1

RAAHEN SEUTUKUNNAN AIKUISET

MAAHANMUUTTAJAT ERITYISEN HYVÄLLÄ

OPETUKSELLA JA VALMENNUKSELLA KIINNI

TYÖELÄMÄÄN

TIETOPAKETTI OPETUSALAN HENKILÖSTÖLLE

Paula Snellman Ammatillinen erityisopettaja

Kehittäjä, Aikun osahanke Työllisyyden kuntakokeilu 2015

2

SISÄLTÖ

JOHDANTO 3

1. KÄSITTEITÄ 5

2. LAINSÄÄDÄNTÖÄ 7

3. VIRASTONÄKEMYKSIÄ ASUINALUEEMME

MAAHANMUUTTOTOIMINNASTA 13

4. SEUTUKUNNAN OPPILAITOSTEN AMMATILLISTA

OPETUSTARJONTAA 17

5. ERITYINEN OPETTAJA / VALMENTAJA 20

6. MAAHANMUUTTAJAN IDENTITEETTISTÄ JA

LÄHTÖKOHDISTA 22

7. TYÖHÖN SUOMEEN – PEREHDYTTÄMISEN

MERKITYS KOROSTUU 26

8. KÄYTÄNTÖJÄ AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN

OPETUKSESSA 31

9. POHDINTAA 36

10. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ 41

LÄHTEET 42

3

JOHDANTO

Työni pohjautuu Raahen seutukunnassa toteutettuun Työllisyyden kuntakokeilu

-hankkeeseen, 2012 – 2015, jonka osatoteuttajana Raahen

aikuiskoulutuskeskus Oy, Raahen Aiku, on. Hanketta on hallinnoinut Raahen

seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi/tyollisyyden_kuntakokeilu.

Olen valinnut kohderyhmäksi oppilaitoksemme maahanmuuttajaopiskelijat.

Maahanmuuttajuus ei ole erityisopetuksen peruste, mutta maahanmuuttajien

joukossa on myös erityisopiskelijoita. Opetus, ohjaus, neuvonta ja valmennus

helpottuvat keräämieni tietojen ja neuvojen myötä. Hankkeen aikana meillä on

ollut opiskelijoina useita eri kansalaisuuksia, joiden opinnot etenivät ja etenevät

edelleen onnistuneiden käytäntöjen myötä.

Aikuisten ammatillisessa koulutuksessa erityisopetuksen sekä erityisen tuen

tarpeen osuus on kasvanut pitkäaikaistyöttömyyden ja lisääntyneen

maahanmuuton vuoksi. Hyvä koulutus vaatii entistä enemmän yksilöllisesti

räätälöidympää koulutusta, jossa henkilökohtaiset tuen tarpeet huomioidaan

monipuolisesti, jolloin laadun merkitys korostuu. Aikuiskoulutus tarvitsee myös

erityisopetuksellista osaamista.

Ammatillinen erityisopetus käsittää tahtotilan, esteettömät oppimis- ja

toimintaympäristöt, suunnitelmallisen pedagogisen tuen, erityiset opetus- ja

opiskelujärjestelyt, joustavat ja yksilölliset ratkaisut sekä

opiskelijakeskeisyyden. Lähtökohtana kaikelle on tahtotila, jossa tarjotaan

yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet ja tasa-arvoiset elämisen

mahdollisuudet erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille ja aikuisille.

Tahtotilassa koulutuksen järjestäjä sekä opetushenkilöstö sitoutuvat

rakentamaan yhteistyössä opiskelijan kanssa hänelle räätälöidyn

koulutuspolun, jossa huomioidaan opiskelijan osaaminen, edellytykset ja

osaamistarpeet, opetusjärjestelyt, osaamisen hankkimisen ja kehittymisen

tukemisen menetelmät sekä vaihtelevat ja joustavat oppimisympäristöt.

Oppimisen tukemisessa moniammatillisuus on avainsana, jotta

kokonaiskuntoutuksellinen ote löytyy. (Miettinen 2015, 53.)

4

Työllisyyden kuntakokeilu – hanke valmisteltiin ja toteutettiin

moniammatillisesti. Tässä raportissa käytetyt esimerkit ovat moniammatillisen

verkoston yhteisiä ja yhdessä tuettuja opiskelija -caseja, jota vasten peilaan

lainsäädäntöä ja sen mahdollistamia toteutuksia.

5

1. KÄSITTEITÄ

Maahanmuuttaja käsitettä käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita

henkilöitä. Ulkomaalainen on Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole

Suomen kansalainen. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä

tarkoituksessa toiseen maahan ja hankkii sieltä toimeentulonsa. Siirtotyöntekijä

hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa. Hän ei asetu maahan

pysyvästi. Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on

perusteltu aihe pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon,

kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen

mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää

oleskeluoikeutta ja suojaa vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus

todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä. Kiintiöpakolainen on

henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen

asema. Hänelle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja

menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa.

Ulkosuomalainen on Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen

tai syntyperältään suomalainen henkilö, joka pitää itseään suomalaisena.

Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhemmän

ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen

esimerkiksi Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset

muun muassa inkeriläiset, karjalaiset. Paluumuuttajana pakolainen on henkilö,

joka palaa kotimaahansa, mikäli olosuhteet kotimaassa ovat muuttuneet niin,

että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt ovat hävinneet. Lisätietoja

osoitteesta www.infopankki.fi.

Integroituminen, "kotoutuminen", on prosessi, jossa maahanmuuttajat

osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään.

Maahanmuuttajat ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen

liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Integroituminen edellyttää sopeutumista

sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Kotoutuminen on maahanmuutto- ja

pakolaispoliittisen toimikunnan ehdottama käsite korvaamaan

integraatiokäsitettä. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä

kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja.

6

Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan prosessia, jossa valtaväestö

kotoutuu uuteen, monikulttuuriseen Suomeen ja maahanmuuttaja integroituu

suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaksisuuntainen kotoutuminen edellyttää hyvää

vuorovaikutusta eri ryhmien välillä, hyviä etnisiä suhteita sekä syrjimättömyyttä.

Kotoutumistuki on kotouttamislain piirissä olevan maahanmuuttajan etuus, joka

muodostuu Kelan maksamasta työmarkkinatuesta ja kunnan tarpeen mukaan

maksamasta toimeentulotuesta. Etninen syrjintä on jonkin henkilön tai ryhmän

asettamista muita huonompaan asemaan etnisen taustan vuoksi. Rasismi on

ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn

"rotuun" tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia,

joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja

kulttuurisesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät

sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen

historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista sekä muista tekijöistä.

Oleskeluluvalla on mahdollisuus saapua toistuvasti maahan ja oleskella

maassa. Lupa myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen

verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Vastaanottokeskus on

turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikka. Maahantulijat asuvat siellä sen ajan,

jonka heidän turvapaikka- tai muun vastaavan asiansa käsittely kestää. Keskus

huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, majoituksesta, palveluista ja

odotusaikaa tukevista toiminnoista. Lisätietoja osoitteesta www.infopankki.fi.

7

2. LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Maahanmuuttajuutta, ulkomaalaisuutta koskevaa lainsäädäntöä

Ulkomaalaislaki ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset säätelevät

ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelu- ja työluvan myöntämistä sekä maasta

lähtöä. Tärkeimmät Suomea sitovat sopimukset ovat ihmisoikeuksien julistus,

YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus ja sen

lisäpöytäkirja vuodelta 1967. Maahanmuuttajalta edellytetään oleskelulupa ja

turvapaikanhakijalta rekisteröitymistä turvapaikanhakuprosessiin, jonka

hallinnointi kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttajien oikeudet

suomalaisen yhteiskunnan palveluihin ja etuuksiin määräytyvät myönnetyn

oleskeluluvan perusteella. Keskeisiä lakeja oikeuksien kannalta ovat laki

kotoutumisen edistämisestä, kotikuntalaki, sekä sosiaali- ja

terveydenhuoltolainsäädäntö, erityisesti sosiaalihuoltolaki ja

toimeentulotukilaki. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja jossain määrin myös

paluumuuttajat kuuluvat siihen maahanmuuttajaväestöön, joka on edellä

mainittujen lakien lisäksi myös erityislainsäädännön ja valtioneuvoston

päätösten piirissä. Kunnan jokainen viranomainen vastaa kuitenkin omalla

toimialallaan myös heidän palveluistaan.

Kotouttamislain (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) tarkoituksena on

tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua

aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on

edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri

väestöryhmien kesken. Lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa

(Ulkomaalaislaki 301/2004) tarkoitettu voimassaoleva oleskelulupa Suomessa.

Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle

on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti sekä eräissä

muissa tapauksissa. Kotoutumislaissa vahvistetaan aikuisen maahanmuuttajan

oikeutta saada luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Lain mukaan työ- ja

elinkeinotoimisto vastaa luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja perusopetuksen

järjestämisestä työnhakijaksi rekisteröidylle maahanmuuttajalle. Työvoiman

ulkopuolella olevien maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetuksesta

vastaa edelleen kunta. Kotoutumiskoulutuslain kotoutumiskoulutusta

8

koskevissa pykälissä määrätään seuraavasti. Kotoutumiskoulutus järjestetään

pääasiassa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena, Opetushallituksen

opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Uudistustarvetta arvioitiin Työ- ja

elinkeinoministeriön Osallisena Suomessa – hankkeen (2011 – 2013)

perusteella. Tavoitteena on toimiva kielitaito (perusteluissa B1.1.). Koulutus voi

sisältää myös esimerkiksi osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista,

ammatillista suunnittelua, uraohjausta, luku- ja kirjoitustaidon opetusta.

Paikallistasolla tavoitteena on muun muassa tukea kansainvälisyyttä, tasa-

arvoa, yhdenvertaisuutta, edistää myönteistä vuorovaikutusta, edistää hyviä

etnisiä suhteita, kulttuurien välistä, vuoropuhelua, osallisuutta sekä tukea

mahdollisuuksia oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämiseen.

Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava

huomioon viranomaisten suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Erittäin

hyvää asiaa löytyy Osallisena Suomessa – hankkeen suositukset raportista.

Koulutuksen kehittämisen pohjaksi hankkeessa määriteltiin kolme

kotoutumisen polkua, joista ensimmäinen polku, Työmarkkinoilla jo olevat ja

sinne nopeasti suuntaavat aikuiset maahanmuuttajat, sekä toinen polku,

Erityistä tukea tarvitsevat aikuiset maahanmuuttajat, ovat koulutuksen

suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin pohjalta tärkeitä lukemisenarvoisia

kohteita.

Aikuisten opetusta koskeva lainsäädäntöä

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), määrittelee

henkilökohtaistamisen seuraavasti: ”Koulutuksen järjestäjä vastaa

näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon

suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö ei ole

osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen,

henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkinnon järjestäjä. Valtioneuvoston

asetuksella voidaan säätää tarkemmin henkilökohtaistamisessa

noudatettavista menettelytavoista.”

Lyhyesti sanottuna yllä oleva tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja

näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-,

neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta, jossa

9

Henkilökohtaistamissuunnitelma tehdään kirjallisesti yhteistyössä opiskelijan

kanssa. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen:

näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon

suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Hakeutumisvaiheessa

selvitetään, mitä aiemmin hankittua osaamista on olemassa, mistä osaamisesta

löytyy luotettavia dokumentteja osaamisen tunnustamisen pohjaksi, minkä

hankitun osaamisen turvin sinut voidaan ohjata suoraan tutkintotilaisuuteen

sekä mitä tutkinnon perusteiden mukaista osaamista tulee hankkia lisää, jotta

tavoitellun tutkinnon ammattitaitovaatimukset täyttyvät.

