Partiota vaaroilta lakeuksille 6/2014

Karhunkierroslokakuussa

s. 4-5

Isompi porukka,isommat leikits. 14-15

Mitä kuuluu,Uganda?s. 6-7

2 Pohjan Puhuri

PääkirjoitusToimituskuntaPäätoimittaja: Tiia Tuhkasaari tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi

Toimitussihteeri: Suvi Takala suvi.takala@pohjanmaa.partio.fi

Taittaja: Johanna Kuoppala

Toimittajat:Sini Konstari, Suvi Takala, Tiia Hyvälä, Katariina Mäkiniemi, Vuokko Pajukangas

Kuvittaja: Meeri Rasivirta

Valokuvaajat:Janne Seppänen, Riitu Kerola

Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri@pohjanmaa.partio.fi

Toimituskunnan jäsenten henkilökohtaiset sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@pohjanmaa.partio.fi

AineistoAineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto@pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä.

Vuoden 2015 aineiston deadlinet:

1/2015 23.1. 2/2015 13.3. 3/2015 15.5. 4/2015 21.8. 5/2015 2.10. 6/2015 20.11.

Lehti ilmestyy viiden viikon kuluttua deadli-nesta.

JulkaisijaPohjanmaan Partiolaiset ry

Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessaLevikki: 5000 kplPainopaikka: Laatupaino Oy, VihantiISSN: 1796-3699

KannessaPoPilla vaihtelua viikkotoimintaan saadaan mm. siirtymällä välillä ulos.

Kuvaaja Ilpo Salo

Piirin yhteystiedotPohjanmaan Partiolaisten piiritoimistotoimisto@pohjanmaa.partio.fiwww.pohjanmaa.partio.fi

Ylivieskan toimipaikka044 - 716 9301Koulukatu 5 as. 4, 84100 Ylivieska

Vaasan toimipaikka044 - 716 9302Rauhankatu 8, 65100 Vaasa

Oulun toimipaikka044 - 037 5779Hallituskatu 35 A 5, 90100 Oulu (3 krs.)

Voi joululahjat. Riittäisiköhän konvehtirasia? Mitä voi ostaa ihmi-selle, jolla on jo kaikkea (mihin minulla on varaa)?

Viime vuosina suuri hitti on ollut antaa itse tehty lahjakortti, joka oikeuttaa esimerkiksi palvelukseen lastenvahtina tai hartiahieron-taan. Ne eivät myöskään suoranaisesti kuormita ympäristöä, hyvä valinta siis.

Toisaalta, kun kaupungilla liikkuu näin joulun alla, niin kaupat tursuilevat kaikkea ihanaa. Täällä Sydneyssä joulukuusen pallot aseteltiin esille jo lokakuun puolivälissä. Reissu ruokakauppaan on aina riski, matkalle osuu väistämättä jotain ylimääräistä ostettavaa.

Itselläni paras vastustuskyvyn nostattaja on se tosiasia, että turhake päätyy väistämättä (lähi-)tulevaisuudessa joko kaapin perälle tai ros-kiin. Miksi siis vaivautua: tavaran elinkaari ei anna iloa kenellekään ja kuormittaa sitäkin enemmän.

Jälleen päästään sen oikean joulun äärelle: annetaan lahjaksi aikaa, se kun tuntuu olevan arkena kaikil-la tiukassa. Siitä tulee hyvä mieli sekä lahjan antajalle että saajalle.

Hyvää carpe diem -joulua!

Tiia

PS. Ensi vuosi on jännä vuosi, Puhurin uudistus astuu voi-maan: voin luvata, on aika herkku!

3Pohjan Puhuri

Katleena Kortesuo on viestintään erikoistunut yrittäjä. Hänen työnku-vaansa kuuluu viestintäkoulutuksien pitäminen yrityksissä ja tietokirjo-jen kirjoittaminen. Lisäksi Katlee-na pitää Ei oo totta -blogia, joka on valittu juuri Suomen parhaaksi markkinointi- ja viestintäalan blo-giksi. ”Viestintä on ikuinen kehitys-kohde, jonka ammattilaisia tarvitaan aina. Kaikki yhteistyömme perustuu viestintään, ja kaikkea viestintää voi kehittää.”

Katleenan partioura alkoi 12-vuo-tiaana Kalvolan Katajasiskojen järjestämillä partioleireillä ja myö-hemmin hän ryhtyi Hämeenlinnan Liekkityttöjen laumanjohtajaksi. Katleenan nykyinen lippukunta on

Jaarlin Pojat. Partiouransa aikana Katleena on ehtinyt kerätä kun-nioitusta herättävän listan erilaisia pestejä oman lippukunnan, piirin ja Suomen Partiolaisten riveissä. Yksi tulevista tehtävistä on Finnjambo-ree Roihulla, jossa hän toimii oh-jausryhmän jäsenenä.

Työn ja partion lisäksi Katleenalta riittää aikaa myös viikinkimiekkai-lulle, jota hän harrastaa muutaman tunnin viikossa. Muita harrastuksia ovat keskiaika sekä taikuus.

Tämän lisäksi Katleenan on sosiaa-lisen median kouluttaja. Yritykset kaipaavat neuvoja asiakaspalvelun kehittämiseen, brändin luomiseen ja somekohusta selviämiseen. Katlee-

na antaa tästä myös vinkkejä lippukunnille. Hän kehottaa lippukuntia kokeilemaan löytyykö oma lippukunta verkosta googlettamalla. ”Kannattaa luoda myös joh-tajille yhteinen salainen FB-ryhmä, jossa on helpompi sopia käytännön asioita”, vinkkaa Katleena.

Katleena haluaa vielä kan-nustaa lippukuntia otta-maan sosiaalisen median haltuun. ”Se ei ole mikään kaikkivoipuuden takaava taikajuoma, mutta silti te-hokas vitamiiniruiske!”

Piirinjohtajan palsta

Valokeilassa Katleena Kortesuo

Edessä hieno mennyt vuosiPiirin johtaja Antti Kerola

Teksti: Vuokko Pajukangas Kuva: Mikaela Löfroth

Eräs Afrikassa työtä tehnyt ystäväni kertoi vuosia sitten erään mielen-kiintoisen eron meikäläisen ja joi-denkin Afrikan kulttuurien välillä. Kun me ajattelemme, että ”tulevai-suus on edessä, menneisyys takana”, ajatellaan joissain kulttuureissa juuri päinvastoin. Tulevaisuus, siis se, jos-ta emme vielä tiedä ja jota emme olleet nähneet, on takanamme. Ja menneisyys, jonka olemme eläneet ja kokeneet, on meille näkyvissä, meidän edessämme. Nyt päättymässä oleva vuosi on siis edessäni. Näen monia mukavia ta-pahtumia. Kesäkuussa kokoonnuimme Kou-volaan Suurjuhlaan. Pari päivää seik-kailimme kymeläisissä maisemissa. Katselin monta kertaa piirimme hienoa joukkoa siellä kentällä. Is-tuimme järkähtämättä kentällä, satoi tai paistoi. Mieleeni tuli Havu-leiri muutaman vuoden takaa ja se into, millä avajaisissa kaatosateessakin is-tuttiin. Kouvolan kelit oli vielä aika helppoja siihen verrattuna. Matka oli monille Pohjanmaan lip-pukunnille pitkä. Paraatissa sunnun-

taina minulle kuitenkin selvisi, että eivät pitkät matkat, eivät helteet ei-vätkä vesisateet saa pohjalaista par-tiolaista luopumaan syvällä olevasta reippaudestaan. Moni antoi hyvää palautetta meidän piirin huudoista ja iloisesta liikkumisesta. Haluan nostaa myös toisen tapa-uksen edessäni olevista monista muistoista. Se liittyy piirin syysko-koukseen. Vaikka pykälien kanssa taiteilimme ja asiallisesti toimimme, oli siinä paljon sellaista mainiota menoa, jota en ennen ole piirissä nähnyt. Tuossa lokakuun alun kokouksessa Oulussa tapahtui monta historiallis-ta tapahtumaa. Siellä mm. pidettiin piirimme ensimmäiset vaalit, ja vie-läpä useampi. Piirin varajohtajasta äänestettiin, samoin vaalilla valittiin piirimme partioneuvos ja piirin jä-senkokousdelegaatio! Että mitä ihmeellistä? No, ainakin minut teki todella iloiseksi se, että meillä oli useampia pestejä auki, johon oli hakijoita enemmän kuin yksi. Että pestit kiinnostivat muu-takin kuin sitä, joka sitä oli jollain

