Ennen jäte oli pääasiassa bio-jätettä, lähinnä eläinten lan-taa ja ihmisten ulostetta. Si-tä pystyttiin käsittelemään

ja hyödyntämään joko lannoittee-na tai kompostoimalla. 1800-luvun teollistumisen ja kasvavan kulutuk-sen myötä syntyi uudenlaista jätet-tä, mitä ei voitu hyödyntää perintei-sin menetelmin.

UUdenlaiset jätteet ovat vaati-neet sekä menetelmien, että laitteis-tojen kehitystä. Konkreettisesti jäte-huollon kehitys näkyy päivittäin ih-misten arjessa. Kaupunkikuvassa tai kylänraitilla ei enää kulje miehiä he-voskärryillä tyhjentämässä jäteas-tioita kärryihin talikolla ja lapiolla. Myös jäteastioiden materiaalit ovat kehittyneet. Nykypäivänä jäteauton-kuljettajat tuskin riemastuisivat jou-tuessaan tyhjentämään painavia te-räslevystä valmistettuja jäteastioita.

jäteasioiden ratkaisemiseksi on historian saatossa aina tarvittu yh-teiskunnan asiaan puuttumista ja ohjausta. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ja lainsäädännön kehitty-misen myötä onkin vastuu jätehuol-lon käytännön toteuttamisesta siir-retty kunnille. Vuoden 2011 uusitul-la jätelailla vahvistettiin kuntavas-tuun asema yhdyskuntajätehuol-lon järjestämisessä. Kuntien jäte-laitosten toiminta on aina perustu-nut omakustannusperiaatteelle. Ne eivät hae maksimaalista voittoa, ei-vätkä käytä jätehuollon järjestämi-seen verovaroja.

jätteiden hyötykäyttö on li-sääntynyt ennen kaikkea energia-na. 1990-luvulta lähtien kaatopaik-kakäsittelyä alettiin rajoittaa voi-makkaasti. Kunnalliset jätehuol-toyhtiöt näkivät rajoitukset mah-dollisuutena kehittää mm. jätteen hyötykäyttöä energiantuotannos-sa. Suomessa on vuoteen 2016 mennessä valmistunut yhdeksän erillistä jätevoimalaa, jotka yhdes-sä muodostavat modernin jätevoi-malaverkoston.

Myös biojätteen käsittelykapa-siteetti on kaksinkertaistunut vii-meisen kymmenen vuoden aika-na. Biolaitosinvestoinnit ovat pää-osin olleet biojätteen hyödyntämis-tä kaasuna ja ravinteiden sekä hu-muksen talteenottona. Kaikki tämä on vähentänyt merkittävästi kaa-topaikkasijoitusta ja Suomi onkin noussut nopeasti yhdyskuntajäte-huollossa Länsi-Euroopan huippu-maiden tasolle.

nyt ollaan siirtymässä kierto-talouden aikaan. Tämä tuo uusia säädöksiä ja tavoitteita myös jäte-huollolle. Materiaalien kierrätys-tavoitteet tulevat nousemaan. Ta-voitteiden saavuttaminen merkit-see myös kuntien jäteyhtiöille uu-sien toimintamallien käyttöönot-toa ja nykyisten menetelmien ke-hittämistä. Merkittävin kiertota-louden potentiaali löytyy kuiten-kin yhdyskuntajätteen ulkopuolel-ta. Yhdyskuntajäte muodostaa Suo-

messa vain noin 3 % muodostuvas-ta jätteestä.

jUlkisella vallalla on aina vastuu yhdyskuntajätehuollon jär-jestämisestä ja toiminnasta. Se on välttämättömyyspalvelu ja vaatii toimiakseen vakaan toimijan. Jä-tehuollon on toimittava myös siel-lä, missä palvelun tuottaminen on hankalaa ja kallista. Kunnallisella jä-tehuollolla ja sitä tukevilla toimin-noilla pystymme turvaamaan sen, että jätehuoltopalvelua on saa-tavissa kohtuullisin kustannuksin kaikkialla, kaikkina aikoina ja kaikis-sa olosuhteissa.