Tutkinnon suorittamiseksi laaditaan henkilökohtaistamista koskevaan

asiakirjaan eli suunnitelma siitä, millä tavoin, milloin ja missä tutkintotilaisuudet

toteutetaan sekä mitä arviointimenetelmiä käytetään. Suunnitelmaan kirjataan,

ketkä toimivat tutkintotilaisuuksissa arvioijina. Suunnitelma tehdään

tutkinnonosittain ja siihen kirjataan myös tarvittavat erityistukitoimet. Sitä

päivitetään koulutuksen edetessä.

Tarvittavan ammattitaidon hankkimiseksi suunnitellaan, missä ja miten

ammattitaitoa hankitaan lisää. Ammattitaidon voit hankkia oppilaitoksessa,

työpaikalla tai itsenäisesti opiskellen. Samalla suunnitellaan ja selvitetään

ammattitaidon hankkimisen toimenpiteet ja ajankohdat. Näin toimien

varmistetaan, että tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen saavutetaan.

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot (20.3.2015/247) tarkoittava sitä, että

mikäli opiskelijalla ei ole riittävästi opiskeluvalmiuksia tutkinnon suorittamiseksi,

on hänelle tarjottava apua opintoihinsa. Opinnot ovat osa suoritettavaa

tutkintoa, opintojen pituus on kuusi kuukautta. Aiheina voivat olla esimerkiksi

ICT tai Suomi toisena kielenä opinnot tai opiskelutaitojen parantamista.

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen

järjestämisestä ja sisällöstä. Tiedot kirjataan opiskelijan

henkilökohtaistamissuunnitelmaan

Opetus ja ohjaus (3.10.2014/788) tarkoittavat sitä, että opiskelijalla on oikeus

saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta

opintojensa tueksi. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua

sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.

10

Opiskelijahuolto (30.12.2013/1291) tarkoittaa opiskelijan hyvän oppimisen,

hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin

edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä opiskeluhuollon palveluita

antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Koulutuksen

järjestäjän tulee antaa opiskelijoille tietoa käytettävissä olevista opiskeluhuollon

eduista ja palveluista sekä tarvittaessa ohjata opiskelijaa hakemaan näitä etuja

ja palveluita.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2013) ei sovelleta ammatillisesta

aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetussa koulutuksessa

olevaan opiskelijaan eikä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 §:ssä

tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa olevaan opiskelijaan, jos

oppisopimuskoulutuksena järjestetään näyttötutkinnon suorittamiseen

valmistavaa koulutusta tai sellaista lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon.

Opiskelijahuollon toiminta perustuu aina moniammatilliseen yhteistyöhön. On

varmistettava, että jokainen osapuoli sekä opiskelija saavat riittävästi tietoa

opiskelijahuollon toiminnasta, palveluista ja menettelytavoista. Sovitut tavoitteet

ja toiminta kirjataan ylös, jotta niitä voidaan käyttää myös seurannan ja

arvioinnin välineinä.

Opetushallituksen julkaisuun, Arvioinnin opas 2015, on nostettu nykypäivää

silmällä pitäen merkittäväksi aiheeksi Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden

osaamisen arviointi näyttötutkinnossa. Sen mukaan ”Henkilökohtaistamisen eri

vaiheissa tulee turvata erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien

tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto sekä hankkia tarvittavaa

ammattitaitoa ja koulutusta. Eri tutkinnon suorittamisen vaiheissa on otettava

huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja opiskelua haittaavat tai estävät

tekijät. Tutkinnon suorittajan tulee saada tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut

ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat oppimisvaikeuksista, sairaudesta tai

vammasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen

ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaistamisen avulla luodaan

tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa

tutkintotilaisuuksissa. Maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajina kohdassa

11

on huomioitava edellisen lisäksi puutteet kielitaidossa ja siihen tarvittavan

erityisen ohjauksen, tukipalveluiden ja erityisjärjestelyjen saatavuus, jotka

mahdollistavat eri kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta osallistumisen

tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen.

Kuntouttavan työtoiminnan lainsäädäntöä

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2.3.2001/189). Laissa säädetään

toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella

työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä

avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua

koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen

työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan

henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja

toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua

TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei ole määritelty

sisältöä vaan työ- ja toimintakyky sekä osaaminen määrittävät sisällön, siten

että se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi hänen elämänhallintaansa ja

toimintakykyään. Toimintakyky voi vaihdella suuresti, joten kuntouttava

työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Osalle asiakkaista

kuntouttava työtoiminta sisältää selkeitä, jopa vastuullisia työtehtäviä. Toisten

osalta kuntouttavan työtoiminnan sisältö voi olla totuttautumista

säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan.

Tärkeää on, että palvelu edistää asiakkaan elämänhallintaa ja

työelämävalmiuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään esimerkiksi

työtoimintana, ryhmätoimintana, yksilövalmennuksena sekä toimintakyvyn

arviointina. Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan ja on usein hyvä yhdistää

muita palveluita. Kuntouttava työtoiminta ei saa loukata asiakkaan uskonnollista

tai muuta eettistä vakaumusta. Kuntakokeilu – hankkeen aikana on

kuntouttavassa työtoiminnassa oleville räätälöity heidän tilanteensa

huomioiden ns. korttikoulutuksia ja omaehtoisena koulutuksena esimerkiksi

metallin, talonrakennusalan, kiinteistöpalvelun perustutkinnon, laitoshuoltajan

12

ammattitutkinnon tai koulunkäynnin ohjaajan ammattitutkinnon osia ja koko

tutkintoja niin kantaväestölle kuin maahanmuuttajataustaisille. Lisäohjaus on

mahdollistanut hyvinkin yksilölliset toteutustavat. Moniammatillisen verkoston

tukea on voinut hyödyntää, vaikkei aikuiskoulutuksella (631/1998) ole ollutkaan

opiskelijahuoltolain mukaisia palveluja.

Muita huomioonotettavia lakeja

Kaikissa tilanteissa on huolehdittava, että toiminta on lakiin perustuvaa,

opiskelijan oikeusturva säilyy ja asiakirjat säilytetään asianmukaisella tavalla.

Edellä läpikäytyjen lakien lisäksi oppilaitoksen henkilökunnan ja

opiskelijahuoltohenkilöstön työtä opetustoimessa säätelevät muun muassa

seuraavat lait muutoksineen: Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta

(621/1999), Henkilötietolaki (523/1999), Laki ammatillisesta koulutuksesta

(630/1998), L muutos 479/2003, Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

muuttamisesta (951/2011) SORA-lainsäädäntö, Laki ammatillisesta

aikuiskoulutuksesta (631/1998), Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

annetun lain muuttamisesta (952/2011) SORA-lainsäädäntö, Laki potilaan

asemasta ja oikeuksista (785/1992), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

ja oikeuksista (812/2000), Sosiaalihuoltolaki (1302/2014), Kansanterveyslaki

(66/1972), Lastensuojelulaki (683/1983), Laki rikosrekisterilain 6 §:n

muuttamisesta (955/2011), Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta

(956/2011). Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738), Laki työsuojelun valvonnasta

ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (20.1.2006/44), Työsopimuslaki

(26.1.2001/55).

13

3. VIRASTONÄKEMYKSIÄ ASUINALUEEMME MAAHANMUUTTOTOIMINNASTA

Maahanmuutto Suomeen kasvaa kovaa vauhtia. Nykyjärjestelmien mukaan

Suomi on toimintakyvyn äärirajoilla. Päivittäin saa kuulla tai lukea uusista

turvapaikanhakijoista, joille ei tahdo enää löytyä edes asumistiloja.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomeen on 1.1.2015- 22.11.2015 välillä

laitettu vireille vajaa 30 000 turvapaikkahakemusta. Kansallisuuksista

suurimpana ryhmittyminä ovat irakilaiset noin 65 %, afganistanilaiset noin 14 %,

somalialaiset 6 % ja albanialaiset sekä syyrialaiset 2 %. Maahanmuuttovirasto

on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa

asiantuntija-, palvelu- ja päätöksenteko-organisaatio, joka toteuttaa Suomen

maahanmuuttopolitiikkaa. Virasto tuottaa tietopalveluja poliittisen

päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten.

Lisätietoa Maahanmuuttoviraston sivulta osoitteesta www.migri.fi.

Raahen kaupunki on ottanut vastaan ensimmäiset pakolaiset vuonna 1993,

jolloin maahanmuuttajatyö alkoi kokeiluluontoisena yhteistyössä Oulun

vastaanottokeskuksen kanssa. Ensimmäiset pakolaiset olivat lähtöisin

Kosovosta ja myöhemmin Afganistanista. Ulkomaalaisia työnhakijoita Raahen

seutukunnissa oli muutama vuosi sitten noin 150, joista täysin työttömiä nelisen

kymmentä. Raahessa on eniten Venäjältä, Thaimaasta, Afganistanista,

Kazakstanista ja Turkista tulleita kansalaisia. Suurin osa maahanmuuttajista on

itsenäisesti seutukuntaan muuttaneita, osa tulee avioliiton kautta ja osa saa

pysyvän oleskeluluvan turvapaikan kautta oltuaan ensin Ruukin

vastaanottokeskuksessa. Seutukunnassa pysyväisluonteisesti asuvia

maahanmuuttajia on tällä hetkellä jo yli 200. Raahen seutukuntaan kuuluvassa

Siikajoen kunnan Ruukin kylässä on 150 paikkainen, SPR:n ylläpitämä Ruukin

vastaanottokeskus, joka alkaa olla jälleen ääriään myötä täynnä. Raaheen on

muuttamassa 150 uutta maahanmuuttajaa, perheitä ja nuoria miehiä,

etupäässä Irakista. Tiedot on kerätty vuoden 2015 paikallislehdistä Kaleva,

Raahen Seutu ja Raahelainen.

Pohjois-Pohjanmaan, johon Raahen seutukunta kuuluu, maahanmuuttovision

2020 mukaan Pohjois-Pohjanmaa tulee olla Suomen moniarvoisin ja

vetovoimaisin maakunta, jossa kulttuurienvälisyys on arkea. Maakunnassa eri

14

yhteisöt toimivat tavoitteellisesti siten, että työnantajilla on joustava työvoiman

saatavuus, joka osaltaan vahvistaa maakunnan kilpailukykyä globaaleilla

markkinoilla. Pohjois-Pohjanmaalla kaikista lähtökohdista tulleilla ihmisillä ja

perheillä on hyvä elää, tehdä työtä, yrittää, opiskella ja asua. Jotta visio

saavutetaan, on merkittävää huolehtia asetettujen strategisten painopisteiden

onnistumisesta. Ensimmäinen on kansainvälistyminen ja monimuotoisuuden

tukeminen, toinen yrittäjyyden tukeminen ja ulkomaalaisen työvoiman

rekrytointi ja kolmas kotouttamispalvelujen kehittäminen ja maakunnallisen

yhteistyön ja verkostojen kehittäminen. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön

sivuilta osoitteesta www.tem.fi.

Raahen seutukunnassa maahanmuuttotyöskentelyn tärkein painopiste on

kotouttamispalvelujen kehittäminen ja maakunnallisen yhteistyön ja verkostojen

kehittäminen ja tämän jälkeen yhteistyön lisääminen ja syventäminen yrittäjien

ja oppilaitosten kanssa. Raahen seudun kotouttamisohjelman tavoitteena on

maahanmuuttajuuden, maahanmuuttaja- ja pakolaistyön tietoisuuden

kasvattaminen koko seutukunnan alueella. Tulevaisuuden haasteena on, miten

työtä tehdään tuloksellisesti ja vastuullisesti yhdessä seutukuntana. Tärkeää on

nähdä kotoutuminen ja kotouttaminen prosessina, jota luodaan yhteisiä

toimintoja kehittämällä ja tiiviillä yhteistyöllä ja tietoisuudella

maahanmuuttajatyön kokonaiskentästä. Näin kirjoitetaan viimeisimmässä

Raahen Seutukunnan (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki) kotouttamisohjelmassa, joka

on päättymässä vuonna 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että verkoston on toimittava

tiiviissä yhteistyössä saavuttaakseen erilaisiin työyhteisöihin osaavia

ammattilaisia ja seutukuntaan veronmaksajia. Lisätietoja Raahen seudun

hyvinvointikuntayhtymän sivuilta osoitteesta www.ras.fi.

