RISKIPREEMIO“Jos elämästäsi puuttuu sisältö, se tuskin löytynee näiden kansien välistä”

I / 2011

Tervetuloa maailmaan, jossa käyrät leikkaavat.Olethan jo SEFEn optiojäsen? Ilmoittaudu: www.kylterit.net

23171_sefe_kylteri_brandi_ilmot_a4_1101026.indd 2 26.1.2011 16.35

Tervetuloa maailmaan, jossa käyrät leikkaavat.Olethan jo SEFEn optiojäsen? Ilmoittaudu: www.kylterit.net

23171_sefe_kylteri_brandi_ilmot_a4_1101026.indd 2 26.1.2011 16.35

T Ä S S Ä L E H D E S S Ä

Pääkirjoitus 3

Puheenjohtajan päiväkäsky

4

Kyllin hyvää 5

Kirjeen vaihtoa 6

Vaihdossa: Kaffe och kanelbulla

7

Preemion tapahtumia 10

Vierailulla: Lignell & Piispanen

12

Riskiryhmä testaa: Maistuuko olut?

16

Veijjo jorinoit 20

Vanhan Kipparin vanhoja vitsejä

21

Napit vastakkain: Ilmastolaki

22

Tervehdys laitokselta 23

R I S K I P R E EM I O

1 / 2 0 1 1

P Ä Ä T O I M I T T A J A

S a k a r i K a u h a n e n p a a t o i m i t t a j a @ p r e e m i o . o r g

0 4 0 0 2 4 1 0 4 0

T O I M I T U S

Jere Finning

Laura Vainikainen

Eemeli Jaskio

Kalle Sallinen

Aleksi Riissanen

Olli Koistinen

Jussi Hyvätti

Kimmo Koski

Lauri Jukarainen

Mikko Vaitilo

T A I T T O J A U L K O A S U

Sakari Kauhanen

Mikko Jauhiainen

P A I N A T U S

Suomen Graafiset Palvelut Oy

J U L K A I S I J A

Preemio Ry PL 1627

Eetu Esimerkkikin laittaa boolssinsa peliin.

Pääkirjoitus

On aika laittaa itsensä likoon.Preemiolle on valittu uusi hallitus - muutos myönteinen ja muutoshakuinen hallitus.

Tai ainakin näin ollaan puhuttu.

Koulutuspoliittisessa murroksessa eläminen aiheuttaa hallituksen jäsenillekin kovat paineet. Nyt pitäisi saada muutosta aikaan sekä Preemi-on, että laitoksen sisällä. Itse asiassa muutosta pitää saada aikaan koko Itä-Suomen yliopis-tossa. Lisäksi täytyy varmistaa kaupallisen o-saamisen säilyminen Itä-Suomessa, Kuopiossa ja eritoten Kuopion kampuksella. Täytyy var-mistaa Kauppatieteen laitoksen ja Preemion tu-levaisuus. Meidän tulee yrittää vielä yrittämästä päästyämme, kunnes onnistumme saamaan aikaan ratkaisuja jotka tyydyttävät meitä.

Tämä ei koske pelkästään hallitusta. Tämä kos-kee kaikkia Preemiolaisia, jopa kaikkia opiske-lijoita koko Itä-Suomen yliopistossa.

Paineet ovat kovat, vaikka tuskin päätökset syn-tyvät tämän hallituskauden aikana, on pohjatyö - se tärkein - meidän vastuullamme. Meidän täytyy kehittää yhteistyötä laitoksen kanssa en-tistä tiiviimmäksi, ja opiskelijajärjestöä onkin muistettu viime aikoina kuulla meitä koskevissa

Me olemme virallisesti yhdistys, mutta olem-meko me sydämeltämme yhdistyksen asialla, vai vain omalla asiallamme? Kun olemme taas koolla, ja jostain kuuluu kylterin hurjin sotahuu-to - ”Oi Mikkeli!” - seuratkaa mitä ympärillänne tapahtuu. Se huutolaulu yhdistää kyltereitä e-nemmän kuin mitkään kirjalliset sopimukset tai yhteiset linjaukset. Se yhdistää kylterit yli haalarivärien ja puoluerajojen. Vaatii helvet-isti pokkaa nousta yksin pöydälle huutamaan: ”Minä olen minä, ja vaadin oikeutta!” Siksi pyydän: nostakaa yhteistuumin kissat pöydälle ja sanokaa: ”Me olemme Preemio!”

Huhut kertovat opiskelijoiden vaikutusmah-dollisuuksien jopa kasvavan, ja tähän ainakin tulee pyrkiä. Kernaasti otan vastaan haasteen tilanteesta, jossa meillä, opiskelijoilla, olisi jotain valtaa niihin asioihin jotka meitä niin merkittävästi koskettavat. Kenties meillä onkin. Olemme vain liian varovaisia käyttääksemme tätä valtaa. Kenties pelkäämme vastuuta? Sillä vaikkemme olisikaan sopimusoikeudellisessa vastuussa, olemme aina tekojemme seurauksista moraalisessa vastuussa… ja vastuu pelottaa mo-nia. Niitäkin joita valta kiehtoo.

Nyt tarvitaankin uskallusta. On aika laittaa boolssit hihnalle ja tapella siitä mikä meille kuuluu. Meillä on oikeus laadukkaaseen kou-lutukseen, mitä laitoksemme tarjoaa. Ja meillä on ennen kaikkea rohkeutta yrittää ja energiaa jatkaa yrittämistä vielä yrittämästä päästyämme.

Sakari KauhanenPäätoimittaja

asioissa. Ja tullaan kuulemaan vastakin, mutta se vaatii yhtenäisyyttä, yhteistä ääntä, yhteistä visiota ja yhteistyötä.

Tämä ei ole aina selvää, vaikka se onkin oikeus ja kohtuus. Me olemme yliopisto!

Tervehdys!Alkanut vuosi on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Preemion hallitus on muun muassa ehtinyt punoa juonia Optimin kanssa Kolilla, edustaa muutaman päivän Turussa SEFE- ja Kylteripäivillä ja järjestää kampuksen kovimmat kemut eli haalaribileet. Tämän lisäksi lätkäsitsit ja Tahkon lasket-telureissu on tullut järjestettyä. Ja nyt kirjoittamishetkellä eletään vasta helmikuun puoliväliä. Lehden ilmestyessä Preemion kymmenvuotista taivaltakin on ehditty jo juhlia!

Puheenjohtajakaudelle lähtiessäni otin yhden selkeän teeman, jota aion vaalia ja noudattaa läpi vuoden. Se on

Preemion toiminnan kehittäminen jatkuvuuden kautta. Joku on joskus tokaissut, että mikään ei ole niin lyhyt kuin ainejärjestön muisti. Jatkuvuus siis tarkoittaa tarkan päiväkirjan pitämistä siitä, mitä on tehty ja mitä tehdään seuraavalla kaudella entistä paremmin. Mahdollisim-man tarkan ja kattavan kirjallisen testamentin jättäminen seuraajalle edustaa mielestäni jatkuvuutta parhaimmillaan.

Pidän tärkeänä myös sitä, että jokaisella hallituksen jäsenellä on omat tavoitteet ja sitä kautta Preemion tavoit-teet kristallin kirkkaana mielessä. Tähän kun lisätään vah-va sitoutuminen ja avoin tiedonkulku osapuolten välillä, uskon, että voimme viedä Preemion toimintaa selkeästi eteenpäin.

Edellisen puheenjohtajan Hyvätin Jussin kauden jälkeen Preemion ruoriin on ollut helppo tarttua. Taloudellinen tilanne on erinomainen ja tärkeät kontaktit sekä sidosryh-mät ovat tallella. Uskon, että kuluvasta kaudesta tulee hyvä ja Preemion vankka asema kampuksen aktiivisempana ainejärjestönä tulee vain vahvistumaan.

