Hämeeumaan kaikista kumnstatoiwoo lchti saattawansa tarjota tuoreitaja tarkkoja uutisia. Helsingistä on eri-tyinen kirjeen-waihtaja kerran kuukau-dessa lähcttäwä Helsingin kirjeitä.

Ilmoitustcn suhteen, jotka tästälähinkaikki aiuoastaan suomeksi lehteen pai-netaan, tahtoo Toimitushuomauttaa, ettapidetään huolta tärkeämpien wirallistenja laillisten kunlutusten julkaisemiscstalehdessä^ Sähkö-sanomia tuleeHämeenSanomille tärkeimmissä tiloissa ja josnämä sattuwat niinä päiwinä, jolloinlehti ci ilmaannu, tai jos muutcn jo-tain tawallista merkillisempää näilläwäli-aioilla tapahtuu, julaistaan ja jae-taan se heti erityisenä littteenii kaupunki-tilaajoille.

Tunnettu asia on, etta Audenmaanläänitt suomalaiset asujamet yhä owathelppo-hintaista, paikkakunnallista leh-teä wailla. Hankkimalla kirjeen-waih-tajia mahdollisuutta! myötcn kaittiinUudenmaan läänin suomalaisiin knntiinuskaltawat Hämeen Sanomat toiwoasaattawansa ainakin joltisesti olla paik-kakunnallisena äänen-kannattajana myöställe wäestölle, joka oikeastaan onkinHämäläistä syntyperää. >-

Uscat arwoisat kansalaiset owat lu-wanneet Toimitukselle apuansa ja saat-taa Toimitus erittäin niainita, etta her-rat professori I^rjöAosKinen, tohtoriI. G. Oeitlm sekä filososian kandi-daatit Z. Gastren jaFauri Aiwekäsowat sillemyötä-waikutustaauluwanneet.

Hämeen Sanomat ilmestywät jokaarki perjantai Hämeenlinnassa ja lehdentilaushinta on:

"

lakamis-paikoissa kaupungissa: ko-ko wuodelta 3 markkaa. Puolelta wuodelta 1markka 75 pennia. Neljännekseltä,1markka.

Hämeenlinnan postikonttoorissa: ko-ko wuodelta 3 markkaa 52 pennia. Puolcltawuodelta 2 markkaa 1- penni, Neljänuekseltä1.markka 13 peuniä.

Asia-miesten luvna Hämeenlinnanpostikonttoorin alueella: Koko wuodelta3 markkaa. Puolelta wuodelta 1 markka 75pennia. Ncljäunekseltci 1martka.

Muissa postikonttoorissa: koko wuo«delta 3 markkaa 97 pennia. Puolelta wuo-delta 2 markkaa 27 pennia. Neljännekseltä1markka 28 pennia.

Asia-miesten luöna, jotka saawatlehtensä muidenpostikonttoorien käut-ta: Koko wuodelta 3 markkaa 50 pennia.Puolelta wuodelta 2 martkaa. Neljännekseltä1markka 15 pennia.

Pietarissa saapi lehteä tilata 1ruplalla25 kopeekalla wuosikerran. ,

Joka tilaa IN kappaletta. saa näiden lisäksi2 kapftaletta ilmaiseksi, joka tilaa 15 saa 3,joka tilaa 2ft saa 4 j. n. e.lakamis

-paikkoja kaupuugissa owat:

Herra Grönluuo'iu kaupftapuoti.Hcrra Wahlbergen kaupftapuoti.Herra Strömberg'!» nahka-puoti.Hämeenlinnan kirjakauppa ja Kirjalli-

suuden Scurau lirjapaiuo.Lähellä rautateiden asemia asuwille

asiamiehille sckä muilletkin, jotka rauta-teiden asemilla tahtowat olla wälittäji-nä Hämeen Sanomain tilaamisessa,pyydämme huomauttaa, etta jos tilaa-wat lehteä suuremman määrän, (wä-hintäin 20 kappaletta), saawat ti-latut kappalect ynuä lisa kappaleet rau-tatiepaketteina ilman eri matsua luok-seen lähetetyksi, niin etta Hämecn Sa-nomain tilaus-hinta siis siinä tapauk-sessa tulee heidäu luonaan yhtä huo-keaksi kvin jakamis-pailoissa kaupun-gissa.

Koska olemme kuulleet muutamainarwelewan etta Hämeen Sanomainpriintti päättekirjoituksissa on cpä-sel-

MMM SANOMAT

Murhan-yritys H. M. Keisaria,Suomen Suuriruhtinasta

wastaanon tåas tehty maanantaina 1 p. tätakuuta, kun Hanen Majestcetinsa palasiKrimin niemeltä.

Kaikkiwaltiaan woimakas kast on siiståas armasta Hallitsijaamme warjellutjoutumasta niiden salawehkeittcn uhriksi.jotka weuäjällä laillisen jätjeötyksenku-moomista tarkoittawat, on miljouainalamaisten iloksi pelastanut Häuen kal-lim henkensä. Täta iloa innokkaimmin,hartaimmin tuntee Suomen kansa, jokaKcisari Aleksanteria rakastaa jalona ys-täwänänsä, hywäntckijänään, ja jokalumalalta rukoilee Hänelle wielä pit-kää ikää ja woimia jatkettuuu, siunat-tuun waikutukseen tämän kansan onnekfi.

Tuosta kauhiasta tapauksesta kertooeras, joka oli tawara.junassa, seuraa-waa: Matka-ohjelman mukaan lähtiH.M. Keisari kello 12 yöllä 29 p. mar-

raskuuta Simfcroftoliin, jolloin hänpuolen tnnnin wäliajoilla seurasi tawa^rajunaa,"jossa oli 14 waunna ja 2 we-turia. Aiwan sattumuksesta, joka sittenoli suureksi onneksi, saapui Keisari en-nen tawara-junaa Simftropoliin, jonkawuoksi kcisarittinen jnna päästettiin en-nen lähtemään ja kulki sittcn kaikenmatkaa puolituntia tawara^junan edella.Wiimemainitnssa oli nom 50 hmkca.Kun tawara-juna 1 p. joulukuuta olinom 2V2 wirstan Päässä Moskowanpysäyspaikasta, kaikui ätkiä hirwcä rä-jähdys ja hcti alkoi waunu horjua toi-selta ftuolelta toisclle. Wihdoin kowccsysäys sai waunun feisomaan. Kunlähdimme junasta, luulimme cnsin ,ettafilta oli särkynyt, mutta huomasimmekohta selwiä räjähdykscn jälkiä. Ensimsmäinen wcturi oli repmyt itsensä irtijunasta, toinen oli pois rädalta, neljästawarawaunu oli kumossa pyörätylösspäin, kaikki muut oliwat radalta pois,muutamat poikkipuolin tictä. Nadalleoli syutynyt hirweän suuri hauta, muu^tamia arshinoita sywä. Jos juna olisikulkenut wasemmalla radalla, niin olisise mennyt ftirstoilsi. Poliisi ja kansaakiiruhti heti paikalle ja kaikki huusiwatehdottomasti: lumala, mikä onni etKcisari eheänä pääsi ylitse! — Minakiiruhdin heti lähimpään kasarmiin li'.-hettääkseni sähkösanoman, mutta kaatu-nut sähtöpylwäs oli katkaissut längan.— Läheisyydcssä olewa radan-waihtajaja gorodowoi näyttiwät olewan pahastihaawoitctut, itse junassa olleet henkilötpääsiwät paljaalla peljästyksellä ja töl-mayksillä. Nähtäwästi luuliwatpahan-tekijät Keisarin olewan toisessa junassa.Kello 2 yöllä tuli prokuraatori ja tut-kintotuomari tapauksen paikalle. Häwi-'tyksen tekcmät jäljet johtiwat lähimpääntaloon, joka oli tyhjä. Tuomari löysipihalla lunta kaiwellcssaan fähkölankojclja näitii seuraten patterin eräässä la-dos,sa, josta junain ohi kulkua helpostisaattoi pitiiä waralla. Naapurit kerto-wat, etta talon oli syyskuusfa ostanutcräs nuori mies, joka sanoi ltseänsäSamaran porwariksi. Naapurit näki-wät talonwäen kaiwawan kellaria, mukahledan pois iwiemistä warten. Kella-rista kuljetettiin räjähdys-munaK war-

Hämcenlinnässa 27 paiwäna mar-raskuuta 1870.