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimistossa, johon Raahen seutukunta kuuluu,

tarjotaan maahanmuuttajien palveluja, joita hoidetaan seuraavilla

palvelulinjoilla; työnvälitys ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut sekä

tuetun työllistymisen palvelut. Maahanmuuttajien ohjautuminen palvelulinjoille

tapahtuu paikallisen TE-toimiston kautta, jossa toteutetaan maahanmuuttajan

alkukartoitus. Maahanmuuttajien alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti

asiakkaan osaamista, valmiuksia avoimille työmarkkinoille ja suomen kielen

tasoa. Puutteellinen suomen kielen taito ei ole määräävä tekijä palvelulinjaa

15

arvioitaessa. Tarvittaessa psykologit auttavat asiakkaan palvelutarpeen

määrittelyssä. Kotoutumislain mukainen alkukartoitus sisältää alkuhaastattelun,

jossa selvitetään myös yleiset kotoutumisen valmiudet. Palvelussa annetaan

kotoutujalle perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä alkuvaiheen

ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on löytää paras tuki maahanmuuttajan

työllistymiselle ja kotoutumiselle. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön

osoitteesta www.te-palvelut.fi.

Työnvälitys- ja yrityspalvelut – palvelulinja vastaa henkilöasiakkaista, joiden

ammattitaito ja osaaminen mahdollistavat työllistymisen suoraan avoimille

työmarkkinoille. Palvelulinja vastaa yritys- ja työnantaja-asiakkaiden

palveluista, seudullisista yrityspalveluista ja Yritys Suomi- palveluista sekä

kansainvälisistä työnvälityspalveluista. Kotoutujat, joilla on osaamisen ja

koulutuksen perustella edellytykset sijoittua suoraan avoimille työmarkkinoille,

ohjautuvat työnvälitys- ja yrityspalvelut – linjan asiakkaaksi. Palveluita ovat

esimerkiksi yrittäjyysneuvonta ja aloittavan yrittäjän palvelut. Osaamisen

kehittämispalvelut – palvelulinja vastaa henkilöasiakkaista, jotka tarvitsevat

avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen ammattitaidon parantamista tai tukea

tavoitteiden ja vaihtoehtojen selvittämisessä. Lisätietoja Työ- ja

elinkeinoministeriön osoitteesta www.te-palvelut.fi.

Osaamisen kehittämisen palvelulinja vastaa TE-toimiston kotouttamisasioista.

Kotoutumista ja suomen kielen oppimista vahvistetaan tarjoamalla

maahanmuuttajille Opetushallituksen määräyksen mukaista

kotoutumiskoulutusta. Tarkoituksena on, että maahanmuuttaja ohjataan

koulutukseen kotoutumissuunnitelman laatimisen jälkeen. Maahanmuuttajille

hankittuun kotoutumiskoulutukseen sisältyy osaamisen lähtötason arviointi,

jonka jälkeen maahanmuuttaja etenee opinnoissaan henkilökohtaisen

suunnitelman mukaisesti joko peruspolkua, hitaasti etenevien polkua tai

nopeaa oppimispolkua. Kotoutumiskoulutuksiin sisältyy mahdollisuus myös

suomen kielen yleiseen kielitutkintoon (YKI). Kotoutumiskoulutusten lisäksi

maahanmuuttaja-asiakkaille tarjotaan uravalmennusta, työ- ja

koulutuskokeiluja sekä mahdollisuutta palkkatuettuun työhön.

Maahanmuuttajat voivat myös hakeutua henkilökohtaisen koulutustarpeen ja

soveltuvuuden mukaisesti työvoimakoulutuksena järjestettävään ammatilliseen

16

koulutukseen tai työttömyysturvalla tapahtuvaan omaehtoiseen koulutukseen.

Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön osoitteesta www.te-palvelut.fi.

Tuetun työllistymisen palvelut – palvelulinja vastaa maahanmuuttaja-

asiakkaista, jotka tarvitsevat avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen työkyvyn

tutkimuksia ja arviointeja tai yksilöllistä tukea ja ohjausta

työmarkkinavalmiuksiensa kehittämisessä. Palvelulinja koordinoi ammatilliseen

kuntoutukseen liittyvää yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten

kanssa sekä yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Kotoutumissuunnitelma laaditaan kaikilla palvelulinjoilla. Henkilöllä on oikeus

suunnitelmaan, jos hän on työtön työnhakija tai toimeentulotuen saaja. Kunta ja

TE-toimisto osallistuvat kotouttamissuunnitelman laatimiseen yhdessä.

Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan viimeistään kolmen vuoden

kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä, jonka jälkeen asiakkaalle

laaditaan tarvittaessa työllistymissuunnitelma. Kotoutujat asioivat toimiston

palvelulinjoilla pääsääntöisesti ajanvarauksella. Kotoutumisen asiantuntijoiden

asiakaspalvelua annetaan joko kasvokkain tapahtuvana palveluna, mutta myös

monikanavaisesti hyödyntämällä verkkoasiointia, puhelinpalveluja ja

videoneuvotteluja. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön osoitteesta www.te-

palvelut.fi.

Tuetun työllistymisen palvelulinja vastaa pääsääntöisesti myös kaikista

kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palveluista. Asiakkaan

aktivointisuunnitelman laadinnasta vastaavat TE-toimisto ja kunta/sosiaalityö -

työpari. Suomessa on ollut suhteellisen pitkä kotouttamisvaihe (vrt. Italiassa

puoli vuotta). Viime aikoina asiakkaan kotouttamisvaihe on jopa katkaistu, jotta

asiakas on voinut päästä kuntouttavaan työtoimintaan ja sen myötä

ammattiopintoihin Tällä hetkellä turvapaikanhakijamäärien kasvaessa

valtakunnan tasolla pohditaan vaihtoehtoja ja nykyistä lyhempiä

kotouttamisväyliä ja siten myös suorempia polkuja työelämään.

www.ras.fi/kuntakokeilu_loppuseminaari / Ari Tokola.

17

4. SEUTUKUNNAN OPPILAITOSTEN AMMATILLISTA OPETUSTARJONTAA

Raahen seutukunnassa on suhteellisen monipuolista koulutustarjontaa

aikuisille maahanmuuttajille. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto tarjoaa avointa

yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta. Kesäyliopiston opetus

on pääsääntöisesti kaikille avointa aikaisemmasta pohjakoulutuksesta tai iästä

riippumatta. Lisätietoja osoitteesta www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi.

Raahen Porvari- ja Kauppakouluun hakeudutaan yhteishaun kautta. Porvari- ja

kauppakoulussa opiskellaan liiketalouden, tietojenkäsittelyn perustutkintoja.

Oppilaitoksessa opiskelee vuosittain muutama maahanmuuttajataustainen

opiskelija. Kielitaito testataan haastattelemalla. Maahanmuuttajataustaiset

opiskelijat ovat integroituna normaaleihin luokkiin, kuten myös muissakin

seutukunnan oppilaitoksissa on tapana. Tarvittaessa maahanmuuttajille

tarjotaan suomen kielen opetusta erilliskoulutuksena. Ammattitutkintoina

tarjotaan esimerkiksi sihteerin, taloushallinnon sekä yrittäjyyden koulutuksia.

Lisätietoja osoitteesta www.rpkk.net.ee.

Raahen koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat Raahen ammattiopisto,

Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto ja Ruukin maaseutuopisto.

Kuntayhtymää hallinnoivat Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki ja Merijärvi. Tarjonnassa

ammattiopistolla on metalli-, auto- ja kuljetus-, rakennus-, laboratorio-, hotelli-,

ravintola-, catering-, parturi-kampaaja-, sähkö- ja talotekniikka-alan

perustutkintoja. Lisäksi siellä järjestetään Valma-opetusta, josta voi siirtyä jatko-

opintoihin opiston puolelle. Lisätietoja osoitteesta www.raahenedu.fi/rao.

Lybeckerin opistossa voi opiskella perustutkintona animaatio ja pelituotantoa,

kuva- ja mediataidetta, tekstiilitaidetta, sisärakentamista, mediatuotantoa,

graafista suunnittelua sekä sisustus- ja kalustosuunnittelua. Lisätietoja

osoitteesta www.raahenedu.fi/lybecker. Ruukin maaseutuopistossa voi

suorittaa maatalous-, hevostalous- tai luontoalan perusopinnot, jotka antavat

valmiudet toimia alalla yrittäjänä tai työntekijänä. Maaseutuopisto kouluttaa

myös ratsastuksenohjaajia. Lisätietoja osoitteesta www.raahenedu.fi/rmo.

Näihin koulutuksiin hakeudutaan myös yhteishaun kautta. Kansainvälisyys on

osa näiden oppilaitosten arkea. Opistoilla on yleensä reippaasti yli 20

maahanmuuttajataustaista opiskelijaa / vuosi. Päästäkseen opiskelemaan he

18

ovat suorittaneet kielitestin ja kotoutumisen tueksi heille tarjotaan viikoittain

suomen kielen opetusta.

Raahen Aikuiskoulutuskeskuksella on ollut maahanmuuttajille suunnattua

koulutusta ensimmäisen kerran noin 20 vuotta sitten. Vuosittainen

opiskelijamäärä on vaihdellut pääasiassa voitettujen työvoimakoulutusten

mukaan. Useina vuosina aikuiskoulutuskeskus on tarjonnut

työvoimakoulutuksena maahanmuuttajille suunnattuja Koto-koulutuksia (I, II, ja

III). Opiskelijoiden viimeisimpiä kansallisuuksia ovat olleet Thaimaa, Venäjä,

Vietnam, Unkari, Afganistan, Viro, Slovakian romaani, Georgia, Intia, Puola,

Kiina, Kosovo, Serbia, Irak, Ranska, Norja, Vienan karjala, Kamerun ja

Bulgaria. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulutus on suuntautunut pitkälti

myös erilaisiin perus- ja ammattitutkintoihin. Aikuiskoulutuskeskuksesta on

valmistunut muun muassa autonkuljettajia, metalli- ja rakennusalan osaajia,

hierojia, laitoshuoltajia, koulunkäyntiavustajia, yrittäjiä, maatalouslomittajia ja

kokkeja. Ennen koulutuksen aloitusta opiskelijoille on tehty erilaisia

alkukartoituksia sekä elämäntilanteen selvityksiä yhteistyössä TE-toimiston,

Kelan, hyvinvointikuntayhtymän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Osaamista on kartoitettu tekemällä erilaisia töitä aidoissa oppimisympäristöissä

esimerkiksi hitsaaminen, siivoaminen tai rakentaminen. Näin on saatu

osaamisen tasosta tarkempaa tietoa. Soveltuvin osin on teetetty, kielitaito

huomioiden, myös yksilön toimintavalmiuskartoituksia sekä luki-,

matematiikkatestit. Lisätietoja osoitteesta www.raahenaiku.fi

Työllisyyden kuntakokeilu – hankkeen aikana (2012–2015) Raahen Aikulle

ohjattiin maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita korttikoulutuksiin (muun

muassa työturvakortti, hygieniapassi, tulityökortti), joita on räätälöity esimerkiksi

siten, että pidettiin 3-5 päivää havainnollistavaa teoriaa, jonka jälkeen seurasi

päivän pituinen varsinainen korttikoulutuspäivä kokeineen. Opiskelijoita

ohjattiin myös työvoimapoliittisiin perustutkintokoulutuksiin kuten horaca (kokki)

tai metalliala (koneistus, levyseppähitsaaja) sekä omaehtoisiin

ammattitutkintokoulutuksiin (esimerkiksi laitoshuoltaja). Koulutuksiin ohjaajina

ovat olleet TE-toimiston eri palvelulinjat, kuntakokeiluhankkeen

työhönvalmentajat, perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Myös

maahanmuuttajat itse, kuultuaan edellä mainituista mahdollisuuksista toisiltaan,

19

ottivat yhteyttä koulutuksista vastaaviin opettajiin. Jotta maahanmuuttaja voi

osallistua kuntouttavaan työtoimintaan ja sen sisällä tutkintotavoitteiseen

koulutukseen, on kotoutusprosessi täytynyt keskeyttää ennen aloitusta.