Lähdemateriaalina on hyödynnet-ty seuraavaa teosta: Kuopasta Kier-totalouteen, Suomen yhdyskunta-jätehuollon historia, Henry Nygård, Jätelaitosyhdistys ry 2016

Satavuotiaan Suomen hiStoria on myös satavuotista kunnallisen yhdyskuntajätehuollon historiaa

RoskapostiRoskapostiRoskaposti2017

MaTTi oJuTKaNgaS

Savonlinnan Seudun Jätehuolto oy

jätteen kuormaus jätteenkuljetusautoon tapahtui pitkään käsin. betonista valettujen jätesäiliöiden käytös-tä luovuttiin 1970 – luvulla.

keittiöjätettä eli nykytermein bio-jätettä kuljetettiin keräystynny-reissä helsingissä vuonna 1913.

Kuva: Helsingin puhtaanapitolaitoksen esite Kuva: tuntematon, HSY

Taiteilija Johanna oras käyttää mie-likuvitusta kierrätyksessäkin. aina-kin lasipurkeille löytyy uusiokäyttöä ateljeessa, jossa maaleja sekoitellaan ja pensseleitä säilytetään.Paljon matkustava ja monessa pai-kassa asuva taiteilija tietää, että jä-tehuolto ja kierrätys eivät ole kaik-kialla yhtä hyvässä hoidossa kuin Suomessa.

- Ranskassa jätteiden lajittelu on meitä jäljessä, arvioi Johanna oras.

- Siellä ei esimerkiksi ole saman-laista pullonpalautussysteemiä kuin meillä. Nyt on kuitenkin sakon uhal-la kielletty lasin laittaminen sekajät-teisiin ja se kerätään lasinkeräyspis-teisiin. Ehkä Ranskassa tarvitaan jä-

reitä keinoja. Toisaalta siellä on hy-vä järjestelmä esimerkiksi huone-kaluille. Vanhan sohvan ja muuta-kin isompaa tavaraa voi jättää tiet-tynä viikonpäivänä kadulle kiinteis-tön eteen. Siitä sen korjaa joku tar-vitsija tai sitten jätehuolto.

Johanna oras kertoo, että Rans-kassa on myös alueellisia keräyspis-teitä. Ne toimivat suunnilleen samal-la tavalla kuin Suomessa.

johanna oraksella ja hänen puolisollaan Reijolla on neljä tuki-kohtaa: kodit Nizzan lähistöllä Rans-kassa ja Koskella Länsi-Suomessa. Tärkeitä paikkoja ovat Taidekartano Punkaharjulla ja kesämökki Koke-

mäellä. Tavallisen kotitalousjätteen lisäksi taitelijan työssä syntyy myös työhön liittyvää jätettä.- Jätteitä meillä tulee ennen kaik-kea kaikista pakkauksista. Kaikkial-la pyrimme järjestämään jätteiden lajittelun ja kierrätyksen asianmu-kaisesti.

johanna ja reijo oras istuvat savon-linnalaisen kahvilan pöydässä ja pohtivat, miten kierrättäminen su-juu. Molemmat ovat ajatelleet, että asiassa on vielä kehittämistä ja sii-hen sisältyy yllättäen unelmiakin.

- toivomuksessa on, että saatai-siin Punkaharjulle oma biojättei-den kompostori, yllättää johanna.

Taiteilijaperhe on kiinnostunut kierrätyksestä

KESKIVIIKKONA 26. HUHTIKUUTA 2017 MAINOSLIITE | 1

Savonlinnalainen sotaveteraa-ni Aatos Kiiski istuu keittiössään Chili-koira sylissään ja ihmettelee maailman menoa. Hän on synty-nyt jo 1920-luvulla, joten elämän-kokemusta on kertynyt yli 90 vuo-den ajalta.

LajitteLu ja kierrätys on aina ollut tärkeä asia Kiiskin elämässä. Ennen vanhaan kaikki säästettiin ja biohajoavat jätteet kompostoitiin. Käytännöllisesti katsoen mitään ei heitetty menemään. Sanomalehdet vietiin paperinkeräykseen, lasipur-kit säästettiin hilloa varten ja kaik-ki pullot kerättiin talteen ja käytet-tiin mehustamiseen. Peltipurkeista-kin pyrittiin hyödyntämään materi-aali johonkin tarkoitukseen.

- Silloin ei mökilläkään syntynyt minkäänlaista jätettä. Linnut hoiti-vat kalanperkeet, ja tarkkaan.

koska muovipakkauksia ei ol-lut, poltettiin kaikki paperinen pak-kausmateriaali saunan pesässä, ke-säkeittiössä tai takassa. Kompos-tiin kerättiin puiden lehdet, oksat ja keittiöjätteet.

- Kompostien vieressä oli kasa lehtiä ja oksia, joita ladottiin vuoro-tellen ja saatiin komposti ilmavam-maksi. Lehti- ja oksakasassa siilit viihtyivät. Nyt mökillä on kompos-tori ja biokäymälä.

