Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma¤en-kaupungin... · Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaa- maan olemassa olevaa tarvetta. Varhaiskasvatuspalveluissa

1

Valtuuston hyväksymä 10.6.2013 § 71

Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma

SISÄLTÖ

1) Yleistä

2) Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet

- Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet

- Toimialakohtaiset linjaukset

3) Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä

o omistamisen periaatteet

o omistamisesta luopumisen periaatteet

4) Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät

- Väestön ja ikärakenteen kehitys

- Henkilöstö

- Talous

- Kuntakenttää koskevia haasteita

5) Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat

6) Toimialakohtainen palvelutuotanto

Palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin:

- Keskushallinto

- Terveydenhuolto

- Perusturvalautakunta

- Kasvatus- ja opetuslautakunta

- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

- Tekninen ja ympäristötoimi

- Vesihuoltoliikelaitos

2

1. Yleistä Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa määritetään pääpiirteittäin, miten kunnan järjestämisvas-

tuulla olevat palvelut tullaan lähivuosien aikana kuntalaisille eri toimialoilla tuottamaan. Siinä linja-

taan kaupungin palvelujen järjestämistä vuoteen 2020, mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden

ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista.

Palvelutuotannon kehittämisohjelman perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden

kehittyminen, kunnan käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien kehittyminen ja

saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelu-

tarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehittymisen näkymät.

Palvelutuotannon kehittämisohjelmalla pyritään edistämään myös markkinoiden syntymistä. Kun

kunta tekee linjaukset palvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä, se samalla antaa yksityisille

toimijoille, kolmannelle sektorille sekä muille kunnille signaalin toiminnassaan mahdollisesti tapah-

tuvista muutoksista.

Kuntatalouden kiristyminen edellyttää kunnilta palvelutuotannon ja kustannustietoisuuden kehittä-

mistä. Palveluvelvoitteista selviäminen edellyttää mm. palvelutarjonnan priorisointia ja karsintaa

maksuperusteiden muutoksia, kuntalaisten oman vastuun kasvattamista sekä subjektiivisten oike-

uksien uudelleenarviointia.

Tähän kehittämisohjelmaan on poimittu palveluista ainoastaan ne, joiden järjestämisessä on ole-

massa järkeviä vaihtoehtoja ja ne, joiden järjestämisessä on odotettavissa muutoksia.

Valmistelutyön pohjana on ollut kaupungin palvelustrategia 2006 – 2015, jota on tarkasteltu uudel-

leen mm. palveluiden nykytilan analyysin sekä vaihtoehtoisten tuotantotapojen suhteen.

Palvelutuotannon kehittämisohjelma laaditaan samaan aikaan kaupungin strategian kanssa ja sen

keskeiset linjaukset sisällytetään sen osaksi. Sen palvelutuotantoa koskevat toimialakohtaiset toi-

menpiteet ja niihin liittyvät sitovat toiminnalliset tavoitteet sisällytetään talous- ja toimintasuunnitel-

maan.

2. Palvelujen järjestämisen linjaukset /periaatteet

Kaikille toimialoille yhteiset periaatteet

- Palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti, asiakastyytyväisyys on hyvää, asiakkaat ovat yh-

denvertaisia ja asiakaspalvelu laadukasta.

- Toiminnassa edistetään asukkaiden osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta

- Palveluissa painotetaan ehkäisevää työtä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

seksi

- Vahvistetaan kunnan perustason palveluja erityistason kasvun hillitsemiseksi

- Palvelutuotannon painopiste on avopalvelujen tarjonnassa ja kehittämisessä

- Palvelutuotannon vaihtoehtoista toteutustapaa valittaessa valintakriteerinä käytetään toi-

minnallisia ja taloudellisia perusteita

- Toiminnan muutoksissa on aina mukana arviointi vaikutuksista talouteen

- Kestävän kehityksen näkökulma otetaan huomioon toiminnassa

3

Toimialakohtaiset linjaukset, jotka on muodostettu valtuustoseminaarin ryhmätöiden perus-

teella:

Keskushallinto:

- Omistajaohjausta vahvistetaan ja konsernirakennetta selkeytetään

- Hankintatointa ja siihen liittyvää tukea, koulutusta ja koordinaatiota kehitetään

- Tietohallinnon koordinaatiota vahvistetaan

- Viestinnän merkitystä ja roolia korostetaan

Sosiaali- ja terveystoimi:

- Sosiaali- ja terveystoimi seudullisesti yhdeksi kokonaisuudeksi

- Mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi

- Perheneuvolan toimintaa laajennetaan - yksi kokonaisuus lasten ja nuorten kanssa työs-

kentelevistä

- Laitosvaltaisuuden vähentäminen vanhusten, vammaisten ja lasten palveluissa

Kasvatus- ja opetustoimi:

- Kaupungin hallintorakenne uudistus Sivistystoimen osalta toteutetaan

- Parannetaan palvelutuotantoon liittyvää ennakointia väestö- ja lakimuutosten toteuttami-

seksi

- Laaditaan ruokapalveluiden tuotannon tulevaisuuden suunnitelma

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi:

- Panostetaan ennaltaehkäisevään ja toimintakykyä ylläpitävään terveysliikuntaan

- Parannetaan ja lisätään yhteistyötä yli hallintokuntarajojen sekä muiden toimijoiden kanssa

erityisesti nuorisotyössä, mutta myös kulttuurin ja terveysliikunnan osalta

Tekninen ja ympäristötoimi

- Korostetaan ekologista kestävyyttä kaupungin toiminnassa

- Panostetaan maapolitiikkaan tonttimaan riittävyyden turvaamiseksi

- Parannetaan omaisuuden ja niihin liittyvien investointien hallintaa

- Tehostetaan tilojen käyttöä

VHL:

- Huolehditaan laitoksen taloudellisesta vakaudesta

- Parannetaan riskienhallintaa hyvällä valmiussuunnittelulla

4

3. Omistajapolitiikka palvelujen järjestämisessä

Riihimäen kaupungin omistajapoliittisilla ohjeilla linjataan kaupungin omistajapolitiikka. Omistajapo-

liittisissa linjauksissa määritellään periaatteet omaisuuden hankinnasta, omaisuudesta luopumises-

ta ja omaisuuden hallinnasta. Konserniohjeilla määritellään menettelytavat, joilla omistajaohjaus

tapahtuu.

Omistamisen periaatteet

Omistajapolitiikan tavoitteena on luoda laadultaan hyvät ja edulliset palvelujen tuottamisedellytyk-

set tai saada kaupungin pääomasijoituksille riittävä tuotto. Palvelutuotannon edellyttämän omai-

suuden omistamisessa ja hallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

- Osakeyhtiömuotoista toimintatapaa käytetään tarkoituksenmukaisuus- ja taloudellisuus-

harkinnan perusteella silloin, kun toiminta voidaan toteuttaa kaupungin hallinnollisen orga-

nisaation ulkopuolella tai kun toimintaan osallistuu kaupungin lisäksi ulkopuolisia tahoja.