KUTY (kuntouttava työtoiminta) parantaa opiskeluvalmiuksia. KUTY:n sisältö

on ollut usean vuoden ajan Raahen aikuiskoulutuskeskuksen kehittämiskohde.

Raahen alueella kuntouttavaan työtoimintaan on tehokkaasti yhdistetty ensin

korttikoulutuksiin ja nykyisin yhä yleisimmin perus- ja ammattitutkinnon osien

suorittamiseen, jolloin huomio kiinnitetään oppimis- ja työympäristöihin sekä

valmennukseen. Työelämävalmiudet kehittyvät vastaamaan suomalaisen

työelämän vaatimuksia. Esimerkiksi Sosiaalisen yrittäjyyden keskus, niin

sanottu Raahen vanha meijeri järjestää vuosittain noin 70 henkilölle

työtoimintaa. www.ras.fi/kuntakokeilu_loppuseminaari / Maija Marjaniemi.

20

5. ERITYINEN OPETTAJA / VALMENTAJA

Osallisena Suomessa -hankkeessa kertyneiden kokemusten mukaan on

perusopetusta tarvitsevien joukossa tunnistettu koulutustaustaan liittyen

erilaisia lähtötilanteita. Maahanmuuttajalla ei ole lainkaan yleissivistäviä

opintoja, peruskoulu on keskeytynyt ulkomailla, peruskoulun

päättötodistus/oppimäärä on toisesta maasta, jossa peruskoulun laajuus ja

oppisisällöt eroavat huomattavasti suomalaisista, peruskoulu keskeytynyt

Suomessa tai henkilö ei ehdi suorittaa oppimäärää oppivelvollisuuden

päättymiseen mennessä. Koulutustaustan lisäksi oppimiskykyyn ja motivaation

vaikuttavat monet muut seikat. Henkilöllä voi olla maahanmuuttoon,

kotoutumisprosessiin tai yksilöllisiin syihin liittyviä tuen tarpeita (vapaaehtoinen

tai pakotettu muutto, pakolaisuudesta johtuvat traumat, terveydelliset ongelmat,

tunnistamaton oppimisvaikeus) tai elämäntilanteeseen liittyviä haasteita (yksin

ilman huoltajaa tulleet turvapaikanhakijat, kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat,

perheelliset). Maahanmuuttajan lähtömaassa väestön koulutustaso on matala,

luku- ja kirjoitustaidottomuus yleistä ja sukupuolten välinen koulutuksellinen

tasa-arvo ei toteudu, voivat Suomeen näistä maista muuttaneet myös kuulua

ryhmään, joka tarvitsee aikuisiällä perusopetusta. Henkilön koulutustaustasta

ei voida pelkän lähtömaan tai iän perusteella tehdä suoria johtopäätöksiä, mutta

esimerkiksi oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä ja alkukartoituksessa

voitaisiin kiinnittää erityistä huomiota niihin lähtömaihin, joissa väestön

koulutustaso on huomattavasti Suomen väestön koulutustasoa matalampi.

Näissä tilanteissa kunnan velvollisuus olisi järjestää peruskoulun tasoista

opetusta ennen ammatillisia opintoja. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriön

osoitteesta www.tem.fi/osallisenasuomessa.

Opettaja ei voi pakottaa oppimaan. Omalla innostavalla persoonallaan ja

tavallaan toimia hän voi tarjota inspiroivan ja monipuolisen ympäristön. Kun

opettaja tukee opiskelijan itsenäisyyttä välttäen valvontaa, on oppiminen

pysyvämpää ja hyvinvointi taatumpaa. Tärkeää on antaa opittavaa sisältöä

riittävästi ja tukea kiinnostavuutta. Oppimisen painopiste ei voi olla opettamissa,

sillä ilman opiskelijan sitoutumista ei tuloksia synny vaikka menetelmät ja

oppiaineen sisältö olisivat muuten loistavat. Opettaja vainko valmentaja?

21

Valmennusmallin sisäistänyt opettaja tutkii opiskelijan kiinnostuneisuutta ja

mihin suuntaan hänen luontainen kiinnostuksensa osoittaa. Jotta

itseohjautuvuutta tapahtuu, on merkittävää luoda ympäristö jossa opiskelijat

saavat oppia ongelmiensa ratkaisuihin toinen toiseltaan. Valmentaja-opettajan

rooli on toimia fasilitaattorina ja provokaattorina. Hän opastaa opiskelijaa

tarpeen mukaan tasavertaisena, toisistaan riippuvaisena ja vuorovaikutteisena

erilaisten katsantokantojen esittäjänä. Näin saadaan syntymään innostusta ja

oppimista ylläpitävä flow-tila. Flow on ihmisen optimaalinen tila, jossa toiminta

tapahtuu vaivattomasti ja asiat etenevät kohden päämäärää kuin itsekseen.

Kukaan ei ole hyvä kaikessa. Flow-kanavan löydettyään ihminen tule hyväksi

siinä, mitä hän tekee. Flow-kanava on ahdistuksen / stressin ja tylsistymisen

ihanteellinen välitila. (Järvilehto 2014, 49–51 ja 165–166.)

Kuntakokeilu – hankkeen aikana olemme myös todenneet, että flow on syntynyt

usealle opiskelijalle tilanteessa, jossa alan ammattilainen saa riittävästi

resursseja lähiohjaukseen. Onnistumisen kokemukset innostavat ja kiinnostus

herää, jonka jälkeen oppiminen etenee vauhdilla ammatillisen ymmärryksen ja

motivaation kasvaessa.

Flow-kanavan tunnistaminen ei yksistään riitä, vaan valmentajan tulee

suunnitella koko ammatillinen oppimisprosessi niin, että opiskelijan niin sanotut

toimintavalmiudet tunnistetaan ja hyödynnetään. Käytössämme oleva yksilön

toimintavalmiuden kartoitus eli YTK-analyysi tuo näkyväksi opiskelijan

luontevan oppimistavan, ajattelutyylin sekä käyttäytymistyylin

www.mindresources.fi. Esimerkiksi metallialan koneiden käytön opettelu

helpottuu, jos muotosidonnainen, yksityiskohtien avulla oppiva saa perehtyä

asiaan konkreettisesti kutakin koneen toimintoa huolellisesti harjoittelemalla.

Kokonaisvaltaisesti asioita hahmottava puolestaan haluaa kuulla ensin

kokonaisuuden ja sen jälkeen vasta etenee yksityiskohtiin. Tällä YTK-analyysin

luontaisten valmiuksien hyödyntämisellä on saatu nopeasti hyvä flow-tila ja sen

mukaisia oppimistuloksia myös maahanmuuttajien kanssa.

22

6. MAAHANMUUTTAJAN IDENTITEETTISTÄ JA LÄHTÖKOHDISTA

Jokaisella ihmisryhmällä, valtaväestö mukaan lukien, on etninen tausta ja

identiteetti. Tämä kaikki koostuu esimerkiksi erilaisista tavoista, erilaisiin

ryhmiin kuulumisista tai samaistumisista. Valtaväestössä opettajilla on suuri

rooli siinä, mitä ja millaisia asenteita he tuovat esille. Tämä vaikuttaa

opiskelijoiden suhtautumiseen muihin eri kulttuureista tuleviin ihmisiin.

(Haasjoki & Ollikainen 2010, 39.)

Etnisyyden kokeminen, ryhmänsä tunnistaminen sekä tieto siitä, mistä on tullut

vaikuttavat vahvasti siihen miten kukin oman identiteettinsä tuntee.

Perustarpeemme on kuulua johonkin ryhmään ja tuntea jatkuvuutta siitä, että

oma kulttuuri saa jatkua omissa jälkeläisissä kuten itsessäkin on omien

vanhempien kulttuuri jatkunut. Eläminen monen kulttuurin keskellä ja se, että

monta kulttuuria näkyy perhe-elämässä, on merkityksellistä kehitykselle. Jotta

identiteetin voisi kokea hyvänä, täytyy omiin juuriin osata asennoitua

positiivisesti ja kokea ne hyvänä asiana. Monikulttuurisuus on tärkeä

voimavara, joka kehittää ihmistä kohti vastuullisempaa aikuisuutta. (Alitolppa-

Niitamo 1994, 44 ja 98.)

Maahanmuuttajat ovat koonneet ohjeita maahanmuuttajille. Hanki suomen

kielen taito, lainaa kirjastosta erilaisia apuvälineitä (kirjoja, kasetteja, filmejä)

ilmaiseksi, etsi opiskelumateriaalia netistä, opettele puhumaan puhelimessa,

mene keskustelukerhoon, pidä mukana muistikirjaa ja kirjoita oudot sanat

muistiin, käytä jokaisessa tilanteessa suomen kieltä, kysy ellet ymmärrä,

verkostoidu, tarjoudu vapaaehtoistyöhön, luota sosiaalitoimeen, auta muita,

tutustu muihin, tarkkaile ympäristöäsi ja opi, hanki työtä, ole tarkka

sopimuksissa, ole rehellinen, ota selvää oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi, ole

iloinen. (Lahti 2014, 223–225.)

Maahanmuuttajien lisääntynyt maahantulo ja maahanmuuttajien opetus ovat

ajankohtaisia asioita ympäri Suomen. Vieraat kulttuurit ja

maailmankatsomukset ovat moniarvoistaneet elinympäristöämme ja

suomalaista kulttuuria. Maahanmuuttajien kanssa tekemisissä olevan väestön

23

tulee tuntea eri kulttuureista tulevien kommunikointityylejä, toimintatapoja sekä

kielellisiä että etnisiä käyttäytymismalleja. Pystyäkseen toimimaan toisen maan

kansalaisen kanssa, on ensin tunnistettava omasta kulttuurista esiin nousevat

arvot ja niiden vaikutukset omaan toimintatapaan, ajatusmaailmaan, asenteisiin

ja odotuksiin. Mikään kulttuuri ei ole yksioikoinen, jokaisessa kulttuurissa on

omat alakulttuurinsa, alueellisesti ja lähtökohdallisesti. Esimerkiksi jokaisessa

suomalaisessa perheessä, kylässä, kaupungissa, asuinalueessa on oma

kulttuuritaustansa vaikkapa maalainen ja kaupunkilainen. Politiikalla on myös

suuri merkitys, joka tuo jännitystä jokapäiväiseen elämään, erityisesti

nykyaikana. Esimerkiksi eri maista saapuvat maahanmuuttajat ovat kokeneet

uskonnon tai poliittisen näkemyksen mukanaan tuoman maanpäällisen helvetin

pääasiassa sodan ja sen mukanaan tuomien lieveilmiöiden (raiskaukset,

kidutukset, ryöstöt) avulla. Mielestäni valmiudet keskustella tapahtuneesta tulee

olla jokaisella, jotta uusi alku olisi mahdollista. Tämän vuoksi on hyvä tutustua

ennakkoon eri maahanmuuttajien kulttuuriin ja hänen maassaan tapahtuviin

konflikteihin ja muihin tekijöihin. Mahdolliset ristiriitatilanteet eivät aina johdu

erilaisesta kulttuurista. Tekijöinä saattavat olla samat asiat kuin suomalaisessa

työyhteisössäkin toimiessa vaikkapa työpaikkakiusaaminen.

Olemme Aikulla keskittyneet ammatilliseen ohjaukseen ja siinä onnistumiseen.