*****

Ps. Tärkeä asia: Toivon, että mahdollisimman moni an-taa rohkeasti palautetta laitoksellemme tulevissa palau-tetilaisuuksissa. Laitoksen henkilökunnan on huomat-tavasti helpompi kehittää toimintaansa, kun opiskelijat kertovat rehellisesti ja avoimesti mielipiteensä. Tähän liit-tyen Preemio tulee järjestämään myös jäsenkyselyn, jonka tarkoituksena on kartoittaa jäsenien tyytyväisyyttä hal-lituksen toimintaan. Palautteen saaminen ja siitä opiksi ot-taminen kehittää toimintaa erittäin tehokkaasti. Näin myös taataan Preemion toiminnan kehittämisen jatkuvuus.

Terveisin,

Jere Finning

PUHEENJOHTAJAN PÄIVÄKÄSKY

Teksti: Jere Finning Kuva: Sakari Kauhanen

Kyllin hyvää

KUKA MITÄ HÄH???

Laura VainikainenKylteriyhdyshenkilöItä-Suomen yliopisto

Suomen EkonomiliittoFinlands Ekonomförbund

SEFE

laura.vainikainen@sefe.fipuh. 0503793556

Oletko vielä ilman kesätöitä? Vai oletko juuri kirjoittamassa sopimus-ta?

Jos vastasit näihin kysymyksiin KYLLÄ, niin nyt kuulolle!!

SEFEn opiskelijajäsenille on tarjolla muutamia hakua tukevia palveluita, joihin suosittelen pikaisesti pere-htymään.

Kesätyöpalkkasuositukset

Vuoden 2011 kesätyöpalkkasuositukset ovat nyt julkaistu ja ne löytyvät kylterit.net-istä, SEFEn nettisivuilta sekä seuraavasta taulukosta. Suositukset tarjoavat osviittaa siitä, mitä on mahdollista pyytää palkka-toiveena. Kannattaa pitää siis suositukset korvan takana!

Kylterit.netistä löytyy myös Kylteri työelämässä -sivusto, jonne kaikki olen-nainen tieto liittyen kesätyöpaikoista on koottu!

Henkilökohtainen neuvonta SEFEssä

SEFEn juristit ovat palveluksessasi työ-sopimuksiin liittyen. Voit näyttää työ-sopimusraakilettasi lakimiehelle, joka varmistaa, että sopimuksen kaikki yksi-tyiskohdat ovat kunnossa. Muista, että

hyvä ja lainmukainen työsopimus on sekä työnantajan että – tekijän etu.

CV-pohja

SEFE tarjoaa jokaiselle jäsenelle oman CV-pohjan, jonka voi täyttää suomeksi tai ruot-siksi. CV:n saat käyttöösi niin html- kuin pdf -muodoissa ja näin voit hyödyntää sitä kaikkialla.Voit myös ottaa yhteyttä urapalveluihin ja lähettää itse laatimasi CV:n SEFElle kommentoitavaksi. Asiantuntijan kanssa sinulla on mahdollisuus käydä CV:si läpi ja tarkistaa, tuleeko osaamisesi esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Mene siis pikapikaa osoitteeseen:

www.sefe.fi

ESIMERKKI:

Jos liityt kassaan ensimmäisen opiskeluvuotesi keväällä ja työskentelet 11 viikkoa (n. 2,5 kk) joka kesä, reilussa kolmessa vuodessa sinulla on koossa 34 työssäoloviikkoa. Jos siis kohta tämän jälkeen valmistut, työttömyysturvan työssäoloehto on täynnä. Mikäli olet ansainnut keskimäärin 1 600 €/kk, olet työttömyystilanteessa oikeutettu noin 44 euron päivärahaan. Kelan peruspäivärahahan on 25,74 euroa, eli kassan vuosittainen maksu palautuu sinulle noin kolmessa päivässä. Onnea kevään työnhakuun,

Kylli-täti

IAET-työttömyyskassa

IAET-kassa on työttömyyskassa, johon SEFEn jäsenet voivat kuulua. Työt-tömyyskassa on hyödyllistä nähdä vakuutuksena, joka turvaa toimeentuloa työttömyyden yllättäessä.

Kassaan liittyy 34 viikon (min. 18 h työtä /vko) työssäoloehto, jota IAET-kassassa voi kerryttää myös opiskelu-jen ajan kesä- ja muiden töiden kautta. Näin ollen voit täyttää työssäoloehdon muutaman kesän työskentelyllä. Kassan vuosittainen jäsenmaksu on verovähen-nyskelpoinen, ja tänä vuonna 78 euroa.

Teksti ja kuva: Laura Vainikainen

Kirjeen vaihtoa

Rakas Kylteri

Eli juuri sinä. Tuntuu, että tämä tahtoo monelta, myös itseltäni monesti unohtua. Tai ehkä se ei niinkään unohdu, mutta tuntuu jol-lain tavalla merkityksettömältä. Kuitenkin se on juurikin se asia joka yhdistää kaikkia Kauppatie-teiden opiskelijoita ympäri Suo-mea. Kylteriys.

Mitä sitten tarkoittaa sana kylteri. Eräästä luotettavasta lähteestä (Wikipedia) lainatakseni kylteri on puhekielinen nimitys Kaup-patieteiden ylioppilaasta, joka on siis alan opiskelijasta käytettävä nimitys. Kuitenkaan sana kylteri ei ehkä sinänsä herätä ajatuksissa kaikkea sitä mitä se pitää sisäl-lään. Sanalla kylteri ei siis ole sitä brändiarvoa, mitä haluaisimme sen sisältävän, mikä on mielestäni hie-man huvittavaa, sillä juuri meidän-hän tämä pitäisi hallita.

Ero on selkeästi havaittavissa kun vertaa tutkinnon suorittaneisiin, kylterivaiheen jo läpäisseisiin henkilöihin, eli ekonomeihin. Sana ekonomi herättää mielessä kaikkea sitä, mitä jokainen meistä haluaa olla. Viisas, sivistynyt, ele-gantti, seurapiirien partaveitsi joka raskaalla ja määrätietoisella otteel-

laan ohjaa talouden kiemuroita, vaatien vain pienen siivun siitä it-selleen optioina ja osinkoina. Jopa kansansuosikki Pete Parkkonen, vaikkei termiä sinänsä tiennytkään loi ekonomista mielleyhtymän sanaan ”puhdas”.

No onko sillä sitten niin väliä, vaikkei kylteriyden puolesta li-putettaisikaan? Minusta on, sillä verkostoitumisen ja yhteisöl-lisyyden kannalta olisi tärkeää pitää kiinni ja korostaa sitä asiaa mikä meitä yhdistää. Nostaa sen arvoa ja pitää siitä ääntä. Kuulut-taa siitä maailmalle. Olisi hienoa nähdä jos me kauppatieteiden opiskelijat saisimme profiloitua te-kojemme kautta kylteriyteen kaik-kia niitä positiivisia arvoja mitä kauppatieteiden opiskelijat kan-tavat; Vastuuntuntoisuus, aktiivi-suus, yrittäjyys, korkea osaamisen taso ja niin edelleen. Osataanhan me toki ”bilettääkkin”, mutta ehkä sen profiloitumisen voisi jättää vaikka Teekkareiden harteille.