Toiminnan tuottojen tulee kattaa toiminnan kaikki kustannukset ja ne kertyvät myynti- tai

pääomatuloista. Toiminnalle asetetaan selkeät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet.

- Kuntayhtymämuotoista palvelujen tuottamistapaa käytetään, jos muiden vaihtoehtoisten

toimintamuotojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymiltä edellytetään selkeää

taloudellisten ja toiminnallisten tulosten mittaus- tai arviointijärjestelmää. Kuntayhtymän

palvelujen kustannustason nousu ei saa ilman erityistä syytä nousta kunnan yleistä kustan-

nustasoa enemmän.

- Kaupunki ei ole pääsääntöisesti perustamassa uutta säätiömuotoista toimintaa.

- Yhdistyksissä kaupunki voi olla jäsenenä vain poikkeustapauksissa silloin, kun jäsenyy-

destä on hyötyä kaupungin palvelutuotannolle esim. tiedon tuottamisen tai kaupungin

edunvalvonnan kannalta. Kaupunki tukee yhdistystoimintaa pääsääntöisesti yhdistyksille

myönnettävillä avustuksilla.

- Kaupunki osallistuu muuhun yhteistyöhön erityisesti kuntien väliseen yhteistyöhön sekä

erilaiseen yhteistyöhön kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa silloin, kun sil-

lä voidaan tukea tai korvata kaupungin omaa palvelutuotantoa.

Omistamisesta luopumisen periaatteet

- Omistuksen luopumisen perusteena on, että omistaminen ei tue kaupungin strategisia ta-

voitteita tai kaupungin vastuulla olevien palveluiden järjestämistä kuntalaisille.

- Luopumista suunniteltaessa otetaan huomioon investointiin saadut valtionavut ja niistä

mahdollisesti aiheutuvat rajoitteet. Tämän lisäksi selvitetään verotukselliset, kirjanpidolliset

ja oikeudelliset vaikutukset sekä vaikutukset henkilöstöön.

- Jos omistamisesta luopuminen merkitsee kunnan toimialaan kuuluvan palvelutuotannon

siirtymistä ulkopuoliselle toimijalle, on erityisesti varmistettava kuntalaisten palvelujen tur-

vaaminen.

5

4. Palveluiden tuottamiseen vaikuttavat muutostekijät Kaupungin väestön ja ikärakenteen kehitys Kaupungin asukasluku oli 31.12.2012 29.215 asukasta. Viimeisten 10 vuoden aikana vuosittainen

väestön kasvu on ollut keskimäärin n. 1 %, jota kaupunki tavoittelee jatkossakin. Tämän mukaan

kaupungin asukkaiden määrä kasvaa nykyisestä 29 215 asukkaasta vuoteen 2020 mennessä lä-

hes 31 800 asukkaaseen eli kasvua on yhteensä n. 2 600 asukasta.

Väestöennusteen merkittävimmät lisäykset kohdistuvat lapsiin (0 – 15 -vuotiaat) ja vanhusväes-

töön (yli 65 -vuotiaat).

Muuttajat ovat pääasiallisesti nuorta väestöä, mikä on huoltosuhteen kannalta toivottavaa kehitys-

tä. Palvelutuotannon suhteen tämä tarkoittaa sitä, että mm. varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut

tulee mitoittaa muuttoliikkeestä aiheutuvaa väestönkasvua vastaavaksi.

Kaupungin vanhusväestön määrä kasvaa, vaikka asukasluku ei kasvaisi. Muutos kokonaisuutena

on merkittävin haaste ja edellyttää varautumista palvelutarpeiden muutoksiin. Samalla vanhuspal-

6

veluiden rakenteellinen muutos laitosvaltaisuudesta asumis- ja tukipalveluihin tuo oman haasteen-

sa lisäten paineita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.

Henkilöstö

Toimintaympäristö ja väestön palvelutarpeet tulevat myös muuttumaan. Kaupungin on pystyttävä

järjestämään palvelutuotantonsa muuttuvissakin olosuhteissa kaupungin arvojen ja vision suuntai-

sesti. Henkilöstöltä vaaditaan siksi aikaisempaa enemmän joustavuutta, monitaitoisuutta ja innova-

tiivisuutta.

Henkilöstöstrategian tarkoitus on näyttää suunta, johon henkilöstötyössä pyrimme, sekä esittää

tarpeelliset toimenpiteet, joiden toteutumista seurataan ja joista raportoidaan vuosittain. Henkilös-

töstrategia tukee osaltaan myös Riihimäki -strategian toteutumista.

Riihimäen kaupungin henkilöstöstä yli 30 % siirtyy vanhuuseläkkeelle vuoteen 2021 mennessä.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eläkkeelle jääviä tulee olemaan eniten seuraavissa ammattiryh-

missä: lähihoitajat, perhepäivähoitajat, opettajat, lastentarhanopettajat ja siivoojat.

Kilpailu työvoimasta kiristyy edelleen sekä kunta- että yksityissektorilla. Kaupungin tulee pystyä

palkkaamaan uutta ammattitaitoista henkilöstöä ja tarjoamaan myös nuoria houkutteleva työympä-

ristö, jossa itsensä kehittäminen ja työuran luominen ovat mahdollisia.

Henkilöstön jaksamista on monin keinoin tuettava ja liian varhaista eläkkeelle jäämistä ehkäistävä.

Nykyinen henkilöstö on saatava pysymään työkykyisenä ja myös voimaan hyvin työssään.

7

Talous Maailmantalouden näkymät ovat viime vuosina olleet heikot eikä merkittävää kasvua aivan lähi-

vuosille ole ennustettu. Euroopan talouden kehityksen ennakoidaan olevan eurokriisin vuoksi edel-

leen heikkoa ainakin vuoteen 2014 saakka. Suomen talous seuraa pitkälti Euroopan talouskehitys-

tä ja sen kasvun ennakoidaan lähivuosina olevan hidasta. Valtionvarainministeriö arvioi lähivuosien

kokonaistuotannon määrän vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %.

Yleisen taloustilanteen heikkeneminen näkyy Riihimäellä työttömyyden lisääntymisenä sekä siitä

aiheutuvien menojen kasvuna.

Kaupunki on vahvasti velkaantunut ja taloustilanne on epätyydyttävällä tasolla. Tulevaisuus näyt-

tää haasteelliselta. Tavoiteltu väestön kasvu ja ikärakenteen muutos tullevat aiheuttamaan toimin-

tamenojen kasvupaineita, joihin vastaaminen edellyttää palvelutuotannon tehostamista. Valtion

kuntiin kohdistuvat toimenpiteet ovat osaltaan lisäämässä kuntien talousvaikeuksia. Näistä merkit-

tävimmät ovat valtionosuuksien ja investointiavustusten leikkaukset ja uudet tehtävät, joihin valtio

ei ole osoita omaa osuuttaan täysimääräisesti. Näihin talouspaineisiin liitettynä kaupungin nykyinen

velkamäärä luo oman haasteensa.

