oulussa ydinmielenosoitus 06 nautintoaineet puntarissa 14 lukijakysely kiinnosti 09

04 Uusi vesilaki estää Vuotoksen rakentamisen

Vesirakentamisen kannattajat yrittivät saada lakiin muutosta

05 Saimaannorppaauhkaa sukupuutto

Norpan uhanalaisuusluokka nousi äärimmäisen uhanalaiseen

08Eläinhahmot ottelivat päästövähennysten puolesta

rakkaudesta luontoon 1/2009 · 2,00 € · www.sll.fi

2 luonnonsuojelija 1/2009

Helmikuu nro 1/200935. vuosikertaISSN 0788-8708Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon.www.sll.fi/jasensivut/luonnonsuojelijatoimitusluonnonsuojelija@sll.fiMatti Nieminen, päätoimittajap. (09) 228 08 222matti.nieminen@sll.fiLiisa Hulkko, toimitussihteeri, taittop. (09) 228 08 202liisa.hulkko@sll.fiNoora Kuusela, verkkotoimittajap. (09) 228 08 245noora.kuusela@sll.fitoimitusneuVostoKaisa Hauru, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Noora Kuusela, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen.graafinen suunnitteluEmmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa HulkkoVÄrierottelutJyrki Heimonen, Aarnipaja KypainopaikkaArt-Print Oy, Kokkola 2009tilausHinta 2008Jäsenmaksu on 28 € ja sesisältää Luonnonsuojelijanvuosikerran. Erikseen tilattunatilaushinta 12 kk on 35 €.tilaukset jaosoitteenmuutoksetarkisin klo 9–15.Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja,puh. (09) 228 08 210,irma.kaitosaari@sll.fiKs. palvelukortti sivulla 23.ilmoitusHinnat1/1 sivu 3100 €, 1/2 sivu 1550 €, 1/4 sivu 820 €, 1/8 sivu 420 € tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa.ilmestyminenLuonnonsuojelija ilmestyyvuonna 2009 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 9.2. (21.1.), 6.4. (18.3.), 1.6. (13.5.), 31.8. (12.8.), 19.10. (30.9.), 7.12. (18.11.)kannen kuVaMikko Käkelä

pÄÄkirjoitus 1/2009

Huteja & osumia

Hallinnosta Ympäristöhallinnon olisi jo aika ai-kuistua pikkusiskon roolistaan ja alkaa vaatia haasteidensa mukaista osuutta resursseista. Hilkka Heinonen,

HS 4.1.2009.

politiikastaSehän tässä on kiusallista, että me vihreät joudumme suojelemaan Poh-jois-Suomen luontoa pohjoissuoma-laiselta ympäristöministeriltä. Erkki

Pulliainen, Kaleva 2.1.2009.

Pääministeri Vanhanen on ke-pulaiseen tapaan ehdottanut vielä kolmannenkin tien rakentamista pitäjästä toiseen. Suomi ei tarvitse pätkääkään uusia moottoriteitä vaan uusia raiteita. Annni Sinnemäki, vihreat.

fi, 25.01.2009.

metsistÄOlisiko korkea aika käynnistää to-dellinen kansanliike pehmeämpien metsänhoitotapojen puolesta? Vai olemmeko todella jo niin vieraantu-neita, ettemme osaa emmekä jaksa enää niistä välittää? Hannu Aarnio, HS

10.12.2008.

kuluttamisestaTulevilla sukupolvilla ei ole etujär-jestöä, niin kuin ei ole köyhillä, il-mastolla tai ympäristölläkään. Elina

Grundström, Vihreä Lanka 30.1.2009.

turpeestaTurve alkaa näyttää ilmaston kannal-ta edulliselta vasta jos sen elinkaarta tarkastellaan 300 vuoden kannalta — mikä lienee hieman liikaa ilmaston-muutosta ajatellen. Uutispäivä Demari

13.1.2009.

Barack Obaman astuessa maailman tärkeimpään virkaan ennen näkemät-tömässä viestimien ristitulessa julkais-tiin samalla Valkoisen talon uudistetut verkkosivut. Ne kertovat aiempaa avoi-memmin Yhdysvaltain korkeimman johdon tavoitteista. Myös ympäristö-lupaukset on löydettävissä helposti.

Obaman hallinnon ympäristöta-voitteena on luoda 5 miljoonaa uut-ta työpaikkaa investoimalla kymme-nessä vuodessa 150 miljardia dollaria puhtaaseen energiaan. Tarkoitus on säästää enemmän öljyä kuin mitä tuo-daan Lähi-Idästä ja Venezuelasta nyt yhteensä. Vuonna 2015 USA:n teillä liikkuu miljoona pienikulutuksista hybridiautoa.

Näin rukataan ja elvytetään maail-man suurinta polttomoottorikonet-ta Yhdysvaltoja uuteen uskoon. Entä Suomessa?

Vaikka maat ovat erilaisia, on ai-nakin puhetavassa eroa. Siinä, mis-sä Obama takoo retoriikan ahjostaan hehkuvia ilmauksia, innosti tasavallan presidentti Tarja Halonen perintei-sessä uudenvuodenpuheessaan kansa-laisia huomattavasti rauhallisemmalla otteella. Hän käytti neljänneksen pu-heestaan ympäristöasioihin, keskit-tyen ilmastonmuutoksessa apumme antamiseen kehitysmaille ja erityisesti Itämeren pelastamiseen.

Niin Obamalla kuin Halosella on perimmältään sama päämäärä, vas-tuullisuuden ja yhteishengen kohot-taminen.

Halonen on ilmoittautunut arvo-johtajaksi. Hän suhtautuu lämpimästi ympäristökysymyksiin ja on osoittanut esimerkillisyyttä. Nouseeko Halonen toisen kautensa aikana näyttämään muutoksen suuntaa suomalaisille?

Keskeisimmät johtajamme puhuvat usein oikeista asioista, mutta hieman värittömästi. Tämä koskee myös istu-vaa pääministeriä.

Retoriikan tutkija Juhana Torkki on todennut, että Suomesta puuttuu innostavan puheen idea, jota tarvitaan muutosjohtajuudessa. Tässä Obama on mestari. Hänen puheessaan on tai-vas, jokaiselle oma roolinsa ja hän kut-suu yhteiseen työhön. Torkin mielestä Suomessa on myös tyhjänä Al Goren tyyppisen ympäristöpuhujan ekologi-nen lokero.

Kansalaisia hieman paremmin re-toriikallaan tavoittanut valtiovarain-ministeri Jyrki Katainen (kok.) julkaisi ehdotuksensa Suomen elvytystoimik-si tammikuun lopulla. Luvassa on sitä samaa, lähinnä teiden rakentamista.

Luonnonsuojeluliitto on ehdotta-nut valtion elvytystoimiksi melun-

torjuntaa ja soiden ennallistamista. Väylien meluntorjuntasuunnitelmia on jo valmiina, ja työt voitaisiin aloit-taa nopeasti.

Taloudellisestikin kannattamat-tomasti ojitettujen soiden ennallis-taminen toisi vastaansanomattomia hyötyjä. Näin autettaisiin työllisyyttä etenkin syrjäseuduilla, estettäisiin soi-den hiilivarastojen purkautumista il-maan, suojeltaisiin suoluontoa ja edis-tettäisiin soiden virkistyskäyttöä.

Amerikkalaistyylinen puhe ei so-vi ehkä sovi Suomeen sellaisenaan, mutta mediallistuminen luo sille ja sen tarinoille paremman kasvualus-tan. Ympäristön puolesta voi puhua asiassa pitäytyen, ymmärrettävästi ja silti tunteella. Kuka tahansa voi elvyt-tää, sanoisi amerikkalainen.

Matti Nieminen

Ympäristöoppia Obamalta

3luonnonsuojelija 1/2009tÄssÄ numerossa

sisÄllys

aHdekaunokki on pukeutunut talviasuunsa aurinkoisena pakkaspäivänä. Kuva on Ikkuna Suomen luontoon -sivujen Löydä valo pimeästä -valokuvakisan kaartia. www.ikkunasuomenluontoon.fi

talVen kuVa Gun-Britt Väänänen

ydinVoimaa Vastaan

Kansanliike vaati Oulussa

kansanäänestystä ydinvoimasta.

miltÄ nÄyttÄÄ luonnonsuojeliiton tuleVaisuus?

Näkökulmat-osiossa pohditaan järjestön

tulevaisuutta muuttuvassa yhteiskunnassa.

elÄmÄntapasiVut

laajeniVat

Sivuilta voit löytää

uusia ekologiseen

elämäntapaan liittyviä

palstoja, kuten MIPSit-

vinkit, Arjen kolumni

ja Hanna Välitalon

sarjakuva Kuplia.

04–08 UUTISET

Uusi vesilaski estää Vuo-

toksen rakentamisen

Saimaannorpasta äärim-

mäisen uhanalainen

Kansanliike vaatii: "Rik-

kautta puhtaasta luonnos-

ta — ei uraanivoimasta!"

Turveneuvottelut EU:ssa

päätökseen

Erämaametsiä hakataan

taas Metsä-Lapissa

Rantalentopalloa päästö-

vähennysten puolesta

08–11 LIITON UUTISET

Lukijakyselyyn 694 vas-

tausta

Norppaluodolta | Eero

Yrjö-Koskinen

Vinkkejä varainhankin-

taan

Maunosta Luonto-Liiton

uusi puheenjohtaja

Noora vastaa verkkosi-

vuista

Topi toimii toimistolla

12 Minä ja suo: Suo,

kuokka ja tanssi

13 Luonnnonsuojelua

Uralin takaa

14–17 ELÄMÄNTAPA

Viherpiipertäjä: Nautin-

toaineiden synnit ja ilot

Taiteen reviirillä: Hyvästit

bensiinimoottorille!

Arjen kolumni | Hanna

Kaisa Hellsten

MIPSit! Säästä asumisessa

Erik Bruunin kurkijuliste

suojelee soita

18-19 LUKIJOILTA

Näkökulmat: Miltä näyt-

tää Luonnonsuojeluliiton

tulevaisuus?

20–22 NORPAN MENOT

06

15

18

Ilmasto lautasella LIITE

tÄssÄ numerossa

Herkullisia lukuhetkiä ruokaliitteen parissa!Luonnonsuojelijan välissä ilmestyvä Ilmasto lautasella

-lehti keskittyy Suomessa syötävän ruuan ilmastovai-

kutuksiin. Suomen luonnonsuojeluliitto tulee vuonna

2009 toimimaan aktiivisesti ympäristöystävällisen ruu-

an edistämiseksi. Lisätietoa aiheesta löydät osoitteesta

www.sll.fi/ilmasto-lautasella.

jann

e björklu

nd

HyVÄstit bensiinimoottorille!

Tea Mäkipään ympäristötaideteos käyn-

nistää uuden juttusarjan Taiteen reviirillä.

14–17

4 luonnonsuojelija 1/2009 uutiset

pirkanmaalla on kÄynnissÄ massiivinen suurpuhdistamohanke, joka toteutuessaan kä-sittelisi kaikki Tampereen seutukunnan noin 450 000 asukkaan jätevedet. Sjoituspaikaksi on ehdotettu Nokiaa tai Pirkkalaa.

Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä hanke on tyrmätty. ”Ratkaisun pitäisi perustua sil-le periaatteelle, jota Turussa ja Helsingissä noudatetaan, että päävastuu sijoitus- ja pur-kupaikoissa on siellä, missä jätevedetkin pää-osin tuotetaan, eli Tampereella”, lataa piiri-

sihteeri Kaija Helle.Suurpuhdistamon kustannusarvioksi on

esitetty 250–280 miljoonaa euroa, mikä ylittää 100 miljoonalla eurolla nykyisten, toimivien vedenpuhdistamojen saneerauskustannukset. ”Veronmaksajien rahoja ollaan Pirkanmaalla laittamassa sananmukaisesti viemäristä alas”, Helle pelkää. ■Hanketta vastustavan adressin voi allekirjoittaa osoitteessa: www.adressit.com/ei_suurpuhdistamoa_pirkanmaalle

Jättimäinen vedenpuhdistamo suunnitteillaSoiden ennallistaminen elvyttää talouttasuomen luonnonsuojeluliitto esittää soiden laajamittaista ennallistamista osana valtiontalouden elvytyspakettia.

”Ojia kaivettiin aikanaan työllisyysvaroilla, nyt ne voidaan hyvin elvytystoimena myös tuk-kia. Tämä auttaisi samalla syrjäseutujen kone-yrittäjien työllisyyttä”, arvioi Suomen luonnon-suojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Kaikkiaan Suomen soista on ojitettu yli puo-let, Etelä-Suomessa paikoin jopa yli 80 prosent-tia. Aikanaan tehdyistä suo-ojituksista noin

600 000 hehtaaria on osoittautunut taloudel-lisesti epäonnistuneiksi. Soiden ennallista-minen nämä ojat tukkimalla hyödyttäisi niin työllisyyttä, suoluonnon suojelua, soiden vir-kistyskäyttöä kuin ilmastonsuojeluakin.

Tammikuussa käynnistyneessä valtion suo- ja turvemaiden strategiatyössä tulee Luonnonsuo-jeluliiton mielestä käsitellä tasapuolisesti soiden ennallistamista, turpeen ja turvemaiden ener-giakysymyksiä, suoluonnon suojelua ja turve-maiden metsätaloutta. ■

Tutkimus: Etelä-Suomen rannikkoluonto ja sisävedet voivat huonosti

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusselvitys ker-too eteläisen Suomen ve-sien huonosta tilanteesta. Lapin eteläpuolisessa Suomessa jopa 68 pro-senttia sisävesiluontotyy-peistä on uhanalaisia, kun Pohjois-Suomessa määrä on vain 3 prosenttia.

Monet eteläiset vesiluontotyypit kuten savimaiden purot ja joet sekä

luontaisesti runsasravinteiset järvet ovat ravinteiden kuormittamia, ja valuma-alueiden voimallinen maan-käyttö on muuttanut niitä.

Virtavesiluonnossa kunnostusmahdollisuuksia

Järviluonto voi pääasiassa hyvin. Pistekuormituksen vähentyminen näkyy järvien tilan paranemisena etenkin suurilla reittivesistöillä, vaikka valtaosa järviluonnostakin on rehevöitymishaittojen takia sil-mälläpidettävien listalla.

Lähes kaikki virtavedet pienis-tä puroista suurimpiin jokiin ovat

silmälläpidettäviä tai uhanalaisia tunturialueiden vesiä lukuun otta-matta.

”Koko pituudeltaan luonnontilai-sia virtavesiä on vaikea löytää”, to-teaa tutkimusprofessori Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskukses-ta. ”Joen pitkittäinen esteettömyys on katkaistu patoamalla tai luon-tainen tulviminen estetty pengertä-mällä tai säännöstelyllä.”

”Virtavesissä on kuitenkin pal-jon kunnostuspotentiaalia. Virta-vesiekosysteemi on olosuhteiltaan luonnostaan vaihteleva, joten sen eliöstö palautuu nopeasti kun joen

jatkuvuus ja yhteys rantavyöhykkee-seen palautetaan.”

Pienvedet arvokkaita monimuotoisuuskeskittymiä

”Selvitys vahvisti, että jäljellä on pe-rin vähän esimerkiksi savimaiden pienvesikohteita”, kertoo Vuori.

Lampiluontotyypeistä lähes 70 prosenttia on Etelä-Suomessa uhan-alaisia, lähteiköistä yli 90 prosenttia on voimakkaasti muuttuneita tai ko-konaan tuhoutuneita. Etenkin Etelä-Suomen metsälampien huono tilan-ne yllätti tutkijat.

Pienvedet jäävät helposti raken-

tamisen sekä maa- ja metsätalou-den jalkoihin. Pohjois-Suomessa on vielä hyvin säilynyttä pienvesi-luontoa jäljellä. Etelässä osittainkin luonnontilaisena säilyneet pienve-det ovat arvokkaita, sillä esimerkik-si ympäristön hakkuista huolimatta niissä on säilynyt pienvesiluonnolle ominaisia piirteitä.

”Tarvitaan yhtenäisten vesistöko-konaisuuksien suojelua. Kunnostus-toimet tulisi aloittaa Natura-alueista hoito- ja käyttösuunnitelmia laadit-taessa”, painottaa Vuori. ”Myös tänä vuonna valmistuvissa vesienhoito-suunnitelmissa tulisi löytää yhteys

Kiistelty kohta merkittävi-en luontoarvojen turvaa-misesta säilyy vesilaissa ja estää näin Vuotoksen tekoaltaan tapaiset hank-keet. Luonnonsuojelu-liitossa tulosta pidetään voittona.

”Tärkeintä on, että hallituksen sisällä on sovittu merkittävien luontoarvojen turvaamispykälän

säilymisestä laissa”, sanoo luon-nonsuojelupäällikkö Ilpo Kuro-nen. ”Näin laki sanoo ehdottomasti ei Vuotoksen tekoaltaan kaltaisille ainutlaatuisia luontoarvoja tuhoa-ville hankkeille.”

Korkeimman hallinto-oikeuden kuusi vuotta sitten tekemän linjauk-sen mukaan Vuotoksen tekoaltaan ja voimalaitoksen rakentaminen ei ole mahdollista ympäristösyistä.

Tämän jälkeen Vuotos suojeltiin myös Natura-alueena.

Vesirakentamisen kannattajat

vaativat, että valtioneuvosto voi tarvittaessa myöntää luvan isol-le vesirakennushankkeelle. Vesira-kentamishankkeista tehdyt valituk-set pitää kuitenkin myös jatkossa punnita oikeudessa, ei valtioneu-vostossa.

Purojen suojelu etenee hitaammin

Vaikka Luonnonsuojeluliiton mie-lestä vesilain uudistuksessa saatiin aikaan pieniä parannuksia, purojen suoja on edelleen riittämätön.

”Purojen uoman luonnontilaa muuttavat hankkeet saatiin luvan-varaisiksi. Purot olisi kuitenkin suo-jeltava Luonnonsuojeluliiton esityk-sen mukaisesti luontotyyppeinä, jotta ne turvattaisiin kaikkia niitä uhkaavia maankäytön muutoksia vastaan”, sanoo vesiensuojelukoor-dinaattori Hannele Ahponen.

Luonnonsuojeluliitto, erityisesti luonnonsuojelupäällikkö Ilpo ”Pu-ro” Kuronen, on tehnyt pitkäjän-teistä työtä vesilain uudistuksen puolesta. ■

Uusi vesilaki estää Vuotoksen rakentamisen

Kuva vasemmalla: rehevöitymisen takia umpeenkasvanut hiekkaranta. Oikealla: pienet savimaiden joet ovat äärimmäisen uhanalaisia.

teksti Liisa Hulkko kuVa Jorma Laurila

teksti Hannele AhponenkuVat Terhi Ryttäri, Antti Lammi

5luonnonsuojelija 1/2009uutiset

ympÄristöHallinnon nykyiset ohjeet ja toimet eivät auta riittävästi liito-oravia. Natur och Miljön Ralf Wistbackan viime vuoden lo-pulla valmistunut tutkimus paljastaa, että ny-kyiset hyvin pienet säästörajaukset eivät kykene auttamaan liito-oravaa.

Tutkimus suosittaa, että viranomaisten oh-jeet tulisi uudistaa. Tunnettujen esiintymien pesäpaikat tulisi kartoittaa ennen mahdollista hakkuuilmoitusta. Wistbacka ehdottaa lisäksi korvausten ottamista käyttöön ja jatkuvan met-

sänkasvatuksen suosimista liito-oravien revii-reillä. Kunnolliset esiintymiskartoitukset ovat myös tarpeen. Tiedonkulussa on todettu paikoi-tellen selviä puutteita esimerkiksi Pohjanmaalla. Ympäristökeskuksille ilmoitetut havainnot ei-vät aina kulkeudu metsäviranomaisille ja lopulta metsätyökoneen hyttiin riittävän ripeästi.

Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin pu-heenjohtaja Seppo J. Ojalalta heltiää ymmärtä-mystä myös virkamiehille. ”Tarkastajat ovat yli-kuormitettuja ja alimiehitys on ilmeinen.” ■

Liito-oravasta paremmat ohjeet Saananjuuren hanke kaatuiroVaniemen hallinto-oikeus kumosi kiistel-lyn Saananjuuren matkailukeskushankkeen. Pää-tös oli voitto asemakaavasta valittaneille Saanan luonnon ystävät – Luomus ry:lle, Lapin luonnon-suojelupiirille sekä kahdelle yksityishenkilölle.

Saanan rinteen tunturikoivulehtoon oli suunnitteilla 500-vuodepaikkainen matkai-lukeskus. Alue on Pohjois-Euroopan mitassa ainutlaatuinen. Hanke kaatui puutteellisiin luontoselvityksiin.

Yksi asemakaavaa puoltavien tahojen perus-

teista oli loma-asuntojen merkitys Saanan rin-teen maisemoinnissa. Kaava-alueella on vuon-na 2003 tehty laittomia maansiirtotöitä.

Luomus ry ehdotti uudelleenmetsittämistä alueelle sopivaksi maisemointikeinoksi. Saana on valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi maise-ma-alueeksi, jonka rakentamista suunniteltaes-sa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Kiista ei ole etenemässä Korkeimpaan hallin-to-oikeuteen, mutta alueelle kohdistuu edelleen kaavoitus- ja rakennuspaineita. ■

Saimaannorppakanta on kääntynyt laskuun, ja Maailman luonnonsuo-jeluliitto IUCN korottaa saimaannorpan korkeim-paan uhanalaisluokkaan. Luonnonsuojeluliitto tehostaa norppatyötään.

