1

360°

Sarlinin asiakaslehti 1/2011

Quantima Hanasaaren voimalan paineilmantuottajaksi

SIVUT 4 - 6

Tampereella jäteveden puhdistus on vesiensuojelun

kulmakiviSIVUT 14 - 16

2

SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti

42. vuosikerta

Toimitusneuvosto: Patrik Wikström, Kari Jäminki, Marjatta Kartano, Helena Kääriäinen, Santra Hållfast

Painatus: Litoset Oy Ab, www.litoset.fi

Lehdessä julkaistuja kirjoituksia voidaan lainata Suomessa ainoastaan merkitsemällä selvästi lähdeviittaus. Lehdessä olevia kirjoituksia ja

valokuvia ei saa käyttäää kaupalliseen tarkoitukseen.

SISÄLTÖ

PÄÄKIRJOITUS .............................................. 3

Quantima Hanasaaren voimalan paineilman-

tuottajaksi ...................................................... 4

Sigmatek - uusi edustus ................................ 7

Sarlin Balance siivillä. ..................................... 8

Trukit tehostavat asiakkaan prosessia ......... 10

Kosketuksettoman anturitekniikan kehittäjä

elobau – uusi edustus .................................. 13

Tampereella jäteveden puhdistus on vesien-

suojelun kulmakivi ....................................... 14

Tuoteuutisia ................................................. 17

Kaatopaikkakaasut energiaksi ..................... 18

Aurajoki & Sarlin Furnaces – yhteistyössä

modernisoitiin ............................................. 20

Uunihuoltojen ajoitus ja hallinta .................. 23

Uunihuolto yhä lähemmäksi asiakasta ......... 24

Tuoteuutisia ................................................. 26

Uusiin tehtäviin ............................................ 38

Hanasaaren voimalaitos on rakennettu 1970-luvulla. Se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

Kuva: Hannu Räsänen

3

PÄÄKIRJOITUS

Taantuma näyttää tältä erää olevan takanapäin. Valoa näkyy tunnelin päässä. Yritykset tu-

levat ulos taantumasta hyvin vaihtelevin kolhuin. Jotkut ovat joutuneet yrityssaneerauksen

kohteiksi, toiset ovat kehittäneet valmiuksiaan.

Nyt päättyvä taantuma on yksi monista kokemistani taantumista alkaen 70-luvun ener-

giakriisistä. Mitä olen oppinut? Näyttää siltä, että hyvin hoidetut yritykset ja tuotantolai-

tokset selviytyvät pienemmillä kolhuilla ja ennen kaikkea niiden suhteellinen asema markki-

noilla näyttää usein vahvistuvan, kun suotuisammat tuulet alkavat puhaltaa.

Hyvin hoidettu tuotantolaitos on paljon muuta kuin uudet tuotantokoneet. Yrityksissä,

missä tehdään jatkuvaa toiminnan parantamista, tuottavuus on parempi. Ja monilla korjaa-

villa toimenpiteillä on suhteellisen lyhyt takaisinmaksuaika.

Kun tehdään jatkuvasti parannuksia toiminnassa, päätöksentekokynnys on alhaisempi,

muutokset voidaan toteuttaa nopeasti ja tilanne on koko ajan hallinnassa. Oma kokemuk-

seni on, että siellä missä ei ole aikaisemmin ollut jatkuvan parantamisen kulttuuria, voidaan

usein saada kohtuullisilla panostuksilla kolmanneksen parannus tuottavuudessa.

Jatkuva toiminnan kehittämisen kulttuuri edellyttää pelisilmää lattiatasolla, kykyä nähdä

miten tuotantoprosessi etenee ja missä ovat ahtaumat ja riskipaikat. Aktiivinen jatkuva ke-

hittämistoiminta antaa organisaatiolle sisältöä arkeen ja estää organisaation jähmettymistä

saneerauskuntoon, kun seuraava laskusuhdanne koittaa.

Monet näkyvät parannukset voivat loppujen lopuksi olla aika pieniä. Tällaisia ovat pa-

remmat mittarit, nopeampi ohjaustiedon käyttö ohjauksessa, laitteiston säännöllistä kalib-

rointia, materiaalivirtojen järkeistämistä, paljon huoltoa vaativien laitteiden korvaaminen

paremmilla, täsmäkemikaalien tai kestävimpien työkalujen käyttö bulkin sijasta, jne.

Elinkaariajattelun perusteella valittujen ja oikeiden komponenttien ja laitteiden hankinta

koskee myös konerakentajia, sillä jälkimarkkinointi on yhä enemmän siirtymässä konera-

kentajan liiketoiminnaksi. Kustannusoptimoitu ratkaisu on aina edullisempi kuin osaopti-

moitu ostohintaratkaisu.

Useinkaan ei tiedosteta, että siellä missä jatkuva parantaminen toimii, henkilöstö on

osaavampaa ja tiimihenki parempi. Se vahvistaa yrityksen mahdollisuuksia ja siten henkilös-

tön omaa asemaa suhdanteiden pyörteissä.

Kone ei tuota, vaan kyky käyttää konetta tuottaa.

Henrik Immonen

Jatkuva parantaminen – avain kilpailukyvyn säilyttämiselle

Tekniikan lisensiaatti Henrik Immonen on hallitusammat-tilainen, jolla on pitkä teolli-suuskokemus tuotekehittäjänä, markkinoijana ja yritysjohtajana. Hallitustyössä hän on erikoistu-nut keskisuuriin teknologiayri-tyksiin. Hän on Sarlin Oy Ab:n hallituksen jäsen

4

”Kompressori, joka on parempi kuin kaikki muut”

Quantima Hanasaaren voimalan paineilmantuottajaksi

Helsingin Energia tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääasiassa omilla voima laitoksillaan. Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset käyttävät polttoaineena hiiltä, jonka etuja ovat hyvä saatavuus, kohtuullinen ja vakaa hinta sekä helppo varastoitavuus poikkeustilanteidenkin varalle. Voimalaitosten ympäristövaikutuksia vähennetään mm. tehokkaalla rikinpoistolla ja tuhkan erotuksella.

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

5

Hanasaaren hiilivoimala käyttää paineilmaa rikinpoistolaitok-

sen pölynkuljetukseen ja letku suodattimien puhdistukseen sekä

työ- ja instrumentti-ilmana ja pneumaattisissa toimilaitteissa.

Käytössä on ollut neljä erillistä verkkoa ja niissä 8 kompressoria,

joista enimmäkseen 4 tai 5 on ollut on/off-säädöllä. Paineilman

tuotannon ja käytön kartoittamiseksi Hanasaaressa tehtiin Sarlin

Syyni, järjestelmän ”terveystarkastus”, jonka perusteella nähtiin

mm. todellinen ilmankulutus ja kompressorien todellinen käyt-

töaste.

Tieto ohjaa muutosta

Muutosprojektissa kaikki neljä verkkoa yhdistettiin yhden

kompressorin taakse: CompAirin täysin öljyttömän Quantima-

suurnopeusturbokompressorin. Järjestelmää ohjaamaan valit-

tiin Sarlin Balance.

Koko käyttöhenkilöstö osallistui Balance-koulutukseen; kou-

lutusryhmiä oli yhteensä kuusi. Balance-valvonta on jatkuvana

voimalaitoksen omassa valvomossa, ja Sarlinille siitä saadaan

raportoitavat tiedot ja mahdolliset hälytykset. Balance optimoi

paineilmajärjestelmän pitäen sen paineen juuri oikealla tasolla.

Puolivuosittainen Balance-raportti antaa selkeän kuvan mm.

muutoksista ja trendeistä.

– Syksyllä, kun Balance-ohjaus jo oli käytössä mutta Quan-

tima-kompressori ei vielä, mittasimme energiankulutukseksi

8 – 8,5 kW tuotettua paineilmakuutiota kohti minuutissa, kun-

nossapitoinsinööri Kaj Luukko kertoo. Nyt, kun Quantima on

käytössä, vastaava lukema on 6 – 6,5 kW. Verkon painetaso on

nyt 7,2 bar. Vielä aiomme kokeilla verkon paineen pudottamista

mahdollisimman alas, jotta nähdään, millä tasolla laitos vielä toi-

mii. Arvelemme, että voimme pudottaa verkostopaineen tasolle

6,5 bar.

– Balance on oiva työkalu, kun halutaan saavuttaa hyvä hyö-

tysuhde, aluemyyntipäällikkö Markku Liiman Sarlinilta tietää.

– Jo 0,1 bar pudotus painetasossa merkitsee vuodessa suurta

energiansäästöä. Ja energialaitoksellahan kaikki, mitä itse käy-

tetään, on myynnistä pois.

– Sitä ajattelutapaa ei aina tahdota omaksua, Luukko huo-

mauttaa. – Monesti kuvitellaan, ettei voimalaitoksella tarvitse

säästää, koska sähkö tehdään itse.

– Vielä haluamme Balanceen erään meille räätälöitävän omi-

naisuuden. Ohjausjärjestelmän pitäisi ajaa varakoneita kerran

viikossa, jotta ne eivät seisoisi syksystä kevääseen käyttämät-

töminä. Tarvitsemme sataprosenttisen varakapasiteetin, joten

kaikkien kompressorien on oltava valmiina aina. Sama koskee

myös Salmisaaren voimalaa.

Hanasaaren voimalaitos on rakennettu 1970-luvulla. Se tuottaa sähköä ja kaukolämpöä.

Kaj Luukko (vas.) ja Markku Liiman tarkastelevat Quantiman näyttöä,

josta saa nopeasti ja havainnollisesti esiin käyttötiedot. Kuvaushetkellä

pyörimisnopeus on 60 000 r/min.

6

Quantima Hanasaaren voimalan paineilmantuottajaksi

Quantima

CompAirin Quantima edustaa uusinta uutta kompressorialalla: se

on suurnopeusturbokompressori, jonka kosketukseton magneetti-

laakerointi mahdollistaa jopa 75 000 rpm pyörimisnopeuden.

– Quantiman esittely vakuutti minut siitä perusteellisesta

tutkimuksesta, jota kehitystyössä on tehty. Nyt meillä on neljän

aikaisemman kompressorin tilalla yksi, joka on entisiä parempi ja

luotettavampi, Luukko toteaa.

– Tärkein Quantimasta saatava etu on energiansäästö, joka

on myös sen merkittävin ympäristöetu. Lisäksi huollontarpeen

väheneminen otettiin huomioon kannattavuuslaskelmissa: on-

han selvää, että yhden nykyaikaisen kompressorin huoltamiseen

tarvitaan vähemmän työtä kuin neljän vanhan. Öljyttömyys on

Quantiman erityisominaisuus: voiteluöljyä ei tarvita lainkaan,

päästöt ovat pienemmät ja tulipaloriski vähenee. Äänenvaimen-

nus on onnistunut hyvin, kompressori on ”melkein äänetön”

vanhoihin ruuvikompressoreihin verrattuna.

– Käyttöporukkakin on ottanut uutuuden vastaan hyvin. Käyt-

töönoton alkuvaiheessa säädöt eivät olleet kohdallaan, mutta

niihin ongelmiin saatiin Sarlinilta apu puhelimitse. Muutoinkin

olemme tyytyväisiä siihen, että kaikkiin kysymyksiin on Sarlinilta

saatu vastaukset.

Myös Liiman kiittelee yhteistyön sujumista:

– On kiva toimia molemmin puolin avoimesti. Kumpikin tie-

tää, että toinen tekee kaikkensa työn onnistumisen eteen. Näin

isossa projektissa tarvittiin paljon tietoa, eikä sen saaminen ole

ollut ongelma missään vaiheessa.

Koko voimalaitokselle on tulossa energiakatselmus ja proses-

sien optimointi. Luukko esittelee sen yhteydessä paineilmapro-

jektin yhtenä toteutuneena kehityskohteena. Painetasojen lasku

on ilmeinen – Balancen tuottama energiansäästö on todella huo-

mattava. Kun siihen lisätään Quantiman energiahyöty, vuodessa

säästetään merkittävä määrä energiaa ja sen myötä euroja.

Kunnossapitoinsinööri Kaj Luukko on tyytyväinen paineilmajärjes-

telmän uusimisprojektiin. – Balance on oiva työkalu, kun halutaan

saavuttaa hyvä hyötysuhde, aluemyyntipäällikkö Markku Liiman

(oik.) toteaa. Balancen näytöt räätälöidään kunkin laitoksen tarpei-

den mukaan.

Ei vaihteita �Ei öljyä �

Malli Q-26 Q-34 Q-43 Q-52

Moottori 150 kW 190 kW 240 kW 300 kW

Työpaine, min / max 5 bar / 8,6 bar

Vapaa tuotettu ilmamäärä @7 bar 26,7 m3/min 33,8 m3/min 42,5 m3/min 52,1 m3/min

Äänitaso 69 dB (A)

Pituus x leveys x korkeus 2400 mm x 1600 mm x 1850 mm

Paino 2400 kg 2400 kg 2600 kg 2600 kg

Vallankumouksellista öljytöntäkompressoritekniikkaa

Ei kosketusta �Ei kulumista �

Lisätietoja: Markku Liiman puh. 010 550 4000

7

Järjestelmätoimitus alkaa yleensä raudan ja ohjelmistojen

yhteensovittamisesta ja tyypillinen järjestelmä muodostuu HMI-

käyttöpaneelista, I/O:sta, servo-ohjaimista sekä itse servoista.

Kaikki nämä voidaan hajasijoittaa erittäin nopealla Ethernet

VARAN-Bus väylällä. Väylä on reaaliaikainen ja vasteaika koko

väylässä alle 100μs. Sigmatekin ratkaisut voivat olla asiakkaan

tarpeisiin räätälöityjä tai standarditoimituksia.

