Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

4•2009

Kela Benefits s. 24–25

Kelan etuudet s. 20–22

n AjassaKelaan luotetaan kolmanneksi eniten s. 3, 6–7

n Koti&PerheKoulu ja poronhoito kuuluvat Lapin nuoren elämään. s.12–13

n Opiskelu&TyöTyötön pääsi ura suunnittelukurssille. s 14–15

n EläkkeelläTukien turvin saa olla kotona pitempään. s. 18-19

Työelämästä halutaan

vähemmän masentavaa

Sosiaali- ja terveysministeriöhaastaa tositoimiin

masennusta vastaan.

sivut 8–11

4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9

Elämässä – Mitt i allt -lehtion julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 4/2009 jaetaan 17.–29.11.

42. vuosikerta

Vuonna 2009 on ilmestynyt neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2010.

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)

Toimitus toimitus@kela.fitai etunimi.sukunimi@kela.fiPuh. vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 Helsinki

Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

JakeluSuomen Suoramainonta OyLehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute:Suoramainonnan palvelunumero(09) 561 564 36tai verkkolomake osoitteessa www.suora.net/kelajakelut

PäätoimittajaSeija KauppinenToimitussihteeriHilkka ArolaEtuudettiedottaja Hilkka NakariToimistosihteeri Nina SistonenTaitto www.both.fiKansikuvaJuha Törmälä

Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, Pl 30, 00030 Iirispuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa

PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl

PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa

ISSN 1798-5358

ElämässäPääkirjoitus n Marraskuu 2009

P i n n a l l a

masennus tulee tunnistaa

n Kelan etuuksia on yleensä haetta-va. Vain sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvauksia voi saada ilman hakemusta ns. suorakorvauksena.

Yhä useammin asiakas voi itse valita, hakeeko etuutta verkossa vai perin-teisesti hakemuslomakkeella. Ver-kossa tehty hakemus menee auto-maattisesti oikeaan käsittelypaik-kaan Kelassa. Paperihakemuksen voi toimittaa postitse tai henkilökohtai-sesti mihin tahansa Kelan palvelupis-teeseen.

Verkkopalvelussa tai hakemuslo-makkeessa ja sen liitteissä kysytyt tiedot kannatta täyttää tarkasti. Puutteellisiin hakemustietoihin Kela joutuu pyytämään lisäselvitystä, mi-

kä viivästyttää ratkaisua. Myös puut-teellinen hakemus rekisteröidään Kelassa saapumispäivänä. Postitse Kelaan tulevat hakemukset ja niiden liitteet skannataan ja toimitetaan

sähköisesti eteenpäin, jolloin ne voi-daan käsitellä Kelan toimistossa eri puolella Suomea.

Vain sairaanhoitokorvaushake-mukset – silloin kun niitä ei ole hoi-dettu suorakorvauksena – käsitel-lään edelleen paperihakemuksina. Niitä ei myöskään rekisteröidä ennen ratkaisua.

Etuuksien hakemuslomakkeet ja luettelot tarvittavista liitteistä ovat Kelan verkkosivuilla. Tietoja hakemi-sesta on myös Kelan esitteissä.

Kelan verkkoasioinnissa www.kela.fi/asiointi voi seurata useimpien etuushakemusten käsitte-lyä. Hakemustiedot näkyvät palve-lussa rekisteröinnin jälkeen.

Heini Lehikoinen

Nuoret luottavaisimpia

Ajassa n 32

Masennus on sairaus,josta voi toipua

masennuksen takia alkaneiden saira-uslomien ja työkyvyttömyyseläkkei-den määrä on lähes kaksinkertaistu-nut 1990-luvun loppupuolelta alka-en. Viime vuonna noin 4 500 henki-

löä jäi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeel-le. Masennus vie valitettavan usein työkyvyn jo nuore-na, jopa ennen työelämään astumista.

Masennus on hankala kumppani. Oireet ovat mo-nimuotoisia ja välillä vaikeita tunnistaa. Aina ei ole helppoa saada apua ja päästä hoitoon. Masentunut voi kokea häpeää ja huonommuutta, mikä vaikeuttaa hoi-toon hakeutumista. Kyseessä on kuitenkin sairaus sai-rauksien joukossa. Masentunut ei toivu sillä, että häntä kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni, niin kuin usein tapahtuu, vaan hän tarvitsee asiantuntevaa hoi-toa ja tukea.

Jos masentunut saa jo sairautensa varhaisvaihees-sa apua ja ymmärrystä, hän todennäköisemmin jaksaa jatkaa työelämässä tai opiskella. Siksi on tärkeää, että masennus tunnistetaan työpaikoilla, työterveyshuol-lossa tai kouluterveydenhoidossa ja asiaan tartutaan hyvissä ajoin. Masennuksesta voi toipua, mutta se ei käy hetkessä eikä tapahdu itsestään.

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä neli-

vuotinen Masto-hanke on yhdistänyt kaikki keskei-set hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat yhteistyöhön masennusperusteisen työ kyvyttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen toi-mintaohjelmaan kuuluu parikymmentä osahanketta ja toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan masentuneit-ten työssä jatkamista ja työhön paluuta sekä etsimään keinoja työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämi-seen.

Työssäkäynti ja opiskelu tukevat masennuksesta toi-pumista, antavat sisältöä elämään ja sosiaalisia kontak-teja. Toipilaan toimintakyky palautuu vähitellen. Siksi olisi tärkeää, että hän voisi nykyistä helpommin palata asteittain työelämään. Osasairauspäiväraha, osatyöky-vyttömyyseläke, työ- ja koulutuskokeilut sekä amma-tillinen kuntoutus tarjoavat tähän mahdollisuuden, jos vain työpaikoilla suhtaudutaan asiaan myönteisesti.

Usein vaadimme niin itseltämme kuin toisiltamme-kin täydellisyyttä, esimerkiksi täyttä työkykyä. Kan-nattaisiko ennemminkin katsoa, mihin sairaudesta toi-puva vielä kykenee, kuin miettiä vain sitä, mihin hän ei enää pysty? Masennuksesta toipuvien työhön paluun helpottaminen vaatii asennemuutosta meiltä kaikilta ja työpaikoille toimivia työhön paluun toimintamalleja.

Seija Kauppinen

na na u i t t o

Kela tuli luottamuksessa kolmannelle sijalle. Kansalaiset luottavat enemmän poliisiin ja Puolustusvoimiin. Kela selvittää säännöllisesti kansalaisten mielikuvia Kelasta. Jatkuu sivulla 6.

Suomalaisista 79 % sanoo luottavansa Kelaan joko erittäin tai melko paljon. Enemmän kuin Kelaan väes-tö luottaa kuitenkin poliisiin ja Puolustusvoimiin. Sen

sijaan Kelaa pidetään luotettavampana kuin sosiaali-turvajärjestelmää yleensä. Luottamuksen heikommas-sa päässä ovat puolueet ja eduskunta.

Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he tuntevat luottamusta eri instituutioita koh-taan. Kela oli yksi yhdestätoista instituutiosta luette-lossa, joka esitettiin vastaajille.

Kelassa asiointi kasvattaa luottamusta Kelaan. Kyse-lyä edeltäneen vuoden aikana Kelassa asioineista 82 % sanoi luottavansa Kelaan. Niistä, jotka eivät olleet tuo-na aikana asioineet Kelassa, 75 % sanoi luottavansa.

Kansainvälisessä World Values Survey -tutkimuk-sessa luottamusta eri instituutioihin mitattiin edelli-sen kerran vuonna 2005. Gallup-kyselyn tulokset ei-

vät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 tulosten kanssa, koska tutkimukset toteutettiin eri menetelmin. Neljä vuotta sitten 80 % kansalaisista ilmoitti luotta-vansa Kelaan.

Poliisia, Puolustusvoimia ja kirkkoa lukuun ottamat-ta luottamus instituutioihin saattaa olla vähentynyt vuodesta 2005. Eniten on heikentynyt luottamus tuo-mioistuimiin, hallitukseen, eduskuntaan ja puoluei-siin. Luottamus Kelaan ja muihin instituutioihin näyt-tää vähentyneen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Luottavaisimmin Kelaan suhtautuvat 15–24-vuoti-aat vastaajat. Vähiten Kelaan näyttävät luottavan yli 65-vuotiaat. Näyttää siltä, että tämän ikäryhmän luot-tamus muihinkin instituutioihin – kirkkoa lukuun ot-tamatta – on vähentynyt. Hilkka Arola

Luotan Kelaan. Minulla on vain positiivisia kokemuksia. Opiskel-lessani ulkomailla sain ylpeillä opintotuellamme. Nyt olen hoito-

vapaalla. Tosin nyt ruotsalaiset ja norjalaiset ystä-väni saavat vuorostaan ylpeillä korkeammilla hoito-rahoillaan.”

E s s i E r a n k aViestintäkonsultti, Helsinki

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

ilmastonmuutos ja isot lapset

nykyihmisen kulttuuri on kuin myrskyyn joutumassa oleva Ruotsin-laiva, vertasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius eräässä kirjoituksessaan. Laivan kulusta huolehtii vain murto-osa. Matkustajat os-

televat turhakkeita ja viihdyttävät itseään karaokebaa-rissa ja drinkkejä naukkailemalla. Merikortit ja sääen-nusteet eivät heille kuulu. Jotkut uskovat, ettei myrs-kyä ole tulossa. Joistakin myrsky olisi jännittävä. Har-vaa huolestuttaa, että pelastusveneitä ja -liivejä riittää vain joka kymmenennelle, eikä juuri kukaan lähde vaa-timaan kurssin muutosta.

Ilmastonmuutos tulee tai pikemmin on täällä, nyt. Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää ilmastonmuu-tosta melko suurena tai hyvin suurena uhkana. Tavois-tamme emme silti tohdi luopua. Suomen Gallupin lo-kakuisen tutkimuksen mukaan halukkuus henkilökoh-taisiin tekoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi oli laimentunut keväästä. Esimerkiksi lentomatkailua oli valmis vähentämään noin 40 % suomalaisista. Teem-mekö kuitenkaan niin, vai kerrommeko vähän noloi-na olevamme taas lähdössä Thaimaahan lomalle? Ko-neethan lentävät joka tapauksessa.

Miksi tapoja on niin vaikea muuttaa? Piia Jallinoja on Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä rinnastanut ilmas-tonmuutoksen painonhallintaan. Nuuksiossa samoilu etelänmatkan sijaan olisi yhtä innostavaa kuin kerma-kakun korvaaminen porkkanaraasteella. Lisäksi mo-tivaatiota on vaikea rakentaa, ”jos palkintona on vain terveys jossain tulevaisuudessa tai ympäristön mah-dollinen pelastuminen. On oltava muita, välittömästi toteutuvia palkintoja, kuten mielihyvä tai sosiaaliset palkinnot”.

Välittömästi toteutuvia palkintoja? Tässähän kirjoi-tetaan lapsista! Lapset haluavat jotain hyvää, heti, ja suuttuvat, kun heille asetetaan rajoja. Pienten lasten

elämää hallitsee pikemmin mie-lihyvä- kuin todellisuusperiaate, jonka ohjaamana sopeutuminen maailman realiteetteihin tapah-tuu. Näin ajatteli Sigmund Freud. Hän kirjoitti myös infantilismis-ta, joka viittasi häiriöön ihmisen psykoseksuaalisessa kehitykses-sä. Nykyisin infantilismista, lap-senomaisuudesta, on tullut aate. Ei haluta kasvaa, vaan pitää haus-kaa, elää rajoituksetta ja karttaa aikuisuuteen liitettyä vastuulli-

suutta. Tieto lisää tuskaa. Onkin selvää, että mielihyväperi-

aatteen mukaan elävät välttelevät tuskaa hinnalla millä hyvänsä. Ekofilosofi Joanna Macy väittää, että nykyih-misen yhteiskunnallisen turtumuksen ja huvittelunha-lun syy ei ole välinpitämättömyys, vaan kivusta kiel-täytyminen. Kivulla on kuitenkin tarkoituksensa kai-kissa organismeissa: se on vaaran signaali, joka laukai-see korjaavan reaktion.

Pelastaaksemme laivamme uppoamasta meidän oli-si kohdattava ilmastonmuutoksen ikävät tosiasiat – kohdattava todellisuus. Mutta niin kauan kuin emme ole kasvaneet aikuisiksi, lasten tavoin mekin tarvit-semme sitä, että toiminnallemme asetetaan jokin raja.

Hankittaisiin edes lisää pelastusveneitä.

Ajassa n 54 n Ajassa

laPsen-Omaisuu-Desta On tullut aate

na na u i t t o

Puheenvuoro | Tuula HelneKirjoittaja on Kelan vastaava tutkijatuula.helne@kela.fi

Vuodenvaihteessa Kelassa on sel-laisia tehtäviä, jotka helposti ruuh-kauttavat sekä asiakaspalvelua et-tä etuuksien käsittelyä. Henkilös-töntarve on suurimmillaan tammi-kuussa. Esimerkiksi eläkkeensaa-jan asumistuen käsittelyssä henki-löstöä tarvitaan silloin kaksinker-tainen määrä kesän ja syksyn kuu-kausiin verrattuna.

Tammikuussa asiakkaat soitta-vat Kelan yhteyskeskukseen puolet useammin kuin muina kuukausina. Yhteyskeskus vastaa Kelan keski-tetystä puhelinpalvelusta. Etenkin kysymykset eläkkeen uudesta mää-rästä ruuhkauttavat puhelinpalve-lua.

Kela lähettää asiakkailleen tam-mikuussa asiakaskirjeitä jopa nel-jä miljoonaa enemmän kuin mui-na kuukausina. Suuri osa kirjeistä on ilmoituksia asiakkaalle makset-tavan etuuden määrästä. Ilmoitus on tarkoitettu tiedoksi, sen takia ei tarvitse erikseen soittaa Kelaan.

Kela varautuu vuodenvaihteen ruuhkaan monin tavoin.

– Koko henkilökunta keskittyy asiakaspalveluun: koulutuksia, ko-kouksia ja vuosilomia pidetään ruuhkattomampina aikoina, kehit-tämispäällikkö Pirjo Myyry Yh-teyskeskuksesta kertoo.

Aika etuuden hakemisesta pää-töksen saamiseen on pisimmillään juuri tammikuussa. Eläkkeensaajan asumistuen, yleisen asumistuen, sotilasavustuksen ja vanhempain-päivärahojen määräytymisperus-teet vahvistetaan usein vasta joulu-kuussa. Näitä etuuksia koskevien hakemusten käsittely ruuhkautuu Kelasta riippumattomista syistä, koska ratkaisu voidaan tehdä vas-ta uusien määräytymisperusteiden perusteella. Joulukuun lopulla ha-kemukset saattavat tämän vuoksi joutua odottamaan käsittelyä.

– Asiakkaat luonnollisesti halua-vat selvittää hakemuksen viiväs-tymisen syyt. Tavoitteelliset hake-

musten käsittelyajat löytyvät nyt internetistä (www.kela.fi). Asiakas voi tarkistaa, kuinka kauan kestää juuri hänen hakemansa etuuden keskimääräinen käsittely, Myyry sanoo.

Myös muuta ajankohtaista tie-toa, esimerkiksi ennakonpidätyk-sistä, on lisätty internetiin. Myy-ry kannustaa asiakkaita hakemaan apua ensin internetsivuilta, joista vastauk sen voi saada jonottamatta.

Myös oman hakemuksen käsit-tely- ja maksutilanteen voi käydä katsomassa verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Hilkka Arola

Kela varautuu ruuhkaan

Kela postittaa päivittäin noin 60 000 kirjettä asiakkailleen, ruuhka-aikana enemmänkin. Päätöksiin kuluu 2–3 noin metrin halkaisijaltaan olevaa paperirullaa joka päivä.

Neljä uutta palvelunumeroa

Kela otti lokakuun alussa käyttöön neljä uutta valtakunnallista palvelunumeroa. Uusi sairausasioiden palvelunumero 020 692

204 neuvoo asiakkaita sairaanhoitokorvauksiin, lääke-korvauksiin ja sairauspäivärahoihin liittyvissä kysy-myksissä. Numeroon odotetaan yli 2 000 puhelua päi-vittäin. Niihin on vastaamassa 40 asiakasneuvojaa.

Kuntoutusasioissa Kela palvelee valtakunnallisesti numerossa 020 692 205. Palvelunumerosta voi kysyä esimerkiksi kuntoutuskursseista ja kuntoutusrahasta.

Vammaistuista ja eläkettä saavan hoitotuesta voi ky-syä numerosta 020 692 211.

Kela-korttia ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevissa kysymyksissä kannattaa soittaa numeroon 020 692 203.

Opiskelijoille sekä maahan ja maasta muuttaville palvelunumerot avataan joulukuussa.

Puhelinpalvelua hoitaa kolme vuotta sitten toimin-tansa aloittanut Kelan yhteyskeskus. Sillä on toimipai-kat Joensuussa, Lieksassa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Kemijärvellä.

Soitto Kelan palvelunumeroihin maksaa asiakkaal-le tavallisen paikallis verkko- tai matkapuhelinmaksun. Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 8–18.

Ruotsin kielellä palvelevat numerot löytyvät tämän lehden ruotsinkielisen osan Stöd-sivuilta 12–14 ja inter-netosoitteessa www.fpa.fi/kontaktaoss.

ajatuksia epäonnistumisesta

Itävaltalaisen Thomas Bernhardin Haaskio kuvaa ryöppyävänä ajatusvirtana musiikista luopuneen pianistin sydämen kuohua ystä-vän itsemurhan jälkeen.

