SÄÄDÖSMUUTOKSET 10.5.2010

Työmarkkinatoimenpiteet, palkkatuki

17.05.2010 1Pohjanmaan ELY –keskus, Anna-Maija Mattila, Työllisyys ja yrittäjyys

UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 10.5.2010

voimaantulo 10.5.2010 seuraaviin osa-alueisiin:– työnhakijaksi rekisteröityminen– työnhakuhaastattelu ja työnhakusuunnitelmat (JTPL, TTL)– palkkatuen myöntäminen (ryhmäpoikkeusasetus, de minimis)– työmarkkinatoimenpiteitä koskevat ehdotukset– työssäkäyntialueita koskeva uudistus (TTL)

2

Työllistymistä edistävät palvelut

Työttömyysturvalain 10 luku; kattava luettelo palveluista joiden aikanavoi saada työttömyysetuutta

– Edellytyksenä työnhaun voimassa pitäminen– korvaa käsitteenä ”työvoimapoliittisen toimenpiteen”

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (JTPL 6 luku) Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu (JTPL 9 luku) Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu (JTPL 8 luku) /

työmarkkinatoimenpiteet Työ- ja koulutuskokeilu (JTPL 6 luku) Maahanmuuttajien rinnastetut toimenpiteet Kuntouttava työtoiminta

3

TYÖHARJOITTELU ALKAEN 10.5.2010

Kesto enintään 12 kk (tutkitaan myös historia ennen 10.5.2010)

Enimmäiskeston täytyttyä uudelleen työharjoitteluun 3 kk:n yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen (työnhaun tilapäinen katkeaminen tai sairausloma ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta)

Saman järjestäjän toimenpiteessä enintään 6 kk(jos henkilö on joskus ollut saman järjestäjän toimenpiteessä, häntä ei voida k.o järjestäjälle enää ohjata työmarkkinatoimenpiteeseen; ts. järjestäjää koskeva enimmäiskesto ei nollaudu)

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 4

TYÖELÄMÄVALMENNUS ALKAEN 10.5.2010

Kesto enintään 12 kk (tutkitaan myös historia ennen 10.5.2010) Enimmäiskeston täytyttyä uudelleen työelämävalmennukseen 12 kk:n

yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen(työnhaun tilapäinen katkeaminen tai sairausloma ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta)

Saman järjestäjän toimenpiteessä enintään 6 kk(jos henkilö on joskus ollut saman järjestäjän toimenpiteessä, häntä ei voida k.o järjestäjälle enää ohjata työmarkkinatoimenpiteeseen; ts. järjestäjää koskeva enimmäiskesto ei nollaudu)

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5

Toimenpiteen enimmäiskesto / järjestäjä max. 6 kk Maksimissaan 6 kk / järjestäjä Toimenpiteitä koskevien sopimusten yhteenlaskettu kesto samalla järjestäjällä ei saa

ylittää 6 kk– Jos esim. työkokeilu samalla järjestäjällä 3 kk, voidaan työelämävalmennusta

samalla järjestäjällä myöntää 3 kk– Jos työharjoittelu samalla järjestäjällä 3 kk, voidaan työelämävalmennusta samalla

järjestäjällä myöntää vain uudet 3 kk Mikä on ns. sama järjestäjä???

– Kunta on aina sama järjestäjä/työnantaja Kunnan hallintokunnat eivät ole eri työnantajia

– Kuntayhtymä on eri työnantaja kuin siihen kuuluva kunta– Valtiotyönantajalla yksi virasto on yksi työnantaja– Työvalmennussäätiö on sama järjestäjä/työnantaja, eli säätiön eri osastot edustavat

samaa työnantajaa

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 6

TOIMENPITEEN ENIMMÄISKESTO / henkilö

Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen sekä työkokeilun enimmäiskestoja tarkastellaan toimenpiteittäin– Eri toimenpiteiden kestoja ei lasketa yhteen– Esim. henkilö joka ollut aiemmin työharjoittelussa, voi 25 vuotta

täytettyään osallistua työelämävalmennukseen 12 kk enimmäisajan

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7

Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle; taustalla EY:n valtiotukisääntelyn lähtökohdat

