MaailMan onnellisin puu 21 onko läski yMpäristöongelMa?19 auta MetsiäMMe! 17

06 Eurovaalit ovat ympäristövaalit

Puoluesihteerit vastasivat Luonnonsuojelijan kysymyksiin

rakkaudesta luontoon 3/2009 · 2,00 € · www.sll.fi

11Kutsu ystäväsinauttimaan vehreästä luonnostaRetket sivuilla 13–16 ja 24–28

04 Jo kymmeniä uraaniliikkeitä

Paikalliset nousevat vastustamaan ydinvoimaa ja uraanikaivoksia

2 luonnonsuojelija 3/2009

Kesäkuu nro 3/200935. vuosikertaISSN 0788-8708Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon.www.sll.fi/jasensivut/luonnonsuojelijatoiMitusluonnonsuojelija@sll.fiMatti Nieminen, päätoimittajap. (09) 228 08 222matti.nieminen@sll.fiLiisa Hulkko, toimitussihteeri, taittop. (09) 228 08 202liisa.hulkko@sll.fiNoora Kuusela, verkkotoimittajap. (09) 228 08 245noora.kuusela@sll.fitoiMitusneuVostoKaisa Hauru, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Noora Kuusela, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinengraafinen suunnitteluEmmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa HulkkoVärierottelutJyrki Heimonen, Aarnipaja KypainopaikkaArt-Print Oy, Kokkola 2009tilausHinta 2009Jäsenmaksu on 28 € ja sesisältää Luonnonsuojelijanvuosikerran. Erikseen tilattuna12 kk tilaushinta on 35 €.tilaukset JaosoitteenMuutoksetarkisin klo 9–15.Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja,puh. (09) 228 08 210,irma.kaitosaari@sll.fiKs. palvelukortti sivulla 27.ilMoitusHinnat1/1 sivu 3100 €, 1/2 sivu 1550 €, 1/4 sivu 820 €, 1/8 sivu 420 € tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa.ilMestyMinenLuonnonsuojelija ilmestyyvuonna 2009 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 9.2. (21.1.), 6.4. (18.3.), 1.6. (13.5.), 31.8. (12.8.), 19.10. (30.9.), 7.12. (18.11.)kannen kuVaMikko Käkelä

pääkirJoitus 3/2009

HuteJa & osuMia

leHMistä Ja pyöräilystäUskoisin että jo tämän kesän aikana näet kypäräpäisen lehmän. Valion mai-

tojen tuotepäällikkö Eeva Heikkilä vastaa päi-

vän kysymykseen ”Miksi lehmällä ei ole pyö-

räilykypärää?” Maaseudun tulevaisuus 18.5.

saiMaannorpasta Kepu on valmis vaihtamaan yhden

ikiaikaisen nisäkäslajin oman taka-puolensa puhtaanapitoon. Nimimerkki

”Haistakaa en sano mikä” hs.fi-sivustolla 8.4.

Saimaannorpan kuuttien tissi-baarit sulkeutuvat parhaillaan, ja vieroitetut nuoret sukkulat lähtevät ensimmäisille omille pyyntiretkil-leen ahventen perään. Siru Päivinen

YLE Pohjois-Karjala 15.5.

”Hei Malinen, tuu kattomaan! Mä näin saimaannorpan!” ”Jaa... Ettee kuule vuan oes ollunna dodo.” Sarjakuva Malisen pyöräretki Ylioppilas-

lehdessä 15.5.

ilMastonMuutoksestaHiilijalanjäljen suureneminen on vain merkki siitä, että olemme pys-

tyneet luomaan hyvinvointia. Ari

Vatanen lehdistötilaisuudessa Monacos-

sa, hs.fi 23.5.

Jos päättäviin elimiin pyrkivä po-liitikko puhuu tuollaisia, niin on se vähän kuin jos kirurgi sanoisi, että ei sillä ole väliä peseekö käsiään ennen leikkausta. Greenpeacen energiavastaava

Lauri Myllyvirta, iltalehti.fi 25.5.

lapin MatkailustaThaimaasta katsottuna koko maa on Lappia. Kemin Matkailu Oy:n toimitus-

johtaja Markku Oravainen, Kaleva 17.5.

Toki Muonio on näissä asioissa poikkeuksellinen Lapin kunta. Sen työpaikoista 85 prosenttia liittyy matkailuun. Metsähallitus työllis-

tää vain kaksi paikallista. Pohjolan

Sanomat 26.4.

päiVänpolitiikastaVihreä Liitto sen sijaan on elitistinen villapaitakerho, joka ei juuri tavalli-sen suomalaisen arkihuolista paljoa ymmärrä. Timo Soini, perussuomalais-

ten puoluekokouksen avajaisissa Seinäjo-

ella 16.5.

luontosuHteestaTietokonepeli houkuttelee metsään Ruotsissa koetetaan houkutella nuo-risoa metsätöihin uuden tietokone-pelin avulla. (...) Pelaaja voi myös ampua hirviä taimikosta. Maaseudun

tulevaisuus 20.5.

kokeiden koetteleMat koulu-laiset, työtä hellittämättä tehneet ja sitä vailla olevat. Vastasyntyneet ja kroonikkovaipoissa olevat: jo joutui armas aika!

Kesä on kasvun aikaa. Toivotta-vasti se on sitä myös Luonnonsuo-jeluliitolle.

Ja lupaus tuoksuu kesässä. Yh-teisen voimamme kasvattamiseen on potentiaalia. Meitä on nyt noin 34 000. Kannustava esimerkki: kak-si viikkoa sitten 100-vuotisjuhlaansa viettäneellä Ruotsin luonnonsuoje-luliitolla on 180 000 jäsentä.

Luonnonsuojeluliitolla on hyvä vaihe kasvaa. Järjestön talous on koh-tuullisen vakaa. Vaikuttajien joukko

on vahvistunut, ja ammattitaitoisella henkilökunnalla on usko tekemiseen-sä. Liiton näkyvyys on arvioitu ulko-puolistenkin toimesta hyväksi. Työl-lämme on kysyntää. Ilmastonmuutos on tihentänyt ympäristökeskustelua, jossa liitto on hyvin mukana.

Myös Luonnonsuojeluliiton am-mattimaiset jäsenhankkijat, feissa-rit, jalkautuvat viidelle paikkakun-nalle. Toivottavasti moni kuulee kutsun tätäkin kautta.

Kaikki eivät voi tai halua heittäy-tyä yhdistystoimintaan jäsenyyttä enempää. Se on täysin hyväksyttä-vää. Parasta ja helpointa, mitä sil-loin voi tehdä, on pyytää ystävään-sä mukaan luonnon puolelle.

Sillä ilman jäseniään Luonnon-suojeluliitto on kuin helisevä vaski. Suurin voimamme on edelleen pai-kallistasolla. Luonnonsuojeluliit-to on lähellä. Tämän maan kasvot olisivat aivan toisennäköiset ilman Luonnonsuojeluliittoa. Lyödyt ja kuluneet, poispäin kääntyneet. Pai-kallisesti tehdään valtaisa osa työs-tämme. Kaikki nämä taistot ja voitot eivät useinkaan välity Luonnonsuo-jelijan sivuilta.

Toivottavasti osaamme jatkossa pitää vielä enemmän paikallisesti ääntä. Jotta moni huomaisi. Näin suomalainen luonto ja terveellinen elinympäristö säilyvät paremmin. Se on kuitenkin tämän maan kal-

leimpia rikkauksia. Vai mikä olisi vielä enemmän?

Talvi oli luminen. Kevätkin upea. Ja nyt sitten tämä. Vuoden aika, jo-ka tiukkuu toiveita ja täyttymystä. Kiiltomadon neonhehkua, virma-juuren tuoksua, kärrypolun varrelta kerttusen laulua – mikähän se niistä on? Hiukset uimisesta kuivumassa. Se saa ojentamaan vartta ylöspäin, saapumaan kaukaa ja jopa pesimään toisen kanssa.

Kesä!Matti Nieminen

Tee se, kutsu ystävä jäseneksi: s. 11 ja www.sll.fi/kutsuystavajaseneksi.

Kasvun aika

3luonnonsuojelija 3/2009tässä nuMerossa

sisällys

alkukesällä voi seurata linnunpoikasten sirkutusta ja haparoivia ensilentoja. Kuvan neljä haarapääskyn poikasta vaativat yhteen ääneen ruokaa.

kesän kuVa Arto Juvonen / lintukuva.fi

ei uraaniVoiMalle!

Kymmenet kansanliikkeet

vastustavat uraanivoimaa.

näkökulMat: Hillitsevätkö henkilökohtaiset päästöoikeudet

ilmastonmuutosta? Kolme asiantuntijaa vastaa.

Minä Ja suo

Kuvataiteilija Kaarina

Karjalainen on kier-

tänyt yli 30 vuotta

maalaamassa soilla.

UUTISET

04 Uraaniliikkeet aktivoi-

tuvat ympäri Suomea

05 Saimaannorpan pesi-

mistulos romahti

05 Itämeren kaasuputki

06–07 Äänestä luonnon ja

ympäristön puolesta!

LIITON UUTISET 08 Norppaluodolta | Eero Yrjö-Koskinen

08–09 Ympäri maata: Iloa luonnosta ja huolta tur-peesta – yhdessä

10 Kotkanpesä uudistui

11 Jäsenhankintakilpailu

11 Uusia työntekijöitä

12 Minä ja suo: Patvinsuo

– inspiraationi lähde

13–16 LIITE: Luonnon-

kukkien päivä kutsuu!

17 Metsäkampanja kai-

paa apuasi

ELÄMÄNTAPA

16 Viherpiipertäjä: Hyvät

kaupat?

17 Miksi ydinvoima lau-

lattaa?

17 Arjen kolumni |

Hanna Kaisa Hellsten

18 MIPSit! Mipsit kesälai-

tumella

19 Taiteen reviirillä:

Maailman onnellisin puu

LUKIJOILTA

20 Näkökulmat: Henkilö-

kohtaiset päästökiintiöt

21 Lukijoilta

22–26 NORPAN MENOT

28 Lähde retkelle kesäi-

seen lähiluontoon!

04

12

Osallistu Luonnonkukkien päivän retkelle 14.6. kotiseudullasi!

Retkitiedot 13–16

tässä nuMerossa

seppo karjalain

en

22

europarlaMenttiVaalit

EU:ssa tehdään merkittäviä päätöksiä ympä-

ristöasioista. Lue, miten puolueet vastasivat

Luonnonsuojelijan kysymyksiin. Vastaukset

ovat kokonaisuudessaan verkkosivuilla. 6–7 ja 8

www.sll.fi/luonnonkukat

man

u m

arttinen

han

na välitalo

4 luonnonsuojelija 3/2009

uutiset

uudenMaan yMpäristönsuoJelupiiri tyrmää työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen tuhlata uusiutuvan energian tukia jätteenpolt-toon. TEM aikoo tukea Lahti Energian jätteiden polton kaasutuslaitoksen rakentamista lähes 15 miljoonalla eurolla.

”Uusiutuviin energialähteisiin tarkoitettujen tukien ohjaaminen jätteiden polttoon on ilmas-ton ja luonnonvarojen käytön kannalta kestä-mätöntä politiikkaa”, Uudenmaan ympäristön-suojelupiirin puheenjohtaja, ilmastovastaava

Leo Stranius toteaa. ”Jätteenpolton energian tuotosta pääosa on fossiilista alkuperää.”

Piiri vaatii, että päätös on peruttava. Energia-tuet tulee jätteenpolton sijaan ohjata oikeasti päästöjä vähentäviin energiatehokkuushank-keisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tukia käytetään nyt selvästi väärin ja ilmastopolitii-kan kannalta haitalliseen toimintaan.

Jokainen uusi jätteenpolttolaitos estää laa-jalla alueella jätteen synnyn ehkäisyn kehittä-misen ja kierrätyksen lisäämisen. ■

Jätteenpolttoa tuetaan uusiutuvien rahoista30 000 hehtaaria uusia Natura-alueitaeu on pyytänyt jäsenmailta lisää merialuei-ta Naturaan. Ympäristöministeriö esitti kevään lausuntokierroksella Pohjanlahdelta Merikallaa sekä Suomenlahdelta Länsilettoa, Luodematalia, Sandkallanin eteläpuolista merialuetta ja Han-gon itäistä selkää.

Samalla päätetään kahdesta SLL:n korkeim-massa hallinto-oikeudessa voittamasta koh-teesta: Länsi-Turunmaan Långvikenistä ja Suomussalmen Moilasenvaarasta. Myös vuolle-jokisimpukan kärkikohde Vantaanjoki sekä Kok-

kolan Vattajaniemen laajennus ovat mukana.Luonnonsuojeluliiton mielestä esitys on hy-

vä mutta riittämätön. Etelä-Suomessa luonto-direktiivin luontotyyppeistä vain 14 prosenttia ja lajeista 38 prosenttia on saavuttanut EU:n suo-jelutavoitteet. Naturan täydennystä pitää jatkaa myös parhailla lintupaikoilla, kuten Espoon Suomenojalla.

Natura-kiistat ovat jo laantuneet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin hylkäsi MTK:n viimei-set valitukset huhtikuussa. ■

Ydinvoimaa vastustavat kansalaisliikkeet ovat akti-voituneet viime viikkoina: ne järjestävät keskustelu-tilaisuuksia ja mielenosoi-tuksia yhä tiuhempaan tahtiin.

Pro Hanhikivi Ry vaati Pyhäjoen asukkaille äänestysoikeutta ydin-voimasta. Kesällä liikkeiden jäseniä kokoontuu Ei Uraanivoimaa!-ilmas-toleirille Lapin Tervolaan sekä Poh-jois-Karjalan uraanivastaisen kansan-liikkeen leirille Helsingissä.

”Useat liikkeet on perustettu vasta vuoden tai kahden sisällä eri puolille Suomea”, toteaa keväällä 2009 perus-tetun Lappilaiset Uraanivoimaa Vas-taan Ry:n puheenjohtaja Jussi-Pekka Rode.

Roden mukaan liikkeiden synnyl-le on löydettävissä selviä syitä: ”Ne

alkavat toimia, kun eduskunnan ää-nestys kuudennesta ydinvoimalasta on ovella ja uraanikaivoshankkeita vyöryy kotiseuduille.”

”Olkiluoto 3:n ydinvoimalahank-keessa havaitut laatuongelmat ovat herättäneet huomiota”, SLL:n kam-panjavastaava Janne Björklund li-sää.

Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton nopean toiminnan joukot järjestivät muutaman tunnin varoitusajalla 13.5. piknikin Säteily-turvakeskuksen eteen. Tempauksel-la tuotiin esille valtavaa työtaakkaa, jonka Olkiluoto 3-hanke on STK:lle aiheuttanut.

Mielenilmauksilla on merkitystä

Kevään merkittävin kannanotto näh-tiin 25.4.2009 eduskuntatalolla, kun kansalaisliikkeet, ympäristö- ja po-liittiset järjestöt sekä yksityiset kan-salaiset kokoontuivat ydinvoiman

vastaisen mielenosoitukseen. ”Paikalle saapui 700–800 ihmistä,

jonka jälkeen on alkanut tapahtua: mielenilmaus huomioitiin näyttä-västi lehdistössä ja keskustelu ener-gia-asioista näyttää lisääntyneen poliittisten päättäjien keskuudessa”, Björklund arvioi.

Loviisa-liike on yrittänyt viime kuukausien aktiivisella tiedottami-sella ja politikoinnilla estää Ruot-sinpyhtäälle suunniteltua reaktoria. Paikallinen kunnanvaltuusto kui-tenkin antoi myönteisen lausunnon Fennovoiman ydinvoimalahankkees-ta 13.5.2009.

Vaikka tällä kertaa epäonnistut-tiin, liikkeen aktiivi Sonja Ilvetsalo-Koskinen tietää kansalaistoiminnalla olevan merkitystä:

”Ydinvoimajätti E.On ei saanut ra-kennuslupaa ydinvoimalalle loviisa-laiseen Valkon kylään vuonna 2007, kun asukkaat nousivat äänekkääseen vastarintaan.” ■

Kansalaisliikkeet aktivoituvat ympäri Suomea

teksti Heidi Konkka kuVa Roope Permanto

Mistä on kyse?

”Ydinvoimaa vastustavia liikkei-tä löytyy laajasti ympäri Suomea – yhteensä joitakin kymmeniä”, ydinvoimakampanjavastaava Jan-ne Björklund kertoo. ”Niiden suu-ruus vaihtelee kymmenistä jäsenis-tä useihin satoihin.”

Tyypillisesti ydinvoiman vastai-sia kansalaisliikkeitä perustetaan, kun lähiseudulla käynnistyy ydin-voimahankkeita.

”Toiset liikkeet ovat muita aktii-visempia, kun taas jotkut korostavat paikallisten asioiden sijaan globaa-lia ydinvoimakriittisyyttä”, Björk-lund analysoi.

Liikkeiden toimenkuva voi ol-la hyvinkin laaja: ne tuottavat lau-suntoja ja materiaaleja, järjestävät tilaisuuksia, mielenosoituksia ja seminaareja sekä ottavat yhteyttä päättäjiin. ■

Ruuhkamaksu-selvitys valmistuiliikenne- Ja ViestintäMiniste-riö on viimeisen vuoden ajan sel-vittänyt yhdessä konsulttiyritysten kanssa erilaisia ruuhkamaksumal-leja. Yhdeksästä eri vaihtoehdosta lähemmin on tarkasteltu kolmea mallia sekä vaihtoehtoa, jossa ruuh-kamaksuja ei otettaisi käyttöön ol-lenkaan.

Tällä hetkellä ruuhkamaksuja suunnitellaan vain pääkaupunki-seudulle. Myöhemmin konseptia voidaan kuitenkin laajentaa muu-allekin.

Tarkastelun loppusuoralla muka-na olleet mallit ovat ohitusporttei-hin, mikroaaltotekniikkaan ja ka-meravalvontaan perustuva kehämalli ja linjamalli sekä matkaperustainen, satelliititekniikkaan ja kameraval-vontaan perustuva vyöhykemalli.

Maksuperusteet ovat erilaisia, mutta maksimimaksu päivittäin olisi kaikissa malleissa esimerkiksi kuusi euroa päivässä. Iltaisin, yöllä ja viikonloppuisin maksuja ei kerät-täisi. Auki on se, kerätäänkö maksua tavaraliikenteeltä.

Suomen Luonto -lehti teetti hel-mikuussa 2009 Taloustutkimuksel-la kyselyn suomalaisten asenteista ruuhkamaksuja kohtaan. Kyselyn mukaan 43 prosentin mielestä pää-kaupunkiseudulla tulisi ottaa käyt-töön ruuhkamaksut kun vastustajia oli vain 38 prosenttia.

Ruuhkamaksuselvitys luovute-taan kesäkuussa ministerille. Tämän jälkeen alkaa poliittinen prosessi, jossa päätetään otetaanko maksut käyttöön vai ei. ■

Kuusi syytä ottaa käyttöön ruuhkamaksut

1. Ruuhkamaksut lisäävät lii-kennejärjestelmän toimivuutta ja vähentävät ruuhkia.2. Joukkoliikenteen käyttö li-sääntyy3. Liikenneonnettomuudet vä-henevät.4. Kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaspäästöt ja muut ympä-ristövaikutukset vähenevät.5. Maankäyttöön liittyvät vaiku-tukset ovat myönteisiä.6. Ruuhkamaksujen käyttöönot-to on yhteiskuntatalouden kan-nalta kannattavaa.

Leo Stranius

5luonnonsuojelija 3/2009uutiset

yMpäristöMinisteriö pyysi keväällä lau-suntoa ehdotuksestaan, joka mahdollistaisi hirvien ajon ja muidenkin eläinten ampumi-sen Etelä-Suomen kansallispuistoissa.

Suomalaiset ulkoilu- ja luontojärjestöt tyr-mäsivät esityksen. Kannanoton allekirjoittivat Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Pyöräily-kuntien verkosto, Suomen Latu, Suomen Rat-sastajainliitto ja Työväen Retkeilyliitto.

Metsästykselle mahdollisia alueita on Etelä-Suomessa paljon mutta suojelualueita vähän.

Järjestöt vaativat, että kansallispuistot rauhoi-tetaan virkistyskäyttöön ja luonnonsuojelu-alueiksi.

Kävijätutkimusten mukaan 80 prosenttia kansallispuistojen kävijöistä vastustaa met-sästystä kansallispuistoissa. Järjestöt muis-tuttivat myös, että lakiesitys on Metsästys Etelä-Suomen kansallispuistoissa -työryhmän esitysten vastainen. Kyseessä on maa- ja met-sätalousministeriön yritys ohittaa laajapoh-jaisen työryhmän mietintö. ■

Järjestöt: ei metsästystä etelän kansallispuistoihin Mörninsuolla uhanalaisia kasvejataistelu soiden puolesta ja turpeenottoa vastaan jatkuu eri puolella Suomea.

Itä-Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi huhtikuussa Vapon oy:n hakemuksen Pihtipu-taan Mörninsuon kaivamiseksi turvetuotantoon. Vapo valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeu-teen. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suo-men piiri toimitti hallinto-oikeudelle vastineen, jonka mukaan ympäristö- ja vesitalouslupahake-mus on hylättävä muiden muassa luonnonsuoje-lullisista ja kaavoituksellisista syistä.

”Vapon mukaan turvetuotantoalueelle ja sen kuivatuksen vaikutusalueelle ei sijoitu rauhoitet-tuja kasveja. Tämä ei pidä paikkaansa”, piirisih-teeri Juhani Paavola toteaa. Siellä kasvaa useita uhanalaisia kasveja, ja alueella on myös äärim-mäisen uhanalainen luontotyyppi, lettoneva.

Huhtkikuussa vahvistetussa maakuntakaavas-sa on turvetuotantoon varattu 106 aluetta, mutta Mörninsuo ei kuulu näihin alueisiin. Myöskään seutukaavassa ei ollut turvetuotantovarausta Mörninsuolle. ■

teksti Tapani VeistolakuVa Juha Taskinen

Elävänä syntyneiden saimaannorpan poikasten määrä laski tänä vuonna alle neljäänkymmeneen. Samaan aikaan vapaaeh-toisten verkkorajoitusten määrä on jäämässä kauas tavoitteesta.

”Kuuttien syntymätulos ja liian vä-häiset verkkokalastussopimusalueet osoittavat, että tehokkaammat toi-met saimaannorpan pelastamiseksi ovat välttämättömiä ja kiireellisiä”,

toteaa Luonnonsuojeluliiton sai-maannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Luonnonsuojeluliitto on vaati-nut norppavesille alkukesäksi verk-kokalastuskieltoa, tavannut asiasta vastaavia ministereitä ja järjestänyt Helsingissä huhtikuun alussa 400 hengen mielenosoituksen. Liitto on tiedottanut muutenkin asiasta koti-maassa ja kansainvälisesti – päästen ensi kertaa muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) etusi-vulle. SLL sekä Euroopan parlamen-tin jäsenet Satu Hassi ja Sirpa Pieti-käinen ovat kirjoittaneet myös EY:n

komissiolle asiasta. Nyt liitto on kutsuttu mukaan

hallinnon työryhmään, joka päättää verkkokalastuskiellon tarpeesta en-si keväänä. Yhteistyössä Fortumin kanssa jatketaan etenkin kuuteille vaarallisten verkkojen vaihtamista turvallisiin katiskoihin.

Taru saimaannorpasta –näyttely on esillä Helsingin pääkirjastossa Pasi-lassa 5. kesäkuuta asti. Lokakuussa matka jatkuu Kuopioon ja marras-kuussa Tampereella. ■

Tue saimaannorppaa: www.sll.fi/saimaannorppa

Saimaannorpan pesimätulos romahti

nord streaMin Itämeren kaasuput-kihanke on poliittisesti ja ympäristöl-lisesti kiistanalainen.

Kaasuputkiyhtiö on tavannut Luon-nonsuojeluliiton ja muiden maiden ympäristöjärjestöjen edustajia monta kertaa. Tämä on uutta varsinkin Venä-jällä. Hanke ja sen ympäristövaikutus-ten arviointi kehittyivät vuoropuhelun ansiosta merkittävästi.

Luonnonsuojeluliiton puolesta YVA:n tuloksista lausui Uudenmaan piiri. Se jakoi sekä risuja että ruusuja. Yleisesti on parempi kuljettaa kaasua putkessa kuin nesteytettynä laivoilla. Suomenlahden laivaliikenne on niin vilkas, että suuronnettomuus on vain ajan kysymys. Toisaalta Baltian maa-putken uusimista olisi pitänyt pohtia enemmän, vaikka se on poliittisesti hankalampi vaihtoehto.

Järjestöjen vaatima Suursaaren ete-

läinen vaihtoehto tutkittiin, mutta ei yhtä hyvin pohjoista. YVA:sta jätettiin pois hankekokonaisuuden maalla si-jaitsevat osat. Se on harmi, koska esi-merkiksi Hangossa on pulaa putkien säilytystilasta.

Selvitys vahvisti epäilyt Itä-Suomen-lahden pohjan myrkkyjen, ravinteiden ja räjähteiden paljoudesta. Yhtiö siir-tyy käyttämään siellä putkenlaskussa maailman ainoaa alusta, jota ei tarvit-se ankkuroida. Senkin potkurivirtojen vaikutukset tulee vielä tutkia.

Ikävä kyllä, yhtiö ei malttanut odot-taa yva-lausuntoja. Se haki jo talous-vyöhykelupaa ja tulee hakemaan myös vesilupaa. Siksi yvaa pitää täydentää vielä lupavaiheessa esimerkiksi Na-turan täydennyskohteiden lähistöl-tä. Luonnonsuojeluliitto ottaa kantaa hankkeeseen kun näkee lisäselvitykset ja lupaehdot. ■

ulkopoliittinen instituutti jul-kaisi toukokuussa Towards a new cli-mate regime? -raportin, joka taustoitaa näkökulmia Kööpenhaminan ilmasto-kokoukseen. Raportissa tarkastellaan viittä suurinta kasvihuonekaasujen päästäjämaata, Kiinaa, Intiaa, Japania, Venäjää ja Yhdysvaltoja sekä verrataan maiden näkökulmia Euroopan unio-nin kantoihin. Tilanne on vähintään-kin haastava. Maiden kannat ovat auki ja suhteellisen kaukana toisistaan.

l Kiinan päästöt kasvavat nope-asti. Maan hallituksella on kuitenkin

pyrkimyksiä lisätä energiatehokkuut-ta, puhtaita energiamuotoja ja met-sittämistä. Arvioiden mukaan Kiinan päästöt ovat vuonna 2030 noin 400 prosenttia vuoden 1990 tasoa kor-keammat. Kiina tuskin tulee sitoutu-maan vastaaviin päästövähennyksiin kuin teollisuusmaat. Eniten maan neuvottelukantaan vaikuttaa Yhdys-valtojen rooli.

l Intian ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Maan tavoitteena on saada teollisuusmaat sitoutumaan vähintään 25–40 prosen-

tin päästövähennyksiin. Lisäksi Intia vaatii teollisuusmailta rahoitusta ke-hitysmaiden päästövähennystoimen-piteisiin.

l Japanin päästöt ovat ylittäneet reilusti Kioton tavoitteen. Vapaaeh-toisiin keinoihin sekä joustomekanis-meilla hankittaviin päästöoikeuksiin perustuvat toimenpiteet eivät ole joh-taneet tuloksiin. Lisäksi vuoden 2007 ydinvoimaonnettomuuden jälkeen merkittävä osa ydinvoimasta on kor-vattu kivihiilellä. Japani ajaa sektori-lähestymistapaa, jossa rajoituksia ase-

tetaan toimialoille yksittäisten maiden sijaan.

l Venäjän kasvihuonekaasu-päästöt romahtivat 1990-luvulla. Tä-män jälkeen päästöt ovat kasvaneet tasaisesti, mutta talouskriisin myö-tä niiden ennakoidaan jälleen kään-tyvän laskuun. Lisäksi politiikkatoi-met, erityisesti energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuva energia, johtavat päästövähennyksiin yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kans-sa. Venäjän tavoitteena on maan mää-ritteleminen nousevaksi taloudeksi ja

saada itselleen mahdollisimman löysät päästövähennystavoitteet.

l Yhdysvaltojen uusi hallinto ko-rostaa laajaa osallistumista tulevaan il-mastosopimukseen. Erityisesti Kiinan ja Intian osallistuminen on Yhdysval-loille tärkeää. Kotimainen keskustelu ja lainsäädäntötyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Haasteena on löytää ta-sapaino kansainvälisten ja kotimaisten vaatimusten välillä sillä myös maan kongressin pitää aikanaan hyväksyä Kööpenhaminassa tehtävä ilmastoso-pimus. ■

Suurten ilmastopäästäjien tilanne edelleen auki

Kohti KööpenhaminaaTärkeiden päätösten vuosi huipentuu

ilmastokokoukseen 18.12.2009

Itämeren kaasuputki — hyvä vai paha?

teksti Tapani Veistolakartta Nordstream

Leo Stranius

Itämeren kaasuputkihanke vaikuttaa monien valtioiden merialueella.

6 luonnonsuojelija 3/2009 uutiset

MMM veti maanmuokkauspakon takaisinMaa- Ja MetsätalousMinisteriö veti takai-sin ehdotuksensa, jonka mukaan metsänomis-tajat olisi pakotettu muokkaamaan maaperä hakkuiden jälkeen auraamalla, äestämällä tai mätästämällä. Ehdotusta vastustivat metsän-omistajat ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

SLL hämmästeli asiassa ministeriön suhteel-lisuudentajun puutetta: MMM ei ole suostunut käyttämään pakkokeinoja luonnon suojelemisek-si edes saimaannorpan hyväksi, mutta tehomet-sätalouden edistämiseksi maanmuokkauspakkoa

tarjottiin kerkeästi maanlaajuiseen käyttöön.Ylijohtaja Aarne Reunala kommentoi myö-

hemmin YLE Uutisille, että ministeriö aikoo kui-tenkin edistää maan muokkaamista taloudellisin kannustimin. Metsän saisi silti Reunalan mu-kaan uudistaa myös täysin luonnonmukaisesti.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että hak-kuuun jälkeinen maanmuokkaus vähentää luon-nolle arvokasta lahopuuta ja lisää vesistöihin va-luvia päästöjä. Metsässä liikkuminen vaikeutuu ja maisema menee pilalle. ■

EU uudistaa kalapolitiikkaansaylikalastus Vie kalat, kalastuksen kannatta-vuuden ja työpaikat. EU yrittää murtaa noidanke-hän koko kalastuspolitiikkansa uudistuksella.

Luonnonsuojeluliitto lausui asiasta maa- ja metsätalousministeriölle huhtikuussa. Ekolo-ginen kestävyys pitää nyt nostaa kalapolitiikan ykkösasiaksi. ”Ilman kaloja kun ei voi kalastaa. Esimerkiksi kalastuskiintiöiden tulee noudattaa tieteellisiä kannanhoitosuosituksia”, muistuttaa luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola.

Liitto korosti myös merialueiden suunnitte-

lun tärkeyttä. Jos kalojen kutualueita ei suojella esimerkiksi Naturalla, ne jäävät muiden hank-keiden kuten merihiekan oton, kaasuputkien ja tuulivoimaloiden jalkoihin.

EU uusii parhaillaan myös lohen hoitosuun-nitelmaa. Luonnonsuojeluliitto on työssä mu-kana EU:n neuvoa-antavan Baltic Sea RAC:n lo-hityöryhmän jäsenenä. ”Lohi on pelastettu EU:n rajoitusten ansiosta sukupuuton partaalta. Nyt on tärkeintä panostaa heikkojen lohijokien kun-nostamiseen”, Veistola painottaa. ■

Europarlamenttivaalit 7.6. ovat myös ympäristövaalit. Suomi ei pysäytä ilmastonmuutosta ja tehotuotantoa yksin, vaan EU tekee päätökset tule-vaisuudesta.

Luonnonsuojelija kysyi eduskuntapuolueilta ym-päristöpoliittisista valinnoista EU:ssa ja kokosi lin-jaukset yhteen. Kokonaisuudessaan kysymykset ja puolueiden vastaukset ovat luettavissa liiton inter-net-sivuilla.

Pikaisesti vilkaistuna puolueiden ympäristöpo-liittiset tavoitteet EU:ssa ovat kuin viherpiipertäjän makeimmasta päiväunesta: kaikki vaativat kuoros-sa ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, uusiutuvia energiamuotoja ja luomuruokaa. Eri sanakääntein lähes kaikki puolueet korostavat, että EU:n on olta-va ilmastokamppailun edelläkävijä. Puolueet ovat puheen tasolla hyvin yksimielisiä EU:n ympäristö-poliittisista linjauksista. Niiden väliset erot tulevat esille keinoissa, joilla tavoitteet saavutetaan.

