Suomen retkiluistelijat ry 2016‒2017 Finlands Långfärdsskrinnare … · skrinnari 3 sisältö SUOMEN RETKILUISTELIJAT RY ... min, mutta sitten tuli lauha sää ja etelään musta

Suomen retkiluistelijat ry 2016‒2017Finlands Långfärdsskrinnare rf

Vuosijulkaisu n:o 24 • Årsskrift n:r 24

skrinnari 3

sisä

ltö

SUOMEN RETKILUISTELIJAT RYSuomen retkiluistelijat ry on Suomen Ladun jäsenyhdistys, joka on erikoistunut retkiluistelun edistämiseen. Seura järjestää jäsenilleen ohjattuja retkiä viikonloppuina ja lomapäivinä jäistä riippuen lähinnä loka-huhtikuussa.Lisätietoa seurasta ja sen toiminnasta sekä jäseneksi liittymisestä löytyy internetosoitteista www.skrinnari.fi ja www.suomenlatu.fi. Suomen Retkiluistelijat

FINLANDS LÅNGFÄRDSSKRINNARE RFFinlands långfärdsskrinnare rf är en medlemsförening i Suomen Latu. Föreningen har specialicerat sig på att främja långfärdsskridskoåkning. Föreningen arrangerar ledda turer på naturis främst under veckoslut och helgdagar under oktober-april.Mera information om föreningen, dess verksamhet och hur man kan ansluta sig finns på webbsidorna www.skrinnari.fi och www.suomenlatu.fi. Suomen Retkiluistelijat

SKRINNARI-LEHTITämän numeron toimitus: Mikko Myller, Pirjo Pajarinen (tekstit) ja Ilkka Salmi (kuvat ja ulkoasu) Kannen kuva: Juha Hyytiä. Valokuvakilpailun 2. sija. Kuvankäsittely ja taitto: Sofia Kivistö Paino: Next Print Oy, 2015 Painos: 3 200 kpl

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 ○ Talvi tulee, lähde sinäkin jäälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 ○ Vintern är snart här, kom även du med ut på isen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Vuosikokouskutsu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7Katsaus päättyneeseen luistelukauteen – Kausi 2015–2016 . . . . . . 9Uudet vetäjät tavattavissa lähijäillänne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11Valokuvakilpailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12Jääkiitoa Jämsästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16Jää on tuoretavaraa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18Jyri Makkonen on poissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22Hyhmän aikaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24Onnistuneelle omatoimiretkelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26Nettiluistelua huvia ja hyötyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32Plutaus – plurrning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34Tommi Lahtonen mies, joka ehtii ja viitsii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38Kaikki mukaan luisteluretkelle! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40Hej kom med på skridskotur! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48Retkenvetäjät kaudella 2016–2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54

Suomen suurin retkiluistelijan erikoisliike. Valikoimissa kaikki, mitä luistelija tarvitsee! Myös teroitus- ja vuokrauspalvelu sekä kanootit ja melontavälineet.Storörintie 2, Sipoo www.bearwater.fi puh. 010-4236 900 [email protected]

TUNTURIHIIHTOValikoimissa Sporten-erä-

sukset ja Komperdell-sauvat!

SRL:n jäsenille -10% luisteluvälineistä

skrinnari skrinnari4 5

kaiselle sopivia retkiä kyllä löytyy. Jos epäilet luistelutekniikkasi kaipaavan kohennusta, lähde mukaan Helsingin Oulunkylän kentän tekniikkaharjoituksiin tai tule sinne vain ko-keilemaan ja rataa kiertämään omaan tahtiin muiden mukana.

Kaikki toimintamme löytyy nykyään netti-sivustoltamme. Se on upeasti toimiva yhtey-denpitoväline, jonne ilmestyvät jäähavainnot karttoineen ja kutsut retkille tai tekniikkahar-joituksiin. Keskustelupalstalle on hyvä nos-taa esiin aiheita, jotka pohdituttavat. Kirjau-du sisään, sivustolla on ohjeet tunnuksista.

Jos mukaan lähtemisen tiellä on es-teitä, kerro! Lähetä vaikka sähköpostia, [email protected] .

Seuran 25. luistelukausi on käynnisty-mässä. Kiitos siitä innostuneesta työstä, jota seuran jäsenet ovat yhteisen harrastuksem-me hyväksi tehneet. Monien aktiivisten jä-senten joukosta seuran hallitus haluaa tänä vuonna nostaa esiin ja kiittää tähänastises-ta, pitkästä, vastuullisesta ja tuloksellisesta skrinnariurasta Ralf Simonssonia, Taina Kin-nusta ja Maarit Suomea.

Heti, kun säät kylmenevät, raportoi jäis-tä, se on ehdottoman tärkeää. Kaikki jäähän tai jäättömyyteen liittyvä tieto on arvokasta. Jos tunnet itsesi epävarmaksi raportoijaksi, ei haittaa - kerro vain sekin raportissasi, kun kuvailet mitä olet rannalta tai jäältä havainnut.

Viime vuonna luistelukausi käynnistyi myöhään, vasta vuodenvaihteessa, jolloin aurinkoinen pakkasjakso innosti saman tien jäsenemme ja muutkin nautiskelijat jäil-le. Jos tätä kirjoitusta sattuisivat lukemaan muutkin, kuin seuran jäsenet haluaisin toi-vottaa heidät tervetulleeksi seuran kursseille ja muistuttaa, että jäällä liikkujan tulee osata tutkia ja tulkita jäätä ja hallita riskit. Se, että järven jäällä näkee muitakin liikkujia, ei tee koko järvestä turvallista. Seurassa on muka-vaa, älä mene yksin! TEKSTI: SEPPO SIHVONEN, PUHEENJOHTAJA KUVA: ILKKA SALMI

Pääkirjoitus

TALVI TULEE, LÄHDE SINÄKIN JÄÄLLE

H ei, missäs olet ollut, kun ei ole vä-hään aikaan näkynyt! Seurassam-me on yli 3 300 jäsentä. Viime tal-ven kaikilla raportoiduilla retkillä oli

yhteensä osallistujia noin 2 900. Kun kerran minäkin osallistuin aika monelle retkelle, niin meillä on aika paljon jäseniä, jotka eivät ai-nakaan viime kaudella päässeet mukaan ak-tiiviseen toimintaan. Mikäli kausi tai useam-pikin on jäänyt väliin, lähde nyt mukaan. Jo-


VUOSIKOKOUSKUTSU

KUTSU

Suomen retkiluistelijat ry:n vuosikokous

AIKA:keskiviikkona 23 .11 .2016 klo 18 .00

PAIKKA:Kisahalli, 2 . kerros, neuvotteluhuone A

Mannerheimintie 17 / Paavo Nurmen kuja 1, Helsinki

ASIALISTA:Sääntömääräiset asiat,

mm . henkilövaalit

Tervetuloa!

KALLELSE

Årsmöte för Finlands Långfärdsskrinnare rf

TID:Onsdagen 23 .11 .2016 kl 18 .00

PLATS:Tölö Sporthall, neuvotteluhuone A

Mannerheimvägen 17 / Paavo Nurmis gränd 1, Helsingfors

AGENDA:Stadgeenliga ärenden, bl .a . val av funktionärer

Välkommen!

ÖVERSÄTTNING: SEPPO NORO

H ej, var har du varit då vi inte träf-fats på länge ! Vår förening har över 3 300 medlemmar. Under för-ra vintern deltog på rapporterade

skridskoturer 2 900 deltagare. Då även jag deltog i ganska många turer, så har vi en hel del medlemmar som åtminstone under förra säsongen inte kunde vara med i den aktiva verksamheten. Om du inte har haft tillfälle att deltaga i en eller flere säsonger, det är ingen orsak att fortsätta på samma sätt ; kom med nu ! Turer som passer för alla kommer att finnas. Om du tycker att din åkteknink behö-ver förbättring, kom med till teknikövningar på konstisbanan i Åggelby. Du kan även komma dit för att provåka och runda banan i egen takt med andra skrinnare.

Nuförtiden finns all versamhet i nätet på våra hemsidor. De fungerar utmärkt som kon-taktmedel, där isobservationer med kartor och kallelse till skridskoturer eller teknikövnin-gar publiceras. Det är lämpligt att lyfta fram till diskussionsspalten samtalsämnen som man tillsammans kan behandla. Skriv dig in, på sajten finns anvisningar för lösenord.

Om det finns hinder för att komma med, så går det höra av sig! Skicka fast e-post, [email protected].

Långfärdsskrinnarnas 25. säsong håller på att inledas. Tack för det ivriga arbete, som föreningens medlemmar har gjort för vår gemensamma hobby. Bland många aktiva medlemmar vill föreningens styrelse i år lyfta fram och tacka Ralf Simonsson, Taina Kin-nunen och Maarit Suomi för en hittills lång, ansvarsfull och framgångsrik skrinnarkarriär.

Genast då vädret tillåter, skall du rappor-tera om isar. Det är ytterst viktigt. All informa-tion om is eller ingen is alls är värdefull. Om du känner dig osäker som rapportör, gör det ingenting - du bara berättar även det i din rapport, då du beskriver vad du observerat från stranden eller på isen.

Förra året startade säsongen sent, först vid årsskiftet när den soliga köldperioden lockade ut våra medlemmar, blev dett sam-ling på isar. Om denna text läses av icke medlemmar, vill jag hälsa er välkomna till föreningens kurser och påminna om att den som rör sig på isen skall undersöka och tol-ka isen och behärska risker. Det att man ser andra på sjön gör inte hela sjön riskfri. Det är skönt i sällskap ; åk inte ut på tur ensam!

Redaktionellt

VINTERN ÄR SNART HÄR, KOM ÄVEN DU MED UT

PÅ ISEN

Welhonpesä

Puh 09-8798886 - [email protected] 10 - 01800 Klaukkala

Avoinna ma-pe 10-17:30 La 10-14:30

www.welhonpesa.fi

Luistimet, rinkat ja sauvat

TSL 217 /227 Escape

Tubbs Wildernessnaisille ja miehille

Ahkiot

Liukulumikengät


KAUDET 2013–2016 NUMEROINA:Seuran retket, omatoimiretket ja harjoitukset 2013–14 2014–15 2015–16Retkiä 443 438 431Osallistujia 2 955 3 061 2 893Osallistuja-km:iä 108 732 70 018 70 698Tapaturmia 10 10 9Osallistuja-km:iä / tapaturma 10 873 7 002 8 466Plutauksia 8 8 5Osallistuja-km:iä / plutaus 13 591 8 752 15 240

TEKSTI: SEPPO SIHVONEN

L uistelukausi 2015–2016 oli säiltään hyvin vaihteleva, kuten muutamat edellisetkin talvet. Talvi teki kyllä tu-loaan marraskuussa, joku lapinkävi-

jämme raportoi jäistä pohjoisessa jo marras-kuun alkupuolella ja etelässäkin oli lupaavia pakkasia. Etelä-Pohjanmaalla olisi päässyt pienten järvien jäille jo marraskuun lopulla, Oulussa taas merelle pari viikkoa myöhem-min, mutta sitten tuli lauha sää ja etelään musta joulu.

Vuodenvaihteessa, sopivasti pitkän vii-konlopun alle, pakkaset toivat loistavat luis-telukelit. Jääraportteja alkoi tulla kiitettävästi ympäri Suomen, retket ja tulokasretket ryö-psähtivät käyntiin ensin Jyväskylässä ja heti seuraavana päivänä kautta koko eteläisen Suomen. Kannattaa aina pitää reppu pakat-

tuna, jotta pääsee heti tilaisuuden tullessa matkaan.

Suojaiset merenlahdet jäätyivät samassa tahdissa pienten järvien kanssa. Varmimpia jäitä tarjosivat ylänköjen pienet järvet. Vuo-denvaihteen hyvät sää ja jäät houkuttivat myös maallikoita liikkeelle. On valitettavaa, että kokemattomalle syntyy helposti kattee-tonta luottamusta, ja onnettomuuksia pääsi sattumaan heikoilla jäillä.