V» A< $oéfutteit.

Eämeeiiliniian kaupungistaKeskiwnkkona Joulukuuu 10 p. 1879.

VEgå Wm HB Hfl9HnH 868 rB HB fin HIEHM b^ ml HmSBH BB ral BBSHnß ■ na nDn £9HaB9 Ibb9 HBMHEbB nh M Ha BH HB9II '" Kol BB ESIO BnSBEI HS 8881 HraBBSO Bwiwi Bnßt EH888 Ksj HBHHn9 hB9 "* - IHm BH " ESHhHIb H^h IB Kaanaß MJIBBMgB IH^M Bfll BhlQbuDbbl ' AhK^Bh BlR^SIl3

N:o 49.Tilaushmta: jakamispaikoissa Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta wuodelta 1 m. 75 p. ja neljännekseltä Imarkka; Hameenlinnan postikonttorissa

, koko wuodelta 3m. 52 p., puolelta wuodelta 2m.lP. ja neljcinnekseltä Im.13 ft.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa, 97 p. huolelta wuodelta 2m.2?p. janeljännekseltä 1 m. 28 p. — > Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaan lehteen 10 pennistä pieneltä riwiltä.

— lakamisp.aikat: lehden kirjapainö, kaupungin kirjataupfta ja herräStrömbergenpuoti. — Toimittajat: K. Blomstedt (wastuunalainen), K. Erwast, Ad. Malin.

wää, pyydämme huomauttaa, etta Toi-mitus ensi, wuoden alusta alkam onhankkiwa lehtecn ss e ll w eempia kirjai-mia. . .

3:ua lldlueuttisunnuntmua saarnaa:Suomalaisen puoliftäiwäsaarnan kello Is»

ja ruotsalaisen puolipäiwäsaarnan kello 12pastori Appelqwist. ,

Tuorstaina kello 5 j. p. ft. pidetään suoma-laiuen Pyh. Raamatun selitys.

Swenst högmeho gudstjenst isöndagkl. 12,

Swenstt striftermäl ilördagkl. 5 e. m.

Kuollut.Etttt meibcin rakas tyttärcmme

Helmi Sigridnukkui hiljaisesti kuoleman uneen joulu-fnun 7 p. 1879, kello 7 j.p.p., likuu-kaudm ja 4 päiwän ijässä, katkeraksisuruksi ttianl:c:Timit(c, kahdelle weljelle jamuille sukulaisille,

Ida ja Sigfrid Paasonen.

Ofiiioitu&fttt.

Rultaseppä H. MIETTISELLÄ.

ilmestywät wnonna 1880 allekirjoitta-neen toimella. Hämeen Sanomain tar-koituksina on olewa herättää ja woimassapitää isän-maallista, kausallista henkcäHämeen mailla ja waikuttaa niin pal-jon kvinmahdollista, etta Suomenkielija Suomen mieli yhä laajemmissapiireissä pääsisi waltaan. Paikkakun-nallisena lehtenä Hämeen Sanomat ai-kowat' huolellisesti seurata öman kau-pungin ja läänin yleisiä asioita, muttaniitä arwostcllessaan aina silmällä pi-tää sitä kansallistä yhteis-etua, joka liit-tää paitkakuntamme isän-maahan koko-naisenaan. Woimiansa myötenHämeenSanomat tahtowat waikuttaa niidenepä-kohtain lakkauttamiseen, joka ny-kyään punduttawat Suomen kansan hen-kistä ja aineellista toimeliaisuutta, jajotka pää-asiallisesti ilmestywät liiaksipaisuneen wirka wassan ja jnurtn-neen Htuotsin kielen yli-tzerruudenmuodoissa. Wiimeksi-mainituissa koh-din owat tietysti kysymytset suomenkie-listen konlujen hankkimisesta ja Suo-mcn kielcn oikeuksista wirkakielenä tätanykyä polttawimmat, joita ci mikäänkansallinen äänen-kannattaja saa jättäätarkastamatta. Näiden kysymysten rat-kaisemiksi on tärkeintä, etta yleinen mieli-pide yhä walweilla pysyy, niiu etta jokamies on walmis niihin ponnistuksiiuja uhrauksiiu, joita asia waatii. Tähänftluntaan tama lehti koettaa lakkaamattakääntää yleisönsä huomiota ja tahtooaina olla kansan äänen-kannattaja.na,kansan oikeuksien horjahtamattomanapuoltajana.

Hämeen Sanomat sitä paitsi kertowattärkeimpiä tapahtumia isäu-maasta jaulkomailta, antawat tietoja waltiota,kirkkoa, koulua sekä taloutta koskewistaseikoista ja koettawat sopiwasti walikoi-mallä tarjota hyödyllistä sekä huwitta-waa lukemista yleisöllensä. Ulkomaanwaltiollisista taftanksista lehti lupaa teh-dä selkoa lyhycsti, mutta niin paljonkvin mahdollista yhoen-jaksoisesti^

— MtnstiKKia. Laulajaiset antoiwiime keskiwiikkona täkäläisen normalily-seen salissa hra Johannes Hahl. Tam»möisten huwien harwinaisuuteen katsoenolisi toiwonut, etta kaupunkilaiset olisi-wat lukuisammin ilmantuneet konsertti-saliin; osaksi woinee kumminkin syyttääsamana päiwänä pidettyjä päiwällisiä, jo»hon paljo kaupunkilaisia otti osaa. —

?

Konsertti oli todellakin huomiota ansait-sewa. Hra H:n mahtäwaa ja kaunistabaassi.ääntä kuulee aina halulla, waikkaitse esittelyä ci joka kappaleessa hywäk-syistkään. Schubert'in Der Wande-rer"'issa esim. ci laulajan mielestämmeonnistunut esiin tuoda tämän ihanan lau-lun hienoa runollisuutta; ariassa Mo«zart'in „Taikahuilusta" säwelen ja woka-lien muodustaminen (Tonbildung) ci ol-lut miellyttäwä. Sitä wastoin lauloikonsertin antaja. esim.>Die beiden Grenadiere" ja' arian

warsin waikuttawaisesti jaetenkin wiimein mainitun erinomaisellamenestytsellä. Tästä huomasi, etta ope-ra-lauluonkin hra H:n oikea ala, niin-kuin myös tiedämme niistä osista, joitahän suomalaisessa operassa on näytellyt.Säestystä (accompagnement) toimitti tä-käläinen musiitin-harrastaja aistilla ja

- AeisarillinenFaloussmra Tu-russa on kuwernöriltä pyytänyt ilmoi-tusta niistä Hämeenläänin kansakouluis-ta, joiden etenkin tulisi saada niitä mal-likokouksia, joita talousseura yhteisillä wa«roilla on teettänyt Nuotsin Nääsin käsi-työkoulusta saadun mallikokoutsen mu-kaan.

—Ailpa»azoza pidetään Hämeen»

linnassa 27 p. tammikuuta; edellisenäpäiwänä kello 9 e. p. p. on koetusajöt.

töat, oppilaat -palcttumatta pääsewät;ko-teihinsa. r; f f{V !

