2013

-201

6

Hein

olan

kau

punk

i

Hyv

invo

inti

kert

omus

ja-s

uunn

itel

ma

Heinolan kaupungin hyvinvointikertomus ja -suunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Hyvinvointiryhmä 28.4.2014

Sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-oja Nuorisotoimenjohtaja Heli Warto Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen Sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen Kaavoituspäällikkö Ritva-Maija Kuuskoski Ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors Hyvinvointipalvelujohtaja Irja Hemmilä, työryhmän

sihteeri Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, työryhmän

puheenjohtaja

Heinolan kaupunki Rauhankatu 3 18100 Heinola

(03) 84 930

Käsittely: Sotela 23.4.2013 § 66 Päivitys: Sotela 30.5.2014 § 79 Tela 7.5.2013 § 79 Khall 9.6.2014 §224 Sivla 22.5.2013 §81 Kvalt 16.6.2014 § 64 Khall 19.8.2013 § 376 Kvalt 26.8.2013 § 96

1

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO .................................................................................................................................... 2 2. KESKEISIMMÄT KÄSITTEET ............................................................................................................ 3

2.1 Terveys ja hyvinvointi .................................................................................................................. 3 2.2 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma .......................................................................................... 3 2.3 Hyvinvointi-indikaattori ............................................................................................................... 3

3. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT ......................................................................................................................... 4

3.1 Lait ja asetukset .......................................................................................................................... 4 3.2 Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat .......................................................................... 4

4. TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE ............................................. 6 5. HYVINVOINTIKERTOMUS ............................................................................................................... 7

5.1 Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa ............................................................ 7 5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys .................................................................................... 15

5.2.1 Lastensuojelun tarve kunnassa ........................................................................................... 18 5.2.2.Lastensuojelutarpeen selvitys ............................................................................................. 19 5.2.3 Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat .................................. 19 Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista ....... 20

5.3.Työikäisten hyvinvointi ja terveys .............................................................................................. 22 5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys ............................................................................................. 23 5.5 Terveydenedistämisaktiivisuus Heinolassa ................................................................................ 24

6 YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA .............................................................................................. 27 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIESTI STARTEGIATYÖHÖN ........................................................................ 28

7.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuuden parantaminen kaupungin toiminnoissa 28 7.2. Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy .............................................................................. 31 7.3 .Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen .................................................................................. 32

LIITTEET .............................................................................................................................................. 34

Liite 1 Heinolan kaupungin hyvinvointityöryhmä ja sen teemaryhmät ............................................. 34 Liite 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ............................................................................ 34 Liite 3 Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008 ........................................................................... 34 Liite 4a Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot ..... 34 Liite 4b Aikasarjat kehittämiskohteita kuvaavista indikaattoreista vuosilta 2000 – 2012 .................. 34 Liite 5 Yhteenveto kehittämiskohteista ........................................................................................... 34 LÄHTEET..………………………………………………………………………………………………………………………………….......35

2

1. JOHDANTO Kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Hyvinvoin-nin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen kuuluvat kunnan kaikille toimialoille. Terveydenhuoltolaki (L 2010/1326) korostaa tietopohjan merkitystä tässä tehtävässä. Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttu-maan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voi-daan parhaiten edistää. Kuntalaisten hyvinvointia kuvaava tieto ja sitä tuottava seurantajärjestelmä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön, johtamisen, suunnittelun ja päätöksenteon perusta. Jatkossa aikaisempi lastensuojelusuunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia ovat osa tätä hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa. Terveydenhuoltolaissa (§ 12) velvoitetaan kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoin-nista sekä toteutetuista toimista on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi, tiiviissä, helposti tulkittavassa ja vertailukelpoisessa muodossa koottu hyvinvointikertomus. Hyviä tiedon jalostamisen, hyödyntämisen, seurannan ja arvi-oinnin työkaluja ovat toimintaa kuvaavat indikaattorit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan korostaa toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia toimialoja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikut-tamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä, työ- ja toi-mintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmal-lista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

3

2. KESKEISIMMÄT KÄSITTEET

2.1 Terveys ja hyvinvointi

Terveys käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan terveys ei ole pel-kästään sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosi-aalisen hyvinvoinnin tila. Terveyttä voidaan tarkastella myös ominaisuutena, toimintakykynä, voimava-rana, tasapainona tai kykynä selviytyä ja suoriutua. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005).

Hyvinvointia ei terveyden tapaan voida tiivistää yhteen määritelmään. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, turvallisuudesta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, itsensä toteuttamisesta ja ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007). Sosiaali- ja terveysalalla käydyissä käsitekeskusteluissa on eroja siitä, onko hyvinvointi osa terveyskäsi-tettä vai päinvastoin. Heinolan ennaltaehkäisevän työn mallissa käytetään pääosin käsitettä hyvin-vointi, jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin osana.

2.2 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma

Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten ter-veyteen ja hyvinvointiin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se on päätöksenteon, toiminnan, suunnitte-lun ja seurannan apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus ja sen valmistelu liittyvät kunnan normaaliin suunnitteluprosessiin. Kertomuksen laadinta on yhteydessä kunnan muihin hyvinvointisuunnitelmiin ja asiakirjoihin, ja yleinen trendi on, että erilliset hyvinvointi-suunnitelmat nivottaisiin yhteen yhdeksi hyvinvointikertomukseksi ja -suunnitelmaksi. Hyvinvointikertomus on myös osa kuntastrategian valmisteluprosessia. Kertomuksen kautta hyvinvoin-titiedot siirtyvät kunnan toimintoina taloussuunnitelmiin sekä toimintakertomukseen. Valtuustokausit-tain valmisteltava kertomus ajoitetaan vanhan valtuustokauden loppuun, jolloin se toimii istuneen valtuuston hyvinvointityön tulosten arviointina. Samalla se toimii tuoreena taustatietona uuden val-tuuston aloittaessa työnsä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013).

2.3 Hyvinvointi-indikaattori

Hyvinvointi-indikaattori on tilastollinen tunnusluku, joka kuvaa tutkittavan ilmiön tilaa ja muutoksia sekä pitkällä aikavälillä myös tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sen vertailtavuus perustuu tiedon yhtene-vään määrittelyyn ja kokoamistapaan, jolloin indikaattoria voidaan verrata alueiden välillä tai ajassa. (Stakes 2004).

4

3. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA

KEHITTÄMISOHJELMAT

3.1 Lait ja asetukset

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintaa on lainsäädännöllä velvoitettu julkisen vallan tehtäväksi. Perustuslain (1999/731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin sää-detään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain (1995/365) mukaan kuntien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Vuoden 2006 alussa terveyden edistämisen osalta uusittu kansanterveyslaki (2005/928) velvoitti kun-tia seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon terveysvai-kutukset kunnan kaikessa toiminnassa sekä tekemään yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Terveyden edistäminen on mukana myös erityislainsäädännössä, mm. tupakkalaissa, alkoholilaissa, raittiuslaissa, mielenterveyslaissa ja maan-käyttö- ja rakennuslaissa. Väestön hyvinvoinnin edistämisestä säädetään myös sosiaalihuoltolaissa. Vuonna 2011 toukokuun alussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain (2010/1326) tarkoituksena on nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskeiseksi painoalueeksi kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosi-aalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Laki velvoittaa kuntia arvioi-maan ja ottamaan ennakolta huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuoden 2013 heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain (2012/980, laki ikääntyneen väes-tön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) 5 §:n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omais-hoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnit-telua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa terveydenhuoltolain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta

3.2 Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat

Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa (STM 2001) kehittämisessä. Ohjelmassa korostetaan, että toimenpiteet ulottuvat yli hallintosektoreiden, koska kansanterveys määrittyy suurelta osin terveys-palvelujen ulkopuolisista tekijöistä. Keskeiset kansallisen terveyspolitiikan tavoitteet ovat terveiden ja toimintakykyisten linjataan kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet. Ohjelman mukaan strategian pai-nopiste on terveyden edistämisessä, eikä niinkään terveyspalvelujärjestelmän elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006) tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tähän tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, yhteistyötä ja työnjakoa, voi-mavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan sään-nöllistä seurantaa ja arviointia. Laatusuositus on tarkoitettu työvälineeksi kunnan eri hallinnonalojen työntekijöille sekä päättäjille. Hyvinvointi 2015 -ohjelma (STM 2007) on osa valtioneuvoston asettamaa Sosiaalialan kehittämishan-ketta. Ohjelman mukaan ehkäisevä ote lähtee siitä, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä vastuu kuu-luu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikille muillekin politiikan lohkoille. Ilman ehkäisevää otetta

5

sosiaalipolitiikka ajautuu helposti pelkästään korjaavaan työhön hoitamaan muiden politiikan alojen ratkaisujen tahattomia negatiivisia vaikutuksia.

Kaste-ohjelmassa 2012-2015 (STM 2012) nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysminis-teriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä on aikaisemman ohjelman ongelmien hoidosta siirretty fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2009 – 2015 esitetään sosiaali- ja terveysminis-teriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Suunnitelmassa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä koko-naisuutena valtakunnallisella tasolla. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että

hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat eri hallinnonalojen yhteisiä tehtäviä

toimenpiteitä kohdennetaan kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi haa-voittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville

päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty myös poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma.

6

4. TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE Jo vuonna 1977 Heinolaan on perustettu terveyskasvatuksen neuvottelukunta. Kun Heinola liittyi Terve Kunta -verkostoon 1996, työryhmän nimi muutettiin terveyden edistämistyöryhmäksi ja terveyden edistämistyöryhmä toimi Terve Kunta -verkoston paikallisena toimielimenä. Muuna tehtävänä oli huo-lehtia eri hallintokuntien näkökulmien yhteensovittamisesta terveyden edistämistyössä ja muista mahdollisista kaupunginhallituksen sille osoittamista tehtävistä. Vuonna 2003 kaupunginjohtaja nimettiin terveyden edistämisen johtajaksi ja terveyden edistämistyö-ryhmä muutettiin terveyden edistämisen ohjausryhmäksi. Ryhmään nimettiin 15 viranhaltijaa eri hal-linnonaloilta ja luottamushenkilöedustaja. Myöhemmin 2007 ohjausryhmän kokoa supistettiin noin puoleen aikaisemmasta ryhmän isosta koosta johtuvan toimimattomuuden takia. Terveyden edistämi-sen ohjausryhmä on kokoontunut viimeksi keväällä 2009 lastensuojelusuunnitelman laatimisen yhtey-dessä. Kunnan johtamisjärjestelmässä tulee olla terveydenhuoltolain (2010/1326, § 11,12) edellyttämät pysy-vät hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetet-tava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia ja hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu ja yhteistyö-tahot. Vanhuspalvelulaki ja uudistuva sosiaalihuoltolaki sisältävät vaateet terveyden edistämiseen ja hyvinvointikertomuksen tekemiseen. Heinolan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä johtaa ja linjaa kaupungin johtajan joh-toryhmä. Työn operatiivisesta hoitamisesta vastaa kaupungin hallituksen nimeämä hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmä on poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, johon on nimetty sivistystoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, liikuntapaikkatyönjohtaja, kaupunginarkkitehti, sosiaali-palvelujohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja. Ryhmän tehtäväkuvan määritte-lee terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä. Varsinainen operatiivinen työ tapahtuu tehty-jen linjausten mukaisesti hyvinvointiryhmässä ja sen teemaryhmissä. (Liite 1.) Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman 26.8.2013 § 96. Nyt kertomukseen ja suunnitelmaan päivitetään lähinnä saatavilla olevat tilastotiedot, keskitytään v. 2013-2014 valittuihin kehittämiskohteisiin ja liitetään lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma, Liite 2 (lastensuojelusuunnitelma) sekä mielenterveys- ja päihdestrategia osaksi hyvin-vointikertomusta ja –suunnitelmaa.

7

5. HYVINVOINTIKERTOMUS Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat tunnusluvut on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet-tilastotietokannasta.

5.1 Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa

2000-luvun aikana Heinolassa 0-24-vuotiaiden %-osuus väestöstä on laskenut 4 ja 25-64-vuotiaiden osuus 3,6 prosenttiyksikköä. 65-vuotta täyttäneiden %-osuus on kasvanut 7,6 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä alle 15-vuotiaita ja 65-74-vuotiaita on lukumääräisesti lähes yhtä paljon, mutta lähivuosina 65-74-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa lukumääräisesti suuremmaksi. 15-64-ikäryhmä pienenee tulevaisuudessa ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2020 2030 2040

Luku

mää

rä, h

enki

löä

Heinolan väestöennuste 2010-2040

0-14-vuotiaat15-64-vuotiaat65-74-vuotiaat

8

Heinolan elatussuhde on noussut 2000-luvulla 140,9:stä 169,2:een. Heinolassa oli siis vuonna 2012 169,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

020406080

100120140160180

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Elatussuhde (id: 182)

Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen vä-estö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toi-minnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yh-dessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatus-suhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastet-ta) voi tarkastella rinnakkain.

9

Heinolassa synnyttäneisyys oli alimmillaan (2000-luvulla) vuonna 2002 ollen 32,6 ja korkeimmillaan vuonna 2004, jolloin synnyttäinyys oli 45,3. Synnyttäneisyys ilmaisee vuosittain synnytysten lukumää-rän tuhatta hedelmällisyysiässä olevaa (15-49-vuotiasta) naista kohti. Väestötietona käytetään keski-väkilukua.

0

10

20

30

40

50

60

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Synnyttäneisyys (id: 677)

Lapsiperheiden osuus kaikista heinolalaisista perheistä on laskenut tasaisesti vuodesta 2000 (40,7 %) vuoteen 2012 (33,84 %).

3031323334353637383940

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Lapsiperheet, % perheistä (id: 179)

Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitel-laan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avolii-tossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia.

10

Koulutustaso on Heinolassa 2000-luvun aikana pysynyt lähes samana (243-282), eli koulutusaika henkeä kohden oli vuonna 2012 keskimäärin 2,8 vuotta.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Koulutustasomittain (id: 180)

Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esi-merkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään taval-lisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulus-sa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tut-kinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai eri-koisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet ei-vät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.

11

Työttömien %-osuus Heinolan työvoimasta on vaihdellut; korkeimmillaan työttömien osuus oli vuonna 2000 (15,7 %) ja alimmillaan vuonna 2008 (9,5 %). Vuonna 2012 työttömien osuus oli 13,1 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilaston mukaan vuonna 2014 (30.3.2014) Heinolan keskimääräinen työttömyysaste oli 16,5 % (Lahti 17,1 %), 18 – 64 –vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä väestöstä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Työttömät, % työvoimasta (id: 181)

Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käy-tettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajan-kohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 18-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä.

12

Pitkäaikaistyöttömien %-osuus kaikista työttömistä oli Heinolassa korkeimmillaan vuonna 2005 (34 %) alimmillaan 2009 (16,3 %). Vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä oli 25,2 % työttömistä.

0

5

10

15

20

25

30

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä(id: 326)

Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoi-maan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttö-mänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Heinolassa nettomuutto on 2000-luvulla eri vuosina vaihdellut lievästä positiivisesta lievään negatiivi-seen. Suurinta lähtömuutto oli vuonna 2001, jolloin poismuuttajia oli 8,2 tuhatta asukasta kohden. Tulomuutto oli suurinta vuonna 2007; kuntaan muutti 4 henkilöä tuhatta asukasta kohden.

-2

-1

0

1

2

3

4

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (id: 178)

Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois.

13

Mielenterveysindeksi (ikävakioitu) oli vuosina 2009-2011 Heinolassa 116,6 (koko maa 100,0)

Indikaattori on jaettu kolmeen osioon ja se pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60-X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten mää-rän ikäryhmässä 16-79 suhteutettuna samanikäiseen väestöön.

2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoi-nen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun.

3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansan-eläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16-64 -vuotiaiden määrän suhteutettuna sa-manikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräai-kaiset kuntoutustuet.

Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispainosta sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa 1.

THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu) on laskenut Heinolassa 118,2 - 113,9 vuosina 2008 – 2010, Päijät-Hämeessä vastaavat luvut ovat 108,4 – 105,3.

Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien mer-kitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisai-raudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys vä-estön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurem-pi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. THL:n sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sai-rastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (id:244) puolestaan heijastaa paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon.

14

Vuonna 2011 Oy Audiapro Ab tuotti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän toimeksiannosta ”menetetyt elinvuodet” (PYLL) -indeksin Heinolan kaupungin väestölle (Liite 3). Indeksin mukaisesta kehityksestä annettiin lausunto. Lausunnon mukaan Heinolassa menetettiin henkistä pääomaa vuosina 2004 – 2008 (4817/100.000) selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (4019/100.000). Muu-tos Heinolassa ei poikennut maan kehityksestä. Heinolassa naisten tilanne (3444/ 100.000) oli huono ja kehitys oli ollut koko maata selvästi huonompi. Miesten osalta oli taas jonkin verran koko maata huo-nompi ja kehitys maan tasoa. Miesten kohdalla suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin johtuivat nyt: 1. Tapaturmista ja myrkytyksistä (29 %), joista itsemurhat aiheuttivat yli puolet kaikista (lähes 60%).

Miesten itsemurhien osalta tilanne oli huonontunut, joka oli päinvastainen kuin koko maan para-neva suicidi-trendi.

2. Toiseksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui verenkiertoelinten sairauksista (18%), joista iskeemiset sydänsairaudet aiheuttivat suurimman osan. Trendi ei ollut hyvä ja tämä on hälyttävää perinteisten kansansairauksien osalta.

3. Kolmanneksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäi-sistä sairauksista ja alkoholimyrkytyksistä (14%). Niiden PYLL-osuus oli koko maahan verrattuna selvästi suurempi ja myös trendi aikaisempaan verrattuna hälyttävä, jokseenkin samoin kuin koko Suomessa.

Heinolan naisten osalta eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet: 1. Pahanlaatuiset kasvaimet (26%), mutta tilanne oli edelliseen vuosikymmeneen verrattuna

pysynyt ennallaan tai hieman parantunut. 2. Toiseksi eniten menetyksiä naisilla olivat aiheuttaneet tapaturmat ja myrkytykset (21%),

joista itsemurhat olivat suurin menetyksiä aiheuttanut ryhmä (75%). Naisten itsemurhista ai-heutuvissa menetyksissä oli kuitenkin ollut tapahtunut selvä muutos huonompaan suuntaan (lisääntyneet).

3. Kolmanneksi eniten ennenaikaisia aikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet alkoho-liperäiset sairaudet (13%), joiden kehitys oli ollut erittäin huono.

Heinolassa väestön terveydentilan tila on huono: tilanne on koko maata huonompi ja elinvuosien ennenaikaiset menetykset eivät ole Heinolassa vähentyneet koko maan tilannetta nopeammin. Kummankin sukupuolen osalta sekä itsemurhien että alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien merkitys on kasvanut. Erityisesti naisten tilanne on koko maata huonompi ja huonontunut koko maata selvästi nopeammin. Naisten keskuudessa erityisesti perinteiset kansan-sairaudet eivät enää ole ongelma. Kouluarvosanaksi terveydentilasta Heinolan sekä miehet että nai-set saivat 6. Liitteessä 3 on tarkempi Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008. Heinolan ehkäistävissä olevien elinvuosien menetysten kirjo paljastaa kuitenkin myös selvästi ajal-lemme ominaisen alkoholin vaarallisen ja haitallisen käytön aiheuttaman haasteen kummankin suku-puolen keskuudessa. Tähän puuttuminen vaatii määrätietoisia eri sektorien välisiä ja hyvin yhteen sovitettuja radikaalejakin toimenpiteitä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jäävuoren huippuna näkyy rajusti kasvava alkoholiperäisten sairauksien ja myrkytysten osuus.

