PYHÄJOEN

KUULUMISETL A U A N T A I 13 . 11 . 2 0 1 0 – V I I K K O 4 5

PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU

Koppis konsertoi Monitoimitalolla

Koppis on 5 -miehinen rius-kalla asenteella soittava lasten-musabändi. Ohjelmisto koostuu omista lauluista ja laululeikeis-tä. Musiikkityyli vaihtelee sam-basta tangoon, kantrihumpasta rehtiin rokkiin. 20 v. uran aika-

na poppoo on esintynyt fes-tivaaleilla, kouluissa, päiväko-deissa, televisiossa, radiossa... kaikkialla siellä, missä mukavalle hauskoille lauluille ja sujuvalle soitannalle on sijaa.

Koppis esiintyy Monitoimi-talolla maanantaina 15. mar-raskuuta klo 18.00. Konsertin järjestää MLL ja kunta. Vapaa pääsy. Tervetuloa koko per-heellä.

MARIA SEPPÄ

Lukion ensimmäistä luokkaa käyvälle Elina Sarkkiselle viu-lunsoitto on tärkeä ja pitkäai-kainen harrastus. Jo viisivuoti-aana hän sai oman viulunsa ja kiinnostui soittamisesta. Elina on soittanut jo 11 vuotta, eikä innostus tähän harrastukseen lopu: ”Viulussa riittää haastetta eikä oppiminen helpolla lopu.”

Aivan ensimmäinen ryhmä, jossa Elina soitti, oli Raahen Suzuki-soittajat. Sen jälkeen hän siirtyi yksityiselle opetta-jalle. Tänä päivänä hän opiske-lee Ylivieskan seudun musiikki-opistossa. Muita viulunsoiton harrastajia suvussa ei ole, joten Elina lienee suvun ainoa viulu-niekka.

Mikä viulunsoitossa kieh-too?

Tällä hetkellä Elina soittaa Yli-vieskan Seudun Musiikkiopis-tossa, jossa hän on soittanut vuodesta 2006. Viulu tuntui sopivalta, ja niinpä hän van-hempiensa innoittamana aloitti viulun soiton harjoittelun. Viu-lunsoitossa kiehtoo juuri sen haastavuus; haastavuus riippuu aina kappaleesta, mutta aina tulee lisää asioita, joita oppia: ”Klassinen musiikki sopii mie-lestäni parhaiten viululle. Ja sitä soitankin ehkä eniten. Kansan-musiikin soittaminen ei niin in-nosta.”

Harrastus antaa paljon, mutta vaatii veronsa

Elina pyrkii soittamaan joka päivä. Joka viikko hänellä riit-tääkin ohjelmaa: viikossa hä-nellä on yksi viulutunti, silloin tällöin yhteissoittotunteja ja tarvittaessa säestysharjoituk-sia. Vielä listan jatkoksi tulee joka vuosi syksyisin alkavan Vieska Sinfonietan orkesteri-harjoitukset, joissa hän on käy-nyt jo pari vuotta.

Harrastus viekin joskus paljon aikaa, mutta muillekin kiinnos-tuksen kohteille löytyy tilaa. Tärkeitä asioita Elinalle ovat myös pianonsoitto, tanssi sekä lenkkeily. Kaikista näistä har-rastuksista huolimatta aikaa löytyy tietenkin myös muuhun, kuten koulutehtäville sekä ystä-ville.

Viulunsoitto on opettanut Elinalle kärsivällisyyttä sekä esiintymisrohkeutta. Esiinty-misrohkeutta on karttunut monien esiintymisten kautta: kuten koulujen juhlista, musiik-kiopiston konserteista sekä sa-tunnaisista tilaisuuksista, joihin hänet on kutsuttu soittamaan. Tällaiset esiintymiset sujuvat joko ryhmässä muiden musiik-kiopiston jäsenien kanssa tai yksin. Harrastuksen myötä hän on saanut myös tutustua uusiin ihmisiin.

Harrastus, joka antaa, myös

vaatii: ”Viulunsoitto vaatii kär-sivällisyyttä, eli ei saa luovut-taa heti vaikkei oppisikaan. On myös hyvä, että on musikaali-nen, se on vain hyödyksi.”

Monia mieleenpainuvia hetkiä

Mieleen painuvin hetki viu-listille on ollut Unkarin reissu, jonka hän teki orkesteriryh-mänsä kanssa viime syksynä Budapestiin. Tämän reissun ai-kana hän tutustui paikalliseen musiikkikouluun.

Entä mitä olisi elämä ilman tätä pitkäaikaista harrastusta? ”Jos yhtäkkiä lopettaisi, olisi aika ”tyhjää”. Harrastusta ei voi lopettaa tuosta vain, jos ei sitä todella halua”, Elina miettii.

Kiinnostus musiikkiin ilmenee myös muilla tavoin: hän pitää musiikin kuuntelusta ja opiske-lee myös pianonsoittoa, joskin vähemmän kuin viulun soittoa: ”Pianon soiton aloittaminen tuntui luontevalta, sillä osasin jo valmiiksi nuotit. Se ei tuntu-nut liian vaativalta ja se ei veisi niin paljoa aikaa.”

Tulevaisuudessa

”Tulevaisuudessa viulu taita-nee pysyä vain harrastuksena, ei ammatiksi asti. Aion kuitenkin jatkaa sen soittamista jatkossa-kin. ”

Nimi: Elina SarkkinenIkä: 16Perhe: Vanhemmat Marja ja Eino sekä veli Manu.Tämän hetkinen harjoittelukappale: Johan S.Svendsen ”Romanze,

op.26”Tämän hetkinen viulu: Jay Haide (”Perusharrastajalle tehty viulu”)Missä soittaa? Ylivieskan seudun musiikkiopistossa (vuodesta

2006)

Viuluharrastus vei mukanaan

Kuka?

Saaren koululla vietettiin nenäpäivää 5.11. perjantaina. Kuten kuvasta näkyy, olivat oppilaat täysillä mu-kana.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 11 . 2 0 1 0sivu 2

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 11 . 2 0 1 0 sivu 3

Ihmisvihaaja on Molièren komedia, joka ei tunnu vanhentuneen liki 400

vuodessa lainkaan. Vuonna 1666 kirjoitettu näytelmä elää parasta aikaansa. Suo-men Kansallisteatterissa pyörii parhaillaan Åsa Kal-mérin ohjaama esitys. Ih-misvihaaja Alceste on vihai-nen nuori mies, kapinallinen ja hieman itsetuhoinen. Hän haikailee aidon rakkauden ja vilpittömyyden perään ja teilaa löpinän ja lässytyk-sen petoksena. Miksi pitää kehua, jos ei pidä? Miksi kaunistella rumaa? Miksi ra-kastaa uskotonta? Alceste on mies, joka ajautuu kah-nauksiin suorapuheisuuten-sa vuoksi.