:— Fawattoman situren kotkanlahjoitti joulukuun .5 P. tätäläiseVe tior*malilyseelle Juha Äussila Unasten ky-lästä Kalwoilan pitäjäässä^ Antaja oliteeriä ampumassa,:kun yhtäkkiä tuo lin-lujen kunlngäs yläilmoiltai! fyöksyen iskimahtawat kyntensä puunlatwaansidottuunteerenkuwaan sillä seurauksella, etta moslemmat romahtiwat maahan, jossa kotkafal anfattim.palkan röhkeudestansa. O-piston puolesta ystäwällisesti kiittäentästä terwetulleesta lahjasta, rosenenlausua^sen toiwön, etta muutkinHämeenuljaät pyssymiehet) saadessaan jonkun har-winaisemman otuffen, muistaisiwat opis-toamme. Semmoinen tapa warmaankinennen pitkää kartuttaisi opiston kokoelmiasuuressa^ määrin ja tuottaisi nuorisollenousewalle paljon hyötyä.>' :■■-■:;... :■ ,■■ u.m::.wQ: G. G.

lisestä esityksestä ja wakuutti olewansasiihen kaitin puolin tyytywäinen.

Liisa toimitti tarpellisia wirwoitukstamukaan ja sitten lähdettiin huwimatkal-.le. — —

Nom kahben tiiman perästä tultiinpaikalle.

Sywälahti, Isontalon emännän syn-tymätalo, oli hywässä rakennuksessa —usiampi riweistä punaiseksi maalattu. Senasemana oli kuiwa hietainen mäki, jonkakolmella siwulla talon ympärillä kaswoisekaisiu kuusi-ja koiwumetsää. Eteläinenpuoli oli autio, sillä siellä oli mäen rin-teessä ensiksi lähinnä asuntoriwiä kaunispuutarha monine omenapuineen ja mar-japensaineen. Polut oliwat huolellisestiperatut rikkaruohoista ja hywin hiedoite-tut. — Puutarhan alipuolella oli peltoaja sitten seurasi isomainen järwi saari-neen ja niemineen. — Järwen pintawälkkyi sinertäwänä ja rauhallisena, silläkaiktl aaltoset oliwat tuulen'mentyä,le-wolle kadonneet kuulumattomiin, nätymät-tömiin — ainoastaän muutamia wähäi-siä wenheitä nähtiin etäällä hiljakseen liik-kuwan weden pinnällä ja suloisia laulunsäweliä lenteli tuon tuostakin wenheisiäweden päälitse Sywälahden rantaa loh-

Sen huomasi heti Isotalo, tuli Aatunluoksi ja sanoi ystäwällisesti ja nauru-suin: yOlen hawainnut sinun olewan hy-wän irstaita hewoisia hillitsemään —siitä tulin erittäin wakuutetuksi wiimei«sellci, wäarallisella kirkkomatkallani. —Pyydän sen tähden sinun ottamaan or-hiini ja puhekumppaniksi tiellä tarjoonsinulle tyttäreni Ellin — oletko siihentyhtywäinen? — Mina, joka jo ölen»anha takerus, tulen waimoineni wan-HMmallä hiljaisella hewoisella. —

Aatu punehtui ja loi silmänsä alas-päin tum siweä neitonen; mutta' kiittisamassa nöyrällä kumarrutsella ystäwäl«

Tämän esitvkfen ottiwat kaikki suurellaihastuksella ja kiitollisuudella wastaan.— Aatukin ihastui siitä ensiksi suures.ti; mutta nähdessänsä, kuinka toiset kii-waasti rupesiwat hewoisiansa waljasta-maan, muuttui hanen mielensä yht'äkkiäsumeaksi.

—

(latkoa n:o 47)

Kirjoittanut M— p— pi.Keltainen Mji.

En tahdo, hywät, ystäwät, pittilläpuheilla ikäwystyttää oloanne täällä wai-moni Liisan ,paratiisissä". Sanon waa»wielä, etta minullakin ainoan tyttäreniEllin ja erittäin hanen naimisensa ,suh-teen näihin asti oli se Päätös, ettei^ ha-nen pitänyt saantan ottaa mieheksensäketään muuta kvin toimellisen, taitawanja rehellisen Suomen talonpojan. Nytölenwalmis myöntämään/ ettaminun olisi

tawallinen luulo, etta onni löytyy ainasiellä, missa tiedetään olewan riistaa jarikkautta yltäisesti. Mutta monet tapauk-set ihmiselämässä owat todistaneet sel-laisen luvlon joko kokonaan walheeksi,tähi kuitenkin waaralliseksi; se toteutuu joS«lus, mutta usiammasti se pettää senölenmina puolestani olluthawaitsewanam.— »Ihminen päättää, mutta lumalasäätää," sanoo sananlaSku. Me ihmisetPyydämme tawallisesti yhdistellä talojaja täwäroita, mutta Inmata yhdistääMa wälin sydämet ja tekee mietteemmemitättömiksi. Niin tapahtuu aiwan usi-asti. — Mutta tällaisissa tapautsissataidamme olla rauhoitetut ja tyytywäi-set> jos waan woimme olla wakuutetutlumalan tahdon taftahtuneen — fiitämeidän tulee ennen kaikkia waari ottaa".

den. — Metsistössä talon ympärillä wi-serteliwät moniääniset lintuparwet, muttaylinnä kaikista kaitui iltapuolen juhlalli-sessa hiljaisuudessa korpirastaan raikasääni järwen takaa kuusistosta.

— Näinoli laita Isontalon tullessa wierahinensatänne waimonsa syntymä-taloon. —

Kaikki wieraat ihastuiwat eiwätkä tah-toneet malttaa huoneesen mennä. Siitämuistutti heitä wihdoin Isotalo, jokasamassa pyysi heitä kokoontumaan asunto-riwin isoon waloisaan saliin. — Sielläpuhui hän läsnäolewille näin:

,Me wanhemmat pyydämme parhaankäsityksemme jälkeen walwoa lastemmeparasta. — Luoja on itse sen halun kät-kenyt sydämeemme. Mutta-me ymmäräm-me wain puolittain, me näemme ja tun-nemme puolittain; sen tähden ci ole mei-dän oma huolenpitomme lapsistamme ainase paras, ci kuitenkaan silloin, koska,huolimatta lumalan johdatuksesta, itse-päisesti tahdomme Perustaa heidän on-nensa, heidän tulewaisuutensa tassa mail-massa. Ottakäamme siis tär^ka waarilumalan johdatuksesta; hanen sormensaosoittaa meille sen suunnan, missa sekäoma etta lastemme onni^on etsittäwä jamyöS löydettäwä. —> Se on maailman

— Akademillifttt lukuyydistyk-sen wuostkokottksessa t. k. 2 pmä eh.doitti filos. kand. L. Kiwekäs, etta vvs-

— Morin suomalaisen yksttyis-lpseen zohtokunta on paättänyt lä-hettää Keis. senatiin hakemuksen, ettakoulun nytyinen johtaja saisi hywäksensälukea wirkawuosia opettajatoimestaankou«lussa. Sen ohessa on päätetty ensi ti-lassa awoimeksi julistaa toinen opettaja-wirka tulewasta lukuwuodesta opetuswel»wollisuudella suuretieteessä sekä suomenja ruotsin kielissä, jolle palkalst määrät-tiin 2,800 m.— Hlatttatietttttmia. H.D.kertooetta tutkimuksia paraitaa tehdään Imatranja Saiman wälillä. olisiko mahdollistasiellä rakentaa rautatie-silta Wuoksen yli.Huhu asettaa nämä tutkimukset yhteyteenWenäjällä! syntyneitten tuumain kanssa,jotka tarkoittasiwat rautatien rakentamistaSuomen rautatieltä loensuun kautta Wie?nan merelle.