Kirjan nimettömäksi jäävä kertoja on opiskellut pianonsoittoa Mozarteum-kor-keakoulussa. Hän ja Wertheimer, hänen lahjakas opiskelutoverinsa, luopuvat soitta-misesta. Heidän ystävänsä Glenn soittaa näet vielä heitä paremmin.

Glenn menehtyy 50-vuotiaana aivohal-vaukseen. Pian sen jälkeen Wertheimer hirt-tää itsensä.

Haaskio on erilaisten takaumien ja aja-tuksien yhteen kietoutunut kudos, josta lu-kija saa vihjeitä Wertheimerin mielenmaise-mista.

Syvällä perustuksissa muhii pyramidimai-nen, toisia tallova taidemaailma. Päällim-

mäisenä häilyy järkkymätön ihailu Glenn Gouldia kohtaan. Kaiken keskellä jököttää Wertheimerin mahdottomaksi kuvattu luonteen-laatu.

Sinne tänne poukkoilevista ajatuksista ei piirry selkeää kuvaa Wertheimerista. Kertoja pikemminkin peilaa omaa epäonnistumis-taan ja sen suhdetta Wertheimerin traagiseen loppuun.

Kun toista ei enää ole, on vain ajatuksia. Näitä värittävät vääjää-mättä kertojan persoonallisuus, hänen tarinansa, ajatuksensa ja syyllisyytensä. Lopulta myös kertoja tiedostaa ongelman ja moittii ajatteluaan vääryydeksi Wertheimeria kohtaan.

Rypemisprosessi on kuitenkin yhtä välttämätön kertojalle kuin lukijallekin Bernhardin kirja on hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus jokaiselle kirjallisuuden ystävälle. Jarkko Uro

Thomas Bernhard:HaaskioTeos, 2009ISBN 978-951-851-170-3

Hyvä päivähoito, paremmat vanhemmat

Päivähoito on kriittinen linkki perheen ja työn yhdistämisessä sekä vanhempana jaksamisessa, huomattiin Paletti-tutki-muksessa, johon osallistui yli 200 lapsiper-hettä Keski-Suomesta. Mitä tyytyväisem-piä vanhemmat olivat päivähoitoon, sitä paremmin he kokivat jaksavansa. Van-hempia voidaan siis tukea huolehtimalla laadukkaasta päivähoidosta.

Perhe-elämän paletti -tutkimus piirtää kuvaa lapsiperheiden elämästä, jossa vaih-televat rutiinit, ruuhkahuiput ja arjen flow. Päivän paras hetki voi olla yhdessä sohval-la köllöttely.

Tutkimuksessa vanhemmat kokivat työn ja perheen enimmäkseen tukevan ja rikastavan toisiaan. Arki takkuuntuu vasta, kun vanhempien työpäivät pitenevät. Sil-loin työn ja perheen yhdistäminen vaikeu-tuu ja lastenhoidon sekä kotitöiden jaka-

minen puolisojen kesken hankaloituu. Kasvatusalan ammattilaiselle tai opiskelijalle Perhe-elämän pa-

letti on muhkea paketti lapsiperheiden arjesta ja tutustuttaa uu-denlaiseen päiväkirjamenetelmään. Tavallisen taaperonkasvattajan näkökulmasta kirjan vahvuus on erityisesti yksilön vastuun sekä yh-teiskunnallisen näkökulman yhdistämisessä.

Työelämän kehittäminen on myös perhe-elämän kehittämistä. Kun ongelmat ratkotaan työpaikoilla, niitä ei tarvitse viedä kotiin. Työpaikat voivat tavoitella perheystävällisyyttä töiden ja työaikojen järjestelyillä. Perheiden on kuitenkin itse ratkaistava, ovatko he val-miita vähentämään työaikaa tulojen kustannuksella tai jakamaan lastenhoitoa sekä kotitöitä tasapuolisesti. Pipsa Lotta Marjamäki

Anna Rönkä, Kaisa Malinen, Tiina Lämsä (toim.): Perhe-elämän paletti – vanhempana ja puolisonavaihtele vassa arjessaPS-kustannus, 2009ISBN 978-952-451-217-6

n Sitaatit

Sikainfluenssa kaatoi THL:n nettisivut.

Mediuutiset 30.10.2009

n Luvut

52 %suomalaisista on viimeisten 12 kuukauden aikana asioinut Kelan kanssa. Nuoret aikuiset

(58%)ovat siinä olleet kaikkein aktiivisimpia.

n Tänä vuonna

200980 900 opiskelijaa opiskeli ja sai opintotukea kesällä.

k E l a n v a l t a k u n n a l l i s E t P a l v E l u n u m E r o t

n Asumisen tuet 020 692 201n Eläkeasiat 020 692 202n Lapsiperheet 020 692 206

n Omaisen kuolema 020 692 208 n Työttömyysajan tuet 020 692 210n Sairastaminen 020 692 204

n Kuntoutus 020 692 205n Vammaistuet 020 692 211n Kela-kortti 020 692 203

Kelan yhteys-keskuksen kehittämis-päällikkö Pirjo Myyry suosittelee Kelan internetsivuja.

joh

an

na

ko

kk

ol

a

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

ajankohtaista tietoa influenssastaTuoreimmat uutiset influens-sa A(H1N1)v-viruksesta saa Terveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen internetsivuilta www.thl.fi. Siellä on ajankohtaista tietoa ja ohjeita kansalaisille, terveyden ammattilaisille ja organisaatioil le.

Puhelimitse influenssaa koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssas-ta -puhelimesta, joka palvelee toistaiseksi maanantaista per-jantaihin klo 9–18. Se palve-lee suomeksi numerossa 0800 02277 ja ruotsiksi numerossa 0800 02278.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vas-taavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1)v-virusta koskeviin kysymyksiin. Pu-helimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neu-vontaa. Sen hoitavat paikalli-set terveyskeskukset ja työter-veyshuolto.

Vammaisten tulkkauspalvelut KelalleKela alkaa vastata vuoden 2010 syyskuun alusta alkaen kuulo-vammaisten, kuulonäkövam-maisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista. Tällä het-kellä tulkkipalvelujen järjestä-minen on kuntien vastuulla. Tulkkipalveluoikeus on noin 5 000 henkilöllä.

Kela keskittää uusien tulk-kauspäätösten tekemisen, toi-minnan kehittämisen ja palve-lun hallinnoinnin Turkuun pe-rustettavaan tulkkauspalvelu-yksikköön. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea.

Välityskeskukset ja tulkka-usta antavat palveluntuottajat Kela hankkii kilpailuttamalla. Kilpailutuksesta on tarkemmin Kelan internetsivuilla (www.kela.fi > Yhteistyökump panit >Tulkkauspalvelu).

Ajassa n 76 n Ajassa na na u i t t o

Arvosana tyydyttävä

Kela-tietoa selkokielelläKela julkaisee vuonna 2010 selkoesitteiden sarjan, joka antaa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista lyhyesti ja sel-keästi.

Koti ja perhe -selkoesite kertoo Kelan tuista lapsiper-heille ja asumiseen. Terve-ys-esite kertoo sairastami-seen, kuntoutukseen, vam-maisuuteen ja työkyvyttö-myyteen liittyvistä Kelan etuuksista. Opiskelu ja työ -esite kertoo opiskelijan, asevelvollisen sekä työttö-män tuista. Eläkkeellä-esi-te kertoo kansaneläkkeistä ja Kelan perhe-eläkkeistä se-kä eläkkeensaajan asumistu-esta. Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esi-te on tarkoitettu muuttajille oppaaksi, miten Suomen so-siaaliturvaan pääsee ja mitä tapahtuu ulkomaille muutet-taessa.

Selkoesitteet ilmestyvät kotimaisten kielten lisäksi aluksi englanniksi ja venä-jäksi. Esitteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa.

Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on jopa 200 000–350 000 selkokie-len tarvitsijaa. Heitä on mm. maahanmuuttajien joukossa sekä erilaisissa vammaisryh-missä ja ikääntyneissä.

Lisätietoja selkokielestä ja selkokielisistä palveluista saa Selkokeskuksesta, osoittees-sa www.selkokeskus.fi.

työttömyys-putkenalkaminen myöhentyyTyöttömyyspäivärahakauden lisäpäiväoikeuden ns. työttö-myysputken alkamis ikä nou-see 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnha-kijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Lisäpäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden lop-puun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Edellytyksenä on, että työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä ja että työssäoloaikaa on kerty-nyt vähintään viisi vuotta vii-meisten 20 vuoden aikana.

Monissa tutkimuksissa yhteiskunnallinen luotta-mus kuvataan kansalaisten uskoksi siihen, etteivät ins-tituutiot tai toiset ihmiset tietoisesti ja tahallisesti ai-heuta harmia tai vahingoita heitä. Siihen, miten luot-tamus muodostuu, on tutkimusten perusteella vaikea vastata.

Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että vahva luotta-mus instituutioihin, kuten poliisiin, Puolustusvoimiin tai Kelaan, edistää myös ihmisten välistä luottamus-ta. Luottamusta tutkineiden Staffan Kumlinin ja Bo Rothsteinin mukaan valtio ja sen organisaatiot voi-vatkin luoda tai rapauttaa ihmisten välistä luottamus-ta, koska ne toimivat luotettavuuden malleina.

Tutkijoiden mukaan syy luottaa virkamiehiin, po-liisiin tai hyvinvointivaltion palveluihin piilee näiden tasapuolisuudessa ja puolueettomuudessa. Toimeen-panevat instituutiot, kuten Kela, viestittävät tutkijoi-den mukaan poliittisen kulttuurin periaatteista ja nor-meista ja muokkaavat siten kansalaisten uskomuksia ja arvoja.

Toimeenpanoinstituutioiden puolueettomuudessa ja oikeudenmukaisuudessa on kyse menettelytapojen ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Hilkka Arola

En luota Kelaan täysin. Kela on kahteen otteeseen virheellisesti koettanut periä opintotukeani takaisin. Opiskelija ei saa tuosta

vaan irrotettua muutamaa sataa euroa. Olen on-neksi saanut asiat oikaistuiksi, mutta siihen on mennyt paljon aikaa ja vaivaa.”

JohannEs kaarakainEnOpiskelija, Tampere

l u o t t a m u s E r i o r g a n i s a a t i o i h i n

Kela sai kansalaisilta toiminnastaan yleis-arvosanan 7,62. Se on parempi kuin työ-voimahallinnon, oman kotikunnan sosi-aalitoimiston ja terveyskeskuksen arvo-sana mutta heikompi kuin apteekkien

(8,77), oman pankin (8,53) ja vakuutusyhtiön (8,07) ar-vosana.

Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä ky-selystä, jossa vastaajilta tiedusteltiin yleisarviota Kelan lisäksi kahdeksasta muusta palveluorganisaatiosta.

Kansalaiset antoivat nyt Kelalle, Verohallinnolle, omalle pankille ja vakuutusyhtiölle sekä postille pa-remman arvosanan kuin viime vuonna.

Paras arvosana annettiin asioinnista Kelan toimis-tossa (8,22) sekä Kelan internetpalveluille (8,21). Yh-teispalvelupisteessä asiointia arvioitiin hieman kriitti-semmin (8,01) kuin muita palveluita.

Kelassa asioineiden antama yleisarvosana on korke-ampi (7,73) kuin niiden, jotka eivät ole siellä asioineet (7,48). Molemmissa ryhmissä arvosana on parantunut viime vuodesta.

Asioinnin vaivattomuudesta Kela saa kansalaisilta arvosanan 7,46. Paremman arvosanan saivat oma va-kuutusyhtiö (8,22) ja Verohallinto (7,79). Työvoima-hallinnon kanssa asiointi (7,29) sen sijaan koettiin Ke-lassa asiointia hankalammaksi.

Kela sai kansalaisilta tyydyttävän kouluarvosanan. Apteekit ylsivät lähelle kiitettävää.

Luotan Kelaan. En ole kyllä var-sinaisesti asioinut Kelassa pitkiin aikoihin. Sairausvakuutus-korvaukset satunnaisista lääkäri-

käynneistäni ja lääkkeistäni hoituvat ihan itses-tään.”

Tekstit Satu Kontiainen

m a i J a r E P oEläkeläinen, Jyväskylä

n Luottaa erittäin paljon n Luottaa melko paljon

Poliisi 93

Puolustusvoimat 83

Kela 74

Tuomioistuimet 70

Sosiaaliturvajärjestelmä 68

Julkinen terveydenhuolto 68

Kirkot 63

Valtion virkamieskunta 51

Maan hallitus 48

Eduskunta 43

Poliittiset puolueet 20

%

t n S g a l lu p oy 2 0 0 9

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Terveys n 98 n Terveys

lääkkeiden hintojen lasku jatkuuYli tuhannen lääkkeen hinta laski lokakuussa. Suurimmat pudotukset ovat kymmeniä euroja, muutamien lääkkei-den jopa toista sataa euroa. 160 lääkkeen hinta on halventunut vähintään 10 euroa. Hinnat ovat pudonneet saman verran kaikissa apteekeissa, sillä val-tio määrää lääkkeiden vähit-täishinnat.

Lääkkeiden hintojen lasku johtuu huhtikuun alussa käyt-töön otetusta lääkkeiden vii-tehintajärjestelmästä ja lääke-vaihdon laajenemisesta.

Apteekkariliiton mukaan monet apteekit ovat ajautu-massa taloudellisiin vaikeuk-siin hintojen laskun vuoksi.

uusia lääkkeitä viitehinta-järjestelmään

Lääkkeiden uusi viitehinta-kausi alkoi lokakuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunnan päättämät korvattavien lääk-keiden viitehintaryhmät ja vii-tehinnat ovat voimassa vuo-den loppuun. Viitehinta on korkein hinta, jonka perus-teella samaan ryhmään kuu-luvien lääkevalmisteiden sai-rausvakuutuskorvaus voidaan laskea.

Viitehinta pysyi samana 348 ryhmässä, laski 188 ryhmäs-sä (keskimääräinen lasku 9,70 euroa) ja nousi 57 ryhmässä (keskimääräinen nousu 0,84 euroa).

Järjestelmässä on nyt 610 viitehintaryhmää, joista uu-sia on 17. Ryhmiin kuuluu 2 353 korvattavaa lääkepak-kausta, mikä on 48 % kaikis-ta korvausjärjestelmään kuu-luvista pakkauksista. Uusina lääkeaineina viitehintajärjes-telmässä ovat perindopriili, fluvastatiini ja loratsepaami.

Varhaisen tuen mallista palkintoSuomen työterveyslääkäriyh-distys ry on myöntänyt vuo-den 2009 Työterveyspalkin-non Helsingin kaupungin Työterveyskeskukselle sen kehittämästä Varhaisen tuen mallista.

Monista ihmis-suhdeamma-teista siirrytään keskimääräistä useammin ma-sennuksen vuoksi eläk-keelle.

a r i ko r k a l a

masennus lyhentää työuraa ja vie työ-kyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin muut syyt. Masennuksen vuoksi työkyvyt-tömyyseläkkeellä oli viime vuoden

lopussa noin 38 000 suomalaista. He jäivät eläkkeelle keskimäärin 49-vuotiaana. Viime vuonna 4 084 henki-löä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi.

Jos masennuksen perusteella alkaneiden eläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysminis-teriö haastaa Masto-hankkeellaan eri tahot tekemään töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Ylilääkäri Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuu-tuksesta arvioi, että työpaikoilla on monenlaista joh-

Masennukselle jarru ajoissa

PuutarHa-työn-teKijät masen-tuVat

Työterveyshuoltoa kannustetaan puuttumaan masennukseen.

Riski-ammatteja?Viime vuonna noin 4 500 henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Masennus vie naisia työky-vyttömyyseläkkeelle useammin kuin miehiä. Masennusperusteiset eläk-keet ovat tavallisempia julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Tiedot ilmenevät syyskuussa jul-kistetusta tutkimuksesta Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttö-myyseläkkeet. Siinä selvitettiin eläk-keitä vuosina 1997–2006. Sen toteuttivat tutkimus- ja kehittämis-päällikkö Tiina Pensola Kuntoutus-

säätiöstä ja erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta. Tutki-mus on osa Masto-hanketta.

Tutkimuksen mukaan naiset jää-vät harvoin eläkkeelle masennuksen vuoksi mm. hienomekaanikon, käsi-työläisen, vahtimestarin sekä pankki- ja postitoimihenkilön työstä. Miehet jäävät masennuksen vuoksi harvoin eläkkeelle mm. siivoojan, sairaanhoi-tajan, sotilaan, tutkijan, IT- ja sähkö-alan asiantuntijan sekä kirvesmiehen työstä.

Samassa ammatissa toimivilla miehillä ja naisilla saattaa olla eroja masentuvuudessa. Esimerkiksi fysio-terapeutti- ja kuntohoitajanaiset jää-vät huomattavasti miesfysioterapeutteja ja -kuntohoi-

m a s t o 2 0 0 8 - 2 0 1 1

Masto-hanke 2008-2011 edistää:n työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässän varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiinn masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jaksamista ja työhön paluutaSosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä hank-keessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmark-kinajärjestöt ja kolmas sektori.

– Olen selviytyjä. Räpistelin sentään työelämässä noin 20 vuotta, pari vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt Ritva Mäkelä, 47, aloittaa tarinansa.

” Hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin.”– Kokemus tiedoksi -projektissa olen löytänyt vertaistuen. Vertainen ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, tamperelainen Ritva Mäkelä iloitsee.

Psykiatri diagnosoi sittemmin keskivaikean masen-nuksen.

Kun pääsin Kelan terapiaan vuonna 1997, psykody-naamisesti suuntautunut terapeutti sanoi, että työ-yhteisössä ei pidä puhua liikaa omista asioistaan. Ke-lalta sain myös 2000-luvun alussa kaksivuotisen tera-pian.

Paljosta hyvästä avusta huolimatta hoito olisi pi-tänyt aloittaa aiemmin. Minulla hoito alkoi, kun olin 35-vuotias, naimisissa ja työelämässä.

Jouduin aloittamaan apuhoitajan työt nuorena. Myö-hemmin tulin pitkässä yövuorossa avautuneeksi ja kertoneeksi itsestäni, ja työkaverit alkoivat juoruilla. Kipeintä oli, kun työkaverit epäilivät minun kaataneen tahallani vanhuksen. Jouduin ylihoitajan puhutteluun. Se mursi itsetuntoni.

En saanut pyytämääni työnohjausta, kun olin sijai-nen. Puolen vuoden päästä jätin työni, 1990-luvun la-mavuosina.

Nyt tiedän olleeni jo silloin liian vaativa itselleni.

Esimiehiä taas pitäisi kouluttaa niin, että heitä kiinnostaisi alaisten hyvinvointi.

Sairaaloiden jälkeen työskentelin päivä- ja las-tenkodeissa. Maksan köyhyydelläni sitä, etten ole jaksanut ottaa vastaan pitkäaikaisia sijaisuuksia.

Lastenkodissa oli huono johto, ja tarvitsin työn-ohjausta. Ostin sitä Hämeenlinnasta, jossa kävin junalla vapaapäivinäni.

Uniapnea ja psyykkiset sairaudet heikensivät keskittymiskykyäni niin, että palikkatestien mu-kaan pärjäsin alle keskitason.

Sain 1,5 vuoden kuntoutustuen, ja sen jälkeen vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeen ja lopulta ko-koaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen.

Nyt selviydyn pienellä lääkityksellä. Ylipainoa vähennän uimalla.

Osallistun vertaisohjaajatoimintaan ja haen ystä-viä seurakunnasta. Pyrin jotenkin olemaan tärkeä.

Hannu Kaskinen

tajia harvemmin eläkkeelle masen-nuksen vuoksi. Johtajanaiset puolestaan siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miesjohtajia use-ammin.

Opettajan, maanviljelijän, lääkärin ja proviisorin ammateista sekä mie-het että naiset jäävät harvoin masen-nuksen vuoksi eläkkeelle. Sekä mies- että naispuutarhatyöntekijöillä puolestaan on paljon masennuspe-rusteisia eläkkeitä.

Pääsihteeri Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, ettei masennuksen näkökul-masta arvioituna ole riskiammatteja. Taustalla on useita tekijöitä, joiden selvittäminen hänen mielestään vaatii lisätutkimuksia. Hilkka Arola

tamista, mutta työkyvyn johtaminen puuttuu. Hänen mukaansa työterveyshuollon rooliin työpaikoilla kuu-luu ottaa myös mielenterveystyö hallintaansa. Toimin-nan tavoitteena pitää olla työntekijän mahdollisuus palata työhön.

Varman ylilääkärin Jukka Kivekkään mielestä on vaikea nähdä, että masennus liittyisi tiettyihin ammat-teihin.

– Itse työ ei aiheuta masennusta. Päinvastoin työ voi suojata masennukselta, Kivekäs sanoo.

Hänen mielestään on tärkeä selvittää, minkälainen on se tapahtumien ketju, jossa työntekijästä tulee työ-kyvyttömyyseläkeläinen. Työterveyshuolto on avain-asemassa ketjun katkaisemisessa. Varhainen puuttu-minen kannattaa.

Johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskukses-ta kertoo, että työkokeilu on masennuspotilaalle hyvä keino palata työhön. Osasairauspäiväraha ja osatyöky-vyttömyyseläke tarjoavat hänen mielestään myös mai-nion mahdollisuuden pysyä työelämässä.

Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komi tean esityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä val-mistellaan lakiesitystä, jolla työnantajille korvattaisiin 60 % työterveyshuollon menoista, jos työpaikalla ote-taan käyttöön toimintamalli edistämään työkykyä ja hallitsemaan sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon toimenpiteet voidaan näin kohdentaa työkykyä hei-kentäviin tekijöihin riittävän ajoissa.

Hilkka Arola

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

aivovaurioista voi kuntoutua

Kuntoutuksen merkitys korostuu äkillisis-sä aivovaurioissa.

Putoamisten, kaatumisten, liikenne-onnettomuuksien, pahoinpitelyjen ja ur-heilun yhteydessä syntyviä aivovammoja

saa vuosittain 15 000–20 000 ihmistä. Aivoverenkier-tohäiriöiden ja aivovammojen aiheuttamien äkillisten aivovaurioiden alkuhoidon jälkeen tarvitaan usein fy-sio-, toiminta- tai puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta.

Kaikille aivovaurion saaneille tulisi tarvittaessa tur-vata mahdollisuus alkuhoidon jälkeen aktiiviseen ja riittävän tiiviiseen kuntoutukseen. Alustava kuntou-tussuunnitelma tulisi tehdä viikon kuluessa vaurios-ta, jotta kuntoutus voitaisiin aloittaa riittävän nopeasti haittojen minimoimiseksi ja potilaan inhimillisen elä-mänlaadun turvaamiseksi.

Neuropsykologinen kuntoutus on saumaton osa kuntoutusta.

Aivoilla on kyky muovautua ja vaihtelevassa mää-rin korjata vaurioita. Kuntoutumisen aikana hermo-solut saattavat muodostaa uusia hermosoluyhteyksiä tai ne voivat muuttaa entisiä yhteyksiä korvaamaan vaurioita.

Joskus aivovauriot voivat aiheuttaa sen, että potilas ei pysty tunnistamaan ja ymmärtämään itselle tulleita vaikeita esim. muistin tai puheen ymmärtämisen tai

hahmottamisen häiriöitä. Poti-las pyrkii huomaamattaan kieltä-mään omassa toimintakyvyssään tapahtuneet vaikeat muutokset. Neuropsykologisella kuntou-tuksella voidaan auttaa potilas-ta tiedostamaan oireensa, jotta hän pystyy selkeämmin tunnis-tamaan oman tilanteensa sekä avun ja tuen tarpeensa.

Äkillisessä aivovauriossa myös tunne-elämän reaktiot ovat ta-vallisia. Vaurio on aina sokki ja

trauma. Siihen ei ole voinut varautua ennakolta. Lisäk-si vaurio kohdistuu päähän, jossa sijaitsevat kaikki kes-keiset inhimillisen elämän säätelyjärjestelmät.

Tutkimusten mukaan aivovaurion aiheuttama alku-sokki voi muuttua psyykkiseksi järkytykseksi ja ma-sennustilaksi. Mieliala laskee, ilmenee epävarmuutta, ja luottamus elämään ja omiin selviytymiskeinoihin katoaa. Myös ahdistunutta pelokkuutta voi ilmaantua. Ajatukset täyttyvät herkästi tunteesta, ettei koskaan voi parantua eivätkä puhekyky ja kirjoittamistaito pa-laudu tai että jää muistamattomuutta tai liikkumisvai-keuksia.

Useimmiten tilannetta kuitenkin voidaan kohentaa kuntoutuksella. Neuropsykologiseen kuntoutukseen liittyvä terapia voi tasoittaa potilaan järkytystä ja mui-ta vaikeita tunnekokemuksia.

Potilaan läheiset ovat tavallisesti yhtä pelästyneitä kuin potilas itsekin. Sen vuoksi neuropsykologiseen kuntoutukseen kuuluu tärkeänä osana yhteistyö poti-laan läheisten kanssa.

Terveys n 1110 n Terveys

ei tarVitseaVataKOKOelämää

Tutkittu juttu | Raimo RaitasaloKirjoittaja on FT, kliininen neuropsykologi

Kari-Pekka Martimo uskoo, että sairauspoissaoloja voi vähentää. Hän edistää asiaa myös tulevalla työterveyshuollon väitöskirjalla.

a r i ko r k a l a

Huonot työolotajavat sairauslomalleJos työ ja työympäristö saadaan kuntoon, koko työpaikka voittaa, kun sairauspoissaolot vähenevät.

Mehiläisen johtava työterveys-lääkäri Kari-Pekka Martimo sa-noo, että sairaudesta huolimat-ta voi selvitä työssään, jos jäljellä olevaa työkykyä hyödynnetään oi-kein.

Martimo tietää, että huonot työ-olot selittävät sairauspoissaoloja enemmän kuin heikko ruokavalio tai vähäinen liikunta. Hän nojaa Jussi Vahteran tutkimuksiin kun-ta-alan työntekijöistä.

Sairauslomalle joutuu peräti 2,5 kertaa keskiarvoa todennäköisem-min sellainen, joka tuntee, ettei voi vaikuttaa omaan työhönsä. Sairaus-

aiVOilla On KyKy muOVautua

Enemmistö masennusta sairasta-vista pysyttelee töissä. Työterveys-laitoksen tutkimuksen mukaan niistä työntekijöistä, joilla haastat-telussa todettiin masennushäiriö, 29 %:lla oli kahden vuoden aikana ollut vähintään yksi yli kahden vii-

kon mittainen sairauspoissaolo. Yli 30 päivän poissaolo oli vain 11 %:lla masentuneista.

Masentuneen sairauspoissa-oloon vaikuttavat yleiset taustate-kijät, kuten terveydentila ja työhön liittyvät tekijät. Sairauspoissaolot

olivat muita yleisempiä 35–44-vuo-tiailla, kunnan työntekijöillä, fyysi-sesti sairailla ja kielteisesti työky-kynsä kehittymiseen suhtautuvilla. Määräaikaisessa työsuhteessa ole-vat ovat muita harvemmin poissa töistä sairauden vuoksi.

m a s E n n u s E i a i n a v i E P o i s t ö i s t ä m a s E n n u k s E l l a o n u s E i t a o i r E i t a

Masennuksen oireita:n Mieli on maassa suurimman

osan aikaa.n Kiinnostus tai mielihyvä katoaa

asioista, jotka ennen tuottivat iloa. n Voimavarat vähentyvät ja olo on

poikkeuksellinen väsynyt.

Masennuksessa itseluottamus ja oman-arvontunto ovat usein vähentyneet. Depressiopotilas kärsii perusteettomista ja kohtuuttomista itsesyytöksistä, ja hä-nellä on toistuvia kuolemaan tai itsemur-haan liittyviä ajatuksia. Masennukseen usein kuuluvia oireita ovat myös

keskittymis vaikeus, kiihtymys tai hidastu-neisuus, unihäiriöt ja ruokahalun muutos. Alle kaksi viikkoa kestäneitä oireita ei vielä lasketa depressioksi. Depressio on oireyhtymä, joka todetaan huolellisen haastattelun perusteella.

Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -suositukset www.kaypahoito.fi. Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset ovat 15 vuoden ajan tuottaneet yhdessä Käypä hoito -suosituksia suomalaisten kansansairauksien ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Tähän mennessä on valmistunut 96 hoitosuositusta.

Kokemusasiantuntija Marja-Liisa Mustonen (oikealla) sekä Seppo Paulus ja Asta Virtanen kohtaavat usein Mietteen päivätoiminnassa.

j u h a ta n h ua

lahdessa mielenterveys-kuntoutujat kertovat ko-kemuksistaan sairaan-hoitajaopiskelijoille.

Kahdeksan vapaaeh-toista mielenterveyskuntoutujaa Mietteestä (Päijät-Hämeen mie-lenterveystyön tuki) osallistuu Lahden ammattikorkeakoulun sai-raanhoitajaopiskelijoiden psykiat-rian kursseille.

Kuntoutujat kertovat, millaisia kokemuksia ja toiveita heillä on ollut psykiatrisesta hoidosta. Vai-keasta masennuksesta toipunut Marja-Liisa Mustonen lähti mu-kaan, koska toivoo potilaiden tu-levan paremmin kuulluiksi. Kun-toutuminen tehostuu, kun henki-lökunta tietää, millaisia odotuksia potilailla on. Nuorena korkeakou-luopiskelijana sairastunut Musto-

Masennuspotilaatkokemuksenasiantuntijoina

nen tietää, mistä puhuu. Hänelle jo hoitoonpääsy oli vaikeaa.

– Ensimmäisen kerran hoitoon hakeutuessani vaikutin ehkä liian asialliselta ja orientoituneelta enkä päässyt hoitoon. Tilanteeni paheni, ja makasin kolme vuotta sängyn-pohjalla ennen kuin pääsin sairaa-laan ja sittemmin psykoanalyysiin.

Kurssilla opiskelijat keskusteli-vat Mustosen kokemuksista, esitti-vät kiinnostavia kysymyksiä ja kri-tiikkiä. Kurssin lopuksi he tekivät aiheesta lopputyöt.

Kokemusasiantuntijuutta on käytetty Englannissa. Suomeen ide-an toi terveystieteiden maisterik-si opiskeleva Mari Vikman, joka piti kokemusasiantuntijoille myös valmennuskurssin. Kokemusasian-tuntijan ei tarvitse avata koko elä-mäntarinaansa, hoitokokemuksis-ta kertominen riittää. Mietteen toi-

minnanjohtaja Riikka Salmi us-koo, että potilaiden avulla hoidon laatua saadaan parannettua.

– Henkilökunnan asenteissa on parantamisen varaa. Nykyisessä hoitokulttuurissa ei ole totuttu ja-kamaan asiantuntijuutta potilai-den kanssa. Tästä tulee varmasti vakiintunut toimintatapa, sillä ko-kemukset siitä ovat hyviä puolin ja toisin, Salmi sanoo.

Kokemusasiantuntijoita voisi käyttää myös vertaistukena.

– Kun jouduin ensimmäisen ker-ran sairaalaan, olin peloissani ja olisin mielelläni jutellut jonkun sa-man kokeneen kanssa, Mustonen muistelee. Sirpa Palokari

lomariskiä suurentavat huomat-tavasti myös kahnaus esimiehen kanssa ja työn yksipuolisuus.

Martimon mukaan mielenter-veysongelmien yhteydessä työky-vyttömyys perustuu paljolti yk-silön arvioon siitä, kuinka selvi-ää työssään ja tulee hyväksytyk-si työyhteisössään. Jos työyhteisö ottaa jäsenensä mielenterveyson-gelman huomioon, ongelma yleen-sä helpottuu ajan kuluessa. Pitkän sairaus poissaolon jälkeen on eri-tyisen vaikea palata töihin.

Riskeihinnopeasti kiinniMartimo on havainnut, että työter-veyshuollossa tiedetään työoloi-hin liittyvät ongelmat, mutta nä-kökulma niiden hoitoon ei muutu

helposti. Silti hän kehottaa työter-veyshuoltoa paneutumaan jo sai-rauden alussa työkyvyttömyyden riskeihin.

– Nopea sairasteluun puuttumi-nen ehkäisee yksilön syrjäytymis-tä. Tämä on myös työnantajan etu, sillä työeläkelaitos lähettää yrityk-selle ison laskun liian varhain eläk-keelle joutuneista.

Osasairauspäiväraha on Marti-molle mieleinen vaihtoehto työky-vyttömyydelle.

– Eläkeyhtiöt suosivat uudelleen koulutusta tai työkokeilua, ja mo-nilla teollisuuden aloilla räätälöi-dään sopivia töitä. Metalliteollisuu-den työehtosopimuksen mukaan sairausloman voi korvata sellaisel-la työllä, jota terveydentila ei estä, Martimo jatkaa. Hannu Kaskinen

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13

yrittäjät saavat oikeuden osittaiseen hoitorahaanOikeus osittaiseen hoitora-haan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä ensi vuoden alusta. Samalla osittainen hoi-toraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukau-dessa.

Osittaista hoitorahaa mak-setaan myös peruskoulun en-simmäisellä tai toisella luokal-la olevasta lapsesta sekä op-pivelvollisena esiopetukseen osallistuvasta lapsesta.

Osittaista hoitorahaa saa noin 10 000 henkilöä. Yrittäjiä arvioidaan tulevan osittaisen hoitorahan piiriin noin 500.

isäkuukausi pitenee Isäkuukauden isyysrahapäivi-en määrä nousee ensi vuonna 24 arkipäivään, jolloin isäkuu-kauden enimmäispituudek-si tulee 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.

Nyt isällä on oikeus enin-tään 12 ylimääräiseen isyys-päivärahaan, jos hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäi-vää vanhempainrahakaudesta. Tätä jaksoa kutsutaan isäkuu-kaudeksi.

äitiyspakkaus-raadille kunniakirja kestovaipoistaKestovaippayhdistys on myön-tänyt Kelan äitiyspakkausraa-dille kunniakirjan vuoden kes-tovaippateosta. Yhdistyksen mukaan kertakäyttövaippojen karsiminen äitiyspakkauksista vähensi 700 000 vaippaa kaa-topaikoiltamme. Lisäämällä kestovaippojen määrää äitiys-pakkauksissa yhdistyksen mu-kaan edistetään lasten ja ym-päristön hyvinvointia.

Äitiyspakkauksessa on kaksi kestovaippasettiä.