15

5.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys

Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme, ovat liitteessä 4a. Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuorten (8. ja 9.-luokkalaiset) päivittäinen tupakointi laski vuodesta 2000 vuoteen 2006 12,3 %, mutta on lähtenyt jyrkkään nousuun tämän jälkeen. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen tupakointi oli jo 21,0 %. Heinolassa poikien tupakointi on reilusti yleisempää kuin tyttöjen. Koko maan osalta päivittäinen tupakointi on koko ajan vähentynyt 2000-luvulla. Heinolalaisten nuorten humalajuominen on vuodesta 2000 vuoteen 2010 laskenut 26,1 %:sta 14,6 %:iin, kun taas vuonna 2013 se oli noussut 15 %:iin. Heinolassa poikien humalajuominen on yleisempää kuin tyttöjen. Humalajuominen väheni koko maassa vuoteen 2003 asti, mutta lisääntyi vuonna 2004. Humalajuomisen yleistymiseen on voinut vaikuttaa mm. alkoholiverotuksen aleneminen 1.3.2004. Viro liittyi EU:iin 1.5.2004 ja tämän jälkeen humalajuominen alkoi vähentyä uudelleen. Huumausainekokeilut Heinolan nuorten keskuudessa laskivat vuodesta 2000 vuoteen 2006 lähes 10 %, mutta kokeilut ovat tämän jälkeen lisääntyneet. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 huumausainekokeilut ovat lisääntyneet 4,6 %. Myös huumekokeilut ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä Heinolassa. Koko maassa yksittäisistä huumeita yleisimmin oli kokeiltu hasista tai marihuanaa. Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuoret (8. ja 9.-luokkalaiset) ovat joutuneet koulukiusauk-sen kohteiksi vuonna 2013 (7 %) vähemmän kuin vuonna 2010 (9,7 %). Tämä on hyvä suunta, koska koulukiusaaminen oli lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 4,1 %. Pojat ovat joutuneet koulukiusa-tuksi useammin kuin tytöt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien heinolalaisten yläkoululaisten osuus on vaih-dellut vuosina 2000-2013 15,8 %:sta 20,3 %:iin. Vuonna 2013 18 %, 2,2 % enemmän kuin vuonna 2010. Päivittäiset oireet ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen 2010 21,3 %:sta 15,8 %:iin. Vuoden 2013 tulosten mukaan päivittäisiä oireita oli kokenut 20 %.Tytöillä oireet ovat yleisempiä kuin pojilla. Oppi-laalla on lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiaki-puja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiu-kunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan tytöt pitävät terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaisena tai huonona, mutta Heinolassa sukupuolten välillä ei ole eroa. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on 8.- ja 9.- luokkalaisilla heinolalaisilla tytöillä yleisempää kuin pojilla. Indikaattori ilmaisee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana koke-neiden peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori perustuu GAD-7-mittariin. Koulun fyysisten työolojen puutteista kärsivien osuus on laskenut; vuonna 2000 63,3 % heinolalaisista nuorista kärsi puutteista koulun työoloissa ja vuonna 2010 enää 43 %. Vuoden 2013 kyselyn mukaan koulujen fyysisten työolojen puutteita kärsivien osuus oli hieman noussut edelliseen kyselyyn verrat-tuna ja oli 46 %. Tytöt kokevat puutteita työoloissa useammin kuin pojat. Työskentelyä haittaavat teki-jät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Nuorten, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, määrä on vaihdellut vuosina 2000-2010 8,2 %:sta 16,8 %:iin. Vuonna 2013 prosenttiosuus oli 9 %.Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan pojat ovat

16

tyttöjä yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omis-ta asioista, ja näin myös Heinolassa. Heinolassa nuorisotyöttömyys on 2000-luvulla ollut pääsääntöisesti 20 prosentin luokkaa; poikkeukse-na vuodet 2006-2008, jolloin nuorisotyöttömyys oli 11-14 %. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 nuoriso-työttömyys on laskenut Heinolassa 3,2 %. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2012 14,2 %:sta 21,2 %:iin. Koko maassa nuorten toimeentulotuensaajien osuus väestöstä on huomattavan korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä elämäntilanne-köyhyydestä. Heinolassa 0-15-vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on pysynyt 4 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Vuonna 2012 se oli 4,7 %. 16-24-vuotiaiden osuus on lievästi vastaavana ajanjaksona lisääntynyt; 4,6 %:sta 5,7 %:iin. Tyttöjen ja poikien kesken ei ole kummassakaan ikäryh-mässä merkittävää eroa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vaka-va ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla. Heinolassa kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet 1,1 %:sta 3,0 %:iin. Vuoden 2012 luku (2,5 %) oli hieman laskenut verrattuna vuoteen 2010. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saata-vissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkau-punkiseudulla (vuonna 2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Myös Heinolassa vanhempien ja lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisimpiä syitä perheen lasten lastensuojeluasiak-kuuksien syntymiseen. Päihteiden (alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet) takia sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24-vuotiaiden heinolaisten nuorten määrä (1000 vastaavanikäistä kohden) on 2000-luvulla vaihdellut 2,1 %:sta 3,4 %:iin. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on vaihdellut 2000-luvulla Heinolassa 5,7 %:sta 8,2 %:iin. 18-24-vuotiaiden määrä puolestaan on vaihdellut 4,8 %:sta 17,0 %:iin. Vuosittainen vaihtelu tässä ikäryhmässä on viime vuosina ollut rajua. Sukupuolten välinen ero ei ole merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Vuonna 2012 18-24 –vuotiaiden mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä Heinolassa on huomattavasti korkeampi kuin Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden lasten ja nuorten määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta.

17

Puolustusvoimilta on saatu tietoja vuoden 2013 kutsunnoista. Luvuista on huomioitava se, että ne kattavat vain kutsunnat, palveluksen aloittaneiden osalta ei ole tietoja vielä käytössä, sillä vuonna 2013 kutsunnoissa olleet pääosin astuvat palvelukseen vasta vuonna 2014. Tilastotietoa kutsunnoista vuodelta 2013, Heinola Kutsunnan alaisia 125

- Vuonna 1995 syntyneet eli kutsuntaikäluokka Palvelukseen määrättiin 98 henkilöä eli 78,40 %

- Päijät-Hämeen keskiarvo 79,27 % - Valtakunnallinen keskiarvo 76,83 %

C-luokkaan määrättiin 14,40 %

- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet - Mielenterveyden häiriöt (sis. päihteiden väärinkäyttö) - Muut sairaudet (mm. astma, diabetes)

E-luokkaan määrättiin 4 %

- Keskeiset syyt ylipaino ja mielenterveyden häiriöt Heinolan osalta palvelukseen määrättyjen osalta prosentit vuonna 2013 olivat lähestulkoon samat kuin Päijät- Hämeessä ja valtakunnallisesti. Kutsunnoissa käytettävillä termeillä tarkoitetaan:

- E-luokka: asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka on jäänyt ratkaisematta (yleensä terveydelli-sistä syistä) ja häntä ei ole vielä käsketty palvelukseen vaan hänet on määrätty uudelleen tar-kistettavaksi (1-3 kolmen vuoden sisällä)

- C-luokka: asevelvollinen on vapautettu asepalveluksesta rauhan aikana (yleensä terveydellisis-tä syistä)

- varsinaisesti lykkäyksiä ei myönnetä vaan kutsunnoissa palvelusajankohta määritetään enin-tään 3 kolmen vuoden päähän esimerkiksi opiskelujen takia. Jos opiskelut eivät ole päättyneet määrättyyn palvelukseenastumisajankohtaan mennessä niin asevelvollisen muutoshakemuk-sen perusteella palvelusajankohtaa siirretään, eli käytännössä palveluskelpoisella on ai-na hallussaan voimassa oleva palvelukseenastumismääräys.

18

5.2.1 Lastensuojelun tarve kunnassa Heinolassa 2010-2013 tehdyt lastensuojeluhakemukset ja –ilmoitukset: VIREILLEPANOT v. 2010

kpl v. 2011

kpl v. 2012

kpl v. 2013

kpl

Lastensuojeluhakemukset 57 29 25 27

Lastensuojeluilmoitukset sosiaali-päivystyksestä

26 44 23 19

Lastensuojeluilmoitukset (sis. myös ennakolliset ls-ilmoitukset)

295 289 302 257

Pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi

5 13 30 24

Yhteensä 383 375 380 327

Lastensuojeluhakemuksista suurin osa koski vanhemman tuen tarvetta tai muuta. Seuraavat suurim-mat syy-koodiryhmät olivat perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, lapsen koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet, vanhemman jaksamattomuus tai uupumus ja lapsen psyykkinen sairaus tai oireilu. Sosiaalipäivystyksen lastensuojeluilmoituksista noin puolet koski lapsen lainvastaista toimintaa. Muina suurina syy-koodiryhminä olivat lapsen päihteidenkäyttö ja vanhemman päihteiden tai huumeiden käyttö sekä ja aikuisen lasta vaarantava elämäntapa. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset koskivat syy-koodin osalta vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmia. Muiden lastensuojeluilmoitusten merkittävimmät syyt olivat lapsen hoidon laiminlyönti, vanhemmuuden puute ja perheväkivalta, van-hempien tai nuoren päihteiden käyttö, lapsen tai nuoren psyykkinen hyvinvointi ja -lapsen tai nuoren lainvastainen toiminta. Lastensuojelutarpeen arvioimispyyntöjen syinä oli vanhemman jaksamattomuus tai uupumus, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja lapsen perushoidon puute. Vuonna 2014 (1.1. - 31.3.2014) hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut yhteensä 117, koskien 93 lasta. Eniten hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut seuraavilta tahoilta:

– koulu 16 – anonyymi 15 – poliisi 13 – toinen vanhemmista (ero tms. tilanne) 12 – sosiaalipäivystys 11

Ilmoitusten syyt: Suurimmat lastensuojeluilmoitusten huolenaiheet:

– lapsen lainvastainen toiminta, rikos – vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma tai lasta vaarantava elämän tapa – vanhemmuuden puutteet, vanhemman jaksamattomuus – lapseen kohdistunut väkivalta tai muu perheväkivalta – perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, vaikeudet kotona – lapsen päihteiden käyttö – lapsen psyykkinen oireilu tai tunne-elämän ongelmat – lapsen koulunkäyntiin liittyvät ongelmat

19

5.2.2.Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai jos sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työnteki-jä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta (LsL, 26 §). Päätös las-tensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta on tehtävä seitsemän (7) arkipäivän kuluessa ellei kyse ole kiireellisestä tilanteesta. Pääosin kaikki lastensuojeluilmoitukset ovat johtaneet Heinolassa lastensuojelutarpeen selvitykseen. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa lapsen ja perheen arkea, kuulla lasta ja vanhempia yksin ja erikseen. Tavoitteena on, että lapsi ja perhe saisivat riittävän ja oikea-aikaisen tuen. Vain osa lapsista jatkaa lastensuojeluasiakkuudessa selvityksen jälkeen. Heinolassa lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten lukumäärä on valtakunnallisesti suuri. Lasten-suojelutarpeen selvitystyötä kehitetään Heinolassa osana ns. LasSe –hanketta, joka on KASTE –ohjelmaan liittyvä lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Hanke päättyy lokakuussa 2015. Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa lastensuojelutarpeen selvitystyötä tällä alueella. Tällä hetkellä lastensuojelutarpeen selvitystyöskentely on eriytetty. Selvitystyötä tekee ½ sosiaalityön-tekijä ja 1 sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on saada yhden sosiaalityöntekijän työpanos selvitystyöhön. Heinolassa on käytössä nuorten näpistyksiin puuttuva toimintamalli, joka keskittyy erityisesti alle 15-vuotiaisiin näpistyksistä kiinnijääneisiin. Näppis -tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti lasten- ja nuor-tenhuollon erityistyöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimesta. Näppis -tapaamisten jälkeen arvioidaan, käynnistetäänkö lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys on tehtävä ilman viivytystä, mutta viimeistään kolmen kuukauden sisällä.

5.2.3 Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat

1,2

2,22,5

1,4 1,5

2,7

1,7 1,8

1,31,7 1,7 1,7 1,7

1,4

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) v. 2012

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 - 17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tar-koitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena

20

sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia alle 18-vuotiaista oli v. 2012 Päijät-Hämeessä (1,7 %) hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (1,4 %). Sijoitettujen osuus oli korkein Kärkölässä (2,7%). Alle maan keskiarvon heitä oli Asikkalassa (1,2 %) ja Nastolassa (1,3 %). Heinolassa oli sijoitettu kodin ulko-puolelle toiseksi eniten (2,5%) alle 18-vuotiaista.

Heinolassa vuosina 2000 - 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista

00,5

11,5

22,5

33,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Heinola 1,1 1,3 1,1 1,3 1,4 1,1 1,3 1,8 2,1 2,2 3 2,7 2,5 ©; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 - 2013

Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä alle 18-vuotiaista on vuodesta 2006 alkaen noussut jyrkästi. Nousu on saatu pysäytettyä vuoden 2013 aikana.

Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 -17 v. lasten sijoitusperusteet:

Sijoitusperusteet 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.3.2014 Huostaanotto LsL 40 § 56 45 44 46 Jälkihuolto LsL 75 § 5 3 3 2 Kiireellinen sijoitus LsL 38 § 0 0 1 2 Sijoitus avohuollon tukitoimena LsL 37 § 9 3 3 2 Tahdonvastainen huostaanotto LsL 43 § 18 18 19 19

Yhteensä 88 69 70 71 Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä

21

Sijoituspaikat/ lastensuojeluasiakkaat (THL)

31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.3.2014

Ammatillinen perhekoti (laitoslupa) 9 5 4 4

Ammatillinen perhekoti (perhekotilupa) 11 10 5 5

Itsenäinen tuettu asuminen 4

Koulukoti 3 3

Lastensuojelulaitos 29 27 26 26

Muu sijoittaminen kodin ulkopuolelle

Oma koti (vanhempien kanssa) 3 3

Päihdehoitolaitos

Perhekuntoutusyksikkö

Sijaisperhe 28 20 24 25

Sukulaisperhe tai läheisperhe 4 5 5

Vankila

Yhteensä 88 69 70 71

Yläolevaan taulukkoon ei ole merkitty lukuja 0-2, salassapitosäännösten vuoksi. Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä. Lastensuojelun kustannukset Heinolassa v. 2009 – 2013: Heinolan lastensuojelun kustannusten kasvu on saatu pysäytettyä v. 2013 2009

€, netto 2010 €, netto

2011 €, netto

2012 €, netto

2013 €, netto

Lapsiperheiden sosiaalityö

673 870 678 101 779 796 900 878 717 149

Avohuollon tukitoimet1

470 138 422 413 672 631 786 081 457 002

Lastensuojelun perhehoito

622 988 550 270 702 291 792 892 717 662

Lastensuojelun laitokset

2 348 952 3 320 803 3 428 331 3 071 417 2 636 799

Perhetyö 434 599 Menot yhteensä

4 115 948 4 971 587 5 583 049 5 551 268 4 963 211

1 Sisältää lastensuojelun tukipalvelut sekä lasten- ja nuortenhuollon asumispalvelut

22

5.3.Työikäisten hyvinvointi ja terveys

Työikäisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme, ovat liitteessä 4a. Heinolassa 25-64-vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuus tuhatta vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti on vaihdellut 2000-luvulla 12-20,6 välillä. Vuonna 2012 määrä oli 15,8. Raskaudenkeskey-tysten määrä tuhatta 15 - 49-vuotiasta naista kohden on vaihdellut 6,6-12,5 välillä. Vuonna 2012 mää-rä oli 8,3 tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohden. Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25-64-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolas-sa on kivunnut 2000-luvulla 10,3 prosentista 11 prosenttiin. Tilanne on Heinolassa huonompi kuin Päi-jät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön talou-dellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet sovel-tuvat siten vain varauksin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen (25-64 v) %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2011 kolmella prosentilla; vuonna 2012 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli Heinolassa 23,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Määrä on huomattavasti suurempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikais-sairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelin-sairauksia, joista tukielinsairaudet yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa vaihdellut 7 %:n molemmin puolin, ollen vuonna 2010 7,6 %. Osuus kertoo kuinka suuri osuus parhaas-sa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein on kuitenkin kysymys lyhytaikaisesta elämäntilanne-köyhyydestä. Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko 2000-luvun pysytellyt Heinolassa 2 % tuntumassa. vuonna 2012 osuus oli 2,1 prosenttia. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden

23

tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Sairaalassa hoitoa saaneiden heinolalaisten työikäisten (25-64 v) hoitopäivien määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on 2000-luvulla vaihdellut 1060,7:stä hoitopäivästä 1592,4:ään. Eniten hoitopäiviä on ollut vuonna 2003 ja vähiten vuonna 2012. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mu-kana ovat myös psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös syn-nytykset. Sairaalahoidossa vuoden aikana olleiden 25-64-vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikka sairastavuus ei olisikaan muut-tunut. Vuosittainen vaihtelu vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuissa työikäisissä tuhatta vastaavanikäistä kohden, on ollut suhteellisen vakio koko 2000-luvun. Määrä on vaihdellut 12,2 %:sta 15,8 %:iin; vuonna 2012 se oli 12,5 % ja taso oli alempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimää-rin. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sekto-rin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat aikuisten tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin ja terveyteen. Päihdehuollon laitoksissa (katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä) hoidossa olleiden heinolalaisten työikäis-ten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Määrä on vaihdellut vuoden 2000 1,8 %:sta vuoteen 2010 ja ollen vuonna 2012 3,6 %. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden työikäisten määrä tuhatta vastaa-vanikäistä kohden on muuta maata korkeampi. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 24-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheutta-man sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta.

5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys

Ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme, ovat liitteessä 4a. Dementiaindeksi (ikävakioitu) oli vuosina 2009-2011 Heinolassa 91,0 (koko maa 100,0). Indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien (takriini, donepetsiili, rivas-tigmiini, galantamiini tai mema) määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Ikävakiointi on tehty epäsuoraa menetelmää käyt-tämällä 5-vuotisikäryhmissä. Aikasarja kattaa vuodet 2001-2010. Indikaattori kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Heinolalaiset jäivät eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläk-keelle) keskimäärin 60 vuoden iässä vuonna 2012. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana kes-kiarvossa. Eläkkeelle siirtymisikä on myöhentynyt Heinolassa koko 2000-luvun ja täyttä kansaneläkettä nauttivien määrä on vähentynyt samassa ajassa reilusti. Heinolassa on vähemmän täyttä kansanelä-kettä saavia 65-vuotta täyttäneitä kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Täyden kansan-eläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

24

Heinolassa on 65-vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokuntia lähes saman verran kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin. Valtakunnan keskiarvoon verrattuna Heinolassa on keskimääräistä enemmän ikäihmisten yhden hengen asuntokuntia. Vuonna 2012 Heinolassa oli kaikista yli 65-vuotta täyttäneiden asuntokunnista 53,9 % yksinasuvia. %-osuus ei ole paljoakaan vaihdellut eri vuosina. 75-vuotta täyttäneiden osalta on myös sama trendi. Vuonna 2012 52 % 75-vuotta täyttäneestä asuntoväestöstä asui yksin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65-vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa vaihdellut vuosina 2000-2011 60,4 %:n ja 62,6 %:n välillä. Vuonna 2012 osuus oli 61,2 %. Osuus on samaa luokkaa kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin ja alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pit-käaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairasta-vuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. 65-vuotta täyttäneitä kotihoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon piirissä olevia oli Heinolassa vuonna 2012 (16,3 %) vähemmän kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimääri. Ao. palvelujen piirissä olevien %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman laskenut vuodesta 2000, jolloin osuus oli 23,8 %. Indikaattori kertoo sosiaalihuollon keskeisten avopalvelujen laajuuden. Se kertoo myös suuntaa-antavasti, miten suuri osa 65 vuotta täyttäneistä on kotiin annettavien palvelujen piirissä. Heinolalaisilla 75-vuotta täyttäneillä on somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä tuhatta vastaanikäistä kohden reilusti enemmän kun Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Somaatti-sessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohden ovat myös heinolalaisilla ylei-sempiä kun Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65-vuotta täyttäneillä tuhatta vastaavanikäistä kohden ovat Heinolassa vähentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2010 noin sadalla hoitojaksolla. Vuonna 2012 Heinola oli samalla tasolla hoitojaksoissa kuin muu Päijät-Häme ja koko maan kunnat keskimäärin. Yleisistä tilastotietokannoista ei ole saatavissa tietoa ikäihmisten aliravitsemuksesta (MNA-mittari), turvattomuuden kokemisesta ja osallistumisesta, mutta näitä tietoja kerätään jatkossa Heinolan osalta kun hyvinvointia edistävien kotikäyntien toteuttaminen ikäihmisille aloitetaan.

5.5 Terveydenedistämisaktiivisuus Heinolassa

Termi terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) on johdettu kansainvälisen kirjallisuuden health promotion capacity building -käsitteestä. Suomenkielinen terveydenedistämisaktiivisuus-käsite korostaa tervey-den edistämisen olennaista ulottuvuutta: yhteisöllä tai organisaatiolla on ominaisuuksia, joita voidaan yhdessä kutsua terveydenedistämisaktiivisuudeksi ja näitä ominaisuuksia voidaan myös mitata. Näin saadaan painopiste siirtymään pelkästä yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin kuvaamisesta yhteisöta-solle, niihin tietoisiin toimiin, joita esimerkiksi kuntatasolla tehdään terveyden ja hyvinvoinnin edistä-miseksi. Lisäksi voidaan kuvata niitä yhteisön tai organisaation tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyden edistämisen kehitykseen. Terveyden edistämiseen liittyvissä päätöksissä tulee huomioida useita näkökulmia ja pyrkiä arvioimaan päätösten vaikutuksia monella eri tasolla. Käytettävissä olevien voimavarojen kohdentaminen kunta-laisten terveyttä parhaiten edistäviin toimiin edellyttää riittävää tietoa vaihtoehtoisista keinoista, nii-den vaikuttavuudesta sekä siitä, mitä terveydenedistämistoimia omassa kunnassa on tähän mennessä tehty. (Tukia, Lehtinen, Saaristo & Vuori 2011).

25

Tieteellistä näyttöä terveydenedistämisaktiivisuudesta tarvitaan päätöksenteon tueksi. Tiedonkeruu kunnan tekemästä kansanterveystyöstä antaa tällöin arvokasta tietoa siitä, mihin hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämistoimiin kunnan toiminta on painottunut ja millaista terveydenedistämisaktiivisuutta olisi tarvetta lisätä. Terveydenedistämisaktiivisuuden teoreettinen viitekehys (Ståhl & Rimpelä 2010) muodostuu seitsemästä ulottuvuudesta:

Sitoutuminen kuvaa keskeisten kansallisten ohjelmien ja suositusten hyödyntämistä kunnan päätöksenteossa ja terveyden edistämisen tavoitteiden näkymistä kunnan toiminta- ja talous-suunnitelmassa sekä strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa.

Johtaminen kuvaa vastuutahojen nimeämistä, terveysvaikutusten ennakkoarviointia ja kunnan hyvinvointitavoitteiden huomioimista päätöksenteossa.

Väestön terveyden seuranta kuvaa terveydenhuoltolain 12 §:n mukaista väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja niihin vaikuttavien tekijöiden seurantaa väestöryhmittäin sekä siihen liittyvää väestötason tarveanalyysia.

