki) ja teatterin

operatiiviseen johtoon.

Yleistä sivistystoimi

Kasvatus- ja opetuspuolella tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt, mikä heijastuu

myös nuorisopalveluiden toimintaan. Vaasassa on toukokuussa 2018 tehty päätös

ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisesta ja päätetty perustaa kahdeksan uutta

koulupsykologin ja kuraattorin virkaa ja toimea. Lisäksi on päätetty, että vuoden 2019

talousarviossa perusopetuksen vuosiviikkotunti on 1,95 aiemman 1,91 sijaan. Koulut

päättävät itse käytetäänkö resurssit lisätunteihin vai esimerkiksi opetusryhmän jakamiseen

pienryhmiin.

Opetuksen kehittämisessä koko sivistystoimessa strategisiksi painopistealueiksi on valittu

energiakoulutus, kieltenopetus, tietoja viestintätekniikka sekä kestävän koulutuksen

kehittäminen.

Maakuntauudistus muuttaa kuntien rakennetta niin, että sivistystoimesta tulee monessa

kunnassa suurin toimiala, näin myös Vaasan kaupungissa. Tulevaisuuden sivistyskunta

asettaa kehittymiselle ja kehittämiselle omat haasteensa. Tähän on tartuttu mm. uuden

kulttuuri- ja liikuntaohjelman valmistelulla, jossa prosessiin on osallistettu runsaasti eri

sidosryhmiä. Vaasan kaupunginkirjastolle annettu alueellinen kehittämistehtävä asettaa omat

positiiviset paineensa toiminnan kehittämiselle.

74

3.2 Mustasaaren kehittämis- ja investointialueet

Varhaiskasvatus

Uusi laki varhaiskasvatuksen kelpoisuuksista luo sosionomien rekrytointitarpeen

varhaiskasvatukseen vuoteen 2030 mennessä

IT-pedagogin rekrytointitarve

Varhaiskasvatuksen johtamisen uudelleenjärjestelytarve

Erityisopetus on nykyisin integroitua ja voi olla tarve perustaa ryhmä lapsille, joilla on

erityistarpeita

Yhteistyötä oman organisaation sisällä voidaan kehittää

Sepänkylän, Sulvan, Pohjois-Mustasaaren ja Koivulahden päivähoitoalueet ovat kasvavia

asuinalueita ja päivähoitopaikkojen tarve on suuri

13 ryhmää toimii nykyisin tilapäisissä tiloissa

Perusopetus

Mustasaaressa on perusopetuksessa ja lukiossa päteviä opettajia. Rekrytointi oppilasmäärän

kasvun tahtiin.

Rekrytointi lähinnä erityispalveluihin kuten kouluvalmentajan, päihdekoordinaattorin,

oppilashuollon, avustajan, IT-pedagogin, suunnittelijan ja vastaaviin tehtäviin.

Periaatepäätös kunnanosa-alueratkaisusta on saaristossa ja Sulvan alueella

koulurakenneraportin mukainen.

Siirtyminen oppimiskeskuksiin

Terveelliset koulut ja päiväkodit

Kieliohjelman kehittäminen

IT-ylläpidon ja pedagogisen ohjauksen tehostaminen esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Opetusryhmien perustaminen esiopetukseen ja perusopetukseen niitä lapsia varten, joilla on

erityistarpeita.

Korsholms gymnasium

”Sivistysklusteria” Sepänkylässä voitaisiin hyödyntää enemmän esimerkiksi

kieltenopetuksessa

Mustasaaren aikuisopisto

Digitaalinen yhteiskunta asettaa vaatimuksia. Ikääntyneen väestön it-kursseille on

yhteiskunnallinen tilaus.

Hyvinvointikurssit.

Profiloituminen täydennyskoulutusorganisaatioksi.

Uusien väylien löytäminen hajautetun toiminnan harjoittamiseksi jatkossakin, kun kouluja

suljetaan. Miten aikuisopisto vastaa kunnan oppimiskeskuksiin tähtäävän strategiaan?

Kaupungin ja maaseudun ero: ellei tarjota hajautettuja palveluja, maaseutu voi autioitua.

Welcome Office -toimisto antaa palveluneuvontaa uusille mustasaarelaisille ja on tärkeä

palvelumuoto. Kehittämispaineet ovat vasta saapuneiden kotouttamistavoissa. Digitalisoituvan yhteiskunnan vanavedessä vapaa sivistystyö tarvitsee lisää IT-tukea.

Mustasaaren musiikkiopisto

Henkilöstörakenne: hallintohenkilöstö on minimaalinen.

Investoinnit toiminnan suunnitellun muuton yhteydessä.

Vapaa-aika, liikunta ja nuoriso

Paikkojen kehittäminen koulukeskukseen kauden pidentämiseksi, esimerkiksi tekojää ja

tekonurmi.

Ehkäisevä päihdetyö (sis. alkoholin, päihteet ja peliriippuvuuden).

Lisähenkilöstön tarve.

Toiminnan kehittäminen alakouluille iltapäiviksi nuorisotalo Zitiin.

Yhteistyön kehittäminen koulun ja nuorisotoiminnan välille.

Nuorisotoiminnan kehittäminen kylissä.

Nuorten osallisuuden kehittäminen.

75

LIVAP-elämänhallintakurssin kehittäminen nuorille.

Monikulttuurisuuteen keskittyvä kansainvälistämishanke nuorisotoimintaan.

Decibel nuorisoportaaliin saapuva kysymysmäärä kasvaa ja lisähenkilöstölle on tarvetta.

Decibelin suomenkielisen toiminnan kehittäminen ja Decibelin näkyvyys.

Kulttuuritoiminta

Laajempi lasten ja nuorten kulttuuritarjonta, lisää vaihtoehtoja kulttuuripainotteiseen vapaa-

aikatoimintaan.

Lisää puhtaita taidepanostuksia ja taidehankkeita.

Yleisöystävällisen maailmanperintöalueen kehittäminen.

Lisää panostuksia kulttuuriin vanhustenhuollossa.

Sepänkylän keskustan kehittäminen, luontevien kokoontumispaikkojen ja tapahtumien

luominen.

Kulttuuritoiminnan ja nuorisotoiminnan integroiminen.

Kirjasto

Digitaalinen kehittämistarve.

Teknisen varustuksen uusiminen.

IT-kirjastonhoitajan ja IT-tuen tarve.

Ulospäinsuuntautunut toiminta kaikkien asukasryhmien parissa.

Trendien ja asiakkaiden tapojen seuraaminen ja niihin sopeutuminen, esimerkiksi

lukutottumusten ja julkisen olohuoneen tarpeen osalta.

Työ kirjaston tekemiseksi näkyväksi.

Osa-alueratkaisut alueilla, joilla on tilapäisiä kirjastoratkaisuja.

Kirjastoautotoiminnan uudistaminen.

4 Yhdistymisen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien

alustava arviointi (SWOT-analyysi)

4.1. Pohjanmaan pääkaupunki

Vahvuudet

Panostukset kulttuuriin Suomen kärkikastia

Rikas paikallinen kulttuurielämä lisää kaupungin vetovoimaa

Yhteiset resurssit tehokkaaseen markkinointiin

Erinomaiset puitteet huippu-urheiluun

Monipuoliset liikunta- ja virkistysalueet

Kolmas sektori aktiivisesti mukana

Sivistys- ja kulttuurikaupunki on vetovoimainen, houkuttelee uusia asukkaita

Monipuoliset opiskelumahdollisuudet, hyvät yhteistyöverkostot kunta – korkeakoulut -

elinkeinoelämä

Monikielisyys, kielikylpyosaaminen

Opetuksen hyvä laatu, henkilöstön korkea osaaminen

Valtakunnallisesti merkittäviä kaksikielisiä oppilaitoksia

Heikkoudet

Koulutuskaupungin oppilaitoskiinteistöjen kunto

Pirstaleinen koulutuskenttä, monta toimijaa; päätöksenteko myös muualla kuin Vaasassa

Mahdollisuudet

Mahdollistaa entistä laajemman opiskelutarjonnan ja kielikylvyn + monikielisyyden, mahdollistaa

erilaiset painotukset

Laajemmat mahdollisuudet henkilöstön kehittämiseen

Soten siirtyessä maakuntaan sivistystoimi kunnan suurin toimija

Yritykset voivat entistä paremmin hyödyntää koulutustarjontaa myös täydennyskoulutukseen

Pienet koulut uhka JA mahdollisuus

Yhteiset markkinointipanostukset lisäävät näkyvyyttä

76

Uhat

Kouluverkon tehostaminen uhka pienien koulujen säilymiselle ja palveluiden turvaamiselle reuna-

alueilla

Kahden ruotsinkielisen lukion säilyminen

Ruotsinkielentaitoiset opiskelijat lähtevät Ruotsiin opiskelemaan

4.2. Pohjolan energiapääkaupunki: tiedon, yrittäjyyden ja monipuolisten

työmarkkinoiden kaupunki

Vahvuudet

Työelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta eri oppiasteilla

Hyvät yhteistyöverkostot kunta – korkeakoulut - elinkeinoelämä

Energiakoulutusstrategia ja energiapolku

Heikkoudet

Mahdollisuudet

Vahvuuksien kehittäminen edelleen

Uhat

Liian kapea-alainen keskittyminen vain energiaan – olemme enemmän!

4.3. Kielivakaus

Vahvuudet

Kaksi- tai monikieliset oppilaitokset

Valinnanmahdollisuus suomi / ruotsi / englanti varhaiskasvatuksesta alkaen

Toisen kotimaisen kielen laajat opiskelumahdollisuudet

Molemmat kielet erikseen ja kaksikielisyys vahvistuvat (palvelut, hallinto)

Palveluiden hyvä kielellinen tasapaino

Heikkoudet

Erilaiset toimintakulttuurit, toimintatavat, tavoitteet, painopistealueet

Kaupunki/maaseutuidentiteetti erilaisine lähtökohtineen

Mahdollisuudet

Kielikylvyn laajentaminen molemmille kielille (suomi, ruotsi)

Monikielisyyden vahvistaminen

Ruotsinkielinen väestö lisääntyy

Entistä vahvemman kaksikielisyyden rakentaminen

Kaksi lautakuntaa kielen mukaan takaa kuntalaisille palvelut omalla äidinkielellä.