Hälyttävää tavoiteohjelmissa on se, että kristil-lisdemokraatteja lukuun ottamatta biodiversiteetin turvaaminen ei näytä kiinnostavan puolueita lain-kaan. Itämeren asukkeja ei ole sentään jätetty pu-laan: kaikki esittävät monipuolisia ja konkreettisia vaihtoehtoja merialueen pelastamiseksi.

Maajussit Suomen vai EU:n vastuulle?

Maatalouspolitiikassa vasemmiston ja oikeiston väliset vastakkainasettelut pulpahtavat pintaan. Oikeistopuolueiden mielestä kansallisten etujen turvaaminen on olennaista ympäristöystävällisen maatalouspolitiikan toteuttamisessa, kun taas va-semmalla luotetaan EU-tason ratkaisuihin. Kon-servatiivisemmat puolueet kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja keskusta korostavat geenima-nipuloituun liittyviä kysymyksiä. Maataloustukien ehdot näyttävät olevan tämän hetken kuuma peru-na: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP haluavat jakoperusteeksi ympäristöystävällisen toiminnan.

On muistettava, että tavoiteohjelmat ovat vasta abstrakteja linjavetoja. Uudet europarlamentaari-kot ovat kuitenkin todellisia ihmisiä. Jokaisella on mielipiteet siitä, minkälaisilla keinoilla EU:n ympä-ristöpolitiikkaa kannattaa tehdä. Tarraa ehdokkaita hihasta, kirjoita postia ja hiillosta – silloin osaat vali-ta heistä parhaan pelastamaan luontoa puolestasi. ■

- Kysymykset ja puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan verkkosivuilla www.sll.fi- Lue myös kolumni: Mepit yhteisellä asialla? s. 8

teksti Heidi Konkka

Ilmasto- ja ener-giapoli-tiikka

Luon-nonsuo-jelu ja Itämeri

Maatalo-uspoli-tiikka

Luonnon monimuotoisuuden kunnioi-tus ja uhanalaisten lajien suojelu on pe-riaateohjelmassa, ja ne vaikuttavat poli-tiikkaan. EU:n luonnonsuojeluoikeuden soveltamisessa Suomen peto-oloihin tar-kistettava. EU:n Itämeri-strategia saatava käytännön tasolle. Monikansalliset toi-met jätevesien käsittelyn parantamisek-si uusissa jäsenmaissa ja Pietarin alueel-la. Ravinnekuormitusta pienennettävä ohjaus- ja kannustinkeinoin, suojavyö-hykkeiden ja kosteikkojen perustamista edistettävä. Kalankasvatus ympäristöys-tävälliseksi.

Luonnon monimuotoisuutta sekä luonnonvaraisten lajien elinolosuhtei-ta edistävät luonnonhoitopellot otettu käyttöön tukimuotoina. Suomesta Itä-meri-politiikan suunnannäyttäjä. Muut Itämeren maatalousmaat mukaan EU:n ympäristöohjelmaan. Kotien, teollisuu-den ja maatalouden päästöt minimiin. Suomen ympäristötuen ehdot tarkistet-tava. EU:n Itämeri-strategialla ja maata-louspolitiikan muutoksilla kaikki pellot Itämeren alueella sidottava ympäristö-ehtoihin. Vesiensuojelua vahvistettava maatalouspolitiikassa.

Eläin- ja kasvilajien sopeutumisen edesaut-taminen on osa ilmastonmuutoksen vas-taista kamppailua. EU voi vaikuttaa mm. kalakantojen turvaamiseen. Itämeren ran-tavaltioiden sitouduttava päästöjen vähen-tämiseen. Suomen vähennettävä erityisesti

maa-ja metsätalouden päästöjä. Itämeren suojelukeinoista ja rahoituksesta Ster-nin mallin mukai-nen selvitys.

Ari Korhonen, SDP:n puoluesihteeri

Suomen osallistuttava aktiivisemmin EU:n maaseutupolitiikan kehittämi-seen oman maaseudun ja puhtaan poh-joisen alkutuotannon lähtökohdista. EU:n heikoimpia maatalousalueita var-ten kehitettävä jatkuvuuden turvaavia tukitoimenpiteitä. Markkinoiden ja tu-kijärjestelmän kannustettava laadukkaa-seen tuotantoon ja palkittava onnistumi-sesta. Maa- ja metsätalous keskeisessä roolissa maaseudun perusasutuksen ja ympäristön monimuotoisuuden säilyt-tämisessä.

Lähi- ja luomuruuan edistäminen kansal-listen etujen kannalta tärkeää. Aktiivinen toimija kotimaisen luomuvalkuaisen tuo-tannon lisäämisessä. Suomalaisen ruoka-kulttuurin edistämisohjelma. Muunto-

geenisyydestä tuotteille saatava merkintä.

GM-kasvien viljely kansalliseen pää-tösvaltaan.

Jarmo Korho-nen, Keskustan

puoluesihteeri

Maataloustukien ehdoksi riittävät ympäristönsuojelutavoitteet, joilla parannetaan luomuviljelyn asemaa ja eläinten hyvinvointia. Maatalouden ympäristötuet sidottava todellisiin Itä-meren suojelutoimiin.

Äänestä luonnon ja ympäristön puolesta!

Suomen on kannettava vastuunsa ilmas-tonmuutoksen hidastamisesta. Köö-penhaminan tuleva sopimus on vasta ensiaskel. Puolue edistää puuperäisten polttoaineiden, peltobiomassojen, bio-kaasun ja kierrätyspolttoaineiden bioha-joavan osaa energiamuotoina. Yleisesti myös ns. kolmannen sukupol-ven biopolttoaineita sekä tuuli- ja aurin-kovoimaa.

Taru Tujunen, Kokoomuksen

puoluesih-

teeri

Kaikille aloille ulottuva, maailmanlaajui-nen päästökauppajärjestelmä. Jäsenval-tioille annetuista poikkeusluvista (esim. hiilivoima) luovuttava tai sitouduttava hiilidioksidin talteenottoon. Keskeisestä uusiutuvat energiamuodot ja energiate-hokkuuden parantaminen. Tuulivoiman rinnalle aurinko-, geotermiseen- ja val-tamerienergiaan perustuvia ratkaisuja. Suomessa uusiutuvan energian tavoite toteutettava ensisijaisesti bioenergialla. Euroopassa kehitettävä sähköautojen tek-nologiaa, tuotantoa ja käyttöönottoa.

EU:n ilmasto- ja energialakipaketti to-teutetaan määrätietoisesti. EU:n joh-dettava, jotta YK:n ilmastokokouksessa luodaan kaikki ilmastotalkoisiin sitout-tava sopimus. SDP ajaa EU:n ilmastodi-rektiiviä, jonka tavoitteena saada sää-telyn piiriin myös energia, maatalous, ruoan tuotanto, rakentaminen ja liiken-ne. EU:n on lisättävä uusiutuvia energi-anlähteitä luomalla yhteisiä sääntöjä ja puitteita niiden tukijärjestelmille. Tu-kemisen oltava tehokasta ja markkina-lähtöistä, mutta riittävää.

uutiset 7luonnonsuojelija 3/2009

Kritiikkiä vesienhoitosuunnitelmalleeuroopan yMpäristöJärJestöt ovat arvi-oineet vesienhoitosuunnitelmia, joiden avulla maanosan kaikkien vesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.

Lähes kaikissa arvioiduissa maissa on kuiten-kin esitetty, että osalla vesistöistä hyvä tila saavu-tetaan vasta vuonna 2021 tai 2027. Ympäristöjärjes-töjen mielestä aikataulupidennykset vaikuttavat poliittisilta päätöksiltä, ja suunnitelmista puut-tuu kattava analyysi toimenpiteistä, joilla tavoit-teet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin.

Uusiutuvan energian lisääminen on sysännyt liikkeelle vesivoimarakentamisen aallon, joka on uhka vielä luonnontilaisille vesille. Maatalous on lähes jokaisessa Euroopan maassa suurin vesien kuormittaja, mutta maatalouden toimenpiteet eivät vakuuta.

Järjestöjen työ vesienhoitosuunnitelmiin vaikuttamisessa tuotti myös tulosta. Ve-sienhoitosuunnitelmaan saatiin esimerkiksi maankäyttöön, hulevesiin ja kosteikkoihin liittyviä toimenpiteitä. ■

Virtain kuukkelimetsiin uusi suojelualueetelä-suoMen ViiMeisten kuukkelien asuinsijoille Virroille perustetaan uusi laaja suojelualue valtion maille. Riponevan kuului-salla kuukkelialueella on aiemmin ollut viral-lisen suojelun piirissä ainoastaan 23 hehtaarin kokoinen Lakeisnevankankaan aarnialue. Val-tion liikelaitos Metsähallitus on päättänyt lisätä suojelupinta-alaa sadoilla hehtaareilla.

Perusteilla olevan 455 hehtaarin kokoisen La-keisnevankankaan suojelualueen synty on voit-to metsille eliölajeineen ja tulosta luonnonsuo-

jelijoiden monivuotisesta kamppailusta valtion omistamien kuukkelimetsien puolesta. Mah-dollisuuksia parantaa toki aina on: Lakeisne-vankankaan suojelualueen ulkopuolelle jää yhä mm. Pahalamminvuoren kuukkelireviiri.

Metsähallituksen suojelupäätöksen taus-talla on Suomen metsien monimuotoisuu-den toimintaohjelma METSO, jonka puitteis-sa Metsähallitukselle asetettiin velvoite lisätä metsiensuojelua valtion mailla 10 000 hehtaarin verran. ■

Jo 40 prosentin päästövähennyksiä vuo-teen 2020 mennessä edistettävä. EU:n ta-loudellinen elvytys suunnattava uusien ja vanhojen teollisuusalojen viherryttämi-seen. Energiansäästöä, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistettävä tuuli-ja aurinkovoimalla, aalto-ja vuorovesiener-gialla, maa-, ilma- ja vesilämmöllä sekä uusiutuvilla poltto-aineilla.

Panu Laturi,Vihreiden puo-

luesihteeri

Merkittävä osa politiikkaa tähtää moni-muotoisuuden turvaamiseen aloittei-den, kampanjoiden ja epävirallisen vai-kuttamisen avulla. Ilmastonmuutoksen hidastaminen monimuotoisuuden kan-nalta ensisijaista, mutta ei Natura-aluei-ta unohtaen. EU:n Itämeri-strategiassa asetettava sitovat enimmäismäärärajat kunkin valuma-alueen valtion kemikaa-lipäästöille. Maatalouden ympäristötuki-järjestelmä sidottava käytäntöihin, jotka vähentävät alueen ravinnekuormitusta. Venäjä mukaan yhteistyöhön.

Jatkaa aloitteiden, määrärahojen ja linjauksien tuottamista, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden, lähi- ja luomuruoan menestyminen ja eläinten hyvinvointi turvataan. Maatalouden ympäristötuki muutettava vastaamaan tarkoitustaan ja luomu- ja lähimarkki-noiden esteet raivattava.

Pyrittävä uusiin teknisiin ratkaisuihin, kannustettava jäsenvaltioita päästöta-voitteisiin ja kehitettävä uusia inst-rumentteja (esim.hiilivero) jakamaan päästöjen kustannuksia. Uusiutuviin energiamuotoihin sekä erityisesti energiatehok-kuuteen ja ener- gian säästämi-seen panostetaan.

Sari EssayahKristillisdemokraattien

puoluesihteeri

Energiasäästöön ja tehokkuuden lisäämiseen panostettava vahvasti. Suomen ja muiden pohjoismaiden lisättävä yhteistyötä uusiutuvien energiamuotojen kehitystyössä ja innovaatioiden viemisessä koti-maista kansainvälisille markkinoil-le. Puolue kannattaa uusiutuvia energiamuotoja: bioenergiaa, tuu-li- ja aurinkovoimaa, sekä uusien teknologioiden kehittämistä (esim.aaltovoima).

Luonnon monimuotoisuus turvataan ympäristöystävällisellä yhteistyöllä. Kaikkien Itämeren rantavaltioiden maatalouspäästöt on saatava kuriin sekä typpi- ja fosforipitoiset jäteve-det on puhdistet-tava. Vesa-Matti SaarakkalaPerussuomalai-

set Nuoret Ry:n

puheenjohtaja,

Timo Soinin

avustaja

Panostamalla luonnon suojeluun, jonka lisäksi eri eliölajien peri-mä otettava talteen ja turvattava muuntelusta vapaiden kantojen säilyminen. Kaikkien jäsenmaiden aidosti sitouduttava Itämeren suo-jeluohjelmaan. EU:n Itämeri-strate-gian instrumentiksi kansainvälinen Itämeren merikeskus Suomeen, jol-la on kokonaisvaltaiset vastaukset pilaantumisen syihin ja suojelun haasteisiin.

Puolue toteuttanut Natura-verkos-toa sekä kansalliselle että EU-tasolle. Life-projekteille resursseja. Kestävää luonnonvarainpolitiikkaa edistettä-vä: monimuotoisuus turvattava sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestä-vä alkutuotanto. Toimintaa Helcom-ohjelman ja EU:n Itämeri-strategian hyväksymisen puolesta. Itämeri-stra-tegiassa erityisesti Helcomin BSAP-ta-voitteet huomioitava. Erityispanostus öljyntorjuntakapasiteetin ja merilii-kenneturvallisuuden parantamiseen. Alusten jätevesien tyhjentäminen alu-eelle kiellettävä.

Tuotannon oltava geenimanipu-laatiovapaata. Turvattava mahdol-lisuudet omavaraiseen kansalliseen maataloustuotantoon välttäen kui-tenkin ylituotantoa.

Selkeitä alkuperä-, ekologisuus- ja geenimuunnellun ruoan merkin-töjä elintarvikkeisiin, jolloin va-linnan mahdollisuus asiakkaalla. Elintarvikkeiden alkuperän ja tuo-tantotavan jäljittäminen vaivat-tomaksi. Lähiruokaa suosittava ja pitkiä eläinkuljetuksia vältettävä mm. poistamalla tuet ja kehittä-mällä pieniä, siirrettäviä teurasta-moja.

Suomen maataloustuotannossa asiat on hyvin huomioitu. Suomessa maa-talous perustuu pitkälti perheviljely-malliin. Luomutuotannon ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä voi parantaa sisällyt-tämällä EU:n ym-päristötukeen ehto maatilakohtaisesta ympäristöohjel-masta.

Ulla AchrénRKP:n puolue-

sihteeri

Päästövähennystavoitteiden toteuttami-sessa, 30 prosenttia vuoteen 2020 men-nessä ja 80–95 vuoteen 2050 mennessä on ryhdyttävä sanoista tekoihin. Tuki-politiikan kriittinen arviointi välttämä-töntä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmatyötä vahvistettava. Energian-kulutusta vähennettävä. EU-maiden pa-nostettava uusiutuviin energiamuotoi-hin niin investointien, tuotekehityksen ja innovaatioiden osalta. Irtauduttava määrätietoisemmin öljypohjaisista polt-toaineista.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen on perusedellytys. Erityisiä suojelutoimia (esim. kalastuskiellot norpan suojelemi-seksi) tiettyjen lajien osalta. EU:n lansee-rattava asennemuutos-kampanja, jolla tuetaan luonnosta saatavien hyötyjen ja palvelujen arvostamista. Itämeren ti-lan heikkeneminen estetään tehokkail-la maatalouden, teollisuuden ja asumi-sen päästöjen rajoituksilla ja sanktioilla. EU:n voimavaroja suunnata HELCOMin Itämeren toimintaohjelman toimeenpa-noon. Puola, Baltian maat ja Venäjä saa-tava mukaan suojeluun.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja EU:n asennemuutos-kampanja koske-vat myös maatalouspolitiikkaa. Lähi-ja luomutuotannon merkitystä korostetta-va vaikuttamalla asenteisiin ja muutta-

malla EU:n suurtuotan-toa suosiva maatalo-uspolitiikka näiden mukaiseksi.

Sirpa Puhakka, Vasemmistoliiton

puoluesihteeri

Äänestä luonnon ja ympäristön puolesta!

Puolue tukee ympäristöystäväl-lisiä energiaratkaisuja myönteis-ten kannustimien kautta. Tulevai-suudessa yhteiskuntia kehitetään kestävän kehityksen mukaisesti. Asutusta ei tule keskittää kaupun-keihin. Uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiatuotanto ovat tärkeimpiä energiamuotoja, joiden käyttöä edistettävä. Ihmiset näkevät energiakäytön vaikutukset, kun se tuotetaan lähellä.

Lue vastaukset kokonaisuudessaan verkkosivuilta www.sll.fi

8 luonnonsuojelija 3/2009

Mepit yhteisellä asialla?Pääministeri Matti Vanhanen paheksui blogikirjoituk-sessaan 9.5., että ”suomalaisedustajat Euroopan parla-mentissa eivät aina äänestä Suomen kantojen mukaan”. Merkillinen kommentti poliitikolta, jonka luulisi ym-märtävän EU-parlamentin roolin.

Parlamentti ei ole jäsenmaiden käsikassara. Sen teh-tävänä on tehdä päätöksiä, jotka ulottuvat kansallisia intressejä pidemmälle. Ilman sitä EU polkisi paikal-laan eikä se pystyisi vastaamaan kansainvälisen toi-mintaympäristön muuttuviin haasteisiin.

Parlamentin asemaa ei pidä liioitella. Lainsäädäntöä valmisteleva komissio ja jäsenmaiden hallituksia edus-tava ministerineuvosto ovat EU:n toiminnan kannalta keskeisiä elimiä. Parlamentilla on kuitenkin tässä ko-konaisuudessa tasapainottava rooli.

Toimielinten työnjako korostuu seuraavalla viisivuo-tiskaudella, kun unionissa sovitaan muun muassa yh-teisen maatalouspolitiikan tarkistuksesta ja talousarvi-on monivuotisista kehyksistä vuoteen 2013 mennessä.

Lissabonin sopimuksen astuessa voimaan parla-mentti muuttuu tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvos-ton rinnalle. Tuolloin sen tehtävä pehmeämpien ar-vojen ja yleismaailmallisten oikeuksien puolustajana korostuu.

Tämä perusasia tuntuu usein hämärtyvän kotimai-sessa keskustelussa. Osa ehdokkaista tuntuu kilpaile-van isänmaallisuudella, jonka lähtökohtana on saavu-tettujen etujen puolustaminen. Sillä ei pitkälle pötkitä parlamentin sisäisessä työskentelyssä.

Eräs räikeimmistä esimerkeistä on Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, joka mainostaa itseään otsikolla ”Suomalaisen edun aktiivisin puolustaja”. Vaaliesit-teessä kuvatut aikaansaannokset eivät kerro koko to-tuutta. Tosiasiassa Korhola pyrki määrätietoisesti ve-sittämään EU:n energia- ja ilmastopaketin syntymistä vaatien muun muassa turpeen sisällyttämistä uusiutu-vien energiamuotojen edistämistä koskevaan direktii-viin. Korholan myyräntyö EPP-ryhmän ilmastoneuvot-telijaa Avril Doylea vastaan herätti runsaasti huomiota myös parlamentin muissa ryhmissä.

Tätäkö on se Suomen kantojen puolustaminen, jota pääministeri Vanhanen peräänkuuluttaa? Luojan kiitos niissä ei onnistuttu.

Korholan tapaus todistaa vanhan perussäännön oike-aksi: parlamentin jäsenet eivät menesty, elleivät he saa-vuta puoluerajat ylittävää luottamusta. Sellaisia ei ole Brysselissä kuin muutama. Moni kotimaan politiikassa loistava kansanedustaja on Euroopan kentillä siipirik-ko. Tämä on ehkä hyvä pitää mielessä tulevaa äänestys-päätöstä tehtäessä. ■

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja

Eero Yrjö-Koskinen

norppaluodolta

Osa eurovaaliehdokkaista tuntuu kilpailevan isänmaallisuudella, jonka lähtökohtana on saavutet-tujen etujen puolustaminen.

liiton uutiset

Iloa luonnosta ja huolta turpeesta – yhdessäMikä on tärkeää ja mikä mukavaa toiminnassa, mitä on saatu aikaan? Vastaajina viisi jäsentä vilkkaasti toimivan Jy-väskylän seudun luon-nonsuojeluyhdistyksen hallituksesta.

Huoli Keski-Suomen luonnontilais-ten soiden kohtalosta kokosi huhti-kuun lopulla nelisenkymmentä hen-keä kuuntelemaan ja keskustelemaan Jyväskylän pääkirjastoon. Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Jyslyn, järjestämä tilaisuuden teema osui samalla kertaa kahteen toimin-nan polttopisteeseen, luonnon moni-muotoisuuden puolustamiseen ja tur-peen energiakäytön vastustamiseen.

”Jyslyn toimialueen tärkein ongel-ma on Jyväskylän turpeen kayttö, jolla on ilmastonmuutosvaikutuksen lisäk-si myös tuotantoalueilla suoria biodi-versiteettiä vähentäviä vaikutuksia ja muita negatiivisia ymparistövaiku-tuksia”, määrittelee Ari Lampinen.

Kaupunkiin on rakenteilla suuri kaukolämpölaitos, jonka pääpoltto-aine on turve. Seudun soista 84 pro-senttia on ojitettu ja turvetuotantoon havitellaan arvokkaita, vielä säilynei-tä soita.

”Jysly toimii tämän ymparistöon-gelman globaalissa keskiössä, sillä Suomen ja koko maailman turvelob-byn keskus sijaitsee Jyväskylässä”, Lampinen muistuttaa. Jyväskylässä ovat Vapon päämaja, Suomen turvete-ollisuusliiton ja maailman turveteolli-suusliiton päämajat, Finbion päämaja seka Vtt:n turve-energiaosasto.

30-vuotinen taivalLuonnonsuojeluyhdistys juhli vii-me vuonna 30-vuotista toimintaan-sa. 1970-luvun lopulla kamppailtiin Jyväsjärven ja Päijänteen veden saas-tuttamista vastaan. Puunjalostusteol-lisuuden jätevesille vaadittiin tiukem-pia päästörajoja. Päijänne puhtaaksi -liike onnistuikin tavoitteissaan: Jy-väsjärven ja Päijänteen vedet ovat kir-

kastuneet.Jysly oli myös aktiivisesti puolus-

tamassa Korpilahden Vaarunvuorta Päijänteen itärannalla. Imatran Voima (nykyisin osa Fortumia) halusi raken-taa luonnoltaan erityisen arvokkaal-le vaaralle pumppuvoimalan. Kamp-pailua kesti 30 vuotta. Se päättyi, kun voimayhtiö luopui suunnitelmistaan 1998.

Jyslyn hallituksen jäsenet kävivät katsomassa, miten kevät etenee Jyväskylän Harjulla. Kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa Harjulla järjestetään opastetut, kaikille avoimet lähiluontoretket.

Suomen luonnonsuojeluliiton jä-senet voivat ostaa alennushintaisen lipun messuille maailman ympäris-töpäivänä 5.6. Alennushintainen lippu tulee ostaa etukäteen netti-kaupasta. Jäsenhintaisia lippuja ei voi ostaa ovelta.

Messuilla maailman ympäristö-päivänä julkistetaan myös Suomen luonnonsuojeluliiton vuoden ym-päristöpalkinnon saaja.

”Palkinnon kohde voi olla monen mielestä yllättävä”, vihjaa viestin-täpäällikkö Matti Nieminen tule-

vasta ympäristöpalkinnosta.Suomen luonnonsuojeluliiton ja

Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistyksen osaston (B-300) päätee-mat ovat suoluonto ja suoluonnon suojelu. Perjantaina järjestetään seminaari soiden ja kosteikkojen puolesta. Osastolla näytetään en-simmäistä kertaa Luonnosuojelu-liiton uunituore suovideo. Siellä voi myös osallistua suotietovisaan ja ostaa Erik Bruunin kurkijulistei-ta voi messuhintaan.

Messujen suunnittelussa on teh-

ty historiaa, kun erilaiset järjestöt ovat kokoontuneet saman pöy-dän ääreen. Messujen järjestelyis-tä vastaavat yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Jyväskylän Messut Oy, Metsästäjäin Keskusjär-jestö, Suomen Latu, Suomen Met-sästäjäliitto, Suomen Partiolaiset sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. ■

Lisätietoa:Katso tarkemmat tiedot lippujen hinnoista ja myyntipisteistä: www.jklpaviljonki.fi/le2009.

Jäsenille alennusta messulipuistaSuomen luonnonsuojeluliitto tuo suoluonnon suojelun Jyväskylän Luonto- ja erämessuille 5.–7.6.

9luonnonsuojelija 3/2009liiton uutiset

teksti Ritva Kupari kuVa Mari Manninen

Iloa luonnosta ja huolta turpeesta – yhdessä

yMpäri Maata

Jyväskylä

”Yhdistys on pysynyt pystyssä va-paaehtoisin voimin 30 vuotta. Sekin on jo aikamoinen saavutus sinällään!”, iloitsee Jaana Tuppurainen.

Retkiä ja yhdessäoloa

Jyslyn jäsenmäärä on kasvanut jo use-ana vuonna, ja se ilahduttaa hallituk-sen jäseniä. Yli 800 jäsenen voimalla voi suunnitella monenlaista toimin-taa. Jokaiselle riittää tekemistä: lau-suntoja rakennus- ja kaavoitushank-keisiin, aloitteita, retkiä, keskusteluja, tempauksia.

”Käytännön toimiminen saman-henkisten, mutta eri taustaisten ih-misten kanssa on mukavinta. Samalla kuulee viimeisimpiä ympäristöuuti-sia ja pääsee selville Jyväskylän seu-dulla vireillä olevista hankkeista ja muusta mielenkiintoisesta”, tuumii Sanna Penttinen.

”Mukavinta on saada aikaan ehkä herättäviäkin luontokokemuksia ih-misissä. Näitä voi tulla niin retkillä, kuvailloissa kuin jonkun näyttelyn-kin äärellä”, arvioi Silja Parri.

”Hauskaa toiminnassa on se, että saa olla tekemisissä muiden viher-piippojen ja samantyyppisesti ajatte-levien ihmisten kanssa”, sanoo Jyslyn puheenjohtaja Marja Kupari.

Jyslyläisiin pääsee tutustumaan kesän ja alkusyksyn aikana vaikkapa kolmella Harjun lähiluontoretkellä, Luonnonkukkapäivän ja Lempaat-suon retkellä sekä melontaretkellä Päijänteelle. ■

Tule tutustumaan ja kyselemään lisää Jyslyläisiltä Luonto- ja Erämessuilla 5.-6.7. Jyväskylän Paviljongissa. Kotisivut: www.sll.fi/keski-suomi/jyvaskyla

Luonnonsuojeluliitto nimesi ensi vuoden Luon-non monimuotoisuuden vuodeksi. Nurmijärvellä 25.-26.4. kokoontunut valtuusto varoitti samalla, että Vanhasen hallituksen aikeet vähentävät ympäris-töhallinnon riippumatto-muutta ja uhkaavat ympä-ristön tilaa.

Suomi, EU ja maailman maat ovat luvanneet pysäyttää luonnon moni-muotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Ensi vuonna on tilin-teon hetki. Koska luonnon köyhty-minen jatkuu, toimia pitää tehostaa. Siksi ensi vuosi on Luonnonsuojelu-liitossakin Luonnon monimuotoi-suuden vuosi.

Luonnonsuojeluliiton keskustoi-

misto ja luonnonsuojeluvaliokunta ovat käynnistäneet teemavuoden val-mistelun. Suunnitelmia esitellään jo syyskuun suunnittelupäivillä, joten piirit ja yhdistykset ehtivät mukaan.

Hallitus vaarantaa ympäristösi

Valtuusto antoi myös julkilausu-man, jota YLE luonnehti tiukka-sanaiseksi. Lisääntyvät tehtävät ja kansainväliset sitoumukset edellyt-täisivät ympäristöhallinnolle lisää voimavaroja. Mutta Suomen nyky-hallitus vie siltä virkoja, rahoja ja riippumattomuutta.

Näin syntyy suomalaisen ympä-ristönsuojelun romuttava ketjureak-tio. Sen tuloksena vedet pilaantuvat, luonto köyhtyy, saasteet lisääntyvät eikä ilmastonmuutosta saada osal-tamme pysäytettyä. Jos valtion ym-päristöhallintoa heikennetään, ym-päristöasiat kaatuvat resurssipulaa poteville kunnille ja ympäristöjär-jestöille. ■

Tulossa: luonnon monimuotoisuuden vuosi

l Luonnonsuojeluliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Se muodos-tuu 73 edustajasta. Liit-tokokous vahvistaa liiton pitkän aikavälin tavoiteoh-jelman ja kolmivuotissuun-nitelman.l Liittovaltuusto kokoon-tuu kaksi kertaa vuodessa ja muodostuu puheenjoh-tajasta (Markku Kuortti) ja luonnonsuojelupiirien 25 edustajasta. Se vahvis-taa liiton toimintasuun-nitelman ja budjetin sekä edellisen vuoden toimin-takertomuksen ja tilinpää-töksen.l Liittohallitus panee toi-meen päätökset ja kokoon-tuu kerran kuukaudessa. Se muodostuu puheen-johtajasta ja 9 jäsenestä. Puheenjohtaja on Risto Sulkava. Liittohallitus on asettanut erilaisia valio-kuntia suunnittelemaan ja toteuttamaan hallituksen päätöksiä. Näitä ovat mm. järjestö-, metsä-, talous- ja viestintävaliokunta. l Jos olet kiinnostunut vaikuttamaan, ota yhteyt-tä esimerkiksi omaan luon-nonsuojelupiiriisi!l

Valtuustolaiset ihastelevat uhanalaista harsosammalta Kiljavan lähderetkellä.

Mikä valtuusto?

l Fil. yo Mirjami Margaritis, Joen-suu, pro gradu -tutkimukseen Sai-maannorppakuuttien (Phoca hispida saimensis) levittäytyminen ja elinym-päristön käyttö, 1 000 euroa.l FL Pertti Koskimies, Tunturihau-kan suojelubiologia Fennoskandiassa -tutkimukseen, 2 000 euroa.l Fil. yo Harri Kuokkanen, Helsin-ki, Etelä-Savon arvokkaiden, suoje-lemattomien metsien kartoitukseen ja luontoarvojen inventointiin, 1 000 euroa.l Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Helsinki, yhteispohjoismaisen Luonnonkukkien päivän 14.6.2009 järjestämiseen, 1 000 euroa.l Suomen luonnonsuojeluliitto ry,

Helsinki, suoaiheisen videon tuot-tamiseen SLL:n verkkosivuille, 1 000 euroa.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta:

l FM Suvi Ponnikas, Oulu, väitös-tutkimukseen Suomen uhanalaisten petolintujen populaatiogenetiikka ja suojelu, 2 000 euroa.l FT Mia Rönkä, Turku, post doc -tutkimukseen Öljypäästöjen ja talvi-ilmaston vaikutus vesilintukantoihin, 2 000 euroa.l FM Matias Scheinin, Turku, väi-töstutkimukseen Productivity and bio-diversity in shallow bays – zooplankton as a structural and functional mediator,

1 500 euroa.l FM Thomas Lilley, Turku, väitös-tutkimukseen Orgaanisten tinayhdis-teiden vaikutukset Saaristomeren avain-lajiryhmään, surviaissääskiin, ja näiden kautta koko alueen ravintoverkkoon, 1 500 euroa.l Fil. yo Pipsa Lappalainen, Tur-ku, pro gradu -tutkimukseen Or-gaanisten tinayhdisteiden vaikutukset saaristomeren vesisiippojen (Myotis daubentonii) ruokailukäyttäytymi-seen ja ruokailualueiden valintaan, 1 500 euroa.l Työryhmä Jyrki Ikonen, Timo Kosonen, Panu Kunttu ja Henrik Murdoch, Helsinki, Itämeren saa-risto- ja rannikkoalueen arvokkai-

den, suojelemattomien metsien kartoitukseen ja luontoarvojen inventointiin, 2 000 euroa.l Kemiönsaaren Luonto ry, Kemiö, jätteiden kierrätykseen innostavaan Mikään ei katoa -videoprojektiin, 1 000 euroa.l Varsinais-Suomen luonnonsuoje-lupiiri ry, pilottihankkeeseen Lepakoi-den suojelun ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittaminen Saaristomerellä, 1 500 euroa.

Itämeri-rahastosta:

l FM Antti Halkka, Helsinki, väi-töstutkimukseen Ilmastonmuu-toksen vaikutus Itämeren hylkeisiin, 1 300 euroa.

l Työryhmä Emmi Jormalainen ja Jenni Valo, Helsinki, Itämeri-aihei-sen julkaisun ja www-sivuston tuot-tamiseen, 1 000 euroa.

