K I I N T E I S T Ö P E S U L AT

YYli 25 vuotta muun mu-assa tätä vuonna 1906 valmistunutta As Oy

Kal liovaaraa isännöivä Vesa It-konen sanoo, että taloyhtiöissä on yleisesti ottaen vallalla kiin-teistöpesulabuumi. Koneita uusitaan ja tiloja saneerataan, minkä ansiosta monen taloyh-tiön kiinteistöpesulan käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

– Meidänkin hoidossamme olevissa taloyhtiöissä on nyt yli parikymmentä kiinteistö-pesulaa aktiivisessa käytössä, isännöitsijä Vesa Itkonen, AIT, kertoo taustaksi sille, miksi isännöintitoimisto on osaltaan pyrkinyt edistämään kiinteistö-

Satavuotiaan talon sisuksissa nykyaikainen, toimiva, tehokas pesutupa

Helsinkiläisen, satavuotiaan As Oy Kalliovaaran

sisuksista löytyy uusi, nykyaikainen, aikoinaan

taloyhtiössä olleen pesutuvan paikalle rakennettu

kiinteistöpesula, jota isännöitsijä Vesa Itkonen ja

hallituksen puheenjohtaja Toni Myyrä kuvailevat

”pyykkihuollon kompaktiksi tehopakkaukseksi”.

Noin 20 neliön tilaan on mahdutettu pyykinpe-

sukone, kuivausrumpu ja kuumamankeli sekä

käsipyykinkin mahdollistava lavuaari, jotka pal-

velevat taloyhtiön noin 50 huoneiston asukasta.

Nimi varauskirjaan, 2-3 tuntia koneiden käyttöä

ja odotusta, niin pyykit ovat kuivat, kolmen euron

pyykinpesumaksu hoituu kännykällä. Helppoa,

kätevää ja edullista.

Kaikki hyvän pyykkihuollon aikaansaamiseksi on mahdollista:

pesuloiden uusimista ja uusien rakentamistakin.

Yksi tärkeä lähtökohta täs-sä on ollut Itkosen mukaan Helsingin kaupungin kaavoi-tukseen ottama lähtökohta: kaupunki muutti vuonna 2007 kaavoituksen ehtoja niin, että uudisrakentamisessa vaaditaan kiinteistöpesulan rakentami-nen kaikkiin taloyhtiöihin.

Pyykinkuivatus pois huoneistoista

AArkipäivän tasolla tärkein syy kiinteistöpesulan ra-kentamiseen ja uudista-

➺ JATKUU

■■ Teksti ja kuvat: Riina Takala Teksti ja kuvat: Riina Takala

Kymmenkunta vuotta taloyhtiön puheenjohta-jana toimivan Toni Myyrän mielestä pesutu-van rakentaminen kan-natti tehdä osana isom-paa remonttia.

KIINTEISTÖPOSTI 7/2010 73

miseen taloyhtiöissä on, kuten oli As Oy Kalliovaarassakin, että saadaan pyykin kuivattaminen pois pienistä huoneistoista ja näin vältetään kosteusvaurioita ja homehaittoja.

– Tässä talossa on painovoi-mainen ilmanvaihto, eikä taloa, eikä huoneistoja ole alunperin-kään suunniteltu niin, että siel-lä pestäisiin tai kuivatettaisiin pyykkiä, Itkonen toteaa Kallio-vaarasta, jossa huoneistot ovat keskimäärin 35 - 42 neliötä.

Taloyhtiössä on ollut alunpe-rin pesutupa, joten nyt isom-man remontin yhteydessä to-teutetulla pesutuvalla on palat-tu tässä mielessä satavuotiaan taloyhtiön alkujuurille.

Pesutuvan palauttamisen pe-rusteena ja päätöstä tehtäessä oli sekin, että koska taloyhtiössä on myös nuoria asukkaita, hei-dän ei tarvitsisi taloon muutet-tuaan välttämättä hankkia edes omaa pesukonetta, vaan heillä olisi käytettävissään nykyaikai-nen ja tehokas pesutupa, jossa saa sujuvasti pestyä niin pesu-pyykit kuin lakanapyykinkin.

– On käynyt niinkin, että kun asukkaan oma pyykinpesukone on mennyt rikki, ei olekaan os-tettu uutta tilalle, vaan ruvettu käyttämään pesutupaa, Itkonen tuo esiin toisena tienä pesutu-van aktiivikäyttäjäksi.