Uhat

Pienten ruotsinkielisten yksiköiden lakkauttaminen

Kotoutuminen ruotsin kielellä vähenee

Erilliset kielelliset lautakunnat uhka oppilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle

Kaksikielinen sivistyslautakunta ja suomi hallintokielenä voi olla uhka vähemmistökielelle

Varhaiskasvatuksen jakautuminen suomi-ruotsi

77

4.4. Osa-alueiden kaupunki

Vahvuudet

Kaupunki, jossa on myös monipuolista maaseutua ja saaristolaiselämää

Kouluverkkoon tehdyt / suunnitellut investoinnit

Monipuoliset mahdollisuudet asuinpaikan valintaan (urbaani - maaseutumiljöö, keskusta – reuna-

alueet) luovat vetovoimaa

Yhdistykset / kolmas sektori aktiivisesti mukana palveluiden tuotannossa

Monipuoliset liikunta- ja virkistysalueet

Heikkoudet

Kuntaliitoksen myötä ei enää mahdollista hakea Leader-rahoitusta

Mahdollisuudet

Tasa-arvon lisääntyminen

Paikallisliikenne kehittyy

Koulujen oppilaaksiottoalueet voidaan muotoilla uudelleen

Uhat

Reuna-alueiden palvelut heikkenevät verrattuna keskuksiin

Pienten yksiköiden säilyminen

Koulutuksen tasa-arvoisuuden säilyminen (keskusta – reuna-alueet, kielet)

Yhdistysten merkitys ja osallisuus vähenevät

Sepänkylän kehitys lakkaa

Toimimattomat liikenneyhteydet uuden kunnan sisällä

Pienyritysten selviäminen reuna-alueilla

4.5. Kestävä talous ja uuden kunnan palvelujen organisointi

Vahvuudet

Kouluverkko, koulukeskukset

Määrärahojen oikeudenmukainen jako suomenkielinen ja ruotsinkielinen perusopetus

Yhteisillä resursseilla taloudellisesti tehokasta toimintaa

Heikkoudet

Leader-rahoitusmahdollisuus heikkenee

Peruskorjausta vaativia kiinteistöjä

Palkkojen harmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia

Palveluiden erilaiset hinnat kunnissa

Erot kulurakenteessa (sisäisten palvelujen ostot, sisäiset vuokrat)

Pienissä yksiköissä hallinto yksinkertaisempaa, mutkistuu kun hallinto kasvaa

Talouden kertynyt alijäämä

Mahdollisuudet

Yhteiset resurssit tehokkaammassa käytössä

Vahvat palveluyksiköt

Projektirahoitus, mahdollisuus hankerahoitukseen paranee

Prosessien tehostaminen, yhteinen ohjaus jäntevöittää toimintaa ja vähentää päällekkäisyyksiä

Oppilaaksiottoalueet voidaan muotoilla uudelleen, päällekkäisyys vähenee

Liikunta- ja kulttuuri-investoinneista päättäminen

Uhat

Resurssien riittävyys

Palveluiden kustannukset kasvavat

78

Onko edelleen varaa kolmannelle sektorille myönnettäviin avustuksiin


Miten turvataan palvelut reuna-alueilla

Koulutuksen yksikköhinnan lasku

4.6. Henkilöstövoimavarat

Vahvuudet

Molemmat kielet (suomi, ruotsi) ja kaksikielisyys vahvistuvat

Henkilöstön osaaminen lisääntyy

Monipuolisuus ja osaaminen organisaation sisällä mahdollistavat kehittämisen

Oman toiminnan laajuus ja vaikuttavuus kasvavat

Heikkoudet

Erilaiset toimintatavat ja organisaatiokulttuurit

Henkilöstörakenteiden eroavaisuudet ja harmonisoinnin kustannukset

Kilpailun väheneminen heikentää yritteliäisyyttä

Mahdollisuudet

Henkilöstön asenne muutokseen

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Yhteistyö hallintorajojen yli

Henkilöstön turvatummat palvelusuhteet ja niihin liittyvät edut

Uhat

Henkilöstön asenne muutokseen (muutosvastarinta)

Epäonnistuminen organisaatiokulttuurin rakentamisessa

Identiteettikriisi


Työmäärä kasvaa

4.7. Maankäyttö, asuminen ja liikenne

Vahvuudet

Vahvat koulukeskukset

Laaja toiminta-alue ulottuu myös naapurikuntiin

Lähellä Uumajaa ja Ruotsia

Heikkoudet

Palveluverkoissa myös pieniä yksiköitä

Kuntien välinen joukkoliikenne

Kunnan maantieteellinen sijainti

Reuna-alueiden palveluiden korkeat kustannukset

Mahdollisuudet

Joukkoliikenteen ja paikallisliikenteen kehittäminen

Ruotsin läheisyys

Maankäyttö ja liikuntapaikkojen kokonaisvaltainen yhteissuunnittelu

Uhat

Miten turvataan palvelut reuna-alueilla

Sepänkylän kehitys lakkaa

Väestönkasvu pysähtyy

79

4.8 Muut mahdollisesti esiin nousseet vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja

uhat

Vahvuudet

Heikkoudet

Mahdollisuudet

Uhat

Isossa kunnassa yksilö on liian pieni tullakseen nähdyksi tai kuulluksi

4. Uuden kunnan kuvaus

5.1 Vaasan ehdotus lautakuntaorganisaatioksi

Vaasan kaupungin ehdotus uudeksi sivistystoimen organisaatioksi on seuraavan kuvan mukainen.

Kuvassa tulosalueet on merkitty punaisilla laatikoilla. Laatikoiden värit: sininen = suomenkielinen, keltainen = ruotsinkielinen, vihreä = kaksikielinen. Lautakuntien ja jaostojen laatikoiden koko kuvaa toimielimen vastuun määrää suhteessa toisiinsa ja

suhteessa lautakunta vs. jaostot.

Organisaatiomallin keskeisiä linjauksia:

Kielellinen vakaus

Uudessa kansainvälisessä kunnassa asukkaista noin 60 % on suomenkielisiä, 33 % ruotsinkielisiä ja

7 % puhuu muita kieliä (noin 100 eri kieltä). Kaksikielinen lautakunta takaa molempien (kaikkien)

kieliryhmien tasapuolisen kohtelun. Suomen- ja ruotsinkieliset jaostot valvovat ja päättävät oman

kieliryhmänsä palveluista. Muun kieliset kotoutetaan joko suomen- tai ruotsinkieliseen ympäristöön.

Uudessa organisaatiossa kasvun ja oppimisen lautakunnan kielellisillä jaostoilla (nk.

“lautakuntajaosto”) on laajennettu vastuu, joka määritellään hallintosäännössä.

Kielivakaus olisi hyvä olla kaupunginhallituksen tai yleisjaoston alaista toimintaa.

80

Koulupolku toteutuu kolmella kielellä: suomi, ruotsi ja englanti. Englanninkielinen koulutuspolku

kuuluu suomenkieliseen hallintoon.

Varhaiskasvatuksessa suomenkielinen palvelupäällikkö toimii suomenkielisten päiväkotien johtajien

esimiehenä ja ruotsinkielinen palvelupäällikkö toimii ruotsinkielisten päiväkotien johtajien

esimiehenä. Suomenkielinen koulutoimenjohtaja on suomenkielisten koulujen rehtoreiden esimies ja

ruotsinkielinen koulutoimenjohtaja on ruotsinkielisten koulujen rehtoreiden esimies.

Kaksikieliset lautakunnat ja jaostot

Varmistetaan kuntalaisten tasavertainen kohtelu kielestä riippumatta

Varmistetaan kieliryhmille yhteisten asioiden sujuva käsittely

Lautakuntaan yksi valmistelu

Asiantuntijalautakunta/-jaosto on päätösvaltainen

Yhteiset asiat päätetään yhteisessä lautakunnassa:

o Strategia

o Palveluverkko (erityisesti varhaiskasvatuksen palveluverkko on vuosittain muuttuva)

o Koulujen työajat

o Vuosiviikkotunnit

o Varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän sääntökirjan kriteerit

o Päätökset subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta

o Päätökset yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuodoista

o Päätöksen kotihoidon tukimuodoista, kotihoidon tuen kuntalisän (“nk. täsmälisä”)

kriteerit

o Yksityisen hoidon tuen kriteerit

o Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

o jne

Yhteiset asiat hyvin varhaiskasvatuspainotteisia mikä on myös perustelu sille, että varhaiskasvatus

pysyy kaksikielisenä = kokonaisnäkemys säilyy ja asioiden yksi valmistelu.

Tulosaluejohtajat ovat esittelijänä ja/tai valmistelijoina läsnä lautakunnan ja jaoston kokouksissa.

Toimialajohtaja on tulosaluejohtajien esimies ja läsnä lautakunnan kokouksissa, mikä varmistaa

suoran tiedonsaannin, jota tarvitaan kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa ym. Kun

toimialajohtaja on suoraan tulosaluejohtajien esimies, edistämme tavoitetta matalan organisaation

aikaansaamiseksi.

Kielellinen vakaus kasvun ja oppimisen lautakunnassa varmistetaan antamalla kielellisille jaostoille

suurempi toimivalta sekä omilla palvelualuepäälliköillä, omilla koulutoimenjohtajilla sekä

palveluverkon kautta. Rehtoreiden ja päiväkodin johtajien esimies on heidän kanssaan saman

kielinen.

Hyvinvointilautakunnan kielijaostoilla ei ole päätettäviä asioita.

Lautakunnat ovat mahdollisimman tasapainoisia keskenään sekä käsiteltävien asioiden että

määrärahojen mukaan.

Oppilashuolto on koulutoimenjohtajien alaisuudessa kielen mukaan (sisältäen Vasa Övningsskola,

Yrkesakademin, Vamia).

Vamian on kaksikielisenä oppilaitoksena kuuluttava kaksikielisen lautakunnan alaisuuteen.

81

Vasa Gymnasium ja Korsholms gymnasium jatkavat toistaiseksi erillisinä yksikköinä nykyisissä

tiloissaan mutta hallinnollisesti ne yhdistetään. Lukiot jatkavat koulutuslautakunnan alaisuudessa

muodostaen ”nuorisoasioiden” lautakunnan, mikä tasapainottaa myös lautakuntien keskinäistä

kokoa ja käsiteltävien asioiden määrää. Opetussuunnitelman mukaan toisen asteen koulutuksen

tulee suuntautua kolmannelle asteelle ja heitä yhdistää myös kombikoulutus.

Opistot (Vaasa-opisto, Vasa Arbis, Mustasaaren aikuisopisto, Mustasaaren musiikkiopisto ja Kuula-

opisto) muodostavat yhteisen kaksi kaksikielistä oppilaitosta (aikuisopisto ja musiikkiopisto)

käsittävän tulosalueen, jossa on kolme palvelualuetta: suomenkielinen kansalaisopistotoiminta,

ruotsinkielinen kansalaisopistotoiminta, Kuula-opisto (musiikkiopisto). Toiminta jatkuu nykyisissä

tiloissa.

