RT 8210582 Puiset sisäverhoukset - Rakennustieto · RT 82-10582 ohjetiedosto 2 3 PUUTAVARAN LAATU JA KOSTEUSPITOISUUS Kuva 1. Kotimoisia puulajeja. Vasemmalta mänty, kuusi, koivu,

RT 82-10582ohjetiedostosyyskuu 19951 (16)

PUISET SISÄVERHOUKSET

puutalo, verhousleudot, verhouslevytträhus, invändiga paneler, träplattortimber frame house, boards, wall panels

Tässä RT-ohjekortissa käsitellään puu-aineisia sisäverhouksia, sekä niidensuunnitte luo ja asennusta. Verhouksiahavainnollistavat piirrosesimerkit on esi-tetty puurakenteiseen asuintaloon, muttaratkaisut ovat sovellettavissa myös mui-hin rakennuksiin.

Ohjeet on tarkoitettu lähinnä paikalla-rakentamiseen, mutta ne soveltuvatmyös teolliseen talotuotantoon.

Puisen sisäverhouksen pintakäsittelyton esitetty RT-ohjekortissa RT 29-10583Puisen sisäverhousten pintakäsittelyt.Puisen pientalon rakenteelliset ratkaisuton esitetty RT-ohjekortissa RT 82-10560Pientalon puurakenteet.

SISÄLLYSLUETTELO

1 SISÄVERHOUKSIA KOSKEVATMÄÄRÄYKSET

2 PUULAJIT3 PUUTAVARAN LAATU JA

KOSTEUSPITOISUUS3.1 Puutavaran laatu3.2 Kosteuspitoisuus4 LAUTALATTIAT4.1 Yleistä4.2 Lattialaudan mitat4.3 Lattialautojen kiinnitys4.4 Lattialautojen jatkokset5 SISÄVERHOUSLAUDAT JA

KIINNITYSVAIHTOEHDOT5.1 Yleistä5.2 Verhouslaudan mitat5.3 Verhouslautojen kiinnitys5.4 Verhouslautojen jatkokset6 PYSTYVERHOUKSET6.1 Yleistä6.2 Avosaumalaudoitus

6.3 Ponttilaudoitus umpisaumoin6.4 Kaarevat seinäpinnat6.5 Kiinnitysalusta7 VAAKAVERHOUKSET7.1 Yleistä7.2 Avosaumalaudoitus7.3 Kaarevat seinäpinnat7.4 Kiinnitysalusta8 VINOON ASENNETTU

LAUTAVERHOUS9 SISÄKATOT, LAUTAVERHOUS10 LEVYVERHOUKSET10.1 Yleistä

10.2 Puukuitulevyt10.3 Lastulevyt10.4 Vanerit10.5 Liimapuulevyt10.6 MDF-levy11 PUUVERHOUKSET KOSTEISSA

TILOISSA12 PUUVERHOUKSEN LIITTYMÄT

JA SOVITUKSET12.1 Jalkalistat12.2 Kattoliittymät12.3 Nurkat12.4 Muut listat

Kortissa (CAD)-merkittyjen kuvien cad- tiedostot ovat cd:llä hakemistossa Cadkuvat\82-10582.

Rakentamista koskevat paloturvalli-suusmääräykset on esitetty Suomen ra-kentamismääräyskokoelman osassaE11) Sisäverhouksia koskee pintakerros-ten luokkavaatimus, joka sisältää sytty-misherkkyysluokan ja palonlevittämis-luokan.

Paloahidastavan asuinrakennuksenseinien ja kattojen sisäpuolisten pinta-kerrosten luokkavaatimus (syttymisherk-kyysluokka/palonlevittämisluokka) enin-tään 1-kerroksisella ja 2-osuntoisella ra-kennuksella on -/- ja muutoin 2/-. Myöskellaritilojen pintakerrokset saavat ollaluokkaa 2 /- kattilahuoneita ja autosuojialukuunottamatta lioissa seinien ja katto-jen pintakerrosten tulee olla luokkaa 1/1,ja lattioiden pintakerrokset on tehtävä pa-lamattomista rakennustarvikkeista).

Paloapidättävällä (asuin)rakennuk-sella vaatimus on aina 1/1, mikä rajoittaahuomattavasti puun käyttöä sisäverho-uksiin.

Palonkestävällä asuinrakennuksellavaatimukset ovat vastaavat kuin paloahi-dastavalla kellarikerrosta lukuunottamat-ta.

2 PUULAJIT

Sisäverhouksiin käytetään kotimaisis-ta puulajeista lähinnä mäntyä ja kuustasekä jonkin verran myös koivua. Näistäkuusen pääasiallinen käyttöalue on sei-nä- ja kattoverhouksissa ja mäntyä käy-tetään kaikissa sisäpinnoissa. Koivu onem. puulajeista kovin. Tämän vuoksi seon hieman hankalammin työstettävissä.

Kotimaisista puulajeista myös leppä jahaapa soveltuvat seinä- ja kattoverhouk-siin.

Tuontipuulajien käyttömahdollisuudetsisäverhouksiin on syytä selvittää puula-ji- ja tapauskohtaisesti.

3.1 Puutavaran laatu

Havupuusta (männystä tai kuusesta)valmistettujen, höylättyjen verhouslauto-jen ulkonäköön perustuvat laatuvaati-mukset on esitetty RT-ohjekortissa RT21-10189.2)

Pohjoismainen mänty- ja kuusisahata-varan ulkonäköön perustuva yleislajittelukäsittää neljä peruslaatuluokkaa A, B, Cja D. Näistä paras on luokka A, joko ja-kaantuu neljään alaluokkaan A1-A4.Höylätyt sisäverhouslaudat valmistetaanpääasiassa luokkiin A3, A4 ja B sijoittu-vasta sahatavara

sta.Höylätyt listat valmistetaan pääasi-assa luokkiin A1 ja A2 sijoittuvasta saha-tavarasta.

Sisäverhouksiin tarkoitettu puutavaraon tavallisesti höylättyä mutta myöshienosahattua tai sahattua lautaa voi-daan käyttää.

Pintaa voidaan elävöittää myös muillatyöstötavoilla.

3.2 Kosteuspitoisuus

Elävän puun kosteuspitoisuus on yli 30% (puun kuivapainosta). Kuivatun puuta-varan kosteuspitoisuus vaihtelee noin 10% (erikoiskuiva)...20 % (ulkokuiva keski-määrin).

Sisäverhoukseen käytettävän puuta-varan kosteuspitoisuudeksi asennusvai-heessa suositellaan alle 16 % (RYL 90:13...18 %) ja lattianpäällysteiden osaltaalle 10 % (RYL 90: 8...12 %).

