Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Selvitys vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun menetelmistä
liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa
27. tammikuuta 2017
Turku
Heidi Lusenius, Varsinais-Suomen liitto
2
Keskeiset termit
• Vuorovaikutteinen suunnittelu
Suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa.
• Osallistava suunnittelu
Puhutaan usein silloin, kun päättäjät tai paikallinen viranomainen tekee yhteistyötä
asukkaiden tai sidosryhmien kanssa.
• Tässä työssä termejä ei ole tarkemmin eroteltu, sillä vuorovaikutteisen
ja osallistavan suunnittelun tavoitteet ovat usein yhteneviä.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
3
Vuorovaikutuksen tavoitteet?
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
Kuvan lähde: Heidi Lusenius, mukaelma Stella Aaltosen ja Ester Kreutzin kaaviosta 2009.
• Tavoitteena tiedon jakaminen,
vastaanottaminen, keskustelu ja
ideointi, suunnitteluun ja
suunniteltavaan asiaan sitoutuminen,
asenteisiin vaikuttaminen, yhteistyön
tekeminen.
• Suunnittelijan näkökulmasta helpottaa
suunnittelutyötä, päätöksentekoa,
parantaa alueidenkäytön ja
liikennesuunnittelun avoimuutta.
• Osallistamalla keskeisten asioiden
tunnistaminen ja priorisoiminen on
helpottuu.
• Interaktiivisen suunnittelun avulla
halutaan saada ja antaa palautetta
heti kun mahdollista.
4
Menetelmien käyttöön liittyviä huomioita
• Suunnittelijoiden rooli on keskeinen vuorovaikutteisen ja
osallistavan suunnittelun käytänteiden vakiinnuttajina.
• Tärkeää huomioida suunnittelun raamit ja viestiä niistä.
• Voidaanko hankalasti tavoitettavat kohderyhmät tavoittaa jonkun
toisen tahon avustuksella paremmin?
• On huomioitava, kuinka vuorovaikutteisen ja osallistavan
suunnittelun raportointi ja viestiminen?
• Vuorovaikutteisen suunnittelun prosessin arviointi ja parantaminen
toteutetaan.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
5
Suunnittelukulttuurit, -tasot sekä kohderyhmät
• Suunnittelukulttuurien eroavaisuudet
• Suunnittelukulttuuri on vallitsevien käytäntöjen ja ajattelutapojen kokonaisuus.
• Kehittynyt pitkällä aikavälillä, jolloin myös sen muutos tapahtuu vähitellen.
• Ruotsissa: lainsaadännölle perustuva kaikilta vaadittu osallistamisen taso; mutta
huomioitavaa, että siellä tavoitteena on lisätä epävirallista osallistamista ideoiden
keräämiseksi sekä viihtyisän ympäristön suunnittelemiseksi.
• Suunnittelutasot
• Tässä työssä suunnittelutasot ovat strateginen suunnittelu, yleissuunnittelu sekä
yksityiskohtainen suunnittelu. Lisäksi kunnossapidon suunnittelu.
• Suunnittelun kohderyhmät
• Kohderyhmiä 12: asukkaat, lapset, nuoret, opiskelijat, työssäkäyvät, eläkeläiset,
liikuntarajoitteiset ja vammaiset, poliitikot, teknisen puolen virkamiehet, kaikkien alojen
virkamiehet, yritykset sekä järjestöt.
• Huomioitavaa, että jokaisen kohderyhmän sisällä suurta vaihtelua.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
6
Menetelmät tukevat toisiaan
• Belgialaisen Ghentin kaupungin kestävän kaupunkiliikenteen
suunnittelussa hyödynnettiin eri menetelmiä.
• Eri menetelmiä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessin eri vaiheissa.
• Uudenlaiset menetelmät täydentävät muita, myös jo paljon
hyödynnettyjä menetelmiä.
• Menetelmät tulee valita tapauskohtaisesti.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
7
Selvityksessä käsitellyt menetelmät
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Paljon käytetyt menetelmät
• Työryhmät ja kokoukset
• Foorumit
• Yleisötilaisuudet
• Kysely
• Työpajat
• Tempaukset ja kampanjat
• Verkkosivut
• Perinteinen media
• Uudenlaiset menetelmät
• Karttakysely
• Aineiston kerääminen suunnittelua ja
kunnossapitoa varten
• Rantautuminen suunnittelukohteeseen
• Verkkopalvelu
• Keskustelualustat internetissä
• Sosiaalinen media
• Mobiilisovellukset
• Pelit
8
Paljon käytetyt menetelmät
Osa 1
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Työryhmät ja kokoukset• Työryhmien perustamisen taustalla
aina päätös työryhmän
perustamisesta.