Siispä näillä sanoilla tahtoisin ter-vehtiä teitä Preemiolaiset. Teille joita en ole aikaisemmin tavan-nut, niin olen siis Optimi ry:n, eli Itä-Suomen yliopiston Joen-

suun kampuksen kauppatieteiden ainejärjestön puheenjohtaja. Tänä vuonna meillä Optimin ja Preemi-on hallituksilla on ollut selkeä yhteinen sävel, että yhteistyötä on kehitettävä entisestään. Näistä osoituksena on jo saatu aikaan yhteinen laskettelureissu Tahkolle, tuleva Susirajan valloitus -sitsiki-ertue, joka starttaa Joensuusta ja päättyy Kuopioon, sekä tämä ky-seinen puheenjohtajapalsta. Kuu-lostaa ehkä vähältä, mutta onhan nyt vasta helmikuu ja uusia yh-teistyömahdollisuuksia etsitään ja kehitetään jatkuvasti. Pitemmittä puheitta pitäkää itsestänne ja toisis-tanne huolta. Jos kävelen joskus vastaan, niin saa tulla juttelemaan ja tarjoamaan ämpärillisen olutta.:)

Parhain terveisin,

Eemeli Jaskio

Teksti: Eemeli JaskioKuvat: optimiry.org

Kaffe och kanellbullaHälsningar från Swerige! Lahden toisella puolella ruoho on vihreämpää, vai miten se nyt oli? Itse asiassa Tukholman yliopiston kampusalue muis-tuttaa melko paljon Kuopion kampuksen aluetta, sillä täälläkin pääkampusalue, Fres-cati, sijaitsee Brunns-viken-lahden äärellä ja kauppatieteiden kampus, Kräftriket, hieman erillään p ä ä k a m p u k s e s t a . Kampusalue on hyvin kaunis ja hänelle, joka on yhtään kiinnostu-nut taiteesta tai ark-kitehtuurista, tarjoaa kampusalue paljon katseltavaa. Kräftriket on saanut nimensä 1700-luvulla paikalla sijainneen rapuravin-tolan mukaan. Alue on vanhaa tehdasaluetta, jonka entisissä, joskin modern iso idu issa , punatiilirakennuksissa

kauppatieteiden tilat ovat. Satoja vuosia vanhoissa rakennuksissa on aivan oma, lämmin tunnelmansa.

Yliopiston koko on muutamaa kertaluokkaa isompi, mitattiin sitä julkaisujen määrässä, ar-vostuksessa tai yksinkertaisesti opiskelija-määrissä. Tukholman yliopistossa opiskelee yli 50000 kandi- ja graduvaiheen opiskeli-jaa, 1800 väitöskirjantekijää sekä 1100 vaihto-opiskelijaa. Siten Tukholman yliopisto on Ruotsin suurimpia yliopistoja. Koska yli-opisto houkuttelee myös paljon ul-komaalaisia tutkijoita ja opiskeli-joita, vallitsee täällä aidosti kansainvälinen ilma-piiri. Busi-ness School on yksi yliopiston suurimpia laitoksia, opiskelijoita täällä on noin 3500 ja väitöskir-jantekijöitä kolmisenkymmentä.

Suuruus aiheuttaa myös melko paljon byrokratiaa ja ensim-mäinen viikko meneekin erinäisiä lomakkeita täytellessä – käsin! Tässä suhteessa tosin kauppa-tieteilijät ovat tehneet elämänsä helpommaksi, meillä on oma järjestelmä festreg, jossa kai-ken tarvittavan voi tehdä sähköi-sesti ja opintojärjestelmä on toi-miva. Esimerkiksi ainejärjestön maksut voi maksaa samassa järjestelmässä, tyyliin sopivasti luottokortilla. Vastaavasti taas kielikeskus ihannoi käsin kir-joittamista, joten tasokokeeseen ja kielikurssille ja ilmoittaudut-tiin täyttämällä lomake tietyssä paikassa, tiettyyn aikaan. Myös kokeen tulokset tulivat laitoksen seinälle, josta ne täytyi käydä tar-

KUKA MITÄ HÄH???

Kalle Sallinen5. vuosikurssi, Pk-yritysten johtaminen

School of business, TukholmaSähköposti: ksalline@hytti.uku.fi

Vaihdossa:

kastamassa. Tätä kokonaisuutta vasten tarkastel-tuna, Kuopion yliopiston sähköinen järjestelmä vaikutti olevan vuosia täkäläistä järjestelmää edel-lä, eikä weboodikaan huono ole. Tosin, kauppatie-teilijät ovat osanneet järjestää asiansa hyvin täällä, joten kylterinä täällä kelpaa olla.

Hakeminen Business Schooliin tapahtuu Nordlys-ohjelman kautta. Kandivaiheessa kurssit ovat ruotsiksi ja graduvaihees-sa on kursseja valittavana pää-asiassa englanniksi. Johtamisen opiskelu itsessään on hyvin samantyyppistä täällä kuin in-novaatiojohtamisen opiskelu Kuopiossa. Ryhmätyöskentely korostuu vielä enemmän, mutta se on toisaalta osa ruotsalaista kulttuuria. Täällä myös oste-taan kaikille kursseille kirjat. Toki kirjastostakin voi yrittää lainata ja vaikka kirjasto onkin yksi suurimpia akateemisia kirjastoja, löytyy kirjoja vain muutamille nopeimmille.

Omat opintoni olen rakentanut niin, että opiskelen täällä johtamisen syventäviä kursseja sekä koko kevään ruotsinkieltä, toiseksi vaatimalla tasolla yh-deksän opintopisteen edestä. Master plan tässä on se, että Tukholman School of business on sekä opetuk-sellisesti että tutkimuksellisesti niin arvostettu, että saan luettua täällä suoritetut johtamisen opinnot osaksi tutkintoni syventäviä opintoja, ylimääräisten opintojen sijaan. Näin vaihto-opiskelu ei juuri pit-kitä valmistumista.

Kaffe och kanellbulla. Ruotsalaiset ovat hyvin makeaan tottunutta kansaa, ja edellä mainitun kom-

bon saa aivan jokaisesta ka-dunkulmasta ja kioskista erit-täin edullisesti – jos siis tykkää pullasta. Itse tulee juotua lähin-nä kahvia, minkä edullisuus ei haittaa laisinkaan. Kauppa-tieteen kampuksella on myös paljon tiloja, joissa voi lämmit-tää ja nauttia omia eväitä. Se kannattaakin, sillä varsinaisia opiskelija-alennuksia ei täällä lounaissa tunneta, eivätkä hinta ja laatu kohtaa, varsinkaan, jos on tottunut Microteknian loun-aisiin.

Viimeaikaiset maailmanta-louden kriisit ja sitä seurannut ruotsin kruunun vahvistuminen on vaikuttanut kaikkien euro-maista tänne tulleiden vaihto-opiskelijoiden elämään. Kun kesällä elintarvikkeet ja muoti

vaikuttivat täällä suomalaista hintatasoa edullisem-milta, on kurssikehitys syönyt hintaedun. Esimerk-kinä huoneeni vuokra, 3500 kruunua, oli kesällä likimain 350 euroa, kun vastaavasti nyt se on 400 euroa. Olut baarissa maksaa 40-120 kruunua, joten ”euron oluita” ei täällä näe.

Paikkoja, joissa kannattaa käydä. Kampuksen parhaat bileet järjestetään tietenkin Smedjanissa, kauppatieteenopiskelijoiden omassa rakennuk-sessa. Jotta voit osallis-tua näihin bileisiin, sinun tulee olla fest:n jäsen. Kannattaa myös vierailla humanistien Gula Hu-setissa, sympaattisessa vanhassa kahvilassa kam-pusalueella. Keskustassa luottokortin kestorajaa on nopeinta testata Åh-léns-PUB-Sergels Torg –bermudan kolmiossa. Kahviloita löytyy joka kulmalta, mutta mikäli haluaa vaikuttaa valm-istuneelta kauppatietei- lijältä, kannattaa suunna-ta Stureplanille tai Café Operaan. Boheemimman makuelämyksen tarjoaa Bröderna Olssons Garlic & Shots. Listalta löytyy 101 eri shottia sekä pal-jon valkosipulia, jopa o-luessa. Suosittelen.

Lopuksi vielä sitsikult-tuurista täällä. Illan kaava on hyvin samanlainen kuin Suomessakin. Al-kuun, ennen varsinaisen dinnerin alkua, on yleen-sä noin tunti vapaata seu-rusteluaikaa, jolloin baari on luonnollisesti auki. Tarjoiluun panostetaan ja viimeisimmillä sitseillä Smedjanin oman keittiön loihtimina alkupaloina tarjottiin ravunpyrstöjä ja simpukoita, pääruokana pekoniin kääritty kanan-rinta juustokastikkeella

Vaihtoon hakeminenVaihto-ohjelma:

Nordlys

Kurssit, aikataulut ym. www.fek.su.se

Föreringen ekonomerna www.fest.se

ja jälkiruokana suus-sa sulavaa jäätelöä. Juomana oman valinnan mukaan joko hyvää puna- tai valkoviiniä sekä pari shottia. Sitsilauluista Suomessakin tun-nettu Helan går! lau-letaan aina, sekä Pun-schen kommer, jonka

sanat tässä.

