http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 1

Ritoniemi hä mä lä isten erä älueestä viihtyisä ksi äsuinälueeksi

Ritoniemellä on pitkä historia. Jyväskylän

kylässä sijainnut Ritoniemen maatila oli

aikoinaan pinta-alaltaan suuri. Se on ollut

hämäläisten eränkäytialuetta,

maanviljelysaluetta ja nykyään viihtyisää

asuinaluetta. Sekä Palokan että Seppälän

palvelut ovat lähellä, mutta alueen

viihtyisyys ei siitä ole kärsinyt.

1 Varhainen historia

Rita tarkoittaa ikiajat käytettyä pyydystä,

joka vangitsee muttei murskaa. Sitä

käytettiin karhujen, mutta myös susien ja

kettujen elävänä pyyntiin. Ridassa on kolme

seinää ja katto tipahtaa eläimen tullessa

sisään pyydykseen siten, että elän ei enää

pääse ulos. Suden pyyntikuopastakin on joskus käyetty sana rita.

Vieressä olevan Ukonniemen historiasta ei ole tietoa, mutta mieleen tulee ajatus, että nykyinen Pappilanvuori olisi

ollut muinainen palvontapaikka, Ukonvuori ja sitä lähinnä oleva niemi olisi siis ollut Ukonniemi. Pappilanvuori sijaitsee

aika keskellä entistä Ukonniemen tilaa. Jyrkänne aukeaa etelään ja on hyvin nähtävissä Palokkajärveltä.

Näillä seuduilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty ainakin Taulumäeltä ja

Palokkajärven rannalta, Kaijalanniemen tyvestä.

Ympäristöstään poiketen Jyväskylän seutu asutettiin ensin Hämeestä käsin 1400-luvun lopussa. Jyväsjoen kylä, josta

Jyväskyläkin myöhemmin muodostui sekä Palokka luettiin ulkopalstana hämäläiseen Saarioisten hallintopitäjään.

Hämäläisten eränkäytialue jatkui pitkälle Jyväskylästä pohjoiseen noudatellen vesireittejä.

Kun savolaisten suuri muuttoliike Keski- Suomeen käynnistyi, oli Jyväskylän seudulla jo 10 hämälästaloa. Vuoteen 1593

mennessä oli nykyisen Jyväskylän alueella jo ainakin 26 taloa, joista 19 oli hämäläisperäisiä. Savolaisten tulon myötä

muodostui alueen hallintopaikaksi Rautalammen suurkunnasta erotettu Laukaa.

Savolaiset asuttivat tuolloin Keski-Suomen metsät ja mm. pohjoisosa Palokkaa, Vesanka ja Ruoke ovat syntyneet tästä

savolaisasutuksesta. Savolaisten saapuminen Keski-Suomeen perustui kahteen seikkaan: Ensiksikin erittäin tehokas

kaskiviljely mahdollisti savolaisväestön nopean lisääntymisen ja toisekseen kuningas lupasi 1500-luvun alkupuolella,

että savolaiset saavat vallata hämäläisten hallinnoimat eräalueet. Hämäläisille jäi oikeus muuttaa asumaan omille

eräalueilleen, mutta tätä oikeutta he eivät paljon käyttäneet. Jyväskylästä pohjoiseen päin puhuttiin Länsi-Savon

murretta. Jyväskylässä ja Jyväskylän eteläpuolella puhuttiin Päijät-Hämeen murretta, joka sekin on savolaisviritteinen.

Maakirjassa vuodelta 1539 luetellaan Jyväskylän talot: Kekkola, Kuokkala, Äijälä, Daavettila Mattila ja Lahti (Jyväskylän

kylä) , Mikkola muodostettiin 1572 osista Jyväskylän Lahdentalosta, Palokan Mankolasta ja Rutalasta.

Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja

Palokan kylän rajaan.

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 2

Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 muodostunut Mattilan

tilasta kun se jaettiin kahden veljeksen kesken. Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat

merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa

ydinaluetta.