Merkittävin syy pesutuvan rakentamiseen on kuitenkin ol-lut nimenomaan huoneistojen tilanahtaus ja sopimattomuus pyykinkuivatukseen.

– Monella asukkaalla on pyy kinpesukone keittiössä tai olohuoneen nurkassa, mikä on sinällään jo hölmö ratkaisu, puheenjohtaja Toni Myyrä har-mittelee käytännön tilanteesta, johon huoneistojen ja ennen kaikkea kylpyhuoneiden pie-nuuden vuoksi on jouduttu.

Taloyhtiössä asuu nuoria ai-kuisia, sijoitusasunnoissa vuok-ralla olevia opiskelijoita, mutta myös vanhempia ihmisiä ja muutama "kantaväenkin" edus-taja. Perheellisiä sen sijaan vain muutama - johtuen juuri asun-

➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

tojen pienestä koosta.

Suurilta vesivahingoilta onneksi vältytty

VVaikka pyykinpesukonei-ta joudutaankin käyttä-mään kylpyhuoneen

ahtauden vuoksi niille sopimat-tomissa paikoissa, suuremmilta vesivahingoilta taloyhtiössä

on ainakin toistaiseksi vältytty. Putkiremontin aikana joistakin rakenteista paljastui merkkejä vesivuodoista, mutta niiden ai-heuttajista ei Itkosen mukaan ole tarkempaa tietoa.

– Ongelmia on enemmänkin ollut kylpyhuoneissa suihku-vesien kanssa, koska pienissä tiloissa vesieristykset eivät ole kestäneet runsasta vedenkäyt-töä, Itkonen pohtii esille tulleis-ta kosteusvaurioista.

Samalla hänelle tulee mieleen omalle kohdalle sattunut kus-tannuksiltaan suurin vesivahin-kotapaus: laajasalolainen asukas lähti kokemaan verkkoja lähei-selle merelle, jätti pyykinpesu-koneen yksikseen pesemään ja palasi jonkin ajan kuluttua ko-tiinsa. Ovella oli vastassa lattiaa peittävä parin sentin paksuinen vesipatja. Seurauksena noin 30 000 euron vahinko.

– On se pyykin kuivattami-nen yksiöissä sellaista hom-maa, että... Minulla on oma pe-sukone, mutta kun sitten koitat saada mahtumaan lakanoita te-lineelle ja teline seisoo olohuo-neessa vieden tilaa ja on koko ajan edessä, niin eihän siitä mi-tään tule, Toni Myyrä kuvailee tilannetta, jonka muuttamiseksi ja pyykkihuollon hoitamiseksi uusi pesutupa antaa nyt mer-kittävästi paremmat mahdolli-suudet.

– Vesivuotojen ja kosteusvau-rioiden välttämisellä kiinteistö-pesulan perustamista tai sanee-raamista on helppo perustella. Isännöimissämme taloyhtiöissä ei ole LVIS-peruskorjausprojek-teista päätettäessä yhdessäkään äänestetty kiinteistöpesulaa nu-rin, Itkonen vielä toteaa.

Suunnittelun haasteena tilan pienuus

KKalliovaaran pesutupa sijaitsee taloyhtiön ma-talassa, osin hirsiraken-

teisessa osassa. Pesulaan käy-dään sisään 90-luvulla uusitul-ta pihakannelta. Vesa Itkonen mainitsee, että pihakansi oli romahtamaisillaan ja siksi se vaati perusteellisen korjauksen vedeneristyksineen. Kannen alle sijoitettiin asukkaiden kel-larivarastotiloja ja urheiluväli-nevarasto.

Pesutuvan rakentaminen to-teutettiin puolentoista vuoden mittaisessa korjausrupeamassa,

Ihmiset vierastavat kuivausrummun käyttöä ja pelkäävät, että se vahingoittaa tekstiilejä. Työtehoseura on tutkinut, ettei va-hingoita ja se nöyhtä, joka tällaiseen nukkasihtiin jää, on sen tutkimuksen mukaan irtonaista tekstiilinöyhtää ja pesuaine- ja likasaostumia, Vesa Itkonen sanoo Työtehoseuran tuoreeseen tutkimukseen viitaten.

➺ JATKUU

KIINTEISTÖPOSTI 7/2010 75

jonka aikana tehtiin perintei-nen putkiremontti, uusittiin kiinteistöjen vesijohdot, vie-märit, sähköt, ovipuhelimet ja telejärjestelmät. Putkiremontti valmistui viime vuonna ja pe-sutupa oli käyttövalmis vuo-denvaihteessa.