”Saimaannorpan luokka on rapor-tissamme nyt äärimmäisen uhan-alainen”, IUCN:n hyljetyöryhmän puheenjohtaja Kit Kovacs kertoi asian ensimmäisenä uutisoineel-le Luonnonsuojeluliiton kustan-tamalle Suomen luonto -lehdelle. “Tieto julkistetaan raportissamme laajemmin maaliskuussa tai huhti-kuussa.”

Saimaannorpan nousu äärimmäi-sen uhanalaiseksi kertoo välittömäs-tä sukupuuttouhasta.

”Taustalla on kannan pieni koko ja pirstoutuminen eri järvialtaisiin sekä heikko lisääntymistulos viime

vuosina. Saimaan kalastuskuole-vuus on jatkuvasti korkealla tasol-la”, Kit Kovacs sanoo.

Myös ilmastonmuutos uhkaa norppaa. Se vie pesimäjäitä ja lumi-sia rantakinoksia, joihin saimaan-norppa kaivaa pesimäonkaloita.

Lumettomien talvien ja kalastus-kuolemien yhteisvaikutus nostaa kuolleisuuden syntyvyyttä korkeam-maksi. Siksi norppakanta on käänty-nyt laskuun. Nyt niitä on enää 260, joista sukukypsiä naaraita vain noin 60. Kanta uhkaa pienentyä entises-tään, koska pesinnät epäonnistuivat leutoina talvina 2006–2007.

Kalastajien verkot vaihtoon

Luonnonsuojeluliitto tehostaa työ-tään saimaannorpan hyväksi. Sitä edistää osaltaan liiton ja Fortumin tammikuussa tekemä yhteistyöso-pimus.

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Kar-jalan aluepäällikkö Kaarina Tiaisen työ suuntautuu entistä enemmän saimaannorpan hyväksi. Liitto tukee

Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin norppatyötä. Fortumin tuella liitto lisää valistus- ja ympäristökasvatus-työtä norpan elinalueella.

“Järjestämme kalastajille tapahtu-mia, joissa verkot voi vaihtaa ympä-ristöystävälliseen katiskaan”, alue-päällikkö Tiainen kertoo.

”Vuonna 2008 jo yli sata Saimaan alueen kalastajaa liittyi suojelutyö-

hön ja luovutti verkkonsa saaden vastineeksi hyvin pyytävän katiskan. Tätä työtä haluamme jatkaa”, sanoo Fortumin projektivastaava Minna Kalavainen.

“Kierrämme myös kouluissa ker-tomassa suojelutyöstä, uudistamme verkkosivuja ja teemme yhteistyötä

esimerkiksi Metsähallituksen kans-sa”, Kaarina Tiainen jatkaa.

Viranomaisten pitää toimia

Vapaaehtoiset keinot eivät kuiten-kaan yksin riitä. Kaikille vesille ei saada vapaaehtoisia verkkorajoituk-sia, koska niillä ei ole toimivaa osa-kaskuntaa. Osa vesien omistajista ei edes halua suojella norppaa.

Maa- ja metsätalousministeriön viimevuotisen työryhmän enem-mistö halusi verkkojen kieltämistä keväällä kuuttien elinalueilla. Luon-nonsuojeluliiton mielestä maa- ja metsätalousministeriön on nyt teh-tävä tällainen asetus. ■

Saimaannorpasta äärimmäisen uhanalainen

Tutkimus: Etelä-Suomen rannikkoluonto ja sisävedet voivat huonosti

luontotyyppien suojeluun ja ennal-listamiseen.”

Rehevöityminen uhkaa myös rannikkoluontoa

Puolet Itämeren vesi- ja rantaluon-totyypeistä on erittäin uhanalaisia tai vaarantuneita. ”Rehevöitymis-keskustelu keskittyy perinteisesti Itämeren altaaseen. Se, mitä vedes-sä tapahtuu, heijastuu myös rantoi-hin”, muistuttaa vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristö-keskuksesta.

Merestä ajautuu rantaan orgaa-nista ainesta, joka edistää ruovi-koiden kasvua. Avoimet hiekka- ja dyynirannat kasvavat umpeen. Il-maperäinen rehevöittävä laskeuma ja tehokkaasti leviävät vieraslajit, kuten kurtturuusu, tehostavat pu-sikoitumista. Luontaisesti ruovik-koiset rannat ja rantapajukot hyö-tyvät.

Uimarannat eivät yleensä ole ”ai-toja”, sillä luonnontilaiset hiekka-rannat ovat lähes kokonaan hävin-neet. Rantaluonnon hoitoon tulisi panostaa poistamalla kasvillisuutta pensoittuvilta rannoilta.

”Merenrannikosta jopa kolman-nes on rakennettu”, Ryttäri toteaa. ”Rakentamattomien rantojen säi-lyminen on tärkeää myös virkistys-käytön takia. Meillä on suuri vas-tuu rantaluonnostamme, sillä se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista – paljaat kalliorannat, harjusaaret, fladat ja kluuvit. Maankohoamisran-nikon viimeiset ehjät metsien kehi-tyssarjat tulisi pian suojata rakenta-miselta ja metsätaloudelta.”

Jäätalven lyhenemisellä arvaamattomia seurauksia

Ilmastonmuutos muuttaa vesiluon-toa. Sateisuuden kasvu lisää ravin-nevalumia vesistöihin. Talviaikai-nen ravinnekuormitus on ongelma, koska talvella eliöstö ei kuluta ravin-teita. Jäätalven lyheneminen piden-tää vesiekosysteemin tuotantokautta ja esimerkiksi särkikalat lisääntyvät taas vesistöissä, joista niitä on hoi-tokalastuksella poistettu.

Veden lämmitessä olosuhteet muuttuvat suotuisiksi monille vie-raslajeille ja arktiset lajit voivat ka-dota. ”Jäidenlähdön rantakasvilli-suutta kuluttava vaikutus jää pois ja avointen rantojen rehevöitymi-nen tehostuu. Meren pinnan nou-sulla voi olla yllättäviä seurauksia rantojen lajistolle”, muistuttaa Ryt-täri. ■Tietoa Luonnonsuojeluliiton uudesta Pienvesi-oppaasta s. 15.

Kuvassa emä, jota kutsutaan ”Selänpesijäksi”, imettää kivellä Markku-kuuttia. Jään tuomaa suojaa ei ole. Kuutti on 18 kilon painoisena lähes puolta pienempi kuin lumitalven kuutit. Noin viikko kuvan ottamisen jälkeen Markku hukkui verkkoon Haukiveden Tevanlahdella.

Maa- ja metsätalousministeriön on kiellettävä verkkojen käyttäminen kuuttien elinalueilla.

teksti Tapani Veistola kuVa Juha Taskinen

6 luonnonsuojelija 1/2009 uutiset

Espoon 550-vuotislahja luonnolleespoo antoi 550-vuotislahjan luonnolle päät-tämällä suojella 550 hehtaaria omistamiaan metsiä. Luonnonsuojeluliitto onnitteli Espoo-ta hyvästä päätöksestä. Uudenmaan metsien suojelu eteni näin kerralla enemmän, kuin mitä METSO-ohjelma on tähän asti saanut aikaan.

Suojelupäätöksen taustalla oli valtuusto-aloite, jonka valmistelussa Luonnonsuoje-luliiton aktiiveilla oli merkittävä rooli. Vas-taavanlainen suojelupäätös saatiin aikaan aikaisemmin myös Kirkkonummella.

Vantaallakin on saatu kuntametsien suo-jelua eteenpäin. Tammikuussa Vantaa päätti selvittää myös Inkoon Bjursissa ja Kirkkonum-men Porkkalanniemellä omistamiensa metsi-en luontoarvot.

Luonnonsuojeluliitossa kootaan kuntamet-sien suojelun hyviä malleja uudeksi kirjaksi. Samalla päivitetään liiton, Uudenmaan ym-päristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnon-suojeluyhdistyksen loppuunmyyty kuntamet-säopas. ■

Petoasiat puhuttavatpetoViHan poHja mureni entisestään, kun eduskunta hyväksyi loppuvuonna uuden riista-vahinkolain. Monet Luonnonsuojeluliiton ajamat asiat menivät eteenpäin. Nyt kaikki petojen aihe-uttamat henkilövahingot korvataan täysimääräi-sesti. Myös muiden, kuten kotieläinvahinkojen, korvauksista vähennettyä omavastuuosuutta pie-nennettiin, ja porokorvauksia parannettiin.

Samaan aikanan maa- ja metsätalousmi-nisteriö lisäsi kuitenkin ilveksen tappolupa-kiintiötä reippaasti. Yli kahdensadan ilveksen

tappokiintiö ylittää jopa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kestävänä pitämän metsäs-tysmäärän.

Luonnonsuojeluliitto vastusti ylisuurta lu-pamäärää lausunnossaan. Vaikka ilveskanta on kasvanut, se ei aiheuta poronhoitoalueen eteläpuolella isoja vahinkoja. Poronhoitoalu-eella olisi parasta siirtyä Ruotsissa käytettyyn malliin. Korvauksia maksettaisiin lisääntyvien petojen määrän mukaan. Sama malli on Suo-messa käytössä jo maakotkalla. ■

Kansanliike vaatii: “Rikkautta puhtaasta luonnosta – ei uraanivoimasta!“

Kuvat vasemmalla: Pro Hanhikivi -yhdistyksen puheenjohtaja Helena Maijala on tullut Pyhäjoelta yhdessä 80 muun mielenosoittajan kanssa. Kalajoelta paikalle saapunut Hanna Halmenpää on kunnanvaltuutettu. Oikealla: Annika Eriksson on saapunut Pohjois-Ruotsista mielenosoitukseen. Hän toivoo, että jatkossa tehtäisiin yhä enemmän yhteistyötä.

Oulun Ydintalvi-tapahtu-maan 24.1. kerääntyneet nelisensataa mielenosoit-tajat vaativat kansanää-nestystä uraanikaivoksista ja -voimaloista.

Kolme poliisiautoa on paikalla, yk-si niistä torin reunalla nokka koh-ti keskustaa. Iskulauseita kajahtaa kaiuttimista, ja kulkue lähtee liik-keelle kuuluisan Oulun Polliisin patsaan tervehtiessä ohikulkevia mielenosoittajia.

Mielenosoittajien kylteissä on nokkelia oivalluksia. Osansa saa-vat Fennovoima, E.ON, ydinjät-teet, Perämerta uhkaava säteily ja uraanikaivokset. Uusiutuvien ener-giamuotojen edistäminen on hyvin edustettuna viesteissä.

Kestää yllättävän kauan, että kul-kue menee ohi – kaupungilta on liittynyt huolestuneita kansalaisia mukaan.

Puheenvuoroja uusiutuvan energian puolesta

Kulkue tekee kierroksen Oulun kes-kustassa ja päätyy Rotuaarin aukiol-le. Median edustajia ja valokuvaajia on runsaasti paikalla.

Luonnonsuojeluliiton puheen-johtaja Risto Sulkava aloittaa pu-

heiden sarjan, jossa kerrotaan ydinvoiman tilanteesta eri näkö-kulmista: loppusijoituksen mah-dottomuudesta, kaivostoiminnan ongelmista ja uraanivoiman vaiku-tuksista ympäristöön ja luontais-elinkeinoihin.

Käyttämällä termiä uraanivoi-ma halutaan muistuttaa, mistä on kyse. Vedestä saadaan vesivoimaa, hiilestä hiilivoimaa ja uraanista siis uraanivoimaa, eikä harhaanjohta-vasti ydinvoimaa.

Päällimmäisiksi ajatuksiksi jää huoli uraanivoiman ongelmista ja halu vaikuttaa uusiutuvien ener-giamuotojen edistämiseksi. Useis-sa puheenvuoroissa peräänkuulu-tetaan myös energian tuhlaamisen lopettamista.

Riskit eivät tunne valtioiden rajoja

Erityisesti Fennovoiman Simon re-aktorihanke on aiheuttanut suurta huolta Ruotsin puolella. Sieltä on saapunut kolmisenkymmentä mie-lenosoittajaa. Annika Eriksson on insinööri Luulajasta Pohjois-Ruot-sista. Hänestä on hienoa olla muka-na, ja hän toivoo jatkossa tehtävän yhä enemmän yhteistyötä.

”Ydinvoiman vaikutukset ihmi-siin ja ympäristöön eivät tunne val-tioiden rajoja”, hän täsmentää.

Annika muistuttaa, että ydinvoi-

man on väliaikainen energiantuo-tantomuoto, ja että siirtymistä uu-siutuviin tulisi nopeuttaa.

Pro Hanhikivi -yhdistyksellä mukana runsas joukko

On loistavaa nähdä, miten sekä reak-tori- että kaivoshankkeiden vastus-tajat ovat tulleet samaan paikkaan niin runsaslukuisina. Pro Hanhiki-ven runsaslukuinen joukko erottuu helposti, sillä heillä on yhtenäinen vaatetus, useimmilla valkoinen lo-golla varustettu haalari.

Pro Hanhikivi-yhdistyksen pu-heenjohtajan Helena Maijalan mu-kaan Pyhäjoelta ja ympäristöstä on saapunut noin 80 henkilöä.

”Tuntuu hienolta, että porukkaa kertyi sitten näinkin paljon, vaikka mielenosoitukset eivät ole aivan tyy-pillisintä toimintaa meidän alueel-la”, hän toteaa.

Pyhäjoella on ollut tiukkaa vään-töä toimihenkilöpaikoista kunnan-valtuustossa. Siihen on kulunut viime aikoina puhtia. Pro Hanhiki-vi sai valtuustoon kunnioitettavat neljä paikkaa, ja tilanne onkin val-tuustossa hyvin mielenkiintoinen.

Tiedonvaihtoa aktiivien kesken

”Erittäin mukava kuulla varsinkin pohjoiskarjalaisten mielipiteitä il-lan kansalaistilaisuudessa. On tul-

lut uusia ajatuksia siitä, mitä voisi Pyhäjoen seudulla tehdä. Julkinen kannanotto tuntuu hyvältä”, toteaa vihreiden kunnanvaltuutettu Han-na Halmeenpää Kalajoelta.

Hän on tehnyt perheensä kanssa myös omia kannanottoja sekä lau-suntoja. Kunnanvaltuuston tilannet-ta hän kuvaa haastavaksi, koska val-taosa on uraanivoiman kannattajia.

Mielenosoitusta seuraavana päi-vänä arvioidaan aiempia tapahtu-mia, keskustellaan uraanivoiman vastaisista argumenteista ja suun-nitellaan tulevaa.

Tunnelmasta on helppo huoma-ta, että yhteistyön kehittäminen luo uutta puhtia uraanivoiman vastai-seen työhön. ■

teksti& kuVat Janne Björklund

uutiset 7luonnonsuojelija 1/2009

Sähkön käyttö väheneesuomi kÄytti Viime vuonna sähköä 86,9 tera-wattituntia (TWh). Se oli 3,8 prosenttia vähem-män kuin vuonna 2007. Teollisuuden sähkön-tarve väheni 7,1 prosenttia, ja metsäteollisuuden osalta laskua oli 10,9 prosenttia. Lasku kiihtyi vuoden loppua kohti. Joulukuussa teollisuuden sähkönkulutus romahti runsaan viidenneksen edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna.

Vesivoiman tuotanto kasvoi yli viidesosan hyvästä Pohjoismaisesta vesitilanteesta johtu-en. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 40 prosenttia.

Kaikkein eniten väheni hiilen ja turpeen käyttö. ”Tämä on loistava uutinen Suomen hiilidi-

oksidipäästöjen kannalta. Laskeva sähkönkulu-tus on selvä merkki siitä, että Suomeen ei tar-vita myöskään lisää ydinvoimaa”, huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius.

Suomen kokonaissähkönkulutuksesta vuon-na 2008 teollisuuden osuus oli 51 prosenttia, asu-misen ja maatalouden 25,8 prosenttia sekä palve-luiden ja rakentamisen 19,8 prosenttia. ■

Olkiluoto 3:n viivästyksistä iso riitasuomen Viidennen ydinreaktorin jatkuvat aikataulu-, laatu- ja budjettiongelmat ovat johtaneet riitatilanteeseen.

TVO eli voimalaitoksen tilaaja vaatii lai-tetoimittajalta, ranskalaiselta Arevalta 2,4 miljardin euron korvauksia. Perusteena TVO käyttää menetettyä sähköntuotantoa, koska TVO joutuu nyt ostamaan korvaavaa sähköä muualta.

Areva taas vaatii TVO:lta miljardia euroa, koska dokumenttien hyväksyminen ei ole ol-

lut riittävän ripeää. Tämän lisäksi vielä Sie-mens ilmoitti hiljattain vetäytyvänsä yhteis-työstä Arevan kanssa.

Voimalaitoksen piti olla toiminnassa jo tä-nä vuonna, mutta nykyinen arvio valmistu-misesta on kesä 2012.

Suomalaisia sähkön käyttäjiä edustavan Elfin mukaan Olkiluoto 3:n 2,5 vuoden viivästymi-nen maksaa pohjoismaisille sähkön käyttäjille yhtä paljon kuin koko ydinvoimalaitosinves-tointi eli noin kolme miljardia euroa. ■

Turveneuvottelut EU:ssa päätökseen

Koko syksyn jatkunut jännitysnäytelmä turpeen asemasta EU:n ilmasto- ja energiapaketissa sai päätöksensä joulukuus-sa. Turvetta ei Suomen lobbauksesta huolimatta luokitella uusiutuvaksi energialähteeksi. Päätös oli soidensuojelun voitto. Turvetyö ei ole silti ohi.

Euroopan parlamentin ja EU:n jä-senvaltioiden välillä neuvoteltu lo-pullinen kompromissi uusiutuvan energian direktiiviksi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi energialäh-teeksi, eikä siitä valmistettu polt-toaine ole edelleenkään biopoltto-ainetta. Päätös ei vaikuta turpeen asemaan ilmastotieteessä, ilmasto-politiikassa eikä päästökaupassa.

Turveteollisuus pettyi

”Uusi uhka Suomen soiden yltä häl-veni hieman, kun turveteollisuuden pyrkimys turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi raaka-aineeksi ei on-nistunut”, iloitsee Suomen luon-nonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

EU:n päätös oli suuri pettymys turveteollisuudelle. Se käynnistikin välittömästi harhaanjohtavan tie-dotuskampanjan siitä, että turpeen asema olisi merkittävästi muuttu-nut. Ainoa muutos oli kuitenkin se, että puun käyttöön polttoaineena on entistäkin parempi syy.

Puuenergian arvo nousee

Puuta käyttävät biopolttoaineteh-taat ovat nyt niin kannattavia, että turvettakin käytetään puun jatko-na. Fossiiliseksi luokiteltavalle tur-peelle tarvitaan polttoainetehtaissa kuitenkin yhä päästöoikeudet. Tur-peen käyttö on siis rinnasteinen sii-hen, että puun ohella käytettäisiin kivihiiltä tai öljyä.

Joulun alla tehty ratkaisu oli lahja Suomen ainutlaatuiselle suo-luonnolle. Suot eivät ole ainoas-taan hiilivarasto, vaan niillä on huomattava merkitys muun mu-assa luonnon monimuotoisuudel-le, tulvasuojelulle, vesien tilalle ja virkistyskäytölle.

Turve kivihiiltäkin pahempi

Hallitustenvälinen ilmastonmuu-tospaneeli IPCC luokittelee tur-peen päästöt samaan luokkaan fos-siilisten polttoaineiden päästöjen kanssa. Myös turpeen hiilidiok-sidipäästöt suhteessa tuotettuun energiamäärään ovat kivihiiltä suu-remmat. Suomen luonnonsuojelu-liitto nojaa toiminnassaan IPCC:n tieteellisesti perusteltuun näke-mykseen.

Vaikka EU:ssa saavutettiin voitto, kotimainen turvetyö jatkuu.

Lisätietoa osoitteesta www.suo.fi sekä upouudesta turve-esitteestä.

Erämaametsiä hakataan taas Metsä-Lapissa

Metsähallitus on joulu-kuussa 2008 ja alkuvuo-desta 2009 hakannut luonnontilaisia erämaa-metsiä Sallan, Savukosken ja Kittilän kuntien alueel-la. Luonnonsuojelujär-jestöt ovat tuominneet hakkuut jyrkästi.

Hakkuut tekee erityisen törkeiksi se, että Metsähallitus on itsekin toden-nut alueiden olevan luonnontilai-sia, mutta ei silti näe niissä erityisiä luontoarvoja.

Aarniometsien edelleen jatkuva hakkaaminen Suomessa toimin-taansa vähentävän metsäteollisuu-den sellukattiloihin tyrmistyttää.

”Lapissa on paljon nuoria metsiä paperiteollisuuden tarpeisiin. Silti harvoja vanhoja metsiä hakataan lä-hinnä kuitupuuksi”, kertoo Sompi-on luonnonystävien puheenjohtaja Eila Ylilokka.

Lapin luonnonsuojelupiiri pe-räänkuuluttaa keskustelua siitä, miten valtion vanhoja metsiä tulisi

käyttää Lapin nykyisessä tilantees-sa.

”Metsätalouden rooli Lapin työl-listäjänä on vähentynyt. Sen sijaan muut elinkeinot, jotka myös tarvit-sevat metsiä, työllistävät edelleen, matkailu jopa kasvaa ”, sanoo Mark-ku Kuortti, Lapin luonnonsuojelu-piirin puheenjohtaja.

Luonnonsuojelujärjestöt ovat yh-dessä esittäneet nyt hakkuiden koh-teina olevien alueiden suojelua ke-väällä 2006. Ne ovat osa laajempia

metsäerämaita, jotka ovat edelleen vailla lain suojaa.