Voimavarat ja osaaminen kuvaa kunnan henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja ra-kennetta.

Ohjelmat ja yhteiset käytännöt ovat kuvauksia kunnan ydinprosessien toiminnasta. Tätä ulot-tuvuutta ei selvitetty tässä tiedonkeruussa.

Osallisuus mittaa kuntalaisten mahdollisuuksia tutustua ja vaikuttaa kunnan terveyden edis-tämistoimintaan ja siihen liittyvään päätöksentekoon.

Muut terveyden edistämisen ydintoiminnat ovat toimialakohtaisia ydintehtäviä, jotka eivät si-sälly kuuteen muuhun ulottuvuuteen. Tämä ulottuvuus kuvaa toiminnan kattavuutta ja volyy-miä. Kuntajohdon osalta tätä ulottuvuutta ei ole määritelty. (Tukia ym. 2011: 13-14).

Jokaisen ulottuvuuden taso on mitattavissa kysymysten avulla. Kysymykset on järjestetty tiedonkeruu-lomakkeessa harkinnanvaraisesti näiden ulottuvuuksien alle. Tiedonkeruun avulla kuntajohdon tervey-denedistämisaktiivisuus on tehty näkyväksi vertailukelpoisella tavalla. Tiedot on julkaistu kuntakohtai-sesti esitettyinä TEAviisari-verkkopalvelussa, mikä mahdollistaa oman kunnan vahvuuksien ja kehittä-misalueiden löytämisen sekä eri kuntien tietojen vertailun keskenään. TEAviisari tukee kunnan sisäistä arviointia ja vertailukehittämistä. (Tukia ym. 2011). Heinolan kaupunginhallitus edellytti hyvinvointikertomuksen käsittelyn yhteydessä (19.8.2013), että kaupunginjohtajan johtoryhmä alkaa seurata ja raportoida terveydenedistämisen aktiivisuutta ja laatii sille indikaattorit. Omia Heinolan indikaattoreita ei terveydenedistämisen aktiivisuuteen kannata laa-tia, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt terveydenedistämisaktiivisuuden arviointiin ja seurantaan indikaattorit (TEA-viisari), jotka ovat valtakunnallisesti käytössä jolloin tiedot ovat myös vertailukelpoisia muiden kuntien tietojen ja tulosten kanssa.

Heinolan perusterveydenhuolto ja liikunta ovat paranta-neet terveydenedistämisaktiivisuuttaan aikaisemmasta vuoden 2011 arvioinnista. Myös kuntajohdon aktiivisuus on lisääntynyt aikaisemmasta. Heinolan / Koko maan pisteet (ka):

• perusterveydenhuolto 37 / 60 • peruskoulut 54 / 66 • liikunta 94 / 62 • kuntajohto 58 / 72

(max. 100 pistettä)

26

Kuntajohto 2013 Heinolan / Koko maan pisteet (ka):

• sitoutuminen 44 / 68 • johtaminen 60 / 69 • seuranta ja tarveanalyysi 62 / 71 • osallisuus 67 / 80

(max. 100 pistettä)

Heinolan perusterveydenhuolto 2012 Heinolan / Koko maan pisteet (ka):

sitoutuminen 23 / 63 johtaminen 32 / 71 seuranta ja tarveanalyysi 24 /32 voimavarat 71 / 59 yhteiset käytännöt 54 /74 osallisuus 14 / 59 muut ydintoiminnat 39 / 63

(max. 100 pistettä)

Heinolan peruskoulut 2011 Heinolan / Koko maan pisteet (ka):

sitoutuminen 55 / 78 johtaminen 56 / 71 seuranta ja tarveanalyysi 60 / 63 voimavarat 32 / 50 yhteiset käytännöt 85 / 88 osallisuus 38 / 52

(max. 100 pistettä)

Heinolan liikuntatoiminnot 2012 Heinolan/ Koko maan pisteet (ka):

sitoutuminen 100 / 53 johtaminen 92 / 64 seuranta ja tarveanalyysi 100 /68 voimavarat 83 / 68 osallisuus 100 / 63 muut ydintoiminnat 90 / 59

(max. 100 pistettä)

27

6 YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA Liitteessä 4b on vuosilta 2008-2012 ja kehittämiskohteisiin liittyvien indikaattoreiden aikasarjat, jotka kuvaavat kehityssuuntaa. Liitteessä 5 esitellään yhteenveto kehittämiskohteista, toimenpiteet vuosina 2013 – 2014, toimenpi-teiden toteutuminen 30.4.2014 ja jatkotoimenpiteet vuosina 2014 – 2015.

28

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIESTI STARTEGIATYÖHÖN

7.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuuden parantaminen kaupungin toiminnoissa

Heinolan perusterveydenhuolto Terveyden edistämisen aktiivisuutta arvioitiin perusterveydenhuollossa vuonna 2012 Heinolassa en-simmäistä kertaa. Tulokset osoittavat, että erityistä huomiota jatkossa tulee kiinnittää terveyden edis-tämiseen sitoutumiseen peruspalveluissa ja yhteisten tavoitteiden rakentamiseen sairaanhoitopiirin sisällä. Valtakunnalliset ja paikalliset tavoite- ja toimintaohjelmat tulee käsitellä jatkossa myös luot-tamushenkilöhallinnossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmätyöskentely ei terveyden edistämi-sen aktiivisuusmyönteisyyttä yksistään paranna. Perusterveydenhuollossa terveyden edistämisen johtamisvastuu on epäselvä, kuten osittain myös muut terveyttä edistävät vastuutahot. TEAviisari osoittaa, että yhteistyöstä sairaanhoitopiirin kanssa ei ole sovittu (vrt. terveyden edistämisen aktiivisuus erikoissairaanhoidossa). Johdon hyväksymät toi-meenpanosuunnitelmat puuttuvat (esim. kansantautien ehkäisyssä, seksuaaliterveyden edistämisessä tai tupakoinnin ja päihdehaittojen vähentämisessä tai lasten huomioimisessa perheissä, joissa on mie-lenterveys- ja päihdeongelmaa). Raportointia luottamushenkilöstölle on jatkossa parannettava kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. Perusterveydenhuollon eri alueiden toimintaohjelmat (hoitopolut) ovat vaja-vaisia tai ne puuttuvat kokonaan. Toimintakertomuksessa terveyden edistämisen aktiivisuus ei ole tähän saakka ollut näkyvillä. TEAviisari osoittaa, että Heinolassa perusterveydenhuollon henkilöstömitoitus on melko hyvä verrat-tuna kansallisiin suositukseen. Heinolaan on saatu lisää resursseja mm. erityistyöntekijöihin sekä kou-lu- että opiskeluhuoltotyöhön. Heinolan monialainen Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö tekee vah-vaa yhteistyötä ennalta ehkäisevissä palveluissa eri hallintokuntien kanssa. Esimerkkinä edellisestä on johdon ja eri hallinnon alan toimijoiden osallistuminen perhekeskustoimintaan. Lääkäreiden ja erityis-asiantuntijoiden valtakunnallinen rekrytointihankaluus näkyy TEAviisarin tuloksissa erityisesti perus-terveydenhuollossa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suunterveydenhuol-lon yhtenäinen toiminta-ohjelma on laadittu poikkihallinnollisena yhteistyönä ja se päivitetään ja täs-mennetään jatkossa valtuustokausittain. Kuntalaisten osallisuuden lisäämiseksi on kehitteillä jatkuvan palautteen antamisen järjestelmä sosiaa-li- ja terveydenhuollon palveluista. Palauteohjelmaa kehitettäessä on tärkeä huomioida ennalta ehkäi-sevien palveluiden näkyväksi tekeminen sekä mahdollisuus palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Määräaikaiset terveystarkastukset toteutuvat hyvin neuvola ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. TEAviisarin tuloksissa näkyy myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuk-siin panostaminen Heinolassa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria tai eläkeiän ylittäneitä terve-ystarkastukset eivät tavoita. Työikäisten kohdalla on oletus, että heidän terveydentilaansa ja työolo-jaan arvioidaan säännöllisesti työterveyshuollon palveluissa. Heinolan peruskoulut Terveyden edistämisen aktiivisuutta arvioitiin Heinolassa peruskouluilla vuonna 2011. Peruskouluissa terveyden edistämisen aktiivisuus on Heinolassa keskimääräisesti parempaa verrattuna muuhun valta-kuntaan. Sitoutumista osoittaa terveyden edistämisen aktiivisuuden kirjaaminen vuosikertomukseen. Terveyden edistämisen aktiivisuuden kirjaamista opetussuunnitelmiin sekä kuvailtavuutta toiminnaksi (esimerkiksi teemapäivien suunnittelu) tulee jatkossa tehostaa. Oppilashuoltoryhmätoiminta osoittau-tuu TEAviisarin mukaan Heinolan perusopetuksessa tehokkaaksi ja toimivaksi. Poissaolojen seurantaa tulee jatkossa tehostaa ja pohtia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimenpiteitä poissaolojen vähentämiseksi. Yhteinen toimenpideohjelma määrittele koulujen terveysolojen tarkastuksen säännöl-lisin väliajoin. Toimintaohjelman mukaan vastuussa oppilaiden ja koulun henkilökunnan työolojen sel-

29

vittämisessä ovat koulujen rehtorit. Tärkeää on, että ko. selvityksissä ovat mukana myös työterveys-huolto ja työsuojelu omine näkökulmineen. TEAviisarin mukaan koulukiusaamiseen Heinolassa puututaan ja kiusaamista seurataan hyvin. Koulujen häiriö- ja ongelmatilanteita, tupakoinnin ja päihteiden käyttöä, erityispalveluihin ohjautumista sekä toimenpiteitä edellä mainittuihin asioihin seurataan ja toimenpiteitä ohjeistetaan. Yhteenvedot luok-kakohtaista terveystarkastuksista puuttuu kokonaan vuoden 2011 selvityksestä. Luokkakohtaisiin yhteenvetoihin on panostettava jatkossa kokonais- ja koulukohtaisen kuvan aikaansaamiseksi. Kouluterveydenhoitaja-, psykologi- sekä koulun sosiaalityönmitoitus on TEAviisarin mukaan keskimää-räistä parempaa, kun verrataan koko maahan. Opettajien ja erityisesti koulunkäyntiavustajien mitoi-tuksessa ilmoitetaan vajetta. TEAviisarin mukaan koululääkärimitoitus ei toteudu. Tähän lienee syynä oletus, että koululääkäripalveluita ei kouluissa ole riittävästi ja ettei määräaikaistarkastukset toteudu riittävässä laajuudessa. Tilanteen korjaamiseksi ja kouluterveydenhuoltotyön kehittämiseksi olisi jat-kossa tärkeää nimetä vastuulääkäri myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Yhteisesti laaditussa toimintaohjelmassa määritellään laajojen terveystarkastusten sisältöä ja työnjakoa. Opetusryhmäkoot vaikuttavat Heinolassa olevan valtakunnallisella tasolla. Heinolan peruskouluissa on vanhempainyhdistys- ja oppilashuoltotoimintaa hyvin ja oppilaan, huolta-jan ja opettajan väliset keskustelut toimivat. Jatkossa tulee peruskouluissa huomioida paremmin niin oppilaiden kuin huoltajien vaikutusmahdollisuudet ja lisätä ymmärrystä, tietoutta sekä osallisuutta terveyttä edistäviin toimiin. Yhteistyötä tarvitaan myös edelleen lisää eri toimijoiden kesken niin alu-eellisesti kuin seudullisestikin. Heinolan liikuntapalvelut Heinolan kaupungin liikuntapalvelut ovat olleet edelläkävijä valtakunnassa terveyden edistämisen ak-tiivisuudessa. Tämän osoittaa myös viimeisin TEAviisari vuodelta 2012. Liikuntatoimessa terveyden edistämiseen on sitouduttu kaikilla tasoilla erittäin hyvin. Terveyden edistäminen näkyy luottamus-henkilöhallinnossa, johtoryhmätyöskentelyssä ja strategiassa. Liikuntatoimi on ollut mukana vuonna 2011 perustetussa hyvinvointikertomusta kokoavassa poikkihallinnollisessa hyvinvoinnin työryhmässä. Hyvinvointityöryhmä näkyy Heinolan osalta ainoastaan liikuntapalvelujen TEAviisarissa vuonna 2012. Eri ikäryhmien liikunta-aktiivisuuden tavoitteet ja toimenpiteet näkyvät liikuntapuolella toiminta- ja taloussuunnitelmassa (mm. työikäiset, lapset ja nuoret, ikäihmiset, erityisryhmät, maahanmuuttajat). TEAviisarissa näkyy myös työnjakoon liittyviä asioita. Tästä nousee hienona esimerkkinä yhteistyö lii-kuntatoimen ja perusterveydenhuollon välillä. Työnjakoa kaupungissa tulee jatkossa edelleen tehostaa ja kehittää mm. 3.sektorin ja urheiluseurojen suuntaan. Liikuntapalveluissa seuranta on jatkuvaa ja sitä esitellään johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Seu-rantatiedot löytyvät myös toimintakertomuksesta. Heinolassa on panostettu eri-ikäisten liikuntavuoroihin ja -ryhmiin, liikuntapaikkoihin, liikuntaneuvon-taan. Liikuntapalveluita on viety kouluille ja päivähoitoon. Koulupäiviin on erilaisilla toimenpiteillä tuo-tu lisää liikunnan riemua ja liikkuminen on tehty lapselle tai nuorelle miellyttäväksi ja huomaamatta osaksi koulupäivää ja opetusta. Toimenpiteet ovat vaatineet avointa ja sujuvaa yhteistyötä ja yhteistä ennalta ehkäisevään näkökulmaan pohjautuvaa tavoitetta toimijoiden (myös huoltajien) kesken. Tähän yhteistyö- ja toimintamalliin tulee panostaa edelleen. Tämän hetken haasteena on se, että kuinka saa-da ylä-asteikäiset kiinnostumaan tai aktivoitumaan liikkumisesta välitunneilla ja vapaa-ajalla sekä min-kälaiseksi ympäristö luodaan, jotta se houkuttaisi nuorta liikkumaan. TEAviisarin mukaan Heinola panostaa liikunnan ja urheilun kustannuksiin/kuntalainen keskimääräisesti eli 82-107€/kuntalainen. Liikunnan hallinnon ja suunnittelun ammattihenkilöitä Heinolassa on TEA-viisarin mukaan myös keskimääräisesti. Kuntalaiset pääsevät Heinolassa osallistumaan liikuntapalve-luiden suunnitteluun mm. erilaisissa yhteistyökokouksissa, seurojen edustajien kautta, asukkaiden kuulemistilaisuuksissa, aloitteiden sekä asiakaspalautteiden välityksellä.

30

Kuntajohto Heinolan kuntajohdon terveyden edistämisen aktiivisuudesta kerättiin tietoa viimeksi vuonna 2013. Kuntajohdon osalta terveyden edistämisen aktiivisuus on parantunut huomattavasti vuoden 2011 ti-lanteesta. Lähestulkoon kaikkien indikaattoreiden osalta oltiin jo lähellä koko maan keskiarvoja. Osallisuuden edistäminen, eli mahdollisuuksien luominen kuntalaisille tutustua ja vaikuttaa terveyden-edistämistoimintaan, on kuntajohdossa parantunut. Ainoastaan verkkosivujen hyödyntäminen kunta-laisten osallistamisessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen jäi täysin ilman pisteitä (verkkosivuilla tarkasteltavissa terveyden edistämisen tavoitteet, painopistealueet ja kehittämiskohteet). Kyselyajan-kohdan jälkeen tilanne on kuitenkin parantunut. Eniten parannusta on tapahtunut väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja niihin vaikuttavien tekijöiden seurannassa väestöryhmittäin ja siihen liittyvässä väestötason tarveanalyysissä. Tästä Heinola sai vuonna 2011 0 pistettä ja vuonna 2013 62 pistettä. Parantamista on kuitenkin edelleen elinympäristön terveellisyyden, elämänhallinnan ja väestöryhmien välisten terveyserojen seurannassa ja raportoin-nissa. Hyvinvointijohtaminen (vastuutahojen nimeäminen, terveysvaikutusten ennakkoarviointi ja hyvinvoin-titavoitteiden huomioiminen päätöksenteossa) on myös kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta huomiota tulee edelleen kiinnittää hyvinvointitavoitteiden huomioimiseen käyttötaloussuunnitelman ohjeistuksessa, kuntastrategian valmistelussa ja toimeenpanosuunnitelmien laatimisessa. Näistä Hei-nola sai 0 pistettä. Sitoutuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön näkyi ainoastaan savuttomaksi kunnaksi julistautumisessa ja turvallisuussuunnitelman laatimisessa. Kehitettävää on edelleen terveyden ja hy-vinvoinnin edistämisen tavoitteiden näkyväksi tekemisessä talous- ja toimintasuunnitelmassa, kunta-strategiassa ja tarkastuskertomuksessa. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman myötä toivotaan kiinnostuksen lisääntyvän poikkihallinnol-listen terveyttä edistävien toimintojen suunnitteluun, resursointiin, seurantaan ja arviointiin Heinolan kaupungissa. Kertomukseen valittujen indikaattoreiden seuranta ja seurantatiedon saaminen ja hyö-dyntäminen mahdollistavat tulevaa talouden- ja toiminnan suunnittelua kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja terveyden edistämiseksi. Kuntalaisten osallistaminen ennalta ehkäisevien palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen, vastuunottaminen valinnoistaan sekä jatkuva tutkitun tiedon jakami-nen toimivat pohjana hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Kaupunginhallitus 19.8.2013: Laaditaan mielenterveys- ja päihdestrategia ja kaupunginjohtajan johtoryhmä alkaa seurata / raportoi-da terveydenedistämisen aktiivisuutta ja laatii sille indikaattorit. Sosiaalipalvelut ja nuorisopalvelut Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja tähän panostaminen tulee jatkossa sisällyttää Heinolan kau-pungin strategiaan. Tämä antaa selkeän viestin ja toimeksiannon johtamistyöhön toimialoille; esimie-het ja henkilöstö tarvitsevat koulutus- ja valmennusresursseja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamallien omaksumiseksi ja kehittämiseksi, jotta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muut-tuu luontevaksi käytänteeksi osana jokaisen perustyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu mitä suurimmassa määrin peruspalveluissa kuten sosiaalipalveluissa; päivähoidossa, sosiaalityössä ja vanhuspalveluissa. Riittävien resurssien (henkilö-kunta, osaaminen) turvaaminen näissä takaa myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumi-sen. Heinolan kaupungin profiloituminen houkuttelevaksi työnantajaksi on avainasemassa jotta perus-palveluihin saadaan rekrytoitua osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

31

Osallisuuden lisäämiseksi luottamushenkilöille ja kuntalaisille tulee järjestää keskustelufoorumeita hyvinvointikertomuksessa ja –suunnitelmassa esiin nostettujen painopisteiden aihealueista ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Nuorisopalveluissa nähdään myös, että palveluissa tulee aktiivisemmin kuulla lasten ja nuorten mielipidettä heitä koskevassa päätöksenteossa. Tekniset palvelut Myös tekniseen toimeen liittyvillä palveluilla on merkittävä osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tekninen toimi voi vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin mm. aikatauluttamalla pölyn ja hiekanpoisto kaduilta siten, että vilkkaiden katujen kuten Siltakadun sekä koulujen ja päiväkotien lä-heisyys putsaaminen tehdään ensimmäisenä. Myös riittävien määrärahojen varaaminen ravitsemuk-sellisesti laadukkaiden raaka-aineiden hankkimiseksi edistää hyvinvointia. Erittäin tärkeä osa kuntalais-ten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista on ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävien asuinaluei-den kaavoittaminen.

7.1. Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan Heinolassa tehdään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2014-2016. Suunnitelman laatimisesta vastaa Heinolan kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja yhdessä hyvinvointityöryhmän kanssa, ja sitä työstetään yhdessä kaupungin eri palvelualueiden kans-sa. Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät asiat koskettavat kaikkia kuntalaisia ja kaikkia palveluita. Miten elinympäristömme on hyvää mielenterveyttä edistävä, miten voimme ehkäistä päihdehaittoja ja miten kehitämme mielenterveys- ja päihdepalveluita niin että ne ovat asiakaslähtöisiä ja joustavasti saatavilla. ”Ehkäisevän päihdetyön onnistuminen kunnissa riippuu paljolti siitä, miten hyvin luottamusmiehet ja kunnan johtavat viranhaltijat ovat tietoisia päihdetyön ehkäisevästä merkityksestä ja koko kuntayhtei-sön tuen tärkeydestä. Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen takaa aktiivinen luottamushenkilö, joka on hyvin selvillä ehkäisevän päihdetyön merkityksestä ja mahdollisuuksista ja osaa nähdä sen oman kun-tansa poliittisesta ja strategisesta näkökulmasta.” (THL 2010; Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa). Ehkäisevä päihdetyö perustuu lakiin, ja kunnan tehtävä on luoda työlle riittävät edellytykset. Kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan ja suuri osa työstä tapahtuu peruspalve-luissa. Laadukas ja koordinoitu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus edellyttää johtamista ja poliittisen tason sitoutumista. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ehkäisevä päihdetyö on pitkäjänteistä, koor-dinoitua ja kaikkiin kuntalaisiin kohdistuvaa. Työn tavoitteiden ja keinojen tulee olla kirjattu valtakun-nallisiin ohjelmiin suhteutuvaan strategiaan, ja työn koordinointiin tulee olla osoitettu väkilukuun näh-den riittävä resurssi. Ehkäisevä päihdetyö tulee kohdentua kaikille tasoille, ja eri toimijoiden tehtävien kokonaisuudessaan tulee olla selkeät ja tähdätä samaan tavoitteeseen. Paikallista päihdepolitiikkaa ja ehkäisevää päihde-työtä tulee tehdä monin erilaisin, vaikuttaviksi todetuin toimin ja työllä tulee vaikuttaa sekä päihteiden kysyntään, tarjontaan että haittoihin. Ajanmukaisella tiedolla, osaamisella ja menetelmillä kunnan ehkäisevä päihdetyö on vaikuttava ja kustannustehokas keino vähentää kuntalaisten kärsimystä ja turvattomuutta. Osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon sijoitetut voimavarat ovat kunnalle kannattava sijoitus. Yleistä Kunnalla on monia keinoja käytettävissään ehkäistä päihdehaittoja. Kunta voi päättää julkisten tilojen päihteettömyydestä sekä omien tilojensa alkoholimainonnasta. Kunta voi myös vaikuttaa alkoholin vähittäismyymälöiden, Alkon ja ravintoloiden sijaintiin antamalla lausunnon sijainnin asianmukaisuu-desta ja sen mahdollisista häiriöistä ja muista haitoista lähiympäristölle. Sen lisäksi että kunta tuottaa palveluja kuntalaisille, se on myös työnantaja ja tässä tehtävässä vastaa työntekijöidensä hyvinvoinnis-ta. Luomalla työpaikalle yhteiset päihteisiin liittyvät pelisäännöt ehkäistään päihdehaittoja.