Sigmatek turvaohjausjärjestelmä

Turvajärjestelmä voi olla osa servojen ohjausjärjestelmää. Dy-

naamiset liikkeen ohjaussovellukset vaativat nopeat reaktioajat

ja reaaliajassa pysyvän tietojärjestelmän. Virhetapauksissa turva-

tekniikka estää hallitsemattomat liikkeet.

SIGMATEK DIAS Drives -järjestelmässä on yhdistetty olen-

naiset turvallisuusvaatimukset ja -toiminnot. Liikkeenohjausjär-

jestelmä tarjoaa luotettavan käyttötekniikan.

Optimaalinen vuorovaikutusten valvonta, aseman tunnistus ja

ohjelmistot mahdollistavat nopeat ja tarkat liikesarjat. Liikkeen

ohjaustehtävän hoitaa sama CPU, joka valvoo ja suorittaa koko

ohjauksen, siksi ei tarvita kalliita erillisiä servo-ohjausjärjestel-

miä.

DIAS Drives -sarjan servo-ohjaimissa on sisäänrakennettuna

turvapysäytys1 (SS1) ja turvapysäytys0 (STO). Järjestelmällä voi-

daan tehdä myös turvavirtuaaliaidat, jotka toteutetaan erikseen

saatavilla kortilla, samoin myös turvallisen toimintaympäristön

pysäytys (SOS), turvanopeus (SLS) tai turvalliseen suuntaan (SDI).

Täysin integroidut automaatioratkaisut

Itävaltalainen, vuonna 1988 perustettu Sigmatek GmbH & Co KG on integroitujen järjestelmien asiantuntija. Sigmatek suunnittelee ja valmistaa täydellisiä automaatiojärjestelmiä, joissa turvallisuus on sisäänrakennettuna.

UUTISIA

Reaaliaikainen Ethernet VARAN -väylä

Korkeatasoinen automaatio- ja tietoturvaväylä, virhesietoinen �

Optimoitu käytettäväksi raa’assa teollisuusympäristössä �

Lyhyet paketit (max.128-tavua koko paketti)

Nopea vasteaika, väylän jaksoaika alle 100μs, �

Luuppi vähemmän kuin 100ns �

Joustava verkkotopologia

Tähti-, linja- tai puurakenteet �

Joustavasti yhdistettävissä modulaarisiin konerakenteisiin � Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000

8

Sarlin Balance siivillä

Airbus kuuluu maailman johtaviin lentokonevalmistajiin. Se tunnetaan perusteellisesta

tutkimus- ja kehitystyöstä, tekniikan ja valmistuksen tehokkuudesta sekä maailman

suurimmasta matkustajakoneesta. Airbus-lentokoneiden siivet suunnitellaan ja

valmistetaan Britanniassa kahdella paikkakunnalla: Filtonissa ja Broughtonissa.

Suomalainen paineilmajärjestelmien ohjausjärjestelmä Sarlin Balance on yksi

näkymätön, mutta tärkeä osa huipputeknisten lentokoneensiipien valmistuksessa.

Ensimmäinen Balance otettiin Filtonissa käyttöön vuonna 2000.

Teksti Oili Räsänen

Kuva Airbus

9

Tasainen paineilman tuotto, parempi energiatalous muuttu-

villa ilmantarpeilla, optimaaliset painetasot, ajantasainen tieto

paineilmajärjestelmästä – Sarlin Balance oli osoittautunut niin

hyödylliseksi, että vuosikymmentä myöhemmin Filtoniin halut-

tiin vastaava järjestelmä ohjaamaan myös uusittua ja ajanmu-

kaistettua paineilmajärjestelmää, johon kuuluu kymmenen kom-

pressoria viidessä asemassa, yhteensä 1,3 MW teho ja 70 m3/

min ilmankulutus.

Uuden ohjausjärjestelmän vaatimukset olivat tiukat. Airbusin

Britannian energiapäällikkö Gary S. Crisp oli mukana jo ensim-

mäisen Sarlin Balancen hankinnassa ja vastasi uuden järjestelmän

valinnasta. Vertailussa selvisi voittajana jälleen Sarlin Balance.

Pienehkönä pohjoismaisena yrityksenä Sarlin ei välttämättä ollut

itsestään selvä valinta maailman suurimman matkustajakoneen

valmistajalle. Sarlin oli kuitenkin ainoa toimittaja, joka täytti tiu-

kat vaatimukset ja jonka ohjausjärjestelmä kykeni huolehtimaan

Filtonin tehtaan hajautetusta paineilmantuotosta.

– Pystyimme tarjoamaan Airbusin vaatiman käytettävyyden.

Balance ohjaa järjestelmiä, joissa on eri valmistajien erityyppisiä

kompressoreja, mikä onkin yksi sen vahvuuksista kilpailijoihin

verrattuna, kertoo myyntipäällikkö Ben Söderling. – Räätälöim-

me ratkaisun Filtonin tehdasta varten. Ohjausta ei kaapeloitu

kaikille yksittäisille kompressoreille, vaan hyväksi käytettiin myös

tehtaan LAN-verkkoa.

Tarjous tehtiin vuoden 2009 keväällä, ja toimitus tapahtui

vuonna 2010.

Arvokasta tietoa

– Käyttöönoton valmistuttua järjestelmä alkoi toimia, huol-

topäällikkö Sami Nyman toteaa. –Sarlin Balance valvoo kaikkia

kriittisiä parametreja kuten painetasoja ja kastepisteitä. Jos lä-

hestytään jotakin ongelmatasoa, järjestelmä antaa hälytyksen.

– Olemme jatkuvasti yhteydessä sekä järjestelmään että asi-

akkaaseen, Nyman lisää. Tiettyjä säätöjä tehdään etäkäytöllä,

ja ylläpitovastuu on Sarlinilla. Tarkoituksemme on valvoa pai-

neilman tuottamisen tilaa ja optimoida järjestelmän toimintaa

jatkuvasti. Sarlin Balance soveltuu hyvin laajoihin hajautettuihin

laitoksiin, joille markkinoilla ei ole muita ohjausjärjestelmiä.

Tietojen keruu on Sarlin Balancen merkittävä osa. Filton sai

vuoden 2010 lopulla ensimmäisen puolivuotisraporttinsa, jossa

on tarkat tiedot esimerkiksi paineilman ja energian kulutuksesta,

suorituskyvyistä, painetasoista ja mahdollisista vikatapahtumis-

ta. Balance-raportti tarjoaa havainnollisen kuvan laitoksen toi-

minnasta sekä luotettavan pohjan tulevalle suunnittelulle.

Filtonin tehtaan hyvien kokemusten perusteella myös Airbu-

sin Broughtonin tehdas on tilannut uudistetun paineilmantuo-

tantonsa valvontaan Sarlin Balancen.

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

10

Teksti: Oili Räsänen

Kuvat: Hannu Räsänen

Trukit tehostavat asiakkaan prosessiaAnturit ohjaavat trukkien liikkeitä

Rocla Oy suunnittelee ja valmistaa sähkökäyttöisiä varastotrukkeja ja

automaattitrukki- eli vihivaunujärjestelmiä älykkäisiin materiaalinkäsittelyn

ratkaisuihin. Myös CAT-merkkiset vastapainotrukit saavat Suomen oloihin sopivan

varustelunsa Järvenpään tehtaalla. Nykyisin Mitsubishi-konsernin osana toimiva Rocla

työllistää Suomessa yli 400 henkilöä, joista lähes 100 eri puolilla Suomea huolto- ja

myyntitehtävissä. Roclan huoltoverkosto onkin maan kattavin.

Rocla Oy Järvenpäässä kuuluu Mitsubishi-konserniin ja osallistuu sen globaaliin tuotekehittelyyn.

11

– Konserni arvostaa vankkaa osaamistamme, jota on kertynyt

jo lähes 70 vuoden ajalta, kertoo markkinointipäällikkö Terhi

Räsänen. – Olemme ainoana Japanin ulkopuolisena yrityksenä

yksi konsernin globaaleista tuotekehityskeskuksista. Hyvä tuote

ei perustu pelkästään huipputekniikkaan, vaan kokonaisuuteen

kuuluvat esimerkiksi koulutus, ylläpito ja tuotteen käytettävyys.

Roclalla onkin työssä useita teknisiä muotoilijoita.

Tarkoituksenmukainen ja silmää miellyttävä tekninen muo-

toilu ja erinomainen käytettävyys ovat saaneet voittoja ja tun-

nustusta myös alan kilpailuissa Fennia Prize ja Red Dot.

Paperirullista Kiinan kolikoihin

Yli 90 % Roclan tuotannosta menee vientiin, lähinnä Euroop-

paan. Myös vienti Kiinaan on kasvussa. Perinteisiä järeimpien

automaattitrukkien käyttäjiä ovat paperi- ja terästehtaat, mutta

kevyempienkin trukkien kysyntä on kasvussa. Tilaneliöiden kal-

listuessa ja tehokkuusvaatimusten tiukentuessa mitä moninai-

simpia tuotteita varastoidaan korkeisiin varastoihin, joita täyt-

tää ja purkaa haasteellisia liikeratoja suorittava automaattinen

kapeakäytävätrukki. Ahtaassa tilassa trukki ei mahdu itse kään-

tymään, vaan siirtelee taakkoja mastonsa varassa ylös ja alas,

sivulta toiselle ja eteen.

– Se on upean näköistä, kuin paraskin tanssiesitys, Terhi Räsä-

nen kommentoi. – Yksi erikoisimmista kohteistamme on Kiinan

keskuspankin 12 metriä korkea pankkiholvi, johon rakennettiin

automaattinen hyllytysjärjestelmä. Kiinan kansantasavalta tilasi

meiltä vihivaunut, jotka toimivat saumattomasti tuon järjestel-

män kanssa. Niinpä Roclan trukit nyt kuljettavat kiinalaisia rahoja

lajittelusta pankkiholviin.

– Harmi vain, että sen tilauksen yhteydessä emme saaneet

Kiinan keskuspankilta tänne materiaalinäytettä trukkien testaus-

ta varten, alihankintaostaja Sami Välimäki muistaa.

– Testihallissamme on aina asiakkaiden tuotteita: milloin mo-

nen tonnin painoisia teräs- tai paperirullia, milloin lääkepakkauksia

tai lasitavaraa. Jokaista valmistuvaa trukkia testataan perusteelli-

sesti mahdollisimman todellisessa tilanteessa ja koeajetaan tietty

tuntimäärä, sillä turvallisuusvaatimus on ehdoton. Kun vihivaunu

ajaa yövuorossa, kukaan ei ole katsomassa sen perään. Sen on lii-

kuttava ja pysähdyttävä turvallisesti niin ihmisten kuin ympäristön-

kin kannalta, eikä tavaravahinkoja saa syntyä, Välimäki korostaa.

Kuva: Rocla.

Anturit ovat automatisoidun käytön edellytys

12

Tuotepäällikkö Janne Karjalainen pitää suunnittelun tärkeä-

nä osana asiakkaan ja toimittajan syvällistä yhteistyötä:

– Rocla on niitä yrityksiä, jotka panostavat suunnitteluun ja

tekevät perusteellisia testejä ennen kuin tuotteet lähtevät mark-

kinoille. Onkin erittäin tärkeää olla yhteistyössä kaikissa vaiheis-

sa. Wachendorff Sarlinin päämiehenä tekee töitä sekä laadun

että joustavuuden eteen ja pitää riittäviä varastoja valmiina no-

peiden toimitusten takaamiseksi. Samoin Sarlinilla on oma pus-

kurivarasto, sillä nopeasti tuleviin tilauksiin halutaan reagoida

nopealla toimitusajalla.

Anturit ohjaavat trukkien liikkeitä

Lisätietoja:

Janne Karjalainen,

puh. 010 550 4000

Alihankintaostaja Sami Välimäki ja markkinointipäällikkö Terhi Räsänen

tietävät pienimpienkin komponenttien merkityksen huipputuotteita

valmistettaessa.

Järeimmän pään automaattitrukit

siirtelevät vaikuttavan kokoisia

paperirullia.

Sami Välimäki ja tuotepäällikkö Janne

Karjalainen, joka ei koe olevansa

puun ja kuoren välissä tehdessään

yhteistyötä anturivalmistajan ja asiak-

kaan kanssa.

Tarkkuutta ja turvallisuutta antureilla

Ensimmäisiä vihivaunuja alettiin valmistaa 80-luvulla. Ilman

anturitekniikkaa ei automaattisia trukkeja olisi ollut mahdollista

tehdä. Niiden käyttö on kasvanut ja tekniikka on tietenkin uudis-

tunut. Anturit ”opetetaan” kohteensa mukaan, ja käytön aikana

tieto siirtyy jatkuvasti antureilta vihivaunun keskusyksikköön.

– Aivan ensimmäisiäkin vihivaunuja on vielä käytössä. Niitä

on saatettu hiukan muuntaa ja päivittää, mutta tyypillisestikin

vihivaunun elinkaari on vähintään 10 vuotta, Välimäki kertoo.

Vuonna 2007 Rocla lanseerasi sarjavalmisteisen vihivaunun

ensimmäisenä maailmassa. Modulaarisen rakenteen ansiosta

valmistusprosessi on lyhentynyt ratkaisevasti, toimitusajat ovat

pudonneet puolesta vuodesta kahdeksaan viikkoon. Myös tuot-

teen päivittäminen muuttuneisiin käyttöolosuhteisiin käy jousta-

vasti ohjelmointityönä.

Automaattitrukkien kääntymistä, nostoliikettä ja nopeutta

valvotaan anturien avulla. Kun uudenlaisten anturien hankin-

ta vuonna 2010 tuli ajankohtaiseksi, Roclan alihankintaostaja

ja suunnittelija tutustuivat Sarlinin edustamaan saksalaiseen

Wachendorffiin.

