Puhu minulle suomeaAini Sutela ja Raija Ylilehto-Suvanto

Koulutuksen sisältö12.30 Pienten kielireppu ja muita kielenkartoitus menetelmiä

14.00 – 14.30 kahvit

14.30 – 16.00 Suomi toisena kielenä opetus

tilanne kevät 2013- 364 eri kielitaustaista lasta hoidossa

- Pohjoinen alue 26- Keskinen alue 232- Eteläinen alue 42- Itäinen alue 24- Avoin varhaiskasvatus 14- Yksityiset päiväkodit 27

- 42 eri äidinkieltä

- muu, venäjä , arabia, kiina, somali, vietnam, englanti, kurdi

- kotikielenavustajat: venäjä, arabia, kiina, somali

MITEN KIELI KEHITTYY?

-Simultaaninen (samanaikainen) kielenoppiminen eli lapsi oppii kahta kieltä samanaikaisesti ennen kolmatta ikävuotta

-Suksessiivinen (peräkkäinen) kielenoppiminen eli lapsi oppii kaksi kieltä peräkkäin kolmannen ikävuoden jälkeen

- Kaksikielinen lapsi oppii kielet samassa järjestyksessä kuin yksikielinen, mutta kielen kehitysvauhti saattaa vaihdella-Alussa kielten sekoittuminen on tavallista. Kielten erottuminen tapahtuu yleensä kouluikään mennessä

- Uudessa kieliympäristössä lapsella saattaa aluksi olla hiljainen kausi, jolloin lapsi passiivisesti havainnoi ja omaksuu kieltä kuunnellen. Kausi voi kestää jopa vuoden

Kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitäLapsen äidinkieli (kuinka paljon eroaa suomenkielestä)Lapsen äidinkielen hallinta

Ikä, taitotaso, äidinkielen rakenteet, suomenkielisessä toiminnassa vietetty aika ja säännöllisyys

Yksilölliset erot esim. persoonallisuus, lahjakkuusVanhempien käyttämä kieliMotivaatio oppia uutta kieltäOpetuksen systemaattisuus ja tavoitteellisuusPuheen ja kielen oppimisen erityisvaikeudetVarhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen kielen ja identiteetin kehittymiseen

Lapsi oppii pintasujuvan kielitaidon noin 2-3 vuoden aikana Lapsi käyttää kieltä sujuvasti arkitilanteissa ns. sosiaalinen

kielitaitoUuden kielen ääntämys, arjen sanasto ja

peruslauserakenteet

Syvällinen kielitaito opitaan noin 5-10 vuoden aikana Tarvitaan opiskelussa ns. akateeminen kielitaitoLaaja sanavarasto, vaikeat ja monimutkaiset

lauserakenteet

Toiminnallinen kaksikielisyys

Lapsen toiminnallinen kaksikielisyys vaatii sekä vanhempien, että päivähoidon tukea ja motivaation ylläpitämistä. Kielitaito kehittyy koko ajan erilaisten tilanteiden ja tarpeiden mukaanTavoite: LAPSI SUORIUTUU KUMMALLAKIN KIELELLÄ RIITTÄVÄN HYVIN

Esim. pystyy keskustelemaan ajatuksistaan ja tunteistaanKonkreettinen ajattelu ja sanasto, arkipäivän tilanteet ja niissä käytettävä kieli

PIENTEN KIELIREPPU

Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeena tuotettu materiaali lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaan soveltaen eurooppalaista viitekehystä suomi toisena kielenä -opetukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin.

Pienten kielireppu

• Viitekehys auttaa kiinnittämään huomiotaoppimisprosessin – oppijankielen –kulloiseenkin vaiheeseen eri kielitaidonosa-alueilla.– Oletus oppimisesta prosessina;oppijankielen arvostaminen• Taustalla toiminnallinen ja viestinnällinentaitokäsitys, joka toteutuu pedagogiikkana jaarviointina.– Kieltä opitaan ennen muutavuorovaikutuksessa kielenkäytön kautta jakielen oppimista ohjaavat oppijankielenkäyttötarpeet

arviointimateriaali

Eväspussin - huoltajan arvio lapsen kielitaustastaKielikompassin - lapsen ja oman äidinkielen opettajan arvio lapsen äidinkielen taidosta. Kielikompassi koskee koulussa olevia oppilaita, jotka osallistuvat oman äidinkielen opetukseen. Lomakkeen täyttämisestä huolehtii oman äidinkielen opettaja. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue jakaa lomakkeet opettajille ja lähettää täytetyt lomakkeet asianomaisille kouluille.Seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilinKuvajutun - arviointimateriaali vuorovaikutuksen kehittymisen seurantaan