Ritoniemi on siis kokonaisuudessaan kuulunut aikanaan tuohon suureen Lahden tilaan, jota myöhemmin alettiin

kutsua Jyväskylän kyläksi. Tästä johtuu sekin, että monet Ritoniemen kiinteistöt ovat edelleenkin osakkaina

vesialueissa, jota on paitsi Palokkajärvessä, myöskin Jyväsjärven lounaispäässä, Tyyppälän järven päässä ja

Ankeriasjärvellä. Nämä alueet ovat aikoinaan kuuluneet tuohon Lahden tilaan

Palokassa, jonka keskus siis sijaitsi Palokkajärven länsipuolelle Jyväskylän kylän naapurina, oli jo varhain paljon

asutusta. Keski-Palokka sijaitsi keskellä tuota hiukan maantieteellisesti hajanaista Palokkaa.

2 Ritoniemi sijaitsee Jyväskylän kylässä

Jyväskylä kuului Jyväskylän maakirjakylään.

Väestölaskenta oli aioinaan järjestetty

perustumaan tähän jakoon. Palokka oli oma

maakirjakylänsa, joka sijaitsi Jyväskylän

maakirjakylän länsi- ja

pohjoispuolella. Jyväskylän kylä oli laaja

kooltaan ja siihen kuuluivat siis kaupungin

itäpuoliset alueet, Jyväsjärven eteläpuoleiset

alueet ja kaupungin lansipuolella olleet

alueet. Palokan maakirjakylä rajoittui

eteläreunastaan tuohon Jyväskylän kylään.

Kaupunki oli perustamisvaiheessa pieni maa-

alue Jyväskylän kylän keskellä. Nykyinen

Jyväakylän kaupunki viimeisen

kuntaliitoksen jälkeen sisältää tuon Jyväskylän kylän alueet ja sen lisäksi pohjoispuolella Palokan ja Korttajärven ja osia

Leppäveden maakirjakylästä.

3 1800 luku

Kartta on vuodelta 1840. Ritoniemen ja

Ukonniemen tilat kuuluivat Jyväskylän

kylään samoinkuin niiden eteläpuolella

sijainnut Koskenpään tilakin. Kaikki tilat

olivat suuria. Ritoniemen ja Ukonniemen

välinen raja halkaisi niemen kahtia. Oli

siis ikäänkuin kaksi niemeä, Ritoniemi ja

Ukonniemi. Ritoniemeä hallinnoi 1800

luvun lopulla Juhio Kallenpoika

Hinkkanen (s. 1864)

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 3

Kartassa Ukonniemen tilan rakennusten kohdalla lukee torppa. Muutama sata metriä tuon Ukonniemen torpan

pohjoispuolelle syntyivät myöhemmin Pohjanniemen tilan rakennukset.Ritoniemen tilan eteläpuolella sijaitsevaan

Koskenpään tilaan kuuluivat mm. nykyinen Lohikoski ja Lahjaharju. Jyväskylän kaupunki rajoittui pitkään Tourujokeen.

Tästä yhteisestä historiasta johtuen Ritoniemi ja Lohikoski kuuluvat edelleen saman postinumeroalueeseen 40250,

Palokka sijaitsi siis pääosin Palokka- ja Alvajärven länsipuolella. Raja Jyväskylän kylän ja Palokan kylän välissä kulki siis

Pappilanjoessa ja keskellä Palokkajärveä. Ritoniemeen kuljettiin kaupungin suunnasta Tyyppälänlahden itäpään

kautta.

Kartassa näkyy Tyyppälänlahden pohjoisrannalla pieni rantaniittyalue, joka kuului Jyväskylän kaupunkiin ja siirtyi vasta

vuoden 1949 aluevaihdossa osaksi Jyväskylän maalaiskuntaa samalla kun Lahjaharju siirtyi Maalaiskunnan

puolelta osaks kaupunkiai .

4 Alueen asutus sodan jälkeen

Ritoniemeläiset kävivät Tyyppälän koulua. Sinne pääsi kätevästi Heinämäen ylittävää polkua pitkin.Tyyppälän koulu

perustettiin vuonna 1948.

Koulun viisikymmenvuotisjuhla vietettiin 25.9.2005, joten tästä voisi päätellä koulun aloittaneen toimintansa vuonna

1955.

Vuonna 1960 Tyyppälän koulun

oppilasmäärä oli korkeimmillaan, 120

oppilasta.

