Pyhäjärveläisyyden vaalija Karjalan puolustaja ... · Arvo Pärssisen rahastosta myönnettiin kolme apura-haa: - Mari Halmeelle, hän opiskelee kansainvälisen liiketa-louden koulutusohjelmassa

Torstai 28. heinäkuuta 2016 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 7 61. vuosikerta

Viipurin läänin Pyhäjärvi-juhlia on nyt vietetty jo 70kertaa. Vpl. Pyhäjärvi-Seura oli ottanut järjestettäväk-seen juhlat Tuusulanjärven maisemissa Järvenpäässä, jakolmattasataa henkeä saapui paikalle tilaisuutta juhlista-maan.

Jumalanpalveluksella ja sankarihautojen kunniakäyn-neillä alkanut sunnuntain 9.7. juhla oli karjalaisten laulu-jen täyteinen. Ensi vuoden juhlia valmistellaan parhail-laan vanhalle kotiseudulle Pyhäjärvelle, jonne toivotaanjo nyt eri perheiden ja sukujen kokoavan joukkojaanmatkaan.

Voimistelu- ja urheiluseura Kaiun muistoviestikinjuostiin, ja Nokian seudulta olevat pyhäjärvöiset pääsi-vät tavoitteeseensa eli nappasivat voiton kolmatta ker-taa peräkkäin ja saivat samalla komean kiertopalkinto-pytyn omakseen.

Juhlapuheen pitänyt kansainvälisen politiikan profes-sori, erityisesti Venäjään perehtynyt tutkija TuomasForsberg käsitteli päivänpolttavia aiheita esityksessään.

Juhlille osallistuttiin monien sukupolvien voimalla.Kaikkosen suvun viestijoukkueessa kirinyt kansanedus-taja Antti Kaikkonen tuumasikin, että toki juhlilletultiin, kun isä oli keneltäkään ennalta kysymättä ilmoit-tanut perheen joukkueen mukaan.

Toinen Pyhäjärvi-juurinen kansanedustaja, säätiön hal-lituksen pj. Pertti Hakanen puolestaan infosi, että ensikesän juhlien järjestelyjä Pyhäjärvellä jatkettiin heti juhli-en jälkeen käydyillä neuvotteluilla venäläisviranomaistenkanssa.

SIVUT 2, 4-8

Lauluntäyteiset Pyhäjärvi-juhlat takana

Kolmen sukupolven voimalla juhlille osallistuivatLina Kaikkonen, Mio Kaikkonen, äiti Jenni Mart-tinen, isä Mikko Kaikkonen sekä isovanhemmatLeena ja Jukka Kaikkonen.

Riitta Hirvonen juonsi juhlan kulkua.

Säätiön hallintoon kuuluvat kansanedustajat Pert-ti Hakanen ja Antti Kaikkonen viihtyivät juhlilla.

Viestin voitti Nokian Urheilijoiden pyhäjärvöiset. Joukkueessa juoksijat Jarno Valkama,Tuomas Kaasalainen, Aapo Kaasalainen ja Akseli Valkama.Toiseksi tuli KaikkoSET, joidenjoukkueessa kirivät Lina Kaikkonen, Mikko Kaikkonen, Jenni Marttinen ja Antti Kaikkonen.

Säätiön asiamies Kirsti Naskali luki kuluvanavuonna stipendinsaaneidet nimet ja sukujuuret.

VPL.PYHÄJÄRVI2

28. heinäkuuta 2016

Kiitos JärvenpäänPyhäjärvi-juhlista70. Vpl. Pyhäjärvi-juhlat vietettiin 10.07.2016. Esitämme sydämelliset kiitoksemmejuhlatoimikunnalle, talkooväelle, ohjelmansuorittajille, yksityishenkilöille ja yhteisöille,kaikille tapahtumaa eri tavoin tukeneille sekä juhlayleisölle.Teidän kaikkien myötävaikutuksella saimme viettää hienon juhlapäivän.Ilman vapaaehtoista talkooväkeä ja tukijoita Suomen sadat kesätapahtumat eivät olisimahdollisia, niin on Vpl. Pyhäjärvi-juhlienkin kohdalla.

Tapaamisiin ensi vuoden juhlassa!

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö

PERTTI HAKANEN KIRSTI NASKALIHallituksen puheenjohtaja Säätiön asiamies

Arvo Kukon rahastosta myönnettiin kaksi apurahaa:- Ville Käyhkölle, hän opiskelee näyttelijäksi Drama

Studio Londonissa Englannissa. Suku Pyhäjärvellä onKonnitsan kylän Käyhköjä.

- Katja Suuroselle kasvatustieteen maisterin opintoihinOulun yliopistossa. Suku äidin puolelta on PyhäjärvenLaulajaisia.

Helmi Pärssisen rahastosta myönnettiin myös kaksiapurahaa:

- Kyllikki Järvikankaalle, hän opiskelee puutarhuriksiJärviseudun ammatti-instituutissa Lappajärvellä. Sukuisän puolelta on Yläjärven kylän Noloja ja Karvasia.

- Niina Näriäiselle agrologi-opintoihin Jyväskylän am-mattikorkeakoulussa. Sukujuuret isän puolelta ovat Kon-nitsan kylässä, Näriäinen ja Äijö.

Arvo Pärssisen rahastosta myönnettiin kolme apura-haa:

- Mari Halmeelle, hän opiskelee kansainvälisen liiketa-louden koulutusohjelmassa Jyväskylän ammattikorkea-koulussa. Suku äidin puolelta on Salitsarannan kylänKiuruja.

- Mikko Haloselle, hän opiskelee kauppatieteidenkandidaatiksi Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa.Suku isän puolelta on Saaprun kylän Halosia ja Enkkuankylän Pulakoita.

- Juho-Tuomas Järvikankaalle, hän opiskelee Jyväsky-län yliopiston kauppakorkeakoulussa pääaineena johta-minen. Sukujuuret äidin puolelta ovat Yläjärven kylänNoloja ja Karvasia.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön myöntämätapurahat ja stipendit vuonna 2016Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hoi-dossa on viisi rahastoa, jois-ta voidaan myöntää apu-rahoja ja stipendejä seu-raavasti:

- Perinnerahasto I:stä äi-dinkieltä tai musiikkia opis-keleville tai tutkiville

- Arvo Kukon rahastos-ta humanistisia tieteitä opis-keleville

- Arvo Pärssisen rahas-tosta oikeus- ja taloustietei-tä sekä taloushallintoa opis-keleville

- Helmi Pärssisen rahas-tosta puutarha-, karjata-lous- tai maa- ja metsätalo-utta opiskeleville

- Aune ja Vilho Kähösenrahastosta opiskeluun sekäpyhäjärveläisyyttä tukeviintutkimuksiin.

Hakuilmoituksen mu-kaan apuraha tai stipendivoidaan myöntää, jos haki-jan sukujuuret ovat Vpl.Pyhäjärvellä. Lisäksi haku-ilmoituksessa edellytettiin,että opinnot ovat tulossapäätösvaiheeseen tai juuripäättyneet.

Hakemuksia tuli 26 kpl.Perinnerahasto I:n piiriinkuuluvia hakemuksia ei tul-lut yhtään (musiikkia tai äi-

dinkieltä opiskeleville), jo-ten siitä rahastosta ei tänävuonna myönnetty apura-hoja.

Apurahoja ja stipendejämyönnettiin 13 kpl, yhteen-sä 3900 euroa ja ne on jomaksettu saajille.

Ohessa luettelo apuraho-jen ja stipendien saajista. Su-kujuuret Pyhäjärvellä ilmoi-taan tässä niin kuin ne onhakemuksessa ilmoitettu.

Aune ja Vilho Kähösen rahastosta myönnettiin kuusiapurahaa:

- Ville Happoselle hallintotieteiden maisterin tutkintoTampereen yliopistossa. Suku isän puolelta on Noiter-maan kylän Happosia ja Tiituan kylän Hankkiloita.

- Noora Jaloselle lähihoitajan opintoihin Länsiranni-kon Koulutus Oy WinNovassa Raumalla. Sukujuuretovat Kiimajärven kylässä, Kurosia.

- Rauli Katilalle, hän opiskelee Turun yliopiston opetta-jankoulutuslaitoksella kasvatustieteen maisteriksi. Suku-juuret Ylläppään kylän Haapasaaria.

- Miikka Kauppiselle, hän opiskelee ympäristönsuun-nittelijaksi Turun ammattikorkeakoulussa. Sukujuuret ovatVernitsan kylällä, Lappalaisia.

- Aapo Koskelalle sähkötekniikan opintoihin Vaasanammattikorkeakoulussa. Suku äidin puolelta on Noiter-maan ja Valkeamäen kylän Niukkasia, Alakylän Karilaisiaja Saaprun Mannikaisia.

- Atte Koskelalle, hän opiskelee tekniikan kandidaatiksiAalto yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Sukuäidin puolelta on Noitermaan ja Valkeamäen kylänNiukkasia, Alakylän Karilaisia ja Saaprun Mannikaisia.

Onnittelut apurahojen ja stipendien saajille jamenestyksen toivotukset opintoihin ja elämään.

KIRSTI NASKALI

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Juhlat takana,uusia jo suunnitellaan70. Pyhäjärvi-juhla on vietetty ja kesä rullaa kohtisyksyisempiä ilmanaloja. Tänä vuonna juhliemmejärjestämisessä kumppanina toimi Vpl. Pyhäjärvi-seura ja juhlapaikkakunnaksi valikoitui Järvenpää.Pääsimmekin jälleen kerran nauttimaan upeista jahyvin järjestetyistä juhlista.Juhlapäivän aamuna, kun lähdimme ajelemaankohti Järvenpäätä, sääolosuhteet hieman askarrut-tivat mieltä. Taivas oli tummien pilvien verhoama jakirkkoon mentäessä se repesikin sitten sata-maan. Kaikkien onneksi kuitenkin jo seurakunta-opistolle siirryttäessä sekä Kaiun muistoviestiäjuostaessa saimmekin nauttia upeasta ja jopapaahtavasta helteestä. Aamun epävakaiseltanäyttänyt sää olikin yllättäen muuttunut hienoksijuhlasääksi!Juhlapaikalla tuttuja tavatessani sekä vieraidenvapaamuotoisia keskusteluja seuraillessani olinjälleen kerran erityisen onnellinen siitä, ettäsäätiömme vuodesta toiseen saa nämä upeatjuhlat järjestettyä. Iso kiitos tästä kuuluu yhteis-työhön ryhtyville seuroille, jotka antavat lähesvuoden mittaisen panoksensa juhlien järjestelyyn.Tänä vuonna tämän kiitoksen osoitamme Helsin-gin Vpl. Pyhäjärvi-seuralle. Hieno etukäteistyö jajuhlapäivän erilaisten järjestelyjen hoitaminenmahdollisti meille kaikille upean juhlapäivän jatunteikkaan ajatusten matkan rakkaalle kotiseu-dullemme. Suuren kiitoksen ansaitsevat lisäksimyös juhlalehden ilmoittajat, Järvenpään seura-kunta sekä muut yhteistyötahot.Hallituksen puheenjohtajana, yhdessä hallituksenkanssa saamme pohtia tulevien vuosien juhlapaik-koja ja järjestelyjä. Pitkään olemme keskustelleetsiitä, että olisiko mahdollista järjestää juhlatvuoden 1998 tavoin Vpl. Pyhäjärvellä.Tämän mahdollistamiseksi on arvioitu säätiömmeresursseja ja tehty valmistelevaa työtä. Olemmeko. työn tuloksena päätyneet ratkaisuun, jossavuoden 2017 juhlat järjestetään Vpl. Pyhäjärvellä. Tarkka päivämäärä ja muut yksityiskohdat tarken-tuvat vielä lähiviikkojen aikana. Niistä tiedotammeseuraavissa lehden numeroissa lisää.Vaikka suurimmat suuntaviivat ovat nyt selvillä,juhlien onnistunut järjestäminen vaatii kuitenkinvielä keskusteluja paikallisen hallinnon ja muidentoimijoiden kanssa. Lehden ilmestyessä olenkinjuuri palannut Pyhäjärven matkalta ja juhlienjärjestelytyö on jälleen askeleen pidemmällä.Järjestelyt vaativat tällä kertaa kuitenkin myösvarasuunnitelman, sillä kaikkiin skenaarioihin onvarauduttava, kun juhlamatka suuntautuu nykyra-jan taakse. Näin pyrimme välttämään myös sitä,että juhlaperinteemme katkeaa, mikäli yllätyksiäilmaantuu. Itse olen kuitenkin luottavaisin mielin,sillä valmistelutyöt ovat edenneet hyvin.Tulemme valmistelemaan lähtijöille hyvin yksinker-taisen matkapaketin siten, että juhlavieraanabussiin noustessa juhlat, oheisretket ja majoituskuuluvat kaikki samaan pakettiin. Tämä vähentääsekä osallistujien että järjestäjien työmäärää.Hallintoneuvosto kokoontuu elokuulla yhdessähallituksen kanssa kesäkokoukseen, jossa hyvinmonipuolisesti suunnittelemme ja ideoimmesäätiömme toimintaa – perinteitä kunnioittaenmutta uudistuksiakaan kaihtamatta!Lopuksi kannustan Teitäjokaista toimittamaanlehtemme päätoimittajilleomakohtaisia tarinoitanne,perhetapahtumiennekirjoituksia ja tietenkinuusien lehtien tilaajienosoitetietoja. Näin pys-tymme säilyttämääntasokkaan lehtemmemyös tuleville sukupolville.Nautinnollista loppukesänaikaa toivottelee,