Punchen kommer

Punschen kommer, punschen kommerljuv och sval.Glasen imma, röster stimmai vår sal.Skål för glada minnen!Skål för varje vår!Inga sorger finnas mernär punsch vi får.

Näihin kuviin ja näihin tun-nelmiin. Lisää seuraavassa nu-merossa.

Lätkäsitsit 20.1.2011Kevätlukukausi avattiin sitsaamalla Kuo-pion Onnelassa kylmänä tammikuisena iltana. Sitseille oli saapunut mukavasti edustusta muistakin ainejärjestöistä. Kä-vipä niinkin hassusti, että allekirjoittaneet sattuivat menettämään toastaus –neit-syydenkin siinä samalla. Alku oli melko kankeaa, mutta Helan gårin jälkeen il-mapiiri muuttui vapautuneemmaksi. Vanhojen Preemiolaisten pöydässä tai-dettiinkin ottaa muutama shotti liikaa ja meininki olikin sen mukaista.

Huhhuh, täytyy sanoa että sitsien järjestäminen voi olla yllättävän stres-saavaa puuhaa. Kiireeltä ei taaskaan vältytty, ja monta asiaa jopa unohtui kaikessa kiireessä. Kaikesta huolimatta sitsit sujuivat hyvin ja kaikilla oli mu-kavaa. Minä sain (”otin”) juotavakseni muutaman sitseille tulematta jättäneen Preemiolaisen juotavat joten meno olikin sen mukaista toastaamisen loppuvaiheil-la. Sitsien alussa huomasin toastpillini jääneen narikkaan joten ei toastaamisen starttikaan ollut mikään huikea, mutta onneksi sitsikansa oli sen verran tuke-vassa humalatilassa että eivät välittäneet. Humalaisia sitsaajia passitettiin loppu-vaiheessa muutamaan otteeseen jäähy-boksiin viilentymään ja toisille syötettiin ”makkaraa” ja annettiin muutama kotite-koinen shotti.

Sitsien jälkeen jäimme vielä Onnelaan juhlimaan, osa pidemmäksi aikaa ja osa vähän lyhyemmäksi. Jutilat ja Lemieuxit valtasivat tanssilattian nopeasti ja viinaa virtasi totuttuun tapaan. Allun onneksi kassa löytyi hänen laukustaan aamulla.

mielenkiintoisempia tarinoita ja legendoja, vaikkakin verkostoitu-misen liukastetta – ujojuomaa – juodessa useat asiat ovat varmas-

Preemion tapahtumiaAllun ja Ollin alkuvuoden toilailuista ym-päri Suomen maan on kehkeytynyt mitä

KylteriPäivät 3.-4.2.2011SEFE:n Kylteripäiviä vietettiin 3.-4.2. Suomen Turussa, johon saapui puolen-tuhatta kaunista kylteriä ympäri Suo-mea. Näin KyPä-veteraanina voin sanoa, että mahtava reissu oli – jälleen kerran. Matkasta jäi kyllä hieman paha maku, toisaalta voi olla että se johtui normaalia runsaammasta alkoholin käytöstä, tai mahdollisesti haisteltuani Ollin viinan hajuista hengitystä kuusi tuntia junassa.KylteriPäivien seminaari vietettiin kylpylähotelli Caribiassa, ja semi-naaripuhujina oli tänä vuonna kolme asiansa tuntevaa ammattilaista, joiden puheet koskettivat erityisesti talouden nopeaa muuttumista ja siihen liittyviä il-miöitä. Ensimmäinen puheenvuoro oli Realia Groupin toimitusjohtajalla, Risto Kyhälällä, joka peilasi tämänhetkistä ta-loudellista tilannetta omaan uraansa ja toi esille mielenkiintoisia tapahtumia elämänsä varrelta.

Toisena puhujana lavan valtasi Lisa Sounio, Sonay Oy:n toimitusjohtaja. Hän puhui henkilöbrändin merkityksestä tu-levaa elämäämme ajatellen, painottaen erilaisuuden tärkeyttä. Itse en välittänyt juuri puhujasta, enkä siitä, kuinka hän asiansa esitti. Itse asiassa nyt kun tarkem-min muistelen, meinasin heittää häntä kengällä kesken puheenvuoron. Karmeaa kuunneltavaa. No, mutta, kyllä se varmas-ti joitain kiinnosti…

Viimeisenä, muttei todel-lakaan vähäisimpänä meille puhui media-alan muutoksista MTV Median varatoimitusjohtaja, Heik-ki Rotko. Hyvä puheen-vuoro, ajankohtaista asiaa. Mahtavaa.

Seminaarin päätyttyä alkoi hotelleilla valmistautu-minen iltajuhlaan – eli ve-dettiin siis kunnon pohjat, jotta juttu luistaa uusiin

naamoihin tutustuessa. Iltajuhla vietettiin muodonmuutoksen kokeneessa Caribias-sa hyvin syöden ja juoden. Hyvän ruoan ja seuran lisäksi illan kruunasi aivan mahtava stand-up-koomikko Ilari Johans-son, joka villitsi yleisön pilkkaamalla mm. kuopiolaisia ja turkulaisia. Caribialta siirryttiin yhteiskuljetuksilla jatkoille Tu-run Onnelaan. Onnelan sulkiessaan ovet, siirtyi juhlakansa viettämään hotellijatko-ja. Itsehän olen jo vanha mies, enkä jaksa juhlia, joten skippasin juhlat ja suuntasin untenmaille.

Aamulla aamupalalla pöytäämme saapui iloinen ilmestys; varmaan viikon kän-nissä ollut Jopi, joka ei ollut nukkunut minuuttiakaan. No, en antanut sen pilata päivääni, vaan lähdimme silliaamiaiselle paikkaan X, joka oli tällä kertaa yökerho Apollo. Sillisbändi veti hyvän keikan ja tarjolla ollut ruoka ja juoma auttoi huonovointisetkin taas jaloilleen.Mahtava reissu kokonaisuudessaan! Suo-sittelen jokaiselle kylterille ainakin kerran elämässään käymään KylteriPäivillä. Jos ei seminaariosuus kiinnosta, lähde tutus-tumaan uusiin ihmisiin – ja toisinpäin.

Kiitos seurasta kaikki paikalla olleet, ja kiitos järjestelyistä SEFE!

Rakkaudella,

~ Jussi Hyvätti ~

tikin unohtuneet. Tällä palstalla me, A.R ja O.K, kerromme teille tunteistamme ja kokemuksistamme alkuvuoden tapahtumissa, niin täällä Kuopiossa kuin muuallakin.

