Taiteen keskustoimikunta / Opetusministeriö

SUOMEN ARKKITEHTUURIPOLITIIKKAValt ioneuvoston arkkitehtuuripol i i tt inen ohjelma 17.12.1998

Opetusministeriö asetti 8.2.1996 professori ToreTallqvistin johtaman työryhmän valmistelemaanSuomen arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Ohjel-maluonnos valmistui 30.5.1997 (Ehdotus valtio-neuvoston arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi,OPM työryhmien muistioita 21/97).

Laajan lausuntokierroksen jälkeen opetusministe-riö asetti 20.1.1998 työtä jatkamaan arkkitehtuuri-poliittisen työryhmä II:n puheenjohtajanaan arkki-tehti Pekka Laatio. Ehdotus ohjelmaksi valmistui16.6.1998 (OPM työryhmien muistioita 11:1998), jasen pohjalta valmisteltu valtioneuvoston arkkiteh-tuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvos-tossa 17.12.1998. (www.minedu.fi/kupo/ty/arkki-tehtuuri.html)

Valtion rakennustaidetoimikunta päätti julkaistavaltioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelmantekstin kuvitettuna.

Taiteen keskustoimikunta Maneesinkatu 700170 Helsinkipuh. 09 1341 7066fax 09 1341 7069sähköposti: tkt-kirjasto@minedu.fi

Suomen ArkkitehtiliittoYrjönkatu 11 A00120 Helsinkipuh. 09 584 448fax 09 5844 4222sähköposti: safa@safa.fi

Tätä julkaisua on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin- ja ranskankielisinä laitoksina:

Julkaisija: Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö© Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö

Toimitustyö/Suomen Arkkitehtiliitto SAFAToimittaja: Heini Korpelainen, arkkitehtiUlkoasu: Tiina Heloma, rakennusarkkitehtiKuvatoimittaja: Carin Lindeberg, arkkitehtiylioppilas

ISBN 952-442-994-2

Kirjapaino: Oy Kirjapaino t•t tryckeri Ab, Porvoo 1999

Etukannen kuva: HOTELLI HOSPITS-BETEL, Turku. Erik Bryggman, 1929.Valokuva SRM/Gustaf WelinTakakannen tietokonekuva: MARIENKIRCHE, Neubrandenburg, Saksa. Professori Pekka Salminen, 1996. Kuvan toteutus Erkki Rousku.

Alkusanat

Käyttökelpoista, kestävää, kaunista. Näistä arvoista arkkitehtuuri luo kulttuuria. Rakennetusta ympäristöstä näh-

dään, mitä yhteiskunnassa on eri aikoina arvostettu. Tämän päivän arvot näkyvät myös huomenna. Juuri siksi

arkkitehtuuri on niin tärkeää ja mielenkiintoista.

Arkkitehtuuripoliittisella ohjelmallaan valtioneuvosto asettaa tavoitteet arkkitehtuuria edistäville julkisen vallan

toimenpiteille. Ohjelma sisältää varsinaisen ohjelmallisen linjauksen lisäksi runsaasti konkreettisia toimenpide-

ehdotuksia. Uskon sen olevan hyvä pohja tuleville yksityiskohtaisemmille jatkotoimille.

Erityisesti halutaan luoda edellytyksiä hallitusmuodossakin määriteltyjen hyvään ympäristöön liittyvien kansa-

laisen oikeuksien toteutumiselle. Tällöin tarvitaan tietoa arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä sekä kei-

noja vaikuttaa siihen. Uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaan päätösvalta siirtyy monissa merkittävis-

sä asioissa keskushallinnolta lähemmäs kansalaisia.

Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa painotetaan sekä kansalaisten oikeutta että velvollisuutta ottaa vastuu

omasta ympäristöstään. Tämän vuoksi halutaan edistää arkkitehtuurikasvatusta ja arkkitehtuurista tiedottamista.

Ohjelman muita tärkeitä tavoitteita ovat:

– saattaa julkinen rakentaminen ja kiinteistönpito korkealaatuiseksi ja siten esikuvaksi maamme koko raken-

nusalalle

– kannustaa käyttämään toimintatapoja, joilla edistetään hyvää arkkitehtuuria ja korkealaatuista rakentamista

– edistää innovaatioita arkkitehtikoulutuksella ja tutkimus- ja kehittämistyöllä

– parantaa rakennusperintömme hoitoa ja rakennettujen ympäristöjen kehittämistä osana kulttuurihistoriaa ja

arkkitehtuuria.

Suomi on tunnettu monista kansainvälistä tunnustusta saaneista arkkitehdeista. Tämän vuoksi on erityisen mie-

luisaa, että valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vahvistui samana vuonna, jolloin vietimme suurim-

man ja tunnetuimman arkkitehtimme, Alvar Aallon, syntymän 100-vuotisjuhlia.

Pääministeri Paavo Lipponen

1 Arkkitehtuuripolitiikan tarkoitus 1.1 Mitä on arkkitehtuuri 1.2 Hyvä ympäristö on kansalaisen perusoikeus 1.3 Arkkitehtuuri vaikuttaa kansallisvarallisuuteen1.4 Rakennusperinnön merkitys 2 Julkinen rakentaminen esikuvana 2.1 Valtio kiinteistönomistajana ja rakennuttajana2.2 Rakentamisen julkinen rahoitus 3 Ohjaus ja valvonta 3.1 Rakennuslainsäädäntö ja muu viranomaisohjaus 3.2 Aluearkkitehtitoiminta 4 Kulttuuri ja koulutus 4.1 Rakennusperintömme 4.2 Arkkitehtuuri osana kulttuuri- ja taide-elämää 4.3 Yleissivistävä koulutus4.4 Alan ammatillinen koulutus 4.5 Arkkitehtuuritutkimus 5 Arkkitehtuuri ja rakentamisen laatu 5.1 Arkkitehtisuunnittelun laatu 5.2 Laadun varmentaminen 5.3 Arkkitehtuurikilpailut 6 Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen6.1 Tiedottaminen 6.2 Kannustaminen ja palkitseminen 7 Arkkitehtuuripolitiikan toteuttaminen

4

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

556777791010111313151617171919212124242727

Maija Niemelä

1

Sivu Sisältö

1 ARKKITEHTUURIPOLITIIKAN TARKOITUSArkkitehtuuripoliittisella ohjelmallaan valtioneuvosto asettaa tavoitteet arkkiteh-tuuria edistäville julkisen vallan toimenpiteille. Arkkitehtuuripolitiikka linjaa ra-kennusperintömme vaalimista, rakennusvarantomme arvon ylläpitämistä ja lisää-mistä, edellytyksiä vahvistaa arkkitehtonisesti korkeatasoista uudisrakentamistasekä rakennusalamme kansainvälisen kilpailukyvyn parantamista.Arkkitehtuurin yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja taloudelliset arvot ovat suuret.Se on tärkeä osa kansallista kulttuuriamme. Sen avulla voidaan luoda kansalaisil-le parempaa elinympäristöä. Jokaisella kansalaisella on oikeus nauttia hyvästä ym-päristöstä ja korkeatasoisesta arkkitehtuurista. Jokaisen julkisen organisaationvelvollisuus on toimia siten, että tämä oikeus toteutuu.Arkkitehtuuripolitiikan keinoin pyritään parantamaan rakentamisen laatua, an-tamaan sisältöä kestävän kehityksen periaatteisiin kaavoituksessa ja rakentamises-sa sekä lisäämään avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Nämä ovat myös maan-käyttö- ja rakennuslakiuudistuksessa keskeisiä tavoitteita.