lailla saatu suostuteltua hakemaan. Partio on vapaaeh-toisuuteen perustuva liike. Me tarvitsemme vapaaehto i semme, muuten partio lakkaa. Vapaaehtoisia tarvitse-vat lippukunnat, piirit ja keskusjärjestö. Ja kun meillä on pestiin tarttuva vapaaehtoi-nen aikuinen, saadaan aikaan se reippaus, jo-ka Kouvolassa nähtiin. Kiitän kaikkia piirim-me lippukunnanjohta-jia merkittävästä työstänne nuorison ja lasten hyväksi. Kiitos muutkin lip-pukunnissa toimivat johtajat! Kiitos piirin luottamushenkilöt, jotka tuet-te lippukuntien työtä. Kiitos teille vanhemmat, jotka annatte aikaanne kuljettajina ja muulla tavoin partion tukijoina. Kiitokset haluan esittää muillekin partion taustavoimille. Ja ennen kaikkea kiitos teille, par-tiolaiset! Kiitos niistä hymyistä ja iloisista huudoista, joita kuulemme,

kun olette liikkeellä. Toivon kaikille piirimme ihmisille ja piirimme ystäville oikein rauhal-lista joulunaikaa. Uusi vuosi on “selän takana”. Vä-hän kerrassaan se tulee eteemme. Sitä vähitellen paljastuvaa jännityk-sellä teidän kanssanne odottava,

Aake

”Ota sosiaalinen media työvälineeksi!”

4 Pohjan Puhuri

Teksti ja kuvat: Emilia Salo

Matka toteutettiin lokakuun loppupuolel-la, jolloin vielä luultiin olevan ihanteellinen kaunis ruska-aika. Odotukset kumottiin jo viikkoa ennen reissun alkua, kun kurkattiin ensimmäisiä sääennustuksia: öisin olisi jopa 10 astetta pakkasta!

Perumisesta ei ollut puhettakaan, ja seik-kailumielellä lähdimme reissuun. Ajoimme yhden kotayöpymispysähdyksen taktiikalla Rukalle, josta olimme suunnitelleet lähte-vämme vaeltamaan. Yleisempi aloituspaikka on ilmeisesti Hautajärvellä, mikä tuli todet-tua paikalle päästyämme. Internet kertoi, että Karhunkierroksen tulisi lähteä jostain Rukan keskustan suunnilta, mutta tarkka paikka ei oikein ilmennyt. Pari tuntia pal-loilimme aloituspaikkaa etsien. Epätoivon alkaessa nousta ja illan pimetessä ryhdyim-

me tuijottelemaan jalkoihimme kivetyksellä. Siinähän oli karhuntassuja! Ja vaikkei ehkä uskoisi, niin reitti tosiaankin lähti ihan kes-keltä laskettelurinteitä.

Jo heti alkumatkasta meiltä otettiin luu-lot pois. Tunturia tunturin perään, tuulta ja tuisketta, liukkaita rinteitä ylös ja alas. Maisemat olivat mielettömän hienot kauas kaukaisuuteen, mutta helpoksi reittiä ei voi haukkua. Tahti oli melko hidastempoinen, mutta aikaahan meillä oli. Yöksi löysimme aina matkan varrelle rakennettuihin kotiin tai autiotupiin. Niillä pakkasilla ei ollut toivoa-kaan, että olisi laavuun jäänyt yöksi.

Matkan varrella oli yllättävän paljon mui-takin vaeltelijoita. Usein siis yhteen mökkiin ängettiin useamman porukan voimin. Jopa muutama slovenialainen ja tsekkiläinen oli-

vat eksyneet Lappiin. Heidän pettymyksek-seen kerroimme, ettei kota ole sauna ja ettei revontulia välttämättä aina näe.

Yksi isoimmista kysymysmerkeistä oli vedensaanti matkan varrella. Reitillä ei ol-lut mitään varsinaisia vesitäydennyspisteitä, joten vesi oli haettava luonnonvesistöistä tai lunta sulattamalla. Ensimmäisen kerran jaksoimme vielä yrittää veden kiehauttamis-ta nuotiolla, mutta savunmakuinen vesi ei oikein ollut mieleen, joten loppumatka tyy-dyttiin juomaan vesi sellaisenaan eikä ollut mitään ongelmia. Puolet matkasta kuljimme-kin Kuusamonkosken vartta.

Matkan puolivälin jälkeen 10 km päivä-vauhti muuttui 20–30 km päivävauhtiin, ete-neminen vauhdittui ja maasto helpottui (jos ei lasketa erästä juurakkopolkua, jossa sai

Karhun kierros 2014Olin haaveillut pääsystä Karhunkierrokselle jo useamman vuoden. En edes

ole varma, mistä idea oli alun perin tullut, mutta sinne oli pakko joskus päästä. Viime kesän roadtripillä otin asian kavereiden kanssa puheeksi ja sovimme, että mikäli saadaan koulujen lomat natsaamaan, niin syksyllä lähdetään. Ja

vähitellen aloitimme suunnittelun.

5Pohjan Puhuri

kompastella minkä kerkesi) eli kotimatkaa täytyi jo alkaa suunnitella.

Karhunkierroksen alku- ja loppupään välillä pitäisi kulkea bussi auringonnousun aikaan. Tämä tarkoitti, että viimeisenä iltana piti kävellä niin lähelle tietä kuin autiotupia vielä riitti, ja silti piti herätä viideltä yöllä tai-valtamaan pysäkille. Viimeiset kompuroinnit suoritettiin pilkkopimeässä juurakoissa 18 asteen pakkasessa. Fiilis oli mieletön, kun lopulta oltiin maalissa – me tehtiin se! Puo-litoista tuntia myöhemmin syväjäässä jou-duimme toteamaan, ettei bussia ilmeisesti tulekaan ja tilasimme taksin. Sanat eivät riitä kuvailemaan kuinka hienoa matkalla oli, se pitää kokea!

Tarinoitatutuilta

6 Pohjan Puhuri

Puutiset

Partiolehdenpäätoimittajana on aloittanut alajärveläissyn-tyinen Iina Leppäaho. Iinan kotilippukunta on Het-Patio Alajärveltä, Etelä-Pohjan-maalta, jossa hän taivalsi partiopolkua aina sudenpen-nusta lippukunnanjohtajaksi saakka.

Iina on tullut tutuksi myös Pohjanmaan Partiolaisten pestissä. ”Ehdin tehdä Pu-huria yhteensä melkein nel-jä vuotta ensin toimittajana ja sitten toimitussihteerinä. Siinä hommassa sain paljon kirjoituskokemusta, ja ajatus siitä, että haluan tehdä töitä viestinnän parissa vahvistui.”

Iina LeppäahoPartio-lehden

päätoimittajaksi

Iina kertoo.Tuolloin virinnyt innostus

poikikin Iinalle ammatin. Hallintotieteiden maisteriksi vastikään valmistunut Iina asuu nykyisin Espoossa ja työskentelee viestinnän teh-tävissä Kepa ry:ssa.

Vaikka maisemat ovat vuosien mittaan vaihtuneet paljonkin, on partio pysynyt osana elämää sen luomien mahdollisuuksien vuoksi. ”Partiossa on kiva välillä haastaa itseään tekemään uu-sia juttuja. Olen yrittänyt aina välillä pitää partiosta taukoa, mutta löytänyt itseni aika pi-an jostain uudesta hommasta.

Päätoimittajan pestiäkään en ollut suunnitellut etukäteen, vaan tartuin tilaisuuteen, kun sellainen sattui kohdalle.”

Edelleenkin Iina seuraa Pohjamaan partiotoimintaa muun muassa Puhurista, mutta näkisi pohjoisempia kuulumisia mielellään myös

Partio -lehdessä. ”Olkaa yhteydessä, kun piirin alu-eella tapahtuu jotain, mistä kannattaisi kirjoittaa Partio-lehteen. Otamme vastaan mielellämme juttuvinkkejä eri puolilta Suomea, vaikka kaikkia ei aina pystytäkään toteuttamaan.”

Hopeajoutsen myönnetty Maritta SipilällePitkäaikaiselle Lapuan partio-vaikuttajalle Maritta Sipilälle on myönnetty hopeajoutsen keväällä 2014. Hopeajout-sen ojennettiin Marittalle 25.10.2014 läheisten ja Par-tio-Ladyjen läsnäollessa. Pai-kalla olivat myös Valtteri Kar-hu ja Erkki Hakala Suomen Partiolaisista.