Tekstit: Jussi Hyvätti, Aleksi Riissanen ja Olli KoistinenKuvat: Olli Koistinen, Jere Finning ja Sakari Kauhanen

Haalaribileet 10.2.2011Haalaribileiden kanssa touhuaminen alkoi jo kuukausia aikaisemmin Jussin suunnitellessa Teille aivan mainiota haalarimerkkiä, joiden saapuessa ker-rankin ajoissa pääsimme antamaan niitä ilmaitteeksi niitä eniten haluaville. Allun kanssa kävimme ensiksi Canthian aulassa myymässä lippuja, joista 50 ilmaislip-pua menivätkin ennätysajassa alle kah-dessa minuutissa. Seuraavan päivän liput eivät saaneet niin suurta suosiota Savo-nian Cafe Savotassa, jossa puolen tunnin odottelun jälkeen oli vieläkin muutama ilmaislippu jäljellä. Lippuina toimivia haalarimerkkejä saimme kuitenkin ku-lutettua lähes toistasataa, joten tiesimme bileisiin mennessämme niistä tulevan isot.Ennen varsinaisten haalaribileiden alkua olimme kutsuneet kaikki mainostamises-sa auttaneiden ainejärjestöiden hallitukset kanssamme juomaan ilmaisia hanatuot-teita Onnelaan. Kaikkien hallituslaisten pöydät täyttyivätkin mukavasti ilmaisista juomista joista osa riitti jopa koko illaksi asti. Kello 22.00 Onnelan ovet avattiin lopullekkin väelle ja erivärisiä haalareita virtasikin sankoin joukoin nauttimaan Onnelan ”annista”. Lipunmyynti sujui moitteettomasti kiitos Ho Ho:n ja Samin. Itsekin päädyin sinne loppuillaksi kun mahdollisuuden tanssilattian hiomiseen annoin siitä enemmän innostuneelle Ho Ho:lle. Lipunmyyntikopissa oli hetkit-täin häiriötekijöitä joiden takia muutama viimeinen asiakas pääsikin ilmaiseksi juhlimaan mutta kaikenkaikkiaan ilta oli mennyt aivan mahtavasti. Seuraavista haalaribileistä on tulossa astetta isommat, niitä odotellessa!!

~ Aleksi ja Olli ~

NESU-Dagen 22.1.2011Lätkäsitsien jälkeisenä päivänä olo oli luonnollisesti suhteellisen huono, eikä siihen ainakaan auttanut ajatus monen tunnin junamatkasta Ouluun. Perille päästyä olo alkoi olemaan jo sellainen, että alkoholikin menisi taas alas. Täy-tyy tässä vaiheessa sanoa, että Oulun yliopisto on kyllä ehkä maailman rumin rakennus. Finanssin kiltahuoneella meitä odottikin joukko humalaisia kylterei-tä, ja mehän liityimme nopeasti tuohon joukkoon iloiseen. Kiltahuoneelta suun-tasimme Oulun yöhön, jonne taisin jättää muistinikin. Ollikin taisi hävitä jossain vaiheessa yötä, jälleen kerran. Baarista lähdin erään PorKyläisen kanssa suun-nistamaan kohti yöpaikkaamme, mutta yllättäen eksyimme matkalla johonkin paikalliseen ghettoon.

Aamulla heräsin sohvalta jostain täysin tuntemattomasta olohuoneesta. Kävi ilmi, että ystävälliset Oululaiset humanistit oli-vat vieneet minut ja Porilaisen ystäväni heidän hippikommuuniinsa nukkumaan, koska olimme ilmeisesti aika pahasti eksyksissä, ja ehkä myös hieman humal-tuneena. Tästä lähdimme takaisin kes-kustaan pyörimään ilman minkäänlaista suunnitelmaa. Nopea puhelu Ollille, ja selvisi että hän oli päässyt yöksi ihan oikeaan paikkaan.Päivällä alkoikin itse päätapahtuma, NESU-Dagen. Preemiota Dageneilla edusti minä, Olli sekä Kim. Maakokouk-sen jälkeen alkoi ehkä elämäni parhaat sitsit. Tunnelma oli katossa eikä pahem-pia ylilyöntejä sattunut. Sitsien jälkeen olotila alkoi taas olemaan hyvin päihty-nyt, ja muistikin siinä kaikessa rytäkässä meni. Ilmeisesti olimme sitsien jälkeen siirtynyt saunomaan. Olli oli kuulemma juoksennellut kaukalossa alasti työntäen jääkiekkomaalia pitkin jäätä. Hän ei kuitenkaan ollut yksin, sillä jäällä oli sa-maan aikaan myös paikallisia kiekkolu-

pauksia luistelemassa.Aamulla heräsin jälleen sohvalta, tällä kertaa puoliksi Biisonin alta. Vaasalaiset olivat ilmeisesti olleet vielä kuuden aikaan aamulla pelaamassa alasti jääkiek-koa. En tiedä oliko Olli mukana. Tästä sit-ten aamupalan kautta kohti juna-asemaa ja Kuopiota. Voin varmaan rehellisesti sa-noa, että nämä olivat koko opiskeluaikani parhaat bileet, ja uskon että Olli on samaa mieltä. Ensi vuonna onkin sitten meidän vuoro järjestää NESU-Dagen!!!

Vierailulla:

Teksti: Kimmo Koski ja Sakari KauhanenKuvat: Sakari Kauhanen

Tapasimme vientipäällikkö Antti Hyn-nisen Lignell & Piispasen tehtaalla, satamakadulla. Samoissa tiloissa toimii muitakin Gustav Ranin palveluita, kuten myllytoimintaa.

Lignell & Piispanen on perheyritys, joka on perustettu jo vuonna 1852 kah-den kuopiolaisen apteekkarin, Hugo Lignellin ja August Piispasen toimesta. Emoyritys Gustav Ranin historia ulottuu jopa vuoteen 1852 asti, kun Ranin alkoi tuoda Suomeen vaihtoehtoja kotipolt-toiselle viinalle. Nykyään yli 8 miljoo-nan euron liikevaihtoa (2009) tekevä Lignell & Piispanen on Suomen tunne-tuimpia alkoholijuomien valmistajia ja maahantuojia.Yrityksen valikoima koostuu yli 70 tuot-teesta, joita löytyy viineistä vodkiin asti. Lignell & Piispanen kehittää jatkuvasti uusia tuotteita, ja pitääkin vahvuuksi-naan juuri keski- ja huipputason tuottei-ta, sekä luotettavaa toimitusvarmuutta.

Lignell & Piispasen erikoisalaa ovat marjapohjaiset alkoholituotteet, joista yritys on saanut paljon myös kansain-välistä tunnustusta. Juomien raaka-aineina käytettävät marjat ovat 100% luonnontuotteita, joista suurinosa kasvaa villeinä, ja on poimittu käsin. Marjapoh-jaisten tuotteiden valmistus tapahtuu perinteikkäällä uutosmenetelmällä. ”Sil-lä tavalla marjasta saadaan sen parhaim-mat maut ja aromit esille” Antti kertoo. Tämä on epäilemättä totta, onhan Mesi-marjalikööri yrityksen vanhin tuote, ja Vadelmalikööri voittanut mm. kultaa IWSC:n mittauksissa vuonna 2008.

Antin ykkössuosikki kaikista Lignell & Piispasen tuotteista on ”Hyvää Kon-jakkia –sarjan XO ja VSOP. Lignell & Piispasen Suomessa valmistamista tuot-teista parhainta on kuitenkin väkevä mansikkaviini.

Antti itse toimii Lignell & Piispasen

“ Sillä tavalla marjasta saadaan sen parhaimmat maut ja aromit esille”

Yrityksenä Lignell & Piispanen pitää it-seään laadukkaiden nautintojen tuottaja-na, sekä vaatimattomasti parhaana mar-jojen jalostajana likööreiksi. Yrityksen toiminta on asiakaslähtöistä ja vastuul-lista. Tästä kielii ns. mittatilaustuotteet, sillä yritys toimittaa tuotteitaan esi-merkiksi asiakkaan itsensä suunnittele-malla etiketillä. Vastuullisuus ja toimi-tusvarmuus ovat yrityksen menestyksen kannalta elintärkeitä. Asiakkaita Lignell & Piispasella ovat esimerkiksi ALKO:t, ravintolat, ravintolatukut, sekä Tax-Free ja Duty-Free liikkeet. Yrityksen tuot-teita viedään myös ulkomaille.

vientipäällikkönä. Antin toimenkuvaan kuuluu mm. vientitoiminnasta huoleh-timinen, eli toisin sanoen hän on vas-tuussa verovapaasta kaupasta Itämeren laivoilla ja lentokentillä, sekä kansain-välisestä vientitoiminnasta. Antti on toiminut vientipäällikkönä vuoden 2011 alusta lähtien. Aiemmin Antti toimi aluepäällikkönä ja vastasi kotimaan toiminnasta Keski- ja Pohjois-Suomen alueella, kuten Alko- ja ravintola-asiakkuuksista.