1.1 Mitä on arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin klassinen määrittely nojaa kolmeen peruskiveen: käyttökelpoi-suuteen, kestävyyteen ja kauneuteen. Nämä kolme ominaisuutta pätevät tänään-kin, vaikka nykyaika on tuonut niihin uusia näkökulmia. Käyttökelpoisuuteen kuuluvat toimivuus, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Kes-tävyys on laajentunut rakenteiden kestävyydestä myös ekologiseksi kestävyydek-si. Kauneus ja viihtyisyys ovat rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen omi-naisuuksia, joille tulee antaa nykyistä paljon suurempi merkitys.Arkkitehtuuri liittyy aikaan ja paikkaan. Aika liittää rakennukset ympäristöineenosaksi kulttuuriperintöämme ja historiaamme. Paikka antaa merkityksen arkki-tehtuurin suhteelle ympäristöön ja luontoon. Arkkitehtuuria luodaan mm. mittakaavan, muotojen, tilasuhteiden, jäsentelyn,

materiaalivalintojen, yksityiskohtien viimeistelyn sekä huolitellun toteutuksenkautta. Arkkitehtuuri on tärkeää siksi, että rakennettu ympäristö muodostaa toi-

5

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

1. LIMINGANLAHDEN LUONTOKESKUKSENLINTUJEN TARKKAILUPAIKKA.Luonnonolosuhteet ja arkkitehtuuri muodostavatyhdessä kulttuurimaiseman, joka ilmentää yhtei-sön perinnettä ja arvomaailmaa. Merestä ovatsaaneet elantonsa niin paikalliset asukkaat kuinlinnutkin. Liminganlahden lintuvesialue kuuluuEU:n Natura-ohjelmaan. Luontoa kunnioittava ra-kentaminen on toteutettu osittain EU:n rahoituk-sella. Maija Niemelä ja Pentti Myllymäki, 1998.

elä

mintojen fyysisen kehyksen ja arkkitehtuurilla on keskeinen osuus sen laadulle.Arkkitehtuuriin liittyy myös vahvoja merkityssisältöjä ja se muodostaa kansallis-ta ja paikallista identiteettiä.Rakentaminen vaikuttaa aina ympäristöön pitkäkestoisesti ja siksi arkkitehtuuriluo pysyviä arvoja. Kaupunkien ja maaseudun kulttuuriympäristöt ovat rikkauttamme. Kaupunginikäkerrostumia tulee vaalia. Rakennusten ja luonnonympäristön yhdessä muo-dostama kulttuurimaisema on olennainen osa maaseudun arvoa.

1.2 Hyvä ympäristö on kansalaisen perusoikeus

Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja luonnonolosuhteiden arvostaminen onmuuttanut kansalaisten suhdetta omaan ympäristöönsä ja lisännyt tarvetta kestä-vän kehityksen mukaisten asuinympäristöjen ja asumistottumusten kehittämi-seen.Hallitusmuotomme mukaan jokaisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus terveelli-seen ympäristöön, mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätök-sentekoon sekä vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Arkkitehtuuri-politiikalla parannetaan edellytyksiä näiden oikeuksien toteutumiseen.Kansalaisyhteiskuntaa toteutettaessa on tärkeää, että todelliset edellytykset rat-kaisuja ohjaavaan vuoropuheluun päätöksenteon ja kansalaisten välillä ovat ole-massa. Siihen tarvitaan avointa päätöksentekojärjestelmää sekä valistuneita jaosallistuvia kansalaisia. Kansalaisvaikuttamisen merkitys erityisesti lähiympäris-töön liittyvissä asioissa on kasvanut. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamises-sa omaehtoinen toiminta ja osallistuminen täydentävät perinteistä hallintokult-tuuria.Vastuu kulttuuriperinnöstä edellyttää, että olemassa olevan rakennuskannan sekälähiympäristöjen kulttuuristen ja esteettisten arvojen säilyttämiseen kiinnitetäänentistä enemmän huomiota myös kunnallisessa kaavoitukseen ja rakentamiseenliittyvässä päätöksenteossa.

6

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

2

MV / Maija Kairamo

3

1.3 Arkkitehtuuri vaikuttaa kansallisvarallisuuteen

Kiinteästä kansallisvarallisuudestamme on kaksi kolmasosaa rakennuksissa, työl-lisestä työvoimasta 15 % toimii rakentamisessa ja rakennusalan osuus maammebruttokansantuotteesta on noin 18 %. Rakennuksen elinaikana käytetään kiin-teistönhoitoon, kunnossapitoon ja perusparannukseen rahaa moninkertaisesti ra-kentamisinvestointiin verrattuna. Hyvällä arkkitehtuurilla vaikutetaan kansallis-varallisuuden arvoon.Suomen rakennusala on osa eurooppalaista yhteismarkkinataloutta. Luomallaedellytykset korkealaatuiselle rakentamiselle vahvistetaan työllisyyttä ja kilpailu-kykyämme kaikilla markkina-alueilla. Kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa merkit-tävästi yhdistämällä suomalaisen arkkitehtuurin ja teollisuuden tunnettu hyvälaatu.

1.4 Rakennusperinnön merkitys

Kansallisen ja paikallisen kulttuurin keskeisenä perustana on rakennettu ympä-ristö, missä eri-ikäiset rakennukset tukevat toisiaan ja ottavat ympäröivät luon-nonolosuhteet huomioon. Näin syntyy kulttuurimaisema ja näin kehittyy tule-vaisuudessakin hyvä rakennettu ympäristö. Rakennuskulttuurin perusedellytyk-senä on pitkäjänteinen tekninen ja taiteellinen toiminta, joka jalostaa paikallisetluonnonolosuhteet kulttuurimaiseman osiksi. Arkkitehtuuri on parhaimmillaansekä saavutetuista tuloksista että jatkuvasta luovasta prosessista syntyvä ilmiö.

2 JULKINEN RAKENTAMINEN ESIKUVANA

2.1 Valtio kiinteistönomistajana ja rakennuttajana

Valtio on merkittävä kiinteistönomistaja ja rakennuttaja. Huomattavin osa kan-sallisista arvorakennuksista on valtion rakennuttamia tai valtion hallinnassa. Val-tion rakennustoimen menettelytavat ovat vuosikymmenien ajan olleet mallinamuiden rakennuttajien tavoille toimia.

7

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

2. Syksyllä 1997 heti kunnostamisensa jälkeen pa-lanut TYRVÄÄN PYHÄN OLAVIN KIRKKO oli yksimerkittävimpiä suomalaisia keskiaikaisia kivikirkko-ja. Sen asema maisemassa on niin tärkeä, että sekunnostetaan entiseen asuunsa osittain talkoo-työllä ja kansalaisten keräämin varoin. Mittauskuva, Museovirasto, 1996.

3. SUVANNON KYLÄ Pelkosenniemellä sai pysy-vän asutuksen jo 1600-luvulla. Perinteiset maalais-kylät ympäri Suomea ovat kokeneet monia muu-toksia 1900-luvun loppupuolella. Hyvin säilyneenSuvannon vanhan jokimaiseman kohtaloksi koituiKokkosnivan voimalan juoksutusaltaan vedenpin-nan nousu.