PERTTI HAKANEN hallituksen pj

Torstai 28. heinäkuuta 2016

Torstai 28. heinäkuuta 2016 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Säätiön talkooryhmä ontoiminut jälleen. 10 henki-lön ryhmä oli Pyhäjärvenkirkkomaalla aikavälillä16.-19.06. Tällä kertaa uu-sittiin kellotapulin paikkaaosoittava aita.

Matkaa edelsi aitatarpei-den maalaustalkoot YrjöInkisellä siten kun tou-kokuun lehdessä on ker-rottu. Tarkkaan ottaen en-nen näitäkin talkoita aita-lautoja oli pätkitty Y. Inki-sellä Huittisissa ja EskoPulakalla Nokialla.

Nyt on saatettu loppuunprojekti, joka mielestäni al-koi aitojen ensimmäisenmaalauksen yhteydessä 7tai 8 vuotta sitten. Silloinaitaa maalatessa totesim-me, että kummatkin aidat,sankarihauta-alueen jatämä kellotapulin paikkaaosoittava, on lähivuosinauusittava. Alettiin kysy-mään lautojen perään. Janiin käynnistyi prosessi,joka nyt tuli päätökseen.Isompi aita uusittiin kol-me vuotta sitten ja pie-nempi nyt.

Matka tehtiin HannuPutuksen linja-autolla, jo-hon mahtuivat kaikki tar-vikkeet mukaan, myös siisns. juoksulaudat. Tolpatovat painekyllästetyt, muutavara kyllästämätöntä lau-taa. Pätkälaudat saatiin lah-joituksina kahdesta met-sästä, samoin maalit lah-joituksena Uulatuotteelta.Muu tavara on ostettu.

Talkoolaiset olivat iältään17-vuotiaasta yli 70 vuo-

Tehtävä suoritettuden ikäisiä. Ikähaitari olisiis varsin laaja. Näyttääkinsiltä, että säätiöllä ei olemitään huolta talkooväestätulevaisuudessakaan. Käy-tännössä on ollut niin, ettäpieni sanan kiertoon saat-taminen on tuonut välittö-mästi tulosta. Ja kaikkeatarvittavaa on luvattu, ai-kaa, rahaa, tietotaitoa ja työ-kaluja lainaksi.

Työkalut ansaitsevat eri-tyisen maininnan. Laudatovat nyt ruuveilla kiinnite-tyt, ja akkuvääntimiä olipaikalla useita parhaita saa-tavissa olevia merkkejä,jopa akkukäyttöinen kul-mahiomakone. Millwau-kee, Hitachi, Makita, De-Walt, moottori- ja raivaus-sahoina Stihl. Ainoastaanagregaatti oli moottoriltaanesihistoriallinen Briggs &Stratton, jonka Esko olisiYrjöltä ostanut heittääkseenpaluumatkalla käyvänä Pi-kojokeen, mutta hinnastaei päästy yksimielisyyteen –vielä.

Projektin teknisenä joh-tajana toimi Yrjö Inkinen.Ja hyvin toimikin. Mitäänei puuttunut ja loput tuo-tiin takaisin. Työkaluja eihävinnyt. Vaikka sen agre-gaatin perään ei olisi paljonitketty.

Ryhmä oli nöyränä, osit-tain tietysti polvillaankin ai-tojen kimpussa ja ajatteliniitä, jotka haudoissa le-päävät. Mutta paitsi heitä,muisteltiin ja arvostettiinensimmäistä talkooporuk-kaa, joka pystytti muisto-

merkin ja ensimmäisen ai-dan 90-luvulla. Tuosta ryh-mästä ei ollut mukanaa enääkuin Yrjö, ja monet ovat jolopullisestikin poistuneetkeskuudestamme. Aitoja

on helppo uusia, muttaaloitus on ollut haastavaa.

Jos tämä projekti on nytpäätöksessään, uusi alkaamuutaman kesän kuluttua.

Aidat pitää maalata jälleen3-5 vuoden jälkeen.

Lämmin kiitos talkoo-veljille mukaan lukien lii-kennöitsijä Hannu Putus,joka teki töitä toisten kans-

sa koko ajan. Kesän hie-noimmat, yhteishenkeäkasvattavat kumppanuu-den päivät taisivat tulla ju-hannuksen alla vietetyiksi.

ESKO PULAKKA

Farmari housuinen mies on souhoosin johtaja, vierellä Antti Musakka sekä Markku pärssinen ja KariÄikäs

Kuvassa vasemmalta: Lari Hakanen, Eino Kyykkä, Pertti Hakanen, Esko Pulakka, Kari Äikäs, SampoPärssinen, Yrjo Inkinen (edessä), Ossi Huppunen, Hannu Putus ja Markku Pärssinen

Torstai 28. heinäkuuta 2016VPL.PYHÄJÄRVI4

KirkonsanomaRakas puoliso, isä, vaariAgrologi

Viljo KaarloKUKKO* 24.1.1923 Pyhäjärvi Vpl.† 22.6.2016 Mouhijärvi

Jäi ahkera työsi muistoksi meille,hyvän sydämes ohjeet elämän teille.Sä aina muistit ja huolta kannoit,et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit.

Kiittäen ja kaivatenKirstiJari, Mari, Pinja, LassiTimo, Päivi, Ville, Salla, Kaisasukulaiset ja ystävät

Rakkaamme on siunattu 16.7.Lämpimät kiitokset muistaneille.

Saarna kirkastussunnuntai-na 10.7.2016 Järvenpäänkirkossa Vpl. Pyhäjärvi-juh-lilla. Kokoontunut seura-kunta, rakas juhlakansa:

Kesäsunnuntaisin katse-len usein Laukaan kirkonalttaritaulua. Se on taide-maalari Ekmanin teos vuo-delta 1872 ”Kristus kirkas-tusvuorella”. Tämä aihe onainakin 60 suomalaisen kir-kon alttaritaulussa. Se osoit-taa, että kirkastussunnun-tain sanoma on ollut kos-kettava sekä taiteilijoille ettäkirkkokansalle. Suomessa jaRuotsissa on kirkastussun-nuntaita vietetty keskikesänaikaan. Suomen suven kirk-kaus on ikään kuin kehyk-senä Jeesuksen kirkastumi-selle.

Vuori on jo Vanhan Tes-tamentin kertomuksissa ol-lut Jumalan kohtaamisenpaikka. Mooseskin nousiSiinain vuorelle ja kohtasiHerran. Tunturin tai vuo-ren laelta näkee kauas. Kir-kastusvuoreltakin näkyulottui Vanhan Testamen-tin suuriin hahmoihin jaeteenpäin Jeesuksen tule-vaan kärsimystiehen kohtiGolgataa.

Pietari, Jaakob ja Johan-nes saivat nähdä Jeesuksenjumalallisen olemuksen. Jee-sus oli vaeltanut heidänkanssaan opettaen ja pa-rantaen, mutta hänen ole-muksensa syvin merkitys eiollut vielä selvinnyt. Kir-kastusvuorella Jumalan äänivakuuttaa samoin kuinJeesuksen kastehetkellä: ” Tä-mä on minun rakas Poika-ni.” Mooses ja Elia, Israe-lin historian keskeiset hen-kilöt olivat jo kirkkaudenkeskellä. Israelin kansaodotti heidän paluutaan.Nyt he näyttäytyivät var-mistaen tätä hetkeä.

Kristuksen kirkkauden voimaJumalan hahmo on selit-

tämätön ja ruumiillisille sil-mille näkymätön. Siksi kir-kastusvuoren näky pake-nee järjen laatimia tulkinto-ja. Kun opetuslapset eivätvoineet kohdata Jumalaasuoraan kasvoista kasvoi-hin, he kokivat valon, jokaloistavana pilvenä verhosiheidät. Jeesuksenkin ole-mus loisti kirkkautta.

Kirkastusvuoren tapah-tuma on ennen muuta Kris-tuksen juhla. Se on verrat-tavissa loppiaiseen ja hela-torstaihin. Jeesus itse saivahvistusta, mutta myösopetuslapset näkivät ja ko-kivat välähdyksen omaisestiMestarinsa olemuksen sy-vän pyhyyden.

Jeesuksen jumalallisuuson monelle suuri ongelma.Jeesus hyväksytään laajaltihyvänä opettajana ja elä-mänviisauksien jakajana,mutta hänen jumalallinenolemuksensa ja tehtävänsäei avaudu ymmärrykselle.Kirkastusvuoren näkyosoittaa, että Jumala onmeitä lähellä Jeesuksessa.Ääni, jonka opetuslapsetkuulivat, ei koskenut vainkäsillä olevaa hetkeä, vaankoko elämää. Kehotus:”Kuulkaa häntä” on meil-lekin osoitettu. Opetuslap-set ajattelivat, että Jeesuk-sen seuraaminen toisi elä-mässä voittoja. He odotti-vat, että Jeesus olisi uudenIsraelin valtakunnan perus-taja. Mekin usein odotam-me, että usko Jeesukseentoisi meille ennen kaikkeaturvaa ja meidän olisi hyväolla. Mekin rakentaisimmemielellämme majan, jottavarmistaisimme Jeesuksenpysymisen lähellä ja me oli-simme suojassa kaikeltapahalta. Kuitenkin joudum-me kokemaan niin kuinopetuslapsetkin, että arjes-sa tapahtuva, monesti ras-

kaskin elämä, on tie, jonkaJeesus kulki ja jolle hänkutsuu meidätkin.

Silti mekin olemme osal-lisia jo nyt ja sitten kerran,tämän elämän jälkeen, Kris-tuksen kirkkaudesta. Ku-ten auringon loiste heijas-tuu vedessä tai peilissä, sa-malla tavoin heijastuu Kris-tuskin meissä ja antaa valoasisimpäämme. Voimmekasvaa päivittäin Herram-me tuntemisessa, vaikkaemme itse pysty erittele-mään sitä. Idän kirkossaikonit ja maalaukset julista-vat kirkastusvuorikuvissaanvoimakkaasti toivoa, ettämekin muutumme Kris-tuksen voimasta ja kerranKristuksen kirkkaus onmuuttanut meidät koko-naan.