Vaasanseudun Areenat -kuntayhtymä puretaan ja toiminta siirtyy liikelaitokseen, jolla on oma

johtokunta.

Hyvinvointilautakuntaan kuuluvat liikuntapalvelut, kulttuuri- ja kirjastopalvelut, museopalvelut,

Vaasan kaupunginorkesteri ja Vaasan kaupunginteatteri. Hyvinvointilautakunnan alaiset isot ja

vahvat kulttuurilaitokset säilyvät omina tulosalueinaan. Niillä on alueelliset kehittämistehtävät ja

keskenään erilaiset rahoitusjärjestelmät.

EduVamia Oy kuuluu konsernijaoston alaisuuteen.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kielellisten jaostojen keskinäistä päätösvaltaa voitaisiin jakaa

seuraavalla tavalla:

KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

• Talousarvio ja käyttösuunnitelma

• Talousseuranta

• Palvelusetelin arvot ja sääntökirjan

kriteerit

• Valtuustoaloitteet

• Koulun alkamis- ja päättymispäivät

• Oppilashuoltostrategia

• Tulosaluejohtajien valinta

• Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden

kriteerit

• Osa-aikaisen kunnallisen

varhaiskasvatuksen kriteerit

• Yksityisen varhaiskasvatuksen

tukimuodot

• Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

• Koulu- ja sivistysverkko, investoinnit

KIELELLISET JAOSTOT

• Talousseuranta

• Katetut lisämäärärahat

• Toiminnan arvioinnit ja selvitykset

• Palveluverkkoselvitykset

• Tilatarveselvitykset

• Oppilaaksiottoalueet

• Toimien perustaminen

• Palvelutuottajien valinnat

• Muutokset opetukseen

• Opetussuunnitelmat

• Päiväkotien tilojen tarkastukset

• Kuraattori- ja psykologipalveluiden

toimintasuunnitelmat ja –kertomukset

• Erityisen tuen opetusjärjestelyiden

kehittäminen

• Lausunnot

82

KOULUTUSLAUTAKUNTA


• Talousseuranta


• Lukuvuoden työpäivät

• Oppilashuoltostrategia


• Tulosalueiden henkilöstösuunnitelmat

• Koulu- ja sivistysverkko, investoinnit

• Ammatillisen koulutuksen reformin

mukanaan tuomat muutokset

• Tulosalueiden henkilöstön virkasuhteiden

muuttaminen työsopimussuhteisiksi,

toimien ja virkojen muuttamiset ja

perustamiset

• Jäsenen nimeäminen neuvostoihin

• Taiteen perusopetuksen ja aikuisten

perusopetuksen opetussuunnitelmat

• Rahastojen käyttö

• Nuorisoavustusten myöntöperiaatteet

• Sivutoimi-ilmoitukset

• Tulosalueiden vastuuhenkilöiden

nimeäminen

• Oppilaitoksen järjestyssäännöt

KIELELLISET JAOSTOT

• Talousseuranta

• Katetut lisämäärärahat

• Toiminnan arvioinnit ja selvitykset

• Palveluverkkoselvitykset

• Tilatarveselvitykset

• Toimien perustaminen

• Muutokset opetukseen

• Opetussuunnitelmat

• Lausunnot

• Kuraattori- ja psykologipalveluiden

toimintasuunnitelmat ja –kertomukset

• Erityisen tuen opetusjärjestelyiden

kehittäminen

• Kansainvälisyyskasvatussuunnitelmat

• Tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuussuunnitelmat

• Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin

perustuvien tutkinnon osien

vahvistaminen

KULTTUURI- JA LIIKUNTALAUTAKUNTA


• Talousseuranta



• Tulosalueiden vastuuhenkilöt

• Toimien perustaminen tulosalueelle,

toimien nimikkeiden muuttaminen

• Tulosalueita koskevat

hallintosääntömuutokset, ehdotus kv:lle.

• Palveluverkko

• Liikuntapaikkainvestoinnit ja

yleissuunnitelmat

• Maksut ja taksat

• Kulttuurin ja liikunnan

toimenpideohjelma

• investoinnit

• Liikunta- ja kulttuuriavustusten

myöntöperiaatteet

• Käyttösäännöt ja lainausehdot

• Kehittämissuunnitelma

• Harjoitusvuorojen jakoperusteet

KIELELLISET JAOSTOT

• Eri kieliryhmien kulttuuri- ja

liikuntapalveluiden seuranta

• Kehittämissuunnitelmien ja ohjelmien

lausunnot.

• Kulttuurin ja liikunnan

toimenpideohjelman lausunto.

83

5.2 Mustasaaren ehdotus lautakuntaorganisaatioksi

Mustasaaren ehdotus uuden sivistyslautakunnan järjestämisestä

Suomenkielinen sivistyslautakunta ja ruotsinkielinen sivistyslautakunta

varhaiskasvatus, lasten kotihoidon tuki ja esiopetus perusopetus (vuosiluokat 1–9) koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta lukiokoulutus

- Korsholms gymnasium/ Vasa gymnasium/yhteistyö Vasa övningsskolan kanssa - suomenkielinen Vaasan lyseon lukio

Toisen asteen koulutus niin kaupungin omana toimintana kuin kuntayhtymien ja kaupungin

jäsenyysyhteisöjen toimintana - Svenska Österbottens förbund för utbildning ja kultur (YA) - VAMIA voitaisiin sijoittaa liikelaitokseksi kehittämisjaoston alle kaksikielisen toiminnan

vuoksi

Kehittämis- ja suunnittelujaosto – lautakuntien välinen koordinointi (investoinnit,

yhteiskäyttöasiat ym.)

Sivistyslautakuntien toimivalta

Sivistyslautakunnat vastuualueet

Varhaiskasvatus varhaiskasvatuslain, lasten kotihoidon tuki lasten kotihoidon ja yksityisen

hoidon tuesta annetun lain ja esiopetus perusopetuslain mukaan

Perusopetus (vuosiluokat 1–9) perusopetuslain mukaan

Lukiopetus lukiolain mukaan

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta perusopetuslain mukaan

84

Sivistyslautakunnat päättävät niistä asioista, jotka mainittujen lakien mukaan kuuluvat kunnalle

sekä lisäksi seuraavista asioista:

• oppilaan koulupaikasta esiopetuksessa, perusopetuksessa ja koululaisten aamu- ja

iltapäivähoidossa

• esiopetuksen ja perusopetuksen koulukuljetusten myöntämisperiaatteista

• kouluvuoden työ- ja lomapäivistä esiopetuksessa, perusopetuksen kouluissa ja lukiossa

• edustuksesta muiden kuntien oppilaitosten toimielimissä ylläpitäjien kanssa tehdyn sopimuksen

mukaisesti.

Sivistyslautakuntien jaostot

Ruotsinkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto ja suomenkielinen esiopetus- ja koulutusjaosto vastaa

päätöksistä seuraavissa asioissa, jotka koskevat koululainsäädäntöä ja koskevat omaa kieliryhmää:

Esiopetuksen opetussuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lukio-opetuksen opetussuunnitelma

Asiat, joista sivistyslautakunta valtuuttaa jaoston päättämään sekä asiat, joista on muuten

säädetty.

Hyvinvointilautakunta

kirjasto, nuorisotyö, kulttuuritoiminta (museot, teatterit, kaupunginorkesteri, Tikanojan

taidekodin johtokunta, yhteistyö Vaasan Oopperan kanssa, tuki Stundarsille

kehittämissuunnitelman mukaan, tuki Korsholman musiikkijuhlille) musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatteritaiteen opetus (Mustasaaren musiikkiopisto, Kuula-

opisto) vapaa sivistystyö (Mustasaaren aikuisopisto, Vaasa Opisto, Vasa Arbis) toiminta-avustukset kulttuuri- ja nuorisotoimintaan ehkäisevä päihdetyö, terveyden edistämistyö (kunnan tehtävä maakuntauudistuksen jälkeen)

Hyvinvointilautakunnan toimivalta

Hyvinvointilautakunta vastaa niistä tehtävistä, jotka kuuluvat kunnalla yleistä kirjastoista annetun

lain, nuorisotyölain, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain, ehkäisevästä päihdetyöstä annetun

lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja niihin liittyvien määräysten mukaan.

Hyvinvointilautakunta vastaa musiikin, tanssin, kuvataiteen ja teatteritaiteen opetuksesta taiteen

perusopetuksesta annetun lain mukaan.

Lautakunta luo yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa toimintaedellytyksiä edellä mainituilla

alueilla.

Hyvinvointilautakunta päättää seuraavista asioista: • toiminta-avustusten ja muiden kulttuuri- ja nuorisotoimintaan myönnettävien avustusten

periaatteet • lukuvuoden työ- ja lomapäivät aikuisopistossa • opetustuntien kehyssuunnitelma aikuisopiston kurssitoiminnalle

• aikuisopiston kurssitoiminnan ryhmäkokojen periaatteet

Hyvinvointilautakunnan jaostot

Musiikkiopiston ruotsinkielinen jaosto ja suomenkielinen jaosto vastaavat ja päättävät musiikin,

tanssin, kuvataiteen ja teatteritaiteen opetuksesta taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan

kumpikin kieliryhmän mukaan sekä muista asioista, jotka hyvinvointilautakunta päättää siirtää

jaostoille.

85

Kuntoilu- ja liikuntalautakunta

liikuntatoiminta, harjoitteluajat liikuntapaikoilla, liikuntatoiminnan avustukset,

liikuntapaikkojen mukaan lukien Botniahalli, Vaasan Sähkö Areena (jäähalli), Elisa stadion

(jalkapallostadion) hallinnointi Vaihtoehtoiset mallit: - liikuntajaosto hyvinvointilautakunnan alle - liikelaitos Vaasanseudun areenoille - osakeyhtiö Vaasanseudun areenoille

Kuntoilu- ja liikuntalautakunnan toimivalta

Kuntoilu- ja liikuntalautakunta vastaa niistä tehtävistä, jotka kuuluvat kunnalle yleisen liikuntalain

mukaan.

Lautakunta luo yhdessä yhdistysten ja järjestöjen kanssa toimintaedellytyksiä edellä mainituilla

alueilla.

