1

Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030

Elinkeinoelämän keskusliitto EKEnergiateollisuus ry

28.10.2009

2

Sähkön kysyntä 2008

Kotitaloudet ja maataloudet

13 %

Palvelut ja liikenne19 %

Metsäteollisuus29 %

Muu teollisuus ja rakentaminen

5 %Kemian-teollisuus

8 %

Metallien jalostus

9 %

Häviöt3 %

Sähkölämmitys14 %

3

Arvion lähtökohdat

- Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi, talouden kehitys suotuisaa kun taantumasta on toivuttu

- Ilmastonmuutoksen torjunta keskeisessä asemassa yhteiskunnassa, energiatehokkuuden lisäämiseen panostetaan

- Arvio eri sektorien sähkön kysynnästä pohjautuu • oletuksiin sektorin kehityksestä• oletuksiin energiatehokkuuden kehityksestä

- Arvioon laajasti vaikuttavia oletuksia: väkiluku kasvaa, talous palveluvaltaistuu

4

Energiatehokkuuden kehitys

- Energiatehokkuuden osalta lähtötiedot pohjautuvat kattavaan arvioon energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista

• LTY:n ja TTY:n raportti Sähkön ja kaukolämmön rooli energia-tehokkuudessa ja energiansäästössä julkaistaan 11/2009

• Adaton tutkimus kotitalouksien sähkön käytöstä

- TEM:n energiatehokkuustoimikunta: suurimmat energiansäästöt saatavissa liikenteessä, rakennuksissa, laitteiden energia-tehokkuutta lisäämällä ja kattavilla energiatehokkuussopimuksilla

- Teknologian kehitys tuo vähitellen mukanaan uusia, entistä energiatehokkaampia ratkaisuja ja laitekanta uudistuu

- Energiatehokkuuden oletetaan paranevan merkittävästi kaikilla sektoreilla

5

Palvelut ja liikenne- Palvelusektorilla kuluu sähköä hyvin erilaisissa kohteissa: koulut, sairaalat, hotellit, ravintolat, hiihtokeskukset, kuntosalit, toimistot, kaupat, ostoskeskukset, tietoliikenteen laitteet… - Palvelusektorin oletetaan saavan jatkossa entistä merkittävämmän roolin Suomen taloudessa

- Palvelujen sähkönkäytön arvioidaan kasvavan 2,1-3 % vuodessa ilman energiatehokkuuden parantumista

- Palvelusektorin sähkönkäytön tehostamispotentiaalin arvioitu olevan 18% vuoteen 2030 mennessä

• -Valaistus ja ilmanvaihto, erilaiset sähkömoottorit

6Palvelut ja liikenne

- Nykyisin sähköä kuluu liikenteen osalta lähinnä rautatieliikenteessä

- Sähköajoneuvot voivat lisätä merkittävästi liikenteen sähkön kysyntää

• Sähkön kysyntä lisääntyy, mutta energian kokonaiskäyttö tehostuu

- Ladattavilla hybrideillä ajetaan 19% ja sähköautoilla 7% ajosuoritteesta 2030 (Sähköajoneuvot Suomessa – selvityksen perusskenaario)

- Tiehallinto arvioi liikennemäärien kasvavan 28 % 2006-2030

- Henkilöautoliikenne käyttäisi näillä oletuksilla 2,4 TWh 2030 (koko liikenteen sähkönkäyttö n. 3 TWh)

7Teollisuus

- Teollisuuden tuleva sähkönkäyttö riippuu eri teollisuussektorien kehityksestä Suomessa

- Arvion pohjana teollisuuden oma näkemys sähkönkäytön kehityksestä

- Teollisuuden sähköistyminen lisääntyy jatkuvasti

- Lähtökohtana on, että taantuman jälkeen toimintaympäristö on kilpailukykyinen ja teollisuus investoi Suomeen

-Teollisuuden sähkönkäyttöä voidaan tehostaa 14 % 2030 mennessä

• Suurimmat säästöt uusien investointien yhteydessä

8Teollisuuden sähköistyminen

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

Vuosi

Sähk

ön k

äytö

n os

uus

9

Teollisuus

- Metsäteollisuudessa meneillään rakennemuutos - ylikapasiteettia puretaan ja uusien liiketoimintoja kehitetään