- Tämä pesutupa on aika eri-koinen ja eksoottinen. Tilaa jouduttiin louhimaan ja syven-tämään 30 senttimetriä ja kat-toa laskemaan niin, että saatiin sijoitettua koneiden vaatima ta-lotekniikka tähän ahtaaseen ja matalaan tilaan, Itkonen kertoo suunnittelijana toimineen Antti Voutilaisen Arkkitehtitoimisto Antti Voutilainen Oy:stä suun-taan kohdistuneista arkkitehti-suunnittelun haasteista.

Pesutuvan nurkassa valkoi-seksi maalatusta seinästä pil-kistää pieni pala kalliota, joka haluttiin jättää sinne muistu-tukseksi siitä, että taloyhtiö sijaitsee Ullanlinnassa kallion

Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 • E-mail: sgps.finland@saint-gobain.comwww.sgps.fi

Osasto 6 f 39

Uudisrakennuksissa syksyllä 2010 pakolliseksi tuleva huoneistokohtainen vedenmittaus on helppo toteuttaa edullisella M-Bus -vedenmittausjärjestelmällä. Se on avoin järjestelmä, johon voi liittää eri valmistajien standardoituja mittauslaitteita, myös jälkikäteen. Uutuutena esittelemme myös radioluentamittausta erisuuruisille taloyhtiöille.

Tule keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa erilaisis-ta järjestelmävaihtoehdoista.

Tervetuloa tutustumaan myös paloturvalliseen ja hiljai-seen Aquasafe-viemäröintijärjestelmään, jolla on Suomes-sa tyyppihyväksyntä myös asennusjärjestelmälle.

Taattua tuttua ja modernia tekniikkaa

-Bus

➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

päällä. Konkreettinen muistu-tus ihmisen keskikoon kasva-misesta taas tulee vastaan heti pesutuvan ovella, joka on pieni ja matala ja vaatii nykypäivän keskimittaiselta kansalaiselta nöyrää kumartumista, ettei lyö päätään oven karmiin.

Oikeanlaiset koneet todelliset tarpeet huomioiden

TTaloyhtiön hallitus tukeu-tui Toni Myyrän mukaan suvereenisti koneiden

hankinnassa isännöitsijän ja arkkitehdin kokemuksiin ja ammattitaitoon.

– Hallituksessa käytiin se nor maali keskustelu esimerkik-si koneiden koosta. Tällaiseen kiinteistöön olisi ollut ihan tur-ha hankkia 11-12 kilon konetta. Sen kokoisissa koneissa ei ole enää muutenkaan mitään jär-keä, koska ihmisten elämänta-vat ja pyykinpesutottumukset ovat muuttuneet niin toisenlai-siksi kuin esimerkiksi 60-luvul-la. Tämän pesutuvan konekanta on optimoitu nykyajan tarpeita vastaavaksi eli käytössä on yksi kuuden kilon pyykinpesukone. Tänne ei hankittu erillistä lin-

Pesutuvan varauskirjasta löytyy parisenkymmentä ni-meä. Toni Myyrä uskoo, että käyttö lisääntyy, kunhan tieto uudesta pesutuvasta ja sen kätevyydestä pyykki-huollossa leviää taloyhtiös-sä.

76 KIINTEISTÖPOSTI 7/2010

koa, koska koneessa on hyvä linkous. Lisäksi olemme käyttä-neet tämän valmistajan koneita jo niin pitkään, että tiedämme, ettei pyykin lisäkuivattamisek-si tarvita kuivauskaappeja, vaan kuivausrumpu riittää ja toimii hyvin. Lisäksi hankittiin kuu-mamankeli niille, jotka halua-vat lakanansa silittää. Tässä on siis kompaktissa tilassa kaikki koneet, joilla saa myös laka-napyykin hoidettua, Itkonen kuvailee.

Itkonen tunnustaa isännöitsi-jätoimistonsa olevan merkkius-kollisen. Se perustuu nimen-omaan lähes kolmenkymme-nen vuoden aikana saatuihin kokemuksiin: Koneille luvataan kolmekymmentätuhatta käyttö-kertaa, eikä niiden toiminnassa olekaan ollut ongelmia, ne ovat toimintavarmoja ja vähän huol-tamista vaativia ja varaosien saanti on turvattu; käyttö- ja yl-läpitokustannukset vuotta koh-den ovat todella alhaiset ja ko-neiden käyttöopasteet ja kaikki

muukin kirjallinen aineisto on suomenkielistä.