– Luotettava laatu ja hyvät toimitukset vakuuttivat meidät

siitä, että Wachendorffin absoluutti- ja inkrementtianturit ovat

pitkälle kehittyneitä ja tarkoitukseemme sopivia. Saimme vasta-

ukset kaikkiin kysymyksiimme. Yhteistyössä Sarlinin kanssa asiat

on saatu ratkaistuksi, ja homma toimii: puolen vuoden aikana

olemme ehtineet hankkia jo toistasataa Wachendorff-anturia.

13

Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000

Saksalainen elobau kuuluu kosketuksettoman anturitekniikan alalla maailman johtaviin valmistajiin. Vuonna 1972 perustetun yhtiön (Elektrobauelemente GmbH & Co. KG) ensimmäinen tuote oli magneettinen lähestymiskytkin. Nykyisin tuoteryhmiä on 20 ja vakiokomponentteja yli tuhat.

Kosketuksettoman anturitekniikan kehittäjä elobau – uusi edustus Automaation tuotevalikoimaan

UUTISIA

elobau kehittää ja valmistaa vakiotuotteiden ohel-

la erikoisratkaisuja teollisuus- ja ajoneuvoasiakkaiden

kohteisiin. Vuonna 1977 elobau valmisti maailman

ensimmäisen kosketuksettoman turvakytkimen. elo-

baun muita tuotteita ovat mm. koneturvallisuuden

komponentit, sekä räjähdyssuojatut (Ex) kytkimet.

Made in Germany – ideasta sarjatuotantoon asti

elobaun kantaviin periaatteisiin kuuluvat luotet-

tavan saksalaisen laadun lisäksi jatkuva innovaatio

ja asiakaslähtöinen joustavuus. Yhtiö hallitsee koko

tuotantoprosessinsa suunnittelusta ja tuotekehityk-

sestä aina tuotantoon asti ”oman katon alla” Saksan

Leutkirchissä. Tämä antaa sille ainutlaatuisen mah-

dollisuuden keskittyä jokaiseen asiakkaan tarpee-

seen joustavasti ja tarvittaessa nopeasti sekä opti-

moida tuotannon jokainen vaihe.

Komponenttien toimivuuden ja luotettavuuden ohella elobau

on paneutunut tuotteittensa esteettiseen suunnitteluun. Ajatuk-

sena on, ettei komponentteja ole tarpeen piilottaa laitteisiin sik-

si, etteivät ne miellyttäisi silmää.

Ympäristöajattelu

elobau toteuttaa ympäristöystävällistä valmistusta pyrkimällä

CO2-neutraaliin toimintaan ja korostamalla energian säästämistä.

Leutkirchin 2-tehtaan katolla aurinkokennot tuottavat energiaa,

ja öljyn polttamisesta on siirrytty biokaasun käyttöön hyödyn-

tämällä mikroturbiinilaitosta. Yhtiölle on myönnetty ympäristö-

sertifikaatti DIN EN ISO 14001:2009 helmikuussa 2010.

elobaun liikevaihto vuonna 2010 oli noin 50 miljoonaa euroa,

ja sen myynnin kasvu on jatkunut tasaisena. Henkilökuntaa on

noin 400 henkeä. elobaulla on edustus lähes 30 paikkakunnalla

eri puolilla maailmaa. Suomessa elobaun turvatuotteita edustaa

Sarlin Oy Ab.

eloProg on modulaarinen turvalogiikka, joka täyttää SIL3, PL e ja

kategoria 4 vaatimukset. Logiikkaa voidaan käyttää kaikille turvarajoille,

-turvavaloverhoille ja -matoille. eloProgissa on max. 72 sisääntuloa ja

8x2 ulostuloa.

14

Kymmenien järvien Tampereella jäteveden puhdistus on vesiensuojelun kulmakivi

Tampereen tunnusmerkki ovat luonnonkauniit järvet, joiden välisille kannaksille

ja harjuille kaupunki on asettunut. Sellainenkin aika on koettu, jolloin Pyynikin

uimarannat jouduttiin sulkemaan veden huonon laadun vuoksi. Niistä ajoista

Pyhäjärven laatu on kohentunut merkittävästi.

Teksti: Oili Räsänen

Kuvat: Hannu Räsänen

Capstonen ilmalaakeroiduista

mikroturbiineista on kaasun

määrän mukaan käynnissä

joko yksi, kaksi tai kaikki

kolme. Noin puolen vuoden

aikana laitos on tuottanut

energiaa yli 700 000 kWh,

mikä vastaa 40 omakotitalon

lämmitystä.

15

Raholan jätevedenpuhdistamo perustettiin vuonna 1962, ja jo sil-

loin otettiin käyttöön mekaanisen ja kemiallisen puhdistuksen lisäksi

lietteen mädätysprosessi. Mädätys on tehokas tapa stabiloida liete

ja vähentää hajuhaittoja sekä loppusijoitettavaa lietettä. Prosessin

tuottamaa biokaasua polttamalla saatiin lämpöä; sähkön tuottami-

nen tämänkokoisissa laitoksissa ei tuohon aikaan ollut vielä ”muo-

dissa”. Puhdistamolla on siis pitkät perinteet kaasun hyötykäytössä,

ja edelläkävijän rooli on säilynyt edelleen: viime kesänä Raholassa

käynnistettiin Suomen ensimmäinen jätevedenpuhdistamon mikro-

turbiinilaitos.

– Mikroturbiini on ihan oivallinen laite meillä, sillä sähkön tuot-

tamisen lisäksi otamme talteen pakokaasujen lämmön, jonka hyö-

dynnämme itse, prosessiteknikko Matti Oittinen toteaa.

– Käytimme pitkään kaasumoottoria, mutta kun se oli pyörinyt

jo toistasataatuhatta tuntia, sille ei enää kelvannut normaali sää-

täminen, vaan sitä piti rukoilla, pyydellä ja potkia. Se oli tulossa

tiensä päähän, ja niin alettiin tutkia uutta ratkaisua.

Vertailun tulos

Oittinen oli perehtynyt mikroturbiiniin biokaasulaitoksella Vir-

roilla ja näki siinä hyvän ratkaisun:

– Se sopi tänne kuin nenä päähän, vaikka sitä ei aluksi otettu

edes vaihtoehtona huomioon. Pelkkänä laiteinvestointina kaasu-

moottori tosin olisi ollut hiukan edullisempi ja sen hyötysuhde-

kin himpun verran parempi. Kun laskelmissa otettiin huomioon

lämmön tuotto ja verrattiin laitteiden huollontarvetta ja niiden

vaatimia seisokkeja 12 vuoden elinkaaren ajalta, mikroturbiini

osoittautui kirkkaasti voittajaksi. Se hoitelee itse itsensä. Suoda-

tushiilien vaihtoaika on noin puoli vuotta, ja itse turbiineja pysä-

tetään kerran vuodessa.

Sarlin toimitti Capstone-mikroturbiinivoimalan kesällä 2010.

Projektipäällikkö Antti Kottilalla on projektista myönteinen koke-

mus:

– Rakentaminen sujui suunnitelmien mukaan ja mukavassa

hengessä, ja laitos saatiin käyttöön aikataulussaan juhannuk-

sen jälkeen. Laitos on pitkälle automatisoitu, puhdistamon ja

mikroturbiini laitoksen ohjausjärjestelmät kommunikoivat keske-

nään ja ohjausparametrit saadaan väylän kautta puhdistamolta.

Etäyhteys toimii Viinikanlahden puhdistamolle ja myös Sarlinille,

mutta yhtään kertaa emme ole etäkäyttöpyyntöä saaneet.

– Tampereen Veden väki sai peruskoulutuksen laitoksen käyt-

töön, käyttö- ja huoltohenkilöt lisäksi syventävän koulutuksen, ja

kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, Kottila tiivistää. – Sarlin

vastaa laitoksen huolloista, mikä takaa hyvän käytettävyyden jat-

kossakin. Mädättämöltä tulevan biokaasun metaanipitoisuus on

jokseenkin tasaisesti 63 %, voimalan kokonais hyötysuhde on noin

85 %, sähköä saadaan noin 200 kW ja lämpöä noin 350 kW.

Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen nykyaikaiset prosessit takaavat niin puhtaan

veden, että Pyhäjärvellä voidaan taas huoletta uida ja jopa ravustaa.

16

Lisätietoja: Antti Kottila ja Lauri Valovirta puh. 010 550 4000

Skaalautuvuus

– Mitoitus tehtiin Sarlinin kanssa yhteistyössä, Oit-

tinen sanoo. – Hyvin tärkeää oli tietysti sekin, että ti-

laajana tiesimme, mitä tarvitsemme. Vuosikymmenien

kokemuksen turvin tunsin kokoluokat ja oman laitok-

semme sähkön- ja lämmöntarpeen.

Oittinen mainitsee kolmen mikroturbiinin laitok-

sen hienoksi piirteeksi sen skaalautuvuuden:

– Voimme käyttää yhtä, kahta tai kolmea turbiinia kerrallaan kaasun

määrän mukaan. Esimerkiksi nitrifioinnin aikana kaasua tulee vähemmän

ja kaksikin turbiinia riittää, kun taas maksimiaikoina kaasua tulee 3 000

kuutiota, ja kaikki kolme yksikköä ovat tarpeen. Laitos on täyttänyt kaikki

odotukset hienosti.

Tiukemmat säädökset, isommat laitokset

Niin vedenpuhdistuksessa kuin muissakin urbaanin yhteiskunnan toi-

minnoissa suuntaus on kohti tiukempia säädöksiä: veden on oltava yhä

puhtaampaa ja puhtaampaa. Enää ei Tampereen kaltaisessa kymmenien

järvien kaupungissa voida hyväksyä uimarantojen sulkemista. Vesistöjen

fosforikuormia on vähennettävä rehevöitymisen estämiseksi. Toinen tär-

keä prosessi on ammoniumtypen hapetus: Raholan puhdistamollakin on

kesäisin käytössä nitrifiointi, joka estää ammoniumia kuluttamasta vesistön

happea.

– Tiukentuneet vaatimukset on helpompi täyttää suurten keskitettyjen

laitosten voimin. Tampereen seudulla kaavaillaan tulevaisuudessa Pirkan-

maan keskuspuhdistamoa, jossa käsitellään myös ympäristö kuntien jäte-

vedet.

– Ympäristön ongelmia on jatkuvasti ratkaistava, kehitystä ei voi kään-

tää taaksepäin. Kehitetään siis parempia prosesseja ja laitteita. Hyvä esi-

merkki tästä on jätevedenpuhdistamon mikroturbiinilaitos, joka meillä nyt

pyörii aivan odotusten mukaisesti, Oittinen toteaa.

Tampereen Veden Raholan puhdistamo Pyhäjärven rannalla on Suomen

ensimmäinen jätevedenpuhdistamo, joka käyttää mikroturbiinivoimalaa

biokaasun hyödyntämiseen.

Projektipäällikkö Antti Kottila on tyytyväinen hyvään yhteistyöhön mik-

roturbiinilaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Tampereella jäteveden puhdistus on vesiensuojelun kulmakivi

Prosessiteknikko Matti Oittinen tuntee vesialan jo 1960-

luvulta ja on vetänyt Raholan jätevedenpuhdistamoa vuo-

desta 1985. Vuosikymmeniin mahtuu monta uudistusta ja

huomattava vesiympäristön koheneminen.

Kompressoritilassa kaasun painetta korotetaan. Myös kaasun

puhdistus ja kuivaus tapahtuu täällä

Automaattisesti ohjatun mikroturbiinilaitoksen

valvonta on sekä puhdistamolla että Sarlinilla.

17

Uutta suodatukseen Hecolta

Auto-line -suodatinsarja täydentyy Hecon Auto-line -suodatinperhe täyttää nykyiset paineastiastandardit ja -normit, EMC-

direktiivin ja on CE-merkitty. Suodattimet on valmistettu ruostumattomasta haponkestä-

västä EN 1.4404 teräksestä. Suodattimien mukana toimitetaan sähköinen ohjainpaneeli ja

automaattinen lieteventtiili - asennusvalmiina. Uusi Autoline XXL –suodatin täydentää sarjaa,

sen kapasitetti on jopa 243 m3 tunnissa.

Ensimmäinen Autoline XXL asennettiin lokakuussa 2010 jäähdytysveden suodatukseen

Pohjois-Jyllantiin Tanskaan. Tämän käyttöönoton jälkeen toimitukset ovat lisääntyneet

tasaisesti.

Auto-line –suodattimet sopivat lähes kaikkien nesteiden suodatukseen, kuten veden,

öljyjen, bitumin, rasvojen, maalin, hammastahnan, fermentointinesteiden, bensiinin,

siirapin, lauhteen, antibioottisuspensioiden, lakkojen, jäteveden jne.

TUOTEUUTISIAUutuus

Sihtialue / Kapasiteetti m3/h

Paine-ero cm² 30µ 50µ 100µ 150µ 300µ 500µ 1000µ

0,05 4840 61 71 111 121 121 121 121

0,10 4840 80 93 144 157 157 157 157

0,15 4840 102 118 184 192 200 200 200

0,20 4840 124 143 223 233 243 243 243

XXL-suodattimen suodatuskapasiteetti eri suodatusasteilla

LR-P malli pohjoismaisen laatumaalin valmistajan testissä

Pohjoismainen laatumaalin valmistaja tarvitsi suodattimen, joka on helppo huoltaa ja on

luotettava toiminnassaan. Lisäksi suodattimen tuli olla ATEX-hyväksytty.

Yritys on testannut paineilmatoimista LR-P mallia jo yli vuoden ajan. Asiakas on päätynyt

testeissään hyvään lopputulokseen ja ilmoittanut, että tämä uusi Auto-line LR-P on tästä

lähtien tehtaan maailmanlaajuinen standardisuodatin.

Autoline XXL suodatin

Uusi pyörivä kaavin Auto-line L & XL runkoihinHeco Filtration on kehittänyt uuden pyörivän kaapimen. Tällä hetkellä kaavin käy run-

kotyyppeihin L & XL.