— Mnryapolton yritys tapahtui,niinkuin T.,S. tietää kertoa, Tampereel-la porwari Granqwist'in talon winnitzsäwiime perjantain ja lauantain wälisenäyönä. Erästä henkilöä epäiltiin, jonkakanssa oli poliisitutkinto pidettäwä.

— Walanttt lapst. Kurun kappelinWaakeniemen Ala-Toikon talolliseu nom2 wuoden wanha tyttölapsi oli wanhem-painsa ollessa poissa saanut waatteisiin-sa walkean, joka, waikka pian kyllä a-puun kerjettiin, ehti häntä niin pahastipolttaa, etta siitä wähän ajan luluttuakuolema seurasi. .

— Fttlipalo. Yöllä wastaan 30 p.marraskuuta paloi Tuulosten kappelinSyrjäntaan kylan talollisen Eerikki Häp<palän riihirakennus siellä säilytettyin ol-kien ja pahnain kanssa.— FttMwapatttta. Forssan osake-yhtiö ja Finlayson'in tehtaanfirma owatsaaneet luwan tullia maksamatta wiedäWenäjälle tawaraansa, edellinen 7,500puutaa,' jälkimmäinen 10,000 Puutaa.— Mastolan pitäjäläisten uudenjywämakasiinin ohjesäännön on Keis. se»naati muutamilla nmutotsilla wahwista-nut. ,

— Narittkkapuödit niiyttäwätkäyneen ertttäin tttlenaroikst. Sii-tä eiole pitkä aika, kun täällä Hämeen-linnassa narinkka-rakennus oli ilmi-tu-lessa, sitten häwitti tuli sellaisia Helsin-gissä ja wiime keskiwiikon ja tuorstainwälisenä yönä paloi niitä Tampereella17 ja niissä tawaraa arwelun mukaannom 80,000 markan edestä.

taidolla. —.'Toiwomme etta hra Hahlwastedeskin muitztaisi meidän kaupunlia.i ^'^ E. G.

— SäytiMiset opettajan-näytteetsuoritti seitsenluokkaisten lyseitten faksan-kielen opettajan wirkoja warten tämänkuun 6 P. Hämeenlinnan normalilyseenyliopettajakunnan edessä opettaja E. Ge-netz; arwolause: cum laude approba-tur (»/is)-— Zwonaistaräntmestarm tuttr-Kaa owat hakeneet: lääninkirjuri;Leonh.Peterson ja makasiininhoitaja Sawon-linnassa, kapteeni 'Krcemer.—

Aoulut walmistauwat syysluku-kautta lopettamaan. Lucia»juhlat tule-wat pidettäwiksi: Suomalaisessa tyttö-koulussa lauantai

-aamuna kello 7,

neiti Sawomuksen ruotsalaisessa tt)ttö*koulussa sekä walmistawassa koulussalauantain iltapuolella kello 4; normalt*lyseessä maanantai-aamuna; kansakou-luien poika^osastossa tiistai

-aaniuna

kello 7, tyttö-osastossa saman päiwäniltana kello 4. Crittäin hywä on, ettakireet pakkafet owat lauhtuneet, jottanuot lukuisat, muilta paikkakunnilta ole-

5) Sepvä Nyberg'in anomuksen joh-dosta, päätettiin Nyberg'in talon tontis-ta kaupungille anastaa eras palsta,jota wastaan hän alempana saisi kor-wauksekst toisen 50 neliökyyn. suuremmanwaan huonomman palstan. Samatentulisi lehtori Gadd kaupungin kanssa waih«tamaan maata, mutta koska hra Gadd'inosalle joutuu 8,900 kyyn. enemmän, kvinkaupuugin, määrättiin Gadd maksamaankaupungille 178 markkaan.— Aansantajuisen lttennon pitäät:ri Bonsdorff tyttö-osaston(entisen råastuwan) salissa joulukuun 14 p., kello 7j. P. P.

— Maltnusmiesten kokous jou-lukuun 5 p^ 1879.

1) August Helanders jonka welwolli-suutena on markkinoiksi paikoilleen aset-taa kauppatontit, waati niiden korjausta,koska ne narinkan Palossa oliwat pahöinsärkyneet. Täta seikkaa tarkästelemaanwalittiin herrat Nylund ja Helin.

2) Katteini Bollfras oli pyytänyt polt-timo-yhtiölle wiinan wähässä. erin myy-misen oikeutta. Tähän ci suostuttu^

3) Nahatoimikamarin jäseneksi walittiinuudestaan kauppias Nowoschiloff.

4) Myllymäelle oli pyydetty! erinäistäpalowartiata. Koska siellä aina on kaksipolisia, ci katsottu tarpeellisekst asettaaeri wartioita, waan welwoitettaisiin mais-trlttin kautta siellä wartioitsewia polisiaantamaan merkkiä walkeanwaarasta.

IQameehfirindstii;

himman..hallitsiamme. kallista < henkeä.Illalla oli kaupunki lvalaistuna^)

Mennä tuorstaina pidettiin täälläHämccnlinnassakin sekä suomalainen et-ta ruotsalainen jumalanpalwelus, jossahartahimmat kiitokset nousiwat Luojanluokse siitä, etta Hän taaskin oli ar-mossaan suojellut armahimman, rakka-

Joka paikassa ulkomaalla, niiukuinBerlinistä, Wienistä, Parisista, Lon-toosta y. m. tulleet sähkösanomat osoit-tawat, on tama jumalaton murhayritysherättäuyt kauhistusta, ja kaikkialla ontämän johdosta jumalanpalwcluksia pi-detty. . '

Kremlin linnassa Moskowassa pitiH. M. Keisari 2 p. joulukuuta svuretwastaan-ottajaiset, jolloin hän lausuiläsnäolijoitte seuraawat sanat:

Ölen iloimmt nähdäkseni teitä, hy-wät herrat, muistellessani teidän alam-maisia tunteitanne huhtikuun 2 päiwänkatkeran tapauksen johdosta. luurisa-moja tunteita ilmoitettiin minulle kai-kilta Wenäjän ääriltä, mutta te tiedättejo seikan, joka eilen on tapahtunut.Herra lumala on warjellut minua jakaikkta, jotka minun kanösanioliwat tu-lossa Moskowaan. Pitäessäni huoltaWenäjästä, ölen heittänyt itseni satti-muksen käsiin ja lumala on minuawarjellut; mutta kapina on rangaista-wa. Mina kännnyn teidän ja kaikkienoikein ajattelewien ihmisten puoleen senpaheen häwittämisessä, joka jo on juur-tumaan päässyt. Mina käännyn las-ten wanhempain puoleeu: lohtakaatheitä' totuuden ja hyywyden tielle, etteiheistä tulisi pahantekijöitä, waan hyö-dyllisiä miehiä oikeita Wenäjän kansa-laisia". .

ten kaiwetun käytäwän multa pois; wii-memainittu oli 22 sylta pitkä ja kol-men sylen sywyydessä.- Pahautekijämasunto oli köyhän-puoleinen; tapeetienalitse oli sähkölankoja johdatettu, patte-rit oliwat tawallisissa punaisissa kirs.tuissa. lälelle jääneet waatteet osoit-tawat etta useampia ihmisiä oli olluttyössä. Löydettiin asken syödynillalli-sen jäännöksiä, mutta pahantekijät oli-wat kadonneet. Mutta koska naapuritmuistawat heidän kaswonsa, saadaanhe luultawasti ilmi.

tajan, kenrali v,, Etter'in tekemäatt hake-mukseen^ etta ensimmäinen opettaja) agro-nomr G. Nyholm saisi ' johtajanwiranmainitulla tilallä Sipoon pitajässä ole«wassa maanwiljelyskoulussa, jota wirkaatähän asti on hoitanut assessori C. I.Wikberg. — Koska seuran Helsingiösä'toimeenpanema kankaankudontakoulua e-delleen oli käytetty ja toiweita oli opet-tajan palkan kustantamisesta jonkun ai-kaa eteenpäin, päätettiin ottaa, rouwaWallin Nuotsista tähän palwelukseen wie-lä talwen ajaksi. (U. S.)