Etelärannikolla lumisateet katkaisivat pik-kujärvien kauden muutaman päivän jälkeen, mutta pakkaset jatkuivat ja suuret järvet al-koivat jäätyä. Tuulet loivat lunta pois laajem-milta jo jäätyneiltä vesialueilta, ja tietoja luis-teltavasta jäästä alkoi olla joka puolelta Suo-mea. Kiitokset kaikille niille, jotka ohjasivat toimintaamme jääraportteja kirjoittamalla!

On tärkeää saada tiheä havaintoverkko ja tietoa vaikka päivittäin, jos jota-kin muutosta on tapahtu-massa.

Tammikuun alkupuo-lella tehtiin retkiä koko eteläisessä Suomessa järville ja merialueille. Lauhat säät ja pakkaset vuorottelivat, meri jää-tyi heikosti ja avomeri ei mennyt jäähän koko tal-

Kauden aloitus Järvenpäässä 31.12.2015. Kuva: Ilkka Salmi

Katsaus päättyneeseen luistelukauteen

KAUSI 2015–2016


vena – ainakaan Merenkurkun eteläpuolella. Meren saaristossa veden virtaukset heiken-sivät jäitä nopeasti ja kelit vaihtelivat. Pak-kasillakin luistelualat jäivät suhteellisen pie-niksi, eikä mitään todella pitkiä retkiä päästy tekemään.

Etelässä järvien jäät paljastuivat lumen alta sallien kauden jatkumisen helmikuun alun jälkeenkin. Pääkaupunkiseutulaiset järjestivät viisi bussiretkeä. Useammallekin olisi ollut kysyntää, retkibussit täyttyivät no-peasti.

Viimeinen virallinen retki oli 2.4.2016 Pirkanmaan Vesijärvellä. Nettisivustomme retkiraportteja on mukava lukea jälkeen-kin päin, kiitos kirjoituksista ja kuvista! Ra-porteista löytää houkuttelevia retkikohteita. Minua ainakin jäivät kiehtomaan vaikkapa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla olevan ylängön pikkujärvet ja Selkämeren rannikkovedet. Hyvää oppiakin raporteista löytää, kuten aiheesta plutaus kevätjäihin (ruotsin kielellä) omatoimiretken raportin kommenttiosiosta 5.4.2016.

Viime kauden loppuessa seuramme jä-senmäärä oli 3 322 henkilöä. Virallisia ret-kiä järjestettiin 136 ja niillä luisteltiin keski-määrin 32 km retkeä kohden. Muutaman hengen omatoimiretkiä raportoitiin peräti 235 kpl, matka oli keskimäärin 28 km/retki. Tulokaskursseja järjestettiin yhteensä 10, tulokasretkiä 22; tulokasretkillä oli yhteen-sä 313 osallistujaa. Ohjattuja plutaushar-joituksia järjestettiin viisi kertaa ja tekniik-kaharjoituksia 8 kertaa. Omatoimiretki- ja jääntuntemuskurssi järjestettiin helmikuussa Helsingissä, osallistujia oli 20. Uusia vetäjiä koulutettiin seuralle 16, ja he valmistuvat tu-levan kauden aikana.

Seuramme pyrkii tarjoamaan myönteisiä liikuntaelämyksiä, ja siihen kuuluu olennai-sesti turvallisen jäällä liikkumisen edistämi-nen niin seurassamme kuin muidenkin ul-koilijoiden keskuudessa. Seuran edustaja on aloittanut työn Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton turvallisuustoimikun-nan jäsenenä.

Nähdään jäillä!

K oko viime talven 16 vetäjäkokelasta ahersi jäillä ympäri Suomea ja luok-kahuoneissa valmistuakseen retken-vetäjäksi täksi talveksi. Ihan kaikki

eivät ehtineet hoitaa kokelasretkeään, mutta nekin hoitunevat vielä talven aikana.

Pääkaupunkiseudulta kurssille osallistui kahdeksan henkeä: Ilona Autti-Rämö, Hans von Bagh, Mikko Myller, Anne Niskala, Toni Olkkonen, Kai Rainio, Mats Sågfors, Miika Silfverberg ja Hanna Valtonen. Ryhmästä löytyy kovakuntoisia kiiruhtajia, eräelämään hurahtuneita ja rauhallisempia nautiskelijoi-ta. Odotettavissa on, jos säät sallivat, viime vuosia enemmän rauhallisia vitosretkiä ja

UUDET VETÄJÄT tavattavissa lähijäillänne

varmasti lisää retkiä Itä-Helsingin ja Porvoon välimaastosta. Hans tulee vetämään retkiä pelkästään Porvoon seudulla

Tampereen ja Pirkanmaan seudun veto-vahvuus kasvaa kolmella. Asia, joka tulee enemmän kuin tarpeeseen alueen mootto-rin, Jyri Makkosen, liian aikaisen ja yllättä-vän poismenon lähdöstä. Alueelta kurssille osallistuivat Vesa Kortetjärvi, Outi Palttala ja Vesa Sainio.

Jyväskylää vahvistaa myös kolme kurssi-laista: Sampo Gull, Anja Kettunen ja Mikko Kiljunen. Sampo luistelee paljon myös Vaa-sassa. Patrik Palm vetää retkiä tästä talves-ta lähtien Turusta.

TEKSTI JA KUVA: MIKKO MYLLER

Jäätävän kivaa! Vetäjäkoulutettavat pelastautumisharjoituksissa

Tammisaaressa tammikuussa.


TontutKUVAAJA: SIMO-PEKKA REPONEN

Valokuvakilpailun 1. palkinto: Varjojen marssi upeaa taustaa vasten. Sopivas-ti tonttujen uurteisia kasvoja hivelevä valo joka samalla myös maalaa upeasti taustan

laudoituksen. Piikikäs etuala tuo esille talven ja varjojen varusteet kertovat että on kyse retkiluistelus-

ta. Liike vasemmalle ylämäkeen ko-rostaa marssin raskautta.

VALOKUVAKILPAILU Skrinnarin valokuvakilpailuuun tuli kuvia yhteensä 64 yli kahdeltakymmeneltä

innokkaalta kuvaajalta.


Minne ojat johtavat? KUVAAJA: JUHA HYYTIÄ

Tuusulanjärveltä 2.1.2016 pitkin Sar-salanojaa kohden Jäniksenlinnaa.

musta-valkoinen kuva täynnä väriä. Tarkemmin katsoen kuva pursuaa toi-

mintaa ja värikkäät auringonsäteet ker-tovat: retkiluistelu on ihanaa!

vaiheessa, ensin tuomarit valitsivat itsenäi-sesti kukin omat suosikkinsa ja syyskuun alussa raati kokoontui Tuusulassa yhteiseen tilaisuuteen.

Kokouksen aikana käytiin läpi tuomarien loppukilpailuun valitsemat kuvat. Kuvia ar-vioitaessa huomioitiin mm. kuvien omape-räisyys, aiheen valinta, sommittelu, värien

käyttö ja yleisvaikutelma. Loppukilpailuun päässeet kuvat käytiin läpi yksitellen ja lo-pulta tuomariston päätös voittajista oli selke-än yksimielinen.

Palkitut kuvaajat saavat tunnustuksena lahjakortin retkiluisteluvarusteita myyvään liikkeeseen. Kolmen palkitun kuvan lisäksi tuomaristo päätti jakaa kuusi kunniamainin-

Marinsatamasta loisto/luistojäilleKUVAAJA: HARRI VILJAMAA

Valokuvakilpailun 3. palkinto: Hallelu-ja! Rohkeasti vastavaloon kuvattu, lähes

taa. Kaikki kuvat löytyvät tästä lehdestä. On-nittelut voittajille ja kaikille kisaan osallistu-neille!

Raati kehottaa pitämään kuvaussor-menne kunnossa ja lämpimänä, sillä tu-levana talvena kisaillaan jälleen parhaista kuvista!

K ilpailun raadissa olivat valokuvaaja Soile Kallio, valokuvauksen harras-taja Pertti Valtonen sekä valokuvauk-sen harrastaja ja Skrinnarin kuvatoi-

mittaja Ilkka Salmi. Kuvat toimitettiin tuo-mareille juoksevasti numeroituna siten että kuvaajan henkilöllisyys ei ollut tuomareiden tiedossa. Kuvien arviointi tehtiin kahdessa

Valokuvakilpailun 2. palkinto: Bresso-nin hengessä kuvattu ratkaiseva hetki. Eri suuntiin sojottavat sauvat ilmentävät

dramaattisesti retkiluisteluretkien sattuman-varaisuutta. Lumisade tuo retkeen oman yl-lätyksellisen mausteen.


TEKSTI JA KUVAT: JOUNI KENTTÄMIES

T auno Pajusen Jääkiito-luistimet ovat käsite. Luistimia on valmistettu jo 1980-luvulta lähtien, aluksi puurun-koisina. 1990-luvulla rungon mate-

riaali vaihtui tuttuun kullankeltaiseksi elok-soituun alumiiniin. Pajusen luistimet ovat ke-ränneet mainetta kestävyydellään ja myös nopeudellaan. Retkiluistelijoiden vauhdik-kaissa ryhmissä keltaiset luistimet alkavat olla jo pienimuotoinen ilmiö.

Jääkiitoja on tehty viime vuosina Jämsäs-sä. Tähän on syynsä. Lähdin tekemään tätä juttua hiihtolomaviikolla, helmikuussa 2016, Himoksen laskettelukeskuksen vieressä si-jaitsevaan Jämsään, Jämsänjoen varteen, vanhalle tehdaspaikkakunnalle. Tapasin 78-vuotiaan Tauno Pajusen hänen kotonaan Vaivaroistentiellä.

Erämelontaa ja autokouluaTauno Pajunen on syntyään jämsäläinen, Jämsään hän muutti takaisin vuosituhannen vaihteessa pääkaupunkiseudulta eläkepäiviä viettämään. Siellä, kotitalon autotalliverstaas-sa, on syntynyt tuhansia Jääkiito-luistimia.

Jääkiito-luistinten valmistus alkoi jo 1980-lu-vulla. 1961 Pajunen oli muuttanut Jämsästä Heinolaan ja sieltä Lahden kautta Helsinkiin. Ta-kana oli uraa autokoulunopettajana Lahdessa ja Heinolassa, ja myöhemmin Pajunen hankki itselleen oman autokoulun Helsingin Kalliosta. Sittemmin sen toiminta siirtyi Oulunkylään.

Helsingissä Tauno – Tane – Pajunen aloit-ti myös melonnan, aluksi Helsingin kanoot-tiklubissa ja sitten Helsingin Melojissa. Täl-tä saralta karttui muun muasssa kymmenen erämelonnan Suomen-mestaruutta, ja niinpä kokeneesta autokoulunopettajasta tuli myös kysytty, innostava melontakouluttaja.

Jääkiito-luistinten tarinaan liittyy kaksi kes-keistä tekijää: ensinnäkin Pajusen luontainen tarve nikkaroida ja tehdä itse. “Aina piti na-kertaa kaikenlaista”, hän kertoo ja muistelee tekemiään rekiä ja kelkkoja. Jämsässä oli vanhana tehdaspaikkakuntana totuttu perin-teisesti tekemään tarvekalut itse, jos niitä ei kaupasta saanut. Jo 16-vuotiaana Pajunen teki Jämsän kansanopistossa oman kajakin, merkittävää sekin tulevia vuosia ajatellen.

Toinen Jääkiitojen vauhdittaja on ollut Paju-sen rakkaus melontaan. Retkiluistelu tuli Suo-meen paljolti melojien kautta, ja Tauno Pajunen oli ensimmäisten mukana jäillä jo 1980-luvulla. Kun luistimia, edes ruotsalaisia, ei ollut valmii-na kaupoissa, Pajunen teki ne itse. “Kyllä si-tä itse tekemistä aluksi vähän ihmeteltiin”, hän naurahtaa. Ensimmäisissä Jääkiidoissa oli järeä, kolme millimetriä paksu terä ja puurun-ko. Pajusen appiukko oli puuseppä ja tästä oli apua ensimmäisten prototyyppien kehittelyssä.