Kun pohdimme ja et-simme elämämme suun-taa, me toivomme, että”Herra kirkastaisi kasvon-sa”, niin kuin Herran siuna-us sanoo. Me toivomme,että Kristus, Vapahtajam-me, osoittaisi meille tien,jota meidän tulee kulkea jaettä kykenisimme suoriu-tumaan arjen vaatimuksis-ta.

Te kaikki, jotka oletteelämässänne kokeneet, mi-ten raskaittenkin aikojen jäl-keen löytyy voimia jatkaaeteenpäin, te tiedätte, mitäKristuksen läsnäolon tukimerkitsee silloin, kun Ju-mala on ikään kuin peläs-tyttänyt meidät. Jeesus tulikirkastusvuorella opetuslas-ten luo, kosketti heitä jasanoi: ”Nouskaa, älkää pe-lätkö.” Karjalan kansa onelämässään joutunut kestä-misen äärirajoille, mutta onmyös noussut ja löytänytvoiman uudestaan.

Opetuslasten oli palatta-va vuorelta alas. Niin me-kin vietettyämme juhlaa yh-dessä menemme takaisinjokapäiväisiin askareisiin,mutta juhlan kokemus kan-taa. Niin tapahtuu myöshengellisessä elämässä. Mekoemme vaikuttavanaKristuksen pyhyyden ja an-teeksiannon suuruuden jasyvyyden ja Jumalan voi-man tiettyinä armon hetki-nä. Ne ovat heränneittenjohtajan, Paavo Ruotsalai-sen sanoin: ”armon vilauk-sia”. Ne ovat ”armon hi-paisuja, niin kuin ohitselentävän pääskysen siivenhipaisu”. Tavallisen elämänkeskellä rukous ja yhteinenjumalanpalvelus vahvistavatmeitä. Kristus kirkastuumeille hänen puhumissaansanoissa ja hänestä kerto-vissa sanoissa.

Kun kuulemme ja mie-timme kirkastusvuorikerto-musta, se vaikuttaa meissäsen, mistä se puhuu: Jee-suksen ainutlaatuinen ole-mus, Jumala hänessä, sel-venee. Kristuksen vaikutusmeihin on suurempaa kuinmeidän omat tuntemuk-semme.

Me elämme tieteidenhuippuyksiköiden saavutus-ten keskellä. Me tiedämmekyllä varsin hyvin erilaistenparantavien ja toisaalta tu-hoavien säteilyjen voimastaja vaikutuksesta, muttaKristuksen kirkkauden javoiman vaikutus on meillekäsittämätöntä. Se ei oletieteen eikä tiedon aluetta,vain usko ja luottamus voi-vat ottaa sen vastaan. Kui-tenkin Kristuksen kirkkau-den vaikutus meissä ulot-tuu ajan rajan tuolle puolel-le lopullisen kirkkauden kes-kelle asti.

SILJA FORSBERG

Muistokirjoituksia

KERROPERHEUUTISET

Pyhäjärvi-lehdessä. Julkaisemme jokanumerossa tietoja perhetapahtumista.

Muistathan kysyä asianosaisiltaluvan tietojen julkaisuun, kiitos!

Pentti Veikko Laulajai-nen syntyi Viipurin lääninPyhäjärvellä Elisa (Huus-ka) ja Matti Laulajaisenperheeseen kaksossiskon-sa Liisan kanssa 24.9.1932. Pentti kuoli 28.1.2016 Ruotsissa Kalixsissa.

Sota-aika kuljetti Penttiäja perhettä paikasta toi-seen: Suistamo, Sortalahti,Töysä, Jämijärvi, Lohijo-ki, Korpilahti, Luvia ja vii-mein Liminkaan 1947.

Hän osallistui Limingantyöväen nuorten näytelmä-ja lauluharrastuksiin sekäoli mukana urheilutoimin-nassa niin paljon, että pääsiosallistumaan LiminganLujan joukkueessa olym-piasoihdun kantamiseen1952. Isäni kertoi, ettäopiskeluaikoinaan Penttiusein juoksi Oulusta Li-minkaan, noin 30 kilomet-riä, kun ei malttanut odot-taa junaa.

Pentti suoritti autonasen-tajan tutkinnon sekä tekni-sen koulun Oulussa, opin-tojen välissä hän oli töissäOulussa sekä Ruotsissa.Ruotsiin asumaan muutet-tuaan hän suoritti ruotsin-kielen opintoja sekä mate-matiikan opettajan tutkin-non ja jatkoikin eläkeikäänasti matematiikan opetta-jana Jällivaarassa.

Eläkkeelle päästyäänRiitta ja Pentti rakensivattalon Ylitornion Kuivakan-kaalle. Pentti harrasti ka-lastamista ja tykkäsi kul-jeksia tammukkapuroillanarraamassa kaloja känny-köiden kuuluvuusalueidenulkopuolella. Riitta oli mo-net kerrat hyvin huolis-saan, kun kalastajasta eikuulunut mitään.

Tammikuussa voimatehtyivät ja elämä päättyi.Pentin siunaus ja muistoti-laisuus oli 26.2.2016 Över-torneån kirkossa ja seura-kuntatalolla.

1.7.2016 kokoonnuimmeLiminkaan laskemaan Pen-tin tuhkauurnan LiminganRantakylän hautausmaalleäitinsä ja isänsä kanssa sa-maan hautaa sekä Lapin-kankaalle Arvo-veljellemuistelemaan puolisoa, vel-jeä, setää, enoa ja ystävää.

Lapinkankaalla oli Pen-tin puoliso Riitta Laulajai-nen, sisko Liisa Martikkalasekä tytär Tuula Luukinenja puoliso Tuomo, Kaler-vo-veljen tytär Arja Laula-jainen, Arvo-veli, puolisoAnja ja heidän tytär AnniMathlin sekä poika MattiLaulajainen ja puoliso ArjaLaulajainen ja Riitan siskonmies Esa Lammassaari.

Kummisetää muistaen

ANNI MATHLINArvo-veljen tytär

Seppelpartiot lähdössä liikkeelle jumalanpalveluksen alussa. Meeri Kuusisto, Antti Kaikkonen, Hanna-Maija Peltonen, Eeva-Leena Keurulainen ja Juhani Paajanen.


Nuijan varresta

70. Pyhäjärvijuhlat on tätäkirjoitettaessa juuri pidettyJärvenpäässä, moneen ker-taan mainostamassani äi-din puolen mummulan ju-napysäkin tuntumassa.Enpä osannut nuorena poi-kana vanhempien kanssatai myöhemmin yksinkinmummulaan matkustelles-sani kuvitella, että tuollai-sissa juhlissa pääsisin jos-kus päätössanoja lausu-maan.

Etukäteen päätössanojamiettiessäni ajattelin, ettäjuhlien väkimäärä voi jää-dä totuttua pienemmäksi.Silloin olisin päässyt veiste-lemään, että ”pienemmät,mutta sielultaan suuret juh-lat”. Vieraat kuitenkin yl-lättivät. Noin en päässytsanomaan. Mutta sielultaansuuret nämä juhlat olivat.Jos puuttui vakiovieraitaHämeen-Satakunnan rajoil-ta, oli uusia juhlijoita Uu-deltamaalta. Väkimäärä olisuurin piirtein normaali.Tuskin Karjala-talolle olisisaatu yhtään enempää vie-raita. Parkkipaikat ovatKäpylässä vielä enemmänhakusessa.

Puitteet olivat mainiot.Parkkipaikkoja ja tilaa muu-tenkin riittävästi. Kaikki su-jui hienosti. Pääjuhla oli juurisopivan mittainen. Ja en-nen kaikkea, ohjelma ar-vokasta ja ajankohtaista.Tuomakselle vielä erityis-kiitos juhlapuheesta. Roh-kenen puhutella etunimeltä”oman papin poikaa”.Kuulutaanhan samaan suu-reen Pyhäjärvi-perheeseen.

Kokonaisuus on pientenosien summa. Monilukui-nen kirkkokansa liikuttuikirkkoherran huomaavai-suudesta, kun hän käyttiTerijoen juhlakasukkaa.Anssi Hirvosen komea lau-lu herkisti mieltä lisää. Osia

Juhlienjälkeen

Siljan saarnasta muistan vie-läkin, mikä on harvinaista.Jos Tuomaksen puheenjuoksu on mielessämmepätkittäistä, voidaan tästälehdestä tarkastaa mitä ihantodella kuultiin.

Mielestäni juhlapaikanvalinta oli oikea ja osoitti,että vaihtoehtoja tulevai-suudessakin voidaan pun-nita ennakkoluulottomasti.Tulevaisuutta nimittäin on.Tuollainen juhlakansa an-saitsee parhaat mahdollisetjuhlat edelleenkin. Säätiötuntee vastuunsa ja pyrkiivastaamaan haasteisiin.

Ensi vuonna Karjalaan,Pyhäjärvelle, jos suinkinmahdollista. Se on yhtei-nen ponnistuksemme.

Palaan vielä mummulanmaisemiin. Kävin lauantai-na Pornaisten hautausmaal-la. Siellä lepäävät mummu,vaari, tädit, enot, yksi serk-kukin jo. Ajoin tuttujen pel-tojen ja rakennusten ohi.Mummulaa ei aktiivisenatilana enää ole, mutta pel-lot olivat rehevässä kas-vussa. Oliko kova ikävä?Ei kova, pieni haikeus vain.He olivat kaikki voimak-kaasti läsnä ilmassa, pellos-sa, muodostuvissa tähkis-sä, maisemassa.

Sama tunne kuin Karja-lassa. Tai kotona.

ESKO PULAKKA

Merkkipäiviä

Raimo Musakka, kotoi-sin Pyhäjärven Salitsanran-nasta, vietti 80-vuotissynty-mäpäiviään juhannusaatto-na.

Päivää juhlistettiin perhe-piirissä kesämökillä Nasto-lassa Salajärven rannallakauniissa Suomen suvessa.

Kuten niin moni Karja-lassa syntynyt, myös Rai-mo vietti monipuolisen,värikkään nuoruuden.

Evakkoon lähtiessään tal-visodan aikana hän oli 3,5-vuotias. Matka oli tietystikaikille raskas ja perhe pää-tyi ensin Alavudelle ja sieltäVähäkyröön.

Jatkosotaa pakoon läh-dettiin Uuraisiin ja sieltäedelleen Hämeenkyröön.Vennamo hoiti tuolloin eva-koiden sijoitusta ja kylätjaettiin eri puolelle Suo-

mea. Suurin osa pyhäjär-veläisistä sijoitettiin Huitti-siin. Raimon perhe päätyinaapuripitäjä Vampulaan.

Raimo lähti jo varhainkotoa ja meni 14-vuotiaa-na 1950 Lahteen Hennalan

varuskuntaan soitto-oppi-laaksi. Hennalassa hän suo-ritti myös varusmiespalve-luksen, jonka jälkeen siirtyiPäällystöopistoon.

Raimon vanhemmat javeli muuttivat 1958 Vam-pulasta Lahden naapuri-kunta Nastolaan, jossa per-he harjoitti pääasiassamaanviljelyä, tilalla oli leh-miä, hevonen, lampaita jakanoja.

Lahdesta löytyi myöspuoliso, pohjalaisneito Elsa,sisar hento valkoinen.

Hennalan varuskuntasoit-tokunnassa Raimo suorittielämäntyönsä aina eläke-ikään asti.

Juuret kaipasivat Karja-laan katsomaan kotikontu-ja, jotka ovat olleet jo mo-nen matkan kohde. Sopivakiintopiste oli serkku Lauri

Väitöksiä

Terveystieteiden maisteriVirpi Sulosaari esitti väi-töskirjansa Medicationcompetence of nursing stu-dents in Finland tarkastet-tavaksi Terveystieteiden

tohtorin tutkintoa vartenTurun yliopistossa17.6.2016.