Oppilaat kouluun tulivat Ritopohjasta ja

Ritoniemestä., joille molemmille alueille

muodostui sodan jälkeen nopeasti asutusta.

Alunperin oli varmaankin ajatus, että koulun

ympäristö olisi rakennettu tiiviimmin, mutta

koulun itäpuolinen asutusalue on vielä

toistaiseksi toteutumatta.

Ritoniemen tila oli enne sotaa rouva

Niemisen omistuksessa, joka myi tilan

vapaaehtoisilla kaupoilla siirtoväen

asutuksen tarpeisiin. Tilasta myytiin

karjalasta tulleelle siirtoväelle pientiloja ja

tontteja. Jyväskylän maalaiskuntaan muutti

sodan jälkeen karjalaisia yhteensä 2840

henkeä ja heistä oli 1512 henkeä Sortavalan

Maalaiskunnasta. Monet heistä asettuivat

alueelle jo talvisodan jälkeen, palasivat

asuipaikoilleen Karjalaan jatkosodan aikana

ja joutuivat taas palaamaan Sortavalan

maalaiskuntaan sotien jälkeen.Ukonniemen

tilalta lohkottiin samalla tavoin alueita

viljely- ja asuntokäyttöön.

Ritoniemeen heti sodan jälkeen

muuttaneita Sortavalan maalaiskuntalaisia

olivat Rauni Hallikas, Eino Jaatinen,

Arvi Pärnänen, Eino Saikkonen, Juho

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 4

Tolvanen, Antti Pesu, Antti Turkulainen sekä Oskari ja Paula Turkulainen.

Ritoniemen kantatilasta lohkottiin vuosina 1945-1950 sekä asuntoviljelytiloja että asuntotiloja. Näille jäi yhteinen

venevalkama-alue Palokkajärven rantaan. Venevalkamaan tuotiin 60-luvulla kiviä Hallikkaan pellolta, jolla rantaviivaa

siirrettiin hiukan järvelle päin.

Asuntoviljelystilat

Arvi Antero ja Siiri Pärnänen,

Yrjö Hallikas,

Antti ja Helmi Turkulainen ja

Oskari ja Marita Turkulainen

Asuntotilat

Paula Turkulainen,

Eino Ilmari ja Elisabeth Jaatinen,

Teresa Rouhiainen,

Pekka- ja Annaliisa Kapulainen (Sekä Matti ja Saimi Leppäkorpi) ja

Eino ja Anna Saikkonen.

Vuoden 1950 jälkeen lohkottiin lisäksi

kantatilasta tontteja, johon asutuksen

nopea leviäminen perustui. Ilmeisestikin jo

ennen sotaa oli niemen etelärannasta

erotettu kauniisti etelään aukeavia

mökkitontteja. Kantalilalle jäänyt ranta-alue

muodostui kylän uimarannaksi ja sen

itäpuolelle jäi lohkottujen kiinteistöjen

yhteinen venevalkama-alue.

Hallikkaan tilan alueella ensimmäinen

rakennus oli kantakiiteistöstä jäänyt

huonokuntoinen lato, joka purettiin pois. Se sijaitsi nykyisen Pohjanniementie 11 kohdalla

5 Rakentaminen 40- ja

50-luvuilla

Hennlan talon piharakennus aloitettiin

jo 1940-luvulla ja valmistui siis

nelikymmenluvulla. Rakentamisesta

lisää viitteessä.

Hallikkaiden Hennala-tilan

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 5

päärakennus valmistumisen jälkeen loppukesällä 1954. Pihan tasaus on vielä kesken. Yrjö Hallikas suunnittelutti talon

Helsinkiläisessä arkkitehtitoimistossa vaimoaan Rauni Hallikasta varten. He olivat menneet naimisiin Tapaninpäivänä

1950. Yrjö Hallikkaan kotitalo oli jäänyt rauhanteossa Neuvostoliiton puolelle, pari sataa metriä nykyisestä rajasta

Jääsken kunnassa, Räikkölän kylässä.

Rintamamiestyyppiset rakennukset valmistuivat 50-luvulla.

6 Ukonniemen kesäsiirtola

Vuonna 1954 Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri sai osittain lahjoituksena, osittain oston kautta

haltuunsa Ukonniemen kiinteistön Jyväskylän maalaiskunnassa.