Näytelmä ja teatteriesitys

haastavat lukijat ja katselijat miettimään nykyajan ihmisiä. Olemmeko itsetunnottomia ihmisvihaajia? Olemmeko lauma mitättömiä myötäi-lijöitä, jotka keskittyvät juoruilemaan naapureiden asioista? Miten hyvin te-kopyhyys ja ennakkoluulot voivat täällä Pyhäjoella? Ihmisvihaajassa käsitellään liehakointia, mielistelyä, ryh-mäpainetta, totuuden puhu-mista, pinnallisuutta ja käyt-täytymisnormeja.

Flaksi ja paska eivät ole ihan tyypillisiä Molièren näytelmän sanoja; niillä on kuitenkin oikein riimiteltyi-nä paikkansa myös klassi-kossa. Reita Lounatvuoren uusi suomennos on loista-va. Ilmaisu kuulostaa räp-

päämiseltä: ”Ole sinä hiljaa, syö vaikka pääsi/ja keskity omaan elämääsi. ”En tahdo vaikuttaa muista kultajyväl-tä/koska muut on niin – sa-nonko? Syvältä.”

Pyhäjoen lukion ensimmäi-sen vuosikurssin opiskeli-jat ovat lukeneet Molièren näytelmän Ihmisvihaaja ja tutkineet näytelmän ihmi-siä, rakennetta ja teemaa; opiskelijat kirjoittivat esseen näytelmän ja Suomen Kan-sallisteatterin teatteriesityk-sen pohjalta. He katsoivat myös Laurent Tirardin oh-jaaman elokuvan Molièresta.

Helsingin opintomatkalla vierailimme Sinebrychoffin taidemuseossa. Lukiolaiset hakivat pohjaa näytelmälle

pohtimalla, minkälainen oli Ihmisvihaajan elinympäris-tö ja minkälaista oli elämä barokin aikakaudella. He tutustuivat muotokuvien kautta 1600 -luvun arvoihin ja asenteisiin, pukumuotiin ja meikkaustyyleihin, ruokatot-tumuksiin ja viuhkakieleen. Kuvataiteen kurssin tehtä-vät ja tavoitteet nousivat taidehistoriasta. Aikajanalla tarkastelimme muun muassa realismin, romantiikan sekä rokokoon ilmiöitä, mutta kuvataiteen kurssin erään-laiseksi kulmakiveksi nousi barokin aikakausi. Näyttä-vimmäksi tehtäväksi nousikin barokin tyylisuunnan sekä näytelmän teemojen kautta inspiraationsa saanut ba-rokkikakkutehtävä. Kakun idea oli tehdä näkyväksi

visuaalisin keinoin niitä aja-tuksia, joita näytelmän tee-mat herättivät oppilaissa. Barokkikakkua rakentaessa (paperimassasta, pahvista sekä kierrätysmateriaalista) ilmaisullinen painopiste oli myös barokin tyylisuunnan hyödyntäminen kakun ulko-asussa.

Ihmisvihaaja -liitteessä jul-kaisemme katkelmia esseistä ja kuvataiteen barokkikakku-ja.

Liitteen on taittanut Matias Hirvikoski

Pyhäjoen lukio 2010,kirjallisuuden ja kuvataiteen töitä

Molière

IhmisvihaajaTuomo Manninen

KAISU LUKKARINEN

Åsa Kalmerin ohjaama moderni Ihmisvihaaja näytelmä alkaa kermaka-

kulla. Sen huipulla on Celimene, omassa elementissään ojen-telemassa sääriään ihailijansa palvomana. Näyttämön reunal-la ovat Philinte ja Alceste, joka surkuttelee elämänsä kurjuutta. Esitys alkaa kahdella täydelli-sellä vastakohdalla. Näyttelijät ovat pukeutuneet Marimekko -kankaisiin, jotka on muotoiltu 1600 -luvun mekoiksi ja livree- puvuiksi.

Ihmisvihaajan henkilöiden elä-mä on tyhjää. Koska he kaikki ovat rikkaita, heidän ei tarvit-se huolehtia jokapäiväisestä toimeentulosta. Siispä heidän täytyy löytää elämällensä jo-kin muu tarkoitus: juoruilu ja muiden panettelu. Vähän huvia elämään… Tätä Ihmisvihaaja on täynnä. Elämä on pinnallista, ja sitä kuvaamaan kermakakku on oikein hieno oivallus: ihmiset tallovat omaa kerma-unelmaan-sa, eivät osaa pitää siitä kiinni.

Ihmisvihaajassa on paljon voi-makkaita tunteita, kuten mus-tasukkaisuutta, kateutta, vihaa ja rakkautta. Kaikki miehet ovat hullaantuneita Celimeneen. He pyörivät tämän luona kuin kär-päset hunajapurkin ympärillä. Ei siis ole ihme, että muut nai-set ovat kateellisia Celimenelle. Pahantahtoiset juorut alkavat tietenkin liikkua. Mutta Celi-mene ei välitä juoruista - hän pitää huomion keskipisteenä olemisesta. Alceste-raukka on kuolettavan mustasukkainen Celimenestä, vaikkei edes halu-aisi rakastaa tätä tämän pinnal-lisuuden vuoksi: ”Ei hitto! Kuka hullu tuollaiseen rakastuu! Jos vain sydämeni irti teistä saisin, niin taivaalle kiitosta julistai-sin!”

Koko Ihmisvihaaja rakentuu Celimenen ympärille. Celimene

Celimenen kermakakku-unelmaa

Kateuskakku

on nuori ja kaunis leski, mutta ilkeä ja hyvin pinnallinen. Hän saa ihmiset tuntemaan itsen-sä hyväksytyiksi kertoilemal-la heille juoruja, pilkkaamalla muiden vikoja ja huonoja omi-naisuuksia. Siis kertomalla sen, minkä he haluavatkin kuulla. ”Se varakreivin kuikelo on mies, joka ei sykähdytä minua lainkaan”.” Mitä tulee pikku markiisiin, ei ole mitään niin ohutta kuin hänen persoonansa”. ”Markii-si Clitandre, se makeilija josta puhuitte, on viimeinen mies, jota kohtaan tuntisin mitään”. Vieraan lähdettyä Celimene jo ivaa häntä toisille. Ihmiset ei-vät tajua joutuvansa Celimenen pilkan kohteeksi. Näin leski saa (miespuoliset) ihmiset pysy-

mään puolellaan ja naureske-lemaan salaa toisilleen. Hän ei halua olla yksin.

