1

4 2015

Paleface,suomalainen

Yona seuraa omaa linjaansa

Hannu Marttila: Gramexia tarvitaanJ. Karjalainen ja

Sofian synty

2

jukkiS uotila Syntyi 1960 Helsingissä. Työura Jazzmuusikko ja säveltäjä, ammatti-muusikkona New Yorkissa 1980-luvun alussa, Sibelius-Akatemian jazzosaston johtaja 1986–1993 ja professori vuodesta 1994. Levytykset Kahdeksan omaa jazzlevyä, levyttänyt tai esiintynyt muunmuassa Randy Breckerin, Joe Lovanon, Chet Bakerin, Billy Cobhamin ja Toots Thielemansin kanssa. Palkinnot Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto 1991 ja Säveltaiteen valtionpalkinto 2011.

Jazzprofessori

hän

Pohjoismaiden ensimmäinen jazzprofessori jukkis uotila uskoo suomalaiseen jazziin.

22

Haastattelu lauri kaira Kuva tero ahonen

➤ Montako levyä omistat? Nuoruusvuosien parista tuhannesta lp:stä on jäljellä noin 600 ja cd-levyjä on nykyisellään noin 2 000 kappaletta.

➤ Mitä instrumentteja itse soitat?Rummut ja piano.

➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia?Ipod ja joskus vielä cd:t. Käytän edelleen cd-levyjä ja siirrän musiikin digisoittimeen, mut-ta nykyään ostan musiikkia myös digitaalisesti.

➤ Millaista musiikkia kuuntelet eniten? Kaikkea mustaa musiikkia, enimmäkseen luonnollisesti jazzia.

suomalaisen nuorison on kyettävä ylimal-kaan kommunikoimaan ja ilmaisemaan tun-teitaan vahvemmin. Intohimon tulee näkyä ja kuulua. Kansainvälinen menestys on paljon kiinni rohkeudesta ja voimakkaasta halusta menestyä. Ja siinä leikissä pään pitää vielä kestää.

➤ Entä pro-tason jazz-muusikoiden?Suomalainen jazz on tänä päivänä erittäin korkeatasoista ja useat maamme parhaista jazzmuusikoista kuuluvat jo kansainväliseen huippuun. On vain ajan kysymys milloin joku heistä lyö itsensä läpi laajemmin suurilla kansainvälisillä areenoilla.

➤ Liittyykö johonkin levyyn tai konserttiin erityisiä muistoja? Mahavishnu Orchestran Inner Mounting Flame -levyn kautta löysin jazzmusiikin. ThadJones/Mel Lewis Jazz Orchestran kuule-minen elävänä Hesperian yökerhossa 1974 oli käänteentekevä ja inspiroiva kokemus. Levyistä Miles Davisin The Complete Concert1964 ja John Coltranen A Love Supreme he-rättävät aina suuria tunteita ja paljon muis-toja ajoista jolloin kuulin ne ensi kertaa 13-vuotiaana. Marvin Gayen What’s goin on? on myös erityisen läheinen.

➤ Paljonko jazzprofessori opettaa?Kokonaistyöaika vuodessa on 1 600 tuntia, siitä noin neljäosa kontaktiopetusta.

➤ Miten arvioit nuorten osaamista kansainvälisesti?Nuoret suomalaiset jazzmuusikot ovat huo-mattavan lahjakkaita ja esimerkiksi Sibelius-Akatemiaan opiskelijoiksi tullessaan he ovat jo varsin kiitettävällä osaamisen tasolla. Kan-sainvälisesti ottaen nykyään siis ehdottomastihuippuluokkaa. Henkisen hyvinvoinnin kauttapaineen sietokykyyn on syytä panostaa ja

➤ Ehditkö nykyisin keikkailla? Esiinnyn jatkuvasti! Olin juuri pari viikkoa kiertueella Ruotsissa. Esitin Herbie Han-cockin musiikkia sisältävän uuden piano-cd:ni materiaalia kahden eri Big Bandin kanssa. Rumpalina taas olin hiljattain mukanaTim Hagansin projektissa Hampurissa ja Fast Company -yhtyeen kanssa Musiikki-talon Black Boxissa.

➤ Miten treenaat?Nuoruusvuosina soitin rumpuja useita tun-teja päivässä, pianoa lähinnä säveltäessäni. Nykyään taas soitan pianoa päivittäin ja rumpuja kenties hieman harvemmin, koska sillä instrumentilla olen tehnyt aikanaan pe-rusteellisemman pohjatyön.