Vastaväittäjänä toimi pro-fessori Katri Vehviläinen-Julkunen Itä-Suomen yli-opistosta ja kustoksena pro-fessori Helena Leino-Kilpi(Turun yliopisto). Väitök-sen alana on hoitotiede.

Virpin isä on Pentti Su-losaari, ja Pentin äiti AiliSulosaari o.s. Pulakka olilähtöisin Noitermaan Vesi-konmäeltä.

TtT-tohtorin tutkintoto-distuksen Virpi Sulosaarivasta kesän jälkeen.

Seija Pärssinen pojan pojanpojan Elmo Eliaksen (s.20.4.) kanssa kuvattuna. Elmo Elias on Seijan ja Anteronpojan Hannun ja Katrin pojan Tuomaan ja vaimonsaJennin poika. Seija saavuttaa 80 vuoden rajapyykin 29.7.Onnea!

Isomummi ja Elmo

Musakan rakentama Lo-maranta Oy, jossa useatsuomalaiset majoittuvatsuorittaen maakuntamat-kailua ja Laurin poisme-non jälkeen hänen poikan-sa Antti ohjaa matkailijoitaja toimii tulkkina.

Raimo on asunut kokoikänsä evakkoretkiä lukuun-ottamatta Lahdessa ja osal-listunut aktiivisesti kuukau-sittain järjestettävään Pyhä-järvikokoukseen.

Hyviä ja pirteitä eläke-päiviä toivottavat

PAMI, VESA ja EEVA

Kahvittajat Kirsti Jääskeläinen ja Sirpa Leivo tal-koohommissaan.

Jumalanpalvelus on al-kamassa. Terijoen mes-sukasukka oli vaikutta-va.


Vpl. Pyhäjärvi-seuran pu-heenjohtaja Riitta Hirvo-nen juonsi juhlan ja kiittelisamalla talkooväkeä, jotaoli saatu mukaan juhlajär-jestelyihin yli puolensataa.

Ja ilahduttavasti nousikäsiä kysymykseen, mon-tako Pyhäjärvellä syntynyt-tä oli mukana juhlassa, joi-ta on siis pidetty eri puolil-la Suomea jo 70 kertaa.

– Alkuvuosina eri puo-lille Suomea asettuneitapyhäjärveläisiä saapui juh-lille tuhatmäärin. Päiväjuh-la oli pidettävä ulkosalla,useimmiten urheilukentäl-lä. Näin oli muutaman ker-ran vielä 1970-luvulla.Mutta vuosien myötä juh-lille saapuvien määrä onvähentynyt. Vpl. Pyhäjär-vellä syntyneitä on Tilasto-keskuksen mukaan elossavielä hieman yli 1200. Memuut olemme pyhäjärve-läisten jälkeläisiä. Olemmesyntyneet niillä seuduilla,jonne vanhempamme jaisovanhempamme asutet-tiin, enimmäkseen Sata-kuntaan. Vuotuisia Pyhä-järvi-juhliakin on pidettyniillä seuduilla.

Juhla aloitettiin Uusmaa-laisten laululla, jonka JeanSibelius mitä todennäköi-simmin on säveltänytvuonna 1911 Tuusulankodissaan Ainolassa. Hir-vonen totesi, että laulu onehkä vaikein maakuntalau-luistamme, koska säkeis-tön sisällä on kaksi erilaistarytmiä. Kellokosken soit-tokunnan johdolla siitä kui-tenkin hyvin selvittiin.

Pyhäjärvi-juhlia vietettiinkeskellä suurta suomalais-ta kulttuurimaisemaa, Tuu-sulanjärven rannalla, kes-kellä Tuusulanjärven tai-teilijayhteisöä, joka 1800-luvun loppupuolella edus-ti kansallisromantiikan ai-kaa.

– Karelianismi, Karjala-aiheet näkyivät monen tai-teilijan töissä. Mm. Viipu-rissa opettajana toiminutrunoilija J. H. Erkko ra-kennutti tänne talonsa. Ha-losenniemen rakennuttanutPekka Halonen tunne-taan Sortavalassa maala-tuista talvimaisemistaan. Jakarelianismi kaikuu Sibe-liuksen musiikissa.

Impi Wiika kertoo Py-häjärven historiassa ”Pien-Juhosta”, joka sanoi hä-nelle: ”mites, ko teäl meilei uo mitteä murretta?Tuol ko liikut muuvvalmoalimas ni joka paikas ooma murtehies, et tahohei puhheist ai oikei selveäsoaha.”

– Eipä taivu minulta tuoPyhäjärven murre, vaikkase Pien-Juhon mielestä oli-kin selvää kirjakieltä, tuu-masi Hirvonen.

Tuusulanjärven kulttuurimaisemissakelpasi karjalaistenkin juhlia

Järvenpään Karjalaseurantervehdyksen tuonut kun-niapuheenjohtaja JaakkoMäkelä kertoi myös laa-jasti alueen kulttuurivaikut-tajista, joiden myötä luotiinsuurta suomalaista identi-teettiä sikäläisessä taiteilija-yhteisössä, karelianismi voi-makkaana vaikuttajana.

Laulun lahjaa juhlaan toiKellokosken soittakunnanlisäksi Sakarat Laulupeli-mannit, joka on Itä-Helsin-gissä toimiva vanhaa suo-malaista kansanperinnettäylläpitävä lauluja soitin-ryhmä. Sakarat on toimi-nut 25 vuotta Anja Hink-kasen johdolla. Ryhmäon Uudenmaan Kansan-musiikkiyhdistyksen suurinesiintyvä ryhmä. Orkeste-rin ja laulajien kokoonpa-no vaihtelee esitystilantei-den mukaan. Karjalaisessalaulusikermässään saatiinkuulla, miten he ylläpitävätkarjalaisuutta.

Laulu- ja musiikkipitoi-sessa ohjelmassa laulettiinläpi myös kaikki Karjalais-ten laulun seitsemän sä-keistöä. Laulun on sanoit-tanut ja säveltänyt P. J.(Pekka Juhani) Hanni-kainen (1854 Nurmes-1924 Helsinki).

– Laulamme yleensäkolme säkeistöä, vaikka lau-lussa on kaiken kaikkiaanseitsemän säkeistöä, muis-tutti Hirvonen.

– Hannikainen muokka-si runoa 18 vuoden ajan jateki siitä kymmeniä eri ver-sioita. Aluksi runoon valit-tiin Liperistä muistiinmer-kitty kansansävelmä, jokamyöhemmin tuli tunnetuk-si joululaulussa No onkostullut kesä. Mutta Hanni-kainen itse ei pitänyt tästäsävelmävaihtoehdosta,vaan hän halusi tehdä kar-jalaisille aivan oman maa-kuntalaulusävelmän, jollasitä nykyisin laulamme. Lau-lu esitettiin ensimmäisenkerran 1898. Karjalaistenlaulu on yksi niistä Suomenmaakuntalauluista, joita sä-vellettiin 1800-luvun puoli-välistä lähtien sekä histori-allisten että uudempienmaakuntien kunniaksi.

– Maakuntalauluissa onensimmäisenä ihannoivaaalueen luonnon kuvausta,jota seuraavat kansan koh-taamat hankaluudet ja tais-telutahdon ilmaisut sekämaakunnan väen ja erityi-sesti naisten ylistys. Maa-kuntalaulut otettiin omiksikansakoulujen, yhdistystoi-minnan ja laulujuhlien väli-tyksellä.

Viipurissa syntynyt An-neli Kammonen kertoimyös ”Karjalaiseukon teat-terimatkasta”.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönhallinnoimien rahastojen ja-

kamat stipendit esitteli asia-mies Kirsti Naskali jamuistoviestin tulokset ker-toi Pertti Hakanen.

Juhlan päätteeksi tilaisuu-teen kiitokset toi Pyhäjär-vi-Säätiönhallintoneuvostonpuheenjohtaja Esko Pu-lakka.

Ennen säätiön tarjoamia70-vuotisjuhlakahveja lau-lettiin vielä Karjalaisten lau-lusta ne tutut kolme säkeis-töä.

– Laulun neljännen sä-keistön sanoja ”kurja Kar-jalamme” on aika ajoin ar-vosteltu. Varsin usein tässäkohdassa on alkuperäistensanojen sijasta laulettu ”kau-nis Karjalamme”. Sana”kurja” viittaa tässä kuiten-kin siihen, että kaikista Suo-men maakunnista juuri Kar-jala on kautta aikojen jou-tunut eniten kärsimään so-dista, kuten on tapahtunutuseita kertoja sekä ennenlaulun kirjoittamista ettämyöhemminkin. Muutostavastaan on huomautettumyös, että laulun ensim-mäisessä säkeistössä todel-la sanotaankin: ”kaunis Kar-jalamme”, tiivisti Riitta Hir-vonen.

JuhlakoosteMARJO

RISTILÄ-TOIKKA

Kuvat:Yrjö Inkinen

Reijo JääskeläinenMika Puranen

Marjo Ristilä-Toikka

Lippuvartiot saapuvat juhlapaikalle.

Sakarat-ryhmän värikäs ja vauhdikas esiintyjäjoukko.

Seurakuntatalon juhlasali oli lähes täynnä.


Pyhäjärvi-juhlien pääpu-heenvuoron, juhlapuheen,piti Venäjän tutkimukseenja kansainväliseen politiik-kaan perehtynyt prosesso-ri Tuomas ForsbergTampereen yliopistolta.Hän uskoi, että käytännönyhteistyön vähittäinen li-sääntyminen lännen ja Ve-näjän välillä on todennä-köisempää kuin konfliktinkärjistyminen, vaikka Ve-näjä-pelkoa onkin olemas-sa.

Puhettaan Forsberg poh-justi 70 vuoden takaisistatunnoista.

– Kun ensimmäisiä Py-häjärvi-juhlia kesällä 1947vietettiin, elettiin vaikeissaoloissa. Pariisin rauhanso-pimus, jossa vahvistettiinvuoden 1944 Moskovanvälirauhan mukaiset rajat,oli allekirjoitettu keväällä,mutta se ei ollut vielä astu-nut voimaan. Liittoutunei-den valvontakomissio eisiksi ollut vielä poistunuteikä vuodesta 1939 vallin-nutta sotatilaakaan ollut sik-si vielä julistettu päätty-neeksi. Elettiin vielä vaa-ran vuosia eikä varmuuttatulevaisuudesta ollut. Syk-syllä 1947 käynnistyivätneuvottelut ystävyys-, yh-teistoiminta- ja avunanto-sopimuksesta Neuvosto-liiton kanssa ja se solmit-tiin puolta vuotta myö-hemmin keväällä 1948 –sopimus ratifioitiin edus-kunnassa huhtikuussa nel-jää päivää Pyhän-säätiönperustamisen jälkeen.

69 vuotta sitten idän jalännen välinen kylmä sotaoli jo alkanut.

– 11. heinäkuuta 1947Yhdysvallat julisti uudetsuuntaviivat Saksan miehi-tyspolitiikalleen, jotka täh-täsivät Saksan jälleenraken-tamiseen ja vakauttami-seen. Marshall-apua kos-kevat suunnitelmat käyn-nistettiin ja samaan aikaanmyös Neuvostoliiton joh-tama itäinen, kommunis-tisten maiden blokki alkoimuodostua.

Kylmä sota kesti ylinel-jäkymmentä vuotta.

