Rosk’n Roll 11.4 · kunnalle suuria sisäisiä ongelmia. Rinnan tämän ongelman kanssa on epäselvyys liittyen Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan kuntaliitokseen, mikä ei myöskään

Rosk’n Roll

11.4.2012

Vuosikertomus 2011

Keskeiset tunnusluvut 2008 2009 2010 2011

Materiaalivirrat

Sekalainen yhdyskuntajäte, kg/as 363 312 322 352

Erilliskerätty biojäte, kg/as 28,6 29,4 29,2 29,9

Vaaralliset jätteet kotitalouksista, kg/as 13,6 14,7 14,0 14,2

Ympäristö

Ympäristövaikutukset ilma

Ilmastovaikutuksen torjunta kaatopaikkakaasun talteen-otolla, (%)

5 7 6 14

Talteenotetun kaatopaikkakaasun hyödyntämisaste, (%)

91 100 68 10

Ilmastovaikutuksen torjunta energiahyödyntämisellä, t (CO2-ekv)

630 8 900 11 004 6 487

Ympäristövaikutukset, vesi

Lohjan kaupungin puhdistamolle johdetun veden kokonaistyppikuormitus, (AVL)

1 700 1 400 2 148 1 884

Omalle puhdistamolle johdetun veden kokonaistyppi-kuormitus, (AVL)

2 200 2 000 1 927 2 436

Omasta käsittelystä alueen ulkopuolelle johdetun veden kokonaistyppikuormitus, (kg)

320 255 178 341

Henkilöstö

Kaikki henkilötyövuodet (htv) 32,7 29,5 29,0 30

Keskimääräinen työsuhteen pituus (v) 7,1 7,7 9,1 10,5

Henkilöstön keskimääräinen ikä (v) 42,4 42,6 43,8 45,6

Koulutus, ylempi korkeakoulututkinto (%) 27 25 24 28

Koulutus, ammattikorkeakoulu ja opisto (%) 47 47 31 43

Henkilöstön koulutuksen kulut (€/htv) 575 719 569 548

Liikevaihto (€/htv) 36 149 39 831 432 034 459 055

Talous

Toiminnan laajuus ja luonne

Kokonaisliikevaihto (€/as) 90,1 87,6 93,4 102,0

Myynnin osuus liikevaihdosta (%) 3,9 3,3 3,6 4,1

Ostettujen palvelujen osuus liikevaihdosta (%) 42,8 46,4 43,2 42,1

Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta (%) 11,7 12,0 11,0 10,2

Jäteveron osuus liikevaihdosta (%) 15,8 13,4 12,6 16,7

Taseen loppusumma (€) 14 659 409 15 439 979 15 212 059 16 213 293

Toiminnan kannattavuus, omavaraisuus ja tehokkuus

Liiketulos liikevaihdosta (%) 1,6 7,2 9,2 9,2

Sijoitetun pääoman tuotto (%) 1,9 7,7 10,4 11,9

Omavaraisuusaste (%) 57,4 54,6 60,3 61,1

Vuosikertomus 3 (29) 11.4.2012

Toimitusjohtajan katsaus: Yhtiön tulevaisuudessa yhä haasteita

Jätelain kokonaisuudistus valmistui monen vuoden valmistelun jälkeen. Laki on pieni askel oikeaan suuntaan mitä kuntien rooliin jätehuollossa tulee. Tämähän oli ja on edelleen se suuri kiistakapula. Kuntien vastuu yhdyskuntajätteistä laa-jeni hieman mutta ei lähellekään jätelain osittaisuudistusta (v. 2007) edeltäneel-le tasolle. Myönteisenä on myös nähtävä alueellisen jätehuoltoviranomaisen tu-leminen pakolliseksi alueellisen osakeyhtiön rinnalle. Rosk’n Rollilla on hyvät kokemukset alueellisesta jätelautakunnasta, joka on virtaviivaistanut hallintoa ja päätöksentekoa, vähentänyt byrokratiaa ja lisännyt työn tuottavuutta myös yh-tiössä. Uusi ns. perälautapykälä selkeyttää työnjakoa kuntien ja niiden jätelaitos-ten sekä markkinaehtoisen jätehuollon välillä.

Tehokas jätehuoltojärjestelmä tarvitsee mukaansa Lohjan

Lohjan oleminen edelleen yhtiön ja enemmistökuntien välisen yhteistyösopi-muksen ulkopuolella ja samalla jätelautakunnan ulkopuolella haittasi edelleen työskentelyä. Lohjan erilainen kuljetusjärjestelmä on paljon muutakin kuin pel-kästään logistinen ongelma. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa tieto, vastuu ja kustannukset kiertävät aivan eri tavalla kuin keskitetyssä järjestelmäs-sä. Voidaan puhua kahdesta erilaisesta toimintajärjestelmästä. Jätelain uudistus ”pakottaa” Lohjan liittymään jätelautakuntaan, mutta se ei vielä automaattisesti ratkaise tätä pääongelmaa. Lohjan kaupunginvaltuusto käsittelee kuljetusjärjes-telmää 18.4.2012. Jos päätös silloin on muutokselle kielteinen, asia siirtyy jäte-lautakunnan päätettäväksi Lohjan liityttyä siihen, ja voimaan astuu uuden jäte-lain mukainen 3-5 vuoden siirtymäaika. Siirtymäaika merkitsisi myös jätelauta-kunnalle suuria sisäisiä ongelmia. Rinnan tämän ongelman kanssa on epäselvyys liittyen Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan kuntaliitokseen, mikä ei myöskään helpota jätehuollon tulevaisuuden suunnittelua.

Toimintaa sävyttää tuleva jätteiden energiahyödyntäminen

Yhtiön toiminta kehittyi vuonna 2011 suotuisasti. Sekä hallituksen asettamat avaintavoitteet että toimintajärjestelmän tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Toiminta keskittyy jo varsin pitkälle suuren, vuonna 2014 tulevan muutoksen valmisteluun, jolloin yhtiö siirtyy kaatopaikkavetoisesta sekajätteiden käsittelys-tä energiavetoiseen käsittelyyn, kun Vantaan jätevoimala valmistuu. Muutos vai-kuttaa yhtiöön perusteellisesti ja kaikilla tasoilla.

Työn tuottavuus nousi yhä

Vuoden 2011 taloudellinen tulos oli erittäin hyvä. Erittäin maltillisesta hintapoli-tiikasta huolimatta tilikauden tulos oli ennakoitua selvästi parempi, mikä on yksi osoitus työn tuottavuuden noususta. Munkkaan kaatopaikan jälkihoitovarausta voitiin nostaa huomattavasti, ja nyt olemme varsin varmalla pohjalla siinä. Kaa-topaikan jäljellä oleva täyttötilavuus riittää vain muutamaksi vuodeksi, johon saadaan useita vuosia lisää jos onnistutaan tehostamaan kaatopaikka-alueen si-säistä tilavuuden käyttöä. Kiitän lämpimästi yhtiön omistajia, hallitusta, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa tuloksellisesta vuodesta 2011.

Stig Lönnqvist, toimitusjohtaja


Perustietoa yhtiöstä Rosk’n Roll Oy Ab on 99,6-prosenttisesti kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Se järjestää kunnalliset jätehuoltopalvelut Länsi-Uudenmaan 135 000 asukkaalle ja 19 200 vapaa-ajan asunnolle. Yhtiön tehtäviä ovat jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi, kierrätyk-sen järjestäminen, vaarallisista jätteistä huolehtiminen, yhteisen alueellisen kaa-topaikan ja jätteenkäsittelylaitosten ylläpito, biojätteiden erilliskeräys, jätepiste-verkoston rakentaminen ja ylläpito, sekajätekuljetusten kilpailutus sekä neuvon-ta ja tiedotus. Toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kunnalliset jätehuoltomäärä-ykset. Seitsemässä kunnassa ja Lohjan Sammatissa on kunnan järjestämä jätteenkulje-tus (ei muualla Lohjalla eikä Karjalohjalla), jonka yhtiö on käytännössä organi-soinut.