Lisätietoja asiasta saa osoitteesta www.forestinfo.fi/metsalappi

Kuvissa: Metsähallitus hakkaa Jooseppitunturilla Lapin Savukoskella satoja vuosia vanhoja aarniometsiä, joista on löydetty satojen uhanalaisten lajien esiintymiä.

polttoaineiden pÄÄstökertoimia ipCC:n mukaan

(grammaa hiiilidioksidia per megajoule)

Turve 106Kivihiili 95Raskas polttoöljy 77Kevyt polttoöljy 74Bensiini 73Maakaasu 56Biopolttoaineet 0

teksti Harri HölttäkuVat Greenpeace Jouni Nissinen

8 luonnonsuojelija 1/2009

Rantalentopalloa päästövähennysten puolesta

Kohti Kööpenhaminaa

Vuosi 2009 on ilmastopolitiikan ja maapallon tulevaisuuden kannal-ta ratkaiseva. Joulukuun Kööpenha-minan ilmastokokoukseen mennessä täytyy löytyä yhteinen näkemys Kio-ton pöytäkirjan jälkeisistä päästövä-hennystavoitteista. Sitä ennen Suo-men on löydettävä ne keinot, joilla päästöjä saadaan vähennettyä vähin-tään IPCC:n arvioimat 25–40 prosent-tia vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Onko tämä ensimmäinen sukupol-vi, joka ottaa ilmastonmuutoksen to-sissaan vai viimeinen, joka ei niin tee? Muistetaanko meidät siitä, että teko-hengitimme kuolevia pankkeja ja men-neen maailman autoteollisuutta vai siitä, että pistimme panoksemme vih-reään energiavallankumoukseen?

Vuoden 2009 ilmasto- ja energiapo-litiikassa tulee Suomessa olemaan kol-me keskeistä painopistettä. Ensinnäkin kansallinen ilmasto- ja energiastrate-gia sekä sen toimeenpano, toisekseen tulevaisuuspoliittinen selonteko, joka tulee eduskuntaan toukokuussa ja kol-manneksi kansainväliset ilmastosopi-musneuvottelut. Lisäksi keskustelua tulevat aiheuttamaan ainakin ruuan ilmastovaikutukset, ydinvoiman lisä-rakentaminen ja kesäksi valmistuva pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu-selvitys.

Hiljattain ilmestynyt Worldwatch -instituutin Maailman tila 2009 -ra-portti keskittyy tänä vuonna ilmasto-kysymykseen. Viesti on selvä. Päästöt pitäisi pystyä nollaamaan ja kääntä-mään negatiiviseksi vielä tällä vuo-sisadalla, jotta ilmastonmuutoksen riistäytyminen käsistä voitaisiin es-tää. Kööpenhaminan kokouksessa ei maapallon näkökulmasta ole varaa epäonnistua.

Luonnonsuojelijassa tullaan seuraa-maan kuluvan vuoden aikana tiiviisti Suomen ilmastopolitiikkaa ja sen roo-lia kansainvälisissä neuvotteluissa. ■

Suomen luonnonsuojeluliitto ja HAAGA-HELIA ammattikor-keakoulu tempaisivat ilmas-tonmuutosta vastaan Passaa Pakkasen Puolesta -kaupun-kitapahtumassa Helsingin Narinkkatorilla tammikuun lopussa.

Leikkimielisen tapahtuman tarkoituksena oli saada ihmiset pohtimaan vakavaa asiaa. Rento tunnelma nauratti ja ilahdutti ohikulkijoita.

”Tämä tilaisuus on muistutus siitä, ettei luminen talvi ole enää itsestään selvyys. On koittanut ilmastoelvytyksen aika. Talous-kriisi tarjoaa loistavan tilaisuuden miettiä

koko tuotanto- ja kulutusrakenteemme uu-siksi. Energia- ja materiaalitehokkuus, uu-siutuvat energiamuodot ja kierrätys ovat se maailma, johon meidän on uskallettava as-tua”, sanoi Luonnonsuojeluliiton toimin-nanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Rantalentopalloturnaus keräsi satoja osanottajia. Turnauksessa toisistaan ottivat mittaa poliittisten päättäjien, julkisuuden henkilöiden, Helsingin kaupungin työnteki-jöiden sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ja HAAGA-HELIAn joukkueet. Luonnonsuoje-luliiton omat pelaajat Janne Björklund, Tee-mu Kettunen sekä Kaisa Hauru olivat pukeu-tuneet eläinasuihin.

Voiton kisassa vei yllättäen räppäreis-tä koottu joukkue, jossa pelasivat Uniikki, Cheddar ja Mikael Gabriel.

“Ilmaston muutoksen torjuminen on erit-täin tärkeä asia. Esimerkiksi itse käytän ai-na julkisia kulkuvälineitä, vaikka minulla onkin ajokortti“, Mikael Gabriel sanoi.

”Jokainen voi miettiä omaa ekologista ja-lanjälkeään ja varsin pienellä vaivalla tehdä ekoteon päivässä, valitsemalla esimerkik-si bussin tai raitiovaunun oman auton ase-masta”, totesi myös tapahtumaa suojellut Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Tapahtuman avasi ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja Jukka Uo-sukainen ja avaussyötön iski Helsingin kau-pungin ympäristökeskuksen johtaja Pekka Kansanen. Tunnelmaa pitivät yllä radio NRJ:n Aamupojat Anssi ja Renne. Ottelui-den ohessa esiintyi Teatteri Poleemi. ■

Vuosi 2009 on ilmaston vuosi

Leo StraniusIlmastovastaava

Tärkeiden päätösten vuosi huipentuu ilmastokokoukseen 18.12.2009

Onko tämä ensimmäinen

sukupolvi, joka ottaa ilmas-

tonmuutoksen tosissaan vai

viimeinen, joka ei niin tee?

Helsingissä Kampin Narinkkatorilla pelatussa rantalentopallo-ottelussa voitti räppärien muodostama joukkue.

uutiset

teksti Leo Stranius kuVat Mikko Käkelä

jakke nikkarin

en / STT In

fo Ku

va

9luonnonsuojelija 1/2009

liiton uutiset

Vuoden 2008 alussa Luon-nonsuojelijan ulkonäköä ja rakennetta uudistettiin. Lukijakyselyyn vastanneet olivat muutokseen pääosin tyytyväisiä.

65 prosenttia vastanneista koki lehden ke-hittyneen posiitiviseen suuntaan. Kukaan ei sen sijaan arvioinut lehden kehittyneen selvästi huonompaan suuntaan.

Luonnonsuojelijan aiempi lukijakyse-ly tehtiin kaksi vuotta sitten vuoden 2006 lopussa. Edellisestä selvityksestä tulokset olivat monin osin parantuneet.

Luonnonsuojelijaan syvennytään kyselyn mukaan aiempaa pidemmäksi aikaa. Kaksi vuotta sitten 23 prosenttia vastanneista kertoi lukevansa lehteä puolesta tunnista tuntiin. Nyt kolmas-osa viihtyy lehden äärellä yhtä pitkään. 43 prosentilla lukijoista lehden lukemi-seen kuluu 15–30 minuuttia.

Aiempina vuosina Luonnonsuojelijan helmasyntinä pidettiin raskaslukuisuut-ta. Nyt vain yhdeksän prosenttia piti lehteä raskaana ja vain viisi prosenttia toivoi Luonnonsuojelijan tekemiseen nuorekkaampaa otetta..

34 prosenttia vastanneista valitsi Luonnonsuojelijan 5-numeron suosik-kikannekseen. Eija Ahvon metsäisessä

maisemassa on kuvannut Mikko Kä-kelä.

Jutuista luettiin eniten uutisia sekä henkilöjuttuja. Mieluisammaksi koet-tiin uutinen kotitalouksien kulutuksesta Myös Heikki Simolan Energian harhaku-vat -juttusarjaa ja 8-vuotiaan Nemon ta-rinaa luettiin innolla.

Vain kaksi prosenttia vastanneista koki, ettei Luonnonsuojelijassa ole mitään mie-lenkiintoista luettavaa itselleen.

Lukijakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme Laulujoutsenen perintö -te-osta. Arpaonni suosi tällä kertaa Helena Rinnettä Järvenpäästä, Marjo Mustosta Kuopiosta ja Isa Kotilainetta Helsingistä. Onnea voittajille! ■

Lukijakyselyyn 694 vastausta

Miten Luonnonsuoje-lijaa tehdään?lukijat pyytÄVÄt silloin tällöin toimitusta esit-täytymään. Se on vaikeaa tai jopa mahdotonta, sillä Luonnonsuojelijalla ei ole perinteistä toimitusta. Sen sijaan lehtityön taustalla on monipuolinen joukko va-paaehtoisia – ja mikä parasta – innostuneita ja moti-voituneita toimijoita, jotka kirjoittavat, kuvaavat ja osallistuvat suunnitteluun ja ideointiin.

Artikkelien kirjoittajat ovat Luonnonsuojeluliiton asi-antuntijoita, aluetyöntekijöitä, valtuutettuja ja paikallis-yhdistysten aktiiveja. Juttupalkkioita maksetaan vain poikkeustapauksissa, mutta jutuista ei silti ole pulaa. Päinvastoin. Suuri halu jakaa tietoa luonnonsuojelun voitoista ja uhkista sekä yhdessä toimimisen tuloksista paistaa juttutarjouksien takaa. Myös suurin osa lehden kuvista on vapaaehtoisten toimijoiden ottamia.

Luonnonsuojelijan ydinporukka on pieni. Päätoi-mittajalla on vastuu lehden linjan vetämisessä. Tärkeä-nä tukena on lisäksi toimitusneuvosto, joka koostuu Luonnonsuojeluliiton työntekijöistä ja toimijoista. Se kokoontuu kuusi kertaa vuodessa antamaan palautetta Luonnonsuojelijoista ja suunnittelemaan seuraavia leh-tiä. Toimitussihteerinä roolini on pitää lukuisat langat käsissäni ja toimitusprosessi hallinnassa. Töitä riittää sisällönsuunnittelusta lehden taittoon asti.

Olen ylpeä jäsenlehdestämme. Lehteä tehdään pienil-lä resursseilla mutta vahvalla luonnonsuojeluhengellä. Luonnonsuojelija levittää tärkeää tietoa jäsenillemme. Lukijakyselyn myötä posti kulki myös toiseen suuntaan: lukijoilta lehden tekijöille. Lehteä kehitetään jatkuvasti, joten palaute on tervetullutta ympäri vuoden. Toivoi-sin, että Luonnonsuojelija tuntuisi lukijoista läheiseltä ja omalta – meidän lehdeltä.

Lämpimät kiitokset kaikille lukijakyselyyn vastan-neille! ■

Liisa HulkkoToimitussihteeri

miHin suuntaan sinÄ haluaisit Luonnonsuojelijaa kehitettävän? 39 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi pitävänsä nykyisestä suunnasta.

Kolmasosa lukijoista toivoi enemmän perinteisiä luontojuttuja. ”Enemmän Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja niiden suojelutarpeesta. Jokaisessa leh-dessä voisi olla esiteltynä yksi luonnova-rainen eläin”, ehdottaa eräs lukijoista.

Neljäsosa taas kaipasi enemmän ym-päristöpoliittisia artikkeleita.

Pyrimme tästä eteenpäinkin pitämään laajan lukijajoukkomme tyytyväisinä pi-tämällä monipuolisesti eri aihealueita esillä. Varsinaisia luontojuttuja voi lu-

kea lisäksi Suomen Luonnosta, nimensä mukaisesti.

Vajaa kolmasosa toivoi Luonnon-suojeluliiton paikallistoiminnan näky-vän paremmin. Yritämme vastata toi-veeseen lisäämällä yhdistysesittelyitä ja uutisia paikallisista tapahtumista ja toiminnasta.

Eniten avoimissa vastauksissa toi-vottiin vinkkejä arkielämän kuluttami-seen: ”Ehdottomasti käytännön vinkke-jä ja keinoja tavallisille ihmisille arkeen, miten suojella luontoa tuleville sukupol-ville”

Laajensimme elämäntapasivuja nel-jään sivuun (s. 14–17). Siellä alkaa esi-

merkiksi MIPSit-palsta ja Arjen kolum-ni. Seuraavissa numeroissa on tiedossa ympäristöystävällisten tuotteiden ja toi-mintojen testailua ja erilaisia arvioita.

Vastauksissa korostui halu toimia itse asian hyväksi. ”Tärkeää olisi, ettei vaan kehoteta aktiivisuuteen vaan annetaan käytännön vinkkejä, kuten ALKU-hank-keen osalta tehtiin.”

Moni suri sitä, että uutiset ovat usein niin synkkiä. ”Luonnonsuojelun pitäisi olla iloinen asia.”

Toivottavasti vuosi 2009 tuo tulles-saan paljon aihetta positiivisiin luon-nonsuojelu-uutisiin. Sen eteen teemme Luonnonsuojeluliitossa töitä. ■

Miten lukijakysely vaikuttaa?

teksti & kuVa Liisa Hulkkoaineiston koonnut Kaisa Hauru

Luonnonsuojelija numero 5, jonka kannessa hymyilee Eija Ahvo, oli lukijakyselyyn vastanneiden suosikkikansi.

Haluaisin luonnonsuojelijaa keHitettÄVÄn seuraaVasti

Pidän nykyisestä suunnasta 39 %

Toivoisin enemmän perinteisiä luontojuttuja 34 %

Luonnonsuojelija voisi ilmestyä useammin 15 %

SLL:n paikallistoiminta voisi näkyä paremmin 28 %

Luonnonsuojelija tarvitsisi nuorekkaampaa otetta 5 %

Luonnonsuojelija voisi ottaa räväkämmin kantaa 19 %

Luonnonsuojelija voisi olla viihteellisempi 9 %

Kaipaan enemmän ympäristöpoliittisia artikkeleita 25 %

Haluaisin kuulla enemmän, miten voin toimia 17 %

10 luonnonsuojelija 1/2009

Vinkkejä piirien ja yhdistysten varainhankintaan

Ihmiset ovat yhdistyksen tärkein voima, mutta ra-haakin tarvitaan. Sitä kuluu jo perustoiminnan pyörit-tämiseen. Toimintaa pystyy tehostamaan esimerkiksi erilaisten projektien avulla.

Kymenlaakson luonnonsuojelu-piirissä pientä lisätuloa tuo toi-miston yhteydessä oleva Luonto-puoti.

”Myös paikallisella yhdistyksellä on oma hylly puodissa, ja he pyörit-tävät myös ruokapiiriä”, kertoo pii-risihteeri Hanna Majander.

Kouvolan museokorttelissa sijait-seva puoti on paitsi keino hankkia lisätuloja myös hyvä paikka esitellä piirin toimintaa erilaisina teemapäi-vinä kuten taiteiden yönä.

Luontokartoituksia apurahalla

Kymenlaakson piiri julkaisi vii-me vuonna luontoselvityksen Itäi-sellä Suomenlahdella sijaitsevasta Mustaviirin saaresta. Kartoitukset, kulttuuriluontopolun ja kirjoitus-työn mahdollistaa Ålandsbankenin myöntämä apuraha.

”Kymenlaakson piiri on hoitanut Mustaviirin kulttuuriniittyä jo vuo-sia. Rahoitus mahdollisti laajem-man luontoselvityksen teon saarel-la”, kertoo Majander.

Ulkopuolisella rahoituksella on toistaiseksi pieni merkitys piirien ja yhdistysten toiminnassa. Erilai-sia apurahoja on kuitenkin jaossa lukuisia, joten sinnikästä hakijaa voi helpostikin onnistaa.

teksti Kaisa Murdoch

liiton uutiset

■ Perinteinen tapa saada rahaa yhdistyksen kassaan on myydä tuotteita ja palveluita. Myytävien tuotteiden klassikkoja ovat oppaat, julisteet, t-paidat ja kangaskassit. ■ Säätiöpalvelu-sivustolla www.saatiopalvelu.fi on aakkosellinen luet-telo rahastoista ja säätiöistä ja linkit näiden kotisivuille.■ Monet kunnat myöntävät toiminta-avustusta ja opintokeskukset tu-kevat kurssi- ja kerhotoimintaa. ■ Ympäristöhankkeisiin rahoitusta myöntävät muun muassa maakun-taliitot, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan Sosiaalirahas-to (ESR). ■ Rekisteröity yleishyödyllinen yhdistys voi järjestää arpajaisia varojen hankkimiseksi. Arpajaisten tuotto on verotonta tuloa.■ Rekisteröity yhdistys voi saada rahankeräysluvan toimintansa tuke-miseen.■ Yhdistys voi houkutella oikeuskelpoisia yhteisöjä ja säätiöitä kan-natusjäsenikseen.■ Yksityiset lahjoittajat voivat olla merkittäviä yhdistyksen toiminnan tukijoita. Yhdistys voi hankkia lahjoittajia esimerkiksi jäsenlehden tai verkkosivujen kautta.■ Yritykset voivat tukea yhdistyksen toimintaa eri tavoin, esimerkiksi antamalla taloudellista tukea yleisesti toimintaan tai tiettyyn hankkee-seen tai tapahtumaan.

Yritykset mukaan toimintaan

Pohjanmaan piiri on kunnostanut puroja yritysyhteistyön turvin. Lu-mene on rahoittanut Pohjanmaalla taimenpurojen kunnostamista.

Yhteistyö Lumenen kanssa on syntynyt Luonnonsuojeluliiton markkinointivastaavan Pirjo Itko-sen kautta, mutta piirisihteeri Tee-mu Tuovinen uskoo, että myös pii-rit voisivat aktiivisemmin lähestyä yrityksiä.

”Ilman Lumenen tukea emme olisi tehneet mitään pienvesien hy-väksi. Maakunnissa on paljon isoja yrityksiä, joita piirien kannattaisi lähestyä”, pohtii Tuovinen.

Jäsenet ja aktiiviset toimijat tärkeimpiä

Yhdistysten tärkein voimavara on ak-tiivinen väki. Laajalla jäsenistöllä on paitsi toiminnan myös talouden kan-nalta merkitystä. Sekä piireillä että yh-distyksillä tärkeimmät tuotot tulevat jäsenmaksuista.

Luonnonsuojeluliiton talousva-liokunta teki vuonna 2008 kyselyn yhdistyksille ja piireille varainhan-kinnasta. Kyselyyn vastasi 13 piiriä ja 42 yhdistystä. ■

Kyselyn tulokset verkkosivuilla osoitteessa www.sll.fi/jasensivut/jarjestotoimijalle/vinkkeja-varainhankintaan.

Onnistuneita esimerkkejä

Hallitusohjelman epä-kohdat puntarissa

ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoi syksyllä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nous-sut kolmanneksen nopeammin kuin mitä Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on arvioinut pahimmissa skenaarioissaankaan. Tieto kannattaa pitää mielessä, kun pääministeri Matti Vanhasen hallitus kokoontuu helmi-kuun lopulla keskustelemaan hallitusohjelman tarkistuk-sesta.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat julkistivat hallitus-ohjelmansa Säätytalolla toukokuussa 2007. Puoluejohtajat nimittivät sitä tuolloin ilmasto-ohjelmaksi. Tosiasiassa hallituskausi on ollut ympäristön kannalta pettymys.

Ajoneuvoverotusta toki muutettiin siten, että se suosii vähäpäästöisiä malleja. Uudistuksen porrastus jäi kuiten-kin vaatimattomaksi. Nyt olisi aika tarkistaa ajoneuvove-roa tavalla, joka ohjaisi kuluttajien valintoja selvästi ym-päristöystävällisempään suuntaan.

Hallitus on myös korottanut energia- ja ympäristö-veroja 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Korotukset on suunnattu jäteveroihin sekä kevyen polttoöljyn, liiken-nepolttoaineiden, kotitalouksien sähkön ja kivihiilen ve-rotukseen.

Jatkossa niiden rinnalle kaivataan ratkaisuja, jotka tu-kevat uusiutuvia energiamuotoja ja energiansäästöä: syöt-tötariffeja, investointitukia sekä nykyistä paremmin koh-dennettua kotitalousvähennystä.

Hallitusohjelman välitarkistus tarjoaa mahdollisuuden energiatuotannon kokonaisuudistukselle. Rakennemuu-tos edellyttäisi taloudellisia ohjauskeinoja luonnonva-rojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitse-miseksi. Ilman kunnollisia porkkanoita ja laaja-alaista neuvontaa kuluttajat tuskin kiinnostuvat energiatehok-kuuden lisäämisestä ja vähäpäästöisten vaihtoehtojen käyttöönotosta.

Aikaa ei ole hukattavaksi. EU:n sovittua joulukuussa energia- ja ilmastopaketin yksityiskohdista Suomen on aika ryhtyä toimiin sitoumusten täytäntöön panemiseksi. Se ei onnistu lisäydinvoimaa rakentamalla.

Hallitusohjelman välitarkistuksessa puolueilla on mah-dollisuus vielä korjata hallituskauden pahimmat virheet. Räikeimpänä esimerkkinä tästä on aluehallinnon kehit-tämishanke ALKU, joka heikentää ympäristöhallinnon toimintaedellytyksiä: resurssit vähenevät, päätöksente-ko vaikeutuu ja riippumattomuus vaarantuu. Talousmi-nisteriöiden valta on kasvamassa suhteettomasti.

Toteutuessaan uudistus heikentää ympäristölainsää-dännön toimeenpanoa ja seurantaa, mikä on täysin ris-tiriidassa tuottavuusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden kanssa. Toivon, ettei sitä toteuteta. ■

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Eero Yrjö-Koskinen

norppaluodolta

Hallitusohjelman välitarkastuksessa puolueilla on mahdollisuus korjata hallituskauden pahimmat virheet.

11luonnonsuojelija 1/2009

Luonto-Liiton puheen-johtajana aloitti vuoden alussa 26-vuotias ympä-ristöpolitiikan opiskelija Mauno Särkkä.