Iina-Marja ei pelkää poroja. Aatu-poro tottelee eikä rimpuile tytön otteista. Hartioil-laan Iina-Marjalla on itse tehty lapinhuivi.

l a P s i J a k E l a n E t u u d E t

Teksti Sven Pahajoki n Kuva Timo Lindholm

Vuodenajat säätävät elämääKoulu, poronhoito ja tuntureilla oleskelu ovat tärkeitäIina-Marja Juusolle, 15. Lapissa elämä sujuu vuodenaikojen rytmissä.

Osallistuminen lisää hyvinvointiaMahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin li-sää lasten ja nuorten hyvinvointia. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen on myös todettu ehkäisevän syrjäyty-mistä.

Alle 18-vuotiailla on paljon ideoita ja asiantuntemusta esimerkiksi pal-veluiden kehittämiseksi. Aikuisten pitäisi hyödyntää tätä tietoa nykyistä paremmin.

Käytännössä lasten ja nuorten osallistuminen tarkoittaa mahdolli-suutta ilmaista mielipiteensä omassa arjessaan: kotona, koulussa ja yh-teiskunnassa. Osallistuminen tarkoit-taa aikuisen valmiutta kuulla, kes-kustella ja tehdä päätöksiä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Kasvatta-jan vastuu säilyy aikuisella.

Marraskuussa 20 vuotta täyttänyt YK:n lapsen oikeuksien sopimus vel-voittaa huomioimaan alle 18-vuotiai-den mielipiteet. Nykyistä laajempaan lasten ja nuorten osallistumiseen oh-jaa myös kampanja Lapsilla on omat oikeudet.

Lisätietoja www.lapsenoikeudet.fi

Lasten ja nuorten etuuksia: n Äitiysavustus, joka on joko äitiyspakkaus tai rahasumma.n Vanhempainpäivärahat, joita ovat äitiysraha, isyysraha sekä vanhempainraha.n Isä voi pitää lisäksi isäkuukauden. n Lapsilisä alle 17-vuotiaasta lapsesta.

n Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. n Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville.n Kelan sairausvakuutus-korvaukset kuuluvat myös lapsille. n Jompikumpi vanhemmista voi saada Kelasta erityishoitorahaa,

jos hoitaa sairasta tai vammaista alle 16-vuotiasta lasta.n Lapsi voi saada myös sellaista Kelan tukemaa kuntoutusta, joka on tarkoitettu pääasiassa vaikeavammaisille tai pitkäaikais-sairaille lapsille. n Vaikeasti sairas tai vaikea-vammainen lapsi voi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea.

n Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatus-velvolliselta vanhemmalta.n Koulumatkatuki korvaa koulumatkojen kustannuksia ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskeleville.n Opintotuki turvaa toimeen-tuloa opiskelun aikana.

iina-Marjan vanhemmat Ailu ja Sara-Inga Juu-so saavat elantonsa porotaloudesta. Koti on Enontekiön Kaaresuvannossa, mutta porotyöt Käsivarren tuntureilla. Iina-Marja osallistuu po-rojen paimennukseen aktiivisesti, kun koulun-

käynniltä ehtii. Talvella Iina-Marjan aika kuluu koulussa ja kotona,

joten hän voi vain piipahtaa tuntureilla.– Olen ollut tunturissa paljon pienestä tytöstä alka-

en, kesäisin kuukauden kerrallaan, joskus pidempiäkin aikoja. Siellä on ihana rauha. Menneenä kesänä mer-kitsin itse poronvasoja. Leikkasin korvamerkkejä, Iina-Marja kertoo innostuneena.

Keväällä hänen aikansa tuntureilla kuluu enimmäk-seen rautuja tunturijärvistä pilkkien.

Juuson perheessä puhutaan pelkästään saamen kieltä. Iina-Marja käy peruskoulun yhdeksättä luokkaa 70 kilometrin päässä Enontekiön kirkonkylässä Hetas-sa. Hänen lukujärjestyksessään on kaksi saamen kielen tuntia viikossa. Erityisen iloinen hän on siitä, että on saanut ala-asteopetuksen täysin saameksi.

– Ala-asteella opetus omalla äidinkielellä on tärke-ää. Vanhemmat saamelaiset eivät ole oppineet kirjoit-tamaan omalla äidinkielellään. Meillä nuoremmilla on ollut tämä mahdollisuus.

Koulupäivinä tyttö herää klo 6.30. Hän kävelee noin kilometrin matkan linja-autolle, joka lähtee Hettaan klo 7.15. Kotiin hän palaa klo 16.30. Ruokailun jälkeen hän tekee vielä koulutehtävät.

– Yleensä käyn illan mittaan tapaamassa ystäviäni. Joinakin iltoina tai ainakin viikonloppuina jää aikaa myös käsitöille, joiden tekemisestä pidän, Iina-Marja

kertoo ja esittelee tekemäänsä komeaa lapinhuivia.

Iina-Marja aloittaa ensi syksy-nä lukion, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kuin hänen nykyi-nen koulunsa. Hän miettii, kulki-siko matkan edelleen linja-autol-la vai ottaisiko asunnon Hetasta. Kelan avustukset olisivat silloin tarpeen.

– On hyvä, että yhteiskunta tu-kee. Ihmiset ovat tasa-arvoisessa

asemassa riippumatta siitä missä asuvat. Minulle paras paikka on kuitenkin Lappi, ainakin toistaiseksi, Iina-Marja miettii eikä lyö lukkoon tulevaisuuttaan.

Viikkorahaa tyttö ei saa, mutta vanhemmat anta-vat hänelle rahaa tarpeen mukaan. Lapsilisän käytöstä perheessä päätetään yhdessä.

– Lapsilisät menevät yhteiseen kassaan. Yhdessä päätämme, mitä minulle niillä ostetaan tai mihin ne käytetään.

Kelan korvausten merkitys on pitkien matkojen ta-kia Lapin perukoilla erityisen tärkeä. Se Juuson per-heessäkin tiedostetaan hyvin.

– Yksistään Kelan matkakorvaukset ovat välttämät-tömiä, jos jotakin sattuu. Apua tarvitseva täytyy kuljet-taa tunturista jopa kymmeniä kilometrejä tienvarteen. Lähimpään terveyskeskukseen voi olla siitäkin matkaa vielä pari sataa kilometriä. Keskussairaalaan Rovanie-melle voi tulla matkaa yli 400 kilometriä, Iina-Marja kuvailee.

– Eihän täällä kukaan muuten pystyisi elämään.

laPsilisät yHteiseen Kassaan

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

14 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 15

työttömien etuudet paranevatTyöttömyyspäivärahaa voi ensi vuoden alussa saada en-tistä lyhyemmän työssäolon jälkeen. Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 vii-kosta 34 viikkoon. Myös yrit-täjien työssäoloehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukau-teen.

Työssäoloehdon lyhentämi-nen auttaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia pääse-mään ansio- tai peruspäivära-han piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan.

Niille, jotka ovat olleet vä-hintään kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamis-ta, maksetaan 20 ensimmäisel-tä työttömyyspäivältä perus-päivärahan korotusosaa tai ko-rotettua ansio-osaa.

Työllistymistä edistävien aktiivitoimenpiteiden ajalta maksetaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus-osaa tai ansiosidonnaisen päi-värahan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä.

Korotusosaa ja korotettua an-sio-osaa voidaan edelleen mak - saa myös pitkän työuran pää-tyttyä enintään 100 päivältä.

Muutosturvaan kuuluvan muutosturvalisän maksuaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Muutosturvalisää työllistymistä edistävien pal-velujen ajalta voivat saada ne muutosturvan piiriin kuulu-vat, joille on laadittu työllisty-misohjelma ja joilla on oi keus ansio- tai peruspäivärahaan täytettyään palkansaajan työs-säoloehdon.

etuusjärjestelmä yhdenmukaistuuTyöttömyysaikaiset koulutus-etuudet, työvoimapoliittinen koulutustuki ja koulutuspäivä-raha yhdistetään ensi vuoden alussa yhdeksi etuudeksi. Kou-lutuksen ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hen-kilöllä työttömänä olisi oikeus.

Työtön saa samansuuruis-ta etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elin-keinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai omaehtoi-seen koulutukseen. Työvoi-mapoliittisen aikuiskoulutuk-sen ajalta maksettava tuki las-ketaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.

leena Kuivanen pääsi urasuunnittelun kautta uuteen ammattiin.

Ammatinvaihto on mahdollisuus

Vuosi sitten lahtelainen Leena Kuiva-nen, 57, oli uuden tilanteen edessä. Lee-na työskenteli ostoreskontranhoitajana punnitus- ja annostusjärjestelmiä val-mistavassa Lahti Precision Oy:ssä, kun

tieto yt-neuvotteluista tuli. Kun irtisanomispaperi lo-pulta tänä keväänä lyötiin kouraan, Leena oli masen-tunut, mutta samalla helpottunut.

Merkantin koulutuksen saanut Leena haki töitä aluksi taloushallinnosta, vaikka numeroiden pyörit-tely olikin vuosien mittaan alkanut hieman tympiä. Työttömäksi jäätyään Leena pääsi muutosturvan pii-riin. Se tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimiston kans-sa tehdään henkilökohtainen työllistymisohjelma. Oh-jelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja sen tukemisesta sekä työvoimahallinnon palveluista, joil-la edistetään työnhakijan pikaista ja pysyvää työllisty-mistä.

Onni potkaisi, kun Leena pääsi TE-toimiston kautta urasuunnittelukurssille.

– Oli lottovoitto, kun kuulin päässeeni haastatteluun ja sitten vielä kurssillekin, Leena kertoo. Kurssille oli halukkaita paljon enemmän kuin sinne lopulta mah-tui. Kurssikaverit olivat kaikki pitkän työuran tehneitä ammatinvaihtajia, ja samanlaisen elämäntilanteen ko-keminen antoi hyvän tukiverkon.

Psykologisessa kykytestissä Leena löysi itsestään monia uusia vahvuuksia, kuten luovuuden ja taiteel-lisuuden. Urasuunnittelussa hän oivalsi, että haluai-si tehdä käytännön- ja ihmisläheisempää työtä. Ura-suunnitteluun kuului myös työssäoppimisjakso, jol-loin pääsi kokeilemaan kiinnostavia töitä. Leena va-

Kaikki opintotukiasiat hoituvat nyt verkossaOpiskelija voi hoitaa kaik-ki opintotukiasiansa verkos-sa, kun Kela otti lokakuus-sa käyttöön opintotuen säh-köisen muutosilmoituksen. Opiskelija voi nyt verkossa myös ilmoittaa tukeensa vai-kuttavista muutoksista ja ha-kea tukea lisäajalle.

Asiointipalvelussa osoit-tessa www.kela.fi/asiointi opintonsa aloittava opiskelija on voinut jo aiemmin hakea opintotukea. Lisäksi opinto-tuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa verkossa. Palve-lusta opiskelija voi myös tar-kistaa opintotukitietonsa.

Sähköisessä palvelussa käyttäjältä kysytään vain tar-vittavat tiedot, sillä palvelu hyödyntää Kelan rekisteri-tietoja. Palvelu opastaa käyt-täjää ohje- ja virheilmoituk-sin. Palveluun kirjaudutaan joko omilla verkkopankki-tunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

Tarvittavista liitteistä ha-kija saa tiedon hakemusta täyttäessään. Liiteluettelon voi tulostaa ja lähettää tarvit-tavat liitteet kahden viikon kuluessa. Liitteet voi postit-taa Suomessa ilman posti-maksua liiteluettelossa ole-van vastauslähetystunnuk-sen avulla. Jos liitteet lähete-tään ulkomailta, hakijan on itse maksettava postimaksu.

Vuorottelu vapaa vakinaistuu Vuorotteluvapaa vakinaiste-taan ensi vuoden alusta. Muu ten vuorotteluvapaata kos keva laki pysyy ennallaan.

Vuonna 2008 vuorottelu-korvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansio-turvan vuorottelukorvaus-oli keskimäärin 965 e/kk eli 44,90 e/pv.

Vuodesta 1996 alkaen vuo-rotteluvapaalle on jäänyt yli 150 000 henkilöä. Viime vuonna vuorottelijoista lä-hes puolet oli 50–59-vuotiai-ta ja 20 % oli 45–49-vuotiai-ta. Vuorottelijoiden yleisim-mät toimialat olivat terve-ys- ja sosiaalipalvelut, julki-nen hallinto, teollisuus, kul-jetus, tietoliikenne ja koulu-tus. Sijaisista lähes 40 % oli 20–29-vuotiaita.

litsi paikaksi Päijät-Hämeen keskussairaalan. Jaksolla palaset loksahtivat paikoilleen ja Leena ihastui laito-shuoltajan työhön: siinä pääsi tekemään töitä käsillään ja auttamaan ihmisiä. Hän kävi ensin kuukauden mit-taisen Suunta puhdistuspalvelualalle -koulutuksen ja teki työssäoppimisjakson vanhustenhoitoon erikoistu-neessa Jalkarannan sairaalassa. Tämän jälkeen oli vuo-rossa pyrkiminen varsinaiseen koulutukseen.

Leena aloitti laitoshuoltajan ammattitutkintoon val-mistavat opiskelut Koulutuskeskus Salpauksessa syys-kuussa työvoimakoulutuksena. Koulutuksen maksaa työvoimahallinto. Opiskelun ajalta Leena saa koulu-tustukea sekä ylläpitokorvausta.

Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisen opiske-luohjelman mukaisesti. Leena opiskelee päiväopiske-lijana. Koulussa käytävät opintojaksot ja työpaikoilla suoritettavat työssäoppimisjaksot vuorottelevat hä-nellä muutaman viikon sykleissä. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintoina työelämässä. Jos mieleinen työpaik-ka sattuu löytymään kesken koulutuksen, tutkinnosta voi suorittaa vain osan tai opintoja voi jatkaa vaikka-pa oppisopimuksella tai monimuoto-opiskeluna. Näil-lä näkymin Leenan on tarkoitus valmistua reilun vuo-den kuluttua.

– Ammatinvaihto on mahdollisuus, Leena sanoo. Hän on miettinyt jopa olleensa tähän saakka vääräl-lä alalla.

Elämäniloinen ja positiivinen nainen kertoo muut-tuneensa ihmisenä iloisemmaksi ja valoisammaksi ja itsetuntonsa nousseen kohisten.

– Olen löytänyt itsestäni positiivisuuden ja rohkeu-den. Tässä on vielä paljon edessä. Salla Suneli

Leena Kuivanen kokee, että onni potkaisi, kun hän pääsi urasuunnittelukurssille.

n Suunnitteletko koulutukseen hakeutumista? Mietit-kö, miten rahoittaisit opintosi?n Työ- ja elinkeinohallinnolla on valtakunnallinen pu-helinpalvelu, Koulutusneuvonta, jossa koulutusneuvo-jat vastaavat koulutukseen hakeutumista ja opintojen rahoitusta koskeviin kysymyksiin. n Koulutusneuvonta palvelee ma–pe klo 9–17, puh. 010 19 4901. Puhelu maksaa paikallisverkko- tai matka-puhelinmaksun.

k o u l u t u s n E u v o n t a P a l v E l E E

ja a na a h j o k a n g a S

löytyi uusia VaHVuuK-sia

Muita opiskelun tukimuotoja: Maatalousyrittäjien opintoraha. Lisätietoja www.te-keskus.fi. Ammattitutkintostipendi. Lisätietoja www.kou lutusrahasto.fi. Mm. jatko-opiskelijoille tarkoitetut stipendit ja apurahat. Lista apurahoja myöntävistä tahoista http://apurahat.syl.fi/.

Kenelle? tuen määrä

AikuiskoulutustukiLisätietoja: www.koulutusrahasto.fi. Lisätietoja esit-teessä Koulutusrahasto: Aikuiskoulutustuki 2009–2010

• Opiskeluun opintovapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla (vähintään 2 kk).

• Edellyttää pidempää työhistoriaa.

• Perusosa 500 e + palkan perusteella määräytyvä ansio-osa.

• Mahdollisuus opintolainan valtiontakaukseen.

Oppisopimuskoulutuksen tukiLisätietoja: www.edu.fi/info/ oppisopimus/oppilas.html

• Oppisopimus-koulutuksessa oleville

• Teoriaopetuksen ja näyttötutkinnon ajalta 15 e/opetuspäivä (jos työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa). + Mahdollinen matkakustannus- ja majoittumiskorvaus.

• Lapsen huoltajalle perheavustusta 17 e/opetuspäivä.• Vajaakuntoiselle kuntoutusrahaa.• Työnantaja voi saada koulutuskorvausta ja palkkatukea työttömän koulutukseen.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikainen tuki (HUOM: muuttuu 1.1.2010 alkaen) Lisätietoja: www.mol.fi, www.opintoluotsi.fi

• Yli 17-vuotiaalle, joka täyttää työssäoloehdon, mutta ei ole saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.

• Työmarkkinatukeen oikeutetulle, joka ei täytä työssä olo-ehtoa, mutta on oikeutettu työmarkkinatukeen.

• Työttömyysturvan suuruinen.

• Ylläpito korvaus tai korotettu ylläpitokorvaus.