EY:n valtiontukisäännökset koskevat kaikkia julkisista varoista myönnettäviä tukia ja vaikuttavat siten elinkeinotoimintaa harjoittaville yhteisöille myönnettävään palkkatukeen

Kaikkia elinkeinotoimintaa harjoittavia yhteisöjä kohdellaan samoin ehdoin ja kaikille elinkeinotoimintaa harjoittaville myönnetään palkkatuki samanlaisin ehdoin

Tavoite: kilpailun vääristymisen ehkäiseminen

ELINKEINOTOIMINNAN HARJOITTAJA

Yhtiömuodossa toimiva työnantaja (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta)

Sosiaalinen yritys Yhdistykset ja säätiöt niissä tapauksissa että niitä pidetään

elinkeinotoimintaa harjoittavina työnantajina toiminnan luonteen perusteella – verottajan tekemät päätökset (elinkeinoverovelvollisuus,

verohuojennukset)– Yhdistyksiltä ja säätiöiltä pyydetään jäljennökset viimeisimmästä

veroilmoituksesta ja verottajan antamasta verotuspäätöksestä– TE –toimisto ratkaisee tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella)

Voiton tai tappion tuottamisella ei ole merkitystä Elinkeinotoimintana ei pidetä sellaista toimintaa, jota verottaja ei ole katsonut

verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 9

YHTEISÖN YLEISHYÖDYLLISYYS

Tuloverolain 22 §:

Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä

Sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin

Se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

HUOM! Yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa ja olla elinkeinoverovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Elinkeinotoiminnan harjoittaminen verotuksessa

Tuloverolain 23 §: Yhteisön elinkeinotuloina ei pidetä tuloa, joka on saatu

toiminnan rahoittamiseksi järjestetyistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä tai näiden yhteydessä harjoitetusta tarjoilusta tai myynnistä

jäsenlehdistä adresseista, merkkien tai korttien myymisestä (varainkeruu) huoltolaitoksissa huolto-, opetus- tai askartelutarkoituksessa

suoritetuista palveluksista bingopelin pitämisestä

VEROHUOJENNUS

Yleishyödyllinen yhteisö voi saada veronhuojennuksen joko kokonaan tai osittain Veronhuojennus voidaan myöntää enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan Edellytyksenä on, että huojennusta voidaan pitää perusteltuna yhteisön

yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden; missä määrin yhteisön tuloja ja varoja käytetään yhteiskunnan kannalta tärkeään yleishyödylliseen toimintaan sekä tutkitaan millaista haittaa huojennuksen myöntäminen aiheuttaisi muille samaa elinkeinoa harjoittaville.

HUOM! – Jos verottaja myöntää johonkin toimintaan verohuojennuksen, myös me

katsomme että k.o toiminta ei vääristä kilpailua jos siihen liittyviin tehtäviin haetaan palkkatukea

– Jos myönnetty osittainen verohuojennus, katsotaan miltä osin se on myönnetty ja liittyykö/eikö liity niihin tehtäviin joihin palkkatukea mahd. haetaan

ELINKEINOTOIMINTA

Tuloverolain 22 §:Elinkeinotoimintaa harjoittavia työnantajia eivät ole Esim. maatalouskeskus, maatalous- ja maamiesseura, työväenyhdistys,

työmarkkinajärjestö, nuoriso – tai urheiluseura, näihin rinnastettava vapaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus – ja vapaa-ajan toimintaa edistävä yhdistys, puoluerekisteriin merkitty puolue sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistys

Elinkeinotoimintana ei pääsääntöisesti pidetä Tavarankeräystä (kirpputorit); jos tuotteita kuitenkin jatkojalostetaan merkittävästi,

kyseessä on elinkeinotoiminta Yhdistysten ja säätiöiden jäsenilleen ja työntekijöilleen järjestämää ruokalatoimintaa

(esim. työttömien yhdistysten ruokalat)

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 13

ELINKEINOTOIMINTA

Palkkatukisäännöksissä tarkoitettua elinkeinotoimintaa kilpailuolosuhteissa yksityisten yritysten kanssa saattavat harjoittaa ne yhdistykset ja säätiöt, jotka myyvät esimerkiksi

vanhusten ja vammaisten asumispalveluja; esim. kunta ostaa yhdistykseltä

kahvila-, ravintola – ja pitopalveluja koti-, siivous-, muutto-, kiinteistöhoito-, remontti- ja

rakennuspalveluja majoitus-, ruokailu-, kahvila- ja pitopalveluja auto- ja konekorjaamopalveluja alihankintatöitä yrityksille vuokraavat työvoimaa myyvät maksullisia liikuntapalveluja (kuntosalit, ratsastustallit)

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 14

Arviointi palkkatukea myönnettäessä, esim.

Työttömien ruokalat – ei elinkeinotoimintaa ellei markkinoida vahvasti ulospäin; pitopalvelun osalta elinkeinotoimintaa

Kierrätys –kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa jos tuotteet saatu vastikkeetta eikä juuri jatkojalosteta myytäessä eteenpäin; jos kuitenkin puretaan ja rakennetaan täysin uutta ja myydään eteenpäin => elinkeinotoimintaa

Kirpputoripöytien vuokraaminen – elinkeinotoimintaa SPR –kontit ei elinkeinotoimintaa Sotaveteraaneilla verohuojennus – ei elinkeinotoimintaa Golfkentät - elinkeinotoimintaa

Palkkatukiin sovellettava sääntelypohja 10.5.2010; sovellettavan tukimuodon ratkaisee palkkatuella palkattavan työvoimapoliittinen status

Elinkeinonhar-joittaja

• tuen määrä• tuen kesto

• voimassa olevat ehdot

Muu työnantaja

• voimassa olevat ehdot

Ryhmäpoikkeus-asetus De minimis

Kohderyhmät Muut

Ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen

mukaisena tukena, kun palkkatuella palkattava on 1) vajaakuntoinen;2) vaikeasti työllistyvä;3) pitkäaikaistyötön;4) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palkkatuetun työn aloittamista;5) vailla ammatillista koulutusta;6) yli 50-vuotias;7) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 11 §:n nojalla.

Muun kuin em. Työttömän palkkaamiseen palkkatuki elinkeinonharjoittajalle myönnetään de minimis –tukena

Em. ei sovelleta myönnettäessä palkkatukea oppisopimuskoulutukseen (JTPL 7. luku 1 a §) Ei voida soveltaa jos tuen hakija on saanut em. kohderyhmien palkkaukseen tukea yli 5 milj. euroa

vuodessa, vajaakuntoisten kynnysraja 10 milj. euroa (tuen kasautuminen); tullaan kysymään tuen hakijalta hakemuslomakkeessa

Palkkatuen määrä, ryhmäpoikkeusasetus

Vajaakuntoisen palkkauskustannuksiin myönnettävän palkkatuen enimmäismäärä voi olla enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista

Muiden kohderyhmään kuuluvien palkkauskustannuksiin myönnettävän palkkatuen enimmäismäärä voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksistaTUEN TASO MÄÄRITELLÄÄN KUTEN NYKYISIN

- siis euromääräisenä Prosentit asettavat tuelle enimmäiskaton Käytännössä enimmäistukiprosentti leikkaa korkeinta korotettua tukea

(esim. tuella palkattavan vaikeasti työllistettävän palkkauskustannukset ovat 1600 euroa, josta myönnettävä palkkatuki enintään 50 % eli 800 euroa, vaikka korkeimman korotetun tuen enimmäismäärä olisi noin 1000 euroa)