Kuntoilu- ja liikuntalautakunta päättää seuraavista asioista: • toiminta-avustusten ja muiden liikuntatoimintaan myönnettävien avustusten periaatteet

• kunnan liikuntapaikoille jaettavien harjoitteluaikojen jakamisperiaatteet • maksut ja taksat Lautakuntien tehtävät

Uuden kunnan luottamushenkilöorganisaation periaatteet: Lautakunnissa tulee olla vähintään 15 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla kaupunginvaltuutettuja. Enemmistö lautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä tulee valita kaupunginvaltuutetuista ja

varavaltuutetuista. Lautakuntien jaostoissa tulee olal vähintään 11 jäsentä. Kouluilla voi olla johtokunnat.

Jokainen lautakunta johtaa ja kehittää toiminta-aluetta ja vastaa palvelujen järjestämisestä

tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lautakunta seuraa ja arvioi palvelujen vaikuttavuutta ja antaa asukkaille ja palvelujen käyttäjille

mahdollisuuden osallistua palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Kunnan lautakunnilla on kokonaisvastuu kunnan palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä omalla

toimialallaan ottaen huomioon kunnan vision ja kuntastrategian, ne tavoitteet, joita valtuusto on

asettanut, ja ne määrärahat, jotka valtuusto on myöntänyt, sekä ne ohjeet, joita kunnanhallitus on

antanut.

Lautakunnan on tarvittaessa valmisteltava valtuuston käsiteltäväksi ehdotus periaatepäätökseksi

yksittäisessä asiassa, joka koskee strategisesti tärkeää ja kokonaisvaltaista päätöstä toiminnan

aloittamisesta, muuttamisesta tai lakkauttamisesta lautakunnan vastuualueella.

Lautakunta vastuualueellaan • hyväksyy yleisiä ohjeita • vastaa kunnanhallitukseen tai -valtuustoon päätettäväksi menevien asioiden valmistelusta • huolehtii lakisääteisten tehtävien suorittamisesta • käy kunnan puolesta keskustelua hallintoasioista omalla tehtäväalueellaan ja antaa kunnan

lausuntoja asioista, jotka kuuluvat lautakunnan tehtäväalueeseen.

• raportoi säännöllisesti kunnanhallitukselle oman tehtäväalueensa tilanteesta kunnanhallituksen

päättämän raportointijärjestelmän mukaisesti

• vastaa omasta tehtäväalueestaan tiedottamisesta kuntalaisille, asiakkaille ja muille yhteysryhmille. • päättää niistä asioista, joista sillä on lain, asetuksen, sopimuksen, työohjelman tai säännön

mukaan oikeus päättää • päättää painopistealueista ja resurssienjaosta ottaen huomioon käytettävissä olevat valtuuston

tarjoamat resurssit ja tavoitteet ottaen huomioon niiden vaikutukset muiden lautakuntien toimintaan • myöntää toiminta-avustukset ja muut avustukset talousarvion rajoissa sekä valvoo niiden käyttöä

86

• päättää yhteisiin hankkeisiin osallistumisesta • huoneohjelman ja luonnospiirustusten hyväksyminen talonrakennushankkeissa, jotka on huomioitu

investointiohjelmassa • päättää ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata, antaa vuokralle, lahjoittaa ja poistaa irtainta omaisuutta • päättää antaa vuokralle sellaisia rakennuksia ja tiloja, joita lautakunta hallinnoi sekä vuokrata

tiloja ja rakennuksia toimintaansa varten • päättää maksaa vahingonkorvausta niissä tapauksissa, joissa kunta katsotaan korvausvelvolliseksi • päättää tehdä vakuutuksia sellaiselle omaisuudelle, jota lautakunta hallinnoi • päättää tehdä tehtäväaluetta koskevia sopimuksia ja muita sitoumuksia • päättää aloittaa, muuttaa tai lopettaa toiminnan ottaen huomioon, mitä talousarviossa ja

taloussuunnitelmassa on päätetty.

Varhaiskasvatus ja esiopetus Päivähoidossa on oltava kaksi päällikköä kielen mukaan. Kahden kielen mukaisen lautakunnan etuna on muun muassa hallinto- ja työkieli, huoltajat

saavat kaiken varhaiskasvatukseen liittyvän palvelun omalla kielellä, jaostoja ei tarvita.

Henkilöstön rekrytointi on helpompaa, kun hallintokieliä on kaksi. On vaikeampi saada

pätevää henkilöstöä, jos vaaditaan kaksikielisyyttä. Kaksikielinen lautakunta ei takaa kielivakautta ja on vaarana, että huoltajat eivät saa tietoa

ruotsiksi. Haittapuolena on myös se, että päivähoidon päälliköstä tulee hyvin suuren

päiväkodinjohtajajoukon esimies ja on vaarana, että hallinto etääntyy toiminnasta. Henkilöstörakenne varhaiskasvatuslain mukaan: 1 varhaiskasvatuksen opettaja, 1

varhaiskasvatuksen sosionomi ja 1 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja kaikissa lapsiryhmissä

siirtymäkauden päättyessä 2030. Henkilöstövahvuuden kriteerit suhteessa lasten määrään 1:7. Se vaatii 200 uutta

hoitopaikkaa Mustasaareen. Perusopetus ja lukio

Yksi erillinen ruotsinkielinen lautakunta koulutusta varten varhaiskasvatuksesta lukioon Kaksi tasavertaista sivistysjohtajaa Avoimuus hallintosäännön tarkistamiseen niin, että se tukee yhtä ruotsinkielistä ja yhtä

suomenkielistä lautakuntaa esimerkiksi niin, että ruotsinkielinen tai suomenkielinen

sivistysjohtaja voi olla esittelijänä kaupunginhallituksessa. Kulttuuri-, vapaa-aika-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoiminta

Kaksikielinen kulttuurilautakunta, joka käsittää seuraavat toiminta-alueet: kunnallinen kulttuuritoiminta Vaasan kaupungin museot ja kaupunginorkesteri kirjastotoimi kansalaisopistotoiminta

Kun toiminta on monikielistä, on päätösten koskettava koko toimintaa, ei yksittäistä

kieliryhmää. Resurssien optimoinnin ja jakamisessa on tärkeää, että kaikella toiminnalla

yhden ja saman lautakunnan alaisuudessa on vertailukelpoiset kiinnostuksen kohteet, jotka

liittyvät toisiinsa.

Osa-alueiden kaupunki

Monipuolisten ja vireiden osa-alueiden kaupunki:

Palveluverkko Vaasanseudun rakennemallin, Mustasaaren strategisen yleiskaavan ja Vaasan

kaupungin yleiskaavan sekä palvelustrategioiden pohjalta. Elävät kunnanosat perustuvat

paikallisiin ratkaisuihin, alueelliseen identiteettiin ja yksilökeskeisiin palvelumalleihin. Osa-

alueiden kaupunki rakentuu Mustasaaren strategisen yleiskaavan viidelle vahvalle

palvelualueelle: Sepänkylä, Koivulahti, saaristo, Sulva ja Helsingby. Varhaiskasvatus ja esiopetus

Päivähoitopaikka syrjäisellä alueella saa olla kalliimpi kuin keskustassa. Mustasaaressa on viisi päivähoitoaluetta, joilla ruotsinkielinen sivistyslautakunta ja

suomenkielinen sivistyslautakunta valvovat palvelutasoa. Lähikouluperiaatetta toteutetaan. Jokaiselle alueelle sijoitetaan varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

87

Perusopetus ja lukio Nykyiset oppilaaksiottoalueet säilyvät, mutta tarvittaessa lisätään yhteistyötä raja-alueilla. Yhteistyö koulujen välillä aloitetaan ensin raja-alueilla ja sen jälkeen voi vähitellen kasvaa

uusia rakenteita. Investointitarve

- Sepänkylän sivistysklusteri - Koivulahden oppimiskeskus tehdään valmiiksi - Sulvan oppimiskeskus - Saariston kouluja ja päiväkoteja kehitetään - Erityispedagoginen yksikkö esikoululaisille ja koululaisille

Lukiorakenne säilyy, paikkojen määrää tarkistetaan niin, että se vastaa hakijoiden määrää.

Korsholms gymnasium kehittää yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa vuonna 2019

voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman mukaisesti.

Kulttuuri-, vapaa-aika-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoiminta Nuorisotiedotus- ja neuvontapalvelu Decibel on vakinaista toimintaa niissä 11 kunnassa,

jotka yhdessä rahoittavat palvelun kokonaan. Decibeliä eivät rajoita maantieteelliset rajat,

vaan se toimii monialaisesti yli kuntarajojen yli 250 kilometrin osuudella. Ehkäisevä

päihdetyö ja etsivä toiminta kasvavat volyymiltaan uudessa kunnassa. Mobiilin

nuorisotoiminnan tarve kasvaa. Liikuntatoiminnan maantieteellinen levinneisyys on laaja.

Koulujen määrä uudessa kunnassa kasvaa (=lisää toimipisteitä ja osapuolia), mutta yhteistyö

Vaasan kanssa on jo hyvin järjestettyä. Keskusliikuntapaikkojen ja hallien etäisyydet ovat

pitkät ja käytännössä kunnan äärilaidoilla asuvien on vaikea käyttää niitä. Siinä

liikuntatoiminnan rooli on hyvin keskeinen. Kansalaisopintotoiminta on riippuvainen muussa kunnan toiminnassa luotavista rakenteista.

Toisten toimialojen investoinnit ja säästöt vaikuttavat opiston mahdollisuuksiin harjoittaa

toimintaa. Ikääntyneen väestön tulisi saa kurssitoimintaa lähellä kotia. Sivistys on

demokratiakysymys ja julkisen palvelun tehtävä. Sääntöjen on oltava joustavia, jotta voidaan

taata toiminta kylissä, pienille kohderyhmille ja ryhmille, joilla on eritystarpeita. Osa-alueilla tarvitaan uusia kulttuuriyksiköitä/kokoontumispaikkoja/luontevia

kohtaamispaikkoja asukkaille. Sivukirjastojen käyttö lisääntyy kunnallisessa ja aatteellisessa

kulttuuritoiminnassa. Kirjastopalvelu on lähellä asukkaita ja mahdolliset muutokset

toimintaan vaativat hyvän ja pitkäjänteisen suunnittelun. Investoinnit on tehtävä palvelujen

kehittämiseksi kaikilla osa-alueilla. Kirjastotoiminta Mustasaaressa panostaa mobiileihin

ratkaisuihin ja omatoimikirjastoihin.