Lisätietoa Suomen Luonnonsuojelun Säätiöstä:- Säätiön asiamies Tarja Ketola, p. 040 527 5212 tai (09) 228 08 211 ja tarja.ketola@sll.fi- www.luonnonsuojelunsaatio.fi

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö myönsi 21 300 euroa apurahoja tutkimuksille ja hankkeille

teksti Tapani Veistola kuVa Hannu Tuomisto

10 luonnonsuojelija 3/2009 liiton uutiset

Kotkanpesä uudistui

Kuva ylhäällä: Kotkankadun suuri neuvotteluhuone sai seinilleen upean seinämaalauksen. Kuvassa SLL:n keskustoimiston työntekijöitä viikottaisessa aamupalaverissa.

Kuva alhaalla: Sisustussuunnitelman tekivät EVTEK Muotoiluinstituutin opiskelijat Jonna Lång, Liisa Hytönen ja Tanja Aivila.

Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto uudistui viime talven aikana. Kevään aikana päästiin jo nauttimaan raik-kaista väreistä ja uusista yksi-tyiskohdista. Luonnonsuojeluliiton toimisto sijaitsee Helsingin Alppilassa osoitteessa Kotkan-katu 9. Kahdessa kerroksessa työskentelee, hieman vaihtelevasti, noin 30 työntekijää.

Kotkanpesässä puurtavat myös Suomen Luonnon toimitus, Uudenmaan ympäris-tösuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuo-jeluyhdityksen työntekijät. Edelleen tiloista löytyy myös tietotoimisto FinnWatch, joka seuraa suomalaisten yritysten toimintaa ul-komailla ympäristön ja työolojen osalta.

”Uudet tilat tuntuvat raikkailta. Opiske-lijoiden osaava työpanos ryyditettynä oman väkemme talkoilla tuotti mukavan lopputu-loksen. Työnteko luistaa freesatuissa työti-loissa ja vieraillammekin on enemmän iloa silmälle”, sanoo viestintäpäällikkö Matti Nieminen.

Huonekalut hankittiin pääosin käytettyi-nä, ja vanhat kalusteet pyrittiin kierrättä-mään eteenpäin.

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää materiaalilahjoituksista ja työpanoksesta seuraavia tahoja: Tikkurila (maalit), EVTEK Muotoiluinstituutti (sisustussuunnittelu) ja Keskuspuiston ammattikoulu (maalaus-työt). Työtä tukivat myös Mood, Martela Poistomyynti ja Inkometalli. Sisustussuun-nittelusta päävastuun kantoivat Tanja Aivi-la, Liisa Hytönen ja Jonna Lång. ■

Suomen luonnonsuojeluliiton tule-vaisuuden visioinnin päätapahtu-ma – Tulevaisuusvisiopäivät 26.–27. syyskuuta 2009 – järjestetään Asik-kalan Vääksyssä, hotelli Tallukas-sa Päijänteen ja Vesijärven tuntu-massa.

Paikallisyhdistysten ja piirien puheenjohtajat, sihteerit tai muut aktiivit, laittakaa päivämäärä ylös ja tulkaa mukaan! Tätä tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä, sillä visiopäivillä pääsette vaikuttamaan liiton tulevan toiminnan linjauk-siin ja toimintakeinoihin.

Liittovaltuusto, liittohallitus ja valiokunnat sekä toimihenkilöt ovat alkuvuoden aikana jo valmis-telleet asiaa: valiokunnat ovat alus-tavasti visioineet liitolle toivotta-vaa tulevaisuutta ja unelmoineet luontoa kunnioittavasta yhteis-kunnasta. Jäsenkysely, jossa näitä tulevaisuusajatuksia testataan, on parhaillaan menossa. Se on lähe-tetty kaikille paikallisyhdistysten ja piirien puheenjohtajille sekä 800 satunnaisesti valitulle jäsenel-le. Jäsenet voivat ottaa kantaa myös liiton kotisivuilla. Näiden kyselyi-den tulokset ovat käytössämme vi-siopäivillä.

Kyselytulokset eivät kuitenkaan yksin riitä – tarvitaan yhteistä kes-kustelua ja pohdintaa. Se tapahtuu visiopäivillä Asikkalassa. Paikalla ovat Luonnonsuojeluliiton halli-tuksen ja valtuuston jäsenet sekä keskustoimiston ja piirien toimi-henkilöt. Päivillä kuullaan myös ulkopuolisia alustajia, jotka joh-dattavat meitä toimintaympäristön muutostrendeihin niin yhteiskun-nassa kuin luonnon ja ympäristön tilassakin.

Tilaisuuden alustava ohjelma, ilmoittautumisohjeet sekä tiedot käytännön järjestelyistä löytyvät ennen juhannusta liiton kotisivuil-ta.

Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot tapahtumasta: - Tilaisuuden alustava ohjelma sekä tiedot käytännön järjestelyistä löytyvät ennen juhannusta liiton kotisivuilta www.sll.fi/tulevaisuus. - Järjestöpäällikkö ja tulevaisuustyöryhmän sihteeri Tarja Ketola, tarja.ketola@sll.fi, p. (09) 228 08 211, 040 527 5212.

Tulevaisuus- visiopäivät Asikkalan Vääksyssä 26.–27.9.

teksti Matti Nieminen kuVat Tikkurila

Luonnonsuojeluliitto uudistaa tänä vuonna energian ympäris-tömerkin konseptia.

Merkin tunnettuuden ja käyttömahdol-lisuuksien parantamiseksi käyttömaksut norppaenergian loppukäyttäjiltä poistettiin alkuvuodesta ja loppukäyttäjiä koskevaa li-senssisopimusmenettelyä tullaan jatkossa keventämään.

”Norppaenergia-merkissä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia ympäristön hy-väksi. Sitä voidaan saada käyttöön mm. tie-dottamisella ja markkinointikonseptia uu-distamalla”, kertoo Luonnonsuojeluliiton

ekoenergiavastaava Teemu Kettunen.

Norppamerkittyjä kaukolämpöverkkoja?

Luonnonsuojeluliitto kokeilee tänä vuonna myös Norppaenergia-merkin myöntämistä kaukolämpöverkoille. Tähän asti merkillä on lämmöntuotannon osalta lähinnä kerrottu voimalaitosten bioenergian käytöstä.

Kokeiltavassa konseptissa kaukolämpöver-kon tulee alittaa tietty hiilidioksidipäästöker-roin saadakseen merkin käyttöoikeuden. Kau-kolämpöverkkojen Norppaenergia-merkintä kertoo kuluttajalle käytetyn kaukolämmön ympäristöystävällisyydestä ja luo lisäkysyn-tää ympäristömerkinnän saaneille alueille.

”Parhaassa tapauksessa kaukolämpöver-kon ympäristömerkintä voisi olla kunnalle alkusysäys ympäristöystävälliseksi profiloi-tumiselle, mikä voisi käytännön toimena tar-koittaa esimerkiksi ekologisen asuinalueen kaavoittamista”, Kettunen kertoo. ■

Oletko jo vaihtanut norppaenergiaan? Se käy helposti osoitteessa www.norppaenergia.fi

Norppaenergia-merkkiä kehitetään

11luonnonsuojelija 3/2009liiton uutiset

Jäsenhankintakilpailun voittaja saa viikon loman Villin Pohjolan mökillä

Osallistu kilpailuun kutsumalla ystäväsi Suomen luonnonsuoje-luliiton jäseniksi. Kilpailu jatkuu elokuun loppuun asti.

Tunnet varmasti luonnosta kiinnostuneita ihmi-siä, jotka eivät ole vielä jäseniämme? Pyydä heidät kasvavaan joukkoomme nauttimaan luonnosta ja tukemaan ympäristönsuojelua. Ehkä voit saada samalla ystävästäsi seuraa luontoharrastuksiin ja tempauksiin.

”Osallistumalla kisaan autat luontoa. Suomen luonnonsuojeluliiton voima perustuu jäseniin. Yhdessä meissä on voimaa!”, järjestösihteeri Hei-ni Jalava innostaa.

Eräs kilpailun ideoijista, Suomen luonnon-suojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Su-siluoma kertoi lähettäneensä viestiä jo yli sadalle tutulleen.

”Lähetin kutsuja entisille työtovereille, suku-laisille, naapureille ja kaikille mahdollisille tu-tuille. Minulle oli helppoa pyytää ihmisiä mukaan järjestöön, jonka toimintaan uskon vakaasti”, Susiluoma kertoo. Hän ei kuitenkaan osallistu kilpailun upeiden palkintojen havitteluun.

Upeita palkintoja

Kilpailussa eniten uusia jäseniä kerännyt voittaa vapaavalintaisen viikon loman ja toiseksi tullut vii-konlopun loman Villin Pohjolan kämpällä.

Kaikkien uusia jäseniä hankkineiden kesken ar-votaan lisäksi 10 Laulujoutsenen perintö -teosta, 10 norppapyyhettä ja 15 Erik Bruunin kurkijulistet-ta. Palkinnot arvotaan kisan päätyttyä.

Toimi näin

Kopioi mallikutsu verkkosivuilta sähköpostiisi ja lähetä kutsu tuntemillesi luonnonystäville. Voit muokata sen mieleiseksesi.

Voit hankkia uusia jäseniä myös retkillä, kylil-lä, toreilla tai missä liikutkin, mutta jäsenhankin-takilpailussa otetaan huomioon vain verkkosivu-jen liittymislomakkeella liittyneet jäsenet.

Uuden jäsenen tulee kirjoittaa liittymislomak-keelle kutsujansa – eli sinun – nimi ja sähköpos-tiosoite. Voit myös ottaa jäseneksi haluavan ys-täväsi yhteystiedot vaikkapa retkillä ja käydä itse ilmoittamassa hänet jäseneksi lomakkeen avul-la. ■

Onnea kilpailuun!

Lisätietoja: www.sll.fi.

luonnonsuoJeluliiton isku-joukko, Eero Yrjö-Koskinen, Jouni Nissinen, Tarja Ketola ja Tarja Heik-konen, oli mukana tekemässä histo-riaa Tukholmassa 15.–16.5. Svenska Naturskyddsföreningenin 100-vuo-tisjuhlinnassa.

Seminaareissa kuultiin Ruotsin luonnonsuojeluliiton historiasta ja tulevaisuudesta. ”Seminaarit herät-tivät paljon ajatuksia ja ideoita Suo-men luonnonsuojeliiton toiminnan kehittämiseksi”, järjestöpäällikkö Tarja Ketola pohtii.

SLL:n edustajat toiminnanjohta-ja Eero Yrjö-Koskinen ja hallituksen jäsen Tarja Heikkonen luovuttivat seminaarissa myös liiton juhlamita-lin ruotsalaisliiton puheenjohtajalle Mikael Karssonille.

Itse juhlat Tukholman upeassa kaupugintalossa olivat hulppeat. 600

ruokavierasta ja mukana niin kunin-gas kuin prinsessa Victoriakin. Oh-jelma korkeatasoisine musiikki-esityksineen oli viimeisen päälle, samoin kolmen lajin ruokailu.

Suomen luonnonsuojeluliitosta olivat kiinnostuneita niin toimitta-jat kuin ruotsalaiset aktiivitkin.

”Meitä kuvattiin, tanssitettiin ja pommitettiin kysymyksillä”, Tarja Ketola naurahtaa.

Keskustelua naapurimaiden jär-jestöjen eroista riitti: ”Ajatelkaas nyt, Ruotsin luonnonsuojeluliitolla on 100 työntekijää, yhteistyöorgani-saatioita 15 maassa ja 180 000 jäsen-tä kotimaassa, joista kuitenkin suuri osa passiivisia. Heitä kiinnosti, mikä on salaisuutemme, kun pienemmäs-sä SLL:ssä on niin paljon aktiivista toimintaa ja saamme paljon aikaan”, Tarja Heikkonen naurahtaa. ■

keriMäkeläinen Timo Luosta-rinen, 53, aloitti työt Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin piirisihtee-rinä huhtikuussa. Maanviljelijä ja puualan yrittäjä vihiä piirisihteerin työstä Itä-Savon luonnonsuojelu-yhdistyksen kokouksessa. Timo on toiminut monissa paikallis- ja piiri-tason järjestöissä ja on tällä hetkellä Kerimäen maaseutulautakunnan pu-heenjohtaja.

Pitkän linjan luontoharrastaja ja lintuja yli 40 vuotta tarkkaillut Ti-mo viettää paljon aikaa maastossa. Hän kertoo olevansa kiinnostunut kaikesta, mitä luonnossa liikkuessa tulee vastaan.

”Lintujen lisäksi eniten kiinnos-tavat sudenkorennot ja kasvit”, Ti-mo kertoo.

Monipuolisista piirisihteerin teh-tävistä Timo listaa esimerkiksi yh-teydenpidon eri tahoille sekä tapah-tumien järjestämisen.

”Kun Saimaan rannalla ollaan, ei luonnonsuojelusta voi puhua mai-nitsematta saimaannorppaa. Norppa on ja tulee olemaan keskeisellä sijalla työssäni”, Timo muotoilee.

”Odotan, että tässä työssä on oi-

keasti mahdollisuus vaikuttaa asioi-hin, jotka ovat omaa sydäntä lähellä”, Timo päättää.

Timon tavoittaa Savonlinnan järjes-tötalo Kolomosesta, puhelinnumeros-ta 044 208 0770 sekä sähköpostiosoit-teesta timo.luostarinen@sll.fi. ■

Karri koluaa Etelä-Hämeen maastoja Maantieteilijä, FM Karri Jutila, 43, työskentelee Etelä-Hämeen luonnon-suojelupiirin aluesihteerinä. Asuin-paikan muuttojen seurauksena vie-lä äskettäin järjestöpaastoa pitänyt Karri antoi ensin pikkusormensa Hä-meenlinnan seudun luonnonsuoje-luyhdistykselle, ja nyt Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri on vienyt koko käden.

Karri on kotoisin Kankaanpäästä, mutta asuu nyt Hauholla ”sienimet-

sässä kuikkajärven rannalla”. Karrin perheeseen kuuluvat kasvitieteilijä-vaimo ja syksyllä kouluun menevä ty-tär, jota harmittaa Hämeenlinnasta lakkautettu luontokoulu Ilves.

”Kansallista tunnustusta saanut Ilves lahdattiin ja sen sijaan kaupun-ki tukee huviajelua autoradalla. Sa-mantapaista poliittista pöhköilyä on alati meneillään joka puolella”, Karri tuhahtaa.

Karrin luontosuhde on tutkiva ja

ihaileva. Hän kertoo opetelleensa kä-velemään kokemäkeläisiä ojanpohjia pitkin, koska sieltä löytyi mielenkiin-toisia pikkueläimiä.

”Luontohavainnoistani mahta-vin on kun marraskuisena yönä 1998 makasin Reposaaressa tuijottamassa taivasta maapallon syöksyessä pyrs-tötähti Tempel-Tuttlen jäänteitten läpi”, Karri maalailee.

Läheisimmiksi ympäristökysy-myksiksi Karri nimeää geologiset muutokset.

”Maa- ja kallioperän rikkominen muuttaa luontoa tuhansiksi vuosiksi. Geologia on luonnon perusta”, Karri valistaa.

Monimuotoisista työtehtävistään Karri nostaa palkitsevimpina esiin maastotarkastukset: ”On hienoa ko-kea työssä onnistumisen riemua, kun kulkee tutkimassa suunniteltua avohakkuualuetta, jolta parin tunnin tutkimisen kuluttua löytyy liito-ora-vareviiri, kanahaukanpesä, soidinta-va harmaapäätikka ja karhunjälkiä”, Karri kertoo.

Karrin tavoittaa numerosta 050 576 8953 ja sähköpostiosoitteesta ete-la.hame@pp.inet.fi.■

Timo Savonlinnan Kolomosesta

SLL näyttävästi esillä Ruotsin luon-nonsuojeluliiton 100-vuotisjuhlissa

Liisa Hulkko

tarja heikko

nen

Uusia työntekijöitätekstit Noora Kuusela

12 luonnonsuojelija 3/2009

Patvinsuo – inspiraationi lähde

Astun ojan yli lankkua pitkin suolle. Se on kuin siirtyminen toiseen maailmaan, kauneuden, sy-vien tunnelmien, tuoksujen ja äänien maahan.

On syksy ja suo tuoksuu voimakkaalle. Vä-rien hehku on jotain, mitä ainoastaan Patvin-suolla voi kokea. Tuntuu kuin jokainen puu, varpu ja jalan alla kopiseva pitkospuun mutka toivottaisi minut tervetulleeksi tälle rakkaalle suolle.

Täällä olen kulkenut yli kolmekymmentä vuotta. Keväällä suon raikuessa muuttolintujen kiihkeästä huudosta. Kun märkä lumen tuoksu ja suota lämmittänyt aurinko antaa lupauksen tulevasta kesästä.

Keskikesällä olen ihaillut suovillojen valkoi-sia huntuja. Maalannut taulujani keskellä val-taisaa hyttysten armeijaa yrittäen kaapia niitä pois palettiveitsellä taulusta, johon ne ovat jää-neet kiinni siivistään, jaloistaan, yrittäen koko voimallaan päästä irti öljyisestä maalista.

Täällä olen kulkenut ruskan räiskiessä väre-jään yli koko suolakeuden ja kuunnellut kurki-en huutoa, kun ne kerääntyvät yhteen valmiste-lemaan muuttoa. Lintujen lähtö tuo merkillisen haikeuden, jota on vaikea selittää.

Talvisin olen hiihtänyt tutustuen paikkoihin, joihin kesällä on mahdotonta päästä.

Karhujen läheisyys on kesäaikana käsin koske-teltavaa. Monet kerrat olen ollut samoilla jalan-jäljillä kontion kanssa, tietäen että metsän ylväs kuningas on jo aikoja sitten huomannut minut. Minä en ole koskaan karhua nähnyt.

Patvinsuo on se paikka, jossa sain ensi-kosketukseni suomalaiseen suomaisemaan.

Muutto 1970-luvulla Pohjois-Karjalaan muut-ti täydellisesti suhteeni suohon. Suosta tuli minulle merkittävämpi kuin mielenmaise-ma. Siitä tuli symboli sille jollekin, jota etsin ja joka täyttää minut jatkuvalla uteliaisuudel-la ja rakkaudella tuota niin kaltoin kohdeltua luontoa kohtaan.

Muistan elämääni mullistaneen ensimmäisen retken suolle. Eteläsuomalaisena en ollut koskaan edes nähnyt suota. Tietämykseni suosta pohjau-tuivat suomalaisiin elokuviin, missä suo näyttäy-tyi pelottavana ja vastenmielisenä paikkana.

Olimme muuttaneet Enoon, pieneen kirkon-kylään lähelle Joensuuta. Ystäväni ehdotti en-simmäisenä kesänä, että lähtisimme lakkaan, kuten siellä päin oli tapana. Lähdin vastenmie-lisesti, koska en osannut kuvitella rumempaa ja mielenkiinnottomampaa paikkaa kuin suo.

Lähdimme matkaan, jätimme auton tienvar-teen ja kuljimme kohti suota.

Metsikön takaa suo avautui laajana ja autio-na. Muutama männynkäkkyrä siellä täällä, sii-nä kaikki. Ei mitään kaunista, ei sykähdyttävää. Poimimme lakkoja ja paarmat pörräsivät ym-pärillämme. Oli hiostavaa ja kuumaa. Ei tuulen virettäkään, ympärillä hautova kuumuus. Pää-timme pitää kahvitauon, ja etsimme kumpikin mättään, mihin istahdimme.

Silloin se tapahtui. Katseeni kiersi pitkin suota. Oli aivan kuin esirippu olisi vedetty sil-mieni edestä ja yhtäkkiä näin SUON. Sen värit, tuoksut, maiseman villiys, vapaus, koko tuo uskomaton ja täydellinen kauneus tulvahtivat tajuntaani.

Tuosta hetkestä alkoi yli kolmekymmentä vuotta kestänyt kulkeminen soilla maalauste-

lineen, taulunpohjien, luonnosteluvälineitten ja muun rekvisiitan kanssa. Kymmenet ja taas kymmenet taulut ja näyttelyt ovat syntyneet suon inspiroimana.

Olen tahtonut tuoda töissäni esille suomalai-sen maiseman, jonka kokemiseen meillä kaikil-la pitäisi olla oikeus, mutta jota viimeiset vuo-sikymmenet on tuhottu sitä vauhtia, että meille on jäämässä ainoastaan pieni otos luonnonsuo-jelualueille.

Olen kohta Teretin tornilla. Ennen läheiselle laavulle menoa rituaaleihini kuuluu nousta lin-tutorniin, josta avautuu yksi upeimmista suo-näkymistä, mitä olen nähnyt. Kevään vetinen, laaja näkymä on muuttunut syksyn väriloistok-si. Joutsenten valkoiset hahmot näkyvät selväs-ti alla olevassa maisemassa, lämmin syksyinen tuuli hyväilee kasvoja.

Tämä on sitä, mitä ainoastaan kulkeminen luonnossa voi antaa. Luonto mahdollistaa yh-teyden hiljaisuuteen, rauhaan ja itsensä koh-taamiseen.

Kiitos Patvinsuo. Maisemasi ja tunnelmasi ovat aina yhtä inspiroivia – palaan pian. ■

Kaarina Karjalainen on taidemaalari, jonka tuotantoa ovat hallinneet kaksi teemaa: suo ja metsät. Näyttelyissään hän pyrkii ottamaan kantaa alkuperäisen metsä- ja suoluonnon puolesta. Kaarina Karjalainen asuu ja työskenteele nykyisin Heinolassa. Hänen työ- ja näyttelytilansa sijaitsee Vanhan Seminaarin tiloissa. Taiteesta kiinnostuneet ovat tervetulleita tutustumaan. www.kaarinakarjalainen.com

Minä ja suoPalstalla suomalaiset kertovat suhteestaan

suohon

Taidemaalari Kaarina Karjalainen ihastui kolmekymmentä vuotta sitten syvästi soiden kauneuteen ja on kulkenut siitä lähtien soilla maalaamassa.

teksti Kaarina Karjalainen (toim. Liisa Hulkko)kuVa Seppo Karjalainen

Kaarina Karjalainen on maalannut taulun Suon kauneus (2005) keskellä Patvinsuota.

OHJEITA

❋ Tänä vuonna järjestetään 91 Luonnonkukkien päivän retkeä! Listan lopussa lisäksi kuusi muu-na ajankohtana järjestettävää opastettua kasviretkeä.❋ Retket ovat 2–3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvit-se ilmoittautua etukäteen ellei toi-sin mainita. ❋ Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. ❋ Mukaan säänmukainen retki-vaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Monilla retkillä saappaat ovat tarpeelliset. Voit ottaa retkille mukaasi kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. ❋ Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. ❋ Vaihtoehtona opastetuille ret-kille järjestetään kolmatta kertaa myös Pihakasviretkiä (s. 16).❋ Vuoden 2009 Luonnonkukkien päivän teemalajiksi on valittu keto-neilikka, jonka kasvupaikoista kerä-tään tietoja kesän aikana (ks. s. 14).❋ Ota kuvia kesän kukkakauneu-desta ja jaa otoksesi muiden kanssa: www.ikkunasuomenluontoon.fi. ❋ Luonnonkukkien päivän suoje-lijana toimii vuonna 2009 ympä-ristöministeri Paula Lehtomäki.❋ Luonnonkukkien päivän järjes-tävät yhteistyössä: Suomen luon-nonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fenni-ca Societas, Metsähallitus Luon-topalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suo-men ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, BMOL ry, Kasvityöryhmä, Luon-to-Liitto ja WWF Suomi.❋ Lue lisää Luonnonkukkien päi-västä ja tarkempia tietoja retkistä: www.sll.fi/luonnonkukat

AsikkalaRetkikohde: Viitaila. Tutustutaan suon kasvei-hin ennallistetulla suolla. Kokoontuminen: lähtö kimppakyydein Päijännetalolta, Meije-ritie 1, Vääksy. Retkiaika: klo 10–15. Järjestä-jä: Asikkalan luonnonystävät. Retkenjohtaja: Kirsi Viikilä. Muut oppaat: Anja Terho, Olavi Blomster. Lisätiedot: Tuula Wikström, p. 045 110 8705, tuula.wikstrom@luukku.com.

Ekenäs, ks. Raseborg

Espoo Retkikohde: Laajalahden rantaniityt ja lähi-metsä. Kokoontuminen: Villa Elfvikin piha, Elfvikintie 4, Espoo. Julkiset kulkuyhteydet: Bussit 550 ja 106. Retkiaika: klo 10.30–12.30. Järjestäjä: Espoon kaupunki/Villa Elfvikin luontotalo. Retkenjohtaja: Kati Koistinen. Li-sätiedot: p. (09) 8165 4400, villaelfvik@es-poo.fi. Retkellä edetään lasten ehdoilla.

Retkikohde: Urheilukenttä ja Hanikan luon-topolku Soukassa. Kokoontuminen: Alakarta-nontien urheilukenttä. Kävelemme rauhalli-sesti polkuja ja pitkospuita kilometrin päähän Kaitalahden lintutornille, lähimetsään ja takai-sin. Retkiaika: klo 13–16. Järjestäjä: Espoon-lahden Demarit. Retkenjohtaja: Jukka Kivi, p. 0400 578 000, jukka.kivi@tietotori.fi.

Retkikohde: Bemböle, Glimsin jokilaakso. Kokoontuminen: Bembölen kahvituvan pi-ha. Retkiaika: 13–17. Retken järjestäjä: Es-poon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Pasi Raipola. Toinen opas: Terhi Ryttäri. Lisätiedot: www.espyy.net. Retki sopii lapsiperheille.

Forssa Retkikohde: Salmistonmäki. Laidunnettu niittyalue, jossa mm. luontopolku ja lintu-

torni. Kokoontuminen: Salmistonmäen parkki-paikalla klo 10, jonne pääsee Häiviä-Kytö

-tieltä seuraamalla lintutorniviitoitusta. Retki-aika: klo 10–12. Järjestäjä: Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Ta-pio Tiirikainen. Toinen opas: Antero Suoran-ta, p. 0400 769 425, flhm@surffi.net.

HailuotoRetkikohde: Pöllä, Pöllännokan rantanii-tyt ja hietikot. Kokoontuminen: Hailuodon kunnantalon piha. Parille retkeilijälle järjes-tyy autokyyti kunnantalolta Pöllään. Kyytiä tarvitseville ilmoittautuminen. Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut.Retkenjohtaja: Päivi Virnes, p. 020 564 6630, paivi.virnes@metsa.fi.

Hanko / HangöRetkikohde: Gunnarinranta, merenranta ja sataman läheisyys. Kokoontuminen: Hangon vanhan troolisataman alue. Julkiset kulkuyh-teydet: Kävely Hangon rautatieasemalta, n. 1200 m. Retkiaika: klo 14–17.Järjestäjä: Han-gon ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Juha Kaunismaa, p. 044 502 2320, jkaunismaa@gmail.com. Opastus suomeksi ja ruotsiksi.

HarjavaltaRetkikohde: Vaajalan laitumet. Kokoontu-minen: Lähtö klo 9 Porista Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, paluu n. klo 13. Au-to pysähtyy tarvittaessa Ulvilan kirjaston edes-sä klo 9.10 ja Nakkilan torilla klo 9.20. Retkelle otetaan max. 50 hlö. Ilmoittautumiset ma 8.6. alkaen Hööveliin Promenaadikeskukseen, p. 621 7904. Retken järjestäjä: Satakunnan luon-nonsuojelupiiri yhteistyössä Porin ympäristötoi-men kanssa. Retkenjohtaja: Janne Lampolahti.

HelsinkiRetkikohde: Mustikkamaa ja Korkeasaari. Me-renrannan, kalliomaaston, rantalehtojen ja kulttuuriympäristön kasvilajisto. Kokoontumi-nen: Mustikkamaan vastaanottorakennus bus-si no 11 päätepysäkki. Julkiset kulkuyhteydet: Bussi no 11 Rautatientorin laiturista 8, 2 krt/h. Retkiaika: klo 18–20. Järjestäjä: Korkeasaaren

eläintarha. Retkenjohtaja: Seppo Turunen, p. (09) 3103 7870, seppo.turunen@hel.fi.

Retkikohde: Alppilan puistot (Alppipuis-to, Leninpuisto ja Savonpuisto). Kokoon-tuminen: Alppilan kirkko, Kotkank. 2. Jul-kiset kulkuyhteydet: Raitiovaunu 3B, 3T ja bussi 23. Retkiaika: 12–14. Järjestäjä: Alppila-seura ja Alppilan seurakunta. Ret-kenjohtaja: Antti Okko, p. (09) 762 2190.

Retkikohde: Pauligin huvilan pihaniityt (Töö-lö). Kokoontuminen: Pauligin huvilan piha, Mechelinink. 36. Julkiset kulkuyhteydet: Bussi 24. Retkiaika: 11–13. Järjestäjä: Luonto-Liiton Uudenmaan piiri. Retkenjohtaja: Laura Tuo-misaari. Toinen opas: Petro Pynnönen, p. (09) 446313, lup@luontoliitto.fi.

Retkikohde: Harakan saari. Kasvien kuvaus-retki. Retkiaika: klo 10–13/14. Yhteysvene Ur-sulan laiturilta klo 10. Retkenjohtaja vastassa Harakan laiturilla. Järjestäjä: Ikkuna Suomen luontoon-foorumi. Retkenjohtaja: Seppo Parkkinen, p. 040 861 4858. Lisätietoja www.ikkunasuomenluontoon.fi.

HollolaRetkikohde: Kartanonmäki. Kävelemme 3 km niityillä, kevätpurolehdossa, Villinpel-loilla, puulajipuistossa. Kokoontuminen: Messilän parkkipaikalla. Retkiaika klo 10–13. Järjestäjä: Hollolan ympäristöyhdistys. Ret-kenjohtaja: Matti Laurila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com.

HuittinenRetkikohde: Lehtomainen Sikopäänmäki Loi-mijoen rannalla (Vampula). Retkiaika: klo 14–16. Kokoontuminen: Sikopäänmäen läheisyy-dessä, Vampulantie 582. Järjestäjä: Huittisten seudun ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Terttu Routsi, p. 050 383 1608.

HyvinkääRetkikohde: Vaiveron Myllytilan pihapiiri. Pihan ja tien varren kasveja, kangasmetsänlajeja Al-hostenmäessä. Kokoontuminen: Vaiveron Myl-

lytilan (museon) parkkipaikka. Retki-aika: klo 10–12.30.

Järjestäjä: Hyvinkään ympäristönsuojeluyh-distys. Retkenjohtaja: Yrjö Ala-Paavola, p. 040 8474 552, yap@fimug.fi. Muut oppaat: Arto Rantanen ja Leila Järvinen.

Hämeenkyrö Retkikohde: Laitila, Salmeluksen vanha kult-tuurimaisema ja suojeltu Hanhiojan purono-tko. Kokoontuminen: Kyröskosken matkahuol-to klo 12, Kallion kauppa (ekiteekki) Laitilassa klo 12.15. Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Ky-ron Luonto. Retkenjohtaja: Anita.Lähdekorpi, p. 0400 670 523, anita.lahdekorpi@luukku.com. Toinen opas: Risto Majanen.

HämeenlinnaRetkikohde: Rautatieasemalta Vanajaveden rantareittiä pohjoiseen rautatiesillan luo, jos-ta halukkaille jatko vielä Aulangon puolelle. Kokoontuminen: Hämeenlinnan rautatiease-man pohjoispääty, katsuran alla. Retkiaika: 10–12.30. Retkenjohtaja: Heli Jutila, p. 050 544 2005, heli.jutila@hameenlinna.fi. Järjes-täjä: Hämeenlinnan seudun luonnonsuoje-luyhdistyksen kasvikerho Pulsatilla ja Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri. Muut oppaat: Karri Jutila, Pirjo Virtanen.

IisalmiRetkikohde: Kauppilanmäen maaseutua ja puu-tarha. Lähtö kimppakyydeillä Iisalmen Luonto-museolta, Kulttuurikeskuksen takapihalta. Retki alkaa: klo 10–13. Järjestäjä: ILYY. Retkenjohtaja: Heidi Niemeläinen, p. 050 377 7437. Toinen opas: Matti Tallgren.

Ikaalinen Ks. Ylöjärvi

Imatra Retkikohde: Lammassaaren metsä- ja ranta-kasvit. Kokoontuminen: Lammassaareen saa-vuttaessa pengertien kupeessa. Retkiaika: klo 10-12. Järjestäjä: Imatran seudun luonnon-suojeluyhdistys. Yhteistyötaho: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Retkenjohta-ja: Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, imat-ralsy@hotmail.com.