Jopa lähes luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttajaopiskelija Mehdi saavutti

loistavia oppimistuloksia, kun keskityttiin YTK-analyysin nostamiin vahvuuksiin

ja nostettiin onnistumisia esille. YTK-analyysin tekeminen edellytti opettajan

tulkkausta, jotta ymmärrys ja vastausvaihtoehdot selkiytyivät. Mehdi-case on

erinomainen, onnistunut esimerkki siitä, kuinka kehitytään osaavaksi

metallimieheksi ”vierihoitoperehdyttämisellä”. Ns. saattaen vaihtamalla edetään

yritykseen palkalliseksi (ilman palkkatukea) työntekijäksi, joka osaa tehtävänsä

ja uskaltaa oppia lisää uudessa työyhteisössään.

Vieraaseen maahan muuttaessaan maahanmuuttajat määrittelevät uudestaan

identiteettinsä. Haasteiksi tulevat esimerkiksi uusi kieli, koulutusjärjestelmä,

työkulttuuri, sosiaalinen vuorovaikutus ja elinkeinoelämän rakenteet. Tähän

vaikuttaa paljolti se, mistä maanosasta maahanmuuttaja on kotoisin. Lähellä

suomalaista kulttuuria olevat kansallisuudet saavat nopeammin pelikentän

24

haltuunsa esimerkkinä somalialainen versus venäläinen. Jokaisella on oikeus

omaan kulttuuriinsa, kieleen ja uskontoon ihon väristä huolimatta. Tärkeää on,

että jokainen saa säilyttää optimaalisen terveyden ja turvallisuuden tunne olisi

pysyvä. Olisi hyvä olla ja hengittää.

Osa maahanmuuttajista on lukutaidottomia. Suomessa ei ole selkeää,

selvärajaista järjestelmää lukutaidottomuuden määrittelemiseksi. Joissakin

maissa esimerkiksi Irakista maahan muuttanut opiskelija saattaa kertoa

käyneensä jopa neljä vuotta peruskoulua. Todellisuudessa saattaa opiskeluissa

oli kuukausien ja jopa vuosien väli. Esimerkiksi sodan ja pommitusten vuoksi

koulu on tuhoutunut tai suljettu. Toisekseen opetuskieli saattaa olla maan

valtakieli ja oman synnyinmaan äidinkielen puhuminen on voinut olla

rangaistuksen uhalla kielletty. Suomessakin on vuosikymmeniä sitten pidetty

ruotsin kielen puhumista tärkeämpänä kuin suomen kieltä ja suomea puhuneet

on eristetty ja heitä on rangaistu. Edelleen on olemassa maita, joissa kurinpito-

ja kasvatusmenetelmät ovat ankaria erityisesti kielivähemmistöjä kohtaan.

Oppimistulokset, opiskelutaidot ja – menetelmät ovat jääneet tällöin vähäisiksi

ja lukutaito koulunkäyntikielellä puutteelliseksi. Yhden näkökulman mukaan

opiskelija on voinut saada pakolaisleirillä opetusta juuri itse lukemaan

oppineelta henkilöltä. Toisekseen on olemassa maita, joiden virkamiehet

esimerkiksi poliisit eivät hallitse luku- tai kirjoitustaitoa. Eräs tärkeimpiä

kohderyhmiä maahanmuuttajissa on myös naisväestö, joilla ei ole esimerkiksi

asuin maansa säädösten tai syntyperänsä mukaan mitään asiaa

peruskoulutukseen tahdostaan huolimatta. Heidän paikkansa on kotona tai

erittäin matalapalkkaisissa töissä.

Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman (Opetushallitus 2012)

mukaan lukutaito-opetusta tarvitsevat jaetaan primaarilukutaidottomiin (ei

lainkaan tai hyvin vähän kokemusta koulunkäynnistä tai ei osaa lukea millään

kielellä), sekundaarilukutaitoinen (osaa lukea jollakin muulla kuin latinalaisella

kirjaimistolla, koulutustaito ja lukutaito opiskelijan omalla äidinkielellä

vaihtelevat) ja semilukutaitoiset (jonkin verran kirjallista taitoa latinalaisilla

kirjaimistolla, koulua käyty mahdollisesti joku vuosi tai lukutaitoa opittu muulla

tavoin, lukutaito ja opiskelutaidot heikkoja). Esimerkkinä oppilaitoksemme

25

työvoimakoulutuksen kokkiopiskelija, joka oli Irakin kurdi, opetuskieli oli ollut

kurdi ja hänen oma kielensä sorani. Hän oli käynyt kotimaassaan vain kaksi

viikkoa perusopetusta. Mies oli iältään yli 50 vuotta. Hänellä oli käytynä

Kotoutumiskoulutus, mutta taidot olivat edelleen tasolla primaari-

/sekundaarilukutaidoton. Mikäli jo hakeutumisvaiheessa olisi huomattu

erityisopetuksen tarve ja hänelle olisi tehty tarkempi kartoitus, olisi hänen

koulutuspolkunsa ollut toisenlainen. Myös Suomessa opiskelijat ovat epätasa-

arvoisessa tilanteessa, sillä läheskään kaikilla tietoja ja taitoja opettavilla ei ole

tietämystä edes perusasioita, joita maahanmuuttajakoulutuksessa tarvitaan.

Kuntakokeiluhankkeen aikana on Aikulla todettu, että on syytä pitää

erityisopetuksen näkökulman rinnalla aina myös sosiologista näkökulmaa.

YTK-analyysin avulla voidaan tarkastella vahvuuksia ja kehitystarpeita, kuinka

päästä yhteisön jäseneksi. Puutteita ei ole syytä korostaa, vaan korostaa

nimenomaan valmiuksia. Meillä on myös hyvä kokemus maahanmuuttaja

kokkiopiskelijasta (kotimaassaan toimi sairaanhoitajana), joka aloitti

koulutuksen 10 kuukautta muita myöhemmin. Hän sai todistuksen

ensimmäisenä ja perusti yrityksen. Ruokailijat arvostavat palvelukulttuuria sekä

ruokaa. Hän osasi hyödyntää moniammatillista tukiverkostoaan ja hyödyntää

sitä edelleen yritystoiminnassaan.

26

7. TYÖHÖN SUOMEEN – PEREHDYTTÄMISEN MERKITYS KOROSTUU

Ei ole sama, miten ihmisiä kutsutaan. Jos kuulee jatkuvasti olevansa loiseläjä

tai muuta vastaava, on sillä vaikutusta tunne-elämään ja kotoutumiseen.

Maahanmuuttajalla on paljon asioita, jotka tulee huomioida uudessa maassa ja

tulevassa työssä. Maahanmuuttajan on uuden kielen myötä vaikea ilmaista

itseään, uusi kulttuuri tuo lisähaasteita (käytös, ajattelutapa, normit, etiikka,

arvot, vuorovaikutus), uudet sosiaaliset elämän muodot, uudet etniset kuviot ja

asumismuodot. Myös uudet talousasiat, työmarkkinat, järjestäytymismallit ja

alueen politiikka vaikuttavat kotoutumisen onnistumiseen. Ulkopuolisuuden

tunne voi aiheuttaa eristäytymistä ja marginalisoitumista. Tällä kaikella on

merkitystä kielteisiin asenteisiin, pelkoihin, muukalaisvastaisuuteen ja

rasismiin. (Cantell ym. 2000, 43.)

Osaamisen tunnistaminen, ulkomailla hankitun, muun kuin tutkintoihin

perustuvan osaamisen näkyvyys ja hyväksyminen on usein hankalaa.

Maahanmuuttaja on saattanut toimia useita vuosia tietyssä ammatissa, mutta

hänellä ei ole tutkintoa tai mitään dokumentteja osaamisensa osoittamiseen.

Osaamisen tunnistamisessa voidaan käyttää esimerkiksi näyttökokeita ja

psykologisia testejä. Viime kädessä työnantaja päättää siitä, onko työntekijän

osaaminen riittävällä tasolla, vai tarvitseeko hän lisäopintoja työhönsä.

Ulkomailla suoritetun tutkinnon rinnastamisesta päättää Opetushallitus. Vain

Suomessa suoritettu tutkinto antaa suomalaisen ammattinimikkeen. Ulkomailla

tutkintonsa suorittanut käyttää ulkomailla saamaansa tutkintonimikettä.

Opetushallitus antaa myös lausuntoja, jotka voivat olla tukena työnhaussa. Ne

eivät kuitenkaan anna virkakelpoisuutta tai ammattipätevyyttä. Yksi

liikkuvuuden esteitä poistava dokumentti on Europassi, jota käytetään

Euroopan talousalueella. Sen tarkoituksena on helpottaa työnantajan

mahdollisuuksia ymmärtää toisesta Euroopan valtiosta tulleen työnhakijan

osaamista ja taitoja. Europassi sisältää muun muassa perusansioluettelon,

kielipassin sekä liikkuvuustodistuksen. Lisätietoja löytyy osoitteesta

www.europass.fi. (Sorainen 2014, 41–48.)

Työyhteisöjen näkökulmasta työyhteisöön saapuva maahanmuuttaja tuo

mukanaan monenlaista osaamista, näkemystä, työntekemisen mallia ja uusia

27

raikkaita ideoita. Etninen alkuperä, kieli, uskonto tai kansalaisuus ei saa olla

tekijänä, jonka vuoksi ihmiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Työyhteisön

erilaisuus, monimuotoisuus tuo yritykseen liiketaloudellista kilpailukykyä, laaja-

alaisempaa palvelukulttuuria, imagon kohotusta, luovuutta ja uutta jaksamista

henkilöstöön. Yrityksen salliman monimuotoisuuden on havaittu helpottavan

työntekijöiden saantia. Mikään yritys ei toimi myöskään ilman haasteita.

Monimuotoisuus voi tuoda mukanaan ennakkoluuloja, riittämättömiä

viestinnällisiä, kielellisiä tai ammatillisia taitoja, joustavuuden tarvetta, erilaisia

käsityksiä esimerkiksi sukupuolirooleista, työajasta ja työn tekemisestä. Myös

ristiriidat ja monimuotoisuuden kokeminen uhkaksi saakka voivat muodostua

ongelmaksi. (Sorainen 2014, 143–144.)

Taitava monimuotoisuuden, monikulttuurisuuden, johtaminen nostaa esiin

potentiaaliset hyödyt ja vähentää siitä aiheutuvia ongelmia, esimerkiksi edellä

kerrottu Mehdi-case. Yksistään yritysjohto ei pysty luomaan monimuotoisuutta

huippuunsa, siihen on sitouduttava koko työyhteisö ay-toimijoita myöten.

Perehdyttämisellä on erittäin suuri merkitys. Se voi vaatia erityisjärjestelyjä

esimerkiksi työohjeiden kääntäminen, selkokielisyys, joustavuus ja lisäajan

käyttö. Kokonaisuutena monimuotoinen yritys vaatii työntekijöiltä sekä

työnantajilta paljon. Hyvin tehtynä se on myös palkitsevaa. Lähestyttäessä

työyhteisön monimuotoisuutta oppimisen näkökulmasta, monimuotoinen

henkilöstö tunnustetaan pääomana ja vahvuutena. Tällöin koko työyhteisön

osaaminen, jaksaminen, sosiaaliset suhteet, asenteet, kommunikointi ja

työtavat otetaan tarkastelun alaisuuteen ja kehitetään niitä siten, että

työntekijöiden potentiaaliset kyvyt ja vahvuudet saadaan esiin tukemaan

toisiaan. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys tuovat työyhteisöihin hyvinvointia

kaikille työntekijöille sekä kasvattavat liiketulosta. Monimuotoinen työyhteisön

kehittäminen on siis muutakin kuin lain sanelemaa tottelevaisuutta. (Sorainen

2014, 144–148.)