Opintotuki Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki

• Lukiolaisille, korkeakouluopiskelijoille, ammatillista perustutkintoa opiskeleville, ammatillisessa lisä- ja täydennyskoulutuksessa oleville

• Opintoraha opinnoista riippuen 246 –298 e/kk.• Asumislisä korkeintaan 201,60 e/kk• Valtiontakaus opintolainalle enintään 300 e/kk.

tuen nimi

t u E t o P i s k E l i J a l l E

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Eläkkeellä n 1716 n Eläkkeellä

– Kun toinen tarvitsee apua ja voin tukea häntä. Hänestä tulee läheinen ja rakas. Ilo on molemmin-puolista, sanoo Veijo Lehtonen, joka nimettiin kesällä Auranmaan positiivisimmaksi henkilöksi. Auranmaan alueella on 21 000 asukasta.

Kävelykeppi on Veijo Lehtosen äidin, jonka liikkuminen sujuu sen avulla paremmin. Lehtonen toimii äitinsä omaishoitajana. Aikaisempaa kokemusta hänellä on jo isän omaishoitajan työstä.

Rakkautta japitkää pinnaa

Teksti Tuula Stenberg Kuvat Timo Jakonen

– Mitä raskaampaa, sitä rakkaampaa, Veijo Lehtonen tuumii.

paa kokemusta hänellä on jo isän omaishoitajan työs-tä.

– Työaika on 24 tuntia vuorokaudessa. Aamulla luen mammalle lehdet, kannan hellapuut, auttelen kaiken-laisessa. Päivällä käyn kaupassa, kuljetan tarpeen tul-

len lääkärissä, juttelen, ettei mamma tunne itseään yksinäiseksi. Yölläkin valvon, jos on tarpeen.

Kaikenlaisten asioiden hoito vie aikaa.

– Kiitoksella kuittaan Kelan mut-ta kiroan paperisodan, hän tiivistää byrokratian kiemurat ja hitauden. Omaishoitajana toimiminen vaatii monenlaista asiantuntemusta, sin-nikkyyttä ja tietoa.

Sinnikäs on myös Veijo Lehtosen äiti.– Ihailen äidin halua yrittää selviytyä yhä kaikenlai-

sista askareista, Lehtonen sanoo ja ojentaa mamman leipomaa pullaa ja kakkua.

– Kun Tiina syntyi, meillä on aluksi vaikeaa, Vei-jo Lehtonen myöntää kuvaillessaan nyt 40-vuotiaan tyttären ensimmäisiä elinkuukausia. Perheen ainoaksi jääneellä lapsella on keskiasteen kehitysvamma.

Turun seudun vammaisten asuntotukiyhdistyk-sen asunnossa tytär on ollut lähes 14 vuotta, mutta isä huolehtii hänestä yhä monella tavoin. Puolison äkilli-nen kuolema muutama vuosi sitten teki hänestä yk-sinhuoltajan.

– Tiina on kotona viikonloppuisin ja loma-aikoina. Hänellä on kaikki asumisen laatukriteerit täyttävä ko-ti, mutta hän kärsii yksinäisyydestä ja tekemisen puut-teesta. Täällä luonnon keskellä hän viihtyy hyvin.

Tytär tarvitsee monenlaista kuntoutusta. Lehtonen kuljettaa häntä vähintään kolme kertaa viikossa Tur-kuun vesijumppaan, fysioterapiaan ja musiikkitera-piaan.

Lehtonen pitää erityisenä voimanlähteenään toi-mintaa vammaisyhdistyksissä. Se on tuonut uusia mu-kavia tuttavuuksia ”Ahvenanmaalta käsivarren tienoil-le asti”.

– Yhdistyksissä saa tietoa lainsäädännöstä ja muis-ta tärkeistä asioista sekä vertaistukea, mikä on hyväk-si jokaiselle.

”Mitä raskaampaa, sen rakkaampaa” -ajatuksen Vei-jo Lehtonen kokee elämänsä tunnuslauseeksi.

Veijo Lehtosen, 60, hymy ei ole hyytynyt elämän kolhuissa eikä pinna katkennut byrokratian pykäläviidakoissa. Heinä-kuun helteillä hänet nimettiin ihan viral-lisesti Auranmaan vuoden 2009 positii-

visimmaksi ihmiseksi.Lehtonen haluaa vaikuttaa asioihin ja parantaa maa-

ilmaa. Hän on osoittanut esimerkillistä aktiivisuutta, innostamista, kannustamista ja ahkeruutta. Näin to-teaa valinnan tehnyt paikallinen nuorkauppakamari. Lehtonen asuu Tourulan kylässä Pöytyällä Varsinais-Suomessa.

Vinkkejä miehen tekemisistä oli tullut sekä naapu-reilta että muilta paikkakuntalaisilta, ja kun asia julkis-tettiin Tourulan–Keihäskosken kyläyhdistyksen maa-laismarkkinoilla, puhelias mies meni hiljaiseksi.

– Nyt täytyy vuoden verran hymyillä ja vastata kaik-keen myönteisesti, Lehtonen naureskelee kahvikupin ääressä kotitalonsa kuistilla.

Suvun hallussa jo useita sukupolvia ollut talo, laa-ja pihapiiri ja sen ympärillä levittäytyvä peltomaise-ma merkitsevät Lehtoselle puuhamaata, joka virkis-tää mieltä ja pitää kropan kunnossa. Kotitilan hoitami-sen ohella hän on tehnyt elämäntyönsä vakuutusyhtiö Pohjolassa, josta hän jäi joitakin vuosia sitten työky-vyttömyyseläkkeelle.

Tilan valkokuistinen päärakennus on enimmäkseen Lehtosen äidin, ”mamman”, valtakuntaa. Parkinsonin tauti tekee äidin liikkumisen vaikeaksi, ja monien mui-denkin vaivojen vuoksi apu on tarpeen.

Lehtonen toimii äitinsä omais hoitajana. Aikaisem-

Työtä voi kokeilla menettämättä eläkeoikeuttaEnsi vuonna yhä useammalla työkyvyttömyyseläk-keen saajalla on mahdollisuus kokeilla työhön pa-luuta. Uusi laki laajentaa kansaneläkettä saavien mahdollisuutta kokeilla työntekoa ilman että työ-kyvyttömyyseläke lakkaa kokonaan. Lisäksi lain piiriin tulevat myös työeläkettä saavat työkyvyt-tömät.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat ansaita hieman nykyistä enemmän eläkkeensä lisäksi. Jos tuloraja kuitenkin ylittyy, työkyvyttömyyseläkkeel-lä oleva voi jättää eläkkeensä lepäämään.

Lokakuussa annettu laki työkyvyttömyyseläk-keellä olevien työhönpaluun edistämisestä on määräaikainen ja se on voimassa vuoden 2013 lop-puun. Laki ei koske heti niitä, joiden kansaneläke on jo lepäämässä vuoden 2010 alkaessa. Jos eläke laitetaan takaisin maksuun, voidaan uutta erillisla-kia soveltaa vasta, kun eläke on ollut välillä mak-sussa vähintään kolme kuukautta.

Uusi ansaintaraja on 600 euroaKelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen lisäk-si on voinut ansaita alle 588,66 e/kk. Uuden lain myötä ansaintaraja nousee hieman, 600 euroon kuukaudessa. Tätä ei ole sidottu indeksiin.

Sama 600 euron ansaintaraja tulee myös niil-le pienehkön työeläkkeen saajille, joiden eläkettä edeltänyt vakiintunut keskiansiotaso on ollut alle 1 500 e/kk. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat siis ansaita 600 euroon saakka kuukaudes-sa ilman, että ansiotuloilla on vaikutusta eläkkeen maksamiseen.

Sen sijaan suuremmissa työeläkkeissä säilyy edelleen 40/60 %:n ansiorajat. Se merkitsee sitä, et-tä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi an-saita eläkkeensä rinnalla tekemästään työstä enin-tään 40 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintu-neesta keskiansiosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeel-lä oleva voi puolestaan ansaita enintään 60 % työ-kyvyttömyyttä edeltäneestä keskiansiosta.

Eläkkeen voi jättää lepäämäänNykyisin vain täysimääräisen kansaneläkelain mu-kaisen työkyvyttömyyseläkkeen on voinut jättää lepäämään. Lepäämään jättäminen laajenee kos-kemaan kaikkia kansaneläkelain mukaisia työky-vyttömyyseläkkeitä sekä työeläkelakien mukaista täyttä ja osatyökyvyttömyyseläkettä. Myös määrä-aikaisen kuntoutustuen voi jättää lepäämään.

Eläke jätetään lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Ny-kysäännöin eläkkeen voi jättää lepäämään vähin-tään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi.

Vammaistukea vain hoitotuen saajilleNykyisin maksetaan automaattisesti ylintä 16 vuot-ta täyttäneen vammaistukea niille, jotka ovat jättä-neet kansaneläkkeen lepäämään. Ensi vuonna ylin vammaistuki maksetaan kuitenkin vain niille, jotka saavat hoitotukea jättäessään kansaneläkkeensä tai työeläkkeensä lepäämään.

Asumistuki voi jatkuaTyökyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen ei automaattisesti katkaise eläkkeensaajan asumis-tuen maksamista. Jos kuitenkin tulot nousevat huo-mattavasti, Kela tarkistaa ja tarvittaessa lakkauttaa asumistuen. Hilkka Nakari

KirOan PaPeri-sODan

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

turkulainen Raili Salomaa, 78, kertoo taval-lisesta arkipäivästään:

– Lueskelen aamulla Turun Sanomia. Sit-ten kodinhoitaja tulee laittamaan tukisu-kan, jota joudun käyttämään säärihaavan

takia. Sairaanhoitaja käy hoitamassa haavaa. Aamupa-lan teen itse. Ruoka tuodaan puolelta päivin, ja iltapäi-vällä keitän kahvit. Illalla syön iltapalan ja keitän puu-ron. Katselen tietysti myös televisiota.

Salomaa asuu yksin kerrostaloasunnossaan. Moni-en vaivojen takia liikkuminen on huonoa eikä ruuan-laittokaan onnistu. Sisällä hän tarvitsee tuekseen kyy-närsauvaa, ulkona rollaattoria, ja sängyn reunassa on nousutuki.

– Oikeassa lonkassa on tekonivel, se sattuu välillä. Kummassakin jalassa on kulumia. Valtimonkovettu-mistaudin takia pystyn kulkemaan vain pienen matkan kerrallaan, sitten täytyy huilata. Käsi on murtunut, ei-kä sitä saatu oikeaan asentoon. Olkapään revähtymän takia myös vasenta kättä on vaikea käyttää, Salomaa kuvailee.

– Niin ja sitten on vielä sokeritauti. Minulla on myös sydämentahdistin, hän lisää.

Salomaa saa Kelalta eläkettä saavan hoitotukea, joka on tarkoitettu tukemaan kotona asumista ja siellä ta-pahtuvaa hoitoa.

– Monilla yksin asuvilla eläkeläisillä on pieni eläke, mutta minä tulen toimeen. Olin aikoinani kotirouva-na, mutta pärjään kyllä miehen eläkkeen puolikkaalla, kansaneläkkeellä ja tuilla.

Kotona oma vapausSalomaalla on kokemusta vanhainkodista tilapäisjak-

solta sekä evakkoreissulta taloyhtiön putkiremontin takia. Hän pyrkii sel-viytymään kotona mahdollisimman pitkään.

– Kotona on oma vapaus. Voin lähteä halutessani ulos. Lähikaupas-sa käynti onnistuu, kun varaan kä-velyyn tunnin verran aikaa. Tai sit-ten voin mennä muuten vain käve-lemään.

– Kotona pysyn paremmin selvillä maailman tapahtumista. Täällä päin kaupunkia ovat kaikki tuttavanikin.

Kehitysvammainen tytär, jota Sa-lomaa hoiti 40 vuotta, asuu nyt palvelutalossa lyhyen taksimatkan päässä. Toinen tytär perheineen asuu hie-man kauempana.

– En koe olevani yksinäinen. Joskus vain nuo kivut masentavat.

Iloista odotettavaaVanhat valokuvat innostavat muistelemaan menneitä vuosikymmeniä. Raili Salomaa muistaa erityisen on-nellisena ajan, kun lapset olivat pieniä.

– Kesäisin olimme paljon mökillä Kustavissa. Mies kalasti, lapset polskuttelivat vedessä ja minä laitoin ruokaa.

Mitkä asiat nykyään tuottavat iloa?– Se kun voin asua kotona. Tietysti sekin, kun ty-

tär käy täällä tai minä käyn heillä. Jälkikasvun seuraa-minen on mukavaa. Tyttärenpojan perheeseen syntyi juuri vauva. Näen hänet ensi kertaa ihan pian, Salomaa kertoo. Matti Välimäki

18 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 19

Raili Salomaa saa monenlaista tukea, jotta voi asua kotona.

” Mukava kun saan olla kotona”

jOsKus KiVut masen -taVat

n Eläkettä saavan hoitotuki tukee sairaan tai vammaisen eläkkeen-saajan kotona asumista ja hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia eri-tyiskustannuksia.

n Hoitotuen saaminen edellyttää vähintään 16 vuoden ikää ja Suo-messa asumista. Tukea voivat saa-da joko Suomesta tai ulkomailta maksetun eläkkeen saajat. Tukea ei saa pelkän osatyökyvyttömyys-eläkkeen, osa-aikaeläkkeen tai perhe-eläkkeen perusteella.

E l ä k E t t ä s a a v a n h o i t o t u k i

noin 1150 henkilöä sai kansaneläkkeenKela tarkisti jälleen tänä syksy-nä, saavatko kaikki kansaneläk-keeseen oikeutetut eläkkeensä. Selvityksen tuloksena uusia kansaneläkkeitä myönnettiin 1149 eläkkeensaajalle. Keski-määräinen myönnetty eläke oli noin 75 euroa kuukaudessa.

Kela tekee vuosittain poi-minta-ajoja tietokannasta löy-tääkseen sellaiset Suomessa asuvat henkilöt, jotka eivät ole hakeneet kansaneläkettä, vaik-ka heillä olisi siihen oikeus. Poiminnan tuloksena myön-netyt kansaneläkkeet jäävät usein pieniksi, koska eläk-keensaajilla on työeläkettä tai muuta eläketuloa.

työkyvyttömyys-eläke paraneeTyökyvyttömyyseläkkeen ta-soa parannetaan mm. korot-tamalla tulevalta ajalta lasket-tavan eläkkeen karttumispro-senttia ikävuosilta 50–63. Tut-kintoon johtava opiskelu ja al-le kolmivuotiaan lapsen hoita-minen kotihoidontuella ote-taan myös huomioon, kun tu-levan ajan eläkettä lasketaan.

Muutokset tulevat voimaan vuoden 2010 alusta.

Osa-aikaeläkkeelle uusi ikärajaOsa-aikaeläkkeen alaikära-jaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-ai-kaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta.

työnantajan Kela-maksu poisTyönantajan kansaneläkemak-su poistetaan ensi vuoden alus-ta. Sen jälkeen valtio rahoittaa sekä kansaneläkkeiden kustan-nukset että kansaneläkerahas-tosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Lainmuutoksen tarkoituksena on alentaa työ-voimakustannuksia.

Muutos ei vaikuta kansan-eläkkeen saajien asemaan.

Kansaneläke-indeksiin sidotut etuudet ennallaan Vuonna 2010 kansaneläkein-deksi säilytetään poikkeuk-sellisesti vuoden 2009 tasol-la. Näin estetään kansanelä-keindeksiin sidottujen etuuk-sien alentuminen taloudelli-sen taantuman aikana. Tason säilyttäminen koskee kansan-eläkkeiden lisäksi esimerkik-si työttömyyspäivärahaa, työ-markkinatukea ja toimeentu-lotukea.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jon-ka Tilastokeskus laskee kes-keisten hyödykkeiden hinta-tietojen perusteella. Kansan-eläkkeen määrä tarkistetaan vuosittain ottamalla huomi-oon edellisen vuoden aikana tapahtunut hintatason muu-tos. Kela vahvistaa seuraavan vuoden indeksin heinä-, elo ja syyskuun elinkustannusindek-sin keskiarvon perusteella.

Jos noudatettaisiin elinkus-tannusindeksiä, kansaneläke-indeksiin sidotut etuudet pie-nenisivät.

suomen kustannusvastuu selvitetäänToukokuun 2010 alussa muut-tuva EY-lainsäädäntö koskee mm. ulkomailla asuvia suoma-laiseläkeläisiä. Kela lähetti elo-kuussa olosuhteiden seuran-takirjeen noin 3 000:lle ulko-mailla asuvalle suomalaiselle eläkkeensaajalle. Seurannas-sa tarkistetaan, onko Suomen valtio edelleen kustannusvas-tuussa ulkomailla asuvan elä-keläisen sairaanhoidosta.

OikaisuEdellisessä Elämässä-lehdessä oli sympaattisen 100-vuotiaan Uuno Vireniuksen haastat-telu. Hänen nimeensä oli ju-tussa valitettavasti pujahtanut virhe. Pahoittelemme.

n Hoitotuen saaminen edellyttää, et-tä sairaus tai vamma heikentää vähin-tään vuoden ajan kykyä huolehtia it-sestään. Tämä tarkoittaa vaikeuksia esim. peseytymisessä tai pukeutumi-sessa tai välttämättömissä kotitalous-töissä. Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen.

n Sairauden tai vamman aiheuttamia erityiskustannuksia voivat olla esimer-kiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, yli-määräiset matkakustannukset, koti-palvelun tai kotisairaanhoidon kus-

tannukset sekä erityisruokavalion aiheutumat kustannukset.

n Hoitotuen määrät ovat sivulla 21. Lisätietoa saa Kelan internetsivuilta www.kela.fi. Tukea voi hakea ver-kossa. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Vaihtoeh-toisesti verkossa voi täyttää ja tu-lostaa hoitotukihakemuksen/vam-maistukihakemuksen (EV 256) ja toimittaa sen liitteineen Kelaan.

n Elokuussa 2009 oli 196 971 hoito-tuen saajaa.