➤ Miten suomalaista jazzia voisi viedä maailmalle?Muusikot itse vievät jazzia menestyksekkäästimaailmalle koko ajan! Valitettavasti tukiraha-summat ovat vielä kovin pieniä ja tukien saa-tavuus on liian jäykkää ja byrokraattista. Suo-mi voisi ottaa mallia muiden Pohjoismaiden käytännöistä ja satsata kunnolla laadukkaa-seen tuotteeseen, joka sillä tällä hetkellä on.•

3

J. Karjalainen 22

Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira

Kannessa PaLefaceKuvA: JoNi SARKKi

esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti

Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / toimitus@gramex.fi puh. (09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Heikki Jokinen / ulkoasu ja taitto Helena Kajander ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26. vuosikerta / Julkaisija Gramex ryiSSN 0787-6564 / Painotyö Forssa Print / Painos 48 000 kpl

osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi

Yona 14

Diandra 27

Ku

vA: m

ATTi

mAT

iKA

iNe

N

näinä aikoina joululaulut soivat kaupoissa. Se ei ole sattumaa. Musiikilla on vahva vaikutus joulun kaltaisissa perinnejuhlissa. Musiikki luo tunnelmaa, vahvistaa tunteita, tuo nostalgisia muistoja ja edistää myyntiä.

Musiikki on vahva myynnin ja asiakkaiden viihtyvyyden edistäjä. Siitä on olemassa tieteellistä tutkimustietoa. Taka-vuosien markkinointiguru Philip Kotler analysoi, että liikkeen atmosfääri – väreistä valaistukseen, äänimaailmasta sisustus- ja kalustetyyleihin sekä tuoksuihin – on kokonaisuus, joka vaikuttaa kuluttajan viihtymiseen ja käytökseen. Tämä sai tutkijat pohtimaan äänimaisemanvaikutusta. Asia tutkittiin ensin haastattelutut-kimuksilla. Esimerkiksi Burleson teetti 1970- luvulla haastattelututkimuksia, joiden mukaan 70 prosenttia asiakkaista suosii liikkeitä, joissa on taustamusiikkia ja 63 prosenttia uskoo osta-vansa niissä enemmän. Myymäläpäälliköiden kokemus oli vastaava, 76 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että taustamusiikki saa asiakkaat ostamaan enemmän. 1980-luvulla käytettiin havainnoivan tutkimuksen keinoja. Ronald E. Milli-man teki yhdeksän viikon tutkimuksen supermarketissa. Rauhallinen tausta-musiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään, ja mikä tärkeintä, myös kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Areni & Kim totesivat tutkimuksessaan 1993, että klassista musiikkia soitet-taessa ihmiset valitsivat kalliimpia viinilaatuja. Yalch & Spangenbergin erikois-tavarakaupan tutkimuksessa ilmeni 1988, että nuoret asiakkaat raportoivat käyt-täneensä enemmän rahaa taustamusiikin soidessa. Adrian North & David Hargreaves havaitsivat 1999, että ranskalainen mu-siikki johti ranskalaisten viinien parempaan menekkiin ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien parempaan menekkiin. Asiakkaat eivät tiedostaneet musiikin vaikutusta ostopäätökseensä. Musiikin vaikutuksesta hyvinvointiin ja toipumiseen kirjoitetaan yhä enemmän myös lääketieteellisissä julkaisuissa. Lyhyesti sanottuna, musiikki tekee hyvää – niin joulumielelle kuin joulumyynnille.•

PS. Rauhaisaa joulua ja musiikkipitoista uutta vuotta!

Musiikki tekee hyvää,myös jouluna

Musiikkilisää kaupan myyntiä.

4

alku

soitt

oTo

imitt

anee

t Riik

ka H

iltun

en, H

eikk

i Jok

inen

ja L

auri

Kai

ra

Tervetuloa talviGramexin talvikauden avajaiset houkuttelivat mukaan runsaasti musiikin ystäviä. keskustelu kävi vilkkaana elävän musiikin ja ruokailun tahdittamana.KuvAT: mATTi mATiKAiNeN

1 2 3

4 5 6

7

8 9 10 11 12

5

Ritva Koistisen kantele soi Kronos Quartetin kanssaKanteletaiteilija Ritva Koistinen konsertoi ensi keväänä yhdysvalta-laisen Kronos Quartetin kanssa San Franciscossa ja New Yorkissa. vii-sikko esittää konserteissa ruotsa-laissäveltäjä Karin Rehnqvistin teoksen All Those Strings! Yhteistyön juuret juontavat yli kymmenen vuoden taakse, jolloin jousikvartetti oli konsertoimassa Hel-singissä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen kanssa. Konsertit järjes-tetään helmikuun alussa kvartetin omalla festivaalilla San Franciscossa sekä huhtikuun alussa New Yorkissa Carnegie Hallin Zankel-salissa.