4. KANSALLISVARALLISUUS.Rakennettu ympäristö on kansallisvarallisuutemmekeskeisin osa.

mo

4

S u o m e n a r k k i t e h t u -u r i p o l i t i i k k a

5 6

7 8

9 10 11

SR

M

Ilkk

a Ja

ako

la

Juss

i T

iain

en

Gre

tel

He

mg

ård

SR

M /

Ro

os

Sim

o R

ista

Juss

i T

iain

en

Kaiken julkisen rakentamisen tulee olla korkealaatuista. Valtion toteuttamilta jatukemilta ympäristö-, rakennus- ja korjaushankkeilta edellytetään suunnittelunja toteutuksen kestävyyttä ja korkeaa laatua. Näiden periaatteiden tulee sisältyäkoko valtionhallinnon toimintaan, esimerkiksi valtiovarainministeriön, työmi-nisteriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä liikenneministeriön hallin-nonalojen toiminnoilla on huomattavia välillisiä vaikutuksia elinympäristön jaarkkitehtuurin laatuun.Huomattavimpana valtion kiinteistöjen rakennuttajana ja ylläpitäjänä toimii Val-tion kiinteistölaitos, joka edeltäjänsä tavoin on pyrkinyt edistämään hyvää ra-kennuttamistapaa. On tärkeää, että kiinteistölaitoksen mahdollisuuksia toimiatällä tavoin jatketaan ja parannetaan. Myös valtionhallinnon muilla rakennutta-villa organisaatioilla on erityistehtävänsä puitteissa mahdollisuus toimia esimerk-kirakennuttajana. Informaatio-ohjaus ja korkean laadun vaatimus ulotetaan kaik-kiin ympäristöön vaikuttaviin toimenpiteisiin tie- ja vesirakentamisesta lait-teisiin, kojeisiin, opasteisiin ja viherympäristöön.

[ 1 ] Valtioneuvosto edellyttää, että julkinen ja valtion tukema

rakentaminen ja ympäristön kehittäminen toimii korkeatasoisena

esimerkkinä kaikelle rakentamiselle Suomessa. Valtion kiinteistölai-

toksen ja muiden kiinteistöjä hallinnoivien valtion virastojen, liikelai-

tosten ja valtion omistamien yritysten tulee ottaa toiminnassaan

huomioon hyvän arkkitehtuurin ja ympäristön edistäminen.

[ 2 ] Julkisen rakentamisen laatua ja kustannuksia on tarkastel-

tava elinkaaren mitassa, jotta kansallisvarallisuutemme arvo säilyy

korkeana ja sen ylläpidon kustannukset ovat edulliset.

2.2 Rakentamisen julkinen rahoitus

Valtion omien ja sen rahoittamien julkisten rakennusinvestointien määrä onmerkittävä. Kaikessa rakentamis- ja korjaustoiminnassa investointeja tehtäessätulee ottaa huomioon niiden vaikutukset kansalaisten elinympäristön laatuun.Rakennusinvestoinnit ovat pitkäikäisiä. Sen vuoksi kaikki rakennushankkeet on-

9

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

VALTION KORKEALAATUISTA RAKENTAMISTA

5. MIKKELIN POLIISITALO. Aarno Ruusuvuori, 1968.

6. JÄTKÄNKYNTTILÄ-SILTA, Rovaniemi. Esko Järvenpää, 1990.

7. OULUN YLIOPISTON PÄÄRAKENNUS. Virta, Palaste, Leinonen Arkkitehdit Oy, 1998.

8. HVITTRÄSKIN TERASSIPUUTARHOJEN JAPERGOLOIDEN RESTAUROINTI, Kirkkonummi. Gretel Hemgård, 1994.

9. TAMPEREEN RAUTATIEASEMA. Otto Flodin ja Eero Seppälä, 1936.

10. WASHINGTONIN SUURLÄHETYSTÖ. Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, 1994.

11. SÄÄTYTALON PERUSKORJAUS, Helsinki. Vilhelm Helander, 1991.

suunniteltava ja toteutettava huolellisesti ja ammattitaitoisesti sekä kestävän ke-hityksen periaatteiden mukaisesti. Laatutavoitteiden toteutuminen tulisi ollaedellytys yhteiskunnan tuen saamiselle. Myös silloin, kun valtio tukee sellaisiahankkeita, joihin rakentaminen liittyy vain osana, on rakentamisen täytettävävaltion omilta kohteiltaan edellyttämät laatuvaatimukset.

[ 3 ] Valtioneuvosto edellyttää, että arkkitehtuurin ja ympäris-

tön laatuun vaikuttaviin näkökohtiin kiinnitetään huomiota myön-

nettäessä julkisia varoja rakentamis- ja korjausinvestointeihin.

3 OHJAUS JA VALVONTA

3.1 Rakennuslainsäädäntö ja muu viranomaisohjaus

Lainsäätäjänä valtiolla on monitahoinen ja laaja vastuu rakentamisesta ja raken-netusta ympäristöstä. Keskeinen väline on rakennuslainsäädäntö. Sen tehtävänäon määritellä puitteet ja luoda edellytykset tasapainoiselle yhdyskuntakehityksel-le ja rakentamiselle sekä edistää hyvän elinympäristön syntymistä ja säilymistä.Rakennuslain kokonaisuudistus on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2000. Ta-voitteena on parantaa alueidenkäytön suunnittelun edellytyksiä kestävää kehitys-tä edistävään, ympäristöhaittoja vähentävään ja luonnonvaroja säästävään suun-taan. Rakentamisen ohjauksessa se tarkoittaa rakentamisen laadun, ympäristöky-symysten ja elinkaariajattelun korostamista sekä korjausrakentamisen edistämis-tä. Ehdotus uudeksi maankäyttö- ja rakentamislaiksi tukee arkkitehtuuripolitii-kan tavoitteita.Silloin kun rakennuslainsäädännöllä ei ole mahdollista saavuttaa rakennusperin-nön säilyttämiseksi hyvää lopputulosta, voidaan käyttää rakennussuojelulain mu-kaisia menettelytapoja. Rakennussuojelulain käyttö antaa kuntalaisille mahdolli-suuden vaikuttaa oman elinympäristönsä olennaisten piirteiden säilyttämiseen. Monilla muilla säädöksillä on välillinen vaikutus elinympäristön laatuun. Lain-säädäntöhankkeissa on tarpeen nykyistä useammin arvioida niiden ympäristövai-kutuksia myös arkkitehtonisen laadun kannalta.

10

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

12

13

14

SR

M /

Kar

i H

akli

TK

K/a

rkki

teh

tuu

rin

his

rori

aK

aija

Mat

tila

Lainsäädännön yleislinjana on kuntien itsemääräämisoikeutta vahvistamalla lisätäkansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Esimerkiksi ra-kennuslain uudistuksessa kuntakaavojen alistamisvelvollisuudesta ollaan luopu-massa. Lainsäädännön kehittyessä alueelliset ja paikalliset tehtävät laajenevat edel-leen. Nämä sekä kansalaisyhteiskuntaan liittyvät odotukset edellyttävät päätök-senteon tueksi vahvan erityisasiantuntijoiden verkoston sekä riittäviä resursseja.

[ 4 ] Säädösten ja määräysten valmistelussa elinympäristön ark-

kitehtoniseen laatuun liittyvien vaikutusten arviointiin kiinnitetään

huomiota.

[ 5 ] Kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäris-

töään koskevassa päätöksenteossa vahvistetaan.