Antilla tulee 2011 maaliskuussa täyteen kaksi vuotta Lignell & Piispasella.

Kipinä Lignell & Piispaseen syn-tyi ammattikorkeakoulussa, kun markkinoinnin opettaja kertoi harjoittelupaikasta. Haastattelun kautta Antti pääsi kuin pääsikin suorittamaan harjoittelua. Lignell & Piispasella Antti suoritti 3,5 kk harjoittelu jakson. Siirtyen sitten muutamaksi kuukaudeksi harjoit-telemaan Työ- ja Elinkeinominis-teriöön. Ministeriön harjoittelun jälkeen entisestä harjoittelupai-kasta tiedusteltiin Antin haluk-

kuutta tulla työskentelemään Lignell & Piispasella. Antti päätti jo ammattikorkeakoulun aikana, että nimenomaan markkinoinnin ja myynnin tehtävät kiinnosta-vat, koska ne olivat myös hänellä pääaineena tradenomitutkinnos-saan.

p 1. Luonnosta poimitut marjat puhdistetaan, säilötään ja pakastetaan suurissa pakastin huoneissa.

tq 3. Juomia kypsytetään useita kuukausia. Te-htaalla on edelleen

p 2. Marjat sulatetaan, ja laitetaan tekeytymään tankkeihin. Jotkin marjat murskataan. Marjat uutetaan alkoholissa, ja juoma saa luonnollisen värin ja maun. Uute makeutetaan sokerilla.

Antti pitää erityi- sesti perheyrityksen tavasta toimia, ja nä-kee hyötynä mm. sen

että suhdeverkostot työntekijöihin ovat lähellä ja yhteys esimerkiksi tuotekehityksen välillä on vaiva-tonta. Hymyilevä Antti tuntuu pitävän työstään: ”Perheyrityksen toimintatapa tekee työstä helppoa ja ennen kaikkea mielekästä.”

käytössä joitakin vanhoja tammitynnyreitä, vaikkakin nykyään suurin osa juomista kypsytetään suurissa teräsastioissa.

pq 4. Valmis tuote pullotetaan linjastolla, automatisoitu lait-teisto annostelee juoman pulloihin, korkittaa ne ja liimaa etiketit.

pq 5. Jotkin tuotteet pitää pakata käsin. Muovipullojen pakkauksen taas on voinut automatisoida työn nopeuttamiseksi ja hel-pottamiseksi.

tu 6. Lopuksi tuotteet jättävät tehtaan ja siirtyvät ALKO:ihin, ravin-toloihin, ruotsin laivoille, sekä ulkomaan vientiin. Valmiin Kuopiossa herkullisista mar-joista valmistetun liköörin tai viinin voit ostaa lähim-mästä ALKOstasi.

Seilorille on tullut jano kesken kierroksen, omankädenoikeus ei kuitenkaan ollut sallittua, sillä tehdas ei ole virallisesti anniskelualuetta.

Maistuuko olut?

Rankan viikon ja tenttien jälkeen kolme Preemion syväkurkkua kokoontuivat mis-ter päätoimittajan luona oluen maistelun merkeissä. Raati, joka koostui herroista Jukarainen, Ivaska ja Mäkäläinen, sai tehtäväkseen arvata mikä olut oli mil-loinkin kyseessä. Samalla täytyi myös arvioida muun muassa oluen makua ja vaahtoisuutta sekä hapokkuutta. Lopuksi tuopin tyhjentämisen ohessa lätkäistiin arvosanat vanhan ajan malliin.

Vaikka kyseisiltä herroilta luulisi am-mattitaitoa tältä alalta löytyvän, kyseinen tehtävä osoittautui yllättävän vaikeaksi. Arvaukset/tiedot olivat aivan vääriä u-seimpien yksilöiden kohdalla, mutta tämä lienee selitettävissä turkinpippurei-den mutustelun aiheuttaman hetkellisellä makuaistin katoamisella. Muilta osin raati suoriutui hyvin ja pullot olivatkin aivan tyhjiä urakan päätteeksi. Riskiryhmän muodostavat nautintoaineasiantuntijat Lauri Jukarainen (edessä),

Mika Mäkäläinen (takana vasemmalla) ja Sami Ivaska (syvällä hermopisteessä)

Teksti: Lauri Jukarainen ja Sakari KauhanenKuvat: Sakari Kauhanen

Riskiryhmä

testaa:

Laitilan Kukko Pils 4,5%

Arvosana:

3/5

Lehtimetsän maku, hapokas, jykevä, portsari-mainen, arvoituksellinen

:):(

Brenkkumainen ja agressiivinen, petollinen, vahva kuin humalainen ahma, erämiesmäinen, joku maistoi jäkälän

:):(

A.Le Coq Porter 6,5%

Arvosana:

2/5

Autenttinen saunabisse

Tyvestä jäykkä ja varresta löysä: kitkerähkö ja paha jälkimaku

Liukas, helppo juoda, juopon märkä päiväuni

Liian tuhti ja arvoituksellinen, jopa synkkä

“Tätä ei voi kyllä dokata!Pistää vatsahapot jylläämään”

Saku Tume 6,7%

Arvosana:

2/5

Lindemans Kriek 3,5%

Arvosana:

2,5/5

Budějovický Budvar 4,5%

Arvosana:

3/5

Pivovar Herold x,x%

Arvosana:

5/5

Täyteläinen ja maukas, A-luokkainen ja vahva: NHL-tasoa, vaahtoisa, lapsuus ja pellot

:):(

Kirpeä, kuohuva, vaahtoisa, nahkainen, kon-servatiivinen, joku maistoi vanhan satulan

:):(

Ivaskan suussa on bileet, todella hyvä bisse, täyteläinen ja vahva

Pullo on liian pieni, juoma loppuu äkkiä

Ritarillinen, keskiaikainen

Puuromainen ja lusikoitava, liikaa vaahtoa

Vanhatuttu, olvimainen perussuoritus, väritön ja mitään sanomaton, kaverin korollan takapenkki, junnumaista höntyilyä, baarin hanaolut

:):(

Siiderimäinen herkku, hyvänmakuinen tikkari, sopisi Matti Holle, mieleen tulee Valkeisen ranta ja pissikset, ei maistu bisselle ollenkaan

:):(

Menee tilassa kuin tilassa

Hyvin arkinen ja halvan makuinen

Pirtsakan kirpeä ja maittava

Dokaamalla etova, laittaa vatsahapot jyl-läämään

APPROVED

BY

LAURI JUKARAINEN

Karhu III 4,6%

Arvosana:

3,5/5

Olvi III 4,5%

Arvosana:

3/5

Sol x,x%

Arvosana:

4,5/5

Kontiomainen metsien kuningas, ei hifistele, perusolut - mutta paras, sopii jokaiseen tilan-teeseen: rannalle, ruualle, sukeltamiseen, rattiin...

:):(

Raikas, mukava ja ystävällinen perusolut

:):(

Varma valinta, erinomainen

Ei tällä mitään huonoja puolia ole

Lempeä maku

Jotain kuitenkin jää puuttumaan

Freessi ja tamminen vanhatuttu, ujo peruslager, hyvä olut suurkulutukseen, ei ole päällekäyvä, käy erityisen hyvin teineille

:):(

Raikas ja tuttu maku, ei tarvitse totutella

Tylsä ja vähäarominen

Nyt tarkkana!

Seuraavassa riska-rissa laitamme jär-jestykseen lihapii-rakat!

MISTÄ TÄÄLLÄ PUHUTAAN?LUE NIIN TIEDÄT!

www.savonsanomat.fi/tilauksetVuoden 2011 aikana Savon Sanomien tilaajien kesken

arvotaan huimia palkintoja, kuten Applen iPadeja (arvo 599 €/kpl) sekä Nokian C7 puhelimia (arvo 379€/kpl).

Kaikki huipentuu 15.12.2011 tapahtuvaan Fiat 500 Italia henkilöauton (arvo 13.900€) arvontaan!

Tilaa Savon Sanomat -

VOITA HENKILÖAUTO!