Jääkiito kehittyyJääkiito-luistinten kysyntä kasvoi retkiluis-telun suosion myötä, ja 1990-luvulla luis-

tinten runkomateriaali vaihtui alumiinipro-fiiliksi. Pajunen valmisti luistimia kotonaan Vantaan Rajakylässä. Vähitellen vakiintui-vat Jääkiitojen tunnusmerkit: Luistimen pi-tuus valikoitui sen mukaan, että sillä voi vie-lä sirklata kaarteissa. Pidempi mitta estäisi sirklaamisen. Kehuttu loiva keulaprofiili on puolestaan Pajusen mukaan niin sanottua “Kallavesi-mallia” – aikanaan Kuopion jää-maratonin kokemusten mukaisesti kehitet-ty. Jäämaratoneilta Jääkiito-luistimille on karttunutkin jo yhdeksän Suomen-mesta-ruutta.

Luistimen terä on 1,5 millimetriä paksu eli hieman paksumpi kuin monessa muus-sa retkiluistimessa. Pajusen mukaan tämä tuo luistimiin sekä toivottua jämäkkyyttä et-tä kestävyyttä. Teräs on N540-tyyppistä, 35 metrin kaari ajetaan laserilla Keuruulla ja terä karkaistaan Korpilahdella. Nokian alu-miiniprofiilista tehdyt rungot on eloksoitu Es-poossa. Luistinten terä liimataan 3M-kaksi-komponenttiliimalla. “Samalla liimalla liima-taan Hornetin osia”, Pajunen kertoo.

Siteen paikan Pajunen poraa luistimiin jo valmistusvaiheessa ostajan kengännume-ron perusteella omalla sapluunallaan. Eniten Jääkiitoja on myyty SNS Pilot -siteellä. Pää-

JÄÄKIITOA JÄMSÄSTÄJäiltä tuttu näky: hopeanvärisiä perusluistimia, ruotsalaisia sinisiä luistimia ja hei, vuosi vuodelta yhä enemmän kullankeltaisia luistimia! Mitä ne keltaiset

luistimet ovat ja kuka niitä oikein tekee, joku suomalainenko?

kaupunkiseudulle luistinta on mennyt usein NNN BC -siteellä varustettuna.

Luistinten ohella Pajunen on kehittänyt myös sauvatyyppejä, jotka sopivat retkiluis-teluun.

Jääkiidoille uusi valmistajaHaastattelin Tauno Pajusta helmikuussa 2016. Muutamaa viikkoa aikaisemmin oli ta-voitettu yksi merkkipaalu Jääkiito-luistinten historiassa: luistinten valmistus siirtyy Jukka Lahden JL-Sport -yritykselle Kuorttiin.

Toissa vuonna Pajunen sairasti aivoin-farktin, mutta toipuminen onnistui hyvin. Silti nyt on muutosten aika. Tauno Pajunen ker-too uusista suunnitelmista luottavaisin mie-lin: “Jukka osaa tehdä hyvin ja hän varmasti parantaa luistimia paljon. Liimaukset jäävät pois ja tilalle tulee niittaus. Jukalla on oikea tehdas ja hän tekee jo nyt kaikenlaista, myös isoille firmoille.” Jääkiito-luistinten myötä myös osoite www.retkiluistelu.com siirtyi JL-Sportin käyttöön. Jukka Lahti on Pajusel-le tuttu entuudestaan, oman autokoulun op-pilas vuosien takaa.

Haastattelun yhteydessä tehty video on kat-sottavissa osoitteesta: http://bit.ly/2dj633D


TEKSTI JA KUVAT: TERHI JAAKKOLA JA TOM TOIVONEN

JÄÄ ON TUORETAVARAA J ää on tuoretavaraa ja sen tuominen Suomeen on vaikeaa, mutta skrinna-rin vieminen Ruotsiin onnistuu helposti yhdessä yössä.

Seurueellemme oli kertynyt Skrinnarivuo-sia yhteensä vasta seitsemän. Jo ensimmäi-

senä luistelutalvena, kuunnellessamme tari-noita retkistä Ruotsin ja Ahvenanmaan jäille, juurtui mieliin haave: tuonne mekin joskus. Vuoden 2016 ensi metrit hemmottelivat suo-malaisia luistelijoita, mutta jo tammikuussa kotimaassa kaivettiin nöyrinä sukset esiin.


Samaan aikaan ruotsalaisraportit kertoivat taikamaailman avautuneen Tukholman ym-päristöön.

Loistavan ja luistavan viikonlopun suun-nittelu alkoi viestittelyllä ikimuistoiselle Por-voo-Kotka-retkellemme osallistuneille ruot-salaisille. Aamutuimaan Stora boken om lå-ngfärdsskridsko -kirjan kirjoittaja ja lukuisten luistelutekniikkavideoiden julkaisija Mårten Ajne soitti ja opasti viimeiset mutkat, jotta löytäisimme varmasti Södra Ljusterön lä-histöltä lähtevät ryhmät. Pian näimme jotain ennen kokematonta: Tukholman keskustas-ta oli lähtenyt 8 bussilastillista nauttimaan täydellisistä olosuhteista. Miltä näyttäkään, kun 400 retkeilijää kiitää säntillisissä jonois-sa etsimään päivän parhaita jäitä!

Liftasimme mukaan Stockholms Skrid-skoseglarklubbin (SSSK) -lipulla varustet-tuun ryhmään. Kävikö tuuri vai ovatko kaikki ruotsalaiset luistelijat samasta puusta? Joka tapauksessa, meidät suomalaiset otettiin uskomattoman sydämellisesti vastaan. Let-kassa oli hauska tehdä havaintoja pienistä eroista maidemme luistelukulttuureissa. Pi-simmälle näkyivät retkenvetäjien eriväriset liput - jokaisella seuralla omansa. Varusteva-likoiman runsaus ja jäällä liikkuvien ryhmien lukumäärä yllättivät.

Letkassa luistelu, evästauot, ryhmien ta-sot ja turvallisuusvarusteet olivat meille jo Suomesta tuttuja. Tuntui turvalliselta ja hel-polta liittyä mukaan letkaan, kun leikimme jäällä samoilla säännöillä. Ryhmän lähtiessä tauolta eteenpäin opimme uuden laskuta-van. Kaksi luistelijaa muodostivat portin, jon-ka läpi kaikki luistelivat. Näin saatiin nuppilu-ku laskettua ruotsalaisen seuralliseen tyyliin.

Sattumalta onnistuimme valitsemaan juu-ri sen ryhmän, joka oli päättänyt keskittyä ki-lometrien hotkinnan sijaan jään tutkimiseen. Matkan varrella saimme kuulla vetäjämme Johanin monta lyhyttä luentoa erilaisista jään ilmiöistä: hylkeen hengitysaukosta, aal-

tojen murtamista lautoista, nopeasti jääty-neestä hyvin kirkkaasta jäästä. Välillä luis-telimme hiljaa ihastellen edellisenä yönä si-leiksi jäätyneiden tuuliavantojen halki.

Sunnuntaiaamu kului hartaasti retkira-portteja, sääennusteita ja karttoja selaten. Vihdoin saapui valintaa helpottava vies-ti: ”Mälaren rekommenderar vi er.” Emme osanneet lennokkaimmissa unelmissamme-kaan kuvitella millaista tumman laulavaa, kosteaa, kiiltävää, läpinäkyvää jäätä saisim-me nauttia retkiviikonloppumme viimeisinä tunteina.

Tahmaisen alun jälkeen tummien ahto-jääkaistaleiden takana häämötti vieläkin tummempaa materiaalia - vettä vai jäätä? Uskallammeko jatkaa tällä Päijännettäkin suuremmalla, entisellä merenlahdella?

Kovaa kiitäviä ruotsalaisryhmiä tarkkail-len opimme pian päivän juonen: mitä tum-mempaa, sen parempaa. Vuoden ensim-mäinen lämpöaste ja mieto tammikuun tuuli kiillottivat päivän aikana täydellisestä jääs-tä jääwunderbarttia. Pitkiä pätkiä luistelim-me niin, ettemme nähneet edes halkeamia, railoja, rantuja - emme mitään muuta kuin tummaa, sileää jäätä. Kerta toisensa jälkeen pysähdyimme piikkaamaan. Pelotti. Naurat-ti. Laulatti. Kauhistutti.

Samaisena viikonloppuna Mälarenilla uitiin retkiraporttien mukaan kolmesti, joten varovaisuus kannattaa myös tiuhaanpiika-tuilla loistojäillä.

Muistakaa kaikki kivat kanssaluistelijam-me: Ruotsi on ihan naapurissa ja luistelu-retken aloittaminen siellä aamutuimaan on vain lauttamatkan päässä! Lukekaa heidän retkiraporttejaan. Tarkkailkaa sääennusteita ja astukaa lauttaan hyvän jään aikana.

Haave ruotsalaisilla superjäille luistelus-ta oli toteutunut. On tärkeää tunnistaa mistä haaveilee. Loppu on helppoa - vain toteut-tamista.


P irkanmaan ensimmäinen SRL:n ret-kenvetäjä ja paikallistoiminnan sie-lu Jyri Makkonen kuoli äkillisesti 4.5.2016 kotonaan Teiskon Pappilan-

saaressa 60-vuotiaana. Hän oli syntynyt Ur-jalassa, mutta piti kotiseutunaan Ruovettä, jonne muutti kolmivuotiaana. Jyrin perhee-seen kuului vaimo ja viisi lasta.

Retkiluistelun Jyri aloitti Raumalla me-ren jäällä yli kaksikymmentä vuotta sitten. Muutettuaan Teiskoon harrastus muuttui aktiivisemmaksi, ja Jyri liittyi Suomen retki-luistelijoihin. Skrinnari-sivuille alettiin saada jääraportteja Tampereen seudulta. Jyri ei ahnehtinut kilometrejä, vaan hänen kohdal-laan voidaan korostaa retki-sanaa. Oleelli-nen osa retkeä oli nuotion teko ja evästely tulilla. Mieleen jäivät myös Jyrin tarinat, vitsit ja herkästi tarttuva nauru. Jyri ei lähtenyt po-rukan kanssa ohuille tai heikoille jäille, luiste-lussa Jyri korosti turvallisuutta. Jyri teki am-mattikouluttajana arvokkaan työn tulokas-kursseilla ja -retkillä. Hänelle mieluisimmat luistelualueet olivat Näsijärvi ja Ruoveden Helvetinjärven kansallispuisto. Parhaimpina retkimuistoina itselleni ovat jääneet pikkujär-vien kierrokset Ruovedellä, missä saatoim-

me käydä liki kymmenellä järvellä saman retken aikana.

Jyri oli ammatiltaan metsänhoitaja, ja hän työskenteli ensin yksityismetsätalouden ja metsäteollisuuden palveluksessa. Viimeiset parikymmentä vuotta hän toimi yksityisyrit-täjänä yhdessä vaimonsa Merjan kanssa. Yrityksen toiminta oli monipuolista, ja sen erikoisala oli kriisiviestintä. Jyri oli myös juontaja, kouluttaja, radio- ja lehtitoimittaja, organisaattori, muusikko ja musiikintuottaja. Isona osana toimintaa oli myös metsäperin-ne tukkilaisnäytöksineen. Yksityisyrittäjän leipä oli tiukassa ja pieninä palasina maail-malla. Jyrillä oli hieno ominaisuus tulla toi-meen hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Hän

JYRI MAKKONEN ON POISSATEKSTI: LEO KINNUNEN KUVA: SAMI VUORINEN

muistaen lainaus Jyrin omalta Metsän Taikaa -levyltä (san. Ossi Kallioinen). Tämän kappa-leen Jyri esitti itse monissa hautajaisissa.