-Metsäteollisuuden tavoitteena tuotteiden jalostusarvon kaksinkertaistuminen 2030 mennessä, uusia tuotteita ja paperilaatuja

•Uudet tuotteet entistä sähköintensiivisempiä, nykyisen tuotannon sähköistyminen

-Metallien jalostuksen investoinnit siirtyvät taantuman vaikutuksesta

- Kemianteollisuudessa biopohjaisten materiaalien laajeneva käyttö lisää prosessien sähköintensiivisyyttä ainakin muutosvaiheessa

- Osa kemianteollisuudesta riippuvainen metsäteollisuuden kehityksestä

10Asuminen ja maatalous

- Kotitalouksien laitesähkön käyttöä lisäävät kotitalouksien kasvava määrä ja sähkölaitteiden lisääntyminen

- Laitteiden energiatehokkuutta voidaan parantaa 23% 2020 mennessä

- Asumisväljyyden kasvu ja väestönkasvu lisäävät sähkölämmityksen ja -jäähdytyksen kysyntää

- Rakennusten keskimääräinen lämpöenergiantarve vähenee 2030 mennessä: esim. erilliset pientalot -21%, kerrostalot -14%

- Öljylämmitetyistä kiinteistöistä siirrytään muihin lämmitysmenetelmiin, ml. lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen

- Sähkölämmitys sopii erityisen hyvin uusiin matalaenergiataloihin

11Sähkön kysyntä 2030

1990 2000 2007 2008 2030

Teollisuus 33 44 48 44 49 – 56

Palvelut ja liikenne10 13 16 17 24 – 26

Asuminen ja maatalous 16 20 23 23 24 – 26

Häviöt 3 3 3 3 3

Kulutus yhteensä 62 79 90 87 100 – 111

Vaihteluvälin yläreuna kuvaa Suomen talouden nopeaa toipumista taantumasta ja alaraja hitaampaa toipumista

12Sähkön kysyntä 2030 100-111 TWh

Vaihteluvälin yläreuna kuvaa Suomen talouden nopeaa toipumista taantumasta ja alaraja hitaampaa toipumista

13Sähkön kysyntä 2030 100-111 TWh- Eniten kasvaa palvelualojen ja liikenteen sähkön käyttö, 45-57% 2008-2030

• Liikenteen sähkönkäyttö moninkertaistuu

• Palvelualojen sähkönkäyttö kasvaa noin 40%

- Teollisuuden sähkönkäyttö kasvaa 2-16% verrattuna taantumaa edeltävään tilanteeseen

• Eniten kasvaa metallien jalostuksen sähkön käyttö

- Asumisen ja maatalouden sähkönkäyttö kasvaa 4-13 %

• Kotitalouksien laitteiden sähkönkäyttö kasvaa noin 20%, mutta sähkön käyttö lämmitykseen ja jäähdytykseen pysyy nykyisellä tasolla

- Sähkönkäytön kasvu hidastuu menneeseen verrattuna

14Sähkön kysyntä 2030

Teollisuus49-56 TWh

Metsä-teollisuus

Häviöt 3 TWh

Asuminen ja maatalous

24-26 TWh

Palvelut ja liikenne

24- 26 TWh

Muu teollisuus ja rakentamine

n

Metallien jalostus

Kemian-teollisuus

15Sähkönkulutuksen huipputeho 203016 500 – 18 500 MW

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030

MW

16Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve

0

3 000

6 000

9 000

12 000

15 000

18 000

21 000

2003 2008 2013 2018 2023 2028

MW

ErillinensähköntuotantoKaukolämpö-CHP

Teollisuus-CHP

Ydinvoima

Vesivoima

Sarja15

Sarja14

Sarja13

Sarja12

Sarja11

Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta

tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa

17Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve

- Sähköntuotantokapasiteettia poistuu noin 5000 MW 2030 mennessä

• poistumassa lauhdetuotantoa, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja ydinvoimaa

- Arviot uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeesta tulee perustaa suotuisaan taloudelliseen kehitykseen

•Talouskasvu ja hyvinvoinnin kasvu edellyttävät kilpailukykyistä sähkön hintaa ja hyvää sähkön saatavuutta

- Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa

• yhteistuotanto korvautunee uudella yhteistuotannolla

• tuulivoiman merkitys vähäinen tehomielessä

• muut ratkaisut ydinvoima, vesivoima ja lauhdetuotanto