MISTÄ TÄÄLLÄ PUHUTAAN?LUE NIIN TIEDÄT!

www.savonsanomat.fi/tilauksetVuoden 2011 aikana Savon Sanomien tilaajien kesken

arvotaan huimia palkintoja, kuten Applen iPadeja (arvo 599 €/kpl) sekä Nokian C7 puhelimia (arvo 379€/kpl).

Kaikki huipentuu 15.12.2011 tapahtuvaan Fiat 500 Italia henkilöauton (arvo 13.900€) arvontaan!

Tilaa Savon Sanomat -

VOITA HENKILÖAUTO!

Ei virallissii, mut torellissii

Veijjo jorinoitRiskitö Tepsi

Sausiol ei ol mittä rajaa! Taas mua pyyretti mukka luamaa vähä torellist sisältöö tähä jaloo julkasuu. Ittel on täs menos viimine vuas Kuapios, mut loppuu asti veretää täysil. Tai eihä mun oikke tartte eres yrittä, ku kaik jo tykkää täst kaikkie palloilukolumnie äirist. Si mentii.

Täl kertta mää puhu vähä pelureitte uusist osotteist potkupallorintamal. Kaikke kauhia miälenkiintost on tapahtunu. Otsikost voi joku kovi tiätäväinen jotta jo päätelki. Vähä käännetä vilettii haavaski viäl lisäks.

Ärär kymppi ja ärär seittemäntoist otti siivet al ja lähti Kupittaa vihriält nurmelt hiuka isompii ympyröihi. Riskeist Riku lähti Pualaa ja Suame oma Pippo Inzaghi, Roope meinaa, siirty Serie Aaha. Emmä kyl voi oikke kauhia yllättynykkä ol, onne Riskit simmottis pal hyvii pelurei meinaa. Hiukka mää kyl ihmettele, et Suame tän hetke kovin molari ei viälkää siirtyny Tepsist. Vaik ei siimmittää, kyl mää kovi miälelläni Lehtovaara Turkkuses viäl yhre kaure piränki.

Sit se viletin kääntely. ÄrÄr kympi isoissi saappaissi koiteta istutta tu-levan kauten Kuapion oma kasvatti Pennase Petteri. Mää ole kauhia makioi naurui saanu tualt intterneti ih-meellisest maailmast. Futisforum2:n KuPSin topicis sakki on saanu iha hillittömä huvittavii itkupotkuraivarei Pennase siirrost Turkkusse. Kannattaa hilpast kattelee sin, makioilt nauruilt ei voi välttyy. Emmää oikee muut voi saanno, ku et paremma seura se Pen-nane valitti, sevverra yksinkertast se o. Mut se mun kyl täytyy valla sanoo,

et KuPSi omal ikonil, kenet me kaik tiätty tunnetaa, Venäläise Iljal mää anna valtava käde. Huikee homma, et pääs maajoukkuee mukka Belgian reissul! Oikki hianoo!

Se simmone toine turkulaine, se mua-vine I***r, koitta kauhiast kans jengii kasat, mut ei sin oikke kukka haluu mennä. Ja emmää kyl toisaalt ollenka ihmettelekkä. On se nimpal kauhia oksettava seura. Mut emmä sen enem-pä viitti tätä kovi jaloo kolumni pilata kirjottelema tommossi törkysanoi.

Ei mul oikeesta muut olkka täl kertta. Sikku seuraava Riskis saa tuult pur-jeesee, alkaa toi lumiki olemaa jo ulkon sulanu ja mää pääse kattoma mite meijä oma bianconeri Turkku- sest oikke ens kauden potkupallolii-kas ollenkas pärjääkää.

Olkka kaik vaa vattallanne!

Terve sivvaa,

Veijo“Mää ole kauhia makioi naurui saanu

tualt intterneti ihmeellisest maailmast”

Teksti: Mikko VaitiloKuva: Tuuli Vepsäläinen

Enne oli miehet rautaa ja laivat puuta. Nyt ovat miehet puuta ja laivat rautaa. Miehet olivat merillä ja meret tuli miesten luo. Ajat, kun huumori eli tarinatais-tojen takataskuissa ja povareissa.

Vanhan ajan seilori vanhan ajan mallin kipparitatuoinnilla tiput-taa vanhan ajan huumoria. En-tisenä pursiseuran puheenjohtaja-na ja jollapurjehduksen ässänä on ilo esittää tämä huumori sivusto avatuksi .

Tässä eräänä päivänä ostoksilla käydessäni mukaan tarttui sham-

Vanhan ajan iskelmäradion tyyliin lähetän tässä lopussa terveisii Judelle . Et sä mittän voittan ole!

Eipä tässä muuta. Huumoria yllä ja lisää paskaa housuun!

~ Kipi-Kippari ~Ps. Olenkin seuraavan kuukauden merillä ravustamassa, joten ei tartte soitella. Lokimerkinnät jatkuvat lehden seuraavassa numerossa.

Savossa näin …

Mies seisoi alasti peilin edessä ja kehui vaimolle ylpeällä äänellä: Tässä sitä on sata kiloa dynamiit-tia.Vaimo vastasi siihen: Eikö se ole vaarallista, kun sytytyslanka on noin lyhyt?’

Turkkuses tehhää hommat eri taval …

Yks turkkulaine poliis tul aa-muyäst ihan munasillas työpaikalles. Kaverit kysys kui sää tollai tän tuut? Munasillas oleva vastas: ” Mää oli illal yksil kut-suil , ja kahrentois aikka sammu-siva valo, ja joku huus, ett ny äk-kiste vaattee pois ja hommiin . Ja tääl mää ny oon .

Kipparin lokikirja

poo nimeltä Head and Shoulders, ja hoitoaine Wash ‘n Go. Kokeilin shampoota ja katsoin itseäni peilistä ja tote-sin , että kylläpä tulikin olkapäät puhtaaksi . Hoitoainetta päähäni hieroessa, en voinut olla miettimättä, että mihinkähän vittuun sitä nyt lähtis.

No, siinäpä olikin sellainen aasinsilta, että aasi hukkui . On kuitenkin olemassa vaihtoehtoisia tapoja ylittää silta, kuten Mu-hammad teki , muut meni yli , Muhammad Ali .

Vanhaan aikaan oli olemassa vanhan ajan kaskuja. Niitä viljeltiin kuin peltoa konsanaan ja kaup-paopiston naiset käännettiin näillä rautaisilla jutuilla. Kyse ei kuitenkaan ole mistään iskurep-liikeistä, tapaan: “jos tippa mai-toa olisi kauneutta, sä olisit koko lehmä.” Nämä kaskut herätetään henkiin ja puhalletaan pölyt pois niiden päältä. Annetaan tulla tuutin täydeltä koko ilta!

Hyisen meriveden kuluttamis-ta seiloriaikaisten lokikirjojen merkinnöistä löytyivät muun muassa seuraavat kaskut:

Muut otti taksin , John LennonMuut löivät swingin , Vladimir Putin .Tauno Palo, muut katseliMatti sai Mervin , Kofi AnnanMuut osti lakanoita, Tapio Lii-nojaMuut vain katseli , Kimmo Koski

Vanhan seilorin vanhan ajan huumoria

Teksti: Kimmo Koski, Kuva: Sakari Kauhanen

Ilmastolaki- Järkee vai ei? -

Pöydän ääreen istuuntuvat kokoomusnuori ja ISYY-aktiivi Jere Lahti, sekä maanystävät ry:n ja Vihreät -puolueen paikallinen vaikuttaja Kim Tamio. Olen houkutellut pahaa aavistamattomat preemiolaiset osallistumaan riskarin juttusarjaan, jonka tarkoituksena on herätellä poliittista debattia. Stockholm Environment Instituten (SEI) selvityksen mukaan EU-alueella hiilidioksidi päästöjä pitäisi vähentää 40 % vuoteen 2020 men-nessä ja, kuten sanoit, vähintään 90 % vuoteen 2050 mennessä. Kysyin keskustelijoilta, onko tämä heidän mielestään realistinen tavoite?