Selviytyäkseen tulevina vuosina palveluhaasteistaan kaupungin on saatava toiminnan kustannus-

tehokkuus nousemaan ja samalla hillittyä menojen kasvua. Toiminnan suunnittelussa tulee kehit-

täminen kohdistaa sellaisiin mm. sosiaali- ja terveystoimen uudistuksiin, joilla voidaan ainakin pit-

källä aikavälillä saavuttaa säästöjä. Aiemmin tavoitteeksi asetettua luonnollisen poistuman hyödyn-

tämistä tulee jatkaa.

Kaupunki on palvelutuotannon ja toiminnanohjauksen kehittämiseksi sekä kustannustietoisuuden

lisäämiseksi päättänyt ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana Kuntamaiseman tuotteistus- ja kuntaver-

tailupalvelumallin. Malli tuottaa kustannusvertailut nykyistä nopeammin osaksi talouden seurantaa

ja samalla pakottaa niiden pohjalta kehittämään palveluprosesseja.

Kuntakenttää koskevia haasteita

Palvelutuotannon kehittämisohjelmassa linjataan kunnan palvelujen järjestämistä vuoteen 2020,

mikä edellyttää pitkän aikavälin haasteiden ja uhkien tarkastelua ja niihin ennakkoon varautumista.

Kuntien toimintaa on lähivuosina pyritty valtiovallan toimesta ohjaamaan vahvan peruskunnan

suuntaan, mikä merkitsee kuntaliitoksia ja samalla muutoksia kuntalaisten peruspalveluiden tuo-

tantoon.

Viime vuosina esillä olleet merkittävimmät kuntakentän haasteet ovat

- kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenneuudistus

- kuntien valtionosuusuudistus

- toimialakohtaiset lainsäädännön muutokset

- vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen kehittyminen – uusi teknologia

Monet esitetyt lakiuudistukset ovat vielä siten valmisteluvaiheessa, ettei tiedetä, kuinka merkittäviä

muutoksia ne aiheuttavat kuntien palvelutuotannolle. Tuleva kuntarakennelaki edellyttänee selvi-

tyksen laatimista Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa.

8

5. Vaihtoehtoiset palveluiden järjestämistavat Kunnilla on vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Kunnilla on myös oikeus päättää, miten

palvelut järjestetään. Vaihtoehtoina ovat:

a) oma toiminta

Yleisimmin palvelun tuottajana on kaupungin toimintayksikkö tai hallintokunnilla voi olla

myös yhteinen toimintayksikkö palvelun tuottajana.

Kunnalla voi olla nettobudjetoitu yksikkö, jossa lautakunta asettaa tavoitteet ja valtuusto

päättää tulojen ja menojen erotuksen määrärahana.

Kunnan liikelaitos (Kunnan toiminta- ja taloussuunnittelusta eriytetty yksikkö, jolla on oma

hallinto ja jolle kunta antaa toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet)

Kunnan omistama yritys palvelun tuottajana (omistajapoliittinen ohjaus)

b) seudullinen yhteistyö (laajuutena kaksi kuntaa / seutukunta / talousalue)

kuntayhtymä, oy, säätiö tms.

seudullinen sopimusyhteistyö

ostopalvelut toiselta kunnalta, yhteiset virat toisen kunnan kanssa

c) ostopalvelut

tuottajana yksityinen yritys tai säätiö

tuottajana kolmannen sektorin toimija

Palvelujen ostaminen ulkoa edellyttää pääsääntöisesti kilpailuttamista, jossa vertaillaan hintaa ja

laatua. Samalla on arvioitava myös ostetun palvelun suhdetta omaan toimintaan (henkilöstöstrate-

gia, omistajapolitiikka) ja vaikutusta markkinoiden palvelutarjontaan.

Ostopalveluiden edellytyksenä ovat toimivat palvelumarkkinat ja niitä voidaan käyttää myös ta-

saamaan palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Ostopalveluita käytettäessä on pyrittävä välttämään

palvelutuotannon pirstoutumista. Palveluiden kilpailuttaminen on perusteltua, sillä usein siitä on

odotettavissa kustannushyötyä. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että ostettava palvelu vastaa

sisällöltään vähintään oman tuotannon laatutasoa.

d) toiminnan yhtiöittäminen

Toiminnan yhtiöittämistä pidetään yhtenä vaihtoehtoisena järjestämistapana. Vaihtoehto ratkais-

taan tapauskohtaisesti erillisen analyysin pohjalta.

e) palveluseteli

Palvelusetelissä sopimusosapuolina ovat avustuksen saaja, kunta osittain tai kokonaan palvelun

rahoittajana ja palvelun tuottaja. Palveluseteli on tapa suunnata julkinen rahoitus kotitaloudelle,

kohdistettuna määrätyn palvelun rahoitukseen tiettyjen kriteerien mukaan valituilta palvelun tarjo-

ajilta. Asiakkaalle jää kuitenkin vapaus valita palvelun tarjoaja.

Palveluseteliä voidaan käyttää vaihtoehtoisena palveluiden järjestämismuotona huomioiden koh-

dassa 2. määritellyt kaikille toimialoille yhteiset palvelujen järjestämisen periaatteet.

9

f) omaishoidon/yksityisen hoidon tukeminen

Vanhusten ja vammaisten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan kotihoidontuella. Tukea annetaan

taloudellisena tukena ja palveluina. Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaa-

maan olemassa olevaa tarvetta.

Varhaiskasvatuspalveluissa yksityisen hoidon tukea käytetään kunnan palveluja täydentävänä

muotona. Yksityisen hoidon tuki hillitsee kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää.

g) toiminnasta luopuminen

Jos palvelu ei kuulu kunnan toimialaan, siitä voidaan luopua.

On kuitenkin muistettava, että jotkin tehtävät ovat lakisääteisiä, eikä viranomaistehtäviä voida ul-

koistaa. Myös asiakasmaksujen sovittaminen kustannuksia vastaavaksi on yksi tapa vaikuttaa pal-

velutuotannon tehokkuuteen.

6. Toimialakohtainen palvelutuotanto

Kaupungin nykyisen organisaatiorakenteen mukainen palvelutuotannon nykytilan kuvaus esitetään

liitteessä 1. Nykytilanteen arviointi sekä palvelutuotannon vaihtoehdot toimielimittäin esitetään täs-

sä kappaleessa.

Nykytilan arviointityön tavoitteena oli sekä lisätä tietoisuutta nykyisistä palvelutuotantotavoista että

nostaa esille ja arvioida mahdollisia palveluiden tuottamiseen liittyviä tulevaisuuden muutostarpeita

ja -haasteita.