A-tasoPerustaso:• Minä ja välitön ympäristö• Rutiinitilanteissa• Tuttavallisuus• Nimeäminen ja kuvaaminen• PerussanastoMyös äidinkielisten pienten lasten taitopitkään tällä tasolla!Konkreettinen ajattelu ja sanasto,arkipäivän tilanteet ja niissä käytettävä kieli

Eurooppalainen viitekehysEVK 2004, Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.oph.fi/info/ops/TASOT A-TasoA1.1 perustason itsenäinen kielenkäyttäjäA1.2 auttava kielitaito ” minä” tasoA1.3 A2.1oph/valmistava opetus loppuuA2.2

B1.1 B-tasoB1.2 jne. Toiminnallinen kielitaito arkipäivän moninaisissa tilanteissa, koulu, vapaa-aika

Keinot arvioinnille eli miten kartoitusta ja seurantaa suoritetaan

- havainnointi- havainnoinnissa seurataan lapsen arkisia puuhia; leikkiä sekäperustoimintoja ja kirjataan ylös kriteerien mukaiset asiat- jatkuvalla havainnoinnilla voidaan arvioida lapsen kehitystä eritaidoissa, jatkuvassa havainnoinnissa kirjataan uudet havainnot siinäjärjestyksessä kuin ne tapahtuvat- tilannekohtaisessa havainnoinnissa pyritään selvittämään opittu asiamahdollisimman laajalti kyseisellä hetkellä- havainnointia hyväksikäyttäen voidaan varmistaa, että toiminta onlapsen tarpeita vastaavaa

Kettu ja Repun takanansa- laadittu kuvaamaan terveen 3-

vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja saa myös ruotsinkielisenä

- tarkkailtavat osa-alueet: nimeäminen, kielen ymmärtäminen, toimintaohjeiden

-ymmärtäminen, ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys, kertova puhe,

-taivutusmuotojen hallinta, värien ja lukumäärien hallinta, lapsen käyttämien ilmaisujen pituus

- soveltuu arviointimenetelmäksi kaikille lapsen kehitystä seuraaville

asiantuntijoille- omat normirajat monikielisille ja

monikulttuurisille lapsille el.@earlylearning.fi 125,46

Maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus (Riitta

Mikkonen, Ritva Paularanta-Kokkonen ja Virve Savolainen, 2000,

Tampereen kaupunki)

- Kartoitusta voidaan käyttää 5-vuotiaille tai sitä vanhemmille lapsille sekä

suomen kielen että oman äidinkielen arviointiin

- Kartoittaa puheen tuottoa ja ymmärtämistä

- Osa-alueina puheentuoton arviointi kuvasta kertomalla, yhteenkuuluvuuksien

ymmärtäminen ja perustelu, värien nimeäminen ja tunnistaminen, laskeminen

ja lukumäärien hallinta, sarjamuisti sekä ohjeiden ymmärtäminen

- Kopion testistä saa VEO:lta

Lauran päivä - Suomi toisena kielenä -kartoitusaineisto esiopetukseen

Maija Laitala Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien

lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Laura-tytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa.

www.oph.fi/verkkokauppa/kelto

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

- lähtökohta funktionaalisuus (toiminnallisuus)- sanasto, joka on lapselle tärkeä- Halliday ja Lampi: kielen seitsemän tehtävää varhaislapsuudessa1. tarpeiden tyydyttäminen(välinekieli)2. käyttäytymisen kontrollointi(säätelykieli)3. sosiaaliset suhteet(vuorovaikutuskieli)4. omien tunteiden ilmaisu(minäkeskeinen kieli)5. tiedon välitys ja uuden oppiminen(keksimisen kieli)6. kuvittelun kieli ja leikkiminen(kuvittelukieli)7. itseilmaisu ja toisten opettamien(esittäväkieli)