Tämä edellyttää myös sitä, että sisä-verhouksen asennusvaiheessa tulisi ra-kennuksen lämpötilan ja ilman kosteu-den olla asettunut likimain lopullista käyt-tötilannetta vastaaviin arvoihin. Sisäver-houksen asennuksen jälkeen ei sisäti-loissa saa tehdä sellaisia rakennustöitä,jotka aiheuttavat olennaisia muutoksia si-säilman kosteuspitoisuuteen.

RT 82-10582 ohjetiedosto 2

3 PUUTAVARAN LAATU JAKOSTEUSPITOISUUS

Kuva 1.

Kotimoisia puulajeja. Vasemmalta mänty, kuusi, koivu, leppäja haapa.

1 SISÄVERHOUKSIAKOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

1) RakMK E1 Rakenteellinenpaloturvallisuus. Määräykset1981

2) RT 21 10189 Höylääverhouslaudat,laatuvaatimukset (SFS 4892)

4 LAUTALATTIAT

4.1 Yleistä

Asuinhuoneistojen osalta ei lattioidenpinta kerroksille ole paloturvallisuusmää-räyksissä asetettu luokkavaatimusta.Puuta voidaan käyttää myös tiloissa jois-sa lattian pintakerrosten luokkavaatimuson L (sairaanhoito- huolto- tai rangaistus-laitoksia lukuunottamatta). Ks. Taulukko4 Suomen rakentamismääräyskokoel-ma, osa E 1.

Parkettilattioita ei tässä RT-ohjekortis-sa käsitellä.

4.2 Lattialaudan mitat

Höylättyjen lattialautojen pituus vaihte-lee keskimäärin 3,9...4,2 metriin. Tyvitu-kista sahattujen lattialautojen pituus voiolla 5,1...6,0 m. Pituudet saattavat vaih-della sahakohtaisesti. Lattialautoja val-mistetaan myös sormijatkettuna. Tavalli-sin puulaji on mänty.

Käytetyimmät paksuudet ovat 21, 28 ja33 mm ja leveydet vaihtelevat 58...220millimetriin. Lattialautojen HLL yleisim-mät poikkileikkausmitat on esitetty RT-ohjekortin RT 21-10174 Sahattu ja höy-lätty puutavara mitat kohdassa 4.3.

Yleisin lattialaudan paksuus on 28 mmjolloin tukiväli on enintään 500 mm.Mikälikäytetään ohuempaa lautaa tulee tukivä-lin olla vastaavasti pienempi.

4.3 Lattialautojen kiinnitys

Lattialaudat asennetaan tiiviisti kiinnitoisiinsa siten etteivät lautojen näkyviinjäävät särmät vaurioidu. Kiinnitys teh-dään yleisimmin pontista piilonaulaamal-la. Naulan pituudeksi soveltuu 60mm/kampanaula tai 75 mm/lankanaula.Lattia erotetaan ympäröivistä (ja läpäise-vistä) rakennusosista noin 10 mm:n lii-kuntasaumalla. Ks. kuvat 2 ja 4.

Lattialautojen kiinnityksen aikana jasen jälkeen tulee huoneilman suhteelli-sen kosteuden olla noin 30...60 % ja huo-neilman lämpötilan vähintään +15° (RYL90 kohta 29.5).

4.4 Lattialautojen jatkokset

Mahdolliset jatkokset tehdään sitenettä saumasta saadaan tiivis ja huomaa-maton. Ks. kuva 3. Jatkokset hajautetaantasaisesti koko latian alalle. Vierekkäis-ten lattialautojen jatkoskohdat eivät saaolla samalla kiinnitystuella.

Lattialautoja valmistetaan myös päis-tään pontattuina jolloin jatkoksien ei tar-vitse sijoittua tuen päälle mikä vähentäämateriaalihukkaa. Pontattu päittäisjatkossuositellaan vahvistettavaksi liimalla.

Jatkoksien välttämiseksi on syytä ottaahuomioon huoneen koko lahjalautoja ti-lattaessa.

3 ohjetiedosto RT 82-10582

Kuva 3Esimerkki lattialaudan jatkoksesta.Ponttaamaton päittäisjatkos sijoitetaanaina tuen päälle. Laudat katkaistaannoin 5° kunniassa jotta sauman yläpin-nasta saadaan tiivis.

Kuva 2.Ensimmäinen lattialauta asennetaan siten, että laudan jaseinän väliin jää noin 10 mm rako. Lauta kiinnitetään sekäpäältä että pontista. Jalkalistan käyttö on mahdollista (muttaei välttämätöntä) kaikkien eri seinäverhouslautojen yhtey-dessä. Seinäverhouksen asentaminen ennen lattianpäällys-tettä edellyttää aina jalkalistaa. Pystyleikkaus.

Kuva 4.Viimeinen lattialauta asennetaan siten että laudan ja seinänväliin jää noin 10 mm rako. Jalkalistana toimivan vaakalau-dan tulisi olla hieman Perhosleutoa paksumpi, jotta vähe-tään verhouslautojen alapäiden kolhiintuminen. Pystyleikka-us.

5 SISÄVERHOUSLAUDAT JAKIINNITYSVAIHTOEHDOT

5.1 Yleistä

RT-ohjekortissa RT 21-10174 Höylätytlaudat, mitat on kohdassa 5 esitetty ylei-simmät sisäverhouslautojen profiilit. Kskuva 6. Pyöreäkulmaista STP-verhous-lautaa valmistetaan myös yhdellä tai kah-della valeponttiuralla varustettuna. Ks.kuva 7 . Sisäverhoukseen voidaan käyt-tää myös höylättyä ponttilautaa HPL taisileäksi höylättyä lautaa SHL, jonka poik-kileikkausmitat on ilmoitettu RT-ohjekor-tin RT 21-10172 Sahattu ja höylätty puu-tavara, mitat taulukossa 5.

Verhouslautoja voi teettää myös mitto-jen mukaan. Näin sisäverhouksen suun-nittelussa ei ole välttämätöntä pitäytyätavallisimpiin profiileihin.

Palo-ominaisuuksiltaan sisäverhous-laudat (puu) luokitellaan seuraavasti:Syttymisherkkyysluokka/palonlevittä-misluokka: 2/-.

5.2 Verhouslaudan mitat

Höylättyjen mänty- ja kuusiverhouslauto-jen keskimääräinen pituus on 3,9...4,2metriä (oksattomat laudat noin 3 metriä).Pituudet saattavat vaihdella sahakohtai-sesti.