Maritta on ollut partio-lainen ja lippukunnan jäsen vuodesta 1967 asti. Hänen partiotaipaleensa alkoi Yli-härmän Partiolaisten riveissä ja nyt hän kuuluu lippukunta

Simpsiön Karhuihin. Hän on toiminut myös EPP:n piiri-johtajana yhdistymisen aikoi-hin ja sitä aikaisemmin hän on toiminut useissa pesteissä.

”Maritta on ollut vaikut-taja haasteellisissa johtajateh-tävissä ja hänen aatteellinen pohjansa on vahva. Hän on arvostettu, käytännöllinen partiopersoona. Maritta on innostava ja hiipunutkin par-tiolainen syttyy, palaa ja roi-huaa hänen läheisyydessään”, kertoo ansiomerkkitoimi-kunnan jäsen Asta Häyrynen.

7Pohjan Puhuri

PartiouutisetPuutiset

7Pohjan Puhuri

Pohjanmaan Partiolaisille ilmoittautuneista partiomyön-teisistä kirkkovaltuustoehdokkaista edustajiksi äänestet-tiin yhteensä yhdeksän.

Kirkkovaltuustoihin äänestettiin Taru Haaga Ylivieskan seurakunnasta, Elina Kemppainen Kuusamon seurakun-nasta, Jarmo Komulainen Tuiran seurakunnasta (Oulu), Pekka Koskinen Laihian seurakunnasta, Roy Mattson Tuiran seurakunnasta (Oulu), Jari Nieminen Vaasan suomalaisesta seurakunnasta, Saija Niemelä-Pentti Hau-kiputaan seurakunnasta, Tuomo Pesonen Kärsämäen seurakunnasta sekä Kari Vuollo Karjasillan seurakun-nasta (Oulu).

Lisäksi alueensa seurakuntaneuvostossa edustavat Jarmo Komulainen, Roy Mattson, Jari Nieminen, Saija Nieme-lä-Pentti ja Kari Vuollo.

Vuoden 2016 Finnjamboree sai nimekseen Roihu! Roihu on kaik-kien ikäkausien partioelämys, joka huipentuu kesällä 2016! Kaikki sudenpennuista aikuisiin pääsevät osallistumaan Roihun aktiviteet-teihin jo syksystä 2015 esimerkik-si koloilla, Roihu-viikonlopuissa ja SoMe-miiteissä. Kesän 2016 leirille pääsevät osallistumaan tarpojat ja sitä vanhemmat partiolaiset. Roihu on enemmän kuin iso kesäleiri!

Leirifiilikseen voi jo nyt päästä seuraamalla leirin verk-kosivuja tai sosiaalisen median kanavia. Erityisesti tam-mikuussa kannattaa pitää korvat ja silmät auki, sillä juuri sinä voit päästä tekemään vuoden 2016 makeinta par-tiotapahtumaa!

Woomal-projekti tulee päätökseen tämän vuoden lo-pulla. Vaikka projekti loppuukin, senegalilaiseen elä-mänmenoon voi edelleen tutustua Woomal 2 -projektin materiaalien avulla.

Jokaisesta partiopiiristä voi edelleen lainata 18-osaisen valokuvanäyttelyn ja Woomal 2 -tehtävät on nyt koko-naan uusittu partiopiireistä kuuluneen palautteen poh-jalta.

Tutustu aiheeseen osoitteessa woomal.partio.fi.

7Pohjan Puhuri

Alkavatko iltahartaudet kier-tää kehää? Onko kaikki ideat käytetty ja uusia ei enää keksi? Hengellinen jaosto on rien-tänyt lippukuntien apuun ja koostanut ihastuttavan Har-tauskirjan!

Kierrevihkoksi nidottu kirja tarjoaa 50 erilaista ilta-hartausmahdollisuutta eri ti-laisuuksiin, esimerkiksi viik-kokokoukseen, kristilliseen hartauteen ja leirihartauteen.

Jokaiselle lippukunnalle on varattu kaksi ilmaiskappalet-

Elisa lahjoitti Pohjanmaan Partiolaisten toimintaan 15 digikoulutapahtumissa käy-tettyä tablettia.

Näin maantieteellisesti laajassa piirissä etäyhteydet mahdollistavat laaja-alaisen suunnittelun ja sitä kautta laa-dukkaan tapahtuman. Tablet -laitteita tullaankin hyödyntä-mään erityisesti kokouksissa.

Kokouskäytön lisäksi tablet-laitteita tullaan käyt-

tämään myös piirin koulu-tuksissa, kuten esimerkiksi viestinnän sekä jäsenrekiste-rikoulutuksissa.

Lisäksi tabletteja voi hyö-dyntää muun muassa par-tiotaitokisoissa tehtävissä ja kisojen järjestelyiden tukemi-sessa. Esimerkiksi tarpojien taitopäivillä voisi olla vaikka-pa valokuvaustehtävä, jossa tabletteja voisi hyödyntää.

Sähköistä jelppiä piiritoimintaan

Hartauskirja on täällä!ta, mutta kirjoja on mahdol-lista tilata suurempi määrä alennettuun seitsemän euron kappalehintaan. Kirjoja ei lähetetä lippukuntiin auto-maattisesti, vaan lippukun-nat saavat omansa ottamalla yhteyden piiritoimistoon ja ilmoittamalla tarvitsemansa määrän ja toimitusosoitteen.

Piirimme ulkopuoliset lip-pukunnat eivät myöskään jää nuolemaan näppejään, vaan voivat tilata omansa kymme-nen euron hintaan.

8 Pohjan Puhuri

Teksti ja kuvat: Pyry Lahdenperä

Kasvot

Enpä olisi eräs viimekeväinen ilta tietokoneella istuskel-lessani arvannut, että yhden linkin klikkaus veisi minut syksyllä päiväntasaajan lämpöön niin uskomattomalle ja kokemusrikkaalle matkalle. Tästäkin matkasta saan osakseni kiittää partioharrastusta ja erästä partiolaista, joka ystävällisesti linkkasi Nuoret maailmalle -hankkeen Facebook-sivut piirimme vaeltajien ryhmään.

Hankkeen ideana on, että suomalaisnuoret lähtevät tutustumaan pakolaisleiriin Suomen pakolaisavun yh-teen kohdemaista, Ugandaan. Matkan jälkeen tehtä-vänämme on kertoa kokemuksistamme kouluissa ym-päri Suomen.

Ja niin seisoin Oulun lentokentän edustalla eräänä napakkana pakkasiltana matkatavaroinani rinkka ja reppu sekä kassillinen tuliaisia. Matkani Ugandaan oli siis alkanut.

Seuraavana päivänä varhain aamulla tapasimme koko reissuporukan kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Pian kentän hälinä vaihtui lentokoneen hurinaan kii-dättäen meidät ensin Amsterdamiin, jossa vaihdoimme konetta ja suuntasimme nokkamme kohti Ugandaa.

En ole eläessäni tuntenut sellaista ilmaa, joka oli tun-nollisesti odottanut meitä iltamyöhään saakka Enteb-ben lentokentällä. Tuntui kuin se olisi halunnut tunkeu-tua ihon joka syöveriin, oli se niin kosteaa ja lämmintä. Tuntui uskomattomalta olla todella Ugandassa, olla Afrikassa.

Ensimmäinen päivä meni mukavasti kulttuuriin tutustuessa, hostellimme lähiympäristöä tutkiessa ja ihmetellessä marketteja ja kauppakeskuksia turvatar-kastuksineen. Käytiinpä siinä moottoripyöräajelullakin tutustumassa Ugandan pääkaupunkiin Kampalaan.

Pakolaisleirissä NakivalessaMutta jotta pääsisimme itse matkan tarkoitukseen, hy-pätkäämme seuraavan päivän iltaan – hetkeen, jolloin saavuimme Nakivalen pakolaisasutusalueelle, jossa asuu 71 000 pakolaista seitsemästä eri kansalaisuudes-ta. Pienen ja tunkkaisen minibussimme köristellessä rautaisesta portista Suomen pakolaisavun keskukseen oli seurueemme jo hyvin väsynyt ja painui heti ruokail-

Enpä olisi eräs viimekeväinen ilta tie-tokoneella istuskellessani arvannut, että yhden linkin klikkaus veisi minut syksyllä päiväntasaajan lämpöönniin uskomattomalle ja kokemusrikkaalle

matkalle.

