S233.Teksteillä vaikutetaan ... Tilannepuhe VA-partisiipin passiivi, NUT-partisiippi, Ohjelmapuhe eli vaikuttava puhe TU-partisiippi, agenttipartisiippi: ... sen tärkeä osa elämääni

S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA

1. Kirjallisuuden lajeja ............................................................................... 9

Kappaleen aiheet Kielen rakenne

Kirjallisuuden lajeja Pronomineja: persoonapronominitRomaanikirjallisuuden lajeja Possessiivisuffiksit eli omistusliitteetOhjeet kirjallisuuskeskusteluun Pronomineja: demonstratiivipronominit,Lista nykykirjallisuudesta teemoittain kysymyspronominit, relatiivipronominit

2. Novelli ...........................................................................................................51


Novelli Pronomineja: kvanttoripronominitNovellianalyysi Refleksiivipronomini itseErilaisia kertojia Toiset-pronominiOhjeita novellianalyysin kirjoittajalle

3. Runo ja kielen kuvallisuus ....................................................................90


Runo Partikkelit: rinnastuskonjunktiot,Runon rakenteita alistuskonjunktiot, liitepartikkelitPerinteinen ja moderni runo Pilkun käyttöKielikuviaRunoanalyysiOhjeita runoanalyysin kirjoittajalle

4. Draama ......................................................................................................... 119


Draaman ominaisuuksia Yksikön ja monikon sijamuodot:Erilaisia näytelmälajeja ja -tyyppejä essiivi ja translatiiviOhjeita näytelmän analysointiin Verbien rektioita

5. Aineistona kuva ........................................................................................ 144


Aineistona kuva Sisäpaikallissijat: inessiivi, elatiivi, illatiiviApukysymyksiä kuva-analyysin kirjoittajalle Ulkopaikallissijat: adessiivi, ablatiivi, allatiivi

Verbien rektioita

Sisällys

S24 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN

1. Media vaikuttajana ................................................................................. 183


Media vaikuttajana Sijamuotoja: abessiivi, komitatiivi, instruktiiviSuomalaisten mediankäyttö Verbien rektioitaMainoksilla vaikutetaan

2. Argumentointi ja retoriset keinot ................................................... 207


Argumentointi Adjektiivien vertailuasteet: positiivi,Järkeen ja tunteisiin vetoavia perustelutapoja komparatiivi, superlatiiviRetoriset keinot Komparatiivin ja superlatiivin taivutusPerusteluharjoituksia sijamuodoissa

3.Teksteillä vaikutetaan............................................................................ 231


Tekstilajeja Adverbien vertailuasteet: positiivi,Mielipidetekstejä komparatiivi, superlatiivi

4. Kirjallisuus vaikuttajana .................................................................... 256


Kirjallisuus vaikuttajana Verbien nominaalimuotoja ja lauseen-Huumori ja sarjakuva vastikkeita: A-infinitiivi, finaalirakenne,

modaalirakenne, MA-infinitiivi

5. Puhumalla vaikutetaan ......................................................................... 287


Hyvän puhujan ja puheen ominaisuudet Partisiipit: VA-partisiipin aktiivi,Tilannepuhe VA-partisiipin passiivi, NUT-partisiippi,Ohjelmapuhe eli vaikuttava puhe TU-partisiippi, agenttipartisiippi

Väittely

Symbolien selitykset

= kirjoitustehtävä = puhetehtävä

Jos symbolia ei ole, harjoituksen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.

7

1. Kirjallisuuden lajeja

S23 KIRJALLISUUDEN KEINOJAJA TULKINTAA

• Kurssilla perehdytään kirjallisuuden lajeihin ja harjaannutaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. Lisäksi syvennetään taitoja analysoida ja tulkita kuvia ja liikkuvaa kuvaa.

• Kieliopissa keskitytään pronomineihin, konjunktioihin, pilkun käyttöön sekä sijamuotoihin ja rektioihin.

• Kurssilla saadaan yleiskuva suomalaisesta kirjallisuudesta sekä rohkeutta ja kipinöitä analysoida ja tulkita kaunokirjallisia tekstejä ja osallistua kirjallisuuskeskusteluihin.

8 KIPINÄ

S23 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Kuvakrediitti: WSOY

8 KIPINÄ

Kira Poutasen kirja Rakkautta on the rocks edustaa chick lit -kirjallisuutta.

9


1. Kirjallisuuden Lajeja

Kirjallisuus jaetaan kaunokirjal-lisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Tietokirjallisuus keskittyy asiatie-toon. Esimerkiksi oppikirjat, sanakir-jat ja tietosanakirjat edustavat tieto-kirjallisuutta. Kaunokirjallisuus taas on fiktiivistä kirjallisuutta, joka ve-toaa mielikuvitukseen. Joskus raja voi olla häilyvä, esimerkiksi historialliset romaanit pohjaavat todellisiin tapahtumiin, ja niissä voidaan kuvata todellisia henkilöitä.

Kaunokirjallisuuden lajeja ovat epiikka eli kertomakirjallisuus, ly-riikka eli runous ja draama eli näy-telmäkirjallisuus. Epiikan pääla-jit ovat romaani, novelli ja eepos. Kaunokirjallisuuden lajeista nykyään selvästi suosituin on romaani.

Romaanikirjallisuutta voidaan ja-kaa eri lajeihin muun muassa teos-

ten aiheiden, rakenteen, lukijakunnan ja arvostuk-sen perusteella.

Joskus kauno- ja tietokirjallisuuden

raja voi olla häilyvä, esimerkiksi historialliset

romaanit pohjaavat todellisiin tapahtumiin, ja niissä voidaan kuvata

todellisia henkilöitä.

Romaanikirjallisuuden lajeja

Chick lit -kirjallisuus

Chick lit -romaanit käsittelevät kepeästi nyky-ajan nuorten kaupunkilaisnaisten elämää, itsensä etsimistä, uran luomista ja erityisesti romantti-sia suhteita. Chick lit -kirjojen tarkoitus on erityi-sesti hauskuuttaa lukijaa humoristisilla kuvauksilla nuorten naisten vastoinkäymisistä. Menestyneitä chick lit -romaaneja ovat Helen Fieldingin Bridget Jones: Elämäni sinkkuna (Otava, 1998), Lauren Weisbergerin Paholainen pukeutuu Pradaan (Nemo, 2005) ja Kajsa Ingemarssonin Keltaisten sitruunoiden ravintola (Otava, 2007). Suomalaista chick litiä edustavat muun muassa Katja Kallion Kuutamolla (Otava, 2000), Virve Sammalkorven Sinkkuleikki (Karisto, 1999) ja Kira Poutasen Rakkautta on the rocks (WSOY, 2011).

Lähellä chick lit -romaaneja ovat romantti-set naistenromaanit, jotka chick litin tavoin kuu-luvat viihdekirjallisuuteen. Ne ovat usein kliseisiä ja keskittyvät ”sen oikean” löytämiseen. Suosittuja suomalaisia naistenromaaneja ovat kirjoittaneet Hilja Valtonen, Anni Polva, Kaari Utrio ja Enni Mustonen.

Fantasiakirjallisuus

Fantasiakirjallisuus käsittelee yliluonnollisia ja sa-dunomaisia tapahtumia. Tyypillisiä hahmoja fan-tasiaromaaneissa ovat esimerkiksi aaveet, vam-pyyrit, velhot, kääpiöt ja lohikäärmeet. Modernin fantasiakirjallisuuden luojana pidetään mm. J.R.R. Tolkienin trilogiaa Taru sormusten herrasta (1954–56). Muita tunnettuja fantasiaromaaneja ovat J.K. Rowlingin Harry Potter -sarja (1997–2007) ja Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000). Tove Janssonin Muumi-kirjat edus-tavat suomalaista lapsille kirjoitettua fantasiaa.

Historiallinen kirjallisuus

Historiallisten romaanien tapahtumat sijoit-tuvat menneisyyteen, todelliseen maailmaan. Historiallisissa romaaneissa todellisuus ja fiktio kulkevat rinta rinnan. Esimerkiksi miljöö eli teok-sen tapahtumaympäristö voi olla todellinen mutta henkilöhahmot fiktiivisiä. Suomalaisia merkittäviä historiallisia romaaneja ovat Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 1945) ja Väinö Linnan trilo-gia Täällä Pohjantähden alla (WSOY, 1959–1962).

10 KIPINÄ


Nykykirjailijoiden tunnettuja historiallisia romaa-neja ovat esimerkiksi Kjell Westön Missä kuljimme kerran (Otava, 2006), Jari Tervon Myyrä (WSOY, 2004) ja Katja Ketun Kätilö (WSOY, 2011).

Kauhukirjallisuus

Kauhukirjallisuudessa on pelottavia ja kauhua herättäviä tapahtumia. Kauhuromaanien pyr-kimyksenä on herättää lukijassa kauhun tun-teita, ja ne voivat sisäl-tää yliluonnollisia ilmi-öitä. Kauhuromaaneissa esiintyykin usein zom-bieita, vampyyreja, ih-missusia ja aaveita. Kauhukirjallisuuden klassikoita ovat Mary

Shelleyn Frankenstein – uusi Prometheus (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897). Modernia kauhukir-jallisuutta edustavat esimerkiksi Stephen Kingin ja Anne Ricen teokset.

Maahanmuuttajakirjallisuus

Maahanmuuttajakirjallisuudeksi luetaan tavallisesti kirjat, joiden kirjoittajat ovat maahanmuuttajataus-taisia ja jotka käsittelevät maahanmuuttoon liittyviä teemoja. Mielenkiintoisia maahanmuuttoteemaa käsitteleviä kirjoja ovat esimerkiksi Hanif Kureishin Esikaupunkien buddha (WSOY, 1991), Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotosin (Otava, 2007) ja Toista maata (Otava, 2010) sekä Alexandra Salmelan 27 eli kuolema tekee taiteilijan (Teos, 2010).

Rikos- eli dekkarikirjallisuus

Rikoskirjallisuuteen kuuluvat niin salapoliisiro-maanit, poliisiromaanit, rikosromaanit kuin tril-leritkin. Yhteistä rikosromaaneille on, että ne keskittyvät rikoksen ja rikollisen motiivien selvit-tämiseen. Tavallisesti päähenkilönä on rikosta tut-kiva poliisi, salapoliisi tai juristi, joskus myös rikolli-nen. Tunnettuja rikoskirjailijoita ovat muun muassa Agatha Christie, Ian Fleming, Patricia Highsmith, Henning Mankell, Stieg Larsson ja Jo Nesbø. Suomalaisia dekkaristeja ovat esimerkiksi Matti

Yrjänä Joensuu, Leena Lehtolainen, Reijo Mäki ja Ilkka Remes.

Sotakirjallisuus

Sotakirjallisuuteen kuuluvat niin täysin fiktiivi-set kuin tositapahtumiin perustuvat romaanit, joi-den aiheena on sota. Sota on aina ollut keskeinen aihe kirjallisuudessa. Merkittäviä sotaromaaneja ovat Leo Tolstoin Sota ja rauha (1864–1869, suom. WSOY, 1905–1908), Erich Maria Remarquen Länsirintamalta ei mitään uutta (WSOY, 1929) ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas (WSOY, 1954). Suomalaista uudempaa sotakirjallisuutta edus-tavat esimerkiksi Antti Tuurin Talvisota (Otava, 1984) ja Ulla-Lena Lundbergin Marsipaanisotilas (Gummerus, 2001).

Tieteiskirjallisuus eli science fiction

Scifillä eli science fictionilla tarkoitetaan kirjalli-suutta, joka käsittelee tieteen ja tekniikan vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Tieteisromaanit sijoittu-vat tavallisesti tulevaisuuteen, ja niiden tyypillisiä ai-heita ovat avaruus ja aikamatkat. Osassa tieteiskirjoja matkataan nykyhetkessä tekniikan avulla tuntemat-tomiin maailmoihin. Näissä romaaneissa on yhty-mäkohtia fantasiakirjallisuuteen. Scifi-romaanit si-sältävät usein myös yhteiskuntakritiikkiä. Tunnettuja tieteiskirjailijoita ovat esimerkiksi Philip K. Dick, Douglas Adams, Alastair Reynolds, Isaac Asimov, Jules Verne, Aldous Huxley, George Orwell, Risto Isomäki, Hannu Rajaniemi ja Johanna Sinisalo.

Kuva elokuvasta Frankensteinin morsian. Lähde: Wikimedia Commons.