Aiemmin Mauno on toiminut muun muassa Luonto-Liiton metsäryhmäs-sä sekä Luonnonsuojeluliiton Uuden-maan ympäristönsuojelupiirissä.

”Tulin mukaan ympäristötoi-mintaan osallistumalla ruohon-juuritason kartoitushommiin Ete-lä-Suomen metsissä, erityisesti kotiseudullani Keski-Suomessa”, Mauno kertoo.

Mauno ei kuitenkaan halua profi-

loitua ainoastaan luonnontuntijana. Hänen mielestään toiminnassa tar-vitaan ymmärrystä sekä luonnosta että yhteiskunnasta ja omista vaiku-tusmahdollisuuksista.

” Varsinkin nuorten kanssa ky-symykset omista valinnoista sekä niihin läheisesti liittyvistä identi-teettikysymyksistä ovat tärkeitä. Haluammeko valita luontoa armot-tomasti kuormittavan elämäntavan, vai voimmeko ja uskallammeko vali-ta toisinkin? ”, Mauno pohtii.

Uuden puheenjohtajan mielestä Luonto-Liitolla on ainutlaatuinen rooli suomalaisten ympäristöjärjes-töjen joukossa.

”Luonto-Liiton toiminnassa yh-

Maunosta Luonto-Liiton uusi puheenjohtaja

Noora pyörittää verkkosivuja

Hanna Kaisa Hellsten

noora kuuselan työ verkko-toimittajana käynnistyi helmikuun alussa. Työtä aiemmin hoitanut Kai-sa Murdoch siirtyy muiden projek-tien pariin.

Sekä biologian että tietotekniikan ammattilainen nauttii myös tekstin pyörittelystä. Kirjoittajana hän ker-too olevansa tarkka oikeakielisyyden suhteen. ”Värikäs ja korrekti suomi

on kiehtovaa!”Luonnonsuojeluliitto on tullut

Nooralle tutuksi Uudenmaan ym-päristönsuojelupiirin kautta, jossa hän on toiminut ympäristöasian-tuntijana. Verkkotoimittajana Noora ylläpitää ja kehittää liiton verkkosi-vuja sekä auttaa piirejä ja paikallis-yhdistyksiä verkkomaailman ongel-missa.

”Tärkeintä on päästä auttamaan piirien ja yhdistysten luontoväkeä heidän tekemässään arvokkaassa työssä”, Noora arvioi uutta työtään. Läheisimmiksi ympäristökysymyk-siksi hän kokee vieraslajikysymyk-set, luontotyyppien ja lajien uhan-alaisuuden sekä perinnemaisemat.

Kesäpäivän pitäjästä Kangasalta kotoisin oleva Noora kuvailee itse-ään yhdistelmäksi karjalaista ja hä-mäläistä luonteenlaatua:

”Tarpeen mukaan joko todella tulinen ja nopea tai vaihtoehtoises-ti harkitseva ja maltillinen, tai mikä parasta, näitä kaikkia samanaikai-sesti.”

Vapaa-ajallaan Noora ulkoilee pal-jon. Vuoden kohokohta on muutto-lintujen saapuminen keväisin vielä viileään Suomeen.

Pirteän karjalais-hämäläisen voi löytää niin pääkaupunkiseudun kulttuuririennoista kuin raveista-kin. Lähivuosina Noora voi jännit-tää raviradoilla myös erään ravuri-varsan menestystä.

Nooran tavoittaa numeroista (09) 228 08 245 tai 040–734 5009 sekä osoitteesta noora.kuusela@sll.fi. ■

Liisa Hulkko

liiton uutiset

topi filppula on työskennellyt lokakuusta lähtien Luonnosuoje-luliiton keskustoimiston toimisto-avustajana. Töihin hän tuli siviili-palveluksen kautta.

Topin ääni on voinut tulla tu-tuksi jäsenille puhelinvaihteen vastaajana. Työnkuvaan kuuluvat moninaisten toimistotöiden lisäk-si erilaiset pienimuotoiset projek-tit.

”Halusin siviilipalveluspaikak-seni työn, jonka koen tärkeäksi ja mielekkääksi. Otin yhteyttä Luon-nonsuojeluliittoon, ja haastatte-lun kautta sain palveluspaikan”, Topi kertoo. Soitto sattui oikeaan aikaan, sillä liitossa oli juuri pää-tetty etsiä toimistoapulaista sivii-lipalveluksen kautta.

Ennen Luonnonsuojeluliiton pestiä Topi on opiskellut sähkö-voimatekniikan opintoja ja tehnyt töitä logistiikan alalla. Työn jäl-keen häntä kiinnostaisi opiskella luonnonmaantiedettä.

”Minulle on tärkeää elää elämän-sä muita ihmisiä ja luontoa kunni-oittaen”, Topi kertoo. Ympäristö-asioista tärkeitä teemoja hänelle

ovat etenkin energia- ja ilmasto-kysymykset sekä vesiensuojelu.

Itseään avoimeksi, ystävällisek-si ja kokeilunhaluiseksi kuvaileva Topi viettää vapaa-aikansa harras-tusten, erityisesti kiipeilyn ja va-paalaskun, parissa.

” Viettämällä aikaa läheisten ihmisten ja harrastusten parissa ei vanhanakaan tarvitse katua te-kemättä jääneitä asioita”, Topi ku-vailee elämänasennettaan.

Topin tavoittaa numerosta (09) 228 08 224 tai osoitteesta topi.filp-pula@sll.fi. ■

Topi toimii toimistolla

emeritusprofessorit Veikko Huhta, Anto Leikola, Jaakko Paa-sivirta sekä Mirja Salkinoja-Salo-nen haastoivat syksyllä suomalaisia luopumaan yhdestä etelänmatkasta ja maksamaan sen hinnan Luonnon-suojeluliiton keräystilille.

Emeritusprofessorit olivat Luon-to-Liiton hallituksessa 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Kam-panja sai alkunsa, kun aktiivit ko-koontuivat 50 vuoden jälkeen Evol-la 25.6.2008.

”Tämän veteraanileirin nimissä haastamme kaikki, jotka yhdessä meidän kanssamme toimivat ja vai-kuttivat Luonto-Liitossa vuosina 1955–1965, luopumaan yhdestä ete-länmatkasta” , kuului alkuperäinen haaste. Vastaajat saattoivat itse haas-taa muita ihmisiä mukaan.

Kampanjalla kerättiin 6520 eu-roa. Lahjoituksia tehtiin 20 euros-ta 1000 euroon.

Lahjoittavat saivat valita nel-jästä eri vaihtoehdosta sen, mihin halusivat rahansa kohdentaa. Suu-rin osa varoista meni metsiensuo-jeluun.

Professorien heittämään haastee-seen vastasivat Esa ja Tuulikki Tom-mila, Esa Pitkänen, Erkki Pulliai-nen, Juhani Lokki, Kaarina Laitila, Jani Manninen, Marjatta Leikola, Maarit Haukipuro, Pirkko Säippä, Marja-Liisa Huhta, Eira Rosberg, Timo Piekkari, Päivi Maunula se-kä Yrjö Ala-Paavola. ■

IImastohaastekampan-jalla kerättiin 6500 euroa

Liisa Hulkko

distyvät ympäristökasvatus, luon-nonharrastus ja monipuolinen ym-päristöpoliittinen vaikuttaminen. Luonnonsuojeluliiton vahvuuksia taas ovat alueellinen verkosto sekä vahva asiantuntemus, joita Luonto-Liitto puolestaan täydentää räväk-kyydellä ja uusilla avauksilla. Esimer-kiksi Älä osta mitään -päivä herättää vuosittain merkittävästi huomiota haastavalla sanomallaan.”

Ympäristökasvatustyö on Maunon

mielestä tärkeä pohja tulevaisuuden ympäristönsuojelulle. Aiemmin hän myös opiskeli luokanopettajak-si, kunnes ympäristöpolitiikka vei mennessään.

”Kasvatustyö on äärimmäisen tärkeä osa ympäristönsuojelua. Luonnon kauneudelle ja rikkaudel-le herkistyneestä lapsesta voi kas-vaa vastuullinen nuori, joka tahtoo suojella elonkehän kokonaisuutta ”, Mauno Särkkä toteaa. ■

Liisa Hulkko

12 luonnonsuojelija 1/2009

Suo, kuokka ja tanssi

”Minulla on paljon suohon liittyviä lapsuusmuistoja, enkä tiedä mikä niistä on varhaisin. Olen kotoisin Suomussalmelta. Kävimme lak-kasuolla ja siellä piti varoa rimpe-jä. Kerran hevonen putosi suonsil-mään, ja kaikki kylän miehet olivat nostamassa sitä.

Haimme suoniityltä heinää leh-mille. Muistan myös pitkospuut ja sen, että latu oli aina ummessa suon kohdalla. Kesäisin kävimme katsomassa kihokkeja. Suolammel-la kalastin ja pidin iskukoukkuja. Sitä lampea käyn katsomassa vielä aikuisenakin.

Nykyään käyn suolla melko usein, sillä meillä on Perniössä pieni maapaikka, johon kuuluu soistuvan lammen rantaa. Mökin ikkunasta siintää suolampi. Ilma on ihmeellisen kostea suon ja me-rituulen takia. Puutkin alkavat itää liiterissä. Mieletöntä, ei sellaista ol-lut Kainuussa!

Isommilla soilla käyn oikeas-taan vain hillassa, en tee esimer-kiksi vaelluksia. Mutta kyllä aukea suomaisema on komea. Suolla ei ole minulle huonoa kaikua, mut-ta onhan suo pelottava, jos sitä ei tunne.

Minulta on tilattu teoksia suo-teemaan liittyviin tapahtumiin. Ilmarin kynnöksessä käytin käsin kuokittua suota. Ehkä jostain alita-junnasta kumpusi kunnioitus sitä kohtaan, kuinka paljon talonpojat laittoivat työtä siihen, että suo saa-

tiin toiseen käyttömuotoon.Suon suudelmassa oli kahden ele-

mentin, koneen ja ihmisen, hassu rinnastus. Minä jorasin alastomana turvesuolla, Heikki Laitinen soitti afrikkalaista soitinta ja turpeenot-tokone imuroi suota ympärilläni. Tuntui, että se voi imuroida mi-nutkin.

Suo on tanssialustana pehmeä, eikä siitä pääse helposti ponnista-maan, mutta se tuo myös paljon lisäelementtejä. Kerran odottelin omaa vuoroani suonsilmässä kol-me varttia, kun halusimme yllät-tää yleisön. Sen jälkeen olin aika horkassa.

Minulta kysytään usein, ovatko luontoon tekemäni työt kannanot-toja. No, kaikkihan voidaan nähdä sellaisina, mutta en tiedä kuinka tietoista se on. Onhan se tietysti passiivinen kannanotto, että luon-to ylipäänsä tulee töissäni esiin. Suon suudelma ei ollut ainakaan ak-tiivinen kannanotto turpeenottoa vastaan.

Enemmänkin vastustan tehota-loutta. Mielestäni on eri asia, käy-

tetäänkö suota omaan tarpeeseen vai teolliseen tuotantoon. Millä esimerkiksi asutustilalliset olisivat sotien jälkeen eläneet, jos eivät oli-si saaneet tehdä suopeltoja? Soita pitää jatkossakin olla, mutta onhan suo myös uusiutuva luonnonvara. Pystytäänkö soita hyödyntämään niin, ettei tuhota niitä kaikkia? Vai

pitäisikö siellä kasvattaa pajua tai helpiä?

Koko suokuva on Kainuussa muuttunut lapsuuteni jälkeen oji-tusten ja metsäautoteiden takia. Edelleen sitä uskoo ja toivoo, että asiat olisivat samalla tavalla kuin ennen.” ■

Reijo Kela on tanssitaiteilija, joka rakentaa ainutkertaiset esityksensä tilanteen ja ympäristön mukaan. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat muun muassa Helsingin keskustassa lasitalossa toteutettu 164-tuntinen City Man (1989) sekä Suomussalmeen tehdyt Ilmarin kynnös (1988) ja Uhrituli (1998).

Minä ja suoPalstalla suomalaiset kertovat suhteestaan

suohon

Kerran odottelin omaa vuoroani suonsilmässä kolme varttia, kun halusimme yllättää yleisön.

Suomen Luonnonsuoje-lun Säätiö jakaa

APURAHOJA

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa käyttörahastosta apurahoja luonnon- ja

ympäristönsuojelua edistävään tutkimus-työhön, julkaisutoimintaan, luonnonhar-rastustoimintaan, luontoa lähellä olevaan taiteelliseen ja kirjalliseen toimintaan sekä

luonnonkuvaukseen.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta ja Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren

suojelua ja Suomenlahden saariston lintujen suojelua edistäviin hankkeisiin, tieteellisiin tutkimuksiin, koulutukseen,

vahinkojen torjuntaan sekä kansalaisjärjes-töjen Itämeri-yhteistyöhön.

Jaettava summa on noin 20 000 euroa, josta pääosa jaetaan Rafael Kuusakosken muistora-

hastosta ja Itämerirahastosta Itämeren suojelua edistäviin hankkeisiin.

Apurahoja haetaan Säätiön hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, josta käy ilmi anottavan apurahan suuruus ja käyttökohde. Hakemukseen tulee liittää tut-kimussuunnitelma, suunnitelma taiteellisesta työstä tai hankkeen toteuttamisesta, varojen käyttösuunnitelma, hakijan ansioluettelo tai

vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta ja selvitys muista haettavista

apurahoista.

Kirjalliset hakemukset lähetetään osoitteella: Suomen Luonnonsuojelun Säätiön asiamies, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki ja niiden tu-

lee olla perillä torstaina 12.3.2009 klo 16.00 mennessä. Huom! Hakemuksia ei voi lähettää faksilla tai sähköpostitse. Lisätiedot: asiamies

Tarja Ketola, p. (09) 228 08211, 040–527 5212, tarja.ketola@sll.fi.

www.luonnonsuojelunsaatio.fi.

Reijo Kela käy suolla hillassa ja esiintymässä. Oman mökin ikkunasta pilkottaa soistuva lampi.

Suon suudelmassa performanssitaiteilija Reijo Kela tanssii alasti turvesuolla turpeenottokoneen möyriessä suota hänen ympärillään.

Lampitie 14, 21120 Raisio Puh. 02-4397 922 www.inkometalli.fi

Kevään naulakko uutuuksia! Soita ja kysy lisää!

Kotimaiset naulakot jo yli 25 v:n kokemuksella:

toimittanut Laura ManninenkuVa Jorma Luhta

13luonnonsuojelija 1/2009

Luonnonsuojeluliiton Venäjä-yhteistyö otti vuonna 2008 harppauk-sen Suomen lähialueita edemmäksi: itäisin kump-panijärjestö löytyy tällä hetkellä eteläisestä Länsi-Siperiasta, Novosibirskin miljoonakaupungista.

Siberian Environmental Center on Novosibirskin oblastin, Altain pro-vinssin ja Altain tasavallan alueella vaikuttava luonnonsuojelujärjestö.

Toiminnanjohtaja Aleksander Dubynin, millainen on Sibecocenterin tarina?

”Järjestömme sai alkunsa yli 20 vuotta sitten Novosibirskin valtion-yliopiston ekologisena kerhona. Kii-tos pitkäjänteisten vapaaehtoisten, Sibecocenter rekisteröityi vuonna 2000 ja on vuosien aikana saavutta-

nut Länsi-Siperian merkittävimmän ympäristöjärjeston aseman. Tällä hetkellä meillä on kymmenkunta täys- ja puolipäiväistä tyontekijää ja noin 50 vapaaehtoista.”

Mihin toimintanne kohdistuu?

”Pääasiassa luonnonsuojelupro-jekteihin, sekä lasten ympäristö-kasvatukseen ja yleiseen tiedot-tamiseen. Projektimme Altailla kohdistuvat kasvillisuuden, uhan-alaisen aromaisemien manul-kis-san (Felis manul) ja petolintujen suojeluun. ”

”Ympäristökasvatusta toteutam-me metsäleirien ja kouluissa ta-pahtuvan luonto-opetuksen kautta. ‘Vihreä linja’ on kaikille avoin puhe-linpalvelumme. Olemme myös mu-kana Novosibirskin oblastin suoje-lualueverkoston kehittämisessä.”

Heijastaako Sibecocenterin toiminta ympäristöliikkeen suuntaa Venäjällä yleensä, mitkä asiat ovat nyt pinnalla?

”Kyllä, järjestöt ympäri Venäjää pinnistelevät hyvin samanlaisten ongelmien kanssa. Laiton met-sänhakkuu, salametsästys ja lait-tomat kaatopaikat ovat arkipäivää joka puolella. Perustavia haasteita ovat lainsäädännön ja viranomais-toiminnan epäkohdat sekä ihmis-ten välinpitämätön asennoitumi-

nen. Ihmistoiminnan seurauksena muun muassa metsäpalot ovat li-sääntyneet huimasti juuri Siperi-assa.”

Millaisin ajatuksin katsot tulevaisuuteen?

”Hyvääkin kehitystä on. Metsäka-to on johtanut koulujenvälisen met-sittämisverkoston syntymiseen. Jo

sadat koulut ympäri maata kasvatta-vat taimia ja istuttavat metsää.”

”Paikallisviranomaiset ja yrityk-set osoittavat kasvavaa halukkuut-ta konsultoida ympäristöjärjestöjä. Vaikkapa Karjalan tasavallassa ja Tomskin oblastissa metsiensuojelu on ottanut harppauksen eteenpäin. Viimeisimmän kyselytutkimuksem-

me perusteella 65 prosenttia suoje-lualueiden lähellä asuvista ihmisistä (Novosibirskin oblastissa) olisi val-miita toimimaan, jos joku muu vain tekisi aloitteen.”

Jos joku kynnys siis ylittyisi, ihmiset aktivoituisivat?

”Ihmiset kärsivat samasta pu-lasta kuin järjestöt, eli resurssien

puutteesta. Keskivertokansalai-nen on vielä sen verran köyhä, että energia ei riitä muusta kuin omas-ta elämästä huolehtimiseen. Tämän vuoksi esimerkiksi ilmastonmuu-toskeskustelu ei ole läpäissyt venä-läistä yhteiskuntaa samalla tavalla kuin länsimaissa.”

”Toisaalta kyse on suurelta osin tiedon puutteesta, ja nimenomaan tähän me pyrimme saamaan aikaan muutosta. Siperialaiset rakastavat luontoaan ja monet ovat halukkai-ta sitä suojelemaan. Meidän on vain autettava heidät alkuun!” ■

Ullastiina Mahlamäki on Novosibirskissa Luonnonsuojeluliiton lähettämänä EVS-vapaaehtoisena. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu on alle 30-vuotiaille suunnattu Euroopan komission ohjelma, joka tukee paikallista yhteisöä hyödyttävää työtä vapaaehtoisen oman maan ulkopuolella. Lisätietoa Sibecocenterista: www.sibecocenter.ru tai sähköpostilla umahlama@yahoo.com.

Luonnonsuojelua Uralin takaa

Kuva ylhäällä: Berdskie skali, luonnonmuistomerkki Novosibirskin oblastin alueella. Vasemmalla: Vuonna 2007 yli sata lasta osallistui Sibecocenterin jarjestämälle metsäleirille. Oikealla: Aleksander Dubynin opettaa metsäleirillä ekologian perusasioita, kuten sitä, etta muovi ei kuulu luontoon.

teksti & kuVat Ullastiina Mahlamäki

Keskivertokansalainen on vielä sen ver-ran köyhä, että energia ei riitä muusta kuin omasta elämästä huolehtimiseen.

14 luonnonsuojelija 1/2009 elÄmÄntapa

teksti Annukka BergkuVitus Hannele Törrö

Erilaisia nautintoaineita on syytelty haitallisista terveysvaikutuksista, mutta niiden ympäristö-vaikutuksista puhutaan harvemmin.Kun esimerkiksi virvoitusjuomia myydään Suomessa lähes 280 mil-joonaa litraa ja jäätelöäkin 70 mil-

joonaa litraa vuodessa, ei pienissä paheissa ole enää kyse ihan pienestä luonnonvarojen kulutuksesta.

”Olen alkanut ajatella, että tu-pakka- ja alkoholituotteiden se-kä makeisten ympäristövaikutus-ten kannalta pahin ominaisuus on useimmiten niiden laimeus. Tällöin tuotetta pitää ostaa hyvin monta yk-sikköä, jotta tarve tulee tyydytettyä. Tämä lisää tuotteen valmistamiseen

tarvittavien moninaisten raaka-ai-neiden määrää, ja myös kuljetuksis-ta tulee suurempi ympäristöjälki”, kirjoittaa vantaalainen Oili.

Esimerkiksi tavallista suklaata voi syödä hyvinkin levyn kerralla, mutta jo muutama gramma 80-99 prosenttia kaakaota sisältävää suk-laata riittää sammuttamaan saman himon.

”Toisaalta kovaprosenttisten vii-

nojen nauttiminen on taitolaji, jos-sa tulee helposti vaarallisen tymäk-kään humalaan. Tässä tapauksessa laimeus on siis enemmän sallittua kuin muiden nautintoaineiden koh-dalla”, Oili täydentää.

Helsinkiläinen Sami taas toivoo, että nautintoaineita ei mollattai-si ainakaan ilman perusteita: ”Aa-mua ei ole ilman kahvia, pienten ihmisten maailmanparannusta ei

ole ilman teetä, taidetta ei ole il-man viinaa eikä rauhanaatetta il-man yrttejä.”