InariRetkikohde: Inarin kirkonkylän läheinen Otsa-motunturi. Kokoontuminen: Rovajärvi. Otsa-

molle lähtevän polun parkkipaikka. Ret-kiaika: 12–15.30. Muuta: Lähtö

Luonnonkukkien päivä kutsuu!Luonnonkukkien päivänä 14.6. järjestetään 91 retkeä luonnon helmaan. Retkillä tutustutaan alkukesän kasveihin ja nautitaan mukavasta kesäpäivästä luonnon helmassa. Teemapäivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina kaikissa Pohjoismaissa.

kuVitus Hanna Välitalo

Reijo Salm

inen

/ Kuvaliiteri

Ivalon linja-autoasemalta klo 11, Siidasta klo 11.30. Kuljetusten vuoksi ilmoittautumiset viim. 11.6. Järjestäjä: Metsähallitus/Ylä-Lapin luonto-keskus ja Inarin Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Sirkka Palojärvi. Muut oppaat: Mia Vuomajoki, Maire Puikko. Lisätiedot: Ylä-Lapin luontokes-kus, p. 020 564 7740, siida@metsa.fi

Inkoo ks. Siuntio

JakobstadUtfärdsmålet: Vilda blommor på betesmarker; exkursion till Hällsand och den hotade Gla-sörten. Samlingsplats: Jakobstads Torg. Utfärd-tid: kl 13–16. Guidningen sker på båda språ-ken. Arrangören: Jakobstadsnejdens Natur. Utfärdsledare: Birthe Wistbacka, p. 050 325 9134, birthe@norrasvenska.fi. Andra guider: Annica Finne, Ralf Wistbacka.

JalasjärviRetkikohde: Luopajärvi, Sikaniemi, vehmas metsäsaari Luopajärven peltolakealla. Lähtö kunnantalon parkkipaikalta. Retkiaika: 12–14. Järjestäjä: Luontoyhdistys Luhurikka. Retken-johtaja: Harri Maunumaa, p. 0400 978 774.

JoutsaRetkikohde: Kivisuo, Haapalehdon tilan perinnebiotoopit ja Leivonmäen kansal-lispuiston Haapasuo. Kokoontuminen: ti-lan pihapiiri, Haapalehdontie 141, Kivisuo. Toivotaan ennakkoilmoittautumista.Retki-aika: 11–16. Järjestäjä: Leivonmäen kansal-

lispuiston ystävät. Retkenjohtaja: Lea-Elina Nikkilä, p. 0400 131 826, lea-elina.nikkila@haapalehto.inet.fi. Toinen opas: Timo Pyl-vänäinen.

JyväskyläRetkikohde: Kypärämäki-Köhniön luonto-polku. Monipuolinen kaupunkiluontokoh-de. Kokoontuminen: Sotainvalidien sai-raskodin (Keskussairaalantie 40) viereinen leikkipuisto. Julkiset kulkuyhteydet: Linja-autot 1 ja 2 Jyväskylän keskustasta. Retkiai-ka: klo 17–19. Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Tii-na Lappalainen, p. 050 591 1937. Toinen opas: Johanna Hallman.

JärvenpääRetkikohde: Vanhankylänniemi. Vanha karta-noalue Tuusulanjärven rannassa. Niin kuivan kedon kuin järvenrantakosteikonkin kasveja. Kokoontuminen: Matkailukeskuksen pihas-sa (Stålhanentie). Retkiaika: 14-16. Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Retkenjohta-ja: Tarja Alapassi, p. 050 386 1468. Toinen opas: Asta Kuosmanen.

KaaviRetkenjohtaja: Anna-Riikka Ihantola, p. 040 7487664, anna-riikka.ihantola@met-sa.fi. Järjestäjä: Metsähallitus. Toinen opas: Arja Räsänen. Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetilan metsälaitumet ja haka-maat. Retkiaika: 13–14. Kokoontuminen:

Kaskiperinnetilan piha. Muuta: Retken jäl-keen tarjolla on kahvia pelimannimusiikin säestyksellä.

KajaaniRetkikohde: Kätönlahti, Pyörteen tila. Ko-koontuminen: Kätönlahden veneranta, Kuurnantien ja Pyörteen tilalle menevän tien risteys. Retkiaika: 12–14. Järjestäjä: Kajaanin Seudun luonto. Retkenjohtaja: Markku Ny-känen, markku.nykanen@kajaani.net.

KalajokiRetkikohde: Ämmä, Kalajokisuun alavat ran-taniityt. Kokoontuminen: Ämmän lintutor-nin parkkipaikka. Retkiaika: 12–14. Järjestä-jä: Metsähallitus, Kalajoen meriluontokeskus. Retkenjohtaja: Kasper Koskela. Lisätiedot: Ka-lajoen meriluontokeskus, p. 020 564 7007.

KarjalohjaRetkikohde: Saarenpään tienvarsikasvien tut-kiminen. Kokoontuminen: Lohjansaarentie 1321, Tapio Heljävaaralle johtavalla tiellä. Retkiaika: klo 14–16. Järjestäjä: Lohjansaaren Kyläyhdistys, Karjalohja. Retkenjohtaja: Anna Ristseppä, p. 0400 771 252.

KemiönsaariRetkikohde: Högsåra. Vanha kulttuurimaise-ma, luotsiperinnettä, laitumet, rantaniityt, kan-gasmetsät, kalliot. Kokoontuminen: Högsåran lossilaituri Svartnäsissä (Kasnäsin puolella). Ret-kiaika: 10.30 lauttarannalla, Svartnäs. 1. lautta takaisin 14.15, seuraava 17.40. Muuta: Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Lopuksi vierailu Farmors Caféssa. Musiikkiesitys. Järjestäjä: Kemiönsaa-ren luonto ja Sinisimpukan luontokeskus. Ret-kenjohtaja: Viveka Nordman, p. (02) 421 296, viveka.nordman@kolumbus.fi. Toinen opas: Sanna-Mari Rivasto.

KesälahtiRetkikohde: Kirkonkylä, vanha pihapiiri ja sen niittyalue. Kokoontuminen: Pivanka. Retkiai-ka: 12–14. Retkenjohtaja: Hans Colliander. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p. 040 832 1951, kim-mo.martiskainen@kesalahti.fi.

Keuruu Retkikohde: Pahjoisjärven Mäkikylä, paket-tipeltoja kylän keskellä. Kokoontuminen: Keuruun linja-autoasema. Retkiaika: 12–15. Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät. Ret-kenjohtaja: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709.

KiiminkiRetkikohde: Alakylä, Kiiminkijoen rantaa, niit-tyä, pieniä metsiköitä. Kokoontuminen: Kii-mingin Alakylässä Alatalon pihassa (noin 2 km Alakylän sillasta Haukiputaalle päin). Jär-jestäjä: Kiiminkien Luonnonsuojeluyhdistys ry, Kiiminki-Seura ry ja Alakylän kyläyhdistys ry. Retkenjohtaja: Pirkko-Liina Elomaa. Toinen opas: Kaisu Sipola. Lisätiedot: Esteri Ohenoja, p. 040 5424464, esteri.ohenoja@oulu.fi.

Kimitoön ks. Kemiönsaari

KiteeRetkikohde: Partalanmäen kedot ja niityt (Ki-teenlahti). Kokoontumispaikka: Partalanmä-ki. Kiteen keskustasta n. 7 km Kiteenlahteen, josta oikealle Havukkalanmäentielle. Sitä ajetaan 2,9 km, sillan jälkeen vasemmalle Partalanmäelle. Retkiaika: 12–14. Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Retkenjohtaja: Kaler-vo Rinne, p. 050 321 4155, kalervo.rinne@luukku.com. Toinen opas: Tupu Vuorinen.

KittiläRetkikohde: Linkupalon tulivuoripuis-to Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kumisaappaat välttämättömät. Lähtö parkkipaikalta klo 10.

Ajetaan muutama kilometri tutustumaan Aa-kenusjokivarren kasvistoon. Kokoontuminen: Linkupalon tulivuoripuisto. Kittilästä 25 km, Äkäslompolosta 20 km ja Ylläsjärvestä n. 35 km. Retkiaika: 10–13. Järjestäjä: Metsähallitus, Luontokeskus Kellokas, Pallaksen luontokeskus ja Skierri tunturi-Lapin luontokeskus. Retken-johtaja: Päivi Paalamo. Toinen opas: Anneli Ovaskainen. Lisätiedot: Luontokeskus Kello-kas, p. 020 564 7039, kellokas@metsa.fi.

KotkaRetkikohde: Harjusaari Kotkan kaupungin edustalla. Valoisia mäntykankaita, tervaleppäl-ehtoja, upea rantakasvillisuus. Kokoontuminen: Sapokan vuorovenelaituri. Venemaksu. Retki-aika: Tuurimoottorin lähtö- ja paluuaika. Jär-jestäjä: Meri-Kymen luonto ja Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri. Retkenjohtaja: Risto Ha-mari, p. (05) 226 4368, risto.hamari@kymp.net.

KouvolaRetkikohde: Sääksniemen ja Ravikylän väli-nen Myrkkyoja-Kuusaanlampi: Savonsuota, lehtomaista aluetta, kasvittuneita täyttömai-ta, Kuusaanlammen rantoja. Kokoontuminen: Ahlmanintien parkkialue sillan pielessä (sorsien ruokintapaikka) historiikin kohdalla. Retkiaika: klo 9–12. Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto. Retkenjohtaja: Jukka Airola, jukka.airola@ym-paristo.fi ja kesäkuussa p. (05) 374 7216.

Kristinestad / KristiinankaupunkiUtfärdsmålet: Tegkbruksbacken (Kristinestad centrum) är ett mångsidigt Natura-område in-vid östra sidan av mynningsområde för Tjöck å. Från vatten- och strandväxter till ängs- och skogsväxter. Naturstigled går genom området. Fortstyrelsen äger området. Samlingsplats: Vid naturstigens infotavla på östra sidan av Norr-fjärden, norr om den nya begravningsplatsen längs Tjöckvägen. Utfärdtid: kl.13–16. Guid-ningen sker på båda språken. Arrangören: Sydbottens Natur och Miljö. Utfärdsledare: Sonja Grönholm, p. 050 309 8925.

Kuhmo Retkikohde: Luontokeskus Petolan ympäristö (Tönölä); pihapiiri, Lammasjärven ranta, ke-vytväylän varsi. Kokoontuminen: Luontokes-kus Petola, Lentiirantie 342, Kuhmo. Retkiaika: klo 14–16. Järjestäjät: Lentua-Seura ja Luon-tokeskus Petola. Retkenjohtaja: Outi Isokään-tä, p. 050 529 4144, outi.isokaanta@kuhmo.net. Toinen opas: Jari Pääkkönen.

KuopioRetkikohde: Puijo. Laskettelurinteen ja aarni-alueen kasvimaailma. Retki päättyy tornille. Kokoontuminen: Puijon ison hyppyrimäen juurella. Retkiaika: klo 12–13.30. Järjestäjä: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys. Retken-johtaja: Pekka Tenhunen, p. 044 289 2220. Toinen opas: Marja Tenhunen.

Retkikohde: Metsänkeijujen ja mennin-käisten kukkaretki Antikkalan rinteeseen ja luontopolulle. Puijon golfkentältä voi jatkaa omatoimisesti Konttilaan tai Puijon tornille. Kokoontuminen: Antikkalan laskettelurinteen parkkipaikka. Julkiset kulkuyhteydet: bussilla 21 torilta klo 9.45, pysäkki Inkilänmäenka-dulla. Retkiaika: klo 10–12. Edetään lasten ehdoilla. Retkenjohtaja: Meri Elonheimo, p. 044 383 3334. Järjestäjä: PihaPiiri - ekolo-gista lastenkulttuuritoimintaa. Toinen opas: Minna Vänskä.

KuortaneRetkikohde: Sarvikkaankosket Lapuanjoen varrella (Ylijoki). Maisemallisesti, historiallisesti ja eläimis-

tönsä sekä lehtokasvillisuutensa takia ar-vokas paikka. Kokoontuminen: Sarvikkaan kosket, Ylämyllyn laavu Lapuanjoen poh-joisrannalla vanhalta kivisillalta ylävirtaan. Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät. Retkenjohtaja: Terttu Raja-la, p. 044 561 2356. Muut oppaat: Tuija Ha-kala ja Anneli Heinonen.

KuusamoRetkikohde: Käylä, Rytisuon luontopolku Oulangan kansallispuistossa. Erirakenteis-ta, kauan sitten palanutta mäntykangasta, kalkkivaikutteisia lehtojuotteja ja lettoja se-kä hoitoniittyjä. Kokoontuminen: Oulangan leirintäalueen P-paikka. Aja Oulangan luon-tokeskuksen ohi Liikasenvaaraan päin n. 400 metriä. Oulankajoen sillan ja Oulun yliopiston tutkimusaseman jälkeen seuraava risteys va-semmalle. Retkiaika: klo 10–15. Muuta: Pol-ku on merkitty, joten retkeltä voi lähteä pois aiemminkin. Mahdollisuus makkaranpais-toon. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Retkenjohtaja: Tiina Laitinen, p. 020 564 6839, tiina.laitinen@metsa.fi.

Kuusankoski ks. Kouvola

LahtiRetkikohde: Pikku-Vesijärven puisto ja Kari-niemen lehto. Kokoontuminen: Pikku-Vesi-järven "vesiurkualtaan" vierestä. Retkiaika: klo 14–16. Retkenjohtaja: Juhani Sirkiä, p. 050 593 4744, juhani.sirkia@helsinki.fi.

Lappeenranta Retkikohde: Lauritsala, Höytiönsaari. Leh-to-, kallio- ja rantakasvillisuus. Kokoontumi-nen: Vehkataipalentie, Luukkansalmen sillan P-alue sillan pohjoispuolella. Retkiaika: klo 10–12. Järjestäjä: Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti ja Lappeenrannan seu-dun luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Juha Jantunen. Toinen opas: Raija Aura, p. 050 511 0546, raija.aura@luukku.com.

LapuaRetkikohde: Vasunmäki. Maatilan pihapiirin ympärillä olevat luomupellot ja niityt. Ko-koontuminen: Vasunmäentie 351, Savipa-ja Lintukodon pihapiiri Lapuan keskustasta n. 3 km. Hyvä pyöräilymatka. Tai tiedustele kyytiä! Retkiaika: klo 14–16. Retken järjestäjä: Lapuan ympäristöyhdistys ja Savipaja Lintu-koto. Retkenjohtaja: Hannu Korkeamäki. Toi-nen opas: Anneli Koivuneva.Lisätiedot:Raija Ristolainen, p. 050 529 3839, raija.ristolai-nen@netikka.fi.

LaukaaRetkikohde: Laukaan kirkonkylän tienvarret ja metsäpolut. Lähtö: Viertolan piha. Retkiaika: klo 10-14. Sopii hyvin lapsiperheille. Retken-johtaja: Ari Jäntti, p. 040 7741983.

LemlandUtfärdsmålet: Nåtö naturstig (7 km från Mariehamn) som går genom ett omväx-lande och mycket rikt kulturlandskap. Samlingsplats: Nåtö biologiska stations gårdstun. Två parkeringsplatser finns väs-ter om Järsövägen. Utfärdtid: 12–14.30. Guidningen på båda språken. Arrangö-ren: Nåtö biologiska stati-on / Societas pro

teeMalaJina ketoneilikka – kerro kasVupaikoista!

Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on aurinkoisten ja avointen ympäristö-jen kasvi, joka on kasvanut ihmisen seuralaisena Suomessa vuosisatojen ajan. Ketoneilikka kasvaa kedoilla, niityillä, paahteisilla rinteillä ja pien-tareilla. Lounaissaaristossa sitä tavataan alkuperäisenä kallioluodoilla.

Ketoneilikka suosii maatalouden muokkaamia kasvupaikkoja, ja se onkin taantunut perinneympäristöjen vähentymisen myötä.

Ympäristöhallinnon apuna, kasviston asiantuntijana, toimiva Kas-vityöryhmä on kiinnostunut ketoneilikan kasvupaikoista kannan tilan arvioimiseksi. Ketoneilikkahavainnot pyydetään ilmoittamaan Hatikka-tietokantaan (www.hatikka.fi) elokuun 2009 loppuun mennessä. Purp-puranpunainen neilikan kukka on helppo tuntea sen kukkiessa kesä-elo-kuussa suurimassa osassa Suomea.

Lisää tietoa ketoneilikasta: www.sll.fi/luonnonkukat

Fauna et Flora Fennica. Utfärdsledare: Carl-Adam Haeggström, p. (018) 15 303; (09) 597 939, carl-adam.haeggstrom@hel-sinki.fi. Annan guide: Eeva Haeggström.

LieksaRetkikohde: Brahea, Kirkkopuisto-Kaupun-ginniemi. Kokoontuminen: kirkon edessä. Retkiaika: klo 15–17. Järjestäjä: Lieksan luon-nonystävät. Retkenjohtaja: Esko Lappi, p. 040 8313934, esko.lappi@pp.inet.fi. Toinen opas: Kaija Kiiskinen, p. 040 736 4296.

LietoRetkikohde: Nautelankosken luonnonsuojelu-alue. Koskimaisemat, jokivarren rinneniityt ja lehtoalue. Kokoontuminen: Nautelankosken museon piha, Nautelankoskent. 40, Lieto As. Retkiaika: 13–15. Järjestäjä: Nautelankosken museo. Retkenjohtaja: Lea Kuusisto. Toinen opas: Irmeli Teppo-Tähkäpää. Lisätiedot: Lee-na Viskari, p. 050 593 1692.

Lohja ks. Siuntio

LoppiRetkikohde: Vanhankirkon- ja pappilan seu-tu Lopen kirkonkylässä. Ketokasvillisuutta sekä viljely ja puutarhakarkulaisia vanhan asutuksen ja viljelysten lomassa sekä pien-nar- ja joutomaa-alueilla. Kokoontuminen: Vanhankirkon pysäköintialue. Retkiaika: klo 11–14. Järjestäjä: Lopen luonnonystä-vät. Retkenjohtaja: Erkki Holttinen, p. 050 3014293, erkkiholttinen@luukku.com. Toi-nen opas: Pirkko Janger.

MikkeliRetkikohde: Urpolan jokilaakso ja sen lähi-alueet. Kokoontuminen: Urpolan luonto-keskuksen parkkipaikka. Retkiaika: 12–14. Retken järjestäjä: Suur-Savon lsy. Retken-johtaja: Aune Niiranen, p. 044 0361 306, aune.niiranen@rivakka.net. Toinen opas: Liisa Seppänen.

MäntsäläRetkikohde: Ohkola , Sandbergin pelto Natura-alueen vieressä . Kokoontumi-nen: Kaksi kokoontumispaikkaa: Riis-kiläntien pää Ohkolassa sekä vanhan Lahdentien varressa kännykkämaston juurella Sandbergin peltoa vastapää-tä , opastus tieltä . Julkiset kulkuyhtey-det : Bussilta Mäntsälä/Järvenpää n. 2 km Riiskiläntien päähän. Retkiaika: klo 11–13. Järjestäjä: Mäntsälän luonnon-suojeluyhdistys. Retkenjohtaja : Elina Vuori, p. 0400 400 714, elina .vuori@pp1.inet .fi. Toinen opas: Matti Vuori.

NilsiäRetkikohde: Pisavuorden (Lastukoski). leh-tomaista kangasmetsää. Ytimessä luonnon-suojelukohde. Kokoontuminen: Salmen-pellontie 271, josta merkitty polku Pisalle. Kimppakyyti lähtee Nilsiän torilta klo 12.30. Retkiaika: klo 13–16. Järjestäjä: Nilsiän luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja:

Mauri Tia inen, p. 050 464 5458, mauri.tiainen@rautavaara.fi.

NokiaRetkikohde: Maatialanharju, Vihnusjärven kupeessa. Harjukasvillisuutta sekä reheväm-pi kotkansiipilehto ja kuusikorpi. Kokoon-tuminen: Nokian Kennonnokan parkkialue (6824280, 3315977). Retkiaika: klo 13–15/17. Muuta: Opastus suomeksi ja ruotsik-si. Järjestäjä: Nokian Luonto ja Siuro-Seura. Retkenjohtaja: biologi Lasse Kosonen. Lisä-tiedot: Anne Viitalaakso-Kaasalainen, p. 040 821 6613.

Oulainen Retkikohde: Irva, polkupyöräretki Pyhäjokivar-teen. Kokoontuminen: Oulaisten kaupungin-kirjaston piha. Retkiaika: klo 12–15.Järjestäjä: Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys. Ret-kenjohtaja: Riku Rantala, p. 040 539 3287.

Oulu ks. Oulunsalo

OulunsaloRetkikohde: Akionlahden länsirannan Välitör-män maankohoamisrannikon merenrantaniit-ty. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Kokoontuminen: Oulunsalon Välitörmän nii-tylle pääsee ajamalla n. 10 km Lentokentän-tien ja Hailuodontien risteyksestä Hailuodon suuntaan ja kääntymällä oikealle mökkitielle, jota n. 300 m. Hailuodontieltä opastus niitylle. Auton/pyörän voi jättää mökkitien varteen. Retkiaika: klo 11–13/14. Järjestäjä: Kempe-leen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ja Oulunsalon kunta. Retkenjohtaja: Kaija Kos-ki, p. 050 3609 565, kookoski@hotmail.com. Muut oppaat: FM Marja Hyvärinen.

Retkikohde: Varjakansaari. Rehevä ja moni-muotoinen, sahakulttuurin muovaama Varja-kansaari. Vuosisadan takainen elinympäristö. Kokoontuminen: Oulun Kauppatorin ranta. Laivaan mahtuu 70 ensiksi ilmoittautunutta. Kesto: klo 12–16. Järjestäjä: Oulun luonnon-suojeluyhdistys. Retken johtaja: Raija Lähdes-mäki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: p. 045 639 5311, olsy@sll.fi.

PaimioRetkikohde: Rukkijoen kylän perinnemaise-maa, sekä avoimia että katajaisia laidunrinteitä. Vaikuttava kattilamainen laakso. Kokoontumi-nen: PSYY ry:n leiritalo (kahvila auki) Paimion-jokilaakson Askalankoskella: Tarvasjoentieltä n.1,5 km Voimalantietä aivan joen pohjalle (ei käännytä patosillalle). Keltaisen ison voimalan luona P-paikka. Siitä joen yli riippusiltaa pit-kin, 100 m. Retkiaika: klo 12–14.30. Järjestäjä:

Paimion seudun ympäristöyhdistys ja Turun yliopiston. Retkenjohtaja: dosentti Terttu Lem-piäinen. Lisätiedot: Viri Teppo-Pärnä, p. 050 528 0670, viri.teppo-parna@kolumbus.fi.

Paltamo Retkikohde: Itkonpuron soiden suojelualue, arvokasta lehto- ja lettokasvillisuutta. Kives-vaaran rinteessä vaaran itäpuolella. Kokoon-tuminen: Ouluntieltä kääntyvän Annilan tien varressa 1. levike. Retkiaika: klo 9–12. Järjestä-jä: Paltamon Luonto. Retkenjohtaja: FM Virpi Juvonen, p. 0400 849 360. Muut oppaat: FM Raimo Kantola ja FM Vesa Hyyryläinen.

Pargas ks. Väståboland

PieksämäkiRetkikohde: Nikulanmäen niitty-ympäristö (Kukkaromäki). Kokoontuminen: Savontie 7. Kaupungintalon pysäköintialue. Julkiset kulku-yhteydet: Keskuskadun bussipysäkiltä 100 m. Rautatieasemalta 500 m. Retkiaika: 10–13. Yh-distys tarjoaa retkieväät. Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät. Retkenjohtaja: Yrjö Snellman, p. 050 3035611, yrjo.snellman@pp.inet.fi. Toi-nen opas: Jaakko Savola.

Pietarsaari ks. Jakobstad

PirkkalaRetkikohde: Reippi, kedot. Kokoontuminen: kunnantalon parkkipaikka, Suuppa. Retkiaika: klo 10–13. Järjestäjä: Pirkkalan ympäristöyh-distys. Retkenjohtaja: Pirkko Huovila, p. 0400 857 507.

Pori ks. Harjavalta

PuolankaRetkikohde: Siikavaara, Pulangan vaara-jakson pohjoispään lehtopurolaaksot ja kylän pellot ja pihapiirit. Kokoontumi-nen: Siikavaaran pysäköintialue Siika-vaarantien päässä. Retkiaika: 11–14/15. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Metsähallituksen luontopalvelut, Suoli-järven kyläyhdistys ja Puolangan kans.op. Retkenjohtaja: Riitta Nykänen, p. 040 825 1918, riitta.nykanen@metsa.fi.

RaaheRetkikohde: Mattilanperän kylä. Vaih-televaa kivikkoista kangasmetsää, rä-

mettä, nevaa, lampi, lammenreunusnevaa ja puronvartta. Kokoontuminen: Raahen keskustasta lähtö linja-autoasemalta klo 10. Kokoontuminen ja vars. lähtö Matti-lanperältä Tikkalankoululta klo 10.30. Ret-kiaika: 10–15/16. Nokipannukahvit! Opas-tus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät ja Pyhäjokialueen Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Ja-ri Särkkä. Muut oppaat: Vuokko Moisala ja Marketta Nivala. Lisätiedot: Kauno Siltala, p. 050 5742113 kauno.siltala@omanetti.fi

RaisioRetkikohde: Friisilä, Tuulilanketo ja sitä ympä-röivät alueet. Kukkiin tutustutaan tarinoiden kautta. Kokoontuminen: Hulvelankadun pääs-sä oleva parkkipaikka. Julkiset kulkuyhteydet: Turku-Naantali -bussilla pääsee vajaan 500 m päähän (Hesburgerin pysäkillä pois). Retkiaika: 10–12. Järjestäjä: Raisionjokilaakson lsy. Ret-kenjohtaja: Eeva Ennola, eeva@tintti.net.

RantasalmiRetkikohde: Linnansaaren kansallispuiston torpan perinnemaisemat. Kokoontuminen: Oravin laivalaituri. Retkiaika: klo 10.30–14. Muuta: Venekuljetukseen mahtuu 40 hlöä, ilm. 25.5. alkaen, p. 020 564 5916. Järjestäjä: Metsähallitus ja Etelä-Savon kasviharrastusyh-distys. Retkenjohtaja: Elina Enho. Toinen opas: Mervi Niiranen. Lisätiedot: Jaana Muhonen, p. 020 564 5964, jaana.muhonen@metsa.fi.

Raseborg / RaaseporiUtfärdsmålet: Trollböle, Västerby. Utfärdsmå-let är beläget nära Trollböle fågeltorn, i när-heten av stamväg 25. Samlingsplats: Vesterby

kiosk, den röda kiosken alldeles invid stamväg 25. Från Ekenäs centrum går det bra att cyckla eller promenera till platsen. Utfärdtid: 10–13. Guidningen mestadels på svenska, men finsks-pråkiga är hjärtligt välkomna. Övrig informati-on: I år har vi Blomsterutfärden i Ekenäs lite tidigare för att deltagarna sedan skall hinna vi-dare till Blomsterutfärden i Hangö. Arrangören: Forststyrelsen / Ekenäs naturum. Utfärdsledare: Peik Grönholm, p. 0400 726 208. Annan guide: Lotta Söderlund, p. 040 848 0104.

Rauma ks. Harjavalta

RovaniemiRetkikohde: Kaihuanvaara (Vanttauskoski–Pekkala); rehevää metsää, puronvarsia. Ko-koontuminen: Lappia-talon parkkipaikka, jos-ta bussikuljetus. Retkiaika: 10-15. Taukopaikalla myytävänä kahvia/teetä, mehua ja nokkoslät-tyjä. Retken järjestäjä: Lapin maakuntamuseo. Retkenjohtaja: Kimmo Kaakinen, p. (016) 322 2484, 0400 716570, kimmo.kaakinen@rova-niemi.fi. Yhteistyötahoina: Metsähallitus, Lapin luonnonsuojelupiiri, Rovaniemen Luonto, La-pin ympäristökeskus, Lapin Agronomit. Muut oppaat: Taina Kojola, Liisa Mäenpää, Mikko Paajanen ja Vesa Perttunen.

RuovesiRetkikohde: Väärinmajan kylän metsä-, ran

Luonnonkukkien päivän Pihakasviretkellä 14.6. tutustut luontevasti lähiympäristön kasvimaail-maan. Kasvien etsiminen ja niiden tunnistaminen sopivat hyvin perheen tai ystäväpiirin yhteiseksi ajanvietoksi. Retki voi olla antoisa myös kaupun-kipihalla – onhan Helsingin tuomiokirkon por-tailtakin löydetty 73 kasvilajia.

Viime vuoden Pihakasviretkillä kirjattiin ylös yli 18 000 kasvihavaintoa eri puolilla Suomea. Pi-hoilta löydettiin yhteensä lähes 600 kasvilajia, joukossa jopa kissankidan ja tuulenlennon kal-taisia erikoisuuksia.

Tee Pihakasviretki sunnuntaina 14.6. kotisi, kesämökkisi tai tuttusi pihapiiriin. Retkellä voit

hyödyntää sadan yleisimmän kasvilajin listaa, (www.sll.fi/luonnonkukat).

Ilmoita löytämäsi kasvilajit viimeistään tiis-taina 16.6. internet-lomakkeella osoitteessa www.hatikka.fi/luonnonkukat. Kasvihavainnot ovat Luonnontieteellisen Keskusmuseon kautta tut-kijoiden käytössä. Samassa osoitteessa voit tu-tustua myös muiden Pihakasviretkien kasviha-vaintoihin.

Kesän kukkien kauneus on mukava myös ikuis-taa kameralla pimeää talvea varten. Jaa visuaaliset kokemuksesi muiden luonnonharrastajien kanssa Suomen luonnonsuojeluliiton kuvafoorumissa: www.ikkunasuomenluontoon.fi. ■

ta- ja kulttuurimaisemat. Kokoontumi-nen: Kuljetukset kimppakyydeillä Män-tästä (lähtö klo 12), Vilppulasta (lähtö klo 12.10) ja Ruovedeltä (lähtö klo 12.10). Retkiaika: klo 12–15. Muuta: Ilmoit-tautumiset välttämättömiä kimppakyy-tien järjestämiseksi. Järjestäjä: Mäntän seudun lsy ja Ruoveden ympäristöyh-distys. Retkenjohtaja: Anni Kytömäki, p. 040 845 6902, anni.kytomaki@sll.fi.

SaarijärviRetkikohde: Tarvaalan luontopolku. Ko-koontuminen: Majakosken infokatos. Ret-kiaika: 10–12. Järjestäjä: Saarijärvenseu-dun luonnonystävät. Retkenjohtaja: Mira Koivunen, p. 050 545 1113, mira.koivu-nen@gmail.com.

SaloRetkikohde: Märynummi (Halikko), Num-men kylätontti koulun vieressä, arvokas perinnebiotooppi, jolla harvinaisia kas-veja, myös muinaistulokaslajeja. Ketoja, niittyjä, hakamaata, vanhaa puutarhaa. Kokoontuminen: Kimppakyydit Sininen Talo, Salo klo 11.30 (Rummunlyöjänka-tu). Märynummi: paikallisbussipysäkin viereinen hiekkatontti Aurantien itäpuo-lella klo 12. Retkiaika: klo 12–15. Muuta: Munkkikahvit retken päätteeksi. Järjestäjä: Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Varsinais-Suomen perinnemaisemayh-distys. Retkenjohtaja: Eija Hagelberg, p. 0500 609 526, eija.hagelberg@gmail.com. Muut oppaat: Iiro Ikonen ja Sirkka Tuominen.

SastamalaRetkikohde: Otamus, kedot ja rannat. Retkiaika: klo 11–16.30. Kokoontuminen Sastamalan Salmissa Otamuksen silta-kahvilassa. Halukkaat soutavat Ryömä-länvuoren kallioseinämän kasvillisuutta katsomaan. Ilmoittautuminen Ryömälän-vuorelle lähtijöille, sillä venekuljetuksiin on rajallisesti paikkoja. Järjestäjä: Ylä-Sata-kunnan ympäristöyhdistys ja Pohjois-Par-kanon kyläseura. Retkenjohtaja: Marian-ne Kortesoja. Toinen opas: kasvioppaana Kaija Helle. Lisätiedot ja ilmoittautumi-set: Kaija Helle, p. 040 515 4557, kaija.helle@sll.fi. Parkanosta kimppakyydeillä tulevat ilmoittautuvat Marianne Kortes-ojalle, mettikana@hotmail.com. Lähtö Kuivasjärveltä 9.30 ja Parkanosta 10. Hin-ta muodostuu ainoastaan matkakuluista.

Retkikohde: Vammala, Vehmaanniemi, arvokas perinnebiotooppikokonaisuus, jota hoidettu talkoin jo 1970-luvun alusta. Kokoontuminen: Vehmaanniemen luon-nonsuojelualueen parkkipaikka. Retkiaika: klo 10–13. Järjestäjä: Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Evelii-na Asikainen, p. 040 588 3194, eveliina.

asikainen@kopteri.net. Toinen opas: Juha Suominen.

SavitaipaleRetkikohde: Säänjärven retkeilyreitti. Ko-koontuminen: Säänjärven koulu, Savitai-pale. Retkiaika: 15-17. Järjestäjä: Savitai-paleen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Seppo Vuokko. Lisätiedot: Saila Vanamo, p. 040 701 7969.