• Työryhmälle annetaan tietyt valtuudet
asioiden hoitamiseen.
• Kokoukset: voivat olla kertaluontoisia
tai jatkuvia.
• Kokousten asialistat voivat pysyä
samana, jolloin kokouksissa aina
tietty rakenne.
• Tavoitteena: tiedon kerääminen,
jakaminen, toimenpiteiden
suunnittelu, asenteisiin vaikuttaminen
sekä yhteiseen työhön sitoutuminen.
• Foorumit• Foorumeihin kutsutaan laajempi
osallistujajoukko.
• Tilaisuudessa toimii puheenjohtaja,
joka vie tilaisuutta eteenpäin.
• Tilasta riippuen puhuja voi seisoa
yleisön edessä, seassa tai takana.
• Tavoitteena: tiedon välittäminen,
tiedon jalostaminen ja keskustelu,
vuorovaikutuksen lisääminen sekä
yhteisten toimenpiteiden
suunnittelu.
9
Paljon käytetyt menetelmät
Osa 2
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Yleisötilaisuudet• Avoin tilaisuus, jonka järjestäjinä toimivat
perinteisesti kunnat, julkiset toimielimet tai
kansalaisjärjestöt.
• Tilaisuutta järjestäessä huomioitava
ajankohta, tila sekä tilaisuudesta
tiedottaminen.
• Jatkossa: yleisötilaisuus
vuorovaikutteisemmaksi esimerkiksi
hyödyntämällä mobiilisovellusta tai
internetsivuja kysymysten esittämiseen ja
vastausten keräämiseen. Myös sosiaalisen
median elementit, kuten twiitit
aihetunnisteella #.
• Tavoitteena: lisätä yhteisön osallistumista
prosessiin, tiedon jakaminen, tiedon
jalostaminen, asenteisiin vaikuttaminen
sekä sitoutuneisuuden lisääminen.
• Kysely• Luonteeltaan konsultoiva,
voidaan toteuttaa paperisena,
sähköisenä tai puhelimitse.
• Huomioitava kyselyn rakenteen
ja kysymysten selkeys ja
ymmärrettävyys.
• Kysely voidaan toteuttaa toisen
tahon avustuksella, esimerkiksi
osana senioreiden tilaisuutta.
• Tavoitteena: tiedon kerääminen,
tarkan tutkimustiedon saaminen
esimerkiksi strategioiden
pohjaksi, suuntaa-antavan tiedon
saaminen keskustelun
herättäjäksi, vaikuttaa ihmisten
asenteisiin ja sitouttaa.
10
Paljon käytetyt menetelmät
Osa 3
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
Kuvien lähteet: yläpuolella Valonian työpaja Marja
Tommola 2016, alapuolella European Cyclist
Challengen internetsivut 2017.
• Työpajat• Työpajassa ihmiset
kokoontuu yhteen pohtimaan
käsiteltävää aihetta.
• Voidaan järjestää useita
prosessin eri vaiheissa.
• Työpajojen kautta kuullaan
paremmin kansalaisten ja
sidosryhmien ajatukset ja
huolet.
• Tavoitteena:
molemminpuolinen
vuorovaikutus, tiedon
tuottaminen, tiedon
jakaminen ja jalostaminen,
asenteisiin vaikuttaminen
sekä sitouttaminen.
• Tempaukset ja kampanjat• Pyritään tavoittamaan
sekä aktivoimaan ihmisiä
tiettyyn teemaan liittyen.
• Usein interaktiivisia:
osallistujalla aktiivinen
rooli.
• Voidaan toteuttaa
sellaisen tapahtuman
yhteydessä, jossa jo
tavoiteltu kohderyhmä
liikkeellä.
• Tavoitteena: jakaa tietoa,
vaikuttaa asenteisiin sekä
sitouttaa.
11
Paljon käytetyt menetelmät
Osa 4
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Verkkosivut• Toimivat usein virallisina
tiedonjakamisen väylänä.