Verhouslautoja on saatavana myössormijatkettuna, jolloin enimmäispituuson vapaasti valittavissa (käytännössä pi-tuus määräytyy kuljetuskaluston mukaa-ni. Sormijatkoksissa käytettävän liimantulee olla väritöntä, jos verhousta ei peit-tomaalata.

Verhouslaudan vähimmäispaksuus onriippuvainen laudan leveydestä, ks. tau-lukko 1. Ohuimmat höylätyt verhouslau-dat ovat paksuudeltaan 12 mm, muttasuositeltavaa on käyttöä vähintään 15

mm tai paksumpaa verhouslauta Kos-teissa tiloissa laudan suositeltava vähim-mäispaksuus on aina 15 mm.

5.3 Verhouslautojen kiinnitys

Verhouslautojen kiinnitykseen soveltuvattäyskantaiset lankanaulat sekä ruuvit.Kiinnitystarvikkeet voivat olla sähkö- taikiiltosinkittyä terästä, messinkiä, kuparia,yms.

Paineilmanaulainto käytettäessä onhuolehdittava, ettei naula uppoa liiaksipuuhun eikä siten riko laudan pintaa.Naulan kanta ei saa myöskään jäädä ko-holle, vaan sen tulisi upota hieman lau-dan pintaa syvemmälle. Hakasien käyt-töä ei suositella, koska ne rikkovat laudanpinnan.

Naulan suositeltava pituus on 3 kertoaja ruuvin 2,5 kertoa verhouslaudan pak-suus kuitenkin vähintään 30 mm. Yli 75mm leveät ponttaamattomat laudat kiin-nitetään molemmista reunoistaan. Nau-lat ja ruuvit eivät saa aiheuttaa halkeamia

verhouslaudassa. Tarvittaessa (lähellälaudan päätä) esiporataan kiinnitystävarten reiät.

Piilokiinnitys tehdään joko pontistanaulaamalla tai metallikiinnikkein (kuva29). Koska piilokiinnityksessä lauta kiin-nittyy alustaansa vain toisesta reunas-taan sitä ei suositella 120 mm tai sitä le-veämpien verhouslautojen asennuk-seen.

Tapauskohtaisesti voidaan verhous-laudat kiinnittää seinäpintaan myös tar-koitukseen sopivalla liimalla tai elastisel-la massalla, joka pursotetaan verhous-laudan takapintaan noin 200 mm:n vä-lein. Se edellyttää kiinteää ja puhdastakiinnitysalustaa. Tarvittaessa verhous tu-etaan väliaikaisesti alusteansa liiman taimassan kuivumisen ajaksi. Työssä nou-datetaan kiinnitysaineen valmistajan oh-jeita.

5.4 Verhouslautojen jatkokset

Kuivissa sisätiloissa jatkokset eivät oleteknisesti ongelmallisia. Siten sisäverho-uslautoihin on mahdollista tehdä jatkok-sia, jos ne katsotaan ulkonäöllisesti hy-väksyttäviksi.Jatkokset voidaan jakoa ta-saisesti koko verhoiltavalle pinnalle (eikahta vierekkäistä jatkosta), tai ne voivatmuodostaa selkeän aiheen.

Seinä- ja kettoverhouksissa jatkos voi-daan tehdä puskusauman ohella myösmuutaman millimetrin avosaumana. Ks.kuva 5. Päistä pontattua verhouslautaakäytettäessä jatkoksia ei tarvitse sijoittaakiinnitystuen kohdalle. Tällainen jatkossuositellaan vahvistettavaksi liimalla.


Kuva 5.Verhouslautojen jatkokset. Naulattaessa läheltä laudan päätä tehdään kiinnitysreiät poralla laudan mahdollisen halkeamisenvälttämiseksi. Avosauma 110 mm soveltuu erityisesti avosaumalaudoitukseen ja jatkos voi muodostaa koko verhoiltavan pin-nan jakavan saumakohdan (a). Puskusauma, jossa sauman kohta naulataan viimeiseksi muiden kiinnityskohtien naulauksenjälkeen. Lautojen päät suositellaan sahattavaksi muutaman asteen kulmaan, jona saumasta saadaan tiivis (b). Naulaus voi-daan tehdä myös jatkoksen molemmin puolin.

Lautojen päät karkaistu noin 5° kulmassaTukeva kiinnitys edellyttää isokantaisia naulojaJatkoskohta naulataan viimeisenä

Laudan leveysmm

Laudan paksuusmm

enintään 9595...145

yli 145

15 (min 12)18 (min 15)21 (min)18

Taulukko 1.Sisäverhouslautojen suositeltava pak-suus leveydestä riippuen.

6.1 Yleistä

Sisäpuolisten seinäpintojen pystyver-hous voidaan tehdä kaikilla yleisimmilläverhouslaudoilla.Perinteisistä sisäverho-uslaudoista mainittakoon helmiponttilau-ta. Höylätyillä puolipondilaudoilla voi-daan saumaura säätää halutun levyisek-si. Ks. kuva 9.

6.2 Avosaumalaudoitus

Pystyverhouksessa voidaan sileäksihöylätyt laudat asentaa siten, että lauto-jen väliin jää 1...10 mm avoin rako. Ks.kuva 10. Jotta verhouksen taustaraken-teet eivät näkyisi lautojen välisistä raois-ta, voidaan välittömästi verhouksen allakäyttää tummapintaista rakennuspape-ria.Tällöin on suositeltavaa pintakäsitelläainakin lautojen syrjät ennen asennusta,mikäli verhouksen pintakäsittely katso-taan tarpeelliseksi.

6.3 Ponttilaudoitus umpisaumoin

Sileä ja yhtenäinen pintavaikutelma ai-kaansaadaan umpisaumoin asennetuinponttilaudoin (HPL). Huoneilman suh-teellisen kosteuden muutokset aiheutta-vat kuitenkin jossain määrin puun koste-uselämistä. Sen seurauksena saumataukeavat puun kuivuessa ja vastaavastisulkeutuvat kosteuden lisääntyessä japuun turvotessa. Ponttilaudoilla suositel-laan saumoihin jätettäväksi 1...2 mm:nelämisvara (riippuen puutavaran kos-teuspitoisuudesta ja ilman suhteellisestakosteudesta asennusvaiheessa).

6.4 Kaarevat seinäpinnat

Pystyverhous mahdollistua myös kaare-vat seinäpinnat. Kaarevilla seinäpinnoillaon suositeltavaa käyttöä kapeaa höylät-tyä lautaa (45...95 mm, kaarevuussä-teestä riippuen). Täysponttilautojenasennus on mahdollista vain hyvin suuril-la kaarevuussäteillä.