– 25 vuotta sitten kesällä1991 Pyhäjärvi-juhlilla tus-kin aavistettiin, että kuu-kautta myöhemmin van-hoilliset yrittivät kaapatavallan Moskovassa syrjäyt-täen Neuvostoliittoa joh-taneen Mihail Gorbat-shovin. Yritys päättyi dra-maattisten vaiheiden jäl-keen epäonnistumiseen,minkä jälkeen Baltian maatitsenäistyivät ja lopultakoko Neuvostoliitto ha-josi.

Vaikka laajemmassamaailmanhistoriassa voi-daan puhua globalisaationajasta, Euroopassa uudel-le aikakaudelle ei koskaanlöydetty muuta vakiintu-nutta nimeä kuin kylmänsodan jälkeinen aika.

– Sitä leimasivat Euroo-pan taloudellisen ja poliit-

tisen integraation syventy-minen ja sen laajentuminenerityisesti itään ja kaakkoonsekä pyrkimys edistää insti-tutionaalista kumppanuut-ta Venäjän kanssa yhteistensääntöjen ja periaatteidenpohjalta.

25 vuotta myöhemmintämän aikakauden voidaankatsoa päättyneen.

– Venäjän toteuttamaKrimin valtaus ja liittämi-nen osaksi Venäjää sekäsodankäynti Itä-Ukrainas-sa ovat läntisen käsityksenmukaan kyseenlaistaneetkylmän sodan jälkeisen tur-vallisuusjärjestyksen Euroo-passa ja läntisten järjestöjenlevittäytyminen itään taasVenäjän käsityksen mukaan,samalla kun Ison-Britanni-an eroa Euroopan unio-nista puoltanut kansanää-nestys ja lisääntynyt kritiikkimuuallakin yhdessä talou-dellisten vaikeuksien ja pa-kolaiskriisin kanssa ovathaastaneet Euroopan uni-onin perustan, totesi Fors-berg.

– Naton huippukoko-uksessa Varsovassa päätet-tiin juuri sijoittaa Viroon,Latviaan, Liettuaan ja Puo-laan kuhunkin tuhatkuntamonikansallisten joukkojensotilasta, mutta myös jat-kaa vuoropuhelua Venäjänkanssa. Venäjä ei kuiten-kaan enää ole kumppani,vaan niin Naton kuinEU:nkin näkökulmasta en-nemminkin kilpakumppa-ni tai vastustaja.

Vastakkainasettelusta onkahdessa vuodessa tullutlännen ja Venäjän välistensuhteiden uusi ”normaali-tila”.

– Nykyinen konflikti voi-kin kestää pitkään ilman,että kumpikaan osapuolisitä varsinaisesti haluaisi.Vaikka suhteiden huonon-tuminen on ollut pitkänkehityksen tulosta, nykyi-nen vastakkainasetteluEU:n ja Venäjän välillä olimyös monien sattumien,väärinkäsitysten ja ulkois-ten tekijöiden lopputulos.

– Tärkein syy suhteidenheikentymiseen ei ollut yh-teisten intressien puute taivoimasuhteiden muutos,vaan pikemminkin kasva-nut turhautuminen, epäluuloja luottamuksen puute, joi-den taustalla vaikuttivatmyös erilaiset käsityksetsuhteiden päämäärästä japerusteista.

– Vaikka molemmat osa-puolet selvästi pettyivätkumppanuuteen, kumpi-kaan ei silti varsinaisesti pyr-kinyt nykyisen kaltaiseenvastakkainasetteluun. Osa-puolet eivät myöskään tie-dä, miten ne pääsisivät ta-kaisin yhteistyöhön, sillävaikka kumpikin haluaisitehdä yhteistyötä, ne halu-aisivat tehdä sitä omilla eh-doillaan.

Jos kummankaan osa-puolen mielestä ei voidavain palata takaisin van-

haan, mikä sitten voisi luo-da uuden pohjan?

– Venäjän käsityksenmukaan sen ja lännen yh-teistyön edellytyksenä onKrimin tunnustaminenosaksi Venäjää sekä myösentisen Neuvostoliiton alu-een hyväksyminen Venäjänetupiiriksi – ehkä Baltianmaita lukuun ottamatta,mutta sielläkin venäjänkie-listen oikeuksia pitäisi kun-nioittaa entistä enemmän.

Forsbergin mukaan Ve-näjän ja EU:n suhteita voi-taisiin kehittää EU:n ja Eu-raasian unionin välillä tasa-vertaisina kumppaneina,kun taas Venäjän ja eri EU-maiden välillä olisi entistäenemmän bilateraalisia suh-teita.

– Venäjä uskoo, että senei omista käsityksistään tar-vitse antaa periksi, koskaEU on heikko: se tuleelöyhtymään ja kenties ha-joamaankin, kuten Britan-nian kansanäänestys ”Bre-xitistä” osoitti. LisäksiKremlissä uskotaan, ettälännen nykyisten johtajientilalle äänestetään Venäjäänkansainvälispoliittisiin ta-voitteisiin myönteisemminsuhtautuvia poliitikkoja –mikä esimerkiksi Yhdys-valloissa voi olla mahdol-listakin.

– Läntisen käsityksenmukaan taas yhteistyöhönvoidaan palata, jos Venäjäei enää pyri Ukrainan ase-man heikentämiseen ja lo-pettaa sodankäynnin Itä-Ukrainassa ja jos Kriminasemasta voidaan keskus-tella ja sopia jollakin kan-sainvälisoikeudellisesti tyy-dyttävällä tavalla. Venäjänolisi kyettävä jotenkin teke-mään tiliä omista rikko-muksistaan, jotta samat on-gelmat eivät heti uusiutuisi.Keskeiset läntiset päätök-sentekijät uskovat, ettäsanktiot purevat ja talou-delliset tekijät ylipäätään joh-tavat siihen, että Venäjäntäytyy palata yhteistyöhönlännen kanssa.

– EU:ssa uskotaan vah-vasti, että muut vaihtoeh-dot, kuten kumppanuusKiinan kanssa, ovat Venä-jälle huonompia. EU-mai-den johtajista ainakin Sak-san liittokansleri AngelaMerkel on valmis odotta-maan pidempäänkin, ettäVenäjän on taas valmis nou-dattamaan yhteisiä norme-ja ja periaatteita.

Forsberg arveli, että no-peaa keinoa suhteiden pa-rantamiseksi ei ole, sillämolemmat osapuolet us-kovat, että aika on heidänpuolellaan.

– Venäjä ei halua keskus-tella lännen kanssa Krimis-tä eikä länsi Venäjän kanssasiitä, ketkä saavat olla EU:ntai Naton jäseniä tai kump-paneita. Kummankaan us-komukset sellaisesta isostapoliittisesta muutoksesta,joka johtaisi toisen osapuo-

len nykyisten linjausten ra-dikaaliin muutokseen, tus-kin toteutuvat aivan lähiai-koina. Mihinkään Jalta IItai Helsinki II -tyyppiseenisoon sopimukseen, jokavoisi luoda suhteille uudenperustan, ei ole edellytyk-siä, sillä riittävää luottamustaei ole eivätkä osapuolet jaaedes yhteisiä näkemyksiätosiasioista, joiden varaantällaisia sopimuksia voitai-siin tehdä.

Pienissä Euroopan mais-sa, myös Suomessa, saate-taan pelätä sitä, että Venä-jän kanssa tehtäisiin sopi-mus uusista etupiireistä.

– Läntiset johtajat eivätkuitenkaan ole olleet ha-lukkaita tekemään sopi-muksia etupiireistä ylipää-tään, sillä ei ole mitään var-muutta siitä, että sellainensopimus lisäisi turvallisuut-ta ja vakautta. On myöshyvä muistaa, että kylmänsodan aikainen etupiirijakoEuroopassa ei perustunutmihinkään sopimukseen,vaan se syntyi voimapoli-tiikan tuloksena, kun Sta-lin sanoutui irti aiemmistalupauksistaan vapaissa vaa-leissa valittavista hallituksis-ta ja länsivallat käytännössähyväksyivät Euroopan jaontunnustamalla kommunis-tivetoiset hallitukset Itä- jaKeski-Euroopassa ja pidät-täytyvät tukemasta kansan-nousuja näissä maissa.

– Tämä tapahtui kuiten-kin tilanteessa, jossa puna-armeija oli jo miehittänytetupiiriksi katsomansa alu-eet – ehkä joitakin poikke-uksia, kuten Suomea lu-kuun ottamatta – ja niissäoli vallassa Moskovan tu-kemat hallitukset, muistuttijuhlapuhuja.

Helsingissä vuonna 1975sovittiin turvallisuutta vah-vistavista normeista, kutenrajojen loukkaamattomuu-den periaatteesta.

– On kuitenkin epäsel-vää, mitkä uudet normitvoisivat edistää turvallisuut-ta Euroopassa ja olla var-sinkin kaikkien Euroopanmaiden hyväksyttävissä,kuten Helsingissä. Tässäyhteydessä on hyvä muis-taa se, että Helsingissä so-vittiin turvallisuuden lisäksimyös ihmisoikeuksia kos-kevista periaatteista, jotkaVenäjä nyt haluaisi karsiapois ETYJin asialistalta.

– Venäjä ei ole myös-kään esittänyt rajoja koske-via uusia normeja, vaanpiti Krimiä samankaltaise-na tapauksena kuin Koso-von itsenäistymistä, eli oi-keutti sen siellä asuvan ve-näläisen väestön oikeuksi-en loukkauksilla ja itsemää-räämisoikeudella. Venäjänpresidentti Vladimir Pu-tin kuitenkin puolusti Kri-min liittämistä voimakkaastimyös historiallisin syin. Kri-min jälleenyhdistymistä kos-keneessa puheessaan häntotesi, että ”ihmisten mie-

lissä ja sydämissä Krim onaina ollut kiinteä osa Venä-jää. Tämä luja, totuuteen jaoikeudenmukaisuuteen pe-rustuva vakaumus on siir-tynyt muuttumattomanasukupolvelta toiselle huoli-matta viime vuosisadan his-toriallisesta kehityksestä.Kerta toisensa jälkeen ve-näläisten historiallinen muis-ti yritettiin häivyttää, muttasiinä ei kuitenkaan onnis-tuttu”.

– Venäjän aikaisempiatoimia hän moitti seuraa-vasti: ”Nyt monta vuottamyöhemmin olen kuullutKrimin venäläisiltä, että hei-tä kohdeltiin kuin peruna-säkkiä. Tästä on vaikea ollaeri mieltä. Ja mitä voidaansanoa Venäjän valtion roo-lista? Se kumartui ja hyväk-syi tilanteen, ja nieli tämänloukkauksen. Maamme kä-vi lävitse niin kovia aikoja,ettei se kyennyt puolusta-maan etujaan. Mutta ihmi-set eivät kyenneet sulatta-maan tätä ilmiselvää histo-riallista epäoikeudenmukai-suutta.”

Monille karjalaisille ja hei-dän jälkeläisilleen nämä his-torialliset perusteet ja tun-teet epäoikeudenmukaisuu-desta voivat olla varsinymmärrettäviä.

– Mikäli Venäjä siis halu-aisi oikeuttaa Krimin liitty-misen Venäjään historiallis-ten oikeuksien perusteella,sen olisi kyettävä esittämäännämä normit siten, että nekoskevat myös muidenmaiden ja niiden kansalais-ten historiallisia oikeuksia.

– Vaikka mikään iso uusisopimus ei näytäkään to-dennäköiseltä, niin länsi kuinVenäjä ovat silti halukkaitatekemään käytännön yhteis-työtä eri aloilla vastakkain-asettelusta ja luottamuksenpuutteesta huolimatta. Yh-teistyötä tehdään kuitenkinilman sellaista laajempaavastavuoroisuutta, joka it-sessään johtaisi suhteidenlaadulliseen muutokseen.Käytännön yhteistyö voitoki ajan mittaan lisääntyähitaasti ja rajoitetusti, muttase voi myös kohdata uusiatakaiskuja, jos perustaa eisaada kuntoon.

