Rastories1/14

Vaikuttavuuden ytimessä

Pekka Pohjakallio, 925 Design:

Luovuutta ei pidä

rajoittaa Punavuoren

kulmille”

”

Leila Kostiainen, STTK:n pääsihteeri:

Koulutus on parasta

muutosturvaa”

Hanne Paila, Rastor:

Erilaisia ammatillisen

koulutuksen järjestäjiä

tarvitaan”

”

”

Michaela von Wendt, Lundia:

Opittua tulee toistaa

ja pitää yllä””

M illaisia odotuksia työelämällä on laadukkaalle ja vaikuttavalle koulutukselle, kuka sitä tulevai­

suudessa tuottaa ja kuka sen maksaa?Vaikuttavuustutkimuksessa koulu­

tuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnalla tavoiteltavaa positiivista koulutuksen onnistumista ja asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Erityisesti talou dellisesti haastavina aikoina yrityk­set ja organisaatiot harkitsevat tarkkaan, kannattaako koulutukseen investoida aikaa ja resursseja. Koulutuksen odote­taan tuottavan nopealla aikajänteellä muutoksia sekä yksilön osaamisessa että koko organisaation toiminnassa ja tuloksissa.

A siakkaat arvostavat koulutuksen räätälöintiä yrityksen tarpeita vas­

taavaksi, sekä sisällöiltään että toteutus­tavoiltaan. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa, tarpeiden kartoittamista, yhteistä suunnittelua sekä selkeästi määriteltyjen, läpinäkyvien ja yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden asettamista. Myöhemmin vaikuttavuutta mitataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (ROE – Return on Expectations). Tavoitteet voivat olla asiakkaasta riippuen hyvin erilaisia; toisella tavoitteena voi olla johtajana kehittyminen henkilökohtaisen mentoroinnin kautta, toisella asiakas­määrän kasvu 2 % vuodessa. Kaikki tämä vaatii myös luottamusta osapuolten välillä.

Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden muutossykli on nopeaa. Väestö ikääntyy ja Valtioneuvoston

tiedotteessa (26.3.2014) todettiin, että Suo­men talouden tila on osoittautunut enna­koitua heikommaksi. Tuottavuuspaineet edellyt tävät, että ammatillinen koulutus tuottaa työelämän tarvitsemaa osaamista entistä joustavammin, laadukkaammin ja pienemmillä kustannuksilla. Vaatimus­taso on korkea ja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuis­koulutuksella on elintärkeä rooli – sen kautta pidennetään yksilöiden työuria ja varmistetaan osaava työvoima nyt ja tulevaisuudessa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus­uudistus ja järjestäjäverkon tiivistä­

minen tulevat muuttamaan ammatillisen koulu tuksen tarjontaa merkittävästi. Niukke ne vien resurssien edessä koulutuksen järjestäjien täytyy pystyä osoittamaan toimintansa laadukkuus ja koulutustensa hyödyt ja vaikuttavuus myös julkiselle rahoittajalle. Kriteerejä määritetään parasta aikaa. Toivottavasti näihin kriteereihin vastattaessa vain suuri ei ole kaunista. Jos ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäminen kes­kittyy jatkossa vain suurille, alueellisille koulutuksen järjestäjille, työnantajien valinnan mahdollisuudet pienenevät ja työelämän ääni tulee kuulluksi yhä harvemmin.

Pääkirjoitus – Hanne Paila

Miten yhdistetään koulutuksen työelämälähtöisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus?

JulkaisijaRastor www.rastor.fi

PäätoimittajaHanne Paila puh. 020 7798 337hanne.paila@rastor.fi

ToimitusMarkkinointitoimisto GOLD

UlkoasuMilli Hirvonen

ToimituspäällikköMinna Korpimies

PainopaikkaWellprint Oy Espoo 2014

OsoitelähdeRastor Oy:n asiakas- ja markkinointirekisteriRekisteriseloste: www.rastor.fi

Lisätilaukset, palautteetjulkaisut@rastor.fi

Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

Rastorin toimipaikatHelsinki Sturenkatu 21 00510 Helsinki

Oulu Lentokatu 2 90460 Oulunsalo

KuopioMicrokatu 170210 Kuopio

Turku Eerikinkatu 17 C20100 Turku

”Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä ammatillisella aikuiskoulutuksella on elintärkeä rooli”

Rastories01/2014

OMISTAUTUNUT SINULLE

www.rastor.fi

2

Sisältö

13

18

06

Kolumni – Veli-Matti LamppuKoulutusrakenteiden ja rahoituksen uudis-tuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä.

Jaana vs. JoukoRastor räätälöi Lähi - Tapiolalle myynnin ammat ti - tutkintoon tähtäävän koulutuskokonai suuden.

Työelämää uudistamassaPekka Pohjakallio haluaa muuttaa suomalaista työelämää.

10Hyvä tsemppi päällä!Lundia on vahvistanut henkilöstönsä myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla.

”Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan”

”Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse”

14Rahoitusjärjestelmä uudistuuRakennepoliittinen ohjelma aiheuttaa haasteita elinkeino-elämän oppilaitoksille.

21Kolumni – Leila KostiainenJos rakennemuutos johtaa siihen, että maassa on vain suuria, kuntien omistamia ammatillisia oppilaitoksia, menetetään koulutusjärjestelmästämme dynaamisuutta.

Työkalupakki

22

16Tuhat ja yksi tutkintotilaisuuttaNäyttötutkintomestarin tuhat työelämän kohokohtaa.

3

Maakunnan kilpailukyvyn kohen-taminen ja uusien liiketoiminta-

mahdollisuuksien avaaminen edel-lyttää organisaatioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja avoimuutta.

Tämä on huomattu Pohjois-Savossa, jossa Rastorin ja Kasvun Roihun jär jes-tämään yritysneuvojan erikoisammatti-tutkintoon tähtäävään Broker-ohjelmaan on lähtenyt mukaan mittava joukko taustatoimijoita ja yritys kehittäjä.

Kasvuyrittäjyyden huipputoimijat ovat antaneet merkittävän panoksen

koulutuskokonaisuuden suunnitte-luun, ja niin yrityselämä kuin oppi-laitoksetkin ovat laajana rintamana mukana sekä hankkeen osallistujina että sparraajina.

Broker-ohjelma toimii samalla eräänlaisena tuotekehitysalustana: ohjelmassa saatuja oppeja, työkaluja ja verkostokumppanien osaamista sovel-letaan jokaisen osallistujan omiin yritys-neuvontacaseihin. Yritykset osallistuvat myös ammattisparraajien ohjaamiin Broker-myllyihin ohjelman aikana.

”Yritystoiminnan kasvamisessa ja kehittämisessä yritysneuvojat ovat avainasemassa. On ollut ilahduttavaa huomata, miten suuri joukko puolesta-puhujia hankkeelle on saatu. Koulu-tuskokonaisuuden suunnitteluun osallistui laaja joukko kasvuyrittäjyy-den huipputoimijoita ja koulutukseen osallistuu opiskelijoita myös alueen yhteistyöoppilaitoksista”, kertoo Janne Haukipuro Rastorilta.

Pohjois-Savossa kehitetään liiketoimintaa yhteistuuminPohjois-Savossa puhalletaan yhteen hiileen maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhdistävänä tekijänä toimii Rastorin ja Kasvun Roihun yhteinen, yritysneuvojan erikoisammattitutkintoon tähtäävä Broker-ohjelma.