Tukien tasot eivät tule nousemaan

De-minimis -tuki Muiden kuin em. lueteltujen työnhakijoiden palkkaamiseen palkkatuki

myönnetään de minimis –tukena kun kyseessä on elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja

Tuki määräytyy kuten nykyään Tuki kasautuu, eli uuden tuen myöntämisestä ei saa seurata 200 000 euron

ylittyminen kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän vuoden aikana Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos yrityksen tilikautena ei ole kalenterivuosi,

se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. Tuen hakijan velvollisuutena on ilmoittaa kuinka paljon hakijalle on aiemmin

myönnetty de-minimis –tukea; de-minimis –tuki kasautuu ainoastaan de minimis –tuen kanssa; kysytään palkkatuen hakemuslomakkeessa

Sekä ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista että de-minimis –tukea koskevat tiedot tulostuvat TE –toimistojen URA –järjestelmässä tehtäviin tukipäätöksiin 10.5. lähtien

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19

Palkkatuen myöntäminen De minimis -tukena

Todennäköistä on että de minimis jää meidän kohdallamme painoarvoltaan vähäisemmäksi kuin ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki. Ryhmäpoikkeusasetuksen kohderyhmä kattaa pääsääntöisesti ne henkilöt joista me tavanomaisesti myönnämme työllistämistukea.

Starttiraha on de minimis –tukea Sosiaalisille yritykselle myönnettävä typo-avustus on de-minimis -tukea

Tukikausien kestot Käytännössä säilyvät ennallaan

– Enintään 10 kk kerrallaan– Oppisopimuskoulutukseen koko sen ajaksi– Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen enint.

24 kk kerrallaan– Asiakkaan palvelutarve ratkaisee tukijakson pituuden; TE –toimisto määrittelee

Sosiaalisissa yrityksissä– Pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen 12 kuukaudeksi (muutos)– Vaikeasti työllistyvän palkkaukseen 2 vuodeksi– Vajaakuntoisen palkkaukseen 3 vuodeksi

Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on että työnantaja ei ole tuen hakemista edeltäneiden 12 kk (muutos) aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa

Muut palkkatukeen liittyvät muutokset

Edelleen sijoittaminen

Työnantaja ei saa sijoittaa tuella palkattua muun työn järjestäjän tehtäviin.

VnA julkisesta työvoimapalvelusta 6. luku 23 §Kunta, yksityinen työvoimapalvelu, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansavajaakuntoisenpitkäaikaistyöttömänvaikeasti työllistyväntyöhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle.

Myös kunnan, yhdistyksen tai säätiön työpaja voi edelleen sijoittaa em. työttömiä

TYÖLLISTÄMINEN YRITYKSEEN Yritykselle palkkatukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

perusteella.

Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää määräaikaisen työsopimuksen perusteella yritykselle seuraavissa tilanteissa:- työllistetään vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön tai vaikeasti työllistyvä henkilö - työllistetään henkilö jonka työttömyys kestänyt yhdenjaksoisesti 6 kk- alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan palkkaamiseen ilman työttömyysjaksoa ajalla 10.5.2010 – 31.12.2010 - alle 25 –vuotiaan työttömän palkkaamiseen kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyysjakson jälkeen vuonna 2011 tehtäviin päätöksiin

Huom! Yhdenjaksoinen työttömyys, eli ei minkäänlaisia katkoja! Esim. työvoimapoliittiset toimenpiteet, sairausloma ja työnhaun voimassaolon katkeaminen katkaisevat em. yhdenjaksoisuuden

Huom. Yhdenjaksoisen työttömyyden ei tarvitse edeltää välittömästi palkkatuettua työtä mutta sen tulisi sijoittua palkkatuetun työn läheisyyteen

24.04.23Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 23