...jatkuu..- s2-opetuksen lähtökohtana lapsen tarpeet, vahvuudet,

osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet –MOTIVAATIO

- mitä havainnoidaan

*ymmärtäminen *kuunteleminen : yksilö- ja ryhmätilanteet *puhuminen

- vaatii koko kasvattajayhteisön yhteistyötä

SISÄLLÖT SUOMEN KIELEN OPETUKSEENKIELELLISET TAIDOTTavoitteena on luoda lapselle kokonaisvaltainen turvallinen olo; että hän kokee tulevansakuulluksi ja ymmärretyksi ja että hän itse ymmärtää muita kielellisen kehityksen vaiheesta riippumatta. Kielellisen huomioinnin lähtökohtana on sekä puhumisen että kuuntelemisentaidon kehittäminen.Kuunteleminenyksilö ja ryhmä tilanteissa-kuullun tarkkaavaisuuden ylläpito; varmennus kosketuksella yms.- ennen ohjeen tms. antoa sanotaan lapsen nimi ja varmistetaan, että lapsi kuunteleePuhuminen- tuetaan lapsen halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista itseään puhuen- tarvittaessa tuetaan äänteiden muodostumista suujumpalla- lapsen puheen tuottoa tuetaan kuvin ja viittomin

Tavoitteet Menetelmät Arviointi Muuta

- Ryhmän aikuisten nimet

- Aikuisten nimeäminen eri arjen tilanteissa

- Nimeää oman hoitajan

Jatkuu muiden osalta

SISÄLLÖT SUOMEN KIELEN OPETUKSEENKIELELLISET TAIDOTTavoitteena on luoda lapselle kokonaisvaltainen turvallinen olo; että hän kokee tulevansakuulluksi ja ymmärretyksi ja että hän itse ymmärtää muita kielellisen kehityksen vaiheesta riippumatta. Kielellisen huomioinnin lähtökohtana on sekä puhumisen että kuuntelemisentaidon kehittäminen.Kuunteleminenyksilö ja ryhmä tilanteissa-kuullun tarkkaavaisuuden ylläpito; varmennus kosketuksella yms.- ennen ohjeen tms. antoa sanotaan lapsen nimi ja varmistetaan, että lapsi kuunteleePuhuminen- tuetaan lapsen halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista itseään puhuen- tarvittaessa tuetaan äänteiden muodostumista suujumpalla- lapsen puheen tuottoa tuetaan kuvin ja viittomin

Ymmärtäminen-ohjeiden pilkkominen pikku osiksi-mallintaminen ja kiellistäminen- kuvat, pantomiimi yms. puheilmaisun tukena tarvittaessa-ymmärtämistä tuetaan kuvin ja viittomin

Kielen rakenne- tietoinen huomion kiinnittäminen omaan puheeseen; ilmaisujen täsmällisyys/ arkikieli riittää- lapsen puheen hienovarainen korjaus omassa vastauspuheenvuorossa esim. ”Nää kukitkasvaa ruohossa.” ”Nii-in, nuo kukat …”

.

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

- lähtökohta funktionaalisuus (toiminnallisuus)- sanasto, joka on lapselle tärkeä- Halliday ja Lampi: kielen seitsemän tehtävää varhaislapsuudessa1. tarpeiden tyydyttäminen(välinekieli)2. käyttäytymisen kontrollointi(säätelykieli)3. sosiaaliset suhteet(vuorovaikutuskieli)4. omien tunteiden ilmaisu(minäkeskeinen kieli)5. tiedon välitys ja uuden oppiminen(keksimisen kieli)6. kuvittelun kieli ja leikkiminen(kuvittelukieli)7. itseilmaisu ja toisten opettamien(esittäväkieli)

