Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Suomestasolmukohta

TEN-T-ydinverkon kehittäminen

TEN-T-ydinverkon jatko

Perämeren ympäri

Tallinnan tunneli, Rail Baltica,

yhteydet Keski-Eurooppaan

Kasvukeskusten nopeat yhteydet

Tukholma-Helsinki-Pietari /

Venäjän ja Aasian yhteydet

Jäämeren rata ja arktiset

tietoliikenneyhteydet Aasiaan

Kolme suuntaa

Turun tunnin juna2 mrd. €

•1,6 milj. matkaa / vuosi

•Yleissuunnitelma

tekeillä

Suomi-rata5,5 mrd. €

(sis. Lentorata 2,65 mrd. €)

•6,5 milj. matkaa / vuosi

•Alustava liiketoimintasuunnitelma kuntien kanssa tehty

Itärata1,7 mrd. €

•2,8 milj.

matkaa /

vuosi

•Esiselvitys

tekeilläHelsinki

Kouvola

Pietari

Turku

Tampere

Oulu

Lentoasema

Hankeyhtiöt raideinfrastruktuurin kehittämiseksi

Vaiheistus

Suunnittelu Toteutus Operointi

TARVITTAESSA

OMISTAJAT

PÄÄOMITTAVAT

Perustaminen

• Enemmistöomistus valtiolla

• Valtio pääomittaa

alkuvaiheessa yhtiöitä

• Suunnittelu ja

toteutusedellytysten

selvittäminen

Neuvottelut ja toteutuspäätös

• Suunnitteluvaiheessa

tarkentuneet kustannukset

sekä vaikutukset

• Neuvotteluiden perusteella

yhtiön pääomitus ja

uudet omistusosuudet

Toteutetun hankkeen pitkäjänteinen ylläpito

Esimerkki yhtiön rakenteesta perustamisvaiheessa

Omistajat käyttävät valtaansa

hankeyhtiössä yhtiökokouksen kautta

valitsemalla yhtiölle hallituksen.

Omistajat voivat laatia osakassopimuksen,

jossa sovitaan tarkemmin omistajien

keskinäisistä suhteista, oikeuksista ja

velvollisuuksista sekä suhteesta yhtiöön.

Valtion omistus kanavoidaan Oy Suomen Rata

Ab:n kautta sen varmistamiseksi,

että rakenne mahdollistaa uusien,

muita hankkeita varten perustettavien

hankeyhtiöiden luomisen joustavasti

samoja resursseja hyödyntäen.

”Raidehanke Oy”

”Oy Suomen Rata Ab”

Yhtiön hallitus

Yhtiökokous

[51%]

Nimittäminen

Hallinto

Omistaja 1 Omistaja 2 Omistaja 3 Omistaja 4

[12,25%] [12,25%] [12,25%] [12,25%]

Suunnitteluorganisaatio

ja projektiyhtiö

Valtio

100%

Liikennehankkeiden hyödyt synnyttävät rahavirtoja• Investointikustannusten kattamiseksi,

kannustimien luomiseksi sekä pitkän aikavälin tulopohjan vahvistamiseksi hankeyhtiö hyödyntää sen taseessa olevaa maapohjaa.

• Liikkumispalveluista kerättävillä maksuilla katetaan operatiivisen vaiheen kustannuksia (ylläpito ja pääomakustannukset).

• Julkinen tuki (mm. EU-investointituki).

• Hyötyjä sekä käyttäjä maksaa -periaatteet käytäntöön.