Pakolaisuuden monet

9Pohjan Puhuri

tuaan pehkuihin.Aamu koitti. Meidät suomalaisnuoret jaettiin pa-

reihin, joista kukin sai oppaakseen pakolaisnuoren, joka lähti näyttämään meille leiriä ja sen elämää. Minut ja parini Helmi ajettiin autolla hieman kau-emmaksi kaupungista harvempaan asutulle alueel-le. Matkan aikana saimme kuulla kymmeniä val-konaamaa tarkoittavia ”Muzungu”-huutoja. Tämä huuto ei kuitenkaan ole samankalskea kuin useiden tummaihoisista käyttämä vastaava termi. Muzungu toimi yleensä ilon kiljahduksena tai jonkinlaisena toivon pilkahduksena paremmasta. Lapset olivat usein haltioissaan meidät nähdessään ja juoksivat pitkän matkaa auton perässä. Osa vain katsoi suu auki ja ihmetteli valkoisia ilmestyksiä.

Päivän ohjelma oli lähinnä tutustumista erilaisiin nuorisoryhmiin, jotka toimivat pieninä harraste-porukoina. Joidenkin juttu oli jalkapallo, toisten konemusiikki ja kolmansien esimerkiksi saippuan valmistus. Ryhmien jäsenet olivat pakolaisnuoria, joilla oli samanlaisia haaveita kuin kenellä tahansa nuorella tässä maailmassa. Joku halusi olla opettaja ja joku autokorjaaja. Toiset halusivat palata koti-maahansa, kun toiset taas halusivat lähteä Ame-rikkaan. Heillä kaikilla oli paljon unelmia, mutta hyvin huonot puitteet lähteä tavoittelemaan niitä.

Partio kuuluu kaikillePari päivää kului, kunnes pääsimme Helmin kanssa todistamaan tärkeää totuutta: Missä on ihmisiä, siellä on partiolaisia! Odottelimme paikallisen koulun pihalla pian meitä tervehtimään tulevaa partioryhmää. Ryhmä lapsia järjestyi pihan toiselle puolelle jonoon selvästi johtajansa perään, joka huuteli käskyjä ja komentoja, leikitti ja laulatti. Niin he marssivat meitä kohti laulun rytmittäminä let-kassa ja huusivat omia partiohuutojaan. Heidän toimintansa oli säntillistä ja vaikutti jopa puoli-militaariselta, mutta lapset hihkuivat riemusta ja näyttivät nauttivan ryhmästään. Heidän johtajansa silmissä paloi into toimia juuri niiden lasten kanssa ja opastaa heitä hyvälle partiouralle.

Opetimme heille hieman suomalaisia partiope-rinteitä huutojen ja leikkien kautta, Helmi antoi partiojohtajalle heidän lippukuntansa huivin, ja päätimme tapaamisen sisaruspiiriin laulaen laulun Tää ystävyys ei raukene. Ja niin partioryhmä lähti samaan tahtiin kuin olivat tulleetkin letkassa kohti luokkahuonetta.

Vastaavissa merkeissä kuluivat päivämme Na-kivalessa. Loppuajan matkastamme vietimme tu-ristilomaa safarin ja pääkaupunkiin tutustumisen merkeissä. Matka oli kokonaisuudessaan niin an-toisa, että sellaista tuskin tulee äkkiä uudestaan eteen. Maailma vei minut monen uuden ystävän luo eikä saanut minua pelkästään kuulemaan ta-rinoita maailman ongelmista vaan antamaan köy-hyydelle ja pakolaisuudelle todelliset kasvot.

10 Pohjan PuhuriPohjan Puhuri

Vihreä lippu avuksiympäristökasvatukseen

Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjel-ma, joka on avattu myös vapaa-ajan toimijoille vuonna 2010. Toimintaa organi-

soi Suomen Ympäristökasvatuksen seura.

Teksti : Suvi TakalaKuvat: Elina Saloranta ja Markku Korhonen

Vihreä lippu -ohjelman kriteerit täyttä-vä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden. Pohjanmaan Partiolaisissa Vihreän lipun käyttöoikeus on Kelopojilla ja Limingan Niittykärpillä. Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat lasten ja nuorten osal-lisuus, ympäristökuormituksen vähen-täminen, kestävän kehityksen kasvatus, jatkuva parantaminen sekä yhteistyö ym-päröivän yhteiskunnan kanssa. Vihreä lippu on mahdollista saada sen jälkeen, kun suoritettu ohjelma on raportoitu Suomen Ympäristökasvatuksen seuralle. Lipun käyttöoikeus on voimassa kaksi vuotta.Oulussa toimiva Kelopojat on ensim-mäinen suomalainen lippukunta, joka on lähtenyt mukaan Vihreä lippu -toimin-taan. Kelopojille myönnettiin Suomen ensimmäinen partiolaisten ja vapaa-ajan toimijoiden lippu keväällä 2011. Lippukunnanjohtaja Elina Salorannan

mukaan ajatus toimintaan lähtemisestä syntyi hänen opintojensa kautta:– Ajatus lähti siitä, kun tein opinnois-sani ryhmätyötä talvella 2010 Vihreään lippuun liittyen. Ajattelin, että meidän lippukunnan jos jonkun pitäisi osallistua toimintaan, sillä ympäristökasvatus on ollut toiminnassamme vahvasti läsnä jo pitkään, Elina kertoo.Toiminta oli Elinan mukaan helppo aloittaa myös siksi, että Oulussa on to-della paljon kouluja ja päiväkoteja, joilla on Vihreä lippu -toimintaa. Vihreä lip-pu oli siis jo valmiiksi monille lapsille ja vanhemmille tuttu.Myös Limingassa molemmat yhtenäis-koulut ovat olleet Vihreässä lipussa jo vuosia, joten lapset ja nuoret ovat pys-tyneet jatkamaan ympäristöasioita luon-tevasti partiossa. Limingan Niittykärppi-en seikkailijaosaston johtaja Ulla-Maija Lumme kertoo, että Limingan Niitty-kärpät on mukana Vihreässä lipussa nyt

toista vuotta. Ensimmäisen lippunsa he saivat viime keväänä.

Lapset ja nuoret suunnitteluraatiinSekä Oulussa että Limingassa ollaan sitä mieltä, että Vihreä lippu -lippukunnan toiminta ei eroa kovin paljoa tavallisen lippukunnan toiminnasta, koska ym-päristö on vahvasti esillä myös partio-ohjelmassa. Vihreä lippu -toiminnassa tärkeässä roolissa on se, että lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan toimin-taan. Erillinen ympäristöraati suunnit-telee toimintaa, jolloin jo sudenpentu pääsee vaikuttamaan koko lippukunnan toimintaan. – Meidän lippukunnassamme ympä-ristöraati on esimerkiksi anonut halli-tukselta rahaa kierrätysastioita varten. Vaikka kyseessä ei ollut iso summa, oli anomuksen laatiminen opettavainen ti-lanne, Elina kertoo.Myös Limingan Niittykärpissä lasten

11Pohjan Puhuri

ja nuorten osallistaminen on toiminut hyvin. Ulla-Maijan mukaan nuorista ja lapsista koostuva raati suunnittelee ja toteuttaa ohjelmaa sekä arvioi tuloksia. Aikuisista koostuva tiimi asettaa kasva-tukselliset tavoitteet ja valvoo, että niissä suurin piirtein pysytään. Myönteisiä tu-loksiakin ohjelmalla on ollut:– Monet vanhemmat ovat kertoneet, että lapset pistävät heitä järjestykseen kierrätysasioissa, Ulla-Maija sanoo.Vihreän lippu -ohjelma saa kehuja mo-lemmilta lippukunnilta. Kelopojissa huomiota on kiinnitetty esimerkiksi ta-pahtumien ruokaostoksiin:– Nykyisin ostamme mahdollisuuksi-en mukaan kotimaisia lähellä tuotettuja tuotteita sekä luomua tai reilua kauppaa.

Lisäksi kiinnitämme huomiota tuottei-den pakkauksiin, jotta syntyisi mahdol-lisimman vähän pakkausjätettä, Elina selittää.Limingassa puolestaan on tänä syksynä hyödynnetty ahkerasti käynnissä olevaa vesiteemaa: kaikkien syksyn yöretkien ai-kana kierretään vesipolkua, jolla opitaan veden merkityksestä ihmiselle, luonnolle ja koko maapallolle. Jouluoperaatiossa aiheena on Liminganjoki eliöineen ja ominaisuuksineen.– Seimi värkätään jokivarteen ja pukki-kin siellä luuraa, Ulla-Maija paljastaa.