Palvelutuotannon vaihtoehdot toimialoittain:

Seuraavissa taulukoissa on listattu toimialakohtaisesti niitä palveluita, joiden järjestämissä on odo-

tettavissa muutoksia tai joiden suhteen on olemassa vaihtoehtoisia toimintatapoja. Henkilöstön

suhteen tapahtuvia muutoksia on myös pyritty arvioimaan eläköitymisen ja rekrytointiongelmien

kautta. Lisäksi listauksesta ilmenee palvelun lakisääteisyys tai muu peruste palvelun tarjoamiselle.

Palvelut on laitettu suuntaa antavaan järjestyksen etenemisen ja tärkeyden mukaan.

10

Keskushallinto

Yleisen johtamisen ja hallinto- ja tukipalvelujen osalta yleinen tavoite on pitkään ollut kustannuste-hokkuuden lisääminen. Toimintaa on jatkuvasti tehostettu mm. ostamalla ne palvelut ulkopuolisel-ta, jotka ovat ostona kokonaistaloudellisesti edullisempia ja lisäämällä seudullista yhteistyötä esim. markkinoinnissa.

Talous- ja velkaneuvontapalvelun, jota on myyty naapurikunnille, siirtäminen valtion tuottamaksi palveluksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Siirron ajankohdaksi on esitetty 1.1.2014, mikä aikataulu kuitenkaan tuskin toteutuu.

Pidemmällä tähtäimellä sähköisessä asianhallinnassa ja arkistoinnissa siirrytään asiakohtaisesta palvelusta monialaiseen ja toisaalta arkistojen kokonaishallintaan. Tällöin tullaan tarvitsemaan ar-kistokohtaisten järjestelmäpalvelujen lisäksi lupa sähköiseen päätearkistointiin, minkä jälkeen ar-kistotilaa aletaan ostaa esim. Kansallisarkistolta.

Kirjanpidon ja palkkalaskennan sekä hankintatoimen palveluja hankitaan Riihimäen kaupungin, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhteisestä palvelukeskuk-sesta (RHL -Data Oy).

Työttömyys on merkittävä haaste tulevaisuudessakin varsinkin nuorten ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Siksi on tärkeää kehittää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja luoda uudenlaisia pal-velumalleja. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyöverkoston avul-la. Palvelut, joiden

järjestämisessä on

vaihtoehtoja /

odotettavissa muutoksia

Palvelun sisältö Vaihtoehtoinen palvelujen

järjestäminen

Lakisääteisyys (L) tai

muu peruste palvelun

tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Yritysten neuvontapalvelut Perusneuvonta kattaa

yrityksen kehittämisen ja

liiketoiminnan suunnittelun

avustamisen, neuvonnan

markkinointiin, hallintoon,

henkilökuntaan, sukupolven

vaihdoksiin ja rahoitukseen

liittyvissä asioissa.

Talousalueen yhteinen yhtiö,

YritysVoimala (nyt) /

vaihtoehtona RTOY tai

ostopalvelu muualta, jos

Yritysvoimalayhteistyö

päättyy (tällä hetkellä ei

tarvetta muutokseen)

Yritysten neuvonta

edistää

työpaikkaomavaraisuutta

ja kunnan elinvoimaa

Matkailun

kehittämispalvelut

Matkailun seudullinen

yhteismarkkinointi

(matkailuesite, yhteinen

matkailumainonta) ja muut

yhteispalvelut (palvelut

ryhmille, varaukset, päivä-

ohjelmat, palvelut eri kielillä)

Seudulliset palvelut RTOY

hoitaa ja laskuttaa kuntia /

Kuvala hoitaa ja laskuttaa /

ostopalvelu muualta (esim.

"Etelä-Hämeen Matkailu")

Matkailun kehittämiseksi

ja alueen imagon

parantamiseksi

yhteismarkkinointia on

järkevää koordinoida

kunnallisesti

Velkaneuvonta Velkaneuvontatehtävät Toiminta siirtyy valtiolle

1.1.2014

Sopimukseen

perustuvaa seudullista

yhteistyötä

Kehittämisprojektien

koordinointi ja organisointi

Asiantuntijapalveluita

kaupungin

kehittämishankkeisiin

Ostopalvelu Edistää toiminnan

kehittämista sekä tuo

lisäarvoa

kehittämistoimintaan

Monistamo Kaupungin toimielinten

esityslistojen sekä erilaisten

julkaisujen tulostustehtävät

Seudullinen yhteistyö /

Ostopalvelu

Arkistointi Kaupungin keskitetyt

arkistonhoitotehtävät,

(kirjaamo, keskushallintoon

saapuneiden asiakirjojen

diaariointi

Seudullinen yhteistyö /

Ostopalvelu Sähköinen

keskusarkisto

tulevaisuudessa

L

Atk-tukipalvelut Atk-tukihenkilö- sekä

tietojärjestelmien

käyttöönottoon ja

suunnitteluun liittyvät palvelut

Oma toiminta / Seudullinen

ostopalvelu

Seudullinen yhteistyö

11

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Talous- ja

henkilöstöhallintopalvelut

Kirjanpidon, maksuliikenteen

ja palkkalaskennan

hoitaminen (RHL-Data Oy)


ostopalvelu

L

Hankintatoimi Hankintojen ohjaus,

koordinointi ja kilpailutus


ostopalvelu

Työllisyydenhoito/

kesätyöpaikat

16-19v tarjotaan kesätyötä

(nyk.kaupungin yksiköissä)

avustavissa tehtävissä

Yhteistyö RTOY:n ja alueen

yritysten kanssa.

Nuorisotyöttömyyden

ennaltaehkäisy. Nuorten

yhteiskuntatakuun

toteuttaminen.

-

Työllisyydenhoito/Kuntoutt

ava työtoiminta

Työttömille yksilöllisesti

räätälöityä, tuettua

työtoimintaa. Tavoitteet

elämänhallinnan

saavuttamisesta

työllistymiseen. Lain piiriin

kuuluvia n.700 hlöä.

Nykyisin toteutetaan omana

toimintana, yhteistyössä

3.sektorin ja seurakuntien

kanssa sekä

talousalueyhteistyöna.

Mahdollista myös

ostopalvelu.

Lakisääteinen toiminto./

Työttömyydestä kunnalle

aiheutuvien

kustannusten, kuten

työmarkkinatuen

kuntaosuuden,

toimeentulotuki- ja

terveydenhoitomenojen

pienentäminen ja

kuntalaisten

osallisuuden

lisääminen.

-

12

Terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustu-va, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turva-ta sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Jatkossa alle 20.000 asukkaan kunnalla on rahoitus-vastuu sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Täl-laisen kunnan tulee pääsääntöisesti kuulua vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. Vähintään 20.000–50.000 asukkaan kunta voi jär-jestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta.