Opiskelun iloa Vaconilla

Aluksi

Kuv

a: J

ari P

erki

ömäk

i

Rastor kouluttaa parhaillaan Vaconin henki-löstöä. 20 vaconilaista suorittaa jouluun 2014 mennessä tekniikan erikoisammattitutkinnon.

Vaconilla perehdyttäjänä työskente-levä Marjo Huhtala on tyytyväinen

koulutuksen tähänastiseen antiin: ”Esimieheni Heidi Hannus tiedusteli kiinnostustani lähteä koulutukseen mukaan. Mielestäni koulutus ei mene koskaan hukkaan ja lähdinkin innok-kaana porukkaan kun tällainen mah-dollisuus annettiin”, Huhtala kertoo.

”Koulutus on ollut todella mielen-kiintoista ja vaihtelevaa. Vaikka tehtä-vät ovat tuntuneet välillä haastavilta, eikä aika ole töissä riittänyt niiden tekemiseen, on ollut tosi hyvä fiilis kun on saanut tehtävän palautettua ja saa-nut siitä hyvän arvosanan. Aika paljon olen työstänyt tehtäviä kotona”, hän luonnehtii. ”Koulutuksista on ainasaa nut jotakin, mitä olen pystynyt hyödyntämään omassa työssä”.

Esimiesten rooli tärkeä

Merkittävä osa tekniikan erikoisammatti- tutkintoon liittyvästä opiskelusta suoritetaan työssä oppien. Opiskelijoi-den esimiehet ovatkin merkittävässä roolissa koko koulutusprosessin ajan. Koulutukseen osallistuvan esimies toi-mii opiskelijan omana työnohjaa jana, mutta myös toisten opiskelijoiden arvioijana.

Myös Huhtalan esimies Heidi Han-nus on tyytyväinen yhteistyön tuloksiin. ”Opiskelijat ovat olleet innostuneita ja oma-aloitteisia. Pidän tärkeänä, että

jokainen haluaa kehittää omaa osaa-mistaan. Tämä on hieno mahdollisuus vaconilaisille kehittyä omassa työssään ja näin myös motivoida itseään jatkoa varten”, Hannus sanoo.

TEAT eli Tekniikan erikoisammatti­tutkinto on tarkoitettu työnjohto­, esimies­ ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille, jotka haluavat vahvistaa omaa ammatillista osaamis­taan ja parantaa esimiesvalmiuksiaan.

Yhdessä tekemisen voimaa: Marjo

Huhtala ja Heidi Hannus ovat olleet

tyytyväisiä TEAT-koulutuksen antiin.

Rastor Oulu

Rastor Kuopio

4

Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella

Vastaamme uudella toimipis teel-lämme alueen kasvanee seen

kysyntään. Vastaanotto yrityksissä on ollut erinomainen ja olemme käynnis tämässä Tampereella sekä uusia ammat titutkintoja että lyhyempiä valmennuksia ja avoimia koulutus-päiviä”, asiakkuuspäällikkö Marko Lukkari kertoo.

Työteknikoksi on voinut opiskella Tampereella jo yli 10 vuoden ajan. Tämän vuoden aikana käynnistyvät lisäksi myynnin ammattitutkinto wellness-alalle sekä varastoalan erikois ammattitutkinto. Avoimia koulutuspäiviä järjestetään johtamisen ja esimiestyön alueelta.

Wellness on vahva teema Tampereen yksikön koulutus-tarjonnassa jatkossakin. Vuonna 2015 alueella käynnistetään wellness-alalle tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus. Lukkari näkee terveyden ja hyvinvoinnin vahvana tulevaisuuden alana:

”Suurilla ikäluokilla on varaa ja halua panostaa hyvinvointiinsa. Hyvinvointiyrittäjillä on kuiten-kin usein kehitettävää omien palveluiden konseptoinnissa, markkinoinnissa ja hinnoitte-lussa. Tähän kehittymiseen osallistumme mielellämme”.

Rastor vahvistaa toimintaansa Pirkanmaan alueella. Tampereen uusi toimipiste on kartoittanut alueen yritysten koulutustarpeita tammikuun alusta lähtien.

Kuv

a: J

ari P

erki

ömäk

i

”

Työnjohto-osaamista kehittämällä tuloksia ja tehokkuutta yrityksen toimintaan

Yritysten tarve saada osaavia työn-johtajia näkyy Rastorin työteknikko-

koulutuksen kysynnässä. Hakeutu mis-määrät ovat pysyneet vuodesta toiseen erittäin hyvällä tasolla, mutta tänä keväänä kysyntää on ollut edel listä vuottakin enemmän.

Työnjohtotasoisen henkilöstön osaamisvaatimukset ovat korkeat ja työssä menestyminen edellyttää jatku-vaa osaamisen kehittämistä. Toisaalta tulevina vuosina suuri osa pitkään yritysten työnjohtotehtävissä toimivia siirtyy eläkkeelle ja tulevat työnjohtajat

halutaan kouluttaa tehtäviinsä hyvissä ajoin.

Koulutuksen ja työpaikalla tapahtu-van oppimisen yhdistäminen takaavat tehokkaan ja käytännönläheisen väylän esimiestehtäviin siirtymiselle ja siinä kehittymiselle. Työteknikon koulutusohjelma ja samalla suoritet-tava tekniikan erikoisammattitutkinto on jo kymmeniä vuosia ollut suosituin työnjohtajien koulutusväylä.

Koulutuksen kautta opiskelijat kehittävät sekä esimies- että teknistä osaamistaan. Noin 20 tarjolla olevan

ammattiainelinjan valinnan kautta suunnataan koulutusta omalle alalle, esimerkkeinä rakennus-, LVI-, kone- ja metallitekniikka sekä kunnossapito-tekniikka.

Rastorin työteknikkokoulutus on suunnattu työssä käyville aikuisille, nykyisille ja tuleville työnjohtajille. Koulutus sopii hyvin myös nokkamie-hille ja tiiminvetäjille, koska toimiva tiimi tarvitsee aina osaavan vetäjän.

5

Hot TopicTeksti: Minna Korpimies

Kuvat: Lassi Kaaria

”Suomessapaetaan

liian helposti excelintaakse

925 Design haluaa ravistella

työelämän käytäntöjä

6

Pekka Pohjakallio,

925 Design

”Suomessapaetaan

liian helposti excelintaakse”

7

Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio

haluavat muuttaa suomalaista työ-

elämää. Muutoksen avaimia kartoi-

tettiin ensin World Design Capital

-vuoden ohjelmaan kuuluneessa

Redesigning 925 -hankkeessa. Nyt

Tuominen ja Pohjakallio pyörittävät

paremman työelämän muotoilu-

toimisto 925 Designia. Tavoitteena

on ravistella työelämän käytäntöjä

ja luoda kestävää kilpailukykyä.

Mutta miten se tehdään?

”Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää luovuutta ja rohkeaa ajattelua”

8

Ovatko suomalaiset valmiitatyöelämän vallankumoukselle?

Kyllä ja ei. Varsin moni tuntuu olevan kanssamme samaa mieltä ja voisimme myydä puhekeikkoja kalenterin täyteen. Pelkkä nyökyttely ei kuitenkaan saa muutosta aikaan. Yhä useamman tulisi uskaltaa myös tarttua toimeen ja lähteä ennakkoluulottomasti kyseenalais­tamaan vallitsevia tekemisen tapoja omassa yrityksessään.