Mukaan lähteminen kannattaaMolemmissa lippukunnissa kannuste-taan muitakin lähtemään mukaan Vihre-

ään lippuun. Vaikka ympäristökasvatus ei ole partiossa uusi asia, moni ei tule edes ajatelleeksi, kuinka iso osa partio-ohjelman aktiviteeteista liittyy ympäris-tökasvatukseen. Raportoinnistakaan ei kannata liikaa murehtia, sillä sekä Ulla-Maijan että Elinan mukaan vapaa-ajan toimijoiden lomakkeet ja vaatimukset ovat helpompia kuin koulujen ja päivä-kotien.– Mahtavaa, että piiristämme löytyy Suo-men kaksi ensimmäistä lippua ja toivot-tavasti tulevaisuudessa myös useampi, Elina iloitsee.

Miten mukaan?

Ohjelmaan ilmoittaudutaan tekemällä alkukartoitus ja sen jälkeen toi-mintasuunnitelma. Kun suunnitelma toimintavuoden loputtua on to-teutettu, siitä raportoidaan. Jos raportti hyväksytään, saa lippukunta Vihreän lipun.

Toiminnassa valitaan teema, jota toteutetaan vähintään vuosi ja enin-tään 1,5 vuotta. Kolmen teeman jälkeen voi anoa siirtymistä kestävälle tasolle, jolloin aiempia teemoja ylläpidetään. Toiminta aloitetaan perus-teemalla ja kestävälle tasolle siirryttäessä kolmesta teemasta vähintään kahden pitää olla perusteemoja. Perusteemoja on kolme: vesi, energia ja jätteiden vähentäminen. Vapaavalintaisia teemoja on neljä: lähiympä-ristö, kestävä kulutus, yhteinen maapallo ja terve elämä

Limingan Niittykärpät ovat tehneet keväällä jätteiden vähentämi-nen -teeman ja heidän uuden projektinsa teemana on vesi. Kelopojat puolestaan ovat tehneet kolme teemaa (jätteiden vähentäminen, vesi ja lähiympäristö).

Lue lisää toiminnasta Vihreän lipun sivuilta: www.vihrealippu.fi/vl.

Vihreän lipun plussat ja miinukset

+ paljon hyvää materiaalia saatavilla+ selkeä ja järkevä kokonaisuus+ uusi näkökulma perinteiselle ohjelmalle+ antaa ryhtiä toimintaan+ opettaa elämään kestävästi+ yhdistää eri-ikäisiä toimimaan yhdessä+ retkien ja leirien teemat ovat valmiina

– maksullisuus– vaativuus– raportointi voi tuntua työläältä– on sovellettava partioon erikseen, koska ohjelma on tehty päiväkodeille ja kouluil- le

12 Pohjan Puhuri

Nuoret pääsivät päättämään partiolaistentärkeimmassä kokouksessa

Voi olla, että olen väärässä, mutta ehkä sinäkin olet partiossasaattanut lähteä mukaan johonkin uuteen hetken mielijohteesta.

Minulle taitaa käydä niin melko usein.

Eräs tällainen sattumus tapahtui hieman ennen piirin syyskokousta, kun luin net-tisivuilta etsintäkuulutuksen: vaeltaja, lähde Mikkeliin Suomen Partiolaisten jäsenkokoukseen. Mikä ihmeen jäsen-kokous, mietin, mutta niinhän siinä kävi, että syyskokouksessa Oulussa olin yksi mukaan äänestetyistä.

Jäsenkokous pidetään kahden vuo-den välein. Jokainen piiri lähettää ko-koukseen tietyn määrän delegaatteja, eli edustajia, joiden tehtävä on ajaa oman piirinsä etua. Tänä vuonna jäsenkoko-uksessa, tuttavallisemmin ”jässärissä”, oli aiheena uuden strategian ja toimin-tasuunnitelman hyväksyminen, sääntö-muutos ja tietysti Suomen Partiolaisten puheenjohtajiston valinta.

Kuten joillakin ihmisillä on ennakko-käsityksiä partiolaisista (”ne tekee sol-muja ja on metsässä”), oli minulla omat mielikuvani jäsenkokouksesta (”hirve-

än virallista, sedät istuvat ansiomerkit rinnuksissa kiiluen”). Vaikka Mikkelin viikonlopussa näkyi myös konkaripar-tiolaisia, oli tänä vuonna mukana myös paljon meitä alle 23-vuotiaita ja ensiker-talaisia, kiitos ”nuoret eturiviin” -tee-man. Verrattuna vaikkapa lippukunnan hallituksen kokoukseen, oli kokousti-lanne tietysti virallisempi, mutta sama partiomainen fiilis oli koko ajan läsnä. Partiolaisten joukossa kun tunnetusti on melko rentoja tyyppejä!

Meidän piiristämme edustajia oli mu-kana neljätoista, joista kerrallaan rivissä istui aina kymmenen. Kokous pidettiin auditoriossa, jossa jokaiselle piirille oli varattu omat istuinpaikkansa. Sali oli täynnä partiopaitoihin ja piirihuiveihin pukeutuneita ihmisiä. Paikkamme si-jaitsivat vähän taaempana salissa, mistä olikin oikein hyvät näkymät. Istuimme kahden suuren piirin välissä; edessäm-

me Häme ja takanamme Pääkaupunki-seudun Partiolaiset. Tunnelma oli kuin suurleirillä: jokainen piiri oli kuin savu, josta uteliaana tiirailtiin naapurisavujen toimia.

Bongasin aika monta partiokaveria kokouksesta, vaikka vain ihaillen seura-sin vierestä, kuinka paljon toisiaan van-hat konkarit tunsivat.

Turhaan jännitin, kuinka hyvin pär-jäisin ja ymmärtäisin käsiteltäviä asioita. Kokouksessa pysyin kärryillä, osallistuin äänestykseen, kuuntelin innoissani pu-heenvuoroja – ja pääsinpä kerran itsekin pitämään kannatuspuheenvuoron! Jäs-särissä tarjolla oli tarjolla hyvää ruokaa ja tilaisuuksia tutustua Suomen muihin aktiivisiin partiolaisiin. Suosittelen jä-senkokousta, hauskempaa kokousta tuskin löytää!

Teksti: Viivi SeppänenKuvat: Riitu Kerola ja Kaisa Huttunen

13Pohjan Puhuri 13

pestaa

LämmitystiimiläisiäOletko kyllästynyt palemaan talvel-la? Kärsitkö huonosta ääreisveren-kierrosta? Ei hätää, sillä Tuiskun kuu-mimmassa tiimissä on vielä paikkoja vapaana.

Tehtäviin kuuluu veden, rakennusten ja saunan lämmitystä sekä polttopui-den kuljettamista. Tämä pesti ei jätä ketään kylmäksi!

Yhteys: Janne Törmälä,040-8415293, janne.tormala@gmail.com

KierrätystiimiläisiäLuvassa on simppeliä hommaa te-keville ihmisille, mitään erityistaitoja ei tarvita. Tehtävänä huolehtia leirin siisteydestä ja kierrätyssysteemistä, työtehtävät määrittyvät tarkemmin lähempänä.

Seura on tietysti priimaa, ja aikataulu-ja voidaan sumplia niin, että on mah-dollista osallistua vaeltajaohjelmaan. Mahdollisesti tehdään myös yhteis-työtä hygieniatiimin kanssa.

Yhteys: kierrätysmestari Essi Mäyrä050 4324725, essi.mayra@omanetti.fi

HygieniatiimiläisiäRuokailualueen siisteyden ja pesu-paikkojen ylläpitoon tarvitaan paljon porukkaa, kun syöjiä tulee jonossa. Saunalle saunotusmestarit pitämään huolta että kaikki sujuu kuin valssi. Bajamajojen päivittäinen siivouspo-rukka on tärkeässä asemassa. Aiem-paa kokemusta ei tarvita vain reip-paita yli 18-vuotiaita! Pestit eivät vie koko aikaasi leiristä.