V e S a- M at t i Vä ä r ä

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

pe

kk

a k

iir

al

a

Etuudet nnnn 2120 nn

nn Etuudet

sosiaaliturvaoikeudenvoi nyt tarkistaa verkossaOikeuden Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta voi tarkistaa Kelan internetsivuilla (www.kela.fi > Asioi verkossa > Oikeus Suomen sosiaaliturvaan). Palveluun kirjaudutaan verkkopank-kitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelun käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen.

Jos on muuttanut ulkomaille tai Suomeen, tiedot sosiaali-turvaan kuulumisesta näkyvät ajanjaksoittain. Palvelusta näkee päivämäärät, jolloin on ollut Suomen sosiaaliturvan ulkopuolel-la ja päivämäärän, jolloin on palannut sosiaaliturvan piiriin. Myös nykyinen oleskelu- tai asuinmaa, Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta annetut päätökset ja kirjeet sekä vireillä olevat hakemukset näkyvät palvelussa.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluminen perus-tuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myön-tämiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Kun muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko oikeus Kelan myöntämiin etuuksiin.

Terveys Esitteet: Kun sairastat, Kuntou-tukseen ja TyöterveyshuoltoPuhelinpalvelu: Sairastaminen 020 692 204 Kuntoutus 020 692 205 Kela-kortti 020 692 203 Vammaistuet 020 692 211

Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kor-tilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvit-set mm. apteekissa ja lääkärin vas-taanotolla, jotta voit saada korva-uksen samalla kun asioit.

Kun muutat Suomeen, täytä ha-kemuslomake Y77 ja toimita se Ke-laan. Sen perusteella saat päätök-sen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta.

Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka.

Pelkästään kansaneläkettä saa-ville alle 65-vuotiaille turvataan oi-keus eläkeläisalennuksiin kansan-eläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuu-luva saa eurooppalaisen sairaan-hoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lä-hettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa.

Eurooppalainen sairaanhoito-kortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvausn Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvista-masta taksasta) sekä osan yksityis-lääkärin ja hammaslääkärin määrää-män tutkimuksen ja hoidon kustan-nuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen kor-vaustaso kustannuksista on nykyi-sin noin 30–35 %.

Kelan taksoihin voit tutustua jo-ko Kelan internetsivuilla tai toimis-toissa. Yksityisistä sairaanhoitopal-veluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin taksat.

Suorakorvaus tai hakemusn Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään sil-loin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden ku-luessa Kelasta.

Hammashoidosta korvausn Kela korvaa osan yksityisen ham-maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mut-ta käytännössä noin 40 % keski-määräisistä palkkioista. Tutkimuk-sen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpitei-den kustannuksia.Veteraanien hammashoito-korvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuk-sista. Heillä tulee olla jokin veteraa-nitunnuksista tai todistus miinan-raivaukseen osallistumisesta.

Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidos-ta ja protetiikkaan liittyvästä yksi-tyishammaslääkärin tai erikoisham-masteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien tekni-sestä työstä 50 % taksasta. Erikois-hammasteknikon suorittaman koko-proteesihoidon Kela korvaa ham-

maslääkärin lähetteen perusteella.Veteraanien muusta hammas-

hoidosta Kela korvaa 60 % taksasta.

Lääkekorvausn Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat kuitenkin 3 euroa lääkkeeltä.

Lääkkeille määritetään viitehin-ta, jonka mukaan korvaus laske-taan. Viitehintaa halvemman, sa-maan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyn-tihinnasta, samoin ryhmiin kuulu-mattomien lääkkeiden korvaus.

Jos itse maksamiesi lääkekus-tannusten osuus tänä vuonna ylit-tää 672,70 euroa, ns. lääkekatto, si-nulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jo-kaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus.

Saat Kelasta ilmoituksen lisäkor-vausoikeuden täyttymisestä. Näyt-tämällä tätä ilmoitusta saat lisäkor-vauksen suoraan apteekissa.

Matkakorvausn Kela maksaa sairauden tai kun-toutuksen vuoksi tekemiesi matko-jen kuluista sen osuuden, joka ylit-tää 9,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aika-na, Kela maksaa ylittävän osan ko-konaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen kor-vata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.

Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta.

Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kyke-nemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnanta-ja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.

YEL-vakuutettu yrittäjä saa sai-rauspäivärahaa, kun työkyvyttö-myys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosi-työtulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyys-turvan mukaan ja opiskelijan vähin-tään opintotuen mukaan.

Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä, jos työky-vyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.

Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 ar-kipäivää välittömästi ennen paluuta työhön. Osasairauspäivärahan saa-minen edellyttää määräaikaista siir-tymistä kokoaikatyöstä osa-aika-työhön sekä sopimusta työn ja an-sioiden vähenemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivära-hasta.

Kuntoutusn Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vai-keavammaisten lääkinnällinen kun-toutus ovat Kelan lakisääteisiä vel-vollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sai-rastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arki-päivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. harkin-nanvaraista ammatillista ja lääkin-nällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekun-toutusta ja aikuisten psykoterapiaa.

Vajaakuntoisen koulutusn Kun 16–19-vuotiasta vajaakun-toista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen eläke-päätöstä hänen kuntoutusmahdolli-suutensa. Nuori ohjataan ensi sijas-sa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,04 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pie-nempi. Samalta ajalta nuori voi saa-da myös vammaistukea.

Kuntoutusrahan Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu koko-päiväisesti kuntoutukseen pysyäk-seen työelämässä, palatakseen työ-hön tai tullakseen työmarkkinoille.

Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, ve-rotonta ylläpitokorvausta 8 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimää-räisiin kustannuksiin tai harkinnan-varaista kuntoutusavustusta esi-merkiksi työharjoittelun aikana.

Vammais- ja hoitotuetn Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kun-toutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäi-sen terveen lapsen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heiken-tynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyt-tömyyden tai iän perusteella. Vam-maistuki on korvaus sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tar-peesta ja/tai erityiskustannuksista.

Perusvammaistuki on 85,59 e/kk, korotettu vammaistuki 199,71 e/kk ja ylin vammaistuki 387,26 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimin-takyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Hoitotukea maksetaan van-huuseläkkeen tai täyden työkyvyt-tömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai maa-hanmuuttajan erityistuen saajalle.

Perushoitotuki on 57,32 e/kk, korotettu hoitotuki 142,70 e/kk ja ylin hoitotuki 301,75 e/kk.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sai-rastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.

Työterveyshuollon tukin Kela korvaa työnantajille ja yrittä-jille noin puolet lakisääteisen työter-veyshuollon kustannuksista. Ehkäi-sevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.

Koti&Perhe Esitteet: Lapsiperheelle, Asumi-seen tukea, Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomaillePuhelinpalvelu: Lapsiperheet 020 692 206Yleinen asumistuki 020 692 201Eläkkeensaajan asumistuki020 692 202

Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisäl-

tävän äitiyspakkauksen tai verotto-man rahasumman 140 euroa.

Myös ottovanhemmilla on oike-us äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotukin Kela maksaa verotonta adoptio-tukea kertakorvauksena niille otto-vanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

Vanhempainpäivärahatn Äidillä ja isällä on oikeus työsuh-teen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lap-sen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia van-hempainpäivärahoja.

Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa mak-setaan työolosuhteiden vaarallisuu-den vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteen-sä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana se-kä sen lisäksi 1–12 arkipäivältä van-hempainrahan jatkoksi, jos isä käyt-tää vähintään kaksi viikkoa van-hempainvapaan lopusta.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolap-sen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enin-tään 200 arkipäivältä.

Vanhempainpäivärahat määräy-tyvät yleensä verotuksessa vahvis-tettujen työtulojen tai yrittäjätulo-jen perusteella.

Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,04 euroa arkipäivältä. Työttö-mälle vanhempainpäiväraha makse-taan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä että opin-torahaa.

Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lap-sesta 100 e/kk, toisesta 110,50 e/kk, kolmannesta 141 e/kk, neljännestä 161,50 e/kk sekä viidennestä ja jokai-sesta seuraavasta lapsesta 182 e/kk.

Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,60 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lapsili-sien määrät, joista päättää maakun-tahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksupäi-vät ovat 23.12. 2009, 26.1.2010 ja 26.2.2010.Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päät-

tymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat vali-ta joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole valin-neet kunnan järjestämää päivähoi-toa, he saavat Kelalta lasten koti-hoidon tukea, kun perheessä on al-le 3-vuotias lapsi.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoi-toraha, joka on yhdestä alle 3-vuo-tiaasta lapsesta 314,28 e/kk, kusta-kin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,46 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,19 e/kk.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle koulu-ikäistä lasta hoitaa yksityinen päi-vähoidon tuottaja.

Yksityisen hoidon tuen hoitora-ha on 160,00 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 134,55 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle.

Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 e/kk työ- tai virkasuhteessa ole-valle vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

Elatustukin Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatus-velvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvis-tettu elatustukea pienemmäksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella synty-neen lapsen isyyttä ei ole vahvistet-tu tai vanhempi on adoptoinut lap-sen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 136,41 e/kk/lapsi.

Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmene-tyksen korvauksena verollista eri-tyishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuol-topiirin poliklinikalla tai näihin liit-tyvässä kotihoidossa sekä kuntou-tus- tai sopeutumisvalmennuskurs-silla.

Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poli-klinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sai-rauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienitu-loiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,04 euroa arkipäivältä.

Työtön tai opiskelija voi saada vä-hintään työttömyysturvan tai opin-totuen suuruista erityishoitorahaa.

Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henki-löille yleistä asumistukea tai opiske-lijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavus-tusta (ks. sotilasavustus) tai eläk-keensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuorem-mat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai maahanmuut-tajan erityistukea saavat henkilöt.

Osa-aikaeläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai vanhuuseläket-tä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.

Muutto ulkomaille tai Suomeenn Jos muutat ulkomaille alle vuo-deksi, kuulut yleensä sen ajan Suo-men sosiaaliturvan piiriin. Jos oles-kelet ulkomailla yli vuoden, oikeu-tesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.

Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan pii-riin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen sosi-aaliturvan piiriin muuttohetkestä lu-kien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähin-tään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomes-sa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.

Kun muutat vakinaisesti Suo-meen, hae sosiaaliturvan piiriin pää-syä Kelan lomakkeella Y77.

Jos muutat Suomeen alle kah-deksi vuodeksi eli tilapäisesti, si-nulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin.

Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheen-jäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilan-teissa eri säännöt.

Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelijalle ja TyöttömällePuhelinpalvelu: Työttömät 020 692 210

Opintotukin Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskele-ville sekä opintolainan valtiontaka-us ja korkoavustus.

Opintoraha on 38–298 e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitok-sen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mu-kaan.

Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opis-kelevan perheettömän, alle 20-vuo-tiaan opintorahan. Vanhempien tu-lojen pienuus voi korottaa opinto-rahaa.

Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Van-hemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuosi tulojaan ja ottaa selvää, miten ne vaikuttavat opintotukeen. Las-kentaohjelma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit.

Vuonna 2009 muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei sitä saa.

Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi.Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enin-tään viiden puolivuotiskauden ajan.

Koulumatkatukin Lukiossa tai ammatillisessa oppi-laitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähin-tään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.

Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toi-meentulon turvaamiseksi. Asevel-volliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot.

Kela maksaa sotilasavustuksena - perusavustusta, joka on täy-

den kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavus-tusta. Perheen tulot voivat pienen-tää avustusta.

- asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.

Kelan etuudet 2009Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntä-misperusteista saat ilmaisista esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta www.kela.fi.

E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä

Tehtävät n 2322 nnnn Etuudet

ristikko 4/2009

Ristikko 3/09 ratkaisu

Elämässä 3/2009 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti Toini Haara, Keitele, 20 euroa voitti: Aino Huovinen, Helsinki, 15 euroa voittivat: Kalevi Soiha, Mynämäki, Raija Korte, Kouvola, Toivo Räsänen, Vartiala, Matti Korkeamäki, Töysä, Maija Peussa, Rovaniemi, Eero Purhonen, Klaukkala, Vuokko Hämäläinen, Viitasaari, Janne Saarentalo, Espoo.

1c, 2b, 3b, 4a, 5a, 6c,7a, 8c,9b ja 10c.Oikeat vastaukset:

10 kysymystä sosiaaliturvasta1. Missä päin Suomea Kelan etuushakemuksia ratkaistaan? a) Vain pääkaupunkiseudulla b) Vain Jyväskylässä c) Eri puolilla Suomea

Montako uutta palvelunumeroa Kela otti lokakuussa käyttöön?a) 5b) 4 c) 20

Kuinka monen lääkkeen hinta laski lokakuussa? a) Vain sadan b) Yli tuhannenc) Alle viiden

Paljonko on isäkuukauden enimmäispituus ensi vuonna? a) 36 arkipäivää b) 55 arkipäivää c) 14 arkipäivää

Montako kestovaippasettiä on äitiyspakkauksessa? a) Kaksi b) Viisi c) Seitsemän

6. Montako kertakäyttövaippaa on äitiyspakkauksessa? a) Kaksi b) Viisic) Ei yhtään

7. Minkä ikäisenä voi alkaa saa-da eläkettä saavan hoitotukea? a) 16-vuotiaanab) 63-vuotiaanac) 68-vuotiaana

8. Paljonko kansaneläkeindeksi nousee ensi vuonna?a) 1 % b) 2 % c) Indeksi ei nouse

9. Minkä yleisarvosanan Kelan internetsivut saivat kansalaisil-ta? a) 7,50 b) 8,21 c) 6,75

10. Kuinka moni suomalaisista luottaa Kelaan? a) 100 % b) 55 % c) 79 %

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maa-nantaina 18.1.2010. Ratkaisija maksaa vastauk-sen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti, Ristikko 4/2009, Palautepalvelut, 00002 Helsinki

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

k E l a s s a t ö i s s ä

na

na

uit

to

Kela hoitaa tieto-järjestelmänsä itseSusanna Kallonen kuuli Kelan IT-osastosta koulunsa rekrytoin-titapahtumassa. IT-tradenomiksi opiskellut nainen kiinnostui ja haki osastolle työharjoitteluun.

Hyvä ilmapiiri, mukavat työkaverit ja itsenäinen työ tekivät opiskelijaan vaikutuksen.

– Harjoittelun jälkeen tein Kelalle tuntitöitä, sitten opinnäy-tetyön ja kesätöitä. Määräaikainen suunnittelijan pesti vakinais-tettiin 2005, Kallonen kertoo.

Kela työllistää lähes 600 informaatioteknologian ja tietohal-linnon ammattilaista, jotka hoitavat Kelan palvelun vaatimia laajoja tietojärjestelmiä. He suunnittelevat ja toteuttavat Kelaan uusia tietojärjestelmiä sekä ylläpitävät ja kehittävät jo käytössä olevia.

– Kelan etuuksista määritellään laeissa. Meidän perustehtä-vänämme on huolehtia siitä, että tietotekniikka ja järjestelmät tekevät lakien toimeenpanemisen mahdolliseksi.

IT-suunnittelijan työssä projektit ja rutiinit kulkevat rinnak-kain.

– Se tekee työstä vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Innostun uutta projektia suunnitellessa, ja työpäivät kuluvat hetkessä. Haasteet ja vastuu ovat lisääntyneet työvuosien aikana.

Kallonen suorittaa työn ohessa maisterintutkintoa tietojen-käsittelystä. Itsensä kouluttaminen on hänestä IT-alalla välttä-mätöntä.

– Kelassa ammattitaitoa kehitetään sekä sisäisellä että ulko-puoliselta hankittavalla koulutuksella.

Pipsa Lotta Marjamäki

Kelan töitä on tarjolla osoitteessa www.kela.fi/rekrytoi

- erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksui-hin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana.

Sotilasavustusta voi hakea varus-mies- tai siviilipalvelusta suorittava.

Vuorottelukorvausn Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnanta-jansa voivat sopia työntekijän vuo-rotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päi-vää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaan ajalta työnte-kijälle maksetaan vuorottelukorva-usta, joka on 70 tai 80 % työttö-myyspäivärahan määrästä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omas-ta kassastaan ja muut Kelasta.

Työttömän perustuki n Työtön 17–64-vuotias työnhakija voi saada Kelasta:

– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloeh-toa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyys-kassasta.

Verollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täysi työmark-kinatuki ovat 25,63 e/pv ja lapsiko-rotus yhdestä lapsesta 4,86 e/pv, kahdesta lapsesta 7,13 e/pv ja kol-mesta tai useammasta 9,19 e/pv.

Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaali-etuudet pienentävät työmarkkina-tuen määrää.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija te-kee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä.

Työtön voi saada koulutustukea työ- ja elinkeinotoimiston ostaman koulutuksen ajalta. Koulutustukea maksetaan perustukena Kelasta ja ansiotukena työttömyyskassasta. Lisäksi koulutukseen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta.

Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoit-tautumisen yhteydessä.

Muutosturvan Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voidaan maksaa työttömyysturvan peruspäivära-haan, koulutuspäivärahaan tai kou-lutustukeen korotusosaa. Peruspäi-värahaan tai koulutustukeen voi saada työllistymisohjelmalisää. Täy-si korotusosa tai työllistymisohjel-malisä on 4,41 e/pv.