Viime kädessä kysymys on varsin yksinkertaisista asioista. Johtamisoppai­den lukemista tärkeämpää olisi jalostaa olemassa oleva tieto teoiksi, priorisoida oikeita asioita ja kehittää tekemisen tapoja rohkeasti.

Onko suomalainen työelämä muuttumassa?

On, totta kai. Muutos vaatii kuitenkin rohkeutta ja ajatustapojen ravistelua. Tänä päivänä luovuus on ikään kuin varattu Punavuoren kulmille. Trendik­käät nuoret softafirmat kuten Futurice, Rovio ja Supercell tekevät kyllä rohkeita uudistuksia ja ovat runsaasti esillä. Se ei kuitenkaan ole heidän yksinoikeutensa. Ei pitäisi halvaantua ajatukseen siitä, että edustaa vaikkapa isoa pankkia tai keskisuurta konepajaa, sillä menestys­tarinoita voi synnyttää toimialalla kuin toimialalla.

Mikä on suurin ongelma suomalaisessa työelämässä?

Suomessa paetaan liian helposti excelin taakse. Lukujen täytyy toki olla kun­nossa, mutta niitä käytetään liian usein rohkean ajattelun tappajana. Jos puut­tuu kanttia tehdä jotain uutta ja hienoa, päätöstä on helppo perustella taulukko­laskentaohjelman rivien avulla.

Toinen haasteemme on visionäärisen ajattelun puute. Suomessa ihmiset leima-taan helposti epäonnistujiksi, mikäli joku idea ei kanna. Yrittäjyys sisältää kuitenkin jo sananakin ajatuksen tsemppaamisesta. Unelmia kohti tulisi mennä rohkeasti. Jos visiot eivät toteudu, on aika lähteä yhtä rohkeasti uutta kohti.

Miten Suomen kilpailukykytaataan jatkossa?

Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää paitsi tuottavuuden kasvua myös luo-vuutta ja rohkeaa ajattelua. Suomi on kaupunginosan kokoinen maa, joten ainoa tapa pärjätä on tehdä jopa suorit-tavia asioita muita luovemmin.

Referenssit pitäisi myös hakea roh-keasti maailman huipulta. Vertailua ei ole mitään syytä rajoittaa ainoastaan Suomen markkinaan ja kilpailijoihin.

Työpaikoilla tulee myös huolehtia, että paletti on kokonaisuudessaan tasa-painossa. Siitä, että ihmiset ovat energisiä, ei ole paljon iloa jos ajattelu on velttoa. Toisaalta hyvät prosessitkaan eivät auta, jos henkilöstö on täysin finaalissa.

Minkälaisiin käytäntöihin työpaikoillatulisi kiinnittää huomiota?

Tietotyössä tulisi keskittyä ajan mittaami-sen sijaan aikaansaamisen mittaamiseen. Lisäksi ajattelutyötä ja kykyä itsensä joh-tamiseen pitäisi kehittää systemaattisesti.

Tavoitteenasetantaan ja priorisointiin panostetaan työpaikoilla keskimäärin aivan liian vähän. Tavoitteet ilmaistaan usein vuositasolla ja miettimättä, minkä-laiseen käyttäytymiseen ne ohjaavat. Tämän seurauksena ihmiset ovat usein epätietoisia siitä, mitä heiltä odotetaan, tai keskittyvät vääriin asioihin tiettyihin mittareihin yltääkseen.

Miten johtoryhmä voi edistää parempaa työelämää?

Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin siitä, mikä on tärkeää. Tulisi myös pohtia, mihin johtoryhmän kokouksissa keskitytään. Kokoukset etenevät usein samalla kaavalla, vaikka moni esityslistan asioista olisi kuitatta-vissa nopeastikin. Tuloksekkaampaa olisikin valita kokouskohtaisesti, mihin sillä kerralla paneudutaan. Yhdessä tapaamisessa se voi olla vaikkapa tuote-kehitys, toisessa henkilökunnan koulutta-minen ja kolmannessa talous.

Mihin suuntaan toivot Suomen työelämän menevän?

Toivon, että ihmiset oppivat hahmotta-maan paremmin sen, mikä on oleellista ja ottavat myös itse vastuuta asioiden muuttamisesta. Haluaisin myös nähdä organisaatioiden muuttuvan yhä läpinä-kyvämmiksi ja avoimemmiksi. Parhaissa organisaatioissa yhteisö tukee toisiaan aidosti ja puuttuu myös vaikeisiin asioihin. Viimeisenä, muttei vähäisim-pänä toivon, että excel on kymmenen vuoden kuluttua vain työkalu muiden joukossa.

”Se, mihin johtoryhmä käyttää aikaansa, antaa vahvan viestin

siitä, mikä on tärkeää”

Pekka Pohjakallio oli mukana Rastorin Menestyvä ja hyvinvoiva työyhteisö -seminaarissa syksyllä 2013. Seminaarisarja saa jatkoa tänä vuonna.

925 Design on paremman työ-elämän suunnittelutoimisto, joka ajaa työelämän vallankumousta tarjoamalla konsultointipalve luita työyhteisöille sekä pyörittä mällä mediakanavia, jotka tuovat uusia ideoita ja inspiraatiota jokaisen työntekijän saataville.

9

päällä!

”Positiivisuus ja toimiva kommunikaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan”

10

Hyvä tsemppi päällä!Sisustusbrändi Lundia on vahvistanut henkilöstönsä

myyntiosaamista Rastorin koulutuksilla.

Johtajana Michaela von Wendt kannustaa ja nostaa

esiin tiiminsä onnistumisia.

Teksti: Anna Väre

Kuvat: Lassi Kaaria

11

A

veluyritykseksi, joka nähdään kaiken kokoisten asiakkaiden sisustus tarpeiden ratkaisijana.

”Järjestän pari kertaa vuodessa koulu tuspäiviä koko henkilöstöllemme. Liikkeemme ovat auki seitsemän päivää viikossa, joten työntekijöiden yhteen saaminen on usein hieman haasteellista. Organisaation kehittämiseksi on kuiten-kin tärkeää, että myynti ja logistiikka kes-kustelevat sujuvasti keskenään ja ihmiset ymmärtävät toistensa tekemistä.”

Yhteisiä ja omia tavoitteitaRastorin roolia von Wendt pitää merkittä-vänä erityisesti organisaationmuutosten jalkauttamisessa. Keskustelua on helpot-tanut oma yhteyshenkilö, joka tuntee yrityksen historian ja arvomaailman.

”Hän kuuntelee, vie keskustelua eteen-päin ja esittää lopuksi valmiin ehdotuk-sen koulutuksen ohjelmasta. Hyvä ehdo-tus säästää aina myös oma aikaani.”

Koulutusten jälkeen von Wendt laittaa henkilöstönsä ratkomaan opittua oikeiden asiakascasejen kautta. Myös myynnin ja asiakaspalvelun tavoitteista puhutaan avoimesti ja Top 3 -tavoitteita listataan niin ryhmässä kuin yksilöllisestikin. Tavoitteiden toteutumista seurataan palavereissa ja henkilökohtaisissa kehitys-keskusteluissa. Niissä von Wendt keskit-tyy nostamaan esille onnistumisia.