Yhteys: Alisa Luomanmäki, 044-3228839, alisa.luoma@hotmail.fi

Ohjelman tekijöitäTuisku 2015 ei olisi mitään ilman haus-kaa ohjelmaa. Ohjelma ei kuitenkaan synny itsestään, vaan kaipaa tekijöitä ja haussa on varsinkin tiimiläisiä eri ohjelmalaaksoihin. Haussa vaeltaja -ikäkauden partiolaisia, jotka voivat toimia seikkailija-, tarpoja-, ja samo-ajalaaksossa pestiläisenä. Vaeltajille järjestetään myös omaa ohjelmaa, joten leiri ei ole pelkkää työntekoa. Tule siis mukaan mahtavaan tiimiin tekemään talvileiri Tuiskusta unohtu-maton kokemus!

Yhteys: ohjelmapäällikkö Tommi Kippola,tommi.kippola@pohjanmaa.partio.fi

JärjestyksenvalvojiaTuisku 2015 talvipiirileiri kaipaa jär-jestyksenvalvojia, etusija kortillisilla.

Muuten tehtävään vaaditaan 18 vuo-den ikä.

Yhteys: turvallisuuspäällikköJari Huhtakallio, jari.huhtakallio@pohjanmaa.partio.fi0400 758596

KeittiötiimiläisiäTarjoamme halukkaille mahdollisuu-den päästä kokeilemaan leirikeitti-össä työskentelyä kokeneiden kon-kareiden rinnalla sekä leirin parhaan mestarin alaisuudessa.

Ainoa vaatimus on partiolaisen asen-ne tahdon tehdä parhaani! Keittiös-sä työskennellään kahdessa vuoros-sa, joten pestin ohessa on edelleen mahdollisuus osallistua esim. myös vaeltajaohjelmaan!

Yhteys Ville Yrjänään, ville.yrjana@kotinet.com, 0500 940 382

14 Pohjan Puhuri

Pienellä porukalla saadaansuuret kuviot haltuun

Joka keskiviikko Oulun Karjasillan kirkon kellariin kokoontuu noin 50 sudenpentua johtajiensa kanssa. Kokoukset saattavat olla meluisia,

mutta kaikki saadaan hoitumaan.

Pohjolan Pirteiden sudenpentuosaston johtajat Päivi ”Käpy” Sarajärvi, Timo Valtanen ja Saara ”Jussa” Pajunpää joh-tavat kolmea laumaa, jotka koostuvat 1.–3.-luokkalaisista tytöistä ja pojista. Tilanne ei aina ole ollut tällainen. Lip-pukunnasta nimittäin lähti akeloita iso joukko pois, jolloin jäljelle jääneet eivät voineet pitää edes yhtä olemassaolevaa laumaa toiminnassa. Pienen suostutte-lun jälkeen kaksi vanhaa akelaa saatiin palaamaan. He eivät kuitenkaan pysty-neet osallistumaan joka viikko kokouk-siin.

Pohjolan Pirteissä huomattiin, että ai-kuisia löytyy, mutta he eivät halunneet

pakonomaisesti sitoutua viikottaiseen läsnäoloon. PoPin kasvava lippukunta, eli kasvavat toimintaryhmät vaativat siis lisää aikuisia mukaan toimintaan.

Toimintamalli helpottaa kokouksiaSudenpentujohtajat ovat todenneet hyväksi, että kaikki sudenpennut ko-koontuvat samana iltana. Ensimmäisen vuoden sudenpennut kokoontuvat en-sin tunniksi, jonka jälkeen vanhemmat sudenpennut kokoustavat puolitoista tuntia.

Välillä ohjelma tehdään erilaisina toi-mintapisteinä eri puolilla koloa tai pihal-la. Johtajat ovat sopineet toimintakauden

alussa vastuuvuorot, kuka milloinkin on paikalla. Johtajien tehtävä ei kasva liian isoksi tai sitovaksi, ja jotkut jopa tulevat kokouksiin ”vapaavuoroillaan”.

Sudenpentuosaston vastaava akela Jussa varmistaa, että kaikille kerroille on riittävästi johtajia. Jussa myös ylläpitää sudenpentujen toimintasuunnitelmaa. Hän on myös tiiviissä yhteistyössä van-hempien kanssa. Yhteydenpito Jussan, Käpyn ja Timon kesken on tiivistä, sillä heidän tulee tietää, mitä kokouksissa on tapahtunut. Kolmen porukkaan on saa-tu aikuisia mukaan, sillä esimerkiksi tänä syksynä yhdeksän akelaa on pyörittänyt sudenpentuosastoa.

15Pohjan Puhuri

Teksti: Tiia HyväläKuvat: Ilpo Salo

Monenlaista johtamistaPohjolan Pirteiden sudenpentujen joh-tajia kannustetaan kouluttautumaan omaan pestiinsä. Kokouksissa tulisi ol-la vähintään yksi kokeneempi johtaja, joka toimii säännöllisesti viikottaisessa toiminnassa. Mukaan johtamaan otetaan kuitenkin kaikki halukkaat aikuiset, ja myös lasten vanhemmat ovat tervetul-leita tutustumaan akelana toimimiseen. Vuosi vuodelta mukaan on tullutkin lisää aikuisia. Toimintaan on Jussan, Käpyn ja Timon mielestä helppo ottaa ei-vielä-partiolaisia ja vanhoja partiolaisia, sillä kokeneet akelat voivat toimia samalla luotseina ja partio-ohjelmaan perehdyt-täjinä.

Akelat eivät ole ainoita, jotka saavat johtamistehtäviä. Myös viimeisen vuo-den siirtyvät sudenpennut saavat opet-taa nuorempia ja näyttää esimerkkiä. He saavat myös pieniä vastuullisia tehtäviä. Kokouksissa ja retkillä avustavat myös ryhmänohjaajakoulutuksen, ROK:in, koulutettavat. Alussa lapsilla voi olla kova työ opetella useampi johtaja, mut-ta kasvot tulevat kyllä tutuiksi vuoden mittaan.

Kaikille mukavaa tekemistäSuuri sudenpentulauma on jaettu ryh-miin iän mukaan. Jokaisella ryhmällä on

oma nimi ja huuto. Pääsääntöisesti kaik-ki ryhmät suorittavat samaa ohjelmaa, mutta oman ikäänsä sopivalla vaikeus-asteella. Jotta kaikki saisivat suoritettua mahdollisimman monipuolisesti erilaisia jälkiä, ohjelmaa vaihdetaan vuosittain. Apua siirtyvien sudenpentujen ohjel-maan saadaan myös seikkailijaosastolta.

Yhtä aikaa toimivien ryhmien työs-kentely on suunniteltava niin, että kai-kille riittää mielekästä tekemistä. Vaih-televuutta saadaan muun muassa pihalla pidettävistä aktiviteeteista. Toiminta on saatu monipuoliseksi, koska mukana on monenlaista osaajaa. Isommat suden-pennut saavat haastetta, kun he joutu-vat huolehtimaan pienemmistään. Näin samalla sudenpennusta asti kasvatetaan johtajuuteen, sekä kantamaan vastuuta toisistaan ja itsestään. Isolla porukalla saadaan aikaan isommat leikit, ja esi-merkiksi erilaiset rakentelutehtävät ovat omiaan suuremmalle joukolle. Vaikka lapsia on paljon ja johtajilla on iso urak-ka oppia tuntemaan heidät yksilöinä, on erityislapsillekin riittänyt lisäkäsiä ja kuuntelevia korvia.

Sudenpennuille riittää tapahtumiaLippukunta järjestää sudenpennuilleen useita tapahtumia vuoden aikana. Suden-

pennut osallistuvat lippukunnan leireille samalla tavalla kuin muutkin ikäkaudet. Pohjolan Pirteät järjestävät keväisin su-denpentuosaston oman talvileirin, jossa he yöpyvät telttamajoituksessa. Viime kesänä pidettiin Toimareiden kanssa yhteisleiri Pilssirotta, jossa sudenpennut osallistuivat parin yön osuudelle.

Pohjolan Pirteiden perinteeksi muo-dostunut suunnistusviikko kannustaa myös sudenpennut suunnistamaan maastossa ja syksyllä he pääsevät Rum-putusrankkuri-nimiseen kaupunkisuun-nistukseen. Tänä vuonna sudenpennut ovat tutustuneet muun muassa Oulun kaupungintaloon ja kaupungin merkittä-viin nähtävyyksiin kotiseutujäljen suorit-tamiseksi. Perinteisesti syyskausi pääte-tään kaupunkivierailuun ja puurojuhlaan pikkujoulun merkeissä, ja vastaavasti ke-vätkauden päättää kakkukilpailu, jossa tuomaristo palkitsee maukkaimmat ja kauneimmat luomukset. Viimeksi vii-meisen vuoden sudenpennut nappasivat komeimman kakun pokaalin!