3.2 Aluearkkitehtitoiminta

Aluearkkitehtitoiminnalla on lisätty erityisesti syrjäisten ja pienten kuntien ark-kitehtiasiantuntemusta. Rakennuslakiuudistusta valmistellut toimikunta on esit-tänyt toiminnan laajentamista nykyisestä noin 30 kunnasta suunnilleen 100 kun-taan ja sen suuntaamista palvelemaan aiempaa selkeämmin pienten kuntien kaa-voitustarpeita. Arkkitehtuuripolitiikan näkökulmasta on tärkeää, että aluearkki-tehtien toimintaa kehitettäessä heidän roolinsa maaseudun arkkitehtuuri- ja kult-tuuriympäristöasiantuntijoina säilyy.

[ 6 ] Ympäristöministeriö selvittää pieniä kuntia palvelevan

aluearkkitehtitoiminnan ulottamista koko maan kattavaksi, sen kyt-

kemistä ympäristökeskusten toimintaan sekä tekee esityksen tarvit-

tavista resursseista aluearkkitehtien määrän lisäämiseksi.

11

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

12. TAMMISAAREN vanha kaupunki sai yhtenäensimmäisistä suojelukaavan 1950-luvulla. Puu-kaupungin luonne on säilynyt hyvin. 1700- ja1800-luvuilta peräisin olevat asuinrakennukset py-syvät kunnossa jatkuvalla huolenpidolla.

13. PUU-KÄPYLÄ. Asuntoreformiyhdistys halusi parantaa työläistenasunto-oloja eurooppalaisten puutarhakaupunki-mallien mukaan. Isot yhteispihat, leveät puistoka-dut ja yksi- tai kaksikerroksiset puurakennuksetmuodostavat ympäristön, joka on edelleen vie-hättävä, elävä ja toimiva. Alueen peruskorjausaloitti puukaupunginosien suojelevan peruskor-jaustoiminnan. Asemakaava Birger Brunila ja Otto-Iivari Meur-man, rakennussuunnittelu Martti Välikangas,v.1925.

14. VANHA PUU-JUUKA on harvinainen säilynytkirkonkylämiljöö. Juukalaiset ovat halunneet säi-lyttää vanhojen kauppaliikkeiden reunustamantien entisessä asussaan. Lieksan ja Juuan alueellaon toiminut vuodesta 1993 aluearkkitehti neuvo-massa ja ohjaamassa kuntia ja niiden asukkaita ra-kentamiseen ja ympäristön hoitoon liittyvissä ky-symyksissä. Aluearkkitehtitoiminnalla ympäristö-ministeriö on halunnut tarjota kunnille tukea arkki-tehtuurin ammattilaisen palkkaamiseen myösmaaseudulle. Arkkitehdit ovat jakautuneet maa-han epätasaisesti. Yli puolet heistä toimii Uudella-maalla. Muita keskittymiä ovat Oulun, Tampereenja Turun seudut.

15 16

17 18

Unesco / Inga-Lill Snitt

Unesco / Inga-Lill Snitt

Un

esc

o /

In

ga-

Lill

Sn

itt

Su

om

en

linn

an h

oit

oku

nta

4 KULTTUURI JA KOULUTUS

4.1 Rakennusperintömme

Rakennusperinnön monipuolinen hyödyntäminen rikastuttaa ja elävöittää ar-kielämäämme. Ajallinen kerroksellisuus on identiteettiä luova ominaisuus ja siksitärkeä rakentamisessa ja rakennusperinnön hoidossa. Rakennetun ympäristönhyvä hoito on rakennuskulttuurin perusta.Rakennusperinnön kulttuurinen ja kansantaloudellinen arvo edellyttää sen huo-mioon ottamista yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa ratkaisuissa. Valtio pyrkiitoimillaan eri hallinnonaloilla edistämään rakennusperinnön säilymistä.

[ 7 ] Rakennussuojelusta ja rakennusperinnön hoidosta laadi-

taan valtakunnallinen strategia.

Kulttuuriperinnön inventointi ja siihen liittyvä perustutkimus ovat rakennussuo-jelun toteutumiseksi kiireellisiä ja tärkeitä tehtäviä. Riittävä tieto kunnan alueel-la olevasta, paikallisesti tai valtakunnallisesti merkittävästä rakennusperinnöstäon välttämätön edellytys rakennussuojelulle. Tällä hetkellä vain osassa maatam-me tämä inventointi on suoritettu. Perinteisten rakennustekniikoiden ja -materiaalien, korjaus- ja entistämisteknii-koiden suunnittelun ja käsityötaitojen opetusta kehitetään ja lisätään koko ra-kennusalan eri asteiseen koulutukseen.

[ 8 ] Rakennusperintöä koskevat inventoinnit laaditaan maan

kaikissa kunnissa.

[ 9 ] Museovirasto selvittää maakuntamuseoiden rakennushis-

torian asiantuntemuksen lisäämistarpeen ja tekee esityksen raken-

nushistorian asiantuntijoiden määrästä ja sijoittamisesta.

[ 10 ] Opetusministeriö selvittää edellytykset perustaa perintei-

seen rakentamiseen pohjautuva, eri aikakausien rakennustekniikkaa

esittävä ja siitä tiedottava Rakennustaiteen museon ja Museo-

viraston yhteinen rakennustekniikan keskus.

13

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

MAAILMANPERINTÖKOHTEETUnescon maailmanperintösopimus pyrkii turvaa-maan maailman keskeisten kulttuuri- ja luonnon-perintöpaikkojen säilymisen. Luetteloon pääsemi-nen edellyttää kulttuuriperintökohteelta, että seon inhimillisen luovuuden mestariteos tai poik-keuksellisen merkittävä todiste olemassa olevastatai jo hävinneestä kulttuurista. Suomesta on valit-tu luetteloon neljä kohdetta:

15. PETÄJÄVEDEN KIRKKO on pohjoisen puuark-kitehtuurin merkittävä muistomerkki. Se edustaapohjoista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsi-rakentamistaidon pitkää perinnettä. Kirkko onosoitus siitä, kuinka paikalliset mestarit omaksui-vat Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteitä jasovelsivat niitä taidokkaasti hallitsemaansa hirsi-salvostekniikkaan.

16. VANHA RAUMA on ainutlaatuinen pohjois-mainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonai-suus, jonka tunnuspiirteitä ovat historialliset, yksi-kerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyväkatuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskun-ta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen.

17. SUOMENLINNA on keskeinen Itämeren alu-een valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerk-ki. Linnoitus rakennettiin “Ruotsin linnaksi” Venä-jää vastaan ja venäläisaikana sitä varustettiin länt-tä vastaan. Linnoitus muodosti aikanaan vahvantukikohdan, jota kutsuttiin jopa Pohjolan Gibralta-riksi.

18. VERLAN PUUHIOMO JA PAHVITEHDAS Jaa-lassa muodostavat ainutlaatuisen, eheän tehdas-kokonaisuuden Suomen puunjalostusteollisuudenvarhaisvuosilta. Tehtaita täydentää koski voimalai-toksineen ja työväen asunnot.

nitt

nitt

14

19. RT-KORTTI OMAKOTITALO ARAVA 1RT-kortisto on edelleen toimiva rakennusalan ke-hittämishanke, jonka arkkitehdit loivat sota-ajanSuomessa. Se on ollut koko toimintansa ajan alatiuudistuva rakentamisen suunnitteluohjeisto, jollatutkimustuloksia on tuotu rakentamisen ammatti-laisten käyttöön. 1950-luvulla korteissa sekä ope-tettiin rakennusteknisten yksityiskohtien toteutta-mista että julkaistiin kokonaisia pientalojen suun-nitelmia. Jälleenrakennusajan omakotitalot ovatnäkyvä osa suomalaista rakennettua ympäristöä.Näitä tyyppitaloja olivat suunnittelemassa omanaikansa parhaat arkkitehdit, Alvar Aalto etunenäs-sä. Standardisoimisella haluttiin sen ajan niukkuu-dessa säästää sekä materiaaleja että aikaa. Arkki-tehdit olivat huolissaan myös rakentamisen laa-dusta ja halusivat näin antaa oman panoksensamaan yhteiseen jälleenrakentamiseen.Lauri Silvennoinen, 1950.