Istun nuotiolla ja mietin elämää.Tuli nuolee tervasta ja savu ilmaan jää.Ajatukset kauniit on mielessäni vaan.Jospa vielä kerran sinut vierelleni saan.

Savu menee silmiin ja niitä kirveltää.On se aina haikeaa kun ystävää et nää.Kuljen kurun reunaa ja vesi kimmeltää.Jossain puron kätköissä on kultaa vaik’ en nää.

Savu menee silmiin ja niitä kirveltää. Hyväksyä sekin täytyy etten sua nää.

Jyri Makkonen vetää tulokaskurssia.

viihtyi niin yritysjohtajien, virkamiesten kuin Lapin metsäjätkienkin seurassa.

Myös harrastukset olivat monipuolisia, tär-keimpänä musiikki. Jyri toimi opiskeluaika-naan mm. Ylioppilaskunnan Laulajien isäntä-nä. Jyrin omat instrumentit olivat viulu, haitari, kitara ja mandoliini. Viime kevään retkenvetä-jätapaamisessa Valkeakoskella kuulimme en-siesityksen hänen retkiluistelulaulustaan. Jyri harrasti myös melontaa ja hirvenmetsästystä.

Sain osallistua Risto Lentosen kanssa Jy-rin hautajaisiin Ruovedellä. Hautajaiset olivat Jyrin tyylille sopivat; tarinoita kerrottiin, peli-mannimusiikki soi ja Ylioppilaskunnan Lau-lajat esiintyi. Jyristä tuli myös ensimmäinen SRL:n retkenvetäjä Pirkanmaalla. Ystävää


Kesä meni tosta vaansyksy on jo lopuillaanja talvi tulee asteittain.

Sitten tulee jäätpian kavereita näätjälleen autolasteittain.

Kiva taas on kättä vatkataja nähdä tutun turvallista ryhmääei jäällä pidä koskaan ystävättä matkatase harkitsematonta on ja tyhmää.

Kun hyhmää alkaa olla päällä veenon aika käydä läpi periaatteetse miten paketoidaan vaihtovaatteetja heittoliinat ja niin edelleen.

TEKSTI: PERTTI VALTONEN KUVA: ILKKA SALMI

HYHMÄN AIKAAN

Siis ihan alkajaisiksipakkaa pari lapastaja niille seuralaisiksimuuta samantapasta:alusvaatteet housut lakkivillapaita pyyhe takkilisää vielä sukkianekin sopii somastivaan reppua ei tukkiapidä tarpeettomasti.

Joskus joutuu pettymäänjää jos pääsee vettymäänkun on liian lämmintäsilloin alkaa rämmintä.Jalat estää kastumastavarpaat vesivahingoltaapukeino Alepastamuovikassiosastolta.

Tähän loppuun vielä yksi juttu minä kun entunne sinua, vaikka aika monta tunnen:nimilappu tee ja kiinnitä se reppuunolkapäähän huppuun taikka vaikka sitten kenkään.Tämä on yksi niitä pikkujuttujajosta tulee iso kun se tekee meistä tuttuja.

Heittoliina repun päälle taikka sivutaskuunlaastareita varalle jos päädyt mahalaskuunvaraosarasiaaja muuta pikkuasiaajohonkin jos mahtuu rakoonsitten vielä mainittakoontaukotakki ainakin ja istuinalusta:pakko ei vaan moni käyttää omasta halusta.


ONNISTUNEELLE OMATOIMIRETKELLE

R etkiluistelu on harrastus, joka vie mennessään milteipä huomaamatta. Tulokaskurssilla ja seuran retkillä se useimmiten alkaa; niille osallistumi-

nen onkin paras, helpoin ja turvallisin tapa tutustua uuteen harrastukseen ja päästä si-sälle lajin saloihin. Ohjatussa ryhmässä liik-kuminen tuo varmuutta ja vankan perustan luisteluharrastuksen ensimetreille. Mutta ku-ten monesti käy, jossain vaiheessa annos-

kokoa täytyy kasvattaa ja saatavuutta lisä-tä; rantaan tekee mieli rampata aina kun se vaan suinkin on mahdollista eikä vain silloin, kun seuran retkikutsuja tipahtelee meiliin. Ajatus omatoimiretkestä alkaa kiehtoa ei-kä jätä rauhaan. Kyl maar sit määki - tuumi turkulainen rataluistelija, ja aikansa rohkeut-ta kerättyään päätti uskaltautua oman elä-mänsä retkiluistelijaksi. Nyt kun reissuja on takana jos jonkinlaisia ja jos vaikka minne,

Ottakaas mallia – Luftigt språng

KUVAAJA: HEIKKI RIHKO

Kuvattu 2.4.2016 Näsijärvellä Lentävänniemen edustalla.

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Tilannekuva jossa hieno diagonaalinen

sommitelma tehostaa loikan dynaamisuutta.

TEKSTI: TIINA LEPPÄLÄ, JYRKI LITMANEN JA HEIKKI RIHKO


niin voi vaan todeta, että kyllä kannatti. Huolellinen etukäteissuunnittelu ja koh-

teeseen tutustuminen luovat pohjan onnis-tuneelle omatoimiretkelle. Jäätiedotteiden ja retkiraporttien lukeminen sekä sääennustei-den seuraaminen ennen retkeä on ensiar-voisen tärkeää. Hyviä karttoja retken suun-nitteluun saa esim. Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä paikkatietoikkunasta (www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta). Kaikki kä-sillä oleva tieto lisää retken turvallisuutta. Joskus olemme saaneet käyttöömme mm. luistelualueen satelliittikarttoja, missä jääs-sä olevat isot railot näkyvät yllättävän sel-västi. Jäällä liikuttaessa on osattava havain-noida ympäristöä kaiken aikaa. Parhaiten jäänlukutaitoa oppii seuran retkillä, olemalla itse aktiivinen ja seuraamalla retkenvetäjien toimintaa. Piikkaus, jään kuuntelu ja vaaran-paikkojen ennakointi ovat keskeisiä tekijöitä turvallisessa etenemisessä jäällä.

Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta oma-toimiretkestä voisi olla vaikkapa tammikuun reissumme Dragsfjärdin Ölmosiin - päivän pyörähtely Olutsoseessa oli retkiluistelua parhaimmillaan. Se opetti paljon uutta, vei ennen luistelemattomiin maisemiin, tarjo-si täydellisen sileät jäät, ja jätti jälkeensä hilpeän hiprakan ja aina vain kasvavan in-nostuksen tähän talviseen ykkösharrastuk-seemme. Ölmosiin päädyimme Kalle Kyyrön jäätiedusteluraportin perusteella; emme ol-leet käyneet niillä kulmilla koskaan aiemmin, ja hyvien jää- ja sääennusteiden rohkaise-mina päätimme kurvata Kallen koordinaa-teille. Lähdimme jäälle Kallen ryhmän jälkiä seuraten, mutta kohta jo päätimme kokeilla, miten ja minne omat luistimet kantavat.

Seurattuamme jälkiä Ölmosissa uuden jään reunalle asti haimme pitkään paikkaa, mistä olisimme uskaltautuneet uudelle jäälle ja lopulta päätimme lähteä rannan jääpaan-netta pitkin niemen ympäri etsimään kanta-vampaa aluetta. Kohta edessämme avautui-

kin Gullkronan aukko uskomattoman sileine jääkenttineen ja Ölmos vei meidät muka-naan. Varovasti edeten, piikaten ja jäätä kuunnellen lähdimme vähitellen ulommas rannasta kohti auringossa kimaltavaa jäätai-vasta. Jää osoittautui vahvaksi ja kantavaksi lukuun ottamatta siellä täällä olevia valkoisia lumilaikkuja - noita retkiluistelijoiden mustia aukkoja - joiden alla jäätä oli tuskin nimeksi. Luistelu löytämillämme täydellisillä teräsjäil-lä jäi mieleen yhtenä kauden hienoimmista kokemuksista.

Retken jälkeen on fiksua tehdä jääha-vainto- ja retkiraportit ja jakaa omat koke-

Punaiset kiitääKUVAAJA: MATTI PÖYRY

23.1.2016 Santahaminan eteläpuolella, laivaväylän vieressä.

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Kysyvä rinnastus: risteiletkö vaiko

luisteletko elämysten pariin.

mukset, jolloin kaikki muutkin lajitoverit hyö-tyvät tiedoista omia retkiä suunnitellessaan. Omatoimiretkiä voi tehdä niin lähijäille kuin kaukaisempiinkin kohteisiin. Monesti tuttu lähikohde on koluttu useampaan kertaan, mutta kauemmaksikin on lyhyt matka, kun jääkenttien kutsua ei pysty vastustamaan. Avoin, reipas ja utelias mieli on paras varus-te retken suunnittelussa ja joka ikisestä reis-susta oppii aina jotain uutta. Ja kuten kai-killa luisteluretkillä, hyvät eväät kruunaavat päivän.

skrinnari skrinnari30 31Kajhället, Sipoo 17.2.2016

Kuva: Ilkka Salmi


R etkiluistelu on sääherkkä laji. Jääl-le ei pääse silloin kun haluaa, vaan silloin kuin se on mahdollista. Kaik-ki on keleistä kiinni. Aina voi onnek-

si nettiluistella ja uneksia tulevista retkistä. Eikä kyse ole pelkästä huvittelusta, turval-lisen retken suunnittelussa www.skrinnari.fi on ehdoton.

Aloitetaan hyödyistä. Koska laji on niin sääherkkä, häntä kiinnostaa, missä ja/tai kenen kanssa voisi luistella viikonloppuna. Skrinnari-sivut kertovat tästä. Ehdottoman oleellisia ovat jäähavainnot (kts. Kainalo-juttu), jotka kertovat mahdollisista luistelu-paikoista. Jos yhteisretket kiinnostavat, niin sivuilla kannattaa piipahtaa viimeistään tors-taina. Silloin viikonlopun vastuuvetäjä on useimmiten osannut kertoa ennakossaan, mitä retkiä on tuloillaan.

Tässä kuuma vinkki: jos haluaa varmis-taa pääsynsä jollekin tietylle retkelle, per-jantai-iltana noin kuuden aikaan kannattaa seurata retkikutsujen ilmestymistä suoraan verkkosivuilta. Se on ehdottomasti nope-ampi tapa varmistaa paikkansa retkelle kuin sähköpostin odottelu (ja tekstiviestiä ei enää edes kannata odottaa, niiden käyttö loppui viime kevääseen.)

Verkkosivujen keskustelupalsta on paik-ka, josta voi kysellä tietoa kaikesta retkiluis-

TEKSTI: MIKKO MYLLER KUVA: TERHI JAAKKOLA

SEURAN FB-SIVUILLA YLI TUHAT SEURAAJAASeuralla on myös omat Facebook- sivunsa (www.facebook.com/skrinnari), johon kuka tahansa voi liittyä. Kauden aikana sivuilla jaetaan videoita, kuvia ja muuta materiaalia hyvin aktiviisesti. Toisin kuin seuran verkkosivut, FB-sivut ovat ennen kaik-kea yleisölle suunnattu. Siksi luistelu-asioista puhutaan aina korostetusti turvallisuus edellä. Emme voi emmekä saa olettaa, että ulkopuolinen tuntee turvallisuuskäytäntömme. Siksi emme myöskään jaa jäätietoja tai kutsu retkille FB-sivujen kautta. Sivulla on jo lähes 1 400 seuraajaa. Luku on paljon, mutta se ei riitä. Tukholman sisar-seurallamme on reilut 2 200 seuraajaa. Ensi talven FB-tavoitteena on ylittää SSSK:n pitämä ykkössija.