Pyöriviä suodattimia on saatavana sähkötoimisena ja paineilmaohjattuna versiona. Pai-

neilmaohjattu versio on ATEX-hyväksytty, joten se sopii käytettäväksi EX-alueella.

Tyyppimerkinnät

LR-E – sähkötoiminen kaavin asennettuna L-runkoon

LR-P – paineilmatoiminen asennettuna L-runkoon

XLR-E – sähkötoiminen kaavin asennettuna XL-runkoon

XLR-P – paineilmaohjattu kaavin asennettuna XL-runkoon

Kaavinveitsi on

helppo vaihtaa

Suodatin vie vähemmän tilaa verrattuna pneumaattiseen Auto-line -suodattimeen ja

lisäksi paineilman kulutus on 25-35% aikaisempaa pienempi.

Myös jo olemassa oleva Auto-line L ja XL suodatin on helppo muuntaa toimimaan

uudella kaavintyypillä. Suodatinrunkoa ja olemassa olevaa putkistoa ei tarvitse vaihtaa

kaapimen vaihtuessa. Kaavin on helppo vaihtaa. L-runkoon tarkoitetussa mallissa on 4

kaavinveistä ja XL-runkoon tarkoitetussa mallissa on 6 kaavinveistä. Kaavinmateriaali on

vakiona PEEK.

LR-P – pneumaattinen

suodatin

Lisätietoja: Jouni Astola

puh. 010 550 4000

18

Kaatopaikkakaasut energiaksi

Teksti: Anna-Liisa Pirhonen

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimushanke kaatopaikkakaasuista valmistui vuoden-

vaihteessa. Hankkeessa tutkittiin Mikkelin Metsäsairilan ja Salon Korvenmäen kaatopaikkojen

kaasujen koostumusta, mitattiin päästöjä sekä selvitettiin kaasun käsittelyjärjestelmien toimivuutta.

Saatujen tulosten pohjalta molempien kaatopaikkojen kaasujen käsittely mallinnetaan ja kaasujen

ympäristövaikutukset arvioidaan elinkaariarviointimenetelmällä. Tutkimushanke sai rahoitusta

Euroopan aluekehitysrahastolta. Sarlin Oy Ab oli hankkeessa yliopiston yhteistyökumppanina.

— Suomessa ei ole aiemmin vastaavalla tavalla analysoitu kaatopaikkakaasujen pitoisuuksia ja tutkittu,

kuinka tehokkaasti koko kaasunkäsittelyjärjestelmä toimii, kertoo tutkimuksen projektipäällikkö Antti Nis-

kanen. Hän työskentelee tutkijana Lappeenrannan teknillisen yliopiston ympäristötekniikan koulutusohjel-

massa. Niskanen valmistelee parhaillaan väitöskirjaa kaatopaikkakaasujen hyötykäytöstä ja niiden ympäris-

tövaikutuksista. Väitöskirja valmistuu tämän vuoden aikana.

Kaasunkeräysjärjestelmä Sarlinilta

Kaatopaikkakaasu on räjähtävä, myrkyllinen ja haiseva kaasu, jota muodostuu kaatopaikoilla biohajoa-

van jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa. Kaasujen määrä ja koostumus vaihtelee kaatopaikkakoh-

taisesti ja myös yksittäisellä kaatopaikalla riippuen muun muassa jätteen laadusta ja iästä.

Molemmilla tutkituilla kaatopaikoilla on Sarlin Oy Ab:n toimittama kaasunkäsittelyjärjestelmä. Ensin

kaasu pumpataan kaasun keräys- ja siirtoputkistolla pumppausasemalle, minkä jälkeen kaasusta poiste-

taan kosteus sekä haitallisia yhdisteitä. Kaasu hyödynnetään mikroturbiinien polttoaineena, jolloin voidaan

tuottaa sähköä ja lämpöä. Analysoidut kaasunäytteet otettiin puhdistamattomasta kaasusta sekä aktiivihii-

lellä puhdistetusta kaasusta. Lisäksi kaasun poltossa syntyneet savukaasut analysoitiin.

Niskanen kertoo, että kaasumittauksissa tutkittiin kymmeniä eri yhdisteitä. Tyypillisesti kaatopaikkakaasu

muodostuu pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista sekä lukemattomista muista yhdisteistä, joiden pi-

toisuus on yleensä erittäin pieni. Metsäsairilan ja Korvenmäen kaatopaikkojen kaasuista noin puolet on

metaania, noin 40 prosenttia hiilidioksidia ja loput erilaisia alkuaineita ja yhdisteitä.

— Normaalitilanteessa poltossa metaani palaa lähes täydellisesti ja monet ympäristölle haitalliset yhdisteet

muuttuvat ympäristölle vähemmän haitallisiksi. Metaanin käsittely polttamalla on tärkeää, koska sillä on voi-

makas ilmastoa lämmittävä vaikutus. Kaasun käsittelyllä vähennetään myös hajuhaittoja sekä kaatopaikkojen

palo- ja räjähdysvaaraa. Kun kaasu käytetään polttoaineena, saadaan käsittelyn lisäksi tuotettua energiaa.

Raakakaasun puhdistus aktiivihiilellä ennen polttamista mikroturbiinissa on kuitenkin tarpeen, sillä muun

muassa rikkivety ja halogenoidut hiilivedyt voivat aiheuttaa korroosiota turbiineille. Siloksaanit puolestaan

aiheuttavat mikroturbiinien mekaanista kulumista.

Hankkeessa tutkittiin myös kaasun polton jälkeisiä päästöjä. Saatujen mittaustulosten avulla arvioidaan

kaatopaikkakaasun polttamisesta syntyneiden savukaasujen aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

19

Kaatopaikkakaasun energiahyötykäytöllä voidaan korvata fos-

siilisia polttoaineita ja vähentää fossiilisten polttoaineiden aihe-

uttamia ympäristövaikutuksia kuten ilmaston lämpenemistä.

Kaasun palamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat ta-

vallisesti huomattavasti pienempiä kuin niillä korvattavien fossii-

listen polttoaineiden aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Kaasujen hyödyntäminen on järkevää

Suomalaisilla kaatopaikoilla kehittyy kaasua arviolta yli 200

miljoonaa kuutiometriä vuodessa. On arvioitu, että kaatopaik-

kojen metaanipäästöt muodostavat noin kaksi prosenttia koko

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka päästöjen osuus

Suomen kokonaispäästöistä on vähäinen ja kaasumäärät ovat

kaatopaikoilla suhteellisen pieniä, on niiden hyödyntäminen

hajautetussa energiantuotannossa järkevää. Kaatopaikkakaasu-

pumppaamoita on käytössä Suomessa lähes 40 kaatopaikalla,

mutta potentiaalia voisi olla paljon enempäänkin.

— Koska kaasua joka tapauksessa syntyy, kannattaa siitä ot-

taa hyöty talteen. Säädökset edellyttävät, että kaasu kerätään

ja hyödynnetään energiana. Jos energiahyötykäyttö ei ole mah-

dollista, on kaasu vähintään käsiteltävä soihtupolttamalla. Kaasu

pitäisi ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään energiaksi, eikä vain

hävittää polttamalla soihduissa, kehottaa Niskanen.

Jätteet lajitellaan päässä

Suomessa syntyi yhdyskuntajätettä noin 2,6 miljoonaa tonnia

vuonna 2009. Jätteestä noin puolet päätyi kaatopaikoille ja puo-

let hyötykäyttöön. Kaatopaikkakaasujen muodostuminen voitai-

siin teoriassa välttää, jos biohajoavaa jätettä ei loppusijoitettaisi

ollenkaan kaatopaikoille. Vaikka biohajoavan jätteen määrää

kaatopaikoille pyritään vähentämään, on kaatopaikoille mene-

västä jätteestä huomattava osa kuitenkin biohajoavaa.

Niskasen mukaan Suomessa jätteitä loppusijoitetaan kaato-

paikoille huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja

Tanskassa. Vaikka biojätteen loppusijoitusta kaatopaikoille saa-

taisiin lähes kokonaan lopetettua, jatkuu kaasun tuotanto vielä

kymmeniä vuosia. Jos biohajoavat jätejakeet saataisiin tehok-

kaasti erotettua kaatopaikalle menevästä jätevirrasta, voitaisiin

ne käsitellä hallitummin esimerkiksi biokaasureaktoreissa. Kaa-

sun tuotanto olisi hallittua ilman turhia kasvihuonekaasupäästö-

jä, toisin kuin kaatopaikoilla.

— Jätteiden syntypaikkalajittelussa on pitkälti kyse ihmisten

asenteista ja halusta pienentää jätehuollon

ympäristövaikutuksia. Jos paikallinen jätehuol-

tojärjestelmä perustuu syntypaikkalajitteluun,

pitää jätteen tuottajan olla itse aktiivinen. Jät-

teiden lajittelutila on jokaisella ihmisellä omas-

sa päässä, ei tiskialtaan alla olevassa kaapissa,

korostaa Niskanen.

Tutkija Antti Niskanen esittelee päästömittauksissa käytettyä

savukaasukanavan jatkeosaa. Kuva: Anna-Liisa Pirhonen

20

Aurajoki & Sarlin Furnaces – yhteistyössä modernisoitiin

Valmistautuminen

Kun pata saapui perille oli sitä edeltänyt valmistelutyöt Lie-

vestuoreen tehtaalla. Neuvotteluissa oli rajattu myyjän ja ostajan

vastuut ja velvollisuudet, mikä esivalmistelutöissä tarkoitti Lieves-

tuoreella mm. kärynpoistohuuvan purkua, vanhan padan tyhjen-

nystä. Padassa oleva sula sinkki pumpattiin valumuotteihin (paino

1500-2000 kg/muotti) odottamaan käyttöönottoa ja uudelleensu-

latusta. Aurajoen miehet hoitivat purkutyöt, padan montun siisti-

misen ja esivalmistelytyöt asennustöiden aloittamista arten. Työ-

hön osallistui 3-5 miestä tarpeen mukaan, kertoo tehdaspäällikkö

Tommi Pynnönen. Pari projektipalaveria pidettiin ennen töiden

käynnistämistä koskien töiden vaiheistamista, läpivientiä ja aika-

tauluun sitoutumista molempien osapuolten kesken.

Viime kesänä tuli ajankohtaiseksi uusia Aurajoki Oy:n Lievestuoreen tehtaalla

sinkkipata. Tuolloin tehdaspäällikkö Tommi Pynnönen otti yhteyttä Sarlin Furnacesin

myyntiin ja siitä käynnistyi modernisointiprojekti, josta projektivastaava Lasse Orrberg

toteaa ”Pitkä matka perille, tiukka aikataulu alitettiin parilla työpäivällä.”

Pitkä matka padalla – aikataulu piti

Pitkä matka alkoi Saksan Riepestä, josta pata hankittiin, valmis-

tajana W. Pilling Riepe GmbH Co. Kg. Teräspadan mitat; pituus

13 m, leveys 1,4 m, syvyys 2,6 m, paino n. 38 t. Kun tämän kokois-

ta ”järkälettä” lähdetään nostamaan ja haalaamaan, tarvitaan am-

mattimiehet paikalle, riskien ottamiset ja virheet tulevat kalliiksi.

Teksti: Marjatta Kartano

Kuvat: Petri Vilkman ja Marjatta Kartano

Kuva: Aurajoki Oy

21

Modernisointi projektina

Sarlin Furnaces aloitti asennustyöt heti joulunjälkeisenä maa-

nantaina. Sitä ennen on oli tehty suunittelutyöt padan rungon

korottamiseksi 300 mm, joka tarkoitti käytännössä, että 100 mm

piti saada pata syvyyssuunnassa alaspäin ja 200 mm oli vara ko-

rottaa ylöspäin. Tarvittavat osat valmistettiin Nurmijärven tehtaalla

hyvissä ajoin, mm. uusittiin kaikkiaan 612 vastusta, samoin kaikki

kytkentäkaapelit uusittiin, sillä niiden eliniän tulee olla sama kuin

padankin ts. noin 10 vuotta. Näissä kohdin ei voida riskeerata pro-

sessin aikana sinkin lämpötilaa tai sen äkkinäisiä vaihteluja. Sarlinin

tehtäviin kuului myös eristys- ja asennustyöt, joista vastasi huol-

toasentaja Petri Vilkman. Kaiken kaikkiaan asennustyöt kestivät

kaksi viikkoa ja siihen osallistui Sarlinilta kaksi asentajaa. Sähköoh-

jauskeskuksen ja sähkökytkentöjen lopputarkastuksen suoritti säh-

kötyövastaava Timo Karekki Sarlinilta, sillä sopimuksen mukaan

Aurajoki Oy vastasi sähköpurkutyöstä ja uudelleen kytkennöistä.

Modernisointi oli tarpeen tuonnollisista ja teknisistä syistä,

selventää Pynnönnen.

Projektivastaava Lasse Orrberg kertoo, ettei yleensäkään mo-

dernisointityyppisissä projekteissa voida välttyä yllätyksiltä, sillä

on vaikea ennakoida, mitä se tarkoittaa materiaalien menekin

suhteen, töiden sujumista ajatellusti ym. epävarmuustekijät,

joita tarjousvaiheessa ei voi tietää. Tässä kyseissä projektissa

päädyttiin hinnoittelussa ratkaisuun, jossa projektin hinta muo-

dostui osaksi kiinteästä summasta ja toinen osa kauppasummas-

ta koskien tarveaineita ja niiden veloitusta kulutuksen mukaan.

Tätä voidaan sanoa reiluksi kaupaksi, jolloin kummallekaan osa-

puolelle ei jää ylimääräisiä materiaalieriä varastoon ja asiakas

maksaa todellisen kulutuksen mukaan.