20. SUOMEN RAKENNUSKANNAN IKÄSuomen rakennuskanta on erityisen nuorta. Ra-kennuskannastamme vain vajaa 2 % on rakennet-tu ennen ensimmäistä maailmansotaa ja 70 % vii-meisen kolmen vuosikymmenen aikana. Vähäinenvanhin rakennuskantamme ansaitsee tulla säilyte-tyksi. Tulevaisuuden perintöämme on nykypäivänrakentaminen, joka on siksi tehtävä hyvin.19

Rak

en

nu

stie

tosä

ätiö

Kaikilla ympäristön kehittymiseen vaikuttavilla kunnan toimilla tulee olla yhtei-nen rakennetun ja luonnonympäristön korkeaan laatuun pyrkivä tavoite. Kunta-kohtaisissa kulttuuriympäristöohjelmissa esitetään kehittämisen tavoitteet ja to-teutusohjelma asukkaiden lähiympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden paranta-miseksi sekä kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Tällä vahvistetaan myös paikallistaidentiteettiä.

4.2 Arkkitehtuuri osana kulttuuri- ja taide-elämää

Valtioneuvosto on vuonna 1993 eduskunnalle antamassaan kulttuuripoliittisessaselonteossa määritellyt kulttuurin kansallisen olemassaolomme perustaksi. Arkki-tehtuuri on keskeinen ja näkyvä kulttuurin muoto.Kansallinen identiteettimme on useasti saanut kestävimmät ilmaisunsa arkkiteh-tuurin kautta. Rakentamalla olemme osoittaneet oman kulttuurimme voiman jaomaleimaisuuden. Koska rakennukset ja ympäristöt kertovat monin tavoin maas-tamme ja kulttuuristamme, ne luovat pohjaa kuvalle Suomesta osana Eurooppaaja maailmaa. Kulttuurimme kansainvälisesti laajalti tunnetut ilmentymät liittyvätusein juuri arkkitehtuuriin.Arkkitehtuurille on olennaista taiteen ja tuotannon vuorovaikutus. Tästä vuoro-vaikutuksesta syntyvät keinot arkkitehtuurin kehittämiselle. Suomalaisen arkki-tehtuurin uudistuminen edellyttää myös sen teoreettiseen kehittelyyn liittyvänkokeilevan rakentamisen tukemista. Näin voidaan innovaatioille antaa todellisiakehittymisen edellytyksiä. Arkkitehtuurin elinvoima riippuu pitkälti tilaajan kulttuurikäsityksistä ja suun-nittelijan taidosta ja motivaatiosta. Arkkitehtien taiteellinen työskentely ja taitei-denvälinen toiminta vaativat riittävät taloudelliset edellytykset.Arkkitehtuuriin kohdistuvaa taiteen tukea tulee kehittää niin, että tuen määräheijastaa arkkitehtuurin kulttuuripoliittista merkitystä.

[ 11 ] Opetusministeriö vahvistaa määrätietoisesti arkkitehtuurin

asemaa suomalaisessa taide- ja kulttuurielämässä.

15

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

20

4.3 Yleissivistävä koulutus

Kansalaisten edellytyksiä osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon jasiitä keskustelemiseen voidaan parantaa tekemällä arkkitehtuuria tutuksi. Arkki-tehtuurin ymmärtäminen on yksi osa kansalaistaitoa.Arkkitehtuurin opetus peruskouluissa ja lukioissa on resurssien ja opetusmate-riaalin puuttuessa ollut varsin vähäistä. Taiteen perusopetusta koskeva laki tarjo-aa hyvät puitteet arkkitehtuurikasvatuksen ohjelmien laatimiselle eri tasoisessaopetuksessa. Opettajankoulutuksessa tulee pyrkiä tuomaan esiin myös rakennus-kulttuurin merkitystä.Arkkitehtuurin ymmärtäminen avautuu taidekasvatuksen kautta. Myös ympäris-tökasvatuksessa otetaan huomioon rakennettu ympäristö. Kun arkkitehtuurinopetus liitetään myös ympäristö- ja luonnontiedon, maantiedon tai historian jayhteiskuntaopin opetukseen, vahvistetaan kansalaisten valmiuksia omaa ympä-ristöään koskevien asioiden päätöksenteossa.

[ 12 ] Opetushallitus vahvistaa arkkitehtuurikasvatuksen asemaa

opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistyössä. Arkkitehtuuri-

kasvatuksen tarpeet otetaan huomioon myös koulun ja kulttuurin

yhteistyöohjelman toteutuksessa.

[ 13 ] Opetusministeriö selvittää mahdollisuuksia kehittää va-

paan sivistystyön puitteissa tapahtuvaa arkkitehtuurikasvatusta

kansalaisten toimintavalmiuksien parantamiseksi omaa elinympäris-

töään koskevassa päätöksenteossa.

Yleissivistävän arkkitehtuurikasvatuksen lisäksi on tärkeää saada kuntien päättä-jille lisää tietoa rakennetun ympäristön arvoista ja muutosprosesseista.

[ 14 ] Kuntien päätöksentekijöille, luottamus- ja virkamiehille an-

netaan koulutusta arkkitehtuurista ja rakennetun ympäristön arvoista.

16

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

21. PIIRROS PORVOON RAATIHUONEESTA, jollaPorvoon lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppi-las, 8-vuotias Rufus Juslin voitti Porvoon kaupun-gin 650-vuotisjuhlien kortin suunnittelukilpailun.Arkkitehtuurin perusopetusta lapsille ovat järjestä-neet menestyksellisesti lasten ja nuorten arkkiteh-tuurikoulut, kuvataidekoulut, päiväkodit ja taide-teollisuuskeskukset.

22. KIINTEISTÖ OY KÄÄRMETALO Helsingin Mä-kelänkadulla on ensimmäinen valtion lainoittamaHelsingin kunnallinen vuokratalokohde. Raken-nusten poimuileva muoto keventää pitkää julkisi-vua ja suuntaa asunnot eri suuntiin. Aravalait kehi-tettiin sodan jälkeisessä vaikeassa asuntotilantees-sa ja ne tulivat voimaan vuonna 1949. Ensimmäi-set sitovat suunnitteluohjeet julkaistiin vuonna1962. Aravaohjeita piti noudattaa vain asuntohal-lituksen lainoilla toteutetuissa kohteissa, muttaennen pitkää ne antoivat suunnan myös vapaara-hoitteiselle tuotannolle. Yrjö Lindegren, 1951.

21

17

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

22

4.4 Alan ammatillinen koulutusArkkitehdin ammattitaito perustuu vankan suunnittelutaidon lisäksi rakennus-taiteen, rakennussuojelun ja rakennustekniikan osaamiseen, ympäristön ja yh-teiskunnan ymmärtämiseen sekä rakentamisen prosessien hallintaan.Arkkitehtikoulutuksen tulee tapahtua elävässä yhteydessä ympäröivään yhteis-kuntaan. Koulutukseen tulee liittyä keskeisenä osana sekä tutkimus että tiedonkäytäntöön soveltaminen. Näin saadaan aikaan hedelmällinen vuorovaikutuskoulujen ja käytännön välille, suunnataan tutkimusta tarkoituksenmukaisesti javarmistetaan huippuosaaminen.

[ 15 ] Rakennusalan koulutusta kehitetään siten, että rakentami-

sessa toimivat ammattilaiset ymmärtävät suunnittelun ja toteutta-

misen korkean laadun merkityksen. Rakennusalan ammattikoulu-

tukseen sen kaikilla tasoilla sisällytetään myös rakentamisen histo-

rian ja arkkitehtuurin perusteiden opetusta.

[ 16 ] Arkkitehtikoulutuksessa annetaan mahdollisuus opetusta

havainnollistavien ja tutkimustyötä täydentävien koerakentamis-

kohteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

4.5 Arkkitehtuuritutkimus

Teknologisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi yhteiskunta panos-taa voimakkaasti rakentamisen teknologian ja tekniikan tutkimukseen. Tämätutkimus on kuitenkin useimmiten jäänyt kytkemättä arkkitehtuuriin.Tarvitaan arkkitehtuurin tutkimus- ja kehitystyön sekä koerakentamisen valta-kunnallinen strategia. Yhteistyö tutkimustyötä tekevien yksiköiden välillä ei olekattavaa. Strategia sisältää ehdotuksen arkkitehtuurin tutkimus- ja kehitystyönkoordinoinnista ja määrittelee valtakunnalliset tavoitteet, jotka kohdentuvat sekäperustutkimukseen että ajankohtaisiin kysymyksiin.

[ 17 ] Suomen Akatemia selvittää mahdollisuudet arkkitehtuurin

tutkimuksen kehittämiselle.

23

5 ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMISEN LAATU

5.1 Arkkitehtisuunnittelun laatu

Arkkitehtisuunnittelun tehtävänä on muun suunnittelun tukemana yhdistää ti-laajan tavoitteet paikan vaatimuksiin. Suunnitteluratkaisu ohjaa lopputulosta toi-minnallisesti, teknisesti ja esteettisesti ja vaikuttaa sen kokonaistaloudellisuuteen.Rakentajien taito ja motivaatio sekä rakennusmateriaalien, -osien ja -tarvikkeidenlaatu vaikuttavat hankkeen onnistumiseen. Rakennuttajalla on tavoitteiden aset-tajana päävastuu rakennushankkeensa vaikutuksista ympäristön esteettiseen ja ra-kennuksen käyttäjän toimintaympäristön laatuun.Ammattitaidon kehittäminen, kokemuksen hyödyntäminen, toiminnan jatku-vuuden turvaaminen, kiinteä kaikkien osapuolten välinen yhteistyö ja pitkäjän-teinen vastuun kantaminen takaavat hyvän lopputuloksen.Rakentamiseen liittyvien merkittävien taloudellisten arvojen sekä pitkäaikaistenja syvällisten ympäristövaikutusten vuoksi tulee kuluttajansuojaa parantaa nosta-malla rakentamisen laatutasoa kestävän kehityksen periaattein erityisesti terveel-lisyyden, toiminnallisuuden ja esteettisyyden näkökulmista sekä selkeyttämällärakennushankkeen osapuolten vastuuta.Rakentamisprosessin kokonaisvaltainen hallinta niin suunnittelussa kuin toteu-tuksessakin on oleellinen osa vastuujärjestelmän toteutumista. Toiminnan jatku-vuus on edellytys vastuun kantamiselle myös hankkeen valmistumisen jälkeen.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rakennusalaa kehitettäessä näihin kiinnitetäänerityistä huomiota.

[ 18 ] Käynnistetään laatulähtöistä, kokonaistaloudellisuutta

edistävää toimintakulttuuria tukevia rakennusalan ja rakentamisen

kehittämishankkeita.

[ 19 ] Valtioneuvosto kehottaa rakennuttavia valtion virastoja ja

laitoksia kehittämään EU-lainsäädännön puitteissa suunnittelijoiden

valintamenettelyä niin, että siinä korostuvat toimijoiden kelpoisuus

sekä hankkeen laatu ja kokonaistaloudellisuus.

19

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

23. KIINTEISTÖ OY SOFIANLEHDONKATU 10 on1980-luvun korkealaatuista aravarakentamista. Seon läpäissyt niin sanotun normaalihintamenette-lyn, jossa tarkistettiin sopiiko asunnon neliöhintavaltion lainoittaman asuntotuotannon rajoihin. Kari Järvinen, 1988.Kuva: Timo Airas

3

24 25

27

Han

nu

Val

las

Tim

o A

iras

26

Maa

nm

itta

usl

aito

s lu

pa

nro

21

7/M

YY

/99

5.2 Laadun varmentaminen

Laatua varmennetaan sekä yrityskohtaisesti laatujärjestelmien kautta että sitä javiranomaisvalvontaa tukevan henkilöiden ammattitaidon kautta. Hankkeen osa-puolten osaamisen yrityksistä henkilötasolle asti on aina vastattava rakennus-hankkeen vaatimuksia. Ammattitaitoa mitataan koulutuksella, kokemuksella ja saavutuksilla. MonissaEU-maissa mm. arkkitehdin ammatin harjoittaminen hankkeesta vastaavanapääsuunnittelijana on luvanvaraista ja edellyttää kuulumista joko ammattialan taiviranomaisten ylläpitämään rekisteriin. Arkkitehtidirektiivissä sitä täydentävinesuosituksineen arkkitehdin pätevyyden osoittamiseen tarvitaan direktiivissä mai-nittujen taitojen sisällyttämistä vähintään viisi vuotta kestäviin korkeakoulu-opintoihin sekä kahden vuoden käytännön harjoittelua.Suomessa arkkitehti on tutkintonimike, useissa muissa Euroopan maissa se ontehtävänimike. EU:n sisämarkkinoiden takaaman ammatillisen liikkuvuudenturvaamiseen ja laatulähtöisen toimintakulttuurin tukemiseen se ei riitä. Tutkin-tonimikettä täydentämään tarvitaan rekisteri, johon arkkitehtidirektiivin päte-vyyden omaavat arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit voivat liittyä ammattitaiton-sa osoittamiseksi.

[ 20 ] Ympäristöministeriö valmistelee yhteistyössä alan keskeis-

ten järjestöjen kanssa arkkitehtuurin ja siihen liittyvän pääsuunnit-

telun ammattitaidon osoittamista ja suunnitteluvientiä palvelevan

arkkitehtisuunnittelijarekisterin perustamisen. Ympäristöminis-

teriön tulee toimia siten, että tällaisen alan itsensä ylläpitämän jär-

jestelmän sisällössä ja valvonnassa yhteiskunnan edut on otettu

huomioon.

5.3 Arkkitehtuurikilpailut

Kaiken julkisen rakentamisen suunnittelijavalinnan perustana tulee olla arkki-tehtuurikilpailu tai tarjouskilpailu, joka perustuu laatuun ja lopputuloksen ko-

21

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

YHDYSKUNTASUUNNITTELU

24. KOKEMÄENJOENLAAKSON ALUESUUNNI-TELMA on Suomen ensimmäinen usean kunnanalueelle ulottunut alueidenkäytönsuunnitelma.Sen tavoitteena oli suunnata rakentamista Koke-mäenjokilaaksossa tarkoituksenmukaisille paikoil-le. Teollisuudelle, asutukselle, liikenteelle, maan-viljelykselle ja vapaa-ajalle oli varattu kaavassaomat alueensa. Aluesuunnitelma on toiminut Ko-kemäenjokilaaksossa rakentamisen ohjeena jo 50vuotta. Kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ohjaavaseutukaavoitus tuli vasta 1970-luvulla Suomessalakisääteiseksi. Alvar Aalto, 1940–42.

25. JYVÄSKYLÄN KUOKKALAN ASEMAKAAVALLAon luotu kaupunkimaista tiivistä asuinympäristöä.1980-luvun kaupunkisuunnittelussa pyrittiin edel-listä vuosikymmentä vaihtelevampaan kaupunki-kuvaan. Kuokkalassa kaartuvat kadut suuntaavatkulkijan huomion myös katua reunustaviin raken-nuksiin. Alueen kaavoitus on jaettu usean suunnit-telijan kesken.

26. KUOPION PETOSEN ALUEELLE on kaavoitet-tu sekä perinteisiä kaupunkikortteleita että pienta-lotontteja järven rannalle. Kaavoituksella luodaanedellytyksiä hyvän ympäristön syntymiselle. Vaikkavasta rakentaminen näyttää lopullisen tuloksen,hyvä kaava suuntaa rakentamista siihen soveltuvil-le alueille ja luo kokonaisnäkemyksen tulevan alu-een hengestä. Jokainen suunnitelma on oman ai-kansa aatteiden ja arvojen ilmentymä. Alueen kaa-voitus on jaettu usean suunnittelijan kesken.

27. HUUHKAJANKUJA 1 on Petosen alueen val-mista ympäristöä. Kari Järvinen ja Mikko Aho,1989.

ARKKITEHTUURIKILPAILUILLA on sekäviety Suomea maailmankartalle että saatukansainvälisiä vaikutteita suomalaiseen ra-kentamiseen. Vuosiluvut ovat kilpailujenratkaisuvuosia.

28. YLÖSNOUSEMUSKAPPELI, Turku. Erik Bryggman, 1938.

29. HELSINGIN RAUTATIEASEMA. Eliel Saarinen, 1904.

30. KANSALLISMUSEO, Helsinki.Herman Gesellius, Armas Lindgren ja ElielSaarinen, 1910.

31. OLYMPIASTADION, Helsinki. Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti, 1933.

32. SÄYNÄTSALON KUNNANTALO.Alvar Aalto, 1952.

33. STOCKMANN, Helsinki. Sigurd Frosterus, 1916.

34. LAPSEN LEIKKIMÖKKI, voitto Annalapselle tila elämässä -ideakilpailussa,Anne-Marjo Panu, 1986.

35. SIBELIUSTALO, Lahti. Kimmo Lintula ja Hannu Tikka, 1998.

36. AS. OY OULUN LIPPORANTASeppo Huttu-Hiltunen ja Ari Järvinen,1996.37. NYKYTAITEEN MUSEO, Helsinki. Steven Holl, 1993.

38. HELVETINKOLU, Sevillan maailman-näyttelypavijonki.Juha Jääskeläinen, Juha Kaakko, PetriRouhiainen, Matti Sanaksenaho ja JariTirkkonen, 1989.

39. KAJAANIN KULTTUURIKESKUS.Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen, 1983.

40. VIHDIN PÄÄKIRJASTO.Hannu Jaakkola ja Tapani Kerttula 1990.

41. MAANINGAN KUNNANTALO.Hannu Huttunen, 1988.

42. RAUMAN VIRASTOTALO.Olli-Pekka Jokela ja Pentti Kareoja, 1986.

28 29

30

31

32 33

SR

M/F

red

Ru

ne

be

rgE

sko

To

ivar

iM

V/M

aija

Kai

ram

o

SR

M/H

iisiv

aara

SR

M

AA

mu

seo

/M.

Kap

ane

n

34

35

36 37

38 39 40

41 42

Juss

i T

iain

en

Juss

i T

iain

en

Lin

dm

anJu

ssi

Tia

ine

n

Sim

o R

ista

Mat

tii

Vilj

ane

nT

imo

Kiu

kko

la

Ari

Jär

vin

en

konaistaloudellisuuteen. Kilpailua käydään tällöin erityisesti suunnittelijan am-mattitaidosta sekä huolellisesta suunnittelusta ja taitavasta materiaalien ja raken-nustekniikan käytöstä.Arkkitehtuurikilpailuilla on Suomessa yli satavuotinen perinne, joka on kansain-välisesti arvostettu. Miltei kaikki tämän vuosisadan merkittävimmät julkiset ra-kennukset maassamme ovat arkkitehtuurikilpailun tuloksia. Arkkitehtuuri-kilpailu antaa rakennuttajalle mahdollisuuden tutkia suunnitteluongelman rat-kaisuvaihtoehdot monipuolisesti ja varmistua korkealaatuisesta lopputuloksesta.Arkkitehtuurikilpailut edistävät rakentamisen innovatiivisuutta ja arkkitehtuurinuudistumista. Kilpailutoiminta on myös täydennyskoulutuksen muoto ja se avaamahdollisuuksia uusille suunnittelijoille. Kilpailujen tuottama suuri joukko rat-kaisuvaihtoehtoja helpottaa ympäristön kehittämisvaihtoehtoja koskevaa kansa-laiskeskustelua. Suomalaisten hyvä kansainvälinen kilpailumenestys on tehnytarkkitehtuurikilpailutoiminnasta myös suomalaisen osaamisen ja kulttuurin mer-kittävän välittäjän.

[ 21 ] Valtioneuvosto kehottaa valtionhallinnon rakennuttavia or-

ganisaatioita käyttämään eri muotoisia, tarkoitukseen sopivia arkki-

tehtuuri- ja suunnittelukilpailuja entistä enemmän esimerkkiratkai-

sujen etsimiseen ja suunnittelijavalinnan keinona.

6 ARKKITEHTUURIN TUNNETUKSITEKEMINEN

6.1 Tiedottaminen

Suomalainen arkkitehtuuri on tunnustettu kansainvälisesti korkeatasoiseksi.Tämän tilanteen säilyttämiseksi on lisättävä arkkitehtuurin kansainvälistä näytte-ly-, julkaisu- ja seminaaritoimintaa sekä muuta kansainvälistä tiedotustoimintaa. Suomen rakennustaiteen museo on yksi maailman vanhimmista arkkitehtuuri-museoista. Toiminnan keskeisinä osina ovat näyttely- ja julkaisutoiminta, joidenkautta tavoitetaan laajasti sekä kotimaista että ulkomaista yleisöä. Museon ta-

24

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

43. VADUN PIIRROS. Matti Vesikansa, 1986 .

44. PAIMION PARANTOLA on viidentenä suoma-laisena kohteena ehdolla maailmanperintölistalle.Nuoren Alvar Aallon työ sisälsi paljon innovatiivi-sia ajatuksia ja oli sekä rakennuksena että laitok-sena kansainvälisestikin erittäin edistyksellinen.Paimion parantola on muiden Aallon töiden kans-sa tehnyt suomalaista rakentamisen osaamistatunnetuksi maailmalla. Myös tänään maamme ra-kentamisen laatu ja ympäristön kokonaiskuvamuodostavat rakennusviennin kilpailukyvyn perus-tan. Alvar Aalto, 1929–33.