OSAKASLUETTELO 31.12.2011

Osakepääoma 1 278 900,99 €

Osakas kpl/st %

Hangon kaupunki 1 710 9,31

Inkoon kunta 720 3,92

Karjalohjan kunta 210 1,14

Karkkilan kaupunki 1 365 7,43

Lohjan kaupunki 5 220 28,42

Nummi-Pusulan kunta 855 4,66

Raaseporin kaupunki 4 305 23,44

Siuntion kunta 645 3,51

Vihdin kunta 3 270 17,80

Kunnat yhteensä 18 300 99,63

Lehmijärven Romu ja Rauta Oy 10 0,05

Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Ky 10 0,05

Martti Poutiainen Oy 50 0,27

Yksityiset yhteensä 70 0,37

Yhteensä 18 370 100,00

Kehityshankkeet ja rakentaminen

Munkkaan jätekeskuksen läjitysalueella käsitellään kaikki länsiuusmaalaisten sekajätteet. Keväällä 2011 jatkettiin vuoden 2009 käyttöönotetun laajennuksen pystyeristeiden nostoa kaikkiaan neljällä metrillä. Urakoitsijoina toimivat YIT In-fra Oy ja Lemminkäinen Infra Oy. Urakoiden yhteissumma nousi 400 000 eu-roon. Kaatopaikkakaasun hyödyntämisen tehostamiseksi solmittiin syksyllä 2011 hankintasopimus 200 kW:n sähköntuottoon pystyvästä kaasumoottorista. Moot-tori on teholtaan kaksinkertainen verrattuna aikaisempaan epäluotettavaksi osoittautuneeseen turbiinitekniikalla toimineeseen generaattoriin.


Syksyllä 2010 aloitettu suunnitteluhanke nykyisen ja vanhimman täyttöalueen välisen kanjonin hyödyntämisestä jätteenkäsittelyyn jatkui koko vuoden 2011. Toteutuessaan hanke lisää kaatopaikkatilavuutta ja parantaa vanhan läjitysalu-een vesienhallintaa sekä vähentää ympäristöriskejä. Vihdin Koivissillan ja Munkkaan vanhojen läjitysalueiden sulkurakentaminen jatkui pintarakenteiden osalta ja maisemoinnit saadaan valmiiksi vuoden 2012 aikana. 2011 päättyi Rosk’n Rollin valmiussuunnitelmatyö. Työ huipentui suunnitelman testaamiseen käytännössä. Rosk’n Roll oli ensimmäisenä jätelaitoksena mukana jätehuollon valmiusharjoituksessa, jossa testattiin jätehuollon toimintakykyä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Päivän kestävään harjoitukseen osallistui yhtiön henkilökunnan lisäksi viranomaisia ja yhtiön sidosryhmiä. Harjoitus suunnitel-tiin ja tehtiin yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Tapahtumarikkaan päivän tilanteet eivät saa-neet jätehuoltoa polvilleen, vaan toiminta pystyttiin ylläpitämään ja tilanteista palautuminen hoitamaan hallitusti. Yrkehögssklola Novian rakennusjätteisiin keskittyvässä Circulera!-projekti eteni suunnitelmallisesti. Rakennusjätteen omatoiminen käsittely haja-asutusalueella ja saaristossa nousi esiin seikkana, johon kuntien ympäristö- ja rakennusvalvon-ta pyrkii voimakkaammin puuttumaan. Alueella on saatu vireille uusia rakennus-jätteille suunniteltuja palveluja. Projekti on tuottanut paljon tietoa rakennusjät-teistä eri kohderyhmille. Munkkaan jätekeskuksessa seurattiin tehostetusti ra-kennusjätteen syntypistelajittelun tarkkuutta ja saapuvan rakennusjätteen koos-tumusta. Tutkituista kuormista pelastettiin tonneittain hyötyjätteitä joutumasta kaatopaikkaläjitykseen. Rosk’n Roll osallistui Lohjan Kierrätyskeskuksen kehittämishankkeeseen tuo-malla esiin jäteyhtiön näkemyksiä yhteistyömahdollisuuksista. Kierrätysmahdol-lisuuksien lisääminen on sekajätteen vähäisemmän synnyn kannalta suotavaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry teki Rosk’n Rollille aloitteen sako- ja um-pikaivolietteen sekä muun haja-asutuksen jätevesihuollossa syntyvän jätteen ke-räyksen ja käsittelyn tehostamiseksi ja valvonnan parantamiseksi. Aloitteen poh-jalta laadittiin projektisuunnitelma sako- ja umpikaivolietteiden hoitamisesta Rosk’n Rollin toiminta-alueella sekä perustettiin työryhmiä, joissa on suunniteltu ja kehitetty toimintamallia. Pyrkimyksenä on luoda mahdollisimman yksinkertainen, toimiva ja tehokas jär-jestelmä, jossa pyritään minimoimaan ympäristöön kohdistuvat haittavaikutuk-set. Toiminnan käynnistämisen kannalta tarvittavat viranomaispäätökset aiheuttivat projektin seisomisen. Länsi-Uudenmaan jätelautakunta teki asiasta päätöksen toukokuun kokouksessaan. Lohjan tekninen lautakunta ei kuitenkaan ole useasta kokouksesta huolimatta saanut vuoden loppuun mennessä päätöstä asiasta.

Investoinnit, €

2006 2007 2008 2009 2010 2011

988 321 1 026 745 694 141 1 692 202 471 252 814 147


Jätehuoltopalvelut Rosk’n Roll järjestää kuntalaisten kierrätys- ja neuvontapalvelut sekä vaarallis-ten jätteiden vastaanoton, jotka tuotetaan vuotuisella ekomaksulla. Asuntokoh-taista ekomaksua maksaa kaikkiaan 82 300 taloutta, joista 63 200 on vakituisia ja lähes neljäsosa vapaa-ajan asuntoja (19 100). Alueellisena jätehuollon viranomaisena toimi Länsi-Uudenmaan jätelautakunta eli Roskaraati, johon alueen kunnat kuuluvat vuoden 2010 alusta lähtien Lohjaa ja Karjalohjaa lukuun ottamatta. Rosk’n Roll teetti loppuvuodesta 2011 asiakastyytyväisyystutkimuksen Inkoon, Siuntion, Nummi-Pusulan, Karjalohjan ja Lohjan alueella. Tutkimuksessa haasta-teltiin puhelimitse 500 satunnaisotannalla valittua Rosk’n Rollin asiakasta. Tut-kimuksen mukaan vastaajat olivat tyytyväisiä Rosk’n Rollin palveluihin. Rosk’n Rollin sekajätetyhjennyksistä annettiin arvosanaksi 4,4 (asteikolla 1-5). Asiakas-palvelu sai niin ikään arvosanan 4,2. Jätehuollon järjestelyjen kokonaisarvosana oli 4,1.

Keräys ja kuljetus

Rosk’n Roll ylläpitää keskitettyä kunnan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää seitsemässä kunnassa. Näissä kunnissa yhtiön kilpailuttamat urakoitsijat tyhjen-tävät asuinkiinteistöjen ja julkisten rakennusten seka- ja biojäteastiat. Yhtiö yl-läpitää kiinteitä keräyspaikkoja kuten jäteasemia, haja-asutusalueiden jätepistei-tä sekä hyötyjätteille tarkoitettuja ekopisteitä. Lisäksi yritys järjestää vaarallis-ten jätteiden ja metalliromun kiertäviä keräyksiä kahdesti vuodessa. Lääkejät-teiden vastaanotossa yhteistyötä tehdään apteekkien kanssa. Vuonna 2011 Rosk’n Rollin järjestämä lääkejätteiden keräys oli eri puolilla Länsi-Uuttamaata 21 apteekissa.