32

Asiakastyö kaikissa peruspalveluissa Ehkäisevän päihdetyön eettiset periaatteet korostavat asiakkaan oikeutta saada tietoa ja palveluja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihteiden riskikäyttö tulee puheeksi, sitä enemmän työntekijällä on keinoja auttaa asiakasta. Puheeksi otto johtaa parhaimmillaan asiakkaan havahtumiseen ja muutok-seen ennen kuin päihteistä on tullut ongelma. Kaikilla peruspalveluissa toimivilla tulee olla hallussaan puheeksi ottamisen työmenetelmät ja käytännöt (mm. huolen vyöhykkeistö, audit-testi, mini-interventio, motivoiva haastattelu). Lapset ja nuoret Kouluissa tulee olla ehkäisevän päihdetyön suunnitelma; koulun työntekijöiden, oppilaiden ja vanhem-pien yhteistä sopimusta siitä, miten koulussa ehkäistään päihteiden kysyntää ja tarjontaa sekä päih-teistä aiheutuvia haittoja. Käytännössä ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kouluissa sisältää toimin-tamallin ehkäisevään päihdetyöhön ja varhaiseen puuttumiseen, yhteistyöhön, hyvinvoinnin vahvista-miseen, ongelmatilanteisiin ja hoitoonohjaukseen sekä tukitoimien käynnistämiseen. Myös nuorisoti-loissa tulee olla pelisäännöt, joiden noudattamista seurataan ja valvotaan sekä ehkäistään päihdehait-toja. Jokaisella nuorten kanssa työskentelevällä aikuisella tulee olla hallussaan puheeksi ottamisen työmenetelmät ja käytännöt sekä valmiudet puuttua mm. päihteiden välittämiseen alaikäiselle. Turvallinen ja tasapainoinen lapsuus on sekä lapsen oikeus että lasta vahvasti myös päihdehaitoilta suojaava tekijä. Asiakastyössä –myös aikuisille suunnatuissa palvelutapahtumissa- tulee kuulla lasta ja arvostaa hänen kokemuksiaan. Mikäli kohtaamisissa herää huoli lapsen tilanteesta, on huolen puheek-si ottaminen kaikkien aikuisten tehtävä. Mm. huolen vyöhykkeistöä voi käyttää työvälineenä huoleen reagoimisessa ja puheeksi ottamisessa lapsen ja perheen kanssa. Aikuiset Alkoholin riskikäytön tunnistaminen peruspalveluissa on tärkeää, koska alkoholin suurkulutus on mo-nen sosiaalisen, terveys- ja työkykyongelman taustalla. Mini-interventio on yksi todistetusti vaikutta-vimmista keinoista vaikuttaa päihteiden käyttöä vähentävästi ennen alkoholiriippuvuuden kehittymis-tä. Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholinkäytön puheeksi ottoa ja riskikulutuksen tunnistamista terveydenhuollossa. Ikäihmiset Ikäihmisten ehkäisevässä päihdetyössä on periaatteessa käytettävissä samat työmenetelmät kuin ai-kuisillakin. Ikäihmisten kanssa toimiessa tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi alkoholin käytön riskirajat ovat yli 65-vuotiailla alhaisemmat kuin työikäisillä. Turvallisen alkoholin käytön rajat riippuvat kunkin senhetkisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä sekä mahdollisesta lääkityksestä. Ikäihmisten kanssa työskenteleville onkin kehitetty omat, sovelletut työvälineet alkoholin käytön arviointiin ja var-haiseen tukee. Työvälineitä voidaan käyttää ikäihmisillä mm. arvioitaessa uuden hoito-/ palvelusuh-teen alussa palvelun tarvetta, terveystarkastuksissa ja kotikäynneillä.

7.2. Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen

Toimivat peruspalvelut Kaikille tarjolla olevien palvelujen riittävyys sekä saatavuus ovat lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämi-sen perusta. Palveluiden matala kynnys helpottaa tuen hakemista ja monialaisuus avun monipuolisuut-ta ja palveluohjausta eri työmuotojen välillä. Hallinnolliset rakenteet Heinolassa antavat hyvät toimin-taedellytykset sektorirajat ylittävälle monialaiselle toiminnalle. Onnistunut yhteinen työ vaatii esteiden poistamista ja kannustavaa ilmapiiriä kaikilla tasoilla: tiimeissä, työyhteisöissä, johtamisessa ja monia-laisen työn koordinoinnissa. Se vaatii myös luottamusorganisaation täyden tuen. Heinolan tulee jatkossakin olla mukana palvelurakenteita uudistavissa valtakunnallisissa kehittämis-hankkeissa. Toimintamallien juurruttaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, josta Heinolalla on hyviä kokemuksia. Uusista rakenteista yksi on perhekeskusajattelu, joka on kirjattuna merkittäviin strategi-siin asiakirjoihin ja näyttäytyy Heinolassa sekä saman katon alle koottuina lapsiperheiden palveluina,

33

monialaisena ryhmätoimintana, perheiden kohtaamispaikkoina että yhteen sovittavan johtamisen käytänteinä. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus toiminnassa Asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, tiedottamisessa, toteutuksessa ja arvioinnissa tulee jatkossa edelleen vahvistaa. Perheiden näkökulma on tärkeä ja heillä on paljon annettavaa toi-minnalle. Osallisuuden kokemus liittyy kuulluksi tulemiseen, kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen. Nämä luovat turvallisuuden tunnetta ja rakentavat luottamusta. Tuki lasten ja nuorten sekä vanhempien omaan vastuun ottoon on tärkeää. Yksilö- ja perhekohtaisten palvelujen rinnalle tulee jatkossa edel-leen lisätä ryhmämuotoisia ja yhteisöllisyyttä lisääviä tukimuotoja. Vertaistuen ja ammatillisen tuen yhdistäminen avartaa tuen näkökulmaa. ”Yhteistyön” muuttuminen ”yhteiseksi työksi” vahvistaa myös eri alojen ja eri organisaatioissa toimivien ammattilaisten keskinäistä tuttuutta, osaamisen jaka-mista ja osallisuuden kokemusta. Yhdessä sovitut painopistealueet Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on valintoja. Tämä raportti esittää laajan joukon erilaisia hyvinvoinnin osatekijöitä ja niiden tilaa ja kehitystä Heinolassa. Haaste syntyykin arvi-oidessa, onko jokin hyvinvoinnin alue tärkeämpi kuin toinen. Koska vaikuttavuutta lisäävät samanaikai-set, samansuuntaiset toimenpiteet, joitakin panostamisen arvoisia teemoja on mahdollista nostaa: 1. Hyvän kehityssuunnan vahvistaminen: lasten ja nuorten hyvinvoinnin positiivinen kehitys

(esim. alkoholi, vanhemmuuden puute, terveyden kokemus).

2. Lasten elämään liittyvien riskien havaitseminen: siirtymävaiheisiin panostaminen ja poikien huomioiminen joidenkin indikaattorien kohdalla sekä varhainen tuki ja nopea apu (esim. tu-pakka, huumekokeilut, koulukiusaaminen, mielenterveysongelmat).

3. Vanhempien oman hyvinvoinnin vahvistaminen.

4. Toimiva parisuhde tai yksin-/ yhteishuoltajuus: olemassa olevat tukimuodot ja toimintamallit

verkostolle tutuksi.

5. Riittävä ammatillinen ja vertaistuki: ennaltaehkäisevää tukea tarjolle merkittävissä ikävaiheissa kaikille perheille (”ennen kuin...”), systemaattisesti tarjottua tukea erilaisiin haastaviin elämän-tilanteisiin (”heti kun…”) ja kohdennettua tukea (”sitten kun…”)!

Riittävien resurssien varmistaminen Ehkäisevä lastensuojelu kuuluu kaikille. Toiminnan resursointi on johtajien ja luottamusorganisaation käsissä. Panostaminen lapsiin ja perheisiin kannattaa, sillä se maksaa ajan kanssa itsensä moninkertai-sesti takaisin. Resursoinnin kannalta keskeisiä ovat: 1. Ammattitaitoinen ja työssään jaksava henkilöstö: julkinen sektori yhdessä kolmannen sektorin

toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa.

2. Osaaminen, jonka monialainen yhteistyöverkosto yhteiseen työhön tuo: osaamisen kehittämi-nen, hyödyntäminen ja jakaminen.

3. Aikaa kohtaamisille asiakkaiden kanssa ja verkoston kesken: kohtaaminen on osa toiminnan

vaikuttavuutta ja yhteiset toimintamallit vaativat tuttuutta toimijoiden kesken sekä aikaa yh-teiseen suunnitteluun ja arviointiin.

4. Toiminnan puitteet: tilat, välineet ja tarvikkeet.

34

LIITTEET

Liite 1 Heinolan kaupungin hyvinvointityöryhmä ja sen teemaryhmät

Liite 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Liite 3 Heinolan PYLL-analyysi vuosilta 2004-2008

Liite 4a Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, jossa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme

Liite 4b Aikasarjat kehittämiskohteita kuvaavista indikaattoreista vuosilta 2000 – 2012

Liite 5 Yhteenveto kehittämiskohteista, toimenpiteistä vuosina 2013 – 2014, toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014 ja jatkotoimenpiteet vuosina 2014 - 2015

35

LÄHTEET

Hallitusohjelma 2007-2011. Hallitusohjelma 2012-2015. Kansanterveyslaki (2005/928) Kautto 2006. Suomalaisten hyvinvointi 2006. Kortteinen & Tuomikoski 1998. Työtön. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien selviytymisestä. Kuntalaki (1995/365) Lastensuojelulaki (2007/417) Oppilas- ja oppilashuoltolaki (2013/1287) Perustuslaki (1999/731) Puolustusvoimat 2013. Saaristo, Alho, Ståhl & Rimpelä 2010. Terveydenedistämisaktiivisuutta perusterveydenhuollossa ku-

vaavat tunnusluvut ja niiden raportointi – menetelmäraportti. Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005. Terveyden edistäminen esimerkein: käsitteitä ja selityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Terveys 2015 –kansanterveysohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Terveyden edistämisen laatusuositus. Julkaisuja 2006:19. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007. Hyvinvointi 2015 –ohjelma. Sosiaalialan pitkän aikavälin tavoitteita.

Julkaisuja 2007:3. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Kansallisten terveyserojen kaventamisohjelma 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriö 2012. Kaste-ohjelma 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Lastensuojelun laatusuositus. Julkaisuja 2014:4 Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. Toimiva lastensuojelu, toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2019.

Raportteja ja muistioita 2014:19 Stakes 2004. Kuntien hyvinvointikertomus. Aiheita 7/2004. Ståhl ym. (toim.) 2006. Health in All Policies. Prospects and Potentials. (Terveys kaikissa politiikoissa) Terveydenhuoltolaki (2010/1326) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. Hyvinvointikertomus. Saatavissa osoitteessa

http://thl.fi/hyvinvointikertomus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013. SOTKAnet-tilastotietokanta.

36

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2010. Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa. Tukia, Lehtinen, Saaristo & Vuori 2011. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.

Perusraportti kuntajohdon tiedonkeruusta 2011.

Päivitetty 4.1.2012/ KK

KAUPUNGINJOHTAJAN JOHTORYHMÄ

=hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä

Sosiaali- ja terveystoim

i

Sivistystoimi

Tekninen toimi

Hyvinvointipalvelujohtaja = hyvinvointiryhmän sihteeri ja hyvinvointikoordinaattori

Sosiaali- ja terveysjohtaja = hyvinvointiryhmän pj ja prosessin johtaja

Nuorten ääni

Nuorten työrengas

HEINOLAN HYVINVOINTIRYHMÄ = terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmä

Ikäihmisten työryhmä

Perhekes. johtotiimi

Hei PETE OH-EO:n työryhmä

Kansan-terveys

Terveys- liikunta-hanke

Liite 1

1

2014

HEINOLAN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA

Liite 2

2

Sisällysluettelo 1. SUUNNITELMAN PERUSTA JA TAUSTA ................................................................................................ 3 2. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT ................................................................................................................ 6 Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö ......................................................................................................... 6 Aikuissosiaalityö ........................................................................................................................................12 Varhaiskasvatus .........................................................................................................................................12 Opetus- ja koulutus ....................................................................................................................................13 Nuoriso- liikunta- ja kirjastopalvelut ..........................................................................................................14 Erityispalvelut ............................................................................................................................................16 Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien tuottamat palvelut .....................................................................................................................................18 Turvallisuuspalvelut ...................................................................................................................................21

3

1. SUUNNITELMAN PERUSTA JA TAUSTA Heinolan kaupungin ensimmäinen Lastensuojelun suunnitelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009, suunnitelma tarkistettiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa 2011. Heinolan lastensuojelun sijaishuollon, erityisesti laitoshoidon kustannukset, kasvoivat lastensuojelulain uudistuksen myötä siinä määrin, että kaupunginjohtaja antoi syksyllä 2011 sosiaali- ja terveysjohtajalle ja sivistystoimenjohtajalle tehtäväksi koota työryhmä, jonka toimeksiantona oli laatia lyhyen aikavälin toi-menpideohjelma lastensuojelun kriisitilanteen saamiseksi hallintaan. Kustannusten lisäksi Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17- vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavan ikäisistä oli vuonna 2012 nel-jänneksi korkein Suomessa. Työryhmän tuli myös arvioida oman lastensuojeluyksikön perustamisen tar-peellisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia hallita paremmin lastensuojelukustannuksia tulevaisuudessa. Työryhmä laati lyhyen aikavälin toimenpideohjelman lastensuojelun kriisitilanteessa. Ohjelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja sivistyslautakunnassa. Kaupunginhallitus ja –valtuusto käsittelivät toi-menpideohjelmasta lastensuojeluyksikön perustamisehdotusosaa. Varsinaista yksikköä ei perustettu, mutta valtuuston päätöksellä lisättiin määrärahoja avohuoltoon. Toimenpideohjelman sisältämät pitemmän aikavälin kehittämis- ja tutkimustyötä vaativat osatekijät, kuten asenteiden muuttaminen, siirtyminen poislähettämisen kulttuurista lähellä tukemiseen ja auttamiseen, vaativat edelleen merkittäviä ponnisteluja.

4

Kuva 1 Lastensuojelun toimenpideohjelman asemoituminen lastensuojelun kehittämishankkeen

kokonaisuuteen (v. 2012). Lastensuojelussa toimenpideohjelman laadinnan jälkeen merkittävä kehittämistyö jatkui Sateenkaari- hankkeena, jossa oli lastensuojelun lisäksi kaksi muuta kehittämiskohdetta: johtamisjärjestelmän kehittä-minen ja kotikuntoisuuden edistäminen. Lastensuojelulain (2007/417) keskeisimmät pykälät suunnitelman laadinnan osalta ovat seuraavat: 3 § Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekoh-taista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto, sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palveluiden piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 8 § Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoi-tettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tue-

5

taan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuk-sessa. 11 § Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Sosiaalihuollos-ta vastaavan toimielimen on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan eri hal-lintokuntien, muiden viranomaisten samoin kuin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien ja tarvetta vastaavien palvelujen järjestämiseksi ja asi-antuntemuksen turvaamiseksi kunnassa. 12 § Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma. Suunni-telma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunni-telma kattaa laajasti eri toimialojen toiminnan ja palvelut, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuoloihin ja heidän hyvinvointiinsa. Suunnitelman laadinta onkin eri toimialojen ja toimijoiden yhteistyöprosessi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelusuunnitelma) hyväksytään kunkin kunnan kunnan-valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Lastensuojelun suunnitelman tulee ylittää hallintokuntien rajat ja kattaa laajasti lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointiin liittyvät pal-velut. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma voidaan liittää osaksi kunnan hyvinvointi- tai lapsipoliittista ohjelmaa. Suunnitelman on oltava lapsilähtöinen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämi-nen. Heinolassa on päädytty liittämään lastensuojelun suunnitelma hyvinvointisuunnitelmaan ja –kertomukseen. 1.8.2014 tulee voimaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Samaan aikaan lastensuojelulaki muuttuu siltä osin, että lastensuojelusuunnitelma muuttuu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi.

6

2. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Lapsiperheiden palvelujen tarkoitus on edistää lapsen kasvuoloja, joka tarkoittaa vanhempien tukemista, ympäristön lapsiystävällisyyttä sekä palveluiden riittävyyden, saatavuuden ja laadun varmistamista. Vastuu ehkäisevästä työstä kuuluu eri hallinnonaloille (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja nuorisopalvelut) ja sitä tehdään kunnan, yksityisten ja järjestöjen lapsiperheiden palveluissa. Lastensuojelun ehkäisevän työn velvoite koskee kaikkia niitä toimipisteitä, joissa luontevasti muutoinkin tavataan lapsia ja lapsiperheitä. Lastensuojelulain ennalta ehkäisevä toimintaperiaate edellyttää kaikilta lapsiperheiden parissa työskentele-viltä tietoista ja vastuullista havainnointia ja huolenpitoa lapsen hyvinvoinnista. Ehkäisevän työn tehtävät ovat osa lapsiperheiden perus- ja erityispalveluiden perustehtäviä, erottamaton osa normaaleja palveluita. Niissä tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia vanhempien huolenpidon ja kasvatuksen rinnalla. Tärkeää on huomioida lapsen hyvinvointi ja etu, kun järjestetään vanhemmille hoi-toa esim. mielenterveyspalveluissa tai päihdehuollossa. Ehkäisevää työtä tehdään moniammatillisesti ja ylisektorisesti eri hallintokuntien välillä. Laki edellyttää, että kunnassa suunnitellaan ja toteutetaan laaja-alaista ja suunnitelmallista lasten ja perheiden ongelmia ehkäisevää toimintaa, toisin sanoen edistetään hyvinvointia. Tämän lainkohdan toteuttamiseen tulee osallistua kaikkien lasten ja perheiden kanssa toimi-vien hallintokuntien.

Perheiden kanssa toimivien tahojen monipuolinen yhteistyö ja yhteinen työ toteutuu Heinolassa monipuo-lisena. Perhekeskustoiminnan tarkoituksena on vahvistaa vanhempien omaa selviytymistä ja sosiaalista verkostoitumista vanhemmuuden eri vaiheissa. Proomu- ja Silta-hankkeiden aikana kehitty toimintamalli on juurtunut osaksi olemassa olevaa muuta toimintaa. Vanhemmille suunnattu vertaisryhmätoiminta ja fyysi-nen perhekeskus Tommola-talossa antavat puitteet perheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kohtaa-misille. (www.heinolanperhekeskus.fi).

Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö Lasten ja perheiden palvelut -yksikkö perustettiin 1.1.2010. Yksikön esimiehenä on hyvinvointipalvelujohta-ja ja yksikössä työskentelevät äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, koulu- ja opiskelijaterveydenhoi-tajat, koulupsykologit ja terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, koulukuraattorit, las-tensuojelun sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät sosiaaliohjaajat, psykiatriset sairaanhoitajat, päihdesairaanhoitaja, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, lastenvalvoja, osastonsihteeri ja toimistosihteeri. 1.4.2014 alkaen Lasten ja perheiden palvelut- yksikkö on jaettu viiteen työryhmään: terveysneuvonta (11), lastensuojelu (16), perhetyö (9), erityistyöntekijät (7) ja päihde- ja mie-lenterveystyö (4). Jokaisella työryhmällä on lähiesimies. Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Kaikilla perheillä ja lapsilla on joskus vaikeuksia. Toisinaan vaikeudet ovat sellaisia, etteivät ne ratkea lapsen omassa elinpiirissä, vaan niiden ratkaisemiseen tarvitaan lastensuojelun tukea.

Lastensuojelun tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lasten-suojelu jakautuu avohuollon palveluihin, sijaishuoltoon ja jälkihuoltoon. Suurin osa lapsiperheiden sosiaali-työstä painottuu avohuollon palveluihin, joissa perhettä tuetaan jotta lapset voisivat kasvaa ja kehittyä omissa kodeissaan.