16 Pohjan Puhuri

Teksti: Katariina Mäkiniemi Kuva: Meeri Rasivirta

Oululaisessa lippukunnassa Pohjan Vei-koissa on pyörinyt joulupukkitoiminta varainhankintamuotona jo reilut 80 vuotta. Toiminta oli ennen suhteellisen vakaata ja hyvä varainhankintakeino poi-kalippukunnalle, jossa pukin tehtävät olivat pakollisia lippukunnan naimatto-mille miehille.

Lippukunnan viestintävastaavan An-niina Haanpään mukaan joulupukkeja saa nykyisin vuosittain etsiä joka kolos-ta: ”Lippukunnan johtajat soittelevat lippukunnan vähemmän aktiiviset, po-tentiaaliset jäsenet läpi sekä rekrytoivat kavereitaan pukeiksi.”

Joulupukkitoiminta kohdistuu joulu-aattona yksityisiin koteihin, mutta myös pikkujoulukeikkoja on tehty esimer-kiksi yrityksille, yhteisöille, perheille ja päiväkodeille. Joulupukiksi lähteminen ei edellytä aiempaa kokemusta, sillä puk-kipalvelusta vastaavat tontut kouluttavat uudet pestiläiset yhdessä aiemmin jou-

lupukkeina toimineiden kanssa. Tont-tujen tehtäviin kuuluvat myös palvelun mainostus, paikkojen myynti, pukkien varusteista huolehtiminen sekä raha-asioista vastaaminen, joten itse joulu-pukin vastuulle jää kuskin hankkiminen ja kotien kiertäminen joulumieltä levit-täen. ”Tonttujen tehtäviä hoitaa yleensä pääasiassa kaksi henkilöä, jotka tietenkin saavat lippukunnan muulta johtajistolta apua”, Anniina täsmentää.

Keikkojen hinnoista 25 prosenttia menee joulupukille, joka saa lisäksi kilo-metrikorvaukset koteihin tehdyistä mat-koistaan. Hinnat tarkistetaan vuosittain ja ne määritellään suuntaa antavasti ylei-sen hintatason mukaan, mutta muutoin joulupukkivierailun hinnat ovat pitkälti omantunnon määräämiä. Loput tulois-ta saa lippukunta. Toisista lippukunnis-ta joulupukkitoimintaan osallistuneet voivat ohjata keräämänsä varat myös oman lippukuntansa kassaan. Varainke-

ruumuotona joulupukkipalvelu onkin ollut Pohjan Veikoille tuottoisaa, sillä joulupukkipulasta huolimatta lippukun-ta on kerännyt toiminnallaan vuosittain tuhansia euroja. Toiminnasta aiheutuvat kulut tulevat joulupukkien palkkioiden lisäksi mainonnasta, varusteiden ylläpi-dosta sekä puhelinpäivystyksestä.

Jotta joulupukkeja saataisiin lähte-mään mukaan varainkeruuseen, on markkinoinnilla tärkeä merkitys. ”Pe-rinteisesti toimintaa on mainostettu lehti-ilmoituksilla ja kauppoihin jaetuilla ilmoituksilla”, Anniina kertoo. Markki-nointi on levinnyt myös nettisivuille ja Facebookiin, mutta joulupukki on säi-lynyt joulupukkina aikojen modernisoi-tumisesta huolimatta.

Jos itse kiinnostuit joulupukin hom-mista ja asut Oulun alueella, laita viestiä osoitteeseen pohjanveikot@onmky.fi!

Joulupukkitoimintaajo vuodesta 1930

Monissa lippukunnissa hyödynnetään tehokkaasti vuoden kohokohtia varainkeruutoi-minnassa. Joulunalusaika antaa lisämahdollisuuksia saada sekä lippukunnalle

varoja että joulumieltä itselle ja muille!

17Pohjan Puhuri

Tule mukaan piiritoimintaan!

PJ-kouluttajaksi?Partiojohtajan peruskursseille v. 2015 on yksi kouluttajan paikka vapaana. Tehtä-vään vaaditaan partiojohtajan valtakirja, kokemusta partiojohtamisesta lippukun-nassa sekä intoa kouluttamiseen! Jaosto perehdyttää uuden kouluttajan tehtä-viin.

Lisätietoa ja yhteydenotot Jutta Karhulle, jutta.karhu@pohjanmaa.partio.fi

Mukaanaluetoimintaan!Eikö elämässäsi ole tarpeeksi partiota? Ei hätää! Nyt etsitään alueohjaajia alueille 1, 6, 7, 8 ja 10. Haussa on myös lippu-kuntajaoston puheenjohtaja ja jäseniä eri puolilta piiriä. Tutustu piirin sivuilla: www.pohjanmaa.partio.fi/lippukunnat/aluetyo/

Lisätietoja antaa Raisa Lindeman,raisa.lindeman@pohjanmaa.partio.fi

Pohjan PuhuriintoimittajiaPohjan Puhuriin etsitään nyt uusia ja innostuneita toimittajia! Puhurin toimit-tajat pääsevät kirjoittamaan mielenkiin-toisia artikkeleita ja osallistuvat lehden suunnitteluun. Toimittajana pääset käsik-si piirimme polttaviin puheenaiheisiin ja nostamaan sinua kiinnostavia asioita jul-kisen sanan keskiöön. Toimittajien pestit ovat kaksivuotisia ja aloittaa voi vaikka heti.

Lisätietoja: päätoimittaja Tiia Tuhkasaari (tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi)

Kansainvälisyysjaostonpuheenjohtaja ja jaostoon jäseniäKansainvälisyysjaostoon kaivataan uusia

ja innokkaita tekijöitä.

Lisätietoja jaoston toiminnasta ja tulevai-suuden suunnitelmista saa janne.tervas-kanto@pohjanmaa.partio.fi

Ikäkausikoulutusjaoston puheenjohtajanpesti Mikäli Sinulta löytyy tietämys ikäkausista ja kokemusta kouluttamisesta sekä halua päästä kehittämään piirimme ikäkausi-koulutuksia, laita hakemuksesi pj:n pes-tiin.

Lisätietoja:

suvi.lempiainen@pohjanmaa.partio.fi

Ikäkausikoulusjaoston jäseniäOnko sinulla kokemusta akelan- tai sam-mon pestistä? Tai löytyykö sitäkin enemmän innostusta tietää asiasta lisää? Vai haluaisitko tulla mukaan uudista-maan luotsikoulutusta?

Ikäkausikoulutusjaosto, IKKJ, kouluttaa lippukunnan avaintyypit: akelat suden-pentulaumoja johtamaan ja sammot seikkailijajoukkueiden johtajiksi sekä luotsit tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikä-kausiin.

Jaoston kouluttajana osallistut kurssien suunnitteluun ja toteutukseen sekä pää-set kehittämään niitä yhä paremmiksi. Kurssit järjestetään yleensä viikonlop-puna ja yhdessä sovimme ketkä milläkin kurssilla kouluttavat. Piirin toiminnassa saat tutustua laajaan joukkoon iloisia partiolaisia niin kursseilla kuin piirin muussakin toiminnassa.Jos olet halukas oppimaan ikäkausista lisää ja kouluttamaan sen muillekin, ota reippaasti yhteyttä.

Ilmiantautumiset osoitteeseen suvi.lempiainen@pohjanmaa.partio.fi

Tarpoja- sekävaeltajaohjelmaohjaajaPiirin ohjelmaryhmä etsii ohjelmaohjaa-jaa tarpojille ja vaeltajille. Tehtävänä on huolehtia, että piirissämme on tarjolla tarpojille ja vaeltajille laadukasta ohjel-maa. Kiinnostaisiko sinua tarpojien tai vaeltajien toiminnan suunnittelu tai or-ganisointi?

Suomen Partiolaiset järjestävät ohjel-maohjaajakoulutusta, jonne on mahdol-lisuus lähteä mukaan. Pestin vastaanot-tavien koulutuksen maksaa piiri. Ota yh-teyttä ohjelmaryhmän puheenjohtajaan ja tule mukaan iloiseen joukkoomme!