Kielivakaus

Organisaatioon sisältyy suomenkielinen ja ruotsinkielinen sivistyslautakunta, joilla on laajat

valtuudet kotouttamisessa, päivähoidossa, perusopetuksessa ja jopa toisen asteen

koulutuksessa ruotsiksi ja suomeksi; nykyisten ammattikoulutuslaitosten ja

kulttuuripalvelujen toimintaedellytykset ja kielisuunnittelu kaikilla aloilla turvataan. Uusi kaupunki on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä eri tasoilla ja näkee alueen

monikielisen identiteetin kehittämisen mahdollisuudet kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahva ruotsinkielinen hallinto, sisäinen ja ulkoinen viestintä tapahtuu molemmilla kielillä

samanaikaisesti. Kielisuihkut esiopetuksessa. Ruotsi/suomi tuntisuunnitelmassa ensimmäisestä luokasta alkaen. Kielilaki on perustana, mutta sitä on sovellettava myös käytännössä. Kaikki toiminta tapahtuu kahdella kielellä. Oman äidinkielen käyttäminen ja palvelun

saaminen omalla äidinkielellä on demokraattinen kysymys. Se vaatii selviä sääntöjä,

resursseja ja täydennyskoulutusta.

Best practice

Varhaiskasvatuksen hallinto käy läpi kaikki päätösprosessit, lomakkeet, tietokoneohjelmat ja

tuntivaihtoehdot. Kuhunkin prosessiin valitaan se vaihtoehto, joka on sujuvin. Tavoitteena on, että hallinto on lähellä toimintaa (ei liian byrokraattista). Varhaiskasvatuksen johtajuus: pienten yksiköiden vahvuus voi olla johtaminen läheltä.

Ryhmässä toimivat esimiehet säilytetään.

88

Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja läsnäoloseurantaan käytetään Päikkyä. Horisontaalinen ja helposti saavutettava hallinto. Yksiköiden vapaus vastuussa sovittujen tavoitteiden suhteen. Riittävä tuntijako kouluissa mahdollistaa tietyn paikallisen profiloitumisen. Kunnianhimoinen tuntisuunnitelma, joka keskittyy suomeen, matematiikkaan ja taitoaineisiin

peruskoulussa. Mustasaarella on erityisen tehokkaat koulukuljetukset, koska koulujen ja esiopetuksen

alkamis- ja päättymisajat on koordinoitu koulukuljetusten kanssa. Pitkä kokemus erityistarpeisten lasten integroimisesta Mustasaaressa. Laaja ja määrätietoinen panostaminen erityisopetukseen Mustasaaressa. Opettaja- ja henkilöstöresurssit lähinnä koulujen tarpeiden mukaan ei suoraviivaisen

matemaattisen kaavan mukaan. Pitkä kokemus Mustasaaressa (vuodesta 1998) yhtenäiskoulusta (vl. 1–9). Kunta tukee yhdistystoimintaa avustuksin ja erilaisin yhteistyöhankkein. Viranhaltijoiden

säännölliset, henkilökohtaiset kontaktit yhdistyksiin johtavat sellaisten yhteisten

kulttuuripalvelujen tuotantoon, joissa kuntalaiset haluavat olla mukana ja joita he haluavat

kokea. Liikuntatoiminta toimii kuntien yhdistysten ja koulujen ”two-way street”-yhteistyönä.

Mustasaari on kehittänyt mallin liikunnasta kaikille taloudellisesta asemasta riippumatta. Decibelin alueellinen neuvontatyö, jota Mustasaari johtaa koko maan ruotsinkielisiä alueita

varten. Ehkäisevän päihdetyön ryhmä on monialainen resurssi kunnan nuorille. Etsivä nuorisotoiminta tekee tehokkaasti yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen, psykologien

ja perheneuvolan kanssa Mustasaaressa.

5. Ehdotuksia yhdistymissopimusluonnoksen sisältöön

6.1 Yhteisiä ehdotuksia

Kotihoidon tuen kuntalisän (nk. täsmälisän) ehdot samat. Mustasaaressa ei makseta kotihoidon tuen

kuntalisää.

Bölen alueella asuvien suomenkielisten oppilaiden oppilaaksiottoalueeksi tulee virallisesti

Mustasaaren Keskuskoulu.

Arenan kuntayhtymä puretaan ja muodostetaan liikelaitos.

Palvelurakenne säilytetään sellaisella tasolla, joka ilmoitetaan palveluverkkoselvityksissä (jotka on

hyväksytty molemmissa kunnissa).

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet säilyvät.

Kolmannen sektorin avustustaso säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.

6.2 Vaasan omat ehdotukset yhdistymissopimukseen

Perusopetuksen tuntiresurssille samat kriteerit kielestä riippumatta. Taloudellinen jako

suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen perusopetukseen tapahtuu yhdessä sovitun tuntiresurssin

pohjalta. Jako koulujen välillä tehdään tarveharkinnan perusteella.

Samat kriteerit varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteessa (suhdeluku varhaiskasvatuslain mukainen

1:8). Suhdeluku on 1:7 mikäli ryhmässä on erityisen tuen tarvetta vaativia nk. 2 tai 3 paikan lapsia

tai lapsiryhmään ei tilojen puolesta (riittävät neliöt ja ilmanvaihto) voi ottaa enempää lapsia.

6.3 Mustasaaren omat ehdotukset yhdistymissopimukseen

Mustasaaren organisaatiomalli

89

Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet säilyvät ennallaan, mutta Bölen alueella asuvien

suomenkielisten oppilaiden ottamisalueeksi tulee virallisesti Mustasaaren Keskuskoulu.

Sama varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne (1 varhaiskasvatuksen opettaja, 1 varhaiskasvatuksen

sosionomi ja 1 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja) (Täyttyy Vaasan kaupungissa jo nyt.

Mustasaaressa toteutuu lain mukaisen siirtymäkauden kuluessa 2030 mennessä.)

Samat kriteerit henkilöstövahvuuden suhteen (1:7 tai 1:8). Jos valitaan 1:7, Mustasaaressa

tarvitaan 200 uutta paikkaa varhaiskasvatukseen.

Mustasaaren tuntisuunnitelma/tuntiresurssi on säilytettävä – Se on Mustasaarelle tärkeä profilointi.

Kieltenopetus perusopetuksessa: suomen/ruotsin kielen opetus aloitetaan ensimmäisellä luokalla.

Korsholms gymnasium jatkaa itsenäisenä yksikkönä sekä hallinnollisesti että pedagogiselta

profiloinniltaan valtionosuuksien varmistamiseksi.

Korsholms gymnasium kuuluu yhdessä perusopetuksen ja siihen liittyvän hallinnon kanssa

ruotsinkielisen lautakunnan alaisuuteen. Lautakuntajaon tulee olla kouluasteet ylittävä ja tukea

lukion yhteistyötä perusopetuksen ja kolmannen asteen kanssa. Hallinnon tulee ajatella

opintopolkua, joka tukee yksittäistä opiskelijaa.

Palvelurakenne säilytetään palveluverkkoselvityksissä todetulla tasolla

• Koulurakenneraportti

• Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkkoselvitys (käynnissä)

Mustasaaren musiikkiopisto säilyy kaksikielisenä musiikkiopistona, jolla on oma hallintohenkilöstö.

Mustasaaren musiikki pysyy Mustasaaressa, missä sen ydintoiminta on. Musiikinopetusta annetaan

edelleen eri puolilla kuntaa.

Aikuisopisto ja Arbis muodostavat yhden opiston. Koulutus jatkuu nykyisissä tiloissa.

Musiikkiopisto ja Kuula-opisto muodostavat yhden musiikkiopiston, toiminta säilyy nykyisissä

tiloissa.

Vahva ruotsinkielinen hallinto

Suuri päätäntävalta lautakuntatasolla. Ruotsinkielinen lautakunta valvoo paremmin ruotsinkielistä

koulutusta ja suomenkielinen lautakunta valvoo paremmin suomenkielistä koulutusta.

Ruotsinkielinen ja suomenkielinen sivistyslautakunta valvoo varhaiskasvatuksen palvelurakennetta

syrjäisillä alueilla. Pienemmät yksiköt tarvitsevat suuremman henkilöstömitoituksen.

Varhaiskasvatuksellisen toiminnan taso pidetään korkeana. Talousarviomäärärahoja päiväkotia kohti

ei saa laskea.

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on oma varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen päällikkö

kummallekin kieliryhmälle.

Varmistetaan, että huoltajat saavat palvelua molemmilla kielillä laskutuksesta hoitosopimuksista ja

muista varhaiskasvatuksen toimintaan liittyvästä.

Horisontaalinen organisaatio, jossa päätäntävaltaa on siirretty paikallistasolle toiminnan

sujuvoittamiseksi.

Perusopetuksen tuntisuunnitelma antaa tilaa kehitykselle (eli on laajempi kuin valtakunnallinen),

Lapsille, oppilaille ja opiskelijoille, joilla on erityistarpeita, on hyvin saatavilla palveluja ja tukea.

90

Ei yksinkertaista matemaattista resurssien jakoa vaan resurssit jaetaan huomioiden tarpeet, jotka

syntyvät kielen (ruotsi), pienimuotoisten ratkaisujen ja maantieteellisesti hajautetun toiminnan

vuoksi.

Varmistetaan tulevat investoinnit Mustasaaren Keskuskouluun (Kivihaka, Koskisuo, Metsäkallio,

Böle).

Tukipalveluihin voidaan siirtää siivous-, ruokahuolto- ja käännöspalvelut, mutta muut palvelut

kuuluvat sivistyksen alle. Tukipalvelut järjestetään tukemaan yksikön tavoitteita (esimerkiksi

koulujen IT-henkilöstö, koulusihteerit, hallintohenkilöstö).

Koulukuljetuskoordinaattorin virka säilytetään.

Stundarsin kehittämissuunnitelmaa noudatetaan. Avustustaso pidetään vähintään nykyisellä tasolla

ja sitä korotetaan vuosittain. Galleriatoiminta Arte Maressa vakiinnutetaan.

Vapaan sivistystyön ryhmäkoon vähimmäisosallistujamäärä on 7, jotta varmistetaan toiminnan

kehittäminen edelleen myös syrjäisillä alueilla. Aikuisopisto valvoo kurssitarjontaa kylissä.

Kunnan Welcome Office jää Mustasaareen kulttuuritaloon. Mustasaaren aikuisopisto tarjoaa lasten ja

nuorten taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan.

Maaseudun ja saariston paikallistuntemus huomioidaan työntekijöitä palkatessa samalla tavalla

ansiona kuin kaupungissa.

Kulttuuritapahtumien/tilaisuuksien määrä vuodessa haja-asutusalueen kylissä kasvaa. Määrärahat

varataan bussikuljetuksiin yhdenvertaisen pääsyn takaamiseksi kunnan kulttuuripalvelujen piiriin.

Lapsilla, nuorilla ja vanhuksilla on oltava yhtäläisin perustein mahdollisuus osallistua kaupungin

keskustan kulttuuritarjontaan.