Pieni kaarevuussäde voidaan tehdä si-ten, että laudan takapintaan työstetääntiheästi pituussuuntaisia uria.Tämä mah-dollistaa laudan pakottamisen koveraantai kuperaan muotoon asennusvaihees-sa.

6.5 Kiinnitysalusta

Koska puurunkoiset seinät tehdäänyleensä pystysuuntaisin runkotolpin, jou-dutaan pystyverhousta varten asenta-maan vaakasuuntaiset kiinnitystuet (kiin-nityslaudat). Kiinnitystukina käytetäänesimerkiksi 22 mm x 100 mm sahattualautaa, joka kiinnitetään runkotolppienpäälle (tai upotetaan runkotolppiin) enin-tään 600 mm:n välein, kuva 11. Runko-tolppien päälle asennettu kiinnityslautakasvattaa seinän paksuutta, mutta toi-saalta näin muodostuva välitila voidaanhyödyntää esimerkiksi sähköasennuk-sissa.

Mikäli ulkoseinä tehdään ns. ristirunko-järjestelmällä, on sisäpuolisen pystyver-houksen kannalta suositeltavaa sijoittuavaakarunko sisäpuolelle, jolloin erillisiäkiinnityslautoja ei tarvita, vaan verhouskiinnitetään vaakarunkoon (vaakarunkoyleensä 50 mm x 50 mm), kuva 12.


Kuva 6.Sisäverhouslautojen yleisimpiä profiileja(RT 21-10174). Katkoviivalla esitetynpinnan muoto on valmistaja- tai tilaus-kohtainen.

Kuva 7.Esimerkkejä sisäverhouslaudoissa. (a) Helmiponttilau-ta, pyöreäkulmainen STP-sisäverhouslauta (b) yhdel-lä tai (c) kahdella valeponttiuralla varustettuna ja (d)ponttilauta 12 mm V-uralla.

6 PYSTYVERHOUKSET

Kuva 8.Pystyverhous umpisaumoin.


Kuva 10.

Pystyverhous höylätyin laudoin ja noin 5 mm avosaumoin. Vaakaleikkaus 1:5.

Seinän runkotolppaRakennuspaperi (tai kova tai puolikova puukui-tulevy; voidaan vaihtoehtoisesti asentaa myösvälittömästi verhouksen alle)

Kiinnityslauta 22 x 100

Höylätty lauta 18 x 120

Kuva 9.Pystyverhous puoliponttilaudoin. Saumauran leveydeksi voidaan säätää 110 mm.Vaakaleikkaus 1:5.

Seinän runkotolppa

Ilma- tai höyrysulku

Kiinnityslauta 22 x 100

Puoliponttilauta, tässä 15 x 95

7 VAAKAVERHOUKSET

7.1 Yleistä

Kaikki yleisimmät sisäverhouslaadut so-veltuvat myös vaakaverhoukseen. Suo-rakulmainen STS-verhouslauta on kui-tenkin tarkoitettu etupäässä pystyverho-uksiin ja vastaava viistetty STV-verhous-lauta vaakaverhouksiin. Viistetyt vaaka-saumojen urat keräävät pölyä suorakul-maisia vaakauria vähemmän.Ks.kuva 6.

7.2 Avosaumalaudoitus

Myös vaakaverhouksessa voidaan sile-äksi höylätyt laudat asentoa siten, ettälautojen väliin jää 1...10 mm avoin rako.Jotta verhouksen takana olevat alusra-kenteet eivät näkyisi lautojen välisistä ra-oista, voidaan välittömästi verhouksenalla käyttää tummapintaista rakennuspa-peria. Tällöin on suositeltavaa pintakäsi-tellä ainakin lautojen syrjät ennen asen-nusta, mikäli verhouksen pintakäsittelykatsotaan tarpeelliseksi.

7.3 Kaarevat seinäpinnat

Kaarevan seinäpinnan teko vaakalau-doin on pystyverhousta hankalampea,koska laudat joudutaan tällöin taivutta-maan. Kaarevuussäteen on oltava suuri,ja lautojen kiinnitys on syytä tehdä ruu-vein. Parhaiten tarkoitukseen soveltuvatponttaamattomat laudat tai puolipontti-laudat.

7.4 Kiinnitysalusta

Koska puurunkoiset seinät tehdäänyleensä pystysuuntaisin runkotolpin, voi-daan vaakaverhous kiinnittää välittömäs-ti seinärunkoon (ilman- tai höyrynsulunasennuksen jälkeen}. Seinän rankajaontulisi olla enintään 600 mm, kuva 11.

Mikäli ulkoseinä tehdään ns. ristirunko-järjestelmällä, on sisäpuolisen vaakaver-houksen kannalta suositeltavaa sijoittaavaakarunko ulkopuolelle kuva 12.

Verhouslaudat voidaan asentoa myöspysty- tai vaakasuorasta poikkeavaankulmaan. Vaikutelma on tällöin pysty- javaakasuuntoisia verhouksia selvästi voi-makkaampi, ja siksi vinoon asennetunverhouksen käyttöä on harkittava ta-pauskohtaisesti.


8 VINOON ASENNETTULAUTAVERHOUS

Kuva 11.Sisäverhouslautojen asennus yksirunkojär-jestelmän ulkoseinään. Vaakaverhous voi-daan kiinnittää välittömästi runkotolppiin (a)pystyverhous edellyttää runkotolppien pääl-

Kuva 12.Sisäverhouslautojen asennus ristirunkojär-jestelmän ulkoseinään. Vaakaverhous sovel-tuu parhaiten kun seinän vaakarunko sijait-see pystytolppien ulkopuolella (a) Pystyver-hous soveltuu parhaiten kun seinän vaaka-

Vaakaverhouslauta

Ilman- tai höyrynsulku

Lämmöneriste

Seinän runkotolppa

Pystyverhouslauta

Kiinnityslauta 22 x 100 (välitila)


Lämmöneriste

Seinän runkotolppa

Vaakaverhouslauta


Lämmöneriste

Seinän runkotolppa

Seinän vaakatolppa

Pystyverhouslauta


Lämmöneriste

Seinän runkotolppa

Seinän vaakatolppa


Kuva 13.Vaakaverhous STV-verhouslaudoin. Vaakaverhous voidaan kuivissa sisätiloissa kiinnittäävälittömästi seinän runkotolppiin. Pystyleikkaus 1:5.

Kuva 14Vaakaverhous höylätyin laudoin ja noin 5 mm:n avosaumoin. Pystyleikkaus 1:5.