Ukonniemeen perustettiin hoitolaitos käytöshäiriöistä kärsivien lasten hoitoa varten. Hoitolaitos toimi Ukonniemessä

25.5.1962 saakka, jolloin se muutti tarkoitusta varten rakennettuihin uusiin tiloihin Haukkalan tilalle Jyväskylän

mlk:ssa ja toimi Haukkalan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen nimellä.

Vanha Ukonniemen kiinteistö myytiin Jyväskylän kaupungille v. 1965, minkä jälkeen se toimi lasten kesäsiirtolana.

7 Ritoniemen teiden nimet See document: maps

Ritoniemen tiestö on saanut pääosin nimensä alueen asukkailta:

Näitä nimiä ovat mm. Saikkosentie, Revontie, Erkin kuja (Erkki Jaatinen), Pelkosentie (Pelkosen

veljekset), Hennalankuja (Hallikkaiden tilan nimi), Turkulaisentie. Tulolantie puolestaan kertoo sodanjälkeisestä

asutuksesta; olivathan alueella asuvat pääosin kotoisin Sortavalan maalaiskunnasta, jossa Tulolan kyläkin sijaitsi.

Ritoniementie on nimetty hiukan oudosti, koska se itse asiassa sijaitsee Ukonniemessä. Pohjanniementie puolestaan

on annettu Ritoniemen läpi menevälle tielle, vaikkapa Pohjanniemen talo sijaitsi Ukonniemessä Ritoniemen

länsipuolella. Tulee jopa mieleen, että Ritoniementien ja Pohjanniementien nimet ovat vahingossa vaihtaneet

paikkaansa. Vai olisiko ajatus ollut, että Ritoniementietä pääsee Ukonniemestä Ritoniemeen ja että

Pohjanniementietä pääsee Ritoniemestä Ukonniemeen.

Samoin Ritopohjantie on hiukan huonosti hahmotettavissa. Ritopohjahan sijaitsee aika kaukana tiestä entisen

Heinälammen tilan takana Tyyppälän

järven lähistöllä. Ajatus on voinut olla

sentapainen että Ritopohjantie erottaa

Ritoniemen ja Ritopohjan alueet toisistaan.

Nykyään Ukonniemen alue mielletään

osaksi Ritoniemeä.

8 Yhdistykset, työpaikat ja

harrastustoiminta 50-60

luvuilla

Ritoniemessä on aina ollut voimakas

yhteishenki. Ritoniemen maatiloilla,

Hallikkailla, Saikkosilla, Leppäkorvilla ja

Heinälamen tilalla oli yhteinen

maatalouskoneyhtymä. Yhtymällä oli

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 6

omistuksessaan mm. kolmivaihevirtasähkömoottori, perunananostokone, viljan lajittelija (viskain), kylvökone,

puimakone ym.

Perhe Hallikas heinätöissä vuonna 1962. Traktori veti traktorivetoiseksi muutettua hevosvedolle tarkoitettua

haravakonetta. Kuvassa seutukunnan ensimmäinen traktori, Farmall Cup Harvester International vuosimallia 1949.

Sillä hoidettiin peltotyöt, kylvöt, äestykset ja viljat myllylle.Saikkosilla, Leppäkorvilla ja Pärnäsillä oli hevoset, jota

pidettiin niin kauan kuin maanviljelys jatkui. Hallikkailla ei ollut karjaa ja piharakennuksen päätynavetta oli muutettu

asuinhuoneistoksi jo rakennusvaiheessa. Maidot ja kananmunat haettiin Pärnäsiltä, joilla oli sekä lehmiä että kanoja.

Vuonna 1970 Hallikkailla oli 70 kalkkunaa, mutta niiden pito loppui kunnan terveyslautakunnan ilmoitettua, että

kaava-alueella ei saa pitää kotieläimiä.

Kevätkylvä, Pohjanniementien mutkassa. Taustalla Jaatisen ja

Teresan neidin talot.

Näkymä

keväällä

peltoaukean

yli Hallikkaan

(Hennalan)

rakennuksille

Hallikkaan tilan salaojitussuunnitelma

vuodelta 1946. salaojitus toteutettiin

vuonna 1956. Kuvaan on päälle piirretty

alueen jako eri viljalajeille vuonna 1961.