Terveydenhuoltolaki mahdollistaa vuoden 2014 alusta, että kuntalainen voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden laajeneminen voi tarkoittaa muutoksia Kanta-Hämeen sairaanhoitopii-rin palveluiden kysyntään. Jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasvaisi, valinnanvapau-den lisääntyminen edellyttää palvelun tuotantorakenteen mukauttamista vastaamaan nopeasti pal-velukysynnän muutoksiin.

Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenmaassa. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan potilaalla on oikeus saada hoitoa toisessa jäsenmaassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan. Kansalli-sen lainsäädännön pitää olla direktiivin mukaista loppuvuonna 2013.

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Sosiaali- ja

terveydenhuollon

palvelurakenne-uudistus

Lainsäädäntö sosiaali- ja

terveydenhuollon integraation

toteuttamiseksi

Vahva peruskunta,

vastuukunta, sote-alue

Erikoissairaanhoidon

käyttö/vapaa

hakeutuminen

Kuntalaisilla oikeus valita

erikoissairaanhoitopalvelun

tuottajaorganisaatio

Terveydenhuollon

palvelujen hakeminen

toisesta EU-jäsenmaasta

Eu-laajuinen

valinnanvapauden

lisääminen

terveydenhuoltopalvelujen

hankinnassa

Potilasdirektiivin

kansallinen

voimaansaattaminen

2013 loppuun

13

Perusturvalautakunta Väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä työelämästä syrjäytyminen tulevat lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Nykyistä suurempi osa palveluista tullaan antamaan perus-tasolla (sosiaalipalvelut ja terveyskeskuspalvelut). Riittävän vahva kunta ja yhdistetty sote-organisaatio kykenevät vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Perusturvatoimen vuoden 2013 talousarvion toimintakatteesta on 46 % palvelujen ostoa. Perusturvatoimen strategiset lähtökohdat palvelutuotannolle ovat:

Järjestetään asukaslähtöiset palvelut

Palvelut vastaavat tarvetta

Valinnanmahdollisuuksia lisätään Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kaupungin asia

Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista

Kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään

Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palveluja Palvelurakenne on tehokas

Itse tuotetut palvelut ja muut palvelujen järjestämistavat ovat kaupungin edun mukaisessa suhteessa

Maisemahankkeen avulla etsitään tehokkaat palvelumuodot ja -rakenteet

Palvelusetelin käyttöä lisätään

Etsitään uusia toimintamuotoja esim. selvitetään henkilökohtaisen budjetin käyttömahdolli-suuksia vammaispalveluissa.

Lisätään kuntayhteistyönä järjestettävien palveluiden määrää seudulla/talousalueella ja Kanta-Hämeessä (palvelut, joissa yksi kunta on liian pieni tuottaja). Palvelut, joiden


vaihtoehtoja / odotettavissa

muutoksia


järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstö-, talous- ja

kehittämistehtävät sekä

hallinnolliset

viranomaistehtävät

* Kaupungin sote-palvelut

on yksi kokonaisuus.

Toteutetaan ensin

organisaatiomuutos, jossa

terveyskeskuspalvelut

tuotetaan edelleen

kuntayhtymänä, mutta

kaupungin sotepalveluiden

hallinnointi keskitetään

sotelautakunnalle ja sen

alaisuudessa toimivalle

sosiaali- ja

terveysjohtajalle

L + J, Sosiaalihuoltolaki

(ShL), Laki

sosiaalihuollon asiakkaan

asemasta ja oikeudesta,

Asiakasmaksulaki,

Hallintolaki, Kuntalaki,

Laki sosiaali- ja

terveyspalveluiden

järjestämisestä

valmisteilla

Perusturvajohtaja jää

eläkkeelle

14

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Lasten ja perheiden

palvelutLastensuojelun sosiaalityö

ja viranomaistehtävät,

avohuollon tukitoimet,

perheneuvolan palvelut,

sijaisperhehuolto,

laitospalvelut,

lastenvalvojapalvelut,

Ankkuri-toiminta,

sosiaalippäivystys, Nuppi

nuorten palvelupiste .

Nupin palveluja myydään

Hausjärvelle ja Lopelle

* Lasten ja nuorten

avopalveluista

muodostetaan nykyistä

tarkoituksenmukaisempia ja

selkeämpiä kokonaisuuksia.

Poistetaan päällekkäisyyksiä

ja korjataan palvelukapeikot

(terveydenhuolto, sosiaalityö,

perhetyö, kotipalvelu,

psykiatria, Ankkuri,

oppilashuolto ja nuorisotyö)

L+ J, Sosiaalihuoltolaki,

Lastensuojelulaki, Laki

lapsen huollosta ja

tapaamisoikeudesta,

Laki lapsen elatuksesta.

Sosiaalityöntekijöiden

saatavuus

* Lastensuojelun avohuollon

tukitoimia lisätään ja

monipuolistetaan, jotta

lastensuojelun sijoituksia

saadaan vähenemään.

Varhaisen tuen

palvelujen järjestämistä

ei varsinaisesti laissa

säädetä, mutta ovat

ennaltaehkäiseviä,

raskaita lakisääteisiä

toimintoja vähentäviä

palveluja.

Perheneuvolan palveluja

myydään Lopelle,

Hausjärvelle ja

Janakkalaan.

* Perheneuvolaa

laajennetaan ja muutetaan

lasten, nuorten ja heidän

perheidensä perustason

mielenterveyspalveluja

antavaksi yksiköksi (0-18 v).

Näin vähennetään

erikoissairaanhoidon käyttöä

nuorten osalta.


ja psykologien

saatavuus

Ammatillisista perhekoti-

/laitospaikoista hankitaan

ostopalveluina 84 %.

Kaikki lastensuojeun

perhehoito hankitaan

toimeksiantosopimuksilla.

*Oman lastensuojelu-

laitoksen, Mäkikujan,

toimintaa laajennetaan 14 -

paikkaiseksi (vastaanotto-

osasto ja nuorten osasto) ja

vastaavasti ostopalveluja

vähennetään. Mäkikujan

laitoshoidon yhteyteen

kootaan muutakin

lastensujelutoimintaa esim.

perhekuntoutus ja

itsenäistymisasunto.

Ratkaistaan, voiko vanhaa

rakennusta käyttää

päiväkäytössä

lastensuojelun uusille

avopalveluille. Uusi

rakennus valmistuu 2014.

Lastensuojeluntyöntek

i-jöiden saatavuus

Sijoitetuista lapsista

perhehoidossa 49 %

(2012)

*Sijoitetuista lapsista 60%

on perhehoidossa

toimeksiantosopimuksella

15

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Aikuissosiaalityö/

päihdetyö

Sosiaalityö ja

viranomaistehtävät,

toimeentulotuki, Työvoiman

palvelukeskus, ehkäisevä

päihdetyö, päivätoiminta, A-

klinikka, päihdeasuminen

ja laitoshoito, sosiaalinen

luototus .