Seinän runkotolppa


STV-verhouslauta, tässä 15 x 95

Seinän runkotolppa

Rakennuspaperi (tai kova tai puolikova puukuitulevy)

Höylätty lauta, tässä 15 x 95

Sisäkatoissa voidaan käyttää kaikkiaedellä mainittuja verhouslautoja. Pontat-tujen lautojen käyttö helpottaa hiemanasennustyötä.

Verhousta varten asennetaan katto-polkkien olopistoon kiinnitystuet enin-tään 600 mm:n välein (tai verhous kiinni-tetään välittömästi kattopalkkien alapin-taan).Kiinnitystuet voivat olla esimerkiksi45 mm x 45 mm rimoja tai koksinkertai-nen ristiin asennettu 22 mm x 100 mmlaudoitus. Niiden kiinnitys tehdään tuke-vasti kampa- tai kierrenauloin tai ruuvein.Samalla verhouksen yläpuolelle muo-dostuu tila sähköasennuksille ja upotet-taville valaisinrasioille. Mahdollisen kat-tolämmityksen yhteydessä otetaan lisäk-si huomioon lämmitysmaton valmistajanohjeet.

Jos kattoverhoukseen on tarkoitusupottaa valaisimia, kiinnitystuet mitoite-taan tarvittavan upotussyvyyden mu-kaan tai verhous asennetaan muutoinriittävän alas. Kaikissa tapauksissa var-mistetaan, että kiinnitykset kestävät sekäverhouslautojen että mahdollisten valai-sinten painon. Raskaita valaisimia taimuita painavia ripustuksia varten on kat-topalkkeihin (verhouksen yläpuolelle)asennettava erilliset kiinnitystuet.

Rakennuslevyjen seinäverhouksissa onpystysuunta käytännössä vakiintunutyleisimmäksi asennustavaksi. Se onkinsekä työmäärältään, että materiaalime-nekiltään selvästi vaakasuuntaista asen-nusta edullisempi (tavanomaisilla huone-korkeuksilla).

Mikäli ulkoseinä tehdään ristirunkojär-jestelmällä on sisäpuolisen levyverhouk-sen kannalta edullisinta sijoittaa vaaka-runko ulkopuolelle. Rungon suunnittelu-vaiheessa on syytä kiinnittää huomiotamyös levysaumojen suunnitteluun, jottasaumajaosta muodostuu selkeä ja rau-hallinen.

Sisäkattojen levyverhousta vartenasennetaan kattopalkkien alapintaankiinnitystuet enintään 300...400 mm:nvälein (rakennuslevystä riippuen). Muu-toin kiinnitystukia, mahdollisia valaisinu-potuksia ja raskaita ripustuksia koskevatsamat ohjeet kuin edellä kohdassa 9 onesitetty.

Nämä levyverhouksia koskevat yleis-periaatteet soveltuvat myös kipsikarton-ki- ja puukipsilevyille, joita ei tässä yhtey-dessä tarkemmin käsitellä.

10.2 Puukuitulevyt

Puukuitulevyjen pääasiallinen raaka-ai-ne on puu (liiman ja mahdollisten muidenlisäaineiden määrä on alle 1 %).

Puukuitulevyjen mittatietoja ja laatuo-minaisuuksia on käsitelty tarkemmin RT-ohjekortissa RT 22-10518 Puukuitulevyt.Levypaksuudet vaihtelevat 2...25 milli-metriin, ja tavanomainen levykoko onnoin 1200 mm x 2500...3000 mm.

Kovuudeltaan puukuitulevyjä valmiste-taan kolmea eri tyyppiä: kova, puolikova(rakennekuitulevy) ja huokoinen. Palo-o-minaisuuksiltaan ne ovat kaikki palaviarakennustarvikkeita.

Syttymisherkkyysluokka/palonlevittä-misluokka:− kovat ja puolikovat 2/-− huokoiset -/-Puukuitulevyt suositellaan kiinnitettäväk-si ruuvein, joiden pituus on vähintään 2,5kertaa levyn paksuus kuitenkin vähin-tään 25 mm, tai kampanauloin, joiden pi-tuus on vähintään 3 kertaa levyn paksuuskuitenkin vähintään 30 mm.

Kiinnityspisteiden väli levyn reunoillaon noin 100 mm ja keskellä 150...200mm. Kiinnityspisteen etäisyys levyn reu-nasta on noin 10 mm.

Kiinnitystukien (aluslaudat tai runkotol-pat) väli seinissä on enintään k 600 mm jasisäkatoissa enintään k 300 mm.

Huokoinen puukuitulevy on selvästipuolikovaa pehmeämpää. Sillä on huo-koisuutensa vuoksi ääntä absorboivaominaisuus, joten sitä voidaan käyttäämyös akustointilevynä. Huokoinen puu-kuitulevy toimii myös lisälämmöneristee-nä.

Puukuitulevyjä valmistetaan myös mm.poperille ja kankaalla päällystettynä japitkiltä sivuilla pontattuina.

Levyjen väliset saumat (3...5 mm) voi-daan täyttää elastisella saumausmassal-la tai jättää avosaumoiksi.

Puukuitulevyjä on käsitelty RT-ohjekor-teissa RT 22-102731) ja RT 22-105182).

10.3 Lastulevyt


10 LEVYVERHOUKSET

10.1 Yleistä

Kuva 15.Kuivan tilan katto. Mäntyrima avosaumoin.

Kuva 16.Kuivan tilan seinä- ja katto. Verhouslau-dat mäntyä.

9 SISÄKATOT, LAUTAVERHOUS

1) RT 22-10273 Puukuitulevy.Ominaisuudet (SFS 2 190)

2) RT 22-10518 Puukuitulevyt

Lastulevyt valmisteitaan puulastuista lii-maamalla (liiman määrä on hieman alle10 %) Vähäformaldehydisestä E1 -laat-uluokan lastulevystä ei erity huoneil-maan haitallisia koesuin.

Lastulevyjen mittatietoja ja laatuomi-naisuuksia on käsitelty tarkemmin RT-oh-jekortissa RT 22-10517 Lastulevyt. Levy-paksuudet vaihtelevat 9...15 millimetriinseinä- ja kattolevyillä, ja 18...25 millimet-riin lattialevyillä. Tavanomainen levykokoon 600...1200 mm x 2400...3000 mm.

Palo-ominaisuuksiltaan lastulevyt ovatpalavia rakennustarvikkeita.

Syttymisherkkyysluokka/palonlevittä-misluokka:− tavallisesti 2/—− alkyditasoitettu 1 /- tai 1/II

Lastulevyt suositellaan kiinnitettäväksiruuvein, joiden pituus on vähintään 2,5kertaa levyn paksuus, kuitenkin vähin-tään 25 mm, tai kampa- tai kierrenauloin,joiden pituus on vähintään 3 kertoa levynpaksuus, kuitenkin vähintään 30 mm.

