Talouden kasvu ja rakennemuutos – uutta

arvoa palveluista

Pekka Ylä-Anttila 21.11.2013

Mistä puhun tänään?

• Maailmantalouden rakennemuutos: ’Lännestä ja pohjoisesta’ ’itään ja etelään’

• Uusi globaali työnjako

• Mitä kehittyneempi maa, sitä suurempi palvelusektori

• Palveluiden maailmankauppa kasvaa

– Mahdollistaja: digitaalikumous

• Mitä Suomesta viedään – mikä vientiä selittää?

• Uusi globaali työnjako: Suomen rooli

Mitä et ehkä tiennyt palveluista…

• Lähes 90% Suomessa tehtävästä työstä palvelua

• Palvelut ja teollisuus lähinnä samanlaisia – Yhteneväiset suorat ja välilliset vaikutukset – Sektoriraja katoaa; vastakkainasettelu turhaa

• Maiden elintasoeroja selittääkin palvelutuotanto

• Palvelut virallisesti 20% mutta todellisuudessa 50% maailmankaupasta – Tavarat bruttoarvo- ja palvelut lähinnä arvonlisäpohjalla – 70% maailmankaupasta yritysten sisäistä kauppaa

• Suuri osa palveluita; tilastoituu heikosti

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

50 55 60 65 70 75 80 85 90

FIN

BKT per capita,

1000 USD

käyvin hinnoin ja

ostovoimapariteetein

Osuus kokonaistuotannosta, %

NOR

LUX

USA

CHL

SWI

SWE

Kuvio 1.1

Palvelujen osuus kokonaistuotannosta on suurin korkean tulotason maissa

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO: ”ITÄ JA ETELÄ” KASVANUT TEOLLISTUMISELLA JA VIENNILLÄ – SEURAUKSET GLOBAALITALOUDELLE?

Teollisuus kasvaa Aasiassa – ympyrä sulkeutuu…

Alueiden osuudet maailman teollisuustuotannosta 1750–2100, %

Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.6 (Bairoch 1982, ETLA, kirjoittajien arviot)

0

10

20

30

40

50

60

70

1750 1800 1850 1900 1950 2000 2050 2100

Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi

Itä-Aasia

Eurooppa

Pohjois-Amerikka

Seuraus 1: Teollisuustuotteiden suhteelliset hinnat

tippuneet 40 % vuodesta 1980 *

* Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat suhteessa kehittyneiden maiden BKT-hintaindeksiin (1980 = 100)

Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa, s. 22

Seuraus 2: Uusi globaali erikoistuminen

• Toinen ”suuri eriytyminen” (second great unbundling”, Baldwin, 2006) – Tuotanto- ja arvoketjut hajautuneet, kehitys hieman

hidastunut mutta jatkuu => ”Made in the World”, useimmilla teollisuustuotteilla ja palveluilla kymmeniä tuotantomaita.

– Miten arvo syntyy ja miten se jakautuu? • Ääriesimerkkejä: iPad/iPod, älypuhelin, mobiiliverkot – lähes

koko arvo syntyy palveluista. Suuri muutos: tavaroita kehitetään palveluita varten (iPod)…

• Maailmantalouden toimintalogiikka on muuttunut: maat ja alueet eivät erikoistu toimialoittain, vaan toiminnoittain ja työtehtävittäin

MAHDOLLISTAJA: DIGITAALIKUMOUS

Digitaalinen vallankumous ei alkanut Intel 4004:stä v. 1971, vaan tiedon

saavutettavuudesta, yhdistettävyydestä &

jatkojalostettavuudesta – siis v. 1995 jälk.

Internetistä… … ja ISO murros juuri nyt !

130

1227

2005 2010

Dataa globaalisti, exatavua

4

538

2006 2011

Mobiili IP liikenne, Indeksi 2005 = 1

342

1722

2006 2011

Google-hakuja, miljardia

+844% +403%

+13350%

Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254).

Saman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina (nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta; lähde: Nordhaus/Yale)

1940 … … … … 2000

100 000 000 000 €

1 €

1800

1.

Maatalousyhteiskunnasta

teollisuuteen:

Höyry 1780-

2000 1900

2.

Teollisuusyhteiskunnasta

palveluihin:

Sähkö 1890-

3.

Digitaaliseen palvelu-

yhteiskuntaan:

Internet 1995-

Internet käynnisti maailmantalouden 3. pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä(?)

DIGITAALISEEN PALVELUTALOUTEEN - SEURAUKSIA

Digitaalitalouden murros

• Digitaaliteknologian vaikutus suurempi kuin sähkön aikanaan – Tuottavuusvaikutus suurempi – Organisaatiot muuttuvat nopeammin – Nykyiset teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) eivät sovi digitalouteen – Muutokset vaikeammin ennustettavissa

• Näkyvän talouden alla on kehittynyt “2. talous” tai “piilotalous” – Globaali tietoverkko – digitaalinen infrastruktuuri – Osa aineettomasta digitaloudesta tilastojen ulkopuolella

(Facebook, Wikipedia, Google, YouTube …)

• Kehitys epätasaista – esimerkkinä terveydenhuolto – ICT alentanut tuottavuutta ja nostanut kustannuksia