Forsbergin mukaanmyöskään kansalaisyhteis-kuntien lähestymisen kaut-ta ei ole näköpiirissä suh-teiden paranemista, sillä ai-dolle ja luonnolliselle kans-sakäymiselle on valitetta-van vähän mahdollisuuk-sia.

– Tällaisten kontaktienmäärät ovat laskeneet jyr-kästi ja niitä on varsinkinVenäjällä hankaloitettu eri-laisin lainsäädännöllisin toi-min ja käytännöin; pikem-minkin voisi olla optimis-ti, jos kansalaisyhteiskun-nat eivät entisestään er-kaannu.

– Huolestuttavaa kyllä,jonkinlaista sotilaallistakaanyhteenottoa Venäjän ja län-nen välillä ei voida enääsulkea pois. Todennäköis-tä se ei onneksi ole edel-leenkään. Molemmat osa-puolet ymmärtävät vas-takkainasettelun kärjistymi-sen vaarat, mutta toisaaltakumpikaan ei myöskäänhalua näyttää niin heikolta,etteikö olisi tarvittaessavalmis myös käyttämäänsotilaallista voimaa – tie-tysti omasta näkökulmas-ta vain puolustautumistar-koituksessa. Sodan vaarattiedostetaan, mutta myösse, että mikäli asevoimankäyttöön ei oltaisi valmii-ta, avattaisiin ovet poliitti-selle kiristykselle.

– Käytännön yhteistyönvähittäinen lisääntyminenlännen ja Venäjän välilläon siis onneksi todennä-köisempää kuin konfliktinkärjistyminen. Kuinka pit-källe yhteistyössä päästään,riippuu tietysti monista te-kijöistä, mutta mikäli yksisuurimmista syistä konflik-tille on epäluulo toisen ai-komuksia kohtaan, jo pel-kästään ajan kuluminen il-man uusia konflikteja voihälventää näitä epäluuloja.

– Jossakin historianmyöhemmässä vaiheessasyntyy tilanne, jolloin luot-tamusta voidaan rakentaauusien johtajien välillä. Sil-loin on tärkeätä, että näilläjohtajilla ja heitä tukevillakansalaisilla olisi riittävästirohkeutta päästä eroonvanhoista epäluuloista, ko-rosti Tuomas Forsberg.

Yhteistyö todennäköisempää kuin konflikti


Vietimme Seijan ja poi-kien Larin ja Lenninkanssa lomaa viime vii-kolla muutaman päivänVpl. Pyhäjärven seudulla,ajelimme tutuissa maise-missa ja muistelimme men-neiden vuosien matkoja.

Majoituimme Käkisal-messa vanhassa Vuoksen-hovissa, nykyisin HotelKorela. Retkemme viimei-sen illan olimme Viipuris-sa ja yövyimme tutussaViipuri Hotellissa. Iltapäi-väkävelylle päätimme La-rin toivomuksesta lähteäMonrepos’n puistoon, pie-ni sateentihku ei haitannutkauniisiin maisemiin sekäkultturiperinteeseen tutus-tumista.

Etukäteen olin AnttiMusakan järjestämänä so-pinut tapaamisen Pyhäjär-ven Kyläneuvoston johta-ja Larissa Sviritsin sekäPyhäjärven sovhoosin joh-taja Aleksei Pavlovinkanssa. Heillä molemmillaon keskeinen rooli tulevi-en Pyhäjärvi-juhlien toteu-tuksessa, kuten Antillakinpaikallisena asiantuntijana.

Kävimmekin hyvän jayksityiskohtaisen keskuste-lun siitä, miten järjestelyjäviedään yhdessätuumineteenpäin. Tapaamisesta jäiluottavainen olo; yksityis-kohdat järjestelyistä ovatosin melko haastavia, mut-

Maisemakuva Monrepos’n puistosta.

Tuoreet terveiset Pyhäjärveltä:Vuoden 2017 juhlajärjestelyt etenevät

Pertti Hakasen kanssa Pyhäjärven kyläneuvoston johtaja Larissa Aleksandrovna Svirits sekä Pyhäjärven sovhoosin johtajaAleksei Valerovits Pavlov.

Lenni, Lari, Pertti ja Seija. Kuva otettu Pyhäkylässä kirkkorannassa. Takanalaskee jyrkkä rinne kohti Pyhäjärveä.

ta ymmärsimme hyvin tois-temme ajatukset ja tote-simmekin, että kaikki asiatovat järjestettävissä. Sovim-me syksylle yhteisen tapaa-

misen, jossa tarkastelem-me yksittäisten asioiden val-mistelujen tilannetta.

PERTTI HAKANEN

Kun Pyhäjärvellä alettiin urheilla, ei ollut vielä urheilupaitoja eik -housuja, piikkareista ja lenkkitossuista puhumattakaan. Tässäposeeraa kolme uljasta urheilijaa, vas. Juho Tihveräinen, MattiVesikko ja Aappo Hämäläinen. Valokuva Eudo Tenkanen vuoden1910 paikkeilla.Kun eräs mummo näki elämänsä ensimmäiset urheilukilpailut Kirk-koaholla, hän kertoi ihmeissään, miten miehet juoksivat “melkei”alaste, “ei olliet ko kuohittimet peitos”... Kuva Pyhäjärvi-kirjasta.


Vuotuinen TampereenSeudun Vpl. Pyhäjärviker-hon kevätretki tehtiin21.5.2016 Helsinkiin Vpl.Pyhäjärvi-seuran vieraak-si.

Ensimmäinen kohteem-me oli PääkaupunkiseudunKarjalaisyhteisöt PÄÄSKYry:n kesäkoti Villa SalmelaHelsingin Jollaksessa. Itä-väylältä Herttoniemenkiertoliittymästä suunta-simme kohti Laajasaloa.Täältä erkanee tie Santa-haminaan, jossa toimiimm. Maanpuolustuskor-keakoulu. Käännyimmevastakkaiseen suuntaan.Oikealle puolelle jää S-ryhmän Jollas-instituutti.

Tie muuttuu lopulta so-ratieksi ja pian edessäm-me onkin v. 1886 raken-nettu Villa Salmela, pui-nen huvila meren rannalla.Pihassa meidät toivotti ter-vetulleeksi Vpl. Pyhäjärvi-seuran väki. Linnut lauloi-vat, ilma oli leppeää jaäärellä meri. Parin tunninlinja-automatkan jälkeenoli virkistävää nauttia tästähetkestä.

Lohikeitto odotti jo, jo-ten siirryimme sisätiloihin,missä sisustus myötäileehyvin paikkaan sopivaatyyliä. Maittavan lounaanjälkeen kuulimme PÄÄS-KY ry:n hallituksen pu-heenjohtaja Anja Lehti-sen esittelyn kesäkodista,joka on vuokrattu Helsin-gin kaupungilta. Vpl. Py-häjärvi-seura ry:n hallituk-sen puheenjohtaja ja tä-män kesän Pyhäjärvi-juh-latoimikunnan puheenjoh-taja Riitta Hirvonen ker-toi seurasta ja Vpl. Pyhä-järvi-juhlista Järvenpäässä.

Lauloimme yhdessä ke-väisiä, tuttuja lauluja Ans-si Hirvosen säestäessäpianolla. Pihamaalla otet-tiin vielä yhteiskuva ja sit-ten olikin aika kiittää, siir-tyä autolle ja matkaan kohtiVuosaarta.

Ajoimme läpi pientalo-valtaisen Marjaniemen, jos-sa eri aikakaudet kohtaa-vat 1920-luvulla peruste-tusta huvilayhdyskunnastatämän päivän rakennus-kulttuuriin. Käyntikohtee-namme oli Vuosaarenkirkko, joka on valmistu-nut 1980 ja sitä on laajen-nettu 2006. Riitta Hirvo-nen oli seurakunnan kant-tori ja jäi täältä eläkkeelle40 vuotta kestäneen työ-rupeaman jälkeen.

Kirkkosalin etuvasem-malla on lattialla 26 ääni-kertaiset urut, jotka on val-mistanut Kangasalan Ur-kutehdas. Kuulimme lisääuruista soittimena ja näyt-teeksi Mendelssohnin hää-marssin, joka kajahti juh-

Tamperelaisetkävivät vieraisillaHelsingissä

lallisesti, vain morsiusparipuuttui. Lauloimme vieläyhdessä Suvivirrestä kolmeensimmäistä säkeistöä.

Kirkon alttariseinä onmielenkiintoinen. Taide-maalari Mauri Favén ontehnyt betoniseinään re-liefin, kuvasarjan Jeesuksenelämästä, alkaen syntymäs-tä ja päätyen käsissä ja ja-loissa olevien naulanreikiennäyttämiseen epäilevälleTuomaalle. Riitta kertoi,että jokaiseen kuvaan löy-tyy virsi, jonka avulla kuva-kertomus tulee eläväksi.

Kirkosta voi sanoa, ettäse on kodikas, isoihin japieniin tilaisuuksiin hyvinmuuntautuva, valoisa ja ny-kyaikainen. Yhteen kirkontiloista valmisteltiin tyttö-vauvan kastejuhlaa.

Siirryimme kirkolta Suo-men ortodoksisen kulttuu-rikeskuksen säätiön omis-tamaan kulttuurikeskus So-fiaan. Paikka on aikaisem-min ollut Osuuspankkiopis-to. Pankin logo oli yhäovenkahvoissa.

Taloa esitteli meille Vuo-saari-opas Anja Hinkka-nen. Tutustuimme arvok-kaisiin ikoneihin ja orto-doksikappeliin, sekä vaih-tuviin taidekokoelmiin.Kierroksemme lopuksinautimme Sofiassa päivä-kahvit. Yksi kurssiryhmä olisamanaikaisesti tauolla.

Ihastelimme vielä piha-alueen laajaa, hyväkasvuistamustikkavarvikkoa, jostaon odotettavissa hyvä sato.Sitten olikin taas aika siirtyäautoon.

Tulimme Aurinkolahdenuudelle asuntoalueelle Vuo-saaressa. Kärhöt kukkivatpuistoissa! Alueella oli uu-sia, korkeita asuintaloja, ih-miset istuivat rantakahvi-loissa, torikauppiaat myi-vät tuotteitaan ja rannassaoli ankkuroituneina isoja ve-neitä. Tarpeeksi aluetta ihail-tuamme jatkoimme mat-kaa.

Rantatien varrella oli vie-lä muutamia vanhoja huvi-loita, mutta uusia taloja pal-jon. Ajoimme ohi kum-puilevan, Teletappimaatamuistuttavan Vuosaarengolfkentän, joka sijaitsee ai-van meren rannalla. Sittennäkyi iso kahvinruskea teol-lisuusrakennus, Pauliginkahvipaahtimo, joka on vi-hitty käyttöön tämän vuo-sikymmenen alussa. Se onvalittu vuoden 2009 Teräs-rakenteeksi.

Paahtimo on tärkeä yri-tys meille suomalaisille. Tu-tustumiskierroksille voi jou-tua odottamaan pitkään,joten katsoimme vain au-ton ikkunasta.

Tulimme Vuosaaren sa-tama-alueelle, Kehä III:nääressä, joten maantieyhte-ydet ovat hyvät. Satamastaon matkustajalaivayhteysmm. Suomen ja Saksanvälillä. Toivotaan tietysti li-sääntyväätavaranvientiä.

Oppainamme olleet Riit-ta Hirvonen ja Anja Hink-kanen jäivät täällä pois au-tostamme. Oli aika kiittääheitä mielenkiintoisesta ret-kipäivästä ja hyvästä opas-tuksesta Itä-Helsingissä.

Ajoimme Vuosaaren tun-nelin läpi Kehä III:lla jasieltä kohti Pirkanmaata.Mitähän Tampere voisi tar-jota vastavuoroisesti Hel-singin pyhäjärveläisille?