Järkevä toteuttaa isomman remontin yhteydessä

TTaloudellisesti pesutuvan rakentaminen kone han-kintoineen ei ole ra-

sit tanut Toni Myyrän mielestä taloyhtiötä kohtuuttomasti, koska pesutupa toteutettiin "sivutuotteena", osana isompaa remonttia. Itkonen laskee, et-tä tilan suunnittelu, koneiden hankinta, tilan louhintatyöt ja toteuttaminen ovat maksaneet kokonaisuudessaan noin 30 000 euroa.

– Jos tilaa ei olisi tarvinnut louhia, eikä syventää, olisi var-masti päästy noin 20 000 eu-rolla. Joka tapauksessa tämä investointi on ollut kokonai-suudessaan alle prosentin ver-ran kaikista korjaushankkeen

kustannuksista, Itkonen laskee pesutuvan suunnittelemisen ja toteuttamisen osuudesta mitta-vassa korjaushankkeessa.

– Kun pesutupa toteutettiin näin, ison remontin yhteydessä, niin yhtään vastalausetta ei siitä tullut. Mutta jos meillä olisi ol-lut käsiteltävä pesutuvan raken-taminen omana projektinaan, luulen, että sitä olisi varmasti joku voimakkaasti vastustanut, Toni Myyrä arvelee.

– Hyvä suunnittelija maksaa itsensä takaisin tällaisissakin hankkeissa, Itkonen painottaa vielä viitaten siihen, miten hy-vin ja onnistuneesti pieneen tilaan on saatu mahtumaan kaikki tarvittava ja saatu aikaan visuaalisestikin miellyttävä tila.

Sisäänajovaihe vielä meneillään

TToni Myyrä tutkailee va-rauskirjaa ja laskee, että tammikuun ja syyskuun

välisenä aikana pesutupaa on käyttänyt parisenkymmentä asukasta. Määrä on vähän, mutta se johtuu siitä, että pesutuvan käyttö on selvästi vasta käynnis-tymisvaiheessa.

– Informaatiota on mennyt, mutta luulen, etteivät kaikki ole vielä edes tiedostaneet, että meillä on täällä tällainen pesu-tupa käytettävissä, hän pohtii ja arvioi, että käyttöaste varmasti nousee, kunhan tieto vielä pa-remmin saavuttaa taloyhtiön asukkaat.

Kuivausrumpu korvaa naru-kuivatuksen

SSiinä Kalliovaaran pesu-tupa poikkeaa yleisestä linjasta, että siellä ei ole

erillistä kuivaushuonetta. Ke-sällä pyykkiä voi Kalliovaarassa kuivattaa pihakannella sijait-

➺ JATKUU

Kattotutkan asiakkaat voivat olla huoletta. He saavat kuvallisen raportin katon kunnosta huolto- ja korjaussuosituksineen.

Jos kattonne on vielä sopimuk-settomassa tilassa, nyt on korkea aika neuvotella kiinteistöön huoltosopimus!

Kuka kävi viimeksi katolla?

www.kattotutka.fi Soita meille! 010 680 4030 – laitetaan kattoasiat kuntoon yhdellä kädenpuristuksella!

> ennakoi> turvaa> säästää

KIINTEISTÖPOSTI 7/2010 77

www.osram.fi

- voidaan kytkeä päälle ja pois rajoituksetta

- porrasvaloautomaatit, käytävät, WC:t

- keskimääräinen elinikä 20 000 tuntia

- pakkassyttyvyys -30 °C

- kirkastuu nopeasti

OSRAM DULUX® INTELLIGENT FACILITYParasta valoa kiinteistöihin!

MYÖS

VÄRISÄVY

840!

➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

sevilla pyykkinaruilla, mutta muulloin pyykin saa kuivaksi kuivausrummussa.

– Täällä olisi ollut mahdol-lisuus tehdä kuivaustila myös kellariin nyt vuokralla oleviin tiloihin. Mutta talossa vallitse-van tuottavuusajattelun mu-kaan yhtiövastike on ja tulee pysymäänkin poikkeuksellisen alhaisena ja siksi kaikki ne tilat, joista voidaan saada rahallista tuottoa, pidetään mahdollisim-man hyvin ja pitkään vuokra-käytössä, Itkonen mainitsee.