- Eihän sitä keittiöjätettä paljoa tullut, mitä nyt perunankuoria ja kahvinporoja. Ruoka syötiin eikä si-tä pois heitetty.

kiiskin taLoyhtiössä on jäte-astiat bio- ja sekajätteille sekä pa-perille ja kartongille. Niitä veteraa-ni hyödyntää pikkutarkasti eikä laita jätteitä vääriin astioihin. Pat-tereista pääsee eroon kauppareis-sulla. Muutaman kerran on mökil-tä kerätty peräkärryllinen vanho-ja käyttötavaroita, lähinnä patjo-ja ja täkkejä ja viety Nousialan jä-teasemalle.

Kysymykseen, mitä mieltä hän on siitä, kun jätteen seassa on paljon lajittelematonta tavaraa, hän vastaa:

- Se on kyllä hävytöntä, jos ihmi-nen ei lajittele jätteitään kunnolla. Siinä ei ole mitään järkeä.

kiiskiä huoLestuttaa myös muovisten kauppakassien yletön käyttö. Hän tosin myöntää, että muovikassi on kätevä kauppareis-suilla, mutta hänellä yksi kassi kes-tää useamman reissun. Samaa kas-sia hän käyttää kuukauden päivät, mutta ei nuukuuttaan vaan ennen kaikkea kantaessaan huolta ympä-ristöstämme.

- Jos täytyy kaupungilla käydä muilla asioilla, kulkee muovikassi kätevästi taskussa.

Sotaveteraani lajittelee ja kierrättää

| ROSKAPOSTI | savonlinnan seudun Jätehuolto Oy

Riikinvoima Oy:n jätevoimala Leppävirralla on kahdeksan kunnallisen jätehuoltoyhti-ön ja Varkauden Aluelämpö

Oy:n omistama ekovoimalaitos. Sin-ne toimitetaan 640 000 asukkaan syntypaikkalajiteltua sekajätettä 57 kunnan alueelta. Voimala ottaa vas-taan omistajakunnistaan kaiken se-kajätteen, n. 3000 tonnia viikossa, mikä vastaa noin 20 täysperävau-nurekallista päivässä.

savonLinnan seudun Jätehuol-to Oy on alusta alkaen ollut perusta-massa Riikinvoimaa ja omistaa siitä osan. Savonlinnan seudulta toimite-taan sekajätettä Riikinvoimalle, 4-5 täysperävaunuyhdistelmäkuormaa viikossa. Jäte kerätään Voimalaitok-sella ”bunkkeriin” josta se siirtyy kä-sittelyn jälkeen kiertopetikattilaan poltettavaksi. Poltettaessa syntyvät savukaasut puhdistetaan tehok-kaasti ja ympäristöystävällisesti.

riikinvoiman palvelu- ja viestin-täkoordinaattori Miia Varis kertoo, että kiertopetikattila on ympäris-töystävällinen ja tehokas ja se voi käyttää polttoaineena melkein mi-tä tahansa palavaa ainetta.

Variksen mukaan ennen poltta-

mista osa metallista saadaan tal-teen magneetilla, mutta isommat metallikappaleet ja muu sekajät-teeseen kuulumaton tavara tuottaa hankaluuksia.

- Meille on tullut rautakankia, työntökuulia, kiuaskiviä ja onpa seasta löytynyt mopon moottorikin. Käytöstä poistettu kallioporakin on meille kulkeutunut, kertoo Miia Varis.

Varis toivoo, että ihmiset ymmär-täisivät lajittelun tärkeyden.

- Täällä varastobunkkerissa on useita rekkakuormallisia jätettä, ei-kä sieltä jatkuvasti voi olla poimi-

massa yksittäisiä tavaroita. Proses-si saatetaan joutua keskeyttämään, jos sinne kulkeutuu laitteita tukki-via esineitä. Vaikka pattereiden vas-taanottopisteitä on runsaasti, löy-dämme me palamisjätteestä aina ämpärikaupalla pattereiden jään-nöksiä.

Biojätteessä oLevat suolat ai-heuttavat korroosiota laitteistossa, eikä se tietenkään pala niin hyvin. Biojäte tuo jätteeseen paljon koste-utta ja sitä kautta vaikeuttaa polt-toaineen käsittelyä ja polttoa. Lisäk-si metallit, kivet ja muut kovat esi-neet rikkovat laitteistoja. Tämä taas aiheuttaa kustannuksia, mikä nä-kyy viime kädessä kansalaisten ra-hapussissa.