Jätteiden nouto kotoa ja mökiltä

Yhtiö järjestää toimialueellaan asuinkiinteistöjen ja julkisten rakennusten seka- ja biojätehuollon seitsemässä kunnassa. Vuonna 2011 seka- ja biojäteastioita tyhjennettiin 710 000 kertaa 18 jäteautolla. Sekajätteen asiakasmaksumuutoksena hintoihin vietiin 1.1.2011 noussut jäteve-ro, joka tuloutetaan kokonaisuudessaan valtiolle. Muita korotuksia ei tehty. Vaikka jätteenkuljetuksen kuljetuskustannuksia kuvaava indeksi nousi vuodessa yli viisi prosenttia, nousi ainoastaan Rosk’n Rollin kuljetusurakoitsijoille mak-sama korvaus, eivät asiakashinnat. Sammatin kunta liittyi osaksi Lohjaa vuoden 2009 alussa. Sammatissa on kunnan järjestämä keskitetysti kilpailutettu jätteenkuljetus, Lohjalla puolestaan sopi-musperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Kaikki taloudet eivät ole liittyneet jätelain määräämällä tavalla sekajätehuoltoon. Näitä ns. vapaamatkustajia etsitään määrätietoisesti eri tietolähteistä ja heille järjestetään jätehuoltopalvelut, joista laskutetaan taksan mukaan. Yhtiöllä on keskeinen rooli sekä jätehuollon viranomaisrekisterin täydentämisessä että yl-läpidossa. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 ekomaksuvelvollisten asiakkaiden mää-rä on lisääntynyt yli 10 prosenttia ja maksavien jätepisteasiakkaiden määrä lä-hes 38 prosenttia.

http://vk2010.rosknroll.fi/sanasto/



Länsi-Uudenmaan jätelautakunnan laatimat jätehuoltomääräykset vaativat, että koneellisesti kuormattavassa muovisessa jäteastiassa on pyörät, kahvat ja kansi. Jätesäkkitelineet eivät ole enää sallittuja (paitsi Lohjalla ja Karjalohjalla), koska säkkien kantaminen ja nostaminen on työturvallisuusriski jäteauton kuljettajalle. Yhtiö jatkoi kampanjaa yhteistyössä jäteauton kuljettajien kanssa, jotta asiakkaat luopuisivat säkkitelineistä. Työ on tuottanut tulosta, säkkitelineitä on vähän ja niiden tyhjennysten osuus kaikista sekajätetyhjennyksistä on enää vain 0,3 prosenttia. Tämä ei siis koske Lohjaa ja Karjalohjaa. Biojätekeräys on pakollinen vähintään viiden asunnon taloyhtiössä. Biojätetyh-jennyksiä tekee täysipäiväisesti kaksi jäteautoa. Yhtiö kannustaa omakotiasuk-kaita omatoimiseen kompostointiin.

Jäteastioiden tyhjennysmäärä (kpl):

637708

82924

71571

93577

66523

36331

114321

172461

628767

82267

70778

92070

66178

35467

114371

167636

693000

82775

70031

91059

65959

34641

113943

164471

691437

84151

69209

91290

65267

33396

111300

163498

0 200000 400000 600000 800000

Yhteensä

Hanko/Hangö

Inkoo/Ingå, Siuntio/Sjundeå

Karjaa/Karis, Pohja/Pojo

Karkkila/Högfors

Nummi-Pusula, Sammatti

Tammisaari/Ekenäs

Vihti/Vichtis

2008

2009

2010

2011


Sekajätteet asukasta kohti, kg/vuosi

2006 2007 2008 2009 2010 2011

357 384 363 312 321 324

Kiinteät keräyspaikat

Yhtiön ylläpitämät keräyspaikat löytyvät valtakunnallisesta verkkopalvelusta osoitteessa www.kierratys.info, jonne pääsee myös yhtiön kotisivujen kautta. Jä-telaitosyhdistyksen tuottamasta palvelusta voi hakea lähimmän keräyspaikan si-jainnin kodin tai kesämökin osoitteen, kerääjän ja jätelajin perusteella. Palvelus-sa on myös paperin-, kartongin- ja sähkölaitteiden vastaanottopisteitä, jotka ovat Suomessa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuulla (ns. tuottajavastuu jätehuollossa).

Jäteasemat

Yhdeksällä jäteasemalla palvellaan niiden aukioloaikoina asukkaita ja yrityksiä. Jäteasemille voi tuoda maksutta kotitalouksien vaarallista jätettä, metalliromua, paperia, pakkauslasia, kartonkia, haravointijätettä, puhdasta puuta, risuja ja ok-sia sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Kaatopaikalle päätyvät jätteet ovat mak-sullisia. Jäteasemien vaiheittainen parantaminen jatkui.

Jätepisteet

Haja-asutusalueiden jätepisteet sekajätteelle ovat olleet yhtiön hoidossa useissa kunnissa 90-luvun lopusta. 160 jätepistettä käytti 13 100 taloutta vuonna 2011, suurin käyttäjäryhmä on vapaa-ajanasukkaat (75 %). Haasteena on pisteiden väärinkäyttö: pisteitä käytetään maksamatta palvelusta ja tuomalla niille kuulu-matonta jätettä, kuten remonttikuormia, sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Pisteillä vastaanotettu jätemäärä on erittäin suuri suhteessa maksavien asiak-kaiden lukumäärään. Tietyt yksittäiset pisteet roskaantuvat, ongelmia on erityi-sesti Inkoossa ja Tammisaaressa. Jätepoliisi partioi pisteillä neljättä kesää. Jätepoliisi jakoi jätepisteiden käyttäjille tietoa jätehuollosta ja jätteiden lajittelusta sekä raportoi viranomaiselle pistei-den väärinkäytöistä.

Jäteasema Jäteasemaurakoitsija

Hanko Sabina Poutiainen Ky

Inkoo ja Karjaa F:ma Ralf Nyman Ay/Öb

Karjalohja Rakennus ja Saneeraus Nieminen Oy

Karkkila Eino Helenius Ky

Pusula Jukka Juvankoski Ky

Tammisaari Lassila & Tikanoja Oyj

Vihti Karkkilan Kaivuu ja Kuljetus Oy


Vuosikertomus 9 (29) 11.4.2012 Ekopisteet

Alueella on asukkaiden käytössä yli 130 ekopistettä, joilla kerätään paperia, pakkauslasia ja pienmetallia. Useilla pisteillä kerätään myös kartonkia ja vaattei-ta. Paperi, pakkauslasi, metalli ja kartonki kierrätetään uusiksi raaka-aineiksi. Pisteiden lukumäärässä ei tapahtunut muutoksia, Inkoon Orslandetin ekopiste uudistettiin kokonaisuudessaan ja neljän pisteen osalta sijainti hivenen muuttui.

Vaarallisten jätteiden vastaanottopaikat

Kodin vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta 15 vastaanottopaikkaan ja kaikille yhdeksälle jäteasemalle. Vaaralliset jätteet hävitetään turvallisesti. Rosk’n Rollin vaarallisten jätteiden keräys- ja käsittelyn urakkaa on 1.9.2011 lähtien hoitanut Lassila&Tikanoja Oyj.

Apteekit

Yhtiö kerää vanhoja lääkkeitä yhteistyössä 21 apteekin kanssa. Kodin vanhat lääkkeet voi jättää maksutta apteekkiin.

Joonas ja Romulus -keräystempaukset

Joonas- ja Romulus- autot keräsivät vaarallisia jätteitä ja metallia keväällä ja ke-sällä. Kevään 13 päivän kierroksella pysähdyspaikkoja oli 61, kesän yhdeksän päivän kierroksella 30.

Vaaralliset jätteet asukasta kohti, kg/vuosi

2006 2007 2008 2009 2010 2011

sähkölaitteet 8,8 9,8 9,7 10 9,7 9,6

vaaralliset jätteet 3,2 2,8 3,9 4,7 4,3 3,75

Käsittely ja hyödyntäminen

Munkkaan jätekeskuksessa käsiteltiin valtaosa alueella syntyneestä sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Osa Raaseporin alueen sekajätteistä toimitettiin jätevoima-laan Riihimäelle. Koska Riihimäen jätevoimalan käsittelykapasiteetti on rajalli-nen, ei Raaseporinkaan jätteitä jatkossa hyödynnetä energiaksi Riihimäellä. Yh-tiö ostaa biojätteen käsittelypalvelua Envor Biotech Oy:ltä Forssasta ja Kekkilä Oy:ltä (Vapo Oy) Hangosta. Hangon laitoksessa kompostoidaan myös jäteveden puhdistamojen lietteitä. Hangon kompostia on käytetty mm. Munkkaan kaato-paikan hajujentorjunnassa.

Munkkaan jätekeskus

Munkkaan jätekeskuksen läjitysalueen hoitourakkaa jatkoi Bimu Oy kalustonaan 50 tonnin kaatopaikkajyrä.



Rosk’n Roll varmistaa jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden sekä kuormantarkas-tuksin että jätteen tuottajilta vaadittavilla kaatopaikkakelpoisuuslausunnoilla. Kuormien tarkastuksessa ja täytöllä suoritetussa rakennusjätteen lajittelussa kierrätyskelpoista materiaalia saatiin talteen 225,65 tonnia (2010: 157 t, 2009: 191 t, 2008: 100 t ja 2007: 26 t). Kuormista lähetettiin huomautuskirjeitä 15 kappaletta ja kuormantarkastukseen sekä lajitteluun liittyviä lisälaskuja 93 kap-paletta yhteisarvoltaan 9 284,78 euroa.