”Positiivisuus ja toimiva kommuni-kaatio ovat työyhteisössämme todella tärkeitä. Siksi fokusoimme onnistumisiin ja kehitykseen virheiden sijaan.”

Valmista ei tule koskaanViime vuosien ajan von Wendt on kes kit- tynyt johtamisessaan erityisesti kulutta-jille suunnatun myynnin kehittämiseen. Seuraavana hän tahtoo prepata yritys-myynnin toimenpiteitä. Männystä val-mistetut, helposti muunneltavat Lundian huonekalut herättävät eniten kysyntää Tanskassa, Saksassa ja Japanissa. Suomes-sa Lundiaa työllistävät erityisesti kunnat ja suuremmat yritykset.

”Myynti on aina myyntiä ja tärkeintä siinä on kuunnella asiakasta, edusti hän sitten kotitaloutta tai yritystä. Yleensä kyse on juuri henkilökemioiden kohtaami-sesta. Siksi myyjän tulee osata kysyä oikeat kysymykset ja tehdä pieniä tekoja, joiden myötä asiakas kokee saaneensa hieman enemmän”, von Wendt sanoo.

loittaessaan Lundian toimitusjohtajana vuonna 2011, Michaela von Wendt huomasi uuden henki-löstönsä tarvitsevan pikaisesti myyntikoulutusta. Von Wendt otti yhteyttä Rastoriin, joka suunnitteli Lundian henkilöstölle myyntiaiheisen workshopin hänen toiveidensa mukaisesti.

”Koulutus yllätti minut positiivisesti. Vaikka kyse oli vain yksipäiväisestä koulutuksesta,

Rastor ei tarjonnut meille valmista pakettiratkaisua vaan räätälöi ohjelman tarpeidemme ja organisaatiomme koon pohjalta. Lisäksi he näkivät vaivaa etsiäkseen workshopiimme vähittäiskaupan alaan paneutuneen kouluttajan”, von Wendt kertoo.

Onnistuneen kick offin jälkeen Lundian ja Rastorin yhteistyö on jatkunut säännöllisesti näihin päiviin saakka.

”Koulutuksen tulee olla jatkuvaa, sillä tuloksia ei saada yhdessä yössä. Opittua tulee toistaa ja pitää yllä, muuten ihmiset palaavat pian takaisin vanhoihin toimintamalleihin”, sanoo Loistava Liideri 2013 -äänes-tyksen voittanut von Wendt.

Henkilöstö innostui opiskelemaanJohtamisessa von Wendt uskoo kannustukseen ja esimer-kin voimaan. Johtajan tehtävänä on luoda omasta tiimis-tään niin hyvä kuin mahdollista. Siksi von Wendt ehdotti henkilöstölleen Rastorin järjestämän kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnon tai myynnin ammattitutkinnon suorittamista. Vapaaehtoiseen koulutukseen lähti yli 80 prosenttia henkilöstöstä.

”Olin tosi iloinen, että niin moni innostui koulutuk-sesta. Vaikka isot muutokset tapahtuvat hitaasti, koulutus on motivoinut esimiehiä ja myyjillä on nyt hyvä tsemppi päällä.”

Nykyään von Wendt järjestää säännöllisesti erilaisia koulutuspäiviä ja -tilaisuuksia. Hänen tavoitteenaan on luotsata Lundiaa asiantuntijan roolista asiakaspal-

12

M yrskytuulet lähestyvät ammatillista koulutusta. Nyt on vielä suhteellisen tyyntä, mutta kaikki ennusteet povaavat suu rinta ammatillisen

koulutuksen rakenteiden ravistelua vuosiin. Myrskyä on jo jonkin aikaa ennustanut val­tiontalouden ilmapuntarin jatkuva laskemi­nen. Esimerkiksi viime vuoden lopulla osana nk. rakennepoliittista ohjelmaa hallitus teki päätöksen, että toisen asteen koulutuksen valtionosuuksia leikataan vuoteen 2017 men­nessä noin 250 miljoonalla eurolla.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt rakenne­poliittisen ohjelman kirjaus, jossa todetaan, että opetus­ ja kultuuriministeriön toimesta ei tulevaisuudessa enää rahoiteta ei­tutkinto­tavoitteista koulutusta. Tämä päätös sisältää suuren riskin siihen, että ammatillinen koulu­tus keskittyy tutkintojen tehtailuun ja viime vuosina vahvasti edennyt pk­sektorin yritysten kehittämis­ ja innovaatiotoiminnan tukeminen eli TYKE­tehtävä hiipuu. Valtion koulutuspa­nosten pieneneminen vaikeuttaa erityisesti pienyritysten mahdollisuutta saada yhteis­kunnan tukemia koulutuspalveluita. Tämä on uhka yritysten kilpailukyvylle.

Useat, erityisesti markkinaehtoisesti toimivat, koulutusorganisaatiot ovat jo

kohdanneet muutoksen tuulet yritysten vähen­tyneen ”kovan rahan” koulutuskysynnän joh­dosta. Viimeistään nyt kaikkien koulutuksen järjestäjien on aika ryhtyä varmistamaan, että omat rakenteet ovat kunnossa. Myös koulu­tuksen järjestäjien yhteistyö on välttämätöntä, jottei syntyisi korjaamatonta vahinkoa.

Koulutusjärjestelmätasolla on jo reagoitu muutostarpeisiin. Tutkintojen rakenteellisen uudistamisen eli TUTKE 2:n tavoitteena on ammatillisen koulutuksen osaamisperustei­suuden vahvistaminen. Tutkinnot rakentu­

vat entistä enemmän työelämän tarpeista lähtevistä tutkinnon osista. Tutkintoon voi ottaa omaan ja työpaikan osaamistarpeeseen vastaavia valinnaisia osia. Tulevassa rahoitus­järjestelmässä koulutuksen tuloksellisuutta mitataan muun muassa tutkinnon osien suorittamismäärän avulla. Myös siirtymistä eri koulutuksen toteuttamismuodosta toiseen helpotetaan. Nämä uudistukset edellyttävät koko näyttötutkintojärjestelmän päivittämistä.

Ammatillisen koulutuksen rakenteellista uudis­tamista vauhditetaan. Niin kuntataustaiset kuin yksityisetkin koulutuksenjärjestäjät joutuvat pohtimaan kykyään toimia itsenäisesti. Yhdis­tymisiä ja liittoutumia on odotettavissa. Yritys­läheinen, ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin. Viime kädessä OKM myöntää järjestämisluvat eli määrittelee mitkä oppilaitokset voivat saada valtionavustusta koulutukseen myös tulevai­suudessa.

R astor Oy on vahva työelämälähtöinen koulutus­ ja valmennusyritys, joka saa

merkittävän osan tuloistaan markkinaehtoi­sesti, kysyntälähtöisiä palveluja tuottamalla. Koulutusrakenteiden ja rahoituksen uudistuessa yksityisten koulutuksenjärjestäjien toiminta­edellytysten turvaaminen tulee jatkossakin olla yhteiskunnan intressinä. Julkisten ja yksityisten koulutuksen järjestäjien tasavertainen kilpailu koulutusmarkkinoilla varmistaa työelämän mahdollisuuden saada laadukkaita ja taloudel­lisesti kestäviä osaamispalveluita.