7

Heinolan lapsiperheiden sosiaalityössä työskentelevät johtava sosiaalityöntekijä, neljä sosiaalityöntekijää, lastenvalvoja-sosiaalityöntekijä, lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä, kolme sosiaaliohjaajaa sekä kuusi perheohjaajaa. Lastensuojelutarpeen selvityksen hoitaa sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työpari. Lastensuojeluasiakkuuden jatkuessa avo-, sijais- ja jälkihuollon tehtäviä hoitavat alueiden sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparit. Lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijä työskentelee pääsääntöisesti yläkou-luikäisten lasten asioissa. Perheohjaajat tekevät lastensuojelun kuntouttavaa perhetyötä pääasiassa per-heiden kotona. Lapsiperheiden sosiaalityön asiakkaita ovat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastensuo-jelutyötä tehdään yhdessä perheiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lapsiperheiden sosiaalityön toiminta-ajatus

toimintamme perusta on lastensuojelulaki ja lapsen etu tarjoamme lapsiperheille tukea tilanteissa,joissa omat voimavarat eivät yksin riitä palvelujamme ovat ohjaus, neuvonta, perhetyö, taloudellinen tuki ja muiden lapsiperheen tarvit-

semien tukipalvelujen ja tukimuotojen järjestäminen teemme työtä asiakasta ja yhteistyökumppania arvostaen, kuunnellen ja kuullen

Lapsiperheiden sosiaalityössä periaatteena ovat asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet, lapsen etu, vuoro-vaikutus, työntekijöiden työn laatu sekä vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri.

Heinolassa toimii työntekijöiden tukena lastensuojelulain mukainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. Ryhmässä on edustus varhaiskasvatuksesta, koulusta, terveysneuvonnasta sekä päihde-ja mielenterveystyöstä. Ryhmällä on mahdollisuus konsultoida lastenpsykiatria ja muita erityis-asiantuntijoita.

AVOHUOLTO

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvis-taa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimet ovat siten ensisijaisia huostaanottoon ja sijaishuoltoon nähden. Avohuollon tukitoimien on kuitenkin oltava lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä. Avohuollon tukitoimet ovat perheelle vapaaehtoisia. Palvelut järjestetään suunni-telmallisesti ja kirjataan asiakassuunnitelmaan.

Avohuollon tukitoimia ovat

1) tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; 2) lapsen taloudellinen ja muu tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoit-tumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpei-den tyydyttämisessä; 3) tukihenkilö tai -perhe; 4) lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja; 5) perhetyö; 6) koko perheen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon; 7) vertaisryhmätoimintaa; 8) loma- ja virkistystoimintaa; sekä 9) muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia. Heinolassa on kehitetty tukimuotoja perheille kunnan omana toimintana. Perheisiin suunnattaviin palvelui-hin on perustettu uusia vakansseja, joka on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta.

8

Kuntouttava perhetyö

Kuntouttava perhetyö on yksi lastensuojelun asiakkuudessa olevan perheen avohuollon tukitoimista ja sitä tehdään pääsääntöisesti perheen kotona, perheen arjessa. Kuntouttavaa perhetyötä tekevät perheohjaajat. Perhetyö on perheen oman elämänhallinnan tukemista ja ohjaamista, jonka tavoitteena on perheen voima-varojen vahvistuminen. Työskentely perustuu yhdessä perheen kanssa laadittuun suunnitelmaan, johon kirjataan työn tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

SIJAISHUOLTO

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun ja kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Sijoittava kunta on vastuussa siitä, että sijais-huoltopaikka on lapsen tarpeen mukainen.

Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona tai laitoshoitona. Huostaanotettu lapsi voidaan poikke-uksellisesti ja enintään 6 kuukauden ajaksi sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdonvas-taisissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden huostaanottama lapsi.

Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan lähtökohtana tulee olla lapsen omat tarpeet. Sijaishuoltopaikan valin-nassa huomioidaan sijoituksen taustalla olevat tekijät ja se, miten tarpeisiin pystytään vastaamaan. Erityi-sen tärkeää on myös ottaa huomioon lapsen mahdollisuudet pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin.

Perhesijoitusta suunniteltaessa kartoitetaan läheisverkosto sekä tehdään tarvittaessa yhteistyötä Lahden seudullisen perhehoitoyksikön kanssa.

JÄLKIHUOLTO Lapselle ja nuorelle on järjestettävä jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Nuorella on oikeus jälki-huoltoon myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestä-nyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuolto toteutetaan tuke-malla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidos-sa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava, että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet. Jälkihuollon palvelut ra-kennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä eri viran-omaisten kanssa. Jälkihuollon palveluja voi olla esimerkiksi taloudellinen tukeminen, opiskelujen, harrastus-ten ja työllistymisen tukeminen sekä psykososiaalinen tuki. Psykososiaalisella tuella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa itsenäisen elämän taitoihin. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuoden ku-luttua siitä, kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijän tulee ohjata nuori käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja. Kun-nalla on velvollisuus järjestää jälkihuolto, mutta sen vastaanottaminen on nuorelle vapaaehtoista. Kunta voi järjestää jälkihuollon itse, tai ostaa sen joko sijoituspaikalta tai muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Mi-käli nuori jää asumaan sijoituspaikkakunnalle, on järkevää ostaa tuki sijoituspaikkakunnalta.

9

Terveydenhuolto Lasten ja perheiden palvelut -yksikössä toimii 11 terveydenhoitajaa äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koulu- että opiskelijaterveydenhuollossa. Neuvolan palvelut:

perhevalmennus, toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä terveydenhoitajien, fysioterapeutti-en, perhetyöntekijöiden, psykologin, seurakunnan ja päivähoidon kanssa

äitiysneuvola, terveydenhoitajan suorittamat terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset lasten-neuvola, vanhempien tapaamiset ennen ja jälkeen lapsen syntymän sisältäen kotikäyntejä ja var-haisen vuorovaikutuksen haastattelun

laajennetut terveystarkastukset (terveydenhoitaja+lääkäri)

perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja tekevät yhteisen kotikäynnin ensisynnyttäjien luokse raskaus-aikana

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Heinolan kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelma on laadittu ja se tarkistetaan vuosittain. Kouluter-veydenhuollossa työskentelee kaikkiaan 4,2 terveydenhoitajaa ja koululääkäri. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan kokopäiväistä kouluterveydenhoitajaa kohden tulee olla korkeintaan 600 oppilasta ja koululääkärillä vähintään yksi viikkotyöpäivä 500 oppilasta kohti. Koululääkärin osallistuminen esim. kerran kuukaudessa oppilashuoltotyöhön olisi toivottavaa, mutta se ei tämän hetkisillä resursseilla toteudu. Kouluterveydenhuollon tehtävät:

osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen

edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä

seurata, arvioida ja tukea oppilaan hyvinvointia ja terveyttä terveydenhoidon ja lääketieteen asian-tuntemuksella

osallistua yhdessä muun oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan erityisopetuksen järjestelyihin

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on vuoden 2014 aikana toimeenpanna uuden oppilas- ja opiskelijahuol-tolainsaadännön edellyttämät velvoitteet. Äitiys- ja lastenneuvolan resurssit vastaavat sosiaali- ja terveysministeriön suosituksia, mutta koulutervey-denhuollon eivät vastaa. Opiskelijaterveydenhuolto Salpauksessa on hieman paremmin resursoitu. Heino-lassa oleva vajaus koulupsykologin palveluissa heijastuu suoraan kouluterveydenhoitajan työmäärään. Kou-luterveydenhuollon toimitilat ovat puutteellisia mm. odotustilojen, äänieristyksen ja vastaanottotilojen suhteen. Heinola ostaa perheneuvolapalvelut Päijät-Hämeen perheneuvolalta. Päijät-Hämeen keskussairaalan las-tenpsykiatriset palvelut eivät toimi riittävän hyvin. Heinolassa toimii lasten kuntoutustyöryhmän. Kuntoutustyöryhmä kokoontuu keran kuukaudessa käsitte-lemään neuvolaikäisten lasten kehitykseen, käyttäytymiseen tai kasvuympäristöön liittyviä asioita. Lasten erilaisten taitojen ja vaikeuksien arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan usein eri asiantunti-joiden yhteistyötä. Työryhmässä pohditaan tarvittavien tukitoimien, lisätutkimusten ja kuntoutuksen ohja-uksen tarvetta.

10

Psykologipalvelut Heinolan peruspalveluissa on kolme psykologia, joista 1,5 on kohdennettu terveyskeskuksen käyttöön ja 1,5 koulujen käyttöön. Tällä hetkellä terveyskeskuksen käytössä on yksi psykologi ja kouluilla yksi psykologi. Ostopalveluina hankitaan kahdelta psykologilta palveluita (1 pv/vko ja 90 h/kk) 31.12.2014 asti. Terveyskeskuspsykologi on käytettävissä, kun tarvitaan lyhytkestoista kriisiluontoista apua (1 - 3 krt), elä-mäntilanteen selvittelyä, ohjausta lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä, tukea van-hemmuuteen, alle kouluikäisten kehitystaso- tai koulukypsyystutkimuksia. Tällä hetkellä terveyskeskuspsy-kologin työ on tutkimuspainotteista. Peruskoulussa koulupsykologin työssä korostuvat oppilaiden oppimisvaikeudet, käytös- ja tunne-elämän ongelmat ja oppilaiden perheeseen liittyvät asiat. Lukion oppilailla työ painottuu opiskelijoiden mielen-terveysasioihin, ihmissuhdevaikeuksiin ja perheiden ongelmiin. Koulupsykologin työ on oppilaiden ja hei-dän lähiyhteisönsä kokonaisvaltaista tukemista ja psykososiaaliseen selviytymiseen vaikuttamista. Oppilas-määrä psykologia kohden ylittäisi valtakunnallisen suosituksen, vaikka vakanssit olisivat täytettyinä. Riittävät peruspalvelut vähentäisivät erityispalveluiden tarvetta. Toisinaan toisella paikkakunnalla olevat erikoissairaanhoidon tai perheneuvolapalvelut saattavat estää hoidon toteutumisen. Perheellä ei aina ole käytännön mahdollisuuksia tai riittävää motivaatiota suoriutua säännöllisistä, pitkäkestoisistakin käynneistä Lahdessa. Psykologipalvelujen vajaus on yksi merkittävä tekijä joka heijastuu lastensuojelun tarpeeseen (riittämätön tuki perheille ja lapsille/nuorille) ja heikentää perheen kokonaisvaltaista tukemista. Päijät-Hämeen perheneuvola ei toistaiseksi järjestä pysyviä sivuvastaanottoja Lahden ulkopuolella. Perheneuvo-lan pikkulapsityöryhmän toimintaan kuuluu konsultaatiokäynnit perheneuvolan toimialueen kuntiin. Puhe- ja toimintaterapia Lasten ja perheiden palvelut- yksikössä työskentelee puheterapeutti ja toimintaterapeutti. Henkilöstön saatavuudessa on ajoittain vaikeuksia. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka avulla tutkitaan ja kuntoutetaan lapsen sensomotori-sia (mm.aistitiedon käsittely, liikunnalliset taidot), kognitiivisia (mm.tarkkaavaisuus, keskittymiskyky, muisti-toiminnot) ja psykososiaalisia (mm. itseilmaisuun ja vuorovaikukseen liittyvät tekijät) valmiuksia ja taitoja. Arvioinnissa käytetään erilaisia standardoituja testejä, vapaan ja ohjatun toiminnan/leikin tarkkailua, van-hempien ja hoitohenkilöstön haastatteluja sekä erilaisia kyselykaavakkeita. Toimintaterapiaan tullaan aina lähetteellä. Toimintaterapia-arvioinnin pohjalta suunnitellaan kuntoutuksen tavoitteet yhdessä vanhempi-en sekä muun hoitavan henkilöstön kanssa. Toimintaterapeutti kuntouttaa erilaisia toiminnan osa-alueita, esim. hieno- ja karkeamotoriikka, aistitoi-minnat, näönvarainen hahmottaminen, keskittymiskyky, ohjeiden mukainen toiminta, käsitys omasta itses-tä ja omista taidoista. Toimintaterapiassa voidaan myös harjoitella päivittäisiä toimintoja kuten pukeutu-mista, ruokailua ja ympäristössä asioimista. Toimintaterapiassa käytetään monenlaisia toimintoja (esim. pöytätason tehtävät, luovat toiminnat, liikunnalliset harjoitukset), joita sovelletaan palvelemaan lapsen kuntoutustavoitteita. Leikki on olennainen osa lapsen terapiaa. Lapsen ikätasoisen psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen on myös tärkeää. Yhteistyö vanhempien sekä muiden erityistyöntekijöiden, päiväko-din, koulun ja muiden lapsen kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa kuuluu oleellisesti toimintatera-peutin työhön. Esimerkkejä asiakasryhmistä:

lapset, joilla on lieviä neurologisia häiriöitä, oppimisvaikeuksia tai käyttäytymisogelmia

lapset, joilla kehitysviivästymää

lapset, joilla aistitiedon käsittelyn vaikeutta

11

autisminkirjon lapset

lihastautia sairastavat lapset

lapset, joilla trauman jälkitila yms.

Toimintaterapeutin vastaanotto on suunnattu pääasiassa alle kouluikäisille lapsille. Pienet lapset hyötyvät toimintaterapiasta kehityksen herkkyyskausien takia, jotka ajoittuvat ennen kouluikää. Kun lapsi saa ajoissa tukea kehitykselleen, helpottaa se myös lapsen koulun aloitusta ja ehkäisee mahdollisia myöhempiä on-gelmia kuten keskittymisvaikeudet ja häiriökäyttäytyminen. Puheterapeutti on puhe-, ääni- ja kommunikaatiohäiriöiden asiantuntija. Puheterapeutin työhön kuuluu omaan erityisalaansa liittyen kommunikaatiohäiriöiden ennaltaehkäisy, niiden varhainen toteaminen, tut-kiminen, diagnosointi ja kuntoutus. Puheterapiapalveluita annetaan pääsääntöisesti neuvolaikäisille lapsille, joilla on häiriöitä kielellisellä alueella esim. puhutun kielen ymmärtämisen tai tuoton vaikeutta, epäselvää puhetta ja äännevirheitä, dysfasiaa, änkytystä jne. Kuraattoripalvelut Koulukuraattorin toiminta on osa koulujen psykososiaalista oppilashuoltotyötä. Työn tavoitteena on turvata oppilaiden koulunkäynnin sosiaalisia edellytyksiä, edistää oppilaiden ja heidän perheidensä psykososiaalista hyvinvointia ja tukea koulun opetus- ja kasvatustyötä. Kuraattori tekee sekä ehkäisevää että korjaavaa sosi-aalityötä koulussa. Työssä korostuvat lasten ja nuorten koulunkäynnin vaikeudet, kuten kouluhaluttomuus ja keskittymisvaikeudet, sekä sosiaaliset pulmat, jotka voivat ilmetä mm. kiusaamisena, kaverisuhdepulmi-na, yksinäisyytenä tai pelkoina. Kuraattorin työssä näkyvät myös oppilaiden kodeissa esiintyvät vaikeudet ja ihmissuhdeongelmat. Monet lapset joutuvat syystä tai toisesta kantamaan ikätasolleen liian suuria mur-heita. Heinolassa on kaksi koulukuraattoria, joista toisen työpanos on kohdistettu yläluokkalaisille ja lukiolle ja toinen alaluokkalaisille. Tällä hetkellä molemmat tehtävät on täytetty. Kotipalvelut, kotihoito ja perhetyö Sosiaalihuoltolain 20 §:n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huo-lenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lain 21 §:n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtä-vistä ja toiminnoista. Heinolassa lapsiperheille on ollut 1.9.2013 alkaen tarjolla lapsiperheiden kotipalvelua. Kotipalvelua on mahdollista saada tilanteissa, joissa vanhemman toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt ja/tai kun per-heessä ei ole lähiverkostoja. Kotipalvelua järjestetään arkisin klo 8-16, pääsääntöisesti perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Apu on luonteeltaan tilapäistä, ja sitä myönnetään enintään kuukaudeksi kerrallaan tai lyhyempään tilapäiseen tarpeeseen. Palvelu on maksullista. Perheet voivat hakea lapsiperheiden koti-palvelua ottamalla itse yhteyttä perhetyön vastaavaan ohjaajaan. Heinolassa tarjotaan lapsiperheille myös ehkäisevää perhetyötä. Ehkäisevä perhetyö on vanhemmuutta tukevaa ja tavoitteellista työskentelyä perheessä. Tavoitteena on perheen voimavaroja vahvistamalla edis-tää perheen arjessa selviytymistä. Työskentely perheessä sisältää keskustelua, ohjausta ja neuvontaa sekä tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien hoitamista ja niissä avustamista. Ehkäisevää perhetyötä voivat saada perheet, joissa on alaikäisiä lapsia. Palvelua on mahdollista saada pääsääntöisesti arkisin klo 8-16, mutta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Palvelu on maksutonta. Perheet voivat ottaa itse yhteyttä perhetyön vastaavaan ohjaajaan tai ohjautua asiakkaaksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön (esim. neuvola, sosiaali-palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut) tai muun yhteistyötahon (esim. päiväkoti, koulu) kautta.

12

Lapsiperheiden kotipalvelua ja ehkäisevää perhetyötä tekevät Heinolassa kahdeksan perhetyöntekijää. Asiakaspalaute sekä lapsiperheiden kotipalvelusta että ehkäisevästä perhetyöstä vuonna 2013 oli erittäin hyvää. Pääsääntöisesti perheet kokivat saaneensa oikeanlaista apua oikeaan aikaan. Myös yhteistyö per-heen ja perhetyöntekijän sekä muiden yhteistyötahojen kanssa koettiin pääsääntöisesti hyvänä ja sujuvana. Lapsiperheiden kotipalvelun suurimpana puutteena koettiin se, että palvelua ei ole saavissa ilta-aikaan. Kehittämiskohteeksi nousi palvelun alkamisen oikea-aikaisuus. Ehkäisevän perhetyön koettiin vastaavan hyvin asiakkaan odotuksia ja perheen tarpeita. Kehittämiskohteeksi nousi vanhemmuuteen saatu tuki.

Lastenvalvoja Lastenvalvojan tehtäviin kuuluu avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittäminen sekä ero-vanhempien neuvonta ja ohjaus lasten huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asi-oissa. Heinolassa osa-aikainen (50 %) lastenvalvoja hoitaa nämä tehtävät ja myös vahvistaa huolto- ja ta-paamisoikeussopimukset sekä elatussopimukset. Lahden sosiaali- ja terveystoimi on perustanut vuonna 2013 perheoikeudellisen yksikön, johon on keskitet-ty Päijät-Hämmeen alueen lastenvalvojien palvelut. Heinola jatkaa neuvotteluja perheoikeudelliseen yksik-köön liittymisestä. Adoptioneuvonta ostetaan pääasiassa Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijöiltä. Lastensuojelun virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Lahden kaupungilta. Aikuissosiaalityö

Heinolan sosiaalityö jakautuu aikuissosiaalityöhön ja lapsiperheiden sosiaalityöhön. Lapsiperheiden sosi-aalityö on painottunut lastensuojeluun. Aikuissosiaalityössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, 1 sosiaalityöntekijää, kaksi sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja sekä neljä toimistosihteeriä etuuskäsittelyssä. Sosiaalityön yhteistyö on tiivistä Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen kanssa, jossa Heinolan kaupungin työntekijöinä työskentelevät sosiaalityönte-kijä ja sosiaaliohjaaja sekä määräaikainen terveydenhoitaja työttömien työkyky- ja eläkemahdollisuus selvit-telyssä. Toimeentulotukivaikeuksista kärsivät lapsiperheet asioivat ensisijaisesti etuuskäsittelijöiden tai aikuissosiaalityöntekijöiden luona. Sosiaalityöntekijät ohjaavat perheiden vanhempia työhön, koulutukseen ja muiden palveluiden piiriin, jotta perheiden toimeentulo tulisi turvatuksi muutenkin kuin toimeentulotuel-la. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät selvittävät yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäntilanteensa ja pal-veluntarpeensa. Sosiaalityöntekijät auttavat asiakasta selviytymään erilaisista vaikeista elämäntilanteista ja tukevat muutoksen läpiviemisessä. Asiakkaan vaikeudet voivat liittyä mm. työhön ja koulutukseen, perhee-seen, ihmissuhteisiin, talouteen, asumiseen, terveyteen, päihteisiin ja kotoutumiseen.

Varhaiskasvatus Heinolan kaupungin varhaiskasvatus koostuu kuudesta alueesta. Päivähoitovaihtoehtoina toimii päiväkote-ja, ryhmäperhepäiväkoti, esiopetusryhmiä sekä kotiperhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu yhteensä hieman alle 700 lasta (syksy 2013). Päivähoitomuotoina tarjotaan kokopäivä-, osapäivä-, epä-säännöllistä, ilta- tai ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva hoito järjestetään Rullan vuoropäiväkodissa. Tommola-talon päiväkodin aukiolo (klo 5- 22 välillä) tarjoaa kevy-

13

emmän vuorohoitomahdollisuuden. Muut yksiköt ovat avoinna klo 6.30–16.30 ja tarvittaessa 17.30 asti tarpeesta riippuen. Erityispäivähoitoa tarjotaan kaikissa päiväkodeissa sekä integroidusti Tommola-talossa. Varhaiskasvatuspalvelut järjestävät myös avointa toimintaa, kuten avoimia päiväkoteja Tommola-talossa ja Elämänkaaritalossa sekä osallistuvat monipuolisen ryhmätoiminnan toteuttamiseen perhekeskustoiminnas-sa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöryhmiä:

lastentarhanopettajat, sosionomit, sosiaalikasvattajat lähi-, päivä- ja lastenhoitajat perhepäivähoitajat ryhmä – ja henkilökohtaiset avustajat toimisto- ja erityispalvelujen henkilöstö (mm. erityislastentarhanopettajat) alalle opiskelevat ja työhön tutustujat

Varhaiskasvatuspalveluissa kehittämisen painopistealueina on tällä hetkellä henkilöstön osaamisen lisäämi-nen, laatutyöskentelyn käynnistäminen, omahoitajuus, lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen.