PIRJO KIIALA,kerhon sihteeri

Riitta Hirvonen, kesäkodin emäntä Tarja Eskelin ja Anja Lehtinen. Kuva:Pirjo Kiiala.

Retkeläisiä yhteiskuvassa Villa Salmelan pihakallioilla. Kuva: Riitta Hirvonen.

Iloista niittoväkeä Määttäsen pellolla Matiskalassa 1937. Vas. Anni Haikonen, Bruno Paavola, MariaHaikonen, Erkki Silander, Aleks Määttänen, Aapro Kiiveri, Saimi Haikonen, Aino Musakka jaMaria Kiiveri, edessä koiran kanssa Fanny Määttänen. Kuva Pyhäjärvi-kirjasta.


Elämää ja ihmiskohtaloitavuosilta 1917-1921

TilauksetVpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja

Vpl. Pyhäjärvi-seura

Seinäjoella viikkoa ennenjuhannusta pidetyillä val-takunnallisilla KarjalanLiiton kesäjuhlilla puhuieduskunnan II varapuhe-mies Paula Risikko.

Hän korosti suomalais-ten asenteen tärkeyttä. Ri-sikon mukaan kansakun-nan menestyksen avain onelämänmyönteinen asen-ne ja ratkaisukeskeisyysvastoinkäymistenkin kes-kellä.

Risikko totesi, että Suo-men historiassa Karjalanja karjalaisten kohtalollatulee aina olemaan omapaikkansa.

– Luovutettu Karjalaelää vielä monien muis-toissa. Se symboloi pal-jon myös niille, joilla eiomakohtaisia siteitä Kar-jalaan ole. Se symboloiluovuttamista, tappiota-kin, mutta myös aikai-sempien sukupolvien uu-rastusta, pienen kansakun-nan kykyä selviytyä janousta vaikeista oloistahyvinvointiyhteiskunnaksi.

– Tällä hetkellä valta-kunnan tasolla suurimmathaasteet ja puheenaiheetovat maamme talous,maahanmuutto sekä hal-linto- ja palvelurakenne-uudistus. Valtiovalta ontehnyt useita toimia, ta-lous on lähtenyt hienoi-seen nousuun ja myös kil-pailukykysopimus tuo hie-man kohennusta tulevinavuosina.

Myönteisistä uutisistahuolimatta Risikon mu-kaan vaikea aika ei kuiten-kaan ole ohi.

– Meitä kaikkia tarvitaantalkoisiin vielä pitkään.Meistä jokainen voi tuodakortensa kekoon, jotta Suo-messa tulevaisuus näyttäisivaloisammalta. Perustavaalaatua oleva kysymys on,miten suhtaudumme haas-teisiin – ratkaisukeskeisestivai luovuttaen, muita syy-tellen. Voimme kaikki ot-taa oppia karjalaisista.

Risikko muistutti, etteikarjalaisen siirtoväen asut-taminen sotien jälkeen käy-nyt kivuttomasti eikä yh-teentörmäyksiltäkään väl-tytty. Tuolloin maata taiasuntoa oli vailla lähes puolimiljoonaa karjalaista.

– Asenteet karjalaista siir-toväkeä kohtaan eivät ainaolleet myönteisiä, vaikkatulijat muuttivat omanmaan sisällä. Heitä arvos-teltiin ja jopa nimiteltiin.

Risikko kiitti KarjalanLiitto ry:tä sen tärkeästä japitkäikäisestä työstä karja-laisten ja karjalaisen kult-tuurin hyväksi.

– Karjalan Liitto ja senjo yli 75 vuotta jatkunuttoiminta ovat erinomainenosoitus kansalaisyhteiskun-nan voimasta. Alkuaikoi-naan Liitto oli tärkeässäroolissa siirtoväen elinolo-jen parantamisessa. Nyt työkarjalaisen perinteen ja kult-tuurin ylläpitämiseksi sekäsiteiden säilyttämiseksi luo-vutettuun Karjalaan on tär-keää.

Lähde:Karjalan Liitto

KL:n naistoimikunnan käsityökilpailun satoa saatiin ihailla juhlillla. Kuvat: Yrjö S. Kaasalainen.

Pitäjäesittelyt keräsivät juhlayleisöä tutustumaan näyttelyn aineistoihin.

Yhteisiin talkoisiin valoisan tulevaisuuden eteen

Karjalaisten kesäjuhlien juhlakulkueessaVpl.Pyhäjärven lippua kantoi Yrjö S. Kaasa-lainen ja airueenaan olivat Emilia Kalliomä-ki Vpl.Pyhäjärven kansallispuvussa ja koulu-kaverinsa Elina Kuortaneen puvussa. Yrjöntytär Katja Kaasalainen-Kalliomäki huoleh-ti Vpl. Pyhäjärvi- nimikilven kantamisesta.

Tutkija Pirjo Poutanen on suorittanutvuonna 1977 Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön toi-meksiannosta haastatteluja pyhäjärveläis-ten keskuudessa. Nauhoista puuttuu kaksiäänitettä, numerot 14 ja 15. Haastatteluton suoritettu 4.12.1977 Martti Pakari-sella Vammalan Laukulassa. Haastatel-tavana oli tuolloin Heikki Pakarinen.Puuttuvat nauhat saattavat löytyä entis-ten säätiön hallinnon jäsenten kotiarkis-toista tai heidän lainaaminaan joltakinmuulta henkilöltä. Haastatteluaineisto luo-vutetaan kokonaisuudessaan Suomalai-sen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunous-arkistolle.

Mahdollisesta löydöksestä pyydetäänilmoittamaan Kauko Hinkkaselle,puh. 0400 483993 [email protected].

Nauhoitteiden metsästys


Uusilla asuinsijoilla 70 vuotta, osa 4Kirjoitussarja uusille asuin-sijoille asettumisesta jatkuu.Aiemmat osat on julkaistunumeroissa 4, 5 ja 6.

Kuljun alue,Kulovedeltä Kuljunperämaan suuntaanKuljun ja Kauniaisten kar-tanot sijaitsevat vierekkäinKuloveden rannalla van-han Porintien varrella. Mo-lemmilla olivat laajat maa-alueet , jotka ulottuivat Hä-meenkyrön rajaan ja Jokis-tenjärven rantaan asti.

Siirtoväen sijoittamisenaikaan Kuljun kartanonomisti johtaja Bengt El-ving ja kartano on edel-leen samalla suvulla. Kul-jun kartanosta asutukseentuli myös Kuloveden javanhan Porintien välistäaluetta. Tälle peltoaukealle,lähemmäs maantietä, muo-dostettiin rintamamiestont-teja ja kauemmas yksi asu-tustila ja yksi asutustontti.

Lähempänä rantaa ole-va tila tuli Arvi ja HelmiIso-Pahkalalle. Iso-Pah-kalat olivat Kiimajärveltä,ja siellä heidän kotinsa si-jaitsi kylän päätien varrella,sen alkupäässä. Rakennuk-set olivat tien kahden puo-len, pellot järven suuntaan,taustana laaja Kiimajärvenkangas.

Kävin kesällä 2014 Eskoja Iiris Iso-Pahkalankanssa Eskon vanhempienkotipaikalla. Oli vaikuttavanäky, kun koko entinen,tiheään asuttu kylä oli nytyhtä ja samaa peltoaukeaailman ainuttakaan asuinra-kennusta. Iso-Pahkaloittenkohdalle oli sentään jäänytyksi komea lehtikuusi, jasiitä Musakan Antti reip-pain ottein taittoi oksan jaojensi sen Iirikselle todis-tukseksi ja muistoksi pai-kalla käynnistä.

Veljekset Arvi ja OnniIso-Pahkala asuivat per-heineen Kiimajärvellä ol-lessa samassa talossa, mut-ta Suoniemellä kummalle-kin tuli oma tila asuttavak-si. Arvin ja Helmin nuo-ressa perheessä olivat po-jat Ensio, Leo ja Esko,uudessa kotipaikassa syn-tyi tytär, Mirja. Näistä vel-jeksistä Ensio teki elämän-työnsä metsätyönjohtajanaAhlströmillä ja asui Ulvi-lassa, Leo asui Nokialla jaoli Paperitehtaan palveluk-sessa. Mirja on ollut per-

hepäivähoitajana ja asuuperheineen Linnavuoressa.Esko asuu kotipaikalla jaon vuodesta 1975 pitänytvaimonsa Iiriksen kanssaIso-Pahkalan Puutarhaa.Kasvihuoneissa kasvatetaanmyyntiin lähinnä kesäkuk-kia, sesonkiaikaa on alku-kesä. Heidän pojallaan onomakotitalo samassa piha-piirissä ja nuoressa perhees-sä on kiinnostusta suvunammattia kohtaan.

Arvi Iso-Pahkalan naa-puriin rakensivat uuden, ti-lavan kotinsa Pekka ja Hil-ma Pensasmaa. Noiter-maassa he asuivat kylän kes-kustassa, lammeille vievänoikotien varressa. Heidänkotinsa siellä, entinen Pert-tulan talo, oli kaiketi kokokylän vanhin asuinrakennus.Vieläkin se on pystyssä,mutta kovasti madaltunee-na. Noitermaassa Pekallaja Hilmalla olivat jo lapsetKauko, Veikko, Pentti,Teuvo, Tauno, Tenho jaHilkka, joka syntyi keväällä-44. Ritva-tytär syntyi Suo-niemellä.

Aikuisiksi vartuttuaan lap-set löysivät oman paikkan-sa elämässä ja useimmatheistä sijoittuivat lähiseu-duille. Kauko, Veikko jaTeuvo ovat jo kuolleet.Kauko asui Nokialla, Teu-vo Tampereella ja VeikkoLahdessa, työnään vakuu-tusala. Pentti, rakennusmes-tariksi kouluttautunut, asuuTampereella, samoin Tau-no, joka teki elämäntyönsäSokoksessa myymälänpääl-likkönä. Tenho on opettajaja asuu Ruotsissa, Hilkkaasuu Sastamalassa ja Ritvaon muuttanut Etelä-Suo-meen. Isänsä rakentamatalo pihapiireineen on edel-leen sisarusten ja heidänperheittensä omistuksessa jakäytössä, nyt lähinnä kesä-asuntona.

Vanhan Rajalan koulunkohdalta lähti vähäinen ky-lätie. Sitä pitkin kuljettiinnoin viiden kilometrinpäässä olevaan Kuljun pe-rämaahan. Vuonna 1946Rajalan koulu oli vielä toi-minnassa, nykyisin koulu-rakennukset ovat yksityis-omistuksessa. Tiekin onparantunut ja se on uuteenPorintiehen asti nimeltäänRajalanraitti.

Tien alkupäässä on laa-ja peltoaukea, minkä taka-

na näkyy ”Asevelikylä”. Tä-män aukean reunaan, tienvasemmalle puolelle osoi-tettiin uusi kotipaikkaOnni ja Hulda Iso-Pah-kalalle. Heidän Kiimajär-ven kotipaikastaan on edelläkerrottu. Vanhempien li-säksi perheeseen kuului ai-kuisiässä ollut Gunnar jamuutamaa vuotta nuorem-pi Helge. Onni Iso-Pah-kala oli kotikylässä asues-saan tunnettu puutarha- javihannesviljelyksistään.Sama jatkui Suoniemelläkohta rakennusvaiheen pää-tyttyä. Gunnar oli nuorenvaimonsa kanssa työssämukana ja jatkoi sitä isänsäkuoleman jälkeen. Perhees-sä oli vastoinkäymisiä. Gun-nar kuoli, sittemmin myösHelge ja talokin paloi. Peri-kunta myi tilan. Gunnarinlapsia asuu nykyisin Salos-sa.