Kun miehille selviää, että Ce-limene on vain leikkinyt heidän kanssaan, muut lähtevät, vain Alceste jää. Hän on vielä valmis ottamaan Celimenen vaimok-seen, jos tämä suostuu muutta-maan ”kauas metsään, keskelle tyhjyyttä”. Mutta Celimene on turhamainen ja luottaa vielä hurmaamistaitoonsa, joten hän suostuu vaimoksi, muttei muut-tamaan. Alceste hylkää hänet, ja Celimene jää yksin häpeänsä kanssa.

Teatteri tuo myös esille Ce-limenen heikon, masentuneen puolen, josta näytelmätekstissä ei ollut minkäänlaista mainin-

taa: alussa Alceste on juuri kiu-kuspäissään jättänyt Celimenen yksin kotiinsa. Siitä harmistunut Celimene tanssii palvelijansa kanssa pienen, surua kuvasta-van tanssin – joka keskeytyy uusien iloisten vieraiden saa-puessa ilmapallojen kera. Party time! Kaikki on jälleen ihanasti.

Celimene-näyttelijän rooli-suoritus on hyvä. Hän eläytyy ja näyttelee uskottavasti. Ai-noa asia, joka häiritsee, on ääni. Näyttelijällä on liian kiltin tytön ääni, jotta hän vaikuttaisi mies-tennielijältä.

Teatterin musiikki on hyvin eriskummallista: suurimmaksi osaksi kirskuvia ja mahdollisem-man rumia ääniä, joita soitti-mesta saa. Musiikki tuntuu elä-

vän omaa elämäänsä liittymättä näytelmään mitenkään - mikä toisaalta tukee henkilöiden tyhjänpäiväistä elämää. Muuten äänet ovat tehoste- ääniä, ku-ten viinilasien kilinää.

Marimekko -kankaat tuovat näytelmään lisää modernisuut-ta. Toisaalta Marimekko on kallis merkki, joten se kuvastaa myös hahmojen varakkuutta. Vaatteiden ja taustaverhojen väri vaihtelee teemoittain: alun katkeruus on vihreää, vaalean-punaista on lopun rakkauden-tunnustuksissa. Pinnallista juhlamenoa esitetään ilmapal-loilla, juopotteluilla ja kerman ja vaahtokarkkien syönnillä.

Molière kirjoitti Ihmisvihaa-jan 400 vuotta sitten. Silti se

kiinnostaa vielä nykyajankin ihmisiä, koska se on niin ajaton. Nykyäänkin ihmiset juoruilevat toisistaan selän takana ja ka-dehtivat, kun toinen menestyy paremmin. Ihmiset rakastuvat ja tulevat mustasukkaisiksi, tavoittelevat helppoa, mutka-tonta elämää ja ajattelevat vain itseään. Ihmisten tunteet ovat samanlaisia kuin ennen van-haan, mikä tekee näytelmästä mielenkiintoisen. Ja onhan mu-kavaa seurata, kun muiden elä-mä menee alamäkeen

Kakun teemana on Alceste. Ka-kun vihreä väri kuvastaa Alcesten kateutta. Kakku muuttuu alas-päin koko ajan vihreämmäksi ja va-luneemmaksi, mikä kuvaa Alcesten yritystä olla välittämättä Celime-nestä, mutta oikeasti hän ei pysty siihen. Ruostunut piikkilanka ja lasisirut kuvaavat Alcesten rikki-näisyyttä ja tuskaa.

Särkynyt sydän ja sen päällä oleva naisen korkokenkä, ku-vaavat kuinka Alceste on Ce-limenen tossun alla.

Kaisu Lukkarinen, Piia Haapakoski, Johanna Pelttari ja Maria Heikkilä

Kakussa on käytetty punaisen eri sävyjä, sillä punainen väri mielletään yleensä rakkauteen.

Ylin kerros kuvastaa rakkauden ensihuumaa. Se on väriltään hempeä ja koristeellinen. Tätä kerrosta voisi nimittää Ihastuskerrokseksi.

Toinen kerros kuvastaa vihaa. Siinä on käytetty synkkiä värejä. Se kuvaa sitä, kuinka rakkaus ja viha ovat kuitenkin jol-lain tapaa lähellä toisiaan.

Alin kerros kuvaa vahvaa rakkauden tun-netta ja luottamusta. Kerroksen sävy on viininpunainen.

Juuri barokin aika näkyy kakussa kierteisissä pylväissä, kultaisis-sa väreissä sekä vastakohdissa. Vaahtokarkit ja muu koristelu kuvastavat pinnallisuutta.

Maria Seppä, Elina Sarkki-nen, Elisa Martin, Anniina Jun-nikkala ja Jenny Karjalainen

Rakkauden kakku

Tuomo Manninen

Ihmissuhteiden sekamelskaMATIAS HIRVIKOSKI

Ihmisvihaaja (Le Misanthro-pe) on kuuluisan ranska-laisen Molièren (oikealta

nimeltään Jean-Babtiste Po-quelin) teos, jossa yhdistyvät nerokkaasti komedia ja tra-gedia. Molièrellä oli tapanaan näytelmissään tuoda esille yh-teiskunnallisia epäkohtia. Ihmis-vihaajassa suurennuslasin alle joutuu hovin - laajemmin aja-teltuna ihmisten - teennäinen ja vilpillinen kieli; tyyli mielistelyllä ja imartelulla kiipiä sosiaalisessa arvoasteikossa ylemmäs.

Reita Lounatvuoren uudessa suomennoksessa näytelmä tuo-daan entistä paremmin nykyai-kaan. Vaikka näytelmä on aja-ton klassikko, pieni kielellinen nuorennusleikkaus on hyväksi. Otto Mannisen suomennos vuodelta 1929 näes kalskahtaa hieman kalkkeutuneelta. Lou-natvuori modernistaa sanastoa, mutta mukailee samantyylistä loppusoinnutusta kuin alkupe-räisessä Molièren kirjoittamas-sa näytelmässä on käytetty. Käsikirjoitus on silti hieman tylsähköä jaarittelua: ihmisten tunnesotkujen setvimistä. Pit-kästyttävää tekstiä ei kuiten-kaan voi laittaa suomennoksen piikkiin, vaan syy on laitettava näytelmän kirjoittajan ja aiheen syyksi. Ehkä minun kuitenkin pi-täisi puhua suulla soukemmalla, kun vertailupohja toisiin käsikir-joituksiin puuttuu.