Paljolti käytiin töissä Jyväskylässä.

Hallikkaan talon piharakennuksen

päädyssä Asunut Aleksanteri Vanninen

oli töissä rautateillä topparoikassa

niinkuin Tienpään talon isäntä arvi

Pärnänenkin. Eino Jaatinen oli

putkimies. Saikkoset ja Leppäkorvet

viljelivät vihanneksia, kukkia

sekä juureksia ja kävivät myymässä niitä

Jyväskylän torilla. Joka aamu lähdettiin

aikaisin torille hevospelillä. Vihertyö

Leppäkorpi jatkaa edelleenkin

viherkasvien parissa.

Hallikkaan perhe joutui töiden takia hankalaan asemaan. Rauni Hallikas oli töissä Jyväskylän kaupungissa Gygnaeuksen

kansakoulussa opettajana. Jyväskylän kaupungin järjestyssäännöissä määrättiin, että kaupungin opettajien piti asua

kaupungin alueella. Niinpä Hallikkaat joutuivat asumaan talvet kaupungissa tämän opettaja työn takia.

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 7

Viisikymmenluvulla lähin bussipysäkki oli Lahjaharjussa Tyyppälän lahden pään lähellä sijaitsevalla varikolla. Vanha tie

Ritoniemeen kulki rantaa pitkin, nykyisin reittiä: Rantakukantie, Virtalantie, Saikkosenti, Erkinkuja, Tulosentie.

Tie kulki vesimyllyn ohi, joka toimi

Henälämmesta laskevassa purossa

Korhosen pihapiirissä. Heinälammen

kuivatuksen jälkeen mylly sitten

purettiin. Heinälampea käytettiin

patoaltaana, jonne vettä kerättiin myllyä

varten.

Mylly sijaitsi viereisen kuvan tienoolla,

nykyisen Ritopohjantien eteläpuolella.

Pohjanniementien tulo muutti koko

alueen liikennejärjestelyt ja mahdollisti

nopean bussiyhteyden kaupunkiin.

Ritoniemessä oli jo viiskymmenluvulla

Pirisen kauppa, joka sijaitsi nykyisen

Kiertotien varrella. myöhemmin Pirisen

kaupan lopetettua tuli Viinasen kauppa,

joka sijaitsi Pelkosentiellä Ritopohjantien

risteyksen vieressä.

Ritoniemen Marttayhdistys perustettiin 1959. Ritopohjan kokoomuksen paikallisosasto oli perustettu jo vuonna 1943.

9 Ritoniemen kaavoitus pien- ja kerrostalo alueeksi

Jo viisikymmenluvn alkupuolella Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta keskustelivat ja osin sopivatkin Ritoniemen ja

Palokan kaavoituksesta. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sopivat uudelleen 1960, että maalaiskuntaan

tehdään yleiskaava ja jossa sovittiin Ritoniemen kaavoituksesta. Tehty yleiskaava hyväksyttiin vuonna 1968.

Lääninhallitus oli lisäksi vaatinut vuonna 1966, että Ritoniemn alueelle tuli laatia rakennuskaava. Vuonna

1970 lääninhallitus hyväksyi kaavan, jolle alueen nykyinen ilme perustuu. Kaava on toteutunut pienin

muutoksin. Ritoniemen kaavaan merkityistä kerrostaloista on vielä kaksi rakentamatta. Pientaloja on vielä mahdollista

muutama rakentaa, koska vanhoille tonteille on varattu rakennusoikeutta toisellekin

rakennukselle.Kaavaa korjailtiin jonkun verran ja se sai nykyisen muotonsa vuonna 1982.

Kaavan laatimisen jäkeen valmistui Ritoniemeen pajon omakotitaloja ja rivitaloja.

Kaavoituksesta johtuen Jyväskylän kylässä sijaitsevat Ritoniemi ja Ukonniemi alkoivat lähestyä Palokan kylässä

sijaitsevaa Keski-Palokkaa. Niistä muodostui näin yhtenäinen asuinalue yhteisine palveluineen ja vanha jako Jyväskylän

kylän ja Palokan välillä hämärtyi. Ukonniemen tilan alueelle syntyi taajama palveluineen, joita sekä Keski-Palokan

että Ritoniemen asukkaat hyödynsivät ja jota alettiin kutsua Palokan taajamaksi.