Ku

vakr

ediit

ti: T

amm

i

11


1. Miten ja miksi sinusta tuli kirjailija?

Tarinat ovat aina olleet äärimmäi-sen tärkeä osa elämääni. Lapsena keksin, että kirjoittamalla päässäni olevat tarinat ylös ne heräävät hen-kiin. Kunnianhimo kirjoittamiseen syttyi varhain: jo yhdeksänvuotiaana haaveenani oli kirjoittaa romaani. Valitsin lukionikin sen perusteella, että saisin opiskella siellä luovaa kirjoittamista.

Tavoitteestani huolimatta Kesyttömän kirjoitta-minen tuli minulle täysin yllätyksenä. Vielä suu-rempi yllätys oli, kun lähetin käsikirjoituksen Tammelle ja he ottivat minuun yhteyttä jo kuu-kautta myöhemmin.

2. Mistä sait kipinän tämän Susiraja-sarjan kirjoittamiseen?

Olin noin puolta vuotta aikaisemmin löytänyt ur-baanin fantasian ja paranormaalin romantiikan genret ja ahminut niitä kirjatolkulla. Näiden gen-rejen kotimaisia edustajia ei silloin vielä ollut, ja jossain vaiheessa olin alkanut kaivata hieman suo-malaisempia henkilöitä. Muistan myös ajatelleeni,

aave, aaveen, aavettaaikamatka, -matkan, -matkaachick lit, chick litin, chick litiä dekkari, dekkarin, dekkariadekkaristi, dekkaristin, dekkaristiadraama, draaman, draamaaeepos, eepoksen, eepostaepiikka, epiikan, epiikkaafantasia, fantasian, fantasiaafiktiivinen, fiktiivisen, fiktiivistähauskuuttaa, hauskuutan, hauskuuttaahumoristinen, humoristisen, humorististahäilyvä, häilyvän, häilyvääihmissusi, -suden, -suttailmiö, ilmiön, ilmiötäkauhu, kauhun, kauhuakaunokirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuuttakepeä, kepeän, kepeääkeskeinen, keskeisen, keskeistäklassikko, klassikon, klassikkoakliseinen, kliseisen, kliseistä

kääpiö, kääpiön, kääpiötälohikäärme, -käärmeen, -käärmettälukijakunta, -kunnan, -kuntaalyriikka, lyriikan, lyriikkaamiljöö, miljöön, miljöötämotiivi, motiivin, motiiviapohjata, pohjaan, pohjaarinta rinnanscience fiction, science fictionin, science fictioniascifi, scifin, scifiätieteiskirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuuttatietokirjallisuus, -kirjallisuuden, -kirjallisuuttatrilleri, trillerin, trilleriätrilogia, trilogian, trilogiaavampyyri, vampyyrin, vampyyriävastoinkäyminen, -käymisen, -käymistävedota, vetoan, vetoaavelho, velhon, velhoayliluonnollinen, -luonnollisen, -luonnollistazombie, zombien, zombieta

Elina Rouhiainen

(s. 1988) on Helsingissä asuva kirjailija ja

sosiologian opiskelija. Hänen esikoisromaaninsa Kesytön ilmestyi kesällä

2012. Susiraja-sarjasta on ilmestynyt sen jälkeen

monta uutta osaa.

11

Ku

va: M

aija

Ku

rki

12 KIPINÄ


miten mainiosti ihmissudet sopisivat suomalaiseen maisemaan.

Joulun aikaan mieleeni tuli kuva tytöstä, joka kohtaa metsäaukealla suden. Kirjoitin tuon kohta-uksen heti ylös. Se alkoi kasvaa mielessäni, ja pian tajusin, että minun oli saatava kirjoittaa tarina ko-konaisuudessaan. Teksti vei täysin mennessään – jopa siinä määrin, että pakkasin kimpsut ja kampsut ja muutin tilapäisesti takaisin äidin luokse, jotta sai-sin keskittyä vain kirjoittamiseen. Noin kuukautta myöhemmin Kesyttömän ensimmäinen versio oli valmis. Siinä vaiheessa oli jo selvää, että haluan kir-joittaa Raisa Ojan tarinaa useamman kirjan verran.

3. Kirjasi kohderyhmää ovat nuoret aikuiset. Millainen on hyvä nuorten aikuisten romaani?

Hyvässä nuorten aikuisten romaanissa on taido-kasta kerrontaa, kiinnostavat henkilöhahmot sekä tarina, joka koskettaa yleisinhimillisellä tavalla – siis samat elementit kuin kaikessa hyvässä kirjallisuu-dessa. Lisäksi nuorten aikuisten romaaneihin kuu-luu tietty raikkaus ja toiveikkuus myös silloin, kun käsitellään vaikeita asioita. Hyvät nuorten aikuis-ten romaanit pystyvät käsittelemään teemoja, jotka ovat ajankohtaisia niin nuorten elämässä kuin yh-teiskunnassa yleisemminkin.

4. Mistä saat aiheita ja ideoita teoksiisi?

Idea voi syntyä lähes mistä tahansa. Kohtaamani ih-miset, näkemäni elokuvat, lukemani kirjat ja kuun-telemani kappaleet toimivat inspiraation lähteinä.

En kuitenkaan koskaan käytä esimerkiksi ystäviäni suoraan fiktiivisten henkilöiden perustana, vaan yh-distelen piirteitä eri ihmisistä. Myös yliopisto-opis-kelusta on hyötyä: monet teemat kumpuavat sosio-logian opinnoistani.

5. Millaista kirjallisuutta luet itse? Onko sinulla suosikkikirjailijoita ja -teoksia?

Olen lukijana melko kaikkiruokainen: suosikkikir-jojen listalta löytyvät niin Tuntematon sotilas, Kolme muskettisoturia, Harry Potterit kuin A.S. Byattin kirjoittama Riivaus – romanttinen kertomus. Viime vuosina olen lukenut paljon englanninkielistä nuor-ten aikuisten kirjallisuutta, erityisesti paranormaa-lia romantiikkaa ja dystopiaa. Oman genreni edus-tajista esikuviani ovat erityisesti amerikkalaiset Richelle Mead ja Veronica Roth, joiden teoksia ei ole vielä suomennettu.

6. Millaisen kirjan haluaisit vielä kirjoittaa?

Minulla on paljon ideoita erilaisiin romaaneihin, ei-vätkä niistä kaikki edusta nykyistä genreäni. Minua kiinnostaa eri genrejen yhdistely sekä kotimaisten ja kansainvälisten ainesten sekoittaminen. Haaveissani on kirjoittaa vielä jonain päivänä romaani, joka olisi merkityksellinen olematta vaikeaselkoinen tai tylsä. Hyvien henkilöiden ja vetävän juonen lisäksi siinä olisi temaattisia tasoja, joiden avautuminen ei olisi pois lukunautinnosta. Haaste on kova, mutta olen aina uskonut, että suurimmat unelmat vievät vauh-dikkaimmin eteenpäin.

aines, aineksen, ainestadystopia, dystopian, dystopiaaelementti, elementin, elementtiäesikuva, -kuvan, -kuvaafantasia, fantasian, fantasiaagenre, genren, genreähaaste, haasteen, haastettainspiraatio, inspiraation, inspiraatiotajuoni, juonen, juontakaikkiruokainen, -ruokaisen, -ruokaistakimpsut ja kampsutkirjatolkullakohderyhmä, -ryhmän, -ryhmääkohtaus, kohtauksen, kohtaustakunnianhimo, -himon, -himoa

käsikirjoitus, -kirjoituksen, -kirjoitustalukunautinto, -nautinnon, -nautintoametsäaukea, -aukean, -aukeaaparanormaali, -normaalin, -normaaliaraikkaus, raikkauden, raikkautta sosiologia, sosiologian, sosiologiaatemaattinen, temaattisen, temaattistatilapäisestitoiveikkuus, toiveikkuuden, toiveikkuuttaurbaani, urbaanin, urbaaniavarhainversio, version, versiotavetävä, vetävän, vetävääyleisinhimillinen, -inhimillisen, -inhimillistä

12 KIPINÄ


13


Elina Rouhiaisen blogiteksti 30.12.2012

Kulunut vuosi on ollut tärkeä käännekohta elämäs-säni. Esikoisromaanin julkaiseminen oli unelma, joka kulki mukana lapsuudesta asti.

Mitä siis tapahtuu sen jälkeen, kun unelma on saavutettu?

Yksinkertaisesti sanottuna: sitten eletään sitä unelmaa. Jatketaan kovaa työtä, samalla kun pide-tään katse jo seuraavassa, vielä edellistäkin suurem-massa unelmassa.

Ennen julkaisemista näin esikoisteoksen eräänlai-sena päätepisteenä, johon kaikki siihen asti tapah-tunut kulminoituisi. Nyt tiedän, että Kesyttömän il-mestyminen oli vasta alku: tästä se kirjoittaminen vasta alkaa!

Esikoiskirjailijuus on ennen kaikkea uuden opet-telua. Kirjoittaminen on keskeneräisyyden kanssa painimista. Se pakottaa hyväksymään itsensä sel-laisena kuin on. Yhtä lailla esikoisteoksen julkai-semiseen liittyy paitsi suunnatonta riemua, myös pelkoa. Olen sitä ihmistyyppiä, joka ahdistuu kohta-laisen helposti. Tiedostan myös, että ahdistumiseni ei suinkaan johdu universumissa vallitsevasta epäoi-keudenmukaisuudesta tai ilkeistä ihmisistä, vaan mi-nusta itsestäni. Elämääni ovat astuneet uudet kysy-mykset: Kuinka paljon minä voin/jaksan kirjoittaa? Kuinka paljon minun kannattaa antaa itsestäni lu-kijoilleni, kuinka paljon pitää itselläni? Pitäisikö mi-nun yrittää markkinoida kirjaani vai keskittyä vain

kirjoittamiseen? Kuinka paljon ymmärrystä voin vaatia lähipiiriltäni uravalintani suhteen?

Koskaan ennen en ole ollut yhtä paljas oman kir-joittamiseni kanssa, yhtä altis ruhjeille ja mustel-mille. Samalla olen saanut korvaamatonta oppia, josta osaan varmasti tulevaisuudessa olla vieläkin kiitollisempi kuin mitä nyt olen.

http://www.elinarouhiainen.com luettu 25.1.2013

altis, alttiin, altistaepäoikeudenmukaisuus, -oikeudenmukaisuuden,

-oikeudenmukaisuuttaesikoiskirjailijuus, -kirjailijuuden, -kirjailijuuttaesikoisromaani, -romaanin, -romaaniaesikoisteos, -teoksen, -teostaihmistyyppi, -tyypin, -tyyppiäkeskeneräisyys, -eräisyyden, -eräisyyttäkiitollinen, kiitollisen, kiitollistakorvaamaton, korvaamattoman, korvaamatontakulminoitua, (kulminoidun), kulminoituu käännekohta, -kohdan, -kohtaalähipiiri, -piirin, -piiriämustelma, mustelman, mustelmaapainiminen, painimisen, painimistapaljas, paljaan, paljastapäätepiste, -pisteen, -pistettäriemu, riemun, riemuaruhje, ruhjeen, ruhjettauniversumi, universumin, universumiauravalinta, -valinnan, -valintaavallitseva, vallitsevan, vallitsevaa

Kannen suunnittelija: Eevaliina Rusanen Kuvakrediitti: Tammi

Kertasin mielessäni viime kuukausien tapahtumat. Äitini oli kuollut. Olin muuttanut pieneen kylään enoni luokse; enon, josta en ollut kuullutkaan vielä muutamaa kuukautta aikaisemmin. Minulle oli selvinnyt, että maailmassa oli paljon sellaista, minkä olin aina luul-lut olevan satua. Ihmissudet olivat totta, ja mikä merkillisintä, minä elin heidän kanssaan.

Ja laumanjohtajan poika oli juuri kertonut minulle, että hän olisi valmis uhmaamaan omiaan, jotta voisi olla minun kanssani. Minun.

© Elina Rouhiainen, Susiraja 1, Kesytön. Tammi 2012.

ihmissusi, -suden, -suttalaumanjohtaja, -johtajan, -johtajaauhmata, uhmaan, uhmaa

14 KIPINÄ


1. Luettuasi tekstin vastaa kysymyksiin.

a) Miten kaunokirjallisuutta jaotellaan?

b) Keksi esimerkkejä romaanilajeista, jotka on luokiteltu

• aiheen • lukijakunnan • rakenteen • arvostuksen mukaan.

Esim. sotaromaanit on luokiteltu aiheen mukaan, kun taas kirjeromaanit on luokiteltu rakenteen mukaan.

c) Selitä omin sanoin, mitä tarkoitetaan tieteiskirjallisuudella ja fantasiakirjallisuudella.

d) Mitkä ovat chick lit -romaanien tunnusomaiset piirteet?

e) Mikä on sinun suosikkisi romaanikirjallisuuden lajeista? Miksi?