Suomen Kansallisteatterin esitys Ihmisvihaajasta (2010) on aivan toista maata. Käy-tössä on sama Lounatvuoren suomennos, joka luettuna tun-tuu pitkästyttävältä, vaikka muuten kirjoista ja lukemisesta pidänkin. Visuaalinen koke-mus muovaa tässä tapauksesta teoksesta lähes erinomaisen. Jo esiripun noustessa aistit akti-voituvat ja informaatiota tulvii. Ensimmäisenä näen näytelmän

Secret cakeKakkumme on teatteriesitys Ihmisvihaajasta pähkinän-

kuoressa. Ylimmissä kerroksissa on hempeitä värejä ja kauniita

ruusuja – aivan kuten näytelmässä toisille näytet-tiin vain pinnallisia tunteita. Korkeimmalle kur-kottava valtaistuin kuvaa Celimeneä, seurapiirien kuningatarta. Ruusujen keskeltä löytyy myös te-rävä lasinsiru, joka kuvaa Alcesten – näytelmän totuuden puhujan – hovia piikittelevää kieltä. Hän ei suostunut muiden tavoin imartelemaan turhanpäiväisesti.

Kakussa tarkoituksena oli toteuttaa barokin tyylisuuntaa. Tuotoksessamme tyyliä tuovat esille verhot ja kierteiset pylväät – jotka väreillään edustavat teatteriesitykses-sä käytettyä viittä väriä. Kakussam-me on myös barokille tyypillistä epäsymmetrisyyttä ja värien vas-takkaisuuksia.

Alimmalla kerroksella anelee me-tallinen henkilö valtaistuinta koh-ti. Henkilö on kuin Celimeneen rakastunut Alceste, joka ei piilota tunteitaan, vaan puhuu asiat ko-ruttomasti - lainkaan kiertelemättä. Kaikista alinna oleva salamointi ja tum-muus kuvaavat pinnan alla vellovia tunteita ja kerroksen koruttomuus arkista elämää.

Ville Keskitalo, Kimmo Haapakoski, Andreas Malinen ja Ma-tias Hirvikoski

So, the whole cake is a secret. The topfloor tells about the bad sides of our lifes. And the downfloor tells about positive sides of our lifes. Every people have bad and sad secrets. We present this with the dark colours black, blue and green. But the other, happyside. That is bigger, becou-se people have more happy secrets, like love things. So, we present it with nice and bright colours; Baby blue, Baby pink and babylila. Hearts and golden curls gets floors together. And in the middle we have “a golden tree” a purple thing around it, so it is a secret too. Tree of secrets. We have here so much little things like pearls and those means a little details of sec-rets. And the huge egg in top-floor has a secret inside of it.

ABOUT PLAY:

And how this cake is doing with the play of Moliére. Well, Celi-mene had so much secrets. She didn’t say anyone for example who is her real love and just had own secrets.

Mirella Ohvo and Lilith Lickfett

Ihmisvihaaja kakku

Tuomo Manninen

lavastuksen: keskellä näyt-tämöä jököttää massiivinen täytekakku! Lavastus on yksin-kertaisen selvä ja symboloiva. Kakku kuvaa hovin juhlivaa ja pinnallista elämää. Moneen ker-taan näytelmässä kakun päälle kipuaa seurapiirin ”kuningatar” Celimene - ikään kuin kakun-koristeeksi - jota kilpakosijat vuoron perään kiipeävät liehit-telemään. Näytelmässä useaan otteeseen kuuluva kilisevien lasien ääni korostaa entisestään juhlan tuntua.

Alceste on näytelmän kes-keisin hahmo, totuudenpuhu-ja, joka vihaa ihmisten tapaa mielistellä ja imarrella toisia. Näytelmän naispuolinen pää-henkilö on Celimene, seurapii-rissä kuin kala vedessä viihtyvä rikas ja kaunis leski. Henkilöistä täysjärkisin ja ehkäpä hauskin on Philinte, tuo sovitteleva ja tilanteisiin mukautuva iloinen heppu. Eliante on toinen melko ”normaali” persoona. Hänestä löytyvät useat hyvinä pitämis-tämme ominaisuuksistamme, kuten ystävällisyys ja suvaitse-vaisuus. Celimenen kilpakosijoi-hin ilmoittautuu Alcesten lisäksi tukku muita miehiä: Oronte, Acaste ja Clitandre. Oronte on miehistä turhamaisin, lapsellisin ja jotenkin ärsyttävin; mairealla äänellä puhuva takinkääntäjä, joka levittää toisista - erityi-sesti Alcestesta - ilkeitä juo-ruja. Acaste ja Clitandre ovat kaksi hauskaa typerystä, jotka yrittävät saada Celimeneltä huomiota. Mukaan mahtuu vie-lä Arsinoé, joka salaa toivoo pahaa Celimenelle. Hän itse on lääpällään Alcesteen, mutta kuten suuri osa muistakin mie-histä, tämä on rakastunut Celi-meneen.

Näytelmän juoni (jos sitä nyt juoneksi voi sanoa) lähtee rul-laamaan, kun Alceste ja Philin-te tepastelevat näyttämölle. Yleisö herätettään jo heti al-

kuun mukaan tarinaan: Philinte kättelee ja mielistelee katsojia, kun kävelee näiden ohi. Tästä Alceste alkaa moittia Philinteä, mokomasta suunpieksemises-tä: turhapäiväisestä lätinästä. Toverusten sanailu etenee, ja Philinte ihmettelee Alcesten kummaa rakkaudenkohdetta, Celimeä. Nainen on kuin Al-cesten vihaamien piirteiden ruumiillistuma, pinnallinen ja turhamainen. Alceste myöntää rehellisesti ristiriidan, mutta uskoo rakkautensa muuttavan Celimenen: ”Kun annan vain lemmen liekkini loistaa, kyllä se kaikki aikamme paheet hänestä poistaa.”