Kolumni Veli-Matti Lamppu

johtajaSuomen Yrittäjät

Muutoksen tuulia ammatilllisessa koulutuksessa

”Yritys läheinen ammatillinen aikuiskoulutus ei saa jäädä nuorten koulutuksen jalkoihin”

Kuva: Sini Pennanen

13

Rastor on valtakunnallinen erikois-oppilaitos ja kuuluu yli 30 oppilai-

toksen muodostamaan elinkeinoelämän oppilaitosten verkostoon. Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat aikoinaan synty neet työ- ja elinkeinoelämän tarpeista – sellaista koulutusta ei ole ollut tarjolla, jota työ-elämässä on tarvittu. ELOn oppi laitosten toiminnassa tiivis sidos työelämään on ollut aina olemassa. Työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen perustuu pitkäaikaiseen ja syvälliseen yhdessä tekemiseen työorganisaatioiden kanssa sekä työelämän käytäntöjen ja peli-sääntöjen osaamiseen.

Rastorin toiminnan tavoitteena on varmistaa se, että työelämässä toimivilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan tehokkaasti ja joustavasti. Räätälöidyt koulutukset ja laadukas tutkinnon suorit-tamisprosessi takaavat sen, että yksilö saa juuri hänen tarpeisiinsa sopivan koulutusratkaisun ja yrityksillä on käy-tössään parhaalla mahdollisella osaami-sella varustettu henkilöstö. Ajantasainen osaaminen on osa työhyvinvointia. Tätä kautta lisätään työn tuottavuutta, piden-netään työuria sekä lisätään yksilön kil-pailu kykyä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat luoneet tiiviin, koko Suomen kattavan yhteistyöverkoston. Oppilaitokset toimi-vat myös kiinteässä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteis-työverkostojen avulla voidaan luoda poikkitieteellisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät toimialojen kehittymistä ja innovaatioita. Uudet ideat syntyvät rajapinnoilla. Maantieteellisen kattavuu-den lisäksi ELO on sekä opiskelijamää-rällä että toimialakattavuudella mitattuna merkittävä toimija aikuiskoulutuksen kentällä.

Uudistuksilla laatua ja tehokkuutta? Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmas-saan päättänyt uudistaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjes-telmää vuoden 2015 alusta lähtien. Tavoitteena on luoda selkeä ja yhtenäinen rahoitusjärjestelmä, joka tukee koko ikäluokan kouluttamista, aikuisväestön koulutustarpeita, koulutuksen läpäisyn parantamista, aikaisemmin opitun tun-nustamista eikä kannusta tarpeettoman koulutuksen järjestämiseen.

Rahoitus määräytyy jatkossa pää-asiassa tutkintojen ja tutkinnon osien sekä opintoprosessin laadun ja tehokkuu-

den perusteella. Rahoitusuudistuksen tuloksena oppiajat lyhenevät, kun maksu-perusteena ovat suoritteet ja tulokset. Aikataulu muutokselle on todella tiukka: haasteeksi nousee ennen kaikkea tutkin-tojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehti-minen pitkällä tähtäimellä.

Rakennepoliittisen ohjelman mukai-sesti uudistetaan samanaikaisesti myös koulutuksen järjestäjien verkkoa tiivistä-mällä sitä olennaisesti. Ammatillisen kou-lutuksen puolella siirrytään samankaltai-seen tulosneuvottelujärjestelmään kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Sekä rahoitusuudistus että järjestäjäver-kon rakenteellinen uudistaminen näyttä-vät suosivan suuria, alueellisia ja monia-laisia koulutuksenjärjestäjiä. Keskeiseksi kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se, pysyykö koulutuksen tarjonta mukana tässä vauhdissa? Miten käy pienempien alojen erikoistuneen koulutustarjonnan ja miten ylipäätään voidaan varmistua työelämän tarvitse-man koulutuksen keskeytyksettömästä tarjonnasta tässä murroksessa?

Toisen asteen kehittämistoimilla pyritään saamaan aikaan 260 miljoonan euron säästöt vuoteen 2017 mennessä. Rahoitus määräytyy jatkossa laskennal-lisen perustein eikä ole korvamerkitty tiettyyn käyttötarkoitukseen. Vaarana voi silloin olla se, että rahat ohjautuvat koulu-

Elinkeinoelämän oppilaitokset ovat työelämän kehittäjiä ja osaamisen

uudistajia. Rahoitusjärjestelmän muuttuessa ja järjestäjäverkon

uudistuessa moni toimija tulee kohtaamaan haasteita. Keskeiseksi

kysymykseksi työelämän ja työnantajien kannalta nousee se,

pystytäänkö jatkossa varmistamaan laadukkaan ja työelämälähtöisen

koulutuksen tarjonta ja uhkaako tutkintokeskeisempi toimintamalli

ketterää kilpailukyvyn kehittämistä.

Elinkeinoelämä

menettämässä

merkittävän osan

koulutuksestaan?

Teksti: Hanne PailaKuva: Lassi Kaaria

14

Kuva: Lassi K

aaria

tuksen järjestäjän kautta pääsääntöisesti nuorisokoulutukseen ja aikuiskoulutuk-sen asema joutuu uhatuksi.

Muutosten myötä painopiste siirtyy osaamisen kehittämisen tukemisesta

virallisiin tutkintoihin. Tutkintojen lisäksi elinkeinoelämän oppilaitokset järjestävät kuitenkin laajasti toimialan ja alueen kan-nalta elintärkeää koulutusta. Tutkinnon omaisten, ns. työelämän tutkintojen avulla varmistetaan toimialan ja yritysten tarvit-seman osaamisen tuottaminen, ja juuri näihin koulutuksiin säästöt kohdistuisivat. Kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta huolenaiheena on se, keskittyvätkö tulevai-suudessa kaikki koulutuksen järjestäjät tuottamaan maksimimäärän tutkintoja, jolloin tarvittavan osaamisen kehittäminen jää lapsipuolen asemaan.

Työelämää kehittämässäRastor on koko noin 70-vuotisen histo-riansa ajan kehittänyt yritysten ja organi-saatioiden toimintaa ja rakentanut toiminta mallinsa yhteensopivaksi yritys-ten toimintamallien kanssa. Osaamisen kehittämisen tarpeet ja koulutusohjelmien sisällöt johtuvat tulevaisuudessa tarvitta-vasta osaamisesta ja yritysten kehittämisen kohteista. Opiskelijat ovat työelämässä toimivia aikuisia ja tavoitteena on sekä kehittää yksilön ja yrityksen toimintaa sekä lisätä pätevyyttä suoritta malla

tutkintoja tai tutkinnon osia. Osaamisen kehittämistä suunnitellaan suhteessa aikaisempaan osaamiseen – katsotaan yhdessä mitä osataan jo nyt ja koulutetaan vain sitä, mitä ei vielä osata. Oppiminen kytkeytyy työhön, opittua sovelletaan suoraan omaan työhön ja koko organi-saatio oppii ja tuottavuus lisääntyy. Näin koulutus on tehokasta myös kustannus-ten osalta kaikille osapuolille.