Materiaalivirrat

Yhtiö vastaanotti lähes 180 000 tonnia erilaisia jätteitä vuonna 2011. Yhdyskun-tajätettä kertyi 64 000 tonnia. Vastaanotettujen likaantuneiden maiden määrä väheni merkittävästi, 8 000 tonnilla, vuodesta 2010. Käytössä olevalla kahden hehtaarin läjitysalueella ei pilaantuneille maa-aineksille ole tarvetta yhtä paljoa kuin aikaisemmin. Vastaanotetun maa- ja kiviainesjätteen määrä nousi vuodesta 2010 noin 37 000 tonnilla. Jätetäyttöalueen pystyseinäeristettä nostettiin neljällä metrillä. Tällä ta-valla kaatopaikkarakenteisiin maa- ja kiviainesjätettä hyödynnettiin 24 000 ton-nia. 15 000 tonnia maa-aineksia on hyödynnetty suljetun jätetäyttöalueen sulku-rakentamisessa. Rakennusjätteen määrä nousi vuodesta 2010 noin 6 000 tonnilla. Erilaisia hyödyntämiskelvottomia tuotantojätteitä läjitettiin jätetäyttöalueelle edellisvuotta vähemmän: 22 900 tonnia (2010: 31 400 t).

Vastaanotetut jätteet, tn

2006 2007 2008 2009 2010 2011

Yhdyskuntajäte 57 000 61 000 63 000 55 000 63 000 64 000

Maa- ja kiviaines 36 000 31 000 24 000 41 000 30 000 67 500

Rakennusjäte 9 000 23 000 25 000 22 000 19 000 25 000

Asiakaspalvelu ja neuvonta

Kaikki Länsi-Uudenmaan 135 000 asukasta ja kesäasukkaat ovat yhtiön asiak-kaita. Vuonna 2011 Munkkaan jätekeskuksessa asioi 13 600 maksavaa kotitalo-usasiakasta ja 22 300 yritysasiakasta. Lisäksi päivittäin kävi keskimäärin 25 asiakasta tuomassa kotitalouksille maksuttomia jätteitä kuten sähkölaitteita, vaarallisia jätteitä tai risuja. Jäteneuvonta on lakisääteinen tehtävä, jonka omistajakunnat ovat antaneet yhti-ön tehtäväksi. Neuvontatilaisuuksia järjestettiin noin 105 ryhmälle ja näin tavoi-tettujen asiakkaiden määrä oli lähes 8 100. Joka kotiin jaettiin kaksikielinen Ros-kis-asiakaslehti ja seinäkalenteri. Palvelunumeroissa vastattiin asiakkaiden yhteydenottoihin arkisin. Verkkosivu-jen sähköiset palvelut olivat asiakkaiden käytettävissä vuorokauden ympäri. Oppaita ja muuta neuvontamateriaalia on pidetty ajan tasalla. Rosk’n Roll avasi neuvontamateriaalin ja muun yhtiöstä kertovan videoaineiston katsomiseen foorumin YouTubeen. Rosk’n Rollin YouTube Channelille kerättiin mm. marraskuussa 2011 alkaneen, koululaisille suunnatun kilpailun ROSK’aVIDEON osanottajatyöt.


Asiakaspalvelu lukuina:

31000 30000 31000 32000 36000

1500 25000

18000 17000 15000 14500 25000

82000 74000

45000

98000 96000

29000

77000

131000

141000 130000 127000

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

AsiakkaatMunkkaalla

Puhelutpalvelunumeroihin

Käynnitverkkosivuilla

Laskut


Sosiaalinen vastuu Rosk’n Roll työllistää 28 vakituisen ja määräaikaisen työntekijänsä lisäksi välilli-sesti kymmeniä länsiuusmaalaisia. Yhtiön keskeisistä toiminnoista suuri osa hankitaan paikallisilta urakoitsijoilta. Rosk’n Rollin henkilökunta on osaavaa ja asiantuntevaa. Ammattitaidon ylläpi-toon ja kehittämiseen suhtaudutaan innostuneesti. Rosk’n Roll pitää aktiivisesti yhteyttä kaikkiin sidosryhmiinsä. Alueen asukkaille ja kesäasukkaille, päättäjille, yhteisöille ja muille sidosryhmille välitetään tuoret-ta tietoa jätehuollosta eri kanavien kautta. Vuosittain yhtiö järjestää myös yleisö-tapahtumia jäteasemillaan. Vuonna 2011 Munkkaan jätekeskuksessa järjestettiin yhteistyössä Lohjan Liikuntakeskus Oy:n kanssa kaksi ulkoilutapahtumaa: Talvi-touhulan ja Laavujen kierroksen. Nämä tapahtumat keräsivät yhteensä lähes 1300 kävijää.

Henkilökunta

Rosk’n Roll ostaa suuren osan Länsi-Uudellamaalla tehtävästä jätehuoltotyöstä urakoitsijoilta ja edistää näin paikallista työllisyyttä. Suoraan yhtiön palveluksessa työskenteli 28 ihmistä. Vuoden aikana järjestettiin trukki- ja tulityökurssi sekä koulutusta palo- ja pelastustöistä. Syksyllä yhtiö osallistui ensimmäiseen valtakunnalliseen jätehuollon valmiusharjoitukseen. Yksi yhtiön työntekijä sai tutkintonsa valmiiksi. Toiminnan riskinarviointien pohjalta laadittiin riskienhallintaohjelma. Vuoden aikana työntekijät osallistuivat lisäksi useisiin taloushallinnon ja jätehuollon koulutuksiin. Työkykyä ylläpidettiin virkistäytymällä kulttuuritapahtumissa ja liikunnalla. Työtyytyväisyyskyselyn perusteella työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä, jota pidetään vaihtelevana ja hyvin merkittävänä, myös työil-mapiiri koetaan hyväksi. Kiitosta saivat myös hyvät työskentelyolosuhteet ja työvälineet. Yhtiö kuuluu Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen.

Vuorovaikutus

Rosk’n Rollin keskeiset sidosryhmät ovat länsiuusmaalaiset asukkaat, yrityksen henkilökunta, yhteistyökumppanit, päättäjät sekä media. Asukkaiden, kesäasuk-kaiden, koululaisten, yhdistysten sekä isännöitsijöiden tiedonsaanti on pyritty kattamaan yhtiön verkkosivujen, asiakaspalvelun, kirjeiden, Roskis-asiakaslehden ja seinäkalenterin, jäteneuvontatilaisuuksien, vierailujen ja op-paiden avulla. Roskis -asiakaslehti jaettiin syksyllä jokaiseen alueen talouteen, lisäksi alueen kesäasukkaat saivat sen postitettuna kotiosoitteeseensa. Seinäkalenteri jaettiin alueen jokaiseen talouteen marras-joulukuussa. Rosk’n Rollin hallituksen sisäisen sekä yrityksen työntekijöiden välisessä vuoro-vaikutuksessa kokoukset, sähköpostitiedotteet sekä yrityksen verkkosivut ovat keskeisessä asemassa. Yhteydenpito yhteistyökumppaneihin, kuten kuljetus- ja jäteasemaurakoitsijoi-hin sekä muihin jätelaitoksiin, hoidettiin neuvotteluissa, vieruilla sekä erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Kuntapäättäjät, omistajat, viranomaiset sekä Länsi-Uudenmaan jätelautakunta saivat Rosk’n Rollin toiminnasta tietoa erilaisista raporteista, kokouksissa, vie-railuilla, sähköisistä tiedotteista, vuosikertomuksesta sekä verkkosivuilta. Vuonna 2011 Rosk’n Roll tuotti 32 mediatiedotetta.


Lokakuussa Rosk’n Roll osallistui jätehuollon valmiusharjoitukseen ensimmäi-senä jätelaitoksena Suomessa. Harjoitusta varten ja sen jälkeen yhtiön kriisivies-tintäryhmän toimintaa organisoitiin uudelleen tarkoituksenmukaisemmaksi.

Paikallislehdissä julkaistiin vuoden aikana 266, joissa aiheena tai tietolähteenä oli Rosk’n Roll. Lisäksi yhtiön asiantuntijoita haastateltiin radio- ja tv-ohjelmiin ja -uutisiin. Länsi-Uudenmaan paikallislehdissä julkaistiin vuoden aikana noin 30 jätehuol-toon tai Rosk’n Rolliin liittyvää mielipidekirjoitusta. Yhtiön palveluja markkinoitiin 25 lehti-ilmoituksella.