Paikalle saapuu kunniankipeä Oronte pyytämään Alcestelta arviota tekemästään sonetista. Alceste varoittaa miestä rehel-lisyydestään: ”Olen siitä puut-teellinen, että saatan olla tur-han rehellinen.” Oronte haluaa välttämättä kuulla rehellisen vastauksen. Alceste tyypilleen uskollisesti julistaa kiertelemät-tä teoksen umpisurkeaksi. Täl-laiseen vastaukseen sonetin laa-tija ei ollut valmistautunut ja alkaa pilkata arvioijaansa ja epäillä tämän omia kyky-jä. Lopulta Oronte lähtee selvästi tuohduksissaan pois, ja Philinte varoittaa-kin Alcestea: ”No niin! Liian vilpittömyyden takia tässä tarvitaan kohta rikoslakia.”

Seuraavaksi henkilöitä aletaan marssittaa yleisön nähtäville. Alceste on Ce-limenen luona vonkumassa rakkauden tunnustusta, kun paikalle tuppaavat lä-hes kaikki näytelmän hen-kilöt, Orontea ja Arsinoeta lukuun ottamatta. Seura-piiri alkaa pitää juoruko-kousta, kun Alceste seuraa nyreänä taustalla. Celime-nen johdolla ryhmä käy läpi tuttujaan löytäen jo-kaisesta heikkouksia ja ivan

kohteita. Alceste kummastelee tätä. ”Sivaltakaa vain, oi ystä-vät viran puolesta! Ei armoa! Kaikki saakoot myrkkynuolesta. Mutta heti kun täällä nähdään heistä yksikään, jo te ryntäätte juosten tervehtimään käsi ojos-sa ja vannotte poskisuudelmiin, että olette koirista uskollisin.” Tähän seurapiiriläiset alkavat puolustautua vasta syytök-sin. Tilanne ratkeaa vasta, kun lähetti tuo kutsun Alcestelle marsalkanoikeudesta. Philinten arvio oli osunut oikeaan, ja Al-ceste joutuu tuomarin eteen sovittelemaan välejään Oronten kanssa.

Pikkuhiljaa alkaa Celimenen ihanuuden muurikin murtua. Alceste saa käsiinsä rakkaus-kirjeen, jonka Celimene on osoittanut Orontelle. Alces-te tivaa Celimeneltä selitystä. Eikö hän olekaan naisen rakas-tettu? Celimene ohittaa asian olan kohautuksella. Hän luottaa Alcesten rakkauden kantavan probleeman yli. Alceste myön-tääkin olevansa sulaa vahaa, ja sydämensä olevan kaikesta

huolimatta Celimenen puolella.Oronten ja Alcesten vastak-

kainasettelu kärjistyy lopulta, kun molemmat haluaisivat Ce-limenen itselleen. Näin päädy-tään tilanteeseen, jossa miehet painostavat Celimeneä tunnus-tamaan rakkautensa toiselle, kun toinen katoaa näköpiiristä. Celimenelle päätös on silmin-nähden vaikea. Tähän asti hän on koettanut miellyttää kaikkia (tosin haukkunut selän takana), mutta nyt häneltä vaaditaan julkista linjausta mieltymyksis-tään. Kun Celimene kuuntelee miesten palopuheita, paikal-le tupsahtavat markiisittaret Clitandre ja Acaste. Molemmilla on rakkauskirjeet Celimenel-tä. Celimenen viehätysvoima karisee lopullisesti, kun mar-kiisittaret alkavat lukea tämän kirjoittamia kirjeitä. Kirjeissä Celimene pilkkaa kaikkia muita paitsi aina kyseessä olevan kir-jeen saajaa.

Näytelmä päättyy, kun kaikki kilpakosijat jättävät Celimenen, Alcestea lukuun ottamatta. Hän olisi vieläkin valmis otta-

maan Celimenen vaimokseen, jos tämä suostuisi lähtemään hänen kanssaan pakoon julmaa maailmaa ja ihmiskuntaa. Celi-mene ei kuitenkaan ole valmis ”yksinäisyyteen”, eroon muista ihmisistä. Näytelmälle saadaan silti kaunis loppu, kun Eliante antaa kätensä Philintelle, ja he saavat toisensa.

Teos antaa katsojalle mietti-misen aihetta. Vaikka näytel-mä hauskuuttaa ja naurattaa, on tuotoksessa syvempääkin sanomaa. Esiin nousevat teko-pyhyys ja ennakkoluulot, jotka ovat vielä nykyäänkin arkista arkipäivää. Ihmiset puhuvat toista, kuin mitä todellisuudes-sa tarkoittavat, ”puukottavat selkään” ja viljelevät valheita omaa asemaansa pönkittääk-seen. Molièren näytelmä Ih-misvihaaja on vieläkin ajankoh-tainen, vaikka se on kirjoitettu lähes 400 vuotta sitten. Teos on ajaton klassikko, josta riittää pohtimista!

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 11 . 2 0 1 0sivu 6

ANNIINA JUNNIKKALA

Ruotsalainen ohjaaja Åsa Kalmer toi Molièren Ihmisvihaajan Suomen

Kansallisteatteriin vuoden 2010 alussa. Ihmisvihaaja on Kalmerin ensimmäinen Moliè-re näytelmä, vaikka hän onkin opiskellut Jacques Lecoqin te-atterikoulussa Pariisissa, jossa Molière on ohittamaton. Oh-jaus on leikkisä, tanssillinen ja älyllinen. Reita Lounatvuoren suomennoksessa leikitellään loppusoinnulla; tämä ei kuiten-kaan tee näytelmästä tippaa-kaan vanhanaikaista. ”On aivan turhaa raivota syyttä, nuo viat ovat silkkaa ihmisyyttä”/”Ja onhan nyt aivan täyttä hullu-tusta, yksin tavoitella maailman parannusta”/”Tahdon nähdä sydämenne pohjaan saakka, nähdä, painaako sitä petoksen taakka?” Nykyaikaista!