Rastorin osaamisverkostoon kuuluvat sekä oman henkilöstön asiantuntijat että ne oman alansa huippuasiantuntijat, jotka toimivat Rastorin sopimuskoulutta-jina. Heillä on vahva käytännön työkoke-mus, ammattiosaamista sekä pedagogisia taitoja. Sen lisäksi he ovat ajan hermolla toimialan kehityksestä ja työnteon tavoista. Koulutusten laatua seurataan jatkuvasti mm. ohjausryhmä työskentelyn avulla ja koulutusten vaikuttavuutta mi-tataan yksikön osaamisen kehittymisen ja työorganisaatiossa näkyvien tulosten

kautta. Koulutusprosessien läpivienti-kyky, tehokkuus ja tuloksellisuus ovat keskeisinä toiminnan peruspilareina jo nyt. Kaikki Elinkeinoelämän oppilaitok-set on rakennettu niin, että ne kooltaan ja organisoitumiseltaan tukevat tavoitetta joustavasta ja työelämän muutoksiin ja

tarpeisiin vastaavasta koulutuksen järjestämisestä.

Vaarana on, että mikäli vakiintuneet työelämäsuhteet omaavien elinkeino-elämän oppilaitosten toimintaedellytykset katoavat, elinkeinoelämällä ei ole enää tarpeeksi mahdollisuuksia ja valinnan-varaa saada haluamaansa koulutusta. Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjes-täjiä tarvitaan, sillä positiivisen kilpailun kautta ylläpidetään myös laatua eikä yksikään järjestäjä voi jättää kehittämättä toimintaansa.

Erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tarvitaan, sanoo Hanne Paila

Teksti: Hanne PailaKuva: Lassi Kaaria

”Haasteeksi nousee tutkintojen ja valmistavan koulutuksen laadun ylläpitäminen sekä tarjonnan monipuolisuudesta huolehtiminen pitkällä tähtäimellä”

15

Oulun Rastorilta vuodenvaihteessa

vapaaherraksi siirtyneen kouluttajan

ja näyttötutkintomestari Veijo Kyllösen

työura alkoi jo alaikäisenä 1970-luvulla

kesätöissä Ruotsissa. Ja Ruotsiin

Kyllönen palasi moneen kertaan sen

jälkeenkin. Siitä eteenpäin matka on

ollut vähintään mielenkiintoinen:

urheiluseurahommia, paikallisradioita,

mainostoimistotyötä ja yrittäjyyttäkin.

Ruukin tehtaan viestintä-

päällikön Karoliina Krookin

tutkintotilaisuus oli tehtaan

varjossa syntyneen Veijo

Kyllösen tuhannes tutkinnon

arviointi. Syystäkin suu on

messingillä.

Tuhat ja yksi tutkintotilaisuutta

16

E”Teksti: Sanna-Liisa Kiiskinen I Kuva: Markku Ruottinen

nsimmäinen työpaikkani oli lukiolaispoi-kana Ruotsissa paperitehtaalla. Halusin sinne kesätöihin, mutta koska en ollut vielä täysi-ikäinen, piti käyttää vähän vilppiä töi-hin päästäkseen. Niinpä työnjohtaja toivotti tervetulleeksi aamuvuoroon kello kuudeksi. Sen jälkeen olin useana kesänä Ruotsissa

samoissa hommissa. Opin kielen siinä sivussa, joten toinen kotimainen taipuu hyvin”, Veijo Kyllönen naureskelee.

Luistinseurasta paikallisradioonKemin lukiosta kirjoitettuaan Kyllönen aloitti Oulun Luistin-seuran nuorisosihteerinä ja ennen pitkää huomasi olevansa jo seuran toiminnanjohtaja. Luistinseuran vuodet olivat opettavaisia ja mielenkiintoisia, niitä hän muistelee mielel-lään. Luistimetkin pysyvät jalassa, vaikkeivät välttämättä jäällä kuten hän itse vitsailee.

”Työ oli monipuolista, siihen liittyi liiketoiminnan kehittämistä, matkustelua, sponsorihommia ja kaiken-laista muuta aktiviteettia. Sen jälkeen jatkoin Jääpallo-liiton toimitusjohtajaksi Helsinkiin. Sieltä palasin takaisin pohjoiseen, Kemiin, Radio Ankkuriin.”

Näyttötutkintomaailma imaisi mukaansa 2000-luvun alussa, jolloin hän suoritti näyttötutkintomestarin koulutus-ohjelman ja pätevöityi arvioimaan työelämän tutkintoja. Tutuksi tulivat muun muassa yrittäjän, johtamisen, myyn-nin, tekniikan ja kaupan esimiehen tutkinnot. Hän ehti olla mukana yhteensä 1001 tutkintotilaisuudessa. Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä.

”Olen aina korostanut tutkinnon suorittajille sitä, että tärkeintä on teidän oma edistymisenne, kehittymisenne ja halu lisätä osaamistanne. Tutkinto tulee siinä rinnalla; tätä ei tehdä pelkän tutkinnon takia, vaan itsensä kehittämisen takia, mutta tekeminen on otettava tosissaan. On hienoa huomata vaikkapa yrittäjän tutkintoa arvioidessa, miten liiketoiminta on lähtenyt nousuun matkan varrella. On tehty oikeita asioita ja ne ovat naksahtaneet kohilleen.”

Kehuja keski-ikäisille naisilleVeijo Kyllönen on arvioinut ylivoimai-sesti eniten johtamisen erikoisammat-titutkintoja. Jostain syystä enemmistö tutkinnon suorittajista on naisia – ja vieläpä keski-ikäisiä naisia. Heille hän nostaa hattua, he paneutuvat asiaan paljon tunnollisemmin kuin miehet.

”Kyllä ero on selkeä, naiset ottavat tutkinnon suorittamisen tosissaan, tekevät asiat huolellisemmin ja heillä on valtava halu kehittyä. Erityiskiitokset osoitan kuntasektorin keski-ikäisille naisille, jotka jaksavat panostaa raskaan työn lisäksi vielä itsensä kehittämiseen. Heiltä olen myös itse oppinut eniten”, Kyllönen kiittelee.

Enimmäkseen tutkintotilaisuudet kaikki ovat olleet ”highlighteja” – tai niin näyttötutkintomestari ainakin haluaa ne kokea. Yksi tilaisuus häntä itseään on hykerryttänyt kuitenkin eniten.

”Sain laittaa Kemin lukion rehtorin käytävään odottelemaan. Mutta kiistän, että sillä olisi ollut mitään yhteyttä entisiin kouluaikoihini”, Kyllönen virnistää.

Ja mitä seuraavaksi? Pino kirjoja ainakin odottaa lukijaansa. Työelämä ei taida kuitenkaan irrottaa lopulli-sesti otettaan, vaikka elämää on senkin jälkeen.

”Parasta tällä hetkellä on tekemisen vapaus, herätyskello ei soi ja pakota heti aamusta liikkeelle. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, minkä tehtaan varjossa se seuraava tutkinto tulee vastaan”, Kyllönen heittää arvoituksellisesti.

”Paras palkkio työstä on tullut, kun on nähnyt aidon kehittymisen johtajana, yrittäjänä tai esimiehenä”

Tuhat ja yksi tutkintotilaisuutta

17

Rastorin Turun yksikkö räätälöi LähiTapiolalle myynnin ammattitutkintoon tähtäävän koulutuskokonai-suuden. Tutkinto-ohjaajana toiminut Jaana Sundqvist ja koulutukseen osallistunut myyntipäällikkö Jouko Tuomisto kertoivat kokemuk sistaan.

Jaana SundqvistPalvelupäällikköRastor Oy, Turku

”Olen työskennellyt Rastorilla vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä toimin Turun yksikössä tutkinto-ohjaajana, näyttö tutkintomestarina ja Rastorin koulutusten ja valmennusten myyjänä. Toimin tässä LähiTapiolalle räätälöidyssä myynnin ammattitutkinnon ryhmässä tutkinto-ohjaajana.”