Talvitouhula

Munkkaan Talvitouhulassa oli mäenlaskua kolmessa pulkkamäessä: Roskarän-nissä, Rollen isoliu’ussa ja Rollen pikkuliu’ussa. Pulkkamäet oli muotoiltu Rosk’n Rollin ”kaatopaikka” K2:lle. Tapahtuma keräsi yli 600 ulkoilijaa kolmeen eri mit-taiseen pulkkamäkeen. Pisin mäki oli Rollen isoliuku, joka alkoi 78 metrin kor-keuteen kohoavan K2:n huipulta. Korkeuseroa lähes 100 metrin laskulla oli 15 metriä. Pulkkamäen lisäksi ohjelmassa oli talviurheiluvälineiden kirpputori sekä lasten hiihtokilpailu. Rosk’n Rollin kanssa Talvitouhulaa oli järjestämässä Lohjan Liikuntakeskus Oy sekä Virkkalan Tarmo.

Laavujen kierros

Munkkaan jätekeskus oli jo toista kertaa yksi Lohjalla järjestetyn ulkoilutapah-tuma Laavujen kierroksen kohteista. Rosk’n Roll järjesti Laavujen kierroksen yhdessä Lohjan Liikuntakeskus Oy:n, Lohjan seudun ladun, Länsi-Uusimaa -lehden ja Suur-Seudun Osuuskaupan kanssa. Laavujen kierroksen ohjelmaan Munkkaalla kuuluivat alueella pysyvästi olevat Roskarastit sekä opastettu linja-autokierros keskuksen jätetäyttöalueelle. Kier-rätysmateriaalista rakennetulla laavulla päivän aikana makkaraa grillasi 650 ul-koilijaa. Rosk’n Rollin laavu on rakennettu Lohjanjärven pohjasta nostetuista uppotukeista vuonna 2003.


Ympäristövastuu Yhtiö torjuu jätteiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja Länsi-Uudellamaalla. Jätteen käsittelytoiminnan merkittävin ympäristöhaitta ovat eri-tyisesti kaatopaikalla syntyvät kasvihuonekaasut, joiden haittaa vähennetään kaasun keräyksellä ja vanhojen jätetäyttöjen sulkemisella. Munkkaan jätekeskuksen ympäristötarkkailua on toteutettu vuoden 2010 alusta uuden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa päivitetään vuoden 2012 alusta kahden vuoden tarkkailutulosten perusteella.

Vaikutukset veteen

Munkkaan jätekeskuksessa muodostuu jätteiden sijoittamisessa kaatopaikalle li-kaista vettä. Osa tästä suotovedestä puhdistetaan omalla käänteisosmoosilait-teistolla. Typestä poistetaan prosessissa 95–97 % (luparaja 90 %). Vettä ohjat-tiin omaan puhdistamoon 55 700 m³. Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettiin vettä 46 200 m³. Omalla puhdistamolla käsitelty vesimäärä lähes kak-sinkertaistui edellisestä vuodesta. Jätekeskuksen ja sen lähialueen pohjavesien pinnankorkeutta ja laatua seurattiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeutta seurattiin 11 pohja-vesiputkesta ja laatua kahdeksasta pohjavesiputkesta ja kolmesta kaivosta. Jätekeskuksen pintavesikuormitus kohdistuu Siuntionjoen vesistöön. Vesienkä-sittely ehkäisee vesien rehevöitymistä, jätekeskuksen typpikuormitusta on vä-hennetty 90-luvulta alkaen merkittävästi. Munkkaan jätekeskuksen kuormitus pintavesiin (kg/pvä):

0,090

0,058

0,020 0,019 0,020 0,033

0,025

0,000

0,020

0,040

0,060

0,080

0,100

Fosfori

18,7

3,7 1,3 1,7 1,4

2,9 2,0

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0Typpi



*ajanjakson keskimääräinen kuormitustaso

Vaikutukset ilmaan

Yhtiö ilmastonmuutoksen torjujana

Kaatopaikalla syntyvää biokaasua kerätään ja kerätty kaasu käsitellään ja pää-osin hyödynnetään. Hyödyntäminen toteutetaan käyttämällä kerätty kaasu jäte-keskuksen tilojen lämmittämiseen ja sähkön tuottamiseen. Vuonna 2011 sähkön tuottamisessa mikroturbiinilla oli suuria ongelmia ja siitä luovuttiin. Mikrotur-biini korvattiin kaksi kertaa tehokkaammalla kaasumoottorilla, joka otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Raaseporista viedään sekajätettä jätevoimalassa hyödynnettäväksi, mikä vähen-tää kaatopaikalla syntyviä kasvihuonekaasuja. Jätteillä myös korvataan fossiilisia polttoaineita energiatuotannossa.

Haju ja pöly

Kaatopaikalla voivat haista sekä kaatopaikkakaasu että käsiteltävät jätteet. Paras keino vähentää kaatopaikan hajuja on lajitella kotona pois sekajätteestä kaikki biohajoavat jätteet kuten paperi, kartonki ja ruoantähteet. Kaatopaikkakaasun hajuhaittaa vähennetään kaasun keräyksellä ja käsittelyllä. Jätteiden aiheuttamaa hajua vähennetään jätteiden tiivistämisellä ja peittämisel-lä. Yhtiön verkkosivuilla on käytössä lomake, jolla voi ilmoittaa kaatopaikan haju-havainnoista. Havaintojen avulla seurataan, kuinka usein jätekeskuksen ympä-ristössä esiintyy hajuja ja minne ne leviävät. Kätevä palautteenantokanava toi 23 ilmoitusta hajuista (v. 2010: 31). Yhtiö raportoi hajupalautteista jätekeskuksen ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. Hangon jäteaseman naapurustosta otettiin yhteyttä hajuista 2 kertaa.

Melu ja haittaeläimet

Yhtiö on ollut mukana harmaalokkien vähentämishankkeessa, jossa myös pää-kaupunkiseudun HSY ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ovat mukana. Kaikkiaan harmaalokkeja on hävitetty Munkkaalla yli 13 600. Hankkeella suojel-laan selkälokkeja ja muita merilintuja Suomenlahden keskiosassa sekä vähenne-tään harmaalokkien aiheuttamaa haittaa jätekeskusten lähellä. Hanke oli keskey-tyksessä vuoden 2011.

14,6

4,0 1,9 2,8 2,2

4,2 3,8

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

Biologinen hapen kulutus



Taloudellinen vastuu Kunnallisena yhtiönä Rosk’n Roll ei tavoittele voittoa eikä jaa osinkoa. Palvelui-hin ei käytetä verovaroja, vaan ne rahoitetaan asiakkailta kerättävin jätemak-suin, joita ovat ekomaksu, sekajätetyhjennykset tai jätepisteen vuosimaksu, bio-jätetyhjennykset ja kaatopaikkamaksut. Jätemaksutulot käytetään jätehuollon järjestämiseen. Kiinteistön saamaan bio- ja sekajätelaskuun sisältyvät jätteen kuljetus ja käsitte-ly. Sekajätemaksuun sisältyy astian tyhjennys autoon, kuljetus käsittelypaikalle, sekä asiakkaan omien että Rosk’n Rollin vuokraamien astioiden pesu, jätteen vastaanotto ja punnitus Munkkaan jätekeskuksessa, kaatopaikan rakentaminen, hoito ja jälkihoito sulkemisen jälkeen, kaatopaikan vesienhallinta- ja kaasunke-räysjärjestelmät, valtion jätevero 40 euroa tonnilta sekä järjestelmään sisältyvä logistiikkajärjestelmä, laskutus, asiakaspalvelu ja neuvonta. Rosk’n Roll ylläpitää keskitettyä kunnan järjestämää jätteenkuljetusjärjestelmää seitsemässä kunnassa. Näissä kunnissa jäteastioiden tyhjennysmaksut olivat lä-hellä valtakunnallisia keskitetyn kuljetuksen keskimääräisiä maksuja ja merkit-tävästi edullisemmat kuin valtakunnalliset sopimusperusteisen jätteenkuljetuk-sen keskimääräiset tyhjennysmaksut.