SimoRetkikohde: Karsikkoniemeen suunnitellun ydinvoimalan alue. Kokoontuminen: Kemin kaupungintalon pysäköintialue, josta bus-sikuljetus klo 11 Karsikkoniemen kalasata-maan. Retkiaika: klo 11–14. Järjestäjä: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ja Meri-La-pin ydinverkosto. Retkenjohtaja: Piritta Peura-saari. Lisätiedot: Aimo Tervahauta, p. 040 523 9011, aimo.tervahauta@aatsto.inet.fi.

SiuntioRetkikohde: Kokkila. Hoidettu keto. Maa-perän laatu suosii kasveja. Kokoontumi-nen: Siuntion keskusta, VB-Centerin edusta. Retkiaika: 10–13. Järjestäjä: Inkoon-Siunti-on ympäristöyhdistys. Retkenjohtaja: Yrjö Kokkonen, p. 050 561 2577. Toinen opas: Hannu Tanner.

SodankyläRetkikohde: Vuotso, Tankavaarassa UK-puis-tossa luontopolulla. Kokoontuminen: Tanka-vaarassa Koilliskairan luontokeskuksen pihal-la. Julkiset kulkuyhteydet: Linja-autolla sekä etelästä että pohjoisesta. Retkiaika: klo 12–14. Järjestäjä: Metsähallitus/Lapin luontopalvelut, Urho Kekkosen kansallispuisto/Koilliskairan luontokeskus.Retkenjohtaja: Arto Saikkonen. Lisätiedot: Koilliskairan luontokeskus, p. 020 564 7251, ukpuisto@metsa.fi.

SomeroRetkikohde: Häntälän notkot. Laidunniitty-jen kasvit. Kokoontuminen: Häntälän koulu, Häntäläntie 316. Retkiaika: klo 13–15.Järjes-täjä: Metsähallitus, Hämeen luontokeskus, p. 020 564 4630. Retkenjohtaja: Henna Seppä-lä. Toinen opas: Elina Pallas.

SotkamoRetkikohde: Ontojoki. Pientareet, järven rantojen reuna-alueet, kuivahkot kankaat. Kokoontuminen: Sotkamon kirjaston piha, josta lähtö kimppakyydein. Paluu samaan paikkaan. Retkiaika: klo 13–18. Järjestä-jä: Sotkamon Luonto. Retkenjohtaja: Alpo Komulainen, p. 044 256 6203.

TaivalkoskiRetkikohde: Ohtaojan latvoilla sijaitseva Liive-rin niitty ja läheiset Yökummun metsät. Käve-lymatkaa 5–6 km. Kokoontuminen: Syötteen

luontokeskus klo 10, josta lähtö kimppakyy-dein tai Pikku Kuusivaaran tien pää 10.30. Pikku Kuusivaaran tie kääntyy Taivalkos-ki-Posio -tieltä (863) pohjoiseen Koston-lammin kohdalla. Retkiaika: 10 (10.30)-14. Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luon-topalvelut. Retkenjohtaja: Markku Lehtelä, Syötteen luontokeskus, p. 020 5646 550, syote@metsa.fi. Toinen opas: Tuomas Uola.

Tammisaari ks. Raseborg

TampereRetkikohde: Hervanta, Suolijärven tienoo. Karusta kalliosta rehevään lehtokorpeen.Kokoontuminen: Suolijärven ulkoilumaja (Suolijärvenkatu 7). Retkiaika: 11–13. Järjes-täjä: Tampereen ymp.yhdistys ja Tampereen kasvitieteellisen yhdistys. Retkenjohtaja: Juha Lehmusnotko. Toinen opas: Matti Kääntö-nen, p. (03) 363 1958, 050 521 1769.

UusikaupunkiRetkikohde: Retkisaari Iso-Haidus kaupungin edustalla sisäsaaristossa; perinneympäristöjä kuten ketoja ja rantaniittyjä, korkeita kallioita entisine kivilouhoksineen. Kokoontuminen: Uudenkaupungin venesataman Pakkahuo-neen viereinen saaristoalusten laituri. Vesi-bussikuljetus (30 min.); edestakaisen matkan hinta 6 e. Julkiset kulkuyhteydet: bussiasema 300 m päässä. Retkiaika: klo 11.30–15.30. Järjestäjä: Vakkaopisto. Retkenjohtaja: Sakari Hinneri, p. 040 756 6800, sakari.hinneri@uusikaupunki.fi.

TohmajärviRetkikohde: Jalajanvaaran rinneniitty ja kal-lioketo. Kokoontuminen: Niityn reuna. Ajo-ohje: Kiteentieltä Oravaarantietä 2 km, sitten oikealle (viitta Oravaara 200) 250 m niityn reunaan. Kemiestä tultaessa Mokintien päästä vasemmalle Oravaarantielle ja 800 m päästä oikealle.Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Ret-kiaika: klo 12–14. Retkenjohtaja: Kari Antikai-nen, kari.antikainen@telemail.fi, p. 050 370 0024. Toinen opas: Tuomo Eronen.

Vaasa / VasaRetkikohde: Suvilahden lähiluonto. Ko-koontuminen: Suvilahden ostoskes-kuksen leikkipuisto. Retkiaika: 12–14. Opastus suomeksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Vaasan ympäristöseura ja Luontokeskus Terranova. Retkenjohtaja: Anna-Maria Koivisto. Toinen opas: Sonja Österholm-Granqvist. Lisätiedot: Eeva-Liisa Kajava, p. 050 520 8402.

ValkeakoskiRetkikohde: Rapolanharju / Voipaala. Ko-koontuminen: Voipaalan taidekeskuksen pysäköintipaikka. Retkiaika: klo 13-14.30. Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnon-

suojeluyhdistys. Retkenjohtaja: Heikki Hei-no, p. 040 779 8416.

Vammala ks. Sastamala

VantaaRetkikohde: Petikko, Hämeenkylän niityt ja metsät. Kokoontuminen: Pysäköinti-alue Tiilitien päässä, Eniron puhelinluette-lon sivu 78/DD-87. Julkiset kulkuyhteydet: Vantaan bussit 35,50 ja Helsingistä bussi 362. Retkiaika: 11–14. Järjestäjä: Vantaan kaupunki, ympäristökeskus. Retkenjohtaja: Erkki Makkonen. Lisätietoja: Sinikka Ranta-lainen, p. (09) 8392 3107, sinikka.rantalai-nen@vantaa.fi.

Retkikohde: Helsingin ja Vantaan rajalla si-jaitseva Kalkkikallion alue. Rehevää kalkkivai-kutteista lehtoa, kuivan kalliomaaston kasvis-toa, suokasvillisuutta ja vanhan viljelysmaan kasvijäänteitä. Kokoontuminen: Helsingissä Kalkkivuorentien ja Kirvestien kulma (Puisto-la). Julkiset kulkuyhteydet: Linja 75. Retkiaika: klo 12–13.30. Retki järjestetään yhteistyössä Puistola-Seuran kanssa. Retkenjohtaja: Ilkka Uotila, p. 050 550 2561.

VihtiRetkikohde: Ojakkala, Enäjärvi. Rantakasveja sekä junaradan varren kasvustoa. Kokoontu-minen: Ojakkalan uimaranta. Retkiaika: klo 14–16. Järjestäjä: Vihdin Luonto. Retkenjoh-taja: Hilkka-Maija Virrankoski, p. (09) 224 7225. Toinen opas: Martti Paavilainen.

VäståbolandUtfärdsmålet: Lenholmens naturskyddsomr.. Samlingsplats: Naturskyddsområdets parke-ring på Lenholmen. Utfärdtid: kl 10–12. Övrig information: Guidningen på svenska. Arran-gören: Pargas naturskyddsförening. Utfärdsle-dare: Henrik Wrede, p. (02) 458 7559.

YlöjärviRetkikohde: Koveron perinnetilan lähimaas-tot (Länsi-Aure). Eläimellinen kasviretki koko perheelle. Kokoontuminen: Koveron perin-netilan parkkipaikka. Retkiaika: klo 13–15. Järjestäjä: Metsähallitus, Seitsemisen kansal-lispuiston luontokeskus, p. 020 564 5270, seitseminen@metsa.fi.

KESÄLLÄ 2009 JÄRJESTETTÄVÄT MUUT LUONNONKUKKARETKET

EspooRetkikohde: Hanikan luontopolku. Ret-ki Soukasta Kaitalahden rannan kautta Hanikan ulkoilualueel-le. Kokoontuminen: Soukka, Alakarta-

nontien urheilukenttä, katuosoite: Alatörmä. Retkiaika: la 13.6. klo 13–16. Opastus suo-meksi ja ruotsiksi. Järjestäjä: Soukka-seura, Sökö-sällskapet. Retkenjohtaja: Matti Viikari, p. 050 412 2651, matti.viikari@hut.fi. Muut oppaat: Ritva Kokkola, Jukka Kivi.

HeinävesiRetkikohde: Karvio, Valamon luostarin niityt. Ketoneilikkaa kasvava piennar, lähimetsän kasvit ja luostarin puutarhan ruusut. Ko-koontuminen: Valamon luostarin vastaanot-torakennuksen aukio. Retkiaika: su 5.7., klo 14–17. Järjestäjä: Valamon kansanopisto ja Valamon luostari. Retkenjohtaja: Erkki Ves-terinen, p. 040 547 3898, em.vesterinen@phnet.fi. Muut oppaat: FT Olavi Eskelinen ja isä Raimo Sissonen.

HollolaRetkikohde: Hollolan kirkonkylä, hauta-usmaa. Kokoontuminen: Hollolan kirkko, esinemuseon edessä. Retkiaika: la 27.6. klo 13.–14.30. Yhteistyötaho: Hollolan kotiseu-tuyhdistys. Retkenjohtaja: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet.fi. Toinen opas: Tuula Puttonen.

Ilomantsi Retkikohde: Maukkula, kedot, niityt ja pi-hakasvit. Kokoontuminen: Puustilan mai-sematila. Retkiaika: ke 17.6. klo 17–19.30. Retkenjohtaja: Sauvo Henttonen, p. 050 595 5924, sauvohe@gmail.com.

LoimaaRetkikohde: Selviää myöhemmin. Kokoon-tuminen: Loimaan tori. Retkiaika: la 13.6. klo 11–14. Retkenjohtaja: Rauni Caselius, p. 050 501 3778, jotoksenjatke@hotmail.com. Järjestäjä: Loimaan seudun lsy. Toi-nen opas: Soile Turkulainen.

OrimattilaRetkikohde: Orimattilan hautausmaa. Ko-koontuminen: Kellotapulin luona. Retkiai-ka: ma 15.6. klo 18–19.30. Yhteistyötaho: Orimattilan seurakunta. Retkenjohtaja: Helena Raikas, p. 040 585 3816, helena.raikas@phnet.fi. Toinen opas: Tuula Put-tonen.

www.sll.fi/luonnonkukat

Tee kasviretki pihallesi!

matti N

iemin

en

17luonnonsuojelija 3/2009

Arvokkaita metsiä tu-houtuu lakkaamatta vain siksi, ettei niiden sijaintia tiedetä. Luonnonsuojelu-liiton metsäkampanjassa kerätään lahjoitusvaroja metsiensuojelun kannal-ta arvokkaiden metsäalu-eiden paikallistamiseen ja suojeluun.

Suomen valtio on varannut lähi-vuosille merkittäviä summia met-säkohteiden suojeluun. Valtio ei kuitenkaan tee selvityksiä arvomet-sien sijainnista. Selvitystyötä eivät nykyään tee käytännössä muut kuin kansalaisjärjestöt.

Arvokkaat metsät on ensin pai-kallistettava. Se vaatii rahaa, mut-ta näin saamme enemmän metsiä suojeltua kuin jos käyttäisimme saamamme lahjoitusvarat suojelu-alueiden ostamiseen. Yhden metsä-hehtaarin ostamiseen vaadittaval-la summalla saadaan paikannettua useita kymmeniä suojelun arvoisia

metsäalueita.Näin suojeluprosessi toimii:

1. Löydetty: vanha metsä

Ennen metsään menoa tutustutaan muun muassa peruskarttoihin se-kä ilma- ja satelliittikuviin etsimis-työn helpottamiseksi. Kun arvokas metsäalue on paikallistettu, siitä kerätään sen luontoarvoista ker-tovia tietoja sekä määritetään sen pinta-ala.

Tätä työtä varten Luonnonsuoje-

luliitto kerää nyt lahjoituksia, jotta asiansa osaavia inventoijia saadaan liikkeelle.

Tämän jälkeen selvitetään Maan-mittauslaitokselta, kuka metsän omistaa. Metsänomistajan selvit-tyä häneen voidaan olla yhteydessä suoraan tai harkitaan, mikä taho olisi soveliain ottamaan omista-jaan yhteyttä.

Yksityishenkilöiden lisäksi omis-taja voi olla myös kunta, seurakun-ta, metsäyhtiö tai valtio. Löyty-

neestä metsäalueesta tiedotetaan aina alueelliselle ympäristökes-kukselle.

2. Suojeluneuvottelut

Pysyvästä suojelusta neuvotellaan ympäristökeskuksen ja metsän-omistajan kesken. Päävaihtoehtoja on kaksi: yksityisen suojelualueen perustaminen tai maan myyminen valtiolle. Yksityistä suojelualuetta perustettaessa maan omistus säilyy ennallaan, mutta maata myytäessä omistus luonnollisesti vaihtuu.

Ympäristökeskuksen kanssa sovi-taan rauhoitussäännöksistä eli siitä, mitkä toimet suojelualueella ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja. Yleensä ulkoilua ja muuta liikkumista, kuten marjastusta ja sienestystä, ei rajoite-ta. Metsästysasioissa noudatetaan yleensä omistajan toiveita. Sen sijaan metsänhakkuut, ojittaminen tai ra-kentaminen ovat kiellettyjä.

Valtiolle myydyllä alueella aikai-semmalla omistajalla ei enää ole sa-

nanvaltaa. Jos suojelun toteuttamisesta

ja korvauksista ei päästä yhteis-ymmärrykseen viranomaisten ja omistajan kesken, suojeluhanke raukeaa.

3. Korvaukset kuntoon

Ympäristökeskuksen kanssa sovi-taan myös suojelusta saatavasta korvauksesta, jonka voi saada ra-hana tai vaihtomaana. Vuonna 2008 keskimääräinen suojelukorvaus oli 6000–7000 euroa hehtaarilta.

Metsän puumäärä vaikuttaa olennaisesti korvaussummaan ja runsaspuustoisissa metsissä kor-vaus voi olla selvästi suurempi.

Yksityisen suojelualueen perus-tamiskorvauksesta ei makseta ve-roa lainkaan ja suojelukauppaakin verotetaan metsäkauppaa vähem-män. Suojelu on siis taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto hak-kuille – ja säilyyhän metsä silloin myös metsän näköisenä. ■

Luonnonsuojelijassa ja verkkosivuilla www.sll.fi/metsakampanja seurataan kampanjan etenemistä.

Metsäkampanja kaipaa apuasi

AUTA MEITÄ PELASTAMAAN METSÄLUONTOMME HELMET PERINNÖKSI TULEVILLE SUKUPOLVILLE.

NÄIN VOIT AUTTAAVoit tehdä lahjoituksenu verkkosivujen lomakkeella www.sll.fi/lahjoituslomakeu suoraan Suomen luonnon-suojeluliiton lahjoitustilille SAMPO 800016–98850. Kirjaa viestikenttään ”Metsäkampan-ja/alue, jolle haluat lahjoituksen osoittaa”.u Voit kohdentaa lahjoituksesi pääkaupunkiseudun, Etelä-Suo-men tai Pohjois-Suomen metsi-en suojeluun.u Lisätietoja: - www.sll.fi/metsakampanja- markkinointivastaava Pirjo Itkonen, pirjo.itkonen@sll.fi, p. 050 929 7192.- metsävastaava Harri Hölttä, harri.holtta@sll.fi, p. 040 722 9224.

Luonto-Liiton puheenjohtaja Mauno Särkkä selvittää metsän suojeluarvoa. Selvitystyötä tehdään pitkälti vapaaehtoisvoimin, mutta laajempien kartoitusten tekemiseksi tarvitaan myös taloudellista panostusta.

Otto Miettinen tutkii harvinaista kääpää vanhan raidan rungolla.

teksti & kuVat Harri Hölttä

18 luonnonsuojelija 3/2009

ViherpiipertäjäPalstalla lukijat kuvaavat ideoita

ja ongelmia ekologisessa elämäntavassa

Seuraavassa numerossa

Nytpä tahdon olla mä..

Kesä on rakentamisen kulta-aikaa. Onko myös ekorakentamisen aika jo tullut? Mitä

ekorakentaminen ylipäänsä on, ja minkälaisia ovat parhaat ekorakentamisvinkit? Kerro

lyhyesti ajatuksistasi 19.7. mennessä osoitteeseen viherpiipertaja@sll.fi. Kerro

viestissä etunimesi, ammattisi/harrastuksesi sekä kotipaikkasi.

eu on tänä keVäänä kutsunut kokoon uuden vähittäiskaupan foorumin, jonka tarkoituksena on sitouttaa yksittäiset päivittäistavaraketjut ympäris-tötoimintaan, jakaa vinkkejä parhaista käytännöis-tä sekä tiedottaa alalla tapahtuvasta edistyksestä. Ympäristöjärjestöt ovat pitäneet aloitetta hyvänä, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvan toiminnan tehokkuus on kyseenalaistettu.

”Päivittäistavarakaupalla on todella suuri vai-kutus siihen, mitä Euroopassa tuotetaan ja ku-lutetaan”, EEB:n Doreen Fedrigo korostaa. ”Va-paaehtoiset sopimukset eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi keinoksi EU-tasolla.”

Suomen suuret päivittäistavaraketjut SOK, Kes-ko ja Tradeka sitoutuivat jo viime vuonna elinkei-noelämän kotimaiseen energiatehokkuussopimuk-seen.

Motiva arvioi, että nämä päivittäistavaraketjut ovat tehneet pitkäjänteistä työtä energiatehokkuu-den parantamiseksi. Toimien seurauksena lämpöä säästettiin vuosina 1995–2006 jopa 60 prosenttia suhteessa lähtötilanteeseen. Myös sähkön suh-teellinen säästö oli 40 prosenttia. Suurin säästö energiassa on saatu lämmön talteenotolla. Säh-kön käyttöä on puolestaan pihistetty pakaste- ja kylmähyllyjen yöverhoilla sekä valaisimien valin-nalla ja ohjauksella.

Energia-asiat ovat osa pohjoismaisen Jout-senmerkin kriteereitä, jotka on kehitetty myös kaupoille. Joutsenmerkin voi saada, jos kaupas-sa on muun muassa laaja valikoima ympäristö-merkittyjä ja luomutuotteita, ekotehokas jääh-dytys, ympäristöä säästävät tavarakuljetukset ja dokumentoitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Ehtona on myös, että kauppojen etenkin elintar-vikkeista ja pakkauksista koostuvia jätevirtoja vähennetään.

Tähän mennessä Suomessa on annettu Jout-senmerkki vasta yhdeksälle kaupalle, jotka ovat kaikki Tradekaan kuuluvia Valintatalo-ja. K-ympäristökaupat-merkki on puolestaan annettu noin 500 kaupalle. Merkkiin kuuluu pääpiirteissään samoja elementtejä kuin Jout-senmerkkiin, mutta kyse on Keskon omasta jär-jestelmästä. ■

Vähittäiskauppa vihertää

teksti Annukka BergkuVitus Hannele Törrö

Päivittäistavarakaupoilla on suuri rooli suomalaisten syöt-tämisessä. Välillisesti kaupat vaikuttavat liikenteeseen, jä-tevuorien syntyyn ja energian kulutukseen. Mutta voiko myös kauppoihin vaikuttaa?

Helsinkiläinen Eekku arvioi, että pieniä muutoksia esimerkiksi kaupan valikoimiin on mahdollista saada helpostikin, ainakin sellaisissa kauppaketjuissa, joissa kauppias saa itse päättää.

”Sain aikoinaan pyytämällä lähikauppani

irtoleipiin paperipussit, joissa ei ole muovista ikkunaa”, Eekku kertoo. Helsinkiläinen Paula taas on vähemmän toiveikas asiakkaan vaiku-tusmahdollisuuksien suhteen: ”Tämä on keskus-liikkeiden luvattu maa.”

Sankarikauppiaan asiakkaana

Vantaalaisen Anna-Stiinan mielestä ympäristö-asioiden huomioiminen riiippuu paljon kauppi-aasta.

”Lähikaupastani, pienestä ketjuliikkeen osases-ta, löytyy erittäin kattava erikoistuotevalikoima Tartexista Ecoveriin”, hän kehuu. ”Lisäksi kauppi-as suhtautuu sympaattisesti dyykkareihin.”

Anna-Stiinan toisessa lähikaupassa taas myy-dään paljon viimeistä myyntipäivää lähestyviä ruokia alennetuin hinnoin. ”Parempi myydä ne alennuksella kuin heittää roskiin.”

Henkilökunnasta ekoviisaita

Helsinkiläinen Antti luottaa markkinamekanis-miin: ”Olen valinnut lähikauppojeni joukosta sen, joka erottuu selkeästi tarjoamalla normaalia enem-män luomua. Lisäksi ostan kaupasta ympäristömer-kittyjä tuotteita, luomua ja reilua kauppaa.”

Antti painottaa, että parempien valikoimien ohella kauppojen olisi syytä panostaa muun muassa energiatehokkuuteen, jätteiden lajitteluun, fiksuun logistiikkaan sekä pakkaamiseen.

”Mutta ennen kaikkea kauppojen kannattaisi ker-toa näistä toimistaan”, Antti toteaa.”Tiedottamisen ja toimintatapojen parantamisessa henkilökunnan koulutus on avaintekijä.” ■

Hyvät kaupat?

Parempien valikoimien ohella kauppojen olisi syytä panostaa muun muassa ekotehokkuu-teen, jätteiden lajitteluun, fiksuun logistiikkaan ja pakkaamiseen.

eläMäntapa

19luonnonsuojelija 3/2009

arJen koluMni

HuHtikuun loppupuolella sain perikarjalaisen pas-kahalvauksen. Brittitutkijat väittivät Helsingin Sanomis-sa lihavien ihmisten olevan keskimäärin pahempia ym-päristökuormittajia kuin hoikkien. Perusteluna oli, että lihavat syövät enemmän ja liikkuvat enemmän autolla, jolloin luonnonvarojen kulutus on suurta .

”Pääviestimme on: pysy hoikkana. Se on hyväksi niin sinulle kuin planeetallekin”, tutkimusta tehnyt Phil Ed-wards totesi lehteen päätyneessä CNN:n haastatelusi-taatistaan.

Ymmärsinkö nyt oikein: laihduttamalla maailma pe-lastuu?

Tutkimuksen taustalta paistaa selkeä arvolataus: li-havia on helppoa syyllistää. Läskiä pidetään kansanter-veydellisenä ongelmana, esteettisenä ongelmana ja osoi-tuksena heikosta itsekurista – ja nyt siis myös syypäänä maapallon tilaan. Lihavat naiset työllistyvät tutkitusti hoikkia heikommin. Läski näkyy päällepäin, toisin kuin moni tärkeämpi ihmisen ominaisuus.

Ympäristön paine saa monenkin pullukan laihdutta-maan, ja suhde ruokaan voi pelkistyä syyllisyyden siivit-tämäksi kalorinlaskennaksi.

Ympäristötietoisen laihduttajan tilanne on vähin-täänkin ristiriitainen. Yhtäältä neuvotaan, miten vähä-hiilarinen eläinproteiini ja tuoreruoka pitävät vyötärön

kurissa. Toisaalta taas tieto talviajan tuoreruuan ja karja-taloustuotteiden ekologisesta jalanjäljestä hillitsevät in-toa dieettisafkan valintaan. Lopulta on aivan sama, mitä teet. Pieleen menee kuitenkin.

Hoikkana pysyminen voi myös edellyttää liikunnal-lista elämäntapaa. Hyötyliikunta on useimmiten myös ekologisesti mainio valinta, mutta entäs sitten autoilu punttisalille, jäähalliin tai uintikeskukseen? Urheilijat-han myös kuluttavat valtavasti, kun kalorit jäävät vyö-tärönseudun sijasta lenkkipolun varrelle.

Ympäristökuormituksen pelkistäminen ihmisen ruu-miinmuotoon on monellakin tapaa inhottava tarkastelu-kulma, se tulee suoraan iholle ja vetää mutkia suoraksi. Elämäntapavalinnat tai perimä eivät näy, mutta vaakalu-keman selvittäminen on hyvin yksinkertaista.

Liikunnan tarkasteleminen yksistään ympäristökuor-mittajana ei sekään ole kovin mielekästä, sillä se jättää huomiotta monta ajanviettotapaa. Vaikka urheilija ku-luttaisikin enemmän ruokaa, luonnonvaroja kuluu vä-hemmän kuin kaukomatkojen harrastajalla.

Päivittäisillä valinnoilla on toki väliä ympäristön kan-nalta, mutta kaiken laihduttamiseen, anteeksi, ”painon-hallintaan” menevän energian voi suunnata rakentavam-minkin. Ympäristön tilaa ei paranneta tuijottamalla tiukasti omaan napaan, ympäröi sitä sitten timakka six-päkki tai pönäkkä tynnyri. ■

KolumnistinaHanna Kaisa

Hellsten

Onko läski ympäristö-ongelma?

Ymmärsinkö nyt oikein: laihduttamalla maailma pelastuu?

Niin Mikko Perkoila, Alivaltiosihteeri, Juice Leskinen kuin Eppu Nor-maalikin ovat aikanaan musisoineet ydinvoimaa vastaan.

Nyt suomalaisten pop-taiteilijoiden laululiike on saanut uuden virstan-pylvään: pohjois-karjalalainen Folks-wagen-yhtye julkaisi huhtikuussa Atomiveisuja-cd-levyn.

Musiikilliset linjaukset vaihtele-vat sähkökitaroinnista perinteisiin folk-veisuihin, mutta kaikkia kap-paleita yhdistää vahva ydinvoima-kriittisyys.

”Folkswagenin kantavana teemana on aina ollut rakkaus Pohjois-Karja-laa kohtaan, ja levyn tekeminen on paikalliselle pelimannille paras tapa vastustaa alueelle nyt suunniteltuja uraanikaivoksia”, selittää yhtyeen laulaja, kitaristi Suonna Kononen.

Pohjois-Karjalassa on tehty mer-kittäviä valtaushankkeita: hakemuk-sia lähes 100 neliökilometrin alueelle ja ne levittäytyvät asukkaiden, mat-kailuyritysten ja Kolvananuuron luonnonsuojelualueen välittömään

läheisyyteen.”Uraanikaivaustoiminta ei sovi

luontomaakunnan imagoon”, hän luonnehtii pohjois-karjalalaisten yleistä mielipidettä.

Laululiikkeen uudelleensynty mahdollista

Folkswagenin Kononen ja 1970-luvun poliittisen laululiikkeen voimahah-mona tunnettu laulaja Mikko Per-koila ovat samaa mieltä siitä, mik-si aihe on saanut muusikot hereille:

ydinvoima symboloi business-hen-kistä ajattelua ja erottaa arvomaail-mat toisistaan.

”Ydinvoima ja globaali lama ovat aiheita, joissa on aineksia herättää eloon 1970-luvun kaltainen laululii-

ke”, uskoo Perkoila.Tampereen yliopiston musiikki-

ja kulttuurintutkija Tarja Rautiai-nen ei puolestaan pidä sitä mahdol-lisena: ”Laulu on yhä eniten ihmistä koskettava musiikin muoto, mutta 2000-luvulla vastakulttuuri keskittyy musisoinnin sijaan internetiin.”

Yliopisto-opiskelijat ja muusikot ottivat 1970-luvulla musiikin välityk-sellä aktiivisesti kantaa yhteiskunnal-lisiin epäkohtiin. Rautiainen pitää kuitenkin mahdollisena sitä, että vii-me aikoina lisääntyneet yhteiskunta-kriittiset äänenpainot purkautuisivat pienimuotoisempana laululiikkeenä. ”Jos näin kävisi, laulettaisiin ydinvoi-masta ja muista ympäristöpoliittisis-ta aiheista.” ■

Atomiveisuja-levyn tuotto lahjoitetaan vähentämättömänä Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaiselle kansanliikkeelle. Suomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto myy levyä 15 euron hintaan. Os. Kotkankatu 9, 3 krs., p. (09) 228 08 209 (Mirja Breider).

Heidi Konkka

Miksi ydinvoima laulattaa?

luonnonsuoJeluliitto jatkaa Suomen Partiolaisten kanssa viime vuonna hyvin alkanutta Rantaseu-ranta-hanketta. Partiolaiset ja muut rantaluonnosta kiinnostuneet tark-kailevat muun muassa rannan le-vätilannetta, veden laatua, rannan kasvillisuutta, roskaantumista ja maankäyttöä. Luonnonsuojeluliitto kokoaa havainnot kauden päätyttyä ja tiedottaa niistä partiolaisten kanssa.

Seurannat toteutetaan leireillä esimerkiksi osana leiriohjelmaan kuuluvia vaelluksia. Tänä vuonna seurantaan otetaan mukaan leiri-alueen lähirantoja entistä suunni-

telmallisemmin ja kattavammin. Tarkasteluun valitaan erilaisia jär-ven- ja merenrantoja tai yksi isom-pi vesistö tutkitaan isolla porukalla tarkemmin.

Rantaseuranta on ympäristökas-vatushanke, jossa itse tekemällä ja havainnoimalla opitaan rantaluon-nosta ja sen tilasta. Vuonna 2008 seurantaan osallistui satoja partio-laisia ja muita kiinnostuneita. Ha-vaintoja saatiin pohjoisesta Sot-kamosta Suomenlahden rannalle Kirkkonummelle saakka. ■

Rantaseuranta verkossa: www.sll.fi

Rantojen seurannat jatkuvat kesällä

Hannele Ahponen

Liisa Hu

lkko

eläMäntapa

Ydinvoima symbo-

loi business-henkis-

tä ajattelua ja erot-

taa arvomaailmat

toisistaan.

20 luonnonsuojelija 3/2009 eläMäntapa

MIPSit kesälaitumella

Luvut kertovat, kuinka paljon luonnonvaroja (uusiutumattomat, uusiutuvat, ilma) säästyy. Säästöä voi verrata suomalaisen kokonaiskulutukseen, joka on noin 40 000 kiloa luonnonvaroja vuodessa ja vajaa 800 kiloa viikossa. Esitetyt laskelmat ovat suuntaa-antavia arvioita, jotka perustuvat suurelta osin Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-tutkimuksen tuloksiin. Matkojen pituudet perustuvat kansalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Lisää vinkkejä: www.sll.fi/mips ja onedidit.com.

MIPSitMIPSit-palsta antaa vinkkejä

kepeämpään elämään

Unohda moottori! Souda moottoriveneilyn sijaan, nautit

luonnon rauhasta ja säästät

35 kg / h Liikunta on ”out”!

Harrasta liikuntaa ulkokentillä sisälii-kunnan sijaan, säästät noin

5 kg / liikuntatunti

Mökillä vaikka koko loma

Mene mökille kerralla pidemmäksi aikaa: jos edestakainen matka on

400 km ja teet matkan vain kerran kolmen sijaan, säästät

800 kg

Järveen uimaan Ui luonnonvesissä uimahallin

sijaan, säästät

15 kg / käynti

teksti Satu Lähteenoja

Simo

Sivon

en / Ku

valiiteri

21luonnonsuojelija 3/2009eläMäntapa

Matka Helsingistä Jyväskylän Luonto- ja erämessuille (ks. s. 9) eri liikennemuodoilla kuluttaa

junalla: 0 kg hiilidioksidia

150 MJ energiaa

bussilla: 14 kg hiilidioksidia 184 MJ energiaa

autolla: 25 kg hiilidioksidia 324 MJ energiaa

lentämällä: 44 kg hiilidioksidia

611 MJ energiaa

Lähteet: VR:n päästölaskuri: www.vr.fi/ymparisto.

norpan yläfeMMa

luonnonsuoJeliJa 2029

Ympäristöhal-linnon mää-rärahat kas-vavat liian hitaasti Suomen luonnonsuojeluliitto on tyrmistynyt valtioneuvoston kehysbudjetista, jonka mukaan ympäristöhallinnon määrärahoja ollaan kasvattamassa edelliseen vuo-teen verrattuna vain vaatimattomalla viidellä prosentilla. ”Kiihtyvä suku-puuttoaalto ja ilmastokriisi pakottavat panostamaan ympäristöhallintoon nyt esitettyä enemmän”, Luonnon-suojeluliitto korostaa.

Ympäristöhallinnon osuus ministeriöiden määrärahoista nousi 2010-luvun lopulla lähelle 20 prosenttia. Pääsyynä muutokseen oli ympäristöhallinnon alaisuuteen tulleen ilmasto- ja energiaminis-teriön, kestävän kehityksen minis-teriön ja luonnonvaraministeriön perustaminen.