43

44

Juss

i T

iain

en

45

Juss

i T

iain

en

voitteena on lisätä kiertonäyttelytoimintaa sekä erityisryhmille suunnattuja näyt-telyjä. Tämä on kuitenkin mahdollista tällä hetkellä vain erillistuen turvin. Suo-malaisen arkkitehtuurin pysyvän näyttelyn toteuttaminen edellyttää museonnäyttelytilojen laajentamista. Arkkitehtuurista tiedottaminen ja sen dokumentointi kuuluvat ammattilehdille,Suomen rakennustaiteen museolle ja tiedotusvälineille niiden normaalin toimin-nan puitteissa. Toimintaa voidaan edistää vahvistamalla rakennustaiteen museontoimintaedellytyksiä, tukemalla julkaisutoimintaa ja alalla toimivien kirjoittajienkouluttautumismahdollisuuksia.

[ 22 ] Opetusministeriö huolehtii arkkitehtuurin tietokeskuksena

toimivan Suomen rakennustaiteen museon jatkuvan menestykselli-

sen toiminnan edellyttämien taloudellisten resurssien turvaamisesta.

6.2 Kannustaminen ja palkitseminen

Valtioneuvosto kannustaa kaikkia yhteiskunnassamme toimivia, niin kuntia, jär-jestöjä kuin yksityisiä, pyrkimään arkkitehtuurin ja hyvän ympäristön edistämi-seen. Arkkitehtuuria voidaan edistää myös kannustamalla rakentamisen osapuolia pa-rempaan arkkitehtoniseen laatuun, palkitsemalla korkealaatuisia tuloksia ja nii-den tekijöitä.

[ 23 ] Opetusministeriö selvittää rakennetun ympäristön ja arkki-

tehtuurin palkitsemisjärjestelmän kehittämistä edelleen siten, että

ansiokkaasti toteutetut hankkeet ja niiden tekijät palkitaan.

7 ARKKITEHTUURIPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN

Valtioneuvoston arkkitehtuuripolitiikan keskeisinä tavoitteina on– luoda edellytykset hallitusmuodossa määriteltyjen kansalaisen hyvään ympäris-töön liittyvien oikeuksien toteutumiselle

27

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

45. MÄNNISTÖN KIRKON suunnittelija akatee-mikko Juha Leiviskä palkittiin tanskalaisella Carls-bergin arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 1995. Lei-viskän arkkitehtuurissa rakennukset elävät herkästiluonnon rytmissä. Juha Leiviskä, 1992.

– mahdollistaa kansalaisen oikeus ja vel– mahdollistaa kansalaisen oikeus ja vel-vollisuus vastuunottoon omasta ympäristöstä arkkitehtuurikasvatusta ja arkkiteh-tuurista tiedottamista edistämällä– saattaa julkinen rakentaminen ja kiinteistönpito korkealaatuiseksi ja siten esi-kuvaksi koko rakennusalalle– kannustaa käyttämään niitä toimintatapoja, joilla edistetään hyvää arkkiteh-tuuria ja korkealaatuista rakentamista – edistää innovaatioita arkkitehtikoulutuksella ja tutkimus- ja kehittämistyöllä– parantaa rakennusperintömme hoitoa ja rakennettujen ympäristöjen kehittä-mistä osana kulttuurihistoriaa ja arkkitehtuuria.Julkisen hallinnon sitoutuminen arkkitehtuuripoliittisiin tavoitteisiin on ohjel-man toteutumisen edellytys. Sen tulee tarkistaa omat toimintastrategiansa suh-teessa tavoitteisiin ja poistaa olemassa olevien ohjelmien mahdolliset ristiriidat.Tämän varmentamiseksi tulee valtionhallinnossa järjestää tarvittava seuranta jaohjaus. Ohjelmia ja toimintakäytäntöjä tulee kehittää ja vuorovaikutusta eri sek-toreiden välillä tulee tehostaa arkkitehtuuripoliittisten suuntaviivojen mukaises-ti. Arkkitehtuuripoliittisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää yksityiskohtai-sen toimenpideohjelman laatimista.

[ 24 ] Opetusministeriö ja ympäristöministeriö asettavat yhteis-

työssä arkkitehtuuripoliittisen ohjelman seurantaa varten seuranta-

työryhmän. Se laatii yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, seuraa

arkkitehtuuripoliittisten tavoitteiden toteutumista ja tekee esityksiä

tarvittaviksi jatkotoimenpiteiksi.

28

S u o m e n a r k k i t e h t u u r i p o l i t i i k k a

46. TURUN KONSERVATORIOLLE on rakennettutilat ennakkoluulottomasti entisen köysitehtaankiinteistöön. Korjausrakentaminen ja vanhojen ti-lojen uusiokäyttö on ekologista ja ekonomistaajattelua. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1998ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelman,jolla kestävää kehitystä pyritään edistämään ra-kennus- ja kiinteistöalalla. Ola Laiho, Mikko Pulkkinen ja Ilpo Raunio, 1994.

46

Ola

Lai

ho

Opetusministeriö asetti 8.2.1996 professori ToreTallqvistin johtaman työryhmän valmistelemaanSuomen arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Ohjel-maluonnos valmistui 30.5.1997 (Ehdotus valtio-neuvoston arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi,OPM työryhmien muistioita 21/97).

Laajan lausuntokierroksen jälkeen opetusministe-riö asetti 20.1.1998 työtä jatkamaan arkkitehtuuri-poliittisen työryhmä II:n puheenjohtajanaan arkki-tehti Pekka Laatio. Ehdotus ohjelmaksi valmistui16.6.1998 (OPM työryhmien muistioita 11:1998), jasen pohjalta valmisteltu valtioneuvoston arkkiteh-tuuripoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvos-tossa 17.12.1998. (www.minedu.fi/kupo/ty/arkki-tehtuuri.html)

Valtion rakennustaidetoimikunta päätti julkaistavaltioneuvoston arkkitehtuuripoliittisen ohjelmantekstin kuvitettuna.

Taiteen keskustoimikunta Maneesinkatu 700170 Helsinkipuh. 09 1341 7066fax 09 1341 7069sähköposti: tkt-kirjasto@minedu.fi

Suomen ArkkitehtiliittoYrjönkatu 11 A00120 Helsinkipuh. 09 584 448fax 09 5844 4222sähköposti: safa@safa.fi

Tätä julkaisua on saatavana suomen-, ruotsin-, englannin- ja ranskankielisinä laitoksina:

Julkaisija: Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö© Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö

Toimitustyö/Suomen Arkkitehtiliitto SAFAToimittaja: Heini Korpelainen, arkkitehtiUlkoasu: Tiina Heloma, rakennusarkkitehtiKuvatoimittaja: Carin Lindeberg, arkkitehtiylioppilas

ISBN 952-442-994-2

Kirjapaino: Oy Kirjapaino t•t tryckeri Ab, Porvoo 1999

Etukannen kuva: HOTELLI HOSPITS-BETEL, Turku. Erik Bryggman, 1929.Valokuva SRM/Gustaf WelinTakakannen tietokonekuva: MARIENKIRCHE, Neubrandenburg, Saksa. Professori Pekka Salminen, 1996. Kuvan toteutus Erkki Rousku.

Taiteen keskustoimikunta / Opetusministeriö

SUOMEN ARKKITEHTUURIPOLITIIKKAValt ioneuvoston arkkitehtuuripol i i tt inen ohjelma 17.12.1998