240-litraisen sekajäteastian tyhjennyshinta 6,21 € koostuu:

Ekomaksu koostuu:

Asiakaspalvelu, laskutus, ym.

hallinto 0,51 €

Käsittely 1,12 €

Jätevero 0,68 €

Arvonlisävero 1,16 €

Tyhjennys, astiapesu, kuljetus,

urakoitsija-bonus 2,74 €

Neuvonta-palvelut

14 %

Arvonlisävero 19 %

Ekopiste-palvelut

16 %

Maksuttomat jäteasema-

palvelut 37 %

Vaarallisten jätteiden

vastaanotto-palvelut

15 %


Verojen osuus liikevaihdosta (€)

Arvonlisävero 1 577 933,75

Jätevero 2 295 460,99

Tulovero 571 281,89

Ennakonpidätys ja sotumaksut 317 382,27

Yhteensä 4 762 058,84

300507

338115

367149

398317

423034

459055

0 100000 200000 300000 400000 500000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Liikevaihto henkilötyövuotta kohti (€)

8296987,29

9906771

12005780

11750349

12528989

13771670

0 5000000 10000000 15000000

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Kokonaisliikevaihdon kehitys (€)


Hallituksen toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Toimintaa jatkettiin vuonna 2010 päivitetyn strategian mukaisesti. Yhtiön luon-ne palveluyhtiönä vahvistui, ja asiakastyytyväisyystutkimus antoi rohkaisevia tuloksia. Vuosina 2006 ja 2007 aloitettu keskistetty kuljetusjärjestelmä on palve-lun keskiössä, ja sekajäteurakat Karkkilassa ja Vihdissä kilpailutettiin ensimmäi-sinä uudelleen. Kilpailutus onnistui hyvin, ja aikanaan esitetyt pelot urakoiden ajautumisesta viimeistään tässä vaiheessa isoille yrityksille ja hintojen noususta eivät toteutuneet, pikemminkin päinvastoin.

Yhtiö jatkoi kuntien ja kuntien jätelaitosten kanssa tehtäviä tunnusteluja laajem-pien yhteistyöalueiden muodostamisesta. Jätteiden käsittelyn keskittyminen kaatopaikkojen sijasta isoihin jätevoimaloihin ja biologisiin käsittelylaitoksiin ajaa tähän, samaten odotettavissa oleva biohajoavien ja polttokelpoisten jättei-den kaatopaikkakielto. Munkkaan alueen kehittäminen palvelemaan tätä suun-tausta on alkanut. Muutos on suuri ja on verrattavissa siihen muutokseen, mikä tapahtui kun yhtiö alkoi kilpailuttaa jätteenkuljetuksia.

Eduskunta hyväksyi 11.3.2011 jätelain kokonaisuudistuksen. Valmistelu kesti lähes neljä vuotta, ja sen ympärillä käytiin tavanomaistakin vilkkaampaa keskus-telua. Suurimmat erimielisyydet koskivat, kuten ennenkin, kuntien roolin ja markkinoilla olevan jätteen rajanvetoa. Laki on kohtuullinen kompromissi, ja se korjaa osittain niitä puutteita, jotka jäivät lakiin epäonnistuneessa lain osittai-suudistuksessa vuonna 2007. Sopimusperusteinen kuljetus jäi kuitenkin lakiin uudella nimellä, mutta sitä pyritään tehostamaan valvonnan lisäämisellä. Jos kunnat ovat organisoineet alueellisen palvelutehtävien hoidon osakeyhtiössä ku-ten Länsi-Uudellamaalla, kunnan jätehuoltoviranomaisena tulee olla kuntien yh-teinen toimielin kuten jätelautakunta tai kuntayhtymä. Meillä on jo jätelautakun-ta, mutta Lohja ja Karjalohja eivät kuulu jätelautakuntaan erilaisen kuljetusjär-jestelmän takia. Jätelautakuntasopimus joudutaan siis uusimaan ja Lohja ja Kar-jalohja otetaan mukaan, joka toivon mukaan yhtenäistää ja tehostaa yhteistoi-mintaa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Yhtiö suuntaa tulevaisuuteen luottavaisena. Sopimus jätteiden energiahyötykäy-töstä Vantaalla antaa mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä sekä kuntasektorin että yksityisten jätealan toimijoiden kanssa. Yhtiö tekikin sopimuksen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) kanssa, jonka mukaan IUJ saa tuoda jätteitä Vantaan jätevoimalaan osana Rosk’n Rollin kiintiötä. Neuvottelut Lohjan ja Karjalohjan liittämisestä jätelautakuntaan johtivat sopi-mukseen, joka keväällä 2012 tulee hyväksyä kaikkien kuntien valtuustoissa. So-pimus lähtee siitä, että Lohjalla ja Karjalohjalla siirrytään verraten nopeasti kes-kitettyyn kuljetukseen. Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan valtuustojen hyväksymä kuntaliitos jäi vielä epävarmaksi valitusten ja toimenpidekiellon takia. Tämä vaikeutti myös jäteasi-oiden suunnittelua. Yhtiön suunnitelma sako- ja umpikaivolietteiden keskitetystä hoidosta hyväksyt-tiin jätelautakunnassa jo keväällä 2011, mutta jäi useaan kertaan pöydälle Loh-jalla. Hanke tultaneen käynnistämään ilman Lohjaa odottaen, että jätelautakunta päättää Lohjan mukaantulosta Lohjan liityttyä jätelautakuntaan.


Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta

Yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu suurelta osin olemalla mukana Jä-telaitosyhdistyksen hankkeissa. Näin saadaan yhdistettyä jätelaitosten voimava-rat sellaisissa hankkeissa, joilla on yhteistä merkitystä.

Rosk’n Roll on yhdessä kolmen muun jätelaitoksen ja St 1:n kanssa hankkeessa, jossa selvitetään mahdollisuuksia rakentaa biojätteiden käsittelylaitos, joka koostuu sekä etanolin valmistusyksiköstä että mädättämöstä. Hankkeen toisessa vaiheessa selvitetään mm. mahdollisia sijoituspaikkoja, ja vaihtoehdot ovat Loh-jan Munkkaa, Salo ja Turku.

Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Munkkaan kaatopaikan tuleva käyttö on tässä vaiheessa melko suuri epävar-muustekijä. Tutkitaan mahdollisuutta jatkaa kaatopaikkatoimintaa ilman, että tarvitaan uutta pinta-alaa. Tämä tapahtuisi käyttämällä hyväksi vanhojen kaato-paikanosien ja EU-tasoisen kaatopaikan välisiä alueita.

Alueellisen yhteistyön tuleva laajuus on myös epävarmuustekijä, mutta myös suuri mahdollisuus. Yhtiö on aktiivisesti toimimassa sen puolesta, että yhteistyö-alueita laajennetaan.

Jätelain kokonaisuudistus näyttää olevan enemmän mahdollisuus kuin riski. Tuottajien kanssa tulisi saada aikaan hyvät sopimukset etenkin pakkausjätteistä, jotka ovat jätelain muutoksella siirtymässä täyteen tuottajavastuuseen.

Lohjan kevään 2012 jätehuoltoratkaisut ovat sekä mahdollisuus että riski. Mikäli Lohja jää edelleen moneksi vuodeksi sopimusperusteiseen kuljetukseen ja sitä kautta muiden kuntien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen ulkopuolelle, tällä voi olla vaikutuksia moniin keskeisiin asioihin.

Ympäristöasioiden esittäminen Yhtiön päätoiminnot keskittyvät Munkkaan jätekeskukseen. Jätekeskuksessa muodostui käsiteltäviä jätevesiä 102 000 m3, jäteveden keräyksen ja käsittelyn kustannukset olivat 318 045 €. Kaatopaikoista kerätyn kaatopaikkakaasun määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta, mutta kaasun hyödyntäminen väheni oleellisesti, kun sähköä tuotta-neesta mikroturbiinista jouduttiin laitevikojen vuoksi luopumaan. Yhtiö hankki korvaavan tehokkaamman sähkömoottorin, joka otetaan käyttöön 2012. Kaa-sunkäsittelyjärjestelmän kustannukset olivat 221 599 €, josta investointien osuus oli 209 546 €. Yhtiö kirjaa jälkihoitovarausta, jolla kustannetaan kaatopaikan jälkihoito tule-vaisuudessa. Jälkihoitovarausta kirjattiin 866 000 €. Yhtiö sulkurakentaa kahta käytöstä poistettua vanhaa kaatopaikan osaa, tästä aiheutuneet kustannukset olivat 111 971 €. Yhtiön koko toiminnan ympäristötarkkailun kustannukset olivat 98 921 €.