Vuonna 2015 sovitussa hallinnon 2.0 uudistuksessa toimintoja leikattiin erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousmisteriön toimialalta. Ympäristöhallinnon

osuus hallinnon menoista nousi tuolloin kaikkein suurimmaksi ohi sosiaali- ja terveysministeriön. Tämän jälkeen ympäristöhallinnon määrära-hat ovat kuitenkin kasvaneet vain vähän.

RKP:n tun-nuseläimeksi merimetso

Suomen luonnonsuojeluliiton ja kalastajayhdistysten yhteiskampan-jaan liittyy Ruotsalainen kansan-puolue RKP. Järjestö on kesäkuun puoluekokouksessaan 2029 valinnut tunnuseläimekseen merimetson.

RKP:n puheenjohtaja, entinen ministeri ja europarlamentaarikko Carl Häglund on tunnettu vuosia intohimoisena merimetsojen puo-lestapuhujana. Häglundin mukaan merimetsokannan metsästys on saatava loppumaan mahdollisimman pian.

Näyttääkin selvältä, että merimetson vuonna 2013 alkanut metsästys tul-laan uudessa laissa kieltämään.

Palstalla esitellään Luonnonsuojelija-lehden

uutisia tulevaisuudesta

Aino Louhi ja Kaija Papu: Maailman onnellisin puu (2008)

Kaija Papu: Maailman onnellisin puu on elävä mänty, joka on peitetty seitsemän metrin korkeuteen saak-ka kirjoneuleella. Se sijaitsee Pellon Orangissa. Osallistuimme Oranki Art -ympäristötaidenäyttelyyn, mi-kä määritti paikan.

Työhön on käytetty kaikkia mah-dollisia lankoja: osa tuli sponsorilta toista teosta varten, mutta löysim-me myös vanhoja lankoja vanhem-pien kotoa ja ostimme niitä kirppu-torilta.

Alun perin ajatuksena oli vain tehdä teos, joka on esteettinen ja myönteinen kokemus. Mutta kun aikaa on kulunut ja olen miettinyt työn sisältöä, on löytynyt yhteyksiä ympäristötaiteen kenttään. Ympä-

ristötaideteokset ovat usein melko maskuliinisia, mutta tämä on femi-niininen ja kuitenkin massiivinen. Se on pehmeä ja sitä voi koskea.

Työ sisältää myös kommenttia ihmisen ja luonnon yhteydestä tai sen puuttumisesta. Välittäisivätkö ihmiset enemmän metsistämme, jos ne yksilöitäisiin – annettaisiin jokaiselle puulle nimi, tai tässä ta-pauksessa neule? Pitääkö jokainen puu suojella erikseen?

Aino Louhi: Teoksen ei ole tarkoi-tus jäädä metsään ikuisiksi ajoiksi, vaan otamme sen alas, kun se ei enää näytä hyvältä. Hieman kauhistuttaa, miten puu pärjää. Se rupesi pihko-maan hirveästi, kun Kaija kiipesi kiinnittämään työn. Mutta neule kuitenkin hengittää ja venyy.

Meillä oli viikko aikaa tehdä työ,

ja neulominen meni yötöiksi. Saim-me kaiken valmiiksi yhden jälkeen yöllä, mutta onneksi olimme Lapis-sa ja oli kesäkuu.

Teos on saanut hyvää palautetta, voitimme muun muassa Ympäris-tötaiteen säätiön vuoden ympäris-tötaideteoksen palkinnon. Ihmisten reaktiot ovat yleensä "ihana ja wau". Myös itse saan eniten irti visuaali-sesta puolesta.

Suomalaisessa ympäristötaide-kentässä kutominen oli vähän uu-denlainen lähestymistapa. Usein ympäristötaide sulautuu osaksi maisemaa, mutta tämä teos nousee esiin. ■

www.kaijapapu.comwww.ainolouhi.com

Taiteen reviirilläPalstalla esitellään luonnonsuo-

jelullinen taideteos. Taiteilija kertoo itse teoksestaan.

Maailman onnellisin puu

toiMittanut Laura Manninen

22 luonnonsuojelija 3/2009

Hillitsevätkö henkilökohtaiset päästörajoitukset ilmastonmuutosta?

Näkökulmat

Asiantuntijat pohtivat, voisiko henkilökohtaisten päästöoikeuksien järjestelmästä syntyä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Asiasta käytiin vilkasta keskustelua Suomen luonnonsuojeluliiton

Sosiaalifoorumissa 25.4. järjestämän seminaarin jälkeen.

Palstalla visaisiiin kysymyksiin haetaan vastausta eri suunnilta. Ehdota aihetta! luonnonsuojelija@sll.fi

Reilu ja joustava järjestelmä

tuotannon yMpäristöVaikutuksia on jo pitkään oh-jattu, ja myös monista tuotteista on tullut ekotehokkaam-pia. Kuitenkin esimerkiksi autojen koon ja liikenteen määri-en lisääntyminen on tehnyt tyhjäksi polttoainetehokkuuden saavutukset. Näyttääkin siltä, että myös kulutuspuolelle tar-vittaisiin tymäkämpää ohjausta.

Iso-Britanniassa kehitelty henkilökohtaisten päästöoikeuk-sien järjestelmä tarjoaa tähän kiinnostavan vaihtoehdon, sil-lä mukana ovat kulutukselle asetettavat rajat ja joustoa luova kauppajärjestelmä. Järjestelmä laittaa saastuttajan maksa-maan. Toisin kuin monet muut järjestelmät, se myös palkit-see ilmastosankareita.

Vastuuta rakenteellisista muutoksista ei kuitenkaan voi sysätä kuluttajien harteille. Järjestelmän olisi toimittava niin, että päästöoikeuksien puitteissa voisi elää normaalisti. Ku-lutuksen ilmastopäästöjen pitäisi olla helposti seurattavissa ja hallittavissa.

Selvitysten mukaan henkilökohtaisten päästöoikeuksien järjestelmä olisi ainakin toistaiseksi melko kallis, ja sen raken-taminen vaatisi aikaa ja vaivaa. Mitään ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä ei ole kuitenkaan havaittu. Kun järjestelmä olisi valmis, päästöoikeuksien käytön ei tarvitsisi olla pankkikortin höyläämistä hankalampaa. Kauppa taas voisi toimia kuin va-luutan vaihto.

Kun Suomesta pitää tehdä hiilineutraali seuraavien vuosi-kymmenten aikana, hankaliinkin uudistuksiin pitää ryhtyä. Veroviidakkoon ja kulutuskiintiöihin verrattuna henkilökoh-taiset päästöoikeudet voisivat olla helposti ymmärrettävä, reilu ja joustava järjestelmä.

Annukka BergKestävän kulutuksen ja tuotannon politiikan tutkija

toiMittanut Liisa Hulkko

Ökykuluttajat aisoihin muilla keinoilla

ilMastokaaoksen torJuMiseksi täytyy löytää keinoja, joita kansa suorastaan janoaa. Niiden on myös syytä pu-reutua ongelman syihin ja olla viipymättä toimeenpanta-vissa. Ajatus henkilökohtaisista päästökiintiöistä ei tässä suhteessa ole lupaava, sillä sen käyttöönotto on arvioitu kohtuuttoman kalliiksi ja yksityisyyttä romuttavaksi.

Nähdäkseni ilmastonmuutoksen perimmäinen syy on vallan keskittyminen sellaisten tahojen käsiin, joille pikai-set voitot ovat verrattomasti ihmiskunnan enemmistön hy-vinvointia tärkeämpiä. Tarvitaan siis muutos, joka aloittaa kansanvallan kukoistuksen ja purkaa globaalin kapitalis-min harvainvallan.

Suosikkikeinoni kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi-seksi on talouskasvun tavoittelusta luopuminen ja talou-den supistaminen, sillä rahatalouden koko on lähes suoras-sa suhteessa ympäristön pilaamiseen. Oikeudenmukaisinta ja tehokkainta on aloittaa rahatalouden supistaminen rik-kaan ja pahiten ylikuluttavan luokan keskuudesta.

Tähän ovat valmiit välineet olemassa, kiitos hyvinvointi-

valtion rakentajien. Progressiivisen tuloveron asteikon ylä-päähän voidaan säätää vaikka jo ensi vuodeksi kymmenen prosenttiyksikön korotus leikkaamaan tuhlailevan luokan ostovoimaa ja päästöjä. Kun vielä palautetaan pääomatulot progressiivisen tuloveron piiriin, päästään hyvään alkuun.

Ökykuluttajat ovat yhteiskunnassa vähemmistönä, joten pohja poliittisen enemmistön rakentamiseksi on olemas-sa. Kun vain vapaudumme kasvu-uskosta, liikakulutuk-sen ihannoinnista ja kulutushuumeesta, muutos lähtee liikkeelle.

Marko UlvilaYmpäristö ja kehitys ry:n projektitutkija

Kuluttamisen ympäristövaikutuksiin tarvitaan ohjausta. Henkilökohtaisten päästöoikeuksien järjestelmä laittaa saastuttajan maksamaan, mutta myös palkitsee ilmastosankareita. Veroviidakkoon verrattuna järjestelmä on helposti ymmärrettävä, reilu ja joustava.

Henkilökohtaisten päästökiintiöiden järjestelmä on kohtuuttoman kallis ja se romuttaa yksityisyyttä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi kannattaisi keskittyä tuhlailevan vähemmistön kuriin laittamiseen esimerkiksi progressiivisen tuloveron avulla.

Kun järjestelmä olisi valmis, päästöoikeuksien käytön ei tarvitsisi olla pankkikortin höyläämistä hankalampaa.

Tarvitaan muutos, joka aloittaa kansanvallan kukoistuksen ja purkaa globaalin kapitalismin harvainvallan.

Järjestelmä muuttaa kulutuksen suuntaa

HenkilökoHtaisilla päästöoikeuksilla pyritään tekemään kulutus näkyväksi ja houkuttelemaan kuluttajia pienentämään elämäntapansa hiilijalanjälkeä.

Henkilökohtaisen päästöoikeuden ideana on kannustaa jo-

kaista kansalaista vähentämään kulutuksensa hiilijalanjälkeä. Päästöoikeuden rajoissa jokainen voi tehdä haluamiaan valin-toja, eikä kuluttajien elämäntyyleihin puututa. Esimerkiksi paljon autoilevat voivat keventää jalanjälkeään jossain muus-sa kohdin, esimerkiksi asua matalaenergiataloissa tai juus-toilla herkuttelevat voivat suosia salaattina kaaliraastetta.

Kun kuluttajat toimivat budjettinsa rajoissa, he auttavat samalla tunnistamaan yhteiskunnassa suosittujen kehitys-ten suuntia. Tavoitteena on saada esiin laajasta kulutuksen monimuotoisuudesta kuluttajia kiinnostavat tuotteet ja keskittyä näiden tuotteiden muuttamiseen ekologisempaan suuntaan.

Esimerkiksi asumisen energiankulutuksessa on paljon säästöpotentiaalia, joka ei kuitenkaan nykyisin toteudu. Ker-rostalojen energiankulutus on samaa tasoa kuin rivitalojen, vaikka saman lämmön saaminen tapahtuu kerrostalossa vä-hemmällä. Tällaiseen hukattuun tilaisuuteen päästöoikeus voisi tuoda uusia ratkaisuja.

Brittikeskustelussa henkilökohtaisten päästöoikeuksien arvellaan kiihdyttävän kulutuksen muutosta; asumisen hiili-jalanjälki voisi innostaa kuluttajia suosimaan vähäpäästöistä energiaa kuten biopolttoaineita. Toisaalta voi käydä päinvas-toin, kerrostaloasumisen säätöpotentiaali jää hyödyntämättä ja kiinnostus ja uudet ideat keskittyvät pientalojen lämmi-tysratkaisuihin.

Päivi TimonenTutkimusjohtaja, Kuluttajatutkimuskeskus

Päästöoikeudet kannustavat kansalaisia vähentämään kulutuksensa ilmastovaikutuksia. Samalla kuluttaminen voi suunnata koko yhteiskunnan kehitystä ekologisempaan suuntaan. Toisaalta järjestelmä voi suunnata innovaatioita väärään suuntan.

Esimerkiksi asumisen ener-giankulutuksessa on paljon säästöpotentiaalia, joka ei nykyisin toteudu.

23luonnonsuojelija 3/2009

luonnonsuoJeliJa 2/2009 tu-li juuri, ja tavalliseen tapaan aloitin selailun ja valikoivan lukemisen heti. Ydinvoimaa vastustetaan jo etusivulla, ja Janne Björklund oli kerännyt pari juttua antamaan lisää vauhtia: ”Uraa-niskandaali järkyttää Ranskassa” ja ”Miksi ihmeessä teemme Suomesta ydinjätevaltiota?”.

Ydinvoimavaltio olemme olleet pitkään ja ilman sitä hiilijalanjäl-kemme olisi oleellisesti raskaampi.

Aurinkoenergia voi olla hyvä vaihtoehto Välimeren seudulla ja sii-tä etelään. Mitä enemmän meillä on pakkasta ja siis mitä suurempi ener-gian tarve, sitä varmemmin tuuli-voimalat seisovat, kun ei tuule.

Vain harva siitä enemmistöstä, jo-ka irrationaalisesti vastustaa ydin-voimaa, on valmis palaamaan takai-sin luontoon. Energiaa enemmän tai vähemmän lisää tarvitaan. Puu, tur-ve, kivihiili, öljy ja kaasu ovat kukin tavallaan myös ongelmallisia.

Kasvihuoneilmiön pahentaminen on varma tie katastrofiin, ydinener-gian oleelliset haitat meillä toteutet-tavilla tavoilla huomattavan epäto-dennäköisiä.

Sekö olisi vastuullista toimintaa, että antaisimme yhtiöiden kaivaa uraaninsa sieltä, missä suojatoimet ovat heikot ja huonosti valvotut? Onko vastuullista toimittaa ydinjä-te johonkin muualle, kun meillä on maailman parhaat edellytykset pii-lottaa se haitoitta? ”Ei uraanikaivok-sia” ja ”ei ydinjätettä ainakaan mei-dän kuntaan” on vastuutonta pään pensaaseen panemista.

On selvää, että uraanin kaivami-sessa ja ydinjätteen käsittelyssä on tehty sekä tietämättömyydestä että välinpitämättömyydestä johtuvia pahojakin virheitä. Nyt tiedetään paremmin, ja on vastuutonta käyt-tää vanhoja esimerkkejä meillä, jos-sa tiedetään ja osataan velvoittaa ja valvoa toimijat asiallisiksi.

Jo sen sanominen, että uraanikai-vos tuottaa vain säteilevää ainetta,

joka on ollut kaivoksen maaperässä aina, muuttaisi monen mielipiteen. Ei sitä ole pakko jättää haitaksi kai-voksen lopettamisen jälkeenkään.

Minäkin tulen mukaan vastusta-maan ydinvoimaa sitten, kun lähellä näyttää olevan maapallon kokonai-suuden kannalta parempi tapa tuot-taa energiaa.

Heikki AhoTampere

VASTAUS HEIKKI AHOLLE:

ydinVoiMalla saavutettavat pääs-tövähennykset ovat vähäiset, ydinvoi-mateollisuuden omienkin laskelmien mukaan vaikutus voi olla vain viiden prosentin luokkaa. Saavutettavat hyö-dyt ovat siis haittoihin nähden liian vähäiset, ja ydinjätteiden loppusijoi-tus näyttää geologisin perustein yhä ongelmallisemmalta.

Viittauksesi tuulivoimaloiden seisomiseen pakkasilla ei pidä lain-kaan paikkaansa, sen todisti viimek-si Tuuliatlaksen väliraportti.

Hienoa, että tuot esiin sen et-tä ydinvoimaa pohdittaessa täytyy pohtia koko tuotantoketjua. Olen täysin vakuuttunut, että ydinvoi-man vastustus olisi vielä oleelli-sesti suurempaa, jos kysymys olisi uraanikaivosten, reaktorien ja lop-pusijoituksen hyväksymisestä Suo-men maaperälle. Pelkkiä lisäreakto-reita kannattaa YLE:n tuoreimman kyselyn mukaan 37% ja vastustaa 48% suomalaisista.

Nykyisellä laskevalla sähkönkulu-tustasolla toimivan ratkaisumallin saavuttaminen ilman lisäydinvoi-maa on yhä helpompaa. Tarvitaan useita erilaisia uusiutuvan energi-an muotoja ja energiatehokkuutta. Uraaniton ratkaisu on olemassa ja toteutettavissa.

Janne BjörklundYdinvoimakampanjavastaava

Lähetä mielipiteesi osoitteeseen:

luonnonsuojelija@sll.fi (Viestin max pituus 2000 merkkiä)

LukijoiltakuVitus Max Liimatainen

Haluaisin kiinnittää huomio-ta juttuun koirien ruoista ja niiden kuormituksista (Luonnonsuojelija 02/09). Olen joutunut miettimään asiaa, koska itselläni on kaksi koi-raa. On ihan hyvä keitellä koirille perunoita, juureksia yms, mutta miksi ihmeessä suositella viljoik-si riisiä, tattaria ja hirssiä ja jättää kotimaiset (ainakin lähempänä kas-vatetut) viljat mainitsematta. Ovat edullisempia ja useimpia saa nyky-ään myös luomuna jopa tavallisista ruokakaupoista. Kuinka tässä on siis otettu ilmasto huomioon? Kaikille ei tietenkään kaikki sovi, mutta kan-nattaa ainakin kokeilla ennen kuin aloittaa riisilinjalla. Lihaa, kalaa ja kananmunia annan omille koirilleni luomuna sen minkä voin.

Mitä taas kuivamuonateollisuu-teen tulee, niin lemmikistään vä-littävä ihminen koettaa pysyttäy-tyä ulkona kyseisestä bisneksestä ja ruokkia eläimensä mieluummin kotiruoalla, jos vain on mahdollista. Kuivamuonan rahtaus toiselta puo-lelta maailmaa ei liene kovin ilmas-toystävällistä toimintaa.

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kissojen omistajat ostavat vahvoja säilöntäainein kyllästettyjä huoneenlämmössä säilyviä eineitä eläimilleen. Eivätkö nykykissat ky-kene enää syömään kalaa, raakaa jauhelihaa tai muuta einesteollisuu-den ulkopuolista ruokaa? Sen lisäksi että nuo purkit kuormittavat luon-toa ne myös yksipuolistavat kissojen (ja toki myös koirien) ruokavaliota, joka taas altistaa eläimet ravintope-räisille sairauksille.

Näin huomataan, että ravinto ja sen laatu ja sen kypsennystapa eivät ole mitään yhdentekeviä seikkoja vaan ovat kaikki osa kokonaisuutta ”olet sitä mitä syöt”.

Marja-Leena NiinikoskiPorvoo

VASTAUS NIINIKOSKELLE:

olen kirJoittaJan kanssa samaa mieltä lemmikkien ruokiin käytetys-tä riisistä. Kotimaisista viljoista, ja Suomessakin kasvavasta tattarista,

syntyy oiva puuroseos useimmille koirille. Gluteiinia sietämättömien puuroon voisi kuulua tattaria, hirs-siä ja perunaa.

Kuivaruuissa laivalla rahtauksen ilmastovaikutus ei ole kovin suuri, mutta tässä tapauksessa aivan turha. Mikäli kuivamuonan raaka-aineet ja valmistusprosessit ovat ympäristön tai eläinsuojelun kannalta hyviä, ei lopputuotekaan ole niiden kannal-ta huono.

Kissan ruoan osaltakin jaan kir-joittajan mielipiteen. Tässä näkyy tuhlailukulttuuri tai ehkä pikem-minkin helppous- ja mainoskult-tuuri. Jos näkyisi mainoksia ”ruo-ki kissasi kotimaisella kalalla ja ihmisravinnoksi kelpaamattomalla lihalla”, saattaisi usempi kissa niitä syödä. Paras ruoka kissalle on hiiri tai myyrä, muut ovat tämän korvik-keita. Liharuoka on parasta niin kis-soille kuin koirillekin raakana, mikä myös säästää kypsennyksen energia-panokset.

Laura RäsänenIlmasto lautasella -lehden päätoimittaja

tutustuin Jälleen vuosien jälkeen Suomen luonnonsuojeluliiton toi-mintaan, kun tuttavani sitä minulle mainosti. Toki olen ollut Suomen Luon-to -lehden aktiivinen lukija jo vuosien ajan. Olin myös jäsenenne jo vuosia sitten, mutta erosin jäsenyydestän-ne aikoinaan, kun silloinen Suomen

luonnonsuojeluliiton hallituksen pu-heenjohtaja ilmoitti, ettei turkistar-haus ole sen ongelmallisempi elinkei-no kuin eläintuotanto yleensä ja sen lisäksi hän arvosti turkistarhausta merkittävänä maaseutuelinkeino-na. En kokenut silloin, enkä koe nyt-kään, kyseisen näkemyksen tukevan

luonnonsuojelua missään määrin.

Käsittääkseni myös Suomen luon-nonsuojeluliitto on näkemystään täs-sä asiassa sittemmin muuttanut.

Tällä kertaa tutustuessani toi-mintaanne silmiini osui ensimmäi-senä kampanjanne Pelastetaan edes norppa! (www.sll.fi/saimaannorppa) Sinänsä hyvinkin kannatettavassa päämäärässä, saimaannorpan suo-jelussa, lahjoitetaan Saimaan alueen kalastajille katiska. Eikö luonnon-suojelun nimissä olisi järkevämpää lahjoittaa kalastajille vaikkapa mar-japoimuri? Eläinten saalistamiseen

tarkoitettavien välineiden tarjoa-minen toisille luonnonsuo-

jelun nimissä ei mielestä-ni enää nykyään osoita kovinkaan hyvää harkin-takykyä.

Edelleenkin jäseneksi ryhtymistä harkitseva,

Markus Vinnari

Miksi SLL vastustaa ydinvoimaa? Kalastajille marjapuimureita, ei katiskoita!

Lemmikeille ekologista ja terveellistä ruokaa

24 luonnonsuojelija 3/2009

tapaHtuMat

norpan Menot

ETELÄ-HÄMEEtelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri:❋ Yöretki Tuuloslammille pe 5.6. klo 22–24. Järjestetään yhteistyössä Hämeen-linnan kaupungin kanssa. Yölaulajien kuun-telua paljain korvin ja lepakoiden kuunte-lua lepakkotutkalla. Lähtö Sairialan kirkon paikoitusalueelta klo 22. Ilmoittautumiset ma 1.6. mennessä heli.jutila@hameenlinna.fi tai p. 050 5442 005. Vapaa pääsy.

❋ Koko perheen niittytapahtuma ke 22.7. klo 10–13. Rengon Rautavuorella. Teemana pihakedon perustaminen ja niittyjen hoi-to. Oma viikate mukaan jos on. Tieduste-lut: etela.hame@pp.inet.fi tai p. 050 576 8953. Vapaa pääsy.❋ Perinnebiotooppiretki su 2.8. klo 9–17 Ahomansikka-hankkeen hoitokohteille. Järj. yhteistyössä Hämeenlinnan kaupun-gin ympäristöfoorumin kanssa. Retken ve-täjinä Kaija Helle ja Heli Jutila. Pääkohde Evon Mustajärven metsälaitumet Lammilla. Mukaan mahtuu n. 30 hlöä. Retken hinta ilmoitetaan myöhemmin. Varaa matkalle juotavaa, eväät ja säänmukaiset varusteet. Pysähdymme kahvilla tarvittaessa. Ilmoit-tautumiset piiriin: etela.hame@pp.inet.fi tai p. 050 576 8953. Tiedustelut kohteista Kaija Helle, p. 040 515 4557.

Asikkalan luonnonystävät:❋ Yölaulajaretki to 4.6. Tapani Saimovaaran opastuksella. Lähtö kimppakyydein Päijän-netalon luota (Meijeritie 1, Vääksy) klo 21.

❋ Kesän muusta toiminnasta tiedotamme www.sll.fi/etela-hame/asikkala sekä mm. Päijät-Häme –lehdessä.

ETELÄ-KARJALAImatran seudun luonnonsuojeluyh-distys:

❋ Ruokolahden luontopäivä ti 28.7. Ruo-kolahti-talon pihapiirissä. Tarkempi päi-väohjelma muotoutuu alkukesän aikana, tapahtuma huipentuu perinteiseen ”luon-toiltaan”, jossa paikallinen asiantuntijaraati ruotii kuulijoiden luontokysymyksiä. Tulkaa mukaan koko perheen voimin!❋ Imatran luontopolut tutuksi II. Loppuke-säiseen luontoon perehdytään ensin Vuok-senniskan metsäpolulla (kokoontuminen la 8.8. klo 10 Vuoksenniskan yhteiskoulun pysäköintialueella) ja heti seuraavana päi-vänä Vuoksen luontolenkillä (kokoontu-minen su 9.8. klo 10 Vuoksen lintutaululla keskusliikenneaseman vieressä). Polut ovat melko pitkiä, 4,5 km ja 7 km, joten niille on hyvä varata reilusti aikaa ja hyvät jalkineet. ❋ Yhdistyksen tapahtumatiedet tarkemmin: www.sll.fi/etela-karjala/imatra.

Laatokan-Karjalan Luonnonystävät:❋ Kasviretki perinnebiotooppiteemalla su 19.7. klo 12–17 Parikkalassa Koitsanlah-den Hovin maastossa. Vetäjänä on legen-daarinen "luontosetä" Seppo Vuokko. Yh-distys tarjoaa lisäksi pientä purtavaa. Kaikki kynnelle kykenevät ovat tervetulleita!

KAINUUKainuun luonnonsuojelupiiri:❋ Minun metsäni -valokuvauskilpailu. Ku-vien on oltava Kainuun alueelta. Kilpai-lu on kaikille avoin. Osallistua voi max. 5 kuvalla, joiden on olla joko digitaalisia tai paperikuvia. Kuvat toimitetaan piiritoimis-toon (Vienankatu 7, 87100 Kajaani), pape-rimuotoisina tai cd:llä alkuperäisessä koossa ja käsittelemättöminä viim. ke 30.9. Kuvat on nimettävä kuvaajan ja kuvan nimellä. Mukaan kuvaajan nimi, ikä ja yhteystiedot. Raati valitsee ja julkistaa syksyllä voittajat,

joista ensimmäinen saa palkinnoksi Suo-men Luonnon vuosikerran. Lisäksi voit-tanut kuva julkaistaan Kainuun Luonto 2009 - lehdessä kunniapaikalla. Lisäksi raati jakaa kunniamainintoja ja pienempiä pal-kintoja. Piiri pidättää itsellään oikeuden käyttää kaikkia kilpailukuvia em. lehdessä kuvituskuvina ja muussa, ei-kaupallisessa luonnonsuojelutyössä vuoden ajan siten, että kuvaajan nimi mainitaan. Jos haluat saada kuvasi takaisin, liitä mukaan riittävillä postimerkeillä varustettu palautuskuori. Li-sätietoja kilpailusta, raadin kokoonpanoista ym. myöhemmin piirin nettisivuilla www.sll.fi/kainuu. Tiedustelut: tarja.leinonen@sll.fi tai p. 050 552 4426.

❋ Maailman ympäristöpäivänä pe 5.6. piiri jakaa ympäristöpalkinnon ansiokkaas-ta toiminnasta kainuulaisen luonnon hy-väksi vuoden aikana toimineelle taholle. ❋ Retki Ärjänsaareen heinäkuun lopulla. Seuraa ilmoittelua.

Kuhmon Lentua-Seura:❋ Kaksi linturetkeä Kämärän lintutornille to 2.7. ja to 23.7. kuhmolaisten yrittäjien Hilpeä heinäkuu –tapahtumien yhteydes-sä. Lähtö on bussilla linja-autoasemalta klo 10. Oppaana Sabrina Logeais. Bussi-kuljetus maksaa 5 euroa ja lapsilta 3 euroa. ❋ Lentua-Seuran 40-vuotisjuhla lokakuus-sa Kuhmo-talolla. Alustavasti ympäristö-ministeri Paula Lehtomäki on suostunut juhlapuhujaksi. Lisäksi järjestämme juhla-vaelluksen Elimyssalolle syyskuun alussa. Näistä tarkemmat tiedot myöhemmin. Seuraa myös yhdistyksen nettisivuja www.sll.fi/lentuaseura. Tied. tarja.leinonen@sll.fi tai p. 050 552 4426.

KESKI-SUOMIJyväskylän seudun luonnonsuojeluyh-distys:

❋ Suoretki Lempaatsuolle to 11.6. klo 17–21. Ilmoittautumiset ti 9.6. men-nessä Silja Parrille, p. 040 761 7171, silja.parri@iki.fi. Bussi lähtee Harjukadun ti-lausajolaiturilta. Oppaana Veli Saari.

❋ Melontaretki Päijänteelle la 25.7. (vara-päivä la 1.8.).

❋ Tarkemmat tiedot retkistä löytyvät yhdis-tyksen nettisivuilta www.sll.fi/keski-suomi/jyvaskyla. Seuraa myös Keskisuomalaisen menopalstaa!

Keurusseudun Luonnonystävät:❋ Lähiluontoretki pe 5.6. klo 18 Mannisky-län Karjovuoreen.

❋ Yölaulajalintujen kuunteluretki la 6.6. klo 23 parhaille lintuniityille.

❋ Perhosretki la 27.6. klo 12 Haapamäen perhosniityille (säävaraus).

❋ Retki Isolle Virkamäelle ti–ke 30.6.–1.7. klo 22–02 (auringonlasku) ja Asuntajärvelle (uinti ja makkaranpaisto).

❋ Länsi-Suomen retki la 11.7. klo 06–19 Kaskisten Sälgrundetin majakkasaarelle (omakustannushinta). Ilmoittaudu vko en-nen.

❋ Lepakkoretki pe 7.8. klo 22 Pihlajaveden viiksisiippakoskille.

❋ Sieniretki la 29.8. klo 15 johonkin hyvään sienimetsään.

❋ Lisätiedot retkistä: Jouko Pihlainen, p. 040 843 1709 ja Pertti Sulkava, p. (014) 732 484. Lähtöpaikkana Keuruun linja-au-toasema ellei toisin ilmoiteta.

Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys:❋ Koko perheen yölaulajalinturetki la 6.6. Putkilahden linturannoilla. Tapaamme Put-

kilahden ent. koululla klo 22 (lähtö linja-a-aseman edestä klo 21.30.). Kimppakyydit, omat eväät, säävaraus (kova tuuli, sade). Lisätietoja: Timo, p. 050 3011 493, timo.suominen@putkilahti.net.

❋ Niittytalkoot Korospohjanniitulla Vaarun juurella la 1.8. klo 10, jo kahdeksatta kertaa. Tarjoamme kahvit/ teet. Omat työvälineet ovat avuksi, yhteisiäkin on. Ilmoittautumiset viim. ke 29.8. Jussille, p. 040 765 8716, vaa-run.vuori@pp.inet.fi

KYMENLAAKSO❋ Maailman ympäristöpäivä pe 5.6. - Perinteinen luonnonsuojelupiirin ympä-ristöpalkinto luovutetaan täytekakkukahvi-en kera klo 11 Vaahteratalolla. Tervetuloa! - Ekomaan ympäristötorilla klo 10–18 mm. ympäristötietoa, perennavaihtotori sekä ke-säkirppis. Voit tuoda perennoja, yrttejä sekä hyötykasveja vaihtotorille, kysyä kasveista ja saada mm. perhospuutarhavinkkejä. Myös ruukut ja puutarhatyökalut ovat tervetullei-ta. Tavaraa voi tuoda Vaahteratalolle tai pai-kan päälle. Tuotto menee lasten ja nuorten luontoharrastustoiminnan tukemiseen. Lisä-tietoja Luontotoimistolta, p. (05) 371 0301. ❋ Yölaulajaretki Kouvolassa la 6.6. alkaen klo 23. Kokoontuminen Ahlmannintien py-säköintialueella. Oppaana Petri Parkko. Järj. Pohjois-Kymen Luonto.

❋ Hietaneilikkaretki su 28.6. Kouvolan Mielakanmäen maastoon. Kokoontumi-nen Riihitien päässä klo 12. Järj. Pohjois-Kymen Luonto.

❋ Kesällä on useita perinnemaisematal-koita:

- Suutarinpelto, Kouvola la 1.8., kokoon-tuminen Kouvolan Sammonkadun pääs-sä parkkialueella klo 10. Kaupunki tarjoaa työkalut ja pientä purtavaa.

- Hinkaböle, Pyhtää, elokuu- Kaalioja, Iitti su 23.8. Kokoontuminen Kausalan torilla klo 9. Mukaan voi ottaa viikatteen ja haravan.