Riikinvoiman palvelu- ja viestintä-koordinaattori Miia Varis painottaa, että sekajäte on poltettavaksi kel-paavaa sekajätettä. Kaikki muu jä-te sen seassa vaikeuttaa prosessia ja tekee siitä rahallisesti kalliimpaa.

-Me kansalaiset omistamme yh-dessä sekä jäteyhtiöt, että tämän energiantuotantolaitoksen ja meil-lä on vastuu sen häiriöttömästä toi-minnasta.

Sekajäte palaa energiaksi Leppävirralla

riikinvoiman ekovoimalaitos Leppävirralla käsittelee vuodessa noin 145 000 tonnia sekajätettä.

MATTi OJuTKANgAS

MATTi OJuTKANgAS

Kuntien jätelaitokset, kuten myös yhtiömme, ovat rakentaneet maa-hamme toimivan ja kustannuksil-taan edullisen jätteiden hyödyn-tämisen infrastruktuurin ilman kuntien budjettivaroja. Yhdys-kuntajätteiden keräys ja kierrä-tys, osana kiertotalouden toteut-tamista, tarvitsevat edelleen vah-van ja vastuullisen julkisen toimi-jan ja infrastruktuurin.

yhtiömme pyrkii omalla joh-donmukaisella toiminnallaan varmistamaan sen, että vaikka toimintaympäristömme ei ke-hity suoraviivaisesti, pystymme tulevaisuudessakin vastaamaan kustannustehokkaasti kunnan vastuulla olevista jätteistä sekä niiden kierrätyksestä ja käsitte-lystä.

yhtiö on toimittanut heinä-kuusta 2016 lähtien kaiken polt-toon kelpaavan jätteen energian-tuotantoon ekovoimalaitokseen. Jätteiden hyödyntäminen ener-giantuotannossa on paras vaih-toehto tilanteissa, joissa jätteelle ei ole muita tarkoituksenmukaisia hyödyntämisvaihtoehtoja tai jäte on liian huonolaatuista materiaa-likierrätykseen.

on tärkeää, että polttoon me-nevässä jätteessä on riittävä läm-pöarvo. Jos jäte-erässä on riittä-västi esim. materiaalihyötykäyt-töön soveltumatonta muovia, jät-teen seassa olevat pienet määrät palamatonta jätettä eivät haittaa. Toivottavaa on, että palamatto-

man jätteen määrä saadaan mah-dollisimman vähäiseksi suhteessa palavaan osuuteen.

kotitaLouksiLLa on merkit-tävä rooli lajittelussa. Ensisijaises-ti toivomme, että lasin ja metal-lin lajitteluun kiinnitetään erityis-tä huomiota. Lasi ja metalli vau-rioittavat polttolaitoksen laitteit-ta. Tärkeää on myös saada biojäte pois polttoon menevästi jättees-tä, sillä biojätteen kuten myös la-sin ja metallin lämpöarvo on huo-no. Huono lämpöarvo vaikuttaa polttoprosessiin haitallisesti ja se lisää esim. tuhkan määrää. Tuh-kan käsittely on kallista ja vaikut-taa omalta osaltaan jätehuollosta aiheutuviin kustannuksiin. Kus-tannusten maksajina ovat loppu-pelissä kotitaloudet. Voimme siis kaikki vaikuttaa siihen, millaisia kustannuksia jätehuollon järjes-tämisestä aiheutuu. Jätehuolto on osa meidän jokaisen arkipäivää.

omasta ja Savonlinnan Seu-dun Jätehuolto Oy:n puolesta toivotan kaikille alueen asukkail-le mukavaa ja aurinkoista kevään jatkoa.

ANNE RAuTiAiNENtoimitusjohtaja

Hyvä lukija

sotaveteraani aatos kiiski lajittelee jätteet huolellisesti.

KESKIVIIKKONA 26. HUHTIKUUTA 2 | MAINOSLIITE

ROSKAPOSTI | savonlinnan seudun Jätehuolto Oy |

Rantasalmen pienjäteasemalla Sa-vonlinnan Seudun Jätehuoltoyhti-ön neuvoja-tiedottaja Satu Pannila harmittelee, että ei vielä ole ehtinyt yön lumisateen jäljiltä kolaamaan kaikkia lumia. Asfaltoidulla ja aida-tulla alueella eri jätejakeille tarkoite-tut lavat ovat suorassa rivissä ja ase-malla näyttää siistiltä.

pienjäteasemat ovatkin saa-neet paljon palautetta siisteydes-tään ja hyvästä asiakaspalvelusta.