Rauhallisin ja varmoin ottein pataa siirretään ja lopuksi lasketaan Sarlinin peruskorjaamaan uuniin

Projektivastaavat Lasse Orrberg, Sarlin Furnaces Oy Ab (vas.) ja Tommi

Pynnönen, Aurajoki Oy (oik.)

Vastukset asennettuna

22

Aikataulun hallintaan vaikuttaa molempien osapuolten sujuva yhteistyö,

etukäteen ositetut työt hoidetaan sovitulla tavalla ja ajalla. Lisäksi asentajien

tutustuttaminen kohteeseen ja työskentelyolosuhteisiin on merkittävä seikka

mukaan lukien kussakin projektissa tarvittavat erikoistyökalut. ”Hyvin suunni-

teltu, puoliksi tehty” – tässäkin tapauksessa se oli varmasti osittain vaikutta-

massa alitettuun toimitusaikaan: ”Homma sujui kivuttomasti, joka tarkoitttaa

myös konkreettisesti projektin aikaisia työturvallisuustekijöitä - niitä ei voi,

eikä saa unohtaa”, korostaa kokenut projektivastaava Lasse Orrberg.

Pata käytössä – kokemuksia

Tommi Pynnönen myhäilee tyytyväisenä lopputulokseen. Seisokki kesti vain

noin 3 ½ viikkoa ja padan käyttöönotto tuotantoon on sujunut ongelmitta.

Sinkin uudelleen sulatus ja lämpötilan nosto 450 ºC:een onnistui, kun mukana

oli malttia. Lämpötilan nosto suhteessa padan mahdolliseen taipumiseen täs-

sä vaiheessa olivat kriittisiä tekijöitä.Tehdaspäällikkö toteaa, että käytännössä

pata on nyt huoltovapaa noin 5 vuotta. Laitteisto toimii, kuten on ajateltu.

Mahdollisia lämpötilojen säätötarpeita saattaa ilmetä.

Aurajoki Oy

Aurajoki Oy on vuonna 1967 perustettu metallin pintakäsittelyyn

erikoistunut yritys, joka on toiminut yli 40 vuoden ajan ja Pirkkalan

yksikkö on kuumasinkinnyt jo yli sata vuotta. Pääkonttori sijaitsee

Aurassa ja tuotantolaitokset Aurassa, Lievestuoreella, Mikkelissä,

Pirkkalassa ja Turussa. Lisäksi Vaasassa toimii palvelupiste, josta

tuotteet välitetään muille Aurajoen tehtaille pinnoitettaviksi.Pää-

toimiala on kuumasinkitys. Turussa pinnoitetaan elektrolyyttisesti ja

tehtaalla toimii myös moderni jauhemaalaamo.

Auran tehtaalla on Suomen monipuolisin kuumasinkitystarjonta

linkolinjoineen ja useine patoineen. Lievestuoreella on 13 metrin ja

Pirkkalassakin 10 metrin kuumasinkityspadat. Lisäksi Mikkelin teh-

taalla on Pohjoismaiden syvin pata (3,3 m).

Kappaleiden nosto sinkkauksesta.

Kuumasinkkausta tämän päivän normein

Kuumasinkkausprosessina on 4-vaiheinen; ensin kap-

paleet ovat suolahappopeittauksessa 2-10 tuntia, josta

välimies siirtää kappaleet seuraavaan altaaseen. Seuraa

vesihuuhtelu noin 2 minuuntin ajan, matka jatkuu juoksu-

tekasteluun, joka kestää 2-3 minuuttia ja lopuksi upotus

sulaan sinkkiin (lämpötila n. 450ºC), jossa pito 1 ½ -10

minuuttia riippuen sinkattavasta kappaleesta. Kuumasin-

kitsijä voi myöntää Suomen toimituksiin 20 vuoden kor-

roosionkestotakuun ilmastorasitusluokkiin C1-C3. Turval-

lisuus- ja ympäristönäkökohdat ovat nykyisten normien

ja säädösten mukaisesti kohdallaan. Sinkkipataa ympäröi

sivuilta huuva, jolloin sulan sinkin pärskeet upotusvaihees-

sa eivät pääse sinkoamaan ympäristöön. Sinkin elinkaari

on mielenkiintoinen: sinkkauksen yhteydessä syntyy sulan

sinkin pinnalle kuona-ainetta, joka tänä päivänä käsitellään

ja kierrätetään, jälkikäsitellään, puhdistetaan mm. tekno-

kemian ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Elimistömme tar-

vitsee sinkkiä, meikkivoiteet, luomiväri sisältävät sinkkiä.

Sinkkausesta syntyvät savukaasut ohjataan sukkasuodatin-

laitteistoon, jolloin ne eivät pääse kuormittamaan ilmas-

toa. Samoin prosessivedet puhdistetaan omalla tehtaalla,

täsmentää Pynnönen. Itse asiassa tehdas ei tuota jätettä

lainkaan!

Lisätietoja: Lasse Orrberg,

Sarlin Furnaces Oy Ab

puh. 010 550 4824

Välimies Tuomo Valkonen ja tehdaspäällikkö Tommi Pynnön-

nen seuraavat nostoa.

23

Uunihuoltojen ajoitus ja hallinta

Huolto on tiivistä yhteistyötä, joka kannattaa

teettää ulkopuolisella asiantuntijalla.

Lähes poikkeuksetta uunit ovat kaiken aikaa toi-

minnassa, mikä huollon kannalta on aivan oleel-

linen tekijä, joka on huomioitava ennakoivassa

huollossa ja varaosatarpeissa.

Huoltosopimus & suunnitelmalliset käyttö-

katkokset myötävaikuttavat siihen, että tuotta-

vuustaso pysyy korkeana. Sitä vastoin suunnitte-

lemattomat katkokset johtavat vain ongelmiin ja

pukkaavat odottamattomia lisäkustannuksia.

Kriittisten varaosien saatavuus on syytä var-

mistaa.

Huoltokäyntiraportti on dokumentti, jotka toi-

mitetaan jokaisesta tarkastuksesta, tällä tavoin

voidaan ennakoida jo seuraavaa huoltoa ja pi-

tää toimivuus määritellyllä tasolla.

Huoltohenkilöstöllämme omaa erikoisasian-

tuntemusta ja osaamista alan uusimmista lait-

teista – uusinta teknologiaa ja automaatiota.

Käänny puoleemme, kun kyseessä Mekaaninen huolto � ; rakenteet, eristykset, kuljettimet, vaunut, luukut, luukkujen tiiveys, puhallinpyörien tasapainotus

Sähköhuolto � ; vastuksien kunnon mittaami-nen ja niiden vaihdot, kaapeleiden kuntokar-toitus, liitosten kiristys

Suojakaasujärjestelmä � ; huollot ja säädöt

Kaasupoltinhuolto � ; säädöt, uusien asennukset

Sarlinin poltinturvallisuusjärjestelmä SaBuS �

Uunihuoltoasiat

soita Esa Laatikaiselle

puh. 010 550 4843

tai 050 527 0961

24

Aluehuoltopiste Jyväskylään

Uunihuolto on aiemmin hoidettu yksinomaan Nurmijärven teh-

taalta, mutta jatkossa on toisin. Lars Lindholm toteaa, että itse

asiassa olemme olleet korvakuulolla jo jonkin aikaa. Asiakkail-

tamme on suorastaan saatu toivomuksia, että sijaintimme voisi

olla lähempänäkin. Tähän haasteeseen nyt vastaamme. Jyväsky-

lässä ja Jyväskylän vaikutusalueella on vahva metalliteollisuus ja

paljon lämpökäsittelyä. Lisäksi Jyväskylä on keskeisellä paikalla

Keski-Suomessa, mistä on helppo lähteä eteenpäin Pohjanmaal-

le, Pohjois-Suomeen sekä Savoon että Itä-Suomeen. Tällä tavalla

Uunihuolto yhä lähemmäs asiakasta

Sarlin Furnaces avaa maaliskuun alussa Jyväskylään uunihuoltopisteen. Viime

vuosina Sarlinin uuniyksikkö on panostanut voimakkaasti jälkimarkkinointipalveluihin.

Jälkimarkkinoinnista ja huoltopalveluista vastaava Lars Lindholm kertoo tarkemmin

perusteluista ja tavoitteista.

olemme lähempänä asiakkaitamme ja siten nopeammin perillä

tekemässä huoltoa, joka merkitsee samalla edullisuutta asiak-

kaillemme alhaisempien matkakustannusten muodossa. Työ-

päivän sisältö myös tehostuu, ei niinkään ratin takana istumista,

vaan mieluummin hoidetaan ja keskitytään pääasiaan.

Huoltopiste toimii enemmänkin ns. huoltohenkilöiden tuki-

kohtana, jossa on pienimuotoinen toimistohuone ja hallitilaa,

jossa voidaan suorittaa joitakin huoltotöitä tms. kevyempiä kor-

jauksia, säilyttää työkaluja, varaosia jne.

Kuvat ja teksti Marjatta Kartano

25

Huoltoasentajan profiili, valmiudet

Tätä Lars kommentoi viipymättä, että tärkeintä on osata pe-

rusasiat, kuten hitsaus, peltityöt ja erilaisia eristystapoja. Sähkö-

puolella tulee hallita kytkennät, ohjaustekniikan tunteminen on

eduksi, samoin uunitekniikka ylipäätään ja tuntemus teollisuus-

laitoksesta työympäristönä. Paras peruskoulutus yleensä on hit-

sarin/peltisepän tai sähköasentajan koulutus. Ei ole olemassa so-

pivaa ammattioppilaitosta, josta valmistuisi uunihuoltoasentajia,

vaan he ovat työssään harjaantuneita, kouluttautuneita. Omat

asentajamme ovat hyvin perehtyneitä uunitekniikkaan Sarlinin

oman koulutuksen kautta. Heillä on myös voimassa olevat to-

distukset, kuten tulityöt, työturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus,

ensiapu, lisäksi erikoisosaamista, kuten suojakaasu- ja kaasupol-

tintekniikka. Luonteenpiirteistä tärkeimpinä Lars pitää luonnol-

lisesti itsenäiseen työhön sopivuutta, joustavuutta, rohkeutta

tuoda esiin epäkohtia ja keskustella ongelmista, tehdä paran-

nusehdotuksia ja ennen kaikkea pitää yhteyttä omiin joukkoihin,

kollegoihin, esimieheen tilanteen ja tarpeen vaatiessa. Unohtaa

ei pidä tärkeintä – yhteistyön sujuvuutta asiakkaan kanssa ns.

juttuuntulemista. Valmius lähteä keikalle paranee entisestään,

sillä huoltoautojen määrää lisätään tässä yhteydessä. Autot on

asianmukaisesti varustettu, jolloin matkaan voidaan startata hy-

vin lyhyelläkin varoitusajalla.

Lindholm täydentää vastaustaan, että Sarlinilla on uunitekniik-

kaosaamista laidasta laitaan, näin ollen pystymme hoitamaan

myös muiden valmistajien uunityyppejä ja -malleja. Jatkuva ja

ajan tasalla pidettävä koulutusohjelma on vastauksemme tek-

niikan haasteisiin. Koulutamme henkilöstöämme koko ajan joko

markkinoilla tarjolla olevilla yleiskursseilla ja erikoiskursseilla

sekä kotimaassa että ulkomailla.

Työturvallisuus niin omassa asennustyössä kuin asennustyö-

maan vaikutusalueellakin on tärkeimpiä asioita, joita korostam-

me omassa sisäisessä koulutuksessa. Asennustyömaa tulee il-

maista tarvittavin varoituskilvin ja varoitusmerkinnöin.

Huoltosopimus – Sarlin Furnacesin palvelukonseptissa

Huoltosopimuksia olemme solmineet lukuisia ja niistä useita

juuri Jyväskylän seudulle, kertoo Lindholm. Huoltosopimuksien

avulla rakennamme yhteistyötä asiakkaittemme kanssa pitäen

kaiken aikaa mielessä ennakoivan huollon merkityksen. Huolto-

käyntien yhteydessä kirjaamme havainnot, kartoitamme tulevia

huoltovälejä, -ajankohtia ja luonnollisesti raportoimme. Raportit

ovat osa laatudokumentointia.

Huoltoasentajan näkökulmasta huoltosopimusasiakkaan luona

työskentely on systemaattinen tapa varmistaa laitteiden toimi-

vuus, sopia ennakkoon alasajot, varautua tarvittaviin varaosiin.

Kustannusten ennakointi ja hallinta ovat pelkkää plussaa asiak-

kaallemme, samoin omien miestemme resursointi.

Ilman vastaavaa huoltoa tulevat haaverit yleensä väärällä het-

kellä häiritsemään tuontantoa. Kestää kauemmin, kun materi-

aalia ei ole saatavissa ja kaiken lisäksi korjaus maksaa yleensä

paljon enemmän, kun joudutaan tekemään korjauksia poikkea-

valla työajalla.

Huoltopalveluiden laajentaminen

Lindholm innostuu aiheesta, mutta samalla pidättelee lennok-

kaista ajatuksista – Sarlin Oy Ab:llä on useita paineilmahuollon

aluepisteitä. Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus hakeutua toistem-

me reviirille, mutta voimme toki tehdä yhteistyötä. Katsotaan

maltillisesti, miten onnistumme tässä Jyväskylän satsauksessa ja

sen jälkeen meillä on uutta varmuutta jatkosuunnitelmiin. Tar-

koitus on tietysti saada toimiva aluehuolto, joka kannattaa itse

itsensä. Olemme vakuuttuneita siitä, että yritykset, joilla on läm-

pökäsittelyä ja teollisuusuuneja, tulevat pitämään tästä palvelus-

tamme ja sen myötä toiminta kasvaa vähitellen.

Korostettakoon vielä, että Nurmijärven tehtaan huoltomie-

het hoitavat huoltokeikkoja ympäri maata, kuten tähänkin asti.

Huoltomyynnin vastaavana toimii Esa Laatikainen.