* Perustason

mielenterveyspalvelut

(terveyskeskus) ja

päihdepalvelut yhdistetään

yhdeksi kokonaisuudeksi.

Aluksi yhdistetään tk:n

psykiatriset palvelut ja A-

klinikan toiminta.

L, Sosiaalihuoltolaki,

Laki toimeentulotuesta,

Laki kuntouttavasta

työtoiminnasta,

Päihdehuoltolaki

Päihdehuollon

johtajan eläkkeelle

jääminen

* Kaupungin rakentama

Tiilikadun

kuntoutumisyksikkö aloittaa

toimintansa

aikuissosiaalityön osana

2014. Tuottamistapa?

A-Klinikan palveluja

myydään Hausjärvelle,

Lopelle ja Janakkalaan

Vammaispalvelut Sosiaalityö, omaishoidon

tuki, taloudelliset

tukitoimet, työ- ja

päivätoiminta, perhehoito,

palveluasuminen ja

laitoshoito

* Toimintatapojen uudelleen

organisointi; selvitetään

mahdollisuus järjestää

vammaispalvelut

seudullisena

kokonaisuutena. Tehdään

yhteiset seudulliset

toimenpideohjeet.

L+, ShL, Laki

kehitysvammaisten

erityishuollosta, Laki

vammaisuuden

perusteella järjes-

tettävistä palveluista ja

tukitoimista,

Mielenterveyslaki, Laki

omaishoidontuesta


saatavuus; eläkkeelle

jääminen

* Vammaisten palvelujen

toimintatapoja uudistetaan

siten, että palvelutarvetta on

mahdollista ennakoida

paremmin.

Vanhuspalvelut Sosiaalityö ja

palveluneuvonta,

kotipalvelu ja tukipalvelut,

omaishoidon tuki,

taloudelliset tukitoimet,

päivätoiminta, perhehoito,

palveluasuminen ja

laitospalvelut

* Kotipalvelusta ja

kotisairaanhoidosta

muodostetaan yhdistetty

kotihoito.

* Palvelusetelin

laajentaminen esim. tietyin

rajoituksin säännölliseen

kotihoitoon.

* Kotiin annettavia palveluja

lisätään ja monipuolistetaan

huomioiden erityisesti muisti-

sairaat sekä ikääntyvien

pysyminen aktiivisena

liikkuen ja erilaisin

sosiaalisen

vuorovaikutuksen keinoin.

*Teknologian hyödyntäminen

mm. Menumat -ateria-

automaatti,

* Palvelusetelin

laajentaminen esim. kylvetys-

ja pyykkipalveluihin ja

omaishoidon vapaisiin.

L+, ShL, Laki

omaishoidontuesta,

Sosiaalihuoltoasetus

(vanhusten kuljetustuki

ja asunnonmuutostyöt),

Vanhuspalvelulaki (uusi)

Ikäihmisille suunnatut ei

lakisääteiset

sosiaalisen, psyykkisen

ja fyysisen kunnon

ylläpitoon liittyvät palvelut

edistävät kotona

selviytymistä.

Hoitohenkilökunnan

saatavuus

16

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Vanhuspalvelut Kaikki tuettu

palveluasuminen on

ostopalveluina.

* Palvelusetelin käyttöönotto

tuettuun palveluasumiseen.

Hoitohenkilökunnan

saatavuus

* Palvelusetelin käyttöönotto

tehostettuun

palveluasumiseen.

Tehostetusta

palveluasumisesta omana

toimintana on 55 % ja

ostettuna 45 %.

* Tehostetusta palvelu-

asumisesta omana

toimintana on 40 % ja

ostettuna 60 %.

* Terveyskeskuksen 1

osasto muutetaan

hoivaosastoksi

(vanhainkotihoito).* Vanhusten laitoshoitoa

muutetaan asteittain

tehostetuksi

palveluasumiseksi.

17

Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupungin väestönkasvu lisää päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Päivähoidon osalta kasvuun voidaan vastata sekä omaa palvelutuotan-toa kasvattamalla että vaihtoehtoisilla palvelutuotantomuodoilla, esim. yksityistä kodinhoidontukea korottamalla. Varhaiskasvatuksessa ulkoisten palvelutuotantomuotojen lisääntymisestä huolimatta varhaiskasvatuksessa tarvitaan seuraavan kymmen vuoden aikana noin 14-18 uutta vakanssia sekä lisätiloja päivähoidon järjestämiseksi.

Päivähoidossa lapsilukumäärän kasvu lisää toimintojen laajentamistarvetta sekä yksityisen että kaupungin järjestämisvastuulla olevissa palveluissa. Palvelutarpeen kasvusta yksityinen sektori voi kattaa kasvutarpeesta noin puolet. Päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö muut-tuu ilmeisesti tämän valtuustokauden aikana.

Perusopetuksessa oppilasmäärä kasvaa kymmenen vuoden aikana ennusteiden mukaan vähin-tään 450 oppilaalla. Palvelutarpeen kasvuun voidaan pääsääntöisesti vastata vain kaupungin omaa palvelutuotantoa laajentamalla. Käytännössä perusopetukseen tarvitaan vuoteen 2021 men-nessä noin 35 uutta opettajavakanssia sekä opetustilojen lisäämistä.

Perusopetuslainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin on tulossa huomattavia muutoksia, joilla on sekä taloudellisia että toiminnallisia vaikutuksia. Esi- ja perusopetuksessa opetukseen tulee sisäl-tymään mediakasvatusta, median käyttötaitovaatimuksia sekä medialukutaitoa. Opetus muuttuu entistä enemmän sähköiseen muotoon. Muutokset on otettava käyttöön 1.8.2016.

Lukio-opetuksessa ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain. Lukion opetussuunnitelmat uudis-tetaan välittömästi perusopetuksen opetussuunnitelmien jälkeen. Vuonna 2016 kirjoitetaan kolme ylioppilastutkintoainetta tietoteknisin välinein. Vuonna 2019 ylioppilastutkinnon kaikki osiot kirjoite-taan sähköisesti.

Ruokapalveluissa varaudutaan palvelujen laajentumiseen. Kotiin toimitettavien ateriapalveluiden kokonaisuus ennakoidaan siirtyvän kaupungin vastuulle viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Ruokapalveluyhteistyö Hyvinkään kanssa lisää Damicon 2007 tekemän selvityksen mukaan kau-pungin kustannuksia. Tutkittava RYKS:n ja terveyskeskuksen kanssa tehtävä yhteistyö.

Järjestetään tarvelähtöiset kasvatus- ja opetuspalvelut

Varaudutaan lakimuutoksiin ja väestön kasvun aiheuttamaan palvelutarpeiden kasvuun

Huolehditaan, että palvelut ja mitoitus vastaavat tarvetta

Valinnanmahdollisuuksia lisätään

Yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kanssa tiivistetään

Kehitetään hallintokuntarajat ylittäviä ehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen palvelu

18

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Yhteispalvelut Kasvatus- ja opetustoimen

hallinto- ja tukipalvelut

Sivistystoimen toimiala, joko

yhtenä tai kahtena

hallintokuntana.