ELINA SARKKINEN

Molière – Rakkaustarina on ranskalaisen Lau-rent Tirardin ohjaama

elokuva tunnetusta näytelmä-kirjailijasta. 1600-luvulla elä-nyt Jean-Baptiste Poquelin, taiteilijanimeltään Molière on vaikuttanut suuresti teatteri-taiteen syntyyn komedioillaan. Elokuva on komedia, joka ker-too tarinan osittain faktana ja osittain keksittynä. Molièresta tulee lopulta arvostettu, mutta myös vihattu näytelmäkirjailija. Hänen pilkkaava tapansa kir-joittaa ihmisistä suututti monia. Tätä elokuvassa ei juurikaan tuoda esille. Elokuvassa voi löy-tää piirteitä monesta Molièren näytelmästä: elokuvan Molièren peitenimi Tartuffe on eräs hä-nen teoksistaan, Celimene on Ihmisvihaaja näytelmän seura-piireissä viihtyvä neiti. Lisäksi

Elämä kermakakun koristeena

Molière – mies, jonka unelma toteutui

Ihmisvihaaja on tarina tees-kentelystä, johon sortuvat kaik-ki paitsi Alceste: ihmisvihaaja ja totuuden puhuja. Alceste on rakastunut kauniiseen seurapii-rinaiseen Celimeneen. Tunteet ovat molemmin puoleisia (Al-cestella silti rutkasti vahvem-pia), mutta 20-vuotias Celime-ne ei halua hukata nuoruuttaan ja lähteä Alcesten mukaan. Ce-limenellä on useita ihailijoita, ja hän nauttii huomiosta. Tarinan lopussa nähdään rakkautta, mutta ei päähenkilöillä. Celime-ne ja Alceste jäävät yksin.

Celimene (Anna Paavilainen) nauttii vallasta. Ihmisvihaajan lavastus on yksinkertainen, mutta lavan täyttää suuri val-koinen kermakakku. Celimene keimailee kakkukoristeena ylim-mäisessä kerroksessa ja seuraa, mitä alhaalla tapahtuu. Hän pel-kää kuollakseen yksin jäämistä. Celiemene ei missään tapauk-sessa ole ilkeä ja määräilevä,

vaikka tietääkin olevansa ylin kastista. Celimenelle on vaikeaa tehdä päätöksiä tai ainakin ker-toa päätöksistään muille; hän nimittäin pelkää katkaisevan-sa välinsä ihmisen kanssa, jota päätös ei katso suosien. ”Minul-le on liian suuri kauhistus, vas-ten kasvoja tehdä se paljastus: minusta niin töykeitä sanoja, ei pidä ihmisen edessä sanoa.”

Celimene on tottunut suu-reen ihmisjoukkoon, palvelija-joukkoon ympärillään; jos kaikki katoaisivat, mitään ei jäisi. Ce-limene, seurapiirien kuningatar, ei uskalla lähteä Alcesten (yk-sinäisen yksineläjän) mukaan, koska silloin olisivat vain he kaksi. Jos toinen kääntää sel-känsä, jää yksin. Celimene antaa Alcesten ymmärtää, että hänen ikänsä on ainut tekijä kosinnan hylkäämiseen: ”Siis että hyl-käisin maailman näin nuorena ja maatuisin metsään ihmisen kuorena.” / ”Ei kaksikymmen-

vuotias tahdo olla yksin, eikä sieluni ole niin vahva ja suuri, että tämä suunnitelma hou-kuttaa nyt juuri.” En usko, että vaikka Celimene olisikin ollut puolet vanhempi, vastaus olisi ollut toinen.

”Nyt aion teidät korulauseil-ta säästää ja itseäni parem-paan seuraan päästää.” Celi-mene tiedostaa arvonsa. Hän uskaltaa sanoa mielipiteensä asioista ja kertoa, miltä hänes-tä tuntuu. Celimenelle seuraa sinkoilee ovista ja ikkunoista, hän pystyy siis valitsemaan seuransa. Celimene ei enää voisi kuvitella itseään elämässä normaalia elämää ilman palve-lijoita.

Molièren näytelmien satunnai-sia repliikkejä voi löytää eloku-vasta sieltä täältä.

Elokuvan alussa Molière saapuu teatteriryhmänsä kans-sa takaisin Pariisiin. 13 vuotta sitten teatteriryhmä lähti esit-tämään näytelmiä ranskalai-siin kyliin, niistä pienimpiinkin. Nyt hän on tullut kuuluisaksi ryhmänsä kanssa, ja kuningas pyytää Molièrea kirjoittamaan itselleen huvittavan näytelmän ilokseen. Tätä ennen on kui-tenkin sattunut ja tapahtunut. Kaikki alkaa siitä, kun Molière pilkkaa väärässä paikassa vää-rään aikaan ja joutuu putkaan. Kuitenkin hän pääsee pian va-paaksi; monsieur Jourdain mak-saa hänet pois. Hän ei tee tätä hyvää hyvyyttään. Jourdain on ihastunut seurapiireissä suosit-tuun Celimeneen ja tahtoo teh-dä häneen vaikutuksen näytel-mällään. Jourdain on päättänyt ostaa Molièren näyttelemään

näytelmänsä. Näin Molière jou-tuu Jourdainin hoviin. Ja jotta Jourdainin vaimo ei saisi vihiä markiisin puuhista, valehdellaan Molièren olevan kirkonmies Tartuffe. Samaan aikaan, kun Jourdain yrittää epätoivoisesti tehdä vaikutusta Celimeneen, on Molièren ja Jourdainin vai-mon Elmiren välille syntynyt suhde. Lopulta Jourdain saa Celimeneltä ja seurapiiriläisiltä ivalliset naurut näytelmälleen. Tapahtumaketjun päätteeksi Jourdain saa tietää vaimonsa ja Molièren suhteesta ja pyytää Molièrea poistumaan hovistaan. Molière aloittaa näytelmien kir-joittamisen ja lähtee esittämään niitä ryhmänsä kanssa.

Molière, elokuvan päähenkilö on luonteeltaan rohkea ja ”rää-väsuinen”, jolle teatteri merkit-see elämää. Elokuvan alussa hän vain tulkitsee näyttelijänä mui-den kirjoittamia näytelmiä. Hän on kuitenkin päättänyt tulla

suureksi näytelmäkirjailijaksi. Hän alkaa kirjoittaa omia näy-telmiään, mutta häneltä tuntuu luonnistuvan vain komedioiden teko. Hän tahtoisi kirjoittaa tragedian, mutta yritykset ovat enimmäkseen huvittavia.