Uusi Suometar, ilmestyy tulewanawuonna samanlaisena ja saman kaikkiaal-la hywäksi tunnetun toimituksen ohjaa-mana, kvin tänätin wuonna. Ahtaat a-jat owat estäneet lehteä lawentumastakuusipäiwäisetsi. niinkuin hartaasti toi-wottiin ja toimitus itsekin lienee halun-nut. Suomen Kuwalehti, joka ainaon tarjonnut Suomen perheille ja nuo-risolle hyödyllistä ja hupaista lukemista,jatkäa tointansa, tulewana wuonna enti-seen tapaan ja lupaa 1,500 ensimmäi-sille tilaajoillensa palkkioksi jonkun sopi-wan kuwan. Kirjallinen Kuukaus-lehti, Kyläkirjasto, KyläkirjastonKuwalebti, Kyyhkynen, Nuorukai-nen, Pääskynen, Raittiuden Istä.wä> Sanansaatt'aja, EwankelinenKansanlehti ja Suomen Lähetys-Sanomia ilmestywät tulewanakin wuon-na saaden kumppanikseen tuon uuden ai-kakauökirjan, nimeltä Walon Sakenia.Paikkakunnallisitzta sanomalehdistä owatSanomia Turusta ja Kaiku ilmoit-taneet edellinen tulewansa kolmesti wiik-koossa ja jälkimmäinen suuremmassako'ossä, kvin tänä wuonna. Muut wiik-kolehdet pysynewät entisellään.— Uudenmaan ja Kämeen lää-men maanwiljelysseuran johtokun-nan kokouksessa wähän ennen seuran yli»määräistä kokousta wiime marraskuun 28p:nä suostuttiin Söderkullan tilan omis-

maalaisen osakunnan jasenet suliettalsiinpois yhdistyksestä, koska , mainittu osa-lunta oli kieltänyt suorittamasta, maksu-jansa Ylioppilaskunnanyhteiseen kassaan,josta lukuyhdistyksenkin kustannukset mal.setaan.^ Tama ehdoitus hywätsyttiin, jaeroitettiin siis uusmaalainen osakuntasiksi kun se on welkansa sanottuun kas-saan suorittanut. — Päätettiin etta pöy-täkirja wastedes on laadittawa suomeksi-kin. — Puheenjohtajaksi walittiin,sitten-kun prof. Th. Nein oli pyytänyt päästätästä toimesta, tohtori E. G. Palmsnsekä kirjastonhoitajaksi olioppilas H.Me-lander. (U. S.)— Matkustajan-maksu waltionrautateillä kuuluu päätettyn-koroittaa1 pennillä kultakin peninkulmalta kolman,nessa ' luokassa. Tawarajunissa matkus-tajat Pääsewät kuitenkinnykyisellämaksulla.— Jestamentti. Porwoon kaupun-gin waiwaiskassalle owat kaupunginlää-käri Hämeenlinnassa L. P. Annersten jahanen puolisonsa, jotka jo molemmat o-wat kuolleet, keslenäisessä testamentissaansäätäneet 300 ruplaa.— SanowaleHdet. Useimmat maam.me suomalaisista sanomalehdistä owat joilmoittaneet ilmestymistänsä tulewanakinwuonna:

U. Suömettaressä on< ollut mnutamiatämänlaisia kirjoituksia, ja niiden kirjoit-taja on arwellut nitllä jo suututtaneensa

;? . |̂J : (Lähetetty).

Suomalaisia pnhuttelujä y. m..7 mwitykM.

Torihintoja.Mk. p:i<

Ruknt tynnyri. . .... « ... 21: —Ohrat „..,...,. 17: —Kanrat „ ......... 10:

—Rukiin jauhot leiwiska. .... 1:65,Ohra.jauhot „ . . . < . 1: 60,Woi leiwiska, wnnha . . ..< 18:

—Woi leiwiskci, titore. . ... . 16:

—Naudanliha, tuore leiw. .. . .3:25.Lampaanliha leta), ..... .4:

—Sianliha leiw 6:

—©uofaiftt filafat leiw. . . . . . 1: 60,Tuoreet muikut . ..... .t i— 15.Mateet . . . .. . . '. < . — - 15,Tuoreet ahwenet..... . , —

t 15.Tuoreet kuhat . . . . . . . , —

20.Maitolannu . . . . . . . . —

40.Piimii kannu . . . . . . . . —

15.Perunat kappa . . . . . ". . —

20.Hemitt leiwiSlii . . . .... —

30.Munapari .... * ♦:. . , — 17,

Kurssit.Snomen Panlli, K p. jonlukuuta.

Myyjät. Ostajat.Pictari 266: — 258:

—Wo:lta<Lontoo 25: 22. 25: 05. Punt.Pariist W0:

—99: 30. 100:lta.

Hampmi..... 123: 70. 123:—

I00:lta.Amsterdam.... 208:

—206: 50. 100:lta.

Tukliolma .... 139: 60. 139:—

100:lta.

Tarkastaja koettaen tukahuttaa nau-ruansa, sanoi: eikö olisi parempi käyt-tää suomalaisia sanoja?" johon se kun-non opettaja wastasi: ole wielä wissi,saadaanko suomalaista komentoa, ja josci saada, niin etupäässä siinäkin tåasoltas". Olkoon sen kanssa kuinka hy-wänsä, ci kuitenkaan kansakouluista tehdarekryytti-kouluja", lausui tarkastaja jalähti pois, — me teimme samoin.

wietäwät ole sanonut, sillä sanallasilnlät käännetään?"

— Otupäässäsiätt fiinäkin tåasoltas. Eräässä kurmassa ci kaNsakou-lun opettaja pitänyt woimisteluharjoituk-sia, josta piirikunnan tarkastaja tekimuis-tutukfen, perustaen waaiimuksensa alka-waan asewelwollisuuteen, jolloin ruu-miin harjoitukset olisiwat jolsikin eduksi.Opettaja jäi tästä tukalaan neuwotto-muuteen; arwaten hän ci ollut nähnyt

eikä myöskäänitse sitä harjoittanut, jos ci juuri boks-boksia. Mutta hata neuwon keksii".Kurmassa snttui olemaan entinen ruotu-wäen korpraali; sen lutsui opettaja awuk-sensa. Tama sitte alkoi poijille opettaarekryytitemppuia. Kun tarlastaja sitteseuraawalla kerralla oli koulussa kaikkitoimensa tehnyt ja aikoi lähteä, niin as-tui opettaja esiin, oikein woiton riemus-ta loistawilla kaswoilla, ja pyysi heitinwoimisteluansa wielä tarkastamaan. O-pettaja asetti sitte pojat toiseen saliin ri-wissä seisomaan ja huusi ankaran ukko-sen jyrinän tawoiu: Pojatwetiwät naamansa totisiksi. Sitte seurasitoinenuhkeampi huuto: .Klasa nalewaa".Pojat tekiwätkin täösä Sweu Tuuwantawalla ja käänsiwät silmänsä päin wäs-taiseen suuntaan. Silloin loppui opet-tajan kärsiwällisyys ja ikään kvin ukko-nen olisi lyönyt ålas, rajähti ankara tius-kaus: enkö minn teille p.......n

Aaikellaizta.(Lähetetty).

ftaisia ttlmitykslä — paitsi suku- ja ris-tintänimiä -^ kaytetään nykyään aiwanhorjuwasti. Toiset owat ruwenneet käyt-tämään niitä kielemme luontoon sowel-tuwassa jcirjestykseösä, waan useimmattäyttäwät niitä ,wanhaa wiisiä". Eiköolisi mahdollista säännöllisessä tielessäm-me altaa niiläkin säännöllisesti käyttää?Olisihan toiwottawa, etta Suomen kielikailin puolin wakaantuisi ja puhdistuisi.