Uusi

liikenneinfrastruktuuri

Julkinen tuki

ja omistajien

pääomitus

Kehitettävää maataLiikkumispalveluiden

käytöstä kerättävät

maksut

Hankeyhtiö

Suomi-radan hankeyhtiön kassavirta sekä pitkän aikavälin kehitys

-140

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

2035E

2027E

2042E

2047E

2048E

2050E

2051E

2052E

2043E

2041E

2054E

2040E

2055E

2049E

2020E

2057E

2037E

2023E

2059E

2033E

2060E

2039E

2061E

2045E

2022E

2031E

2058E

2063E

2044E

2064E

2030E

2065E

2046E

EU

Rm

2028E

2067E

2021E

2068E

2025E

2069E

2029E

2070E

2066E

2036E

2024E

2038E

2056E

2032E

2053E

2026E

2034E

2062E

Investointimaksut

Ratamaksut

Ulkoisen velan lyhennykset

Infrastruktuurimaksut

Lentoasemamaksut

Nopeutusmaksut

Tonttiportfolion vuokratuotot

Operatiiviset kustannukset

Nettokäyttöpääoman muutos

Välittömät verot

Ulkoisen velan korot

Pääomalainan korot

Pääomalainan lyhennykset

Maksetut osingot

Kommentit

Hankeyhtiön operointivaiheen

tulovirrat koostuvat

lentoasemamaksuista,

nopeutusmaksuista,

investointimaksusta,

ratamaksuista,

infrastruktuurimaksuista

sekä tonttiportfoliosta

saatavista vuokratuotoista.

Infrastruktuurimaksuja

maksetaan yhtiöön reaalisesti

30 milj. € vuosittain

ajanjaksolla 2030E - 2049E

(nominaalisesti yhteensä

n. 0,9 mrd. €).

Tästä eteenpäin yhtiön

muut tulovirrat riittävät

ennusteen mukaan

kattamaan jäljelle jäävän

lainan korot ja muut kulut.

Hankeyhtiön kassavirrat (2020E – 2070E)

Infrastruktuurimaksujen

päättyminen

Kalustoyhtiö ja kiinteistöyhtiö

Kalustoyhtiö ja kiinteistöyhtiö• Kalustoyhtiöön siirretään VR-Yhtymä Oy:n

osittaisjakautumisella kaikki Etelä-Suomen

taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat.

• Kalustoyhtiötä pääomitetaan, minkä avulla

käynnistetään vanhentuneen kaluston korvaava

uuden kaluston hankinta välittömästi.

• Kiinteistöyhtiö varmistaa kilpailuneutraalit olosuhteet

rautatiemarkkinoille tarjoamalla kaikille

rautatieliikennöitsijöille tasapuolisen pääsyn asemille,

terminaaleihin sekä varikko- ja huoltotiloihin ja

näillä kiinteistöillä tarjottaviin palveluihin.

• VR-Yhtymä Oy:n Etelä-Suomen taajamaliikenteeseen

liittyvä kiinteistöliiketoiminta eriytetään

osittaisjakautumisella nyt perustettavaan

kiinteistöyhtiöön.

Rail Baltica

Rail Baltica

• Suomi osallistuu RB Rail AS -yhteisyritykseen.

Valmistuttuaan Rail Baltica on Suomen kuljetuksille

uusi reitti keskeisille markkina-alueille. Osakkuuden

avulla Suomi edistää ydinverkkokäytävän kehittämistä

Helsingistä pohjoiseen.

• Yhteisyrityksen osakkuudelle asetetaan

seuraavat ehdot:

• RB Rail AS -yhteisyritys vastaa kaikista

koko hanketta koskevista asioista ja

mm. EU-rahoitus kulkee sen kautta.

• Kilpailutuksille laaditaan hankintojen

läpinäkyvyyden takaavat ohjeet.

• Yhtiön johto ja hallinto saatetaan

ammattimaiselle tasolle.

Rahoitus

Rahoitus• Suomen valtio siirtää Oy Suomen Rata Ab:n taseeseen

yhteensä 100 milj. euron arvosta omistamiaan osakkeita.

• Emoyhtiö Oy Suomen Rata Ab pääomittaa edelleen

tytäryhtiöidensä aloittavia taseita seuraavasti:

• Hankeyhtiö Suomi-rataa 16 milj. eurolla

• Hankeyhtiö Turun tunnin junaa 10 milj. eurolla

• Kalustoyhtiötä 71 milj. eurolla

• Rail Baltica -yhtiötä 2 milj. eurolla

• Suurten investointien toteuttaminen hankeyhtiöillä vähentää

merkittävästi tarvetta valtion budjettirahoitukselle, jolloin

hankkeet eivät tule ratkaistaviksi 12-vuotisen valtakunnallisen

liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.

Tällöin hankeyhtiöiden käyttäminen ei myöskään

supista tai rajoita 12-vuotisen valtakunnallisen

liikennejärjestelmäsuunnitelman valtion rahoitusohjelmaa.

Kiitos!