Muutosturvaa voidaan maksaa tietyin ehdoin myös määräaikaisille ja lomautetuille työntekijöille.

Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutet-

tu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulko-puolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2–4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.

Koulutuspäiväraha n Pitkään työelämässä ollut työtön

voi saada koulutuspäivärahaa oma-ehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Päiväraha on työttömyysturvan suuruinen. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistu-

keen voi liittyä myös kuntien myön-tämä toimeentulotuki. Kotoutumis-tukea haetaan työ- ja elinkeinotoi-mistosta.

EläkkeelläEsitteet: Eläkkeelle ja Omaisen kuoltuaPuhelinpalvelu: Eläkeasiat ja eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202Omaisen kuoltua 020 692 208

Eläkeläisen perusturva n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Työelä-kettä ovat mm. työ-, virka- ja yrit-täjäeläkkeet sekä leskeneläkkeet.

Täysi kansaneläke on yksinäisel-le 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitos-sa olevalle 518,12 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,54 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulo-na 1 207,38 e/kk ja avio- tai avolii-tossa olevalle 1 075,30 e/kk.

Kansaneläke on verotettavaa tuloa.

Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asu-nut ulkomailla tai ottanut kansan-eläkkeensä varhennettuna.

Kansaneläkettä ovat työkyvyt-tömyyseläke 16–64-vuotiaalle, työt-tömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 60–64-vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta se-kä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsiko-rotus on 20,37 e/kk/lapsi.

Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun-toutustuki on työkyvyttömyyselä-ke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työky-kyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämi-seen. Tuen saannin ehtona on hoi-to- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu.

Kuntoutustuki on samansuurui-nen kuin normaali työkyvyttömyys-eläke.

Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisvete-raanille verotonta rintamalisää 45,64 e/kk ja kansaneläkettä saa-valle verotonta ylimääräistä rinta-malisää. Veteraanilta vaaditaan rin-tamasotilas-, rintamapalvelus-, rin-tama- tai veteraanitunnus.

Miinanraivaajalla on oikeus rin-tamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe, jos

hänellä on jokin mainituista tun-nuksista.

Maahanmuuttajan erityistuki n Iäkäs tai työkyvytön maahan-muuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta saada Kelasta erityistu-kea, jonka täysi määrä on sama kuin täysi kansaneläke. Sitä kuiten-kin pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä osa puolison tuloista.

Eläketuki n Vuosina 1941–1947 syntyneellä, pitkään työttömänä olleella on tie-tyin ehdoin oikeus saada eläketu-kea. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. Silloin hän saa vanhuuseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä.

Perhe-eläken Kela maksaa kansaneläkelain pe-rusteella yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-elä-kettä ovat leskeneläke alle 65-vuo-tiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuh-teista ja tuloista riippuen jatkoelä-kettä. Leskeneläkkeen määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös hänen muut tulonsa.

Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmää-rän, joka on 55,43 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippu-en täydennysmäärää enintään 83,84 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.

Kela palvelee monin tavoinn Verkossa, puhelimessa ja toimis-tossa asioinnin lisäksi voit hoitaa Ke-la-asioitasi yhteispalvelupisteissä. Kun asioit lääkärissä tai apteekissa, Kela-korvaus vähennetään monesti suoraan laskun loppusummasta, eikä sinun tarvitse hakea sitä enää erik-seen. Kela lähettää asiakkailleen vuosittain myös paljon asiakaskirjeitä mm. asiakkaan saamista päätöksistä.

n Kelan palvelut tunnistat näistä symboleista.

Verkko

Puhelin

Suorakorvaus

Toimisto

Posti

Yhteispalvelupiste

Mat

erni

ty, P

ater

nity

an

d Pa

rent

al A

llow

ance

sn

Mot

hers

and

fath

ers c

an ta

ke a

leav

e fro

m w

ork

on a

ccou

nt o

f ch

ild b

irth

or c

hild

car

e. T

hey

are

guar

ante

ed th

e rig

ht to

retu

rn to

th

eir j

ob a

fter

the

leav

e is

over

. W

hile

on

leav

e, th

ey a

re e

ntitl

ed to

a

Mat

erni

ty, P

ater

nity

or P

aren

tal

Allo

wan

ce fr

om K

ela.

Pate

rnity

and

Par

enta

l Al

low

ance

can

also

be

paid

to th

e pa

rent

s of a

chi

ld a

dopt

ed b

efor

e ag

e 7.

M

ater

nity

, Pat

erni

ty a

nd

Pare

ntal

Allo

wan

ces a

re u

sual

ly

calc

ulat

ed b

y re

fere

nce

to ta

xed

inco

me

from

em

ploy

men

t or s

elf-

empl

oym

ent,

in th

e sa

me

way

as

Sick

ness

Allo

wan

ces.

They

are

su

bjec

t to

tax.

Pe

rson

s with

no

or lo

w in

com

e ca

n ge

t a m

inim

um a

llow

ance

from

Ke

la.

Child

Ben

efit

n K

ela

pays

par

ents

a ta

x-fre

e Ch

ild B

enefi

t unt

il th

eir c

hild

is 17

ye

ars o

ld.

Child

day

car

e su

bsid

ies

n C

hild

ren

are

entit

led

to d

ay c

are

star

ting

from

whe

n th

e pa

ymen

t of

Mat

erni

ty, P

ater

nity

and

Par

enta

l Al

low

ance

s end

s to

whe

n th

ey st

art

scho

ol. T

he p

aren

ts m

ay c

hoos

e be

twee

n a

plac

e w

ith a

mun

icip

al

day

care

pro

vide

r and

ass

istan

ce

from

Kel

a in

the

form

of a

Chi

ld

Hom

e Ca

re A

llow

ance

or a

Priv

ate

Day

-Car

e Al

low

ance

.

Spec

ial C

are

Allo

wan

ce

n S

peci

al C

are

Allo

wan

ce c

an b

e pa

id to

the

mot

her o

r fat

her o

f a

seve

rely

ill u

nder

16-y

ear-

old

child

if

he o

r she

par

ticip

ates

in th

e tr

eatm

ent o

r reh

abili

tatio

n of

thei

r ch

ild e

ither

in a

hos

pita

l or

outp

atie

nt c

linic

, at h

ome

as p

art o

f a

hosp

ital o

r out

patie

nt

inte

rven

tion,

or a

t a re

habi

litat

ion

or a

dapt

atio

n tr

aini

ng c

ours

e.Li

ke th

e Si

ckne

ss A

llow

ance

, the

am

ount

of t

he S

peci

al C

are

Allo

wan

ce is

link

ed to

the

reci

pien

t’s e

arni

ngs.

Pers

ons w

ith

no o

r low

inco

me

are

elig

ible

for a

m

inim

um a

llow

ance

.

Ass

ista

nce

wit

h ho

usin

g co

sts

n P

erso

ns o

n a

low

inco

me

can

be

paid

Gen

eral

Hou

sing

Allo

wan

ce,

Pens

ione

rs’ H

ousin

g Al

low

ance

,

Mov

ing

to o

r fro

m F

inla

nd

Bene

fit g

uide

s: M

ovin

g to

Fin

land

, M

ovin

g fro

m F

inla

nd

If yo

u in

tend

to m

ove

to F

inla

nd

perm

anen

tly, y

ou w

ill n

orm

ally

be

cove

red

by th

e Fi

nnish

soci

al

secu

rity

syst

em a

nd w

ill q

ualif

y fo

r Ke

la b

enefi

ts a

s soo

n as

you

mov

e to

Fin

land

. Th

e fo

llow

ing

are

rega

rded

as

indi

catio

ns o

f a p

erm

anen

t mov

e:

retu

rn m

igra

tion,

em

ploy

men

t la

stin

g at

leas

t 2 y

ears

, or m

arria

ge

to a

per

son

perm

anen

tly re

sidin

g in

Fi

nlan

d.Pe

rson

s mov

ing

to F

inla

nd o

n a

perm

anen

t bas

is m

ust a

pply

for

cove

rage

und

er th

e Fi

nnish

soci

al

secu

rity

syst

em b

y fil

ing

the

Kela

fo

rm Y

77.

If yo

u m

ove

to F

inla

nd

tem

pora

rily,

you

will

nor

mal

ly n

ot

be e

ntitl

ed to

soci

al se

curit

y be

nefit

s fro

m K

ela.

If

you

inte

nd to

mov

e ab

road

fo

r les

s tha

n a

year

, you

will

reta

in

your

cov

erag

e un

der t

he F

inni

sh

soci

al se

curit

y sy

stem

for t

he

dura

tion

of y

our s

tay.

If y

ou in

tend

to

stay

abr

oad

for m

ore

than

a

year

, you

r soc

ial s

ecur

ity c

over

age

in F

inla

nd w

ill u

sual

ly e

nd w

ith

effec

t fro

m th

e da

te o

f you

r mov

e.If

you

mov

e to

ano

ther

EU

/EEA

co

untr

y or

Sw

itzer

land

for t

he

purp

ose

of w

orki

ng th

ere,

you

will

no

rmal

ly b

e co

vere

d by

the

soci

al

secu

rity

syst

em o

f you

r cou

ntry

of

empl

oym

ent.

You

mus

t not

ify K

ela

if yo

u m

ove

abro

ad o

r if y

ou m

ove

back

to

Fin

land

. Cer

tain

Kel

a be

nefit

s are

no

t pay

able

abr

oad.

Th

ere

are

spec

ial r

ules

for

cert

ain

grou

ps su

ch a

s pos

ted

wor

kers

, civ

il se

rvan

ts, s

tude

nts a

nd

fam

ily m

embe

rs a

s wel

l as p

erso

ns

mov

ing

betw

een

the

Nor

dic

coun

trie

s or c

ount

ries t

hat h

ave

a so

cial

secu

rity

agre

emen

t with

Fi

nlan

d.

Hea

lth

Kel

a ca

rd

n E

very

one

who

live

s per

man

ently

in

Fin

land

or i

s oth

erw

ise c

over

ed

by th

e Fi

nnish

hea

lth in

sura

nce

syst

em g

ets a

per

sona

l Kel

a ca

rd.

You

can

use

it to

pro

ve y

our

entit

lem

ent t

o he

alth

insu

ranc

e be

nefit

s. It

is ty

pica

lly u

sed

in

phar

mac

ies a

nd m

edic

al c

linic

s to

obta

in a

n on

-the

-spo

t re

imbu

rsem

ent f

or p

resc

riptio

n dr

ugs o

r a m

edic

al b

ill.

n W

hen

you

mov

e to

Fin

land

, re

gist

er a

t a K

ela

office

and

co

mpl

ete

an a

pplic

atio

n fo

r co

vera

ge u

nder

the

Finn

ish so

cial

se

curit

y sy

stem

. If y

ou a

re

acce

pted

, you

will

rece

ive

your

pe

rson

al K

ela

card

.

Euro

pean

Hea

lth

Insu

ranc

e Ca

rd

n A

nyon

e co

vere

d un

der t

he

Finn

ish h

ealth

insu

ranc

e sy

stem

can

re

ques

t a E

urop

ean

Hea

lth

Insu

ranc

e Ca

rd (E

HIC

) fro

m K

ela.

EH

IC h

olde

rs a

re e

ntitl

ed to

m

edic

ally

nec

essa

ry c

are

durin

g a

visit

to a

noth

er E

U/E

EA c

ount

ry o

r to

Sw

itzer

land

. The

EH

IC is

val

id fo

r tw

o ye

ars a

t a ti

me

and

is av

aila

ble

free

of c

harg

e.Pl

ease

not

e th

at th

e Eu

rope

an

Hea

lth In

sura

nce

Card

is n

ot a

re

plac

emen

t for

you

r Kel

a ca

rd.

Rei

mbu

rsem

ents

for

med

ical

ex

pens

esn

Kel

a pr

ovid

es a

par

tial

reim

burs

emen

t for

the

fees

cha

rged

by

priv

ate

doct

ors a

nd fo

r the

cos

t of

any

exa

min

atio

ns a

nd tr

eatm

ents

pr

escr

ibed

by

a pr

ivat

e do

ctor

. U

sual

ly, y

ou w

ill b

e re

imbu

rsed

at

the

trea

tmen

t site

whe

n yo

u pr

esen

t you

r Kel

a ca

rd. T

he

reim

burs

emen

t is d

educ

ted

from

th

e bi

ll. If

this

is no

t the

cas

e, y

ou

can

clai

m re

imbu

rsem

ent f

rom

Kel

a aft

erw

ards

.

Rei

mbu

rsem

ents

fo

r de

ntal

exp

ense

sn

Kel

a pa

ys a

par

tial

reim

burs

emen

t for

the

cost

of o

ral

and

dent

al e

xam

inat

ions

and

tr

eatm

ents

pro

vide

d by

a p

rivat

e de

ntist

.

Rei

mbu

rsem

ents

fo

r m

edic

ines

n K

ela

prov

ides

reim

burs

emen

ts

for p

resc

riptio

n dr

ugs a

t thr

ee

rate

s: 42

%, 7

2% a

nd 10

0%.

The

reim

burs

emen

t is n

orm

ally

de

duct

ed fr

om th

e pr

ice o

f the

dr

ugs r

ight

at t

he p

harm

acy,

pr

ovid

ed y

ou p

rese

nt y

our K

ela

card

.

Com

pens

atio

ns

for

trav

el e

xpen

ses

n K

ela

pays

par

t of t

he c

ost o

f you

r tr

eatm

ent o

r reh

abili

tatio

n re

late

d tr

ips. Th

e co

mpe

nsat

ion

may

be

dedu

cted

dire

ctly

from

the

fare

, pr

ovid

ed y

ou g

ive

an a

utho

rizat

ion

to th

e ta

xi o

pera

tor.

Sick

ness

Allo

wan

ce

n A

nyon

e w

ho is

bet

wee

n 16

and

67

yea

rs o

f age

and

inca

paci

tate

d fo

r wor

k by

reas

on o

f illn

ess i

s el

igib

le fo

r a S

ickn

ess A

llow

ance

fro

m K

ela.

It is

taxa

ble

inco

me.

If

an in

capa

cita

ted

empl

oyee

is

entit

led

to si

ck p

ay fr

om h

is or

her

em

ploy

er, t

he S

ickn

ess A

llow

ance

is

paid

to th

e em

ploy

er.

The

amou

nt o

f the

Sic

knes

s Al

low

ance

is ty

pica

lly c

alcu

late

d by

re

fere

nce

to ta

xed

earn

ings

or t

o ea

rnin

gs o

ver t

he la

st 6

mon

ths.

On

aver

age,

it is

equ

al to

abo

ut 6

0% o

f ea

rnin

gs.

Pers

ons w

ith n

o or

low

inco

me

can

get a

min

imum

sick

ness

al

low

ance

from

Kel

a.Pa

rtia

l Sic

knes

s Allo

wan

ce is

av

aila

ble

to p

erso

ns w

ho re

turn

to

wor

k on

a p

art-

time

basis

aft

er

havi

ng b

een

entit

led

to S

ickn

ess

Allo

wan

ce fo

r a p

erio

d of

at l

east

60

wor

king

day

s.

Reh

abili

tati

onn

Kel

a ha

s a re

spon

sibili

ty to

pr

ovid

e ac

cess

to re

habi

litat

ion

serv

ices

for p

erso

ns w

ith d

isabi

litie

s to

supp

ort t

heir

voca

tiona

l in

tegr

atio

n, a

nd to

off

er m

edic

al

reha

bilit

atio

n fo

r sev

erel

y di

sabl

ed

pers

ons u

nder

65

year

s.

In a

dditi

on, K

ela

offer

s acc

ess

on a

disc

retio

nary

bas

is to

vo

catio

nal a

nd m

edic

al

reha

bilit

atio

n un

der a

n an

nual

ap

prop

riatio

n by

Par

liam

ent,

for

exam

ple

in th

e fo

rm o

f fam

ily-

base

d re

habi

litat

ion

of c

hild

ren

and

psyc

hoth

erap

y se

rvic

es fo

r adu

lts.

Acc

ess

to e

duca

tion

for

you

ng p

erso

ns

n Y

oung

per

sons

bet

wee

n 16

and

19

yea

rs w

ho h

ave

func

tiona

l im

pairm

ents

may

be

refe

rred

to

voca

tiona

l reh

abili

tatio

n an

d to

ed

ucat

ion

in o

rder

to w

ard

off a

tr

ansit

ion

to d

isabi

lity

pens

ion.

Th

ey c

an b

e pa

id a

Reh

abili

tatio

n Al

low

ance

.

Reh

abili

tati

on A

llow

ance

n

Reh

abili

tatio

n Al

low

ance

can

be

paid

to 16

to 6

7-ye

ar-o

lds w

ho

part

icip

ate

on a

full-

time

basis

in

reha

bilit

atio

n off

ered

by

Kela

, he

alth

aut

horit

ies o

r occ

upat

iona

l he

alth

pro

vide

rs. T

he p

urpo

se o

f th

e re

habi

litat

ion

mus

t be

to h

elp

them

rem

ain

activ

e in

wor

king

life

or

to e

nter

or r

etur

n to

the

labo

ur

mar

ket.

The

Reha

bilit

atio

n Al

low

ance

is

norm

ally

pai

d at

a ra

te e

qual

to th

at

of th

e Si

ckne

ss A

llow

ance

.Pe

rson

s par

ticip

atin

g in

re

habi

litat

ion

may

also

be

elig

ible

fo

r a m

eans

-tes

ted,

tax-

free

mai

nten

ance

allo

wan

ce. F

inal

ly,

mea

ns-t

este

d re

habi

litat

ion

assis

tanc

e m

ay b

e pa

id d

urin

g jo

b tr

aini

ng o

r low

-wag

e em

ploy

men

t.