Wekara.

Uudeu Suomettaren Toimitukselle.Kansantarujen keräänuseksi on Suoma-

laisen Kirjallisuuden Seura tänään mää-rännyt kaksi matkarahaa, kumpikin kol-mensadan (300) markan suuruinen, jotkaowat halullisten haettawina ennen tule-wan 1880 wuoden tammikuun ,10:ttäPäiwää. Keräystyö on aluksi toimitetta-wa Päijänteen ja Saimaan wälisillä seu-duilla, EteläHämeessä, Warsinais-Suo-messa tai Pohjanmaalla, joistapaikoistakeräilijän siis tulee joku walita sekä ano-muksessaan walilsemansa ilmoittaa. Sa-dut owat paperille pantawat sen paikka-kunnan murteen noudattainalla, josta nesaadaan. Pikakirjoitutsen taito olisi ke-räilijässä suuresti suotawa. Jos synty«nyt kokoelma hawaitaan hywin arwok-kaaksi ja paljon aikaa wieneeksi, on Seurawalmiö sitä erittäin palkitsemaan. —Nöyrimmästi pyydetään, etta muutkin sa-nomalehdet suosiollisesti tämän julkaise-wat. Helsingissä 3 p. louluk. 1879.

Wiran puolesta:F. W. Nothsten.

kirjoitetaan ja lausutaankin wie«lä esim. näin: Wirsi 239:säs, wärsy 3:s;Psalmi 37:5, Luku 12:sta, §. 3:s, mo«mentti 2:nen;. ,93^7 50 pennia 25.Luon»nollisesti^ pitäisi ,olla: 239:sWirsi, 3:swärsy; 37:sPsalmi, 12:sta Luku, 3:s §2:nen momentti; 50 25 p:niä.

Kaikkia wastamainittuin esimerkkien ta-

ainakin^ kokö-

sulotsen suwpuotett.>.Kul«tenkin haluaisi alletirjoittattutkinjoitakui'ta samanlaisia seitkoja huomauttaa^ loSjoku siitä suuttuisi — joka el suinkaanole torkoitus — tapatuisi se syyttä. Waan,joka syytta suuttuu, fe lahjatta leppyy".

Asiaan siis.Tawnllisimmat puhuttelussa käytetyt

sanat owat weillä päässeet käytäntöönkielemme luontoon katsoen ihankuriseösa" s. o. edestakaisessa järjestyk-sessä. Esimertkiä:

Onko herra Hellberg kotona? Kuinkarouwa Nundberg jaksaa? Wielakö herraNiilo on koulussa? Onko neiti Naimakihloissa? i- n. e. esim. feta Sundström,tätl Tengström;setä Simo, tätiDortha;herra Antti Ahlman, rouwa NannaNäl'man, nuoriherra Toiwo Tuominen, neitiKatri Kcmnonen,

'feta Kalle Karlberg, täti

Wendla Wahlberg. Samaten nimitetäänferkut, orftanat, nadot, langot, tylät, kum-mit, kaimat ja kummin kaimat.

Waan mikä wika näissä sitten on?En tiedä, saattaneeko sellaista muukalai-fuutta enää wiakfi fanoakaan, kun se onjo ehtinyt juurtumaan ja luontumaantielituntoomme. Mutta wieläkin lausuusentään oitein »rapa"-suomalainen: On-

,ko Hellberg'in herra kotona? KuinkaRundberg'in rouwa jaksaa? WieläköWil-le herra on koulussa? Onko Naimaneitikihloissa? j. n. e. esim. Sundströmsetä,Tengström täti; Simo feta, Dortha täti;Ahlman'in Antti herra, Nälman'in Nan.,na rouwa, Tuomisen nuori Toiwo herra,Kaunosen Katri neiti, Karlberg'in Kallesetä, Wahlbergen Wendla täti y. m.

Eiköhän näin sopisi yleisetzti lausuapuhekielessä? Kirjakielren on muukalainentapa jo niin juurtunut, etta sen muut-taminen tällaisekst tuntuisi —

esim. kir-jeiden päällekirjoitutsena — aiwan luon-nottomalle. Toisinpaikoin se toki näyt-täist tawallisessa tirjatielessätin luontu-wan. ,Esim. historiallillisten henkilöidensuomenlielisiä lisänimiä:

Kahdestoista Kaarle, Suuri Alexan-der, Pieni Pipin, Maaton ja Hywä lu-hana, lulma liwana, Kaunis Filiftpo,Wiisas Fredrik, Nuorempi ja WanhempiSteen Stuure, Pakfu, Paljaopää jaRoh-kea Kaarle, Walloittaja Wilhelm, Tuuli-hattu Eerikki, Leijonanmieli (taiLeijonan-mielinen) Nithard, Lewytsyli(-nen) Iwar,Kaunotukta(-inen) Harald, Meklenburgi-lainen Albrekt, Pommerilainen Eerikki,Suuri Ensimmäinen Pietari, Pyhä Uh-deksäs Eerikki j. n. e.

z Kun suomalainen paäsee historiallisiahenkilöitä nimittämään, niin hän tekee-tin näin. Hän ci ole esim. Suomen

iesimmäiselle piispalle antanut nimeä Hen-rik Pyhä, waan Pyhä Henrik; ci Kaarle9:lle

—9:lle Kaarlelle kuningas hywä.

waan hywä kuningas, ci Jaakko Laiökaeikä Wiha Iso, waan Laiska Jaakko jaI>Wiha.

Uskonnollisissa kirjoissa on tassa kat-sannossa tieltä luontewammin käytetty;esim. Pyhät Apostolit, Pyhä Paawali,Pyhä Herra, Kaikkiwaltias Isa, Ijan-kaikkinen lumala. Ompa wanhassa wirsi-kirjassa wielä: Maria neitsy ja Gabrielenkeli. Ja kun kerran tähän on totuttu,niin kuuluisipa nyt aiwan luonnottomallelausua: Apoötoli Pyhä, Pietari. Pyhä j.n. e. waikka esim. Eerikki Pyhä on ihanyhtä luounoton.

Sltä ci myöskään tarwitse olla muis-tamatta, etta meidän omattin suku- ja ris-tintänimemme owat ,nurinknrin". Waanniitä tietysti on jo mahdoton asettaa sii»hen muotoon, jossa ne esim. Untarinklelessä —

meidän sukukielessämme —owat,

täytynyt tyytyä tahi kuitenkin antaa pe-rään, waitka olisi toisinkin tapahtunut.

Mutta suureksi iloksi itselleni ja wai-molleni taidan nyt teille, ystäwäni il-moittaa, ettei minun tarwitsekaan luopuaalkuperäisestä päätöksestäni, sillä luma-lan sormi on niin johdattanut, etta teilletassa tilaisuudessa taidan esitellä sellaisenmiehen, jossa yhdistywät kaikti ne waa^ditut omaisuudet runsaassa määräsfä —lärwelänAatuM— lan kartanosta on semies. — Hänellä on suurempi oikeus saadatyttäreni omaksensa,kuinkelläkään muulle".