Kiinnityspisteiden väli levyn reunoillaon 100...150 mm ja keskellä 200...250mm. Kiinnityspisteen etäisyys levyn reu-nasta on noin 10 mm.Lattialevyjen kiinni-tyspisteiden väli on reunoilla 150...200mm ja keskellä 250...300 mm. Liima- jaruuvikiinnitteinen lattialevy jäykistää te-hokkaasti lattiarakennetta.

Kiinnitystukien väli on seinissä enin-tään k 600 mm, sisäkatoissa enintään k400 mm ja lattioissa enintään k 400...600mm levyn paksuudesta riippuen).

Lastulevyjä valmistetaan myös mm.puuviilulla laminaatilla tai melamiinikal-volla pinnoitettuna, sekä tasoitekäsitelty-nä tai alkydimaalilla pohjamaalattuna.Kattolevyjä valmistetaan myös reunoil-taan ympäripontattuna ja 150...250 mmleveinä.Kosteuden kestävän V313-lastu-levyn käytöstä kerrotaan kohdassa 11Puuverhoukset kosteissa tiloissa.

Levyjen väliset saumat (1...5 mm) onsuositeltavaa jättää avosaumoiksi, tai nevoidaan täyttää elastisella saumausmas-salla.Lastulevyverhouksien nurkkiin suo-sitellaan jätettäväksi noin 5 mm elämis-vara.

10.4 Vanerit

Vaneri valmistetaan 1,4...3,2 mm pak-suista viiluista ristikkäin liimaten. Viilutvoivat olla koivua, mäntyä tai kuusta.Yleisimmät vanerityypit ovat koivuviiluis-ta valmistettu koivuvaneri, havupuuvii-luista valmistettu havuvaneri, ja sekava-neri, jossa on sekä koivu- että havupuu-viiluja.

Koivuviilupintaisten ja havupuuvane-reiden Ulkonäköön perustuvat laatumää-ritelmät on esitelty RT-ohjekortissa RT22-10542 Vanerilevyjen laatuluokat. Va-nerien paksuudenvaihtelevat 4...50 milli-metriin. Yleisimmät levykoot ovat 1200mm x 2400...3000 mm ja suurimmillaannoin 1500 mm x 3600 mm.

Sisäverhouksiin käytettävän koivuva-nerin laatuluokaksi suositellaan vähin-tään luokkaa I (B) (lakattavat pinnat) tai II(S) (maalattavat pinnat), ja havuvanerinlaatuluokaksi I (lakattavat pinnat, vainmäntypintaisena) tai II (maalattavat pin-nat, ehjäpintainen jalostelaatu).

Liimakerrokset tekevät vanerista läheshöyrytiiviin materiaalin, mikä on otettavahuomioon rakenteiden ilman- tai höyryn-tiiviyttä tarkasteltaessa.


Kuva 17.Lattia ja seinä mäntylautaa.

Kuva 18.Katto ja seinä havuvaneria.

Palo-ominaisuuksiltaan vanerit ovatpalavia rakennustarvikkeita.

Syttymisherkkyysluokka/palonlevittä-misluokka:− tavallisesti 2/-− pinnoitetut 1/- tai 1/11

Levyt kiinnitetään ruuvein tai nauloin,joiden pituus on 2,5...3 kertaa levyn pak-suus. Kiinnityspisteiden väli levyn reu-noille on noin 150 mm ja keskellä noin300 mm. Kiinnityspisteen etäisyys levynreunasta on noin 10 mm.

Seinäverhoukseen käytettävän levynpaksuudeksi suositellaan 7...12 mm, kunkiinnitystukien väli on enintään k 600mm, tai 4...6,5 mm, kun kiinnitystukienväli on enintään k 300 mm.

Kattoverhouksissa suositeltava kiinni-tystukien väli on enintään k 400 mm.

Ympäri pontattujen lattialevyjen pak-suudet vaihtelevat 12...27 mm, ja ne ovatyleensä havuvaneria. Niiden paksuudek-

si suositellaan vähintään 15 mm, kun tu-kiväli on enintään k 600 mm, tai vähin-tään 12 mm, kun tukiväli on enintään k400 mm. Liima ja ruuvikiinnitteiden lattia-levy jäykistää tehokkaasti lattiarakennet-ta.

Kuivissa sisätiloissa vanerin koste-useläminen on vähäistä. Levyjen välisetsaumat suositellaan tehtäväksi avosau-moin (1...3 mm), kuva 19.

Vanereja valmistetaan usealla tavallajatkojalostettuina mm. eri tavoin pinnoi-tettuina (esimerkiksi fenolifilmi tai lami-naatti) valmiiksi lakattuina tai maalattui-na, sekä lisäksi pintakuvioituina tai työs-tettynä niihin paneeliverhousta jäljittele-vä uritus. Lisäksi vanerilevyjä valmiste-taan joko kaikilta tai pitkiltä sivuilta pon-tattuina.

Vanerista voiduon tehdä myös kaare-via seinäpintoja. Pieni taivutussäde aihe-uttaa kuitenkin levyn pintaan helpostihiushalkeamia. Vesi- tai höyrykäsittelyhelpottaa vanerin taivuttamista. Taivutet-tu levy kiinnitetään aina ruuvein. Vaneri-en pienimmät taivutussäteet on esitetty

RT-ohjekortissa RT 82-10571 Puujulkisi-vut taulukossa 2.

10.5 Liimapuulevyä

Liimapuulevyt valmistetaan noin 40 mmleveistä rimoista liimaamalla. Puulajeinekäytetään yleisesti mäntyä tai kuusta,mutta myös koivua ja tuontipuulajeja käy-tetään etenkin pöytälevyiksi tarkoitettu-jen levyjen valmistukseen.Levyt ovat kai-kilta pinnoiltaan höylättyjä.

Tavallisimmat levypaksuudet ovat 1828 ja 38 mm. Leveys vaihtelee 200...800millimetriin ja pituus 800...3000 millimet-riin.

Liimapuulevyjä käytetään tavallisestiportaiden ja kalusteiden valmistukseen.Ne soveltuvat kuitenkin myös seinä- jakattoverhouksiin.

10.6 MDF-levyt

MDF-levy (medium density fiberboard)valmistetaan puukuiduista liiman kanssapuristamalla Liiman määrä vaihtelee tuo-tekohtaisesti.

MDF-levyä käytetään etenkin kaluste-teollisuudessa, mutta siitä valmistetaanmyös sisäkäyttöön tarkoitettuja viilupin-taisia tai maalattuja lista- ja paneelituot-teita.