• Vuorovaikutus pääsääntöisesti
yhdensuuntaista.
• Hyvä hyödyntää muiden menetelmien
kanssa.
• Hyvä tiedonjakamiseen myös niille, joita
prosessiin muuten osallistuminen ei
kiinnosta.
• Verkkosivuilta ohjata esimerkiksi
sosiaaliseen mediaan osallistumaan
keskusteluun.
• Tavoitteena: tiedon jakaminen
(esimerkiksi tulevista tilaisuuksista),
asenteisiin vaikuttaminen.
• Perinteinen media• Sanomalehdet, radio..
• Vuorovaikutus
pääsääntöisesti
yhdensuuntaista, tärkeä
viestinnän väline.
• Tukee muita menetelmiä.
• Hyvä hyödyntää
verkkosivujen ja sosiaalisen
median kanssa – julkaista
tietoa eri väylissä.
• Tavoitteena: tiedon
jakaminen, asenteisiin
vaikuttaminen.
12
Uudenlaiset menetelmät:
Karttakysely
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
Kuvan lähde: karttakysely Örebron kunta 2011.
• Voidaan kerätä paikkasidonnaista tietoa.
• Teknisyys ja kartan luettavuus huomioitava.
• Voidaan julkaista sähköisenä ja/tai toteuttaa esimerkiksi kohderyhmien tilaisuuksissa.
• Tavoitteena: kerätä aineistoa suunnittelun taustalle tai esimerkiksi kunnossapitoa
varten.
• Esimerkkinä Ruotsissa Örebron ja Lekebergin
kuntien tekemä yhteistyö, jossa hyödynnettiin
karttakyselyä.
• Haluttiin tietää lasten elinympäristöstä. Lapsille
pidettiin info-tilaisuus, jossa kerrottiin
kaupunkisuunnittelusta sekä lapsen oikeuksista.
Lapsille laadittiin selkeä kartta, johon heidän tuli
merkitä paikkoja ja reittejä.
• Huomiona oli, että lapset voivat kokea yllättävät
ympäristöt mieluisiksi tai pelottaviksi.
• Lisätietoja:
<http://www.ubcwheel.eu/index.php/gpdb/article/3235>
13
Uudenlaiset menetelmät:
Aineiston kerääminen suunnittelua ja kunnossapitoa varten
• Aineiston kerääminen esimerkiksi teiden käyttäjien avustuksella.
• Voidaan toteuttaa antamalla käyttäjille laite, joka paikantaa kuljetun reitin.
• Mahdollista myös puhelimen signaalin avulla.
• Saadun aineiston analysointi vaatii resursseja.
• Tavoitteena: aineiston kerääminen, yhteenkuuluvuuden lisääminen,
sitouttaminen.
Kuvan lähde: Mapillaryn internetsivut 2016.
• Esimerkkinä Espoon digikokeilu, jossa
kuntalaiset ja kaupungin henkilökunta kuvasivat
Google Street Viewin tapaan kuvamateriaalia
pyöräteistä lokakuussa 2016. Otetut kuvat
tallentuivat Mapillary-karttapohjalle.
• Kuvaaminen tapahtui kameroilla sekä
älypuhelimiin ladattavan sovelluksen avulla.
• Kuva- ja tietopankin keräämisen tavoitteena on
sujuvoittaa pyöräteiden kunnossapitoa.
• Lisätietoja: <http://www.espoo.fi/fi-
FI/Pyoratiet_kuntoon_Kaupunkilaiset_ja_kaup(103616)>
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
14
Uudenlaiset menetelmät:
Rantautuminen suunnittelukohteeseen
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Suunnittelijat menevät paikan päälle suunniteltavalle alueelle.
• Liikennesuunnittelun osalta paikan päällä siellä liikkuvien ihmisten kanssa
jutteleminen.
• Tavoitteena: kerätä tietoa ja mielipiteitä, jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin, rakentaa
luottamusta.
• Esimerkkinä Uppsala, jossa yleiskaavoituksen puolella pyritään
hyödyntämään myös epävirallista osallistamalla.
Yleiskaavoituksen työntekijät menevät sinne, missä ihmisiä on,
keskustelemaan suunnittelusta ja suunniteltavasta aiheesta.
15
Uudenlaiset menetelmät:
Verkkopalvelu
• Verkkosivu, jossa toiminnallisia ominaisuuksia.