Kuka?

Jaana

JoukoRäätälöityä myyntikoulutusta

Kuvat: Mari Lehto

18

Jouko TuomistoMyyntipäällikkö, maatilat,LähiTapiola, Varsinais-Suomen alueyhtiö

”Olen työskennellyt myyntitehtävissä koko urani ajan. Vuodesta 1986 alkaen olen työskennellyt vakuutusten myynti- ja korvaustehtävissä Lähi-vakuutus- ja LähiTapiola-ryhmissä. Sitä ennen työs-kentelin muun muassa maatalouskaupan parissa.”

Kuka?

Näyttötutkinnon suorittaminen on loistava tapa oman osaamisen sertifiointiin. Yrityskoh-taisissa koulutuksissa on se hyvä puoli, että ne voidaan räätälöidä sekä yksilö- että organisaa-tiotasolla; näin voidaan kehittää sekä yksilöä että hänen organisaatiotaan samanaikaisesti.

Sain mielestäni luotua ohjattaviini avoimen ja vuorovaikutteisen suhteen. Erityisen iloinen olen siitä, että sain todistaa opiskelijoiden oppimisprosessia, joka näkyi toiminnan ja asenteiden muutoksina.

Molemmat ovat tärkeitä kun puhutaan pitkä-kestoisista koulutuksista. Tutkintoa suorite-taan johdonmukaisena prosessina, jonka pää - määrä on tutkinnon suorittaminen ja tutkinto-todistus. Päämäärään ei pääse ilman matkaa.

Kun ohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on avoin ja luottamuksellinen, niin kuin tässä ryh mässä, pystyn paremmin tunnistamaan ohjattavan henkilökohtaisen ohjauksen tarpeen.

Pitkään samalla alalla ja samoissa tehtävissä olleena sain uusia, tuoreita näkökulmia päivittäiseen tekemiseen.

Lähikoulutuspäivät, joissa sai muun muassa kuulla, miten toiset vakuuttajat tekevät päivittäistä työtään.

Matka – päämäärään ei voi päästä ilman mielenkiintoista matkaa.

Mielestäni myynnistä ei niinkään opita vaan siitä saadaan uusia ajatuksia. Kouluttajilta sain uusia ideoita asiakaskohtaamiseen ja asiakkuuden hoitoon sekä työni tekemiseen niin, että jaksan paremmin. Kollegoilta oppii aina onnistumisten ja epäonnistu-misten kautta; tämä on ehkä suurin anti heiltä.

Jaana JoukoMiten luonnehtisit tämän myynnin ammattitutkinnon vaikuttavuutta omasta näkö­kulmastasi?

Mikä oli tässä koulutuksessa antoisinta?

Kumpi oli tärkeämpää – matka vai päämäärä?

Mitä opit ohjattavilta/ ohjaajilta?

19

En mitään.

On kaksi ominaisuutta: ole oma itsesi ja ole aktiivinen. Kaikki muu on turhaa.

Työ itsessään ja tyytyväiset asiakkaat ajavat eteenpäin.

Kaksi fiktiivistä hahmoa, Tuntemattoman Sotilaan luutnantti Koskela ja kersantti Hietanen. Heidän tekemisissään korostuu rehellisyys ja oman esimerkin näyttäminen alaisille. Heillä on myös aina pieni pilke silmäkulmassa.

Perhe ja liikunta, nimenomaan tässä järjestyksessä.

Ota rennosti ja ole oma itsesi!

Jaana JoukoTekisitkö nyt jotain toisin – jos, mitä?

Mitkä ovat mielestäsi hyvän myyjän tärkeimmät ominaisuudet?

Motiivisi työelämässä – mikä ajaa sinua eteenpäin?

Kuka on tärkein esikuvasi työelämässä (tai muutoin)?

Mikä antaa sinulle voimaa arjessa jaksa­miseen?

Anna vinkki hyvään työelämään!

Tavoitteenani oli, että jokainen opiskelija suorittaisi tutkinnon. Se toteutui, joten olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen.

Hyvä myyjä tuntee tuotteensa ja kuuntelee mitä asiakas tarvitsee. Hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja on ennen kaikkea vilpittömästi oma itsensä.

Minulla on korkea suoritusmotivaatio, pidän haasteellisista tehtävistä ja minulle on tärkeää, että pystyn toiminnallani vaikutta-maan lopputulokseen. Tutkinto-ohjaajana minua motivoi se, että saan mahdollisim-man monen opiskelijan maaliin, eli suorit-tamaan tutkinnon.

Minua motivoivat ihmiset, jotka nauttivat omasta työstään, ovat innostuneita ja osaavat tehdä luovia ratkaisuja.

Se, että työ- ja vapaa-aikani ovat balanssissa.

Olen vakuuttunut siitä, että suomalaista työelämää kehitetään vahvistamalla avoimuuden kulttuuria. Jaetaan käytäntöjä ja tehdään yhteistyötä.

20

Osana rakennepoliit-tista päätöstä hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen tutkinto-järjestelmää, amma-tillisen koulutuksen

rahoitusta ja järjestäjäverkon rakennetta. Tavoitteena ovat noin 200 miljoonan eu-ron säästöt valtion ja kuntien menoihin. Koulutusta arvostavien tuskaa ei lohduta se, että lähes kaikkiin julkisrahoitteisiin toimialoihin kohdistuu suhteessa sa-mantasoiset rakenteellisten uudistusten vaatimukset.

Työelämässä jo olevalle koulutus on ainoa tapa, jolla työntekijä saa turvaa tuotannon rakennemuutoksessa. Jos osaaminen ei kehity työmenetelmien muuttuessa, on edessä työttömyys. Toki laajoissa työvoiman vähentämistilan-teissa irtisanotuksi joutuu myös palkan-saajia, joiden osaaminen on ajan tasalla. Koulutus on parasta muutosturvaa. Kun osaaminen on kunnossa, on henkilön uudelleen työllistyminen nopeasti to-dennäköisempää.

Yritykselle ja työnantajalle työnte-kijöiden säännöllinen kouluttaminen mahdollistaa tuottavuuden jatkuvan parantamisen. Järkevä osaamisesta huo-lehtiminen auttaa myös yritystä raken-nemuutoksessa. Osaavien työntekijöiden kanssa on helpompi muuttaa tuotannon tai palvelun suuntaa tai työtapoja.

Osaaminen on siis tärkeää kaikille. Koulutukseen kohdistuvat muutokset ja säästöt ovat tosiasia. Poliittisen tahdon toteuttamisessa on kuitenkin vaihtoehtoja.

Uudistuksessakin oltava vaihtoehtoisia ratkaisujaSuomalainen koulutusjärjestelmä on hankalan tilanteen edessä. Vähemmällä pitää saada aikaan enemmän, kun oppivelvollisuus laajenee, koko koulutusjärjestelmän julkinen rahoitus supistuu, oppilaitosverkkoa tiivistetään ja työuria pitää saada pidentymään.

Uudistuksessa on voitava arvioida, mikä osuus koulutuksesta kuu-

luu verovaroin rahoitettavaksi ja mikä työnantajien kustannettavaksi. Yritykset ja työnantajat ovat tämän vuoden alusta saaneet käyttöönsä uuden koulutus-vähennyksen. Ei olisi kohtuutonta, jos oppisopimuskoulutuksesta hyötyvä työnantaja maksaisi osan koulutuksen kustannuksista.