2. Tunnista alla olevat romaanien lajit. Mikä näytteistä edustaa

a) chick lit -kirjallisuutta?b) fantasiakirjallisuutta?c) tieteiskirjallisuutta?d) rikoskirjallisuutta?e) historiallista kirjallisuutta?

1. Hermostuneen kimakka huudahdus kajahti verstaan etuosasta, ulko-oven suunnalta. Parivaljakko Sekametsä ja Istid yllätettiin täydellisesti. Miehet jähmettyivät niille paikoilleen. Kului kolme hämmentynyttä sekuntia, ja sitten miehet alkoivat kääntää – erittäin hitaasti ja kankeasti – rintamasuuntaansa kohti ääntä ja verstaan ulko-ovea. He näkivät kaksi laihaa, farkkuihin ja huppareihin sonnustautunutta hahmoa, joista toisella oli kädessään lyhytpiippuinen, levottomasti heilahteleva pistooli, ja toisella jokin jousipamppua muistuttava vehje. Kumpaisenkin tyypin päätä peitti löysähkö, harmaa myssy, johon oli saksittu kapeat silmänreiät. ”Nyt polvillenne!” Huuto kajahti puberteettisen kimakkana ja siinä oli melkeinpä hätäinen sävy. Reijo Mäki, Valkovenäläinen. Otava 2009.

2. Juho vilkaisi Arvia sivusta: kovasti se oli miehistynyt, sen ääni väliin römisi ja väliin kimahteli, ja se sai jo käyttää isänsä vanhaa työpusakkaa. Koska Arvi oli nyt mies perheessä, kun sen isä oli rintamalla. Arvi oli pestattu kesäpojaksi Tatraan, jonka omistajarouva kehuskeli ympäriinsä, kuinka

TEHTÄVIÄ

23


11. Kirjallisuuskeskustelu.

Kirjallisuuskeskustelu käydään pienissä, 3–5 hengen ryhmissä. Jokainen ryhmä valitsee yhden kaunokirjallisen teok-sen esimerkiksi kirjalistalta (s. 25–28) ja keskustelee siitä. Jotta keskustelu sujui-si hyvin, kannattaa asioita miettiä etu-käteen ja tehdä niistä muistiinpanoja. Yksi ryhmän jäsenistä on puheenjohtaja, joka avaa ja päättää keskustelun sekä huolehtii siitä, että keskustelu etenee ja pysyy aiheessa. Puheenjohtajan avattua keskustelun jokainen ryhmäläinen pitää lyhyen avauspuheenvuoron valitsemas-taan näkökulmasta. Tarkastelutehtävät voi jakaa jäsenten kesken (esim. yksi vas-taa kirjailijan esittelystä, toinen teokses-ta, kolmas henkilöistä jne.). Tärkeintä on, että jokainen ryhmän jäsen lukee kirjan ja ottaa kantaa asioihin sekä tuo uusia näkökulmia keskusteluun. Keskustelussa voi lukea teoksesta lyhyitä lukunäyttei-tä, jotka havainnollistavat käsiteltyjä nä-kökulmia. Myös yleisö voi ottaa kantaa keskusteluun ja esittää kysymyksiä.

Kirjallisuuskeskustelu voi koostua esimerkiksi seuraavista asioista:

Kirjailijan esittely

• Mitkä ovat kirjailijan henkilötiedot, elämänvaiheet, tuotanto, tyyli ja asema maailmankirjallisuudessa tai suomalaisessa kirjallisuudessa?

Teoksen esittely

• Mitä teoksen nimen perusteella käy ilmi aiheesta?• Mikä on teoksen juoni pääpiirteissään? • Eteneekö juoni kronologisesti eli aikajärjestyksessä vai onko juonessa takaumia eli siirtymiä menneisyyteen?• Mitä konflikteja alussa tulee ilmi?• Miten kertoja luo tapahtumiin jännitystä juonen edetessä? Mikä on huippukohta eli jännityksen huipentuma?• Mikä on teoksen käännekohta, jossa tapahtumien kulkusuunta muuttuu ratkaisevasti?• Miten teoksen loppuratkaisu vaikuttaa teoksen henkilöiden elämään?• Miten arvioit loppuratkaisua? Älä kuitenkaan paljasta lopusta liikaa, jotta muutkin voivat innostua lukemaan teoksen.

Ku

va: H

eid

i Leh

tosa

ari

29


PRONOMINIT

Pronomineilla eli viittaussanoilla korvataan tekstissä toisia sanoja, jolloin samoja sanoja ei tarvitse toistaa. Pronominit taipuvat sekä yksikössä että monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa, mutta usein pronomineilla on poikkeuksellisia taivutusmuotoja.

PERSOONAPRONOMINIT

Persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he taipuvat eri sijamuodoissa. Persoonapronomineilla on poikkeukselliset muodot genetiivissä, partitiivissa ja akkusatiivissa (t-loppuiset muodot). Muissa sijamuodoissa käytetään säännönmukaista vartaloa (minu, sinu, häne, mei, tei, hei).

perusmuoto genetiivi partitiivi akkusatiivi

kuka?/ketkä? kenen?/keiden? ketä?/keitä? kenet?/ketkä?

minä minun minua minutsinä sinun sinua sinuthän hänen häntä hänetme meidän meitä meidätte teidän teitä teidäthe heidän heitä heidät

essiivi minuna sinuna hänenä meinä teinä heinä

translatiivi minuksi sinuksi häneksi meiksi teiksi heiksi

inessiivi minussa sinussa hänessä meissä teissä heissä

elatiivi minusta sinusta hänestä meistä teistä heistä

illatiivi minuun sinuun häneen meihin teihin heihin

adessiivi minulla sinulla hänellä meillä teillä heillä

ablatiivi minulta sinulta häneltä meiltä teiltä heiltä

allatiivi minulle sinulle hänelle meille teille heille

abessiivi --------- --------- --------- --------- --------- ---------

komitatiivi --------- --------- --------- --------- --------- ---------

instruktiivi --------- --------- --------- --------- --------- ---------

Te-pronominia voidaan käyttää myös puhuteltaessa yhtä henkilöä, kun halutaan olla kohteliaita.

Miten te voitte rouva Salminen?

Suomessa on vain yksi hän-pronomini, jolla tarkoitetaan sekä miestä että naista. Hän ja he viittaavat aina ihmiseen, se ja ne asioihin, esineisiin ja eläimiin.

KIELIOPPIA


30 KIPINÄ


Tuo mies on Veikko. Hän on lääkäri. Naiset aloittivat kokouksen. He valitsivat sihteerin ja pöytäkirjantarkastajat.Kissa on nälkäinen. Se naukuu ulkona.Karhut eivät liiku talvella. Ne nukkuvat talviunta.

Yksikön ja monikon 3. persoonan pronominien pitää olla näkyvissä lauseessa, sillä verbin persoonapääte ei paljasta tekijää. Muut persoonapronominit näkyvät verbin persoonapäätteestä, eikä niitä tarvitse laittaa näkyviin, paitsi korostussyistä.

Tulevatko he juhliin illalla?Hän lähtee aamulla lentokentälle.Annatko minulle sanakirjan?Emme ehdi pakata kaikkia tavaroita.Miksi aina minä joudun imuroimaan? Sinä et tee mitään.

Jos pää- ja sivulauseessa on sama subjekti, sitä ei tarvitse toistaa.

Hän lähti jo, koska halusi ajoissa nukkumaan.He lupasivat, että vievät minut asemalle.

12. Kirjoita viivalle oikea persoonapronomini oikeassa sijamuodossa.

a) Missä Lasse on? Näin _________________ tunti sitten, mutta en ole nähnyt _______________ sen

jälkeen. Voinko välittää ___________________ viestin?

b) Mitä teette huomenna? __________________ tulee vieraita Helsingistä. Haemme ____________

asemalta illalla, ja he yöpyvät ________________. Olemme tavanneet __________________ viimeksi

vuosi sitten, joten on mukavaa viettää aikaa ___________________ kanssaan.

c) Moi Juuso, mitä __________________ kuuluu?

– Mikko, moi. Mitäs tässä. _________________ on ollut vähän kiire, sillä ________________ täytyy

saada päättötyö valmiiksi pian. Kunhan saan tehtyä sen, lähetän ___________________

sähköpostia, milloin voisimme tavata. Olisi mukavaa jutella ____________________ kanssasi

pitkästä aikaa! Ai niin, kiitos, sain _______________________ kortin matkaltasi! Miten se meni?

Kiitos, hyvin. Olin Madeiralla vanhempieni kanssa. Täytyy lähettää __________________ kiitokset,

sillä ________ kustansivat matkani. __________________ ei olisi ollut varaa maksaa matkaa itse.

TEHTÄVIÄ

31


d) Kaisa soitti _________________ eilen, miksi ette vastanneet? Hän on yrittänyt ottaa yhteyttä

_________________ monta kertaa, mutta tuloksetta. ______________ soittaisin Kaisalle nopeasti,

sillä __________ vaikutti hätääntyneeltä.

e) Miksi vika on aina _____________________? En tiennyt asiasta mitään, joten turha syyttää

____________________.

f) Mitä mieltä Jaakko on tästä asiasta? _________________ päätös on oikea, eikä sitä tarvitse

muuttaa. Olen itse samaa mieltä, _________________ teitte oikean ratkaisun, joka on hyväksi

_________________ kaikille.

g) Emme yletä hyllylle, se on ________________ liian korkea. Voisitko auttaa _______________?

13. Kerro itsestäsi tai valitsemastasi henkilöstä. Pyri käyttämään mahdollisimman monipuolisesti valitsemasi persoonapronominin eri sijamuotoja. Voit kertoa

esim. mikä hänen nimensä on, millaiset hiukset, silmät jne. henkilöllä on, mikä häntä kiinnostaa, mikä hänestä on mukavaa, missä hänet näkee usein, mitä hänelle kuuluu nyt jne.

14. Keksi parillesi kysymyksiä, joihin hän vastaa käyttämällä sopivaa sijamuotoa minä-pronominista.

Esim. Mistä sinut tunnistaa parhaiten? Minut tunnistaa parhaiten iloisesta naurusta.

POSSESSIIVISUFFIKSIT ELI OMISTUSLIITTEET

Suomessa omistaja ilmaistaan possessiivisuffiksilla eli omistusliitteellä. Sitä käytetään vain persoonapronominien genetiivimuodon kanssa. Muiden genetiivimuotoisten sanojen kanssa possessiivisuffiksia ei käytetä. Yksikön ja monikon 3. persoonan possessiivisuffiksit ovat samanlaiset.

yksikkö possessiivisuffiksi monikko possessiivisuffiksi

(minun) kotini -ni (meidän) kotimme -mme(sinun) kotisi -si (teidän) kotinne -nne(hänen) kotinsa -nsa/-nsä (heidän) kotinsa -nsa/-nsä

Hän on (minun) veljeni.Mirja on hänen/heidän äitinsä. Onko tuo tyttö Ilpon sisko?Tämä on tuon perheen auto.

KIELIOPPIA

32 KIPINÄ


Persoonapronominin genetiiviä ei käytetä, kun lauseen subjekti ja omistaja ovat samat.

Minä värjäsin hiukseni. Me sijoitimme rahamme osakkeisiin.Saitko tekstisi valmiiksi? Lähdettekö te mökillenne viikonlopuksi?Harri siivosi huoneensa. Lapset söivät eväänsä.

vertaa: Harri siivosi hänen huoneensa. (jonkun muun huoneen) Lapset söivät heidän eväänsä. (joidenkin muiden eväät)

Minä värjäsin sinun hiuksesi. (eri subjekti ja omistaja)

Jos 3. persoonan possessiivisuffiksi on lauseessa yksin, se viittaa joko lauseen subjektiin, objektiin (passiivilauseessa) tai omistajaan.

subjekti: Kari pesi ja vahasi autonsa.

objekti: Koira vietiin omistajalleen.

omistaja: Hänellä on jotakin mielessään.

Possessiivisuffiksi liitetään vain pääsanaan, ei pääsanan edellä olevaan määritteeseen. Se liitetään sanan vartaloon, ja jos sanassa on astevaihtelu, possessiivisuffiksi liitetään vahvaan vartaloon.

Lähdin lenkille heidän pienen kiltin koiransa kanssa.Sovitin sinun kolmea upeaa kallista mekkoasi.Ojennatteko minulle kätenne?Meidän kattomme on vasta maalattu.