Suvi Kallio palkittiinFlow Festivalin toimitusjohtaja suvi Kallio on valittu musiikkialan vuo-den naisyrittäjäksi. music Finlandin ja musiikki & median myöntämä pal-kinto jaettiin lokakuussa musiikki & media industry Awards -tapahtu-massa Tampereella. Kallio on yksi Flow Festivalin pe-rustajista ja osakkaista ja hänen toimitusjohtajakautenaan festivaali on palkintoraadin mukaan noussut merkittäväksi ilmiöksi ja brändiksi myös kansainvälisesti. Palkinto jaet-tiin nyt kolmatta kertaa.

Ku

vA: L

Au

RA

RiiH

eLä

nummirock juhlii kolmekymppisiäNummirock kerää festivaaliväkeä kauhajoen Nummijärvelle ensi kesänä jo 30. kerran. Vuodesta 1987 lähtien järjestetty festivaali alkoi vuodesta 2002 lähtien profiloitua raskaampaan musiikkiin ja tunnetaan nykyään nimellä Nummirock Metal Festival. Festivaali julkisti lokakuussa ensimmäisen setin tulevan kesän esiintyjiä: juhannusfestarin lavoilla nähdään mun muassa Dragonforce (Britannia), Stratovarius, Fleshgod apocalypse (italia) ja alfahanne (ruotsi).

Kokko Quartet Australiassa

Kokko Quartetin jazz soi joulukuussa Australiassa.

Kuvissa ovat vasemmalta oikealle: 1. minna-mari Parkkinen, markku Rossi, elsi Katainen ja Jari Haapiainen. 2. Päivi Ryökäs, Antti Kotilainen ja Tiia Heikkilä. 3. Aku Toivonen, Annu mikkonen, Arto Alaspää ja ilkka Niemeläinen. 4. Kimmo Kivelä ja Petri Savolainen. 5. Pia Riihimäki, Hannu marttila, marja Linna ja Heli Kosunen. 6. Wille Rydman. 7. Silja Sinnemäki, Juhani Ala-Hannula, Tarja Henriksson, Petri Kiiski, Katja Pönkkä ja Kari Niemelä. 8. Nanna Bergman, Satu Salonen ja Johanna Klemettinen-Kataja. 9. Petri Savolainen, Kirsi Colliander, Sanna Lahovaara ja Raimo Söder. 10. Gugi Kokljuschkin ja Niine Kokljuschkin. 11. Hannu T. Koskinen ja ilmo Laevuo. 12. esa Saarinen ja Pipsa Pallasvesa.

illan tähtiä Sannia sekä Sampo Sundströmiä kuunteli laaja kutsuvierasjoukko.

Ku

vA: H

eiK

Ki T

uu

Li

Jazzyhtye Kokko Quartet lähtee joulukuussa Australian kiertueelle. Saksofonisti-huilisti Kaisa siira-lan, kosketinsoittaja Johanna Pit-käsen, basisti Timo Tuppuraisen ja rumpali Risto Takalan kvartetti teki vaikutuksen Henk van Leeu-

weniin Jazz Finland Festival -ta-pahtumassa viime syksynä. Henk van Leeuwen on AustraliaNorthern europe Liaisonsin pe-rustaja, joka on vienyt suomijazzia maailmalle 90-luvulta alkaen.

KuvA: ALiSA JAviTS

5

Lontoolaisyhtye Dragonforce saapuu Kauhajoelle..

Ku

vA: o

KTo

Be

R P

Ro

mo

Tio

N

6

Jyväskylän skeneä dokumentoidaanJyväskyläläinen kulttuuriyhdistys TuFF! on mukana kahdessa jy-väskyläläisiä alakulttuureja valot-tavassa projektissa. TuFF! tekee kolmiosaista dokumenttisarjaa Jyväskylän meininki: A Punk Do-cumentary, jonka ensimmäinen osa ilmestyy syksyllä 2016. Do-kumentti kertoo Jyväskylän pun-kin historiasta ja nykyisyydestä eri toimijoiden kautta. Lisäksi TuFF! on tukenut tänä syksynä ilmestyvän hip hop -tupla-vinyylin tekemistä. JKL 101 -julkai-sulla kuullaan 20 räppäriä ja 7 tuot-tajaa, jotka kaikki ovat joko jyväs-kyläläislähtöisiä tai kaupungissa pitkään asuneita. Levyn mahdol-liset tuotot käytetään Jyväskylän hiphop-kirjaston ja nuorten hyväksi.