- Onhan se mukava kuulla, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä pienjäteasemien tarjoamiin palve-luihin. Mikäs täällä on töitä tehdes-sä, kun puitteet ovat kunnossa ja

asiakkaat ovat mukavia, sanoo Pan-nila hymyillen iloisesti.

Pannila kertoo, että aamulla oli muodostunut jo pientä jonoa por-tin ulkopuolelle ennen avaamista.

- Kevään koittaessa ihmiset al-kavat tehdä kevätsiivouksia ja sil-loin täällä on vipinää. Keväällä saa-puvat myös mökkiläiset ja se näkyy myös pienjäteaseman kävijämääris-sä. Ensimmäinen tunti on aina ruuh-kainen. Toivomuksena olisikin, että ihmiset hyödyntäisivät enemmän koko aukioloaikaa. Yritysten toivoi-si myös suuremmassa määrin hyö-dyntävän pienjäteaseman palvelui-ta, sanoo Satu Pannila.

rantasaLmen pienjäteasemalla otetaan vastaan jätteitä maanan-taisin kello 11- 17.

Kotitaloudet voivat tuoda pien-jäteasemalle veloituksetta hyöty-jätteitä sekä haketettavaa puuta ja vaarallisia jätteitä. Eri jätejakeil-le löytyvät omat lavansa. Myös vaa-ralliset jätteet lajitellaan asianmu-kaisesti jatkokäsittelyä varten. Ran-tasalmen pienjäteasemalla ei oteta vastaan sähkö- ja elektroniikkaro-mua, mutta lähistöltä löytyy sillekin vastaanottaja.

Minna Mieskolainen ja Mortti Vuorinen ovat tyhjentämässä jäte-kuormaa. Satu Pannilan ohjaukses-sa jätteet löytävät paikkansa oikeil-le lavoille.

- Ei jätteiden lajittelu aina ole helppoa ja selvää, mutta ymmär-ryksen mukaan pyritään tekemään, sanoo Minna Mieskolainen ja kii-ruhtaa toimistoon suorittamaan maksua.

kerimäen pienjäteasemaLLa, joka on avoinna tiistaisin kello 11 - 17, Satu Pannila vastaanottaa Ja-ni Mutikaisen autokuorman. Muti-kainen on järjestänyt jätehuolton-sa mielestään hyvin.

- Meillä on biokäymälä, joka toi-mii aivan loistavasti. Naapurilla on iso kompostori, johon laitamme kaikki biojätteet. Oli tarpeetonta hommata omaa, kun naapurissa on tilaa. Yleensä kerran viikossa tuon tänne säkillisen sekajätettä. Olen maksanut aluekeräysmaksun ja jä-teaseman hoitajat alkavat jo tuntea, ettei tarvitse enää kuittia vilautella, sanoo Jani Mutikainen.

rantasaLmen ja Kerimäen pi-enjäteasemat toimivat tällä hetkel-lä myös aluekeräyspisteinä alueke-räysmaksun maksaneille kotitalo-uksille.

Pienjäteasemilla jätteet löytävät paikkansa

Jäteautonkuljettaja Lauri Tiai-nen kerää lokerikkoautolla se-ka- ja biojätettä Savonlinnan Kellarpellossa. Hän on työs-

kennellyt kahdeksan vuotta alalla ja on nähnyt positiivisen kehityksen ih-misten toiminnassa.

- Koko ajan tapahtuu parannus-ta. Sekajätteessä on aina jonkin ver-ran biojätettä, mutta joskus huo-maamme, että biojätteessä saattaa olla enemmänkin sinne kuuluma-tonta ainesta. Emme ole pikkumai-sia, mutta jos huomaamme jotain enemmän poikkeavaa, ilmoitamme konttorille. Sieltä annetaan pyyhkei-tä taloyhtiön isännöitsijälle tai oma-kotitalon omistajalle, sanoo Lauri Ti-ainen.

tiainen ottaa jäteauton hytis-tä ison rautalankalenkin, jossa on kymmeniä numeroituja avaimia. Monissa kiinteistöissä on lukittavat jätehuoneet. Tiainen ottaa bio- ja

sekajäteastiat ja kippaa ne saman-aikaisesti jäteauton kumpaisellekin tarkoitettuun lokeroon.