Lisätietoja: Lars Lindholm, Sarlin Furnaces Oy Ab, puh. 010 550 4819 ja Esa Laatikainen 010 550 4843

After Sales-päällikkö Lars Lindholm

26

TUOTEUUTISIA

Voiteluöljy on yksi tuuligeneraattorin tärkeimmistä tekijöistä

Teksti: Meelis Orgla/Addinol

Viime vuosina maailman ja varsinkin Euroopan Unionin energia-

markkinoiden tavoite on ollut energian tuottaminen uusiutuvista

lähteistä – tuulesta, auringosta, vedestä ja biokaasusta. Vaikka uu-

siutuvan energian tuotannon omakustannushinta saattaa usein olla

korkeampi kuin uusiutumattomista lähteistä tuotetun energian, niin

tarve tuottaa uusiutuvaa energiaa on totta jo muutaman kymmenen

vuoden kuluttua, kun fossiiliset polttoaineet alkavat ehtyä. Kun esi-

merkiksi öljyliuskeen poltosta syntyvä hapan tuhka muodostaa koko

alkuperäisen polttoaineen määrästä 50 %, ei aurinkoa, tuulta, vettä

tai biokaasua käytettäessä synny tällaista jätettä lainkaan.

Tuuligeneraattorit eivät ole hyödyllisiä pelkästään vihreästä nä-

kökulmasta, vaan myös taloudellisuutensa vuoksi. Ne täyttävät

tavoitteensa kuitenkin vain, jos niiden työ sujuu ongelmitta. Tässä

piileekin tuuligeneraattoreissa käytettävien voiteluaineiden mer-

kitys. Addinolin öljyjen laatu pääsee parhaiten esiin juuri vaikeissa

tai erittäin vaikeissa olosuhteissa, kuten tuuligeneraattoreissa, joille

Addinol onkin kehittänyt erityiset vaihteistoöljyt.

Kokemus on osoittanut, että juuri vaihteisto on tuuligeneraattorin

jatkuvassa käytössä olennaisen tärkeä. Useimmiten tuuligeneraat-

torien ongelmat johtuvatkin juuri vaihteiston rikkoutumisesta. Tuuli-

generaattoreissa on Addinol Eco Gear -vaihteistoöljyllä saavutettu

erittäin hyviä tuloksia. Näitä öljyjä käytettäessä öljynvaihtovälit pi-

tenevät ja ongelmia esiintyy harvemmin, mitkä puolestaan auttaa

pitämään kustannukset hallinnassa. Addinol rohkenee ainoana voi-

teluaineiden tuottajana antaa öljyilleen vähintään neljän vuoden

takuun – usein öljyt kestävät kauemminkin. Euroopassa noin 1800

tuuligeneraattoria toimii Addinol Eco Gearin avulla ja määrä kas-

vaa vuosittain nopeasti. Myös Yhdysvaltain tuulivoimalat käyttävät

samaa öljyä.

Tuuligeneraattorit ovat työssä jatkuvasti. Laitteen lavat muuttavat

tuulen pyöriväksi liikkeeksi, jonka generaattori puolestaan muut-

taa energiaksi. Tuulen voimistuminen ja laantuminen sekä ilmaston

jatkuva muuttuminen ovat erittäin haasteellisia tuuligeneraattorien

kaikille osille. Tämä pätee myös laitteessa käytettävään voiteluai-

neeseen. Voiteluaineiden tulee olla luotettavia ja suojella laitetta

sekä kosteassa meri- että muuten vain ankarassa ilmastossa.

Lisähaasteen tuovat voiteluöljyjen pitkät käyttöajat ja erit-

täin suuri merkitys on etenkin päävaihteiston vaihteistoöljyllä.

Päävaihteisto on laitteen sydän, joka muuttaa tuulen pyöriväksi

liikkeeksi ja johtaa pyörivän energian generaattoriin. Laitteiden,

joiden teho on 1,5–2 MW päävaihteiston öljykaukalon täyttämi-

seen kuluu noin 400 l vaihteistoöljyä. Öljynvaihto vaarallisessa

korkeudessa on erittäin kallista. Vanha öljy tulee ensin pumpata

ylhäältä alas liikkuvan pumppuaseman ja pitkien putkien avulla,

minkä jälkeen uusi öljy tulee toimittaa ylös. Öljynvaihdon hinta-

vuuden vuoksi on taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erit-

täin tärkeää, että vaihteistoöljy olisi pitkäikäinen.

Seuraamme asiaa mielenkiinnolla, ja odotamme, että vihreät

energiaprojektit käynnistyisivät nopeasti Suomessa, kuten ne jo

ovat käynnistyneet suuremmilla markkinoilla, joilla Addinol on ke-

rännyt paljon kokemuksia. Olemme asettaneet tavoitteeksemme

olla ammattimainen yhteistyökumppani vihreän energian tuottajille,

jotta voisimme parantaa heidän työnsä tehokkuutta ja toiminnan

tuottavuutta.

Lisätietoja: Terhi Hendricksson, puh. 010 550 4000

27

Kuinka toteutetaan tietoturvallinen etäyhteysjärjestelmä

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Pasi Torenius ja Harry Nyqvist, puh. 010 550 4000

MymbCONNECT24 on etäyhteyksien väli-

tyspalvelin, joka yhdistää käyttäjät etähallitta-

viin laiteyhteyksiin. Laite sisältää käyttäjätilit

sekä kone- ja laiteyhteydet. Hallintaoikeu-

det omaava verkonsuunnittelija voi vapaasti

määritellä etäkäyttäjien ryhmittelyn ja jakaa

ryhmille tarvittavat pääsyoikeudet konekoh-

taisesti. Sovelluksen mukaan etäpäätteen

yhteys välityspalvelimeen voi olla jatkuvasti

auki tai yhteys avataan tarpeen vaatiessa.

Tiedon välitykseen käytetään suojattua

liikennettä (VPN – Virtual private network),

jonka kautta liikenne välitetään VPN-tunne-

loinnin kautta koko reitin koneilta etäkäyttä-

jille. VPN -tunnelointi suojaa myös asiakkaan

sisäverkon erilleen laiteyhteydestä. VPN-

protokollana käytetään OpenVPN -standar-

Teollisuuden tarpeet reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon sekä laitetoimittajien etäkäyttö- ja huolto-yhteyksien toiminta julkisten verkkojen kautta on jatkuvasti lisääntymässä. Saksalainen MB Connect Line tarjoaa ratkaisut tietoturvallisiin yhteyksiin tarvittaviin laitteisiin ja ohjelmistoihin.

din mukaista tietoturvallista yhteyttä. OpenVPN tunnistaa järjes-

telmään yhteyttä ottavien koneiden ja käyttäjien oikeellisuuden

sertifikaattien vaihdolla.

Kun MymbCONNECT24 -yhteyspalvelin on sijoitettu oman ver-

kon sisälle, hallinnan lisäksi myös kaikkien yhteyksien VPN-tunne-

lointien päätteet sijaitsevat omassa verkossa. Yhteyspalvelimessa on

fyysinen VPN-portti, johon kytkeytyneet etäkäyttäjät eivät tarvitse

erillisiä VPN-ohjelmistoja asennettaviksi omiin työasemiinsa. Myös-

kään etäpään verkon laitteet eivät vaadi verkkoasetuksiin muutoksia

vaan MBNet-reititin mainostaa oikeaa reittiä paluupaketeille.

Etäreitittimeen (mbNET) liitettäviksi laitteiksi käyvät sekä sar-

jaliikenne- että ethernetliityntäiset laitteet ja eri protokollavaih-

toehtoja on noin 90. Sarjaliikenne on myös mahdollista tunne-

loida läpinäkyvästi omilla asetuksilla etäyhteyden yli. Yhteys on

nopeasti muodostettavissa ja etäkäyttö, päivitykset ja mittatie-

tojen siirto on tietoturvallisesti toteutettu.

Etäyhteyspalvelimen toimitus sisältää käyttöönoton ja koulu-

tuksen asiakkaan tiloissa

mymbCONNECT24 -etäyhteyspalvelimia on kahta eri tyyppiä:

Ominaisuudet midi maxi

Käyttäjiä maksimissaan 250 1000

Laitteita maksimissaan 250 1000

Aktiiviyhteyksien maksimimäärä 50 150

Etäjärjestelmätilien maksimimäärä 5 25

Prosessori Intel - 1,6 GHz Intel - 1,6 GHz

RAM 512MB 1,5GB

Liitynnät

1xWAN, 1xVPN, 2xLAN

1xRS232 konsoli

2xUSB

1xWAN, 1xVPN, 3xLAN

1xRS232 konsoli

2xUSB

Laitekotelointi Kompakti kotelointi 19” “räkkiasennuskotelo”

Mitat [mm] 275x43,5x180 (LxKxS) 426x43,5x228,6 (LxKxS)

Muuta - LCD-näyttö

mymbCONNECT24 midi

mymbCONNECT24 maxi

28

UUTUUSTUOTEUUTISIA

DELCOS XL innovatiivinen kompressoriohjaus kosketusnäytöllä

CompAirin öljyvoideltujen ruuvikompressoreiden L30-L132 (30-132 kW) ohjaus on uusittu. Uusi ohjaus on myös sarjan kierrosnopeussäätöisissä (RS) malleissa.

DELCOS XL –ohjausjärjestelmä valvoo ja suojaa kompressoria sekä antaa käyttäjälle kattavan kuvan kompressorin toiminnasta. Visuaalinen kosketusnäyttö on helppokäyttöinen ja saatavana myös suomenkielisenä. Kaikki toiminnot on jaoteltu selkeästi viiteen pääsivuun: päänäyttö, trendinäytöt, asetukset, vikahistoria ja kirjautuminen salasanalla.

AsetuksetOhjelmoitavat tulot ja lähdöt: 6 ohjelmoitavaa tuloa, �5 ohjelmoitavaa lähtöä. Mahdollistaa etävalvonnan.SD-muistikortti (optio) tiedonkeruuta varten. �Reaaliaikakello/ajastin: mahdollistaa kompressorin käynnis- �tyksen ja pysäytyksen ajastamisen esim. viikonlopun ajaksi. Kompressorille voidaan myös asettaa käyttöön toinen �paineasetus esim. käyttötuntien tasaamiseksi.

VikahistoriaHelpottaa ja nopeuttaa vianselvitystä. �Vikailmoituksen lisätietona: käyttötunnit ja -tila, lämpötila �ja paine, moottorin kierrosnopeus, moottorin jäähdyttäjän lämpötila ja virta (RS-mallit)Kirjautuminen salasanalla �Vain valituilla henkilöillä pääsy asetusarvoihin. �Suojaa luvattomilta muutoksilta tai vääriltä asetusarvoilta. �

Trendinäyttö / viikkoprofiili

Trendinäyttö / tuottovirtaus

Trendinäyttö / tuottopaineTrendinäytöt

Trenditietojen avulla on helpompi ymmärtää paineilmajär-

jestelmän toimintaa. 4 graafista trendiä, kierrosnopeussää-

töisillä (RS) 5 Tuottovirtaus �

Tuottopaine �

Tilastot: kuormitus/käyttötunnit �

Viikkoprofiili �

Moottorin nopeus (RS) �

Päänäyttö – kompressorin tilaon heti nähtävillä

Kattava kokonaiskuva kompressorin toiminnasta. Hel-

pottaa kompressorin asetusarvojen asettamista oikein.

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

29

TUOTEUUTISIA

7 uutta kierrosnopeussäätöistä kompressoria CompAirilta

Merkittävät säästöt kaikissa käyttöolosuhteissa

Paineilman tarve voi vaihdella paljonkin työpäivän aikana. CompAirin RS-sarjan kierrosnopeussäätöiset kompressorit sovittavat tuo-

ton tarkasti ilmantarpeen mukaan. Maksimitehokkuus kaikilla ilmantarpeen tasoilla vähentää energiakuluja ja säästää rahaa.

RS-sarja on täydentynyt seitsemällä uudella mallilla ja kattaa nyt moottorikoot välillä 7,5 kW - 250 kW, tuotto 0,48 m3/min - 41,4 m3/min.

0 % TALTEENOTTO

Jäähdytin

Kuuma öljy

Energiantalteenottopaketti

N. 80 % TALTEENOTTO

Teollisuusprosessi Lämmitys Kuuma vesi Kuuka ilma

Kuuma öljy

Ota kompressorin lämpö talteen ja säästä rahaaNoin 10 % kaikesta teollisuudessa käytettävästä energiasta ku-

luu paineilman tuottamiseen. Noin 95 % tästä energiasta muut-

tuu lämmöksi, joka menee hukkaan.

CompAirin lämmönvaihtimet tarjoaa mahdollisuuden säästää ra-

haa, energiaa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Ne voidaan asentaa

valmiiksi tehtaalla, tai liittää jälkikäteen sarjana, jossa on valmiina

kaikki tarpeelliset putket ja liitokset.

Energian talteenottojärjestelmä – tehdasasennettuna tai jälkiasennussarjana

Malli Tuotto m3/min @ 7 bar Moottori

min. max. kW

L07RS 0,48 1,26 7,5

L11RS 0,63 1,81 11

L15RS 0,92 2,60 15

L18RS 1,33 3,05 18,5

L22RS 1,04 3,57 22

L30RS 1,33 5,49 30

L37RS 1,47 6,84 45

L45RS 1,47 7,93 45

L55RS 2,42 10,23 55

L75RS 2,25 13,47 75

L90RS 4,76 17,60 90

L110RS 4,76 20,68 110

L132RS 4,76 22,72 132

L160RS 9,88 27,55 160

L200RS 9,64 35,50 200

L250RS 10,30 41,40 250

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

30

TUOTEUUTISIA

sensION + -tuoteperhe elektrokemiallisiin mittauksiin

sensION+ tuoteperheen mittarit ovat joko kannettavia tai pöytä-

mallisia. sensION+ on pH:n, johtokyvyn, liuenneen hapen, ORP/

Redox tai näiden yhdistelmien mittauksiin. Lisäksi pöytämallilla

ovat ISE-mittaukset mahdollisia (nitraatti, fluoridi, natrium, klori-

di, ammonium, ammoniakki).

sensION + -sarjan edut käyttäjälle Pakkauksessa mukana kaikki tarvittava mittausten välittö- �mään aloittamiseen. Yksinkertainen, selkeä ja nopea mittaus. � Runsas valikoima erilaisia elektrodeja. � Soveltuu käytettäväksi lähes kaikissa mittausolosuhteissa. �

Muistathan, että meiltä saat myös muut Hach Lange -mittalaitteet ja -reagenssit analyyseihin.