Kuva 19.Vaneriverhoukset tehdään joko 1. . . 3 mm:n avosaumoin tai asentamalla mahdolli-nen lista sauman päälle. Vaakaleikkaus. listan muoto on vapaasti valittavissa, kun-han huomioidaan liittyminen muuhun listoitukseen (jalka-, ikkuna- ja ovilistat). Sau-ma on mahdollista täyttää myös elastisena saumamassalla (akryylikitti tai vastaa-va).

Kuva 20.Sisäverhouksissa on käytetty maalattuaja käsittelemätöntä puuta. Porrasaskel-mat ovat liimattua mäntyä.

Seinän runkotolppa (tai kattolevyjen kiinnitystuki)

Mahdollinen peitelista

Avosauma 1...3 mm voidaan täyttää myös elasti-sella massalla

Vaneri (tässä 12 mm)7...12 mm, kun tukiväli on enintään 600 mm

11 PUUVERHOUKSETKOSTEISSA TILOISSA

Puuverhoukset soveltuvat tietyin rajoituk-sin myös asunnon kosteisiin tiloihin. Kos-tean tilan rakenteita on käsitelty RT-ohje-korteissa

RT 82-10560 Pientalon puurakenteetkohdassa 11 ja RT 84-10558 Asunnonkosteiden tilojen rakenteet. Saunatilojenrakenteita ja rakennusosia on käsiteltyRT-ohjekorteissa RT 91-10468 Saunonrakenteiden suunnittelu ja RT 91-10469Saunan lauteet ja kalusteet.

Sisäverhouslauda t soveltuvat kos-teissa tiloissa sekä seinä- että kattover-houksiin. Tällöin on kuitenkin jätettäväverhouksen taakse noin 20 mm tuulettu-va ilmarako. Suihkutilan seiniin puuver-housta ei kuitenkaan suositella. Lautojenkiinnitykseen on käytettävä sinkittyjä te-räsnoutoja tai kupari tai messinkinauloja(tai ruuveja). Ks. Kuvat 21 ja 22.

Puukuitul evyj ä ei suositella kosteisiintiloihin eivätkö ne sovellu laatoitusalus-taksi. Puolikovaa puukuitulevyä on kui-tenkin mahdollista käyttää kostean tilankattoverhoukseen kalvon muodostavallamaalilla maalattuna.

Kosteuden kestävää V31 3-lastul evyävoidaan käyttää kosteissa tiloissa katto-verhouksiin maalattuna seinälevynä laa-toituksen tai muovitapetin alustana. Latti-an alusrakenteena käytettäessä se tuleepäällystää vedeneristeellä (muovimatto}ja mahdollisesti tämän päälle asennetuinkeraamisin laatoin. Laattojen muovita-pettien tai -mattojen kiinnitykset tehdäänlevyvalmistajan ohjeiden mukaan.

Kosteuden kestävää lastulevyä valmis-tetaan myös pinnoitettuna (mm. melamii-nikalvolla) ja reunasuojattuna jolloin sitävoidaan käyttää sisäverhouslautojen ta-paan jättämällä levyn taakse noin 20 mmtuulettava ilmarako.

Vanerie n käyttö kosteissa tiloissa tu-lee harkita tapauskohtaisesti ottaen huo-mioon eri pintakäsittelyvaihtoehdot. Voi-makkaat kosteusvaihtelut saartavat aihe-uttaa pinnan hiushalkeilua (ehkäistävis-sä oikealla pintakäsittelyllä) sekä mah-dollista viilujen liimasaumojen aukeamis-ta {ehkäistävissä reunojen huolellisellapintakäsittelyllä). Vaneriverhous tulee si-joittua kosteaan tilaan siten ettei se olealttiina roiskevedelle. Vaneri soveltuuV313-lastulevyn tapaan huolella vedene-ristettynä myös kosteiden tilojen lattiara-kenteisiin.


5...1

0 m

m

noin 5 mm

Höyrynsulkumuovi

Kiinnityslauta 22 x 100, k 600, kiinnitetään koro-tusrimojen läpi tukevasti seinän runkotolppiin

Verhouslauta

Vedeneriste (esimerkiksi muovimatto hitsatuinsaumoin), nostetaan seinille vähintään 150 mmvalmiin lattian tasosta

Rakennuslevy (upotettu seinän runkorakenteisiin)

Pystyverhouslauta (paksuus vähintään 15 mm)

Puulista (tässä 12 x 28), varmistaa höyrynsulku-muovin ja vesieristeen limisauman tiiviyden (lis-ta ei saa tukkia tuuletusrakoa)

Korotusrima 15 x 50, kiinnitetään seinän runko-tolppiin

100 ... 200 mm

Kuva 21. (CAD)Esimerkki verhouslautojen käytöstä kostean tilan seinä- ja kattoverhoukseen. Seinässä pystyverhous. Pystyleikkaus 1:10.Höyrynsulkumuovi voidaan korvata kahteen kertaan kosteudensulkukäsitellyllä kipsikartonkilevyllä.Pienessä kuvassa vaihtoehtoinen seinä- ja kattoverhouksen liittymä varustettuna varjolistalla.

Lautojen alapäät katkaistaan noin 30° kulmaan

Mahdollinen keraaminen laatoitus kiinnityslaas-teineen

5...10 mm


Kuva 23.Kostean tilan seinäverhouksen liittymi-nen lattiaan. Verhouslaudat mäntyä.

Kuva 24.Kostean tilan katto. Verhouslaudat mäntyä.

10...15 mm

100..200 mm

Vedeneriste (esimerkiksi muovimatto hitsatuinsaumoin), nostetaan seinille vähintään 150 mmvalmiin lattian tasosta

5...10 mm

Puulista, viimeistelee jalkalistana toimivan laatoituksenyläreunan

Puoliponttilauta 15 x 95

Seinä- ja kattoverhouksen tuuletusraon ilman-kiertoa ei saa estää listoituksella tai kiinnitys-laudoilla

Lattian alusrakenteet tehdään RT-ohjekortinRT 82-10560 Pientalon puurakenteet kohdan11.1 mukaan

Höyrynsulkumuovi

Kiinnityslauta 22 x 100, kiinnitetään tukevastiseinän runkotolppiin

Puoliponttilauta 15 x 95, laudan alasyrjähöylätty "tippanokaksi" (noin 30° kulmaan)

Keraaminen lattialaatoitus kiinnityslaasteineen

Rakennuslevy (asennettuna seinän runkorakentei-den päälle)

Kuva 22. (CAD)Esimerkki verhouslautojen käytöstä kostean tilan seinä- jakattoverhoukseen. Seinässä vaakaverhous. Pystyleikkaus 1:10. Höyrynsulkumuovi voidaan korvata kahteen kertaankosteudensulkukäsitellyllä kipsikartonkilevyllä.