”Karkki on nam, ja onneksi nii-tä saa jo luomuna”, iloitsee puoles-taan kokkolalainen Johanna. ”Lim-saakin löytyy luomuna – viineistä puhumattakaan.” ■

Nautintoaineiden synnit ja ilot

Nuo nautiskelevat suomalaiset

elintarViketeollisuusliiton (ETL) tilastojen perusteella näyt-tää siltä, että suomalaisten nautin-nonhalu on nousussa. Esimerkiksi makeisten myynti on kasvanut 29 miljoonasta kilosta 41 miljoonaan kiloon vuosien 1995 ja 2007 välillä. Samaan aikaan kahvin myynti on hypännyt noin neljänneksellä 41 miljoonasta kilosta 50 miljoonaan kiloon vuodessa. Runsaan vuosi-kymmenen kuluessa tapahtunut muutos on ollut selvä.

Mitä nautiskelusta pitäisi ajatella ympäristön kannalta? Nautintoai-neiden tuottamiseen tarvitaan he-

delmällistä maa-alaa ja makeaa vet-tä, joita on maailmassa rajallisesti. Voidaankin pohtia, lisääntyisikö globaali hyvinvointi tehokkaam-min, jos samat resurssit käytettäi-siin esimerkiksi ruuan tuotantoon. Tunnettua on myös, miten vaikka-pa etelän pienviljelijöiden siirty-minen kahvin tuottajiksi on ajanut heidät tuloloukkuun ja maailman kahvipörssin armoille.

Ympäristötietoinen nautiskeli-ja voi kuitenkin lohduttautua sil-lä, että nautintoaineiden välillä on eroja. Esimerkiksi yhden kahviku-pillisen valmistamiseen on tarvittu

140 litraa vettä, kun kuppi teetä on nielaissut vain 30 litraa. Jos valinta taas pitää tehdä suklaan ja lakritsin

välillä, lakritsi näyttäisi pärjäävän ympäristötestissä paremmin.

Tupakan kohdalla paitsi terveys- myös ympäristösyntien taakka on raskas, sillä sen on arvioitu aiheut-tavan kehitysmaiden metsätuhois-

ta jopa 5–25 prosenttia. Suuri ym-päristökuorma aiheutuu tupakan kuivattamiseen ja aromatisointiin

tarvittavista polttopuista. Maail-man terveysjärjestö WHO:n laskel-mien mukaan tupakkateollisuus kaataa yhden puun aina 300 savu-ketta kohden.

Tupakointi on Suomessa vähe-

nemään päin, mutta keskioluen myynti kasvaa. Keppanaa myydään maassamme yli 400 miljoonaa lit-raa vuodessa. Ympäristön kannal-ta oluen myynnin lisääntyminen ei näyttäisi silti antavan aihetta pa-niikkiin, sillä olut kuuluu muun muassa marjojen, ruokaperunan ja soijan kanssa vähiten luonnonva-roja kuluttavien elintarvikkeiden luokkaan.

Keskioluen kohdalla kannattaa kuitenkin välttää alumiinitölkke-jä, sillä pakkaus voi aiheuttaa jopa viidenneksen oluen tuotantoketjun kokonaisvaikutuksista. ■

Olut kuuluu vähiten luonnonvaroja kuluttavien elintarvikkeiden joukkoon.

Murren ja Mirrin

ekologinen tassun-

jälki?

Lemmikkieläimet vaikuttavat usein yksityisen kulutuksen ympäristötaakkaan. Minkälainen tuo vaikutus mielestäsi on, ja miten sitä voisi pienentää?

Kerro lyhyesti ajatuksistasi viimeistään 28.2.2009 mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Liitä viestiin mukaan etunimesi, ammattisi / harrastuksesi sekä kotipaikkasi.

ViherpiipertäjäPalstalla lukijat kuvaavat ideoita

ja ongelmia ekologisessa elämäntavassa

Seuraavassa numerossa

15luonnonsuojelija 1/2009elÄmÄntapa

arjen kolumni

uskonnolliset joHtajat ovat kautta aikojen ylistäneet arkipäiväisyyksien jättämistä omaan arvoonsa suurempi-en päämäärien saavuttamiseksi.

Käytännön elämässä hellittäminen materiasta voi kuitenkin kostautua. Jos ei kiinnitä huomiota omiin valintoihinsa, tulee helposti tuhlailtua sekä rahaa että luonnonvaroja ajatusten ollessa muualla kuin itse han-kinnassa. Motivaatio vähempään tuhlailuun voi kui-tenkin lähteä maapallon tilasta huolehtimisen sijaan vaikkapa siitä, että niitä vähempiä esineitä rakastaa enemmän. Ja siis keskittyy näihin arkisiin, maallisiin ja turhanpäiväisiin asioihin todella intensiivisesti, tun-teita myöten.

Esineisiin kohdistuvia tunnesiteitä on varmasti kai-killa. Rakkailla esineillä on muutakin kuin välitön käyt-töarvo, koska niihin liittyy muistoja. Perinnönjaossa riidellään esineisiin liittyvän raha- tai sukuarvon vuok-si, mutta rakkaimmat asiat voivat olla myös näennäisen arvottomia muille kuin itselle. Itselläni on korvaton ja pohjasta värjäytynyt lempimuki, jota ei mikään design tule koskaan syrjäyttämään. Kahvi nyt vaan on kaikkein parasta isosta pihlajakupposesta nautittuna.

Jos ihmiset pitäisivät tavaroistaan enemmän, niistä tulisi huolehdittua paremmin ja ne kestäisivät pidem-pään. Korjaajilla riittäisi töitä, kun ihmiset eivät ha-luaisi aina uutta pikkuvikaisen tilalle. Vaatteet tulisi käytettyä huolella loppuun, ja kertakäyttökulttuuria edistävät rättikauppiaat jäisivät nuolemaan näppejään. Kodeissa olisi historian ja elämän jälkiä tahmaisten vii-vakoodien jättämien jälkien sijaan. Omistaminen olisi persoonallisempaa, henkilökohtaisempaa, ehkä suo-rastaan osa identiteettiä. Samalla kuluttaminen ja sitä

kautta jätteen tuotanto putoaisi kuin itsestään.Oma omistaminenkin olisi selkeämpää, kun tavaraa

ei olisi niin paljoa, mutta harkitummin. Ei tarvitsisi siivota niin paljon. Komerot olisivat käyttökelpoisia, eivätkä pursuisi kaikenlaista muka-, puoli- tai joskus-tärkeää.

Oma elämäkin olisi selkeämpää: Aamulla puen joko tuon tai tuon vaatteen, pakkaan vähäiset tarpeelliset kamani jo kymmenen vuotta käyttämääni lemppari-laukkuun, jossa jokaisella on oma paikkansa. Sitten hyppään suuresti arvostamani ihanan fillarini selkään ja iloitsen siitä, miten ihanasti huolella öljytyt ketjut pyörivät työmatkan edetessä. Katselen kun aurinko paistaa ja mietin, miten ihminen voikaan nauttia myös ei-materiaalisista asioista.

Toki ihmisrakkauden pitää olla ensisijaista kaiken-laiseen tavaraan nähden. Kaipaan kuitenkin myös esi-nerakkautta. En uskalla arvailla, mahtaako rakkailla tavaroilla olla jopa sielu, mutta ainakin niihin on itse liittänyt jotain sellaista henkeä, mitä niihin ei tehtaalla viimeistelyvaiheessa pystytä lisäämään. ■

Kolumnistina Hanna Kaisa

Hellsten

Esinerakkautta

Jos ihmiset pitäisivät tavaroistaan enemmän, niistä tulisi huolehdit-tua paremmin ja ne kestäisivät pidempään.

Tea Mäkipää: Motocalypse Now.

”Motocalypse Now -installaatio koostuu kahdesta osasta. Palavan Mercedeksen sisään näyttää jääneen loukkuun perhe, joka pyrkii tuulilasin läpi pakoon savuisesta ohjaamokapselista. Toinen Mercedes on muuttunut omaksi hautamonumentikseen; muratin ja muun kasvillisuuden peittämänä se maatuu hil-jalleen. Konepellillä on marmorinen hautakivi, jossa lukee "Petrol-Fuelled Car, 1885–2010, Rest in Peace". Teokseen kuuluu myös Tony Ikosen auton äänistä koostama musiikki, joka muistuttaa reipasta hau-tajaismarssia.

Installaatio juhlistaa bensiinimoottoriautojen val-takauden loppua. Huolimatta suursuosiosta ja kulut-tajien rakkaudesta autojaan kohtaan bensiinimootto-rit ovat osoittautuneet liian haitallisiksi ympäristölle. Teos on eräänlainen äänekkään juhlallinen joutsen-laulu öljykauden lopulle.

Teos on otettu hyvin vastaan ja se on herättänyt paljon keskustelua. Varsinkin Uudessa-Seelannis-sa, jossa hieman samankaltainen teokseni "Petrol Engine Memorial Park" oli esillä, pikku puisto oli melkein aina täynnä väkeä keskustelemassa ilmas-tonmuutoksesta.

Toivoisin, että uusien bensiinimoottoriautojen massavalmistus lopetettaisiin. Tekniset mahdolli-suudet sekä vety- että bioetanoliautojen laajempaan käyttöönottoon ovat olleet olemassa jo vuosikausia. Vanhanmallisia autoja tuotetaan kuitenkin niin kau-an kuin ihmiset niitä ostavat." ■

Tea Mäkipää on ehdokkaana Ars Fennica 2008 -kilpailussa, jonka voittaja julkistetaan Ars Fennica -näyttelyn avajaisissa Tallinnan KUMU-museossa. Näyttely on avoinna 28.2.-26.4.2009.

Taiteen reviirilläPalstalla esitellään

luonnonsuojelullinen taideteos. Taiteilija kertoo itse teoksestaan.

Hyvästit bensiinimoottorille

toimittanut Laura Manninen

Luonnonsuojeluliiton uusi opas Pienvedet – luonnon helmiä on suun-nattu kaikille luonnosta ja vesistä kiinnostuneille.

Pienvedet ovat ainutlaatuinen osa suomalaista sisävesiluontoa. Ne muodostavat monimuotoisia luontotyyppejä kuten puronvar-silehtoja, lähteikköjä ja suolam-pia ympäristöineen. Etenkin ete-läisessä Suomessa pienvedet ovat joutuneet maankäytön muutosten jalkoihin ja harvinaistuneet. Silti jäljellä on arvokasta pienvesiluon-toa, joka voidaan suojella, huomi-oida paremmin maankäytössä tai ennallistaa.

Julkaisu opastaa lukijaa tunnis-

tamaan ja havainnoimaan pien-vesiä luonnossa liikkuessaan. Oppaassa esitellään erilaiset pienvesityypit - lähteet, lammet, purot ja norot- ja kerrotaan nii-den geologiasta, hydrologiasta, eläimistä ja kasvillisuudesta sekä merkityksestä ekosystee-missä. Pienvesioppaassa tuo-daan esille myös pienvesien suojelun tavoitteet ja lain-säädännölliset keinot. ■

Opas on saatavilla Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla pdf-versiona: www.sll.fi/luontojaymparisto/vesistot/pienvedet

Tietoa pienvesistä

16 luonnonsuojelija 1/2009

elÄmÄntapa

Säästä asumisessa!Paljonko voit säästää luonnonvaroja omilla valinnoillasi? Minkälainen merkitys eri valin-noilla on? MIPSit-palsta antaa vinkkejä kepe-ämpään elämään. Säästöä voi verrata suomalai-sen kokonaiskulutukseen, joka on noin 40 000 kiloa luonnonvaroja vuodessa ja vajaa 800 kiloa viikossa.

MIPSitMIPSit-palsta antaa vinkkejä

kepeämpään elämään

Mitä teet, kun kukaan ei kat-so? Sammutat tietysti TV:n. Pidä televisiota puoli tuntia vähem-

män päällä joka päivä viikon ajan. Muista sammuttaa laite kokonaan!

1,5 kg / vko

Irrota laturit, kun et lataa. Latu-rien pitäminen turhaan pistorasi-assa alkaa tuntua, kun joka kodis-

sa on monia latureita.

1 kg / laturi / kk

Ota sähkösauna pois päältä jo ennen kuin lopetat saunomisen. Muista huolehtia riittävästä tuu-

letuksesta.

8 kg / 30 minKuivaa ulkona aina kun ei sada!

Kuivausrumpu kuluttaa hurjasti sähköä, ja useimmiten pyykit saa

kuivaksi muutenkin.

6,5 kg / kuivaus-kerta

Mikroaaltouuni on ekotehokas! Korvaa päivittäinen 20 minuutin

sähköuunin käyttö 2 minuutin mikrolämmityksellä, säästyy luon-

non lisäksi myös aikaa.

1,7 kg / vko

teksti Satu Lähteenoja

Lisää vinkkejä: www.onedidit.com. Esitetyt laskelmat ovat suuntaa antavia arvioita, jotka perustuvat suurelta osin Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimuksen tuloksiin.

17luonnonsuojelija 1/2009elÄmÄntapa

38 %kaikista lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon

31 %sammakkoeläimistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon

22%nisäkäslajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon

14 % lintulajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon

2,5 %(eli 44 838 lajia) maailman tunnetuista lajeista on pystytty arvioimaan

Lähteet:Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Punainen lista eli uhanalaisuusselvitys www.iucnredlist.org.

norpan ylÄfemma

luonnonsuojelija 2028

Suomi on siir-tynyt ilmasto-politiikan etu-rintamaanSuomen luonnonsuojeluliito kiittää Suomen hallituksen rajuja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat enää noin 25 miljoonaa tonnia eli noin 65 prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella. Suurin osa päästövähen-nyksistä on tullut teollisuuden raken-nemuutoksen seurauksena, mutta myös merkittävillä kansallisilla politiik-katoimilla. Osana EU:n taakanjakoa ja päivitettyä kansainvälistä sopimusta Suomen päästövähennystavoite on 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Eduskunta päätti osana kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä kotimaista teollisuuden elvytyspakettia energiasäästön ja uusiutuvien ener-gialähteiden voimakkaista tukitoimista vuonna 2009. Silloisella strategialla Suomi siirtyi ilmastopolitiikan imple-mentaatiossa maailman eturinta-maan. Yhtenä keskeisenä keinona on ollut ilmastolaki vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä. Suomen politiikkatoimet ja energiate-hokkuusteknologia ovat niittäneet mainetta maailmalla ja käytäntöjä on omaksuttu niin Kiinassa, Intiassa kuin Etelä-Amerikassakin.

Muutoksia Suomen Luon-to-LiitossaSuomen Luonto-Liitto on muuttanut uuteen ympäristöjärjestöjen taloon Helsingin Mannerheimintielle. En-tisen Forumin kauppakeskuksen tilat valmistuivat pitkän remontin jälkeen. Matalaenergiatalosta tuli energianku-lutuksen ja ruuan tuotannon suhteen täysin omavarainen plustalo. Uusiin tiloihin muuttavat myös Nuorten Luonto-Liitto sekä joukko muita kotimaisia ympäristötoimijoita kuten Ilmastotoimintaverkosto, Liikenne-verkosto ja Kulutuskriitikot.

Suomen Luonto-Liitto toimi aiem-min Suomen luonnonsuojeluliiton nimellä. Vuosia kestäneessä uudis-tuksessa nimi vaihdettiin Suomen Luonto-Liitoksi ja ruotsinkielinen Natur och Miljö sulautettiin osaksi Suomen Luonto-Liiton organisaatiota. Nuorisojärjestö Luonto-Liitosta tuli Nuorten Luonto-Liitto. Tänä päivänä liitto muodostuu noin sadasta paikalli-syhdistyksestä ja niiden lähes 100 000 tukijäsenestä. Työntekijöitä Suomen Luonto-Liitossa on noin 250..

Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden

uutisia tulevaisuudesta

Erik Bruunin kurkijuliste suojelee soita

professori-graafikko Erik Bruunin kynät ja siveltimet ovat taltioineet kurkiemon poika-sensa kanssa suopursujen keskellä. Uutuusjuliste puolustaa kauniilla tavallaan Suomen soita.Bruun itse toivoo, että juliste löy-tää tiensä esille. ”Olen piirtänyt sen kooltaan niin, että se sopii hyvin vaik-kapa lastenhuoneen kaapin oveen.”

Jokaisesta myydystä julisteesta oh-jataan 3 euroa ojitettujen soiden ennal-listamiseen. Julistetta myy Luonnon-suojelun Tuki.

Luonnonsuojeluliiton piireillä ja yh-distyksillä on mahdollisuus saada uusi juliste myyntiinsä. Tuotot ohjautuvat täl-löin omaan työhön ja soiden suojeluun.

Kurjet ovat tällä hetkellä talvehtimisalu-eillaan, monet Afrikan kosteikoilla.

Julisteessa kurkiemo sanoo ”Tunnemme, että meitä odotetaan tänne.”

Toivottavasti monessa suomalaisessa ko-dissa ajatellaan juuri näin! ■

Suolla syntyneet –julistetta myy Luonnonsuojelun Tuki. Tilaukset ja tiedustelut puhelimitse, p. (09) 228 08 333 (arkisin 8–16) tai verkkokaupasta www.sll.fi/kauppa. Hinta 10 e (+ lähetyskulut 4,40 e). Julisteen mitat ovat 35,8 x 62,8 cm ja se on painettu FSC-sertifioidulle paperille.

Oletko jo vaihtanut norppa- sähköön?

www.norppaenergia.fi

Aänetön, turvallinen ja kotimainen sähköntuottaja

Windside pienoistuulivoimala tuottaa sähköt sinne, missä verkkovirtaa ei ole. Luotettava akunlataus- järjestelmä ympäri vuoden.

Kysy osakeannista:

Puh. 0208 350 700

www.tuulenpuoli.fi

www.windside.com

®

Matti Nieminen

Tule mukaan ihastelemaan perinnemaisemia!

luonto-liiton perinteinen Ke-vätseuranta käynnistyy jälleen maalis-kuussa. Tämän vuoden erityisteema-na ovat perinnemaisemat, ja seuranta järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n perin-nemaisemien hoitohankkeen kanssa.

Teemaan liittyen Kevätseurantaan pyydetään tänä keväänä havaintoja vakiolajien lisäksi isokuovista, keto-orvokin ja omenapuun kukinnasta sekä lehmien ja lampaiden laitumelle laskemisesta.

”Perinnebiotooppien taantuminen on vakava uhka Suomen luonnolle”, kertoo perinnemaisemahankkeen koordinaattori Katja Torkko Suomen luonnonsuojeluliitosta. ”Vanhakan-taisen maatalouden luomat elinpaikat

ovat luontomme eliittiä: ne ovat mo-nimuotoisimpia luontotyyppejämme, ja niiden huvetessa katoaa myös pal-jon suomalaista kulttuurihistoriaa”,

”Perinnemaisema-teemaan kuu-luvia lajeja voi lähteä etsimään var-sinaisten niittyjen lisäksi myös pellonpientareilta, tienpenkoilta, ra-tapenkereiltä ja jopa voimalinjojen al-ta”, vinkkaa Luonto-Liiton Kevätseu-ranta-koordinaattori Inka Plit.

Kevätseurantaan voi lähettää ha-vaintoja koko kevään ajan netti- ja pa-perilomakkeella sekä tekstiviesteillä. Kevätseurannassa tarkkaillaan kahta asiaa: ensihavaintoja ja lajien runsas-tumista. Ensihavaintojen päivämää-riä voi kirjata ja lähettää milloin vain. Lajien runsautta arvioidaan kaksi-

portaisella asteikolla (harvalukui-nen/runsas) seitsemänä kevätseuran-taviikonloppuna: 14.–15.3., 28.–29.3., 11.–12.4., 25.–26.4., 9.–10.5., 23.–24.5 ja 6.–7.6.

Tiedot havainnoista kerätään yh-teistyössä Luonnontieteellisen kes-kusmuseon kanssa, ja niitä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi ilmaston-muutoksen tutkimuksessa. Kuvia voi lähettää Luonnonsuojeluliiton ikku-nasuomenluontoon.fi -sivustolle ■

Ohjeet havaintojen lähettämiseen löytyvät Kevätseurannan nettisivuilta osoitteesta www.luontoliitto.fi/kevatseuranta.

18 luonnonsuojelija 1/2009

Miltä näyttää Luonnonsuojeluliiton tulevaisuus?

Näkökulmat

Perinteinen yhdistystoiminta – ketä kiinnostaa?

Perinteisen järjestöosallistumisen rinnalle on viime vuosikymmeninä nous-sut yhä enemmän epämuodollisia ja ”kevyitä” vaikuttamisen tapoja, joiden toiminta ei kanavoidu välttämättä olemassa olevien yhdistysten kautta. Elin-ikäinen sitouminen vähenee eikä koko identiteettia luovuteta enää yhdelle järjestölle.

Tulevaisuudessa kansalaistoiminnalle on ominaista siirtyminen yhteis-kunnallisuudesta henkilökohtaisiin sekä pitkäjänteisistä projektimaisiin vaikuttamistapoihin ja kampanjoihin. Kansalaistoiminta organisoituu usein verkossa ja verkostoissa. Sille on tyypillistä performatiivinen, elämykselli-nen ja julkisuushakuinen toiminta. Kohteena ovat yhteiskunnallisten raken-teiden ja hallinnon sijaan usein henkilökohtainen elämänpiiri ja mediajul-

kisuus. Toiminta on samaan aikaan paikallista ja kansainvälistä.Epämuodollisen kansalaistoiminnan korostuminen asettaa Luonnonsuo-

jeluliitolle useita haasteita, mutta toisaalta luo myös hienoja mahdollisuuk-sia. Keskeisenä haasteena on perinteisen yhteiskunnallisen järjestötoimin-nan kiinnostavuuden hiipuminen. Vapaamuotoisissa verkostoissa valta ja vastuu eivät välttämättä kohtaa ja toiminnan konkreettisia tuloksia voi olla vaikea mitata lyhytaikaisten projektien tai kampanjoiden kontekstissa.