Jos sanassa on sijapääte, possessiivisuffiksi tulee sijapäätteen jälkeen. Kun sanaan laitetaan possessiivisuffiksi, monikon nominatiivin -t ja yksikön ja monikon genetiivin ja illatiivin -n katoavat.

Teidän kukkanne ovat todella kauniita! (kukat � t pois)Mikä sinun kissasi nimi on? (kissan � n pois)Leikitkö pienenä meidän lastemme kanssa? (lasten � n pois)Tulisitko meidän häihimme? (häihin � n pois)Mennään minun kotiini. (kotiin � n pois)

Sijamuotojen viimeisen t:n ja n:n katoaminen vaikuttaa siihen, että yksikön ja monikon nominatiivi, yksikön genetiivi ja objektin n-muoto ovat samannäköiset possessiivisuffiksin kanssa.Konteksti paljastaa, mistä muodosta on kyse.

yksikön nominatiivi: hattu � hattuni Tämä on minun hattuni. Eikö se olekin kaunis?

monikon nominatiivi hatut � hattuni Minun hattuni ovat eteisen hyllyllä.

genetiiviobjekti: hatun � hattuni Annatko minulle uuden hattuni?

33


Huomaa, että yksikön partitiivi ja illatiivi ovat samannäköiset, jos sanan vartalon viimeinen vokaali on a tai ä ja sanassa on possessiivisuffiksi.

yksikön partitiivi: ruokaa � ruokaasi Maistoin ruokaasi, se oli hyvää.

yksikön illatiivi: ruokaan � ruokaasi Lisäsitkö mausteita ruokaasi?

Yksikön ja monikon 3. persoonan possessiivisuffiksi on -nsa/-nsä yksikön ja monikon nominatiivissa, genetiivissä ja illatiivissa. Muissa sijamuodoissa käytetään nykykielessä sijapäätteen viimeinen vokaali + n -liitettä.

yksikkö monikko

nominatiivi laukku laukkunsa laukut laukkunsa

genetiivi laukun laukkunsa laukkujen laukkujensa

partitiivi laukkua laukkuaan laukkuja laukkujaan

essiivi laukkuna laukkunaan laukkuina laukkuinaan

translatiivi laukuksi laukukseen laukuiksi laukuikseen

inessiivi laukussa laukussaan laukuissa laukuissaan

elatiivi laukusta laukustaan laukuista laukuistaan

illatiivi laukkuun laukkuunsa laukkuihin laukkuihinsa

adessiivi laukulla laukullaan laukuilla laukuillaan

ablatiivi laukulta laukultaan laukuilta laukuiltaan

allatiivi laukulle laukulleen laukuille laukuilleen

abessiivi laukutta laukuttaan laukuitta laukuittaan

komitatiivi -------------- ------------- laukkuine laukkuineen

instruktiivi -------------- ------------- laukuin (laukuinsa)

HUOM! Jos sanan yksikön partitiivi loppuu kahteen samaan vokaaliin, possessiivisuffiksi on aina nsa/nsä.

sohva � sohvaa hänen/heidän sohvaansakynä � kynää hänen/heidän kynäänsä

vertaa: auto � autoa hänen/heidän autoaanhylly � hyllyä hänen/heidän hyllyään

Possessiivisuffiksia käytetään myös tietyissä sanoissa ja ilmauksissa sekä lauseenvastikkeissa.Tavallisia sanoja ja ilmauksia, joissa on possessiivisuffiksi, ovat esim.

mielellään Tulemme teille mielellämme.mielestä (mielipide) Onko tehtävä sinun mielestäsi helppo?

34 KIPINÄ


postpositiot:jonkun kanssa Lähdetkö kanssani tanssimaan?jonkun luona Oletteko yötä hänen luonaan?jonkun mukaan Haluamme lähteä mukaanne.jonkun taakse Voit istua taakseni tai viereeni.jonkun viereen

Vertailevat adjektiivit:jonkun näköinen, Julia on aivan sinun näköisesi.kokoinen, ikäinen, Oletko minun ikäiseni?pituinen jne.

Pronominit: itse ja toiset (toinen – toinen) käsitellään pronominien yhteydessä.Miksi ajattelet aina vain itseäsi?Ostatteko joululahjat toisillenne (= toinen toisellenne)?

Possessiivisuffiksia tarvitaan myös finaalirakenteessa, joka on opiskeltu tämän kurssin kappaleessa 1 (s. 171).

Jaan viikonloppuisin mainoksia hankkiakseni taskurahaa.Tulimme suomen kurssille parantaaksemme kielitaitoamme.

Fraaseja ja ilmauksia, joiden kanssa käytetään possessiivisuffiksia:

muistaakseen Muistaakseni kokous on tiistaina.tietääkseen/luullakseen/ymmärtääkseen Tietääksemme/luullaksemme/ymmärtääksemme päätös on jo tehty.tehdä kaikkensa/parhaansa Teittekö todella kaikkenne/parhaanne?tahallaan Tytöt eivät rikkoneet ikkunaa tahallaan.olla ammatiltaan/nimeltään/koulutukseltaan Tuo mies on nimeltään Lauri, ja hän on ammatiltaan kokki.olla hyvä/taitava jne. käsistään Miro on todella taitava käsistään. Hän on koulutukseltaan puuseppä.olla luonteeltaan Oletko luonteeltasi rauhallinen?olla hyvillään/pahoillaan Olemme pahoillamme kaikesta. huvikseen Miksi urheilet? Omaksi huvikseni.olla huolissaan/tosissaan Älkää olko huolissanne minusta. Ensi kerralla yritämme tosissamme.mennä tiehensä Menkää tiehenne täältä! Haluan olla rauhassa.tulla järkiinsä Pojat tulivat viimein järkiinsä.saada päähänsä Mistä sait päähäsi, että osallistumme kilpailuun?

35


15. Kirjoita viivalle sana oikeassa sijamuodossa ja muista käyttää tarvittaessa possessiivisuffiksia.

a) Pidän kovasti heidän ____________________________________ (näyttävät maalaukset).

b) Meidän ___________________________________ (pienet kukat) on nuppuja.

c) Saanko sovittaa sinun ___________________________________ (uudet kengät)?

d) Lähetin sähköpostia minun __________________________________ (paras ystävätär) Merjalle.

e) Lääkäri kipsasi hänen ______________________________ (kipeä käsi).

f) Meidän ______________________________________ (vanha tietokone) asennettiin uudet ohjelmat.

g) Olimme viikonloppuna käymässä naapurin _______________________________ (uusi mökki).

h) Arja rakastaa hänen ______________________________________ (komea mies).

i) Pidätkö sinä Elsaa ja Maria sinun ___________________________________________

(luotettavimmat ystävät)?

j) Luulin tuota koiraa teidän _______________________________________ (suloinen lemmikki).

k) Me emme myy meidän ________________________________________ (arvokkaat metsät ja pellot).

l) Tutustuitteko jo mummon __________________________________________ (uudet naapurit)?

m) Voisimmeko soittaa teidän ___________________________________ (toimiva kännykkä)?

n) Miksi sinä söit minun ___________________________________ (suklaat ja karkit)?

o) Korjaatko meidän ___________________________________________ (rikkinäinen CD-soitin)?

p) En ole nähnyt kaikkia Tauno Palon ja Ansa Ikosen _______________________ (elokuvat).

16. Kerro itsestäsi ja perheestäsi. Käytä mahdollisimman monipuolisesti possessiivisuffikseja.

Vastaa esim. seuraaviin kysymyksiin: Mikä sinun nimesi, koulutuksesi ja ammattisi on? Millainen sinun perheesi on (perheenjäsenten nimet sekä heidän koulutuksensa ja ammattinsa)? Onko perheessänne lapsia ja mitkä ovat heidän nimensä? Missä teidän perheenne asuu? Mitkä ovat sinun harrastuksesi? Mitkä ovat perheenne yhteiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet? Voit keksiä itse lisää asioita.

TEHTÄVIÄ

37


DEMONSTRATIIVIPRONOMINIT

Demonstratiivipronomineja ovat tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne. Niiden vartalot muuttuvat usein, kun pronomineja taivutetaan.

nominatiivi tämä tuo se nämä nuo ne

genetiivi tämän tuon sen näiden/näitten noiden/noitten niiden/niitten

partitiivi tätä tuota sitä näitä noita niitä

essiivi tänä tuona sinä näinä noina niinä

translatiivi täksi tuoksi siksi näiksi noiksi niiksi

inessiivi tässä tuossa siinä näissä noissa niissä

elatiivi tästä tuosta siitä näistä noista niistä

illatiivi tähän tuohon siihen näihin noihin niihin

adessiivi tällä tuolla sillä näillä noilla niillä

ablatiivi tältä tuolta siltä näiltä noilta niiltä

allatiivi tälle tuolle sille näille noille niille

abessiivi --------- --------- --------- ------- ------ ------

komitatiivi --------- --------- --------- ------- ------ -------

instruktiivi --------- --------- --------- ------- ------ -------

Tämä ja nämä viittaavat juuri puheena olevaan tai olleeseen asiaan tai kohteeseen, joka on niin lähellä, että sen voi nähdä.

Nämä ovat kasviksia. Näissä kasviksissa on paljon vitamiineja. Korjaatko tämän tietokoneen?

Tuo ja nuo viittaavat kauempana olevaan kohteeseen, jonka voi kuitenkin nähdä.

Juttelitko tuon miehen kanssa eilen?

Se ja ne ovat referoivia pronomineja, jotka viittaavat jo puheena olleeseen asiaan ja joskus myös kohteeseen, jota ei voi nähdä.

Käyn joka päivä juoksemassa. Se on tehokas ja edullinen harrastus.

Puhekielessä se- ja ne-pronomineja käytetään hän- ja he-pronominien tilalla.

Kuka tuo nainen on? Se on Lissu. Minne Lahtiset matkustivat? Ne matkustivat Malediiveille.

Huomaa myös se ja ne relatiivipronominien korrelaatteina, kun puhutaan etukäteen tuntemattomista henkilöistä.

Se, joka häiritsee toisia, ei voi opiskella luokassa.Haluamme auttaa niitä, jotka kärsivät nälänhädästä.

KIELIOPPIA

38 KIPINÄ


18. Kirjoita seuraavat lauseet niin, että käytät substantiivin tilalla sopivaa demonstratiivipronominia oikeassa sijamuodossa.

a) Lemmikki tarvitsee hoitoa ja rakkautta. Lemmikille pitää antaa ruokaa ja lemmikkiä täytyy ulkoiluttaa säännöllisesti. Lemmikin kanssa on vietettävä aikaa ja lemmikkiin on sitouduttava. Lemmikki antaa omistajalleen paljon ja lemmikkiin kiintyy helposti. Vaikka lemmikille on annettava paljon, lemmikiltä saa varmasti vielä enemmän.

b) Muistakaa syödä riittävästi kotimaisia marjoja. Kotimaisissa marjoissa on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja. Kotimaisilla marjoilla on runsaasti terveysvaikutuksia ja kotimaisista marjoista voi valmistaa erilaisia herkullisia jälkiruokia. Kotimaisten marjojen vienti ulkomaille on lisääntynyt jatkuvasti ja kotimaisten marjojen käyttö monipuolistuu koko ajan.

19. Kirjoita viivalle demonstratiivipronomini oikeassa sijamuodossa. Vaihtoehtoja voi olla useita.

a) Tämä on kesämökkimme. Olemme perineet _______________ isovanhemmiltamme. He viettivät

_________________ kaikki kesät, kun olimme lapsia. _____________ kesänä maalaamme ja

kunnostamme mökin ja ________________ mökin eteen istutamme ruusuja.

Olemme pitäneet _______________ paikasta aina, ja _______________ paikalla on pitkä historia, ja

siksi isovanhempanikin tykästyivät __________________.

b) Voit jättää auton vähän kauemmaksi, ______________ paikkaan, jossa on pysäköintikyltti.

Sen voi ajaa myös __________________ pellolle. Aja varovasti ______________ tietä, sillä se on

hyvin mutkikas. Viime syksynä löysin _______________ suolta paljon lakkoja. Niitä oli erityisen

paljon _____________ pensaikon takana.

c) Olen sovittanut jo kaksi tuntia sopivia vaatteita juhliin. Valitsen nyt _______________ housut ja

_____________ jakun. ________________ kanssa sopii yhteen _____________ pusero.

________________ saappaissa on liian korkeat korot, joten en pidä ________________.

Annatko minulle ____________ korkokengät ____________ hyllyltä? Nämä ovat todella kauniit ja

________________ on myös hyvä kävellä. Harvoin löydän kenkiä, jotka sopivat näin hyvin

jalkaani. _____________ ei tekisi mieli ottaa jalasta ollenkaan. Olen aivan ihastunut

________________.

d) Mitä ______________ kasvit ovat? _________ ovat keijuangervoja. Ne ovat helppohoitoisia, koska

______________ ei tarvitse kastella kuin istutuksen yhteydessä.

TEHTÄVIÄ

39


Ne kukkivat kauniisti heinä–elokuussa, jolloin ______________ tulee vaaleanpunaiset kukat.