Hevisaurus kerää huomiotalapsille suunnattu metalliyhtye Hevisaurus on ollut suurena hämmästyksen ja ihastuksen aiheena kansainvälisissä musiikkimedioissa. Yhtyeestä on ollut juttua kanadalaisperusteisen Vicen musiikkimedia Noiseyssa sekä brittilehtirocks Soundin www-sivuilla. Myös amerikka-lainen Metal injection ihmettelee, miten bändi on voinut olla olemassa jo vuodesta 2009 lähtien ilman että tieto näin coolista yhtyeestä on tullut heille saakka.al

kuso

itto

Toim

ittan

eet R

iikka

Hilt

unen

, Hei

kki J

okin

en ja

Lau

ri K

aira

6

Tuplasti suomalaista haitaria maailman-musiikkilistallaeurooppalaiset maailmanmusiikin toimittajat, dj:t ja tuottajat näyttävät hurahtaneen marraskuussa suo-malaiseen haitariin. World music Charts europen marraskuun listan neljännellä sijalla komeilee harmo-nikkavelho Kimmo Pohjosen uu-tuus Sensitive Skin ja kymmenen-nellä sijalla anne-Mari Kivimäen Lakkautettu kylä, joka on Kivimäen Suistamo-sarjan kolmas levy.

KuvA: eeRo GRuNDSTRöm

Anne-mari Kivimäen (vas.) Suistamo-sarjassa on ollut mukana myös tanssija Reetta-Kaisa iles.

KuvA: SoNY muSiC FiNLAND

Ku

vAT:

SA

Ri L

iND

STR

öm

Uusia kasvoja GramexissaGramexin henkilökunnassa on tapah-tunut muutoksia. Veera Brink aloitti tilitysvalmistelijana ja Kati Mäkinenjulkisen esittämisen asiakaspalvelussa syksyllä. myös aiemmin Gramexissatoiminut Marjo Huuskonen on pa-lannut tilitysvalmistelijaksi.

veera Brink (ylh.), Kati mäkinen ja marjo Huuskonen.

7

Kaikki oppivat soittamaan Resonaarissa kuvionuottien avulla.

Monsterimiehelle dokumenttipalkinto Lordi-yhtyeestä kertova dokumentti-elokuva monsterimies pokkasi do-kumenttielokuvien sarjan pääpal-kinnon Austin Film -festivaalilla Yh-dysvalloissa. elokuvan on ohjannut antti Haase ja tuottanut illume oy. Austin Film Festival tunnetaan ta-pahtumana, joka valitsee ohjelmis-toonsa erityisesti vahvaan tarinan-kerrontaan pohjautuvia elokuvia. elokuva sai ensi-iltansa Rova-niemellä vuosi sitten ja Suomessa julkisuuteen nousivat myös ohjaa-jan ja mr. Lordi Tomi Putaansuun elokuvan sisältöä koskevat näkemy-serot. vuoden sisään dokumentti on kiertänyt useita elokuvafestivaaleja maailmalla.

Resonaarille tunnustuspalkinto

7

Ääniteilmoituksetvuodelta 2015Kaikista uusista julkaistuis-ta tallenteista, myös radio-promoista ja singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gra-mexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2015 julkais-tujen tallenteiden ääniteilmoi-tukset pitää olla Gramexissa tammikuun 2016 loppuun men-nessä. mikäli vielä on ilmoitta-matta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoi-tukset tulee olla silloin Grame-xissa.

ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi

Ravintoloidenmusiikkivideo-hinnasto uudistuuvuoden 2016 alussa hinnasto uudistuu siten, että se noudat-taa rakenteeltaan ravintoloi-den taustamusiikkihinnastoa. Tavoitteena on malli, joka on helppo ymmärtää ja vastaa asiakkaiden musiikin käyttö-tarpeita. Asiakkaat ovat toivoneet uu-distusta ja se on toteutettu yh-teistyössä maRa ry:n kanssa. Jatkossa luvan musiikkivideoi-den esittämiseen voi ostaa myös yhdeksi tai vain muuta-maksi kuukaudeksi. Näin voi esimerkiksi kokeilla musiikki- videoiden soveltuvuutta liike-toimintaan.