Opetus- ja koulutus Alakoulut Heinolassa on 8 alakoulua (luokat 1-6), joiden oppilasmäärä vaihtelee 40 – 250 välillä. Alakoulujen yleisope-tuksen oppilaita on tällä hetkellä yhteensä 1109. Oppilaiden koulupäivä sijoittuu kello 8 -15 välille, koulusta ja luokkatasosta riippuen. Kouluissa on yleisopetuksen ja/ tai erityisen tuen ryhmiä. Alakoulujen henkilöstöryhmiä:

rehtorit, luokanopettajat, erityisopettajat

koulunkäyntiavustajat

keittiöhenkilöstö sekä siivoojat (teknisen toimen henkilöstöä)

kouluterveydenhoitaja, joka on tavattavissa ennalta sovittuna aikana

Yläkoulut Heinolassa on yksi yläkoulu, Lyseonmäen koulu. Seminaarin koulussa on joitakin yläluokkia. Lyseonmäen koulussa annetaan opetusta luokilla 7 – 9 ja koulussa on noin 582 oppilasta. Oppilaiden koulupäivä sijoittuu klo 8 – 15 välille. Koulussa on yleis- ja pienryhmäopetusta. Yläkoulujen henkilöstöryhmiä:

rehtorit, aineenopettajat, erityisopettajat, oppilaanohjaajat

koulunkäyntiavustajat

koulukuraattori (sote)

koulupsykologi (sote)

psykiatrinen sairaanhoitaja (sote)

kouluterveydenhoitaja, Lyseonmäen koululla terveydenhoitaja on yleensä tavattavissa klo 8 – 14 (sote)

14

Yläkoulussa luokanvalvoja on oppilaan läheisin aikuinen. Huoltajat voivat halutessaan tiedottaa luokanval-vojaa oppilaan sairaudesta ja sen mahdollisesta hoidosta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Heinolan kaupungin aamu- ja iltapäivätoimintaa koordinoi koulutusjohtaja. Toimipisteitä on toimintakau-della 2014 - 2015 yhteensä seitsemän.

Jyrängön koulu /LaLeLi ry (Lasten Leikki ja Liikunta ry)

Kirkonkylä, Käpylä / Nuorisopalvelut

Lusi, Satulinna / Varhaiskasvatuspalvelut

Myllyojan koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut

Niemelä-talo / Opetus- ja koulutuspalvelut

Tommola-talo / Opetus- ja koulutuspalvelut

Vierumäen koulu / Opetus- ja koulutuspalvelut

Nuoriso- liikunta- ja kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Heinolan kaupungin nuorisopalvelujen vastuualueelle kuuluvat perusnuorisotyö ja työpajatoiminta. Työpa-jatoiminnassa asiakkaat ovat pääsääntöisesti täysi-ikäisiä. Nuorisopalvelut järjestävät ennaltaehkäisevää, ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille, pääasiallisesti Heinolan seudulla, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nuorisopalveluiden toimintapaikkoja ovat:

Nuorisokeskus Pleissi

Käpylän nuorisotila

Saksalan seikkailukeskus

Lyseonmäen koulu

Nuorisotoiminnan muut toimintaympäristöt

Nuorisopalveluiden asiakkaat ovat pääsääntöisesti 7 – 18 –vuotiaita ja työpajatoiminnan asiakkaat 18 - 29 –vuotiaita. Nuorisopalvelut järjestävät toimintaa ympäri vuoden. Pääasiallisesti toiminta tapahtuu aamu-, iltapäivä ja ilta-aikaan. Leiritoiminta on osittain yön yli kestävää. Tärkeimmät toimintamuodot ovat työpaja-toiminta, nuorisotalotoiminta, pienryhmät, kerhot, iltapäivätoiminta, JOPO-toiminta, tapahtumat ja leirit. Nuorisopalveluiden henkilökuntaan kuuluvat:

nuoriso-ohjaajia

seikkailuohjaaja

etsivät nuorisotyöntekijät

työ- ja yksilövalmentajat

työpajojen vastaava ohjaaja

nuorisopalveluiden johtaja

15

Liikuntapalvelut Heinolassa on kaikkiaan 137 liikuntapaikkaa ja 65 liikuntajärjestöä tai -seuraa. Liikuntapaikkojen käyttöaste vaihtelee paikoittain ja vuodenaikojen sekä sään mukaan. Liikuntapalvelut lapsiperheille ovat: Itä-Hämeen liikuntamaailma yhteistyössä LaLeLi sekä Heinolan Voimis-teluseura (vauva – vanhempi sekä taaperoikäiset), Itä-Häme -lehti sekä Heinolan kaupunki, kirjaston liikun-tavälineet, Kunnon Pienet Palaset -liikuntavälinevaunu, vauvauinti, ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön pa-rissa – avoin perhekeskus Tommola-talo, liikuntaolosuhteet ja -tilat sekä maksuttomat harjoitusvuorot alle 18-vuotiaille seuratoiminnassa mukana oleville ja asuntomessualueen koko perheen liikuntaleikkipuisto. Terveysliikunta yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on parantanut liikuntaolosuhteita sekä tarjonnut lisäkoulutusta päiväkotien henkilöstölle liikunnan parissa.Terveysliikunnassa tarjotaan lapsiperheille myös ilmaista liikuntaneuvontaa terveyskeskuksessa. Liikuntaneuvontaan pääsee tarvittaessa terveydenhoitajan ja lääkärin lähetteellä tai varaamalla itse terveyskeskuksen ajanvarauksesta liikuntaneuvojalle ajan. Liikun-taneuvonnassa saat opastusta ja tietoa terveyttä edistävästä liikunnasta. Tavoitteena on yhdessä edistää terveyttäsi ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kirjastoon tuli kesäkuussa 2008 liikuntavälineitä, joiden hankinnassa toisena painopisteenä olivat lapsiper-heet. Kirjastosta voi kirjastokortilla lainata lasten liikuntavälineitä tai perheiden pihapelejä. Heinolan uima-halli on olosuhteiltaan hyvä vauvauintipaikka, ja vauvauintiohjaajat ovat koulutuksen käyneitä henkilöitä. Myös vauvauinnin edullinen hinta on edesauttanut perheiden tyytyväisyyttä palveluun. Avoimen perhekes-kuksen kanssa liikuntapalvelut on yhteistyössä erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Parantamista vaatii liikuntaolosuhteiden kehittäminen. Perheiden liikuntaleikkipuistoja peruskorjataan, mutta hitaalla tahdilla, lisäksi mahdollisuus uusien perustamiseen on pieni. Päivähoitolasten ja koululaisten liikuntatottumuksiin on pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan. Perheiden yhteisiä liikuntaryhmiä on rajoitetusti tarjolla, joten erilaisilla tapahtumilla ja toiminnoilla pyritään aktiivisesti saamaan perheitä liikunnan pariin. Taloudellisten resurssien riittämättömyys vaikeuttaa toimintaa nyt ja myös tulevaisuudessa. Ryhmätoiminnoissa avoimessa perhekeskuksessa (Tommola-talo) kerätään palautetta lapsilta ja lapsiper-heitä. Palautteeseen pyritään reagoimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Liikuntatapahtumissa ja liikuntati-loissa kerätään kirjallista palautetta, ja palautteista nouseviin asioihin puututaan ja ne käsitellään työpaik-kakokouksissa henkilöstön kesken. Liikuntapalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Kirjastopalvelut Lapsiperheiden palvelut Heinolan kaupunginkirjastossa: Kirjastoon voi tulla viettämään aikaa yhdessä koko perheen kanssa: lainaamaan, lukemaan, kuuntelemaan, tapaamaan tuttuja tai ihan muuten vaan. Kirjasto on kaikkien yhteinen paikka. Kirjaston tarjoamia palveluja:

lainaaminen, satujen kuunteleminen, erilaiset tapahtumat sekä internetyhteyksien käyttö

käytettävissä laaja valikoima perheille soveltuvaa kirjallisuutta ja muuta aineistoa

satutuokiot pääkirjastossa, Kettukallion päiväkodissa ja Myllyojan koululla

kilpailut ja näyttelyt lasten- ja nuortenosastoilla

kirjastoauto tuo kirjastopalvelut myös keskustan ulkopuolella asuvien tavoitettavaksi

lukukoira lukemisen innostamiseen ja tukemiseen

16

lainattavia liikuntavälineitä koko perheelle

lautapelien lainaamista kokeillaan

lisäksi tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa tukee muita lapsiperheiden palveluita.

Kirjastossa on havaittu, että perheiden yhteiset kirjastokäynnit ovat vähentyneet selvästi. Yleensä äidit tu-levat lasten kanssa, joskus isät ja harvemmin koko perhe. Kirjasto on paikka, johon voi tulla koulun jälkeen ja vapaa-aikana. Kirjaston satutunneille tulee lapsia päiväkodeista, perhepäivähoitopaikoista ja perheistä. Hankerahoituksella on järjestetty varhaiskasvatuksen piiriin kuuluville lapsille erilaisia tapahtumia ja rahoi-tettu bussikyytejä hoitopaikoista kirjastoon.

Erityispalvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Perheneuvontapalveluja saadaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta ja Lahden seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Päijät-Hämeen perheneuvola palvelee lahtelaisia jaPäijätHämeen muiden kuntien asukkaita. Perheneuvola auttaa lapsiperheitä löytämään omat voimavaransa ristiriitojen selvittämiseen tai kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemiseen. Työn painopiste on alle 13-vuotiaissa lapsis-sa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, puheterapeutteja ja lastenpsykiatri. Lahden seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvonta on kirkon erityistyömuoto. Perhe-neuvonta on voimavarojen ja uusien näkökulmien etsimistä parisuhteen ja perheen vaihtuvissa elämänti-lanteissa. Perheneuvonta on voimavarojen ja uusien näkökulmien etsimistä parisuhteen ja perheen vaihtu-vissa elämäntilanteissa. Työmuotoja ovat pari-, perhe- ja seksuaaliterapia sekä perheasiainsovittelu. Per-heasiain neuvottelukeskus järjestää ero- ja muita ryhmiä. Ensi- ja turvakoti Ensi- ja turvakotipalvelut ostetaan pääasiassa Lahden Ensi- ja turvakodista, sekä satunnaisesti Tampereen ja Jyväskylän Ensi- ja turvakodista. Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut Psykiatripalvelut ostetaan Päijät-Hämeen perheneuvolasta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Vammais- ja kehitysvammapalvelut Heinolan kaupungilla on omana toimintana vammaispalvelulun kahden sosiaaliohjaajan ja palveluohjaajan palvelut. Sosiaaliohjaaja ohjaa, neuvoo ja opastaa vammaispalvelulain ja alle 65- vuotiaiden omaishoidon tuen asiakkaiden asioissa. Palveluohjaaja toimii kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä yhteyshen-kilönä neuvoen ja opastaen kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa sekä muilla kehi-tysvammaisille tarkoitetuissa palveluissa. Palveluohjaaja konsultoi myös muita ammattiryhmiä sekä toimii tarvittaessa työryhmän jäsenenä. Palveluohjaajaan voivat ottaa yhteyttä vanhemmat, huoltajat, koulu, pe-rusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, neuvolat ja sosiaalityöntekijät. Toinen sosiaaliohjaaja toimii Hei-nolan kirkonkylässä sijaitsevassa Kanervalan ryhmäkodissa. Kanervalan ryhmäkodissa on seitsemän tehos-tetun palveluasumisen paikkaa sekä yksi tilapäispaikka kotona asuville kehitysvammaisille lapsille ja aikuisil-le. Kanervalassa järjestetään myös työ- ja päivätoimintaa. Lisäksi Heinolan kaupunki ostaa työ- ja päivätoi-mintaa sekä erityislasten iltapäivätoimintaa Heinolan Työkeskus Oy:ltä. Vaikeasti kehitysvammaisille lapsille ja aikuisille ostetaan asumispalveluja sekä asiantuntijapalveluja ETEVA kuntayhtymältä ja Lahden kaupungil-ta. Depressiohoitajan vastaanotto Terveyskeskuksen depressiohoitajan vastaanotolla hoidetaan asiakkaiden lievimmät mielenterveysongel-mat. Tavoitteena on varhainen puuttuminen masennuksen hoidossa. Apua tarjotaan myös erilaisissa elä-mänkriiseissä, kuten pari- ja perheongelmissa. Vastaanotolla työskentelee kaksi psykiatrista sairaanhoita-jaa, joilla on myös perheterapiakoulutus.

17

Kriisiryhmä Heinolan terveyskeskuksessa aikaisemmin toiminut kriisiryhmä ei toimi tällä hetkellä, koska aikaisemmin toiminnassa olevista työntekijöitä ei enää ole Heinolan kaupungin palveluksessa. Äkillisten, odottamatto-mien kriisien yhteydessä; esim. vakava onnettomuus, itsemurha tai sen vakava yritys, äkillinen traumaatti-nen kuolemantapaus, tulipalo (johon liittyy kodin tai ihmishengen menetys tai näiden vakava uhka), väkival-lan kohteeksi joutuminen, otetaan yhteyttä terveydenhuollon päivystykseen. Erikoissairaanhoito Heinolan kaupungilla on omaa erikoissairaanhoitoa sisätautien, kirurgian, naistentautien ja geriatrian eri-koisaloilla. Muut erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Päihdehuolto Heinolan kaupungin päihdehuollon toimintamalli perustuu yhteistyölle, asiantuntijuudelle, hoidon ketjut-tamiselle ja hoitojatkumolle. Heinolan päihdehuollon arvolähtökohdat ovat asiakaslähtöisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, yhdenvertaisuus-periaate, yksilöllisyys, asiakkaan oma vastuu, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, kokonaisvaltaisuus ja tarpeenmukaisuus. Päihdehuollon tavoitteet ovat joustavat ja hel-posti saatavilla olevat palvelut. Keskeiset toimijat ehkäisevän päihdetyön kentällä ovat kouluterveydenhuolto (terveystarkastukset), kou-lukuraattori ja -psykologi (yhteistyö oppilashuoltoryhmissä oppilaiden, vanhempien ja opettajien kanssa), koulutoimi (terveyskasvatustunnit), nuorisotoimi (päihteettömät harrastustoiminnot), urheiluseuratoimin-ta, päivähoito (vanhemmuuden tukeminen), sosiaalitoimi (lastensuojelun toimet) seurakunta (päiväkerhot, leirit) ja työterveyshuolto (työterveystarkastukset, mini-interventiot). Päihdetyötä toteutetaan Heinolan kaupungissa sekä Lasten ja perheiden palveluiden että Aikuissosiaalityön alaisuudessa. Lasten ja perheiden palveluissa päihdetyötä toteuttaa mielenterveys- ja päihdetyön tiimi. Aikuissosiaalityösssä päihdetyön palveluja antavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja (neuvonta, ohjaus, asiakkaan kokonaisvaltainen tilanteen ja palvelutarpeen kartoitus). Avokatkaisuhoitoa (keskimäärin kolmen päivän jakso) järjestetään terveyskeskuksessa ja hoidon toteutta-misesta vastaa sairaanhoitaja lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Terveyskeskuksen vuodeosastolla toteutetaan katkaisuhoitoa jonka tarkoituksena on katkaista päihteiden käytön kierre ja parantaa asiakkaan fyysistä kuntoa. Hoitoaika on keskimäärin 2 - 4 vuorokautta ja sen jälkeen on joko jatkohoito laitoksessa tai järjestetään avopuolen palvelua. Jos asiakasta ei pystytä hoitamaan avohuollon palveluissa ja asiakas tarvit-see tiiviimpää hoitomuotoa, on hoitojakso kuntoutuslaitoksessa ajankohtaista ja sitä edeltää hoidon tar-peen arviointi. Päihdehuollon laitoskuntoutuspalveluja ostetaan kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuot-tajilta. Kunkin hoitomuodon aikana sovitaan jälkiseurannasta jolla tuetaan asiakkaan raitistumista ja päih-teettömyyden jatkumista. Heinolan seurakunnan toimintaa on diakoniatyön lisäksi vuosittainen päihdeongelmaisten leiri

18

Seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut lapsille ja lapsiperheille, yksityisten palveluntuottajien tuottamat palvelut Heinolan Seurakunta Heinolan seurakunnan varhaiskasvatus järjestää viikoittain päiväkerhoja, perhekerhoja, perhekahvilan, muskarikerhoja sekä isovanhempien ja lastenlasten keinutuolikerhon. Kuukausittain pidetään pyhäkoulua. Muuta toimintaa ovat lasten kirkkohetket, jumalanpalvelukset ja perhemessut, retket, leiripäivät, konsertit, iltaperhekahvilat ja kummitoiminta kaupungin päivähoitoyksiköissä. Toimintaa järjestetään pääasiassa seu-rakunnan omissa tiloissa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö käsittää työalajohtajan, teologin ja 7 lastenohjaa-jaa. Lastenohjaajien koulutuksena lapsi- ja perhetyön peruskoulutus. Päiväkerhot ovat suunnattuja 3-6-vuotiaille lapsille ja ne kokontuvat pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa 2-3 tuntia kerrallaan. Toiminnan piirissä on noin 100 lasta. Perhekerhot ja perhekahvila ovat avoimia van-hempi-lapsi-ryhmiä, joissa vertaistuen merkitys korostuu. Vuositasolla perhekerhoissa ja –kahvilassa kirja-taan n. 3300 käyntiä. Uusimpana kerhomuotona on aloitettu keinutuolikerho, jossa halutaan tukea ja antaa tilaa isovanhemman ja lapsenlapsen tärkeälle suhteelle. Yhteistyötä tehdään erityisesti perhekeskuksen ja MLL:n kanssa. Heinolan seurakunnan varhaisnuorisotyössä toimitaan 7 - 14-vuotiaiden parissa. Varhaisnuorisotyön toi-mintaa ovat perinteiset kerhot sekä kokki-, liikunta-, kala- ja pienoismallikerhot, retket, leirit, toimintaillat ja vuosittainen kymppisynttärit Heinolan 10-vuotiaille lapsille. Perinteisiä tyttö- ja poikaleirejä pidetään Kurenniemen leirikeskuksessa vuosittain kuusi, yksi tyttöjen ja poikien yhteinen kesäleiri ja niiden lisäksi muualle suuntautuvia retkiä. Kerhoryhmiä on ollut 21, joissa aktiivisia tyttöjä ja poikia yhteensä 340. Ker-honohjaajia on ollut 41, joista suurin osa itsekin alle 18-vuotiaita. Kerhonohjaajana toimiminen onkin yksi väylä nuoren osallisuuteen ja sosiaalisuuden kehittymiseen. Yhteistyö ala-koulujen, kaupungin nuorisopal-velun ja HeinNMKY:n kanssa on tärkeä osa varhaisnuorisotyötä. Kouluissa pidetään säännöllisesti päi-vänavauksia, kinkerit 1 - 6 -luokkalaisille ja 7-luokkalaisten leirikoulupäivät vuorovuosin Kurenniemessä ja Saksalassa. Koulut toimivat myös erinomaisena varhaisnuorisotyön tiedotuskanavana. Valintojen Putki on esimerkillinen seurakunnan, kaupungin, järjestöjen ja koulujen yhteistyöprojekti alueemme lasten parhaak-si. Nuorisotyössä toimitaan 14 – 20 -vuotiaiden parissa. Nuorisotyön toimintaa ovat rippikoulut, nuortenillat, isoskoulutus, erilaiset tapahtumat (konsertit, retket, viikonloppuleirit), ja koulujen päivänavaukset. Muut yhteydet esim. Salpauksen juhlat sekä sosiaalinen media ja nuorten nettisivut. Rippikoulujen kautta seura-kunnan nuorisotyö tavoittaa vuosittain lähes koko ikäluokan, ja koulujen päivänavaukset tavoittavat kuukausittain kaikki peruskoululaiset ja lukiolaiset. Nuortenilloissa on tällä hetkellä osallistujia joka ilta noin 20 nuorta, isoskoulutuksessa on vuosittain noin 60 nuorta ja erilaiset tapahtumat tavoittavat kukin keski-määrin 50 nuorta. Nuorisotyössä toimii kaksi nuorisotyönohjaajaa (koulutus alempi korkeakoulututkinto) sekä nuorisotyön pastori (koulutus teologian maisteri). Nuorisotyö panostaa tulevaisuudessakin rippikou-luun, koulutyöhön sekä sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Seurakunnan nuorisotyölle on tarvetta jatkos-sakin, mutta työn ja työtapojen on jatkuvasti uudistuttava vastaamaan arjen tarpeisiin. Voimavarojen ja tarpeiden ristiriidassa pitää aina tehdä kompromisseja. Toimintaa kehitetään ja arvioidaan vuosittain toi-mintakertomusta ja -suunnitelmaa tehtäessä. Seurakunnan nuorisotyön ja lastensuojelun yhteistyö on toimivaa, lastensuojeluilmoituksiin ei usein ole ollut tarvetta. Hyväksi verkostoitumisen foorumiksi on muodostunut erityisnuorisotyön Erkka-ryhmä. Yhteis-työ on tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä, eikä nuorisotyössä ole koettu tarvetta yhteistyön laajemmalle kehittämiselle.