Kulttuuripolku/kulttuuriopetussuunnitelma tarjotaan samoin ehdoin haja-asutusalueen kuin

kaupungin keskustankin oppilaille.

Hajautettua vapaa-aika- ja nuorisotoimintaa hallinnoidaan yhdestä paikasta.

Mustasaaren kirjasto ja sen paikallinen asiantuntemus on lähellä ja toiminnan kehittämistä

jatketaan. Nykyistä Mustasaaren pääkirjastoa ei saa rinnastaa sivukirjastoon, vaan sillä on oltava

oma asema. On olemassa kaikki edellytykset kirjastopedagogisen keskuksen luomiseen nykyiseen

pääkirjasto ja sellaisen tärkeän kirjastotoiminnan osan sijoittaminen Sepänkylään varmistaisi

ruotsinkielisen palvelun kehittämisen.

Investointiohjelmassa hyväksytyt investoinnit toteutetaan suunnitelmien mukaan.

6. Keskeisiä havaintoja ja johtopäätöksiä työryhmän työstä

Sivistystoimen erilainen organisaatiorakenne kunnissa

- Mustasaaressa sivistystoimella oma hallintohenkilöstö, Vaasassa tukipalvelut (taloushallinto,

henkilöstöhallinto, tietohallinto) keskitetty ja osittain ulkoistettu kaupungin omistamaan Mico

Botnia Oy:ön - toiminnot ryhmitelty kunnissa eri tavoin - sivistystoimenjohtajan/toimialajohtajan erilaiset tehtävät kunnissa

- sivistyksen johtaminen on järjestetty kunnissa eri tavalla

91

Lautakuntarakenne samankaltainen; sivistyslautakunta sekä kulttuuri- ja vapaa-

aikalautakunta/kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Vaasalla toimii sen lisäksi koulutuslautakunta

toisen asteen, opistojen ja nuorisopalveluja varten. Mustasaaressa toisen asteen koulutus

(lukio) kuuluu sivistyslautakunnan alle.

Vaasa ylläpitää suomenkielistä lukio- ja ammattikoulutusta seudullisesti.

Mustasaaressa hallintokieli on ruotsi ja Vaasassa suomi ja ruotsi.

Mustasaari on maantieteellisesti iso alue, jolla on monia pieniä kouluja ja päiväkoteja. Vaasan

palvelupisteet on maantieteellisesti keskitetympiä.

Taloudelliset laskelmat eivät ole tällaisenaan vertailukelpoisia - Vaasan ja Mustasaaren sisäisten vuokrien järjestelmiä nostaa sivistystoimen kustannuksia - kuntien erilaiset henkilöstörakenteet, esim. Mustasaaressa siivous omaa toimintaa,

Vaasassa siivous ostetaan TeeSe Botnia Oy:ltä

- Mustasaaren nykytila-analyysissa käytetyt vertailuluvut ovat Tilastokeskuksen tietoja. Niihin

sisältyy sekä oikeat toimintakustannukset että sisäiset kustannukset.

Uudessa kunnassa tasapainoisempi tilanne kieliryhmien suomi-ruotsi kesken

nykytilanteeseen verrattuna.

Kasvatus- ja opetustoimen osalta ratkaistava lautakuntien kielellisyys (kaksikielinen kuten

molemmissa kunnissa tällä hetkellä vai erilliset suomenkielinen ja ruotsinkielinen lautakunta).

Mikäli päädytään eri kielisiin lautakuntiin erityisesti varhaiskasvatuksessa ja

perusopetuksessa, on varmistettava eri kieliryhmien tasavertainen kohtelu, jotta ei tehtäisi

erilaisia päätöksiä eri kieliryhmille. On varmistettava myös päätöksenteon rakenne, jotta ei

tarvitsisi viedä kaupunginhallitukseen asti kieliryhmille yhteisiä päätöksiä.

Mustasaaren kunnanhallitus päätöksessään 16.4.2018 § 71 kuntaliitosprosessin

organisoinnissa lähtenyt lautakuntarakenteesta kielelliseltä pohjalta.

Vaasalla ja Mustasaarella on eroja tuntijaossa. Mustasaarella on perusopetuksessa korkeampi

tuntisuunnitelma, jossa priorisoidaan suomea, matematiikkaa ja taitoaineita.

Paikkamäärä erityiskouluissa ei ole riittävä kattamaan molempien kuntien tarvetta.

Mustasaaressakin on tarve muodostaa ryhmiä.

Merkittäviä muutoksia palveluverkkoon ei ole tarve tehdä. Liittymäpintaa on erityisesti Bölen

ja Sepänkylän alueella, Gerby/Västervik ja Singsby alueella sekä Merikaarto ja Veikkaalan

alueella. Lähipalvelujen käsite pitää määritellä uudessa kunnassa. Mustasaaressa on

käynnissä uudelleen järjestelyt sekä perusopetuksessa ja päivähoitotoiminnassa.

Varhaiskasvatuksen erilainen henkilöstörakenne; Vaasassa henkilöstörakenne vastaa jo nyt

1.1.2030 voimaan astuvaa varhaiskasvatuslakia ja Mustasaaressa henkilöstörakenne ei vielä

vastaa 1.1.2030 voimaan astuvaa varhaiskasvatuslakia. Uuden 1.9.2018 voimaan tulevan

varhaiskasvatuslain mukaan tapahtuu henkilöstön koulutustason uudelleen järjestely.

Mustasaari kulkee asteittain kohti uuden lain tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.

Mikäli kunnat yhdistyvät, on varhaiskasvatuksen tasavertaisen laadun ja asiakkaiden

tasapuolisen kohtelun vuoksi päätettävä yhtenevästä henkilöstörakenteesta.

Yhtenevät päätökset varhaiskasvatuksen palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta

mahdollistavat yksityisen varhaiskasvatuksen tehokkaan hyödyntämisen molemmissa

kunnissa.

Mustasaari on laatinut oppilaille maantieteellisesti toimivan opintopolun varhaiskasvatuksesta

esiopetukseen ja ensimmäisestä luokasta lukioon.

92

Vaasassa sivistystoimella runsaasti investointitarpeita, mm. Gerbyn, Länsiniityn ja

Merikaarron päiväkodit, Vanhan Vaasan alueen yhtenäiskoulu, Keskustan

koulukampus/yhtenäiskoulu, ammatillisen koulutuksen PAM-halli, museoiden säilytystila sekä

Wasa Station. Mustasaarella on investointitarve yläkoulussa, Keskuskoulussa, Tuovilan

koulussa ja päiväkodissa, Smedsby-Böle förskolassa/skolassa, Koivulahden ja sen ympäristön

päiväkodeissa, Solf skola ja daghemissa, TVT-investoinnit digitalisointia varten.

Vaasalla on kansainvälinen kaupunki-identiteetti ja maaseutuidentiteetti (Vähäkyrö,

Sundom). 8 % väestöstä puhuu sataa eri kieltä. Mustasaarella on maaseutuidentiteetti ja

kunnassa puhutaan murteita. Mustasaaren hallinnon palvelut ovat kuntalaisten helposti

saatavilla ja sujuvia.

Korsholms högstadium ja Korsholms gymnasium tekevät yhteistyötä henkilöstön ja tilojen

yhteiskäytön kautta. Sepänkylän ”sivistysklusteri” on tärkeä koko Mustasaaren sivistykselle.

Vaasa ja Mustasaari pyrkivät laadukkaisiin koulutuspalveluihin. Tässä raportissa selostetut

koulutuksen kustannukset eivät mittaa mitenkään koulutuksen laatua, vaan ovat ainoastaan

kvantitatiivisia. Kuntien kustannuksia ei voida vertailla suoraan, muun muassa sisäisten

vuokrien vuoksi.

Mustasaaren aikuisopisto on kaksikielinen, kun taas Vasa arbis ja Vaasa Opisto ovat

yksikielisiä, mutta kuuluvat samalle tulosalueelle.

Mustasaari järjestää kulttuuritarjontaa yhdistysten kautta. Vaasassa kulttuuritarjontaa

järjestetään lähinnä kaupungin toimintana.

Kysymystä siitä, miten kuntaliitos vaikuttaisi toimialojen valtionosuuksiin pitäisi selvittää

talouden ja hallinnon työryhmässä.

Uusi kunta Vaasa-Mustasaari (Pohjanmaan pääkaupunki) vaatii panostusta koulutukseen.

Mahdollisen uuden kaupungin sivistystä varten vaaditaan riittävästi aikaa toiminnan

suunnitteluun. Työryhmä katsoo, että yhdistymissopimuksessa pitäisi tuoda esiin, että

palvelurakenne säilytetään sillä tasolla, joka ilmoitetaan palveluverkkoselvityksissä (jotka

kumpikin kunta on hyväksynyt). Uutta kuntaa varten olisi tehtävä palveluverkon vaikutusten

arviointi. Palvelurakenne on ratkaiseva, varsinkin Mustasaaressa, niin koulujen

oppilaaksiottoalueita kuin kirjastopalvelujakin ajatellen. On myös huomioitava, että

esimerkiksi esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat tulee laatia uudelleen.