Lisätietoja: Satu "Soppa" Kivelä, satu.kivela@pohjanmaa.partio.fi, 050 - 404 2139

Veriguud-projektivastaavaPiirin verenluovutus kampanja on jo pe-rinne. Jos verenluovutuskampanja on sinulle sydäntä lähellä oleva asia ja koet, että sinä voisit panostaa hieman projek-tiin tai jos sinulla olisi jatkokehitysideaa projektille, olet silloin etsimämme henki-lö! Projektin voi toteuttaa yksin tai kerätä ympärilleen työryhmän.

Lisätietoja projektista saat projektin ai-koinaan aloittaneelta antti.kerola@pohjanmaa.partio.fi sekä-pohjanmaa.partio.fi/toiminta/veriguud/

MukaanprojektitoimintaanPartiotaitojen syysmestaruuskilpailuihin 2016 etsitään johtajaa ja tekijöitä piirin eteläosasta.

Lisätietoja: Pekka Väkiparta, pekka.vakiparta@pohjanmaa.partio.fi

18 Pohjan Puhuri

Erätaito 1,5 (Tuisku edition) 13.-15.2. YliKiiminki (tarpoja, samoaja, vaeltaja ja aikuinen)

ET 1,5 on Tuiskulle valmistava erikoiskurssi. Sen aikana opitaan talvileirillä tarvittavat perustaidot, jotta osallistujat voivat tur-vallisin mielin tulla piirin talvileirille. Kurssia suositellaan kai-kille, joilla on epäilyjä siitä, että onko talvileirillä olo oma juttu.

Kohderyhmä: 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat partiolaisetHinta: 40€Järjestäjä: ErätaitojaostoLisätietoja: Juhani Hopkins, juhani.hopkins@pohjanmaa.partio.fiVIP: 15.1.

Partiokouluttajakoulutus 20.-22.3. Muhos (vaeltaja, aikuinen)

Partiokouluttajakurssilla on tavoitteena kehittää kouluttajataitoja, jotta voisit paremmin kouluttaalippukunnan tai piirin kursseilla. Kurssilla harjoi-tellaan ja arvioidaan ihan oikeasti kouluttamista eli koulutusrupeamien toteuttamista. Samalla käy-dään läpi kokonaisen koulutustapahtuman, vaikka ROKin läpivientiä. Näitä käsitellään nimenomaan partion näkökulmasta. Lisäksi paneudutaan siihen miksi, mitä ja miten koulutetaan partiossa, erityi-sesti unohtamatta arvopohjaa.

Kaikki osallistujat valmistelevat ennakkotehtävä-nä pienen koulutusrupeaman.

Kurssi käsittää seuraavat koulutuskokonaisuudet:- partio ®- koulutusrupeaman suunnittelu, toteutus ja ar- viointi- koulutustapahtuman johtaminen

Kohderyhmä: Piirin ja lippukuntien kouluttajat ja sellaiseksi haluavat.Hinta: 50€Järjestäjät: KoulutusryhmäLisätietoja: Jarmo Komulainen, jarmo.komulainen@ pohjanmaa.partio.fiVIP: 15.1.

Puolen vuoden verkkomediapestiOsaatko kirjoittaa tai osaatko koodata? Kiinnostaako verkkomedia?

Teen Ko-Gin kehittämistehtävänäni Puhurista verkkoversion, jossa voi klikkailla ja availla juttuja. Haluaisitko olla mukana kokeilemassa, kuinka siinä käy? Projekti kestää tammikuusta kesäkuuhun 2015, sisältää kuukausittaiset etäpalaverit, juttu-jen tekoa, koodausta ja yhden tapaamiskerran (maaliskuu).

Ota yhteyttä!tiia.tuhkasaari@pohjanmaa.partio.fi

Kuvat: Meri Rasivirta

19Pohjan Puhuri

VALTIAS 2015Kunnanjohtaja Marko Ovela (@Valtias2015) ja muut myräkkämäkeläiset kutsuvat kaik-ki yli 11-vuotiaat Pohjanmaan Partiolaiset (ja vähän muutkin) Lapualle partiotaitojen talvimestaruuskilpailuihin 7.-8.2.2015! Yli 18-vuotiaille on tarjolla myös pinkki eli ren-tosarja.

Marko Ovela on ihastunut Lapuaan. Hän on lukenut kaikki saatavilla olevat Lapuan historiikit, kirjoittanut niin paljon statuspäivityksiä eteläpohjanmaan murteella, että hänen Facebook-tilinsä blokattiin, ja tavannut Lapuan kaupun-ginjohtajaa niin monesti, ettei hänen tapaamispyyntöi-hinsä enää vastata. Vakuuttuneena Lapuan esimerkilli-syydestä hän päätti hakea Myräkkämäelle ja Lapualle ystävyyskuntien statusta.

Ikävä kyllä Ovelan neuvonantajalla, konsultti Neuvok-kaalla, oli huonoja uutisia, sillä ystävyyskunta voi sijaita vain toisessa valtiossa. Ovelalla oli siis vain yksi vaihtoeh-to: Myräkkämäen tulee julistautua itsenäiseksi valtioksi, jotta orastava ystävyyskuntasuhde voidaan pelastaa. Sa-malla Ovelasta tulisi Myräkkämäen valtias. Ovelasta suun-nitelma oli loistava. Ikävä kyllä kaikki myräkkämäkeläiset eivät ole samaa mieltä, ja kunnassa onkin alkanut kuplia pinnan alla…

Valtias-talvikisoissa mukana on seitsemän sarjaa: orans-si, vihreä, sininen, punainen, ruskea, harmaa sekä rento-sarja pinkki, jonka tehtävät ja reitti ovat samat kuin SiPu-sarjoilla. Kisoissa noudatetaan PP:n partiotaitokilpailujen sääntöjä ja SP:n turvallisuusohjeita. Osallistujilla tulee olla SP:n vuoden 2015 jäsenmaksu maksettuna, paitsi pinkki-sarjassa, jossa vain yhdellä 3-4-henkisen vartion jäsenellä tarvitsee olla voimassaoleva jäsenyys.

Ilmoittautuminen hoidetaan piirin sivujen kautta 20.1. mennessä; jälki-ilmoittautumisissa ota yhteys kilpailun johtajaan. Hinta on 45€ (OrVi) tai 60€ (muut). Piiri laskut-taa lippukuntia ilmoittautumisten mukaan. Lisätietoa ja sarjajako löytyy kisojen nettisivuilta. Kisajohtaja on Jo-hanna Männistöltä (johanna.mannisto@outlook.com tai 050-338 4196). Kisat järjestää Simpsiön Siskot, Simpsiön Karhut ja piirin kilpailujaosto.

Pohjan Veikkojen Minkit-vartio ja Vaasan Partiotyttöjen Wilperit-vartio pitävät hallussaan OrVi-sarjojen kiertopal-kintoja.

Ota osaa tapahtumiin jo ennen kisaa!- #valtias2015- facebook.com/valtias2015- pohjanmaa.partio.fi/valtias2015- Ovelan Twitter: twitter.com/valtias2015

TEHTÄVÄLUETTELO OrVi SiPu+Pi RuHaKädentaidot Valtapalli X X XHeinäpesä - X XVastarinta - X X(Epä)vakaa tulisydän X X X

Partio- ja erätaidotKahlitut X X XMyko-myko-mössö X - -Kiisket kuumiksI X - -Näkijä - X XVegaanipaholainen - X XHerne vai Hästens? - X XSoy Veto - X X

EnsiapuMielikuvaharjoitus X X XOhops! X X X

Suunnistus ja arvioTilannekartoitus X X XTäpö Malli X X XLatva-Liisa - X XPorttisportti - X X5. synti/tiktak - X X

YllätysRusinanpoimintaa X X XHuuheloottemahan X X XZen - X XSyttyvä äly - - X

Max pisteet 80 100 120Max reitin pituus, km 9 20 25

Toimintakalenteri

OSOITEREKISTERI: Pohjanmaan Partiolaiset ry. Oulun toimipaikka. Lehteä postitetaan 1 kpl / partiotalous.

Tammikuu

9.-11.1. Tuulevat - luottamushenkilöpäivät Ylivieska16.-18.1. Medialähettiläskoulutus SP23.1. Pohjan Puhurin 1/2015 DL30.1.-1.2. Kohtaus - Kouluttaja- ja ohjelmaseminaari SP Pieksämäki30.1.-1.2. Ohjaajakoulutus (AO, OO, KO) SP Pieksämäki

Helmikuu

7.-8.1. Valtias - Partiotaitojen talvikilpailu Lapuaviikko 8 Pohjan Puhuri 1/2015 ilmestyy