Joskus jos on oikein kuivaa, _______________voi antaa vähän vettä ja syksyllä _______________

juurille voi heittää syyslannoitetta. Kaikki angervolajikkeet ovat edullisia ja kauniita, joten olen

tykännyt ______________ ja suositellut _____________ muillekin.

20. Kerro asuinympäristöstäsi. Käytä mahdollisimman monipuolisesti demonstratiivipronomineja. Voit kertoa esim. asuinalueesi nimen, palvelut, harrastusmahdollisuudet, sijainnin, kotitalosi koon, huonemäärän jne.

KYSYMYSPRONOMINIT

Kysymyspronominit ovat Kuka? Mikä? ja Kumpi?. Kuka-pronominia käytetään ihmisistä puhuttaessa, ja se taipuu yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Yksikössä on oma akkusatiiviobjekti kenet? (Kenet näit eilen? Näin hänet.). Lyhyemmät muodot ovat tavallisia puhekielessä.

yksikkö monikko

nominatiivi kuka ketkä

genetiivi kenen keiden/keitten

partitiivi ketä keitä

akkusatiivi kenet ketkä

essiivi kenenä keinä

translatiivi keneksi keiksi

inessiivi kenessä/kessä keissä

elatiivi kenestä/kestä keistä

illatiivi keneen/kehen keihin

adessiivi kenellä/kellä keillä

ablatiivi keneltä/keltä keiltä

allatiivi kenelle/kelle keille

abessiivi (kenettä) (keittä)

komitatiivi -------------- (keine)

instruktiivi -------------- --------

Mikä-pronominia käytetään eläimestä ja asiasta puhuttaessa, ja se taipuu yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Monikon sijamuodot ovat nominatiivia lukuun ottamatta samat kuin yksikössä.

Mitä syöt? Syön keksejä ja suklaata.

KIELIOPPIA

40 KIPINÄ


yksikkö monikko

nominatiivi mikä mitkä

genetiivi minkä minkä

partitiivi mitä mitä

essiivi minä minä

translatiivi miksi miksi

inessiivi missä missä

elatiivi mistä mistä

illatiivi mihin mihin

adessiivi millä millä

ablatiivi miltä miltä

allatiivi mille mille

abessiivi -------------- --------------

komitatiivi -------------- --------------

instruktiivi -------------- --------------

Kumpi-pronominia käytetään puhuttaessa kahdesta ihmisestä, eläimestä tai asiasta. (Kummalla kädellä kirjoitat, oikealla vai vasemmalla?) Se taipuu adjektiivin komparatiivin tavoin. Monikkomuotoja käytetään vain parillisia esineitä tarkoittavien sanojen ja monikollisten sanojen kanssa. (Kummilla suksilla haluat hiihtää, uusilla vai vanhoilla?)

yksikkö monikko

nominatiivi kumpi kummat

genetiivi kumman kumpien

partitiivi kumpaa kumpia

essiivi kumpana kumpina

translatiivi kummaksi kummiksi

inessiivi kummassa kummissa

elatiivi kummasta kummista

illatiivi kumpaan kumpiin

adessiivi kummalla kummilla

ablatiivi kummalta kummilta

allatiivi kummalle kummille

abessiivi kummatta kummitta

komitatiivi -------------- kumpine

instruktiivi -------------- kummin

41


21. Kirjoita viivalle sopiva kysymyspronomini oikeassa sijamuodossa.

a) ___________________ sait paketin? Sain sen Kallelta.

b) ___________________ pullossa on mansikkamehua? Sitä on tuossa pienemmässä pullossa.

c) ___________________ matkakohteen valitsitte? Valitsimme Kap Verden.

d) ___________________ lähetitte joulukortteja? Lähetimme joulukortteja sukulaisille ja ystäville.

e) ___________________ löysit avaimet? Löysin ne eteisen lattialta.

f) ___________________ haluaisit aikuisena? Haluaisin aikuisena lääkäriksi.

g) ___________________ vaatteissa viihdyt paremmin, arki- vai juhlavaatteissa?

h) ___________________ nauratte usein? Nauramme usein hyville vitseille.

i) ___________________ haluaisitte tavata? Haluaisimme tavata presidentin.

j) ___________________ päivänä tulette, lauantaina vai sunnuntaina?

k) ___________________ voit luottaa? Voin luottaa vanhempiini.

l) ___________________ kanssa Ilkka tuli juhliin? Hän tuli juhliin kavereidensa kanssa.

m) ___________________ pidät enemmän, kissoista vai koirista?

n) ___________________ luulit häntä? Luulin häntä naapurikseni.

22. Kirjoita vastaukseen sopiva kysymys kumpi-kysymyssanaa käyttäen. Muista kiinnittää huomiota sijamuotoon sekä yksikköön ja monikkoon.

a) _________________________________________________________________________________________

Ajaisin mieluummin autolla.

b) _________________________________________________________________________________________

Asuisimme mieluummin Tampereella.

c) _________________________________________________________________________________________

Lapset tykkäävät enemmän mansikoista.

d) _________________________________________________________________________________________

Kuuntelen mieluummin rockmusiikkia.

TEHTÄVIÄ

42 KIPINÄ


e) _________________________________________________________________________________________

Matkustamme mieluummin lentokoneella.

f) _________________________________________________________________________________________

Minusta elokuvat ovat kiinnostavampia.

g) _____________________________________________________________________________

Käymme sukulaisten luona useammin jouluna.

23. Keksi parillesi kysymyksiä, joissa käytät kuka, mikä ja kumpi -pronomineja mahdollisimman monessa eri sijamuodossa. Parisi vastaa. Vaihtakaa sitten rooleja.

Esim. Kenestä olet kiinnostunut? Mihin olet kyllästynyt? Kummasta pidät enemmän, kesästä vai talvesta?

RELATIIVIPRONOMINIT

Relatiivipronomineja ovat joka ja mikä sekä puhutussa kielessä myös kuka (tai ketä), jotka viittaavat edellä olevaan sanaan, sanaryhmään tai lauseeseen. Näitä sanoja, joihin relatiivipronominilla viitataan, sanotaan korrelaateiksi.

Joka-pronomini viittaa edellä olevaan yhteen sanaan (substantiiviin tai pronominiin).

Onko tuo naapurisi, josta kerroit?

Jos taas viitataan edellä olevaan lauseeseen, adjektiivin superlatiiviin tai asiaa ilmaisevaan pronominiin, käytetään mikä-pronominia.

Tapauksesta kerrottiin myös uutisissa, mikä lisäsi asian näkyvyyttä. Saunominen ja järvessä uiminen ovat parasta, mitä tiedän. Emme keskustelleet lainkaan siitä, mistä meidän piti keskustella.

Relatiivipronominikantaiset adjektiivit jollainen ja millainen viittaavat edellä olevaan adjektiiviin.

Turun kaupunki on historiallinen, jollainen/millainen on myös sen kuuluisin nähtävyys, Turun linna. Jollainen ja millainen taipuvat samalla tavalla kuin nen-loppuiset sanat.

Relatiivipronominit taipuvat yksikössä ja monikossa lähes kaikissa sijamuodoissa. Mikä-pronominin monikkomuodot ovat samat kuin yksikössäkin nominatiivia lukuun ottamatta.

KIELIOPPIA

43


joka mikä

yksikkö monikko yksikkö monikko

nominatiivi joka jotka mikä mitkä

genetiivi jonka joiden minkä minkä

partitiivi jota joita mitä mitä

essiivi jona joina minä minä

translatiivi joksi joiksi miksi miksi

inessiivi jossa joissa missä missä

elatiivi josta joista mistä mistä

illatiivi johon joihin mihin mihin

adessiivi jolla joilla millä millä

ablatiivi jolta joilta miltä miltä

allatiivi jolle joille mille mille

abessiivi (jotta) (joitta) ––– –––

komitatiivi ––– joine- ––– –––

instruktiivi ––– ––– ––– –––

Relatiivipronomini ja korrelaatti ovat yleensä samassa luvussa, yksikössä tai monikossa. Joka-pronomini on kuitenkin monikossa, jos korrelaattina on numeroilmaus.

Lintulaudalle lensi varpunen, joka ruokailee pihassamme säännöllisesti.Lintulaudalle lensi talitinttejä, jotka visertävät kauniisti.Lammessa ui viisi valkoista joutsenta, joista otin kuvan.

Korrelaatti ja relatiivipronomini ovat yleensä lauseessa peräkkäin. Välissä voi olla vain postpositio. Jos korrelaatti on kaukana joka-pronominista, korrelaatti voidaan osoittaa se- ja sellainen-sanoilla.

Iltaohjelmassa olleen konsertin jälkeen, joka kesti puolitoista tuntia, tarjoiltiin illallinen.Tuolla on sen ystävän koti, jonka tunsin lapsena.

Relatiivipronominin sijamuoto valitaan pronominin tehtävän, ei korrelaatin mukaan. Pronomini voi olla lauseessa subjektina, objektina tai adverbiaalina.

Pronomini subjektina

Söin eilen ruokaa. Ruoka oli herkullista. � Söin eilen ruokaa, joka oli herkullista.Tunnetko lapset? Lapset leikkivät pihalla. � Tunnetko lapset, jotka leikkivät pihalla?

Pronomini objektina

Elokuva kertoi suomalaisten elämästä Ruotsissa 1970luvulla. Katsoimme elokuvan elokuvateatterissa. � Elokuva, jonka katsoimme elokuvateatterissa, kertoi suomalaisten elämästä Ruotsissa 1970luvulla.

Suomi on kieli. Haluan opiskella suomea. � Suomi on kieli, jota haluan opiskella.Lauluissa oli vaikuttavat sanat. Opiskelijat valitsivat laulut. � Lauluissa, jotka opiskelijat valitsivat, oli vaikuttavat sanat.

44 KIPINÄ


Pronomini adverbiaalina

Nämä ovat sähköposteja. Sähköposteihin täytyy vastata nopeasti. � Nämä ovat sähköposteja, joihin täytyy vastata nopeasti.

Minä olen kiinnostunut vieraista maista. Vieraissa maissa on paljon nähtävyyksiä. �Minä olen kiinnostunut vieraista maista, joissa on paljon nähtävyyksiä.

Me nautimme matkoista. Matkoilla on useita harrastusmahdollisuuksia. �Me nautimme matkoista, joilla on useita harrastusmahdollisuuksia.Hän on serkkuni. Minä kerroin sinulle hänestä. �Hän on serkkuni, josta kerroin sinulle. Relatiivipronomini on toistettava, jos se on eri sijamuodoissa eri lauseissa.

Opettaja suositteli kirjaa, jonka päähenkilö oli mielenkiintoinen ja joka muutenkin tuntui sopivan nuorille.

Relatiivipronominin korrelaatti on yleensä se/ne myös silloin, kun tarkoitetaan ihmistä eikä tiedetä etukäteen, kenestä tai keistä on kyse.

Se, joka ei noudata ohjeita, ei pääse mukaan leirille.Millainen terveys on niillä, jotka ovat eläneet epäterveellisesti ja epäsäännöllisesti?

Ihmistä tarkoittava korrelaatti voi olla myös hän tai he, kun tarkoitetaan tiettyä henkilöä.

Muistamme aina hänet, joka auttoi meitä ajettuamme ojaan autolla.Välitätkö kiitokseni heille, jotka hoitivat koiraamme?

Paikkaa merkitsevään korrelaattiin voidaan viitata joka-pronominin lisäksi myös mikä-pronominilla, mikäli se on paikallissijassa (jossa, josta, johon/jonne, missä, mistä, mihin/minne).

Kaupunki, johon/jonne/mihin/minne muutamme, on tunnettu teollisuudestaan.Mäellä, jossa/missä kirkko sijaitsee, ei ole muita rakennuksia.

24. Kirjoita viivalle joka-pronomini oikeassa sijamuodossa yksikössä tai monikossa.

a) En voisi elää ilman ystäviä, _______________ voi luottaa hädän hetkellä.

b) Vilma aloitti vuonna 2006 opintonsa Tampereen yliopistossa, ________________ hän valmistui

vuosi sitten.

c) Haluamme käyttöömme uusia ohjelmia, _______________ voimme palvella asiakkaitamme entistä

paremmin.