19

Heinolan seurakunnan diakoniatyö kohtaa apua tarvitsevia perheitä ja antaa mm. taloudellista apua. Dia-koniatyöntekijöitä on viisi. He ohjaavat tarvittaessa perhettä lisäavun piiriin tai ovat yhteydessä sosiaali-työntekijöihin. Heinolan Vapaaseurakunta Heinolan Vapaaseurakunta on järjestänyt lähes vuosittain lapsille ja nuorille kesäleirin, joka on kohdistettu 7 - 13 -vuotiaille tytöille ja pojille. Heinolan Helluntaiseurakunta Heinolan Helluntaiseurakunta pitää sunnuntain jumalanpalvelusten aikana seurakunnan alakerrassa pyhä-koulua 4 - 10 -vuotiaille. Tiistaisin järjestetään seurakunnan alakerrassa pelikerhoa 7 - 12 -vuotiaille. Illan aikana pelataan yhdessä erilaisia pelejä ja leikkejä, illan päätteksi pidetään yhteinen hartaushetki. Kids toi-mintailtapäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa Lyseonmäen koulun liikuntasalissa. Alakouluikäisille suunnatussa tapahtumassa on useita erilaisia toimintapisteitä, joissa lapset pääsevät leikkimään, kisaamaan ja touhuamaan yhdessä kavereiden kanssa turvallisten aikuisten valvoessa toimintaa. Tapahtuman alussa on pieni hengellinen osuus ja lopuksi palkintojen jakoseremoniat. Nuortenillat yli 13-vuotiaille ovat lauantaisin Ruksilla. Hengellinen opetus ja pikkunaposteltava kuuluvat iltoihin yhtä tiiviisti kuin pelailu ja hengailu alakerran nuorisotiloissakin. Tehdään myös vierailuja ja reissuja erilaisiin tapahtumiin. Ystävyyden ja yllätysten kesäleiri on 7 - 13 -vuotiaille Saksalan seikkailukeskuksessa. Nuorten yli 13-vuotiaiden oma leiri / leirit järjestetään myös Saksalassa. Ajankohtaista tietoa helluntaiseurakunnan lasten- ja nuortentoiminnasta nettisivuilla www.heinolanhelluntaiseurakunta.fi Lahden ortodoksinen seurakunta Heinola kuuluu Lahden ortodoksisen seurakunnan alueeseen. Heinolassa ei kuitenkaan ole seurakunnan järjestämää lapsityötä. Heinolassa toimii Naisyhteisö ortodoksisessa hengessä. Yhteisöä ylläpitää Naisyhteisösäätiö, jonka perusta-jina ovat Heinolan kaupunki, Lahden ortodoksinen seurakunta ja Ortodoksisen kulttuurin säätiö. Naisyhtei-söön ovat tervetulleista naiset ja lapset. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Heinolan paikallisyhdistys MLL:n Heinolan paikallisyhdistys pitää yllä Isosisko- & isovelitoimintaa, jossa ajatuksena on, että vapaaeh-toistyönä aikuiset naiset ja miehet osallistuvat 6–17-vuotiaiden lasten elämään mm. viemällä heitä erilaisiin mukaviin harrastuksiin tai viettämällä eri tavoin muuten aikaa heidän kanssaan. Ideana on samalla antaa vertaistukea perheelle vapaaehtoistyön muodossa ja ohjata ennaltaehkäisevästi lasta / nuorta hyvien har-rastusten pariin. Toiminta on suuntautunut viime vuosina lähinnä yksinhuoltajaperheiden lapsiin. Toimin-taan osallistuneille maksetaan tarvittaessa kulukorvauksia harrastuksien maksukuittien perusteella. Perhe-terapeutti toimi asiantuntija-tukihenkilönä tarpeen mukaan tapaamisissa ja palavereissa. Heinolan 8-luokkalaisille, vapaaehtoisille tukioppilaille yhdistys järjestää vuosittaisen perus- ja jatkokoulu-tuksen. Tukioppilaita on koulutuksessa yhteensä noin 30 oppilasta. Elämänkaaritalolla järjestetään yleensä keväisin lastentarvikkeiden Kevätkirppis-tapahtuma, jonka yhtey-dessä pidetään mm. kahvilaa ja esitellään kävijöille MLL:n toimintaa Heinolassa. Perhekahvilatoiminta tapahtuu perinteisesti yhteistyössä Heinolan seurakunnan kanssa pääasiassa kirkon-kylän srk-talossa ja myös Vierumäen srk-talossa. Yhdistys tukee toimintaa taloudellisesti. Tarkemmat tiedot www.mllheinola.fi

20

Yhdistys vuokraa lasten turvaistuimia sekä matkasänkyjä tilapäiseen tarpeeseen. Vuokraus tapahtuu nimet-tyjen yhteyshenkilöiden kautta. Yhdistyksen kotisivuilta saa tarkemmat yhteystiedot.

Vuosittain yhdistys osallistuu Hyvä Joulumieli-kampanjaan, jossa toimitamme Heinolan seurakunnan dia-koniatoimiston sekä kaupungin Lasten ja Perheiden-yksikön kautta yleensä noin 40 heinolalaiselle vähäva-raisille lapsiperheelle 70 euron arvoiset lahjakortit jouluruokahankintoihin. Yhdistys osallistuu Päijät-Hämeen alueella toimivaan Kumppanuusverkoston toimintaan, jossa mm. Heinolassa toimivat yhdistykset, yhteisöt ja järjestöt voivat yhteistoimin edistää omaa vapaaehtoisten rekrytointiaan yhteisissä esittelytilai-suuksissa.

Kolmelle 8-luokkalaiselle ansioituneelle tukioppilaalle lahjoitetaan joka vuosi tukioppilasstipendit ja kunnia-kirjat, jotka jaetaan koulun kevätjuhlan yhteydessä. Jyränkölän Nuoret ry Jyränkölän Nuoret ry järjestää kerhoja, leirejä, tapahtumia, lastenjuhlia ja kerhonohjaajakoulutusta. Jyrän-kölän Nuoret ry:n toiminnasta vastaa Nuoreen oma hallitus. Kerhoja ohjaavat kerhonohjaajakoulutuksen saaneet 15 – 20 -vuotiaat nuoret, joita on noin 15. Jyränkölän Nuorten toimintoihin osallistuu vuosittain 200 - 300 lasta ja nuorta. Jyränkölän Nuoret ry:n ja lastensuojelun yhteistyö tapahtuu mm. Erkkaryhmään osallistumalla. Jyränkölän Nuoret ry tekee sukupuolisensitiivistä tyttötyötä Heinolassa ylläpitämällä yhteistyössä MLL:n paikallisyhdis-tyksen kanssa Tyttöjen Tupaa, jossa järjestetään sekä kerhoja, teemallisia tapahtumia, että avoimia iltoja heinolalaisille tytöille. Tyttöjen Tupa sijaitsee osoitteessa Kauppakatu 9, 2. krs. Jyränkölän Nuoret ry hallinnoi myös Heinolan Skeittihallia, jonne Jyränkölän Nuoret ry, on hankkinut rahoi-tusta tukeakseen nuorten omaehtoista toimintaa. Nuoret ovat itse rakentaneet hallille skeittirampin, ja huolehtivat tilan aukioloista ja tiedotuksesta. Jyränkölän Nuoret toimii pitkälti hakemiensa hankerahojen varassa, ja edellinen hanke mahdollisti heinola-laisten nuorten omien tapahtumien järjestämisen (KULT-tori) Saman hankkeen aikana levitettiin yhteistyös-sä KINO-boxi hankkeen kanssa myös SKIDISTI-elokuvakasvatusmateriaali koko Heinolan varhaiskasvatuk-seen. Jyränkölän Nuoret osallistuu kaikille kuudesluokkalaisille suunnatun ennaltaehkäisevän päihdetyön , Valintojen Putken, toteuttamiseen. Yhteistyö eri yhdistysten kanssa ja ihmisten tekemä vapaaehtoistyö yhdistyksen hyväksi mahdollistavat laajan ja monipuolisen palvelutarjonnan. Partio Heinolassa toimii neljä lippukuntaa Kymen Vartiot, Kuikkavuoren Pojat, Myllykylän Harjuvuokot ja Raut-vuoren vartijat. Lippukunta järjestää harrastustoimintaa lapsille, nuorille ja aikuisille 7-vuotiaasta alkaen. Partiolaiset kokoontuvat viikoittain lippukuntansa kokoontumispaikassaan partiokolossa. Koloilloissa ja kokouksissa tehdään aktiviteetteja, jotka rakentuvat erä-, leiri- ja kansalaistaidoista, johtamisesta sekä sosi-aalisuuden ja luovan ajattelun taidoista. Lisäksi harjoitellaan kädentaitoja sekä hengellisyyteen, luonnon-tuntemukseen ja -suojeluun liittyviä taitoja. Aktiviteetteja tekemällä opitaan uutta ja valmistaudutaan partioretkiin, -kisoihin, -leireihin ja -vaelluksiin. Osa lippukunnista on erikoistunut meripartiotoimintaan. Meripartioaktiviteeteissa korostuu vesillä liikku-minen. Partioon kuuluu myös olennaisesti kansainvälisyys. Lippukunnat järjestävät yhteisiä tapahtumia, juhlia ja tempauksia. Myös piiri ja keskusjärjestö järjestävät toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä tuo näkyvyyttä lasten ja nuorten harrastukselle.

21

Muut varhaisnuorisojärjestöt Heinolassa toimii lisäksi aktiivisesti varhaisnuorten järjestöjä, jotka järjestävät kerho-, leiri- ja retkitoimintaa ympäri vuoden.

Turvallisuuspalvelut Poliisin kenttäjohtaja ja koko poliisiaseman johto on Lahdessa. Partioiden lähtöpaikka on kuitenkin edel-leenkin Heinolassa.

Liite 4a

VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys

0

5

10

15

20

25

Heinola 2008 Heinola 2013 Koko maa 2013

Tupakoi päivittäin, %8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosenttei-na kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luok-kalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

1 Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottu-muksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastasivat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioi-den ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat

0

2

4

6

8

10

12

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme2013

Koko maa2013

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 290)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita kokeilleiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluter-veyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee koulukiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden perus-koulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

2121,5

2222,5

2323,5

2424,5

25

Heinola 2008 Heinola 2010 Päijät-Häme2010

Koko maa 2010

Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (id: 284)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattoriin on otettu mukaan ne vastaajat, jotka saivat sum-mamuuttujasta enemmän kuin kolmasosan maksimipisteistä.

14,515

15,516

16,517

17,518

18,5

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme2013

Koko maa2013

Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan oppilaista

Tulkinta Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

0

5

10

15

20

25

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme2013

Koko maa2013

Päivittäin vähintään kaksi oiretta, % 8.- ja 9. -luokan oppilaista (id: 287)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee päivittäin vähintään kahta eri oiretta potevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden pro-sentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuu-den prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä*, jotka perustuvat Beckin masentuneisuus-mittariin. Kyseessä ei ole diagnostisoitu masennus.

*Kysymykset: - Minkälainen on mielialasi? - Miten suhtaudut tulevaisuuteen? - Miten katsot elämäsi sujuneen? - Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? - Min-kälaisena pidät itseäsi? - Onko Sinulla pettymyksen tunteita? - Miten suhtaudut vierait-ten ihmisten tapaamiseen? - Miten koet päätösten tekemisen? - Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? - Minkälaista nukkumisesi on? - Tunnetko väsymystä ja uu-pumusta? - Minkälainen ruokahalusi on?

0

10

20

30

40

50

60

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2013 Päijät-Häme2013

Koko maa2013

Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (id: 283)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee koulun fyysisissä työoloissa puutteita kokeneiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden pro-sentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneista ko. ikäluokassa. Merkittävä muutos prosenttiosuudessa voi johtua esim. koulutiloissa tehdystä remontista tai muutosta toiseen rakennukseen.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kouluterveyskyselyyn1 vastanneis-ta ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista.

27

27,5

28

28,5

29

29,5

30

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (id: 190)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lap-siasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asun-tokuntaa.

0

5

10

15

20

25

30

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia.

0

5

10

15

20

25

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta (id: 189)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina 18-24-vuotiaasta työvoimasta.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee alle 25-vuotiaille naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 15-24-vuotiasta naista kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan ihmisen toimenpitein käynnis-tettyä raskauden päättymistä, joka ei täytä synnytyksen määritelmää ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä.

0

5

10

15

20

25

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 405)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 18-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden 0-15-vuotiailla prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa.

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lasten-suojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 15-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohden. Tämä kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta. Väestötietona käyte-tään vuoden viimeisen päivän tietoa.

0

5

10

15

20

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 16-24 -vuotiaat / 1000

vastaavanikäistä

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden 0-15 -vuotiaiden ja 16-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat lasten ja nuorten tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja terveyteen.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla mielenterveyden häiriöt sairaalahoidossa olleiden 0-17-vuotiaiden ja 18-24-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.

Työikäisten hyvinvointi ja terveys

Tulkinta Indikaattori ilmaisee 25-64-vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuuden tuhatta vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti.

0

2

4

6

8

10

12

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

(id: 306)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden 25-64 -vuotiaiden osuuden prosentteina vas-taavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyt-tömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansanelä-kejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkä-sairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. hen-kilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Aikasarjojen tulkinnassa on otettava huomioon, että vanhimmissa ikäryhmissä yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen

muutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellä olevien määrään. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyseläkkeellä olevien määrä ovat vaikuttaneet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määriin. Indikaattorista on myös huomattava, että lukuja ei ole vakioitu iän suhteen. Indikaattorin sisältöä tulkittaessa on otettava huomioon yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset sekä mui-den etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä (työttömyyseläke ja ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät, osa-aikaeläke).

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden 25-64-vuotiailla prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoit-taa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaati-va sairaus. Näitä sairauksia on viitisenkymmentä. Saadakseen oikeuden potilaan tulee hakea sitä Kelalta ja liittää mukaan tavallisesti erikoislääkärin kirjoittama lausunto, joka arvioidaan Kelassa. Kela rekisteröi kaikki oikeutetut tau-din tarkkuudella. Heitä on vähän yli viidesosa koko väestöstä. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissai-rastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Kyseessä on rekisterikanta- eli prevalenssityyppinen muuttuja, joka vaihtelee vuodesta toiseen suhteellisen vähän, ja tapauksia on pienessäkin kunnassa yleensä riittävästi, ellei tarkastelua rajata iän ja sukupuolen mukaan kovin pieniin väestöryhmiin.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta 15 - 49-vuotiasta naista kohti. Väestötie-tona käytetään keskiväkilukua. Raskaudenkeskeytyksellä tarkoitetaan ihmisen toimenpitein käynnistettyä raskauden päättymistä, joka ei täytä synnytyksen määritelmää ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämis-toimenpidettä.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein on kuitenkin kysymys lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden 25-64-vuotiaiden pitkäaikaisasiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Toi-meentulotukea pitkäaikaisesti saaneet: vuoden aikana vähintään 10 kuukautena toimeentulotukea saaneet. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaises-ti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pit-käaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhtees-sa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttu-jaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutet-tujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairasta-vuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee

etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiar-voa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannet-ta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löyty-vään Terveyspuntariin.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien päättyneiden hoitojaksojen lukumäärän 25-64-vuotiailla tuhatta vastaa-vanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kun-tayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Hoitojaksolla tarkoitetaan potilaan yhtä yhtäjaksoista sairaalahoitokertaa, jonka pituus voi vaihdella yhdestä päivästä useampaan vuoteen. Sairaalahoi-dossa olleiden 25-64-vuotiaiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden 25 - 64-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahatilastot eivät kuvaa sellaisia sairaustapauksia, jotka päättyvät sairauspäivärahan karenssin aikana (sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäi-vää). Mittarista on huomattava, että jakajaväestössä ovat mukana myös eläkkeensaajat, joilla yleensä ei ole mahdolli-suutta saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. Kelan rekisterimuuttujaa voi käyttää lähinnä ilmaisemaan pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja muuttuja toimii kohtalaisen hyvin myös tulevan työkyvyttömyyden ennakointimuuttujana. Diagnoosi kirjautuu päivärahan saajilla nykyisin kaikkiin tapauksiin, aikaisemmin se on ollut vain pienehköllä otoksella.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaikkien sairaalassa hoitoa saaneiden 25-64- vuotiaiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäivien lukumääräksi tulee yksi. Sairaalahoidossa vuoden aikana olleiden 25-64-vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä sairas-tavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikka sairastavuus ei olisikaan muuttunut.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset (ICD 10: S00-T78) sairaalahoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat aikuisten tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vai-keamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden 25-64-vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihde-huollon laitoksiksi on tässä määritelty Kelan kuntoutusrahaan oikeuttavat laitokset ja kaikki katkaisuhoitoasemat. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. onko alueella tarjolla ja miten paljon päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitosten palveluita) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 24-64-vuotiaiden lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden 24-64 -vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden mää-rää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoito-käytännöistä.

5.4 Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys

Tulkinta Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee täyttä kansaneläkettä vuoden lopussa saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläke-ikäisessä väestössä.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina vastaavanikäisten asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asun-tokuntaa.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee yksinasuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö. Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston perusjoukon muodostavat vakinaisesti varsinaisissa asunnoissa asuvat henkilöt eli ns. asuntoväestö. Henkilöitä, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä olevia, ei lueta asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asun-tokuntaa.

2,3

2,4

2,5

2,6

2,7

2,8

2,9

Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme2012

Koko maa2012

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 408)

Tulkinta Indikaattori ilmaisee erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Psykoosi on vaikea-asteinen mielenterveyden häiriö. Sen vuoksi erityiskorvattavaan (100 %) lääkitykseen oikeutettuja henkilöitä on väestössä noin 67 000, ja määrä kasvaa suhteellisen hitaasti. Osa psykoosipotilaista on pitkäaikaisessa

laitoshoidossa eikä sen vuoksi välttämättä sairausvakuutuksen tuen piirissä. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielen-terveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodinhoitoapua, tukipalveluja tai omaishoidon tukea (kunnan kustantamat palve-lut) saaneiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Indikaattori kertoo sosiaalihuollon keskeisten avopalvelujen laajuuden. Se kertoo myös suuntaa-antavasti, miten suuri osa 65 vuotta täyttäneistä on kotiin annettavien palvelujen piirissä. Epätarkaksi indikaattorin tekee se, että mukana on päällekkäiskäyttö eli asiakas voi saada jopa kaikkia näitä palveluja yhtä aikaa. Lisäksi kyse on vuoden aikana palvelun piirissä olleista asiakkaista, joten luku voi vaihdella kunnittain riippuen siitä, tarjotaanko kunnassa paljon apua harvoil-le asiakkaille vai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuden prosentteina vastaavanikäi-sestä väestöstä. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Yksi henkilö on voinut olla oikeutettu yhteen tai useampaan

erityiskorvausoikeuteen yhdessä tai useammassa eri korvausluokassa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kysei-sellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Hakemus edellyttää yleensä erikoislääkärin lausuntoa. Erityiskorvausoikeus (75 % tai 100 %) voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaati-va sairaus. Näitä sairauksia on viitisenkymmentä. Saadakseen oikeuden potilaan tulee hakea sitä Kelalta ja liittää mukaan tavallisesti erikoislääkärin kirjoittama lausunto, joka arvioidaan Kelassa. Kela rekisteröi kaikki oikeutetut tau-din tarkkuudella. Heitä on vähän yli viidesosa koko väestöstä. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissai-rastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla, ja tukielinsairaudet puolestaan yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Kyseessä on rekisterikanta- eli prevalenssityyppinen muuttuja, joka vaihtelee vuodesta toiseen suhteellisen vähän, ja tapauksia on pienessäkin kunnassa yleensä riittävästi, ellei tarkastelua rajata iän ja sukupuolen mukaan kovin pieniin väestöryhmiin.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana somaattista erikoissairaanhoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julki-sen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Somaattinen tarkoit-taa, etteivät mukana ole psykiatriset sairaalat. Erikoissairaanhoito tarkoittaa, etteivät mukana ole terveyskeskusten vuodeosastot. Hoitopäivät vuoden aikana sisältävät kalenterivuodelle osuvat hoitopäivät. Hoitopäivät saadaan lähtöpäivän (tai 31.12) ja tulopäivän (tai 1.1) erotuksena, joten lähtöpäivä ei tule mukaan. Jos lähtö- ja tulopäivä ovat samat, hoitopäi-vien lukumääräksi tulee yksi. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa vuoden aikana potilaana olleiden 75 vuotta täyttä-neiden hoitopäivien lukumäärä kuvaa osaltaan ko. ikäluokan akuuttia sairastavuutta, koska tämän ikäluokan pitkäai-kaissairaanhoito toteutetaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen hoitolaitoksissa ym. vastaavissa paikoissa. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat erikoissairaanhoidossa jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntien osuuden 65 vuotta täyttäneillä tuhatta vas-taavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lasten-neuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkas-tus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoito-käynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo.

Tulkinta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kaatumisen tai putoamisen vuoksi sairaanhoitoa saaneiden 65 vuotta täyttänei-den potilaiden hoitojaksojen lukumäärän kymmentä tuhatta vastaavanikäistä asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon.