KOVIMMAT JÄÄHAVAINNOIJATHarri Hypen oli ylivoimaiseksi ahkerin jäätietojen raportoija viime kaudella. Harri teki nettisivuillemme yhteensä 175 jäähavaintoa eli yli kymmenyk-sen koko seuran 1606 havainnosta. Jäähavaintoja lähetti nettiin yhteensä 235 seuramme jäsentä. Yli 90 pro-senttia meistä on siis pysynyt jäiden suhteen hiljaa. Osallistuthan sinäkin ensi kaudella näihin talkoisiin, sillä vain ajantasaisten jäätietojen avulla voimme toteuttaa upeita retkiä!

VIIME KAUDEN TOP 20 JÄÄHAVAINTOLISTA:1. Harri Hypén 1752. Simo-Pekka Reponen 763. Leo Kinnunen 754. Bernt Blom 505. Petri Koskinen 436. Helena Haapomaa 427. Tommi Lahtonen 368. Henrik Kronholm 359. Kalle Kyyrö 3110. Sampo Gull 31

teluun liittyvästä. Vastaus on käytännössä taattu. Varustekysymyksessä saat helposti kaksi tai useampia vastauksia. Makuasioista kun voi ja kannattaa oikeasti kiistellä. Skrin-narin sivuilla kun niistä harvoin saa aikaan aidon riidan.

Kaiken hyödyn lisäksi sivut tarjoavat suurta huvia. Hyvä ja hauska retkiraportti viihdettä parhaimmillaan, ikimuistoisimpiin palaa pitkänkin ajan jälkeen uudelleen. Seu-ra on myös täynnä taitavia kuvaajia, joiden otoksia saa ihailla retki toisensa jälkeen (katso lehdestä toisaalta viime kauden valo-kuvauskilpailun kärki). Viime vuosina myös videoiden jakaminen on lisääntynyt huimas-ti. Nähtävissä on lyhyistä tunnelmapätkistä useiden minuuttien tarinoihin.

Retkiluisteluvideoita voi tiirailla pahim-man jäähimon iskiessä myös youtube-sivuil-

la (www.youtube.com). Kuten moni muukin asia retkiluistelussa, komeimmat videot tule-vat Ruotsista. Kun youtuben hakukenttään kirjoittaa sellaisia nimiä kuin Oskar Karlin, TheSkoldvall, Bo Gustavsson tai Sven R niin eteen tarjoutuu upea luistelumaailma Ruotsin Lapista Tukholman saaristoon. Kyl-lä suomalaisetkin osaavat. Komeita videoita löytyy samasta osoitteesta monille meille tu-tuilla nimillä: Tommi Lahtonen, Kari Muuro-nen, Leo Rongonen tai Mikko Myller. Oma lukunsa ovat Utin hienot retkivideot, jotka löytyvät myös skrinnarin verkkosivujen ku-vat-ylävalikon kautta.

Nettiluistelua

HUVIA JA HYÖTYÄ


PLUTAUS – PLURRNINGEi hätäilyä eikä turhaa kiirettä! Nauti sen sijaan hetki mieleenpainuvasta

kokemuksesta, se voi olla ainutkertainen.

TEKSTI: EKI HAAPOMAA

jestykseen, kuin varusteet puetaan päälle. Pusseihin kannattaa merkitä ylä- ja alakerta, jotta tietää heti, mistä pussista vaatteita ottaa. Joskus voi käydä niin, että tarvitsee vaihtaa vain alavartalon vaatteet. Varsinainen vaattei-den vaihto kannattaa tehdä tuulensuojassa, eli jos lähistöllä on ranta, saari, luoto tai muu sopiva paikka, kannattaa luistella sinne. Ellei tuulensuojaa muutoin ole lähistöllä, ryhmä tekee tuulensuojan esimerkiksi avaruushuo-vasta.

Vaatteiden vaihto on ryhmätyötä ja teh-dään mahdollisimman ripeästi. Vaatteiden vaihtaminen aloitetaan yläosasta. Kastu-neiden vaatteiden riisumisessa autetaan ja väännetään enimmät vedet, ennen kuin vaat-teet ehtivät jäätyä. Vääntämistä helpottaa, jos

käsissä on kumi- tai kertakäyttöhanskat, joi-den alle mahtuu lisäksi ohuet villasormikkaat.

Vaihtovaatepussista ojennetaan vaatteita siinä järjestyksessä, kuin niitä puetaan. Pyyh-keellä voi kuivailla ihoa kuivemmaksi, ja istui-nalusta jalkojen alla eristää ja helpottaa plu-taajan oloa. Kengistä kaadetaan vedet pois ja kuivataan ne sisältä mahdollisimman hyvin, reppukin kannattaa kuivata mahdollisuuksien mukaan. Kuivien sukkien päälle sujautetaan ehjät muovipussit ehkäisemään kosteuden pääsyä sukkiin. Kastuneet vaatteet väänne-tään kuivemmiksi ja pakataan pusseihin ja reppuun. Märän repun ja selän väliin istuina-lusta on hyvä lämpöeriste.

Kun kaikki on valmista, lämmittely voi al-kaa. Kuumaa juomaa ja reipasta luistelua

K erää avantoon pudonneet välineet ja käänny tulosuuntaan, siellä jää kes-tää varmimmin. Jos kyseessä on pieni tuuliavanto tai vastaava, tulosuuntaan

kääntyminen ei ole välttämätöntä. Reppu toimii kellukkeena ja estää tehokkaasti plu-taajaa painumasta jään alle. Virtapaikoissa

jalat voivat joutua virran vaikutuksesta jään alle, silloin on tarpeen iskeä naskalit jäähän ja saada ylävartalo tukevasti jään reunalle tai osittain jään päälle.

Repussa on valmiina ehdottoman vesitii-viisti pakattu täydellinen varavaatekerta, pa-kattuna kahteen erilliseen pussiin siihen jär-

Plutausharjoitus 13.3.2016 Valkeakoskella. Kuva: Pertti Valtonen


lämmikkeeksi, plutaajan tuntoja kannattaa kysellä, että kaikki on koettelemuksen jälkeen kunnossa. On hyvä vielä lopuksi varmistaa, ettei avantoon jää mitään esineitä tai tava-roita, jotta vältyttäisiin turhilta hätäpuheluilta, joita paikalle osuvat mahdollisesti soittaisivat.

Plutausharjoituksia järjestetään useam-piakin kauden aikana, Suinon salmi on var-masti monelle tuttu köydenvetopaikka tal-visin. Jos talvikylmä vesi arveluttaa, seura järjestää myös lämpimän veden plutaushar-joituksia, useimmiten Porvoossa elokuussa. Siellä voi kokeilla erilaisia nousutekniikoita

useampaankin kertaan. Ei liene väärää ta-paa nousta avannosta, mutta ohjeen mukaan naskaleita ja heittoliinaakin olisi hyvä opetella käyttämään.

Pahimmaksi kompastuskiveksi on har-joituksissa havaittu heittoliinan oikeanlainen kiinnitys reppuun. Heittoliinahan pitää saada irrotettua repusta yhdellä kädellä ja heitettyä tarpeeksi pitkälle. Heittoliinan toisen pään kiinnitys kannattaa säätää niin, että veto koh-distuu ensisijaisesti ylävartaloon. Pelkästään repun olkahihnaan karbiinihaalla tapahtuva kiinnitys ei välttämättä kestä raskasta vetoa.

VARAVAATTEET TÄYDELLINEN SETTI:

■ Alusvaatteet ■ Välikerros ■ Päällysvaatteet, esimerkiksi tuuli-puku

■ Pipo, hanskat, sukat ■ Ei varakenkiä, muovikassit kuivien sukkien päälle

■ Pikkupyyhe ■ Muovikasseja 4 kpl (märkien vaat-teiden pakkaamiseen + sukansuo-juksiksi)

■ Kumi-/kertakäyttöhanskat, jotka ovat helposti saatavilla esimerkiksi repun sivutaskussa

■ Pakataan vesitiiviiseen, rullaten suljettavaan kanoottisäkkiin

Pakkaa ylä- ja alavartalon vaatteet omiin pusseihinsa – ensin puettavat päällimmäiseksi.

YLEISOHJE JÄÄN PETTÄESSÄ: ■ Ei hätää – rauhoitu ■ Kerää tavarasi ■ Käänny paluusuuntaan ■ Irrota vasen naskali ja lyö se jäähän ■ Ota oikealla kädellä heittoköydestä kiinni ja heitä

■ Lyö naskalit kauemmas ■ Potki jalat vaakasuoraan ■ Murra jäätä tarvittaessa ■ Vedä itsesi jäälle ■ Ryömi tai konttaa varmasti kantavalle jäälle

■ Vaihda kuivat vaatteet päällesi tuu-lensuojassa

Sen takia olisi hyvä varmistaa kiinnitys niin, että heittoliinan pää on kiinni myös lantio-vyössä, joka useimmissa repuissa on vah-vempaa tekoa ja kestää enemmän vetoa. Repussa on oltava myös tarpeeksi kestävä haarahihna, ettei reppu solahda vedettäessä pois plutaajan selästä.

Normaalisti plutaukseen ei liity kastumis-ta suurempaa riskiä. Pieniä mustelmia voi tulla, jos vaikkapa kyynärpää osuu jään pin-taan avantoon pudotessa. Vauhdilla jään läpi mentäessä tapaturman riski kasvaa, siispä kyynärpää- ja polvisuojat ovat tässäkin tar-peen.

Lämpimän veden harjoitus Porvoossa 31.8.2014. Kuva: Eki Haapomaa

Plutausharjoitus 13.3.2016 Valkeakoskella. Kuva: Pertti Valtonen


Tommi Lahtonen

MIES, JOKA EHTII JA VIITSIITEKSTI: PIRJO PAJARINEN KUVA: ILKKA SIRJONEN

T ommi Lahtosen nettisivuja katselles-sa ihmettelee, miten yksi mies ehtii harrastamaan pyöräretkeilyä, suun-nistusta, rogainingia, vaellusta, maas-

tojuoksua, hiihtoa, melontaa, retkiluistelua, ruoanlaittoa, leivontaa ja vielä siinä sivussa järjestämään kaikenlaisia liikuntatapahtumia kanssaihmisille. Tommi ehtii, haluaa ja viitsii.

Keskisuomalaisten skrinnarien kannalta Tommin tärkein harrastus on tietysti retkiluis-telu ja hänen intonsa järjestää luisteluretkiä Keski-Suomeen ja Savoon.

Tommi muistelee retkiluisteluharrastuk-sensa alkamista näin:

”Taisi olla joskus vuosituhannen alkupuo-lella, kun oli Keski-Suomessa sopivia jäätal-via, silloin lähettiin Teemun ja kumppanien kanssa ensimmäisille retkille. Varusteet ei ollut ihan viimisen päälle muun muassa jää-tä mittailtiin kirveen kanssa. Onneksi Skrin-narien sivuilta löytyi hyvää oppimateriaalia jään lukemisesta, niin ei tarvinnut ihan kaik-kea kantapään kautta opetella.”

Pikkuisen ovat Tommin varusteet erilaiset tämän vuosikymmenen puolella ja taidotkin karttuneet lukuisilla retkillä ja koulutuksissa.

Tommin ja Teemun raportoitua hienoista retkistään Skrinnari-sivuilla päätti Suomen retkiluistelijoiden hallitus pyytää heitä ret-kenvetäjäkoulutukseen. Retkenvetäjäkou-lutus kiinnosti ja paljon ei tarvinnut miehiä koulutukseen houkutella.

Tommi ja Teemu Tenhunen ovat ensim-mäiset Suomen retkiluistelijoiden koulutta-mat retkenvetäjät Keski-Suomessa ja hei-dän ansiostaan laji on saanut runsaasti uu-sia harrastajia keskisessä Suomessa.

Kysyin Tommilta mitä hän on saanut ret-kiluistelusta, vetäjänä toimimisesta ja mikä on ollut hänen paras retkensä.

Näin Tommi vastasi:”Retkeilen kaikkina vuodenaikoina ja jääl-

lä retkeileminen oli ennen vetäjäkoulutuk-sessa käymistä minulla aika vähäistä. Kou-lutuksen tuoman itsevarmuuden ja taidon myötä retkiluistelumääräni ovat kasvaneet huimasti.