12 PUUVERHOUKSENLIITTYMÄT JA SOVITUKSET

12.1 Jalkalistat

Jalkalistojen tarpeellisuus ratkaistaan ta-pauskohtaisesti käytettävän seinäverho-uksen ja lattianpäällysteen mukaan.

Rakennuslevyillä verhottujen seinäpin-tojen yhteydessä ovat jalkalistat tarpeenlähes poikkeuksetta.Sen sijaan verhous-lautojen yhteydessä myös jalkalistatonratkaisu on mahdollinen, kuva 2.

Pystyverhouksissa jalkalistat muodos-tavat laudoituksen saumaurien kohdallepölyä keräävät kolot. Tämä voidaan vält-tää jalkalistattomassa ratkaisussa, taialoittamalla laudoitus vasta jalkalistan(vaakalaudan) päältä, kuva 4.

Vaakaverhouksissa voidaan jalkalistakorvata alimmalla verhouslaudalla. Jal-kalistaton ratkaisu edellyttää verhouslau-tojen huolellista ja viimeisteltyä asennus-ta sekä lattianpäällysteen asentamistaennen seinäverhousta.

12.2 Kattoliittymät

Seinäverhouksen liittyminen kattoverho-ukseen on mahdollista avo- tai pusku-saumoin tai erilaisin listaratkaisuin (L-lis-tat, varjolistat, yms.), kuva 25.


Kuva 25.Seinä- ja kattoverhouksen kertymä voidaan tehdä joko näky-vällä avosaumalla tai listalla peitettynä. Ylemmän kuvan rat-kaisu on mahdollinen, kun kattoverhous asennetaan seinä-verhouksen jälkeen. Alemmassa kuvassa seinä- ja kajover-houksen liitoskohdassa on varjolista

Kuva 26.Esimerkki pustylautojen nurkkaratka<isuista. Vaakaleikkaus.

Kuva 27.Sisänurkka voidaan tehdä myös joko näkyvälle avosaumallatai listalla peitettynä. Ratkaisu soveltuu sekä levy- että pysty-ja vaakaverhouksiin. Vaakaleikkaus.

Kuva 28.Ratkaisu, jossa nurkkaan asennetaan noin 5 mm verhouslau-toja paksumpi pystyrima, soveltuu etenkin vaakaverhouk-seen. Edellytyksenä on verhouslautojen täsmällinen katkaisuoikeaan pituuteensa. Lisäksi lautojen katkaisu on syytä tehdämuutaman asteen kulmassa. Vaakaleikkaus.

mahdollinen lista

Pontti on postettu laudan takalappeestaasennuksen helpottamiseksi

Pystyverhouslauta (tässä 15 x 70)

Mahdollinen kulmalista

Pysty- tai vaakaverhouslauta (tai rakennuslevy)

Pystyrima, näkyvä kulma pyöristetty

Vaakaverhouslauta, lautojen päät sahattu noin5° kulmaan

12.3 Nurkat

Sisätiloissa seinäpintojen muodostamatnurkat ovat etupäässä sisänurkkia. Lau-taverhoiltujen seinien nurkat voidaan teh-dä joko avo- tai puskusaumoin tai erilai-sin listaratkaisuin, kuvat 26...28.

Levyverhouksiin soveltuu 1...5 mm:nlevyinen avosauma, joka rakennuslevys-tä riippuen on mahdollista myös täyttöäelastisella saumamassalla. Myös levy-verhousten yhteydessä nurkkalistat ovatmahdollisia.

12.4 Muut listat

Ikkuna- ja ovilistoitusta käsitellään erilli-sessä puutalon ikkuna- ja ovisovituksiakäsittelevässä RT-ohjekortissa.

Puolipaneeli tehdään tavallisesti pysyverhouslaudoin. Verhouksen yläreunaviimeistellään tarkoitukseen soveltuvallavaakalistalla, kuva 31.


Kuva 29.Piilokiinnitys nauloin tehdään laudan kielipontista (urospontista) siten, että naulankanta jää seuraavan laudan urapontin (naaraspontin) sisään piiloon. Naulojen tuleeolla mahdollisimman ohuita, jotta laudan reuna ei halkea. Metallikiinnikkeet asen-netaan laudan uraponttiin ja naulaus tehdään kiinnikkeen reiästä. Vaakaverhouk-sessa työ aloitetaan ylhäältä alaspäin.

Kuva 30.Esimerkki vaakaverhouksesta.

Kuva 31.Esimerkkejä puolipaneeleiden vaakalis-toista.


Kuva 32.Esimerkki männyn käytöstä sisäverhoukseen.

Valokuvien lähdetietoja:

Kansikuva. Kirkkonummen seurakuntokeskus,suunnittelija Juha Leiviskä/Vilhelm Helander JuhaLeiviskä arkkitehti/ SAFA. Kuva Arno de la Chapel-le.Kuva 1. Kuva Seppo KaksonenKuva 8. Villa Tanskanen suunnittelija Arkkitehtitoi-misto L&M Sievänen. Kuva Jussi Tiainen.Kuvat 15, 16, 23, 24 ja 30 Jarmo Saari.Kuva 17. Metsämökki Puolarmaari suunnittelija ark-kitehti SAFA Päivi Siponen.Kuva 18. Talo Puurtinen - Kahiluoto, suunnittelijaArkkitehtitoimisto Ulla ja Lasse Vahtera Oy.Kuva 20. Talo Louko, suunnittelija, Arkkitehtitoimis-to Ulla ja Lasse Vahtera Oy. Kuva Jussi Tiainen.Kuva 32. Villa Thoren - Söderström, suunnittelijaJuho Leiviskä, arkkitehti SAFA. Kuva Arno de laChapelle.

Tämän RT-ohjekortin laadintaan on osallistunut Ra-kennustietosäätiön toimikunta TK 170 Puuraken-teet:

arkkitehti Jussi Vepsäläinen pjtoim.joht. Pertti Hämäläinenarkkitehti Jarmo Saariarkkitehti Jukka Jaatinen siht.

Ohjeen pohjatyön on tehnyt Jarmo Saari.

Documents

RT 8210582 Puiset sisäverhoukset - Rakennustieto · RT 82-10582 ohjetiedosto 2 3 PUUTAVARAN LAATU JA KOSTEUSPITOISUUS Kuva 1. Kotimoisia puulajeja. Vasemmalta mänty, kuusi, koivu,