S2-OPETUS ARJEN TILANTEISSARuokailu- ruokailun yhteydessä tutustutaan suomalaiseen ruokaan ja ruoka-aineisiin janimetään niitä- apuvälineenä käytetään ruokailuun liittyviä kuvia, kuvastoja, pelejä- nimetään ja opetellaan ruokailuun liittyvää sanastoa/välineet ja verbitUlkoilu ja vaatetus- hyödynnetään pukemis- ja riisumistilanteet vaatteiden ja vaatetukseen liittyvien asioiden opettelussa- kuvien avulla käydään läpi säänmukaista vaatetusta (esim. aamupiirissäkuvat säätilasta ja tänään tarvittavista vaatteista )- vaatekuvastot seinillä lasten ja vanhempien nähtäväksi ja tutkittavaksi (mm.kuvat kurahousuista tai tossuista)

LEIKKILapsen kielelliset taidot kehittyvät leikissä vuorovaikutuksen kautta. Sekä lastenomaehtoinen leikki että ohjattu leikki ovat molemmat tärkeitä. Leikkiä havainnoidessaanaikuinen saa arvokasta tietoa lapsen ajattelusta ja kielitaidosta.Lasta tuleekin aktivoidamuiden lasten leikkeihin.Tutussa ja turvallisessa leikkiympäristössä lapsen on hyvä opetella ilmaisemaan itseään ja käsittelemään tunteitaan

OHJATUT TOIMINNAT

-Yksilötuokio- Päiväkodin arjessa koko päivän aikana pyritään toimimaan pienryhmissä. Tämä tukeelapsen kielellistä itseilmaisua ja tukee leikkiin sitoutumista sekä mahdollistaa lapsenyksilöllisen ohjaamisen ja havainnoimisen.- Ryhmätoiminta :toiminnan sisällöissä otetaan huomioon s2- näkökulma

- ulkoilussa hyödynnetään erilaisia leikkejä S2-näkökulmasta; esim.- tavaroiden keräämisen tai varaston siivoamisen yhteydessäleikkivälineiden nimeäminen- retkillä tutustutaan erilaisiin paikkoihin; kauppa, kirjasto, urheilukenttä jne.;nimetään kohteita ja harjoitellaan niissä toimimista

S2-OPETUKSEEN SOVELTUVIA LEIKKEJÄ JA PELEJÄPelit- Kalapeli; värien nimeämistä, käsitteitä ja luokittelua- Alias; sanan selittämistä kuvaa apuna käyttäen, aluksi kortit näkyvillä jaannetaan vihjeitä yhdestä kuvasta, lopuksi kortit piilossa aliaksen tapaan- Dominot; nimeämistä ja luokittelua aiheen mukaan- Colorama; muodot ja värit, nimeämistä ja hahmottamista- Topoprimo; pelissä taulut, johon sijoitetaan esineitä ohjeen mukaisesti- Soundtracks-pelit; nimetään ensin laudan kuvat, kuunnellaan äänet jakerrataan nimet uudelleen- Quips; värien ja lukumäärien opetteluun- Muistipelit erilaisin kuvin (esim. hedelmien kuvilla, eläinten kuvilla jne);nimetään joka kerta käännetty kuva

- Tunnekortit tai lehdestä leikatut tunnekuvat; mistä kuvasta pidän, mistä en,missä kuvassa surullinen, missä iloinen, koska sinä olit surullinen jne.- Muotopalapelit; nostetaan yksi pala kerrallaan, nimetään ja laitetaanpaikoilleen- Lähes kaikki lapsille tarkoitetut pelit sopivat käytettäväksi suomen kielenopetukseen; pelaamiseen kannattaa luoda uusia sääntöjä, joissa asioita ja esineitä nimetään ja opetellaan lasten senhetkisten tarpeiden mukaisesti”Tää on Leila ja mää. Tää onhiekkalaatikko jatää on keinu. Tää on liukumäki ja tää onpäiväkoti sisältä. Mulla on siniset housut.Leilalla on vaaleanpunainen mekko jakorkokengät. Me leikitään sitä Leila onvauva ja mää oon äiti. Sitä kotileikkiä.