Dis

abili

ty a

nd c

are

allo

wan

ces

n C

hild

ren

unde

r 16

can

be p

aid

Hou

sing

Assis

tanc

e fo

r Con

scrip

ts

or a

Hou

sing

Supp

lem

ent f

or

Stud

ents

to o

ffse

t som

e of

thei

r ho

usin

g co

sts.

Wor

k an

d St

udy

Fina

ncia

l aid

for

stu

dent

sn

Fin

anci

al a

id fo

r stu

dent

s is

avai

labl

e in

the

form

of a

Stu

dy

Gran

t for

per

sons

age

d 17

yea

rs o

r ov

er, H

ousin

g Su

pple

men

t for

st

uden

ts w

ithou

t dep

enda

nts w

ho

live

in re

nted

acc

omm

odat

ion,

go

vern

men

t gua

rant

ees f

or st

uden

t lo

ans,

and

stud

ent l

oan

inte

rest

as

sista

nce.

Non

-citi

zens

of F

inla

nd c

an g

et

finan

cial

aid

for s

tudi

es in

Fin

land

if

they

live

in F

inla

nd o

n a

perm

anen

t bas

is fo

r a p

urpo

se

othe

r tha

n st

udyi

ng. I

f you

com

e to

Fin

land

sol

ely

for s

tudy

pu

rpos

es, y

ou c

anno

t get

Fin

nish

st

uden

t fina

ncia

l aid

.

Scho

ol T

rans

port

Sub

sidy

n F

ull-t

ime

stud

ents

of u

pper

se

cond

ary

scho

ols a

nd in

stitu

tes o

f vo

catio

nal e

duca

tion

with

a lo

ng

com

mut

e to

scho

ol a

re e

ligib

le fo

r co

mpe

nsat

ion

for t

he c

ost o

f tra

vel

betw

een

hom

e an

d sc

hool

.

Cons

crip

t’s

Allo

wan

cen

The

pur

pose

of t

he C

onsc

ript’s

Al

low

ance

is to

pro

vide

eco

nom

ic

secu

rity

to th

e sp

ouse

and

chi

ldre

n of

per

sons

per

form

ing

cons

crip

t se

rvic

e. C

onsc

ripts

them

selv

es a

re

elig

ible

for fi

nanc

ial a

ssist

ance

with

ho

usin

g co

sts,

inte

rest

pay

men

ts

on st

uden

t loa

ns a

nd c

hild

m

aint

enan

ce p

aym

ents

due

dur

ing

the

serv

ice.

Job

Alt

erna

tion

Co

mpe

nsat

ion

n E

mpl

oyee

s with

an

empl

oym

ent

hist

ory

of a

t lea

st 10

yea

rs c

an m

ake

arra

ngem

ents

with

thei

r em

ploy

er

to g

o on

a jo

b al

tern

atio

n le

ave.

Th

e em

ploy

er a

gree

s to

hire

a

repl

acem

ent w

ho is

regi

ster

ed a

s un

empl

oyed

with

the

empl

oym

ent

office

. Th

e em

ploy

ee is

ent

itled

to a

jo

b al

tern

atio

n co

mpe

nsat

ion.

Bas

ic u

nem

ploy

men

t se

curi

ty

n U

nem

ploy

ed jo

b se

eker

s be

twee

n 17

and

64

year

s are

elig

ible

fo

r Bas

ic U

nem

ploy

men

t Allo

wan

ce

and

Labo

ur M

arke

t Sub

sidy.

The

be

nefit

s pai

d in

resp

ect o

f un

empl

oym

ent c

an a

lso b

e ad

just

ed to

par

t-tim

e or

inci

dent

al

wor

k. Une

mpl

oyed

per

sons

are

elig

ible

fo

r Tra

inin

g Su

bsid

y fo

r the

du

ratio

n of

trai

ning

com

miss

ione

d by

the

empl

oym

ent o

ffice

. Be

nefit

s pai

d in

resp

ect o

f un

empl

oym

ent c

an b

e cl

aim

ed

simul

tane

ously

with

regi

stra

tion

at

the

empl

oym

ent o

ffice

. Ba

sic U

nem

ploy

men

t Allo

wan

ce

can

be p

aid

for 3

mon

ths w

hile

the

reci

pien

t loo

ks fo

r wor

k in

ano

ther

EU

/EEA

cou

ntry

.

Tran

siti

on a

ssis

tanc

e fo

r di

smis

sed

empl

oyee

sn

If y

ou a

re d

ismiss

ed fo

r bus

ines

s or

pro

duct

ion

rela

ted

reas

ons,

you

can

be p

aid

Basic

Une

mpl

oym

ent

Allo

wan

ce, T

rain

ing

Allo

wan

ce o

r Tr

aini

ng S

ubsid

y at

a h

ighe

r rat

e.

An e

mpl

oym

ent p

rogr

amm

e su

pple

men

t can

be

paid

on

top

of

the

Basic

Une

mpl

oym

ent A

llow

ance

or

Tra

inin

g Su

bsid

y.

Trav

el a

ssis

tanc

e w

ith

out-

of-a

rea

empl

oym

ent

n U

nem

ploy

ed p

erso

ns w

ho fi

nd a

jo

b ou

tsid

e th

eir p

rinci

pal

geog

raph

ical

are

a of

em

ploy

men

t ca

n be

pai

d La

bour

Mar

ket S

ubsid

y to

war

ds tr

avel

cos

ts fo

r a fe

w

mon

ths.

This

is on

top

of th

eir

regu

lar w

age.

The

em

ploy

men

t offi

ce m

ay a

lso g

rant

a M

obili

ty

Allo

wan

ce.

Trai

ning

Allo

wan

ce f

or

unem

ploy

ed p

erso

ns

n U

nem

ploy

ed p

erso

ns w

ith a

n ex

tens

ive

wor

k hi

stor

y ar

e el

igib

le

for a

Tra

inin

g Al

low

ance

for s

elf-

mot

ivat

ed fu

ll-tim

e ed

ucat

ion.

It is

no

rmal

ly p

aid

at a

rate

equ

al to

that

of

the

unem

ploy

men

t ben

efit t

o w

hich

the

reci

pien

t wou

ld b

e en

title

d.

Inte

grat

ion

assi

stan

ce

for

imm

igra

nts

n K

ela

pays

imm

igra

nts a

nd

refu

gees

inte

grat

ion

assis

tanc

e at

a

rate

equ

al to

that

of t

he L

abou

r M

arke

t Sub

sidy.

The

inte

grat

ion

assis

tanc

e ca

n be

supp

lem

ente

d by

m

unic

ipal

inco

me

supp

ort.

Inte

grat

ion

assis

tanc

e ca

n be

cl

aim

ed fr

om th

e em

ploy

men

t offi

ce, w

hich

dra

ws u

p a

pers

onal

in

tegr

atio

n pl

an w

ith th

e cl

aim

ant.

Retir

emen

tB

asic

ret

irem

ent

secu

rity

n N

atio

nal p

ensio

ns a

re p

aid

to

pers

ons w

ith n

o or

low

inco

me

from

st

atut

ory

earn

ings

-rel

ated

pen

sion

insu

ranc

e.Th

ey a

re a

vaila

ble

as D

isabi

lity

Pens

ions

, Une

mpl

oym

ent P

ensio

ns

and

Old

-Age

Pen

sions

. An

Early

O

ld-A

ge P

ensio

n pa

id a

t an

actu

aria

lly re

duce

d ra

te is

also

av

aila

ble.

Kel

a pa

ys a

n in

crea

se fo

r ch

ildre

n un

der 1

6 ye

ars t

o re

cipi

ents

of

bot

h na

tiona

l and

ear

ning

s-re

late

d pe

nsio

ns.

Nat

iona

l pen

sions

are

ava

ilabl

e as

Old

-Age

Pen

sion

to re

cipi

ents

ag

ed 6

5 ye

ars a

nd o

ver.

Reha

bilit

atio

n Su

bsid

y –

a fix

ed-

term

ben

efit –

is a

disa

bilit

y pe

nsio

n ai

med

at p

rom

otin

g re

turn

to w

ork.

It is

pai

d at

the

sam

e ra

te

as th

e re

gula

r Disa

bilit

y Pe

nsio

n.

Spec

ial a

ssis

tanc

e fo

r im

mig

rant

sn

Eld

erly

or d

isabl

ed im

mig

rant

s ar

e el

igib

le fo

r spe

cial

ass

istan

ce if

th

ey h

ave

not l

ived

in F

inla

nd lo

ng

enou

gh to

qua

lify

for a

full

natio

nal

pens

ion.

Th

e fu

ll sp

ecia

l ass

istan

ce is

equ

al

to a

full

natio

nal p

ensio

n. H

owev

er,

it is

offse

t by

the

disp

osab

le in

com

e of

the

appl

icant

and

by

part

of h

is or

he

r spo

use’

s inc

ome.

Fron

t-ve

tera

ns’ s

uppl

emen

tsn

Kel

a pa

ys th

e m

en a

nd w

omen

w

ho se

rved

in F

inni

sh w

ars a

tax-

free

front

-vet

eran

s’ su

pple

men

t an

d –

if th

ey re

ceiv

e a

natio

nal

pens

ion

– an

add

ition

al fr

ont-

vete

rans

’ sup

plem

ent.

Pers

ons h

avin

g en

gage

d in

m

inefi

eld

clea

ranc

e ar

e en

title

d to

a

supp

lem

ent e

qual

to th

e fro

nt-

vete

rans

’ sup

plem

ent.

Pens

ion

assi

stan

ce f

or t

he

long

-ter

m u

nem

ploy

edn

Lon

g-te

rm u

nem

ploy

ed p

erso

ns

born

bef

ore

1947

may

be

elig

ible

for

pens

ion

assis

tanc

e be

fore

reac

hing

th

e st

anda

rd re

tirem

ent a

ge.

Surv

ivor

s’ p

ensi

ons

for

surv

ivin

g sp

ouse

s an

d ch

ildre

nn

Kel

a pa

ys su

rviv

ors’

pens

ions

un

der t

he N

atio

nal P

ensio

ns A

ct to

su

rviv

ing

spou

ses a

nd c

hild

ren

livin

g in

Fin

land

. The

y ar

e av

aila

ble

as S

pous

e’s P

ensio

n fo

r sur

vivi

ng

spou

ses u

nder

65

year

s and

as

Orp

han’

s Pen

sion

for c

hild

ren

unde

r 18.

Chi

ldre

n w

ho a

tten

d sc

hool

can

be

paid

Orp

han’

s Pe

nsio

n be

twee

n ag

es 18

and

20.

Th

e Sp

ouse

’s Pe

nsio

n av

aila

ble

from

Kel

a is

in m

ost r

espe

cts t

he

sam

e as

the

natio

nal p

ensio

n, b

ut it

s am

ount

dep

ends

not

onl

y on

the

surv

ivin

g sp

ouse

’s ot

her p

ensio

ns

but a

lso o

n ot

her i

ncom

e an

d as

sets

. Th

e O

rpha

n’s P

ensio

n av

aila

ble

from

Kel

a ca

n co

nsist

of a

bas

ic

amou

nt (n

ot o

ffse

t by

othe

r in

com

e) a

nd a

n ad

ditio

nal a

mou

nt

(off

set b

y an

y ot

her s

urvi

vor

pens

ions

or a

nnui

ties t

hat t

he

reci

pien

t is p

aid)

.

Benefits nnnn

nnnn Benefits

a n n i k a S ö d e r b l o M

Dis

abili

ty A

llow

ance

if th

ey h

ave

an il

lnes

s or i

njur

y th

at c

reat

es a

ne

ed fo

r car

e an

d re

habi

litat

ion

that

last

s at l

east

6 m

onth

s and

impo

ses

parti

cula

r stra

in a

nd re

quire

s a

grea

ter c

omm

itmen

t fro

m th

eir

fam

ily th

an th

e ca

re o

f non

-disa

bled

ch

ildre

n of

the

sam

e ag

e.

Pers

ons

aged

16

year

s or

ol

der c

an b

e pa

id D

isab

ility

A

llow

ance

if th

eir f

unct

iona

l st

atus

is d

imin

ished

for a

per

iod

of

at le

ast 1

2 m

onth

s and

they

are

not

dr

awin

g a

pens

ion

on a

ccou

nt o

f di

sabi

lity

or o

ld a

ge. T

hese

al

low

ance

s are

exe

mpt

from

tax.

Pe

nsio

ners

’ Car

e A

llow

ance

is

avai

labl

e to

per

sons

who

se

func

tiona

l sta

tus i

s est

imat

ed to

be

dim

inish

ed fo

r at l

east

12 m

onth

s be

caus

e of

illn

ess o

r inj

ury.

Die

tary

Gra

nt

n K

ela

pays

a ta

x-fre

e D

ieta

ry

Gran

t to

pers

ons a

ged

16 y

ears

or

over

who

hav

e co

elia

c di

seas

e.

Subs

idiz

atio

n of

occ

upat

iona

l he

alth

ser

vice

sn

Kel

a co

mpe

nsat

es e

mpl

oyer

s an

d se

lf-em

ploy

ed p

erso

ns fo

r par

t of

the

cost

of o

ccup

atio

nal h

ealth

ca

re c

ompl

ying

with

goo

d oc

cupa

tiona

l hea

lth p

ract

ice

and

for p

art o

f the

cos

t of p

reve

ntiv

e oc

cupa

tiona

l hea

lth s

ervi

ces.

Em

ploy

ers

may

also

cho

ose

to

prov

ide

empl

oyee

s w

ith fr

ee-o

f-ch

arge

acc

ess

to m

edic

al s

ervi

ces.

Hom

e an

dFa

mily

M

ater

nity

Gra

nt

n E

xpec

ting

mot

hers

are

ent

itled

to

a M

ater

nity

Gra

nt. M

othe

rs m

ay

choo

se b

etw

een

a ta

x-fre

e EU

R 14

0 ca

sh b

enefi

t and

a m

ater

nity

pa

ckag

e co

ntai

ning

bab

y cl

othi

ng

and

child

car

e ite

ms.

Adop

tive

pare

nts a

re a

lso e

ligib

le.

Fina

ncia

l ass

ista

nce

wit

h in

tern

atio

nal a

dopt

ion

n P

aren

ts a

dopt

ing

a ch

ild u

nder

18

year

s fro

m a

broa

d ar

e en

title

d to

an

Adop

tion

Gran

t, a

lum

p-su

m

bene

fit th

at is

free

from

tax.

Its

amou

nt d

epen

ds o

n th

e co

untr

y of

ad

optio

n.

shar

ing

the

pare

ntal

le

ave

is m

ost p

opul

ar

in ic

elan

dSe

nior

rese

arch

er A

nita

Haa

taja

from

The

Soc

ial I

nsur

ance

In

stitu

tion

of F

inla

nd (K

ela)

has

rese

arch

ed fa

ther

s’ u

se o

f pa

tern

ity a

nd p

aren

tal l

eave

s in

the

Nor

dic

coun

trie

s.Th

e re

sults

sho

w th

at F

inni

sh fa

ther

s us

e pa

tern

ity le

aves

th

e m

ost b

ut s

hare

par

enta

l lea

ve p

erio

ds th

e le

ast.

Shar

ing

the

pare

ntal

leav

e is

mos

t pop

ular

in Ic

elan

d, fo

llow

ed b

y Sw

eden

. The

resu

lts a

re, h

owev

er, n

ot q

uite

str

aigh

tfor

war

d,

beca

use

the

flexi

bilit

y of

the

leav

e sc

hem

es h

as in

crea

sed.

Th

e fir

st p

ater

nity

and

par

enta

l lea

ve s

chem

es w

ere

intr

oduc

ed in

mos

t Nor

dic

coun

trie

s in

the

1970

s. T

he a

im o

f th

e pa

tern

ity le

ave

was

not

onl

y to

giv

e fa

ther

s th

e po

ssib

ility

to

bui

ld a

n ea

rly c

onne

ctio

n to

the

new

born

chi

ld, b

ut a

lso

to

allo

w th

em to

be

pres

ent a

nd a

vaila

ble

for a

ssis

tanc

e w

hen

the

mot

her r

etur

ns fr

om th

e ho

spita

l. Th

e ai

m o

f the

par

enta

l le

ave

was

not

onl

y to

sup

port

fath

er-c

hild

rela

tions

but

als

o to

pro

mot

e ge

nder

equ

ality

in s

harin

g ch

ild c

are

dutie

s an

d to

bo

lste

r wom

en’s

situ

atio

n in

the

labo

ur m

arke

t.

Socia

l sec

urity

ben

efits

ava

ilabl

e fro

m K

ela

in 2

009

Kel

a, th

e So

cial

Insu

ranc

e In

stit

utio

n of

Fin

land

, loo

ks a

fter

bas

ic s

ecur

ity

for

all p

erso

ns r

esid

ent i

n Fi

nlan

d th

roug

h

the

diff

eren

t sta

ges

of th

eir

lives

. For

det

ails

abo

ut th

e be

nefit

s an

d th

e qu

alif

ying

con

diti

ons,

see

Kel

a’s

web

site

at w

ww

.kel

a.fi

or

the

Gui

de to

Ben

efits

, or

cont

act a

Kel

a offi

ce.