K: Todellakin. Se on vähintä mitä kehittyvien maiden pitää tehdä, koska muuten emme pysty hillitsemään ilmastonmuutosta. Tuo kahden asteen nousu on ehdoton maksimi, ja silloinkin ilmakehässä voi suurella toden-näköisyydellä esiintyä ääriolosuhteita.

J: Kimillä on tässä ihan hyviä pointteja, mutta ensinnäkin pitää huomioida, ettei Suomen ja EU:n päästö vähennykset riitä. Eurooppa kyllä menee suunnannäyttäjänä, mutta muu maailma ei tule perässä. Esimerkiksi hiili-vuotoa on hyvin paljon nähtävillä. Tällöin päästöt siirtyvät kehitysmaihin kehittyviin maihin. Ilmakehä ei piittaa siitä että tuleeko päästöt Suomesta, vai tulevatko ne Kiinasta.

K: On totta että ilmakehä ei välitä siitä mistä päästöt tulevat, mutta tässä vastuu on en-sisijaisesti kehittyneillä mailla, jotka ovat jo 1800-luvulta lähtien käyttäneet paljon fos-siilisia polttoaineita. Suomessa esimerkiksi hiilidioksidipäästöt per capita ovat huomat-tavasti suurempia, kuin esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Tämä taakka painaa Euroopaa ja USA:ta. On syytä olla suunnannäyttäjänä myös kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

J: Jos nyt kuitenkin otetaan tällainen re-alistinen näkökulma mukaan, niin USA on tässä viimeaikoina ottanut käytän-nössä vain takapakkia kaikissa sitovissa ilmastosopimuksissa. Enkä lähtisi tätä ns. valkoisenmiehen taakka -argumenttia käyttämään tässä. Tilanne on kuitenkin eri-lainen, kuin joskus 1800-luvun, 1900-luvun vaihteessa, jolloin ei tiedetty otsonikadoista

ja ilmastonmuutoksista. En tässä nyt lähtisi vanhoja syntejä sovittamaan. Se on huono argumentti mun mielestä. Ja hiilidioksidi on sikäli mielenkiintoinen aine, että se on kaiken palamisen sivutuote. Jos jokin palaa täysin puhtaasti, niin siinä vapautuu pelkkää hiilidioksidia. Periaatteessa laki tarkoittaisi teollisen toiminnan vähentämistä. Itse kes-kittyisin mieluummin pienhiukkaspäästöi-hin, joita tulee ilmakehään paljon, ja hi-ilivoimaloiden rakentamiseen.

K: Kyllä pienhiukkaspäästöt ovat todella vakava asia. Lain tarkoituksena on estää maailmanlaajuinen ilmastokatastrofi. Jos ei ilmakehää lämmittäviä päästöjä rajoiteta, ovat seuraukset vakavia. Emme voi vain jäädä odottamaan huomista ja katsoa mitä tapahtuu.

J: En minä olekaan päästöjen vähentämistä vastaan, vaan kovalla kädellä rajoittamista vastaan. Pikemminkin erilaisia kannustin-mekanismeja tulisi kehittää, kuten inves-tointitukia puhtaampaan teknologiaan. Jos liian nopeasti aletaan vähentämään päästöjä, siirtyy “likainen” tuotanto Suomesta kehittyviin maihin.

K: Hiilivuoto on suosittu argumentti, mutta siitä ei ole juurikaan näyttöä. Teollisuus karkaa Suomesta aivan muista syistä.

J: Kioton sopimuksissa on pysytty vain taantuman takia. Suomen rooli on pieni ja vaikka pysyisimmekin lain tavoitteissa, en usko että muu maailma pysyisi yhteisissä

sopimuksissa. Väkimäärän kehitykseltään suurin kasvu on alueilla, joissa ei ole mitään tämäntyyppistä lakia. Nimenomaan näissä maissa tulisi päästöt saada kuriin. Suomes-sa on teknologia verrattaen puhdasta.

K: Kioton sopimuksen heikkous oli se, että se ei sitonut osapuolia kunnolla. Tämän takia tarvitaan laki, jonka toteutumista py-stytään valvomaan. Suomalaisten hiilidi-oksidipäästöt ovat n. 14 tonnia per capita, kun Intiassa vastaava luku on vain joitakin satoja kiloja. Lisäksi vihreän teknologian kauppa kävisi, kun Suomessa olisi kannat-tavaa kehittää sellaista.

J: Olen samaa mieltä siitä, että vihreän te-knologian markkinoita varmasti on. En kuitenkaan pidä hiilidioksidipäästöjä per capitaa relevanttina argumenttina. Jos ver-taillaan miljardin kiinalaisen ja viiden mil-joonan suomalaisen eroja, niin löytyy niitä myös elintasosta. Käytännössä päästäisiin samaan päästöt per capitaan, jos mentäisiin samaan elintasoon kuin Kiinassa. En usko että kukaan tahtoo kommunismin kurittama-ssa maassa elää. Jos päästöjä rajoitetaan pakottamalla, niin nopeuttaako se kehitystä niinkuin haluttaisiin ajatella?

K: Kyllä, koska lain myötä ohjautuisi tut-kimukseen rahaa yrityksiltä.

J: Tälläkin hetkellä öljy-yhtiöissä laitetaan paljon rahaa vihreän teknologian keittäm-iseen. Luulen että pääsisimme riittäville päästö tasoille vapaaehtoispohjaltakin.

HUOM. Vastaväittelijöiden mielipiteet ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Riskipreemion, Kokoomusnuorten, ISYY:n, Maanystävät Ry:n, Vihreät-puolueen, tai minkään muun instanssin kantaa. Juttusarjan tarkoituksena ei ole asettaa lukioita tukemaan tässä esitettyjä kannanottoja, ainoastaan saada aikaan yleistä ja hyvähenkistä keskustelua kulloisestakin aiheesta.

Napit vastakkain

Tervehdys laitokselta!

Uusin asiamme on tietysti Myynnin johtaminen. Tämän erikoistumisalueen opetus alkoi 24.1.2011 Myyntityön opintojaksolla. Yritysvierailijoita on kurssilla peräti 12 ja he ovat tulleet innokkaasti mukaan sekä puhumaan että jotkut myös kuuntelemaan. Myynnin johtamisesta pyritään kehittämään pysyvä osaamisalue laitoksellemme.

Myynnin johtaminen on saanut myös runsaasti huomiota paikallisessa mediassa. Lai-toksemme aktiivisuus yritysten toiveiden huomioon ottamisessa on noteerattu hyvin positiivisesti toimintaympäristössämme. Toisaalta meidän on tietysti aina varmistettava koulutuksen vankka tieteellinen pohja ja akateemisen laitoksen itsenäinen päätöksen-teko.

Yliopisto julkaisi joulun alla opetuksen ja opiskelun eettiset ohjeet ja jotkut opettajat ovat jo alkaneet esitellä niitä kurssien aluksi. Meidän kaikkien oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää, miten pitää menetellä esimerkiksi, jos tentissä havaitaan vilppiä, tai jos opiskelija esittää toisen tekemää tekstiä omanaan. Ja huom., myöskään opettajat eivät tietenkään saa käyttää hyväkseen opiskelijoitten ideoita, suunnitelmia tai tuloksia. Eet-tiset ohjeet löytyvät yliopiston sivuilta opiskelijoitten intrasta > säädökset, säännöt ja ohjeet > opetus ja opiskelu.

Laitoksen väki haluaa kiittää lämpimästi kaikkia tuutoreita. Teette arvokasta työtä! Samoin kiitämme preemiolaisia monista kouluvierailuista ja koulutuksen esittelyistä. Tänä vuonna kauppatieteiden yhteishaku on 7.3.-12.4.2011, joten laittakaahan sanaa kiertämään. Kokeilemme parhaillaan laitoksen opiskelijarekrytoinnissa myös Face-book-mainontaa.

Yhteistyöterveisin,

Helena Kantanen