Ympäristötarkkailun kustannusten seuranta:

2011 2010 2009

Ympäristötarkkailukustannukset € 98 921 73 022 92 768

Osuus liikevaihdosta % 0,7 0,6 0,8


Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vai-kuttavista seikoista

Yhtiön toiminta oli voitollista ja yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius hyviä.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:

2011 2010 2009

Liikevaihto € 13 771 670 12 528 989 11 750 349

Liikevoitto € 1 269 542 1 149 049 842 893

Liikevoiton osuus liikevaihdosta % 9,2 9,2 7,2

Oman pääoman tuotto % 7,7 9,1 10,5

Omavaraisuusaste % 61,1 60,3 54,6

Henkilöstö Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tulos 719 360,69 euroa jätetään tulostilil-le.

Yhtiön osakkeet

Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain ja kutakin osakelajia koskevat yhtiöjär-jestyksen pääasialliset määräykset.

Yhtiön osakepääoma osakelajeittain 2011 2010

Sarja (1 ääni/osake) 18 370 kpl 18 370 kpl

Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat

Yhtiön hallitukseen kuuluivat vuoden 2011 lopussa puheenjohtaja Ulla Lind-ström-Dahl Raaseporista, varapuheenjohtaja Tuija Sundberg Vihdistä, Jussi Pati-nen Lohjalta, Jaakko Laiho Hangosta, Markku Ahjoniemi Karkkilasta, Hannu Haapa Nummi-Pusulasta ja Mikael Carlberg Inkoosta. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Stig Lönnqvist. Yhtiön tilintarkastajiksi on valittu Christer Långstedt, KHT ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab, HTM-yhteisö, josta päävastuulliseksi nimetty Raimo Vainio-Kaila, HTM, JHTT.

2011 2010 2009

Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella 30 29 30

Tilikauden palkat ja palkkiot € 1 156 521 1 130 140 1 138 436


RAHOITUSLASKELMA

Liiketoiminnan rahavirta 31.12.2011 31.12.2010

Liikevoitto 1 269 542,49 1 149 049,23

Oikaisut

Suunnitelman mukaiset poistot 1 537 099,55 1 584 811,68

Pakollisten varausten muutos 868 539,43 266 285,79

Rahoitustuotot ja -kulut 31 855,29 -13 382,37

Satunnaiset erät 0,00 0,00

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 707 036,76 2 986 764,33

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis(-) / väh(+) -895 945,25 168 517,51

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis(+) / väh(-) 29 784,80 131 675,96

Liiketoiminnan rahavirta ennen veroja 2 840 876,31 3 286 957,80

Välittömät verot -571 281,83 -396 146,66

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 2 269 594,48 2 890 811,14

Investoinnit

Lisäykset

-814 147,18 -470 936,36

Vähennykset 107 498,27 15 729,90

Investoinnit yhteensä -706 648,91 -455 206,46

KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA 1 562 945,57 2 435 604,68

Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten saamisten lis(-) / väh(+) 3 139,74 3 351,55

Lyhytaikaisten lainasaamisten lis(-) / väh(+) -86,64 -434,94

Talletusten lis(-) / väh(+) 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen lis(+) / väh(-) -627 206,84 -1 365 401,82

Lyhytaikaisten lainojen lis(+) / väh(-) 0,00 0,00

Lunastetut omat osakkeet 0,00 0,00

Maksullinen osakeanti 0,00 0,00

Maksetut osingot 0,00 0,00

Rahoituksen rahavirta yhteensä -624 153,74 -1 362 485,21

RAHAVAROJEN LISÄYS(+) / VÄHENNYS(-) 938 791,83 1 073 119,47

Rahavarat tilikauden alussa 3 070 316,80 1 997 197,33

RAHAVARAT KAUDEN LOPUSSA 4 009 108,63 3 070 316,80


TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 1.1. - 31.12.2010

LIIKEVAIHTO 13 771 669,58 12 528 988,60

Liiketoiminnan muut tuotot 234 043,38 90 856,81

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -2 900,94 -4 134,95

Ulkopuoliset palvelut -4 873 947,74 -4 647 187,97

-4 876 848,68 -4 651 322,92

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 156 521,22 -1 130 140,02

Henkilösivukulut

Eläkekulut -202 450,21 -196 486,04

Muut henkilösivukulut -47 067,86 -46 427,48

-1 406 039,29 -1 373 053,54

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1 537 099,55 -1 584 811,68

-1 537 099,55 -1 584 811,68

Liiketoiminnan muut kulut -4 916 182,95 -3 861 608,04

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 269 542,49 1 149 049,23

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muilta 0,00 0,00

Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 96 789,79 70 728,48

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille -64 934,50 -84 110,85

31 855,29 -13 382,37

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 301 397,78 1 135 666,86

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 1 301 397,78 1 135 666,86

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -10 755,26 40 461,46

-10 755,26 40 461,46

Vapaaehtoisten varausten muutos

Vapaaehtoisten varausten muutos 0,00 0,00

Tuloverot -571 281,83 -396 146,66

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 719 360,69 779 981,66


TASE

V A S T A A V A A 31.12.2011 31.12.2010

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 4 039,58 14 556,91

Muut pitkävaikutteiset menot 318 903,20 358 436,67

322 942,78 372 993,58

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 475 024,95 475 024,95

Rakennukset ja rakennelmat 2 085 647,82 2 295 232,83

Koneet ja kalusto 904 466,94 912 754,68

Muut aineelliset hyödykkeet 3 744 126,88 4 306 653,97

7 209 266,59 7 989 666,43

Sijoitukset

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,00 0,00

Muut osakkeet ja osuudet 35 458,57 35 458,57

35 458,57 35 458,57

7 567 667,94 8 398 118,58

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Pitkäaikaiset

Lainasaamiset 0,00 3 139,74

0,00 3 139,74

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 4 060 258,98 3 279 485,80

Lainasaamiset 3 710,00 3 623,36

Siirtosaamiset 572 546,99 457 374,92

4 636 515,97 3 740 484,08

Rahoitusarvopaperit

Muut arvopaperit 0,00 0,00

0,00 0,00

Rahat ja pankkisaamiset 4 009 108,63 3 070 316,80

8 645 624,60 6 813 940,62

V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä 16 213 292,54 15 212 059,20


V A S T A T T A V A A 31.12.2011 31.12.2010

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 1 278 900,99 1 278 900,99

Ylikurssirahasto 69 629,80 69 629,80

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 7 645 975,04 6 865 993,38

Tilikauden voitto (tappio) 719 360,69 779 981,66

9 713 866,52 8 994 505,83

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 253 652,09 242 896,83

Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00

253 652,09 242 896,83

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 2 242 044,15 1 373 504,72

2 242 044,15 1 373 504,72

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 952 541,00 1 579 736,83

Ostovelat 0,00 0,00

952 541,00 1 579 736,83

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 627 195,83 627 206,84

Saadut ennakot 591,20 221,00

Ostovelat 731 950,54 717 408,66

Muut velat 1 202 920,59 1 026 311,39

Siirtovelat 488 530,62 650 267,10

3 051 188,78 3 021 414,99

4 003 729,78 4 601 151,82

V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 16 213 292,54 15 212 059,20

Vuosikertomus 25 (29) 11.4.2012 LIITETIEDOT Tilikauden 1.1.2011 - 31.12.2011 tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön käyttöomaisuus on arvostettu välittömään hankintamenoonsa. Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Yhtiön omistaman kuluvan käyttöomaisuuden hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunni-telman mukaisesti. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti. Poistoina kirjataan kuluksi hankintame-non ja jäännösarvon erotus arvioituna taloudellisena pitoaikana. Käyttöomaisuushyödyke arvioitu poistoprosentti

pitoaika/vuotta ja poistomenetelmä

Muut pitkävaikutteiset 10 10%, tasapoisto Atk-ohjelmat 5 20%, tasapoisto Rakennukset, rakennelmat 5 – 20 5 - 20%, tasapoisto Koneet ja kalusto 3 - 5 25%, menojäännöspoisto Muut aineelliset hyödykkeet 10 - 20

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Poistot ja arvonalennukset 2011 2010

Suunnitelman mukaiset poistot 1 537 099,25 1 584 811,68

Varaukset 2011 2010

Pakolliset varaukset

Kaatopaikkojen suunnitelman mukainen jälkihoito 2 106 619,39 1 312 673,48

Betonijätteen murskaus 135 424,76 60 831,24

Pakolliset varaukset yhteensä 2 242 044,15 1 373 504,72

Pakollisten varausten muutos

Jälkihoitovarauksen lisäys 866 000,00 400 000,00

Jälkihoitovarauksen vähennys -72 054,09 -111 123,01

Betonijätteen murskausvarauksen lisäys 84 760,00 51 254,87

Betonijätteen murskausvarauksen vähennys -10 166,48 -73 846,07

Pakollisten varausten muutos yhteensä 868 539,43 266 285,79

Rahoitustuotot ja -kulut 2011 2010

Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 96 789,79 70 728,48

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muilta -64 934,50 -84 110,85