- Mustaviiri, Pyhtää la–su 15.–16.8. Yövy-tään teltassa tai metsähallituksen mökissä. Tule mukaan tutustumaan iki-ihanaan saa-reen ja sen luontoon! Lisätietoja luonnon-suojelupiiristä p. (05) 371 0301.

- Multamäki, Kouvola la 5.9. Hoidamme perhosaluetta. Kokoontuminen Voikkaan K-kaupan edessä klo 9.30. Lisätietoja luon-nonsuojelupiiristä, p. (05) 371 0301

Meri-Kymen Luonto:❋ ”Kalliot tutuksi”- retki su 14.6. Linkinkalli-olle Risto Hamarin vetämänä.

❋ Pyhtään Munapirtin ketotalkoot su 14.6. klo 10. Omat työkalut (harava, viikate tms.) mukaan sekä omat eväät.

- Tarkemmat tiedot paikallislehdissä edel-lisillä viikoilla.

❋ Kymijokipäivän retket la 1.8. Kasviretki Risto Hamarin vetämänä ja Ötökkäretki yhdessä Luontokoulu Hailin kanssa järjes-tettynä.

❋ Lepakkoretki la 29.8. lepakkotutkijan ve-tämänä.

- Kts. tarkemmat tiedot www.sll.fi/yhdis-tykset/meri-kymenluonto.

LAPPILapin luonnonsuojelupiiri:❋ Keminmaan uuden ja vanhan kirkon niittyjen hoitotalkoot yhteistyössä Kemin-maan seurakunnan kanssa la–su 18.-19.7.

Kesäkurssi suoluonnossaSuokurssi pe–su 26.–28.6. soiden sydänmailla PudasjärvelläKurssin järjestää Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssipaikkoina ovat Kangasjärven eräleirikes-kus sekä suoluonto sen lähimailla. Kurssi alkaa perjantaina puolilta päi-vin (saapuminen klo 11 mennessä) ja päättyy sunnuntaina iltapäivällä.

Suoluonnon monimuotoisuuteen, suotyyppeihin, lajistoon, ekologi-aan ja maisemiin perehdytään maastossa asiantuntevien opettajien johdolla. Viikonlopun aikana retkeillään Ohtavaaralla, Vastasuolla, Ruostesuolla, Isosuolla...

Suo-opista on iloa ja hyötyä soiden ystäville sekä erityisesti niille, jotka haluavat osallistua suoluontoa uhkaavien turpeenottohankkeiden kaatamiseen. Parasta antia kurssilla ovat suotyyppien ja lajiston tunnis-tusoppi. Sen ohella kartoitetaan havaintopakkia niistä seikoista, joista maastossa kannattaa kerätä tietoa soiden suojelun edistämiseksi.

Majoitus on vaatimatonta, mutta viihtyisää eräkämppätasoa. Yksi-tyisyyttä vaativille, ja kuorsaajille teltta tarjoaa vaihtoehdon. Pihapiiri on kuivaa kangasta. Kämpässä on tilaa 20 yöpyjälle.

Järjestäjä vastaa ruoka-aineksien hankinnasta. Päivisin nautitaan eväitä maastossa ja illalla valmistetaan yhdessä ateria, ruokaillaan, sau-notaan ja uidaan sekä kuullaan muutama luento ja puhutaan soista.

Kurssilaisen varusteisiin kuuluvat sään- ja maastonmukaiset asus-teet, ehdottomasti kumisaappaat, makuupussi sekä omat astiat.

Kurssille otetaan 15 osanottajaa. Ilmoittaudu sitovasti aluepäällikkö Merja Ylöselle juhannukseen mennessä, p. 044–929 0550 tai merja.ylonen@sll.fi. Kurssimaksu euroa sisältää ruuan, majoituksen ja materiaalin.

Tarkempi kurssiohjelma vetäjineen on piirin verkkosivulta www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa. Kangasjärven eräleirikeskus on entinen metsä-kämppä. Se sijaitsee Pudasjärven Pintamolla noin 40 kilometriä Pu-dasjärven keskustaajamasta Kuusamontietä Taivalkoskelle päin (www.pudasjarvenseurakunta.fi > toimipaikat).

Kurssin päätteeksi voi viettää viikon Iijokisoudussa! Soutu alkaa Taivalkosken Saijasta tiistaina 30.6. (www.iijoensuojeluyhdistys.net/iijokisoutu).

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri hakee

ALUESIHTEERIÄ

Aluesihteerin tehtäviin kuuluu mm. alueellinen luonnon- ja ympä-ristönsuojelutyö, toimiston ylläpito sekä yhteydenpito liittoon ja pai-kallisyhdistyksiin.

Tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää omaehtoista kiinnostusta luonto- ja ympäristöasioihin. Luonto- tai ympäristöalan tutkinto on vaatimuksena ammatillisesta osaamisesta. Kokemus jär-jestötehtävistä on hyödyksi tehtävän hoidossa. Edellytämme hakijal-ta hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa. Aluesihteerin työaika on osa-aikainen, n. 20h/viikko ja työsuhde alkaa 1.7.2009.

Pyydämme ystävällisesti lähettämään hakemukset 5.6 mennessä, osoitteella Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri, Varastokatu 3A, 33100 TAMPERE. Lisätietoja tehtävästä antaa aluesihteeri Kaija Helle, p. (03) 213 1317 tai 040 515 4557 ja piirin puheenjohtaja johtaja Timo Tammi-nen, p. 040 778 5658.

LUONTO-LIITON KESÄLEIRITKesä on täynnä leppoisia luontoleirejä lapsille, nuorille ja perheille ympäri Suomen. www.luontoliitto.fi

25luonnonsuojelija 3/2009norpan Menot

tapaHtuMat

Talkoista tiedotetaan paikallisissa tiedotus-välineissä.

❋ Pelkosenniemellä Keminsaarten niit-totalkoot la–su 1.-2.8. Bussikyyditys Ro-vaniemeltä , lisää paikallismediassa. ❋ Inarissa Pielpajärven erämaakirkon nii-tyn hoitotalkoot la–su 1.-2.8. Ilmoittau-tuminen viim. 31.7. p. 020 564 7740 tai siida@metsa.fi. Järjestetään Ylä-Lapin luon-tokeskuksen kanssa. Lisää paikallismediassa. ❋ Niittotalkoot Särestöniemessä, Kitti-lässä 12.8. Tiedotetaan paikallismediassa. ❋ Lisätietoja: Nelly Rontti, p. 040 823 2443.

PIRKANMAAPirkanmaan luonnonsuojelupiiri:❋ Juhlaretkeily ke 1.7. Seitsemisen kansallis-puistossa piirin 40-vuotisen taipaleen mer-keissä. Tutustumme puiston luontoon sekä piirin talkoo- ja ennallistamiskohteisiin. Ret-ken päätteeksi saunomme ja ruokailemme Pitkäjärven kämpällä. Oppaana Kaija Helle. Lähtö klo 8.30 Tampereen Keskustorin tu-ristipysäkiltä ja paluu klo 19. Matkasta pe-ritään 10 e. Tied. ja ilm., p. 040 515 4557 tai kaija.helle@sll.fi.

❋ Niittotalkoot la 1.8. klo 10 Siitaman noi-danlukkokedolla Orivedellä. Tied. ja ilm. piirin toimistoon pirkanmaa@sll.fi tai p. (03) 213 1317 tai 040 515 4557.

❋ Vietä loma saarella! Pirkanmaan luon-nonsuojelupiiri omistaa Mänttä-Vilppulassa parin hehtaarin kokoisen Vuohisaaren. Saari on luonnonsuojelualuetta, mutta vastuun-tuntoiset SLL:n jäsenet voivat vuokrata siellä sijaitsevaa vanhaa huvilaa esim. viikoksi tai viikonlopuksi. Lisätietoja: www.sll.fi/pirkan-maa/toiminta/vuohisaari. Tiedustelut ja va-raukset piirin toimistolta: Anni Kytömäki, an-ni.kytomaki@sll.fi tai p. (03) 213 1317.

❋ Matkalla maisemaan luonnollisesti-hankkeen niittotalkoot Pirkanmaalla. Tie-dustelut ja ilmoittautumiset: Sari Poutiainen, p. 050 538 0381, sari.poutiainen@uta.fi. - Talkoot la 1.8. klo 10 alkaen Ala-Mikkolan haassa Nokialla Sarkolan kylät ry:n kanssa.- La-su 15.-16.8. klo 10 Niinimäen haas-sa Vesilahdella. Talkoot järjestetään yhteis-työssä Vesilahden luonto ja latu ry:n kanssa. - pe 28.8. klo 14 alkaen ja la 29.8. klo 10 alkaen Pirkkalassa Pirkkalan kylän kal-liolla. Talkoot järjestetään yhteistyössä Pirkkalan ympäristöyhdistys ry:n kanssa. - 30.8. klo 10 Messukylän niityllä Tampe-reella yhteistyössä Tampereen hyönteistut-kijain seura ry:n kanssa.

Sastamalan ympäristöyhdistys❋ Nuorten 11-17-vuotiaiden eräleiri ke–su 15.-19.7. Sastamalassa Hornion Ritajärvel-lä. Leirillä harjoitellaan erätaitoja, nukutaan tiipiissä ja valmistetaan ruoka avotulella. Leirimaksuun (50 e, jäsenet 40 e) sisältyy kuljetus keskustasta, ruoka, majoitus, va-kuutus ja kolmen ohjaajan opastus. Ilmoit-taudu viim. 30.6. Tied. ja ilm. Suvi-Kristiina Pääkkönen, p. 041 505 8335, suvisuvetar@hotmail.com

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys:❋ Ketotalkoot la 8.8. Teiskon Koivulan nii-tyllä ja Jylhänperän Iso-Murron haassa. Hoidamme talkoilla kohteiden uhanalai-sia niittylajeja. Lähtö Keskustorin Vanhan kirkon pysäkiltä klo 9. Mukaan ovat terve-tulleita niin ensikertalaiset kuin konkarit-kin. Tysy tarjoaa talkooeväät. Ilmoittautu-miset ti 5.8. mennessä: sari.poutiainen@uta.fi, p. 050 5380 381. Ilmoittautuessasi kerro mahdolliset ruoka-aineallergiat.

POHJANMAAPohjanmaan luonnonsuojelupiiri:❋ Piirin kesäkisa: vieraskasvilajit. Onko si-nulla tiedossa ympäristöä uhkaavia kasvus-toja kurtturuusua, jättipalsamia, jättiputkea tai lupiinia? Ilmoita havaintosi meille ke 30.9 mennessä: SLL-Pohjanmaan piiri, Valtion-katu 1, 60100 Seinäjoki tai pohjanmaa@

sll.fi. Lisätietoja piirisihteeriltä, p. 0400 728 7499 tai www.sll.fi/pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyh-distys:

❋ Jäsenretki su 7.6 Ilmajoen Santavuorel-le ja Kurikan Meskaisvuorelle. Kokoontu-minen klo 9 Seinäjoen matkakeskuksessa, josta bussikuljetus. Vaelletaan rauhalliseen tahtiin n. 10 km ja tutustutaan alueen kas-villisuuteen, eläimistöön, maisemakuvaan ja muinaisrantoihin. Säänmukainen retkeily-varustus ja eväät mukaan. Paluu Seinäjoelle noin klo 15. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Hannu Tuomisto, p. 040 504 3236.

POHJOIS-POHJANMAAPohjois-Pohjanmaan luonnonsuoje-lupiiri:

❋ Metso-metsäretki la 6.6. Pyhännälle. Millaisia ominaispiirteitä vaaditaan Met-so-suojeluohjelmassa suojeltavilta elin-ympäristöiltä? Metson luonnontieteellisiä valintaperusteita opiskelemme Pyhännän Itämäessä ja muissa lähitienoon metsissä. Asiantuntijaoppaanamme Eero Melantie

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukses-ta. Kokoonnumme klo 10 mennessä Itämä-en vanhan metsänvartijan kämpän pihalle, Pyhännän keskustaajamasta Kajaaniin päin noin 10 km. Katso tarkempia ohjeita piirin nettisivulta www.sll.fi/pohjois-pohjanmaa. Omat eväät reppuun, päälle sään mukai-nen vaatetus ja jalkaan kumisaappaat. ❋ Suokurssi Pudasjärvellä pe–su 26.–28.6. ks. Ilmoitus s. 24.❋ Suota ennallistetaan pe–la 14.–15.8. Kuivaniemen Pekkasuolla Lumenen tuel-la. Lapioidaan ojia tukkoon ja rakennetaan patoja veden pidättämiseksi suolla. Työn lomassa ehtii tutustua suon ekologiaan ja lajistoon. Järjestäjä hankkii työkalut ja tarjo-aa ruuan. Illalla saunotaan ja parannetaan maailmaa Kuivajokivarressa. Yöpymispaik-ka joko omassa teltassa tai pirtin lattialta. Ilmoittaudu mukaan ma 10.8. mennessä. ❋ Luonnonhoitotalkoita loppukesäs-tä. Viikatteisiin ja haraviin tartutaan piirin perinteisillä hoitokohteilla: Iin Nybyssä to–la 30.7.–1.8. klo 10–17, Kiimingin Haa-raojanniityllä ma 10.8. klo 17 alkaen ja Ylivieskan Vähäkankaalla la 22.8. klo 10 alkaen sekä vielä Yppärin Rajaniemennii-tyllä syyskuussa. Työn palkaksi tarjolla hikeä, maisemia ja oppia lajintuntemuksesta sekä tietenkin maukasta ruokaa ja hyvää seuraa. Järjestäjä vastaa myös työvälineistä. Mene-miset ja tulemiset ja muut käytännön sei-

kat katso verkosta tai kysy Merja Ylöseltä. ❋Huomaa myös paikallisyhdistysten tal-koot!

❋ Kurssien ja talkoiden yksityiskohtaiset tie-dot ja ohjeet löytyvät luonnonsuojelupii-rin verkkosivulta www.sll.fi/pohjois-poh-janmaa sekä aluepäällikkö Merja Ylöseltä, p. 044 929 0550 tai merja.ylonen@sll.fi.

Oulun luonnonsuojeluyhdistys:Luontoretkiä: retkien päivämäärät netistä ja OLSYn info-pisteistä, ks. alla.

❋ Kesäkuussa:- Metso-retki la 6.6. yhdessä piirin kanssa- Kanoottiretki Oulujoen suistossa- Korvasienten poimintaa- Yölaulajaretki- Retki kansallispuistoihin- Patikointia Martimoaavalla- Yrttien keräämistä ja ruoanlaittoa- Perheluontoretki Kalimenlaavulle❋ Heinäkuussa:- Luontotuokio Hupisaarilla- Koululaiskasviretki lähiluontoon- Iijokisoutu

❋ Elokuussa:- Kalojen nousun seuraamista kalaportai-den tarkkailukopissa

- Arkeologiaretki- Retki Perämeren kansallispuistoon- Lepakkoretki- Retki Muhoksen Poikajoelle ja Jurvakaisen taidegalleriaan

- Sieni- ja marjaretki- Retki Tankarin majakkasaareen❋ Kestävä Yhdyskunta –kampanja. Tule toi-mimaan ekologisesti kestävän yhdyskunnan puolesta. www.olsy.fi/yhdyskuntarakenne

❋ Ylimääräinen yhdistyskokous ti 9.6. klo 18, Meriheinän päiväkoti, Koskitie 2.

❋ Oulun luonnonsuojeluyhdistys: www.sll.fi/olsy, retkiohjelma: www.sll.fi/ol-sy/retket/retket_09/talvi_kesa_09.html ja www.sll.fi/olsy/retki.html, p. 045 639 5311, olsy@sll.fi. Tietoa OLSYn retkistä ja toiminnasta myös OLSYn info-pisteistä: K-supermarketit, K-rauta Välivainio, pääkir-jasto, yliopiston keskusaula, Robert's Coffee, Vassuska, Valve, Tuomenkukka-kahvila.

POHJOIS-SAVOKuopion luonnon ystäväin yhdistys:❋Luontoretkiä matkailijoille ( ja miksei pai-kallisillekin). Kesällä järjestetään KLYY:n toi-

mesta opastettuja, maksullisia retkiä Puijol-le ja Neulamäen/Laivonsaaren suunnalle. Lähtö ja paluu Kuopion torilta, retkikohtei-siin paikallisbusseilla. Oppaana Pekka Ten-hunen, jolle ilmoittautumiset, p. 044-289 2220, klyy.tenhunen@mbnet.fi. Opastusta myös englanniksi. Retket ovat keskiviikkoi-sin 22.7., 29.7., 5.8.,12.8. ja 19.8. Jokaisena päivänä 2 retkeä. Klo 10 lähtö kävelyretkel-le Puijon luonnonsuojelualueen metsään (kesto 2,5, h ja hinta 20 e) ja klo 15 käve-lyretkelle Neulamäkeen ja sieltä veneellä Laivonsaareen (kesto 4,5 h ja hinta 30 e). Ennakkoilmoittautuminen tarvitaan, koska osanottajamäärä on rajallinen. Tilauksesta retkiä voidaan järjestää heinä-syyskuussa muinakin aikoina ja reittiä muunnellen. Hinnat määräytyvät reitin ja ajan mukaan. ❋ Puijon Antikkalanrinteen niitto- ja hara-vointitalkoot to 13.8. klo 13 alkaen. Kokoon-tuminen laskettelurinteen parkkipaikalle (Kallantien varrella). Hoidamme maisemaa ja teemme tilaa harvinaisille kasveille ja niit-tysienille. Kahvia ja makkaraa tarjolla. Tule tutustumaan SLL:n ja VR:n yhteiseen perin-nemaisemahankkeen kohteeseen.

❋ Kaikista tapahtumista saat lisätietoja koti-sivuiltamme www.sll.fi/pohjois-savo/klyy.

Sieltä löydät myös jaostojen yhteyshenki-löiden tiedot. Retkistä tiedotetaan myös paikallisissa lehdissä.

Varkauden Luonnonystävät:❋ Ulla-Mummon yrttiklinikka 10-11.6. Ve-kara-Varkaus viikolla.

❋ Kaakkuriretki Joroisten Ahvenisen saloille 2.8. Lähtö klo 9 Käpykankaan Severiltä yh-teiskyydein. Oppaana mm metsähallituksen suojelubiologi Pekka Heikkilä.

SATAKUNTASatakunnan luonnonsuojelupiiri:❋ Suomi Areena keskustelutilaisuus ti 14.7. klo 15–16.15 Porin kaupungintalon sisäpi-ha. Aiheena: 40 vuotta Koijärvestä – mitä on Suomen ympäristö 2040. Järjestäjinä SLL, Satakunnan piiri ja Satakuntaliitto.

Ala-Satakunnan ympäristöseura:❋ Eurajoki-melonta 13.6. Järjestetään 9. kerran yhteistyössä Euran Kanoottiklubin kanssa. Lähtiäiset klo 18 alkaen Harolasta Rivieeran rannasta, lähtö klo 19. Melon-tareitti Köyliönjoen alajuoksulta Eurajo-en keskijuoksulle, n. 10 km myötävirtaan. Päätepiste Paneliassa n. klo 22, jossa sau-na lämpimänä. Teemana on tänä vuonna luonnonkukat, mukana kasviasiantuntijana

Inkeri Hurme. Omat eväät mukaan! Osal-listujamäärää rajaa käytettävissä olevien ka-jakkien määrä. Retkikajakkeja varusteineen lainattavissa, myös veneitä hankitaan tar-vittaessa. Jos omistat oman kajakin, terve-tuloa vapaasti mukaan. Kajakittomien en-nakkoilmoittautuminen eli kajakin/veneen varaus viim. ti 9.6. Varaukseen sisältyy tar-vittavat lisävarusteet. Lisätietoja ja varauk-set Seppo Varjonen, p. 050 560 7357 tai Jarmo Väkiparta, p. 044 252 9992 (Euran Kanoottiklubi).

Kokemäen ympäristöyhdistys: ❋ Päiväretki Siipyyhyn ja Yttergrundin ma-jakkasaarelle su 16.8. Alustava hinta 30 e /hlö osallistujamäärästä riippuen. Tiedus-telut ja ilmoittautumiset la 1.8. mennessä Minna Uusiniitty-Kivimäki, p. 040 580 8478 tai minna.uusiniitty-kivimaki@ymparisto.fi. Lisätetoja myös: www.sll.fi/satakunta/ko-kemaki.

Porin ympäristöseura:❋ Mahdollisuuksien Tori levittäytyy la 18.7. Porin kävelykadulle ja esiintymisla-valle. Kansalaisjärjestöjen yhteisessä ta-pahtumassa on mukana myös Porin seu-dun ympäristöseura. Lisätietoja: Hannes Tiira, p. 050 462 8622.❋ Kirjurinluodon perhoset – koko perheen retki su 2.8. klo 10–12. Kirjurinluodon kuk-kaloisto houkuttelee komeita päiväperho-sia. Loppukesästä lentävät usein esimerkiksi amiraalit ja ohdakeperhoset, jotka vaeltavat Suomeen kaukaa etelästä. Tutustumme ta-vallisimpiin puutarhoissa lentäviin perhosiin ja niiden elämään sekä perhosia houkut-televiin kasveihin. Retki sopii kaikenikäisil-le. Kokoontuminen ja lähtö Viksu-variksen pesältä Pelle Hermannin leikkipuistosta su 2.8. klo 10. Vapaa pääsy. Oppaina Esko ja Anita Inberg.❋ Euroopan Lepakkoyön retket Poris-sa Kirjurinluotoon ja Noormarkussa A. Ahlström Oy:n ruukkialueelle ti 25.8. Ret-ki alkaa kesäillan hämärtyessä. Lepakot lähtevät saalistamaan puoli tuntia aurin-gonlaskun jälkeen. Lepakkoradio muun-taa niiden lajityypilliset korkeat ultraäänet ihmisen kuultaviksi, ja myös lajien lento-tavoissa on eroja – kävellään pieni lenkki kuunnellen ja katsellen. Ennen kierrosta opas kertoo lepakoista. Porin retki: ko-koontuminen Porin Kirjurinluodolla klo 21.30. Noormarkun retki: Kokoontu-minen klo 21.30 Noormarkun urheilu-kentän P-alueella, os. Ruosniementie 3. Säävaraus: kovalla sateella retket peruun-tuvat (tihkusade ei haittaa). Vetäjinä Esko Inberg, Janne Lampolahti ja Sakari Lehto-nen Porin ympäristöseurasta. Lisätiedot: Janne Lampolahti, p. 044 701 6925.

UUSIMAAUudenmaan ympäristönsuojelupiiri:❋ Piirin oma tulevaisuusverstas la 19.9. noin klo 12–18. Kaikki uudet ja vanhat toi-mijat ovat tervetulleita mukaan suunnittele-maan piirin yhteistä tulevaisuutta. Lisätietoa tulossa www.sll.fi/uusimaa ja sähköposti-listalla. Merkkaa kalenteriin jo nyt!

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:❋ Helsyn toimisto Kotkankadulla avoin-na ma ja ti klo 12–17 sekä pe klo 10–15. Kesäkuukausina aukioloajat voivat muut-tua. Yhteystiedot: helsy@sll.fi ja p. 050 3011 633 tai p. (09) 228 08 277. Ellei erikseen mainita, retket ovat maksutto-mia eikä ennakkoilmoittautumisia tarvi-ta. Ajantasaisimmat tiedot Helsyn retki-sivuilta: www.sll.fi/uusimaa/helsy/retket. ❋ Kasviretki to 4.6. klo 17.30–20 Espoon tuomiokirkon kulttuurimaisemissa. Läh-tö Espoon keskuksesta Kirkkojärventien ja Pappilantien risteyksestä.❋ Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 10.6. Lauttasaaressa. Tapaaminen klo 17.30 Rantapuistossa, päiväkoti Särjen eteläpuo-lella. Paikalle pääsee busseilla 65 A ja 66 A. Hanskat ja pitkät housut mukaan. Lisätietoa Christina Lindéniltä,p. (09) 676 565.

Luonnonsuojeluliitto haastaa sinut hyppäämään puhtaiden vesistöjen ja Itämeren puolesta 31.7.! Big Jump-tempauksessa hypätään veteen jälleen Partiolaisten ja Luonnonsuojeluliiton yhteisvoimin. Perjantaina 31.7. vesi loiskahtaa ainakin kolmella partiopiirileirillä: Pyhärannassa Rauman lähellä, Etelä-Karjalassa Taipalsaa-ressa sekä Pieksämäellä. Hyppää omalta mökkilaiturilta tai järjestä isompi tempauksen lähivesistösi rannalla!

Simo

Sivon

en / ku

valiiteri

26 luonnonsuojelija 3/2009

Köydet irti ja matkaa alkaa. Taakse jäävät Lappeenrannan Kaupunginlahden satama-tori kahvikojuineen ja terasseineen. Laiva töräyttää äänimerkkinsä, kun ohitetaan Linnoitusniemen kukkivat rinteet. Edessä avautuu häikäisevä järvenselkä. Tämä on Saimaa, Suomen suurin järvi, sen eteläisin kolkka, saarten ja salmien sokkeloima Pien-Saimaa.

Valitettavasti aitoa norppaa ei tällä ris-teilyllä tavata, sillä Pien-Saimaalta norppa hävisi jo yli 50 vuotta sitten. Risteily vie kui-tenkin norpan maailmaan ja elämään kuvien ja kertomusten kautta, jonka on tuottanut Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri.

Norpparisteilyt kesällä 2009Aluksena tyylikäs ja hyvin varusteltu M/S El Faro, lähdöt Lappeenrannan matkustajasatamasta kesä-maanantaisin 18.5.- 24.8. välisenä aikana aina kello 12-14. Lippujen hinnat: Aikuinen 14 €, Lapsi 7 €, Eläkeläinen 11 €, Perhelippu 35 € (2 aikuista ja 2 lasta). Lippuja voi ostaa Lappeenrannan sataman

pyöreästä kioskista tai suoraan laivalta. Varusta-mo varaa oikeuden aikataulu- ja hintamuutoksiin. Jos aikataulunmukaisen risteilyn matkustajamäärä on alle 10 matkustajaa, varustamolla on oikeus pe-ruuttaa risteily. Lisätietoja: www.saimaanristeilyt.fi

Saimaan Risteilyt Oy tukee saimaannorppaa lah-joittamalla jokaisesta pääsylipusta yhden euron Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin norppaa tuke-vaan työhön.

❋ Lepakkoretki pe 12.6. klo 22–00.30 Var-tiokylänlahdelle. Tapaaminen Puotilan kar-tanon terassilla.

❋ Torpan Avoimet Ovet la 13.6. klo 10–18 Talosaaressa. Kaikki jäsenet kavereineen ovat tervetulleita viettämään aurinkoista ke-säpäivää Helsyn Torpalle. Ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luon-non tarkkailuun. Kahvia ja teetä löytyy talon puolesta, muutoin omat eväät mukaan.❋ Kasviretki ti 16.6. klo 17.30–21 Santaha-minaan, aiheena kasarmialueen kulttuu-rikasvit. Osallistujan täytyy olla Suomen kansalainen. Lähtö Santahaminan varus-kunnan portilta. Enintään 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen 6.6. ja 13.6. klo 12–17 Johanna Ojalle, p. 045 111 5927 (ei teks-tiviestejä).

❋ Lepakkoretki to 9.7. klo 22.30–00.30 Tammisalon ympäristössä. Tapaaminen Untuvaisentien itäpäässä.

❋ Torpan Avoimet Ovet la 11.7. klo 10–18 Talosaaressa. Tarjolla kahvia ja teetä, muu-toin eväät mukaan!

❋ Kasviretki ti 4.8. klo 17.30–20 Suomen-linnaan. Lähtö HKL:n lauttarannasta Suo-menlinnassa.

❋ Jättipalsamin kitkentätalkoot ke 5.8. Lauttasaaressa. Tapaaminen klo 17.30 Rantapuistossa, päiväkoti Särjen etelä-puolella. Paikalle pääsee busseilla 65 A ja 66 A. Hanskat ja pitkät housut mu-kaan. Lisätietoa Christina Lindéniltä, p. (09) 676 565.❋ Suokurssi la 8.8. klo 9–16. Teoria-osuus klo 9–12 Dynacumissa Kumpu-lassa, käytännön harjoitukset klo 13–16 Jakomäen Slåttmossenilla retkeillen. Hin-ta 10 e. Enintään 20 osallistujaa. Käytän-nön järjestelyistä lisätietoa ilmoittautu-essa. Ilmoittautuminen viimeistään 6.8. Helsyn toimistoon (ks. yllä). Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. ❋ Lepakkoretki to 13.8. klo 21 alkaen Santa-haminaan. Osallistujan täytyy olla Suomen kansalainen. Tapaaminen portilla. Ilmoittau-tuminen Helsyn toimistoon 7.8. mennessä. ❋ Biotooppiretki la 15.8. klo 9–17 bus-silla Sipoonkorpeen (maksullinen). Il-moittautuminen Helsyn toimistoon, il-moittautumisohjeet Helsyn retkisivuilla. ❋ Torpan Avoimet Ovet su 16.8. klo 10–18 Talosaaressa. Tarjolla kahvia ja teetä, muu-toin eväät mukaan!

❋ Kasviretki to 20.8. klo 17.30–20 Mätä-joelle. Lähtö Kannelmäestä Soittajantien ja Pasuunatien risteyksestä.

Hangon ympäristöyhdistys:❋ Opastetut luontoretket Suomen eteläi-simpään kärkeen Uddskatanin luonnon-suojelualueelle! Järj. Hangon kaupungin matkailutoimisto, Hangon ympäristöyh-distys ja Metsähallitus. Kesän retket 6.6. sekä 11.7 Lähtö luontoretkille Hangon torilta klo. 9.30 Hangon Liikenteen linja-autolla. Paluu n. klo 12.30. Osanottaji-en vähimmäismäärä on 10 (korkeintaan 30). Etukäteen ilmoittautuminen! Hinta: 10 e / aikuiset sekä 5 e / lapset ja nuo-ret (7–18 v), 25 e / perhe (2 aikuista ja 2 kouluikäistä lasta). Alle kouluikäiset mak-sutta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Han-gon kaupungin matkailutoimisto, p. (019) 2203 411, tourist.office@hanko.fi.

Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdis-tys:

❋ Luontoretki ”Jääkauden jäljillä”. Kävely Sonninmäessä Maailman ympäristöpäi-vänä pe 5.6. Metsän kasveja ja maaston muotoja. Kokoontuminen Puolimatkan Vesitornin juurella klo 18 (Kuningasvuo-renkatu, koulun yläpuolella). Retken kesto n. 2 h. Oppaina Yrjö Ala-Paavola ja Leila Järvinen. Aluksi ympäristöpalkinnon jako.

❋ Yhdistys on mukana Vaiveron Myllytilan kesäpäivillä ke–la 10.–14.6. Torstaina 11.6 on ohjelmassa mm. vesiötököiden tutkimista klo 14 ja Hyvinkääläinen Luontoilta klo 18. ❋ Leila Järvisen laatima luontovalokuva-näyttely Myllytilan ladossa on auki kesä-päivien ajan 10–14.6.❋ Retkistä ja muista tilaisuuksista kerro-taan lisää Aamupostin Yhdistys-palstalla ja Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistyksen kotisivuilla.

Järvenpään ympäristöyhdistys:❋ Yölaulajaretki la 6.6. pyöräillen Tuusulan-järven ympäri. Kokoontuminen klo 23 Jär-venpäässä Postikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Voit tulla mukaan lyhemmäl-lekin matkalle. Ota retkelle omat eväät ja lämpimät varavaatteet sekä käsineet. ❋ Pyöräretki ma 20.7. Kellokoskelle. Ko-koontuminen klo 18 Järvenpäässä Euro-marketin pihalla, Pajalantie 19. Perillä opas-tettu kotiseutukierros.

❋ Tähdenlento- ja lepakkoyöt ti 11. 8. ja ke 12.8. Vanhankylänniemessä. Kokoontu-minen klo 21 Niemennokan kioskilla. Tapah-tuma järjestetään yhdessä Altairin kanssa. ❋ Yhdistys kutsuu kaikki ikätoverinsa metsäretkelle su 16.8. Juhlitko tänä vuon-na 30-vuotispäivääsi kuten yhdistyk-semmekin? Lähde yhdessä perheesi ja

ystäviesi kanssa retkelle Pornaisten Valk-järvelle ja Haukankalliolle. Lähdemme klo 13 kimppakyydeillä kaupunginta-lon Kartanontien puoleiselta pysäköinti-paikalta. Maastovarustus ja omat eväät. ❋ Lisää yhdistyksestä ja toiminnasta verk-kosivuilla www.sll.fi/jympy.