Toisaalta epämuodollisen kansalaistoiminnan ja verkko-osallistumisen lisääntyessä yksilöiden vaikutusmahdollisuudet paranevat. Ei tarvita vahvo-ja järjestörakenteita turvaamaan osallistumismahdollisuuksia, vaan kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja perustaa erilaisia vapaamuotoisia liikkeitä tai kampanjoita. Yksilöillä on enemmän matalan kynnyksen tarttumapintoja tulla mukaan vaikuttamistyöhön. Verkkoyhtei-söjen keräämät valtavat käyttäjämäärät tarjoavat parhaimmillaan hienon potentiaalin ihmisten mobilisaatiolle. Samalla korostuvat tasa-arvoiset, lä-pinäkyvät ja moninaiset vaikutuskeinot.

Liiton rakenteet kaipaavat ajan mukaista uudistamista. Piirien ja paikal-lisyhdistysten tulevaisuutta kannattaa pohtia. Erilaisia vähemmän muodol-lisia matalan kynnyksen osallistumispaikkoja tulee luoda lisää esimerkiksi verkostojen ja kampanjoiden muodossa.

Leo Stranius

Kaksi Suomen luonnon-suojelululiiton aktiivia pohtivat järjestötoimin-nan tulevaisuuden nä-kymiä. Hannu Karvonen toimii Luonnonsuojelu-liiton viestintävaliokun-nan puheenjohtajana ja Oulun luonnonsuo-jeluyhdistyksen aktiivi-na. Leo Stranius toimii liiton ilmastovastaavana ja Uudenmaan ympä-ristönsuojelupiirin pu-heenjohtajana sekä tutkii yhteiskunnallisia liikkeitä Tampereen yliopistossa.

SLL:n tulevaisuustyö

Suomen luonnonsuojeluliitos-sa ollaan käynnistämässä tule-vaisuustyötä, jossa pohditaan liiton pitkän aikavälin tavoittei-ta. Tarkoituksena on saada työ päätökseen liittokokouksessa keväällä 2010.

Jäsenet ovat kansalaisjärjes-tön toiminnan perusta. Siten myös tulevaisuuden visiointi ja uusien tavoitteiden asettami-nen lähtevät toimivien jäsen-ten unelmista ja ideoista.

Tässä on kahden aktiivisen jäsenen ajatuksia tulevaisuu-den Luonnonsuojeluliitosta ja toimintaympäristöstä. Myös sinulla on tilaisuus osallistua liiton tulevaisuustyöhön joko kirjoittamalla jäsenlehteen tai osallistumalla sähköpostikes-kusteluun.

Millaisessa järjestössä sinä haluaisit toimia tulevaisuu-dessa? Millainen on unelmasi luontoa kunniottavasta yhteis-kunnasta? Seuraavassa leh-dessä kerromme lisää asiasta ja avaamme liiton kotisivujen yhteyteen tulevaisuussivut.

Palstalla visaisiiin kysymyksiin haetaan vastausta eri suunnilta. Ehdota aihetta! luonnonsuojelija@sll.fi

Yhteisöllisyys palaa takaisin!

Koiran ulkoiluttaja nauttii metsän aamutunnelmasta, luontoharrastaja sy-ventyy eliöihin, rakastuu harrastukseensa ja sen kohteeseen. Luontoyhteys on ihmisille yhteistä, ja me tunnistamme sen toisissamme. Maailma viher-tää, ja luonnonsuojelu on arkipäivää. Mikä saa koiranpissattajan tai luon-toharrastajan ryhtymään luonnonsuojelijaksi?

Tieto luonnon tilasta ja uhista on ainesta, jolla voimme perustella näke-myksiämme, mutta pelkästään se ei saa ihmisiä liittymään suojeluyhteisöön ja toimimaan siinä. Avoin ja itsensä mielenkiintoisesti esittelevä yhteisö sen sijaan houkuttelee tutustumaan ja astumaan matalan kynnyksen yli perem-mälle. Ja niin kuin luonnossa, myös luonnonsuojelijoiden hyvässä, innos-tavassa yhteisössä voi nähdä kasvun ihmeen: uuden jäsenen tietoisuuden kasvun mitättömästä alusta vähä vähältä yhä syvempään ymmärrykseen ja aktiiviseen toimintaan.

Tulevaisuuden luonnonsuojeluyhteisö on avoin, luokseen houkutteleva ja hyväksyvä sekä ennen kaikkea keskusteleva. Kommunikaatio on yhteisön ve-renkierto ja hermosto. Hyvä suojeluyhteisö on kommunikaatioverkko, jossa viestit ovat tiedostetusti paljon enemmän kuin suojeluasiaa ja -osaamista. Se on huolenpitoa yhteisöstä ja jäsenistä. Keskusteleva ja huolehtiva yhteisö näyt-täytyy ulkopuolisille helposti lähestyttävänä ja houkuttelevana. Yhteisömuo-dollisuuksien painottaminen sen sijaan kielii kommunikaatio- ja huolenpitova-

jeesta. Aito kommunikaatio on luovaa yhteisöllisyyttä, joka kaihtaa muotoja.Meidän on hyvä valmistautua yhteisöllisyyden paluuseen. Se tulee takaisin

hyökynä kuin Muumilaakson pyrstötähteä pelästynyt meri ja me saamme pal-jon uusia kavereita, jos olemme valmiina vastaanottamaan heidät.

Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä? Torstaina me Oulun luonnonsuoje-luyhdistyksen aktiivitoimijat opettelemme vaikuttavaa kirjoittamista opin-topiirissä ja tästä viikon kuluttua suunnittelimme tulevaa toimintaa. Keski-viikkona kokoonnumme Sanginjoen suojelua edistämään ja samanaikaisesti toisessa paikassa Mahdollisuuksien Toria suunnittelemaan. Seuraavalla viikol-la kokoamme Ostravaan menevää valokuvanäyttelyä. Viikonloppuna viemme ihmisiä Retkikerhomme retkelle. Soittelemme, chattailemme ja skypetämme keskenämme. Yhdistyksemme kaksi puhelinta helpottavat yhteydenpitoa, kun kaikkia puhelinkuluja ei tarvitse maksaa itse. Pidämme pian toisen tämän vuoden kahdesta hallituksen kokouksesta, edellisen toimintavuoden läpikäyn-tiä ja tämän vuoden vuosikokouksen koollekutsumista varten.

Hannu Karvonen

Ei tarvita vahvoja järjestörakenteita turvaamaan osallistumismahdollisuuk-sia vaan kaikilla on mahdollisuus perustaa erilaisia vapaamuotoisia liikkeitä tai kampanjoita.Tulevaisuuden luonnonsuojelu-

yhteisö on avoin, luokseen houkutteleva ja hyväksyvä sekä ennen kaikkea keskusteleva.

toimittanut Liisa Hulkko

Tarja Ketola

19luonnonsuojelija 1/2009

Palautetta metaani-taloudesta

luin kiinnostuneena Heikki Simolan kirjoitussarjan viidennen osan aurinkoenergian mahdolli-suuksista (Luonnonsuojelija 06/08). Siinä esitetään metaanin käyttämis-tä energian kuljettamiseen.

Minusta tuntuu, että metanoli voisi olla metaania parempi liiken-nepolttoaine. Metaanihan nestey-tyy vasta hyvin suuressa paineessa ja vaatii siksi erittäin tukevan säi-liön. Metanoli on huomattavasti helpompi säilyttää, sillä se on nes-temäistä.

Molemmat polttoaineet sopivat bensiinimoottoreihin sellaisenaan.Kaasumainen metaani vaatii vain erilaisen polttoainesäiliön.

Kaasukäyttöiset henkilöautot ei-vät kuitenkaan usein kulje metaa-nilla vaan propaanin ja butaanin seoksella (saksaksi Autogas), joka nesteytyy jo 8 ilmakehän paineessa. Nestemäisenä polttoainetta mahtuu säiliöön enemmän kuin kaasumais-ta metaania, ja säiliö voidaan pie-nehkön paineensa vuoksi rakentaa paljon kevyemmäksi kuin metaanisäiliö.

Aurinkoenergialla voisi tuottaa paitsi metaania myös metanolia.Metanoli käy niin bensiinin ( ja es-teröitynä dieselöljyn) jatkeeksi kuin polttokennoihin tuottamaan säh-köä ja lämpöä esimerkiksi asuntoi-hin ja sähköautoihin. Fossiilisten polttoaineiden korvaamista meta-nolilla on esittänyt kemian Nobel-palkinnon saaja George A. Olah jo vuonna 2005. (http://en.wikipedia.org/wiki/Methanol_economy)

Vaikka polttoaineongelma ratke-aisikin, minun perheeseeni ei autoa tule. Päinvastoin kuin moottoriajo-neuvot, polkupyörä voi kuljettaa painoonsa nähden moninkertaisen kuorman sivulaukuissa, peräkärrys-sä ja tavaratelineellä, eikä se vaadi leveitä väyliä, meluesteitä, suuria pysäköintialueita ja käyttäjilleen kuntosaleja. Pitkät matkat taitam-me junalla tai linja-autolla.

Marko MäkeläTekniikan tohtori

Milloin auto poiste-taan käytöstä?

professori jyri seppÄlÄ (SYKE) antoi viime kesäkuussa lehdistöl-le tiedotteen, jossa tuomittiin au-tolla ajaminen 150 000 kilometrin jälkeen:

"Ympäristökeskuksen mukaan auton käytöstä syntyvät kasvihuo-nekaasupäästöt voivat olla jopa 90 prosenttia ajoneuvon kaikista pääs-töistä, kun sillä ajetaan 200 000 ki-lometriä. Parempi on, että 150 000 kilometrin jälkeen auto vaikkapa ruostuu pois käyttämättömänä, Jyri Seppälä kuvaili."

Tästä lausunnosta näkee, kuin-ka vaikeaa päästölaskelman teko voi olla. Vuonna 2004 Worldwatch-instituutin julkaisemassa kirjassa Maailman tila 2004, teemana kulutus sanotaan sivulla 62: "Autoon liitty-vä kokonaisenergian kulutus saat-taa olla 50–63 prosenttia suurempi kuin välitön polttoaineen kulutus sen elinkaaren aikana" (10 riviä läh-teitä sivulla 261).

Itse ajattelen maatiaisjärjellä: jos auton ostohinta on verottomana 23 000 euroa ja se kuluttaa 200 000 kilometrillä polttoainetta verot-tomana 7300 eurolla, kumpi osio mahtaa jättää maapalloon suu-remman ekologisen jalanjäljen? Worldwatch ja minä olemme siis sitä mieltä, että auton kokonaisja-lanjäljestä valmistuksen osuus voi olla jopa 75 prosenttia, jos autolla ajetaan vain 200 000 km. Siinä on melkoinen ero Seppälän esittämään 10 prosenttiin verrattuna. Ketä us-koa?

Omat teesini autolla ajosta ovat:1. Parasta on jokainen auto, joka

jätetään rakentamatta.2. Toiseksi parasta on jokainen

kilometri, joka jäte-

tään ajamatta.3. Kolmanneksi parasta on jo-

kainen kilometri, joka ajetaan jul-kisilla kulkuvälineillä oman auton sijasta.

4. Neljänneksi parasta on jokai-nen kilometri, joka ajetaan niin vä-hän polttoainetta kuluttaen kuin mahdollista.

5. Viidenneksi parasta on jokai-nen kilometri, joka ajetaan vähäja-lanjälkisillä ei-fossiilisilla poltto-aineilla.

Lyhyet matkat kävelen tai pyöräi-len ja maantieajossa pyrin siihen, ettei minun koskaan tarvitsisi ajaa yli 80 km/h tuntinopeutta, sillä jo-kaisen auton taloudellisin ajonope-us on välillä 50–60 km/h.

Dieseliin vaihdan heti, kun ny-kyistä vähän ajavaa rankaisevaa dieselveroa muutetaan. Biopoltto-aineisiin siirryn, kun joku osoittaa, ettei se ole pois kenenkään ruoka-pöydästä eikä aiheuta luontovauri-oita. Hybridiä ei kenenkään pelkkää maantieajoa ajavan kannata ostaa sillä hybridiauton rakentamises-sa on aivan valtavan suuri ekolo-ginen jalanjälki. Minulla on auto, jollaisella monet ovat ajaneet mil-joona kilometriä. Miksi en pyrkisi samaan, kun keskikulutuskin on alle 8 l/km?

Pauli SumanenHyvinkää

Lisää ruokakeskus-telua

Hälyä nostattanut ruokateema sai ottamaan kantaa. Kannatan kasvis-ruuan lisäämistä jokaisen ruoka-valioon ja lihatuotteiden määrän huomattavaan vähentämiseen, jo

terveydenkin takia. Nyt syömme lihaa liikaa.

Samoin kannatan lähiruuan ja luomuruuan määrän huomattavaa lisäämistä jokaisen ostoskoriin. Sil-lä turvataan suomalainen ruuan-tuotanto ja suomalaisen maaseu-dun elinkelpoisuus jatkossakin.

Lisäksi omaehtoinen toiminta ruuan hankkimiseksi muun muassa aarimaan tai siirtolapalstan vuok-raaminen ja ruuan kasvattaminen, marjojen, sienten ja yrttien kerää-minen luonnosta sekä näiden säi-löntä ja niin edelleen. Tällöin kan-nattaa opetella tarkoin mitä, mistä ja milloin kannattaa ottaa talteen ja kuinka säilöä. Apua saa vaikka-pa Marttaliiton kautta, Hyötykas-viyhdistykseltä jne.

Kotimainen sisävesien (luonnon)kala on terveellistä ja edullista, jos siis itse hankit kalat, muutoin se on valitettavasti sikamaisen kallista ja hankalasti saatavilla!

Vegaaniksi en ryhtyisi, mutta en estä muita niin tekemästä. Soijan käyttöä en suosittelisi, sen tosiasian takia, että soijankin kasvatus tuho-aa sademetsiä! Ja nykyisestä soijan tuotannosta jo huomattavan suuri määrä on GMO-saastunutta.

Haluaisinkin kiitellä Liisa Kuu-sipaloa ( Luonnonsuojelija 02/08 ) järjen äänen esille tuonnista! Luon-nonsuojeluliiton on otettava ehdot-tomasti kielteinen kanta GMO-ruu-an suhteen. Koska riippumatonta tietoa ei ole riittävästi ottaa muun-laista kantaa. Liitto ei voi vain olla hiljaa niin kuin se nyt tekee. GMO-ruuasta hyötyvät vain uusliberaa-lit yritykset, luonnon, ihmisten ja eläinten kustannuksella.

Ja mitä Leo Straniuksen suosi-tukseen hyvästä vegaanikeittokir-jasta tulee.. Olen tutustunut Härkä-papua sarvista -kirjaan, eikä se ole sopiva aloittelevalle kasvissyöjälle tai kasvissyöntiä lisääville henki-löille. Sopivampi vaihtoehto on klassikko: Vegaanin Kasviskeittokirja (Muukkonen&Särkisalo). Keitto-kirjoja ovat kirjastot täynnä! Ruu-ankin suhteen pätee sääntö: kaikkea sopivasti niin ei tule ähky!

Sini KirkeläMikkeli

Lähetä mielipiteesi osoitteeseen: luonnonsuojelija@sll.fi (Viestin max pituus 2000 merkkiä)

LukijoiltakuVitus Max Liimatainen

20 luonnonsuojelija 1/2009

tapaHtumat

norpan menot

Tilaa Luonnonsuojeluliiton tiedotteet sähköpostiisi!

www.sll.fi/tiedotus

KYMENLAAKSON LUONTOKUVA 2009 - KILPAILUKymenlaakson luonnonsuojelupiiri järjestää jo kolmannen kerran Kymenlaakson Luontokuva -kilpailun. Luontokuva-kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005.

Kilpailusarjoja on kolme. Aikuiset voivat kilpailla A1-sar-jassa ottamalla kuvan todennettavasta Kymenlaakson maise-masta tai näkymästä ja A2 - sarjassa Kymenlaaksossa otetulla muulla luontokuvalla. Lisäksi alle 15-vuotiaille lapsille on oma luontokuvasarja.

Kolme parasta kuvaa kummastakin sarjasta palkitaan. Tuomaristo valitsee yhden A1 -- sarjassa palkituista kuvista Kymenlaakson Luontokuvaksi 2009. Tuomaristo jakaa myös erikoispalkinnon parhaasta suo-aiheisesta kuvasta. Lisäk-si tuomaristo voi jakaa kunniamainintoja harkintansa mu-kaan.

Kilpailu on avoin, ja siihen voivat osallistua kaikki Suo-messa asuvat henkilöt Kymenlaakson alueella otetuilla luon-tokuvilla. Kuvien viimeinen postituspäivä on 15.9.2009. Palkintojen jako ja parhaiden kuvien esittely järjestetään Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin perinteisessä luonto-kuvaillassa marraskuussa 2009. Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat julkaistaan Kymenlaakson Luonto 2010-vuosi-julkaisussa.

Tarkempia ohjeita ja lisätietoa saa piirin sivuilta: www.sll.fi/kymenlaakso tai Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin toi-mistosta, puh. (05) 371 0301, kymenlaakso@sll.fi.

ETELÄ-HÄMEEtelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri:❋ Piirin kevätkokous la 21.3. klo 12–16 Forssan Luonnonhistoriallisen Museon luentosalissa. Kokousasioiden jälkeen FT Heli Jutila esitelmöi aiheesta ”Ilmas-tonmuutoksen vaikutus kasvillisuuteen ja eläimistöön Suomessa”. Samassa raken-nuksessa sijaitsee kahvila, jossa kokous-väki voi käydä virkistäytymässä tauon ai-kana. Tervetuloa!

❋ Etelä-Hämeen luonto 2009 valmisteil-la. Jos olet kiinnostunut kirjoittamaan leh-teen ota yhteyttä piirin pj. Heli Jutilaan, p. 050–544 2005 tai Anneli Jussilaan, ete-la.hame@sll.fi tai p. 050–576 8953.

Asikkalan luonnonystävät:❋ Kirjailijatapaaminen ke 11.2. klo 18 Päijännetalolla, Vääksyssä. Vieraana kir-jailija Erkki Norell. Teemalla muutoksia luonnossa.

❋ Tulossa olevien muiden tilaisuuksien ajankohdat tarkentuvat myöhemmin. Tiedotamme toiminnastamme mm. si-vuillamme www.sll.fi/paijat-hame/asik-kala, Yhteystiedot: pj. Tuula Wikström, p. 045–110 8705, asikkalanluonnonysta-vat@gmail.com. Huom! Voit saada tie-toa myös sähköpostitse,ilmoita, jos halu-at postituslistalle!

Janakkalan luonto ja ympäristö:❋ Ystävänpäivän työpajatapahtuma la 14.2. Teemana: Mitä kaikkea kotoa löy-tyvistä erillaisista kierrätysmateriaaleista voikaan tehdä. Aloitamme klo 9 Kiipulan ammattioppilaitoksen Toimintatuvalla, ohjaajana Ulla Lahtinen. Osallistumis-maksu on 10 e. Tarkemmat tiedot ja oh-jeet saat ilmoittautuessasi Raisalle iltaisin, p. 050-516 8901. Toimi nopeasti, mukaan mahtuu 10 kierrättäjää.

❋ Sääntömääräinen vuosikokous su 22.2. klo 14 alkaen Janakkala Ladun majal-la. Kahvitarjoilua, retkikuvien katselua ja sauna. Tervetuloa.

❋ Kevään yleisöretki su 26.4. Retki on kai-kille avoin ja kohteena on Nuuksion kan-sallispuisto Vihdissä. Oppaana Susanna Pitkänen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Raimo Roseniukselle, p. 040-764 9990 tai r.k.rosenius@virpi.net ti 31.3. mennessä.

❋ Perinteinen kesäretki Saaristomerelle Seilin saareen pe–su 12.–14.6. Ilmoit-tautumiset ja tiedustelut Ari Lehtinen, p. 0400–599 623.

❋ Laurinmäen luontopolun ja Räikälän muinaismuistoalueen kunnostustalkoot kesäkuussa. Lisätietoja Ari Lehtiseltä, p. 0400–599 623.

ETELÄ-KARJALAImatran seudun luonnonsuojeluyh-distys:

❋ Pöllöretki pe 27.2. Kokoontuminen klo 18 Imatran Rajapatsaan Nesteelle, josta suuntaamme kimppakyydein lähiseudun pelto- ja metsämaisemiin. Kuunteluretki päättyy noin klo 20 Kurkisuolle Ollinma-jalle, jossa mahdollisuus makkaranpais-toon. Paikalla on myös kattava kokoelma täytettyjä pöllöjä.

❋ Kuvailta ja kevätvuosikokous ti 10.3. Pertti Siilahti kertoo rajan taakse jääneen Karjalan ja Laatokan luonnosta Imatran pääkirjastolla klo 17.30 alkaen. Esityksen jälkeen (noin klo 18.30) on yhdistyksen sääntömääräinen kevätvuosikokous, jossa käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintaker-tomus vuodelta 2008.

❋ Vuoksen linturetki su 15.3. Kokoontumi-nen urheilutalon pysäköintipaikalle klo 9, josta patikoidaan Vuoksen rantamille. Retki sopii erinomaisesti lapsiperheille! Retki py-ritään järjestämään yhteistyössä Etelä-Karja-lan lintutieteellisen yhdistyksen (EKLY) kans-sa. Retken kesto on noin kolme tuntia.

KESKI-SUOMIKeski-Suomen luonnonsuojelupiiri ja Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistys:

❋ Kevätkokoukset ma 23.3. klo 17 alkaen Jyväskylän kaupunginkirjaston pienem-mässä luentosalissa. Aluksi Jyväskylän yhdistyksen, ja noin klo 17.30 luonnon-suojelupiirin kokous. Esillä sääntömääräi-set asiat, kuten toimintakertomus 2008 ja tilinpäätös.❋ Evoluutio nyt – 200 vuotta Darwinin syntymästä -yleisötilaisuus alkaa samas-sa paikassa klo 18.15. Otsikosta täsmen-tyvästä aiheesta kertoo luonnontieteilijä, emeritusprofessori Anto Leikola. Terve-tuloa!

Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistys:

❋ Kasvikerho ja JYSLY järjestävät yhteis-työssä ke 11.2. jäkäläillan Keski-Suomen luontomuseon kokoustilassa alkaen klo 18 Vesilinna, Ihantolantie 5. Jäkälätut-kija Heini Hyvärinen kertoo naavoista, lu-poista ja muista riippuvista makrojäkälistä. Epifyyttijäkälät ovat luonnonsuojelullises-ti merkittävä ryhmä, johon kuuluu useita uhanalaisia lajeja ja vanhojen metsien in-dikaattorilajeja. Lisätietoja: biologi Johan-na Hallman, p. 040–767 0719, 020 490 5888, johanna.hallman@ymparisto.fi.

❋ Pöllöretkelle kimppakyydein. Retkelle lähdetään sopivalla säällä joko pe 13.3. tai la 14.3. tai seuraavana viikonloppuna pe 20.3. tai la 21.3. Lähtö Jyväskylän ti-lausajolaiturin liepeiltä Harjukadulta klo 20. Tarkemmat tiedot: Hannu Laakkonen, p. 050–355 9674. Ilmoittautumiset Han-nulle viimeistään to 12.3. Yhteydenotot mieluiten iltaisin.

KYMENLAAKSOKymenlaakson luonnonsuojelupiiri:❋ Kymenlaakson piiripäivä la 14.2. klo 12 Karhulan Latumajalla Pernoonkos-ken rannalla. Yhdessäoloa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista. Lounas ja kah-vitarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Luontotoimistolle, p. (05) 371 0301, ky-menlaakso@sll.fi. Tervetuloa!❋ Piirin kevätkokous ti 31.3. klo 18. Paikka tarkentuu lähiaikoina. Ilmoitetaan maa-kuntalehdissä, piirin tiedotteessa sekä ko-tisivulla. Tervetuloa!

❋ Käsityö ja taitopäivä la 4.4. klo 11–15 Kouvolan museokorttelissa. Vaahterata-lon Luontopuoti on avoinna. Pihalla mm. värjätään lankoja kasviväreillä. Tarkem-mat tiedot päivän tapahtumasta löytyvät www.sll.fi/kymenlaakso sekä paikallisista lehdistä.❋ Luonto- ja ympäristöviikko kir-jastoissa viikolla 17 (20.–26.4.). Viik-ko on yhte inen Nuukuusvi ikon kanssa, jonka teemana on kulutuselekt-roniikka ja kaivostoiminta. Piiri ja pai-kallisyhdistykset ovat esillä kirjastoissa. ❋ Perinteinen Arktika-retki la 16.5. Ulko-Tammioon! Lisätietoja Luontotoimistolta, p. (05) 371 0301 ja www.sll.fi/kymenlaak-so. Järjestäjinä ovat Meri-Kymen Luonto ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. ❋ Piirin suo-aiheinen vuosijulkai-su Kymenlaakson Luonto ilmestyy ke-väällä ja postitetaan kaikille jäsenille! ❋ Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin Luontotoimisto ja Puoti ovat avoinna ti–pe klo 10–15. Puodista saa mm. luonnonsuojelupiirin uusimpia Ky-menlaakson Luonto- ja Mustaviiri-jul-kaisuja sekä monenlaisia luonnonys-tävälle sopivia tuotteita. Tervetuloa! ❋ Kymenlaakson Luontokuva –kilpailu, ks. ilmoitus s. 21. Tarkempia ohjeita ja li-sätietoa saa piirin sivuilta: www.sll.fi/ky-menlaakso.

Pohjois-Kymen Luonto:❋ Helmikuun jäsenilta ti 10.2. klo 18

Vaahteratalon luontotoimistolla Kouvo-lassa.

❋ Kevätkokous ti 10.3. klo 18 Vaahterata-lon luontotoimistolla.

❋ Linnunpönttötalkoot la 4.4. klo 10 al-kaen Pekka Raukon luona osoitteessa Korventie 68.

PIRKANMAAPirkanmaan luonnonsuojelupiiri: ❋ Piirin kevätkokous to 26.3. Tampe-reella kirjastotalo Metson luentosalissa 4 klo 18. Aloitamme kahvilla kirjaston kah-vilassa toinen krs. klo 17.30.

❋ Linturetki Poriin ja lähiympäristön kohteille la 2.5. Lähtö klo 8 Keskustoril-ta Vanhan kirkon turistipysäkiltä. Mukaan eväät ja lämmin vaatetus. Oppaana Pe-ter Uppstu. Hinta liiton jäseniltä 25 e ja muilta 30 e. Ilmoittaudu piirin toimistoon, p. 040–515 4557 tai (03) 213 1317 tai pir-kanmaa@sll.fi. Järjestetään yhdessä OK-keskuksen kanssa. Tervetuloa!

❋ Talkooleiri Seitsemisen kansallispuis-tossa to–la 25.6.–4.7. piirin 40-vuotis- ja Koveron kruununtorpan 150-vuotisjuhli-en merkeissä. Poltamme tervaa, teemme mm. pärekattoa ja riukuaitaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaija Helle, p. 040– 515 4557 tai kaija.helle@sll.fi.

Pirkkalan ympäristöyhdistys:❋ Kevätkokous ma 16.2. klo 18.30 Ho-peakellossa.

Tampereen ympäristönsuojeluyhdis-tys:

❋ Tampereen seudun luonto -lehti etsii innostuneita kirjoittajia, kuvaajia sekä ku-vittajia. ks. ilmoitus s. 20.

❋ Kevätkokous ke 25.3. klo 18 kirjastota-lo Metsossa (henkilökunnan luentosali). Tysy tarjoaa kokouseväät. Lisätietoja ko-kouksen jälkeisestä ohjelmasta ja muis-ta ajankohtaisista asioista yhdistyksen internet-sivuilta: www.sll.fi/pirkanmaa/yhdistykset/tampere Tervetuloa mukaan toimintaan!

POHJANMAAPohjanmaan luonnonsuojelupiiri:❋ Piirin ja Suupohjan ympäristöseuran Koskikararetki la 28.2 klo 13-16, Kauha-joella. Lisätietoja p. 0400–28 749, poh-janmaa@sll.fi tai www.sll.fi/pohjanmaa. ❋ Piirin ja Suupohjan ympäristö-seuran Pöllöretki pe 6.3 klo 18–(23), Kauhajoella. Tarkemmat tiedot ja il-moittautumiset to 5.3 mennessä piiri-sihteerille, p. 0400–728 749, pohjan-maa@sll.fi tai www.sll.fi/pohjanmaa.

❋ Etelä-Suomen metsien monimuo-toisuusohjelma METSO -seminaari ke 11.3. klo 9–15. Paikkana Seinäjoki –sali (Keskustie 34, 60100 Seinäjoki). Laaja ja laadukas keskustelutilaisuus alueellisen metsiensuojeluohjelman käynnistämi-seksi. Ilmoittautumiset pe. 6.3 mennes-sä piirisihteerille pohjanmaa@sll.fi tai p. 0400–728 749. Lisätietoja ja seminaa-riohjelma: www.sll.fi/pohjanmaa/metso.

❋ Pohjanmaan piirin kevätkokous su 22.3. klo 13–16 Ähtärissä, Gaija-hostellilla, osoit-teessa Kaijantie 283, 63700 Ähtäri. Innofor Oy:n Marko Mäkinen puhuu kestävästä metsätaloudesta. Lisätietoa www.sll.fi/pohjanmaa tai piirisihteeriltä, p. 0400–728 749, pohjanmaa@sll.fi. Tervetuloa!

POHJOIS-POHJANMAAKempeleen-Oulunsalon luonnonsuo-jeluyhdistys:

❋ Vuosikokous ti 17.2. klo 18.30 Kempe-leen yläasteen biologian luokassa.

❋ Hiihtoretki Oulunsalon Varjakan edus-tan jäälle ja saariin laskiaissunnuntaina 22.2. Lähtö Varjakan vierasvenesatamas-

Lehti on Tampereen ympäristön-suojeluyhdistyksen jäsenlehti,

joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Jos tunnet, että lehden tekeminen voisi olla sinun tapasi

osallistua, ota yhteyttä! Myös juttuideat ovat tervetulleita. outi.tehomaa@gmail.com,

p. 040-7198735.

tampereen seudun luonto -leHti etsii innostuneita kirjoittajia, kuVaajia sekÄ kuVittajia

21luonnonsuojelija 1/2009norpan menot

tapaHtumat

Varsinais-Suomen

luonnosuojelupiirin

talkooleirit

Saaristomeren kansallispuis-ton perinnemaisemissa järjes-tetään jo perinteeksi muo-dostuneet hoitotalkooleirit keväällä ja kesällä. Talkootyö-nä karsitaan, raivataan, kulo-tetaan ja niitetään umpeen-kasvaneita entisiä laitumia ym. perinnemaisemia. Töiden lomassa leireillä ihaillaan saa-ristoluontoa, ja korvaukseksi annetaan täysihoito (kaikki ateriat, majoitus joko teltoissa tai mökeissä). Leirien ajan-kohdat ja paikat: Houtskäri, Jungfruskär to–su 30.4.–3.5., Iniö, Salmis pe–su 8.–10.5. ja Houtskäri, Jungfruskär la–pe 11.7.–17.7. Lisätietoja ja ilmoit-tautumiset: p. (02) 2355 255 tai sllturku@netti.fi

Ekologiset yhteydet 5 -seminaari

Helsingissä

tiistaina 3.3. klo 9–13 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6).

Ilmastonmuutos korostaa ekologisten yhteyksien merkitystä. Miten haastee-seen vastataan meillä ja muualla, kuten EU:ssa ja kaavoituksessa? Mitä tehdä jos ekoyhteydet eivät toimi ja eläimiä loukkaantuu liikenteessä? Tätä pohdi-taan Ekologiset yhteydet 5 -seminaarissa Helsingissä 3. maaliskuuta 2009.

Seminaarin ohjelma on osoitteessa www.sll.fi/jasensivut/tapahtumat/ekr5. Puhujavieraina tutkija Heini Kujala (HY), tutkija Marianne Kettunen (Institute for European Environmental Policy, IEEP), luonnonsuoje-luvalvoja Pekka Salminen (YM), FT, tutkija Vesa Yli-Pelkonen (HY), Riistapäällikkö Reijo Orava (Uudenmaan riistanhoitopiiri) sekä Markku Alanko (SEY). Seminaarin puheenjohtajana toimii Suomen luonnon-suojeluliiton puheenjohtaja, FT Risto Sulkava.

Ilmoittautumiset pe 20.2. mennessä: topi.filppula@sll.fi tai p. (09) 228 08 224. Tervetuloa! Seminaarin järjestävät Uudenmaan ympäristön-suojelupiiri, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Eläinsuojeluyh-distysten Liitto SEY sekä Uudenmaan riistanhoitopiiri.

Seminaari: miten käy ympäristöhallin-

non ja yleisen edun ALKU-hankkeessa?

torstaina 5.3. klo 13–15, Sali C2, Joensuun yliopistossa.

Aluehallinnon uudistushankkeessa (ALKU) ympäristökeskukset yh-distetään osaksi elinkeinokeskuksia. Tilaisuudessa arvioidaan eri näkökulmista, mitä tämä tarkoittaa ympäristöhallinnon nykyisille tehtäville ja yleisten etujen valvonnalle. Häviääkö ympäristöhallin-non riippumattomuus, vähennetäänkö henkilöstöä, heikentyykö ympäristön- ja luonnonsuojelun taso Suomessa?

Aiheesta alustavat:-varapuheenjohtaja Tuire Laurinolli, Suomen luonnonsuojeluliitto- johtaja Marketta Ahtiainen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus- tutkija, HTM, FM Hilkka Heinonen, Joensuun yliopisto- tilaisuuden puheenjohtajana toimii prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumis-ta. Tilaisuuden järjestävät Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Joensuun yliopiston ympäristöoikeus-oppiaine.

Dokumentti ja ydin-

voimakeskustelu

lauantaina 28.2. klo 15 Porvoossa Iriksen Armi- salissa (Aleksanterin-katu 20) . Vapaa pääsy.

Sari Orkomiehen itäuusmaalaisten taistelusta uraanikaivosuhkaa vas-taan kertova dokumentti Valtaus-alue 32. Elokuva kestää puoli tuntia. Esityksen jälkeen on keskusteluti-laisuus, jossa pohditaan ydinvoi-makysymyksiä.

Keskustelun vetäjänä toimii Petteri Saario. Tilaisuuden järjestää Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäris-tönsuojeluyhdistys.

Lisätietoja: Sari Orkomies, p. 050– 377 1292 tai Petteri Saario, p. 0400–705 524.

Löydä luonto läheltäsi -retkiä jopa 18 paikkakunnalla!

Vuonna 2009 Löydä luonto läheltäsi -retket laajenevat 13 uudel-le paikkakunnalle. Retkiä järjestetään tänä vuonna Helsingissä, Hollolassa, Joen-suussa, Jyväskylässä, Kirkkonummella, Kotkassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Raumalla, Rovaniemellä, Saarijär-vellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Vihdissä ja todennäköisesti myös Kainuussa. Yhteensä yli 50 retkellä tutustutaan paikkakunnalta valit-tuun, kiinnostavaan lähiluontokohteeseen, ja nostetaan esiin lähiluonnon merkitystä. Retket toteutetaan huhti-syyskuun aikana.

www.sll.fi/lahiluontoretket

ta klo 10. Oppaina Markku Paso ja Heini Hyvärinen. Ilmoittautumiset ja tieduste-lut: Markku, p. 040–576 5349 tai Heini, p. 040–700 7152.

❋ Pöllöretki viikolla 11. Oppaana toi-mii Markku Paso, joka ottaa vastaan il-moittautumisia, p. 040–576 5349. Ret-ken tarkka ajankohta riippuu säistä ja se sovitaan ilmoittautuneiden kesken. ❋ Yhdistys osallistuu Luonto- ja ympä-ristöviikkoon kirjastoissa viikolla 17 (20.-26.4.). Viikko on yhtä aikaa Nuukuusviikon kanssa, jonka teemana on kulutuselektro-niikka ja kaivostoiminta.

❋ Tarkempia tietoja yhdistyksen toimin-nasta ja tapahtumista nettisivuilta: www.sll.fi/yhdistykset/kempele-oulunsalo. Yhdistyksen yhteystiedot: pj Heini Hyvä-rinen: heihyv@utu.fi, p. 040–700 7152.

Oulun luonnonsuojeluyhdistys:❋ Luontoretkiä-Helmikuussa: eläinten jälkiretki, askar-

telupajujen keruuta la 14.2., talviretki su 22.2., perinneruoan valmistusta, made-pilkki, pöllöretki, linturetki, sunnuntai-sin klo 18 sukankudontaa Meriheinässä. - Maaliskuussa: hiihtoretki kuutamolla, Rokua la–su 7.–8.3., pöllöretki, tähtiretki ❋ Katso tarkempi ohjelma ja lisätieto-ja: www.sll.fi/olsy/retket/retket_08/syksy_08.html ja www.sll.fi/olsy/retki.html, p. 045-639 5311 tai olsy@sll.fi.

❋ Kestävä yhdyskuntarakenne –kampan-ja, katso: www.sll.fi/yhdistykset/olsy/yh-dyskunta.html

❋ Tietoa OLSYn retkistä ja toiminnasta OLSYn info-pisteistä: K-supermarketit, K-rauta Välivainio, pääkirjasto, yliopiston keskusaula, Robert's Coffee, Vassuska

POHJOIS-SAVOPohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ja Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistys:

❋ Piiri tiedottaa tapahtumistaan koti-sivuillaan www.sll.fi/pohjois-savo. Tietoja toiminnasta ja kevätvuosikokouksesta on myös paikallisyhdistyskirjeessä, joka posti-tetaan yhdistyksille helmikuun aikana.

❋ KLYYn kevätvuosikokous ma 9.3. klo 18 Kuopion museon kokous-huoneessa , Kauppakatu 23. Sään-tömääräisten asioiden lisäksi aihee-na KLYY:n taidekokoelmat. Tervetuloa! ❋ KLYY:n jaostojen, Sieniseuran ja Kui-kan tapahtumista saat tietoja heidän omilta kotisivuiltaan. Katso www.sll.fi/pohjois-savo/klyy. Tapahtumista ilmoi-tetaan myös KLYY1/09-tiedotteessa, joka ilmestyy helmikuun lopulla.

Varkauden Luonnonystävät:❋ Varkauden luonnonystävien vuosiko-kous ke 18.2. klo 18 Op:n kerhohuoneella Päiviönsaaressa, käynti Kotipizzan vierestä

sisäpihalle. Kahvitarjoilu, tervetuloa!!

❋ Pöllöjen kuunteluretki to 26.2. Lähtö klo 18 Severi-huoltamon pihasta Käpy-kankaalta yhteiskyydein. Yhteydenotot Ti-mo Immonen, p. 0400–371 736.

❋ Lintukävely su 1.3. Varkauden Lehto-niemen ympäristössä. Lähtö Vehnämyl-lyn luota klo 10. Oppaana Liisa Tolvanen, p. 050–406 8866. Lehtoniemen alueella on nähty tänä talvena mm valkoselkätikka useaan otteeseen!

SATAKUNTASatakunnan luonnonsuojelupiiri:❋ Piirin kevätvuosikokous on la 28.3. klo 12 Eurajoen kunnantalolla Eurajoki-salis-sa. Kahvitarjoilu.

Porin seudun ympäristöseura:❋ Kevätkokous Luontotalo Arkissa ke 25.2, klo 17.30 kahvitarjoilu ja klo 18 ko-

kous, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat.

❋ Porin seudun ympäristöseura osallis-tuu ja esittelee toimintaa Perheiden To-ri tapahtumassa la 28.3. klo 11–16 Porin keskustan nuorisotalolla.

❋ Uusi luontoretkikerho 4–6 -vuotiail-le lapsille aloittaa toimintansa Porin Tu-palassa. Kerho kokoontuu klo 12–13.30. Kerhopäivä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa, esimerkiksi keskiviikko tai lauantai. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: Päivi Tarhi, p. 044–251 3693.

❋ Porin seudun ympäristöseura toivot-taa jäsenet tervetulleiksi mukaan toimin-taan! Oletko kiinnostunut järjestelemään tapahtumia tai retkiä? Voisitko päivystää seuran teltalla Pori Jazzien aikaan? Halu-atko antaa asiantuntemustasi luonnon ja ympäristön suojelemiseen? Tai ehkä olet muuten vain innostunut? Kysele rohkeas-

22 luonnonsuojelija 1/2009

Symbioosi ry julistaa haettavaksi

APURAHAN LUONNONSUOJELUUN

Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetään yhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Keväällä

2009 tulee rahastosta jaettavaksi 1400 euroa.

Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämään postitse osoitteeseen

Symbioosi ry, c/o Puheenjohtaja Marianne KovasinJuhana Herttuantie 3 B 023, 00600 Helsinki

Hakemusten on oltava perillä viimeistään 13.2..

Luonnonsuojelurahan jakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 25. helmikuuta 2009. Päätös

on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen internet-sivuilla (www.symbioosi.org).

Symbioosi ry julistaa haettavaksi

APURAHAN LUONNONSUOJELUUN

Symbioosi ry:n luonnonsuojelurahaston vuotuinen avustus myönnetäänyhdistyksen kevätkokouksen päätöksellä yhteen tai useampaan

luonnonsuojelua edistävään hankkeeseen. Keväällä 2007 tulee rahastostajaettavaksi 1 500 euroa.

Vapaamuotoiset hakemukset kustannusarvioineen pyydetään lähettämäänpostitse osoitteeseen

Symbioosi ryc/o Laura Jäättelä

Juhana Herttuan tie 3 B 3600600 Helsinki

Hakemusten on oltava perillä viimeistään 14.2.2007. Luonnonsuojelurahanjakamisesta päätetään Symbioosi ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa21. helmikuuta 2007. Päätös on kokouksen jälkeen nähtävillä yhdistyksen

internet-sivuilla (http://www.helsinki.fi/jarj/symbioosi/).

Lisätietoja saa Symbioosi ry:n hallitukselta osoitteestasymbioosi-h@helsinki.fi tai hallituksen puheenjohtajalta Laura Jäättelältä

(laura.jaattela@helsinki.fi).

*******

VUOKON LUONNONSUOJELU-SÄÄTIÖN APURAHAT 2009

Vuokon luonnonsuojelusäätiö julkistaa haettavaksi vuodelle 2009 apurahat ja

stipendit yhteisarvoltaan 20.000 euroa. Tarkemmat tiedot hakemuksesta löytyvät säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä

säätiön asiamieheen. Hakemukset tulee lähettää 31.3.2009 mennessä.

Lisätietoja antaa asiamies Vesa Lepistövesa.lepisto@vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

p. 0400–967 104.www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

Tulevan kesän odotuksessa: Luonnonkukkien päivä 14.6.2009! www.sll.fi/luonnonkukat

ti lisää. Voit myös ilmoittaa yhteystietosi (sähköpostiosoitteen), niin tiedotamme sinulle tulevista tapahtumista. Puheen-johtaja Suvi Vehmanen, p. 041–547 5529, suvi@amarantti.fi.