• Usein yksisuuntaista vuorovaikutusta (kuten palautepalvelu), mutta voi
olla myös interaktiivisempia (kuten Dresden Debate).
• Tavoitteena: jakaa tietoa, luoda uutta tietoa sekä vaikuttaa asenteisiin.
• Esimerkkinä saksalaisen Dresdenin kaupungin
verkkopalvelu, jota kaupunki hyödynsi osana
kestävän liikennejärjestelmän suunnittelua.
Verkkopalvelussa jaettiin suunnitteluun liittyvää
tietoa. Asukkaat pystyivät osallistumaan
suunnitteluun esimerkiksi lyhyiden kyselyjen kautta.
• Huomioitavaa on, että verkkopalvelussa oli
suunnitelmaluonnosta koskevia teemoittaisia
keskusteluja, joihin asukkaita pyydettiin
osallistumaan. Kartalle pystyi pistetyökalulla
lisäämään tekstikohteen esimerkiksi vapaa-aikaan
liittyen.
• Lisätietoja: <http://www.dresdner-debatte.de/> Kuvan lähde: Dresden Debate -verkkopalvelu 2017.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
16
Uudenlaiset menetelmät:
Keskustelualustat internetissä
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
Kuvan lähde: Slack Guiden 2016.
• Alustoja, joiden kautta voidaan hoitaa esimerkiksi projektin sisäinen
viestintä.
• Sopivat ryhmä- ja tiimityöskentelyyn.
• Alustoja on useita ja niiden ominaisuudet vaihtelevat: Google Driven
avulla voidaan laatia yhteisiä raportteja, kun taas Trellon kautta jakaa
aikataulut ja tehtävät.
• Tavoitteena: niiden avulla voidaan jakaa ja yhdistää tietoa, tehdä
päätöksiä sekä suunnitella yhdessä.
• Esimerkkinä 6Aika-hanke, jossa Slack määriteltiin olevan
hankkeen virallinen vuorovaikutuskanava. Hankkeessa on
mukana eri kaupunkien edustajia sekä muita tahoja.
Slackin viestiketjut voidaan määrittää olevan tietyille
henkilöille lukittuja tai kokonaan avoimia.
• Keskustelu on vapaamuotoisempaa sähköpostiviesteihin
verrattuna.
• Huomioitavaa on, että keskeisin ideointi ja vuorovaikutus
tapahtuu tapaamisissa ja kokouksissa.
• Lisätietoja: 6Aika, Juha Pulmuranta, Lounaispaikka.
17
Uudenlaiset menetelmät:
Sosiaalinen media
• Osallistaminen 2 – uusi sukupolvi.
• Sosiaalisen median kanavia on useita ja ne ovat hieman toisistaan poikkeavia.
• Niissä voidaan tuottaa sisältöä, osallistua keskusteluihin, ilmentää arvoja ja asenteita
sekä olla yhteydessä muihin.
• Voidaan käyttää monipuolisesti ja rinnakkain.
• Voidaan hyödyntää yleisötilaisuuden yhteydessä: aihetunnisteella myös sellaiset voi
osallistua, jotka eivät pääse paikalle.
• Kaupunkilaisten ylläpitämä Lisää kaupunkia Tampereelle -monta ylläpitäjää, virkamiehet
kommentoivat ja osallistuvat keskusteluun.
• Tavoitteena: jakaa tietoa, reagoida nopeasti nousseisiin aiheisiin ja kysymyksiin, kertoa
suunnittelun prosessista, saada tietoa ja ideoita sekä vaikuttaa asenteisiin ja sitouttaa.
• Esimerkkinä CityConnect-projekti, Englannissa Leedsin ja
Bradfordin kaupunkien yhteistyönä. Kestävän
kaupunkiliikkumisen suunnittelu.
• Sosiaalista mediaa hyödynnettiin tulevien tilaisuuksien ja
vaikutusmahdollisuuksien markkinointiin. Lisäksi viestintä ja
tilannekatsausten julkaiseminen sosiaalisessa mediassa.
• Lisätietoja: <https://twitter.com/cityconnect1?lang=fi> Kuvan lähde: CityConnect-projektin Twitter-sivu 2017.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
18
Uudenlaiset menetelmät:
Mobiilisovellukset
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
• Sovelluksen käyttö ei ole aikaan tai paikkaan sidottua.