Uutuus

sensION+ kannettava malli

ja kantosalkku

Yhdellä kevyellä ja helppoasenteisella laitteella voit seurata laitteistosta riippuen jopa

12 eri vesiparametrin muutoksia reaaliaikaisesti tai vaihtoehtoisesti antaa laitteen ke-

rätä tiedot muistiin ja noutaa tiedot milloin haluat.

Patentoidun mittaustekniikan asiosta mittauksiin ei tarvita kemikaaleja – myös kloorin

mittaus ilman kemikaaleja. Intellisonde™ asennus joko sulkuventtiilillä varustettuun

paineelliseen putkeen tai läpivirtausperiaatteella esim. jokiveden tai lähtevän veden

monitorointiin (tällöin tarvitaan erillinen uppopumppu tai vastaava). Käytettävissä ak-

kutoimisena ja/tai verkkovirralla (+24VDC).

Intellisonde™ jatkuvatoiminen moni-parametrimittari

Mitattavat parametrit (mallista riippuen) Virtaus � Paine � Lämpötila � Sameus � Väri � Vapaa kloori �

Lisätietoja: Jari Kallio, puh. 010 550 4000

Kokonaiskloori � Liuennut happi � Johtokyky � pH � ORP (REDOX) � ISE (esim. Ammonium) �

Mahdolliset kommunikointimuodot GPRS � Modbus/SCADA � RS232/485 � Ethernet TCP/IP � Jännite 0-2,5 V �

Lisätietoja: Jari Kallio, puh. 010 550 4000

sensION+ pöytämlli

Verkosto-, prosessi- ja jokivesien seurantaan ja tiedonkeruuseen. Nyt myös lähtevän jäteveden seurantaan.

31

TUOTEUUTISIA

Teledyne Isco 4700-näytteenotin – jäähdyttää näytteesi

Nykystandardien mukainen 4700-sarjan automaattinen näytteenotin pitää keräile-

mäsi näytteet jääkaappilämpöisinä (+ 4 oC, säädettävä) kunnes on aika hakea näyt-

teet tarkempaan analysointiin. Tarkat ja toistettavat tulokset saadaan LD90-liuosde-

tektorin ja Iscon patentoidun annostelupumpun avulla. Laitteessa on suomenkieliset

selkeät valikot ja monipuoliset ohjelmointimahdollisuudet. Näytteenoton perustaksi

voidaan ohjelmoida esim. aika tai virtaus. Ulos liukuva pulloteline ja vapaasti liikkuva

näytejakaja helpottavat työtä ja takaavat esteettömän pääsyn näytteisiin.

Toimintalämpötila –29 °C …+49 °C �

mA-ulostulo �

12 erilaista pullokokoonpanoa �

esim. 24 x 1 l tai 4 x 10 l

Kestävä IP 67 kotelointi �

Ohjelmointimahdollisuudet:

Aikaan perustuva ohjelmointi �

Virtaukseen perustuva ohjelmointi �

Aikaviiveellä tai ilman �

Näytemäärä väliltä 10 - 9,990 ml (1 ml lisäyksin) �

Iscolta saat myös luotettavat ja helppokäyttöiset kannet-tavat automaattiset näytteenottimet sekä virtausmittarit avokanavamittauksiin.

Lisätietoja: Jari Kallio

puh. 010 550 4000

Ulos liukuva pulloteline ja vapaasti liikkuva näyte-

jakaja takaavat esteettömän pääsyn näytteisiin

Kannettava näytteenotin, jossa aika-

ja virtausperusteinen näytteenotto

Muistathan, että mittalaitteet tarvitsevat säännöllisin välein laitekalibroinnin ja puhdistuksen. Kun laitteet kalibroidaan ja huolletaan ohjeiden mukaisesti käyttäjä voi olla varma, että ostetut laitteet toimivat asianmukaisesti ja saadut tulokset ovat oikein. Laitteista huolehtiminen on myös pitkän käyttöiän salaisuus.

Hach Lange -laitteiden huoltopalvelut Sarlinilta

Ennalta sovittu vuosihuolto mahdollistaa huollon aikatauluttamisen

käyttäjän kannalta sopivimpaan ajankohtaan.

Huoltosopimus räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Lait-

teet voidaan joko lähettää Vantaalle tai huolto suoritetaan asiak-

kaan tiloissa.

Osaava huoltohenkilökuntamme vastaa huollon, kalibroinnin ja kor-

jauksen lisäksi käyttöönotoista ja koulutuksesta.

Luonnollisesti toimitamme Hach Langen laitteisiin alkuperäi-set varaosat sekä kemikaalit ja reagenssit vesien fotometrisiin määrityksiin. Kari Ahola Jani Järviö

Huollosta vastaavat

32

TUOTEUUTISIA

Kaasuhälyttimet yli 40 syttyvälle ja myrkylliselle kaasulle

Satellite XT ominaisuuksiaMarkkinoiden pienin ja luotettavin sähkökemiallinen kenno �Nopea ja luotettava mittaus, jatkuva reaaliaikainen seuranta �Kalibrointi nopeaa ja edullista tehdaskalibroiduilla sensoreilla �Ei liikkuvia tai kuluvia osia �Selkeä LCD-näyttö �Ohjelmointi 6 painikkeella �Analoginen tai digitaalinen ulostulo �Mahdollisuus näytteenottoon �

Sat-Ex ominaisuuksiaAsennus myös tilaluokan 1 ja 2 alueille �ATEX Ex II 2 G EEx d ib II C T4 �Päivittäinen itsetestaus takaa sensorien luotettavuuden �Selkeä LCD-näyttö �Huoltotoiminnot, ohjelmointi ja kalibrointiasetukset voidaan �valita ohjelman valikostaSensori nopea ja helppo vaihtaa �Ohjelmointi magneettikynän avulla �

Kiinteästi asennettavat, tarkat ja luotettavat SensePoint XCD,

RFD ja RTD -kaasuhälyttimet soveltuvat sekä sisä- että ulkokäyttöön

(IP 66). Yli 40 syttyvän ja myrkyllisen kaasun lisäksi happipitoisuuden

ja CO2 -pitoisuuden mittaus. Saatavana erillisellä kytkentärasialla

varustettuna, jolloin lähettimen ja anturin max. etäisyys 30 m.

Satellite XT ja Sat-Ex -kaasuhälyttimet

SensePoint XCD, RFD ja RTD -kaasuhälyttimet

OminaisuuksiaMyrkyllisten kaasujen ja happipitoisuuden valvontaan elektro- �kemiallinen kennoSyttyvien kaasujen valvontaan katalyyttinen kenno tai IR-anturi �Yksiköt: % LEL, % VOL, mg/m � 3 ppmSelkeä LCD-näyttö �Kalibrointi & ohjelmointi magneettikynän avulla – koteloa ei �tarvitse aukaistaSyöttö 18...32 V dc (24 V dc); 5 W �Ulostulo 4...20 mA, 3-johdin �3 releulostulo: 3 x 5A@250 Vac �Modbus RTU RS485 �Materiaali alumiini LM25 tai AISI316/keltainen Epoxy-pinnoite �Kaasuhälyttimet ja anturit ovat ATEX- ja CE-hyväksytyt �

Lisätietoja: Raimo Stenberg puh. 010 550 4000

SensePoint XCD, RTD ja RFD -kaasuhälyt-

timien lisäominaisuutena on ”liikennevalo-

näyttö” – taustavalon väri kertoo tilan.

Myrkyllisten ja palavien kaasujen valvontaan esim. laboratorioihin, ilmanpoistokanaviin ja kaasupullovarastoihin. Sat-Ex on hyväk-

sytty asennettavaksi myös tilaluokan 1 ja 2 alueille.

33

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Sisko Salonen puh. 010 550 4000

EZ-Light merkkilamppukalusteet Bannerilta

TL50 -majakka, summerilla ja ilman

WL50F & WL50 -työvalot WLS28 -työvalot

K50L - merkkilampussa 5 värivaihtoehtoa

Uutuus

Bannerin teollisuuskäyttöön tarkoitettua IP67- ja IP69K -luo-

kiteltua merkkilamppuvalikoimaa on entisestään kehitetty. Va-

likoimaa on lisätty tehokkailla työvaloilla ja olemassaolevien

merkkilamppujen valaisutehoa on parannettu. K50L- ja TL50-

standardimalleista on nyt saatavilla myös High Intensity -mallit

ulkokäyttöön, joissa on erinomainen näkyvyys myös kirkkaassa

auringonpaisteessa.

Yhteen K50L -merkkilamppuun on saatavana jopa 5 eri väriä.

Näin säästetään tilaa ja kustannuksia. Lamppu voi olla päällä

jatkuvasti, vilkkua tai vuorotella eri värejä kulloisenkin tarpeen

mukaan.

TL50 -tornivalossa eli ”majakassa” voi palaa 1-5 väriä saman-

aikaisesti tai erikseen, käyttötarpeesta riippuen. Majakat on

koottu valmiiksi asennuksen helpottamiseksi. Majakan värit voi-

daan valita useista vaihtoehdoista asiakaskohtaisesti. Sisäisellä

summerilla varustetut majakat, TL50 Audible -mallit, ovat saata-

villa entisen IP50 -luokituksen lisäksi nyt myös IP67 -luokituksel-

la. Uutena tuotteena pelkkä summeri, ilman lamppua, IP50 tai

IP67 -luokituksella.

Kaikissa merkki- ja työlampuissa on vakiona M12-liitin tai 2 m

kaapeli. LED-tekniikka takaa pienen tehon kulutuksen (2 W) ja

pitkän eliniän. Merkkilamppujen elinikä on 100 000 tuntia (11

vuotta jatkuvassa käytössä) ja työvalojen elinikä 50 000 tuntia.

Lamput ovat yhteensopivia Asi-moduulien ja väylä I/O:n kanssa.

Koteloinnin väriksi voi valita mustan tai harmaan. Merkkilampuille

on saatavilla paljon erilaisia kiinnikkeitä, mm. kulma-, jatkovarsi-,

katto- ja tasokiinnikkeitä asennuskohteesta riippuen.

Banner työvalouutuuksia:

WL50F & WL50 Työvalo

Pienikokoinen (halk. 50 mm) LED -työvalo jossa on erittäin

hyvä valaisuteho. Käyttökohteena esim. sähkökaappi tms. ahdas

paikka jossa tarvitaan hyvää valaistusta. Saatavilla On-Off pai-

nonapilla, jolloin IP67 luokitus, ilman painonappia IP69K. WL50

-työvaloille on eri kiinnitysmahdollisuuksia, esim. magneetti- tai

ruuvikiinnitys, liitäntä joko 2 m kaapelilla tai M12-liittimellä.

WLS28 Työvalo

Kapea (28 mm) ja tehokas LED-valaisin 12-30 Vdc, josta on

saatavilla useita eri pituuksia 150 mm - 1200 mm välillä. Valaisin

on alumiinikoteloitu, päädyt ovat metallia ja suojaluokitus IP50.

WLS28 -työvalo on tehokas, kevyt, kestävä ja tarkoitettu teolli-

suuskäyttöön. Saatavilla yksittäin asennettavat mallit sekä M12

-liittimin varustetut sarjaan liitettävät mallit kiinnikkeineen.

Uutena tuotteena pelkkä

summeri, ilman lamppua,

IP50 tai IP67 -luokituksella.

34

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Janne Karjalainen, puh. 010 550 4000

Absoluuttista EnDra® teknologiaa Wachendorffilta

Wachendorffin tunnetusti vahva inkrementtianturiperhe on nyt saanut rinnalleen laadukkaan ja kompaktin WDGA -absoluuttianturiperheen.

Patentoituun Wiegand -ilmiöön perustuva Wachendorffin kehit-

tämä EnDra® -teknologia mahdollistaa pienikokoisen ja erittäin

vahvarakenteisen monikierrosabsoluuttianturin ilman vaihteistoa

tai paristoja.

Jopa 125N radiaalinen ja 70N aksiaalinen sallittu akselikuorma yh-

dessä korkean suojausluokan (IP67) kanssa mahdollistaa WDGA

anturin käytön haasteellisimmissa teollisuussovelluksissa.

Anturia on saatavilla sekä CAN Open, että SSI versiona useil-

la laippa- ja akselivaihtoehdoilla. Resoluution ollessa 12 /40 Bit

monikierrosanturina (saatavilla myös yksikierrosmalli). Anturi si-

sältää myös käytännöllisen kaksiväridiodin indikoimaan väylän

tilaa ja vikaviestejä.

Anturilla on luonnollisesti Wachendorffin viiden vuoden takuu.

Ratkaisu tähän ongelmaan on TR:n älykkäiden sähkökäyttöjen

perhe EncoTRiven. Yhä laajenevasta sarjassa on jo nyt sopivat

käytöt niin säätöön, ohjaukseen kuin prosessin pääkäytöksi.

Samaan runkoon, pieneen kokoon on rakennettu täydellinen

moottori, alennusvaihteisto, jarru, absoluuttianturi ja säädin.

Saatavana koko yhdistelmä tai vain osia siitä.