Seuraavana, tien vieressä,on Mikko ja Hilja Pura-sen rakentama talo piha-piireineen, myös ensiasun-tona ollut saunarakennusyhä paikoillaan. Suoniemelletullessa perheessä olivat jokaikki lapset, Salme, Rau-ni, Anneli, Seppo ja Esko,joka syntyi Pyhäjärvellä tou-kokuussa 1944. Mikko Pu-ranen, nuorempi, oli San-na ja Mikko Purasen van-hin poika. Hänellä perhei-neen oli omakotitalo kylänkeskustassa, Ala-VuoksenOsuusliikkeen vieressä. Mik-ko oli käsistään käteväyrittäjä, samoin vaimonsaHilja, joka oli opinsaanutkonekutoja. Näitä taitojaanhe käyttivät Suoniemellä-kin asuessaan. Perheen lap-sista Salme, nykyisin Viita-laakso rakensi miehensäkanssa omakotitalon ko-tinsa naapuriin, tien toisellepuolen. Salme on nyt pal-velutalossa Nokian keskus-tassa ja koti on keskimmäi-sen tyttären, Annen, omis-tuksessa. Myös Esko tekiomakotitalon perheelleen

vanhempiensa tilasta ero-tetulle tontille ja asuu lähel-lä kotipaikkaa. Eskon puo-liso, Elina, o.s. Pulakkaon samalta kylältä, VeikkoPulakan tytär. Tämä pa-riskunta on lähes noiter-maalainen, lähes siksi, kos-ka Elinan äiti on Pornaisis-ta. Esko on tehnyt elämän-työnsä linja-auton kuljetta-jana, sittemmin yrittäjänäkorjausrakentamisen alallaja Elina Nokian kaupunginpalveluksessa lastenhoitaja-na. Anneli valmistui mais-teriksi ja oli äidinkielen leh-torina Tampereen seudul-la, asuinpaikkanaan Tam-pere. Myös Seppo perhei-neen asui Tampereella. Vel-jeksistä Rauni teki raken-nusalan töitä ja hänelle jäivanhempien kuoltua koti-paikka. Isänsä kuoltua Rau-nin tyttäret myivät raken-nukset omakotikäyttöön japellot naapurissa asuvalleLindroosille. Tästä Pura-sen sisarussarjasta ovat nytjäljellä vanhin ja nuorin, eliSalme ja Esko.

Samalla Rajalanraitin au-kealla on Erkki ja IrjaLindroosin talo ja punatii-linen navettarakennus. Per-heen pojat Leo ja Eskoolivat Suoniemelle tullessayhdeksän ja kahden vuo-den ikäiset. Lindroosit oli-vat Alakylästä. Siellä heidänkotinsa oli kylän alkupääs-sä, kylätiestä vähän oikeal-le. Kesällä 2014 rakennuk-set olivat edelleen pihapuit-ten ympäröiminä paikoil-laan. Paitsi maatilaa, Lind-rooseilla oli Alakylässämyös saha. Uudellakinasuinpaikalla Erkki Lind-roos jatkoi alkuvuosina sa-haustoimintaa. Erkki osal-listui aktiivisesti Suonie-men kunnallispolitiikkaan.Pojista Leo avioitui mou-hijärveläisen Sirpa Kiilinkanssa ja asuu edelleen per-heineen Mouhijärvellä.Esko ja puolisonsa Ritvapitävät kotipaikkaa.

Lindroosin naapurista,samalta puolen tietä, muo-dostettiin uudet asuintilatveljeksille, Armas ja Ee-mil Puraselle. Aiemminon kerrottu, kuinka tämäNoitermaassa yhtenä ollutSimo Purasen tila jakautuinyt kolmeen osaan. Mik-ko Puranen, vanhempi, jaSimo Puranen olivat vel-jeksiä ja vanha Purasen tilaoli jo Noitermaassa jaettukahtia. Armas ja RauhaPuranen rakensivat uudenkotinsa vähän sivummalletiestä. Perheessä olivat sil-loin pienet pojat Mauri jaRaimo. Maanviljejys ja kar-janhoito olivat perheen elin-keinot, kuten yleisesti näil-lä uusilla tiloilla. Ajankulu-essa perheen elämäntilannemuuttui. Raimo lähti nuo-rena miehenä Kanadaan, jaasuu siellä edelleen. Kotiinjäänyt Mauri kuoli, äitikinsairastui. Niinpä Armas myitilan ja osti Nokialta osake-asunnon, johon muuttivat.Perheestä on nyt jäljellä Rai-mo, hänkin iäkäs ja kauka-na kotimaasta. Armas Pu-rasen tila on edelleen asuttuja nykyiset omistajat pitä-vät sitä hyvässä kunnossa.

Eemil ja Lempi Pura-nen rakensivat uuden ko-tinsa tien reunaan, samallepeltoaukealle kuin ArmasPuranen. Perheessä olivattuolloin lapset Raili ja Kei-jo. Suoniemellä syntyivätRaija, Inkeri ja Pertti.Lapset varttuivat ja perheahkeroi tilallaan. Vajaan kah-denkymmenen vuoden ku-luttua kuolivat vanhemmatvain muutaman vuodenvälein. Lapset luopuivat ti-lanpidosta ja hakeutuivattöihin kodin ulkopuolelle.Pellot myytiin naapuriinMauri Puraselle ja metsätosti Heikki Karttunen.Sisaruksista Raili asuu Ky-röskoskella ja oli työssäKyrö Oy:llä. Raija opiskeliekonomiksi ja on työsken-nellyt kaupallisella alalla.

Hän asuu nyt Nokialla. Rai-ja on kiinnostunut ”juuris-taan” ja oli mukana Ho-vinkylä-Ojaniemi kirjante-ossa. Lasten äiti, Lempi,o.s. Makkara, oli kotoisinSakkolan Hovinkylästä. In-keri on ollut apuhoitajanaja asuu Valkeakoskella. Kei-jon ja Pertin työpaikkanaoli Nokian Paperitehtaat.Kotitalo pihapiireineen jäiKeijolle, joka kuoli äkilli-sesti kuten isänsäkin. Ta-lossa asuu nyt Keijon puo-liso, Leena Puranen jalähistöllä on toisella heidäntyttäristään omakotitalo.Pertti osti Heikki Karttu-selta perheen entiset met-sät omistukseensa, ja viet-tää usein aikaa Heikinrakentamassa ”Metsäkäm-pässä”. Sieltä hänet näitätietoja vartenkin tavoitin.Pertti asuu Nokialla ja hän,kuten luonnollisesti kaikkisisarukset, ovat eläkeiässä.

Kun mutkaista Rajalan-raittia kuljetaan vajaa kilo-metri, tullaan pienelle pel-toaukealle, jonne asettuivatSanna ja Maria Puranen.Sanna oli vanhemman Mik-ko Purasen leski ja Maria,Maikki, kuten tuttavallises-ti kutsuttiin, hänen perhee-tön tyttärensä. He ehtivätrakennuttaa tähän pienen,kahden huoneen asuinra-kennuksen ja ulkovajan,”sarraimen”, jossa oli pa-rille lehmälle paikka. San-nan, entisen Purasen talon-emännän voimat olivat vä-hissä ja Maria sairasteli. Ky-läläiset ja varsinkin Mikko-pojan perhe usein heitäauttelivat. Sanna Puranenkuoli 50-luvulla ja Mariamyi sitten paikan ja muuttiSiuroon asunto-osakkee-seen. Nykyisin tällä paikal-la on yrittäjäperheellä uu-dehko omakotitalo ja yri-tyksen tarvitsemat halliti-lat.

Jatkuu...ANNA-LIISA

HEIKKILÄIso-Pahkalan ja Pensasmaan maisemia. Kuva: MikaPuranen.

Sanna Purasen, o.s. Piitulainen, hautajaiset Nokian kirkolla 25.9.1955. Siunauksen suoritti Suonie-men kirkkoherra Veli Karhenmaa. Suurin osa kuvan henkilöistä on Noitermaan siirtoväkeä. Kuvanomistaa Esko Puranen.


Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 [email protected]

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaKorpimetsontie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesKirsti NaskaliMiharintie 31237200 Siuropuh. 040 719 2692kirsti.naskali @gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, PerttiHakanen, Mauri Hauhia,Kirsti Naskali, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy elokuussa.

Aineistot toimitukseen viimeistään12.8.2016 mennessä, kiitos!

Tilaa oma Pyhäjärvi-lehtitai anna ystävälle ja sukulaiselle lahjaksi!

Tilaushinta edelleen vain30 euroa vuosikerta

Lehti ilmestyy joka kuukausi Soita tilaus p. 040 730 2622

TAPAHTUMAKALENTERI

Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.

Hintoihin lisätäänpostituskulut.

Tilaukset ja lisätiedotPirjo Kiiala,puh.0442815 047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai

lahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.

Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönadressit

Adressit 10 euroakappale

+ postituskulut.Tilaukset:

Juhani ForsbergRyytimaantie 19 A 8

00320 Helsinki,puh. 050-511 2899

[email protected]

Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön

Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.

Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.

Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.

Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, [email protected] (huom. muuttu-nut sähköpostiosoite)

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

[email protected] tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman lähetyskuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi/kirjapuotiSuvannon seutu 1917-1921 elämää ja ihmiskohtaloita 336 s.

Hinta 40 euroa. Tilaukset puh. 040 021 3369. Suvanto-kirjaa vaintästä numerosta 040 021 3369 tai sähköpostistani.

Numerosta 044 564 1040 vain Kaunista Vpl Pyhäjärveä.

Muistojen järvi -DVD:stä on otettu toinenlisäpainos. DVD julkaistiin v. 2007. Uuteenpainokseen v. 2011 lisättiin Kaarina Pärssi-sen kirjoittama esite. Levyä voi ostaa seurantilaisuuksissa, kesän juhlilla tai jo ennak-koon Kaisa-Liisa Korhoselta.Hinta on 20e / kpl.







Seuraava suvantolaisii (Suvannon seudun pitäjäyhtei-söjen) kokkous pietää lauantak 24.9.16 alkae klo 13.00Lahen srk-yhtymä Veteraan-salis, Kirkkokatu 5. Tiedus-telut Erkki Heiskanen, Käkisalmi-Säätiö.

Sakkola-juhlat Juupajoella su 7.8. Jumalanpalveluskirkossa klo 10, päiväjuhla klo 13.30 alkaen liikuntahallil-la. Juhlapuhujana Kreikan Suomen suurlähettiläs PauliMäkelä. Tervetuloa!

Ukkosen sukuseura ry (Sakkolan Koukunniemi, Py-häjärven ja Sakkolan Lohijoki). Sukukokous on Koke-mäellä Anttilan Kartanolla (Sonnilantie 111, Kokemäki )13.8.16 alkaen klo 13.00. Kokouksessa ovat esilläsääntömääräiset asiat. Ruokailu 20 euroa (alle 12v 12 e,alle 4v ilmainen). Lisäksi musiikkia, arpajaiset ja leikki-mielisiä kilpailuja. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään31.7.16: Raimo Honkasalolle ( 040 – 7208732 ) TuijaUkkoselle( 040-7534241). Tervetuloa sukulaisia tapaa-maan! -Sukuseuran hallitus

Matkoja, lähde mukaan!

12.-15.8. Pyhäjärvi, Pietari, Terijoki19.-23.8. Petroskoi, Kizhin saari

9.-13.9. Laatokan kierros,Sortavala, Aunus, Kiviniemi

Tiedustelut:Heli Salminen puh, 050 5671586

Olli Lönnberg puh, 02 8652110

Documents

Pyhäjärveläisyyden vaalija Karjalan puolustaja ... · Arvo Pärssisen rahastosta myönnettiin kolme apura-haa: - Mari Halmeelle, hän opiskelee kansainvälisen liiketa-louden koulutusohjelmassa