TEHTÄVIÄ

45


d) Mikä olisi sopiva kohde, ________________ voisi mennä lomalle joulukuussa? Vanhempani kävivät

kaksi vuotta sitten Malediiveilla, _______________ he viihtyivät erinomaisesti.

e) Äiti on ainoa, _______________ voimme kysyä lupaa lähteä retkelle Lappiin.

f) Ostitko itsellesi kirjan, _________________ arvostelu oli sanomalehden kulttuurisivuilla?

g) Kurssit, ________________ olette ilmoittautuneet, on peruttu.

h) Inkeri ei ole sellainen nainen, _______________ häntä luulin.

i) Ovatko nämä parhaat sukset, ____________________ olet hiihtänyt?

j) Huoneissa, ___________________ meidän piti yöpyä, oli vetoisaa ja kosteaa.

k) Nämä ovat hotelleja, _______________ voisi antaa viisi tähteä.

l) Samana vuonna, ______________ Suomi itsenäistyi, isovanhempani avioituivat.

m) Leivoin juuri leivoksia, _________________ välissä on kermaa ja hilloa.

n) Joko firma on julkaissut vuosikatsauksen, _______________ kaikki ovat kiinnostuneita?

o) Työpaikka on ainoa syy, _______________ vuoksi en ole muuttanut pois kotikaupungistani.

p) En löydä mistään kirjeitä, _________________ lähetit minulle.

25. Kirjoita viivalle mikä-pronomini oikeassa sijamuodossa.

a) Hamlet on kiinnostavinta, ________________olen koskaan lukenut.

b) Lähdemme aamulla ystäviemme kesämökille, ________________ on matkaa 80 kilometriä.

c) Juna-aikataulut olivat lumipyryn takia pahasti sekaisin, _______________hiihtolomamatkustajat

eivät olleet varautuneet.

d) Leikimme lapsena talvisin usein järvenjäällä, _______________ vanhempani eivät pitäneet.

e) Olette nyt harjoitelleet riittävästi, ______________ on teille hyötyä itse kilpailutilanteessa.

f) Onko italialainen ruoka herkullisinta, ________________ olet maistanut?

g) Sitkeys on se, ______________ pääsee elämässä pitkälle.

h) Tämä auto on sellainen, ______________ voisin ajaa loppuelämäni.

26. Korjaa pronominivirheet. Perustele korjauksesi.

a) He, jotka ilmoittautuvat kurssille, saavat vahvistuksen sähköpostitse.

b) Emme unohda koskaan niitä, jotka osallistuivat muistotilaisuuteen.

c) Annan löytöpalkkion hänelle, joka löytää kadonneen lompakkoni.

49


30. Kerro omasta kotimaastasi tai valitsemastasi maasta perustietoja edellisen tehtävän mallin mukaan. Käytä mahdollisimman paljon joka-relatiivipronominia.

kieli

Kaupungit

Sijainti

Kotimaani

Väestö

181

1. Media vaikuttajana

S24 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN

• Kurssilla tutustutaan mediaan ja vaikuttamiseen sekä rohkaistutaan ilmaisemaan mielipiteitä perustellen.

• Kieliopissa keskitytään harvinaisiin sijamuotoihin, vertailumuotoihin sekä nominaalimuotoihin ja lauseenvastikkeisiin.

• Kurssi antaa kipinöitä kielen opiskeluun myös luokkahuoneen ulkopuolella: televisio, internet, radio, lehdet, kirjat, musiikki ja katumainokset pursuavat kieltä ja innostavat oppimaan!

183


Median käsite on viime vuosina laajentunut ja mo-nipuolistunut. Medialla on perinteisesti tarkoitettu joukkoviestimiä, kuten televisiota, radiota, lehtiä, kirjoja ja internetiä, joiden tehtävänä on ollut eri-tyisesti tiedon välittäminen. 2000-luku on kuiten-kin laajentanut median koskemaan myös verkkoviestintäympäristöjä, joissa kuka tahansa voi itse luoda sisältöjä ja olla vuorovaikutuksessa toisten sosiaalisen median käyttäjien kanssa. Kuka tahansa voi esimerkiksi ladata videoita YouTubeen tai kuvia Instagramiin.

Tiedonvälityksen lisäksi median tehtävänä on olla yhteydenpidon väline. Sähköpostin rinnalle keskeiseksi yhteyden-pidon kanavaksi ovat tulleet netin yhteisöpalve-lut. Yhä useammat pitävät yhteyttä kavereihinsa Facebookissa, Snapchatissa ja WhatsAppissa, missä he voivat lukea toistensa statuspäivityksiä sekä jakaa kuvia ja videoita.

Myös blogeista on tullut 2000-luvulla suosittuja vuorovaikutuskanavia. Sen lisäksi, että blogeissa jo-kaisella on mahdollisuus kirjoittaa omista kiinnos-tuksenkohteistaan, bloggarit voivat kommentoida

toistensa blogeja ja linkittää niitä omiin blogiteks-teihinsä. Myös vlogeista eli videoblogeista on tul-lut suosittuja.

Tekniikka muuttaa ja monipuolistaa me-dian käyttötapoja. Vuonna 2016 valmistuneen

Kansallisen Mediatutkimuksen mu-kaan sanoma- ja aikakauslehtien di-gitaalinen käyttö lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi matkapuhelimella lehteä lukee jo 46 prosenttia ja tietokoneella 51 prosenttia lukijoista. Vaikka sa-nomalehtien digitaaliset näköisver-siot kasvattavat suosiotaan, perintei-nen media pitää edelleen pintansa. Viikoittain 80 prosenttia 12 vuotta

täyttäneistä suomalaisista lukee edelleen painettuja lehtiä. Halu saada elämyksiä median kautta ei se-kään ole hävinnyt minnekään. Elämyksiä haetaan niin kirjoista, sarjakuvista, elokuvista kuin tv-sar-joistakin. Uusi tekniikka ei siis ole syrjäyttänyt van-hoja perinteisiä joukkoviestintävälineitä vaan uusi ja vanha kulkevat rinta rinnan. Esimerkiksi vaikka pitkin päivää uutisia selailtaisiin digilehdestä, rapi-see useimman suomalaisen aamiaispöydässä edel-leen perinteinen sanomalehti.


Tiedonvälityksen lisäksi median tehtävänä on

olla yhteydenpidon väline. Sähköpostien ja tekstiviestien rinnalle

keskeiseksi yhteydenpidon kanavaksi ovat tulleet netin yhteisöpalvelut.

bloggari, bloggarin, bloggariablogi, blogin, blogiadigilehti, -lehden, -lehteäelämys, elämyksen, elämystäfoorumi, foorumin, foorumiajoukkoviestin, -viestimen, -viestintäkäsite, käsitteen, käsitettälaajentaa, laajennan, laajentaalaajentua, (laajennun), laajentuuladata, lataan, lataalinkittää, linkitän, linkittäämedia, median, mediaamonipuolistua, monipuolistun, monipuolistuunäköisversio, -version, -versiotaoppimisalusta, -alustan, -alustaapainettu, painetun, painettuaperinteinen, perinteisen, perinteistä

pitää pintansarapista, (rapisen), rapiseerinnallerinta rinnansivusto, sivuston, sivustoasosiaalinen media, sosiaalisen median, sosiaalista mediaastatuspäivitys, -päivityksen, -päivitystäsyrjäyttää, syrjäytän, syrjäyttäätiedonvälitys, -välityksen, -välitystäverkkosivusto, -sivuston, -sivustoaverkkoviestintäympäristö, -ympäristön, -ympäristöävlogi, vlogin, vlogiavuorovaikutus, -vaikutuksen, -vaikutustavälittäminen, välittämisen, välittämistäyhteisöpalvelu, -palvelun, -palveluayhteydenpito, -pidon, -pitoa

184 KIPINÄ

S24 Tekstit ja vaikuttaminen

1. Pitäkää esittäytymiskierros. Oman esittelynne lisäksi kertokaa, mikä on lempimedianne ja miksi.

2. Keskustelkaa ryhmässä siitä, miten internetiä voi hyödyntää opiskelussa.

3. Valitkaa ryhmällenne kurssin ajaksi yhteinen verkkosivusto, jossa käytte kurssin aikana keskustelua ja jonne teette kurssin tehtäviä. Voitte valita yhteiseksi

foorumiksenne esimerkiksi jonkin yhteisöpalvelun, kuten ryhmän oman Facebook-sivun, tai jonkin oppimisalustan, esimerkiksi Pedanetin tai Moodlen.

Esittele itsesi ryhmänne verkkosivulla jonkin kuvan avulla.

4. Selitä seuraavat teksteissä esiintyneet sanat.

a) mediab) joukkoviestimetc) sosiaalinen mediad) vuorovaikutus

e) tiedonvälitysf) yhteisöpalvelug) statuspäivitysh) bloggari

i) vlogij) syrjäyttääk) sananvapauslakil) rinta rinnan

5. Vastaa tekstin avulla seuraaviin kysymyksiin.

a) Mitkä ovat median tehtävät?b) Miten mediayleisön rooli on muuttunut viime vuosina?c) Millä tavalla mediaa voi käyttää yhteydenpidon välineenä?d) Miten digitaaliset lehdet muuttavat lukutapoja?e) Mitä tarkoitetaan tekijänoikeuksilla?

6. Käy jonkin aikakaus- tai harrastelehden verkkosivuilla. Esittele lehti toisille. Voit kertoa esimerkiksi lehden kohderyhmästä, juttujen aihepiireistä ja eri osastoista.

TEHTÄVIÄ

Netinkäyttäjä – muista vastuusi!

Vaikka nykytekniikan ansiosta tekstin, kuvien ja videoiden julkaiseminen netissä on vaivatonta ja vaikka sananvapauslaki takaa oikeuden ilmaista mielipiteitä julkisesti, on muistettava, ettei mitä tahansa ole lupa julkaista. Kotirauhaa koskevat lait kieltävät kuvaamisen toisen kodissa ja pihapii-rissä ilman lupaa, ja toisen yksityiselämän loukkaaminen julkaisemalla kärsimystä aiheuttavia hu-huja ja valheita on kiellettyä.

Lisäksi tekijänoikeudet rajoittavat toisten töiden jakamista netissä. Tekijänoikeudet suojaavat yhtä lailla elokuvia ja taidevalokuvia kuin kotivideoita ja kännykällä otettuja selfieitäkin. Jokaisella teoksen tekijällä on oikeus itse päättää, missä hänen teoksiaan voi julkaista ja millä korvauksella.

185


Luen jatkuvasti. Pidän kirjoista, jotka viiltävät, haas-tavat, saavat minut valppaaksi ja villiksi, kuvailee kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen, 34. – Kirjat jäsen-tävät koko ajatteluani. Kirjallisuus säteilee merkil-listä valoaan, joka paljastaa tunteet ja tekee elä-mästä täyttä.

Huotariselle kirjat ovat kaikki. Miksi ne eivät ole sitä omille teinipojilleni, jotka kulkevat jatkuvasti jo-kin sähköinen vekotin kädessään?

He katsovat televisiota kännykkä, tietokone ja koulukirjat sylissään. Romaaneja he lukevat vain pa-kon edessä.

Olen kauhuissani, mutta Jyväskylän yliopiston suomen kielen professorin Minna-Riitta Luukan sa-nat rauhoittavat.

-Tärkeintä on se, että lapsi ylipäätään lukee ja hä-nelle luetaan pienenä. Monissa tutkimuksissa on ha-vaittu, että monipuolinen lukeminen edistää parhai-ten lukutaitojen kehittymistä ja oppimista. Vaikka toki kirjojen lukeminen avaa uusia polkuja maail-maan ja monipuolistaa sanastoa.

Myöskään Tampereen yliopiston uusi lukututki-mus ei lyttää nuoria lukijoina. Loka-marraskuussa julkaistava Lukemisen tavat – Lukeminen sosiaali-sen median aikakaudella (Juha Herkman & Eliisa Vainikka) kertoo, että poikani ovat muiden nuorten tapaan ”multitas-kingejä”.

He lukevat entistä vähemmän sanomalehtiä ja etsivät lukemisensa verkosta silmäillen ja selaillen. Joskus he lukevat myös kirjoja ja kirjoittaakin he osaavat. Ainakin tekstiviestejä, Facebook-päivityksiä ja sähköposteja.

Silmäily on siis tätä päivää. Toisaalta myös verk-kotekstit voivat imaista nuoret syövereihinsä, jos aihe on mielenkiintoinen. Tutkija Eliisa Vainikan mukaan myös blogit, nettipäiväkirjat ja populaari-kulttuurifanien tuottamat fiktiiviset tekstit saatta-vat edellyttää keskittynyttä lukemista.