- Nämä muut astiat tyhjennetään myös säännöllisesti ja isännöitsijä ilmoittaa meille, jos astiat täyttyvät nopeammin kuin normaalisti. Sil-loin tehdään ylimääräinen tyhjen-nys. isännöitsijät informoivat yleen-sä erittäin hyvin asukkaita jätteiden lajitteluun liittyvistä asioista, sanoo Tiainen.

seka- ja Biojäte kerätään Sa-vonlinnassa Nousialan jäteasemal-le, josta ne kuljetetaan eteenpäin energiahyödyntämiseen: biojäte Biokaasulaitokseen ja sekajäte Eko-voimalaitokseen. Biojäteautot pes-tään kesäaikaan päivittäin, talvisin harvemmin.

LajiteLLun jätteen keräys ja kul-jetus vaativat monenlaisia toimia ja kalustoa. Varsinkin maaseudulla,

missä matkat ovat pitkät ja jätteen määrä ehkä vähäinen, on tarkoituk-senmukaista, että autoon mahtuu samanaikaisesti useampaa lajia jä-tettä. Tällöin käyttöön saattaa tulla 4-lokerikkoinen auto, jossa on oma lokero jokaiselle jätelajille.

savonLinnan taajama-alueel-la jätteet kerätään autoilla, joihin otetaan vain yhdenlaista jätettä tai 2-lokerikkoisilla autoilla, jolloin toi-seen lokerikkoon tulee sekajätettä ja toiseen biojätettä. Jätteenkulje-tuksissa ei koskaan sekoiteta kes-kenään erilaisia jätteitä, vaan se jo-ko kerätään lokerikkoautoihin tai se noudetaan autolla, joka ottaa kerä-yspisteistä vain yhdenlaista jätettä.

MATTi OJuTKANgAS

Jätehuoltoyhtiöllä on tällä hetkel-lä reilu 70 aluekeräyspistettä. Näis-tä osa on kesäpisteitä, jotka ovat käytössä toukokuun alusta loka-kuun loppuun. Alue on laaja, sillä se ulottuu Savonrannalta Kiviapa-jalle, ja lisäksi siihen kuuluu Ran-tasalmi.

- Aluekeräyspisteet on tarkoitet-tu niille kotitalouksille, joilla ei ole omaa jäteastiaa tai eivät ole muo-dostaneet ns. jätekimppaa esimer-kiksi tiehoitokunnan kanssa. Suu-rin osa asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, ainoastaan 8 % on vaki-tuisia asukkaita, aluekeräysvastaa-va Marko utriainen kertoo.

aLuekeräyspisteitä saavat käyttää aluekeräysmaksun mak-saneet kotitaloudet. Aluekerä-yspisteille saa tuoda ainoastaan kotitalouksissa päivittäin synty-vää sekajätettä, josta on lajiteltu pois hyötyjätteet. isommat jäte-erät esimerkiksi varaston siivouk-sesta ja rakentamisesta tulee toi-mittaa pienjäteasemille tai Nou-sialan jäteasemalle. Pisteillä on kameravalvonta ja mahdollisista

väärinkäytöksistä lähetetään sii-vousmaksu.

utriainen toivoo, että ihmiset lajittelisivat jätteensä nykyistä te-hokkaammin. Aluekeräysastiois-ta löytyy välillä puutavaraa, lavu-aareja, laminaattia, metallia, elekt-roniikkaa ja jopa autonrenkai-ta. Kuitenkin autonrenkaat saa il-maiseksi viedä rengasliikkeisiin ja elektroniikkajätteen saa viedä ve-loituksetta takaisin kauppaan. Li-säksi jätehuoltoyhtiön jäteasemil-la otetaan kotitalouksilta veloituk-setta vastaan puutavaraa.

utriainen ihmettelee, että mis-tä johtuu ihmisten välinpitämät-tömyys. Johtuuko se tiedon puut-teesta, osaamattomuudesta vai viitsimisestä.

- Vaikka paljon on tapahtunut, on vielä paljon tehtävää, että jät-teiden lajittelu toimisi haluamal-lamme tavalla. ihmisethän loppu-peleissä itse maksavat huolimatto-muudestaan, tuumii utriainen.

Lajittelun tärkeys korostuu myös aluekeräyspisteillä

marko utriainen silmäilee arvioivasti aluekeräyspisteen jäteastian sisältöä. kaikki on kuitenkin kunnossa, sekajätteen seassa ei ole sin-ne kuulumatonta jätettä.