Hänen mielestään on turha tehdä kuivaushuoneista muu-tenkaan hehtaarihalleja, koska niitä usein käytetään sen ver-ran vähän.

– Kokemukseni mukaan, mi-tä näissä taloyhtiöiden pesutu-vissa olen käynyt, niin yleensä vanhempi ikäpolvi haluaa kui-vattaa pyykkinsä ja lakanansa naruilla, nuorempi polvi kui-

Pyykinpesun maksaminen kännykällä on Toni Myyrän mielestä nykyaikaista ja kätevää.

78 KIINTEISTÖPOSTI 7/2010

vattaa kaiken pyykkinsä kuiva-usrummulla, hän jatkaa.

Vain pyykinpesu maksaa

Pyykkikoneen käytöstä maksetaan Kalliovaaras-sa kolme euroa, mutta

kuivausrummun ja mankelin käyttö ovat ilmaisia. Tämä pe-rustuu siihen ajatusmalliin, ettei tehdä kuivausrummun käytöstä kynnyskysymystä.

– Näin mahdollistetaan se, että jos peset pyykkisi kotona omalla koneellasi, voit kuiten-kin tulla kuivaamaan sen kui-vausrummussa. Kuivausrum-mun käytön rahastaminen ei ole niin oleellinen asia, koska se ajaa parhaiten yhtiön etua, että pyykkiä ei kuivatettaisi asunnoissa, Itkonen perustelee toimintatapaa.

Taloyhtiössä on hänen arvi-onsa mukaan noin neljäsosa sellaisia asukkaita, joiden kyl-pyhuonetta on laajennettu ja

sen ansiosta saatu sinne mahtu-maan pyykinpesutorni kuivaus-rumpuineen. Muiden osakkai-den on täytynyt tyytyä siihen, että saavat kylpyhuoneeseensa mahtumaan juuri ja juuri kape-an, päältätäytettävän pyykinpe-

sukoneen. Heitäkin on pidetty mielessä siinä vaiheessa, kun pesutupaan koneita hankittiin.

– Rahastuksessa täällä on se logiikka, että maksat pesun

➺ JATKUU

As Oy Kallio-vaarasta tehtyhistoriikki

As Oy Kalliovaaran historiikki kertoo, kuinka paremman väen Ullanlinnaan nousi vuonna 1906 työläisten oma ker-rostalo ja miten jykevä kivirakennus on selvinnyt aatteiden ristituulessa läpi vuosisadan. 1800-luvun jälkipuoliskolla teollistuva yhteiskunta pakotti suoma-laiset muuttamaan maalta kaupunkei-hin, ja Helsingin väkiluku nelinkertaistui vuosien 1870 - 1910 aikana. Asukaslu-vun räjähdysmäinen lisääntyminen johti kaupungeissa asuntopulaan ja myös runsaaseen asuntorakentamiseen.

Työväen polttavaa asuntopulaa ja ala-arvoisia asumisoloja pyrittiin helpotta-maan perustamalla 1880-luvulta lähtien työläisten hallitsemia asunto-osake-yhtiöitä ennen kaikkea työläiskaupun-ginosiin Pitkänsillan pohjoispuolelle ja Kamppiin, mutta myös paremman väen asuinalueena tunnettuun Ullanlinnaan.

Ullanlinnassa Laivanvarustajanka-

tu 9:ssä sijaitseva Asunto-osakeyhtiö Kalliovaara perustettiin joulukuussa 1905 tarkoituksena rakentaa "verrattain mukavia ja terveellisiä asuntoja työläis-pikkuperheille". Talon suunnitteli jugen-din eli art nouveaun hengessä raken-nusmestari Juho Wihtori Tikka, joka oli myös perustamassa yhtiötä.

Kuten monissa Helsingin kerrostalois-sa, osallistuivat Kalliovaarassakin talon asukkaat itse kotinsa rakentamiseen. Rakennuksilla työskenteli myös jonkin verran naisia ja nuoria poikia vähem-män ammattitaitoa vaativissa tehtävissä kuten laastinkantajina ja siivoojina.

As. Oy Kalliovaara täytti sata vuotta syyskuussa 2006, minkä kunniaksi jul-kaistiin talon satavuotishistoria. Sen on kirjoittanut Selina Finne.