Monsieur Jourdain on arvo-kas, mutta hyväuskoinen. Hän elää tyypillistä hovielämää, jos-sa eletään muita mielistellen. Jourdain on ihastunut nuoreen Celimeneen ja uskoo sokeasti saavansa vastakaikua. Samaan aikaan Elmirellä on suhde Mo-lièreen. Monsieur Jourdain ja vaimonsa Elmire vaikuttavat ajautuneensa toisistaan niin erilleen, että elävät jo omissa maailmoissaan. He eivät huo-maa, ettei kumpikaan ole py-synyt täysin uskollisena. Celi-mene kuitenkin pitää Jourdainia pilkkanaan, ja Molièren on aika lähteä hovista. Vuosia myö-hemmin, palatessaan Pariisiin Molière kutsutaan tapaamaan

taas Elmireä. Hän on huonossa kunnossa ja pyytää saada nau-raa vielä kerran. Molière tekee kokemastaan näytelmän, johon myös kuningas on kovin tyyty-väinen.

Maailmankuva elokuvassa ei ole kovinkaan avara. Siinä kes-kitytään yhden hovin tapah-tumiin. Siellä elävien ihmisten elämän sisältö on täynnä eti-kettisääntöjä ja turhamaisuuk-sia. Henkilöille tärkeää ovat rikkaudet ja oma arvokkuus; Jourdain pohtii kovin tarkkaan, kelle naittaa tyttärensä, jotta liitosta tulisi kannattava. Kun hän huomaa, kuinka turhamai-nen Celimene on ja että hänen vaimonsa on rakastunut Molie-reen, hän tajuaa tehneensä vir-heen. Jourdain sallii tyttärensä mennä naimisiin miehen kanssa,

jota tytär rakastaa.Elokuva ei pyri vaikuttamaan

katsojaan tai hänen ajatuksiin-sa. Elokuvassa on pikemminkin kyse paljon vaikuttaneesta näy-telmäkirjailijasta. Elokuva on mielestäni hieno ja onnistunut komedia. Vaikka loppu on traa-ginen ja surumielinen, ei se jätä katsojaa pahalle mielelle; Mo-lièresta tuli mitä pitikin tulla, yksi suurimmista näytelmäkir-jailijoista.

Kakkuni kuvaa Celimenen tuntei-ta näytelmässä, eli vihaa, rakkautta ja salaisuutta. Punainen väri kuvaa kakussa rakkautta. Musta väri ku-vaa kakussa vihaa. Hopea väri kuvaa kakussa salaisuutta. Kakussa olevat lasinsirpaleet ja kukat korostavat hyvin Celimenen vihan ja rakkauden tunteita.

Anna-Liisa Keskitalo

Pohjakerros kuvaa vihaa (Alcestea) Musta väri viestii vihasta, ja lasinsirpaleet Alcesten ja Celimenen piikittelevästä keskustelusta.

Pylväät viestivät uskosta, toivosta ja rak-kaudesta. Punainen väri kuvaa rakkautta. La-sinsirpaleet kertovat siitä, että rakkaus ei ole aina helppoa ja polut Celimenen luo ovat vaikeat. Pylväät ovat tie Celimenen luokse.

Ylin kerros kuvaa Celi-meneä: kauneutta, arvok-kuutta, loistoa ja arvo-asemaa. Teräväkulmainen yläosa kertoo Celimenen itsepäisyydestä ja ailahte-levaisuudesta. (Celimene ei ole kovin selkeä ihminen) "Timantit" kuvaavat Celimenen kauneut-ta ja loistoa. Tylli on itse Celimene (puku).

Vihan teema jatkuu ylimmässä kerrokses-sakin.

Jenna Karsikko, Anna Ruotsalainen, Isabella Parhanie-mi ja Tiia-Riikka Anttila

Viha-kakkuVihan, rakkauden ja salaisuuden kakku

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 11 . 2 0 1 0 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Rintamäki

Arvo Helanti

TAITTAJATMatias Hirvikoski (liite)

Kimmo HaapakoskiHenry Alatalo

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (nro 46) ilmestyy >> lauantaina 20.11.2010

Aineisto toimitettava >> tiistaina 16.11.2010 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 45: 1995 kpl >> vko 46: 1795 kpl

Puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242 Taloussihteeri: (08) 4390 470

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa Kalenteri

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 050 5600 512 (Minna Lattunen)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Jumalanpalvelus kirkossa su 14.11. klo 10. Seurakuntavaalit jumalanpal-veluksen jälkeen klo 20 asti.Perhekerho Sarpatissa ke 17.11. klo 12.Ystäväkerho seurakuntatalolla ke 17.11. klo 13.Isoskoulutus Sarpatissa ke 17.11. klo 16.30.Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 18.30Pariskunnille ja perheille ilta seurakuntatalolla to 18.11. klo 18. ”Puhutaan yhdessä”. Vuokko Laurila Perheasioiden neuvottelukeskuksesta.

Kouluikäisten kerhot:Sarpatissa:2-4 lk:n tytöt tiistaisin klo 16.30 - 18.002-4 lk:n pojat keskiviikkoisin klo 15.00 - 16.305-6 lk:n tytöt torstaisin klo 15.30 – 17.00 5-6 lk:n pojat torstaisin klo 17.30 - 19.00Sählykerho 4.-6.lk monitoimi-talolla torstaisin klo 16 - 17

Nuoret:- Peli-ilta monitoimitalolla tors-taisin klo 19.30 - 21.00- Gospelcafe perjantaisin tai lauantaisin - Nuortenillat lauantaisin

- Viikoittainen ohjelma ks. ko-tisivut- Liity jäseneksi Facebookissa: Pyhäjoen seurakunnan nuoret! - Maata näkyvissä -festarit Tu-russa 19.- 21.11.

Tiedustele ja ilmoittaudu nuor-ten tapahtumiin Hannulle!

RY: Raamattuluokka la 13.11. klo 19.30 Esa ImpolallaHartaus to 18.11. klo 13.30 Jo-kikartanossa (Matti Pahkala)Seurat su 21.11. klo 16 ry:llä (Tero Pitkälä, Pekka Nissilä)Ompeluseurat pe 26.11. klo 19 Antero KalliollaPäiväkerho la 27.11. klo 11 ry:llä Raamattuluokka la 27.11. klo 19.30 Tenho KalliollaPyhäkoulu su 28.11. klo 12 Pekka Impolalla ja Tuomas Myl-lymäelläJoulumyyjäiset la 4.12. klo 11 ry:llä, alkaen ruokailulla

Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma klo 8–12, ti 12-16, ke poikkeukselli-sesti suljettu.Pyhäjoen seurakunnan kotisi-vut löytyvät osoitteesta:www.pyhajoenseurakunta.fi

Eläkeliiton Pyhäjoen yhdis-tys ry. Äijäkööri kokoontuu Il-taruskoon ma 15.11. klo 18.00 Tervetuloa mukaan.