EncoTRive kytketään suoraan ohjelmoitavaan logiikkaan tar-

peellisella väylällä. Logiikan lisäksi tarvitaan vain syöttöjännite

(12 tai 24VDC), ei muita säätimiä ja prosessin ohjaaminen voi-

daan aloittaa. Asennus ja käyttö on helppoa, edullista ja nopeaa.

Älykäs ja kompakti sähkökäyttö EncoTRive

Lisätietoja: Janne Karjalainen, puh. 010 550 4000

Onko tuotannossasi paljon erilaisia tuotteita, pieniä sarjoja? Vaatiiko tuotantosi jatkuvaa räätälöintiä ja uudelleen asettamista?

35

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Janne Karjalainen, puh. 010 550 4000

EtherCAT -väyläliitäntäiset anturit pystyvät erittäin nopeaan abso-

luutti- ja lineaaarimittaukseen. Näiden antureiden avulla nopeutat

liikkeenohjausta ja tuottavuus nousee EtherCAT -antureiden myötä

uudelle tasolle, esim:COH110M ETC -monikierrosanturina resoluutio 36 Bit (262144 �steps/rev / 256000 rev)LMP30ETC -lineaarianturina resoluutio 0,005 mm �

EtherCAT -anturit, reaaliaikaisen nopeaa mittausta

TR:n tytäryhtiö Unidor on kehittänyt pitkän matkan RFID -jär-

jestelmän.

MagicBOX on aktiivitagi, jossa on 32 kB muisti, sisäänrakennet-

tu paristo, jonka kesto 5-8 vuotta. MagicBOX on ohjelmoitavissa

millä hyvänsä PC:llä, PDA:lla tms. Ohjelmointia varten standardi

USB-porttiin liitetään MagicFUNK -lähetin/vastaanottin.

Aktiivi RFID jopa 20 m matkalta

Lisätietoja: Janne Karjalainen, puh. 010 550 4000

magicCONTROL on magicBOXin älykäs vastaanotin, josta RFID-tiedon

voi jakaa LAN-väylää pitkin PLC:lle, PC:lle tai muille järjestelmille.

MagicCONTROL on älykäs vastaanotin, joka kommunikoi

magicBOXin kanssa välittäen tietoa esim. ethernetin kaut-

ta. MagicCONTROLissa on kaksi hälytysulostuloa ja neljä

digitaalista sisäänmenoa sekä ethernet/LAN -liitäntä.

Käyttöesimerkkinä lävistysmuotti, johon on kiinnitetty MagicBOX ja koneeseen MagicCONTROL.

MagicControl laskee lävistykset tulojen kautta ja tallentaa ne ta-

giin. Tieto tehdyistä lävistyksistä kulkee muotin mukana tagissa.

Kun tarpeellinen määrä lävistyksiä on tehty ko. muotilla, tagi il-

moittaa huollon tarpeesta. MagicControl antaa tiedon ohjaaval-

le koneelle esim. ethernetin tai hälytyslähdön kautta. Jokaisessa

yksikössä on oma yksilöivä tunnisteensa.

Käyttökohteita löytyy useilta aloilta, esim:Ajoneuvon tunnistus �Lastauspaikkojen seuranta �Kaukoluettava käyttölaskuri �Tavaroiden seuranta �Muottien ja työkalujen käytön seuranta �

36

Minkinnahat ja koneturvallisuus

TUOTEUUTISIA

Optimoitu nahkojen lajittelu

Vuosittaisissa huutokaupoissa ratkaistaan nahkojen hinnat. Minkinnahat lajitellaan useiden laatuun vaikuttavien tekijöiden mukaan

ja siksi lajitteleminen ja siinä onnistuminen on Kopenhagen Furille tärkeää. Lajittelun optimoimiseksi ja kannattavuuden parantami-

seksi investoitiin uuteen minkinnahkojen lajittelulaitokseen, koska käytössä olevilla menetelmillä ei ollut enää mahdollista lajitella

minkinnahkoja Kopenhagen Furin haluamalla tavalla. Uudessa laitoksessa otettiin käyttöön nykyaikaiset mittauslaitteet.

Uudelle laitokselle asetetut vaatimukset

- Asetimme uuden lajittelulaitoksen sekä mekaniikalle että ohjaustekniikalle runsaasti vaatimuksia, kertoo tuotantosuunnittelija

Janus Tappert.

Kirjoittaja: Jan Efland, Bihl+Wiedemann Nordic ApS

Rakennettaessa uutta minkinnahkojen lajittelulaitosta Kopenhagen Furille,

koneturvallisuuteen suhtauduttiin äärimmäisen vakavasti. Nahkojen lajitteluun

Bihl+Wiedemann Nordic ApS tarjosi joustavasti laajennettavan AS-i käyttöliittymänsä

avulla useita turvallisia vaihtoehtoja.

Aseman yleiskuvaus: Käyttäjille annettavat diagnoositiedot

37

Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000

Janus Tappert jatkaa:

- Tärkeintä oli, että nahkojen lajittelulaitos on modulaarinen,

jotta sitä voidaan laajentaa. Modulaarisuus mahdollistaa sen, että

uutta projektia käynnistettäessä ei aina tarvitse aloittaa tyhjästä.

Suunnitteluvaiheessa Janus Tappert keskusteli useiden yhteis-

työkumppanien kanssa erilaisten väyläjärjestelmien käyttämises-

tä. Koneturvallisuus haluttiin nostaa mahdollisimman korkealle

tasolle, koska Kopenhagen Furilla ei hyväksytä työtapaturmia.

- Investoiminen tinkimättömään koneturvallisuuteen maksoi,

mutta nahkojenlajittelulaitoksesta tuli erittäin monikäyttöinen.

Pystyimme valvomaan työturvallisuutta aina yksittäisten kompo-

nenttien tasolle saakka, kertoo Janus Tappert.

- Halusimme, että kaikkia 30 lajitteluasemaa voidaan käyttää

yksilöllisesti, mutta samalla niiden tulee kuulua yhteiseen kone-

turvallisuusjärjestelmään. Valitsimme Bihl+Wiedemann Nordic

ApS:n ASi-ratkaisun, sillä tämän yrityksen AS-i-ratkaisut kattavat

koko koneturvallisuusjärjestelmän, hän sanoo.

Johtava järjestelmä

Joustava rakenne on ASi-järjestelmän selkeä etu. Laajennet-

tavuuden ja muunneltavuuden lisäksi järjestelmällä pystytään

hallitsemaan koneturvallisuutta ja I/O-vakiotoimintoja.

- Asentaminen sujui nopeasti ja helposti, joten tästä järjestel-

mästä on tullut ehdoton suosikkimme, toteaa Janus Tappert.

Kopenhagen Furin toive saada diagnoositiedot käyttäjien ulot-

tuville toteutui. Tietojen avulla vältetään ikävät tuotantokatkokset,

joten nahkojenlajittelulaitoksen käyttöaste on erittäin korkea.

- AS-i-järjestelmän edut ovat yllättäneet myönteisesti. Kopen-

hagen Fur käyttää sitä jatkossakin, sanoo Janus Tappert.

120 väylänoodia

Yleisessä tietoliikenteessä käytetään Profibus-väylää, jota on käy-

tetty vuosikausia.

Nahkojenlajittelulaitoksessa on yli 120 Profibus-noodia, joista on

yhteys AS-i-yhdyskäytäviin, taajuusmuuttajiin, viivakoodinlukijoihin

ja muihin laitteisiin.

- Rakennamme uutta tuotantolinjaa, johon on valittu samanlaiset

Bihl+Wiedemannin ratkaisut. Ainoa, mutta merkittävä ero on, että

Profibus-väylästä siirrytään Profinet-verkkoon, hän jatkaa.

Monet Profibus-noodit kuormittavat Profibus-väylää, joten Profi-

net oli luonnollinen valinta. Yksi Profinet-verkon etuja on, että väylää

voidaan kuormittaa enemmän ja diagnooseista tulee tarkempia.

Toinen Profinet-verkon etu on, että alihankkijat voivat antaa

Kopenhagen Furille etätukea VPN-tunnelin kautta.

- Vain se harmittaa, että emme löytäneet Bihl+Wiedemannin

ASi-ratkaisuja aikaisemmin, sillä ne olisivat säästäneet monelta

vaivalta, joita yli kuormitetut konelinjamme aiheuttivat, toteaa

Janus Tappert lopuksi.

Bihl+Wiedemannin hajautetut

ASi-turvallisuuslähtömoduulit

Bihl+Wiedemannin ASi-yhdyskäytävällä varustetun lajitteluaseman

ohjauskaappi

TUOTEUUTISIA

Toinen kahdesta syöttörobotista

Tanskassa kasvatetaan vuosittain lähes 14 milioonaa �turkiseläintä.Kopenhagen Fur on 1500 tanskalaisen turkistarhaaja �omistama yhteisyritys.Kopenhagen Fur on maailman suurin turkishuutokaupan �ja turkismyynnin keskus.Kopenhagen Furin liikevaihto on n. 7 biljoonaa Tanskan �kruunua (n. 940 milj. Euroa ) vuodessa.Turkistuotanto on kolmanneksi suurin tuotantoala Tanskan �maataloudessa. Yrityksessä työskentelee lähes 400 työntekijää, joista 135 �vakinaisia ja 247 osa-aikaisia.

38

Terhi Hendricksson aloitti 1.12.2010 Energia- ja Ympäristöryhmässä Addinol-tuotteiden tuotepäällikkönä.

UUSIIN TEHTÄVIIN

Sarlin Oy Ab

Jori Heino on nimitetty 1.1.2011 alkean Energia- ja Ympäristöryhmään käyttöpäälli-köksi vastuualueena biokaasupumppaamot ja mikroturbiinilaitokset: toiminta, huollot ja raportointi.

Automaatiotuotteiden jälleenmyyjät koulutuksessa Kaivokselassa 9.2.2011

TUOTEUUTISIA

Memodübel on 4Gb usb-muisti, joka on ulkoisesti muotoil-

tu ruuvattavaksi pysyvästi koneeseen kiinni. Memodübelis-

sa on valmis arkisto-ohjelma piirrustuksille, käyttöohjeille,

kuville, videoille jne. Tarvittaessa kytketään vain johto me-

modübeliin kiinni, toinen pää tietokoneen usb-porttiin ja

arkisto on käyttövalmis.

Tallennusmedia Memodübel, piirustukset ja käyttöohjeet koneen mukaan

Lisätietoja: Janne Karjalainen, puh. 010 550 4000

39

Sarlin GroupSarlin Oy Ab

Y-tunnus 0612683-5 �Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201 �Postiosoite: PL 750, 00101 Helsinki �Käyntiosoite: Kaivokselantie 3-5, 01610 Vantaa �www.sarlin.com �info@sarlin.com �

Sarlin Oy Ab keskittyy tekniseen kauppaan ja palveluliiketoimin-

taan. Asiakkaamme ovat johtavia suomalaisia teollisuusyrityksiä

sekä kunnallisia laitoksia. Suunnittelemme ja markkinoimme pai-

neilma-, kaasu- ja vesienkäsittelyjärjestelmiä sekä toimitamme

prosessi- ja teollisuusautomaation laitteita ja ratkaisuja. Asiak-

kaitamme palvelee maan kattava myynti- ja huoltoverkosto.

Sarlin Furnaces Oy AbY-tunnus 0213783-6 �Puhelin 010 550 4800, Fax 010 550 4811 �Posti- ja käyntiosoite: Karhutie 1, 01900 Nurmijärvi �info@sarlin.com �www.sarlin.com �

Sarlin Furnaces Oy Ab suunnittelee, valmistaa ja markkinoi

lämpökäsittelyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja

konepajateollisuuteen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpö-

käsittelyuunien toimittajana ryhmä on panostanut after sales

-toimintaan, lämpökäsittelyosaamisen parantamiseen ja vahvan

tuotteiston rakentamiseen. Yrityksellä on valmistava yhtiö Ruot-

sin Västeråsissa.

Beamex Oy AbY-tunnus 0181602-8 �Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404 �Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaari �www.beamex.com �info@beamex.com �

Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessi-instru-

menttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Menes-

tyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito soveltaa

innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuoteke-

hitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beamexista

yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla.

Automaatiotuotteiden jälleenmyyjätLSK-Electrics OyVesijärvenkatu 38, 15101 LahtiPuh. (020) 781 4200Fax. (020) 781 4300www.lsk.fi

Hormel OyPajatie 8, 40630 JyväskyläPuh. (014) 338 8900Fax. (014) 338 8945www.hormel.fi

Instele OyKullervonkatu 2C, 70500 KuopioPuh. (017) 266 2200Fax. (017) 266 2244www.instele.fi

Turun Sähkötukku OyPitkämäenkatu 4, 20250 Turku Puh. (02) 337 661Fax. (02) 337 6780www.sahko.fi

Kokkolan Sähkö ja Automaatio OyKahvitie 44, 67600 Kokkola Puh. (010) 422 5540 Fax. (06) 831 1110www.ksaoy.fi

Sata-Automaatio Oy Sammontie 3, 28400 UlvilaKalatori 1, 26100 RaumaPuh. (02) 531 8200Fax. (02) 531 8201www.sata-automaatio.fi

PJ Control OyKoivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa(09) 591 5330(09) 591 53333www.pjc.fi

Pohjois-Kymen Sähkötarvike OySavonkatu 20, 45100 Kouvola Marjankatu 1, 53600 LappeenrantaPuh. (05) 744 220Fax. (05) 375 3828www.pkst.fi

AS EcomaticPärnu mnt. 160 b, 11317 TallinnaPuh. + 372 0 650 8000Fax. + 372 0 650 8010www.ecomatic.ee

40

NÄHDÄÄN MESSUILLA

22.-24.3.2011 Helsinki, Messukeskus 18.-20.5.2011 Turku, Turun Messu- ja Kongressikeskus

4.-6.10.2011 Helsinki, Messukeskus13.-15.9.2011 Tampere