MATTi OJuTKANgAS

Jätteet eivät mene sekaisin

jäteautossa on kaksi keräyslokeroa, toinen biojätteelle ja toinen sekajäte energiaksi – jätteelle.

neuvoja – tiedottaja satu pannilan ohjauk-sessa jätteet päätyvät oikeille lavoille.

MATTi OJuTKANgAS

KESKIVIIKKONA 26. HUHTIKUUTA 2017 MAINOSLIITE | 3

Imupalvelu Luukkainen Ky puh. 015 258 181

Lassila & Tikanoja Oyj puh. 050 385 5463

MPT-Kuljetus Oy puh. 015 514 297

Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy puh. 015 442 136

Rantasalmen Ympäristöhuolto Ky puh. 0400 921 067

Sulkavan Jätehuolto puh. 044 748 1141

Alueella on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusAlueellA toimivAt jätteenkuljetusyritykset ovAt:

SEKAJÄTE ENERGIAKSISekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Riikinvoiman Ekovoimalaitoksessa

• kaikki muovijäte (ellei taloudessanne lajitella erikseen muovipakkausjätettä)• Muoviset käyttötavarat kuten mapit, ämpärit, kevytpeitteet, lasten lelut• Hygieniatuotteet ja vaipat• Rikkinäiset vaatteet ja kengät• Likainen tai märkä paperi, kartonki ja pahvi• Julisteet, askartelukartonki ja lahjapaperi• Itsejäljentävä paperi• Kirjojen kovat kannet• Tupakantumpit, pölypussit, purukumi• Tulostimien värikasetit, CD-levyt, valokuvat• Polkupyörän renkaat, maalipensselit• Tavalliset hehkulamput, halogeenilamput, sulakkeet• Peilit, ikkunalasi, uunivuoat, kahvinkeittimien pannut

Jos jäte-erässä on riittävästi lämpöarvoltaan hyvää jätettä, kuten materiaalinhyödyntämiseen kelpaama-tonta muovia, eivät jätteen seassa olevat pienet erät palamatonta jätettä haittaa.

VAARALLINEN JÄTESäilytä vaaralliset jätteet omissa alkuperäis-pakkauksissaan ja erillään muista jätteistä.

• Maalit, lakat, liimat• Liuottimet ja ohenteet• Jäteöljy, suodattimet ja öljyiset jätteet• Jäähdytys- ja jarrunesteet• Hydrauliikkaletkut (pätkittävä 50 cm pätkiksi)• Auton yms. akut • Myrkyt ja desinfiointiaineet• Uudenvuoden tinat• Kestopuu (alle 1 m³ erät otetaan jäteasemilla vastaan veloituksetta)• Asbesti (vastaanotetaan Nousialan jäteasemalla hinnaston mukaisesti)

Jätteiden lajittelu – Senhän osaa Ekomies – Erkkikin!

LÄÄKEJÄTEAinoastaan KOTITALOUKSIEN lääkejätteet otetaan apteekeissa vastaa veloituksetta.

• Pidä lääkkeet omissa pakkauksissaan• Neulat ja piikit pakattuina• Elohopeakuumemittarit huolellisesti pakattuina

PARISTOT JA PIENAKUTKotitalouksien paristot ja pienakut otetaan myyntipisteissä vastaan veloituksetta.

• teippaa akkujen ja paristojen virtanavat piiloon• Pussita vuotavat paristot

Savonlinnan Seudun

Jätehuolto OyNOUSIALAN JÄTEASEMANousialantie 11, 57230 Savonlinna huhti – lokakuu ma 7.30 – 18ti –pe 7.30 – 17toukokuussa la 9 – 15marras – maaliskuu ma 7.30 – 18ti – to 7.30 – 16pe 7.30 – 15

Jätteiden vastaanotto: puh. 040 714 3350 www.savonlinna.�/jatehuolto

ASIAKASPALVELUPuistokatu 5, 57100 Savonlinnapuh. 015 557163 ma – pe 9 – 15jatehuolto@savonlinna.�

NEUVOJA- TIEDOTTAJApuh. 040 714 3354

KERIMÄEN PIENJÄTEASEMAKalatie 6, 58200 KerimäkiArki ti klo 11 -17puh. 040 714 3353

RANTASALMEN PIENJÄTEASEMASepäntie 26, 58900 Rantasalmi Arki ma klo 11 - 17puh. 040 714 3353

LASIPoista korkit ja kannet. Huuhtele likaiset lasipakkaukset tarvittaessa vedellä.