Oppilaitosverkoston tiivistämispää-tös on aiheuttanut kauhunväristyksiä erityisesti kehäkolmosen ulkopuolella. Kuitenkin sillä on odotettavissa vaiku-tuksia myös etelän kasvukeskuksissa.

Periaatteellinen kysymys on koulu-tuksenjärjestäjien monimuotoisuuden säilyttäminen. Jos järjestäjäverkon rakennemuutos johtaa siihen, että maas-sa on vain suuria, kuntien omistamia ammatillisia oppilaitoksia, menetetään koulutusjärjestelmästämme dynaami-suutta. Erikokoiset koulutuksenjärjestä-jät takaavat sen, että meiltä löytyy kilpai-lutekijöiksi sekä suuruuden ekonomiaa että erikoistumista. Samoin erilaiset koulutuksenjärjestäjien omistustaustat takaavat sen, että järjestäjät kilpailevat keskenään, haastavat toisensa ja toimivat hyvinä benchmarkkeina. Erilaisia nimit-täin johdetaan eri tavoin.

Kuv

a: L

iisa

Valo

nen

Perspektiivi Leila Kostiainen

STTK:n pääsihteeri

21

Koulutukselle voi asettaa sekä yksilö- että yhteisötason tavoitteita. Tyypillisesti osa niistä saavute-taan välittömästi, kun taas osa voi olla ns. pitkän aikavälin tavoitteita. Muista, että moni muutos vaatii aikaa kehittyäkseen toiminnaksi ja organisaation kulttuuriksi.

Yleisellä tasolla puhuttaessa koulutus on ollut vaikuttavaa, jos ihmiset sen jälkeen tekevät toimenkuvansa kannalta oikeita asioita, yltävät tavoitteisiinsa, saavat toiminnallaan aikaan muu-tosta työyhteisöissään, pystyvät entistä paremmin vastaamaan omien asiakkaidensa tarpeisiin ja odotuksiin, kokevat tekemisen mielekkäämpänä ja mukavampana, tuntevat onnistuneensa työtehtävissään, tekevät vähemmän virheitä ja osaavat tehdä enemmän asioita yhdessä.

Aseta tavoitteet

Kehitä osaamista

vaikuttavasti

2

TyökalupakkiTeksti: Minna Korpimies

Kartoitusvaiheessa varmistetaan, että valmennus linkittyy saumatto-masti asiakasorganisaation toimin-taan ja tavoitteisiin. Koulutuksen osallistujien ja avainhenkilöiden haastattelut sekä erilaisten analyysi-työkalujen hyödyntäminen mahdol-listavat koulutussisältöjen räätälöin-nin sekä konkreettisten, mitattavien tavoitteiden asettamisen.

Kartoita

3Aikuiskoulutuksen tulee pystyä vastaa-maan organisaation ja yksilön tarpeisiin saumattomasti. Pystyykö koulutus-kumppani räätälöimään koulutussisällöt organisaation ja yksittäisten henkilöiden yksilöllisiä tarpeita vastaaviksi? Onko koulutus työelämälähtöistä ja käytössä uusin tieto? Jalostuvatko yhdessä asetetut tavoitteet oikeansuuntaiseksi tekemiseksi?

Valitse kumppanisi

1 22

54Arvioi koulutuksen vaikuttavuutta sekä yksilö- että yhteisötasolla. Hedelmällisin ajankohta koulutuksen vaikuttavuuden mittaamiselle on noin vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tällöin fokus on todellisessa osaamisen kehittymisessä eikä enää yksittäisissä koulu-tukseen liittyneissä metodeissa, sisällöissä ja ahaa-elä-myksissä.

Organisaation kannalta koulutus on ollut vaikuttavaa vasta kun tieto siirtyy käytäntöön ja uuden osaamisen ansiosta esimerkiksi palvelun laatu organisaatiossa para nee. Selkeitä tunnuslukuja voivat olla esimerkiksi soittokertojen määrän lisääntyminen, reklamaatioiden väheneminen, asiakastyytyväisyyden lisääntyminen tai prosessien nopeutuminen. Koulutuksen hyödyt voivat näkyä myös esimerkiksi työntekijöiden työmoraalin kohoamisena tai voimakkaampana sitoutumisena.

Seuraa yhdessä koulutuskumppanin kanssa koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja varmista, että uudet opit tulevat käyttöön työpaikan arjessa. Käy dialo-gia koulutuskumppanin kanssa ja tee tarvittavat korjaus-liikkeet esimerkiksi toimintaympäristön muuttuessa.

Huomioi esimiesten tärkeä rooli toiminnan kehittä-misessä. Esimiehet voivat toimia keskeisinä muutos-agentteina ja edesauttaa henkilöstön oppimista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa.

Sitoudu ja sitouta

Mittaa

Muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuva uusiutuminen

on välttämätöntä. Organisaation kilpailukyky pysyy yllä,

kun osaamista kehitetään systemaattisesti ja tarvelähtöisesti.

Koulun penkillä kulutettu aika kuluu kuitenkin hukkaan,

ellei koulutukselle asetettuja tavoitteita saavuteta. Kehitä osaamista

vaikuttavasti Koulutuksen vaikuttavuutta voi edesauttaa lukuisin eri tavoin.

Vaikuttavan koulutuksen edellytyksiä ovat muun muassa hyvä

suunnittelu, selkeä tavoitteenasetanta, sisällön räätälöinti erilaisten

ihmisten ja organisaatioiden tarpeisiin sekä ammatti taitoisesti

hoidettu toteutus. Koulutuksen onnistumiselle on syytä asettaa

myös harkitut mittarit – mitä voi mitata, voi myös kehittää.

Milloin sinä koit viimeksi

jonkun asian vaikuttavana?

Miksi? Miltä se tuntui ja miten

se näkyi työyhteisössäsi?

Kartoita

23

HELSINKI, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki

KUOPIO, Microkatu 1, 70210 Kuopio

OULU, Lentokatu 2, 90460 Oulunsalo

TURKU, Eerikinkatu 17 C, 20100 Turku

www.rastor.fi

Rastorilla koulutetaan käytännön-

läheisiä osaajia. Koulutuksissamme kehität

sekä itseäsi että yritystäsi. Ravistelemme

vanhoja käsityksiä, annamme uusia ajatuksia

ja autamme sinua löytämään omat

vahvuutesi. Olemme luotettava kumppani

koko monimuotoisen työurasi ajan.

Yli 70 vuoden kokemuksella ja

omistautuvalla asenteella.

OMISTAUTUNUT SINULLE

ESIMIESTYÖEväitä henkilöiden johtamiseen,

esimiestyöhön ja työnjohtoon.

JOHTAMINENValmiudet strategisen johtami-

sen eri osa-alueisiin, muutos-

johtamiseen ja itsensä johtamiseen

TYÖHYVINVOINTIKun henkilöstö voi hyvin,

organisaation kilpailukyky kasvaa

MYYNTI JA ASIAKKUUDETLisää myyntiä uusista ja

nykyisistä asiakkaista

TUOTEKEHITYS JA KASVUYRITTÄJYYSKasvua innovaatioiden ja

uuden ajattelun kautta