J

Päivähoito, avoin

varhaiskasvatus, esiopetus,

koululaisten IP-toiminta,

koululaisten kesätoiminta

Seudullisesti organisoitu

varhaiskasvatus.

L + J: päivähoito on

lakiin perustuva

subjektiiviinen oikeus.

Esiopetus

perusopetuslakiin

(PoL) perustuva

subjektiivinen oikeus.

Koululaisten

iltapäivätoiminta (IP-

toiminta) Vos-

rahoitteista ja

toiminnan laajuus

kunnan

päätäntävallassa.

Koululaisten

kesätoiminta ei

lakisääteistä.

Lastentarhan-

opettajat,

erityislastentarhan-

opettajat

Kokopäiväinen päivähoito Yksityisen hoidon tuen tason

ylläpito, vaihtoehtoisesti

palveluseteli

L+J; päivähoitolaki

Peruskoulutus /

oppilashuolto ja

kuntouttava toiminta

Oppilaiden ja opiskelijoiden

psyko-sosiaaliset tukipalvelut

Moniammatillinen kuntouttava

palvelukeskus

(poikkihallinnollisuus Petula/

terveydenhuolto)

L+; PoL:iin perustuva


koulupsykologit

Peruskoulutus Perusopetus Seudullisesti organisoitu

perusopetus.

L + J; kunnan

järjestämisvastuulla

oleva PoL:iin perustuva


Erityisopettajat,

matemaattisten

aineiden opettajat

Lukiokoulutus Lukio-opetus aikuisille,

nuorille, muiden toisen

asteen opetuksen järjestäjien

opiskelijoille, aikuisten

perusopetus, vankilaopetus

Seudullisesti organisoitu

lukiokoulutus

vastuukuntaperiaatteella.

L+ J; lakisääteinen

palvelu, joka sisältää

julkisen vallan käyttöä.

Kansalaisopisto vapaa sivistystyö, kutomo,

kuvataidekoulu, käsityökoulu

leija, aikuisten taiteen

perusopetus

Talousalueen yhteinen

kansalaisopisto (alustavasti

1.1.2015 alkaen)

L; lakisääteistä

kutomon toimintaa

lukuunottamatta.

Ei ongelmia

Ruokapalvelut / kotiin

toimitettavat palvelut

päivähoidon,

perusopetuksen, Kirjauksen

palvelukeskuksen ja

henkilöstöruokailun

ruokapalvelut.

Oman toiminnan

laajentaminen vanhusten

kotiin toimitettavien

ateriapalveluiden osalta +

ostopalveluna kuljetus(nyt

RYKS:n hoitamaa)

L; lakisääteistä

henkilöstöruokailua

lukuunottamatta.

Ei ongelmia

Varhaiskasvatus

19

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Väestön ikääntyminen ja erityisesti terveyserojen kasvaminen tulevat lisäämään liikuntapalveluiden tarvetta. Tähän haasteeseen vastaamiseen tarvitaan hallintokuntien rajat ylittävää, seutukunnallis-ta sekä eri organisaatioiden välistä yhteistyötä. Valmisteilla olevan uuden liikuntalain ei uskota tuo-van oleellisia muutoksia kuntien liikuntatoimelle asettamiin vaatimuksiin. Terveyttä edistävän lii-kunnan asema tulee edelleen vahvistumaan. Liikuntapaikkoihin kohdistuvat vaatimukset tulevat edelleen kasvamaan, mikä asettaa uudenlaisia haasteita perinteiselle liikuntapaikkarakentamiselle sekä niiden kunnossapidolle. Nuorisolaki sekä nuorisotakuu ovat tuoneet uusia vaatimuksia nuorisotoimelle. Näiden vaatimusten täyttäminen vaatii hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä sekä yhteistyötä muiden nuorison kans-sa toimivien viranomaisten sekä yhteisöjen kanssa. Erityisnuorisotyön tarve tulee edelleen koros-tumaan. Kulttuuritoiminnan tulee myös verkostoitua aikaisempaa ennakkoluulottomammin. Tämä tarkoittaa yhteistyötä eri kulttuuritoimijoiden kesken, seutukunnallisesti sekä hallintokuntien rajat ylittäen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alaisilla toimijoilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä kaupunkimme vetovoimaisuuden rakenta-ja, mutta työn onnistumisen edellytyksenä on uudenlainen ja entistä voimakkaampi yhteistyö mm. edellä mainittujen tahojen kanssa. Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Liikuntapalvelut Liikuntapaikkojen ylläpito,

erityisryhmien

liikunnanohjaus,

terveysliikunnan edistäminen

Seutukunnallinen yhteistyö

tai seutukunnallinen kuntien

omistama osakeyhtiö

L Ei ongelmia

Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyön

tarkoituksena on tukea nuoria

erilaisissa elämään liittyvissä

ongelmatilanteissa. Työ

keskittyy ihmissuhteiden

vahvistamiseen, päihteiden

käytön ehkäisyyn ja nuorten

elämänhallinnan

tukemiseen.

Seutukunnallisen yhteistyön

lisääminen /

poikkihallinnollinen

tarkastelu

L resurssiongelmia

Nuorisotyö / kerhotoiminta Lapsille ja nuorille

järjestettäviä erilaisia

teemakerhoja

palvelun hankinta 3.

sektorilta lisääntyy

L Ei ongelmia

Kulttuuritoiminta / vaihtuvat

näyttelyt &

kulttuuritapahtumat

Kaupungissa pysyvien

näyttelyiden ja tapahtumien

lisäksi järjestettävät

tapahtumat

Riihimäen alueen

kulttuurikeskus /

talousalueen yhteistyö

Kaupungin viihtyvyys ja

vetovoimaisuus

Ei ongelmia

Kulttuuritoiminta /

kaupungin yleiset juhlat

kauupungin yleiset juhlat:

pääsiäinen, veteraanipäivä,

kaatuneiden muistopäivä,

Riihimäki-päivä,

Asematapahtuma,

Itsenäisyyspäivä

Ostopalvelujen lisääminen

3. sektori + yksityiset,

yhteistyö muiden

organisaatioiden kanssa

(esim. srk, VR, Varuskunta)