Ilman retkiluistelua en osaisi arvostaa jäätä näin paljon! Olen oppinut sen, kuinka upean kaunis ja monipuolinen elementti jää on. Vuodesta toiseen samat selät tarjoavat kuitenkin aina uutta jäämaastoa. Vetäjähom-missa olen oppinut paljon lisää jäästä ja ret-kiluistelusta yleensä. Olen myös tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin, sekä vetäjiin että tavallisiin retkille osallistujiin. Olen myös päässyt paikkoihin joissa ei olisi ilman retki-luistelua ehkä koskaan tullut käytyä.

Jyväskylässä on mukava porukka. Hyvin aktiivisia on ehkä parikymmentä henkilöä ja vähemmän retkillä käyviä löytyy kymmeniä. Sesonkiaikaan löytyy lähes aina porukkaa mu-kaan. Jäätiedusteluretkille tarvitsenkin usein muiden apua, koska en itse omista autoa.

Ei retkiä oikein voi rankata... Muuta-mia erityisen mieleenpainuvia ovat olleet esim. viime vuodenvaihteessa Savossa kaveriporukalle vedetyt retket. Ummi-kot pääsivät ensimmäistä kertaa kokei-lemaan oikeaa retkiluistelua. Kävimme katsomassa Tiilikkajärven kauniin kan-sallispuiston hiekkarantoja ja kokemassa elämäni kovimman luistelumyrskytuulen Pielisen pohjoispäässä. Mieleen on jää-nyt myös Konneveden kansallispuiston maisemiin tehty retki parin vuoden takaa. Sinä talvena ja erityisesti tällä retkellä jäi-den pauke oli jotain aivan uskomatonta. Viime talvena oli myös erittäin antoisaa käydä Kuopiossa vetämässä skrinnarien tulokasluento ja -retki. En ole koskaan ve-tänyt niin isoa letkaa luistelijoita perässä-ni :) Se paras retki on varmasti aina vas-ta tulossa tai suunnitteilla... Nyt on vasta lokakuun alku ja jo olen kuikuillut ruotsa-laisten jääraportteja Ruotsin tuntureilta...”

Retkiluistelun ja suunnistuksen yh-distämistäkin Tommi on kokeillut rogai-ning-tapahtumassa. Rogainingiin oli an-nettu mahdollisuus edetä maastossa myös retkiluistimilla. Retkiluistelija-suun-nistajien harmiksi vesistöt peittyivät lu-meen ennen kuin maastoon päästiin et-simään rasteja.

Toivotaan, että joskus rogaining-kisoissa päästäisiin käyttämään myös retkiluistimia!

Tommin jää- ja retkiraportteja on ilo lukea Skrinnari-sivuilta. Kiitos ahkerasta jääraportoinnista! Moni on Tommin laitta-mien jäätietojen varassa lähtenyt kauem-paakin jäiden perään omatoimiretkille Jy-väskylän seudulle.

Jos me kaikki voisimme ja jaksaisim-me olla yhtä aktiivisia ja palvelualttiita kuin Tommi, niin retkiä olisi joka puolella Suomea runsaasti ja jäätietoja käytettä-vissä joka järvestä, joesta ja lahdelmas-ta.

SKRINNARI PROFIILI


KAIKKI MUKAAN LUISTELURETKELLE!

Retkiluistelu on liikkumista luonnon jäillä. Suomen retkiluistelijat ry:n järjestämillä retkillä luistelu on turvallista ja mukavaa.

S uomen retkiluistelijat ry / Finlands långfärdsskrinnare rf järjestää talvi-kaudella jääolosuhteiden salliessa eritasoisia luisteluretkiä viikonloppui-

sin ja juhlapyhinä sekä usein myös keskellä viikkoa.

Luisteluryhmien vetäjinä toimivat koke-neet luistelijat, jotka ovat saaneet retkenve-täjäkoulutuksen. Luisteluretket on tarkoitettu vain seuran jäsenille, ja jokainen osallistuja vastaa itse retkensä onnistumisesta ja tur-vallisuudestaan.

Suomen retkiluistelijat järjestää retkiä me-ren jäällä Loviisan ja Hangon välillä, Turun ja Rauman seudulla sekä Vaasan saaristos-sa. Sisämaassa niin pienet kuin vähän suu-remmatkin järvet ja joet ovat retkiluistelijoi-den suosiossa. Suuremmilla järvillä – kuten

Lohjanjärvi, Päijänne, Näsijärvi, Saimaa tai Säkylän Pyhäjärvi – luistellaan jäätilanteen salliessa säännöllisesti. Alueellista retkiluis-telutoimintaa järjestetään pääkaupunkiseu-dun lisäksi muun muassa Turun ja Rauman, Tampereen sekä Jyväskylän seuduilla.

Luisteluretkille osallistuminen on Suomen retkiluistelijoiden jäsenille ilmaista. Bussiret-killä peritään kohteen mukainen bussi mak su.

Valitse oikean tasoinen retkiRetkiluistelu sopii kaikenikäisille ja -kun-toisille ihmisille, mutta hauskinta ja turvalli-sinta on, kun osallistut vain omalle taito- ja kuntotasollesi tarkoitetuille retkille. Seuran retket on jaettu viiteen eri luokkaan perus-tuen keskimääräiseen luistelunopeuteen. Luokituksen tarkoituksena on auttaa retke-

läistä valitsemaan omalle kiinnostukselleen, kunnolleen, kestävyydelleen ja taidoilleen soveltuva retki.

Sivulla 44 olevassa taulukossa on no-peuteen perustuvan ryhmäjaon kuvaus sekä annettu suuntaa-antavia retken kokonaiski-lometrejä eri luokille. Päivämatka perustuu oletukseen, että luistellaan hyvillä jäillä heik-kotuulisessa säässä koko päivä, noin kuusi tuntia. Lyhytkestoisemmilla retkillä tai haas-tavissa jää- ja sääolosuhteissa retken pituus on vastaavasti lyhyempi.

Jos olet epävarma kunnostasi ja osaa-misestasi, valitse vaihtoehtoisista ryhmistä varmuuden vuoksi hieman liian rauhallinen kuin liian vaativa ryhmä.

Hyvä luistelutaito on perusedellytys on-nistuneelle retkelle. Retkiluistelun tekniikkaa voi ennakkoon käydä harjoittelemassa teko-jäällä tai matkaluisteluradalla. Muista, että harjoittelu kannattaa; mitä paremmin osaat luistella, sitä enemmän nautit retkistä.

Retkitiedotus ja nettisivut Retkitiedotus tapahtuu skrinnari.fi-sivuston kautta. Tulevista retkistä julkaistaan netissä retkikutsut, joiden yhteydessä kerrotaan tar-kemmin retken yksityiskohdista ja ilmoittau-dutaan mukaan retkelle. Ennakkoilmoittau-

tuminen on pakollista kaikille retkille. Näin varmistamme, että retkiryhmät pysyvät tur-vallisen kokoisina ja että netissä jonotuspai-kalla olevia ei ohiteta.

Jäsen voi ilmoittaa retkelle itsensä lisäksi kolme muuta osallistujaa, tällöin heidän tie-tonsa on kerrottava retkikutsun komment-tikentässä. Kommenttikenttä soveltuu sa-malla hyvin myös retken kyytijärjestelyistä sopimiseen. Osallistujakiintiön täyttyessä voi ilmoittautua jonoon, josta mahdolliset peruutuspaikat täytetään. Mikäli joudut pe-ruuttamaan osallistumisesi retkelle, muista poistaa ilmoittautumisesi netissä, jotta mah-dolliset jonottajat pääsevät mukaan.

Yleisestä jäätilanteesta kertoo skrinnari.fi -sivun ”Jäätiedote”, jota retkenvetäjät vuo-rollaan päivittävät luistelusesongin aikana. Yksityiskohtaisemmat tiedot luistelujäistä löytyvät sivustolta vesistökohtaisesti ”Jää-havainnot”-kohdasta, eli jäätilannetta voi tar-kastella helposti kartan avulla.

Retkikutsut, jäähavainnot sekä jäätiedot-teet on mahdollista tilata omaan sähköpos-tiin. Tämä on suositeltava tapa, etenkin jos omistaa sähköpostin lukemiseen soveltuvan älypuhelimen tai tabletin.

Seuran kaikki retkikutsut tulevalle luiste-luviikonlopulle pyritään julkaisemaan netis-

Vetäjätapaaminen13.3.2016 Valkeakoskella. Kuva: Pertti Valtonen


valmiina lähtöön, ellei erikseen kokoonnuta jossain aiemmin.

■ Suosi joukkoliikennettä. ■ Pysäköi autosi niin, ettei se haittaa muuta liikennettä.

LÄHTÖPAIKALLA ■ Jos olet mukana ensimmäistä kertaa, ilmoittaudu retkenvetäjälle ja esittele itsesi.

■ Retkenvetäjä kokoaa kaikki yhteen ja kertoo retkisuunnitelman.

■ Retkenvetäjä nostaa esille erityi-sesti sillä retkellä huomioitavat turvallisuusseikat ja miten niihin varaudutaan.

RETKELLÄ ■ Älä koskaan luistele retkenvetäjän ohi.

■ Pidä riittävä etäisyys edellä luiste-levaan.

■ Pysy aina näkö- ja huutoetäisyydel-lä ryhmästä. Älä venytä letkaa äläkä sooloile.

■ Älä ota riskejä. Muista että sinä itse vastaat turvallisuudestasi.

■ Pidä silmällä muita retkeläisiä. Jos joku kaatuu pahasti tai jää pettää, kiinnitä muiden huomio pilliin puhal-tamalla.

■ Älä epäröi kertoa vetäjälle, jos olet huonovointinen, huolestunut jostain tai sinulla on välineongelmia.

■ Ryhmästä voi poistua vain retken-vetäjän luvalla.

PALATESSA TAKAISIN ■ Älä kiiruhda retkenvetäjän ohi edes rantaan tultaessa.

■ Retken päätöskokoontuminen on paras paikka palautteen antamiselle.

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Hienosti onnistunut lähikuva aroista linnuista.

MerimetsotKUVAAJA: SIMO-PEKKA REPONEN ONNISTUNEEN RETKEN EDELLYTYKSET

KUN TULET RETKELLE ■ Ilmoittaudu netissä ajoissa ja valitse itsellesi sopiva retkiluokka.

■ Pakkaa ja tarkista varusteesi jo edelli-senä iltana.

■ Muista eväät ja riittävästi juomaa. ■ Varaa retkipäivälle riittävästi aikaa. ■ Tule ajoissa kokoontumispaikalle, retkikutsussa ilmoitettuna aikana on tarkoitus olla jäällä luistimet jalassa

sä perjantai- ja lauantai-iltaisin kello 19 men-nessä. Viikonlopun bussiretkistä pyritään tiedottamaan netissä jo hyvissä ajoin ennen perjantai-iltaa. Retkikutsujen tietoja voidaan tarkentaa mahdollisesti myöhemmin illalla tai vielä retkiaamuna, esimerkiksi äkillisen lumisateen takia. Näiden syiden vuoksi net-tisivujen retkikutsujen säännöllinen seuraa-minen on suositeltavaa.

Retken jälkeen retkenvetäjä laatii netti-sivuille retkiraportin. Raporttiin voi liittyä jää-havaintoja luistelluilta vesialueilta, gps-lait-teella taltioitu luistelureitti, osallistujien ot-tamia valokuvia ja videoita. Osallistujien on mahdollista kommentoida halutessaan retki-raporttia ja siihen liitettyjä kuvia.