0 10 20 30 40 50 60

Portugali

Kreikka

Espanja

Italia

Ruotsi

Norja

EU-27

Islanti

Suomi

Ranska

Saksa

Belgia

Irlanti

Itävalta

Iso-Britannia

Tanska

Alankomaat

… Lähes puolet teollisuuden työvoimasta on palvelutehtävissä Kaikissa palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, %

Lähde: Eurostat

0 10 20 30 40 50 60

PortugaliKreikkaEspanja

ItaliaIslantiEU-27

ItävaltaSaksaNorja

AlankomaatRuotsiBelgiaIrlanti

RanskaTanska

Iso-BritanniaSuomi

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta,

%

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Suomen teollisuus on osaamisintensiivistä

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta

Euroopassa, %

0 10 20 30 40 50 60

PortugaliEspanjaItävaltaKreikka

IrlantiUK

EU-15Italia

RanskaBelgiaNorja

TanskaSaksaRuotsiSuomi

AlankomaatSveitsiIslanti

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin

työvoimasta, %

… Samoin palvelut

Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta

Euroopassa, %

Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).

Teollisuusyrityksen muodonmuutos

Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.

Markkinointi

Design

GLOBAALI DIGITALOUS: PALVELUIDEN VIENTI KASVAA NOPEASTI

50

100

150

200

250

300

350

400

2000 2002 2004 2006 2008 2010

Tavaravienti

Perinteiset palv.

ICT:tä hyöd. palv.

Maailma

50

100

150

200

250

300

350

400

2000 2002 2004 2006 2008 2010

Tavaravienti

Perinteiset palv.

ICT:tä hyöd. palv. Suomi

Digitalisoituminen kasvattaa palvelukauppaa Maailman ja Suomen palvelu- ja tavaravienti (indeksi 2000 = 100)

Lähteet: IMF, Suomen Pankki, WTO. ICT:tä hyödyntävät: Rahoitus, vakuutus, viestintä, IT, liike-elämän palvelut, rojaltit, lisenssimaksut.

ETLA

1

Lähde: Eichengreen ja Gupta (2011).

Maan vauraus

1950–1969

Palv

elu

jen o

suus

Palv

elu

jen o

suus

Maan vauraus

1990–2005

Perinteiset

Modernit

Palveluiden kaksi kasvuaaltoa

Palvelukumouksen ajurit – miksi palvelut kasvavat muuta taloutta nopeammin?

• Teollisuustuotteet palveluvaltaistuvat, rajaa palvelun ja teollisuuden välillä ei välttämättä ole – materiaalisen tuotannon ja tuottavuuskasvun rajat saavutettu.

• Digitaalikumous – suuri osa palveluista digitalisoitavissa – Uusi globaali työnjako – kehittyneet maat erikoistuvat

palveluihin – Maailmankaupan kasvu

• (Julkisten) hyvinvointi- ja muiden palveluiden kysynnän kasvu (ikääntyminen, tulotaso)

• Strateginen ulkoistaminen – skaalaetujen hyödyntäminen, kokonaan uutta liiketoimintaa (kunnossapitopalvelut, ”teollinen internet”)

• Baumolin tauti vs. Mooren laki

Liike-elämän palvelut kasvattavat työllisyyttään Suomessa kaikilla aloilla tehtyjen yksityisten ja julkisten tuntien kehitys (2000 = 100)

60

80

100

120

140

160

180

2000 2011

Vuokraus, leasing, työnhaku, varauspalvelut, turvallisuus, siivous, kiinteistönhoito +66%

-16%

Laki, talous, johdon kons., mainonta/markk., tiet./tekn. +33%

Lähde: Tilastokeskus Alat ylhäältä alas : Hallinto ja tukipalvelut N; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen M; Muut palvelut R-T; Kiinteistö L; Kaivaminen B; Energia, vesi ja jäte D; Informaatio ja viestintä J; Rahoitus ja vakuutus K; Lähinnä julkiset palvelut O-Q; Rakentaminen F; Kuljetus H; Majoitus ja ravitsemus I; Kauppa G; Tehdasteollisuus C; Maa-, metsä- ja kalatalous A.

Teollisuus

Alku-tuotanto -23%

YHTEENVETO: UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO JA ARVONLUONNIN LOGIIKKA: SUOMEN ROOLI

Uusi globaali työnjako ja Suomi

• Suomi erikoistuu arvoketjun alku- ja loppupään palvelutehtäviin

• Palvelut ovat keskenään ja maittain erilaisia – pääosa palvelutehtävistä Suomessa on korkean osaamistason tehtäviä

• Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa – globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu

Osuus arvonlisäyksestä

Tuotantoa edeltävät palvelut

2000-luvun arvoketju Korkeiden

kustan- nusten

maat

Matalan kustannus- tason maat

1970-luvun arvoketju

Valmistus / teollinen

massatuotanto

Tuotannon jälkeiset palvelut

Globaali työnjako syvenee: kehittyneet maat erikoistuvat korkean lisäarvon palvelutehtäviin

Kiitos!

Kysymyksiä?

LÄHTEITÄ: Lehti, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012). Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B254). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2010). Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B 247). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012a). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297). Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012b). Uutta arvoa palveluista. Helsinki: Taloustieto (ETLA B256).