Kauniaisten ympäristöyhdistys:❋ Luonnonkukka- ja puistokävely Träsk-mossenin luonnonsuojelualueelle ja Työ-väen Akatemian arboretumiin su 14.6. klo 17–20. Kokoontuminen Pohj. Heike-lintien ja Richardinkujan kulmassa. Kävely päättyy osoitteessa Vanha Turuntie 14. Jär-jestetään yhdessä Kauniaisten kaupungin kanssa.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyh-distys:

❋ Yhdistys osallistuu Luonnonkukkien päi-vään la 13.6. Riihimäen kaupunginmuse-on pihalla, jossa on marttojen kesäkahvila. Tule kahville ja ihailemaan luonnonkukkia! ❋ Olemme mukana la 18.7. Mommilan-järven soutelutapahumassa näyttelypöydän kera. Tarjolla mm. luontokaupan tuotteita. ❋ Yhdistyksen ja Riihimäki-Seuran jär-jestämistä torstaikävelyistä yhdistyksen tarjoamia luontoretkiä ovat seuraavat: - Yölaulajaretki 4.6. Peltosaaren kosteikko-puistoon, kokoontuminen klo 22 Jäähallin ja Työväentalomuseon välisellä kentällä. Oppaana Alssi Niskanen.- Suolijärven retki 11.6. Kävelyllä tutustu-taan Riihimäen maakunnallisesti arvok-kaimpaan järvenrantaluontoon. Opastus lähtee jalkaisin klo 18 Vatsiantien ja Kal-liorannantien risteyksestä. Kimppakyyti Riihimäen entiseltä linja-autoasemalta klo 17.30 Torikujalta. Oppaina Tarja Heikkonen ja Pentti Halenius.

- Sudenkorentoretki 6.8. Hatlamminsuolle lähtee klo 18 Hiihtomajantien päästä. Op-paana ja asiantuntijana Jouni Tuohimaa.

- Lepakkoreti 27.8. Kokoontumispaikka Bad-Segebergin puisto, Peltosaari klo 21. Oppaana Eeva-Maria Kyheröinen.

- Etelä-Vahteristo 3.9. Alue on luonnonsuo-jelullisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielen-kiintoinen. Sieltä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, joista vain harva on ollut tietoinen. Kokoontuminen klo 18 Vahte-ristontien ja Lepolankujan risteyksessä ra-dan itäpuolella. Oppaana arkeologi Juha Ruohonen.

❋ Lisäksi syksyllä yhdistys järjestää retken

Norpparisteilyt Pien-SaimaallePuhinniemen alueelle Renkoon.

❋ Retket ovat maksuttomia, ja kestävät noin 2 tuntia. Lisätietoja yhdistyksen net-tisivuilta www.sll.fi/riihimaki.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys:

❋ Niittotalkoot la 1.8. Sandberginpel-lolla Elli-hevonen ja Matti Vuori niittä-vät. Viikatetta, sapilaita ja haravia pääsee käyttämään. Lisätietoja: p. 040 511 8588. ❋ Luonnonmukaiset perinnemaisematal-koot la 15.8. klo 10–17 Sandberginpellolla. Talkoopäivän päätteeksi sauna ja illanvietto lähistön leirikeskuksessa. Ilm. su 9.8. men-nessä olli.elo(at)msoynet.com tai p. 040 504 5446.

Vantaan ympäristöyhdistys:❋ Vantaan ketotalkoot. Vantaan ympä-ristöyhdistys hoitaa ketoja Voutilan Tuu-pakanmäellä ma 15.6. klo 17 alkaen sekä su 23.8. klo 10 alkaen (säästä riippumatta!) Työvälineet yhdistyksen puolesta. Ota ren-to, säänmukainen asu + hanskat + eväät. Puh.luettelon kartta Eniro 79:DH/88-89 ra-ja, Fonecta 58: H/3-4 raja, Hommaksen-tien ja Homm. kujan liittymän itäpuolella. Tiedustelut Vesa Järvinen, p. 040 8266 720. Tervetuloa!

Vantaan Luontokoulu:❋ Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitä-mä luonto-opetuskeskus Vantaan Sotun-gissa (Sotungintie 25). Ilmoittautumiset ja tiedustelut joko p. (09) 875 3057 tai toimis-to@vantaanluontokoulu.fi. Päivystämme ma klo 10–15, muina päivinä opetusryh-män jälkeen, voit jättää myös viestin vas-taajaan. Jätäthän vastaajaan ilmoittautu-essasi nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä tiedon mahdollisista ruoka-allergiois-ta. Kurssiaikataulut ja tulo-ohjeet osoittees-sa www.vantaanluontokoulu.fi. ❋ Yrtti-iltapäivä ti 2.6. klo 17–20. Kesäkuus-sa villiyrtit ovat rehevimmillään pihapiireissä ja lähimetsissä. Puutarhuri-taiteilija Marja Caloniuksen johdolla tutustutaan tärkeim-piin ravinto- ja lääkeyrtteihin ja opitaan nii-den tunnistaminen ja käyttö. Sopii kaikil-le yrteistä kiinnostuneille, myös opettajille antamaan virikkeitä luonto-opetukseen ja lajintuntemuksen kertaamiseen! Ota oma kori yrttien keräykseen mukaan, jos on. Kurssin hinta on 10 e ja se sisältää opetuk-sen ja yrttipitoisen iltapalan.❋ Luontoleikit ti 25.8. klo 16–19. Leikillä on monta merkitystä. Sen avulla voi purkaa energiaa, se voi rauhoittaa, kohottaa ryh-mähenkeä tai vaikkapa opettaa vaikean asi-an. Kurssilla perehdytään vanhoihin ja uu-siin luontoleikkeihin itse leikkimällä, jolloin ne jäävät parhaiten mieleen ja ovat käytet-tävissä kurssin jälkeen omassa työssä. Haus-kempaa kurssia saa hakea! Ohjaajana Liisa Helenius. Kurssi sopii varhaiskasvattajille ja opettajille ja kaikille lasten kanssa työsken-televille. Kurssi on maksuton.❋ Ötökkäkurssi ti 1.9. klo 16–19. Lentäviä, viliseviä ja mönkiviä ötököitä on luonto pullollaan, mutta mitä ne oikeastaan ovat ja kuinka niitä löytää? Kurssi on suunniteltu etenkin koulujen ja päiväkotien opettajille. Kurssilla harjoitellaan ötököiden pyyntiä ja tunnistamista hauskasti ja käytännöllises-ti. Samalla on mahdollisuus päästä eroon ötökkäkammosta. Pikkuotusten maailma kiinnostaa lapsia aina. Ohjaajana biologi ja luontokoulun opettaja Olli Viding. Kurssi on maksuton. Kahvitarjoilu.

VARSINAIS-SUOMIVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri:❋ Houtskarin Jungfruskärin talkooleirillä la–pe 11.7.–17.7. on vielä muutama vapaa paikka. Leirillä mm. niitetään, karsitaan ja kulotetaan umpeenkasvanutta maisemaa. Korvaukseksi saat hyvän mielen lisäksi täy-sihoidon (ateriat, majoitus teltoissa tai mö-keissä). Tule kokemaan kukkein kesä maa-ilman kauneimmassa saaristossa, autat samalla perinnemaisemasta riippuvaisia eliöitä. Ilmoittautumiset p. (02) 2355 255, 040 3725301 tai varsinais-suomi@sll.fi. ❋ Haluatko tietoa luonto- ja ympäristöai-heisista tapahtumista Varsinais-Suomessa?

Tilaa noin kerran kuukaudessa ilmestyvä piirikirje sähköpostiisi osoitteesta varsinais-suomi@sll.fi.

Paimion seudun ympäristöyhdistys:❋ Leiri kaikille hyville työrukkasille ja nii-den haltijoille ti–su 7.7.–12.7. Askalan ketotalkoot Paimiossa jatkuvat! Perin-nettä jo vuodesta 1993! Työnjohtajana paimiolainen tehomies Anton Simolin ja maukkaista leiriruuista huolehtii Lee-na Haapanen. Niittäjiä, aidanpaikkaajia ja sekatyöhenkilöitä tarvitaan! Yöpyminen omassa teltassa tai leiritalon yläkerran latti-alla. Mykistävä perinnemaisema ympärillä. ❋ Tutustu tummatulikukkaan ja ahdekau-raan! Ilmoittautudu: viri.teppo-parna@kolumbus.fi tai Marjukka Kulmala, p. 050 524 3278.

Rauman seudun luonnonystävät:

❋ Yölaulajaretki pe 5.6. yhdessä Rauman seudun lintuharrastajien kanssa. Kokoontu-minen Uotilan nuorisotalon pihassa klo 22. Huonon sään sattuessa varapäivänä la 6.6. ❋ Retki Kaunissaareen pe 12.6. Yhdistys tarjoaa venekuljetuksen. Lähtö klo 17 Ila-vaisista. Perille löydät, kun käännyt Olkiluo-dontieltä Rummintielle HR-Kala-opastei-den mukaan.

LUONTO-LIITTO❋ Ei uraanivoimaa –leiri ma–su 20.–26.7. Lapin Tervolassa. Tehdäänkö ainutlaatuises-ta Lapista 2000-luvulla maailman takapiha? Puhdasta luontoa uhkaavat kansainvälisten kaivosyhtiöiden uraanilouhintasuunnitel-mat. Uraanivoimalat eivät ratkaise ilmas-tonmuutosta. Don’t nuke the climate! www.nuclearfreefinland.org, camp@nuclearfreefinland.org

Luonto-Liiton Uudenmaan piiri:❋ Pihkaretki vesiötököiden maailmaan la 6.6. Lähtö Herttoniemen metroase-malta klo 10, kesto n. 2 h. Kävelyä noin 3 km, matkalla kuuntelemme hienoa lintukonserttia. Retkellä opit tunnista-maan sukeltajan, vesiäisen, malluaisen, vesihiipparin, kirjoukonkorennon toukan ja monta muuta. Vetäjänä Petro Pynnö-nen. Sopii hyvin leirin- ja kerhonohjaa-jille, lapsiperheille ja kaikille vesien pik-kueläimistä kiinnostuneille. Ilmoittaudu 3.6. mennessä: lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.❋ Pihkaretki hyönteisten maailmaan su 5.7. Hyönteisretki Santahaminaan. Retkellä tu-tustut eri hyönteisryhmiin. Vetäjänä Jarmo Nieminen, Petro Pynnönen ja muita alueen hyvin tuntevia. Tapaaminen klo 10 Hertto-niemen metroasemalla, bussin nro 86 lai-turin edessä. Ilmoittaudu 30.6. mennessä: lup@luontoliitto.fi tai p. (09) 446 313.

❋ Luontokerho-ohjaajan peruskurssi la–su 29.-30.8. Kurssilla opit, mitä ympäris-tökasvatus on, miten sitä toteutat ja kuin-ka suunnittelet luontokerhokertoja. Kurs-sin käytyäsi sinulla on mahdollisuus vetää Luonto-Liiton kerhoja. Kurssi pidetään molempina päivinä klo 10-16 Helsingissä Nuorten Luontotalolla (Mechelininkatu 36). Hinta 30 e / 50 e. Kurssimaksu sisältää materiaalin ja ruokailut. Lisätietoja ja ilmoit-tautumiset 24.8. mennessä: lup-lapset@luontoliitto fi tai p. (09) 446 313. Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat❋ Nuorten ympäristönsuojeluviikonloppu la–su 27.–28.6. Matinkylän monitoimitalol-la Espoossa (ei yöpymistä). La ohjelmassa mm. kankaanpainantaa ja su tuunaus-paja — vanhasta uutta! Materiaalimaksu 6–10 euroa käytetyn materiaalin mukaan. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: p. 046 667 5946, eny@saunalahti.fi tai www.luonto-liitto.fi/eny.

❋ Nuorten ympäristönsuojeluviikonloppu 11.–17.7. Matinkylän monitoimitalolla Es-poossa (ei yöpymistä). Nuorten omaa ym-päristötoimintaa, tervetuloa mukaan viihty-mään ja vaikuttamaan! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: p. 046 667 5946, eny@saunalah-ti.fi tai www.luontoliitto.fi/eny.

27luonnonsuojelija 3/2009yHteystiedot

keskustoiMistoKotkankatu 900510 Helsinkip (09) 2280 81, fax (09) 2280 8200toimisto@sll.fiLahjoitustili 800016-98850 (Sampo)

Keskustoimisto avoinna: ma–pe klo 8.30–16.15

Puhelinvaihde ja tilaajapal-velu: ma–pe klo 9.00–15.00

Materiaalitilaukset: tilaukset@sll.fi

Työntekijöiden sähköpos-tiosoitteet: etunimi.sukuni-mi@sll.fi

Tarkempia yhteystietoja verkkosivuilla www.sll.fi

Toimisto Mirja Breider ja Topi Filppula · Jäsenrekisteri ja tilaajapalvelu Irma Kaitosaari · Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen · Talouspäällikkö Pekka Kassila · Järjestöpäällikkö Tarja Ketola · Järjestösihteeri Heini Jalava · Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen · Luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola · Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen · Metsäasiantuntija Harri Hölttä · Vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen · Ilmastovastaava · Leo Stranius · Viestintäpäällikkö Matti Nieminen · Luonnonsuojelijan toimitussihteeri Liisa Hulkko · Verkkotoimittaja Noora Kuusela · It-vastaava Pekka Saari · Ekoenergiavastaavat Riku Eskelinen, Teemu Kettunen · Ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund · Markkinointivastaava Pirjo Itkonen · Retkikoordinaattori Sinikka Kunttu · Perinnemaisemahankkeen koordinaattori Katja Torkko · Venäjäkoordinaattori Olli Turunen · Kansainvälisen metsäkampanjan koordinaattori Sini Eräjää · Ilmasto- ja kehitysyhteistyön projektivastaava Maria Nuutinen

suoMen luonto Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 228 08 201, www.suomenluonto.fi, · luonto-liitto Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420, fax (09) 6844 4222 www.luontoliitto.fi · suoMen luonnonsuoJelun säätiö Kotkankatu 9, 00510 Helsinki. Lahjoitukset Suomen Luonnonsuojelun Säätiölle: Sampo 800013–434553 · suoMen luonnonsuoJelun tuki oy Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. (09) 2280 8333, fax (09) 2280 8248 Puhelinmarkkinointi yrityksille: p. (09) 854 4990, fax (09) 852 2362

luonnonsuoJelupiirit Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri Karri Jutila, aluesihteeri, Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 Hämeenlinna, p. (03) 633 6499, etela-hame@sll.fi · Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri · Kaarina Tiainen,

aluepäällikkö, Katariinantori 6, 53100 Lappeenranta, p. (05) 411 7358 tai 050 530 3270, fax (05) 411 7358, saimaa@sll.fi · Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Timo Luostarinen, piirisihteeri , Pappilankatu 3, 57100 Savonlinna · Kainuun luonnonsuojelupiiri Tarja Leinonen, piirisihteeri, Vienankatu 7, 87100 Kajaani, p. 050 552 4426, kainuu@sll.fi · Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri Juhani Paavola, piirisihteeri, Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä, ti yl. klo 10–14 (–18), p. 040 354 0063, keski-suomi@sll.fi · Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Hanna Majander, toiminnanjohtaja, Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, p./fax (05) 371 0301, kymenlaakso@sll.fi · Lapin luonnonsuojelupiiri Nelly Rontti, vs. piirisihteeri, Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi, p. 040 823 2443, lappi@sll.fi · Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Kaija Helle, piirisihteeri, Varastokatu 3, 4 krs., tsto 4, 33100 Tampere, p. (03) 213 1317, fax (03) 213 1017, pirkanmaa@sll.fi · Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Teemu Tuovinen, piirisihteeri, Valtionkatu 1, poste restante, 60100 Seinäjoki, p. (06) 312 7577, pohjanmaa@sll.fi · Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri Heikki Pönkkä, piirisihteeri Kauppakatu 44, 80100 Joensuu, p. 040 543 0011, pohjois-karjala@sll.fi · Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelukeskus Merja Ylönen, aluepäällikkö, PL 326, 90101 Oulu,Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 Oulu, p. (08) 378 443, 044 929 0550 pohjois-pohjanmaa@sll.fi · Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri Marja Tenhunen, piirisihteeri, Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, p./fax (017) 262 3811 pohjois-savo@sll.fi · Satakunnan luonnonsuojelupiiri Terhi Rajala, piirisihteeri, Otavankatu 11, 28100 Pori, p./fax (02) 632 6163 satakunta@sll.fi · Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Emma Kosonen, vs. aluepäällikkö, Martinkatu 5, 20810 Turku, p. 040 3725301 tai (02) 235 5255, fax (02) 235 5244, varsinais-suomi@sll.fi · Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri Ursula Immonen, toiminnanjohtaja, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, p. 044 258 0598, uusimaa@sll.fi

suoMen luonnonsuoJeluliittoKotkankatu 900510 Helsinki

VastausläHetysTunnus 500917400003 HELSINKI

Postimaksu maksettu.

Halutessasi voit tukea liittoa

maksamalla itse postimaksun.

Suomen luonnonsuojeluliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää tai luovuttaa tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

Mikäli paikkakunta vaihtuu: haluan en halua vaihtaa yhdistystä.

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Puhelin

Sähköpostiosoite

YkkösBonus–Norppa-kortin numero

Oppilaitoksen nimi ja paikkakunta (vain opiskelijajäsenet)

Haluan ilMoittaa Muuttuneet yHteystietoni:

Nimi

Jakeluosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Jäsennumero ( jäsenkortista)

Haluan liittyä luonnonsuoJeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 28 euroa/vuosi. Jäsenetuna saan Luonnonsuojelija-lehden. perhejäseneksi. Jäsenmaksu on 10 euroa/vuosi. Perhejäseneksi voivat liittyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt. Talouteen lähetetään vain yksi jäsenlehti. opiskelijajäseneksi. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Liityn sekä Luonnonsuojeluliiton että Luonto-Liiton jäseneksi. Jäsenlehtenä saan Luonnonsuojelija-lehden ja Nuorten Luonto -lehden sekä järjestöjen jäsenedut. Opiskelijajäsenen on oltava päätoiminen opiskelija ja ilmoitettava liittymisen yhteydessä oppilaitoksensa nimi ja paikkakunta. lahjoittajajäseneksi, jolloin maksan kuukausittain valitsemani summan suoraveloituksena tililtäni. Lähettäkää minulle lahjoittajajäsenen suoraveloitusvaltakirja. Valtakirjan voi myös tulostaa osoitteessa www.sll.fi/tuejatoimi/lahjoittajajasen. Lahjoittajajäsenyys sisältää vuosijäsenyyden ja kaikki jäsenedut.

tilaan suoMen luonto -leHden. Kestotilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille

49 e, muille 56 e) Määräaikaistilauksena ( jäsenille ja YkkösBonus-Norppakorttilaisille

56 e, muille 63 e)tilaan lauluJoutsenen perintö -kirJanJäsenhinta 35 e (hintaan lisätään postikulut kotimaassa alk. 8,50 e)

yHteystietoni

Näin liityt jäseneksi!

1. Luonnonsuojeluliiton verkkosivuilla: www.sll.fi/tuejatoimi

2. Tekstiviestillä: Soneran, Elisan, Kolumbuk-sen, Dna:n, TeleFinlandin, Saunalahden ja

Armaksen liittymistä. Kirjoita tekstiviestiin: SLL NIMESI OSOITTEESI SYNTYMÄAIKASI (Esimerkkiviesti: sll kaija liit-tyjä lähikatu 1 a 3 00140 helsinki 11.1.1960).

Lähetä viesti numeroon 173 175. Viestin hinta on 25 senttiä.

Jäsenmaksu 28 €/vuosi laskutetaan erikseen, lähetämme sinulle pankkitilisiirron postitse.

3. Täyttämällä viereisen palvelukortin.

Lisätietoa jäsenyydestä ja jäseneduista saat internet-sivuilta www.sll.fi tai

soittamalla numeroon (09) 228 081.

luonnonsuoJeliJan palVelukortti

28 luonnonsuojelija 3/2009

Lähde retkelle kesäiseen lähiluontoon!

Helsinki, MustavuoriMa 31.8. Mustavuoren kallioita ja lehtoja. Kokoon-tuminen: klo 17.30 bussin 96 päätepysäkillä (Pors-lahdentien ja Niinisaarentien risteyksessä). Retken kesto: 2,5 h.

Ma 21.9. Syyslintuja Mustavuorella. Kokoontu-minen: klo 17.30 bussin 96 päätepysäkillä (Pors-lahdentien ja Niinisaarentien risteyksessä). Retken kesto: 2,5 h. Mukaan: kiikarit.

❋ Lisätietoja: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Kaisa Hauru, p. 044 338 4763, kaisa.hauru@hel-sinki.fi, Markus Seppälä, Helsyn järjestösihteeri, p. 050 3011 633.

Hollola, TiirismaaSu 14.6. Luonnonkukkien päivä Kartanonmäellä. Ko-koontuminen: klo 10 Messilän parkkipaikalla. Ret-ken kesto: 3 h. Mukaan: eväät.

Ke 2.9. Sieniä suolla ja suon laidoilla. Kokoontumi-nen: klo 18 Hollolan yläasteen 1 ja 2 rakennuksen välisellä parkkipaikalla (Terveystie 10). Retken kesto: 2,5 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi.

❋ Lisätietoja: Hollolan ympäristöyhdistys, Matti Lau-rila, p. 040 595 3147, matti.a.laurila@gmail.com.

Joensuu, NoljakanmäkiTi 16.6. Lehtojen ötökät ja kasvit. Kokoontumi-nen: klo 18 Nuottaniemen uimarannan P-paikalta (Nuottaniementie). Retken kesto: 2 h, kahvitarjoilu. Mukaan: kumisaappaat.

La 22.8. Noljakanmäen perinnemaisemia. Kokoontu-minen: klo 10 Noljakankaaren pään kääntöpaikalta. Retken kesto: 2 h, kahvi- ja evästarjoilu. Mukaan: kumisaappaat.

❋ Lisätietoja: Joensuun seudun luonnonystävät, Jenni Miettunen, jenni.miettunen@gmail.com, p. 050 537 1319.

Jyväskylä, HarjuTi 9.6. Kurkistus Harjun kaupunkiluontoon. Ko-koontuminen: klo 18 Harjulla Vesilinnan edessä.Retken kesto: 2 h. Mukaan: kiikarit.

Ti 11.8. Lepakkoelämää keskellä kaupunkia. Ko-koontuminen: klo 20 Harjulla Vesilinnan edessä. Retken kesto: 2 h.

Ti 15.9. Georetki jääkauden jäljille. Kokoontumi-nen: klo 18 Harjulla Vesilinnan edessä. Retken kesto: 2 h.

❋ Lisätietoja: Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistys, Kristiina Eskonen, p. 040 411 9983.

Kirkkonummi, Sundsbergin metsäSu 13.9. Syksyinen luontokuvausretki aarniomet-sään. Kokoontuminen: klo 10 Sipulin leirikeskuk-sen parkkipaikka Masalassa, puistotien loppupääs-sä. Retken kesto: 3-4 h. Mukaan: kumisaappaat, eväät, kamera ja mahd. jalusta.

Lisätietoja: Kirkkonummen ympäristöyhdistys, Veli-Risto Cajander, p. 050 5616 920 tai Tom Hindsberg, p. 0400 903 296.

Kotka, Ruotsinsalmi-KyminlinnaMa 29.6. Varissaari - merestä noussut. Kokoontumi-nen: klo 17.30 Sapokan tuurivenelaiturilla. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: kiikarit.

Ma 10.8. Kyminlinna - Kuninkaantien lukko. Ko-koontuminen: klo 17.30 Kesäteatterin P-alueella. Retken kesto: n. 2 h.

Lisätietoja: Meri-Kymen luonto, Risto Hamari, p. 040 8322 121, risto.hamari@kymp.net

Kuhmo, PajakkakoskiLa 18.7. Rotikkaretki Pajakkakoskelle. Kokoontumi-nen: klo 10 Kuhmon kirjaston edessä. Retken kes-to: 2 h.

To 27.8. Sieneen Pajakkakoskelle! Kokoontuminen: klo 18 Kuhmon kirjaston edessä. Retken kesto: 2 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi.

Lisätietoja: Lentua-Seura, Tarja Leinonen, p. 050 552 4426, tarja.leinonen@sll.fi.

Kuopio, Neulamäki-VuorilampiMa 3.8. Vuorilammen villit maisemat. Kokoontumi-nen: klo 18 Neulamäen urheilukentän parkkipaikal-la (Neulastie). Retken kesto: 2–3 h. Mukaan: omat makkarat.

Ma 31.8. Rapsakat rouskut ja sulosuppilot. Kokoon-tuminen: klo 18 Maxi Kodintukun parkkipaikalle Särkilahden puoleiseen päähän (Leväsentie 5). Ret-ken kesto: 2–3 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi.

❋ Lisätietoja: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, Marja Tenhunen, aluesihteeri, p. 040 723 6213, mar-ja.tenhunen@mbnet.fi.

Lappeenranta, LinnoitusKe 10.6. Linnunlaulua ja lentonäytöksiä. Kokoontu-minen: klo 18 Katariinantorilla, Kristiinan työtupien rappusten edessä. Retken kesto: 2 h.

Ke 17.6. Pikkusiipien suhinaa - hyönteisretki vallirin-teillä. Kokoontuminen: klo 18 Katariinantorilla, Kris-tiinan työtupien rappusilla. Retken kesto: 2 h.

Ke 24.6. Historian lehtien havinaa. Kokoontuminen: klo 18 Katariinantorilla, Kristiinan työtupien rappus-ten edessä. Retken kesto: 2 h.

❋ Lisätietoja: Lappeenrannan seudun luonnonsuo-jeluyhdistys, Raija Aura, p. 050 5110 546, raija.au-ra@luukku.com, Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, kaarina.tiainen@sll.fi.

Oulu, OulujokisuistoSu 7.6. Kasveja ja huvilahistoriaa. Kokoontuminen: klo 12 Seelarin venesatamassa. Retken kesto: 2 h.

Su 16.8. Suiston salaiset saaret. Kokoontuminen: klo 12 Tukkisaaressa, Uittokujan päässä. Retken kesto:

3 h, retkellä tarjotaan ilmaiset pullakahvit ja -teet. Liikumme veneillä ja kanooteilla. Huom! Ennak-koilmoittautuminen.

Ke 26.8. Lepakkojen salattu elämä. Kokoontumi-nen: klo 20.30 Ponipihan P-paikalla, Vaaskiventie 12, Hietasaaressa. Retken kesto: 2 h, retkellä tarjo-taan ilmaiset pullakahvit ja -teet. Huom! Ennakkoil-moittautuminen.

❋ Lisätietoja: Oulun luonnonsuojeluyhdistys, p. 045 639 5311, olsy@sll.fi

Rauma, PetäjäsSu 7.6. Kesäinen kasvimaailma. Kokoontuminen: klo 17 veneiden talvisäilytyspaikalla Villa Tallbon tuntumassa. Retken kesto: 2 h.

Su 19.7. Kiehtovat hyönteiset. Kokoontuminen: klo 17 veneiden talvisäilytyspaikalla Villa Tallbon tuntumassa. Retken kesto: 2 h.

Pe 28.8. Salaperäiset lepakot. Kokoontuminen: klo 21 veneiden talvisäilytyspaikalla Villa Tallbon tuntumassa. Retken kesto: 2 h.

❋ Lisätietoja: Rauman seudun luonnonystävät, Kirsi Reponen kerepo@utu.fi, p. 050 325 2267.

Rovaniemi, KoivusaariTi 16.6. Suistosaarten kesäiset linnut. Kokoontumi-nen: klo 17 Ounaspaviljongin venerannasta, luon-topolun alkupäässä. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, kunnon ulkoilujalkineet.

Ti 18.8. Perinnemaiseman kasvikirjoa. Kokoontumi-nen: klo 17 Ounaspaviljongin venerannasta, luon-topolun alkupäässä. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, kunnon ulkoilujalkineet.

❋ Lisätietoja: Rovaniemen Luonto, Sari Hänninen, p. 040 8737 986.

Saarijärvi, Mannilan männikköLa 26.9. Luonto linssin takaa - Mannilassa. Kokoon-tuminen: klo 10 Matoniemi (Matosalmentien pääs-sä). Retken kesto: 2–3 h. Mukaan: kamera, luova mieli, eväät.

❋ Lisätietoja: Saarijärvenseudun luonnonystävät, Mira Koivunen, p. 050 545 1113, mira.koivunen@gmail.com tai Hanna Lamminen, p. 050 4919 796, hanna.lamminen@gmail.com.

Seinäjoki, SeinäjokiKe 10.6. Lepakko- ja yölaulajaretki. Kokoontuminen: klo 23 Törnävän kirkon parkkipaikka. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: lämmin vaatetus. Huom! Retkellä liikutaan polkupyörillä.

Ke 12.8 Metsäretki Isosaareen. Kokoontuminen: klo 18 Isosaaren leirikeskuksessa. Soukanjoentien var-rella noin viisi kilometriä Törnävältä etelään. Sou-kanjoentieltä opasteet. Retken kesto: n. 2 h. Mu-kaan: kumisaappaat ja eväät.

❋ Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojelu-yhdistys, Hannu Tuomisto p. 040 504 3236.

Tampere, SuolijärviSu 14.6. Kasviretki. Kokoontuminen: klo 11 Suolijär-ven ulkoilumajalla (Suolijärvenkatu 7). Retken kesto: 2 h. Mukaan: eväät.

Su 19.7. Elämysretki. Kokoontuminen: klo 11 Suo-lijärven ulkoilumajalla (Suolijärvenkatu 7). Retken kesto: 2 h. Mukaan: eväät.

Su 13.9. Sieni- ja tutkimusretki. Kokoontuminen: klo 11 Suolijärven ulkoilumajalla (Suolijärvenkatu 7). Retken kesto: 2 h. Mukaan: sienikori ja -veitsi, eväät.

❋ Lisätietoja: Tampereen ympäristönsuojeluyhdis-tys, Juha Lehmusnotko, jlehmus@suomi24.fi.

Turku, Turun hautausmaaTi 16.6. Pyhän maan puuvanhukset. Kokoontumi-nen: klo 17.30 Vanhan hautausmaan portti (Sep-pelkuja 2). Retken kesto: 2 h.

Ti 11.8. Lepakot hautausmaan yössä. Kokoontumi-nen: klo 21.30 Vanhan hautausmaan portti (Sep-pelkuja 2). Retken kesto: 1,5 h.

❋ Lisätietoja: Turun luonnonsuojeluyhdistys, Kat-ja Samsten, p. 050 300 2884, Marja Haatanen, p. 044 559 9755.

Vaasa, Eteläisen Kaupunginselän rannatMa 29.6. Tykistöpatteri luonnon helmassa. Kokoon-tuminen: klo 18 Suvilahden koulun pihalla (Teirin-katu 2). Retken kesto: 2,5 h.

Ma 17.8. Salaperäiset nahkasiivet. Kokoontuminen: klo 21 Bragen ulkomuseon parkkipaikalla (Hieta-lahti). Retken kesto: 1,5 h, retkellä tarjotaan kuumaa mehua ja pullaa. Huom! Säävaraus. Sateen sattues-sa varapäivä ma 24.8. klo 21.

❋ Lisätietoja: Vaasan ympäristöseura, Anna Swan-ljung, p. 040 534 2229, annaswanljung@gmail.com, Eeva-Liisa Kajava, p. 050 520 8402, eeva-liisa.kaja-va@netikka.fi.

Vihti, KokkokallioTo 11.6. Salpausselän salat julki. Kokoontuminen: klo 18 vesitornin luona. Retken kesto: 3 h. ❋ Lisätietoja: Vihdin luonto, Nippe Nikander, p. 050 467 1545.

La 15.8. Luontoa tarkkaillen ja piirtäen. Kokoon-tuminen: klo 10 Hong Kongin paikoitusalueel-la. Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät, istuinalusta. ❋ Lisätietoja: Vihdin luonto, Merja Rytkönen, p. 050 563 6993 (illalla).

La 19.9. Sienet ja käävät syynissä. Kokoontuminen: klo 14 Haapakyläntien ja Koivukujan risteykses-sä. Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät. ❋ Lisätieto-ja: Vihdin luonto, Martti Paavilainen, p. 2235 235, 045 6744 261.

Löydä luonto läheltäsi -hankkeen retkiä järjestetään tänä vuonna 18 paikkakunnalla yhteen-sä 53. Retkillä tutustutaan paikkakunnalta valittuun, kiinnostavaan lähiluontokohteeseen asiantuntevien oppaiden kanssa. Listaan on koottu kesän ja syksyn Löydä luonto läheltäsi -retket. Tutustu niihin tarkemmin osoitteessa www.sll.fi/lahiluontoretket. Tervetuloa!

- Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.- Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.- Osallistuminen ei vaadi aiempaa retkikokemusta tai luonnon-tuntemusta.

- Retkille kannattaa varautua hyvillä, maastoon sopivilla jalkineilla ja säänmukaisella vaatetuksella.

- Mukaan kannattaa varata juotavaa, ja halutessaan myös evästä.- Tutustu tarkemmin retkikohteisiin ja lue lisää retkistä osoitteessa www.sll.fi/lahiluontoretket.