Tämän sanottua kertoi hän ystäwil-lensä, mitä suuria palweluksia Aatu olitehnyt Ellille ja hänelle. Sitten häntarttui Ellin käteen, kutsui Aatun esiinmiesjoukosta ja fanoi:^Sinä ölet, ys-täwäni, jo kuullut päätökseni. Mina enole woinut erehtyä -— wanhemmansil-mä ön tarkka sellaisissa asiöisla —

sinaja Elli rakastatte toisianne -- mina tie-dän sen warmaan. —

Ja ,jonka Ju-mala yhteen sowitti, ci pidä ihmisen sitäeroittaman'. Ota siis, tuössa annanwaimoni suostumuksella rakkaan Elliniomatsesi — oletko sillä palkittu keltaisenrilsin edestä, jonka Elli^muinaan^ lupasisinulle? . (latk.

— K. M. &eifäxi saapui 4 p.-joulukuuta Pietariin ja, otettttn äärettö-mällä riemulla wastaan.j — Oäräjätt-käynti niyilisti%Uitsfliä ja hcinen seuralaisiansa was-taan alkoi Pietarissa wiime torstama.Wieraiksi miehiksi oli kutsuttu 100 hen-keä !atftBta säadyistä. Mirski, joka muunohella; oli tehnyt murhayrityksen santar-mipäällikköä wastaan, tuomtttitn kuole-niaan. Muista syytetyislä tuomittiinTar-how 13 wuodeksi ja 4 kuukaudeksi pak-kotyöhön wuorikaiwannoissa, ntutta muutkaikti wapautettiin. .

— Kilpa-azot jnokstjoilla Kel-sittgissä owat määrätyt pidettäwiksi tu-lewan helmikuun 6 p:nä.

— Mustkonsistorinkirkkoyerran-paikka. Turun arkkihippakunnan. tuo-miokapitulin siitä tekemästä ja Turun jaPorin läänin kuwernörin puolustamastaesityksetztä on) keis. senati 24 ftäiwänämarraskuuta 1879 nähnyt hywäksi mää:räta, etta Rengon, osaksi Wanajan osaksilanakkalan kirkkoherrakuntiin kuuluwasta,tappelifeurakunnastamuodostetaannykyis-ten Wanajan ja lanakkalan kirkkoherrainsekä Rengon kapvalaisen mentyä pois ny»kyisistä wiroistaan, erityinen konsistorinkirkkoherrakunta kolmatta! luokkaa, kirkko-herran ainoana warsinaisena pappinahoidettawalsi.

-^Snomenwaltionkonttori.Arm.asetulsen mukaan 10 p:ltä helmik. 1869muistuttaa waltionkonttori asianomaisianiiden welka- ja korko-setelien omlstaiia,jotka kuuluwat 1869 wuoden rautatie-lainaan, etta he ne lunastettawiksi näyt-täwät wiimeistääu kymmenen wuoden ku-luessa jokaisessa welka- tai korkosetelissäilmoitetuöta maksupäiwästä, kosta niitämuutoin katsotaan yliaikaisikst eikä enäälunasteta.

F^rinomaltain hynm Mhdistettua palo-IV iöiinaa, näi)ttcröofä Panfissa lvnon-:V^ na 1878 palkittu (o^ntttaljita;mMi 2 markalla 50 p. kannulta

Hjalmar 3lorÖgréii(£.©.) Waafassa. Hyska

Brandförsäkrings-Bolagetafslutar alla slags försäkringar ge-nom Selim Karteliv.

Malowakuutusyhtiöottaa kaikenlaisia wakuutuksia

, Selim Hartelm'in kautta.

Wenajftn

Dstaa mtefUttän.N^- Hywiä timotei-heiniä ostetaan jakorkein käypä hinta maksetaan.

Viktor SuominenNihnttulan laakkolassa.

ttlksi huone I:stä päiwästä tammikuuta huo-<^) nekulujen ja ylöspidonkanssa tahi ilman,wärjärimestari Hagelbergen talossa uudessarakennuksessa.

VomattumlMll. Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna kes-kiwiikkoina 5—6 jalauantaisin 6—76

— 7 j.p. p.Vhdyspankin konttori on awoinua joka

maanantai, keskiwiikko ja perjantai kello 10I

Hämeenlinnan postikonttorin lähtewänpostin toimisto pidetään otuothna arkipäi-\v\nä kello 9—12 e p. p. ja 3—4 j.p. p.fela pyhäpciiwinti kello 8-9.

Tulewan postin toimisto awoinna arkipaiwi-nä kello 9—12 e. p. p. ja 131 3/4—34

—3 j.P.p.tsekä pyhäpäiwinä kello 13/*— 2 j. P- p. jol-

; loin annetaan ulos puolipäiwän junalla'tulleet sanomalehdet ja raljattomat kirjeet.

Hämeenlinnan sähkölennätin konttoriawoinna joka arkipäiwci kello 9—29 — 2 e. p.p.ja 4— 7 j.p. p. sunnuutaisin B— 9 e. p.p.

-ja 4-7 j.p.p. .nutåti makafiininkonttori onawoin-na arkipaiwinä kello B—l8

— 1 ja 3—63 — 6 sekä py-hinä kello B— 9 e. P. P.

Pastorin kanslia on awoinna kello 9—12e. P. P. r.

Raastuwan vikens istuu joka lauwantaija maanantai; istunta alkaa.kello 10 e.p.p.

lunat Hämeenlinnasta lähtewät Helsmkiinkello 7,25 e. p. p. ja kello 8,55j. p. p. —Turkuun ja Tampereelle kello 12,30 j.p.p.—

Pietariin ja Hankoniemelle kello 7,25 e.p. p. — Paikallisjnna Helsmgistä Hämeen-linnaan tulee kello 9,36 j. P. P.

Ileisiä ilmoituksia.

Besluta om användande af ban-kens vinst in. m. Tavastehus den15 oktober 1879.

Enligt uppdrag:, Leonh. Peterson;

£1 parbankens idenna stad insät-tärs och principaler kallas här-

med till årsmöte ibanllens lokalå landskontoret onsdagen den 10instundande december kl. 6 e. m.för att emottaga redovisning öfverbankens förvaltning under föriidetår 1878;

'■ .

Utse två revisorer och tvårevi-sors-suppleanter för granskning afinnevarande års räkenskaper;

Utse ledamöter i bankens sty-relseundernästkommande år 1880;

Besluta om ansökandeafändringibankens reglemente i det syfterevisorerna tillstyrkt;

kaupungin säästöpankin sääs-/^ täjät ja isannät kutsutaan tämänkautta wuosikokoukseen jokapidetäänpan-kin huoneessa läänin konttorissa keski-wiikkona tulewan joulukuun 10 p. kello6 ehtoolla kuulcmaan tilintekoa pankinhoidosta menneellä wuodella 1878;

Walitsemaan kaksi tarkastajaa ja kaksiwaratarkastajaa tutkimaan tämän wuo-den tilikirjoja;

Walitsemaan jäseniä pankin hallituk-seen tulewaksi wuotta 1880;Päättämään, onko haettawa senlaistamuutosta pankin sääntöihin, kvin tar-

kastajat owat puoltaneet; jaPäättämään miten pankin woitto y.

m. on käytettäwä. Hämecnlinnasta 15p. lokakuuta 1879.

Toimekseen saanut:cseony. Peterson.

Wapaaehtoiset yöwartiat.Y. w.lI.IvA Lundön. H. Hahl.„ „ 12 W. Nybcrgh. S, Kulwik.„ „ 13Fr, Lindström. G.Larsson.„ 14A.F.Borgenström. G. W.Liukkonen.„ „ 15I.Esselström. H. A. Grönlund.„ „ 16G. A. Cedcrblad. G. H. Lagerman.„ „ 17F. W. Schrey. K.W. Cronström.

lärjestljsmiehiuä W. P. K.-n lukusalissa.14 p. Vorgenström. A.W.Lindgren.

wastaan ottaa ja toimittaaA. Miktor Zppelqwist.