-Lukeminen on yhä suuremmalle osalle yksityistä toimintaa, mutta se on saanut myös yhteisöllisiä ulottuvuuksia. Opiskelijat ovat aktiivisia keskuste-lufoorumien ja blogien lukijoita ja niille kirjoittajia.

Nuoret eivät ole ottaneet omakseen sähköisiä kir-joja ja lukulaitteita. Laitteet ovat kalliita, ja nuoria

epäilyttää digitaalisina ostettujen kirjojen säilyvyys.Lukemistavoissa ei ole juurikaan eroja lukiolais-

ten, yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakou-lulaisten kesken.

-Suosikit ovat J.R.R. Tolkienin, J.K. Rowlingin ja George R.R. Martinin kirjoittamia fantasiateoksia, Vainikka summaa.

Kansainvälisesti suomalaisnuoret ovat olleet lu-kijoina huippuja. Tuorein PISA-raportti (2009) kui-tenkin paljasti, että into lukemiseen laskee jatku-vasti.

Yli kolmannes nuorista ei lue päivittäin yhtään mitään. Vuonna 2000 sama päti vain joka viiden-teen nuoreen.

Tytöt lukevat huomattavasti enemmän kuin po-jat, ja heikkoja lukijoita on pojissa yli neljä kertaa tyttöjä enemmän.

Neuropsykologit huolestuivat joitakin vuosia sit-ten jatkuvalla syötöllä ampuvan sirpaletiedon vaiku-tuksista aivoihin. Saman huolen on jakanut julkisesti myös yhdysvaltalainen informaatioteknologiaan eri-koistunut toimittaja Nicholas Carr.

Carrin mukaan perinteistä kirjaa luetaan lineaari-sesti, ja aivoissa aktivoituvat kieltä, muistia ja visuaa-lista hahmottamista prosessoivat alueet. Sähköinen lukeminen taas aktivoi nopeista päätöksistä vastaa-vaa otsalohkoa, sillä lukeminen on usein linkistä toi-seen hyppimistä.

Carria huolestuttaa sähköisen tiedon sekavuus sekä muistin ja empatiakyvyn heikentyminen. Klik-maailman kasvatit eivät ehdi aina miettiä moraalia.

Maailma muuttuu, ja Nicholas Carrin mukaan ai-vomme muovautuvat sen mukana. Carr arvelee, että jatkuva asiasta – ja linkistä – toiseen hyppiminen voi vaikeuttaa kykyämme syventyä lukemaan kirjaa.

Näkyykö tekstiviestien kirjoittelu jo kieles-sämme? Professori Minna-Riitta Luukan mukaan ei, tai ei ainakaan niin, että se vaikuttaisi suomen kie-len rakenteisiin pysyvästi.

Voihan sitä ajatella niinkin, että tekstailu on tuo-nut kieleen uuden variantin, Luukka pohtii.

Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja ja lu-kion äidinkielenopettaja Minna Harmanen on kui-tenkin nähnyt jo kielen muutoksia työssään.

SILMÄILIJÄTNuoret hyppelevät sujuvasti tekstistä toiseen, mutta pitkäkestoinen lukeminen ja varsinkin luetun ymmärtäminen tuottavat jo vaikeuksia.

TEKSTI SAIJA KAUHANEN

185

186 KIPINÄ


-Koulussa on haaste selvittää nuorille virallisen ja arkisen kirjoitustavan erot.

Harmanen on huolissaan nuorten kyvystä ja ha-lusta lukea isoja teoksia ja kirjoittaa selkeitä, hyvin rakennettuja tekstejä.

-Huoli on myös siinä, että mielikuvitus, uudet ajatukset ja laaja maailmanymmärrys jäävät raken-tumatta. Nuorilla on vähän liian kiire. Koulu, har-rastukset ja kaverit vievät kaiken ajan, Harmanen harmittelee.

Keskisuomalainen 9.9.2012

aivot, aivojen, aivoja (mon.)aktivoitua, aktivoidun, aktivoituudigitaalinen, digitaalisen, digitaalistaedellyttää, edellytän, edellyttääedistää, edistän, edistääempatiakyky, -kyvyn, -kykyäepäilyttää, (epäilytän), epäilyttää fiktiivinen, fiktiivisen, fiktiivistähaastaa, haastan, haastaahaaste, haasteen, haastettahahmottaminen, hahmottamisen, hahmottamistahuippu, huipun, huippuahuolestua, huolestun, huolestuuhypellä, hyppelen, hyppeleeimaista, imaisen, imaiseeinformaatioteknologia, -teknologian, -teknologiaainto, innon, intoajakaa huolijuurikaanjäsentää, jäsennän, jäsentääkeskenkeskustelufoorumi, -foorumin, -foorumialineaarinen, lineaarisen, lineaaristalinkki, linkin, linkkiälukulaite, -laitteen, -laitettalytätä, lyttään, lyttäämaailmanymmärrys, -ymmärryksen, -ymmärrystämerkillinen, merkillisen, merkillistämonipuolistaa, monipuolistan, monipuolistaamoraali, moraalin, moraaliamuovautua, muovaudun, muovautuunettipäiväkirja, -kirjan, -kirjaaneuropsykologi, -psykologin, -psykologiaolla kauhuissaanotsalohko, -lohkon, -lohkoa

pakon edessäpaljastaa, paljastan, paljastaapitkäkestoinen, -kestoisen, -kestoistapopulaarikulttuuri, -kulttuurin, -kulttuuriaprosessoiva, prosessoivan, prosessoivaapäteä, päden, päteerakenne, rakenteen, rakennettarauhoittaa, rauhoitan, rauhoittaasekavuus, sekavuuden, sekavuuttaselailla, selailen, selaileesilmäillä, silmäilen, silmäileesilmäily, silmäilyn, silmäilyäsirpaletieto, -tiedon, -tietoasummata, summaan, summaasyli, sylin, syliäsyventyä, syvennyn, syventyysyöttö, syötön, syöttöä jatkuvalla syötölläsyöveri, syöverin, syöveriäsähköinen, sähköisen, sähköistäsäilyvyys, säilyvyyden, säilyvyyttäsäteillä, säteilen, säteileetekstailu, tekstailun, tekstailuatuottaa, tuotan, tuottaaulottuvuus, ulottuvuuden, ulottuvuuttavaikeuttaa, vaikeutan, vaikeuttaavalpas, valppaan, valpastavariantti, variantin, varianttiavekotin, vekottimen, vekotintaviiltää, viillän, viiltäävisuaalinen, visuaalisen, visuaalistayhteisöllinen, yhteisöllisen, yhteisöllistäyksityinen, yksityisen, yksityistäylipäätään

7. Lue teksti Silmäilijät ja selitä seuraavat sanat.

a) silmäilläb) selaillac) verkkoteksti

d) fiktiivinen tekstie) sirpaletietof) sähköinen tieto

g) empatiakykyh) tekstailui) jäsentää

j) päteä

8. Vastaa Silmäilijät-tekstin avulla seuraaviin kysymyksiin.

a) Miksi lukeminen on tärkeää?b) Miten nuorten lukutottumukset ovat muuttuneet?c) Mitä tarkoitetaan sillä, että lukeminen on muuttunut yhteisölliseksi?


d) Millaisia ongelmia sirpaletieto voi aiheuttaa?e) Miksi tutkijat ja opettajat ovat huolissaan siitä, jos nuoret lukevat ainoastaan sähköisiä tekstejä?f) Pohdi, millä keinoilla nuorten, varsinkin poikien, kirjojen lukemista voitaisiin lisätä?

Internet on tärkein mediani, jota käytän joka päivä 1–2 tuntia, joskus enemmänkin, jos pitää tehdä jotain kou-lutyötä. Suurin osa internetin käytöstäni on yhteydenpitoa kavereihin ja tuttaviin WhatsAppin ja Snapchatin välityksellä. Lisäksi kuuntelen ja etsin musiikkia netistä.

Luen myös sanomalehteä lähes joka päivä, jotta tietäisin, mitä maailmalla tapahtuu. Muita lehtiä en juurikaan lue.

Televisiota katson yleensä pari tuntia viikossa, mutta joskus enemmän. Säännöllisesti katson televisiosta tällä hetkellä vain Salatut elämät -sarjaa. Lisäksi katson joskus elokuvia. Radiota taas en kuuntele juuri kos-kaan. Mieluummin kuuntelen kännykästä tai mp3-soittimesta musiikkia, koska silloin voin valita juuri ne kappaleet, joita haluan kuunnella.

Kirjoja luen aika vähän, mutta suosikkejani ovat olleet Harry Potterit, sillä niissä tapahtuu niin paljon ja ne on kirjoitettu mielenkiintoisesti. Oppikirjoja luen tietysti päivittäin.

Suurin osa median käytöstäni on ajanvietettä. Tietoa etsin oikeastaan vain silloin, kun täytyy tehdä jokin koulutyö. Pärjäisin kyllä hyvin ilman mediaakin. Pidän yllä sosiaalista elämää mieluummin kasvo-tusten kuin internetin kautta, mutta joitain ihmisiä näkee harvoin, ja silloin netistä on paljon hyötyä.

Linda Nurminen, Siilinjärven lukio

187

188 KIPINÄ


Internet on suosikkimediani, sillä netissä voi kuunnella musiikkia, lukea uutisia ja sieltä voi etsiä tietoa. Käytänkin internetiä joka päivä noin kaksi tuntia. Ystäviini olen yhteydessä Whatsappissa ja Instagramissa Päivittäin luen myös sähköpostit ja käyn koulun Wilmassa. Facebookissa käyn pari kertaa viikossa.

Luen myös joka päivä sanomalehteä, joka tulee meille kotiin. Televisiota en katso kovin usein enkä seu-raa esimerkiksi mitään tv-sarjaa. Elokuvissa käyn pari kertaa vuodessa.

Suurin osa median käytöstä on minulle ajanvietettä, mutta usein myös etsin tietoa netistä.

Ruxi Deng, Savonlinnan lyseo

9. Luettuanne Lindan ja Ruxin tarinat median käytöstä keskustelkaa pienissä ryhmissä.

a) Vertaa Lindan ja Ruxin median käyttöä suomalaisten keskimääräiseen median käyttöön. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja havaitset?

b) Vertaa omaa median käyttöäsi sekä diagrammiin että Lindan ja Ruxin median käyttöön. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja havaitset?

10. Keskustelkaa pienissä ryhmissä omista lukutottumuksistanne ja median käytöstänne. Voitte hyödyntää alla olevia kysymyksiä. Raportoikaa keskustelunne pääkohdat

muulle luokalle.

a) Mikä on sinulle tärkein media? Miksi?b) Millaisia tekstejä luet koulussa? Entä vapaa-ajalla?c) Jos tarvitset tietoa esimerkiksi esitelmää varten, mistä etsit sitä?d) Millaisia romaaneja luet? Ketkä ovat suosikkikirjailijoitasi / mitkä ovat suosikkikirjojasi? Miksi?e) Millaisia ohjelmia seuraat televisiosta? Miksi? Entä mitä kuuntelet radiosta?f) Mitä sosiaalisia medioita käytät ja miten?g) Millaisia tekstejä luet mieluiten internetistä ja millaisia taas paperilehdistä tai kirjoista?h) Mitä mieltä olet sähköisestä kirjasta? Perustele.

11. Kirjoita teksti, jossa pohdit omaa median käyttöäsi.

ajanviete, -vietteen, -vietettäenimmäkseenkasvotustenpärjätä, pärjään, pärjää

säännöllisestivälityksellä yhteydenpito, -pidon, -pitoa

196 KIPINÄ


19. Selvittäkää, mitä ajankohtaisohjelmia televisiossa tällä hetkellä esitetään (voitte katsoa esimerkiksi seuraavan parin viikon ohjelmatiedot). Valitkaa ohjelmista

itseänne eniten kiinnostava ja katsottuanne ohjelman raportoikaa pienessä ryhmässä, mitä ohjelmassa käsiteltiin. Lopuksi keskustelkaa luokan kanssa yhdessä, mitkä aiheet televisiossa puhuttavat tällä hetkellä ja miksi ja miten näitä aiheita on käsitelty muussa mediassa.

20. Tutkikaa, miten erikielisissä medioissa tarkastellaan samoja asioita kuin suomalaisessa mediassa. Opiskelijat voivat jakautua pienryhmiin oman äidinkielensä mukaan. Voitte

linkittää luokkanne verkkosivulle uutisia maailmalta. Raportoikaa ryhmänne havainnot muulle luokalle.