Jotta luisteluretkille ilmoittautuminen su-juisi, on jokaisen jäsenen syytä hankkia


Pakkasperjantai Vallisaaren edustalla

KUVAAJA: OONA MASSO

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Yksinäinen luistelija palaamassa kotiin illan viimeisissä valoissa.

tunnukset skrinnari.fi -sivuille hyvissä ajoin ennen tulevia retkiä. Omat tiedot on syytä käydä tarkistamassa ja tarvittaessa täyden-tää puuttuvat tiedot, esimerkiksi matkapuhe-linnumero. Jos antaa luvan omien tietojen näyttämiseen, se mahdollistaa luistelijan tie-tojen esittämisen esimerkiksi retkiraporteis-sa ja kuvissa.

RetkikuljetuksetSuomen retkiluistelijoiden retkillä pyritään ekologisuuteen suosimalla julkista liikennet-tä, kimppakyytejä ja järjestämällä bussiretkiä.

Kun osallistujia on paljon, ovat kimppa-kyydit tarpeen. Tällöin kokoonnutaan ensin jonnekin julkisten liikenneyhteyksien varteen ja täytetään ajoneuvot siellä. Talvisin auto-jen parkkipaikoista luistelukohteissa voi olla pulaa esimerkiksi runsaan lumen takia. Ret-

NOPEUTEEN PERUSTUVA RYHMÄJAKO

Nopeus- Päivämatka Kenelle sopii luokka km 5 < 30 Leppoisasti luisteleville, ulkoilusta nauttiville, myös aloitteleville. Vaatimuk sena perusluistelutaito retkiluistimilla (väh. tunnin luistelu esim. radalla noin 10 km/h).

4 30–50 Reipasta ulkoilua ja luonnossa liikkumista. Retkillä tarvi- taan luistimien ja tasapainon hallintaa vähän huonom- mallakin jäällä.

3 40–60 Kokeneille ja hyväkuntoisille luistelijoille.

2 50–70 Kokeneille, hyväkuntoisille ja kestäville luistelijoille; liikuntasuoritus tärkeä osa.

1 > 70 Vauhdinhaluisille, kovakuntoisille, kilometrejä kerääville luistelijoille. Keskimääräinen luisteluvauhti jopa 20 km/h.


BUSSIRETKEN PYSÄKIT JA AIKATAULUPysäkkiluettelo on ohjeellinen, varmis-ta käytettävät pysäkit retkikutsusta.Retken suuntautuessa länteen, luiste-lijoiden keräilypaikat ovat:

■ Itäkeskus (Turunlinnantiellä Stoan vastapäätä oleva tilausajopysäkki)

■ Rautatientori (Mikonkadun tilausajo-pysäkki)

■ Länsiväylä/Hanasaari (Hanasaaren liittymän pohjoispuolinen bussipy-säkki Länsiväylällä)

■ Retken suuntautuessa itään, jär-jestys on päinvastainen, siten että lähtöpaikkana on Hanasaari.

Retkikutsussa kerrotaan ensimmäisen pysähtymispaikan kellonaika. Arvioidut siirtymäajat vakiopysähdyspaikkojen välillä ovat Itäkeskus – Rautatientori 20 min ja Rautatientori – Hanasaari 15 min.

PAKOLLISET VARUSTEET SEURAN RETKILLÄ:

■ Retkiluistimet ■ Jäänaskalit ja pilli kaulatelineessä ■ Jääsauva (mieluiten retkiluistelu-sauvapari)

■ Heittoköysi ■ Lantiovyöllä (ja mieluiten myös haarahihnalla ja karbiinihaalla) varustettu reppu

■ Täydellinen vaihtovaatekerta vesi-tiiviisti pakattuna

■ Eväät ja kuumaa juotavaa ■ Työkalut ja luistimen varaosia omien luistimien säätöä/korjausta varten

SUOSITELTAVIA VARUSTEITA: ■ Polvi- ja kyynärsuojukset sekä kypärä

■ Solumuovinen istuinalusta tauoille ■ 2 kpl muovipusseja kastuneiden jalkineiden vuoraamiseen

■ Suojalasit ja/tai aurinkolasit ■ Kovalla pakkasella lämmin, kasvot ja kaulan peittävä suojaus

■ Luisteltavan alueen kartta ja kompassi

■ Kamera ■ Kännykkä ■ Taukotakki tai -liivi ■ Riittävästi janojuomaa ■ Varaenergiaa ■ Sideharsoa ja laastareita ■ Riittävästi rahaa yllättäviäkin tilan-teita varten

Inkoo 28.2.2016 Kuva: Ilkka Salmi

Bussiretkille on pakollinen ja sitova ilmoit-tautuminen netissä. Bussiretken toteutumi-nen edellyttää, että vähimmäismäärä osal-listujia ilmoittautuu. Tarkista mahdollinen peruuntuminen tai muut muutokset netistä ennen retken alkua. Retki maksetaan kätei-sellä bussissa, joten varaa mukaan tasara-ha! Pitempi bussimatka maksaa enemmän kuin lyhyt; bussiretken hinta ilmoitetaan kut-sussa. Bussi poimii retkeläisiä muutamalta vakiopysäkiltä, jonne voit jättää oman auton tai tulla paikalle julkisilla. Bussiretkellä kuluu helposti koko päivä, siksi mitään iltamenoja ei kannattane järjestää.

Retkellä käyttäytyminenSuomen retkiluistelijoiden retket suuntautuvat luonnonjäille, jolloin olemme aina luonnon ar-moilla. Onnistunut ja turvallinen retki edellyt-tää, että kaikki retkeläiset ovat oikein varustau-tuneita ja kunnioittavat jää- ja sääolosuhteiden vaihtelua. Muista kerrata kauden alussa Suo-men retkiluistelijoiden tuvallisuusohje: www.skrinnari.fi -> Retkiluistelijat -> Turvallisuus

kikutsun kommenttikenttää voi hyödyntää kimppakyytien sopimiseen: siellä voi ilmoit-taa, jos on kyydin tarpeessa tai mikäli voi tar-jota kyydin toiselle.

Mikäli matkustat retkelle toisen autossa, tarjoa oma-aloitteisesti kuljettajalle bensara-haa kulujen kattamiseksi (suositus 10 sent-tiä kilometriltä).

Bussiretket mahdollistavat nautittavat myötätuuliretket, ja retken lähtö- ja lopetus-paikat voivat sijaita eri paikoissa. Monesti bussin kyydissä pääsee nauttimaan hieman kauempana sijaitsevista luistelukohteis-ta. Myös retken jälkeisestä paluumatkasta nauttii enemmän, kun ei itse tarvitse ajaa liukkaalla ja pimeässä.

Suuren luistelijajoukon hallitseminen ja jään lukeminen on retkenvetäjälle haastava tehtävä. Tee oma osuutesi retken onnistumi-seksi ja noudata tinkimättä hyviksi havaittu-ja pelisääntöjä. Anna vetäjän keskittyä jään havainnointiin eikä varpusparvena poukkoi-levan luistelijaryhmän paimentamiseen.

Jokainen osallistuu retkelle omalla vas-tuullaan. Retkenvetäjä tai Suomen retkiluis-telijat ry eivät ole vastuussa retkellä mahdol-lisesti sattuneista henkilö- tai tavaravahin-goista.

Seuran jäsenillä on seuran retkillä voi-massa Suomen Ladun ryhmätapaturma-vakuutus, joka kattaa vahingot noin 2 500 euroon asti (lisätietoja Suomen Ladusta tai www.pohjola.fi). Maksimikorvaus ei välttä-mättä riitä, jos loukkaantuminen on vakava, joten osallistujille suositellaan lisäksi hen-kilökohtaista vapaa-ajan tapaturmavakuu-tusta. Selvitä myös ennakkoon, korvaako koti- tai matkavakuutuksesi esimerkiksi ka-meralle, silmälaseille tai muille arvoesineille tapahtuneet vahingot.


HuurreKUVAAJA: SIMO-PEKKA REPONEN

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Upea valomaalaus jossa huurteinen tausta korostaa luistelijoiden liikettä

S uomen retkiluistelijat ry / Finlands långfärdsskrinnare rf arrangerar un-der vintersäsongen och om isförhål-landena möjliggör olika skridskoturer.

Alla arrangerade turer leds av erfarna turledare, som genomgått en mångsidig tur-ledarutbildning. Föreningens turer är enbart för våra medlemmar. Varje deltagare ansva-rar själv för sitt deltagande och sin säkerhet.

HEJ KOM MED PÅ SKRIDSKOTUR!

Långfärdskridsko är motion på naturis. På Finlands långfärdsskrinnare r.f. turer är skridskoåkningen trygg och njutbar.


OBLIGATORISK UTRUSTNING PÅ FÖRENINGENS TURER:

■ Långfärdsskridskor ■ Isdubbar och visselpipa ■ Ispik (vi rekommenderar en par-pik med två pikar)

■ Kastlina ■ Ryggsäck (försedd med midjebäl-te och grenrem)

■ Komplett klädombyte vattentätt packat

■ Vägkost och varmdryck ■ Arbetsredskap och reservdelar till de egna skridskorna och bind-ningar

Turinformation och nätsida Informationskanalen för turerna är skrinna-ri.fi-sidan. Alla kommande turinbjudningar publiceras på nätet, där det även finns nog-grannare information om turens detaljer och hur anmälningen sker.

Du som medlem kan utöver dig själv an-mäla tre andra deltagare till turerna. Det är viktigt att uppge deras information i sam-band med anmälningen vid punkten för kommentarer. Kommentarerna fungerar även som en bra kanal för samtransporter-na. En anmälan till turerna är obligatorisk till majoriteten av alla turer som arrangeras. Av olika skäl måste deltagarantalet till turer-na begränsas. Om en önskvärd tur är fylld, kan man anmäla sig i kölistan. Därifrån det fylls på om någon annullerar sitt deltagan-de. Om du bör annullera ditt deltagande till en tur, kom ihåg att ta bort ditt namn så att de som är i kö kan delta.

Det informeras regelbundet om det all-männa isläget på skrinnari.fi –sidorna. Från israpporteringen kan turledarna bilda sig en mer specifik bild av isförhållandena. In-formation om mer specifika isområden kan man hitta då man ser på de olika åkområde-na som finns på kartan.

Du kan beställa turinbjudningar, israppor-ter till din e-post. Detta rekommenderas för att få snabb information om turerna.

Föreningen strävar alltid att publicera in-kommande helgers turinbjudningar på nä-tet senast kl. 19 på fredag och lördag kväll. Föreningen strävar även att informera om helgens bussturer i god tid före fredag kväll. Alla inbjudningar till friståendeturer och tu-rer mitt i veckan informeras på föreningens hemsida. Alla turinbjudningar kan redigeras senare under kvällen eller ännu på morgo-nen under turdagen. T.ex. vid plötsliga eller oväntade snöfall. Därför rekommenderas det att regelbundet följa med informationen på sidorna.

ÖVRIG UTRUSNING VI REKOMMEN-DERAR:

■ Knä- och armbågsskydd, samt hjälm ■ Sittunderlag ■ 2 st plastpåsar (att sätta ovanom sockorna vid plurrning)

■ Skyddsglasögon och/eller solglasögon ■ Något att täcka ansiktet och hals med vid sträng kyla

■ Karta över skridskoområdet, samt kom-pass

■ Kamera ■ Telefon ■ Pausjacka eller -väst ■ Vätska att dricka ■ Reservenergi ■ Förstahjälpsutrusning ■ Reservpengar för överraskande situationer

Efter turerna skriver turledaren en färd-rapport över turen. Rapporten kan beskriva isobservationer under turen, färdspår från en GPS, fotografier och videoklipp från tu-ren. Det är även möjligt att kommentera tur-rapporten och bildtexter.

För att anmälningen till föreningens turer skall gå smidigt, är det skäl att alla förenings-medlemmar har egna lösenord till skrinnari.fi –sidan i god tid före kommande turer. Det är också skäl att kontrollera att dina kontakt-uppgifter på föreningsidan är aktuella. Det är lättare att presentera specifik information i samband med turrapporten om du gett ditt lov till det vid inloggnmingen.