• Käyttäjät voivat olla yhteydessä toisiinsa.
• Mobiilisovelluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnossapidon suunnittelussa tai
osana työryhmän toimintaa.
• Sovellusta hyödyntävän tahon tulee olla aktiivinen.
• Tavoitteena: tiedon kerääminen ja ideointi, vaikuttaa asenteisiin sekä sitouttaa.
Kuvan lähde: Täsä – Mobiilisovellus jolla voit
vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun 2016.
• Esimerkkinä Täsä-mobiilisovellus vuonna 2015, joka
oli osallistavan mobiilisovelluksen prototyyppi.
Sovellus sisälsi kysymyksiä sekä mahdollisuuden
merkitä kartalle kehittämisideoita tai havaittuja
ongelmia. Yhtenä pelin tavoitteena oli mahdollistaa
käyttäjien välinen vuorovaikutus.
• Tykkää/ei tykkää -painike oli paljon käytetty.
• Sovelluksen markkinoinnissa sosiaalinen media
tärkeä.
• Liikennesuunnittelun kannalta mahdollistaisi useiden
kohderyhmien osallistumisen helposti.
• Lisätietoja: Sampo Ruoppila, Turun yliopisto.
<http://tasa-sovellus.b-part.eu/>
19
• Monipuolisia, voidaan muokata hyvin kohderyhmän ja suunnitteluprosessin mukaan.
• Pelaajat voivat eläytyä ja ideoida mahdollisia ratkaisuja ja skenaarioita.
• Pelien kautta osallistuja oppii myös suunnitteluprosessista.
• Tärkeä kertoa suunnitteluraamit osallistujille.
• Tavoitteena: jakaa tietoa, saada tietoa ja jalostaa tietoa eteenpäin, vaikuttaa
ajattelumalleihin, sitouttaa, ratkaista ongelmia sekä tehdä päätöksiä.
Uudenlaiset menetelmät:
Pelit
• Esimerkkinä Hämeenlinnan Cities: Skylines -pelin
hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa keväällä
2016. Pelin hyödyntäminen lähti tarpeesta, sillä
kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan
lähitulevaisuudessa uutta.
• Cities: Skylines pelissä on paljon massaa liikkeellä.
Viralliseen kisaan osallistui 17 pelaajaa. Pelin
edetessä peli antaa pelaajalle palautetta, jolloin
suunnittelu on toteutettava harkitusti. Pelissä voi
suunnitella tieverkostoa sekä joukkoliikenteen reittejä.
• Lisätietoja:<http://yle.fi/uutiset/3-8696412> Kuvan lähde: Välimäki 2016.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
20
Menetelmät koottu suuntaa antavasti, ote taulukosta
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
21
Keskustelua johtopäätöksistä
• Suunnittelukulttuuri vaikuttaa vuorovaikutteisen ja osallistavan suunnittelun
toteuttamiseen.
• Millainen on teidän suunnittelukulttuuri, voitaisiinko vuorovaikutusta ja osallistamista toteuttaa
eri tavoin tai täydentää?
• Millainen on teidän suunnitteluprosessi?
• Missä vaiheessa suunnittelua eri kohderyhmien olisi hyvä olla mukana?
• Mitä kohderyhmiä voitaisiin tavoittaa paremmin?
• Mitkä ovat hyvät nykyiset menetelmät, miten voitaisiin täydentää?
• Uusiin menetelmiin perehtyminen ja niiden soveltaminen; menetelmät täydentävät toisiaan.
• Viestiminen on tärkeää: esimerkiksi nuoria voidaan informoida eri
osallistumisenväylistä sellaisten väylien kautta, joita he käyttävät.
• Miten hyvin suunnitteluun ja suunniteltavaan aiheeseen vaikuttavat tekijät
kuten lait ja muut puitteet on viestitty?
• Kunnan strategisella tasolla laatia vuorovaikutuksen ja osallistamisen
suunnitelma?
• Huomioida koko prosessi ja vuorovaikutus osana prosessia.
Osallistavat menetelmät • 27. tammikuuta 2017 • Turku • Heidi Lusenius
Kiitos!
Heidi Lusenius
Yhteystiedot
Varsinais-Suomen liitto
Ratapihankatu 36, Turku
http://www.civitas.eu
Lisätietoja:
Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto