1

SATAKUNNAN

MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

2017–2018

Kannustavaa yhteisöllisyyttä Puhdasta elinvoimaa

Ihmislähtöisiä ratkaisuja

2

Sisällys

1. Johdanto ........................................................................................................................................................ 3

2. Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät ....................................................................................... 5

3. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2017–2018 ........................................................................ 9

3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä ........................................................................................ 12

Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys ...................................................................................................... 12

Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu .................................................................................... 13

3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa .................................................................................................... 16

Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus .......................................................................................................... 16

Painopiste 4: Vahva elintarvikeketju ....................................................................................................... 20

Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta ................................................................................................. 23

3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja ............................................................................................... 28

Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus ............................................................................................... 28

Painopiste 7: Hyvät yhteydet................................................................................................................... 29

4. Maakuntien yhteistoiminta-alueen hankkeet ............................................................................................. 34

5. Rahoitussuunnitelma ................................................................................................................................... 38

LIITTEET:........................................................................................................................................................... 41

TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä

Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P2 Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

P1 Houkutteleva yrittäjyys

TL2 Puhdasta elinvoimaa

Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva

elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä

puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus.

P3 Uusiutuva teollisuus LNG

P4 Vahva elintarvikeketju

P5 Vetovoimainen Satakunta

Satakunnan korkea-koulutus

Selkämeren kansallis-puisto

TL3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja

Satakunnassa on turvallista asua ja toimivat liikenneyhteydet.

P6 Arjen palvelut ja turvallisuus

P7 Hyvät yhteydet

VT 8 Pori-Hki raideyhteys

satamat

Perustien-pidon rahoitus

3

1. Johdanto Satakunnan maakuntasuunnitelmassa (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035) asetettu tavoitetila on Hyvä

elämä Satakunnassa 2035. Tätä kohti kuljetaan kolmen toimintalinjan kautta; kannustavaa yhteisöllisyyttä,

puhdasta elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Maakuntaohjelmassa asiaa lähestytään neljän vuoden

tähtäimellä, näkökulmana on Satakunnan kilpailukyky ja elinvoima.

Valittuja aluekehittämisen painopisteitä on seitsemän. Maakuntaohjelmaan kirjatut edunvalvonnan kärjet

ovat pidemmän aikavälin tavoitteita, joiden lisäksi Satakunnan edunvalvonnalla reagoidaan ajankohtaisiin

kysymyksiin. Kehittämistoimia toteutetaan monirahastoisesti. Maakuntaohjelmaa täsmennetään joka toinen

vuosi laadittavilla maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmilla. Maakuntaohjelman

toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeiset maakuntaohjelmaa 2014-2017 toteuttavat kehittämistoimet ja

–tarpeet vuosille 2017-2018 sekä mahdolliset kannanotot rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisiin

teemoihin kuuluvista hankehauista ja suunnitelmista sekä alueen osallistumisesta niihin.

Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016

laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Ennakoidun

rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Keskeisessä

roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja

yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien liitot rahoittavat laadittujen ERM-suunnitelmien perusteella

kokeiluja kansallisella AIKO-rahoitusinstrumentilla. Toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan myös

hallituksen kilpailukykykärkihankkeeseen kuuluvien alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) –rahoituksella

toteutettavien toimenpiteiden toteuttaminen.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2017–2018 laadinnan aikana valmistellaan myös

aluehallinnon uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja

maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat).

Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja

toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille. Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa

muutostarpeita uuden maakuntaohjelman laadintaan, sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun sekä

aikatauluihin. TEM tulee loppuvuodesta 2016 ohjeistamaan maakuntia erikseen seuraavien

maakuntaohjelmien, nk. muutosmaakuntaohjelmien valmistelusta. Nyt laadittava toimeenpanosuunnitelma

tarkistetaan ja päivitetään muutosmaakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Toimeenpanosuunnitelman

2017-2018 laadinnan tarkoituksena on tukea kehittämistoimenpiteiden jatkuvuutta valmisteltavien

muutosten keskellä.

Tähän toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu

Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan 2014–2017 hyväksymät toimenpiteet ja

niiden alle toimeenpanovuosille 2017–2018 tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat ja -tarpeet.

Toimeenpanosuunnitelmaan kirjatuissa kehittämistarpeissa on huomioitu myös teemat, jotka

maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana eivät vielä ole olleet vahvasti esillä, esim. digitaalisuus.

Suunnitelma sisältää EU-ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä

ja esityksiä.

4

Toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä on koottu aineistoa Satakuntaliiton tutkimus-,

kehittämis- ja innovaatiofoorumeissa (TKI) viikoilla 34–35. TKI-foorumit järjestettiin teemoista: teollisuus,

elintarvike, matkailu, hyvinvointi, turvallisuus, energia- ja resurssitehokkuus. Maakunnallinen alue-

ennakoinnin johtoryhmä, kuntaedustuksella täydennettynä, kutsuttiin toimeenpanosuunnitelman

päivitystyöpajaan. Toimeenpanosuunnitelman sisältöä käsiteltiin yhteistyössä Satakunnan ELY:n kanssa

maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 21.9.2016.

Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet

kokouksessaan 9.6.2014 keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen

alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2017 ja 2018 (kpl 5). Se

sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen

suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden

julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään

hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa.

ALKE-lain (7/2014) 28 §:n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy maakuntaohjelman

toimeenpanosuunnitelman. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on hyväksynyt suunnitelman

kokouksessaan 5.10.2016.

5

2. Satakunnan toimintaympäristö ja kehitysnäkymät

Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015

syksyllä julkaistun ennusteen mukaan, väkiluku laskee nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko

ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Verrattuna viimeiseen 25 vuoteen Satakunnan

väestökehityksessä on nähtävissä merkkejä muutoksesta, sillä vuosina 1990–2015 väki väheni n. 7,4 %. Siten

tulevan 25 vuoden ennuste, joka pohjautuu viime vuosien kehitykseen, osoittaa maakunnan väestön

vähenemisen selvää loivenemista.

Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös

Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen

huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua

keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti.

Vuodesta 2009 lähtien muuttoliike on kääntynyt lievästi positiiviseksi pois lukien vuosi 2015. Väkiluvun

pieneneminen aiheutuu luonnollisen väestönmuutoksen kautta kuolleiden määrän ylittäessä syntyneiden

määrän.

Opiskelijapaikkakuntana kunnista vetovoimaisin maassamuutossa on Pori. Rauman seutu on suhteellisesti

paras maahanmuuttajien vetovoimassa. Nuorten ja työikäisten osuus maakunnan ikärakenteessa on

jatkuvasti vähentynyt ja samalla yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut.

Työelämästä poistuu vuositasolla noin 1000 henkeä enemmän kuin siihen tulee aiheuttaen haasteita osaavan

työvoiman saatavuudelle ja kuntien taloudelle. Tarve alueen vetovoimaisuuden edistämiseen on jatkuva.

Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät

Satakunnan ELY-keskuksen syksyllä 2016 seutuyhteistyössä laatiman Alueelliset kehitysnäkymät –raportin

mukaan teollisuuden liikevaihto on alentunut edelleen vuoden 2015 lopulla, joskin kehitys on vaihdellut

selvästi aloittain. Elintarvike- ja kemianteollisuuden liikevaihto on kasvanut hieman. Metsäteollisuuden

liikevaihto on sen sijaan kohonnut selvästi. Teknologiateollisuudessa on kirjattu selvää laskua etenkin

metallien jalostuksessa sekä kone- ja laitevalmistuksessa. Myös metallituotteiden valmistuksen sekä sähkö-

ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto on alentunut. Rakennusala on kasvanut lähinnä korjausrakentamisen

ansiosta. Palvelualoillakin on päästy kasvuun kiinni kauppaa lukuun ottamatta. Trendinomaisesti jatkuneella

metallien hintojen laskulla on moninaisia vaikutuksia alueen metallienjalostajiin. Vaikutus on riippuvainen

yrityksen asemasta jalostusketjussa. Hintojen lasku yhdessä heikentyneen euron kanssa on vaikuttanut

positiivisesti jalostusketjun loppupäähän. Riippuen asiakaskunnan toimialoista, monien teknologiaa

toimittavien yritysten kehitys on ollut positiivista. Kysyntää on ollut erityisesti logistiikan, metsäteollisuuden

ja joillain energiateollisuuden aloilla.

Syksyn 2016 Pk-yritysbarometrin mukaan satakuntalaisten yritysten suhdannenäkymät ovat selvästi

positiivisemmat kuin viime keväänä. Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat Satakunnassa

(saldoluku +28) lähes yhtä hyvät kuin koko maassa keskimäärin (+32). 42 % Satakunnassa toimivista

yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan ja vain 12 % pienenevän seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös

selvästi useampi yritys arvioi tilausten määrän ja kapasiteetin käyttöasteen kasvavan kuin pienenevän. 45 %

alueen pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Kasvuhakuisten

yritysten osuus on kasvanut viime keväästä, kuten myös yritysten investointihalukkuus. Odotukset

6

henkilöstön määrän kehityksestä ovat myös nyt lievästi positiiviset, joskin hieman heikommat kuin koko

maassa keskimäärin.

EK:n elokuussa julkaisema suhdannebarometri antaa suhdannenäkymistä hieman pessimistisemmän kuvan.

Lounais-Suomessa suhdannetilanne on teollisuudessa ja rakentamisessa tavanomaista huonompi.

Suhdanteiden ei myöskään lähikuukausina odoteta paranevan. Palvelujen osalta suhdannetilanne on myös

tavanomaista synkempi, mutta suhdannenäkymät ovat varovaisen myönteiset.

Osalla teollisuutta näkymät ovat kohtuulliset, joskin yrityskohtaiset erot ovat suuria.

Teknologiateollisuudessa muutamalla suurella työllistäjäyrityksellä on epävarmuustekijöitä ja riskejä.

Kasvuodotuksia on esimerkiksi meriklusterissa mm. laivanrakennuksessa, robotiikka- ja automaatioalalla ja

metsäteollisuudessa. Satakunnan yhtenä vahvuutena on erityisesti Porin ja Ulvilan seuduille keskittynyt

automaatio- ja robotiikka-alan klusteri, johon kuuluu yli 30 yritystä, joiden tuotanto keskittyy puhtaasti

automaatioon tai robotiikkaan. Klusteri työllistää Satakunnassa runsaat 600 työntekijää. Alan liikevaihto ja

työpaikat ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti teollisuuden keskimääräistä

kasvua enemmän.

Rauman seudulla potentiaalisia kasvualoja ovat meriteollisuuden erikoisosaamista edellyttävät toimialat,

ympäristöteknologinen teollisuus, kemianteollisuus sekä elintarviketeollisuus. OL3:n käyttöönoton

viivästymisen vaikutus näkyy edelleen työllisyyden kannalta positiivisena. Sähköntuotannon voimalassa on

määrä alkaa tämänhetkisen tiedon mukaan v. 2018. Myös elintarvikealan kehitys on Satakunnassa ollut

pitkään vakaata, vaikka Venäjään kohdistuvilla pakotteilla ja vastatoimilla on tilanteeseen vaikutusta ainakin

epäsuorasti. Positiivisena signaalina on HKScanin uuden tehdashankkeen ohella se, että uusia elintarvikealan

yrityksiä on perustettu tai laajentanut toimintaansa Satakuntaan mm. perunanjalostukseen ja

kasvihuoneviljelyyn liittyen. Suunnitteilla on myös suuren mittaluokan avomerikalankasvattamo Luvialle.

Maatalouden yrittäjätulo laskee edelleen kaikissa tuotantosuunnissa Euroopan sisämarkkinoiden kiristyneen

kilpailun ja matalampien tuottajahintojen vuoksi. Maidontuotannossa haastava tilanne jatkuu, kun kireä

kilpailu ja kasvavat tuotantomäärät Euroopan markkinoilla ja Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto

heikentävät markkinatilannetta ja maidon tilityshinnat ovat alhaiset. Hintataso viljakasveilla näyttää jäävän

matalaksi eikä maatilojen tuloissa ole odotettavissa kasvua. Heikosta tulotilanteesta huolimatta Satakunnan

maatiloilla on kuluvana vuonna uskallettu tehdä isojakin investointeja tuotannon laajentamiseen sekä pellon

kasvukunnon ja tuotanto-olosuhteiden parantamiseen. Siipikarjanlihamarkkinoille tulleen uuden toimijan

Kronfågel Oy:n tulo Suomen markkinoille on osaltaan vaikuttanut tuotantokapasiteetin

laajennusinvestointeihin.

Sahatavaran, sellun ja kartongin vienti on ollut kasvussa tänä vuonna, mutta paperin tuotannon väheneminen

jatkuu. Erityisen hyvin on kehittynyt kuusisahatavaran vienti. Parantuvat metsäteollisuuden näkymät

heijastuvat myös hakkuiden ja puukaupan vilkkauteen. Vuonna 2016 yksityismetsien puunmyyntitulojen

odotetaan kohoavan, kun sekä hakkuut että puun hinnat nousevat hienoisesti. Metsäteollisuuden tulevat

investoinnit (mm. Äänekoski) vaikuttavat lähitulevaisuudessa positiivisesti erityisesti kuitupuun kysyntään

Satakunnassa.

Kaupan ja palvelualan yritysten kysynnässä talouden epävarmuus ja ostovoiman heikentyminen näkyvät

edelleen selvästi. Kaupan rakennemuutos ja keskittyminen jatkuvat. Isot kauppakeskusinvestoinnit ja alan

yleinen rakennemuutos ml. verkkokauppa vaikuttavat asiakasvirtoihin. Tyhjiä liiketiloja on niin kaupungeissa

kuin kuntakeskuksissakin ja erikoiskauppojen tilanne etenkin pienemmillä paikkakunnilla on haasteellinen.

7

Aukioloaikojen vapauttaminen on hyödyttänyt lähinnä isoja kaupan yksiköitä ja niiden asiakasvirrat ovat

kasvaneet, kun pienillä kaupoilla tilanne on ollut päinvastainen. Aukioloaikojen vapauttamisen ei juurikaan

arvioida lisänneen työllisyyttä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksen siirtymisen vuoden 2017

syksyllä kaupungin keskustaan arvioidaan lisäävän jonkin verran kaupan ja palvelujen kysyntää Porin

ydinkeskustassa. Raumalle on tulossa kauppakeskus, jota pyritään nivomaan yhteen Vanhan Rauman

kauppojen kanssa yhtenäiseksi kauppa-alueeksi. Elintarvikekaupan kiristynyt tilanne ja ruuan

hintakampanjointi on pakottanut kaupat tehostamaan toimintojaan, jonka myötä uhkana on alan

työpaikkojen väheneminen.

Maakunnassa on suunnitteilla ja meneillään erittäin merkittäviä investointeja sekä yritys- että julkisella

sektorilla, mikä osaltaan vahvistaa uskoa elinkeinoelämän näkymien paranemiseen. Porin seudun käynnissä

tai tiedossa olevien investointien määrä ylittää selvästi puolen miljardin euron rajan. Suurimmat yksittäiset

investoinnit liittyvät Tahkoluodon Merituulipuistoon (120 M€), uuteen rikkihappotehtaaseen (90 M€) ja

muihin Harjavallan suurteollisuuspuiston investointeihin, juuri valmistuneeseen Tahkoluodon LNG-

terminaaliin (81 M€), sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun kampukseen (40 M€), johon

ammattikorkeakoulu siirtyy keväällä 2017. Kampuksen välittömään läheisyyteen suunnitellaan

matkakeskusta. Harjavallan suurteollisuuspuiston lähes 200 miljoonaan euroa lähentelevillä investoinneilla

(toteuttajina mm. Boliden ja Norilsk Nickel, AGA) pohjustetaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten

toimintaedellytyksiä.

Rauman seudulla on vireillä tai toteutumassa noin puolen miljardin suuruiset yritysinvestoinnit, mm.

kauppakeskukseen, metsäteollisuusklusteriin, Lakarin teollisuusalueelle, telakka-alueelle ja satamaan

investoijina mm. Forchem Oy, HKScan, Rolls Royce Oy, RMC Oy ja satamaoperaattori Euroports Oy. HKScan

rakentaa Lakariin uuden broilerintuotantoon erikoistuneen tehtaan. Noin 25 000 neliömetrin

tehdasrakennuksen, koneiden, infrastruktuurin ja järjestelmien arvo on noin 80 miljoonaa euroa. Uuden

tehtaan pitäisi valmistua vuoden 2017 lopulla. Raumalle nouseva tehdas korvaa HKScanin nykyisen tehtaan

Eurassa. Uuden tuotantolaitoksen ja lisääntyvän automaation myötä tehtaan kokonaistyöpaikkojen määrän

arvioidaan vähenevän noin 250 nykyiseen verrattuna, vaikka uuden tehtaan tuotantovolyymi kasvaa

oleellisesti verrattuna nykyiseen. Rolls-Royce Oy:lla ovat alkaneet mittavat investoinnit tuotantotiloihin ja

nykyisten toimitilojensa modernisointiin Raumalla. AGAn Raumalle kaavaileman LNG-terminaalin

rakentaminen on viivästynyt ja saattaa jäädä alhaisen öljyn ja muiden energiaraaka-aineiden muuttuneiden

hintasuhteiden vuoksi toteutumatta. Myös Rauman kaupunki toteuttaa merkittäviä, yhteismäärältään noin

60 milj. euron infrastruktuuri-investointeja, mm. Rauman sataman meriväylän syventämiseen yhdessä

valtion kanssa, Rauman sataman konttilaiturin uudistamiseen sekä Lakarin teollisuusalueen

kunnallistekniikkaan ja eritasoliittymään liittyen. Suurten investointihankkeiden arvioidaan aikaansaavan

rakennusalan eri ammattilaisten työpaikkojen lisääntymistä ainakin 500 henkilöllä.

Kankaanpäässä maailman johtava kevyiden teräsohutlevypintaisten sandwich-katto ja -seinäelementtien

valmistaja Kingspan Oy laajentaa toimitilojaan ja tuotantoaan. Tehdasinvestoinnin myötä Kankaanpään

tuotantolaitos ryhtyy valmistamaan uusimman sukupolven eriste-elementtejä koko Pohjoismaiden

markkinoille. Uusi tuotantolinja valmistuu alkuvuodesta 2017

Tuulivoimarakentaminen on Satakunnassa edelleen voimakasta huolimatta hallituksen aikeista uusia

tuulivoimaa koskevaa tukijärjestelmää. Suunnitteilla tai toteutumassa on edelleen useita uusia tuulipuistoja

Porin seudulla, joista yksi on Tahkoluodon edustalla jo rakenteilla oleva 10 voimalan merituulipuisto.

8

Tuulivoimaa on rakennettu runsaasti myös Pohjois-Satakunnassa. Rauman Lakarin alueelle kaavaillaan

Suomen tähän asti suurinta aurinkovoimalaa.

Yrityksiä on perustettu vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman vähemmän kuin vuosi sitten.

Starttirahalla aloittaneita yrityksiä on kuitenkin tammi-heinäkuussa ollut saman verran kuin vuosi sitten.

Työllisyys

Etlan alue-ennusteen mukaan lähivuosina työllisyyttä lisääviä toimialoja Satakunnassa ovat energia-, vesi- ja

jätehuolto, liike-elämää palveleva toiminta sekä talonrakentaminen. Eniten työllisyyden puolestaan

ennustetaan vähenevän maa-, riista- ja kalataloudessa, kone- ja laiteteollisuudessa sekä kaupassa.

Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina suuri määrä työvoimaa. Työvoimaa

tarvitaan myös niillä aloilla, joilla työvoiman kokonaismäärä ei kasva. Poistuma on viime vuosina ollut noin 3

500 henkilöä vuodessa. Vastaavasti työelämään tulevien määrä on noin 2 500 henkilöä. Tilanne jatkuu

suhteellisen samankaltaisena lähivuosina.

9

3. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttaminen 2017–2018

Satakunnan maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjat ovat kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta

elinvoimaa ja ihmislähtöisiä ratkaisuja. Toimintalinjat vastaavat Satakunnalle keskeisiin haasteisiin;

työikäisen väestön väheneminen, nuorten ulkopuolisuus ja vanhusväestön kasvu, teollisuuden

rakennemuutos ja teollisten työpaikkojen väheneminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vesien tilan

heikkeneminen, julkisten palvelujen muutos ja saavutettavuuden heikkoudet.

EU-ohjelmilla ja kansallisin toimenpitein edistetään maakuntaohjelman toteutusta. EU:n Rakennerahastot,

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ovat

Satakunnalle tärkeitä maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitusvälineitä. Niiden kesken pyritään

täydentävyyteen ja yhteensovittamiseen. Satakunta on mukana EU:n rahoittamassa rajat ylittävän

yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Tätä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa rakennerahasto-

ohjelman toteutus on edennyt lähelle puoliväliä.

Satakuntaliitto rahoittaa maakuntaohjelmaa toteuttavia kehittämishankkeita Euroopan aluekehitysrahaston

(EAKR) Toimintalinjasta 2 ’Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen’. EAKR -

rahoituksen painopisteinä Satakunnassa ovat meri- ja teknologiateollisuus, cleantech- ja ICT-teknologiset

ratkaisut, älykkäät palvelut ja teollisuuden palvelutoiminta, maakunnallinen tutkimus-, kehittämis-, ja

innovaatiotoiminta sekä yrittäjyys, kasvu ja kansainvälistyminen. Kesän 2016 loppuun mennessä rahoitusta

ovat saaneet Satakuntaliiton kehyksestä yhteensä 47 hanketta. Rahoitusta on varattu n. 8,6 miljoonaa.

Kokonaisrahoitus koko ohjelmakaudelle on n. 18 miljoonaa euroa.

Satakunnan ELY-keskuksen rahoittaman EAKR Toimintalinjan 1 rahoitus Satakunnassa painottuu yritysten

kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittamiseen. Satakunnan ELY-keskuksen yritysrahoitusta suunnataan

mm. tuotekehitykseen, uusien tuotantomenetelmien ja liiketoiminnan digitaalisten ratkaisujen

kehittämiseen sekä vientivalmiuksien kehittämiseen.

Satakunnan ELY-keskuksen ESR-rahoituksen painopisteitä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja

nuorten työllisyyden edistäminen, uusien ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen sekä palveluun ohjauksen

tehostaminen. Työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteitä ovat uudistumista ja muutosvalmiutta

lisäävän osaamisen kehittäminen pk-yrityksissä samanaikaisesti työhyvinvointia ja työssä jaksamista

parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittämisen kanssa sekä TKI-toimintaa tukeva osaamisen siirto.

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalista ja työmarkkinoilta syrjäytymistä

ehkäiseviä kokonaisvaltaisia palveluja ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja kehitetään. Satakunnan

maakunnan yhteistyöryhmä on kokouksessaan 30.9.2015 linjannut, että ESR-rahoituksella voidaan tukea

pakolaisten kotoutumista edistävää toimintaa ohjelma-asiakirjassa määritellyin reunaehdoin. Satakunnan

kehyksestä on rahoitettu syksyyn 2016 mennessä 19 ESR-hanketta. Lisäksi hankerahoitusta on saanut kuusi

hanketta valtakunnallisesta ohjelmasta.

Myös mm. maaseutuohjelman, Leader -ohjelmien ja Central Baltic -ohjelman rooliin maakuntaohjelman

painopisteiden toteuttamisessa on viitattu, koska ne tukevat osaltaan, ja niillä myös rahoitetaan,

toimeenpanosuunnitelman toteuttamista Satakunnassa. Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat

ovat Satakunnan näkökulmasta aihepiiriltään kiinnostavia ja hankerahoitusta on kanavoitunut Satakuntaan

myös näiden kautta.

10

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on Satakunnassa edennyt hyvin.

Hanke- ja yritystukiin on ollut v. 2014 - 2016 käytettävissä määrärahoja noin 15 miljoonaa euroa ja yli 60 %

rahoituksesta oli tätä toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa sidottu. Satakunnan alueellinen maaseudun

kehittämisstrategia (maaseutuohjelma) sisältää kolme painopistettä: 1) Ammatillinen ja erikoistunut

osaaminen, 2) Uudet ratkaisut ja innovaatiot sekä 3) Dynaaminen yrittäjyys. Kehitettävät toimialat on

ryhmitelty neljään pääluokkaan, jotka ovat elintarvikeketju, metsä ja energia, maaseudun yritykset sekä

yhteisöt. Kaikkia kehittämistoimia yhdistävät kaksi läpikäyvää teemaa: ympäristön kestävä käyttö sekä

yhteistyö. Vuosina 2017–2018 hankkeita tullaan rahoittamaan edelleen kaikkiin alueellisen maaseudun

kehittämisstrategian painopisteisiin. Varat tullaan suuntaaman siten, että ohjelmakauden

myöntövaltuudesta 60 % kohdistetaan suoriin yritystukiin ja 40 % kehittämishankkeisiin.

Satakunnan alueella toimii viisi Leader-ryhmää (Karhuseutu, Pohjois-Satakunta, Pyhäjärviseutu, Ravakka ja

Joutsentenreitti). Kullakin Leader-ryhmällä on oma kehittämisstrategia, jossa on linjattu rahoitettavat

painopisteet ja teemat. Leader-toimintaan kuuluu paikallisen, seudullisen ja kansainvälisen

kehittämistoiminnan tukeminen järjestö-, julkisyhteisö- ja yrityskentällä. Satakunnassa toimivien Leader-

ryhmien rahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 (EU+valtio+kunnat) on yhteensä reilut 25 miljoonaa euroa.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Suomen toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteena on luoda

kalataloudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka kannustaa ja mahdollistaa alan arvoketjun kestävän

kasvun ja uudistumisen. Toimintaohjelman strategia koostuu neljästä päämäärästä, jotka ovat kilpailukyky,

uudistuminen, kestävyys ja tehokas hallinto. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

esteitä, parannetaan yritysten kilpailukykyä ja edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä. Ohjelman

tavoitteena on myös edistää Suomen kalavarojen elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta, kalatalouden,

vesienkäytön ja ympäristönsuojelun tavoitteiden yhteensovittamista sekä myös muita mereen liittyviä

taloudellisia toimintoja ja ympäristön suojelua yhdennetyn meripolitiikan puitteissa. EMKR:n Suomen

toimintaohjelmassa on sitouduttu käynnistämään monivuotiset innovaatio-ohjelmat kalatalouden,

kalatalouden ympäristöinnovaatioiden ja kestävän vesiviljelyn verkostomuotoiselle kehittämistyölle. Lisäksi

markkinoille saattamisen ja menekinedistämisen kehitystyötä tuetaan monivuotisilla kehitysohjelmilla.

Euroopan Meri- ja kalatalousrahaston hallintoviranomaisena toimii Maa-ja metsätalousministeriö ja

välittävänä toimielimenä ELY-keskukset. Satakunnan osalta EMKR-tehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen Ely-

keskus.

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä hyväksyttiin keväällä 2015. Selkämeren ja Pyhäjärven

kalatalouden toimintaryhmän alue kattaa Selkämeren rannikon Merikarvialta Uuteenkaupunkiin sekä

Säkylän Pyhäjärven lähialueineen. Kalatalouden toimintaryhmän toiminta perustuu Selkämeren ja

Pyhäjärven kalatalousohjelmaan, jonka päätavoitteina ovat kalan alkutuotannon jalostusasteen ja

käyttöasteen nostaminen, paikallisen kalan ja kalatalouden imagon parantaminen, kalatalousinfrastruktuurin

ja tuotantovälineistön kehittäminen, toimijoiden verkostoitumisen ja osaamisen lisääminen sekä kalaan

liittyvän matkailun lisääminen. Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmälle varattu ohjeellinen

rahoituskehys on ohjelman toteutuskaudelle 1 m€, eli noin 200 000 €/v.

Satakuntalaisia toimijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisiin rahoitushakuihin. Satakunta on

mukana rajat ylittävän yhteistyön Central Baltic -ohjelmassa. Satakuntaliitto osallistuu ohjelman

hallintokomitean toimintaan ja kansalliseen vastinrahatyöryhmään varsinaisena jäsenenä sekä

seurantakomitean toimintaan varajäsenenä. Central Baltic –ohjelman kolmas hakukierros käynnistyy

11

tammikuussa 2017. Satakuntaliitto osallistuu myös Itämeri-ohjelman kansalliseen subkomitean

työskentelyyn.

Kansallinen rahoitus

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehityksen määräraha vuosille 2016–

2018. Rahoitus on Suomen hallituksen ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden

edellytyksiä parantamalla” -kärkihankkeen toimenpide.

Satakunnan suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä perustuu Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen

(ERM) varautumissuunnitelmaan sekä Satakunnan maakuntaohjelmassa ja siihen sisältyvässä älykkään

erikoistumisen strategiassa tunnistettuihin painopiste-aloihin ja kehittämiskokonaisuuksiin.

Satakunnassa AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on

tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä

sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Satakunnassa AIKO-rahoitusta tullaan

käyttämään älykkäisiin, nopeisiin ja joustaviin kokeiluihin, jotka liittyvät uudistuvaan teollisuuteen,

kasvavaan biotalouteen ja muuttuviin palveluihin.

Satakuntaliitto on saanut Työ- ja elinkeinoministeriöltä 271.000 euroa rahoitusta suunnattavaksi alueellisiin

innovaatioihin ja kokeiluihin (AIKO) Satakunnassa vuonna 2016. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan

7.3.2016 Satakunnan ERM-suunnitelman. Satakunnan ERM-suunnitelma löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta

osoitteesta. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut – rahoitusohje käsitellään Maakuntahallituksessa 3.10.2016,

jonka jälkeen rahoitushaku avautuu.

Satakunnan maakuntaohjelman sekä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman toteuttamisessa

kansallisesti merkittäviä, yhteistyössä ministeriöiden kanssa edistettäviä, kokonaisuuksia sisältyy mm.

uudistuvaan teollisuuteen, kasvavaan biotalouteen sekä muuttuviin palveluihin. Lisäksi liikenneinvestoinnit

sekä resurssien suuntaaminen koulutus- ja tutkimusorganisaatioille osaamisen vahvistamiseksi edellyttävät

kansallista panostusta. Tämän toimeenpanosuunnitelman liitteenä ovat myös Satakunnan

maakuntaohjelman päivitetyt edunvalvonnan kärkihankkeet.

12

3.1 Toimintalinja 1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä

Kannustavan yhteisöllisyyden toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle

maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä,

opiskelijoina tai työntekijöinä. Kannustavan yhteisöllisyyden kaksi kehittämisen painopistettä Satakunnassa

ovat houkutteleva yrittäjyys ja satakuntalainen yhteiskuntatakuu. Yrittäjyyden edistäminen luo uusia työ-

paikkoja. Satakuntalainen yhteiskuntatakuu pyrkii saamaan kaiken työvoimapotentiaalin käyttöön.

Painopiste 1: Houkutteleva yrittäjyys

Satakunnassa lisätään kiinnostusta yrittäjyyteen, yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden

neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Yhdessä yritystoimintaa palvelevan kaavoituksen ja joustavien

lupakäytäntöjen kanssa nämä luovat perustan myönteiselle yrittäjyysilmapiirille. Satakunnassa toteutetaan

yrittäjyyskasvatusta nykyistä laajemmin koulutuksen kaikilla asteilla. Yrittäjyyskasvatusosaamisen

kansainvälistä verkottumista jatketaan ja vahvistetaan edelleen. Opiskelijoiden kohdalla

yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen ja yrityskiihdyttämötoiminta.

Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä omistajanvaihdoksia tuetaan. Rakennemuutoksen

seurauksena työttömyysuhan alla olevat nähdään potentiaalisina yrittäjinä. Kattavat yrityspalvelut tukevat

yrittäjänä menestymistä. Yrityskiihdyttämö, -hautomo ja -tuunamotoimintojen vahvistaminen parantavat

yrittäjyyden ja yritysten kasvun edellytyksiä. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen ja

verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Yrittäjiä kannustetaan

tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun.

Kehittämistoimet ja –tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Jatketaan yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä kaikilla kouluasteilla.

Satakunnassa on tehty pitkään yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyötä. Yrittäjyys ja työelämätaidot

näkyvät peruskoulun uudistuneissa opetussuunnitelmissa. Yrittäjyyskasvatus auttaa oivaltamaan työn ja

yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan

jäsenenä.

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisalueet kohdistuvat opettajien työelämäosaamisen kasvattamiseen,

lasten ja nuorten työelämätaitojen ja -tietojen lisäämiseen. Opetuksen tueksi tarvitaan uudenlaisia

Toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017:

yrittäjyyskasvatuksen laajentaminen kaikille kouluasteille kattavien yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden järjestäminen liiketoimintaympäristöjen kehittäminen verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen mm. osaamista parantamalla

13

opetusmenetelmiä sekä oppimisympäristöjä, joissa näkyy vahvasti digitaalisuus ja kansainvälisyys.

Edistetään yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen tiekartan laadintaa, jossa määritellään

yrittäjyyskasvatustyön visio ja sitä konkretisoivat kehittämistavoitteet.

Satakunnan yrittäjien yksi painopistealue kuntavaikuttamisessa on yrittäjyyskasvatus. Yhdistys arvioi ja

palkitsee vuosittain maakunnan yrittäjäaktiivisimman kunnan, jonka valintakriteereihin kuuluu

yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen kunnassa. Paikallisyhdistysten yrittäjät käyvät pitämässä luentoja ja

kertomassa yrittäjätarinansa sekä toimivat mentoreina projekteissa.

Edistetään uutta liiketoimintaa, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä digitalisaatiota

Vahvistetaan yritystoiminnan käynnistämisen, laajentamisen ja uudistamisen osaamista. Edistetään

myös energia- ja materiaalitehokkuutta sekä esim. vähähiilisyyteen liittyvien teknologioiden käyttöä.

Tuetaan myös pk-yritysten henkilöstön ja yrittäjien osaamisen nostoa sekä kasvu- ja

rakennemuutosalojen räätälöidyn koulutuksen kehittämistä.

Team Satakunta kokoaa yhteen Satakunnan kansainvälistymispalveluja tarjoavat tahot.

Satakunnassa Team Finland –toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen

kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi.

Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin

yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan

ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes.

Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä

kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland –

toimijoihin.

Painopiste 2: Satakuntalainen yhteiskuntatakuu

Painopisteen tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto.

Satakunnan työllisyysaste on maan kärkitasoa. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin

polkuja ammattiin ja työhön. Satakunnassa on vähemmän koulupudokkaita. Nuoret kouluttautuvat

ammatteihin, joissa työllistyy.

Yksilöllinen ura- ja opintopolku motivoi valmistumaan ja hakeutumaan työhön. Oppimisympäristöjä ja

vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen. Työ- ja

elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja

koulutuskokeilut (esim. koulutussopimus) tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja

työllistymiseen.

Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään.

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille,

kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden

varmistamiseksi.

Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttaminen on kuntien, työhallinnon ja oppilaitosten yhteinen asia,

jota kolmannen sektorin, elinkeinoelämän ja työnantajien pitää vahvasti tukea.

14

Kehittämistoimet ja –tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Kehitetään oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja

Edistetään koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä ns. nivelvaiheiden sujuvuutta sekä

oppimisympäristöjä. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset

sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen

ja työllistymiseen. Ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia

tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Kehittäminen

edellyttää verkostomaisen yhteistyön toimivuutta koko nuorisoikäluokan osalta sekä joustavan ja

reagointikykyisen aikuiskoulutuksen roolin sekä ennakointijärjestelmän vahvistamista.

Tuetaan työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia

Satakunnassa toimii Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana elinikäisen ohjauksen ELO-

yhteistyöryhmä, jonka perustehtävä liittyy nuorten ura- ja opinto-ohjaukseen. Sopimusten mukaisesti

ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat,

joissa tulee ottaa kantaa mm. eri toimijoiden roolien määrittämiseen ohjauksen kentällä, ohjaukseen

liittyvän verkoston luomiseen ja sen toimintaan, ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen verkostossa ja

osallistuminen monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on

Satakunnan Ohjaamon perustaminen ja sen toimintamallin kehittäminen. Ohjaamon avoin toimintamalli

rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen

peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta.

Tuetaan nuorten työmarkkinoille pääsyä, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, uusien ratkaisujen,

toimintamallien ja palveluiden sekä palveluohjauksen ja eri toimijoiden verkosto- ja yritysyhteistyön

kehittämistä. Tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen ja työmarkkinoilta

syrjäytymisen ehkäisyä ja purkua edistävien kokonaisvaltaisten palvelumallien kehittämistä sekä

erityisryhmien työmarkkinoille pääsyä edistävien palvelumallien ja verkostojen kehittämistä.

Tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä

Hallitusohjelman kärkihankkeen ”Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi”

toimenpiteenä toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 työllisyyspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan

kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli työvoima- ja

yrityspalveluille. Toimenpidettä koordinoiva Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kolme

maakunnallista ja kuusi kuntapohjaista aluetta työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin. Porin

Toimenpiteitä Satakuntalaisen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017 :

oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tutkintoja kehitetään työelämävalmiuksien ja elämänhallinnan parantamiseen tähtääviä toimia tuetaan työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja oppilaitosten yhteistyötä tuetaan

15

ja Rauman kaupunkien yhteinen hakemus oli yksi valituista kuntapohjaisista kokeilualueista. Porin ja

Rauman kaupunkien kokeilun kohderyhmänä ovat pääosin yli 180 päivää työmarkkinatukea saaneet,

osatyökykyiset sekä yli kuusi kuukautta työttömänä olleet nuoret ja maahanmuuttajataustaiset

työttömät työnhakijat. Kokeilun sisältö liittyy neljään palvelupakettiin: kuntouttavan työtoiminnan,

sähköisten mobiilipalveluiden, asiakaslähtöisten palvelumallien ja yritysyhteistyön kehittämiseen. Muille

Satakunnan kunnille on varattu mahdollisuus osallistua kokeiluun. Kokeilussa valmistaudutaan vuoden

2019 jälkeiseen tilanteeseen, jossa työvoima- ja yrityspalvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla, ja

jossa em. palveluja voidaan tuottaa yhteistyössä kuntien, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden

kanssa.

Yhteistyön mahdollisuuksien merkityksen voidaan nähdään korostuvan, kun kunta- ja palvelurakenteen

muutos edellyttää uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen. Väestön terveyden ja toimintakyvyn eteen

tehtävän työn tarve kasvaa. Erilaisten tapahtumien sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, harrastus- ja

vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä, ympäristönhoidossa, perinteen ja historian tallentaminen sekä

asukas- ja kylätoiminnan ylläpitäminen ovat järjestöjen vahvaa toimintakenttää. Innovatiiviset julkiset

hankinnat mahdollistavat parhaiden osaajien yhteiset menetelmät tulevaisuuden haasteiden ja

asiakkaiden tarpeiden ratkaisemiseksi. Uudet toimintamallit, sopimusratkaisut, liikkuvat palvelut ym.

ovat kehittämisen kohteena.

16

3.2 Toimintalinja 2 Puhdasta elinvoimaa

Toimintalinjalla parannetaan Satakunnan elinvoimaa vahvistamalla molempia maakunnan tukijalkoja;

rakennemuutoksessa olevaa teollisuutta ja vakaampaa elintarvikeketjua. Vetovoimaa lisätään huolehtimalla

korkeakoulutuksesta, yritysten sijoittumispalveluista, maahanmuuttajien palveluista sekä arvokkaasta

luonto- ja kulttuuriympäristöstä. Puhtaan elinvoiman kehittämisen painopisteet ovat teollisuuden

uusiutuminen, vahva elintarvikeketju sekä vetovoima.

Painopiste 3: Uusiutuva teollisuus

Tavoitteena on maakunnan teollisuuden kasvu ja uusiutuminen. Teollisuuden uusiutumiskyvyn

vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on, että maakunnan elinkeinorakenne

on maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen viennistä kasvaa.

Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien

kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim. uusien

teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja erikoistumista.

Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan. Näitä ovat mm. liiketoiminta-, myynti- ja

markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja – toiminnan lisääminen. Satakunnassa

kehitetään uusia cleantech- ja ICT- teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon,

materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen, kiertotalouteen sekä ja resurssitehokkuuteen

liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja luodaan edellytykset uusille

markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Älykkäistä palveluista ja teollisuuden

palvelutoiminnasta kehitetään tulevaisuuden palveluteollisuutta.

Satakunnassa edistetään monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita

teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa. LNG

(nesteytetty maakaasu) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan on maakunnan

edunvalvonnan kärkihanke.

Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian tuotantoa.

Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja

resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä.

Kehittämistoimet ja -tarpeet: maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Toimenpiteitä Satakuntalaisen teollisuuden uusiutumiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-

2017: vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimus-, kehittämis- ja

innovaatiotoiminnan yhteistyötä kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen kehitetään ja edistetään energiatehokkaita teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä

niiden käyttöönottoa. lisätään uusiutuvan energian osuutta kulutuksesta ja tuotannosta

17

Kehittämistoimet ja –tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Vahvistetaan kehittämistoimijoiden, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) yhteistyötä.

Tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden korkeakoulujen ja

aluekehittäjien välistä TKI-yhteistyötä, kehittää ja pilotoida ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen ja

edistää kaikin tavoin teollisuuden energia- ja ympäristötehokkaita ratkaisuja. Teollisuuspilotti tukee

Satakunnan maakuntaohjelmaa, älykkään erikoistumisen tavoitteita sekä toteuttaa osaltaan Satakunnan

Teollisuusvisiota 2020, jonka tavoitteena on satakunnan alueellisten toimijoiden tuloksellisempi

vuorovaikutus, Satakunnan roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa sekä teollisuusyritysten

voimakas omaehtoinen uudistumien. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden

uusiutumisen tukemisesta.

Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti 2016-2019 on ohjelmajulistus satakuntalaisen

teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä kohdistuen etenkin maakunnan teollisuuspuistoihin.

Teollisuuspilotti nostaa teollisuuden kannalta keskeiset kehitettävät asiat esille. Satakunnan

ammattikorkeakoulu on profiloitunut Teollisuuskorkeakouluna, joka painottaa uudistumista,

vientiosaamista ja työvoiman toimintakykyä. Profiilivalintaa tukevat konetekniikan, automaation,

energiatekniikan, logistiikan ja kansainvälisen liiketoiminnan koulutukset.

Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm.

Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken.

Teollisuuspuistot toimivat innovaatioalustoina sekä kasvua ja kilpailukykyä parantavana uuden

liiketoiminnan kasvuympäristönä.

Kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja teollisuuden uusiutumiseen Teollisuuden uusiutumiskyvyn vahvistaminen turvaa Satakunnan elinvoiman perustan. Tavoitteena on,

että maakunnan elinkeinorakenne on jatkossakin maan monipuolisimpia ja maakunnan osuus Suomen

viennistä kasvaa.

Vienti- ja kasvuyrityksille on merkittävää koulutus- ja innovaatioympäristöjen ja kumppanuuksien

kehittäminen. Satakunnassa vahvistetaan kehittämistoimijoiden, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän

tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan maakunnallista yhteistyötä, mikä mahdollistaa esim.

uusien teknologioiden pilotoinnin. Verkostoitumisella edistetään maakunnan osaamista ja

erikoistumista. Satakunnan teollisuuden uudistumiskyvyn tekijöitä vahvistetaan mm. liiketoiminta-,

myynti- ja markkinointiosaamisen sekä teollisuuden palveluinnovaatioiden ja – toiminnan lisäämisellä.

Satakunnassa kehitetään uusia teknologisia ratkaisuja ja innovaatioita teollisuudelle esim. automaatioon,

digitalisaatioon, alustatalouteen, materiaaliosaamiseen, logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja

resurssitehokkuuteen liittyen. Teollisuuden tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa kasvatetaan ja

luodaan edellytykset uusille markkina-avauksille ja sitä kautta kansainväliselle kasvulle. Satakunnassa

edistetään myös monipuolista energia-alan osaamista ja koulutusta. Kehitetään energiatehokkaita

teollisuuden energia- ja ympäristöteknologisia ratkaisuja sekä edistetään niiden käyttöönottoa.

Metsävarojen tehokkaampi hyödyntäminen tukee metsäteollisuuden kilpailukykyä ja bioenergian

18

tuotantoa. Uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä edistetään. Energia- ja

resurssitehokkuuden sekä lähienergian edistäminen tukevat vähähiilisyyttä.

Teollisuuden toiminnan turvaamiseksi on tärkeää kehittää toimintaympäristöä tavalla, joka tukee

yritysten kilpailukykyä, parantaa niiden toimintaedellytyksiä ja varmistaa toiminnan jatkon

Satakunnassa. Kasvun hidasteiden poistamisessa pääroolissa ovat julkisten toimijoiden toimet

maankäytön, asumisen, liikenteen ja koulutuksen sekä yleisen infrastruktuurin osalta. Sääntelyn

ennustettavuus ja lupakäytäntöjen sujuvoittaminen ovat merkittäviä suotuisan toimintaympäristön

tekijöitä.

Pilotoidaan teollista toimintaa uudistavia kokeiluympäristöjä/toimintamalleja, joilla vauhditetaan alueilla

nopeita ja kokeiluluonteisia toimenpiteitä sekä vahvistetaan yritysten kykyä sopeutua

elinkeinorakenteen muutokseen. Toimintamallien kokemuksia voidaan soveltaa myös kansallisesti.

Edistetään ja pilotoidaan sellaisten teknologioiden käyttöönottoa, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ja lisäävät energiatehokkuutta sekä kiertotaloutta.

Vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kaupallistaminen sekä uuden

teknologian käyttöönotto ja vähähiilisyystrategioiden toteuttamisen kannalta tärkeät uudet ratkaisut ja

selvitykset. Myös vähähiiliset liikennejärjestelmät ja liikkumismuodot sekä asumisen energiatehokkuutta

parantavat innovaatiot ja teknologiat. Alueelliset materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukevat

verkostot ja yhteistyömuodot.

Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat Lounais-Suomen Life IP-ydinalueen ”alueellinen

resurssitehokkuus – kohti kiertotaloutta” Suomessa. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja

menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen.

Edistetään maakunnan älykästä erikoistumista

Osana EU:n koheesiopolitiikkaa vuosille 2014–2020 kansalliset ja alueelliset viranomaiset ovat laatineet

älykästä erikoistumista (smart specialisation, RIS3) koskevat tutkimus- ja innovaatiostrategiat, jotta EU:n

rakennerahastojen käyttöä voidaan tehostaa ja jotta EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä

julkisten ja yksityisten investointien välille saadaan lisää synergiaa. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa

kunkin maan ja alueen erityisten ominaisuuksien ja varojen tunnistamista, kunkin alueen kilpailuetujen

korostamista sekä alueellisten sidosryhmien ja varojen tuomista huippuosaamiseen perustuvan

tulevaisuudennäkymän tueksi. Se tarkoittaa myös alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista,

tiedonkulun maksimointia ja innovoinnin etujen levittämistä alueen koko talouteen. Älykkäässä

erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä antaa alueelle parhaan kilpailupotentiaalin.

Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 laadintaprosessissa on huomioitu älykkään erikoistumisen

lähestymistapa ja aluekehittämisen painopisteet muodostavat maakunnan älykkään erikoistumisen

fokusoinnit. Älykkääseen erikoistumiseen sisältyy myös tulosindikaattoreiden kehittäminen sekä niiden

käyttäminen toimien ja ohjelmien ohjaamiseen ja muokkaamiseen. Niillä siis edistetään jatkuvaa

arviointia ja oppimista sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista alueiden välillä. Alueellisen

kilpailukyvyn seurantaan ollaan kehittämässä älykästä erikoistumista maakunnassa mittaavia

19

indikaattoreita. Lupaavin tapa, jolla alue voi edistää osaamiseen perustuvaa kasvua, on monipuolistaa

teknologioita, tuotteita ja palveluja, jotka liittyvät läheisesti käytössä oleviin ensisijaisiin teknologioihin

ja alueen osaamispohjaan. Lähtökohtana on olemassa oleva alueellinen osaaminen.

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen toteuttaminen

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen 2016–2018

kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan

yhteistyöverkoston. Mukana ovat Porin, Rauman, Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan,

Porvoon, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Satakunnan, Etelä-Karjalan,

Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -

yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja

Uudenmaan liitto. Kasvuvyöhykkeen kehittämisnäkökulma kytkeytyy mm. rahtiliikenteen reaaliaikaisten

tukijärjestelmien kehittämiseen sekä Etelä-Suomen logistiikka-alan ja logistiikka-alueiden profilointiin.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden

edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden

edistäminen.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja

kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön

mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina-

ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa

Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta

digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva

elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen

kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja

kaupallistamiselle.

Hallitusohjelman kärkihankkeita toteuttavat kasvuvyöhykkeet ja teemaverkostot kokoavat valtion,

alueiden, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat

rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Edistetään maakunnan kannalta

merkittävien kasvuvyöhykkeiden sekä teemaverkostojen kasvusopimusten toteutumista.

Seutukaupungit – soveltamisen mestarit -ohjelman (SEUTU-ohjelma) tavoite on uudistaa

seutukaupunkien elinkeinoelämän ekosysteemejä erityisesti palvelumuotoilua hyödyntäen ja

kansainvälisyyteen tähdäten. Ekosysteemien uudistamisessa lähdetään liikkeelle seutukaupunkien

olemassa olevista vahvuuksista ja elinkeinoelämästä. Ohjelma tähtää näiden vahvuuksien ja

elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymiseen ja kasvamiseen seutukaupungeissa. Satakunnasta mukana

ohjelman toteutuksessa ovat Rauman, Huittisten ja Kokemäen kaupungit.

20

Painopiste 4: Vahva elintarvikeketju

Tavoitteena on kehittää maakunnan elintarvikeklusterin elinvoimaisuutta. Tavoitteena on, että

elintarvikealan yritykset ovat vahvoja sekä maakunnassa että valtakunnallisesti, yhteenlaskettu tuotanto ja

liikevaihto kasvavat ja markkinoille saadaan uusia oman maakunnan raaka-aineisiin pohjautuvia tuotteita.

Kehittämistoimia suunnataan mm. alkutuotannon kannattavuuteen, raaka-ainetuotannon sopeuttamiseen

ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vesien suojeluun, työvoiman saantiin, tehokkaampiin logistisiin

ratkaisuihin, kuluttajalähtöiseen tuotekehitykseen sekä innovatiivisiin ja kestäviin tuotantomenetelmiin ja –

teknologioihin (ml. ravinteiden kierrätys, ruokaketjun sivuvirrat).

Lähiruuan arvostus kasvattaa satakuntalaisen ruuan kysyntää. Kansainvälisille markkinoille pääsy kasvattaa

ruokaketjun merkitystä maakunnassa. Satakunnassa parannetaan osaamista alkutuotannossa ja

jalostusyrityksissä, panostetaan tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen sekä lähiruuan käytön

edistämiseen. Suoramyynnin, lyhyiden tuotanto- ja toimitusketjujen sekä luomutuotannon ja terveellisen

ruuan markkinalähtöistä kehittämistä tuetaan. Kuluttajille suunnatun viestinnän lisäksi keskeinen keino on

julkisiin hankintoihin vaikuttaminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankinta- ja

markkinointiosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä. Jatkojalostus ja uudet tuotteet avaavat uusia

markkinoita. Satakunnan elintarvikealan imagoa vahvistetaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

Veteen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, vesiensuojelua ja sen ympärillä tehtävää yhteistyötä

vahvistetaan edelleen, myös kansainvälisten verkostojen avulla. Selkämeren ja sisävesien kunnon

parantamiseen panostetaan kunnostamalla mm. vesiekosysteemiä kokonaisuutena. Kunnostukseen

kuuluvat kalataloudellinen kokonaissuunnittelu, kalojen nousuesteiden poisto, kalasto- ja muu

eliöstöseuranta sekä valuma-alueen maankäyttö. Selkämerellä turvataan ammattikalastuksen säilyminen

elinvoimaisena.

Kehittämistoimet ja -tarpeet: maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Edistetään kasvavaa biotaloutta

Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä näihin liittyvät kestävyys- ja turvallisuusnäkökulmat

sekä laajemmin biotalous ja kiertotalous ovat keskeinen osa Satakunnan älykkään erikoistumisen

strategiaa. Tavoitteena on Satakunnan koko elintarvikeketjun kehittäminen, uusiutuvan energian

tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä sekä metsien käytön ja suojelun

tasapainosta huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan

Toimenpiteitä Satakuntalaisen elintarvikeketjun kehittämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti edistetään lähiruuan arvostusta ja käyttöä hankinta- ja markkinointiosaamista kasvatetaan tuetaan innovatiivista ja kestävää tuotekehitystä vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan sisävesien ekosysteemiä kunnostetaan kokonaisvaltaisesti

21

edistäminen sekä kansainvälistyminen. Tuulienergia, aurinkoenergia sekä kaasutalous tarjoavat uusia

mahdollisuuksia Satakunnalle.

Biotalouden kasvulle tuleekin kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö ja biotalouteen tulee luoda

uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Toimintaympäristön

kehittämisessä tulee huomioida myös maaseudun maankäytön kokonaisuus. Oppilaitosten, tutkimus- ja

kehittämisorganisaatioiden sekä yritysten toimialat ylittävä yhteistyö sekä osaamisen hyödyntäminen ja

kehittäminen on välttämätöntä uusien biopohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien ja ratkaisujen

kehittymiselle Satakunnassa. Teollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä voidaan tuottaa biopohjaisia raaka-

aineita ja jalosteita muun teollisuuden käyttöön tai energiajakeita energian tuotantoon. Puusta tulee

perinteisten metsäteollisuuden tuotteiden lisäksi kehittää innovatiivisia ja pitkälle jalostettuja

biopohjaisia tuotteita. Puurakentamiseen liittyy myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia.

Teollisuudessa ja biotaloudessa luodaan uusia korkean arvonlisäyksen tuotteita ja palveluja. Teollinen

internet, koneiden välinen tietoliikenne (M2M), big data ja robotiikka ovat esimerkkejä teknologioista,

jotka mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja ja teollisia palveluja. Myös aineettoman arvonluonnin

rooli korostuu jatkossa, mikä muodostaa uuden haasteen osaamiselle. Palveluliiketoiminnan rooli tulee

kasvamaan biotalouden uusissa arvoketjuissa, joka avaa liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-

yrityksille (esim. ekosysteemipalvelut, luontomatkailu).

Biopohjaisten ratkaisujen markkinat ovat monelta osin kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa onkin

merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen

toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi.

Tuetaan verkostoitumista, myös kansainvälisesti

Satakuntalaisten kehittäjä-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä hanke- ja muuta

kansainvälistä yhteistyötä halutaan edelleen rohkaista. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden

Smart Specialisation Platformilla sekä maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa

European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) toimijoiden tukena kun ne haluavat

hyödyntää EU:n suoria rahoitusvälineitä ja ohjelmia, kuten Horisontti 2020 ja Itämeri-ohjelma.

Eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet ovat komission aloitteita ja osa EU:n 2020 innovaatiounioni-

lippulaivahanketta. Kestävän maatalouden innovaatiokumppanuutta koordinoi DG Agri.

Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön

yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa- ja elintarviketaloudessa.

Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen

tutkimus- ja käytäntö).

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yhteistyötoimenpide (art. 36) lisää yhteistyötä

maatalouden, elintarvikeketjun, metsätalouden, biotalouden muiden toimijoiden sekä kaikkien sellaisten

toimijoiden välillä, jotka edistävät maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteiden toteutumista.

Toimenpiteessä tuetaan maaseudun kehityksen kannalta merkittävien uusien yhteistyöhankkeiden

toteuttamista.

22

Satakuntavaltuuskunnan jäsenten edustamat lähettiläiden toimet kohdistuvat ensi vaiheessa kotimaan

kaupan ja lähiruoan käytön edistämiseen sekä alan kansainvälistymiseen. Konseptin toteutukselle ei ole

erillisiä määrärahoja, vaan toiminta perustuu yhteisten linjausten pohjalta tehtävään vapaaehtoistyöhön.

Ruokalähettiläs-konsepti on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten Satakuntavaltuuskunnan jäsenet

voivat omalla toiminnallaan edistää maakunnan kehittymistä ja elinkeinoelämää.

Kehitetään elintarvikealan kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta

Tavoitteena on asiantuntijatiedon soveltaminen yritysyhteistyössä, esim. elintarviketurvallisuuden ja

tuotekehityksen edistämisessä sekä elintarvikealan teknologiainnovaatioiden hyödyntäminen.

Tavoitteena on myös innovoida elintarvikealan yritysten kanssa uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä

sekä vahvistaa yritysten välistä yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Lisäksi tavoitteena on

elintarvikeketjun toimijoiden ammatillisen ja erikoistuneen osaamisen kehittäminen, uusien ratkaisujen

ja innovaatioiden sekä alan yrittäjyyden edistäminen.

Hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueilla ja sisävesien kunnon parantaminen

Tavoitteena on uusien innovatiivisten esim. ravinteiden kierrätystä koskevien menetelmien kehittäminen

ja testaus. Satavesi-ohjelmasopimus ollaan uusimassa vuosille 2017-2018 vesienhoidon edistämiseksi

Satakunnassa. Sopimusosapuolina jatkavat Satakunnan ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen

ELY-keskus. Päätavoitteena on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman

2016-2021 ja sitä toteuttavien toimenpideohjelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman

toimenpideohjelman 2016–2021 toimeenpanon edistäminen. Painopisteenä ovat alle hyvässä tilassa ja

sen riskissä olevat vesimuodostumat ja muut erityisesti kiinnostavat kohteet. Viranomaistyön,

vesienhoidon yhteistyöryhmän, eri toimijoiden ja kansalaisten yhteistoimintaa tiivistetään.

Central Baltic –ohjelmasta rahoitetun Waterchain –hankkeen (2015-2018) tavoitteena on vähentää

vaarallisten aineiden sekä ravinteiden virtauksen määrää Itämereen sekä lisätä tietoisuutta omien

valintojen vaikutuksista Itämeren tilaan. Tutkimusta toteutetaan pilottivesialueilla Suomessa, Ruotsissa,

Ahvenanmaalla, Virossa ja Latviassa. Suomessa pilottivesialueita ovat Eurajoki ja Aurajoki. Satakunnasta

hanketta toteuttavat SAMK ja Pyhäjärvi-instituutti.

Manner-Suomen maaseuturahastosta on suunnattu erillisrahoitusta vesiensuojelua ja ravinteiden

kierrätystä edistäviin hanke- ja yritystukiin Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-

Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tuen painopisteenä on erityisesti vesien tilan

parantaminen Saaristomeren valuma-alueella (Varsinais-Suomi), johon tuesta kohdennetaan suuri osa (3

milj. euroa). Muihin maakuntiin (ml. Satakunta), on osoitettu 0,7 milj. euroa vähentämään erityisesti

kotieläintalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta vesistöihin. Tuet tullaan käyttämään jaksottain

vuosina 2015-2017 ja varojen hallinnoinnista koordinoinnista vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

23

Painopiste 5: Vetovoimainen Satakunta

Tavoitteena on vahvistaa Satakunnan vetovoimaa uusien opiskelijoiden, asukkaiden, työntekijöiden,

yritysten ja matkailijoiden houkuttelemiseksi Satakuntaan.

Satakunnassa toimivien korkeakoulujen ja korkeakoulujen etäyksiköiden toiminnallista ja rahoituksellista

asemaa vahvistetaan edunvalvonnan keinoin. Satakunnan korkeakoulujen yhteistyötä ja kansainvälisyyttä

tuetaan tavoitteena niiden tunnettuuden ja vetovoiman lisääminen.

Aktivoidaan invest-in toimintaa ja kehitetään toimintamalleja, joilla hyödynnetään kansainvälisiä yrityksiä

kanavina markkinoille. Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan

kehittyviin teollisuuspuistoihin lisää toimijoita.

Satakunnan maakuntaportaalia kehitetään keskeisenä maakunnan markkinoinnin ja tiedonvälityksen

alustana yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Uusien asukkaiden ja osaavan työvoiman

houkuttelemiseksi tehtyä työtä jatketaan. Kehitetään ja otetaan käyttöön maahanmuuttajille suunnattuja

palveluita, jotka vaikuttavat merkittävästi ulkomaisen työvoiman saantiin ja juurtumiseen alueelle.

Satakunnan matkailun yritysvetoista yhteistyötä kehitetään. Matkailua kehitetään tavoite- ja

toimenpidesuunnitelmassa (2012) valittujen kokonaisuuksien ja kärkiteemojen; luonnon ja elämysten,

kulttuurin, tapahtumien Satakunta sekä elinvoimainen Satakunta kautta. Satakunnan kulttuuristrategia

(2015) määrittelee kulttuurin kehittämisen päätavoitteet. Selkämeren kansallispuiston kehittäminen on

maakunnan edunvalvonnan kärkihanke. Kehittämisen kohteita ovat mm. retkeilyyn ja matkailuun liittyvät

palvelurakenteet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat

vierailijamäärät sekä merialueen muut käyttötarpeet haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen

meriluonnon inventointien tehostamiseen Selkämerellä.

Kehittämistoimet ja -tarpeet: maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan

Satakunnan korkeakouluilla on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä

tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Satakunnan korkeakoulut ovat Porin

Toimenpiteitä Satakunnan vetovoiman vahvistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017:

Satakorkean yhteistyötä ja toiminnan vakiinnuttamista maakunnassa tuetaan maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen yritysten invest-in toimintaa kehitetään maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan matkailualan yhteistyötä vahvistetaan asukashankinnan toimenpiteitä tuetaan Selkämeren kansallispuiston kehittämistä edistäviä toimia tuetaan tuetaan kestävän matkailun kehittämistä

24

yliopistokeskus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun

yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja

maisematutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja

tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-

yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja

Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Rauman yksikkö. Tampereen teknillisen yliopiston Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen

toimipisteet sekä hydrauliikan tutkimusyksikkö sijaitsevat Raumalla ja Kankaanpäässä.

Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia,

kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla

innovaatiotoiminnan vetureina.

Maahanmuuttajien rekrytointipalveluita kehitetään edelleen

Satakunnassa tarvitaan työperusteista maahanmuuttoa, jotta avoimiin työpaikkoihin löydetään

tulevaisuudessakin ammattitaitoisia työntekijöitä. TE-toimisto seuraa systemaattisesti mm.

ammattibarometrin avulla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työperusteista maahanmuuttoa kehitetään

elinkeinoelämän tarpeista lähtien. Työmarkkinoiden hallittu kansainvälistyminen ja maahanmuuton

edistäminen edellyttää myös sen varmistamista, että ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus tulla

kohdelluksi työelämässä yhdenvertaisesti toteutuu.

Eurooppalaisen työnvälityksen (EURES, European Employment Services) palvelujen avulla työnantajat ja

työntekijät kohtaavat koko Euroopan alueella. Mikäli Suomesta ei ole saatavilla työvoimaa kohtuullisessa

ajassa tai edes koulutuksen avulla, voidaan työvoimaa rekrytoida EU/ETA maasta. EURES-

yhteistyöverkostoon kuuluvat julkiset työnvälityspalvelut. Satakunnassa EURES- palveluja ja neuvontaa

hoitaa työ- ja elinkeinotoimisto. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa maahanmuuttoon, kotouttamiseen

ja hyviin etnisiin suhteisiin liittyvien tehtävien koordinoinnista laajennetulla toimialueella, johon kuuluvat

Satakunta ja Varsinais-Suomi. EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista tulevan työvoiman käytölle tarvitaan

lupa, jonka myöntämisperusteet määritellään alueellisessa työlupalinjauksissa. Maahanmuuttajien

määrä on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt Satakunnassa voimakkaasti, tämä

luo lisäresursoinnin tarvetta myös mm. kuntien kotouttamispalveluihin sekä työllistämisen

edistämiseen.

Kehitetään invest-in toimintaa

Uusiutuvan teollisuuden osaaminen ja arvoverkot houkuttelevat maakunnan kehittyviin

teollisuuspuistoihin lisää toimijoita. Tavoitteena on saada Satakuntaan uusia kotimaisia ja kansainvälisiä

investointeja, jotka tukevat talous- ja työllisyyskehitystä sekä täydentävät alueella jo olemassa olevaa

liiketoimintaa. Tavoitellaan myös valmiustason nostamista kilpailtaessa ulkomaisista investoinneista,

kansainvälistymistä sekä alueen kansallista ja kansainvälistä verkottumista.

Vahvistetaan maakunnan kärkialojen osaamista, lisätään alueen kansainvälistä vetovoimaa sekä

edistetään kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentumista. Selkeytetään Invest In Finland -

25

palveluiden ja toimintamallien soveltuvuutta maakunnan kärkialojen osaamisen ja

liiketoimintamahdollisuuksien kansainväliseen markkinointiin.

Maakuntaportaalin verkostomaista kehittämistä ja markkinointia jatketaan

Satakuntaliiton toteuttamassa maakunnan yleismarkkinoinnissa panostetaan maakuntaportaalin

www.satakunta.fi verkostomaiseen kehittämiseen, aktivointiin ja käytettävyyteen sekä maakunnan

tunnetuksi tekemiseen. Maakuntaportaali on viestintäväline, joka edistää maakunnallisen

aluekehityksen ja edunvalvonnan näkyvyyttä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Matkailualan yhteistyötä vahvistetaan

Matkailutoimijoiden yhteistyötä koordinoidaan ja vahvistetaan mm. kehittämishankkeiden

toimenpiteissä. Visit Finlandin koordinoimat valtakunnalliset katto-ohjelmat sekä vuosina 2015-2018

toteutettavat strategiset kärkihankkeet tarjoavat työkaluja ja toimenpiteitä kansainvälisen matkailun

edistämiseen. Matkailuyrityksiä kannustetaan yhteistyöhön sekä mm. muodostamaan yhteisiä

maaseuturahastosta haettavia yritysryhmähankkeita. Matkailualan kehittämisessä tulee hyödyntää

laajemmin myös digitalisaation mahdollisuudet.

Matkailualan keskeiset kehittämistarpeet Satakunnassa liittyvät kansainvälisen matkailun

kasvattamiseen, yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen,

tuotekehitykseen, matkailuyrityslähtöisen kehittämisen edistämiseen sekä matkailun maakunnalliseen

myynti- ja markkinointikoordinaatioon liittyvien ratkaisujen löytämiseen. Nousevia kehittämisteemoja

ovat mm. vesistömatkailu, ruokamatkailu sekä hyvinvointimatkailu.

Selkämeren tilan parantaminen ja Pohjanlahden kestävän hyödyntämisen edistäminen

Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkeytyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin

kansalliseen toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen, liikenteen, kalastuksen ja

vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on

luoda sinistä kasvua. Merialuesuunnittelua koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan

1.10.2016 (482/2016). Satakuntaliitto jatkaa vuosina 2016-2018 kansallisen rannikkostrategian

soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja merialueella

osallistumalla Central Baltic –ohjelmasta rahoitettuun SustainBaltic-hankkeeseen. Lisäksi Satakuntaliitto

laatii yhdessä Varsinais-Suomen liiton ja sidosryhmien kanssa ensimmäisen merialuesuunnitelman

vuoteen 2021 mennessä. Merialuesuunnittelu edellyttää laajapohjaista yhteistyötä, tausta-aineistojen

hankintaa ja työstämistä. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa katsotaan, että vesien yleisen tilan

parantamiseen vaikutetaan erityisesti vesien- ja merenhoidonsuunnitelmien toteuttamisen kautta.

Ilmatieteen laitos koordinoi Pohjanlahden kestävän hyödyntämisen mahdollisuuksia tutkivaa, vuonna

2015 käynnistynyttä SmartSea-hanketta, joka on saanut lähes kahdeksan miljoonan euron rahoituksen

Suomen Akatemialta. Hankkeessa on mukana 8 tutkimuslaitosta, mm. Turun yliopiston Brahea-keskus ja

MKK. Kuusi vuotta kestävän hankkeen tavoitteena on tukea Pohjanlahden seudun merialan

elinkeinotoiminnan kasvua. Hanke pyrkii tunnistamaan riskit ja löytämään ratkaisuja meren kestävälle

käytölle. Ydinajatus on, että kestävä kasvu saavutetaan vain merialueiden käytön järkevällä

26

suunnittelulla. Samalla pystytään lisäämään toimintojen välisiä synergioita. Samalla hanke edistää

Pohjanlahden alueella tehtävää yhteistyötä.

Tuetaan kestävän matkailun kehittämistä

Kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka edistää paikallisyhteisön hyvinvointia monipuolisesti

– taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja poliittisesta näkökulmasta. Matkailua

kehitetään yhteistyössä muiden elinkeinojen kanssa toimenpiteillä, jotka myös tulevaisuudessa

turvaavat matkailun toimintaympäristön ja resurssit, mukaan lukien luonnon ja paikallisen kulttuurin

erityispiirteet. Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tarkastelu on osa kestävän matkailun

edistämistä.

Selkämeren kansallispuiston ja Lauhanvuori Region Geopark –alueen kehittämistä edistäviä toimia

tuetaan

Selkämeren kansallispuisto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden meren tilan ja ilmastonmuutokseen

liittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön. Säppi on yksi uuden

kansallispuiston kärkikohteista. Tällä hetkellä Säpin kävijämäärien kasvua rajoittaa kuitenkin satama,

jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala.

Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska

hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman

pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm.

tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Säpin lisäksi on edelleen voimakas tarve

kehittää myös muuta Selkämeren kansallispuiston infrastruktuuria sekä alueen kestävää hoitoa. Valtion

budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitusta Selkämeren kansallispuiston kehittämistä,

saavutettavuutta ja hoitoa varten. Samalla Metsähallituksen henkilöresursseja on edelleen lisättävä

Selkämerellä. Säpin majakkasaaressa sijaitsevan sataman kunnostamiseen on osoitettava erillisrahoitus.

Sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta

Selkämerellä. Valtion tulee panostaa aiempaa voimallisemmin Selkämeren ekologian tutkimukseen,

merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti

maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Metsähallituksen maantieteellisen toimialueen laajentumisesta huolimatta resursseja on riitettävä myös

Satakunnan kansallis- ja luonnonpuistoille niiden käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi ja

kehittämiseksi. Resursseja ja kehittämistoimia ei saa yksinomaan käyttäjävolyymin perusteella keskittää

ja rajata koskemaan vain suurimpien kaupunkien läheisyydessä olevia kohteita.

Lauhanvuoren-Hämeenkankaan alueen luontomatkailusuunnitelma valmistui 2013. Alueella on

toteutettu matkailun kehittämishanke, jossa tehtiin ylimaakunnallista kehittämisyhteistyötä ja laadittiin

esiselvitys Geopark-konseptista. Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus toteuttaa vuosina 2016–2018

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi – hanketta, jonka tavoitteena on toteuttaa Geopark-jäsenyyden

saavuttamisen kannalta oleellisia toimenpiteitä ja hakea Geopark-jäsenyyttä 2018 syksyllä.

Ympäristökasvatuksen edistäminen on myös tärkeä osa Geopark-toimintaa. Hankkeessa toteutetaan

kehittämistoimia Geopark-statuksen edellyttämien kriteereiden mukaisesti. Tavoitteena on luoda

Geopark-toimintamalli, joka perustuu konkreettiseen, sopimukselliseen yhteistyöhön.

27

Vahvistetaan maakunnan vetovoimaisuutta tuomalla esille kuntien ja seutujen vahvuuksia ja

erityispiirteitä

Vetovoimaisuuden vahvistamiseen vaikuttavat useat toimijat; esim. kunnat, yritykset, yhteisöt ja

oppilaitokset. Vetovoimaisuutta edistetään asukkaiden, paluumuuttajien, opiskelijoiden, yrittäjien,

yhteisöjen ja matkailijoiden näkökulmasta erilaisin toimenpitein. Tähän liittyvät mm. asukashankintaan

liittyvät toimenpiteet sekä koordinoitu maakunnan markkinointi. Maakunnallisen identiteetin ja

kulttuurin vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet tukevat osaltaan maakunnan veto- että pitovoimaa.

Kuntien ja seutujen vahvuudet ja erityispiirteet tulisi nostaa esille osana vetovoimaisuuden kehittämistä,

mahdollisuutena profiloitua. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla on tärkeä rooli paikallisen

yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäjänä.

28

3.3 Toimintalinja 3 Ihmislähtöisiä ratkaisuja

Ihmislähtöisiä ratkaisuja toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi,

turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Väestön hyvinvointi ja hyvät

liikenne- ja tietoliikenneyhteydet edesauttavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa. Saavutettavuus on

erittäin tärkeää Satakunnan kehittymiselle. Puutteet saavutettavuudessa vähentävät satakuntalaisten

liikkumismahdollisuuksia ja ovat keskeinen uhka yritysten, tulomuuttajien ja matkailijoiden saamiselle

maakuntaan. Ihmislähtöisten ratkaisujen kehittämisen painopisteet ovat arjen palvelut ja turvallisuus sekä

hyvät yhteydet.

Painopiste 6 arjen palvelut ja turvallisuus

Painopisteen tavoitteena on, että palvelujen saavutettavuus säilyy vähintään nykytasolla, niiden

käyttäjälähtöisyys ja asukkaiden osallisuus lisääntyy, ihmisten turvallisuuden tunne kasvaa ja riskitilanteiden

toteutuessa Satakunnassa pelastus- ja varautumisjärjestelmät toimivat. Arjen turvallisuuden parantaminen

on laaja-alaista viranomaisyhteistyötä, ja sidoksissa aktiiviseen paikalliseen kehittämiseen. Palvelujen

kehittämiseen tarvitaan julkinen sektori, yritykset, ja yhdistykset.

Kehittämistoimet ja –tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Tuetaan toimijoita yhdistäviä, uusia palvelujen tuottamisen pilotointeja

Toteutetaan kokeiluhankkeita, jotka edistävät mm. uusien palveluratkaisujen pilotointeja hyödyntäen

mm. sosiaalisia innovaatiota, tuote- tai palveluideoiden testauksiin luotavien toimintamallien kokeiluja

(esim. asiakasraadit, digitaalisten välineiden käyttö) sekä uusien nopeaa verkkoyhteyttä hyödyntävien

pilvipalvelujen pilotoinnit sekä pilotoinnit liittyen automaation ja robotiikan hyödyntämiseen

palvelutuotannossa.

Paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan

Palvelujen tuottamisessa tulee etsiä ratkaisuja julkisen (kunnat ja seurakunnat), yksityisen ja kolmannen

sektorin kumppanuudella. Tuetaan toimenpiteitä, joiden tavoitteena ovat uudet innovatiiviset

palveluntuotannon mallit, asukaslähtöisen suunnittelun ja asukasvaikuttamisen tukeminen sekä

toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen.

Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä (JYTRY) järjestää vuosittain Yhteistyön Satakunta – tilaisuuden,

jonka päätarkoituksena on lisätä tietoisuutta järjestökentän toiminnasta ja osaamisesta sekä lisätä

Toimenpiteitä arjen palveluiden ja turvallisuuden varmistamiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017: erilaisia toimijoita yhdistäviä, mm. liikkuvien palvelujen pilotointeja tuetaan paikallisten yhdistysten osallistumista palvelujen tuottamiseen tuetaan asuinalueiden asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeilua ja käyttöönottoa tuetaan maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään

29

yhteistyötä yritysten, yhteisöjen sekä julkisen sektorin välillä. Vuonna 2017 tilaisuuden pääteemana on

Suomi100 –juhlavuoden teemaan liittyen ”Yhdessä”.

Tuetaan asukasvaikuttamisen mekanismien kokeiluja sekä asukaslähtöistä suunnittelua ja kehittämistä

Asukasvaikuttamisen toimintamallien edistäminen on edelleen ajankohtainen toimenpidealue, jonka

merkitys kasvanee alueuudistusten edetessä. Asukkaiden osallistaminen on saanut paljon uusia

digitaalisia malleja (sosiaalinen media, pelit, sovellukset, nettisivustot) ja niiden käyttöä tulisi

monipuolistaa ja kehittää.

Maakunnallista turvallisuusyhteistyötä lisätään

Maakunnallista turvallisuussuunnittelua jatketaan. Turvallisuussuunnittelussa kehitetään alueellista ja

maakunnallista turvallisuussuunnittelun organisointia sekä työstetään paikallista

turvallisuussuunnittelua kuntien yhteistyönä maakunnan alueella. Edistetään paikallislähtöisin

toimenpitein mm. turvallisuussuunnitelmien laatimista sekä arjen turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja

valmiuksia kylissä ja maaseudulla.

SPR Satakunnan piiri toteuttaa Satakunnassa Pärjätään yhdessä –hankkeessa, jonka tavoitteena on

aktivoida ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseen ja

vapaaehtoistoimintaan. Hankkeen tavoitteena on myös varautua mahdollisiin onnettomuus- ja

erityistilanteisiin tuomalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen voimavarat mukaan yhteiseen

auttamisverkostoon viranomaisten tueksi hankepaikkakunnalla ja valtakunnallisesti. Hanke on

valtakunnallinen Punaisen Ristin keskustoimiston koordinoima kolmevuotinen kehittämishanke 2016-

2018. Hanke toteutetaan kahden SPR:n piirin alueella, Satakunnassa ja Lapissa. Molemmista piireistä

hankkeeseen osallistuu vähintään 6 paikallista Punaisen Ristin osastoa ja kuntaa. Hanketta rahoittaa

Raha-automaattiyhdistys.

Painopiste 7: Hyvät yhteydet

Painopisteen tavoitteena on, että valtatiellä 8 kaikki valtion liikennepoliittiseen selontekoon kirjatut

kehittämistoimet on käynnistetty, ratayhteyttä Tampereelle ja Helsinkiin on päätetty nopeuttaa,

lentoliikenne Helsingin ja Porin välillä toimii, alempiasteinen tieverkko kestää elinkeinoelämän kuljetukset ja

tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnan alueella. Satakunnassa tehdään tiivistä edunvalvonnan

yhteistyötä valtion edellä mainittuihin ja tulevaisuuden liikenneinvestointiratkaisuihin vaikuttamiseksi.

Toimenpiteitä hyvien yhteyksien edistämiseksi Satakunnan maakuntaohjelmassa 2014-2017:

vaikutetaan liikennepoliittisen selonteon sisältöön sekä alemmanasteisen tieverkon kansallisen rahoituksen kasvattamiseen

VT 8 parannustoimet Satakunnassa toteutetaan Kt 44 Satakunnassa kunnostetaan VT 8 Luostarinkylän eritasoliittymä toteutetaan Rauman meriväylää syvennetään tietoliikenneyhteyksien rakentamista jatketaan kehitetään lähiliikennettä

30

Kehittämistoimet ja –tarpeet: Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018

Valtatie 8 Turku-Pori

Valtatie 8 Turku-Pori parannus on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke

liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen

maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian

kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää

valta-tietä 8 (E8). Tie on tärkeä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle

vaihtoehtoista suoraa rautatieyhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on

pääteiden huonoimpia. Lisäksi Turun ja Porin kaupunkiseuduilla on kapasiteetin lisäystarpeita. Myös

melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita.

Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon

mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut

valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku–Porin hankkeen

ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa

euroa. Hankkeen rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden

2014 alussa. Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään

liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman

välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla

rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen

risteyssilta. Hankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8

vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. Hankkeen

1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018.

Loppuosan hankekokonaisuudesta uudelleenarviointi tehtiin suunnittelukilpailuna ja

kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin kesällä 2014. Suunnitelmassa on priorisoitu tulevien

vuosien toimenpiteet. Seuraavan 10 vuoden aikana toteutettaviin kohteisiin on nostettu:

Söörmarkun eritasoliittymä 5,5 milj. € (kohteeseen myönnettiin 4/2016 erillisrahoitus 6,1,

milj.€)

Musa-Käppärä (Laani – Ruutukuoppa) 2+2 kaistaa 3,5 milj. €

Laitilan etl toimenpiteineen 23 milj. €

Eurajoen etl toimenpiteineen 17 milj. €

pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj. € ja kävely/pyöräily 2 milj. €

raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj. €

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu 100-120 M€:n edestä kohteita, joista 92 milj.€ kohdistuu

Satakunnan hankkeisiin. Koska ko. hankkeet ovat kooltaan merkittäviä ja niiden suunnitteluun kuluu

aikaa, niin näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa

liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä (LJS).

Valtatie 8 ei vielä hankekokonaisuuden ensimmäisen vaiheen toimenpiteidenkään jälkeen vastaa

valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava

kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella.

31

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki –raideyhteydet

Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat,

kohtuuhintaiset yhteydet. Pori/Rauma-Tampere –rata on alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen

yhteys ja valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien

kuljetusväylä. Rataosa on sähköistetty ja vuoden 2015 alussa valmistuneet peruskorjaukset Lielahti-

Kokemäki –välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä.

Henkilöliikenteen kehittäminen

Nopean junayhteyden tarve henkilöliikenteessä korostuu, kun lentoyhteyksiä Helsinkiin ei ole. Matka-

ajan lyhentämistä tulee kiireellisesti tavoitella aikataulu- ja junanopeusjärjestelyin. Porin ja Tampereen

välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu myös pitemmän tähtäimen suunnitelma, jonka

toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja

puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna.

Matka-ajan lyhentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä,

mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää

parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen

parannustoimenpiteiden kustannukset ovat 100–140 miljoonaa euroa.

Vuosina 2015-2016 yhteysvälillä käytettävä henkilöliikenteen kalusto uudistettiin, yhteysvälille lisättiin

kaksi junaparia ja osto-/velvoiteliikenne säilyi ennallaan.

Liikennejärjestelmän kokonaisuuden kannalta mm. kannattavuus-, ympäristö- ja kilpailunäkökulmien

perusteella on oleellista selvittää myös lähiraideliikenteen käynnistämisen edellytykset Rauman ja

Kokemäen välillä sekä Porin kaupunkiseudulla ja testata liikennöintiä esim. kokeiluna.

Tavaraliikenteen kehittäminen

Tavaraliikenteen kannalta merkittävä parannuskohde ja liikenteellisen pullonkaulan poistaminen on Pori-

Mäntyluoto –rataosuuden sähköistäminen tai vaihtoehtoisesti sähkö/dieselvetureiden käyttöönotto,

jolloin sähköveto voidaan vaihtaa dieseliin veturia vaihtamatta. Tavaraliikenteen edellytyksiä tulee lisäksi

parantaa nostamalla radan kantavuus 25 tonniin myös rataosuudella Kokemäki-Harjavalta. Suunnittelu

tulisi käynnistää myös Rauman ratapihan kapasiteetin lisäämisestä ja Rauman sataman laajennuksen

tarvitsemista tie- ja ratayhteyksistä. Pori-Parkano-Haapamäki –rata tulee vaiheittain ottaa uudelleen

käyttöön Suomen tavaraliikenteen poikittaisyhteyksien parantamiseksi ja kaasukäyttöisten veturien

kokeilualustana.

Tieverkon ylläpitäminen ja parantaminen

Vuonna 2014 Suomen tiestön korjausvelan arvioitiin olevan n. 2,4 mrd €. Tarve lisäresursseille tieverkon

ja paino-rajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava. Alemman asteisen

tieverkon kunnossapito on merkittävää erityisesti Satakunnan elintarvike- ja biotalouden kannalta.

Valtion vuoden 2015 talousarviossa perusväylänpitoon lisättiin 30 + 10 miljoonaa euroa kehykseen

verrattuna. Vuoden 2016 helmikuussa ns. korjausvelkapaketissa Satakuntaan kohdennettiin noin 17 M€.

32

Korjausvelkaa tulee edelleen lyhentää ja turvata elinkeinoelämän kuljetusten edellytykset

kohdentamalla talousarviovaroja Satakunnan alueen kiireellisiin parannuskohteisiin, joita on priorisoitu

mm. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Kantatie 44

Maakuntaohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaisesti viime vuosien aikana Kantatie 44 parantamiseen

välillä Kankaanpää-Kauhajoen raja on panostettu. Varsinais-Suomen ELY:n liikennevastuualue on

parantanut Pohjanmaantien rakennetta ja suuntausta Honkajoen pohjoispuolella Isojoentien (mt 664) ja

Kauhajoen kaupungin rajan välisellä noin 10 km:n osuudella. Työ maksoi noin 2,9 milj. euroa, josta

työllisyysperusteista investointitukea oli noin 15 %. Vuosien 2013-2014 aikana täsmäkorjattiin (mm. 9

massanvaihto-osuutta) ja päällystettiin Kankaanpään ja Honkajoen välistä osuutta noin 1,5 milj. eurolla).

Valtion helmikuussa 2016 julkistamassa korjausvelkapaketissa kt 44 Kiikka - Lavia päällysteen korjaukselle

myönnettiin 0,95 M€. Perusparannusta tarvitsee vielä kantatien osuus Lavia-Kankaanpää.

Valtatien 2 suunnitteluvalmiuden parantaminen ja parannustoimet

Satakuntaliitto, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto panostavat VT2 -kehityskäytävän edelleen

kehittämiseen. Valtatien 2 merkitys Porin ja Rauman satamien kannalta ja Satakunnan

maakuntakeskuksen pääyhteytenä pääkaupunkiseudulle on noteerattava elinkeinoelämän yhtenä

pääverisuonena. Valtion tulee panostaa yhteysvälin uudelleenarviointiin ja edistää sitä parantavia

toimenpiteitä. Satakunnassa merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja

edelleen Pori-Kokemäki -välillä. VT 2 on osoitettu Satakunnan kokonaismaakuntakaavassa (2013) ja

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2015) nelikaistaisena Harjavaltaan, ja siitä edelleen

merkittävästi kehitettävänä tieyhteytenä.

VT2 Pori-Helsinki -kehittämisselvitys sisällytettiin vuonna 2015 Liikenneviraston suunnitteluohjelmaan ja

rahoitettavaksi ja käynnistyi vuoden 2016 alussa. Palvelutasoselvityksessä priorisoitujen

parannuskohteiden suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa välittömästi selvityksen valmistuttua.

Lentoliikenne

Lentoliikenneyhteydet Porista pääkaupunkiseudulle ja eteenpäin ovat vientiteollisuusmaakunnalle hyvin

tärkeät. Porin kaupunki kilpailutti Pori-Helsinki -yhteysvälin lentoliikenteen vuonna 2015 EU:n

lentoliikenneasetuksen mukaisesti. Lentoyhteyttä Porin ja Helsingin välillä on operoitu Porin kaupungin

tukemana vuonna 2016 arkipäivisin kesäkuukausia lukuun ottamatta. Liikennöintiajasta tehtiin sopimus

16.12.2016 asti. Lentoliikenteen jatkosta sen jälkeen ei ole varmuutta. Muita säännöllisiä lentoyhteyksiä

Porista ei ole.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on tavoitteeksi kirjattu pyrkimys turvata

lentoliikenneyhteydet siten, että Satakunnasta on helppo tehdä päivän aikana liikematka muiden

Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan isoimpiin keskuksiin.

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

33

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2015. Työssä laadittiin toimijoiden

yhteiseen tahtotilaan perustuva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma, joka kuvaa asukkaiden arjen

liikkumisen ja elinkeinoelämän kuljetuksien sekä kilpailukyvyn kannalta tarpeelliset

kehittämistoimenpiteet.

Suunnitelman mukaisesti Satakuntaliiton johdolla on aloitettu jatkuva liikennejärjestelmätyö, jonka

puitteissa kaksi kertaa vuodessa kokoontuu maakunnallinen työryhmä ja alueen kuntien niin halutessa

myös seudullisia ryhmiä, jotka tekevät valmistelutyötä maakunnalliselle ryhmälle ja sopivat myös

suoraan osasta seudullisia alueita. Alueellisissa ryhmissä on mukana alueen kuntien ja Varsinais-Suomen

ELY-keskuksen sekä Satakuntaliiton edustus. Maakunnalliseen ryhmään kuuluvat alueellisten ryhmien

puheenjohtajat, ELY-keskuksen ja Liikenneviraston edustajat sekä satamien ja kauppakamareiden

edustajat. Työryhmät ylläpitävät yhteistä kuvaa liikenteen tilasta, liikennehankkeiden

suunnitteluvalmiudesta ja toteutuksessa olevien hankkeiden etenemisestä. Työryhmissä myös

koordinoidaan edunvalvontaa ja valmistellaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistä. Monet

liikennejärjestelmäsuunnitelman keskikokoiset ja pienet hankkeet ovat saaneet rahoitusta, kun viime

keväänä myönnettyä korjausvelkarahoitusta on ohjattu Satakunnassa liikennejärjestelmäsuunnitelman

mukaisiin kohteisiin.

34

4. Maakuntien yhteistoiminta-alueen hankkeet

Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen.

Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet

keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston

kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita

ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikkoyhteistyö (LOURA) ja vuosina 2016-2018

toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke.

Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen 2.vaihe

Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein yhteinen

hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen

maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian

kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää

valta-tietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa

rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi

kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on

puutteita.

Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon

mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut

valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen

vaiheen kustannusarvio on 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Valtatie 8

Turku–Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014

alussa. Yhteysvälihankkeessa Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen

sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista

Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15

kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt

ja Isomäen risteyssilta. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Yhteysvälihankkeen

toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän

kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille.

Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Loppuosan hankekokonaisuudesta (n. 110

M€), eli yhteysvälihankkeen 2. vaiheen uudelleenarviointi tehtiin suunnittelukilpailuna, ja

kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin kesällä 2014.

Kehittämissuunnitelmassa 2. vaiheen toimenpiteet on priorisoitu seuraavien 10 vuoden aikana

toteutettaviin kohteisiin. 10 vuoden toimenpiteisiin on nostettu:

Söörmarkun eritasoliittymä 5,5 milj.(myönnetty erillisrahoitus 6,1, milj€ 4/2016)

Musa-Käppärä 2+2 kaistaa 3,5 milj.

Laitilan kohdan toimenpiteet 23 milj.

Eurajoen etl toimenpiteineen 17 milj.

pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj€ ja kävely/pyöräily 2 milj€

35

raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj €.

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu yli 100 M€:n kohteita, joista 92milj € suunnataan

Satakunnan hankkeisiin. Koska ko. hankkeet ovat kooltaan merkittäviä ja niiden suunnitteluun kuluu

aikaa, niin näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee välittömästi lähteä nostamaan osana jatkuvaa

liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä (LJS). Koko yhteysvälihanketta on viipymättä jatkettava 2. vaiheen

kohteiden toteutuksella.

Meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittäminen

Maakuntien osaamiskärkien vahvistamista edistetään Opetushallituksen toteuttaman Valtakunnallisen

aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella 1.8.2015–31.7.2018.

Projektin tavoitteena on kehittää ja pilotoida ennakointimalli, jolla voidaan ennakoida aikuisväestön

koulutus- ja osaamistarpeita. Opetushallituksen koordinoiman valtakunnallisen ennakointimallin

laadinnan tavoitteena on ennakoida liikenne- ja logistiikka-alan kansallisia ja kansainvälisiä

tulevaisuushaasteita alan yhteisistä ja alatoimialakohtaisista näkökulmista.

Valtakunnallisen ennakoinnin lähtökohtana ovat mm. megatrendit (esim. digitalisaatio, robotiikka yms.)

sekä hiljaiset signaalit, joiden pohjalta tullaan laatimaan vaihtoehtoisia skenaarioita (2-4 skenaariota)

pilottialan liiketoiminnan kehityksestä sekä siitä seuraavista työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeista.

Valtakunnallinen ennakointiprosessi tulee tuottamaan valtakunnallista eri tehtävätasoihin - ja

alatoimialoihin kohdistuvaa määrällistä ja laadullista ennakointitietoa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää

myös aluekohtaiseen työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin.

Ennakointimalli kattaa kaikki opetushallinnon alaisten aikuiskoulutusmuotojen koulutusasteet (ml.

osatutkintoon ja tutkintoon johtava työvoimakoulutus). Kehitettävä ennakointimalli koskee sekä

määrällistä että laadullista ennakointia ja niiden yhteensovittamista. Projektissa kehitettävän

ennakointimallin tuloksia hyödynnetään erityisesti aikuisväestön määrällisen koulutustarjonnan

suuntaamiseen ja osaamisen kehittämiseen, mutta myös tutkintojärjestelmää ja oppimisympäristöjä ja -

verkostoja koskevaan uudistamistyöhön.

Hanke pilotoidaan valtakunnallisesti logistiikka -ja liikennealalla ja mallin kehittämistä tuetaan

alueellisilla piloteilla. Aluepilotit toteutetaan siten, että logistiikka -ja liikennealaa tarkastellaan valittujen

alueellisten klusterien osalta/puitteissa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen pilottialaksi yhdessä

Pohjanmaan kanssa on määritelty meriteollisuus. Aluepilotit toteutetaan kesäkuun 2017 loppuun

mennessä.

Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen

Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea hyväksyi huhtikuussa 2015 Selkämeren ja Pyhäjärven

kalatalouden sekä Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmät (EMKR) ohjelmakaudelle 2014–2020.

Toimintaryhmät toteuttavat alueille laadittuja kalatalousohjelmia Selkämeren, Pyhäjärven ja

Saaristomeren alueilla. Kalatalousohjelmien vastuullisina toteuttajina toimivat Leader Ravakka ja I

Samma Båt -toimintaryhmät, joka tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden Leader -ryhmien, kuntien ja

paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelmista rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja

36

investointeja, kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia sekä kalastusmatkailun

kehittämistoimia. Myös kalakantojen hoito ja parantaminen on mahdollista.

Satavesi-ohjelmasopimus uusitaan vuosille 2017-2018 vesienhoidon edistämiseksi Satakunnassa.

Sopimusosapuolina jatkavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan ELY-keskus ja Satakuntaliitto.

Päätavoitteena on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman 2016-2021 ja

sitä toteuttavien toimenpideohjelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman 2016–

2021 toimeenpanon edistäminen. Painopisteenä ovat alle hyvässä tilassa ja sen riskissä olevat

vesimuodostumat ja muut erityisesti kiinnostavat kohteet. Viranomaistyön, vesienhoidon

yhteistyöryhmän, eri toimijoiden ja kansalaisten yhteistoimintaa tiivistetään. Varsinais-Suomessa ollaan

uudistamassa Pro Saaristomeri-ohjelmasopimusta. Sopimusosapuolina jatkavat Varsinais-Suomen ELY-

keskus ja Varsinais-Suomen liitto.

Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkeytyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin

kansalliseen toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen, liikenteen, kalastuksen ja

vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ympäristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on

luoda sinistä kasvua. Merialuesuunnittelua koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos astui voimaan

1.10.2016 (482/2016). Satakuntaliitto jatkaa vuosina 2016-2018 kansallisen rannikkostrategian

soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja merialueella

osallistumalla Central Baltic –ohjelmasta rahoitettuun SustainBaltic-hankkeeseen. Lisäksi Satakuntaliitto

laatii yhdessä Varsinais-Suomen liiton ja sidosryhmien kanssa ensimmäisen merialuesuunnitelman

vuoteen 2021 mennessä. Merialuesuunnittelu edellyttää laajapohjaista yhteistyötä, tausta-aineistojen

hankintaa ja työstämistä. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa katsotaan, että vesien yleisen tilan

parantamiseen vaikutetaan erityisesti vesien- ja merenhoidonsuunnitelmien toteuttamisen kautta.

Ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal

CoastAL on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, joka

tukee toiminta-alueensa elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. Tavoitteena on kahden

toisiaan täydentävän ammattikorkeakoulun toimintaa yhdistämällä rakentaa Lounais-Suomea palveleva,

kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyinen taho, joka huomioi maakuntaohjelmien ja

lounaisrannikkoyhteistyön painotukset. CoastAL tuottaa lisäarvoa sidosryhmilleen ja

jäsenkorkeakoulujen omistajatahot hyötyvät liittoumakorkeakoulujen vahvistuvasta roolista alueilla.

Yhteistyötä tehdään mm. laadunhallinnassa, ammattikorkeakoulututkintojen yhteissuunnittelussa,

julkaisuissa, tutkimusryhmissä, opiskelijoille suunnatuissa yrityskiihdyttämöissä, tohtorikiihdyttämöissä

ja meriteollisuuden tutkimustoiminnassa, palveluissa ja kehittämishankkeissa.

Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA)

Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja

Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn,

houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia,

matkailu, invest in –toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta.

Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016–2018

37

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen

kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan

yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon,

Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-

Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön

koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto.

Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden välillä valtion ja Pohjoisen

kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus 2016-2018

Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja

kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa

Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri

ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien

kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän

toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen

kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja

elinvoimaisuuden edistäminen.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja

kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön

mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina-

ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa

Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä.

Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO-

rahoituksella:

1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen

2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi -selvitys

Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden

kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin

koordinointitoimenpiteisiin. Sopimuskauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan uusia

hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät vyöhykkeen tavoitteita.

38

5. Rahoitussuunnitelma

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää vuosien 2017 ja

2018 rahoituskehykset. Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n

rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä

arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot

tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa.

Vuosien 2015 ja 2016 rahoitussuunnitelmat hyväksyttiin ja tarkistettiin MYR:n kokouksissa syksyllä 2014 ja

2015. Ennen rahoitussuunnitelmien hyväksymistä neuvoteltiin ELY-keskuksen kanssa

toimintalinjakohtaisesta rahanjaosta EAKR-rahoituksen osalta. Viimeisimmässä tarkistuksessa syksyllä 2015

sovittiin viranomaisten kesken, että Satakuntaliitto rahoittaa kokonaisuudessaan toimintalinja 2:n hankkeet

ja ELY-keskus toimintalinja 1:n hankkeet. EAKR toimintalinjoissa Satakuntaliiton osuus on 52 % ja ELY:n 48 %.

ELY-keskus rahoittaa kokonaisuudessaan myös ESR-toimintalinjat.

Edellä sovittujen prosenttiosuuksien mukaan Satakuntaliiton kehys EAKR:n toimintalinjassa 2 on vuoden

2017 osalta 2,772 miljoonaa euroa (EU ja valtio-osuus) ja vuoden 2018 osalta 2,922 miljoonaa euroa. ELY-

keskuksen toimintalinja 1:n rahoitus vuodelle 2017 on yhteensä 2,559 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018

2,697 miljoonaa euroa. ESR:n toimintalinjoja 3, 4 ja 5 rahoittaa kokonaisuudessaan ainoastaan ELY-keskus.

ESR-rahoitus vuodelle 2017 on yhteensä 3,535 miljoonaa euroa ja vuodelle 2018 yhteensä 3,512 miljoonaa

euroa.

39

Maa

kun

tao

hje

lman

to

ime

en

pan

osu

un

nit

elm

aTa

ulu

kko

täy

tetä

än s

ove

ltu

vin

osi

n e

riks

ee

n v

uo

sille

20

17

ja 2

01

8

5.1

0.2

01

6 M

YR2

1.9

.20

16

MYR

S0

,48

ELY

% (

EAK

R)

Vu

osi

:2

01

7V

AIN

VA

LKO

ISEL

LA P

OH

JALL

A 0

:LLA

MER

KIT

TYIH

IN S

OLU

IHIN

VO

I TÄ

YTT

ÄÄ

LU

KU

JA

Maa

kun

ta:

Sata

kun

taO

sio

:IP

/ELS

A

Toim

inta

linja

/ t

em

aatt

ise

t ta

voit

tee

tR

R-E

LYjo

sta

RR

-ELY

jost

aM

aaku

nn

an li

itto

Maa

kun

nan

liit

tojo

sta

Teke

sTe

kes

YH

TEEN

SÄK

oh

de

nta

-

Yrit

ystu

etke

stä

vä k

au

p.

Ko

hd

enta

-ka

nsa

lais

toim

.K

oh

den

ta-

kan

sala

isto

im.

Ko

hd

enta

-m

atto

mat

Tuki

20

14

EUR

A 2

01

4ke

hit

äm

inen

ma

ton

*

y

hte

en

säke

hit

täm

inen

m

ato

n *

yh

tee

nsä

keh

ittä

min

en

m

ato

n *

yhte

en

säyh

tee

nsä

TL 1

Pk-

yrit

ysto

imin

nan

tu

kem

ine

n (

EAK

R)

2,6

91

00

2,6

91

00

00

00

00

2,6

91

0

EAK

R (

48

%)

1,4

62

00

1,4

62

00

00

00

00

1,4

62

0

Va

ltio

1,0

97

00

1,0

97

00

00

00

00

1,0

97

0

Ku

nta

0,1

33

00

0,1

33

00

00

00

00

0,1

33

0

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

00

00

00

00

00

0

TL 2

Uu

sim

man

tie

do

n ja

osa

amis

en

tuo

ttam

ine

n ja

hyö

dyn

täm

ine

n (

EAK

R)

00

00

03

,40

10

,00

03

,40

10

,00

00

,00

00

,00

00

,00

03

,40

10

EAK

R (

52

%)

00

00

01

,58

40

1,5

84

00

00

1,5

84

0

Va

ltio

00

00

01

,18

80

1,1

88

00

00

1,1

88

0

Ku

nta

00

00

00

,62

90

0,6

29

00

00

0,6

29

0

Mu

u j

ulk

inen

00

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

0,0

00

0

TL 3

Työ

llisy

ys ja

työ

voim

an li

ikku

vuu

s (E

SR)

1,8

98

80

01

,89

90

1,8

99

0

ESR

(4

7 %

)0

,94

90

00

,94

90

0,9

49

0

Va

ltio

0,7

12

00

0,7

12

00

,71

20

Ku

nta

0,2

37

00

0,2

37

00

,23

70

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

TL 4

Ko

ulu

tus,

am

mat

tita

ito

ja e

linik

äin

en

op

pim

ine

n (

ESR

)1

,33

32

00

1,3

33

01

,33

30

ESR

(3

3 %

)0

,66

70

00

,66

70

0,6

67

0

Va

ltio

0,5

00

00

0,5

00

00

,50

00

Ku

nta

0,1

67

00

0,1

67

00

,16

70

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

TL 5

Sosi

aalin

en

osa

llisu

us

ja k

öyh

yyd

en

torj

un

ta (

ESR

)0

,80

80

0,8

08

00

,80

80

ESR

(2

0 %

)0

,40

40

0,4

04

00

,40

40

Va

ltio

0,3

03

00

,30

30

0,3

03

0

Ku

nta

0,1

01

00

,10

10

0,1

01

0

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

0

Ko

hd

en

tam

atto

mat

EA

KR

0

00

00

00

0

EAK

R0

00

00

00

0

Va

ltio

00

00

00

00

Ku

nta

00

00

00

00

Mu

u ju

lkin

en0

00

00

00

0

Ko

hd

en

tam

atto

mat

ESR

0

00

0

ESR

00

00

Va

ltio

00

00

Ku

nta

00

00

Mu

u ju

lkin

en0

00

0

KA

IKK

I YH

TEEN

SÄ2

,69

14

,04

00

06

,73

10

3,4

01

03

,40

10

00

01

0,1

32

0

EU1

,46

22

,02

00

03

,48

20

1,5

84

01

,58

40

00

05

,06

60

Val

tio

1,0

97

1,5

15

00

2,6

12

01

,18

80

1,1

88

00

00

3,8

00

0

Ku

nta

0,1

33

0,5

05

00

0,6

38

00

,62

90

0,6

29

00

00

1,2

67

0

Mu

u ju

lkin

en

0,0

00

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

0,0

00

0

EAK

R Y

HTE

ENSÄ

2,6

91

00

2,6

91

03

,40

10

3,4

01

00

00

6,0

92

0

EU1

,46

20

01

,46

20

1,5

84

01

,58

40

00

03

,04

60

Va

ltio

1,0

97

00

1,0

97

01

,18

80

1,1

88

00

00

2,2

85

0

Ku

nta

0,1

33

00

0,1

33

00

,62

90

0,6

29

00

00

0,7

62

0

Mu

u ju

lkin

en

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

00

ESR

YH

TEEN

SÄ4

,04

00

04

,04

00

4,0

40

0

EU2

,02

00

02

,02

00

2,0

20

0

Va

ltio

1,5

15

00

1,5

15

01

,51

50

Ku

nta

0,5

05

00

0,5

05

00

,50

50

Mu

u ju

lkin

en0

,00

00

00

,00

00

0,0

00

0

*) S

is. m

ah

do

llis

en y

lim

aa

kun

na

llis

een

ha

nke

toim

inta

a o

ma

an

ma

aku

nta

an

jä

ävä

n o

suu

den

. Mik

äli

ma

aku

nta

aik

oo

osa

llis

tua

yli

ma

aku

nn

all

isen

ha

nkk

een

ra

ho

itta

mis

een

om

all

a o

suu

del

laa

n m

aa

kun

na

n k

ehyk

sest

ä, s

iitä

tu

lee

sop

ia e

tukä

teen

mu

iden

yli

ma

aku

nn

all

isee

n h

an

kkes

een

osa

llis

tuvi

en m

aa

kun

tien

kes

ken

. Ta

ulu

kko

on

vo

ida

an

kir

jata

tä

llö

in k

o. s

um

ma

, jo

ka v

äh

enn

etä

än

ma

aku

nn

an

ra

ho

itu

kses

ta j

a o

soit

eta

an

su

ora

an

ha

nke

tta

ra

ho

itta

vall

e vi

ran

om

ais

elle

.

Mih

in m

aa

kun

taa

n j

a v

ira

no

ma

isel

le k

oh

den

tam

ato

n o

suu

s o

soit

eta

an

ja

oso

itet

tava

su

mm

a: _

____

____

____

____

____

____

____

____

40

Maa

kun

tao

hje

lman

to

ime

en

pan

osu

un

nit

elm

aTa

ulu

kko

täy

tetä

än s

ove

ltu

vin

osi

n e

riks

ee

n v

uo

sille

20

17

ja 2

01

8

5.1

0.2

01

6 M

YR2

1.9

.20

16

MYR

S0

,48

ELY

% (

EAK

R)

Vu

osi

:2

01

8V

AIN

VA

LKO

ISEL

LA P

OH

JALL

A 0

:LLA

MER

KIT

TYIH

IN S

OLU

IHIN

VO

I TÄ

YTT

ÄÄ

LU

KU

JA

Maa

kun

ta:

Sata

kun

taO

sio

:IP

/ELS

A

Toim

inta

linja

/ t

em

aatt

ise

t ta

voit

tee

tR

R-E

LYjo

sta

RR

-ELY

jost

aM

aaku

nn

an li

itto

Maa

kun

nan

liit

tojo

sta

Teke

sTe

kes

YH

TEEN

SÄK

oh

de

nta

-

Yrit

ystu

etke

stä

vä k

au

p.

Ko

hd

enta

-ka

nsa

lais

toim

.K

oh

den

ta-

kan

sala

isto

im.

Ko

hd

enta

-m

atto

mat

Tuki

20

14

EUR

A 2

01

4ke

hit

äm

inen

ma

ton

*

y

hte

en

säke

hit

täm

inen

m

ato

n *

yh

tee

nsä

keh

ittä

min

en

m

ato

n *

yhte

en

säyh

tee

nsä

TL 1

Pk-

yrit

ysto

imin

nan

tu

kem

ine

n (

EAK

R)

2,8

50

00

2,8

50

00

00

00

00

2,8

50

0

EAK

R (

48

%)

1,5

41

00

1,5

41

00

00

00

00

1,5

41

0

Va

ltio

1,1

56

00

1,1

56

00

00

00

00

1,1

56

0

Ku

nta

0,1

52

00

0,1

52

00

00

00

00

0,1

52

0

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

00

00

00

00

00

0

TL 2

Uu

sim

man

tie

do

n ja

osa

amis

en

tuo

ttam

ine

n ja

hyö

dyn

täm

ine

n (

EAK

R)

00

00

03

,57

20

,00

03

,57

20

,00

00

,00

00

,00

00

,00

03

,57

20

EAK

R (

52

%)

00

00

01

,67

00

1,6

70

00

00

1,6

70

0

Va

ltio

00

00

01

,25

20

1,2

52

00

00

1,2

52

0

Ku

nta

00

00

00

,65

00

0,6

50

00

00

0,6

50

0

Mu

u j

ulk

inen

00

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

0,0

00

0

TL 3

Työ

llisy

ys ja

työ

voim

an li

ikku

vuu

s (E

SR)

1,8

86

58

00

1,8

87

01

,88

70

ESR

(4

7 %

)0

,94

30

00

,94

30

0,9

43

0

Va

ltio

0,7

07

00

0,7

07

00

,70

70

Ku

nta

0,2

36

00

0,2

36

00

,23

60

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

TL 4

Ko

ulu

tus,

am

mat

tita

ito

ja e

linik

äin

en

op

pim

ine

n (

ESR

)1

,32

46

20

01

,32

50

1,3

25

0

ESR

(3

3 %

)0

,66

20

00

,66

20

0,6

62

0

Va

ltio

0,4

97

00

0,4

97

00

,49

70

Ku

nta

0,1

66

00

0,1

66

00

,16

60

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

TL 5

Sosi

aalin

en

osa

llisu

us

ja k

öyh

yyd

en

torj

un

ta (

ESR

)0

,80

28

00

,80

30

0,8

03

0

ESR

(2

0 %

)0

,40

10

0,4

01

00

,40

10

Va

ltio

0,3

01

00

,30

10

0,3

01

0

Ku

nta

0,1

00

00

,10

00

0,1

00

0

Mu

u j

ulk

inen

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

0

Ko

hd

en

tam

atto

mat

EA

KR

0

00

00

00

0

EAK

R0

00

00

00

0

Va

ltio

00

00

00

00

Ku

nta

00

00

00

00

Mu

u ju

lkin

en0

00

00

00

0

Ko

hd

en

tam

atto

mat

ESR

0

00

0

ESR

00

00

Va

ltio

00

00

Ku

nta

00

00

Mu

u ju

lkin

en0

00

0

KA

IKK

I YH

TEEN

SÄ2

,85

04

,01

40

06

,86

40

3,5

72

03

,57

20

00

01

0,4

36

0

EU1

,54

12

,00

70

03

,54

80

1,6

70

01

,67

00

00

05

,21

80

Val

tio

1,1

56

1,5

05

00

2,6

61

01

,25

20

1,2

52

00

00

3,9

14

0

Ku

nta

0,1

52

0,5

02

00

0,6

54

00

,65

00

0,6

50

00

00

1,3

05

0

Mu

u ju

lkin

en

0,0

00

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

0,0

00

0

EAK

R Y

HTE

ENSÄ

2,8

50

00

2,8

50

03

,57

20

3,5

72

00

00

6,4

22

0

EU1

,54

10

01

,54

10

1,6

70

01

,67

00

00

03

,21

10

Va

ltio

1,1

56

00

1,1

56

01

,25

20

1,2

52

00

00

2,4

08

0

Ku

nta

0,1

52

00

0,1

52

00

,65

00

0,6

50

00

00

0,8

03

0

Mu

u ju

lkin

en

0,0

00

00

0,0

00

00

,00

00

0,0

00

00

00

00

ESR

YH

TEEN

SÄ4

,01

40

04

,01

40

4,0

14

0

EU2

,00

70

02

,00

70

2,0

07

0

Va

ltio

1,5

05

00

1,5

05

01

,50

50

Ku

nta

0,5

02

00

0,5

02

00

,50

20

Mu

u ju

lkin

en0

,00

00

00

,00

00

0,0

00

0

*) S

is. m

ah

do

llis

en y

lim

aa

kun

na

llis

een

ha

nke

toim

inta

a o

ma

an

ma

aku

nta

an

jä

ävä

n o

suu

den

. Mik

äli

ma

aku

nta

aik

oo

osa

llis

tua

yli

ma

aku

nn

all

isen

ha

nkk

een

ra

ho

itta

mis

een

om

all

a o

suu

del

laa

n m

aa

kun

na

n k

ehyk

sest

ä, s

iitä

tu

lee

sop

ia e

tukä

teen

mu

iden

yli

ma

aku

nn

all

isee

n h

an

kkes

een

osa

llis

tuvi

en m

aa

kun

tien

kes

ken

. Ta

ulu

kko

on

vo

ida

an

kir

jata

tä

llö

in k

o. s

um

ma

, jo

ka v

äh

enn

etä

än

ma

aku

nn

an

ra

ho

itu

kses

ta j

a o

soit

eta

an

su

ora

an

ha

nke

tta

ra

ho

itta

vall

e vi

ran

om

ais

elle

.

Mih

in m

aa

kun

taa

n j

a v

ira

no

ma

isel

le k

oh

den

tam

ato

n o

suu

s o

soit

eta

an

ja

oso

itet

tava

su

mm

a: _

____

____

____

____

____

____

____

____

41

LIITTEET:

Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeet

Valtatie 8 Turku-Pori

Valtatie 8 Turku-Pori parannus on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke

liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen

maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian

kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää

valta-tietä 8 (E8). Tie on tärkeä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole valtatielle

vaihtoehtoista suoraa rautatieyhteyttä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on

pääteiden huonoimpia. Lisäksi Turun ja Porin kaupunkiseuduilla on kapasiteetin lisäystarpeita. Myös

melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita.

Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon

mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut

valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku–Porin hankkeen

ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa

euroa. Hankkeen rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden

2014 alussa. Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään

liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman

välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla

rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen

risteyssilta. Hankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8

vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. Hankkeen

1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018.

Loppuosan hankekokonaisuudesta uudelleenarviointi tehtiin suunnittelukilpailuna ja

kehittämissuunnitelman laadinta käynnistettiin kesällä 2014. Suunnitelmassa on priorisoitu tulevien

vuosien toimenpiteet. Seuraavan 10 vuoden aikana toteutettaviin kohteisiin on nostettu:

Söörmarkun eritasoliittymä 5,5 milj. € (kohteeseen myönnettiin 4/2016 erillisrahoitus 6,1,

milj.€)

Musa-Käppärä (Laani – Ruutukuoppa) 2+2 kaistaa 3,5 milj. €

Laitilan etl toimenpiteineen 23 milj. €

Eurajoen etl toimenpiteineen 17 milj. €

pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj. € ja kävely/pyöräily 2 milj. €

raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj. €

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu 100-120 M€:n edestä kohteita, joista 92 milj.€ kohdistuu

Satakunnan hankkeisiin. Koska ko. hankkeet ovat kooltaan merkittäviä ja niiden suunnitteluun kuluu

aikaa, niin näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa

liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä (LJS).

42

Valtatie 8 ei vielä hankekokonaisuuden ensimmäisen vaiheen toimenpiteidenkään jälkeen vastaa

valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava

kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella.

Pori/Rauma-Tampere-Helsinki –raideyhteydet

Maakuntakeskuksen ja pääkaupunkiseudun välillä on pystyttävä tarjoamaan nopeat ja tasokkaat,

kohtuuhintaiset yhteydet. Pori/Rauma-Tampere –rata on alueellisesti hyvin tärkeä henkilöliikenteen

yhteys ja valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien

kuljetusväylä. Rataosa on sähköistetty ja vuoden 2015 alussa valmistuneet peruskorjaukset Lielahti-

Kokemäki –välillä turvaavat tavaraliikenteen kuljetusten edellytyksiä.

Henkilöliikenteen kehittäminen

Nopean junayhteyden tarve henkilöliikenteessä korostuu, kun lentoyhteyksiä Helsinkiin ei ole. Matka-

ajan lyhentämistä tulee kiireellisesti tavoitella aikataulu- ja junanopeusjärjestelyin. Porin ja Tampereen

välisen raideliikenteen jatkokehittämisestä on laadittu myös pitemmän tähtäimen suunnitelma, jonka

toimenpiteillä on mahdollista lyhentää henkilöliikenteen matka-aika Porin ja Helsingin välillä kahteen ja

puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna.

Matka-ajan lyhentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi radalle on tehtävä parantamistoimenpiteitä,

mm. kaikki tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava ja radan turvalaitteita sekä ohjausjärjestelmää

parannettava. Lisäksi liikennöintiin on käytettävä kallistuvakorista kalustoa. Selvityksessä esitettyjen

parannustoimenpiteiden kustannukset ovat 100–140 miljoonaa euroa.

Vuosina 2015-2016 yhteysvälillä käytettävä henkilöliikenteen kalusto uudistettiin, yhteysvälille lisättiin

kaksi junaparia ja osto-/velvoiteliikenne säilyi ennallaan.

Liikennejärjestelmän kokonaisuuden kannalta mm. kannattavuus-, ympäristö- ja kilpailunäkökulmien

perusteella on oleellista selvittää myös lähiraideliikenteen käynnistämisen edellytykset Rauman ja

Kokemäen välillä sekä Porin kaupunkiseudulla ja testata liikennöintiä esim. kokeiluna.

Tavaraliikenteen kehittäminen

Tavaraliikenteen kannalta merkittävä parannuskohde ja liikenteellisen pullonkaulan poistaminen on Pori-

Mäntyluoto –rataosuuden sähköistäminen tai vaihtoehtoisesti sähkö/dieselvetureiden käyttöönotto,

jolloin sähköveto voidaan vaihtaa dieseliin veturia vaihtamatta. Tavaraliikenteen edellytyksiä tulee lisäksi

parantaa nostamalla radan kantavuus 25 tonniin myös rataosuudella Kokemäki-Harjavalta. Suunnittelu

tulisi käynnistää myös Rauman ratapihan kapasiteetin lisäämisestä ja Rauman sataman laajennuksen

tarvitsemista tie- ja ratayhteyksistä. Pori-Parkano-Haapamäki –rata tulee vaiheittain ottaa uudelleen

käyttöön Suomen tavaraliikenteen poikittaisyhteyksien parantamiseksi ja kaasukäyttöisten veturien

kokeilualustana.

Valtatien 2 suunnitteluvalmiuden parantaminen ja parannustoimet

Satakuntaliitto, Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto panostavat VT2 -kehityskäytävän edelleen

kehittämiseen. Valtatien 2 merkitys Porin ja Rauman satamien kannalta ja Satakunnan

maakuntakeskuksen pääyhteytenä pääkaupunkiseudulle on noteerattava elinkeinoelämän yhtenä

pääverisuonena. Valtion tulee panostaa yhteysvälin uudelleenarviointiin ja edistää sitä parantavia

43

toimenpiteitä. Satakunnassa merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja

edelleen Pori-Kokemäki -välillä. VT 2 on osoitettu Satakunnan kokonaismaakuntakaavassa (2013) ja

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2015) nelikaistaisena Harjavaltaan, ja siitä edelleen

merkittävästi kehitettävänä tieyhteytenä.

VT2 Pori-Helsinki -kehittämisselvitys sisällytettiin vuonna 2015 Liikenneviraston suunnitteluohjelmaan ja

rahoitettavaksi ja käynnistyi vuoden 2016 alussa. Palvelutasoselvityksessä priorisoitujen

parannuskohteiden suunnittelu ja toteutus tulee aloittaa välittömästi selvityksen valmistuttua.

Porin ja Rauman satamat

Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä,

niiden kautta kulkee neljännes koko maan merikuljetuksista. Porin sataman tavaraliikenteen kannalta

merkittävä parannuskohde ja liikenteellisen pullonkaulan poistaminen on Pori-Mäntyluoto –rataosuuden

sähköistäminen tai vaihtoehtoisesti sähkö/dieselvetureiden käyttöönotto, jolloin sähköveto voidaan

vaihtaa dieseliin veturia vaihtamatta. Suunnittelu tulisi käynnistää myös Rauman sataman laajennuksen

tarvitsemista tie- ja ratayhteyksistä.