21. Seuratkaa Suomen tai maailman uutisia netissä. Pitäkää uutispäiväkirjaa viikon ajan. Pohtikaa sen jälkeen, millaiset uutiset ovat ylittäneet uutiskynnyksen eli uutisoinnin

rajan, ovatko uutiset positiivisia vai negatiivisia ja mistä aihepiireistä uutisoidaan eniten ja miksi.

ABESSIIVI, KOMITATIIVI JA INSTRUKTIIVI

ABESSIIVI

Abessiivi vastaa kysymykseen Mitä ilman?, ja sen sijapääte on -tta/-ttä, joka liitetään sanan vartaloon. Jos sanassa on astevaihtelua, astevaihtelun A-tyypissä on yksikön ja monikon abessiivissa heikko aste, B-tyypissä vahva aste. Abessiivi on nykykielessä harvinainen sija, jota ei käytetä kaikista sanoista, vaan lähinnä vanhoissa sananlaskuissa, fraaseissa, tietyissä ilmauksissa ja runokielessä. Nykykielessä käytetään abessiivin tilalla useammin ilman jotakin -ilmausta.

Hän pärjää hyvin autotta. = Hän pärjää hyvin ilman autoa.

perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo yksikön/monikon abessiivi

koti koti-/kodi- kotei-/kodei- koditta/kodeittasyyte syyttee- syyttei- syytteettä/syytteittäkorvaus korvaukse- korvauksi- korvauksetta/korvauksitta

KIELIOPPIA

197


TEHTÄVIÄ

22. Valitse laatikosta oikea sana lauseisiin. Täydennä viivalle sana yksikön tai monikon abessiivissa.

poikkeus syy suo korko muu mutka sitoumus syy rangaistustulos vaiva pitempi puhe koulutus lahja rooli

a) ”Joka ______________ suuttuu, se ___________________ leppyy”, sanotaan vanhassa

sananlaskussa.

b) Liisa pääsi läpi kokeesta helposti eli _____________________.

c) Otieno jäi näytelmässä ______________________________.

d) Urheilija ei pärjännyt pituushyppykilpailussa. Hän astui kaikki hyppynsä yli ja jäi

____________________________.

e) Voit tilata tuotteen kotiisi ja kokeilla sitä muutaman viikon ajan _______________________.

Maksat tuotteen vasta, kun päätät pitää sen.

f) Pekka lainasi Villelle rahaa. Pekka oli reilu, sillä Ville sai lainan ______________________.

g) Jokerien hyökkääjä selvisi taklauksestaan ______________________________.

h) Nykyään on hankalaa saada hyvää työpaikkaa ______________________________.

i) Ostaja hyväksyi tarjouksen välittömästi, __________________ _____________________.

j) Miksi hän suuttuu aina helposti, __________________ ___________________?

k) Aloitetaan juhlat suoraan, ___________________ ______________________.

l) Kaikki opettajan paikkaa hakeneet olivat lähes __________________________ filosofian maistereita.

23. Kirjoita lause niin, että muutat ilman jotakin -ilmauksen abessiiviksi.

a) Nuori ei saa lähteä ulos ilman lupaa.

_________________________________________________________________________________________

b) Äiti ja isä, olkaa ilman huolta, minä pärjään hyvin!

_________________________________________________________________________________________

c) Jos ajatte autolla vain pientä ylinopeutta, selviätte ilman sakkoja.

_________________________________________________________________________________________

198 KIPINÄ


d) Pärjäävätkö linnut koko talven ilman ravintoa?

_________________________________________________________________________________________

e) Orkesteri soitti kaksi tuntia ilman taukoa.

_________________________________________________________________________________________

f) Pääseekö museoon tänään ilman maksua?

_________________________________________________________________________________________

g) Kettu ajoi takaa jänistä, mutta jäi ilman saalista.

_________________________________________________________________________________________

h) Jussi luopui työpaikastaan ilman surua.

_________________________________________________________________________________________

i) Pelasiko joukkue kaikki ottelut ilman tappiota?

_________________________________________________________________________________________

j) Tuo mies on ilman epäilystä syyllinen!

_________________________________________________________________________________________

KOMITATIIVI

Komitatiivi vastaa kysymyksiin Kenen/keiden/minkä seurassa? Kenen/keiden/minkä kanssa?.

Komitatiivin sijapääte on -ne, joka liitetään aina sanan monikkovartaloon, vaikka tarkoitettaisiin vain yhtä. Konteksti paljastaa, onko kyse yksiköstä vai monikosta. Jos sanassa on astevaihtelua, komitatiivissa on aina vahva aste. Komitatiivissa olevaan substantiiviin liittyy aina myös possessiivisuffiksi. Jos substantiivin edessä on määrite, määritteessä ei ole possessiivisuffiksia. Komitatiivi on nykykielessä harvinainen sija, jota ei käytetä kaikista sanoista, vaan lähinnä uutisissa, matkailumainoksissa ja lehdissä. Nykykielessä käytetään komitatiivin tilalla usein muita ilmauksia.

Lintu pienine poikasineen pesii pihapuussa.= Lintu ja sen pieni poikanen / pienet poikaset pesivät pihapuussa. Lintu pesii pienen poikasensa / pienten poikastensa kanssa pihapuussa.

perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo komitatiivi

tyttö tytö-/tyttö- tytöi-/tyttöi- tyttöine-vilkas vilkkaa- vilkkai- vilkkaine-katu kadu-/katu- kadui-/katui- katuine-

KIELIOPPIA

199


24. Kirjoita seuraaviin matkaesitteiden kohdekuvauksiin sanojen komitatiivimuodot.

a) Agia Napan venetsialaistyylisen luostarin ympärillä oleva kortteli _________________ (baari) ja

____________________ (terassi) on iltaisin täpötäynnä juhlijoita. Sen sijaan muutaman korttelin

päässä kuuluu vain aaltojen kohinaa rauhallisilla hiekkarannoilla. Sama rauhallinen tunnelma

vallitsee myös satamassa _________________ (vene) ja ___________________________

(kalaravintola).

b) Patmos on rauhallinen ja karun kaunis kalliosaari ________________________ (sinivalkoinen)

___________________________ (postikorttimaisema). Finikonda on vanha kalastajakylä ja viihtyisä

lomakohde ____________________ (taverna), _________________ (kauppa) ja

______________________ (kahvila). Blue Villas -lomalla asut omassa huvilassa ____________ (piha)

ja ________________________ (uima-allas).

c) Mallorca on ainutlaatuinen lomasaari ___________________ (vehreä) ___________________

(vuoristo), _____________________ (viehättävä) ______________________ (kaupunki) ja

_____________________ (värikäs) _________________________ (rantakohde).

TEHTÄVIÄ

Kuva: Heidi LehtosaariNäkymä Santorinilta

201


h) Seitsemänkymmentäluvun muoti leveiden lahkeiden ja tiukkojen paitojen kanssa on taas täällä.

_________________________________________________________________________________________

26. Kirjoita matkailumainos valitsemastasi kohteesta. Paikka voi olla kotikaupunkisi, jokin kotimaasi kaupunki tai turistikohde tai mikä tahansa paikka, jossa olet käynyt. Käytä

mahdollisimman paljon komitatiivia ja kuvailevia adjektiiveja. Voit katsoa mallia tehtävästä 10. Lukekaa tekstit toisillenne. Voitte myös laittaa tekstit kaikkien nähtäville kurssilaisten yhteiselle sivustolle.

Kuva: Anyaivanova/Dreamstime.com Kuva: Heidi Lehtosaari

INSTRUKTIIVI

Instruktiivi vastaa kysymyksiin Millä tavoin? Millä tavalla? Millä keinoin? Miten? Kuinka?.

Instruktiivin sijapääte on -n, joka liitetään yleensä sanan monikkovartaloon. Jos sanassa on astevaihtelua, instruktiivissa on astevaihtelun A-tyypissä heikko aste ja B-tyypissä vahva aste. Instruktiivia käytetään myös tietyissä sanonnoissa (Selvisin kokeesta nipin napin. = Selvisin kokeesta juuri ja juuri.).

Yksikön instruktiivia käytetään vain muutamissa ilmauksissa.

Hän tuli jalan. = Hän tuli kävellen.Talo on kaupan. = Talo on myytävänä.Kuljimme rinta rinnan. = Kuljimme vierekkäin.Olemme nyt kahden. = Olemme nyt kahdestaan.

perusmuoto yksikkövartalo monikkovartalo instruktiivi

suuri suure- suuri- suurinsilmä silmä- silmi- silminhammas hampaa- hampai- hampain

KIELIOPPIA

202 KIPINÄ


TEHTÄVIÄ

27. Kirjoita viivalle sana monikon instruktiivissa. Mitä ilmaus tarkoittaa?

a) Isä ja äiti lähtivät keräämään marjoja. He palasivat kotiin ____________________ (tyhjä)

________________ (käsi).

b) Oppilas myöhästyi tunnilta ja tuli luokkaan ______________ (vähän) _______________ (ääni).

c) Tentti oli vaikea. Pääsin siitä läpi _________________ (hätä) __________________ (tuska).

d) Sain portin auki, kun työnsin sitä ___________________ (kaikki) _________________ (voima).

e) Nyt saatte syödä kakkua ____________________ (mieli) ___________________ (määrä).

f) Kaaduin pyörällä, mutta selvisin onneksi _________________ (ehjä) _______________(nahka).

g) Hyväksyimme tarjouksen _________________ (pitkä) ___________________ (hammas).

h) Nautimme musikaalista ___________________ (täysi) ______________________ (rinta).

i) Työntekijät puolustivat oikeuksiaan ____________________ (kynsi) ___________________ (hammas).

j) Meidän on harkittava asiaa. Emme voi tehdä päätöstä _______________ (suu) ______________ (pää).

k) Konsertissa oli tuhansia nuoria. Heitä oli myös kaupungilla ________________ (pilvi)

_________________ (pimeä).

l) Mirja kirjoitti viestin loppuun: ”___________________ (lämmin) ____________________ (terveinen),

Mirja”.

28. Kirjoita lause niin, että käytät samaa tarkoittavaa monikon istruktiivi-ilmausta. Tarvittavat sanat ovat laatikossa väärässä järjestyksessä.

paljas käsi oma silmä oma apu oma sana oma käsiavoin mieli paljas jalka kaksi käsi aamu ilta paljas pää

a) Talvella ei tarkene ulkona ilman pipoa ja käsineitä.

_________________________________________________________________________________________

b) Näin onnettomuuden itse.

_________________________________________________________________________________________

c) Suhtaudun tulevaisuuteen avoimesti ja optimistisesti.

_________________________________________________________________________________________

205


30. Kirjoita sanojen oikeat sijamuodot seuraavaan tekstiin.

Hannu Laaksola: Viikon hyvä mainos?

Aikuisten _______________ (tapa, monikko)

lapset ja nuoret elävät keskellä mainonnan

maailmaa. __________________ (kuvallinen)

___________________ (viestintä) on tullut

keskeinen oheiskasvattaja, jonka sanomilla

on useimmiten kaupallinen tarkoitus.

__________________ (mainostettava)

________________ (tuote) lisäksi mainoksissa

on usein piiloviesti, joka kertoo yleensä

_______________ (elämä), ____________________

(hyväksyttävä, monikko) _______________

(tapa, monikko) ja ____________________

(asenne, monikko). Mainoksista tarttuvat

lentävät lauseet ja eleet. Niitä matkitaan,

koska niiden kautta tuntuu kuin oltaisiin ajan

________________ (henki).

Mainontaa tehdään ____________________

(täsmätyö). Murrosikäisten epävarmuutta

käytetään jopa sumeilematta hyväksi. Erilaisilla tuotteilla myydään ___________________

(miehisyys), ___________________ (kauneus), __________________________ (yhteenkuuluvuus),

______________________ (hyväksyttävyys), __________________ (onni) ja __________________ (rakkaus).

Erityisesti nuoret saavat mainoksista malleja ja idoleja, _____________ (joka, monikko) voi ja pitää

samastua.__________________ (nuori, monikko) suunnatuissa mainoksissa käytetäänkin tämän

vuoksi paljon huumoria, erotiikkaa, julkkiksia ja mainoksen kohderyhmän ikäisiä nuorisojoukkoja.

Ku

va: S

ub

bo

tin

a A

nn

a / S

hu

tter

sto

ck.c

om

Documents

S233.Teksteillä vaikutetaan ... Tilannepuhe VA-partisiipin passiivi, NUT-partisiippi, Ohjelmapuhe eli vaikuttava puhe TU-partisiippi, agenttipartisiippi: ... sen tärkeä osa elämääni