Turun elinkorkolaitokseenWanoksia

WsNa-ail>^ LängelmäelläUM-UjM milan lahdellajuoksioilla Pidetään tammikuun 3 p:nä1880, joissa jaetaan 4 palkintoa worttÖJta" ja 4 palkintoa ajotalkawat kello 9 e. p. p.

Foimikunta.

Ensi lukukauden alusta saapijoku pienempi koulupoika sopiwan kort-tcrin ylöspidon kanssa tahi ilman sitäentisessä lägerroos'in talossa Naastu-wan kadulla

wqnginwartia Kolmström'illä.

yleisölle ilmoittaa, etta teenjoka kuukausi aina uudcn mallinjälkeen, jos tahdotaau kaikkia liikkeesee-ni kuuluwia töitä pikaisesti ja tarkasti.

Kankaita on,myöskin, joista teen tilaa-joille halpaan hintaan. Asuntoni onNaastuwankadun warrella teurastajaFlinkmannin talossa.

Kraatari Z. Orlander.

M^uositutkinto täkäläisessä Sunnuu.taikoulussa pidetään tämän kuun

14 p., kello 4:ltä j. p. p.loytokunta.

3lmmtuksill.

Sfje NorthernZssuranse §ontpany,%aU" ja heuti-lliatilutus-l)htiö Londoossa,ottaa wastaan nmluuttaaffenja sekä kiinteiiäetta irtaiuta omaisuutta, kuiu myös henki-wakuutuksia, allekirjoittaneen kautta.

I.I- lägerroos.

Sjelfverkande bakningsmjöl,sompå mångahanda sätt utan jästkantillredas till tortor och finarebak-ning hos J.F. Grönlund.

PUDDIUG-PUIFVER,af många sorter, hvaraf med lätt-het en utmärkt pudding kan till-redas, samt

Prof. Just. von Licbigs

monta eri lajia, joista helposti käy wal-mistaa oiwallista puddinkia, sekäItse riehuwia leiwilt-zauyoja, jois-ta monin tawoin ilman käytettä saaleipoa torttuja ja hienompia leiwoksia,

myy Z.I.Grönlund.

Professori Justus v. <Hiebig'inMubdinkipulweria,

MllytiimilNll.

e^iistama tämän joulukuun 16 pmäkello 12 päiwällä on täkäläisessä

ran-kaisu-wankeudessa johtokunnan istun-tosalissa julkincn huutokauppa, jossa wä«himmän waatiwalle tarjotaan kenkä-nahkam laittaminen tulewan 1880wuoden aikana ja jossa enimmän mak<sawalle myydään maki-slatriim)-lan-taa. Hämeenlinnassa, joulukuun 2p:nä1879. G. Z3.

O^e perheen isannät tahi emännät kau-puugissa, jotka owat laiminlyöneet

wäcnkirjoitusta menneellä wiikolla,pyy-detään ensi fterjantaina e. P. p. ilmoit-taa palweluswäkensä ynnä ammattienoppilaat pappilan kansliassa.

korot kaupungin ra-hatoimikamarin huostassa olewista

rahastoista saaduista lainoista suorite-taan tämän joulukuun kuluessa, jostaasianomaisille täten tieto annetaan. Hä-meenlinnassa joulukuun 8 p. 1879.

Z. Diktor Appelqwist.

11 p:nä täta kuuta toimi-tetaan raatihuoneessa kello 10-2

j. p. p. rästiylöskanto tämän kaupun-gin kirkollismaksoja, joka asianomaisillerästiläisille tämän kautta tiedoksi ilmoi-tetaan. Hämeenlinnasta 1 p:nä joulu-kuuta 1879.

Zug. Mily. Orönyolm.

loytokunta.

säästöpankki ottaa pa->^ noksia neljän (4) prosentin korkoaja kolmen kuukauden ylössanomisaikaawastaan rahamääristä, jotka eiwät nousepäälle 3,000 markan, ja kuuden kuukau-den ylössanomisaikaa wastaan suurem-mista rahan-määristä. Pankkitunnitowat: keskiwiikkoisin 5—65

—6 ja lauantai-

sin, kello 6—7 ehtoolla. Hämeenlinnasta4 P. tammikuuta 1879.

(^iistaina 16 P. täta joulukuuta ja"^ seuraawina päiwinä, myydään kello10:stä aamupäiwällä, julkisella pakko-huutokaupalla kauppias Gustaf HenrikLagerman'in kauppapuodissa rustyollariWoistin talossa Naastuwan- ja Nau-hakadun kulmalla tttssä kaupungissa,mainitussa puodissa löytywä kauftpata-wara, nimittäin: klasia, posliinia, polt-totupakkia, tulitikkuja ynnä munta mo-nenlaista, sekä yksi hewonen; josta tättätieto annetaan. Hämeenlinnan kaupun-gin huutokammiosta 6 p. juulukuuta1879. G. A. Orönyolm.

Msianomaisia talonomistajia muistute-taan tämän kautta, etta he wiipy-

mättä noudattawat kaupungin woimas-sa olewan poliisijärjestyksen määräystäsiitä, etta heidän iljangon ilmautuessatulee pitää katujen siwutäytäwät kiwet-tömällä hiekalla sannoitettuina. Hä-meenlinnassa 25 p. marraskuuta 1879.

Maistraatin puolesta:Z. Wermen.

ÄuttifeSfa urakkahuutokaupassa, jota*.* 10 p. joulukuuta kello 11 päiwälläplatsmajuurin wirastossa pidetään, tar-jotaan wähimmän waatiwalle welwolli-suus kuljettaa ruokawaroja täkäläisestäkruunun muonamakasiinistä niille tomtesijoitetuille sotawäen joukoille, joilla etole omta työhewosia; jota halullisilleottajille tärnan kautta ilmoitetaan. Hä-meenlinnassa 5 p. joulukuuta 1879.

Maistraatin puolesta:Z. Uhermen.

3ftiufutuåJuL

Suomalaisen Kirjallisuuden Seur.kirjapain«Osasto Hämeenlinnassa, 1879.

Y.w. 11p. A. Nylund. H.Helin.G. Tamminen. O. Grönroos.„ 12 p. O. W.Holmgren. E. Helemus.E. Sirön.

- 'G. A. Gillberg.„ „13 p.K. G..Lindholm. A, Helander.

0. Nylund. A.Alfors.„ „ 14 ft. O. Idestam. L. Peterson.W. Menlös. A.Koskinen.„ „ 15p.H. Hahl. K. E. Lindell.1. A. Ullner. A. Vergroth. ,„ „ 16p.I.Koskinen. A. Brutoff.I.A. Asp. K,E. Menander.„ „ 17 p.K. G. Löfström. L. Winter.W. Lehtonen. E.W.Lindholm.

Vöwartioita kaluhuonccsft,

Waluutus-osake-yhtiötarjouu ruwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin ölen tämän-wuotisten Ha-

Oalewll

■£L ylvälllaatuifla kuiwia eli kapakaloja myh-%r% J)i jollkottam 2 markalla 50 penml-cw la ja MMm 3 Markalla leilvis-° Ma

Olorögrén(3.5) Waafassa.

Koiwuiset halot, kuorma .... 2: 50.Mäntyset „ „ . . 2:

-'Metsopari . ".. . 3. 50#Pyypari ... . 1:

__Teeripari , 2: 50.

Ihtiön asiamies.

Suomen kaupunkicn Palo-upu-yhtibirtainta tawaraa warten ottaa wakuut-taaksensa kaikellaista irtainta tawaraakaupungissa ja sen lähi-seudnilla NytlMNalennettuja wakllntnsulatsoja wastaan.Hämeenlinnassa toukokuussa 1879.

Feony. Weterson.

Tarkempia tietoja ja prospekteja on täälläHämeenlinnassa minulta saatawissa.Z. A. Kahnssonasuwa tullinhoitaja Holmström'in talossa.