Kaupungin viihtyvyys ja

vetovoimaisuus

Ei ongelmia

20

Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen lautakunta Hallintopalvelujen tehtäväkenttään kuuluvan lakisääteisen ARA:n tukirahoituksen valvonnan kun-tayhteistyö lisäisi neuvonnan ja valvonnan tasalaatuisuutta ja yhdenmukaisuutta. Neuvonnan ja valvonnan erityisosaamiseen voitaisiin tällöin paremmin panostaa. Sähköisen ja puhelimitse tapah-tuvan palvelun myötä palvelun sijainnin merkitys vähenee. Kuntien yhteistyötä voidaan lisätä palveluhankinnoissa mm. koulutuksien, vakuutuspalveluiden, tietoliikenteen järjestelmien ja palvelinten osalta. Laajemman tietoteknisen palveluverkoston ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi palvelujen ostoa tai muuta yhteistyötä on laajennettava. Nykyisen vanhentuneen laitekannan elinkaaren asianmukainen hallinta ja toimivuuden varmistami-nen laitteiston leasing/vuokrauspalveluja hyödyntämällä on laitekannan ostamisen sijaan perustel-tua. Tällöin tietotekninen asiantuntijaosaaminen voidaan keskittää laadukkaaseen ja nykyaikaiseen asiakaspalveluun tarvittavien järjestelmien ja palveluiden eli softwaren kehitystyöhön. Tilayksikön suunnittelupalvelut tuotetaan pienten hankkeiden osalta osittain omana työnä ja pää-osa isojen investointihankkeiden suunnittelusta hankitaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä kasvaa tulevaisuudessa hankkeiden erikoiskonsulttipalveluiden ostojen osalta. Tilayksikön kiinteistöjen siivous- ja rakennusten kunnossapitopalveluiden ostopalveluiden osuus kasvaa suhteessa oman palvelun tuottamiseen. Itse tuotetuilla palveluilla ja ostopalvelujärjestel-mällä tuotetaan tehokkaat ja laadulliset palvelut kiinteistön käyttäjille. Yhdyskuntateknisistä suunnittelupalveluista tuotetaan pääosa omana työnä. Rakentamisesta ja kunnossapidosta teetetään noin kolmasosa ostopalveluna ja erityisesti suuret investointihankkeet tehdään kokonaan ostopalveluna. Ostopalveluiden määrä tulee kasvamaan suunnittelun, yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon sekä rakentamisen osalta. Omien varikkotoimintojen laajuus ja tarve tulee arvioida ottaen huomioon niihin sitoutuva kiinteistö- ja laitekanta sekä erityisesti poikke-us- ja häiriötilanteiden hallinnan varmistamiseksi tarvittavat resurssit. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt tuot-tavat kunnalle kuuluvia lakisääteisiä viranomaispalveluita. Nämä palvelut on jatkossakin tarkoituk-senmukaista järjestää kaupungin omana työnä kuitenkin jatkaen seutukunnallista ja talousalueen kattavaa yhteistyötä. Rakennusvalvonnan järjestäminen suuremmissa alueellisissa yksiköissä on noussut viime vuosina esille. Riihimäen kannalta seutukunnallisesta rakennusvalvonnasta ei kui-tenkaan saataisi merkittävää hyötyä, joten organisaatioiden yhdistämiseen talousalueella tai seu-tukunnallisesti ei ole tällä hetkellä perusteita eikä tarvetta nykyisen kuntajaotuksen voimassaoloai-kana.

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Hallintopalvelut Aravalain ja muiden

asuntotoimeen liittyvien

lakien ja säännösten

mukaan kaupungille

kuuluvien asioiden

valmistelu-, toimeenpano- ja

valvontatehtävät. Lisäksi

palveluiden hankinnat.

Kuntayhteistyön ja

seutukunnallisen yhteistyön

lisääminen

L Eläköityminen ja

työkykyisyys,

21

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Tilapalvelut / suunnittelu Asiantuntijapalvelut Ostopalvelujen määrä

kasvaa

Kaupungin

palvelutuotannon

tarvitseman

kiinteistöomaisuuden

kehittäminen ja ylläpito.

Tilapalvelut / rakennusten

kunnossapito,

kiinteistönhoito ja siivous

Rakennusten kunnossapito

ja siivous

Ostopalvelujen määrä

kasvaa

Kaupungin

palvelutuotannon

tarvitseman

kiinteistöomaisuuden

ylläpito.

Rekrytointiongelmia

Eläköityminen

Yhdyskuntatekniset palvelut Suunnittelu, yleisten

alueiden hoito ja

rakentaminen.

Varikkotoiminnot

Ostopalvelujen määrä

kasvaa

L Rekrytointiongelmia,

Ikääntyminen

Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan

viranomaistehtävät ja

hallinto

Rakennusvalvontatehtävien

hoito seutukunnallisesti

L

VHL

Kunnallisten vesihuoltolaitosten käyttö- ja kunnossapitotehtävät pois lukien eräät erityistehtävät kuten esimerkiksi viemäreiden puhdistus ja kuvaus on tehty perinteisesti pitkälti laitosten omana toimintana, eikä markkinoilla ole ollut tarjontaa suurille laitoksille näiden tehtävien ulkoistamiseksi. Lähitulevaisuudessakaan ei ole näköpiirissä muutosta tilanteeseen, vaan laitosten normaalit käyt-tö- ja kunnossapitotehtävät tullaan tekemään laitosten omana toimintana.

Vesihuoltoliikelaitos teettää ulkopuolisilla urakoitsijoilla suurimman osan saneerauksista. Myös uudiskohteista suurin osa tilataan urakoitsijoilta yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa. Tilanne tulee säilymään samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Urakoiden sisältö voi tulevaisuu-dessa poiketa nykyisestä, sillä urakointimalleja kehitetään useissa eri valtakunnallisissa hankkeis-sa. Vesihuoltoliikelaitoskin yhdessä tekniikan ja ympäristön toimialan kanssa on mukana käynnis-tämässä pilot-hanketta uusien saneerausmallien kehittämiseksi.

Riihimäen, Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitokset tekivät muutama vuosi sitten selvityksen yhtei-sen vesihuoltolaitoksen perustamisesta. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että hyötyjinä yhdistymi-sessä olisivat Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitosten asiakkaat ja nettomaksajana Riihimäen ve-sihuoltolaitoksen asiakkaat.

Palvelut, joiden


vaihtoehtoja /



järjestäminen



tarjoamiselle

Henkilöstön

saatavuusongelmat /

Eläköityminen

Vesihuolto Yksikkö toimittaa talousvettä

Riihimäen kaupungin

alueella.Yksikkö puhdistaa

kaupunkilaisten ja

teollisuuden jätevedet sekä

rakentaa ja kunnossapitää

vesijohto- ja viemäriverkostoa

sekä käsittelylaitoksia.

Uudet urakointimallit

kunnallistekniikan

saneerauksessa

Alueellinen yhtiö (esim.

Riihimäki, Hausjärvi, Loppi)

L Rekrytointiongelmia

Documents

Riihimäen kaupungin palvelutuotannon kehittämisohjelma¤en-kaupungin... · Omaishoidon tuen kokonaismäärä pidetään riittävänä vastaa- maan olemassa olevaa tarvetta. Varhaiskasvatuspalveluissa