- Pikkuesineitä käytetään ohjeiden antoon(esim autoja); laita punainen automaton alle jne.- Aarteenetsintää; ohjeen mukaan kerrotaan mistä aarre löytyy, vuoroinaikuinen ja lapset, annetaan vihjeitä- Valokuvat; lapset tuovat omia valokuvia, joista voidaan kertoa ja kysellä- Lauseen jatkaminen; lapsille annetaan vuorotellen lauseen alku, johon hesaavat itse keksiä lopun- Etsitään pareja; kuvista tai esineistä etsitään parit, nimetään ja luokitellaan(esim. haarukka ja veitsi ovat ruokailuvälineitä)- Vastakohdat, mikä kuuluu yhteen, vertailusuhteita, käsitteitä, luokittelua; ainanimeäminen ja kerronta mukaan- Arvoituksia- Nimetään ammatteja; kuka sammuttaa tulipalon?- Totta vai tarua-leikit

S2-OPETUKSEEN SOVELTUVIA LAULUJA

- Musiikin ja laulujen avulla voimme tukea lapsen kielenkehitystä ja itseilmaisua.- Musiikin avulla vahvistetaan lapsen kuuntelutaitoa, keskittymistä ja kommunikointia-lauluja opeteltaessa on tärkeää muistaa, että toisto on hyvä asia uuden oppimiselle -käytä kuvia apuna-yksinkertaista asioita, varsinkin pienten lasten ja vähän kieltä puhuvien kanssa

-

Eri teemoihin soveltuvia lauluja ja loruja

Aamutuokio

Tervehdyksiä (Soili Perkiö) ,Tervehtimislaulu (Musiikkia muksuille s.68 )Aamulla (Suuri lasten laulukirja s.42 ).Loru: ”Aamulla kun herään pyörittelen jalkaterää,ensin toista sitten toista ja ajattelen kaikenmoista.Hiljaisuus ja rauha, keittiössä odottaa puurokauha.”NimileikitLoru rummun kanssa: ”Kerro kerro rumpu oi, mikä on sun nimesi ja kuinka se soi?” lapsitavuttaa nimensä rumpuun ”Sa- tu.”Orkesterilaulussa opitaan nimiä ja soittimia (Musiikkia muksuille s.71) sekä opitaan toistenlasten nimiä ja tutustutaan toisiin

Eri teemoihin soveltuvia lauluja ja loruja

Aamutuokio

Tervehdyksiä (Soili Perkiö) ,Tervehtimislaulu (Musiikkia muksuille s.68 )Aamulla (Suuri lasten laulukirja s.42 ).Loru: ”Aamulla kun herään pyörittelen jalkaterää,ensin toista sitten toista ja ajattelen kaikenmoista.Hiljaisuus ja rauha, keittiössä odottaa puurokauha.”NimileikitLoru rummun kanssa: ”Kerro kerro rumpu oi, mikä on sun nimesi ja kuinka se soi?” lapsitavuttaa nimensä rumpuun ”Sa- tu.”Orkesterilaulussa opitaan nimiä ja soittimia (Musiikkia muksuille s.71) sekä opitaan toistenlasten nimiä ja tutustutaan toisiin

Aikaan liittyviä lauluja

Viikonpäivät (Suuri lasten laulukirja s.174)Viikonpäiväloru (Musiikkia muksuille s. 123)

Kuukaudet (Musiikin maailmaan lauluja ja runoja s.8)Kuukaudet (Piiri pieni pyörii s.43)Ken on syntynyt (Musiikin maailma lauluja ja loruja s.29

Kevätsää (Musiikkia muksuille s.228)Hyvästi talvi (Musiikkia muksuille s.236)Syysretki (Lasten toivelaulukirja s.9)Sip- sap – saa (Hip hoi musisoi )

VihanneslauluPisarat (Laulun aika s. 13 )Lehdet lentää (Laulun aika s. 30)Lumiukot (Matin ja Maijan laulukirja s. 98)Talvella (Musiikkia muksuille s. 197 )Lumiukko (Hip hoi musisoi s.106 )Lumihiutale (Musiikkia muksuille s.195 )

VäritVärileikki ( Hip hoi musisoi s.57 )Värikäs laulu (Laulutunti s. 14 )Liisin värit (Laulun aika s. 37)

NumerotElefanttimarssi (Musiikkia muksuille s.51 )UkkoJörrikkä (Kuuntelun aika)Kaksi on paatissa soutajaa (Laulun aika s.16)Viisi pientä ankkaa (Laulun aika s.19 )