Metallialalla opiskelleen Mehdin opettaja ymmärsi konkreettisen perehdytyksen

merkityksen ja lähti opiskelijansa mukaan yritykseen, jossa selvitti, millaisia

taitoja tarvitaan. Hän seurasi, kuinka opiskelija tehtävissään onnistui. Välillä hän

toi opiskelijansa takaisin koululle ja ohjasi niissä asioissa, joissa valmiuksia ei

28

vielä ollut riittävästi ja sitten he palasivat takaisin yritykseen ja varmistivat, että

tehtävä sujuu hyvin.

Saana Siekkinen, (Amke 23.11.2015), kirjoitti uusimmasta OECD:n

tutkimuksesta, että perustaidot (taitoa oppia uutta, vanhasta poisoppimisesta,

kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten ja verkostojen, tiedon etsintä sekä

kriittinen soveltaminen ja teknologian hyödyntäminen) kanssa tulisi saattaa

osaksi aikuisten ammatillista koulutusta, sillä ammattiosaamisen sisältö

muuttuu kaiken aikaa jopa ammatin katoamisen myötä. Henkilökohtaistaminen

tulee viedä entistä pidemmälle ja kartoittaa perustaitojen osaaminen.

Maaraportin mukaan Suomessa on yli 600 000 henkilöllä heikot perustaidot

lukemisessa ja numerotaidoissa. Usein heillä on myös vähäiset

ongelmanratkaisu- ja atk-taidot sekä vaikeudet sähköisten viestimien kanssa,

jolloin julkinen tiedon hankinta on vaikeaa. Tällä hetkellä joka viides on

ensimmäisen polven maahanmuuttaja. Työttömänä heistä on 40 %. Aikuiset

maahanmuuttajat tarvitsevat syvällistä hankilökohtaistamis-ohjelmaa ja edellä

mainittujen perustaitojen lisäksi kielikoulutusta sekä työelämätaitoja. Näin myös

valtaväestön kohdalla, vähän koulutetut aikuiset tarvitsevat erityistoimia, jolla

heidät saadaan kannustettua opintoihin. Samalla tulee huolehtia työpaikkojen

kasvavista koulutus- ja osaamistarpeista ja rakennemuutosalueiden työvoiman

osaamisen uudistamisesta. Lisätietoja osoitteesta www.amke.fi.

Olemme Aikulla huomanneet, että valmiudet (YTK) ovat sovellettavissa eri

ammattialoille. Kehittyminen on tietoista ja mielekästä, kun tietää, mihin tulee

kiinnittää huomiota ja mitä voi kehittää. Huomion kiinnittäminen valmiuksiin

muuttaa koko valmennusprosessia. Valtakunnallisestikin on tunnistettu, että

olemme onnistuneet Aikulla muuttamaan ohjausprosessiamme vahvuuksia

painottavaksi. Esimerkiksi metallialan koulutusten tulokset tutkinnon osien

suorittamisen määrinä kasvoivat lähes 100 % vuosien 2014–2015 aikana.

www.ras.fi/kuntakokeilu_loppuseminaari / Maija Marjaniemi.

Eri tasoilla toimivan organisaatiokulttuurin lisäksi työpaikoilla vaikuttaa entistä

voimakkaammin kansallinen tai kansalliset kulttuurit. Erilaiset uskonnot,

etnisyys, useat kulttuurit ovat hyvin erilaisia verrattuna enemmistön tai

kantaväestön toimintaympäristöön. Suomessa esimerkiksi rakennusala,

joukkoliikenne, palveluala, terveydenhuolto, kasvatus ja opetus sekä

29

informaatioteknologia tuo mukanaan kymmeniä arvoja, myyttejä ja

toimintamalleja. Tämä on yritysten lisäksi arkipäivää myös kunnallisella ja

kolmannella sektorilla. Suomi tarvitsee työvoimaa. Monikulttuurisuus ja siihen

liittyvä osaaminen on yksi työyhteisöjen merkittävimmistä ajankohtaisista ja

kasvavista haasteista. Ennakkoasenteet, epäluulo, avuttomuus ja pelko estävät

sekä vääristävät vuorovaikutusta. EU:n jäsenmaiden laatima Bolognan

sopimus edellyttää kansainvälistä monikulttuuriosaamista ja sen edistämistä

koulutusjärjestelmissä ja kehittämisen eri tasoilla. Oppimiskäsitykset ja

kokemukset sekä käytännöt ovat eri kulttuureissa erilaisia. Helsingin

kulttuurisessa muutoslaboratoriossa yritetään tehdä muutos näkyväksi ja luoda

sen pohjalle malli, jossa käsitteet ja käytäntö yhdistyvät tunnistamisen,

vertaamisen, oivallusten ja luomisen prosessina. Kuka monimuotoista yhteisöä

sitten johtaakaan, yrityksissä johtaja ja oppilaitoksissa opettaja-valmentaja, on

hänen osattava hyödyntää erilaisuuden voimaa, vastattava jäsenistön

sopeutumisesta ja hyvinvoinnista, edistettävä uudenlaista työ- ja

toimintakulttuuria sekä suostuttava kasvamaan myös itse. Johtamisessa

korostuu ihmisyys ja palvelu, joka lisää oikeudenmukaisuutta, toteuttaa

inkluusiota, vähentää ennakkoluuloja sekä ehkäisee syrjintää. (Wallin 2013,

66–70.)

Suomen kansalaisuuden saaminen edellyttää, että hakijalla on riittävän hyvä

kielitaito suomalaisessa yhteiskunnassa elämiseen. Kansalaisuuslain mukaan

edellytyksenä on vähintään tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Maahanmuuttoviraston sivuilta, www.migri.fi, kohdasta kansalaisuuden

hakeminen löytyvät tarkat tiedot menettelystä ja vaatimuksista. Yleinen

kielitutkinto YKI, voidaan suorittaa eri Opetushallituksen nimeämissä

oppilaitoksissa. Kielitutkinnossa mitataan aikuisen toiminnallista kielen

osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan,

kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä. Tutkinnossa

painottuu ihmisten välinen kielellinen vuorovaikutus ja kielitaidon katsotaan

ilmenevän kykynä ymmärtää ja tuottaa kieltä. Tutkinnossa käytetään

kuusiportaista taitotasoasteikkoa, joka on yhteismitallinen yleiseurooppalaisen

viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa. Lisätietoa kielitestistä löytyy

30

Opetushallituksen sivuilta, www.oph.fi, kohdasta Kasvatus, koulutus ja

tutkinnot.

Ohjaamassani kokkikoulutuksessa olen huomannut, että laajennetut

oppimisympäristöt ja laajennettu työssä oppiminen ovat lisänneet tarvittavaa

kielitaitoa ja samalla ammatillista osaamista tehtävissä. Kokkiryhmässä on ollut

viisi maahanmuuttajaa, jotka kaikki ovat hyötyneet työpainotteisesta

työssäoppimisesta. Koulutuksen alkuvaiheessa kaikilla oli Suomen kielen

perusteet jossakin määrin hallussa. Puhuminen, ymmärtäminen ja rohkeus

olivat suurimpia kehittämisalueita. Vuoden 2015 päättyessä kaikkien taidot ovat

kehittyneet valtavasti. Yksi opiskelija valmistui ennen koulutuksen päättymistä

ja hankki itsenäisesti palkallisen työpaikan suuresta kaupungista. Onnistumista

ovat tukeneet myös paikallisia verkostoja tuntevat ohjaajat. Tärkeää on osata

löytää oikeaan aikaan oikean työssäoppimispaikka ja pitää jatkuvaa

vuoropuhelua työssäoppimispaikan edustajan sekä opiskelijan kanssa.

31

8. KÄYTÄNTÖJÄ AIKUISTEN MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA

Raahen Aikulla on yli 40 toimintavuoden aikana koulutettu runsaasti

maahanmuuttajia sekä omaehtoisena että työvoimakoulutuksena.

Maahanmuuttajia on koulutettu niin sanoen matalan kynnyksen periaatteella,

jossa yhteistyökumppanit ovat olleet merkittävässä asemassa

oppimisympäristöineen. Ohjauksellinen osaaminen sekä aito kiinnostus

opiskelijapolkujen löytämiseen on ensiarvoisen tärkeää tavoiteltaessa yhteistä

päämäärää eli maahanmuuttajan saavuttamaa tutkintoa, tutkinnon osaa tai

sertifikaattia.

Raahen Aikun YTK-analyysin käytön pohjalta on tarkasteltu myös

vaikuttavuutta niin sanotun V5 – toimintamallin avulla. Malli on kehittynyt

yhteistoiminnallisessa verkostossa Maija Marjaniemen ohjauksessa. Malli

korostaa ja ohjaa muun muassa maahanmuuttajia työelämään ja oppimiseen

ihmistä kunnioittaen ja hänelle hyvää elämää tahtoen. Matalan kynnyksen

valmennuksessa käytettävä vaikuttavuuden malli sopii osalle

maahanmuuttajaopiskelijoista ja sen avulla on saavutettu hyviä tuloksia.

Yhdessä etsitään asiakkaan kanssa vahvuudet ja voimavarat, jotka auttavat

käynnistämään oppimismotivaation.

Mallin yhtenä työkaluna on ollut yksilön toimintavalmiuskartoitus (YTK), joka

tulkittuna on lisännyt itsetuntemusta ja itseluottamusta. Yksilöanalyysi auttaa

tunnistamaan luontaisia toimintatapoja, erilaisia oppimismieltymyksiä, viestintä-

ja vuorovaikutustaipumuksia sekä vastaajan henkistä vireystasoa ja

oppimisaktiivisuutta. Menetelmällä selvitetään, millainen on analysoitavan

henkilön tiedonkäsittelytapa. Tapaa kuvataan kolmesta eri ulottuvuudesta:

yleinen tiedonkäsittelytapa (analyyttisyys ja loogisuus, muotosidonnaisuus ja

järjestelmällisyys, sosiaalisuus, uudistushakuisuus – innovatiivisuus), taustalla

vaikuttavat tekijät (suuntautuminen sisään ja ulospäin, tiedonkäsittelyn

perustuminen aistikokemuksiin ja omiin ajatuksiin – intuitioon, tunteen ja järjen

painottuminen toiminnassa, nopeus päätöksentekijänä eli onko henkilö pohtija

vai ratkaisija) sekä tapa omaksua uusia asioita (näkö- ja kuuloaistin voimakkuus

tiedonhankinnassa, huomion kiinnittyminen yksityiskohtiin ja kokonaisuuksiin,

tiedonhankinnan välittöminä tavoitteina asioiden muistiin painaminen - ulkoa

32

oppiminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen). Lisäksi analyysin avulla

saadaan selkoa henkisestä vireydestä, oppimisaktiivisuudesta sekä

itseluottamuksesta.

Valmiudet kehittyvät, kun toimintavalmiuksia tarkastellaan pitkin opintopolkua

kunkin ammatin tai työtehtävien vaatimuksiin peilaten ja niitä edelleen kehittäen

(YTK/ammattipeili). Valmennus matalan kynnyksen periaatteella etenee

vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä.

Valmennusosaaminen kehittyy vielä paremmaksi, kun opettajat,

työpaikkaohjaajat sekä muut yhteistyökumppanit tunnistavat myös toistensa

vahvuudet sekä ohjattaviensa oppimistyylin, kykyprofiilin sekä ammatin

työtehtävävaatimukset. Tämä on toiminut erinomaisena kivijalkana

henkilökohtaistamisprosesissa

Kumppanuusverkosto on myös saanut YTK-analyysista lähtökohdan oppimis-,

työllistymis- ja kouluttautumispolkujen suunnitteluun. Välityömarkkinoiden

(vapaiden työmarkkinoiden ja työttömyyden välillä oleva työssäoloa, josta

pyritään sijoittumaan vapaille työmarkkinoille) vaikuttavuus näkyy

innovatiivisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittymisenä, yritysyhteistyön

lisääntymisenä, kolmikanta-periaatteen toteutumisina ja maahanmuuttajien ja

kumppanien kouluttautumisena sekä työllistymisenä. Useat maahanmuuttajat

ovat työllistyneet vähintään määräaikaisesti välityömarkkinoinnin kautta.