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 31 855,29 -13 382,37

Tuloverot 2011 2010

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 571 281,83 385 275,25

Aikaisempien vuosien veron oikaisu 0,00 10 871,41

Tuloverot yhteensä 571 281,83 396 146,66


TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2011 2010

Aineettomat oikeudet

Hankintameno tilikauden alussa 117 177,04 117 177,04

Lisäykset 0,00 0,00

Hankintameno tilikauden lopussa 117 177,04 117 177,04

Kertyneet poistot tilikauden alussa -102 620,13 -82 621,39

Tilikauden poisto -10 517,33 -19 998,74

Kertyneet poistot tilikauden lopussa -113 137,46 -102 620,13

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 4 039,58 14 556,91

Muut pitkävaikutteiset menot


Lisäykset 4 500,00 0,00


Kertyneet poistot tilikauden alussa -378 599,38 -332 084,09


Kertyneet poistot tilikauden lopussa -422 632,85 -378 599,38


Maa- ja vesialueet


Lisäykset 0,00 0,00



Rakennukset ja rakennelmat

Hankintameno tilikauden alussa 5 721 124,65 5 564 584,65

Lisäykset 22 946,96 156 540,00

Vähennykset 0,00 0,00

Hankintameno tilikauden lopussa 5 744 071,61 5 721 124,65

Kertyneet poistot tilikauden alussa -3 425 891,82 -3 135 045,41

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0,00


Kertyneet poistot tilikauden lopussa -3 658 423,79 -3 425 891,82

Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 085 647,82 2 295 232,83

Koneet ja kalusto


Lisäykset 316 461,16 122 802,98

Vähennykset -107 498,27 -15 729,90






Muut aineelliset hyödykkeet


Lisäykset 470 239,06 191 908,94

Vähennykset 0,00 0,00



Tilikauden poisto -1 032 766,15 -943 011,50


Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 3 744 126,88 4 306 653,97


Käyttöomaisuuden verotusarvot 2011 2010

Maa- ja vesialueet 445 395,81 445 395,81

Rakennukset ja rakennelmat 2 085 647,82 2 295 232,83

Osakkeet ja osuudet 35 458,57 35 458,57

Mikäli verotusarvoa ei ole ollut käytössä, on esitetty kirjanpitoarvo.

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Oma pääoma 2011 2010

Osakepääoma tilikauden alussa 1 278 900,99 1 278 900,99

Osakepääoma tilikauden lopussa 1 278 900,99 1 278 900,99

Osakepääoma yhteensä 1 278 900,99 1 278 900,99

Ylikurssirahasto tilikauden alussa 69 629,80 69 629,80

Ylikurssirahasto tilikauden lopussa 69 629,80 69 629,80

Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden alussa 7 645 975,04 6 865 993,38

Voitto edellisiltä tilikausilta tilikauden lopussa 7 645 975,04 6 865 993,38

Tilikauden tulos 719 360,69 779 981,66

Yhteensä 8 365 335,73 7 645 975,04

Vapaasta omasta pääomasta jakokelpoisia varoja 8 365 335,73 7 645 975,04

Yhtiön osakepääoma osakelajeittain

Sarja Kpl

á-hinta Yhteensä

(1 ääni /osake) 18 370

67,28 1 278 900,99

Nimellisarvo 67,28 euroa, ei ole tarkka arvo.

Pakolliset varaukset 2011 2010

Muut pakolliset varaukset 2 242 044,15 1 373 504,72

Yhtiön taseeseen sisältyvä pakollinen varaus muodostuu yhtiön kaatopaikan maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteista. Lisäk-si kirjattu pakolliseksi varaukseksi tilikaudella kerätyn betonijätteen murskaus, joka suoritetaan seuraavilla tilikausilla.

Vieras pääoma 2011 2010

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 952 541,00 1 579 736,83

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 952 541,00 1 579 736,83

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua. 263 166,00 368 428,00

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 627 195,83 627 206,84

Saadut ennakot 591,20 221,00

Ostovelat 731 950,54 717 408,66

Muut velat

Ennakonpidätys- ja stm-velat 27 171,17 27 517,75

Arvonlisäverovelka 607 970,98 542 513,37

Jäteverovelka 567 640,00 456 120,00

Muut velat 138,44 160,27

Siirtovelat

Jaksotetut kulut 46 011,10 25 172,80

Palkkavelkajaksotukset 277 591,65 284 306,63

Vuokrajaksotukset 0,00 2 880,00

Korkojaksotukset 16 146,03 20 620,10

Verojaksotukset 148 781,84 317 287,57

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 051 188,78 3 021 414,99


Vakuudet ja vastuusitoumukset 2011 2010 Kiinteistökiinnitykset

Omista sitoumuksista pantattu kiinteistökiinnitys 672 751,70 672 751,70

Pohjoismaiden investointipankki,

yrityslaina 31.12.201: 49 054,83 euroa

Kiinteistökiinnitykset 4 kpl 200 000,00 200 000,00

Sampo Pankki Oyj, luottolimiittisopimus

Kiinteistökiinnitykset 3 kpl 700 000,00 700 000,00

Nordea Pankki Suomi Oyj, luottolimiittisopimus

Talletusvakuudet 99 596,80 99 596,80

Eläkevastuut Toimitusjohtajalle tehty eläkesitoumus; eläkeikä 63 v. sekä 66 % palkasta.

Taseeseen sisältymättömät leasingvastuut 2012 2011

Alkaneelta tilikaudelta maksettavat 162 399,60 162 299,52

Myöhemmin maksettavat 262 350,22 424 616,38

Yhteensä 424 749,82 586 915,90

Muut vastuusitoumukset 2011 2010

Palvelusopimus / Hangon kompostointilaitos

Kekkilä Oy / 1 v.

väh. 430.418 euro/vuosi

Munkkaan jätekeskus- ja kaatopaikkatoiminnan ympäristölupa

Uudenmaan ympäristökeskus / Lohjan kaupungin sitoumus (KV §127/12.12.2007)

1 600 000,00 1 600 000,00

Uudenmaan ympäristökeskus / Lohjan kaupungin sitoumus (KV §27/14.04.2010)

667 000,00 667 000,00

Liitetiedot tilintarkastajan palkkioista 2011 2010

Tilintarkastuspalkkiot 8 399,00 9 720,00

Veroneuvonta 0,00 0,00

Todistukset ja lausunnot 0,00 0,00

Muut palkkiot 0,00 2 000,00

Yhteensä 8 399,00 11 720,00

Liitetiedot henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana henkilöryhmittäin

2011 2010

Toimihenkilöt 20 20

Työntekijät 10 9

Henkilöstökulut 2011 2010

Palkat 1 143 321,22 1 118 740,02

Palkkiot 13 200,00 11 400,00

Eläkekulut 202 450,21 196 486,04

Muut henkilösivukulut 139 770,27 129 920,30

Yhteensä 1 498 741,70 1 456 546,36

Henkilösivukuluina ilmoitettu myös vapaaehtoiset.

Johdon palkat ja palkkiot 2011 2010

Hallituksen jäsenet 13 200,00 11 400,00

Vuosikertomus 29 (29) 11.4.2012 TILINTARKASTUSKERTOMUS

Rosk`n Roll Oy Ab:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Rosk´n Roll Oy A b:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja

hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskel-

man ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että

ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuk-

sen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon val-

vonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja

varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätökses-

tä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaat-

teita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen

hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa

olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon

tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka rikko-

neet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja

toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden

valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa

huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa

pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta

ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilin-

tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden,

toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimin-

takertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-

seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevi-

en tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riit-

tävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilin-

päätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Lohjalla 22. päivänä maaliskuuta 2012 Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab

HTM-yhteisö

Christer Långstedt, KHT Raimo Vainio-Kaila, HTM, JHTT

TKCL Långstedt Oy Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Aiskogintie 59, 08700 Lohja

Documents

Rosk’n Roll 11.4 · kunnalle suuria sisäisiä ongelmia. Rinnan tämän ongelman kanssa on epäselvyys liittyen Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan kuntaliitokseen, mikä ei myöskään