Liite 4b

AIKASARJAT VAHVUUKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA KUVAAVISTA INDIKAATTOREISTA VUOSILTA 2000-2012

LAPSET JA NUORET

0

5

10

15

20

25

30

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Tupakoi päivittäin, %8.- ja 9.-luokanoppilaista (id: 288)

Kokeillut laittomiahuumeita ainakinkerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id:290)

456789

10

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista (id: 1514)

Liite 1

Liite 1

15

16

17

18

19

20

21

22

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Päivittäin vähintäänkaksi oiretta, % 8.- ja9. -luokan oppilaista(id: 287)

Kokeeterveydentilansakeskinkertaiseksi taihuonoksi, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (id:286)

Liite 1

Liite 1

TYÖIKÄISET

Liite 1

Liite 1

100

101

102

103

104

105

106

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (id: 184)

Liite 1

Liite 1

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Päihteiden vuoksisairaaloiden jaterveyskeskustenvuodeosastoilla hoidossaolleet 25-64 -vuotiaat /1000 vastaavanikäistä (id:713)

IKÄIHMISET

1

2

3

4

5

6

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 313)

Liite 1

Liite 1

50,5

51

51,5

52

52,5

53

53,5

54

54,5

55

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

65 vuotta täyttäneidenyhden hengenasuntokunnat, %vastaavanikäistenasuntokunnista (id: 391)

Yksinasuvat 75 vuottatäyttäneet, %vastaavanikäisestäasuntoväestöstä (id: 237)

60

61

62

63

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 236)

2,12,22,32,42,52,62,7

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:

408)

Liite 1

Liite 1

Liite 5

YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA

Liitteessä 4a on vuosilta 2008 - 2013 kehittämiskohteisiin liittyvien indikaattoreiden aikasarjat, jotka kuvaavat kehityssuuntaa.

6.1 Yleistä

Kehittämiskohteet Toimenpiteet vv. 2013 – 2014 Toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014

Jatkotoimenpiteet vv. 2014 - 2015

Alkoholiperäiset sairaudet aiheuttavat ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä niin miehille kuin naisille

Jatketaan päihde- ja mielenterveystyön vahvistamista yhteistyöllä perustetun päihde- ja mielenterveystiimin, sosiaalityöntekijöiden, perhetyön ja perhekeskustoiminnan välillä. Audit ja mini-interventio1 otetaan käyttöön työkaluksi peruspalveluihin. Heinolassa tehdään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuosille 2014 - 2016. Suunnitelman laatimisesta vastaa Heinolan kaupungin hyvinvointipalvelujohtaja yhdessä hyvinvointityöryhmän kanssa ja sitä työstetään

Toteutunut sovitusti Kesken

Jatkuu edelleen Hoitopolkujen kuvaaminen hoitopalvelujen suurkulut-tajien tunnistaminen audit ja mini-intervention käytön tehostaminen: Sovitaan käytännön toimenpiteet auditin mini-intervention käytäntöön viemiseksi. Kevään aikana tehdään kuntalaiskysely yhdessä PETE –koordinaattorin kanssa. Syksyllä 2014 järjestetään mielen-

1 Audit, riskijuomista ja alkoholihaittojen varhaista ilmaantumista mittaavista testeistä AUDIT on tunnetuin, eniten tutkimustukea saanut ja eniten käytössä oleva seulontaväline. AUDIT-testi (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön WHO:n 1980-luvulla kehittämä testi. Kysymykset liittyvät alkoholin käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. Mini-interventio on terveydenhuollossa tapahtuva lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin.

yhdessä kaupungin eri palvelualueiden kanssa. Vahvistetaan terveysliikuntaneuvontaa. Koulujen terveystiedon opetuksessa kiinnitetään jatkossa erityishuomio päihteisiin. HeiPETE-toimintamallissa2 ennaltaehkäistään syrjäytymistä; hyödynnetään valmiita verkostoja ja ehkäisevä työ punotaan perusrakenteisiin. Vahvistetaan yksilöä suojaavia tekijöitä (esim. työpajatoiminta) Soten asumisneuvoja (ARAn rahoitus 20.12.2013-31.12.2014)

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti

terveys- ja päihdefoorumi. Loppuvuodesta 2014 valmistuu mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, joka liitetään hyvinvointikerto-mus ja -suunnitelmaan. Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkorahoitusta haetaan ARAlta vuodelle 2015.

Itsemurhat aiheuttavat ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä niin miehille kuin naisille.

Jatketaan päihde- ja mielenterveystyön vahvistamista yhteistyöllä perustetun päihde- ja mielenterveystiimin, sosiaalityöntekijöiden, perhetyön ja perhekeskustoiminnan välillä. (Kohtaamiset ja palveluohjaus eri sivistystoimen palveluissa) HeiPETE- toimintamallissa ennaltaehkäistään syrjäytymistä; hyödynnetään valmiita verkostoja ja ehkäisevä työ punotaan perusrakenteisiin.

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti

Päihdetyön koulutus v. 2014 Jatkuu edelleen

2 HeiPETE-toimintamalli, Päijät-Hämeen ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö

Terveysliikuntaneuvonnan kehittäminen EPDS-seulan3 käytön lisääminen. Kaikille synnyttäneille äideille 2 kk synnytyksen jälkeen. Lisätään masennuksen seulontaa kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla.

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti

Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Sovitaan käytännön toi-menpiteet masennuksen seulonnan käytäntöön viemiseksi ja sovitaan käytettävät mittarit.

Kansantalouden kantokyky heikkenee (huoltosuhde ja elatussuhde).

Resurssien kohdentaminen ennaltaehkäisyyn ja kustannustehokkaat ja vaikuttavat korjaavat palvelut. Oman vastuun korostaminen kunkin hyvinvoinnista ja terveydestä.

Toteutunut osittain (esim. Telakkatien tukiasunnot) Toteutunut osittain Kuntouttava terveysliikunta

Jatkuu edelleen ja paino-piste mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Hyvis.fi-sivuston4 käyttöönotto ja terveys-hyötymallin toteuttamisen jatkaminen.

Vähäinen nettomuutto. Tietoinen imagotyöskentely ja markkinoinnin Ei toteutunut Uusien asukkaiden

3 EPDS-seula Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen, Edinburgh Postnatal Depression Scale eli EPDS-lomake, on kehitetty tunnistamaan ja arvioimaan vastaajan riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

4 Hyvis.fi – sivusto, Hyvis on kaikille Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen ja Kymenlaakson asukkaille (Päijät-Hämeessä verkkosivusto otetaan käyttöön syksyllä 2014) tarkoitettu verkkosivusto, josta löytää monipuolisia terveyspalveluita ympäri vuorokauden, kaikkina vuoden päivinä. Hyvis-sivuille on koottu eri ikäkausiin ja vaihteleviin elämäntilanteisiin sopivaa tietoa, jonka avulla voi edistää omaa ja läheisten terveyttä. Hyviksen tiedot ovat tarkkaan valittuja ja terveydenhuollon ammattilaisten tarkistamia. Hyvis.fi tarjoaa mahdollisuuden sähköiseen asiointiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Asiointi tapahtuu OmaHyviksessä, jonne kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

kehittäminen.

saaminen kaavoittamalla vetovoimaisia uusia asuinalueita.

6.2 Lapset ja nuoret

Kehittämiskohteet Toimenpiteet vv. 2013-2014 Toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014

Jatkotoimenpiteet vv. 2014 - 2015

Yhteistyöstä yhteiseen työskentelyyn. Järjestetään sivistystoimen ja sosiaalitoimen henkilöstön yhteinen valmennus moni-ammatillisen yhteistyön tekemiseen.

Toteutunut osittain

v. 2014: luodaan lasten-suojelun ja päivähoidon yhteistyön malli. Touko-kuussa sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen työpaja. Toteutus osana täydennyskoulutuksen kehittämistehtävää.

v. 2014: luodaan ehkäisevän perhetyön ja varhais-kasvatuksen moni-ammatillisen yhteistyön malli. v. 2014-2015: laaditaan suunnitelma sivistystoimen ja sosiaali-toimen henkilöstön yhteisestä valmennuksesta.

Perustetaan opiskeluhuollon yhteinen ohjausryhmä sosiaalitoimen ja sivistystoimen kanssa. Esiopetussuunnitelman ja perusopetus-suunnitelmasta oppilashuolto-osuuden päivittäminen.

Ryhmää ollaan kokoamassa

Kevät 2014

Kirjataan yhteistyömuodot ja menettelytavat hyvinvointisuunnitelmaan. Toteutumista seurataan aktiivisesti. Ryhmä tekee perusopetuslain edellyttämää yhteistyötä. Suunnitelmien käytäntöön vieminen.

Poislähettämisestä5 lähellä tukemiseen ja auttamiseen.

Kirjataan päihdehuollon ja lastensuojelun yhteistyö-muodot hyvinvointi-suunnitelmaan. Kirjataan käytettävissä oleva palveluvalikoima hyvinvointisuunnitelmaan. Käynnistetään uusia lastensuojelupalveluja kaupungin tuottamana (arviointijakso, vanhem-muuden arviointi ja perhekuntoutus, nuorten tuettu asuminen).

5 Poislähettäminen, ns. hankalat nuoret lähetetään pois silmistä laitoksiin ja sijaisperheisiin lähellä tukemisen sijaan.

Varhainen välittäminen huoli puheeksi –koulutusta sosiaalitoimi ja varhaiskasvatus

syksy 2014

Luodaan kuntouttavan perhetyön malli lasten-suojelutyöhön (toteutus perheohjaajan ja sosiaali-ohjaajan opinnäytetyönä).

Vanhempien jaksamiseen ja vanhemmuuden tukeminen.

Koko kaupungin yhteinen vanhempainilta (Tommy Hellsten/2013 ja Keijo Leppänen /2014) Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmät ja ohjaajien koulutuksia Kouluopashanke: tukea vanhemmuuteen

Toteutunut 11 /2013 ja 11/ 2014 ja jatkuu edelleen Toteutunut kevät 2014, ja jatkuu edelleen. Hanke aloitettu: 4 työntekijää, joista 3 jalkautuvia

Laajennetaan asiakkaiden vertaistukiverkostoa paikallisesti tai maakunnallisesti. Toteutetaan perhekeskus-toimintaa suunnitelman mukaisesti. Toteutetaan ennalta-ehkäisevän perhetyön tukea ja palvelunohjausta lapsiperheille. Hanke jatkuu toiminta-suunnitelman mukaisesti

Voimavarojen vahvistaminen aikuiseksi Kouluopas-hanke6 kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön

Toiminta on aloitettu myös

6 Kouluopas-hankkeen päätavoitteena on koulun ja kodin kasvatuskumppanuuden vahvistaminen. Laajemmin kyse on koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä ja syrjäytymisen ehkäisystä. Hankkeen aikana kehitetään lapsi- ja nuorisotyötä kouluissa sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia oppilaita

kasvamisessa. yläkoulussa ja lukiossa.

Tupakointi ja huumausainekokeilut yleistyneet. Korostetaan omaa ja vanhempien vastuuta kunkin hyvinvoinnista ja terveydestä. Ehkäisevä työ mielletään osaksi kaikkia peruspalveluja. Korostetaan vanhempainilloissa ja muissa kohtaamisissa vanhempien ja aikuisten oman esimerkin merkitystä. Päihteiden käytön ehkäisy otetaan huomioon kaikessa toiminnassa Päihteet otetaan erityisesti huomioon terveystiedon opetuksessa ja hyödynnetään soten osaaminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikuntaneuvontaan panostaminen ja muiden toiminnallisten vaihtoehtojen tarjoaminen.

Toteutunut osittain Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti (esim. vasu-keskustelut varhaiskasvatuksessa) Toteutunut osittain (esim. tupakkahoito-polku kuvattu odotta-ville äideille, kouluilla toteutetaan ”valintojen putkea’) Nuorisopalveluissa toteutettiin kahvila, jonka teemana oli kannabiksen käytön ehkäisy. Soten osaamisen hyödyntäminen jäänyt toteutumatta. Yhteis-työtä ei ole aloitettu. Toteutunut sovitusti

Nuoren päihde- ja mielen-terveyshoitopolku selkey-tetään vuoden 2014 aikana Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen

Koulukiusaus

Jatketaan Kiva koulu- ja Liikkuva koulu-hankkeiden toimintamalleja. Järjestetään erilaisia teematapahtumia eri ikäisille nuorille (Duudsonit). Vahvistetaan sosiaalisia taitoja ottamalla käyttöön uusia työmenetelmiä. (Tyttöjen Loisto-ryhmä7, pienryhmät) Yksinäisyyden ehkäisyyn tutortoiminta, tukioppilastoiminta, kuraattorin toteuttamat tapaamiset, pienryhmät, Verso Kouluopas-hanke Alkuluokka8-toiminta/toiminnallinen oppiminen tukee sosiaaliseksi kasvamista ja toisten huomioon ottamista. Aikuisten vastuun lisääminen. Koulukiusaamisen ehkäisy otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (puheeksiotto jne.) myös varhaiskasvatuksessa

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti Toteutunut osittain Toteutunut palkattu neljä työntekijää, joista kolme jalkautuvaa Toteutuu Kesken KivaKoulu –tunnit ja tuokiot, yhteisöllisyyden vahvistaminen, ehkäisevät tukitoimet. Varhaiskasvatuksessa

Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen. Käynnistetään myös pojille tarkoitettu vastaava ryhmä. Jatkuu Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen, toimintaa pyritään koko ajan laajentamaan. Jatkuu Jatkuu

7 LOISTO-ryhmä yläkouluikäisille tytöille käynnistyi syyskaudella 201. Loisto tarjoaa mielekästä tekemistä toisten samanikäisten tyttöjen kanssa. Ryhmässä nuoret voivat jakaa ajatuksiaan ja löytää ystäviä. 8 Alkuluokkatoiminta, alkuluokassa esiopetuksen ja ensimmäisen vuosiluokan lapsiryhmät tekevät säännöllisesti yhteistä työtä yhteisessä toimintaympäristössä. Yhteistä työskentelyä on vähintään kymmenen tuntia viikossa.

kiusaamisen ehkäisy

Kodin ulkopuoliset sijoitukset yleisiä. Lastensuojelusuunnitelman ja –toimenpide-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen.

Osittain toteutunut Toteutetaan hyvinvointi-suunnitelmaan sisältyvän lasten ja nuorten hyvin-vointisuunnitelmaa ja Sateenkaari-hankkeessa sovittuja toimintamalleja.

0-17 v. psyykkisten ongelmien määrä ja vaikeusaste eivät ole lisääntynyt, mutta on korkeammalla tasolla kuin Päijät-Hämeessä ja maassa keskimäärin.

Mielenterveysongelmiin puututaan entistä varhemmin ja varmistetaan että perus-palveluissa löytyy osaamista ja uskallusta varhaiseen puuttumiseen ja tukemiseen. Mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen toteaminen otetaan huomioon perhekeskus-toiminnassa. Pikkulapsi- ja lapsi -lomakkeet käyttöön, konsultaatiot lastenpsykiatriaan ja perheneuvolaan

Osaamista on, mutta tuki erikoissairaan-hoidolta tulisi olla tiiviimpää Perhekeskustoiminnan ryhmissä lisätään iloa, yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja yhteistä toimintaa sekä vertaistuen että ammatillisen avun keinoin. Nämä auttavat perheitä jaksamaan vanhemmuuden ja parisuhteen arjessa. Lastenneuvolassa toteutetaan neuvolatoiminnan toimintaohjelmaa.

1 psyk.sh:n lisätarve kouluilla selvitetään Uusien toimintamallien käyttöönotto selvitetään, esim. ns. hoidollinen luokka. Osaamisen vahvistamista jatketaan. Yhteistyötä erikois-sairaanhoidon kanssa kehitetään. Vanhemmuutta vahvistavaa ryhmätoimintaa suunni-tellaan, toteutetaan ja arvioidaan edelleen monialaisesti ja perheiden osallisuus huomioiden. Toiminta kohdennetaan tiedossa oleviin tärkeisiin elämänvaiheisiin ja tilanteisiin www.heinolanperhekeskus.fi Selkeytetään

Toimintaohjelmaan on kirjattu lomakkeiden käyttö.

konsultaatiokäytäntöjä perheneuvolaan ja lastenpsykiatriaan.

6.3 Työikäiset

Kehittämiskohteet Toimenpiteet vv. 2013 - 2014 Toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014

Jatkotoimenpiteet vv. 2014 - 2015

Pitkäaikainen tai pysyvä työkyvyttömyys Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntatyön lisääminen. Jatketaan päihde- ja mt-työn vahvistamista yhteistyöllä perustetun päihde- ja mt-tiimin, sosiaalityöntekijöiden, perhetyön ja perhe-keskustoiminnan välillä. Varhaisen aktiivisen puuttumisen-käytännön toteuttaminen aktiivisesti työterveyshuollossa. Työttömien terveystarkastusten ja eläkemahdollisuuksien arvioinnin rakenteet saatava kuntoon. Työpajatoiminnan määrällisen ja laadullisen tason turvaaminen.

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti Toteutunut Toteutunut Toteutunut osittain

Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Toimintamallin käyttöönotto ja kehittäminen Terveydenhoitajan palkkaamista terveys-tarkastuksiin ja työkyky-selvityksiin esitetään jatkettavaksi v. 2015 talousarviossa Jatkuu edelleen

Sairastavuus ja pitkäaikaissairastavuus Terveyshyötymallin jalkauttaminen vastaanotto-toimintaan jatkuu. Kansansairauksien ehkäisy –interventioiden

Toteutunut sovitusti Toiminta- ja

Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen

toteuttaminen. tunnistamisohjeet olemassa mm: Diabetesriski, tupakoinnin vieroitus (COPD ehkäisy), alkoholin riskikäyttö, liikuntaneuvojan käyttö mm. ylipainon ehkäisyssä, omahoitopisteet verenpaineen seurannassa Työttömien terveystarkastuksilla pyritään löytämään sairastumisriskiä lisäävät tekijät.

Mm hoitosuunnitelmien käytöllä pyritään ennaltaehkäisemään komplikaatioiden muodostumista. Yhteistyötä tehdään mm. apteekkien kanssa varhaisen toteamisen varmistamiseksi. Työterveyshuollon rooli iso: Yhteistyötä tehtävä työterveyshuollon kanssa.

Tilanneköyhyys Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on mahdollista toimeentulotukilain ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnot, jotka tähtäävät työllisyystilanteen parantamiseen:

- Työpajatoiminnan määrällisen ja laadullisen tason turvaaminen.

- Kuntalisän myöntämistä yrityksille ja yhteisöille jatketaan.

Toteutunut sovitusti (yksilöllinen harkinta) Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti

Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen Jatkuu edelleen

Päihteiden käyttö Työterveyshuollon roolin korostaminen työikäisten päihteiden käytön ehkäisyssä.

Työterveys Wellamossa työikäisten parissa tehdään kaikille terveystarkastuksessa

Vuodelle 2014-2015 pyritään lisäämään sairasvastaanottoihin liittyvää alkoholin käytön

Audit-kysely ja sairaanhoitovastaanotoille tilanteen ja tarpeen mukaan. Ongelmia käsitellään myös asiakaskohtaisten yhteydenottojen pohjalta. Tilanteen niin vaatiessa asia otetaan puheeksi.

arviota ja puheeksi ottoa.

6.4 Ikäihmiset

Kehittämiskohteet Toimenpiteet vv. 2013-2014 Toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014

Jatkotoimenpiteet vv. 2014 - 2015

Yhden hengen asuntokunnat yleisiä. Soluasumisen mahdollisuuksien lisääminen. Sosiaalisen yhdessäolon mahdollistaminen (mm. liikunta ja kirjastossa tapahtumia ikäihmisille sekä kuljetuksen järjestäminen).

Toteutunut sovitusti Toteutunut sovitusti

Toimintamallia jatketaan Toimintamallia jatketaan

Akuutti sairastavuus reilusti yleisempää kuin PH:ssä ja maassa keskimäärin.

Yksinäisyyteen vaikuttaminen mahdollistamalla sosiaalinen yhdessäolo.

Toteutunut sovitusti (mm. erityisryhmien liikunta)

Kolmannen sektorin aktivointi

Aliravitsemuksen seuranta ja tilastointi. Tiedonkeruun järjestäminen ja tiedon kokoaminen ja seuraaminen tulevaisuudessa (myös muista terveystottumuksista).

Toteutunut sovitusti Ravitsemustilan arvio määräväliajoin asumis-palveluyksiköissä ja kotihoidon asiakkailla. Hyvinvointia edistävillä käyneillä arvioidaan ei

palvelujen piirissä olevien aliravitsemuksen tila

Turvattomuuden kokemisen ja osallistamisen seuranta ja tilastointi.

Tiedonkeruun järjestäminen ja tiedon kokoaminen ja seuraaminen tulevaisuudessa.

Pilotti-seuranta hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä n. 50 ikäihmisellä.

Pilotin tulosten perusteella laaditaan jatkosuunnitelma v. 2014 aikana.

6.5 Terveyden edistäminen

Kehittämiskohteet Toimenpiteet vv.2013 - 2014 Toimenpiteiden toteutuminen 30.4.2014

Jatkotoimenpiteet vv.2014 - 2015

Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus Uuden valtuuston informoiminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Sitoutuminen joka tasolla terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseen, lähtien kuntastrategiasta.

Ei ole toteutunut Ei ole toteutunut

v. 2014 aikana järjestetään valtuustolle infotilaisuus (THL) Huomioitava strategia-päivityksen yhteydessä

Perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuus

Tehdään kirjalliset toimintaohjeet ja tilastointiohjeet terveyden edistämiseen.

kesken

Jatkuu edelleen

Peruskoulujen terveydenedistämisaktiivisuus Yläasteikäisten liikkumisen edistämiseen toimintaohjelma.

Toimintaohjelman tekeminen kesken, mutta toiminta osittain aloitettu.

Toimintaohjelma tehdään v. 2014 aikana. Liikkuva koulu –hankkeeseen haettu jatkorahoitusta. Munliike –toiminta jatkuu