Osaamisen ja motivaation kartoittaminen antaa tärkeää tietoa siitä, millaisiin

tehtäviin maahanmuuttajan valmiudet riittävät. Työllistymisessä tukevan

organisaation eli esimerkiksi aikuiskoulutusopettajan on helpompi tarjota

sopivia henkilöitä yritykseen, kun hän tuntee hakijan vahvuudet ja

kehittymistarpeet. Kun maahanmuuttajan tuntee itsensä ja vahvuutensa sekä

kehittymistarpeensa, hän osaa markkinoida osaamistaan yrityksiin.

Maahanmuuttajille on annettava riittävästi aikaa. Turhalla kiirehdinnällä voidaan

saada aikaan epäonnistumisia, jotka voivat johtaa motivaation laskemiseen

hänen huomatessaan, etteivät hänen valmiutensa olleetkaan vielä riittävät.

YTK-analyysistä lisätietoja osoitteesta www.mindresources.fi.

Oppilaitoksessa tulee nimetä henkilö tai henkilöt, johon opiskelija voi pelotta

ottaa yhteyttä oppimisen vaikeuksissa. Henkilön tulisi pysyä samana koko

33

koulutuksen ajan, jotta luottamus vahvistuu ja asiat etenevät jouhevasti.

Koulutuksesta vastaavalla opettajalla on tässä iso rooli, hänen tulee osata ottaa

yhteyttä tukihenkilöstöön ja tarvittaviin asiantuntijoihin.

Oppimisvaikeuksia kokeville maahanmuuttajaopiskelijoille on järjestetty yksilö-

ja ryhmämuotoista ohjausta ja heillä on ollut mahdollisuus saada vertaistukea

opiskelukavereiltaan edellyttäen, että saman maan kulttuurista löytyy toinen

opiskelija. Tässäkin tulee muistaa se, että toinen opiskelija ei korvaa opettajaa

/ ohjaajaa. Omaa osaamistaan voi esittää erilaisilla vaihtoehdoilla, kaiken ei

tarvitse tapahtua kirjallisesti. Tekemällä näyttäminen ja suulliset esittämiset

ovat olleet mieluisia. Tukea tarvitsevia maahanmuuttajaopiskelijoita on kohdeltu

arvostavasti, rohkaistu ilmaisemaan itseään ja heille annettu jatkuvaa,

myönteistä palautetta opintojen edistymisestä.

Raahen alueella moniammatillisen verkoston käytössä on Lapset puheeksi –

menetelmä (TLP, Toimiva lapsi ja perhe), jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

on kehittänyt lapsiperheiden tueksi. Myös tätä menetelmää olemme

oppilaitoksessamme käyttäneet perheellisten opiskelijoidemme kanssa

mukaan lukien maahanmuuttajat. www.ras.fi/kuntakokeilu_loppuseminaari /

Maija Marjaniemi.

Tarpeen mukaan on annettu tukea lukemiseen, kirjoittamiseen, vieraisiin kieliin

ja matematiikkaan. Yhtenä merkittävänä apuna näissä aineissa ovat olleet

tietotekniikka ja sosiaalinen media. Erityisjärjestelyinä on tarjottu testeissä

mahdollisuutta lisäaikaan esimerkiksi erityistilannetesti

hygieniapassikoulutuksessa, tietokoneen hyödyntämiseen koetilanteissa sekä

oman osaamisen esittämiseen suullisesti. Laajennettu työssäoppiminen on

todettu käytännössä hyväksi. Tämä edellyttää oppilaitokselta panostusta myös

työpaikkaohjaukseen ja erityistilanteisiin. Aktiivinen yhteydenpito ja

dokumentaatio asetetuista ja saavutetuista tavoitteista, keinoista ja niiden

riittävyydestä sekä arvioinnista tulee osoittaa näkyväksi.

Työssäoppimisenohjaajien kuin muunkin opetushenkilöstön on muistettava,

että joillekin maahanmuuttajille suomalainen opetus ja ohjaus saati

erityisopetus on usein outoa ja yhteistyö voi olla haasteellista. Ryhmässä voi

olla opiskelijoita, joilla ei ole ollut minkäänlaista koulutusta kotimaassaan ja

34

tällöin erityisesti itsearviointi on vaikeaa. Eri kulttuurit tuovat rikkautta, mutta

yhteistä kaikille on yhteisen kielen osaaminen. Aikuisen maahanmuuttajan

tukeminen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuttaminen tukee myös perhettä ja

vahvistaa vanhemmuutta. Ohjaavan ja opettavan henkilöstön on tunnistettava

omat kehittämistä vaativat alueensa, tunteensa ja ennakkoluulonsa sekä

kyettävä toimimaan laaja-alaisessa, moniammatillisessa verkostossa. Rohkeus

kohdata erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä ja olla aidosti läsnä on ensiarvoisen

tärkeää. Rasistiset piiloviestit ja epävarmuuden sekä pelon aistiminen vievät

opetukselta, ohjaukselta, valmentamiselta pohjan. Myöskään holhoava asenne

ei vie kotoutumista ja tavoiteltavia asioita eteenpäin. Opiskelijalle tulee tehdä

myös selväksi suomalaisen kulttuurin merkitys naisen ja miehen tasa-arvossa.

Jokaisen on opeteltava olemaan sekä mies- että naisjohtajan alaisuudessa,

osattava niin sanotut alaistaidot.

Viestinnässä yhdenvertaisesti toimimalla, kertomalla asiat kokonaisuuksista

lähtien palasina ja selkeinä osina, järjestelmällisesti kuvien ja esimerkkien kera

saadaan parhaat tulokset. Kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä

kannattaa muistaa seuraavat asiat. Kerro perustellen käyttäen kaikkia aisteja

mahdollisuuksien mukaan, varmista osaaminen ennen kuin päästät yksin

tekemään töitä. Rauhallinen käytös, myönteinen asenne, kiinnostunut

ihmisestä ja tekemisestä, joustava toiminta, positiivinen palaute, ihmisenä

ihmiselle - ikätaso huomioiden, henkilökohtainen toimintamalli, johdonmukaiset

pelisäännöt, ole läsnä aidosti, keskustele ja kuuntele ovat sanoja, jotka kantavat

yhteistoimintaa ja kumppanuutta eteenpäin.

Kirjallisessa viestinnässä olemme käyttäneet selkeää kieltä, runsaasti kuvia ja

lyhyitä lauseita. Yksi asia sijoitetaan yhteen kappaleeseen ja vierasperäisiä

sanoja on vältetty käyttämällä yleiskieltä. Vierasperäisien sanojen tarkoitus

avataan. Luettelot ovat listamuodossa ja otsikot ovat auttaneet hahmottamaan

asiakokonaisuuksia. Avainsanoja myös lihavoidaan hahmottamisen

helpottamiseksi. Tekstin alkuun laitetaan tärkeät asiat. Oppimateriaali teksti on

aseteltu keskelle paperia siten, että molemmissa reunoissa on hyvin tilaa tehdä

merkintöjä. Otsikoita lukuun ottamatta tekstissä ei käytetä isoja kirjaimia eikä

kursiivia. Tekstikokona käytetään vähintään kokoa 12 ja kirjaintyyppinä on

35

pääasiassa selkeä Arial. Värejä käytetään hillitysti auttamaan asioiden mieleen

painamista.

Tehokkainta oppimista tapahtuu oikeissa työtehtävissä hiljaisen tiedon

siirtämisellä oppipoika-kisälli-mestari – periaatteella. Hiljaista tietoa on vaikeaa

dokumentoida ja siitä on vaikea luoda malleja. Sitä voidaan oppia vain tiiviissä

vuorovaikutuksessa itsensä mestarin kanssa.

36

9. POHDINTAA

Vuoden vaihteessa, 1.1.2016, Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy ja Raahen

koulutuskuntayhtymä yhdistyvät. Uuden oppilaitoksen markkinointinimi on

Koulutuskeskus Brahe. Yhdistymistoiminnot ovat vielä keskeneräisiä tätä

kirjoittaessani, joten organisaatiokaavio ja siihen liittyvät operatiiviset järjestelyt

ontuvat. Lopullinen hallintomalli saataneen ennen tulevaa kesää valmiiksi.

Kaikilla maahanmuuttajia opettavilla opettajilla ei ole riittävää tietämystä

maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista ja käytännöistä. Uudessa

oppilaitoksessa tulisi kehittää helposti saavutettavia ja esteettömiä

opetusratkaisuja. Maahanmuuttajaopiskelija tulisi saada tarvittaessa ohjata

laaja-alaisempaan oppimisvaikeuksien arviointiin, kuntoutukseen tai muihin

tukipalveluihin. Opiskelijoille tulisi kertoa vieläkin aktiivisemmin oppilaitoksen

tukimahdollisuuksista, erityisjärjestelyistä, äänikirjoista, apuvälineistä ja

oppilaitoksen ulkopuolisista tukimahdollisuuksista. Menettelytapoihin olisi

saatava tarkennusta. Toisaalta juuri Työllisyyden kuntakokeiluhankkeen aikana

muodostetut verkostot tukevat sitä, että yhteydenottaminen on luontevaa ja

helppoa, koska toimijat ovat alueella ja tuntevat jo toisensa. Nuorisoasteen ja

aikuiskoulutuksen yhdistymisen hyötyjä ovat muun muassa lisääntyneet

tutkinnot, vaihtoehtoiset toteutustavat ja henkilöstön kokemukset

maahanmuuttajien ammatillisesta valmennuksesta, joiden hyviä käytäntöjä nyt

on mahdollista juurruttaa.

Lainsäädäntö asetuksineen edellyttää henkilökohtaistamisprosessia

esimerkiksi osaamisen tunnustamiseen liittyvissä menettelyissä ja opintojen

ohjauksellisuudessa sekä erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tuen

määrittelyssä. Kaikki henkilökohtaistaminen on dokumentoitava, mikä parantaa

laatua ja myös opiskelijan oikeusturvaa. Henkilökohtaistaminen vaatii

resursseja, kun jokaiselle tehdään oma henkilökohtaistamista koskeva

asiakirja. Prosessi vaatii paljon niin aikaa kuin tietotaitoakin (pedagogisuutta,

tutkintojärjestelmän tietämystä, opinto- ja erityisohjauksellista tietämystä,

ammatin sisältöosaamista, lainsäädäntötietoa, tietoa taloudellisesta tuesta

jne.). Prosessin tekijälle on varattava riittävä aika sekä järjestettävä

täydennyskoulutusta, jotta hänellä on edellytykset suoriutua vaativassa työssä.

Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot, joiden tarve on otettava myös

37

huomioon henkilökohtaistamisessa, ei saa olla pois muusta koulutuksen

resursoinnista. Opintojen läpäiseminen kohtuuajassa on myös jatkoedellytys

rahoituksen saamiselle. Henkilökohtaistaminen edellyttää resursseja, mutta

opintojen etenemisen kannalta resursointi on kannattavaa, kuten esimerkiksi

Aikun metalli- ja kokkikoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa on

edellä jo todettu.

Enenevässä määrin aikuispuolella on havaittavissa erityistukea tarvitsevia

opiskelijoita esimerkiksi kielelliset vaikeudet (lukeminen ja kirjoittaminen),

vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (päihteet, rikollisuus,

mielenterveys), lievä kehityksen viivästyminen (laaja-alaiset oppimisvaikeudet),

pitkäaikaissairaudet (fyysiset, psyykkiset) Aspergerin-oireyhtymään liittyvät

oppimisvaikeudet, liikkumisen ja motorististen toimintojen vaikeus (tuki- ja

liikuntaelinvammat, motoristiset erityisvaikeudet), erilaiset aistiheikentymät

(kuulo, näkö) ja muuna syynä esimerkiksi matemaattiset oppimisvaikeudet,

mikä on hyvin yleistä eri opiskelijoilla.