• lasipullot• Lasipurkit

EI SAA LAITTAA

• Posliinia, keramiikkaa, kristallia• Lasiastioita esim. juomalaseja, kahvipannuja• Ikkuna- tai peililasia• Opaalilasia esim. deodoranttipulloissa ja koriste-esineissä• Lamppuja tai valaisimia

Lasinkeräykseen kelpaamatonta lasia voi toimittaa pieniä määriä veloituksetta Nousialan jäteasemalle ja pienjäteasemille. Suuremmat erät veloitetaan hinnaston mukaisesti.

!

KARTONKIHuuhtele likaiset pakkaukset, pakkaa kuivina ja litistettyinä sisäkkäin.

• Pahvilaatikot• Kartonkitölkit ja -paketit• Paperipussit ja -kassit

EI SAA LAITTAA

• Piirustuspaperia tai askartelukartonkia• Julisteita, lahjapaperia tai kirjojen kovia kansia

!SÄHKÖLAITTEET – SER• kaikki sähköllä, akulla tai paristolla toimivat laitteet• Loisteputket, energiansäästölamput ja led-lamput

Sähkö- ja elektroniikkalaitteet tulee toimittaa niitä myyviin liikkeisiin tai SER-romun vastaanottopisteisiin.

METALLIVain tyhjiä ja puhtaita pakkauksia

• Säilyketölkit• Alumiinivuoat, -foliot ja -kannet• Täysin tyhjät ja paineettomat aerosolipullot• Täysin tyhjät ja kuivat maalipurkit • Tuikkujen ja ulkotulien kuoret• Kattilat, paistinpannut

EI SAA LAITTAA

• vaarallisia jätteitä sisältäviä pakkauksia• Paineellisia pakkauksia, kuten maalia tai kemikaaleja sisältäviä maali- ja aerosolipakkauksia

!

| ROSKAPOSTI | savonlinnan seudun Jätehuolto

PAPERI• sanoma- ja aikakauslehdet• Kirjekuoret ja mainokset

EI SAA LAITTAA

• likaista tai märkää paperia• Värillisiä paperikasseja• Läpivärjättyä paperia tai lahjapaperia• Alumiini- tai vahapaperia• Itsejäljentävää paperia

!

• Keväällä viikolla 18 ja syksyl-lä viikolla 42 Nousialan jäte-asemalla otetaan vastaan KOTI- TALOUKSIEN puutarhajätteitä veloituksetta. maksuttomuus koskee vain yksityishenkilöitä ja peräkärryllisiä pieneriä.• Toukokuussa Nousialan jäte-asema on avoinna myös arkilau-

antaisin klo 9 – 15. Huomioithan kuorman purkamiseen menevän ajan, ja saavut jäteasemalle hyvis-sä ajoin ennen jäteaseman sulke-misaikaa. • Purkupuuta, metallia ja vaa-rallisia jätteitä otetaan KOTI- TALOUKSILTA vastaan veloituk-setta läpi vuoden

• Tarjoamme jäteneuvontaa erilai-sille kohderyhmille, kuten kouluil-le, päiväkodeille, yhdistyksille ja ta-loyhtiöille. Neuvontatilaisuudet ovat maksuttomia. Ota rohkeasti yhteyttä, niin voimme sopia juuri teille sopivasta neuvontatilaisuudesta. Puh. 040 714 3354 / 040 714 3355

• Vaarallisten jätteiden kunta-kierrospäivät vuonna 2017 ovat: • Rantasalmi ma 10.7. • Savonranta ja Enonkoski ti 11.7. • Kerimäki ke 12.7. • Punkaharju ja Kiviapaja to 13.7. • Savonlinna pe 14.7.

Tarkempi aikataulu löytyy jätehuoltoyhtiön kotisivuilta www.savonlinna.fi/jatehuolto sekä paikallislehdistä.

Lähimmän kierrätyspisteen löydät osoitteesta www.kierratys.info

BIOJÄTE

• Ruokajätteet • Kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen • Kalanperkeet ja pienet luut• Kukkamulta ja kasvinosat• Biojäteastian maatuva suojapussi tai paperi• Kasvi- ja puupohjaiset lemmikkien kuivikkeet

EI SAA LAITTAA

• Tuhkaa, purkkaa tai tupakantumppeja• Biohajoavia vaippoja tai terveyssiteitä• Kissanhiekkaa tai muovisia koirankakkapusseja

!

Vinkkilista

KESKIVIIKKONA 26. HUHTIKUUTA 4 | MAINOSLIITE