Väylämaksut

Satakunnan toimijat ovat esittäneet, että alusten väylämaksuja tulee alentaa ja maksujärjestelmä

uudistaa teollisuuden kilpailukykyä tukevaksi. Hallitus on päättänyt alusten väylämaksujen

puolittamisesta vuosiksi 2015–2017. Samalla ajanjaksolla ei rautateiden tavaraliikenteessä peritä

rataveroa. Väliaikaisilla laeilla kompensoidaan EU:n rikkidirektiivin aiheuttamia lisäkustannuksia

merenkululle ja rautatieliikenteelle. Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattu 1 vuoden ehdollinen jatko

väylämaksujen puolitukselle tulee käyttää. Toimenpiteiden tavoitteena on keventää elinkeinoelämän,

erityisesti teollisuuden, kustannusrasitetta.

Rauman meriväylän syventäminen Rauman satama oli vuonna 2015 kuljetusmäärältään maamme neljänneksi suurin satama,

kokonaisliikenne oli yhteensä 5,74 miljoonaa tonnia. Rauma on Suomen 3. suurin konttisatama ja sen

osuus länsirannikon satamien kautta kulkevista konteista välillä Turku-Tornio on yli 70 %. Sataman

merkittävimmät tavaralajit ovat metsäteollisuustuotteet sekä kappaletavara. Sataman liikenteessä

käytettävien laivojen kokoa on rajoittanut väylän kulkusyvyys. Suuremman aluskoon myötä erityisesti

kaukoviennin kuljetusten hinta kuljetettua yksikköä kohti laskee merkittävästi.

Rauman meriväylän syventäminen on valtion liikennepoliittisessa selonteossa vuosille 2014–2017 ja saa

valtion rahoitusta 28 M€. Hankkeen toteutukseen liittyvät lisäksi Rauman sataman syvennys ja

laajennustyöt. Kokonaiskustannusarvio on 35 M€. Hanke parantaa paperin kaukoviennin, raaka-

ainekuljetusten ja konttiliikenteen kuljetustaloutta. Arvioitu hyötykustannussuhde on 1,5.

Hanke käsittää Rauman nykyisen 10,0 metrin väylän syventämiseen liittyvät ruoppaus- ja läjitystyöt sekä

väylän merkintään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeessa väylän syvyyttä kasvatetaan 12,0 metrin

kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Hankkeen toteuttamiseen on vesilain mukainen, lainvoimainen

vesilupa. Puhtaat ruoppausmassat sijoitetaan Iso-Järviluodon eteläpuolella rakennettavaan

läjitysaltaaseen. Tutkimusten perusteella pilaantuneiksi todetut sedimentit poistetaan erillistekniikalla ja

stabiloidaan meriympäristöstä eristetyksi rakenteeksi Sampaanalanlahden täyttöalueelle.

44

Rakennussuunnittelu on valmistunut marraskuussa 2015. Ruoppausurakan urakkasopimus on

allekirjoitettu ja työt väylällä aloitettu huhtikuussa 2016. Rakentamisvaihe kestää 31.10.2017 asti. Väylä

käyttöönotetaan 12 m kulkusyvyisenä vuoden 2017 loppuun mennessä.

Valtion sijoitukset ja tuet meriteollisuuteen Rauman kaupunki on STX:n vetäydyttyä perustanut telakka-alueelleen Seaside Industry Park Rauma –

meriteollisuuspuiston. Alueella jo toimineiden alan yritysten (mm. Rolls-Royce) ja koulutuksen lisäksi

mm. Rauma MarineConstructions Oy (RMC) on käynnistänyt alueella mm. laivanrakennus- ja

korjaustoimintaa. Raumalla toimiva telakka on myös osa Suomen huoltovarmuutta.

Raumalla on perustettu pääomasijoitusrahasto alueen yritystoiminnan kehitysedellytysten

parantamiseksi. Rahaston tarkoitus on monipuolisesti edistää Rauman ja Vakka-Suomen talousalueen

toimintaedellytyksiä eri toimialoilla, ml. meriteollisuus. Valtio on sijoittanut rahastoon 1,9 M€. Valtio

lisäsi myös vuonna 2015 laivanrakennuksen innovaatiotukeen 10 M€.

Tieverkon ylläpitäminen ja parantaminen

Vuonna 2014 Suomen tiestön korjausvelan arvioitiin olevan n. 2,4 mrd €. Tarve lisäresursseille tieverkon

ja paino-rajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava. Alemman asteisen

tieverkon kunnossapito on merkittävää erityisesti Satakunnan elintarvike- ja biotalouden kannalta.

Valtion vuoden 2015 talousarviossa perusväylänpitoon lisättiin 30 + 10 miljoonaa euroa kehykseen

verrattuna. Vuoden 2016 helmikuussa ns. korjausvelkapaketissa Satakuntaan kohdennettiin noin 17 M€.

Korjausvelkaa tulee edelleen lyhentää ja turvata elinkeinoelämän kuljetusten edellytykset

kohdentamalla talousarviovaroja Satakunnan alueen kiireellisiin parannuskohteisiin, joita on priorisoitu

mm. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Satakunnan korkeakoulutus

Satakunnan korkeakouluilla on merkittävä rooli Satakunnan väestön osaamistason kohottamisessa sekä

tutkimustiedon ja korkeakoulutasoisen työvoiman tuottamisessa. Satakunnan korkeakoulut ovat Porin

yliopistokeskus (Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitos, Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Turun

yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja

maisematutkimuksen koulutusohjelma, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja

tutkimuskeskus, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta - Porin opetusterveyskeskus ja Aalto-

yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Porin yksikkö), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja

Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin toimipiste sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Rauman yksikkö. Tampereen teknillisen yliopiston Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitoksen

toimipisteet sekä hydrauliikan tutkimusyksikkö sijaitsevat Raumalla ja Kankaanpäässä.

Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia,

kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla

innovaatiotoiminnan vetureina.

45

Valtaosa valmistuneista työllistyy Satakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden

Satakunnassa. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava

ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ehdottanut koordinaatioyliopistojen perusrahoitukseen sisältyvästä

yliopistokeskuksille korvamerkitystä rahoituksesta huomattavaa leikkausta, joka toteutettaisiin vuosina

2017–2020. Päätettäessä yliopistokeskuksille korvamerkityn perusrahoituksen suuruudesta tulevien

vuosien osalta tulee huomioida yliopistokeskusten alueellinen merkitys. Yliopistokeskusten

toimintaedellytyksiä ei tule heikentää nykyisessä tilanteessa miltään osin.

Selkämeren kansallispuiston kehittäminen

Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto kiinnostaa alueen sidosryhmiä ja toimijoita. Myös

matkailijat ja virkistyskäyttäjät ovat löytäneet uuden puiston, joka tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden

meren tilan ja ilmastonmuutokseenliittyvien ilmiöiden seuraamiseen sekä virkistys- ja matkailukäyttöön.

Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus uuden Selkämeren kansallispuiston

kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Tärkeimmät kehittämisen kohteet puistossa ovat

retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti

arvokkaidenrakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidonaloittaminen valituilla kohteilla.

Perustamislainmukaisesti ammattikalastuksen ja luonnonkalakantojen turvaamiseen on kiinnitettävä

huomiota. Samalla Metsähallituksenhenkilöresursseja on lisättävä Selkämerellä.

Selkämerelläkin on jo havaittavissa rehevöitymisen merkkejä, ja sen vuoksi vesiensuojeluun on

panostettava aiempaa voimakkaammin. Kansallispuiston tavoitteet ja kasvavat vierailijamäärät sekä

merialueen muut käyttötarpeet haastavat merensuojelun sekä vedenalaisen meriluonnon inventointien

(VELMU-ohjelma) tehostamiseen Selkämerellä. Valtion odotetaan panostavan aiempaa voimallisemmin

Selkämeren ekologian tutkimukseen, merenkulun riskien vähentämiseen, öljy- ja

kemikaalionnettomuuksien hallintaan sekä erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen

vähentämiseen.

Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia

käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säppi on yksi uuden kansallispuiston kärkikohteista ja sen

kävijämäärä voi kestävästi nousta noin 10 000 kävijään. Tällä hetkellä kasvua rajoittaa kuitenkin satama,

jossa laiturikapasiteettia on liian vähän ja joka on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala.

Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta, koska

hätäsataminakin tarvittaessa toimivien retkisatamien väliset etäisyydet ovat Selkämerellä kohtuuttoman

pitkät. Sataman kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm.

tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Kunnostamisesta on tehty erillinen

suunnitelma. Kunnostuksen kustannuksiksi on arvioitu noin 1,2 miljoona euroa (väylä ja laituri ilman

maanpäällisiä rakenteita). Työhön on osoitettava erillisrahoitus valtion budjetissa. Sataman

kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta

Selkämerellä.

Metsähallituksen maantieteellisen toimialueen laajentumisesta huolimatta resursseja on riitettävä myös

Satakunnan kansallis- ja luonnonpuistoille niiden käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi ja

kehittämiseksi. Resursseja ja kehittämistoimia ei saa yksinomaan käyttäjävolyymin perusteella keskittää

ja rajata koskemaan vain suurimpien kaupunkien lähellä olevia kohteita.

46

Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiterminaalin ja jakeluverkoston rakentaminen Satakuntaan –

Off-grid kaasutalous

Satakunnan teolliset yritykset tarvitsevat kilpailukykynsä ylläpitämiseksi edullisimpia ja

ympäristöystävällisempiä energiaratkaisuja. Nesteytetty maakaasu LNG on vähäpäästöinen ja useisiin

käyttötarpeisiin teollisuudessa, energiantuotannossa, lämmityksessä ja liikennekäytössä(merellä ja

maalla) soveltuva poltto- ja raaka-aine. Teollisuuden käytössä LNG:n etuina ovat edullisuus ja

ympäristöystävällisyys.

LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri

markkinapotentiaali Satakunnan alueella. Satakuntalaiset yritykset näkevät LNG:n

liiketoimintamahdollisuutena erityisesti Satakunnan meriklusterille ja kaivosmetallienjalostus -

klusterille, uusiutuvaan energiaan perustuvalle yritystoiminnalle (esim. LNG:n yhteiskäyttö biokaasun ja

tuulivoiman kanssa) sekä teollisuuteen liittyvälle uudelle palvelutoiminnalle (kuljetus, huolto,

neuvonta/koulutus).

Nesteytetyllä maakaasulla voidaan korvata meriliikenteessä nykyisin käytettäviä muita fossiilisia

polttoaineita. Sen avulla pystytään vähentämään hiilidioksidi- ja muita päästöjä Itämeren alueella sekä

muun muassa ylittämään EU:n rikkidirektiivin vaatimukset ja varautumaan suunnitteilla olevan

typpidirektiivin vaatimuksiin. Nesteytetty maakaasu vie myös huomattavasti vähemmän tilaa, joten sitä

voidaan varastoida ja kuljettaa pitkiä matkoja esimerkiksi meri- ja maanteitse.

Terminaalit mahdollistavat maakaasun tuonnin myös kaasuverkon ulkopuolisille alueille. Tämä lisää

energiahuollon monipuolisuutta ja toimitusvarmuutta. Niiden avulla voidaan myös lisätä kilpailua

maakaasumarkkinoilla ja edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista.

Osana kansallisen LNG-terminaalien verkoston tukiohjelmaa työ- ja elinkeinoministeriö myönsi

18.9.2014 energiatukea kahdelle nesteytetyn maakaasun terminaalihankkeelle Satakunnassa.

Skangass Oy:lle myönnettiin 23 441 500 euroa Porin Tahkoluodon satamaan rakennettavaan

terminaaliin. Sen LNG-säiliön tilavuus on 30 000 kuutiometriä. Gasum Oy omistaa Skangass AS:stä 51 %

ja norjalainen LyseEnergi AS 49 %. Tämä Suomen ensimmäinen LNG -tuontiterminaali vihittiin käyttöön

12.9.2016.

Oy Aga Ab:lle myönnettiin 8 619 200 euroa Rauman satamaan rakennettavaan terminaaliin. Sen

kahdeksan LNG-säiliön yhteistilavuus olisi 10 000 kuutiometriä. Oy Aga Ab on ruotsalaisen Aga AB:n

tytäryhtiö, joka on saksalaisomistuksessa. Rakennushanketta on lykätty.

Satakunta ja Porin seutu on kansallinen off-grid -alueen kaasutalouden edelläkävijä. Tämä uusi

energiamuoto vaikuttaa laajasti Satakunnan talouteen ja on käynnistänyt kaasuinvestointien sarjan

teollisuudessa, jakelussa ja biokaasun tuotannossa. Tällä hetkellä jo rakennettujen kaasuinvestointien

kokonaisarvo on alueella noin 150 MEUR ja uusia investointipäätöksiä on suunnitteilla.

Alueelle on laadittu kaasutaloussuunnitelma vuoteen 2020. Suunnitelman seuraava askel tulee olemaan

kaasun liikennekäytön aloittaminen ja jakeluverkoston kehittäminen. Kaasun liikennekäytön merkittävä

kasvu on kansallisen kaasutalouden kannalta kriittistä. Biokaasun arvo moninkertaistuu liikennekäytössä.

Satakunnassa on suunnitelmissa kokeilla hajautetun biokaasutuotannon toimintamallia, joka voisi toimia

pilottina kansallisen biokaasulogistiikan kehittämisessä.

47

Satakunta esittää, että yhteistyössä ministeriöiden LVM ja TEM kanssa toteutettavalla kaasun

laajalla liikennekäytön pilotoinnilla edistettäisiin kestävää kaupunki- ja yksityisliikennettä sekä

raskasta kuljetusliikennettä niin valtateillä kuin radoilla. Pilotissa toimenpiteitä kohdistettaisiin

mm. kansallisen tahtotilan tiedottamiseen, jakeluasemainvestointeihin, pilottiratkaisuja

kaasuajoneuvojen verokohteluun sekä edelläkävijäryhmien tunnistamiseen (julkiset & yksityiset).

Hajautettu biokaasuntuotanto on Suomessa vielä kehittymätöntä ja tarvitsee kansallisen

edelläkävijän. Satakunta tarjoaa yhteistyötä ministeriöiden MMM ja YM kanssa toteutettavalle

hajautetun biokaasutuotannon kokeilulle. Kehittämisen toimenpiteitä tarvitaan mm. mobiilin

kaasukeräilyn ja – jalostuksen logistiikkaratkaisuun, biokaasun tuotannon edistämiseen sekä

biokaasun tuotannossa syntyvän orgaanisen jäännöksen tarkoituksenmukaiseen kierrätykseen.

Kasvava kaasuajoneuvojen määrä alueella vaatii osaavat ja lupaprosessit läpäisseet huolto-

osaajat. On selkeä tarve rakentaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa

kaasutalouteen liittyvä oppimisen ja koulutuksen kokonaisratkaisu. Satakunnan koulutuksen

järjestäjät ovat valmiina kehitystyöhön.

Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma ”Teollisuuspilotti”

Satakunnan Teollisuuspilotti on uudentyyppinen vuorovaikutusprosessi maakunnan toimijoiden kesken

sekä Satakunnan ja keskushallinnon ministeriöiden välillä. Teollisuuspilotti on ohjelmajulistus

satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä ja se kohdistuu erityisesti maakunnan

teollisuuspuistoihin. Ohjelma on valmisteltu elinkeinoelämän ja keskeisten julkisten toimijoiden

yhteistyössä (mm. kauppakamarit, Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat).

Teollisuuspilotti nostaa esille Satakunnan roolin yhtenä Suomen teollistuneimmista maakunnista, jossa:

Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on 25 %.

Viennin suhde BKT:hen (avoimuusindeksi) on 54 %, joka on puolitoistakertainen maan

keskiarvoon verrattuna.

Olemassa olevaa teollisuutta uudistetaan ja olemassa olevan osaamisen sekä infran varaan

rakennetaan uutta toimintaa.

Teollisuuden ja sen toimintaympäristön investointitaso on korkea, tiedossa olevat

ajankohtaiset investoinnit ovat miljardiluokkaa.

Satakunta kutsuu ministeriöt (mm. TEM, OKM, YM) ja virastot mukaan Teollisuuspilotin yhteiseen

kehittämistyöhön teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi.

Teollisuuspilotin kärkihankkeita ovat mm.:

Teollisuuspuistot innovaatioalustana

Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja

kilpailukykyä parantavana, uuden liiketoiminnan ja pk-yrittäjyyden ja start upien

kasvuympäristönä (yhteistyöministeriö TEM)

48

Teollisuuspuistot toimintaympäristönä

Kehitetään kasvua mahdollistavia, teollisuuspuistot yhteen kytkeviä älykkäitä logistisia

ratkaisuja (yhteistyöministeriö LVM ja LiVi)

Tiivistetään ympäristöalan kehityskumppanuutta ja dialogia teollisuuteen liittyvissä

ympäristökysymyksissä (yhteistyöministeriö YM)

Edistetään off-grid kaasutalouden kehittämistä (yhteistyöministeriöt MMM, YM, TEM,

LVM, LiVi)

Teollisuuspuistot työelämän uudistajana

Räätälöidyn erikoiskoulutuksen ja joustavien opintopolkujen mahdollisuuksien

tarkastelu osana yritysten osaamistarpeiden ennakointia (yhteistyöministeriö OKM)