93

Bilaga 1

SWOT över nuläget Vaasassa ja Mustasaari Styrkor Svagheter

Skolnät med stora volymer Vaasassa

Koncentrerad yrkesutbildning på kielilig

grund Vaasassa

Rättvis fördelning av talousarvioen enligt

antalet elever Vaasassa

En stad med mångsidig landsbygd ja rikt

skärgårdsliv

Sammanhållet stort skolcentrum i Smedsby

Satsningar på lärcenter Mustasaaressa

Kunnandet hos henkilöstöen

Mustasaaren pitkä kokemus

yhtenäiskoulusta

God kvalitet av utbildning

Väluppbyggda arenor för elitliikuntaare ja

mångsidiga motionsmöjligheter för

invånarna

Föreningsengagemang, socialt kapital

Stark lokal förankring ja lokalkännedom

Fungerande samarbete med tredje sektorn

Skötselavtal med föreningar

Dialekter ja hembygdsarbete

Världsnaturarvet

Levande kulttuuriarv

Skärgårdskulttuurien ja skärgårdsmiljön

Personlig betjäning, lätt byråkrati

Fastigheter i tveksamt skick

Skillnader i kursavgifter inom fria bildningen

Vaasassa ja Mustasaari

Olika kirjastossystem i dagsläget (ändring på

kommande)

Erot kulurakenteessa (sisäisten palvelujen

ostot, sisäiset vuokrat)

Splittrat, många aktörer

Rahanpuute

Stads/landsbygds identitet med olika

utgångspunkter, dialekter

Mustasaari vidsträckt kommun, svårt att nå

ut

Mustasaari saknar konstgräsplan ja

konstfrusen isbana / rink

Ungdomsgårdens placering Mustasaaressa

möjliggör ej toiminta dagtid

Mustasaari: dåligt utbud av de mindre

etablerade konstformerna

Mustasaari: få

konstföreningar/organisationer

Kulttuuri i äldrevården borde få mera

resurser

Möjligheter Hot

SOTE--> bildningen störst

Toimintasmodeller enligt kieli

Kunnan ylläpitämä toiminta -->

toimintavarmuus, hyvät ja laajat

yhteistyömahdollisuudet, tukipalvelut

Henkilöstön turvatummat palvelussuhteet ja

niihin liittyvät edut

Kansainvälinen koulutus, Ruotsin läheisyys

Pienet koulut (uhka / mahdollisuus)

Identitetsskapande ja samhörighetsbildande

evenemang

Brett samarbete med föreningar

Mustasaaressa

Mustasaari: konstgräsplan, planritning finns

Digitala kulttuuritjänster


evenemang

Invånarna har i dagsläget möjlighet att ta

del av båda kommunernas kulttuuri- ja

liikuntastoiminta

Närheten till service Mustasaaressa


Mustasaari: få lokala träffpunkter ja

samlingsplatser

Bidragens storlek undermåliga

Mustasaari: undermåliga utrymmen för

vapaa-aikasmaterial

Mustasaari: otillräcklig tillgång till

kulttuuritjänster

Bidragen till föreningarna minskar

94

SWOT nykytilanne Vaasan näkökulmasta Styrkor Svagheter

Merkittävä koulutuskaupunki

Opetuksen ja koulutuksen monikielisyys,

kielikylpyosaaminen

Energiaklusteri, energiakoulutusstrategia

Yhteistyöverkostot opetus – korkeakoulut -

yritykset

Kulttuuripanostukset Suomen kärkikastia

Erinomaiset puitteet urheiluun ja liikuntaan

Aktiivinen kolmas sektori

Henkilöstön osaaminen

Fastigheter i tveksamt skick

Utbildning splittrat, många aktörer

Tiukka taloudellinen tilanne

Möjligheter Hot


Kansainvälinen koulutus, Ruotsin läheisyys

Yhteistyön kehittäminen korkeakoulujen ja

yritysten kanssa

Ilman kuntaliitoksia tavoite 100.000

asukkaan määrästä ja verokertymästä ei

toteudu

Swot av nuläget ur Mustasaaren synvinkel

Styrkor Svagheter

Kunnandet hos henkilöstöen

Stark lokal förankring ja lokalkännedom

Personlig betjäning, lätt byråkrati

Svenska som hallintoskieli

Många daghem

Familjedagvårdare i egna hem

Sammanhållet stort skolcentrum i Smedsby

Närheten till kirjasto, OP-arena ja Botniahallen i

Smedsby skolcentrum

Satsningar på lärcenter

Mustasaaren långa erfarenhet av enhetsskola

God kvalitet av utbildning

Föreningsengagemang, socialt kapital

Ungdomsledarna har gott samarbete med

skolorna

Fungerande samarbete med tredje sektorn

Skötselavtal med föreningar – talkoplaner vinter

ja sommar

Träningstider räcker åt alla

Ungdomstoiminta ute i byarna

Dialekter ja hembygdsarbete

Världsnaturarvet

Levande kulttuuriarv

Skärgårdskulttuurien ja skärgårdsmiljön

Decibel välkänd ungdomsinformation med brett

kontaktnät

Uppsökande ungdomstoiminta med lokal

förankring

Mustasaari vidsträckt kommun, svårt att nå ut Alla dagvårdsområden erbjuder inte finsk

dagvård Fastigheter i tveksamt skick Skillnader i kursavgifter inom fria bildningen

Vaasassa ja Mustasaari Olika kirjastossystem i dagsläget (ändring på

kommande) Mustasaari saknar konstgräsplan ja konstfrusen

isbana vid skolcentrum Ungdomsgårdens placering (i högstadiet) Dåligt utbud av de mindre etablerade

konstformerna Få konstföreningar/organisationer Kulttuuri i äldrevården borde få mera resurser Ungdomsverkstad saknas

Möjligheter Hot

Daghem med särskild inriktning


Toimintasmodeller enligt kieli


Brett samarbete med föreningar

Närheten till service Små daghem Familjedagvården Pienet koulut (uhka / mahdollisuus) Bidragens storlek undermåliga

95

Konstgräsplan vid skolcentrum, planritning finns

En egen ungdomsgård med tillhörande

gårdsplan


evenemang

Digitala kulttuuritjänster

Invånarna har i dagsläget möjlighet att ta del

av båda kommunernas kulttuuri- ja

liikuntastoiminta

Decibel satsar på att nå suomenkielinena

ungdomar

Undermåliga utrymmen för vapaa-aikasmaterial Endast en kommunal ungdomsgård som

betjänar ett stort område Få lokala träffpunkter ja samlingsplatser Otillräcklig tillgång till kulttuuritjänster

SWOT sammanslagning av kommunerna Vahvuudet

Merkittävä koulutuskaupunki

Opetuksen ja koulutuksen monikielisyys,

kielikylpyosaaminen,

Energiaklusteri, energiakoulutusstrategia

Yhteistyöverkostot opetus – korkeakoulut -

yritykset

Kulttuuripanostukset Suomen kärkikastia

Erinomaiset puitteet urheiluun ja liikuntaan

Aktiivinen kolmas sektori

Henkilöstön osaaminen

Yhdessä isommat resurssit ja suurempi

näkyvyys

Heikkoudet

Leader-rahoitusmahdollisuudet heikentyvät

Kiinteistöjen kunto

Pirstaleisuus: monia erilaisia toimintatapoja,

tavoitteita, painopistealueita

Henkilöstörakenteen eroavaisuudet

Pirstaleinen koulutuskenttä, monta toimijaa,

päätöksenteko muualla

Mahdollisuudet

Entistä suuremman koulutus- ja

palvelutarjonnan mahdollistaminen, painotukset

ja profiloinnit

Kuntalaisille enemmän vaihtoehtoja ja

valinnanmahdollisuuksia

Maankäyttö ja liikuntapaikkojen

kokonaisvaltainen yhteissuunnittelu

Liikunta- ja kulttuuri-investoinneista

päättäminen

Aidon kaksikielisyyden luominen (palvelut,

hallinto)

Yhteistyön kehittäminen korkeakoulujen ja

yritysten kanssa

Yhteiset resurssit tehokkaammassa käytössä

Pienet koulut; uhka vai mahdollisuus?

Uhat

Palveluiden säilyminen reuna-alueilla

Pienet koulut; uhka vai mahdollisuus?

Opetuksessa ja koulutuksessa kaksi erillistä

lautakuntaa uhka oppilaiden tasa-arvoiselle

kohtelulle

Resurssien riittävyys

Henkilöstön muutosvastarinta

Epäonnistuminen organisaatiokulttuurin

rakentamisessa

Tema Synpunkter samt åtgärder i framtiden

Hur utnyttja

möjligheter

Palveluverkkoplaneringen effektiveras speciellt vid gränsområden.

Satsningarna kring kulttuuri- ja liikuntasanläggningar ses som en helhet.

Större kollegium; finska stärks Mustasaaressa ja svenska Vaasassa.

Hur utnyttja styrkor

Effektivare resursanvändning; kompetens, utrymme ex

informationsteknologi, fortbildningar.

Aktiviteter ja samhörighet bostadsområdesvis bör främjas.

Hur omvandla

svagheter till styrkor

Kundbetjäning via skilda telefon/meil.

Översättningstjänster garanteras även till engelska.

Ökad möjlighet till simultantolkning.

96

Hur förbereda sig på

eller undvika hot

Delaktighet, informationstillfällen, egna kontaktpersoner.

Bilaga 2 Jatkokysymykset

1) Arvioidut edut/haitat jos kunnat yhdistyvät teemaryhmän (toimialan) kokonaisuuden

kannalta? Poikkileikkaavat teemat tulisi huomioida arvioinnissa.

Pohjana väliraportin kpl 4: SWOT-analyysi yhdistymisen näkökulmasta huomioiden poikkileikkaavat

teemat.

Poikkileikkaavat teemat Edut Haitat

Pohjanmaan pääkaupunki Panostukset kulttuuriin Suomen

kärkikastia

Erinomaiset puitteet huippu-urheiluun

Yhteisillä resursseilla tehokas

markkinointi

Vetovoimainen koulutus-, kulttuuri- ja

liikuntakaupunki


Monikielisyys, kansainvälisyys

Mukana isojen kaupunkien

sivistystoimen päättäjien porukassa

Pirstaleinen koulutuskenttä;

päätöksenteko myös muualla kuin

Vaasassa

Koulutuskaupungin

oppilaitoskiinteistöjen kunto

Pohjolan energiapääkaupunki: tiedon,

yrittäjyyden ja monipuolisten

työmarkkinoiden kaupunki

Työelämän tarpeita vastaava

koulutustarjonta eri oppiasteilla

Hyvät yhteistyöverkostot kunta –

korkeakoulut – elinkeinoelämä

Energiakoulutusstrategia, energiapolku

Kielivakaus Kaksi- tai monikieliset oppilaitokset

Valinnanmahdollisuus su/ru/en

varhaiskasvatuksesta alkaen

Toisen kotimaisen kielen laajat

opiskelumahdollisuudet

Palveluiden ja hallinnon hyvä

kielellinen tasapaino, vahvistunut

kaksikielisyys

Erilliset kielelliset lautakunnat uhka

oppilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle

Yhtenäinen lautakunta uhka

Mustasaaren näkökulmasta

Uhkana varhaiskasvatuksen

jakautuminen kieliryhmittäin

Osa-alueiden kaupunki Kaupunki, jossa on myös monipuolista

maaseutua ja saaristolaiselämää

Kouluverkkoon investoidaan


palveluiden tuotannossa

Monipuoliset liikunta- ja

virkistysalueet

Paikallisliikenteen kehittyminen

Leader-rahoituksen heikentyneet

saantimahdollisuudet

Reuna-alueilla tuotettavat palvelut

nostavat palveluverkon kustannuksia

97

Kestävä talous ja uuden kunnan

palvelujen organisointi

Toimiva ja tehokas kouluverkko

Yhteisillä resursseilla taloudellisesti

tehokasta toimintaa

Prosessien tehostaminen; yhteinen

ohjaus jäntevöittää toimintaa ja

vähentää päällekkäisyyksiä

Peruskorjausta vaativia kiinteistöjä

Palkkojen harmonisointi aiheuttaa

lisäkustannuksia

Byrokratia lisääntyy hallinnon

kasvaessa

Talouden kertynyt alijäämä

Henkilöstövoimavarat Henkilöstön osaaminen vahvistuu

Hallinnon ja palveluiden aito

kaksikielisyys

Laajemmat mahdollisuudet osaamisen

kehittämiseen

Oman toiminnan laajuus ja

vaikuttavuus kasvavat

Henkilöstön turvatummat

palvelusuhteet ja niihin liittyvät edut

Muutosvastarinta

Erilaisten toimintatapojen ja

organisaatiokulttuurien

yhteensovittaminen haastavaa

Maankäyttö, asuminen ja liikenne Vahvat koulukeskukset

Laaja toiminta-alue ulottuu myös

naapurikuntiin

Maankäyttö ja palveluverkon

kokonaisvaltainen yhteissuunnittelu

Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen

vaatii määrärahoja

Kunnan maantieteellinen sijainti

Reuna-alueiden palveluiden korkeat

kustannukset

För Mustasaaren musiikkiopisto stärks ja stabiliseras anställningar för de lärare som arbetar både