Tämä on arkipäivää: taloyhtiössä on hissi, joka helpottaa kulkemista var-sinkin pienten lasten ja lastenvaunu-jen kanssa kuljettaessa. Entisöityä porrashuonetta valaisevat nykyaikai-silla painokytkimillä käytettävät ny-kyaikaiset valaisimet.

Uudistuneella pihakannella on kukkaistuksia isoissa ruukuissa. Miten niiden kanssa kiinteistönhuolto selviää ensi talvena mieti-tyttää Toni Myyrää.

KIINTEISTÖPOSTI 7/2010 79

➺ JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA

hinnan, joka sisältää sitten nä-mä muut palvelut eli kuivaus-rummun ja mankelin käytön. Näin pyritään selkeästi kannus-tamaan pesutuvan käyttöön, Itkonen vielä mainitsee.

– Joissakin taloyhtiöissä saa käyttää pesutupaa ilmaiseksi. Ainakin täällä asia nähdään niin, että veloituksetta saadessaan ihminen ei arvosta ilmaista, mutta jos jotakin saa edullisesti, silloin saatua palvelua jo arvos-tetaankin. Kolme euroa näiden koneiden käytöstä on mielestä-ni enemmän kuin kohtuullista. Ethän saa sillä hinnalla edes miesten yhtä paitaa pesetettyä pesulassa, hän vielä jatkaa.

Kännykkä-maksaminen turvallista ja ongelmatonta

KKalliovaarassa pesutu-van käytön voi maksaa kännykällä, mikä on

Itkosen mukaan kätevä ja on-gelmaton tapa. Maksut tilittyvät isännöintitoimistolle kerran kuukaudessa.

– Kun oli kolikkorahastimia, pesutupiin murtauduttiin ja rikottiin paikkoja. Sen jälkeen, kun tuli korttimaksaminen ja nyt tämä kännykkämaksami-nen, minulla ei ole ollut yhtään sellaista pesutupaa, jossa olisi si-tä ongelmaa, että murtaudutaan ja rikotaan paikkoja. Kännykkä-maksaminen on turvallinen ja hyvä tapa, Itkonen toteaa.

Joku saattaa purnata, ettei voi maksaa pesutuvan käytöstä työpuhelimella. Itkonen muis-tuttaa, että onhan olemassa Prepaid. Vanhemmilla ihmisillä ei ole välttämättä kännykkää, millä hoitaa maksut. Itkonen neuvoo, että maksun voi teh-

dä lankapuhelimellakin. Maksu lähtee juoksemaan vasta sitten, kun kone käynnistyy ja maksu on sillä kuitattu.

Konetekniikkaa kehitetty huippuunsa

VVaikka laitetoimittajilla on tarjota entistä hie-nompaa tekniikkaa

sisältäviä pyykkikoneita, jotka punnitsevat, annostelevat, mit-taavat, säästävät vettä ja ener-giaa ynnä muuta, monen talo-yhtiön pesutuvista löytyy silti vielä toisen aikakauden koneita. 25 vuotta pyykinpesukoneelle ei tunnu olevan vielä ikä eikä mikään, mutta onpa Itkosen kohdalle osunut 60-luvunkin koneita, jotka vielä toimivat moitteettomasti.

– Yhdessä taloyhtiössä on kivi-rekimankelikin. Se on varmaan 30-luvulta. Sturenkadulla, siel-lä se on vielä käytössä ja toimii täyttä häkää. Sen käyttö on tietysti vanhemmille ihmisille tuttua, mutta nuorempi polvi vierastaa sitä, isännöitsijä Vesa Itkonen mainitsee.

ABB:n saneerauskeskukset on kehitetty yhdessä suunnittelutoimistojen ja sähköurakoitsijoiden kanssa vastaamaan markkinoiden tarvetta.

Keskusten mitoitus ja muotoilu on optimoitu niin, että ne sopivat vanhan keskuksen paikalle, jättäen kuitenkin komponenteille ja kaapeloinneille riittävän tilan. Sama mitoitus ja muotoilu antaa monia mahdollisuuksia sijoitella ryhmäkeskus ja data-keskus niin, että kokonaisuus on tyylikäs ja tekninen toteutus toimiva. Korkeas-ta laadusta kertoo kosketussuojan ja oven pyöristetyt kulmat. Suunnittelussa on myös otettu huomioon kuitukaapeleiden käyttö sekä yleiskaapeloinnin vaatimat tilat.

ABB:n uudet saneerauskeskukset pinta-asennukseen

ABB OyPuhelin 010 22 11www.abb.fi