UUSIMAAUudenmaan ympäristönsuojelupiiri: ❋ Ekologiset yhteydet 5 –seminaari ti 3.3. klo 9–13 Tieteiden talolla Helsin-gissä (Kirkkokatu 6). Ks. ilmoitus s. 21. Se-minaarin ohjelma osoitteessa www.sll.fi/jasensivut/tapahtumat/ekr5

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:❋ Toimistomme (Kotkankatu 9, 00510 Helsinki) on avoinna ma ja ti klo 12–17 sekä pe klo 10–15 (huom. muuttuneet aukioloajat!). Mikäli Sinulla on ehdotuk-sia tai toiveita tämän vuoden toimintaan liittyen, älä epäile ottaa yhteyttä. Yhteys-tiedot: helsy@sll.fi tai p. 050–301 1633, (09) 228 08 277.

❋ Keväinen linturetki Vanhankaupungin-lahdelle la 28.3. klo 8–11. Tapaaminen ra-tikoiden 6 ja 8 päätepysäkillä Arabianran-nassa. Tutustutaan aikaisiin muuttajiin ja puhutaan lintujen tunnistuksesta yleensä. ❋ Lauttasaaren linturetki la 18.4. klo 7–11. Tapaaminen bussin 65 A päätepysäkillä Melkonkujalla. Lämpimästi tervetuloa!

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäris-tönsuojeluyhdistys:

❋ Dokumentti Valtausalue 32 ja ydinvoi-makeskustelu la 28.2. klo 15 Porvoossa Iriksen (Aleksanterinkatu 20) Armi-salis-sa. ks. ilmoitus s. 21.

❋ Vuosikokous la 28.2. klo 17 Porvoos-sa Iriksessä (Aleksanterinkatu 20). Paikalle ovat tervetulleita jäsenien lisäksi kaikki yh-distyksen toiminnasta kiinnostuneet.

Lohjan seudun ympäristöyhdistys:❋ Lohjan luontokuvailta to 5.3. klo 18 Harjulassa (Kullervonkatu 7). Ohjelma: Heikki Willamo & Leo Vuorinen: Huuh-kajavuori, Proluontokuva: Matka Kyö-pelinvuorelle – kertomus luonnonsuo-jeluhankkeen toteumisesta, tauko, Antti Leinonen: Elämää Kuhmon metsissä. Tilai-suuden kesto noin 2 tuntia. Liput: aikuiset 10 e, 7–17 -vuotiaat 5 e, alle 7-vuotiaat 0 e. Ennakkomyynti Lohjan FILMAXissa 2.2. alkaen. Lippuja tulee myyntiin vain 140 kpl. Varaa lippusi ajoissa ostamalla ennakkoon tai sähköpostitse, el.eriksson(a)fimnet.fi. Tilaisuuden järjestävät: Lohjan seudun ympäristöyhdistys, Lohjan maail-mankauppayhdistys ja Proluontokuva.

Järvenpään ympäristöyhdistys:❋ Lasten luontokerho ”Joukhainen” on tarkoitettu 8–10 -vuotiaille lapsil-le. Vetäjinä ovat Tarja Alapassi ja Tatia-na Panschin. Kerhossa retkeillään, opi-taan tuntemaan luontoa ja leikitään. Sään mukainen vaatetus ja omat eväät mukaan! Ilmoittautumiset joka kerral-le erikseen, p. 050–413 0153 (Panschin) klo 16–20. Mukaan mahtuu 12 lasta. Kerho on maksuton. Kerhon ohjelmaa: - Luonto Kalevalassa la 28.2. klo 14–16. Ta-paaminen Halosenniemen parkkipaikalla. - Kevät luonnossa la 21.3. klo 9–11. Tapaa-minen Sarvikalliolle vievällä parkkipaikalla. - Luonnontieteelliseen museo la 25.4. klo 9–13. Tapaaminen rautatieasemalla. - Retki Lemmenlaaksoon la 16.5. klo 9–11. Tapaaminen parkkipaikalla.

❋ Kevätkokous ma 23.2. klo 19 Järven-pää-talolla.

❋ Lintukävely su 1.3. Kaakkolan lintutor-nilta Rantapuiston kautta maaseutuopis-tolle. Kokoontuminen klo 14 Taidetalon pihalla (Harjuvaarankuja 2) .

Vantaan ympäristöyhdistys:❋ Vuosikokous ma 23.2. klo 18 Myyr-mäessä Vaskivuoren lukion ruokasalissa, Virtatie 4. Tarjoilua. Ennen vuosikokousta klo 18 fil.tri Ilkka Koivisto kertoo aihees-

ta "Kuinka tutut pihalinnut keskustelevat". Tervetuloa kaikki!

VARSINAIS-SUOMIVarsinais-Suomen luonnonsuojelu-piiri:

❋ Talkooleirit vuonna 2009. Saaristome-ren kansallispuiston perinnemaisemissa järjestetään jo perinteeksi muodostuneet hoitotalkooleirit keväällä ja kesällä. Tal-kootyönä karsitaan, raivataan, kulotetaan ja niitetään umpeenkasvaneita entisiä lai-tumia ym. perinnemaisemia. Töiden lo-massa leireillä ihaillaan saaristoluon-toa, ja korvaukseksi annetaan täysihoito (kaikki ateriat, majoitus joko teltoissa tai mökeissä). Leirien ajankohdat ja paikat: Houtskäri, Jungfruskär to–su 30.4.–3.5., Iniö, Salmis pe–su 8.–10.5. ja Houtskäri, Jungfruskär la–pe 11.7.–17.7. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: p. (02) 235 5255 tai sllturku@netti.fi.

LUONTO-LIITTO❋ Luonto-Liiton liittovaltuusto la–su 28.–29.3.

❋ Liittokokous sekä talous- ja hallinto-koulutus la 25.4. Helsingissä

❋ Luonto-Liitto mukana Maailma kylässä festivaaleilla la–su 23.–24.5. Helsingissä

Itämeriryhmä:❋ Itämeri-lähettiläskiertue käynnistyy taas! Yläkoulut, lukiot, ammatilliset op-pilaitokset ja AMK:t voivat tilata Itämeri-lähettiläitä vierailemaan osoitteessa www.luontoliitto.fi/ymparisto/itameri/lahet-tilastilaus.html

❋ Uusia Itämeri-lähettiläitä koulutetaan Helsingissä ke–to 11.–12.2., Turussa ma–ti 16.–17.2. ja Tampereella ke–to 18.–19.2. Lisätietoja: anna.kuhmonen@luontoliit-to.fi

Susiryhmä:❋ Vuosikokous la 14.3. klo 14 alka-en Luonto-Liiton toimistolla Helsingis-sä (Annankatu 26 A, 5. krs). Tervetuloa jäsenet ja toiminnasta kiinnostuneet. ❋ Kokoontuminen Turussa pe 17.4. klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Li-sätietoja osoitteesta: susiryhma@luon-toliitto.fi.

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri: ❋ Lasten luontoleireillä luontoleireillä tu-tustutaan elämään lumen alla, lasketaan pulkkamäkeä ja tutkitaan eläinten jälkiä hangella. Iltaisin leikitään lämpimissä si-sätiloissa. Leirit on tarkoitettu ala-astei-käisille lapsille.- Luukki ma–to 16.-19.2. Luonto-Liiton Uudenmaan piiri yhdessä aluejärjestöjen-sä Espoon Nuorten Ympäristönsuojelijoi-den ja Vantaan Luonnonystävien kanssa järjestävät leirin Espoon Luukissa. Luuk-kiin on kuljetukset Helsingistä, Myyrmä-estä ja Espoon keskuksesta. Hinta 80 e / 100 e, sisältää kuljetuksen, ohjelman, va-kuutukset ja maukkaan kasvisruoan. Lähtö Rautatientorilta klo 9 ja paluu noin klo 16. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: ENY, p. (09) 859 6758 tai eny@saunalahti.fi- Leppäkorpi to–su 19.–22.2. Vantaan Luonnonystävät järjestää leirin Vantaan Leppäkorvessa, Steinerkoululla aivan Ke-ravan rajalla. Hinta 80 e / 100 e, sisältää ohjelman, vakuutukset ja maukkaan kas-visruoan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Diallo, p. 050–407 2969 tai toimis-to@valu.fi.

❋ Talviretki Benkkuun ma–to 16.–19.2. Ma-joitumme mukavasti lämpimissä sisätiloissa ja laitamme kasvisruokaa porukalla. Mikä-li jäätä ei ole, menemme veneellä. Retki on suunnattu nuorille ja hinta 25 e / 35 e sisältää kuljetukset Helsingistä sekä kasvis-ruoan. Ilmoittaudu: lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. Ilmoittaudu ajoissa, ma-joitustila on rajallinen, viimeistään to 12.2.

Lähtö 12.03 junalla Helsingistä.

❋ Pöllöretki Sipooseen la 28.2. Koko perheen bussiretki suuntaa nyt eteläi-seen Sipooseen. Saamme mukaamme alueen pöllöjä tutkivan Tapio Solosen, jonka johdolla tuskin palaamme tyhjin käsin. Lähtö klo 17 Rautatientorilta, pa-luu noin klo 21. Retken hinta 10 e ai-kuiset ja 5 e alle 18-v, perhemaksu 20 e. Ilmoittautumiset ma 23.2. mennessä lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. ❋ Linturetki la 4.4. Viikkiin. Koko perheen alkukeväinen linturetki Viikin luonnon-suojelualueelle. Tule katsomaan kevään ensimmäisiä muuttolintuja. Tapaami-nen klo 11 Gardenian edessä, Koetilan-tie 1. Retki on ilmainen. Ilmoittautumiset lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313. ❋ Pääsiäisretki Meikon seudulle pe–ma 10.–13.4. Meikoon mahtuu niin järviä, kauniita soita kuin vanhaa metsääkin. Talven jäljiltä heräilevä luonto on elämys. Retkellä on tarkoitus majoittua taktises-ti odottamaan josko teeret herättäisivät meidät soitimellaan ja käydä etsimässä alueen kauneimpia metsäluonnon alueita ilman turhia kiireitä. Majoitumme teltois-sa ja laitamme ruokaa yhdessä retkikeit-timillä. Retki on tarkoitettu nuorille eikä osallistuminen edellytä mittavaa retkeily-kokemusta. Retki on maksuton ( jokainen tosin maksaa oman matkansa Kirkko-nummelle)! Ilmoittaudu pe 3.4. mennessä lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.❋ Linturetki Länsi-Viroon ke–su 6.–10.5. Retki hanhimassoistaan tunnetun Mats-alun lahden rannalle. Majapaikkana toi-mii Haeskassa, aivan Matsalun lahden rannassa, sijaitseva Tuulingu puhkemaja. Majan pihalta voi hyvällä onnella nähdä uhanalaisia kiljuhanhia. Hinta, noin 150 e, sisältää matkat Helsingistä ja majoituksen. Omat eväät ja vakuutukset.

❋ Retkeilijän puunkuorikäsitöitä pe–su 8.–10.5. Luukissa. Koivun tuohesta juomalip-pi, pajuniinestä narua, kuusen tai pajun oksista kuoripillejä? Kaikkea tätä voit op-pia viikonlopun puunkuorikäsityökurssil-la Espoon Luukissa! Kurssin vetää tuore-puukäsityön mestari Markus Tuormaa, jolta on ilmestynyt aihetta käsittelevä kir-ja "Puusta tehty". Lähtö perjantai-iltapäi-vällä klo 16 Elielinaukiolta bussilla nu-mero 345 kohti Luukkia. Hinta 5 e / 10 e + ruokakulut ja omat matkat. Ilmoittautu-miset su 3.5. mennessä lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.

❋ Metsäretki Nuuksioon ke 20.5. Nuor-tenretki metsäryhmän mukana Nuuksion suojelemattomille osille. Lähtö noin klo 16 myöhemmin ilmoitettavasta paikasta.

❋ Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 LU-Pin kerhohuoneella Nuorten Luontota-lolla (Mechelininkatu 36). Hengailua, leikkejä, ympäristöasiaa, hyvää ruokaa ja kaikkea mitä ikinä halutaan! Tulkaa katso-maan ja kertokaa kavereillekin. Nuortenil-tojen ohjelmassa: Itämeri-ilta 4.2., Susi-ilta 11.2., Ympäristöpoliittinen ilta 18.3., Metsäilta 8.4.

Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat:❋ Toimintapäivä la 28.2. Villa Apteekis-sa Espoossa klo 14–16. Ilmoittautumiset pe 27.2. mennessä: eny@saunalahti.fi tai p. 046–667 5946.

❋ Kevätkokous ma 30.3. klo 18 Villa Ap-teekissa (Pappilantie 5, Espoo) Käsiteltävi-nä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

❋ Retki Espoon keskuspuistoon la 4.4. Retkellä puhutaan myös englantia. Tar-kempi ajankohta ilmoittautumisen yhte-ydessä. Ilmoittautumiset: eny@saunalahti.fi tai p. 046–667 5946. Excursion to Es-poo Central Park on 4th April. Please let us know you are coming! Email: eny@saunalahti.fi / tel. 046–667 5946.

23luonnonsuojelija 1/2009yHteystiedot

keskustoimistoKotkankatu 900510 Helsinkip (09) 2280 81, fax (09) 2280 8200toimisto@sll.fiLahjoitustili 800016-98850 (Sampo)

Keskustoimisto avoinna: ma–pe klo 8.30 – 16.15

Puhelinvaihde ja tilaajapalvelu: ma–pe klo 9.00 – 15.00

Materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi

Työntekijöiden sähköpostiosoit-teet: etunimi.sukunimi@sll.fi

Tarkempia yhteystietoja verkkosi-vuilla www.sll.fi

Toimisto Mirja Breider ja Topi Filppula · Jäsenrekisteri ja tilaajapalvelu Irma Kaitosaari · Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen · Talouspäällikkö Pekka Kassila · Järjestöpäällikkö Tarja Ketola · Järjestösihteeri Heini Jalava · Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen · Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola · Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen · Metsäasiantuntija Harri Hölttä · Vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen Ilmastovastaava · Leo Stranius · Viestintäpäällikkö Matti Nieminen · Luonnonsuojelijan toimitussihteeri Liisa Hulkko · Verkkotoimittaja Noora Kuusela · It-vastaava Pekka Saari · Ekoenergiavastaava Teemu Kettunen · Ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund · Markkinointivastaava Pirjo itkonen · Retkikoordinaattori Sinikka Kunttu · Perinnemaisemahankkeen koordinaattori Katja Torkko. · Venäjäkoordinaattori Olli Turunen · Kansainvälisen metsäkampanjan koordinaattori. Sini Eräjää

suomen luonto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 228 08 201, www.suomenluonto.fi, · luonto-liitto Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 www.luontoliitto.fi · suomen luonnonsuojelun sÄÄtiö Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo 800013–434 553 · suomen luonnonsuojelun tuki oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 2280 8333, fax (09) 2280 8248 Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) 854 4990, fax (09) 852 2362

luonnonsuojelupiirit Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Anneli Jussila, piirisihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna, p. (03) 633 6499, etela-hame@sll.fi · Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri · Kaarina Tiainen, aluepäällikkö, Katariinantori 6, 53100 Lappeenranta, p. (05) 411 7358 tai 050–

530 3270, fax (05) 411 7358, saimaa@sll.fi · Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna · Kainuun luonnonsuojelupiiri Tarja Leinonen, piirisihteeri, Vienankatu 7, 87100 Kajaani, p. 050–552 4426, kainuu@sll.fi · Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, piirisihteeri, Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä, ti yl. klo 10–14 (–18), p. 040–354 0063, keski-suomi@sll.fi · Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Hanna Majander, piirisihteeri, Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, p./fax (05) 371 0301, kymenlaakso@sll.fi · Lapin luonnonsuojelupiiri Nelly Rontti, piirisihteeri, Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, p. 040–823 2443, lappi@sll.fi · Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kaija Helle, piirisihteeri, Varastokatu 3, 4 krs., tsto 4, 33100 Tampere, p. (03) 213 1317, fax (03) 213 1017 pirkanmaa@sll.fi · Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri, Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki, p. (06) 312 7577, pohjanmaa@sll.fi · Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Kauppakatu 44, 80100 Joensuu, p. (013) 138 281, pohjois-karjala@sll.fi · Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus Merja Ylönen, aluepäällikkö, PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu, p. (08) 378 443, 044–929 0550 pohjois-pohjanmaa@sll.fi · Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Marja Tenhunen, piirisihteeri, Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, p./fax (017) 262 3811 pohjois-savo@sll.fi · Satakunnan luonnonsuojelupiiri Terhi Rajala, piirisihteeri, Otavankatu 11, 28100 Pori, p./fax (02) 632 6163 satakunta@sll.fi · Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Hannu Klemola, aluepäällikkö, Martinkatu 5, 20810 Turku, p. 040–3725301 tai (02) 235 5255, fax (02) 235 5244, varsinais-suomi@sll.fi · Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 044–258 0598, uusimaa@sll.fi

suomen luonnonsuojeluliittoKotkankatu 900510 Helsinki

VastauslÄHetysTunnus 500917400003 HELSINKI

Postimaksu maksettu.

Halutessasi voit tukea liittoa

maksamalla itse postimaksun.

Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä.

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Puhelin

Sähköpostiosoite

YkkösBonus–Norppa-kortin numero

Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet)

Haluan ilmoittaa muuttuneet yHteystietoni:

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Haluan liittyÄ luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 28 euroa/vuosi. Jäsenetuna saan Luonnonsuojelija-lehden. perhejäseneksi. Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi. Perhejäseneksi voivat liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt. Talouteen lähetetään vain yksi jäsenlehti. opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Liityn sekä Luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Jäsenlehtenä saan Luonnonsuojelija-lehden ja Nuorten Luonto -lehden sekä järjestöjen jäsenedut. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja ilmoitettava liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. lahjoittajajäseneksi, jolloin maksan kuukausittain valitsemani summan suoraveloituksena tililtäni. Lähettäkää minulle lahjoittajajäsenen suoraveloitusvaltakirja. Valtakirjan voi myös tulostaa osoitteessa www.sll.fi/tuejatoimi/lahjoittajajasen. Lahjoittajajäsenyys sisältää vuosijäsenyyden ja kaikki jäsenedut.

tilaan suomen luonto -leHden. Kestotilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille

45,50 e, muille 52 e) Määräaikaistilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille

49 e, muille 58,50 e)tilaan laulujoutsenen perintö -kirjanJäsenhinta 35 e (hintaan lisätään postikulut kotimaassa alk. 8,50 e)

yHteystietoni

Näin liityt jäseneksi!

1. Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla: www.sll.fi/tuejatoimi

2. Tekstiviestillä: Soneran, Elisan, Kolumbuk-sen, Dna:n, TeleFinlandin, Saunalahden ja

Armaksen liittymistä. Kirjoita tekstiviestiin: SLL NIMESI OSOITTEESI SYNTYMÄAIKASI (Esimerkkiviesti: sll kaija liit-tyjä lähikatu 1 a 3 00140 helsinki 11.1.1960).

Lähetä viesti numeroon 173 175. Viestin hinta on 25 senttiä.

Jäsenmaksu 28 €/vuosi laskutetaan erikseen, lähetämme sinulle pankkitilisiirron postitse.

3. Täyttämällä viereisen palvelukortin.

Lisätietoa jäsenyydestä ja jäseneduista saat internet-sivuilta www.sll.fi tai

soittamalla numeroon (09) 228 081.

luonnonsuojelijan palVelukortti

Kiitos tuesta!Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäsenet 2008

Aalto OyArkkitehtiyhtymä A6 OyCafe Engel OyCeleres rahastoyhtiö OyEläinklinikka Tisseli&Tasseli OyEuroNet TradingFemeda Oy AbForssan Kirjapaino OyGenencor International Oy Hangon tehdasHagson - Provitek OyHansaprint OyInnato Oy LtdJyväskylän Messut OyKesko OyjKielotien Hammaslääkäriasema OyKon-Tiki Tours OyKotka Maretarium OyKuusakoski OyKymppivoima OyLassila & Tikanoja OyjLindström OyMacpine OyMainostoimisto Media M1Metsäpalvelu PäivinenMikebon Oy / Suomen Luonto-kauppaNorppaArtOy Gardenia-Helsinki AbOy O. Nyström & Co AbPertinax Oy AbRaisio YhtymäRautaruukki OyjRiihimäen Messut OySOKSONY BMG Music Entertainment (Finland) OyStora Enso OyjStratec Medical OySuomen Palautuspakkaus OySynthes OyTampereen Kalastusväline OyTapiola-ryhmäTeo-Pal Oy AbTradeka OyTurotim OyUulatuote OyVari OyVenealan Keskusliitto Finnboat RyVetokonsultit OyVäritukku OyYAP Oy

Vastuu luonnosta ja elinympäristöstä on tärkeä päätöksiä ohjaava arvo yhä useammassa yrityksessä. Kymmenet yritykset ovat liittyneet Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseniksi halutessaan tukea vapaaehtoista luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä.

Luonnonsuojeluliiton yrityskannatusjäsenyys on kannanotto luonnon puolesta. Kannatusjäsenmaksut käytetään ajankohtaiseen toimintaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistämiseksi.

Lämmin kiitos antamastanne tuesta vuonna 2008!

Kannatusjäsenenä yritys saa: u Suomen Luonto- ja Luonnonsuojelija -lehtien vuosikerrat u Kannatusjäsenilmoituksen molemmissa lehdissä kerran vuodessa u Kutsut kaikkiin tilaisuuksimme, joiden aihepiirit soveltuvat yrityksille u Ympäristöohjeita toimistoille -oppaan

Lisätietoja kannatusjäsenyydestä saat järjestösihteeri Heini Jalavalta, p. (09) 228 08 207, 044–936 2374 ja heini.jalava@sll.fi tai osoitteessa: www.sll.fi/yrityksille

Astu luonnon puolelle ja liity Suomen luonnonsuojeluliiton kannatusjäseneksi!