Hanhikiven Kiertäjät ry. KE 17.11. klo 18:00 JOHTAJISTO uudella kololla. Asiaa joulun-alusajan tapahtumista.

Tervetuloa!Partiolaisten adventtikalen-

terikampanja on alkanut. Lisää kalentereita saa lpk:n omalta tontulta, Tuomakselta.

Keskustan kunnallisjärjes-tö. Syyskokous pe 19.11. klo 19.00 Monitoimitalon kahvios-sa. Johtokunta klo 18.00. Sään-tömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa!

MLL:n perhekahvila maanan-taisin kello 17-19 monitoimi-talon kahviossa, myös salin 1. lohko käytössä. Ma 15.11. Kop-pis-lastenkonsertti, vapaapää-sy. Ma 22.11. PartyLite, esit-telijänä Anna- Kaisa Tiikkaja, temppurata lapsille. Ma 29.11. Leivotaan pipareita ja torttuja. Ma 6.12. Itsenäisyyspäivä, ei kerhoa. Ma 13.12. Pikkujoulu. Kahvilaan voit tulla sinä äiti, isä, mummu, pappa lastesi tai las-tenlapsiesi kanssa. Lapset saa-vat leikkiä toisten lasten kanssa ja aikuiset voivat vaihtaa aja-tuksia ja kuulumisia. Kahvilasta voi myös ostaa kahvia ja pullaa pikkurahalla, yhdistys tarjoaa mehut lapsille!

MTK Pyhäjoki. Maatalous-tuottajien kirkkopyhä su 21.11. klo 10. Lähetyskahvila kirkon-menojen jälkeen. Tervetuloa!

Jouluruokailu jäsenille 27.11. klo 11-14 keskuskoululla. Ilm. välttämätön 21.1. menn. p. An-nikki 0500383896 tai Susanna 0456713966. Myös ruoka-aineallergiat. Ruokailu on ilmai-nen. Tervetuloa!

Pyhäjoen JHL:yhd.315. Jouluruokailu Ravintola Tiiran-linnassa 27.11.2010 alkaen klo. 19.00. Yhdistys maksaa jäsenten ruokailun. Seuralai-nen maksaa itse. Kimppakyy-ditys. Ilmoittautumiset vii-meistään 19.11. mennessä Nellille p.0407477646 tai o8-433338. Syyskokous Puhtolas-

sa ma.22.11. klo.18.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Jäsenet Tervetuloa kokoukseen. T. Hal-litus. Kahvitarjoilu.

Pyhäjoen Kotiseutuyhdistys ry. Syyskokous Puhtolassa lau-antaina 27.11.2010 alkaen klo 13.00 johtokunnan kokouksella ja jatkuen Syyskokouksella.

Tervetuloa!Pyhäjoen Martat ry. 25.11

kokoonnutaan Keskitalon Au-ralla. Aloitetaan klo 18.00 halli-tuksen kokouksella ja jatketaan Marttaillalla, jossa arvontaa, kahvittelua ja suunnitellaan lä-hetysmyyjäisiä.

Pyhäjoen Metallityöväen ao. 351 PIKKUJOULU Dados-sa la. 11.12. klo 19.00. Joulu-ruokailu viinin tai oluen kera. Ilmoittautuminen maksamalla 5 € henkilö 4.12. mennes-sä osasto 351 tilille 538117-216035 lisätietoja Salli Haiko-la puh. 044 3658 291.

Pyhäjoen Silmu. Seuraava kokoontuminen Pyhäluodon Ainolla ti 16.11. klo 12. Muka-na arvauksia ja arvontaa. Ter-vetuloa! Adresseja ja kortteja saatavissa Ainolta puh. 040-7253896 ja Hilkalta puh. 040-5918482.

Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto. Piiri järjestää invalideille, puolisoille ja leskille virkistys- ja liikuntapäivän Ou-lun Edenissä 24.11. alkaen klo 9 Piiri kustantaa kahvit, ruokai-lun ja kokoustilat. Kylpyläkäyn-ti omalla kustannuksella 5 €/ henkilö. Tervetuloa viettämään ikimuistoinen päivä. Ilmoittau-tuminen 16.11. mennessä Eija-Liisa Luoto p. 044 7390 311.

Yppärin kylätoimikunta jär-jestää kyläläisille retken Lohta-jan suoramyyntiin (kauppakylä Wihtoriin). Matka on ilmainen kaikille osallistujille ja lisäksi kylätoimikunta tarjoaa paikan päällä torttukahvit. Retki järjes-tetään 27.11., lähtö Nesteen pi-hasta klo 9.00. Mukaan pääsee 50 ensimmäisenä ilmoittautu-nutta (ilmoittautuminen on si-tova). Ilmoittautumiset sihtee-rille viimeistään 22.11. Anne Vuoti 050 382 4139.

* kirjastossa Liisa Vuotin kä-sitöitä: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20

* to 18.11. klo 18.00 Pauha-salissa Tatu Kantomaan ja Jan-ne Lindgrenin hanurikonsertti. Liput 10 EUR, väliajalla puffetti

* Pyhäjoen harrastajanäyt-telijät esittää Rosa Liksomin teksteihin perustuvan ja Sari Ohinmaan ohjaaman pikkujou-lupamauksen

Jo vain, julumia tarinoita po-

hojosesta Pauhasalissa: pe 19.11. klo 19.00,

la 20.11. klo 17.30, su 21.11. klo 16.00,

pe 26.11. klo 19.00, la 27.11. klo 17.30 ja su 28.11. klo 16.00. Liput 10 EUR

* pe 26.11. klo 19.00 Annalan museon tuvassa Wanhanajan joululaulut.

Vanhat Harput laulaa ja laulat-taa. Vapaa pääsy

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 11 . 2 0 1 0sivu 8

PYHÄJOEN KUNTAValtuuston kokous pidetään tiistaina 16.11.2010 alkaen klo 19.00 kunnanviraston valtuustosalissa.

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

- Vuoden 2011 koiraverosta päättäminen

- Kunnan tuloveroprosentin päättäminen vuodelle 2011

- Kiinteistövero vuodelle 2011

- Käräjäoikeuden lautamiesten vaali toimikaudeksi 2009-2012 / Eron myöntäminen ja uuden lautamiehen valitseminen

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto- ja elinkeino-osastolla tiistaina 23.11.2010 klo 9.00 – 16.00.

Markku Kestilä

valtuuston puheenjohtaja