Kehonosat

Missä on peukalo (Musiikkia muksuille s. 41 )Kuningasjumppaa (Laulutunti s.8 )Missähän ne korvat on (Laulutunti s.10 )Leikkilaulu (Laulutunti s.30 )Kulkuneuvot

Pikku-Matin auto (Musiikin maailmaan -lauluja ja runoja s. 62)Pienen pieni veturi (Musiikin maailmaan -lauluja ja runoja s. 63 )Bussilaulu (Musiikin maailmaan -lauluja ja loruja s.61 )Lentokone (Hip hoi musisoi s.62 )

Eläinlauluja

Piippolan vaari (Matin ja Maijan laulukirja s.147)Ihahaa (Suuri lastenlaulukirja s.82)Kolme varista (Suuri lastenlaulukirja s.105 )Karhu nukkuu (Matin ja Maijan laulukirja s.17 )Eläinten ääniä (Laulun laineilla laulattaa s. 23)Oravan pesä ( Musiikkia muksuille s.22)Hämähäkki ( Leikkitunti s.48 )Ötökkälaulu (Musiikkia muksuille s. 242 )

YstävyyslaulujaLiinalaulu (Laulun aika s.17)Ystäväni tuttavani (Musiikin maailmaan lauluja ja loruja )On ihanaa kulkea yhdessä ( Laulun laineilla laulattaa s.57 )Anna kätes mulle (Laulun laineilla laulattaa s. 87 )

Kirjoja käyttöön:

-Lappalainen,U. &Vesterinen-Sumu, E.: Aamu. Suomen kielen kuvasanakirjaKäsitteet:Sijaintikäsitteet-Emma Chichester Clark: Seuraa Johtajaa; luetaan kirjan tarina kuvia näyttäen, sittentarkastellaan kuvia uudelleen: ”Kuka on tiikerin takana?”, ”Kuka on lampaan ja jäniksenvälissä?” jne. tai toisin päin ”Missä kana on?” jne.Värit-Vuori, J.: Sika ja värit-Carle, E.: Ruskea karhuTunteet-Vuori, J.: Sika ja tunteet; tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, tunteistakeskusteleminen: ”Miksi pingviini on surullinen?”, omista tunteista keskusteleminen

Erilaisia toimintatapoja käsitellä kirjoja:

1. Luetaan tarina näyttämättä kuvia-kuvista on tehty kortit lattialle; lapset valitsevat vuorotellen kuvan, joka liittyy luettuuntarinan kohtaan-esim. Brigitte Weninger: Metsätontun myssy; tarinaa voi ja kannattaa muokata niin, ettämukana on ”olennaiset eläimet”; samaa kirjaa voi mainiosti käyttää myös lukumääränäkökulmasta2. Luetaan tarina ja näytetään kuvat-näytetään kuvat uudelleen; lapset kertovat samalla tarinaa omin sanoin-esim. Riitta Uusitalo: Armi ja pingviinin päiväkoti (kirjassa Armi leikkii päiväkotia)3. Näytetään kuvat, ei lueta tarinaa lainkaan-lapset kertovat tarinan kuvien pohjalta-valitaan sellainen kirja, millainen sanasto on ajankohtaista-esim. Kristiina Louhi: Tomppa- ja Aino-sarjat -arjen sanastoa

4. Luetaan tarina ilman kuvia-lapset kertovat tarinan uudelleen omin sanoin-esim. Sergei Kozlovin satukirjassa ”Makea porkkanametsä” on lyhyitä eläintarinoita; jatarinoita voi tilanteen mukaan muuntaa vielä lyhyemmiksi ja helpommiksi5. Riimittely, sanoilla leikkiminen-Seija Gauffin: Eläinten juhlat-helpompi näkökulma kuunnella runoja ja nimetä eläimiä kuvavihjeiden perusteella-vaikeampi näkökulma: sanaleikit

OMPPU-materiaali-pääkirjastosta voi lainata - omppu-kasseja- selkokielistä helppoa kirjallisuutta

Kiitos aini.sutela@ouka.firaija.ylilehto-suvanto@ouka.fi