Palokka ja Seppälänkangas ovat molemmat lähietäisyydellä palveluineen.

_________________________________________________________

Näkymä etelään, uimarannan ja kaupungin suuntaan, Pohjanniementie 7 rakennuspaikalta viidentoista metrin

korkeudelta keväällä 2009

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 8

_________________________________________________________

Näkymä Pohjanniementie 7 kohdalta länteen, Laajavuoren suuntaan..

10 Vähää vaille kuntaliitos 1964, ei vielä kaupungin osaksi

Alueliitoksessa 1964 siirtyi Jyväskylän kaupungin puolelle paljon alueita maalaiskunnasta. Keskustelussa oli tuolloin

myös Jyväskylän kylässä sijaitsevien Ritoniemen ja Ukonniemen liittäminen kaupunkiin, mutta se ei tuolloin

toteutunut. Ritoniemessä olevien Hallikkaan, Turkulaisen ja Pärnäsen maatilojen metsälohkot joutuivat tuolloin

kaupungin puolelle ja niistä muodostettiin kamraalisella jaolla uudet tilat. Tilojen nimetkin säilyivät kylläkin entisinä:

Hennala Jyväskylän maalaiskunnan Jyväskylän kylästä muuttui Hennalaksi Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä.

Jo aiemmin vuonna 1949 oli Lahjaharjun alue siirtynyt maalaiskunnasta osaksi kaupunkia. Kankaan tehdas oli

omistanut Lahjaharjun alueen maat ja oli lahjoittanut ne heti sodan jälkeen sotaorvoille ja leskille. Siitä lienee nimikin,

Lahjaharju. Tuollon vuonna 1949 Lahjaharjussa oli jo kuutisenkymmentä taloa.

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 9

11 Ritoniemi nykyisin

Ritoniemen asutus on monimuotoista ja verhoutuu puuston ja vihreyden lomaan. Rakennuskannassa vaihtelevat tyylit

voimakkaasti: 1950 luvun rintamamiestaloja, 1970-luvun rivitaloja, 1970-luvun omakotitaloja, 1980-luvun kerrostaloja,

2000 luvun kerrostaloja ja 2000-luvun omakotitaloja. Päiväkoti on keskellä Ritoniemeä, koulu lähietäisyydellä, Palokan

ja Sepplänkankaan palvelut lähellä. Ritoniemestäon helpot yhteydet sekä lentokentälle että nelostielle etelän

suuntaan. Seppälän ja Palokan palvelut ovat lähietäisyydellä. Ukonniemen kesäsiirtolan alueelle on pari vuotta sitten

rakennettu kohtuullisen tiheästi lähelle rantaa pientaloalue pitkällisen Maalaiskunnan ja kaupungin

välisen kaavaväännön tuloksena. Alueelle on sijoitettu puisto. Ritoniemen päiväkodista on kuvaus tässä.Tyyppälän

koulu on kävelymatkan päässä Ritoniemestä.

Tässä linkissä on kuvaus yhdestä alueelle muuttaneesta perheestä.

_________________________________________________________

Ritoniemen uimaranta ja laituri

_________________________________________________________

Lasten leikkipaikka uimarannalla

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 10

_________________________________________________________

Muutamien kiinteistöjen yhteisen venevalkaman ja yleisen uimarannan rajalla sijaitsee kuusi.

_________________________________________________________

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 11

Alla muutamia kuvia leikattuna Google Mapseista, josta saa mielikuvan

alueen monimuotoisuudesta.

____________________________________________________________________________________

Alla 2000-luvun tiilinen omakotitalo

_____________________________________________________________________________________

1990-luvun tiilinen omakotitalo

_____________________________________________________________________________________

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 12

1980-alun kerrostalo

_____________________________________________________________________________________

1950-luvun rintamamiestaloja

http://www.kolumbus.fi/jarmo.hallikas/Ritoniemen%20historia/ 15.5.2010 13

______________________________________________________________________________________

1970-luvun omakotitaloja

_____________________________________________________________________________________

Ja tulevaa.... Hennalankuja 4 Ritoniemessä Jyväskylässä