vid musiikkiopistoet ja Kuula-institutet, ja det blir lättare att ordna samspel. Möjligheten att ordna

gruppundervisning i mer koncentrerade grupper förbättras. I en större enhet kan henkilöstöens

styrkor beaktas på ett bättre sätt. Detta kan ja andra sidan upplevas som att arbetet är mera

ensidigt. Nackdel för musiikkiopistoet är att timlärare med få timmar riskerar att bli utan jobb när

timmarna koncentreras till färre lärare, ja det finns risk för att terminsavgifterna höjs.

Liikuntastoimintaen Mustasaaressa ser nackdelar som att servicen i utbyarna faller bort,

liikuntasanläggningar sköts inte om, finansiering för olika projekt som har startats upp upphör,

föreningsbidragens storlek minskar samt uppsägningar efter 3 år. Fördelarna är mera ekonomiska

resurser samt möjlighet till identitetsskapande ja samhörighetsbildande evenemang med fler

deltagare. Som fördel är att planering ja administreringen av de stora liikuntashallarna blir mer

överskådligt ja möjliggör en bättre samplanering.

Ur kulttuuriens synvinkel är Mustasaaren kunta ja Vasa stad är varandras motsatser. Stad möter

landsbygd i sin olikhet. Tillsammans skapar kommunerna främst två olika helheter, inte en enda stor

helhet. Likheter finns dock Vaasassas landsbygdsmiljöer i Sundom ja Lillkyro ja Mustasaaren urbana

centrum i Smedsby. Mustasaaressa betonas världsarv, kulttuuriarv, amatörteater ja

hembygdsarbete där talkoandan genomsyrar invånarnas tankesätt (speciellt hos den äldre

befolkningen), medan Vaasan tyngdpunkter ligger på de stora konsthusen med regionalt ansvar

(professionella museer, teatrar, orkester mm) ja i evenemangstoimintaen. Som fördel kan nämnas

att det finns gemensamma arbetssätt, ett fungerande samarbete mellan tjänstemännen ja en

gemensam värdegrund för den kommunala kulttuuritoimintaen.

98

2) Miten parhaiten edistetään kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista yhdistyneessä

kunnassa?

Vaasan kaupungin osallistamisohjelmassa esitettyjen keinojen avulla (luottamushenkilörakenne,

kyselyt, neuvottelukunnat, raadit, osallistavat kokeilut ym).

Hyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Kokeilukulttuurin avulla.

Keskustelu- ja infotilaisuuksia järjestämällä.

Facebook ym somekeskustelu

Päätöksistä tiedottaminen.

Nämndstrukturen kan ses ur två perspektiv: en tvåkieliig nämnd eller en nämnd per kieligrupp

(finska/svenska). En tvåkieliig nämnd säkrar att eleverna oberoende av kielitillhörighet behandlas

likvärdigt. Om en tvåkieliig nämnd bildas i den nya kommunen krävs att man redan i ett tidigt skede

planerar för hur service på minoritetskieliet ska ordnas (”svenskt rör – svensk lärstig”). En nämnd

per kieligrupp garanterar att såväl finska som svenska kommuninvånare får service på sitt

modersmål i en ny kommun. Delaktighet befrämjas genom att besluten fattas på så låg nivå som möjligt. Mustasaari har ett socialt kapital i frivillighet, föreningsaktivism ja i en otalad gemenskap i byarna

(tillit, viljan att hjälpa, bry sig om), något som är mycket typiskt för svenska Österbotten. I en

sammanslagen kommun står Mustasaari inför en stor utmaning i att bevara känslan som invånarna

har för varandra ja för sin hemby ja för sin kommun. Det stora ja det anonyma främjar inte

förtroendet ja tilliten för varandra ja för myndigheterna. Det som uppskattas idag i ett relativt litet

Mustasaari är just påverkningsmöjligheterna som t.ex. låg tröskel i att vara i kontakt med

kommuntjänstemännen. 3) Miten kaksikielisyyttä (ruotsi ja suomi) edistetään ja vahvistetaan parhaiten

yhdistyneessä kunnassa?

Varmistetaan, että hallinto osaa palvella molemmilla kielillä esim. erillisillä palvelupuhelinnumeroilla.

Kaksikielinen lautakuntarakenne, varmistaen näin avoimen ja tasapuolisen kohtelun (Vaasan

näkemys). Kielelliset koulupolut huomioidaan jaostoissa.

Kommunstyrelsen Mustasaaressa har i sitt beslut 16.4.2018 § 71 om organisering av

kommunsammanslagningsprocessen utgått från nämndstruktur enligt kielilig grund.

Kielistrategiaa noudatetaan. Edistetään kielten oppimista kouluissa; kieliystävät, tandemopetus,

ystäväkoulut ja –päiväkodit, kielikylpyopetuksen laajentaminen.

Riittävät resurssit kielen kääntämistä varten.

Samanaikainen tiedottaminen molemmilla kielillä.

Kaksikielinen vapaa sivistystyö. Kannustetaan erikielisiin tapahtumiin/kursseihin osallistumista.

Undervisning i det andra främmande kieliet inleds senast i åk 1 för bägge kieligrupperna.

Hallintoen måste vara genuint tvåkieliig.

Informationsgången i organisationen bör vara tvåkieliig ja ske samtidigt på bägge kielien.

En av Mustasaaren rikedomar ur ett kulttuuriarvsperspektiv är mångfalden av svenska dialekter. En

rädsla för att förfinskas i en sammanslagen kommun har varit mycket uttalad ja kanske även helt

befogad. Service på svenska måste vara en självklarhet, likaså att tjänstemän förstår svenska

dialekter.

99

4) Millaisia hyviä yhteisiä käytäntöjä (Best Practices) työryhmät ovat havainneet ja

ottaisivat käyttöön yhdistyneessä kunnassa?

Sivistystoimen ”Opetuksen kehittämisen” –ryhmät. Yhtenäinen opintopolku vauvasta vaariin.

Energiakoulutusstrategia ja Kielistrategia antaa yhtenäisen suunnan kehittämistyölle.

Sivistystoimen edustajat kehittävät yhdessä; kielten oppimisen polku, kulttuuripolku, liikuntapolku,

tietoja viestintätekniikan oppimisen polku ja maahanmuuttajien opetuspolku sekä

energiakoulutusstrategian jalkauttaminen opetukseen.

Hyvät yhteistyökäytännöt kolmannen sektorin kanssa esim. yhteistyö urheiluseurojen kanssa

kenttien kunnossapidon osalta ja aamupäivä/iltapäivätoiminnan järjestämisessä.

Office 365 käyttö yhteistä tiedonvälitystä varten (teams, skype, sharepoint).

Yhteiset sivistystoimen toimintavuoden avajaiset.

Johtoryhmätyöskentely; koulutusjory, kulttuuri- ja liikuntajory sekä sivistystoimen yhteinen jory

sekä yhteiset että kielen mukaan jaetut rehtorikokoukset.

Suorat opintopolut lukioista ja ammattiopistosta/Vamiasta korkeakouluun.

Elevvården Mustasaaressa är organiserad under en ja samma förman. Detta medför att elevvården

organiseras på samma sätt oberoende av stadie eller kieli. Vaasassa är elevvården organiserad

enligt kieli men styrgruppen är gemensam för bägge kieligrupperna för att garantera enhetliga

principer.

Vid nybyggen Vaasassa ja Mustasaari planeras byggnaderna för samanvändning av flera sektorer,

t.ex. vid pågående bygge av Kvevlax lärcenter får kirjasto ja aikuisopisto ändamålsenliga utrymmen,

ja i Gamla-Vasa planeras en enhetsskola för stadierna 1-9 ja kirjastostoiminta. Mustasaaren aikuisopisto ja Kuula-institutet präglas av en daglig välfungerande tvåkieliighet, som kan

tjäna som förebild för instituten. Vasa ja Mustasaari har eftertraktade ja välskötta liikuntasanläggningar. Tredje sektorn deltar i t.ex.

rinkskötsel ja talkoplaner. Vaasassa ja Mustasaari bedrivs mycket sektoröverskridande toiminta, såsom samarbete mellan

liikunta, vapaa-aika, kulttuuri, varhaiskasvatus, grundläggande utbildning osv. Mustasaaren

lättillgängliga organisation gör att det är lätt ja effektivt att samarbeta. Ungdomsportalen Decibels toiminta. I dagsläget deltar 11 kommuner i Decibel i Österbotten. Vasa är

inte med i Decibel. För närvarande pågår värvning av fler suomenkielinena kommuner till Decibels

toiminta.

Vaasassa talar 8% av invånarna andra kieli än finska ja svenska (100 olika kieli). Skolstigen har

anpassats för att så bra som möjligt ge det stöd som eleven behöver. Som exempel kan nämna

grundläggande utbildning som arrangeras för vuxna invandrare (ca 100 deltagare för tillfället).

Varje sektor behöver god tid på sig för att identifiera om Mustasaari eller Vasa har bättre praxis i en

viss sak. Detta bör ske stegvis ja kräver tid.

100

Mustasaari 2.11.2018

___________________________________

Johanna Nyman, työryhmän puheenjohtaja

Documents

Työryhmän loppuraportti · Miia Äkkinen, talouscontroller Sivistystoimen työryhmä on perustanut kaksi alatyöryhmää: koulutus (pj. Johanna Nyman) ja kulttuuri ja vapaa-aika