Toimintavuosien aikana Raahen Aikun opiskelijoilla on, maahanmuuttajat

mukaan lukien, ollut muun muassa seuraavia oppimisen esteitä. Näitä on

ohjauksellisin, ratkaisukeskeisin keinoin madallettu. Esimerkeiksi nousevat

puutteelliset arkielämän taidot, sosiaaliset syyt (esimerkiksi kotitaustasta

johtuva koko perheen tuen tarve), lastensuojelun tukitoimet, erilaiset

elämäntilanteen kriisit, aiempi huono koulumenestys (esimerkiksi

alisuoriutuminen), alhainen motivaatio, kieli- ja oppimisvaikeudet, psyykkiset

vaikeudet, luki- ja matematiikan oppimisvaikeudet, käyttäytymis- tai

keskittymisongelmat, oppimaan oppimisen vaikeudet sekä vankila- ja

päihdekuntoutuksessa olevat.

Useimmiten luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutuspolut ovat

pitkiä. Käsitykset koulutuskäytänteistä vievät paljon aikaa. Pitää omaksua

opiskelutaitoja, oppia oppimaan ja ymmärtää yhteiskunta rakenteita.

Työssäoppimisjakson aikana opiskelijat pääsevät hyödyntämään aiempaa

osaamistaan, näyttämään ammattitaitoaan ja kehittämään kielitaitoaan omalla

ammattialallaan. Pitkä työelämäjakso mahdollistaa useisiin työpaikkoihin

tutustumisen. Useimmiten maahanmuuttajan kielitaito kehittyy

työelämäjaksolla paremmin kuin luokkaopetuksessa. Myös työnantajille

38

mahdollinen puutteellisesta kielitaidosta tai muista syystä johtuva kynnys

rekrytoida maahanmuuttajia madaltuu, kun maahanmuuttajat pääsevät

näyttämään osaamisensa oikeissa työtehtävissä.

Maahanmuuttajien opetus, opinto-ohjaus sekä kasvava erityisopetuksen tarve

ovat ajankohtaisia asioita Raahen seutukunnassa. Opettajien on ymmärrettävä

erilaisia kulttuureja ja maailmankatsomuksia kohdatessaan

maahanmuuttajaopiskelijoita. Erilaisten kulttuurien alaryhmien

kommunikointityylit, arvojen mukainen käyttäytyminen, etninen tai kielellinen

tapa toimia ovat lisäämässä opettajan työn moninaisuutta ja osaamisvelvoitetta.

Esimerkiksi venäläiset aakkoset ovat erilaiset. Tämä vie aikaa hahmottaa

suomalaista tekstiä. Kuitenkin venäjänkieliset laitoshuoltajaopiskelijat ovat

onnistuneet hankkimaan tarvittavan ammatillisen osaamisen laajennetussa

työssäoppimisessa. Konkreettinen tekeminen ja luontevasti siihen liittyvä

keskustelu, työhön liittyvien kuvien näkeminen sekä ohjauksellinen ote

nopeuttavat ammattikäsitteiden ja kielen oppimista.

Aikuiskoulutuksen opettajat ovat kouluttaneet työelämäosaajia seutukunnasta

nousevaan tarpeeseen. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Pohjois-

Pohjanmaan ELY-keskus, yrittäjät, kolmas sektori sekä kunnallinen taho.

Erilaisilla lyhytkoulutuksilla esimerkiksi eri aloilla tarvittavia korttikoulutuksia;

tulityö- ja työturvallisuuskortit, anniskelu- ja hygieniapassit sekä erilaiset

pätevyyskokeet ovat madaltaneet kynnystä aloittaa laajempi ammatillinen

koulutus. Työllistymisen kannalta myös työssä oppimisella on ollut suuri

merkitys.

Tulevat aikuiset ovat tämän päivän diginatiiveja. Digitalisointi ja robotit

muuttavat tulevina aikoina työelämän rakenteita. Muutoksessa on pysyttävä

mukana. Ote ei saa herpaantua. Etnisellä identiteetillä on yhteys

sopeutumisprosessiin. Se, miten identiteettinsä kokee, vaikuttaa siihen, kuinka

helposti tai vaikeasti sopeutuu yhteiskuntaan ja löytää oman paikkansa. Selkeä

perehdytys joka suuntaan yhteisesti sovittuine pelisääntöineen, tuen tarjonta

oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisten. Avoin ja läpinäkyvä toiminta, jolloin kaikki

tekevät saman päämäärän eteen töitä välillä toimintaansa reflektoiden.

Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen ja se koskee meitä kaikkia. Täydellinen

39

integraatio lienee mahdotonta. Tavoitteena on kuitenkin saada aikaan toimiva

dialogi erilaisten ja jopa vielä tuntemattomien mahdollisuuksien kanssa.

Toimiminen tunnetasolla sekä luottamuksen saavuttaminen yhteisen

päämäärään pyrittäessä on paljon tärkeämpää kuin ulkoisten tapojen tiukka

noudattaminen.

Monikulttuurinen oppiminen on pitkä, mutta antoisa matka. Esimerkiksi

erilaisten lakien, asetusten ja ohjeiden ymmärryksen tasolle saattamiseksi,

unohtamatta ihmisoikeutta, ovat perusasioita. On sitten kysymyksessä opetus,

valmennus, ohjaus, eritystilanteet, työssäoppiminen tai työelämässä

työskentely vaativat kaikessa kauneudessaan tasa-arvoisuutta, yhdenmukaista

kohtelua sekä oikeudenmukaisuutta. Kaikessa toiminnassa on hyvä omata

liiketalouden ymmärrystä (matematiikka, psykologia) ja ottaa käyttöön

uudenlaiset toimintatavat sekä sisäistää monikulttuurinen johtajuus on sitten

kyseessä oppilaitos tai työpaikka.

Toiminnassa tärkeää on kaivaa erilaista tietoa ja tiedostaa suomalaisen

yhteiskunnan rakenne ja vähintäänkin oman toimialan tuntemus ja kilpailu alalla

myös tulevaisuuteen tähtäävillä visioilla. Tietoa tarvitaan maahanmuuttajista,

millaiset taustat heillä on (koulutus, työkokemus, elinolosuhteet), mikä uskonto

kielitaito tai kulttuuri on taustalla. Jokaisen tulee tunnistaa alakohtainen ja

yleinen lainsäädäntö. Halu kehittää toimintaympäristöä on oleellista.

Oikean tiedon valossa on helpompi ymmärtää, mitä kaikki edellä kuvattu

tarkoittaa omassa työ- tai oppimisympäristössä. Miten avoimuus ja asioista

puhuminen vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin ja asetettuihin henkilökohtaisiin

päämääriin. Nämä ovat tuloksentekijöitä, joita ei voi sivuttaa. Ihmisoikeudet

ovat kaikilla samat. Ketään ei tule esimerkiksi pukeutumisen vuoksi kritisoida

tai väheksyä.

Yhdessä tekeminen, rohkaisu ja innostaminen sekä oman innostuksen ja flow-

tilan nostattaminen lisää oppilaitoksissa ja työpaikoissa yhteenkuuluvaisuutta ja

iloa. Monikulttuurinen ympäristö antaa uusia näkökulmia ja se tuo uudenlaista

osaamispääomaa. Vahvuudet vain on löydettävä ja otettava käyttöön. On sitten

kysymyksessä oppilaitos tai työpaikka, on väärinkäytöksiin sekä

laiminlyönteihin puututtava välittömästi. Varhaisen puuttumisen malli on yksi

40

keino. Jokainen on vastuussa toinen toisestaan. Sopeutuminen, joustavuus,

sydämellä tehty työ ja humanistinen näkökanta ajatuksella ”olemme kaikki

samassa veneessä”, tuo varmasti positiivisia, innokkaita työntekijöitä alalle kuin

alalle.

Itse pidän merkittävänä sitä, että yksilön koskemattomuus, turvallisuus ja

terveys ovat ensimmäisten tiedotettavien ja kehitettävien asioiden joukossa.

Yhdessä elinkeinoelämän kanssa kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta ja

työelämävalmiuksia, saamme seutukuntaamme valovoimasta työväkeä ja

kansainvälistä näkemystä ja kokemusta. Rohkaistaan ja kannustetaan

erilaisien maahanmuuttajien osallisuutta. Tarjotaan tukea ja lisäaikaa

lukemiseen, kirjoittamiseen ja vieraisiin kieliin liittyviin työtehtäviin sekä uusiin

työtehtäviin perehtymiseen. Annetaan työohjeet selkeästi, mielellään sekä

suullisesti että kirjallisesti. Mietitään perustehtävän kannalta oleelliset

työtehtävät ja huomioidaan vahvuudet. Muokataan tarvittaessa työnkuvaa

vähemmän kuormittavaksi. Hankitaan työntekoa helpottavia apuvälineitä.

Työkykyyn liittyvissä ongelmissa tehdään yhteistyötä alan ammattilaisten

kanssa. Maahanmuuttajien kohdallakin tieto muuttuu jatkuvasti, henkilöstön

velvollisuus on pysyä ajan tasalla ja etsiä tietoa itsenäisesti. Oppia itsestä lisää

ja sen pohjalta muista, siinä on elämäntehtävää.

41

10. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

www.migri.fi

www.tem.fi

www.ras.fi

www.te-palvelut.fi

www.finlex.fi

www.amke.fi

www.yrittajat.fi

www.oph.fi

www.papunet.net

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

www.lukihero.fi

www.opintopolku.fi

www.infopankki.fi

www.oppimisvaikeus.fi www.intermin.fi

www.yhdenvertaisuus.fi

www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja

www.tem.fi/osallisenasuomessa

www.tyosuojelu.fi

42

LÄHTEET:

Alitolppa-Niitamo, A. 1994. Kun kulttuurit kohtaavat – matkaopas maahanmuuttajan

kohtaamiseen ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 2 painos. Keuruu:

Kustannusosakeyhtiö. Otavan painolaitokset.

Haasjoki, E. & Ollikainen, T. 2010. Mikä sun mieltä painaa? Kriisit nuoruudessa ja

mielenterveyden tukeminen koulussa. Hansaprint Direct Oy.

Järvilehto, L. 2014. Hauskan oppimisen vallankumous. Juva; PS-kustannus.

Miettinen, K. 2015. Erityisopetuksen käsikirja. Ammatillinen peruskoulutus ja

aikuiskoulutus. Opetushallitus. Grano Oy.

Lahti, L. 2014. Monikulttuurinen työelämä. Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle. Helsinki:

Sanoma Pro Oy.

Sorainen, O. 2014. Ulkomaalainen työntekijä. Rekrytointi, maahantulo ja työnteko. Porvoo:

Edita Publishing Oy.

Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja

neuvontatyössä. Jyväskylä: Koipijyvä Oy.

Wallin, A. 2013. Monikulttuuriosaaminen. Uudistuvan työelämän valttikortti. Klaava Media /

Andalys Oy.

SÄHKÖISET LÄHTEET:

Aikuiskoulutusta koskevat säädökset. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998).

21.8.1998/631. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980631. (Luettu 18.8.2015).

Aikuiskoulutusta koskevat säädökset. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain

16 §:n muuttamisesta (956/2015).

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150956. (Luettu 18.8.2015).

Aikuiskoulutusta koskevat säädökset. Valtioneuvoston asetus ammatilliseen

aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (794/2015).

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150794?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpik

a%5D=788%2F2014. (Luettu 18.8.2015).

Marjaniemi, M., Osaamisen kehittäminen. 2015.

www.ras.fi/kuntakokeilu_loppuseminaari

Opetushallitus. Arvioinnin opas. Oppaat ja käsikirjat 2015:2. www.oph.fi/download/165456_arvioinnin_opas.pdf