BUSSTURERNAS HÅLLPLATSER OCH TIDTABELLAlla bussturerna är specialarrange-mang, som kräver tilläggsinformation. Kontrollera denna alltid noggrant från turinbjudan.

Då turerna går västerut, är samlingsp-latserna:

■ Östra centrum – Turunlinnantie, busshållplatsen mittemot Stoan

■ Järnvägsstationen – Hållplatsen vid Mikaelsgatan

■ Västerleden/Hanaholmen – Den nor-ra busshållplatsen vid Hanaholmen vid västerleden.

Då turen går österut, är ordningen om-vänd, då är starten vid Hanaholmens busshållplats. Vid turinbjudan står alltid tidpunkten för den första hållplatsen. Vi beräknar sedan att det tar 20 minuter mellan Östra Centrum – Järnvägssta-tionen och 15 minuter mellan Järnvä-gsstationen och Hanaholmen.

Finlands långfärdsskrinnare arrangerar turer på havsis mellan Lovisa och Hangö, samt vid områdena kring Åbo, Rauma men även vid Vasa skärgård.

I inlandet är sjöar av alla olika storlekar av stort intresse. På de stora sjöarna Lohjo-sjö, Päijänne, Näsijärvi, Saimen och Säkylä Pyhäjärvi, åks det regelbundet skridsko om isen bara tillåter det. Det arrangeras lång-färdsskridskoåkning förutom i huvudstadsre-gionen även i områdena kring Åbo, Rauma, Tammerfors och Jyväskylä.

Alla turer är gratis för alla medlemmar. Förutom bussturerna, som kostar beroende på turmålet.

Välj rätt nivå på turenLångfärdsskridskoåkning passar alla obe-roende av ålder och fysisk aktivitet. Säkrast och roligast har alla av att åka i en nivågrupp som är kunskapsmässigt och konditions-mässigt lämplig. Föreningens turer är inde-

lade i fem åknivåer, beroende på medelhas-tigheten. Målet med nivåerna är att alla skall hitta en nivågrupp där intresse, konditionen, uthålligheten och åkskickligheten passar medlemmarna bäst.

I tabellen på sida 53 hittar du en riktgi-vande beskrivning på längden på turerna i de olika nivåerna. Dagsdistansen är en upp-skattning på en km under en heldagstur för olika nivåer. Dagsturerna utgår ifrån att islä-get är bra och vinden omärkbar, i c. 6 tim-mar. Kortare turer eller turer på mer krävan-de isförhållande är vanligtvis också kortare.

Om du är osäker på dina skridskokunska-per och –kondition, välj hellre ett lugnare åk-tempo och grupp än en för svår.

En bra skridskoteknik och kondition är en grundförutsättning för en lyckad skridskotur. Långfärdsskridskoteknik kan du med fördel träna på konstisbana. Desto bättre du behärs-kar dina skridskor, desto njutbarare blir din skridskotur. Det lönar sig att träna åkteknik.


Det är krävande att leda en stor grupp skridskoåkare och samtidigt avläsa isför-hållandena. Vi hoppas du hjälper till genom att följa våra goda spelregler. Låt turledaren koncentrera sig på isförhållandena och inte på att leda en flock utspridda sparvar.

Alla deltar på med eget ansvar. Turle-daren eller FLS ansvarar inte för möjliga person- eller utrusningsolyckor. Alla våra medlemmar har under turerna Suomen La-tus gruppolycksfallsförsäkring, som ersätter skador upp till 2 500 euro (mera informa-tion hittar du på Suomen Latus sida eller på www.pohjola.fi). Maksimi ersättning hjälper kanske inte om olyckan är allvarlig. Vi re-kommenderar att du utöver detta har en per-sonlig fritidförsäkring. Det är också bra att ta reda på vad din hem- eller reseförsäkring ersätter. T.ex. kamera, glasögon eller andra värde saker som kan gå sönder.

TurtransporterVid FLS turer strävar vi efter att utnyttja sam-transporter, allmänna fortskaffningsmedel eller att arrangera bussturer.

Då det är mycket deltagare, rekommen-derar vi samtransporter. Vi strävar alltid att samlas vid en viss plats för att sedan åka till-sammans. Vintertid kan även snön begrän-sa parkeringsutrymmena. Utnyttja kommen-tarerna vid turanmälningen och berätta om du har bil eller behöver transport. Då du får

GRUPPINDELNING ENLIG ÅKHASTIGHET Hastighetts- Dagsetapp Lämplig sig för vem? klass km 5 < 30 km Lugnt åktempo, njutbar åkning. Passar även för nybörjare. Grundkrav är ändå grundläggande skridskof- ärdigheter på långfärdsskridskor. (minst en timmes åkning på bana med en hastighet på 10 km/timme).

4 30-50 km Friskt friluftsliv och utevistelse i naturen. På turerna krävs åkskicklighet och balans även för sämre isar.

3 40-60 km För erfarna personer och för personer med god kondition.

2 50-70 km För erfarna skridskoåkare med god kondition. Prestationen är en del av väsentlig del av turen.

1 > 70 km En tur för fartälskare med god kondition. För dem som samlar skridskokilometrar. Medelhastigheten under turen kan vara 20 km/h.

åka med någon, erbjud alltid bensinpengar åt chauffören (Vi rekommenderar 10 cent per kilometer).

Våra bussturer möjliggör ibland att vi kan åka medvindsturer, då start- och målpunkten är olika. Det är även tryggare att åka buss hem efter en lång skridskodag långt hemifrån.

Det är obligatoriskt att anmäla sig via nätet till alla föreningens bussturer. Busstu-rerna förverkligas om minimiantal deltagare anmäler sig. Därför är det viktigt att du kon-

trollerar om eventuella förändringar har skett före av turstarten. Alla bussturer betalas kontant i bussen, ta därför med dig jämna pengar! Längre bussturer är dyrare än billi-gare, bussturernas pris informeras i turinbju-dan. Bussen plockar upp turdeltagarna vid de nämnda hållplatserna, där du kan lämna din bil eller koma med allmänna fortskaff-ningsmedel. Alla föreningens bussturer tar lätt hela dagen, vi rekommenderar att du inte planerar någon kvällsaktivitet samma dag.

Uppförande under turenFinlands långfärdskrinnares turer riktar sig alltid till naturisar, där man åker på naturens villkor. En trygg och lyckad tur kräver att alla turdeltagare är rätt utrustade och respekte-rar is- och väderleksförhållandenas omväx-ling. Det är viktigt att du repeterar FLS sä-kerhetsföreskrifter: www.skrinnari.fi -> Ret-kiluistelijat -> Turvallisuus

UNDER TUREN ■ Åk aldrig förbi turledaren. ■ Håll tillräckligt långt avstånd till skridskoåkaren framför dig.

■ Håll dig alltid på syn- och hörselav-stånd från den övriga gruppen. Håll dig till gruppen, åk inte ensam.

■ Ta inga risker. Det är du själv som ansvarar för säkerheten.

■ Observera alltid dina medåkare. Om någon faller eller om isen brister. Till-kalla andras uppmärksamhet genom att blåsa i visselpipan.

■ Tveka aldrig att upplysa turledaren om du mår dåligt, är bekymrad över något eller har utrusningsproblem.

■ Det är möjligt att avlägsna sug från gruppen, endast med turledarens tillåtelse.

ÅTERVÄNDA TILLBAKA ■ Skynda aldrig förbi turledaren, inte end vid strandkanten.

■ Bästa tidpunkten för turutvärdering är vid turavslutningen vid stranden.

SÅ BLIR DET EN LYCKAD TURDÅ DU VILL KOMMA MED PÅ TUR

■ Anmäl dig i tid på hemsidan och välj en lämplig nivå för dig

■ Packa och kontrollera utrusningen redan föregående kväll

■ Packa med vägkost och tillräckligt med vätska

■ Reservera tillräckligt med tid för turen ■ Kom i tid till samlingsplatsen, som meddelas vid turinbjudan. Den tiden som meddelas vid turinbjudan är den tid då turen startar från isen. Då skall utrusningen vara åkklar.

■ Vi föredrar kollektivtrafik ■ Kommer du med bil, önskar vi att du parkerar din bil så att den inte stör övrig trafik.

VID STARTPLATSEN

■ Om du är med på din första tur, meddela om detta till turledaren och presentera dig själv

■ Turledaren samlar gruppen och be-rättar om turplanen för turen

■ Turledaren presenterar säregna risker och följer med tanke på isläge för just denna tur


RETKENVETÄJÄT KAUDELLA 2016–2017

PÄÄKAUPUNKI SEUTU Bagh von HansHirvonen Matti

Hollo HarriKarppinen AnttiKoski KatriinaNiemi Renita

Olkkonen, TeroPalmén Virpi

Poutanen IsakPuura PekkaSipola Pekka

Eriksson JörgenBrenner Agneta

Hari Jyrki

Hemgård Gretel

Fagerholm Henrik

Hakola LiisaHakola Jouni

Helkiö Risto

Haapomaa Helena

Haapomaa Eki

Blom Bernt

Mikko Myller

Berglund NinaBackman-Winquist Eva-Lotta

Hypén Harri Pajarinen PirjoOlkkonen Toni

Jokinen Susanna

Leppänen Päivi

Noro Seppo

Malmström Katri

Palmén Henrik

Mäkelä Kaisa

Koskinen Petri

Hämäläinen Mirja

Kaario Reino

Niskala Anne

Kinnunen Taina

Kallio Jari Kallio Soile

Kyyrö KalleKenttämies Jouni

Laatu Tero

Nisula Timo

Pitkänen Markku


Holkeri MikaPalm Patrik

Sundström Åsa

TAMPERE

RAUMA, HARJAVALTA, EURA

LAHTI

VAASA

HANKOLindholm Christer

IMATRA/ LAP PEEN RAN TA KERIMÄKIJYVÄSKYLÄ

TURKU

Kortetjärvi VesaPalttala Outi

Valtonen Pertti

Inkinen Matti

Vainikka Tarja

Santamaa Kari

Welin Eero

Susi Pertti

Ruokolainen Roope

Tenhunen TeemuLahtonen Tommi

Mäkelä Jouni

Kronholm Henrik Suomi Maarit

Hartman Vesa Kinnunen Leo

Tiitola Kari

Vikström Jouko

Simonsson Ralf

Väänänen Riitta Åkerberg Hans

Slotte SverreSihvonen Seppo

Vainio RolfTynjälä Pirjo

Salmi Ilkka Salminen Pirjo

Rautavuori RauliRajala Rio

Rikberg LarsReponen Simo-Pekka

Rainio Kai

Sågfors Mats

Valtonen Hanna

Porthin Mikael

Ahtola Simo


Gull Sampo, VaasaKettunen Anja, JyväskyläKiljunen Mikko, Jyväskylä

Sainio Vesa, TampereSilfverberg Miika, Pääkaupunkiseutu

Taidetta jäälläKUVAAJA: HENNA RIIHIMÄKI

Kuva otettu tammikuun alussa 2016 omalla retkellä luisteltavaa jäätä etsimässä. Löytyi sileä lumen peittämä Myl-lyojanlahti Säkylän Pyhäjärvellä.

Valokuvakilpailun kunniamaininta: Kova särmikäs jää ja pehmeät pyöreät pilvet luovat merimaiseman jännit-

teen. Yksinäisen jääpalan kurkottelu kohti taivaan kirkkautta täydentää koko-

naisuuden.

Pikkujoulut ovat tulossa,

aikaa ja paikkaa etsitään,

seuraa netin tapahtumakutsuja!

Kuva: Pertti Valtonen

Autti-Rämö Ilona, Pääkaupunkiseutu

VETÄJÄKOKELAAT

Documents

Suomen retkiluistelijat ry 2016‒2017 Finlands Långfärdsskrinnare … · skrinnari 3 sisältö SUOMEN RETKILUISTELIJAT RY ... min, mutta sitten tuli lauha sää ja etelään musta