infoasiakas

muusikkojen liitto järjesti loka-kuussa keskustelutilaisuuden stu-diotyöstä Tavastia-klubilla Helsin-gissä. Studio- ja tv-työn työehtosopi-musten koukeroita avasivat muu-sikkojen liiton puheenjohtaja ahti Vänttinen ja freelancereiden luottamusmies Juho Viljanen. esityksessä kerrottiin työehtoso-pimusten kehityskuluista, nyky-tilanteesta ja korvausten muodos-tumisesta. Gramex-käytännöistä kertoi Gramexin tilityspäällikkö Tarja Henriksson ja tallenteiden jälki-käytöstä liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen. Puheen-vuorossa käytiin läpi käytäntöjä raitojen, mastereiden sekä kanta-nauhojen jälkikäytöstä. Juho viljasen johtama panee-likeskustelu pureutui studiotyös-kentelyn sisältöön muutoksineen:

miten käytännöt ovat muuttuneet ja mitkä ovat tulevaisuudennä-kymät? Panelisteina olivat tuot-taja-muusikko eppu Kosonen, tuottaja Riku Mattila, muusikko eeva Koivusalo sekä muusikko-tuottaja ako Kiiski. Puhujat ker-toivat tämän päivän metodeista levytuotannoissa ja biisinteossa. Keskustelu koettiin tarpeellisek-si. viljanen kertoo sen aiheutta-neen myös tarpeellista jälkipuintia. ”Tärkeää olisi, että kaikki alan ammattilaiset tietäisivät lähtö-kohdat ja periaatteet esimerkiksi palkkioiden ja tekijänoikeuksien osalta”, viljanen sanoo ja pitää tär-keänä, että yleisesti askarruttavia asioita päästään käsittelemään yhdessä. Keskustelu jatkuu ja uusi tilai-suus on suunnitteilla. Asiasta tie-dotetaan muusikkojen liiton koti-sivuilla www.muusikkojenliitto.fi.

KuvA: SANNA KAHiLAiNeN

Tavastialla keskusteltiin studiotyöstä

Kehitysvammaliitto on myöntänyt aino Miettinen -tunnustuspalkin-non musiikin erityispalvelukeskus Resonaarille. Resonaari tarjoaa soi-tonopetusta, koulutusta ja konsertti-toimintaa erityisesti kehitysvammai-sille, mutta myös muille erilaisille op-pijoille. Palkinnon perustelujen mu-kaan Resonaari on koko olemassa-

olonsa ajan – yli 20 vuotta – toiminut suunnannäyttäjänä ja edistänyt ke-hitysvammaisten ihmisten tasa-ar-voa ja yhteiskunnassa selviytymis-tä merkittävällä tavalla. Resonaarin periaatteena on, että kaikki oppivat soittamaan. Tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 1992 lähtien.

Ku

vA: K

imm

o P

ALL

AR

i

KuvA: HeLSiNKi miSSio

8

Haluan kirjoittaahaastavaa lyriikkaa.

8

Paleface laulaa, taustalla Dj Leijonamieli eli Tuukka Rihkola. mull’ on lupa -vinyylin (2014)

kannessa on Jiri Gellerin teos Kill Your Darlings.

9

Kaikessarap muistaa vanhat viisaudet ja kertoo uudet uutistapahtumat.

soi rapTeksti heikki Jokinen Kuvat Joni sarkki

PaLeface oikealta nimeltään Karri miettinen • Syntynyt 1978 • opiskellut englantilaista filologiaa • Seitsemän omaa levyä • Platinaa Helsinki – Shangri-La -levystä (2010) • Kolme emma-palkintoa 2010 • mukana useissa yhtyeissä, muun muassa Julkinen sana ja GG Caravan • Julkaissut kirjan Rappiotaidetta (2011) • Palvelualan ammattiliiton PAm-lehden kolumnisti.

rap on päättymätön labo-ratoriokoe, sanoo Pale-face eli Karri Miettinen. ”Kaikki musiikki voi muuttua rapiksi. Siksi tartun kaikkiin mahdol-lisuuksiin: kupletti, mus-

talaismusiikki, big band, folk ja työväenlaulu antavat inspiraatiota.” ”Leo Jokelan laulama Nainen, poliisi ja taksi oli Suomi-rappia”, Paleface sanoo Vexi Salmen sanoittamasta vuoden 1970 hitistä. ”Tatu Pekkarinenkin oli rap.” Rap-muusikko Palefacen (s. 1978) mu-siikki ja sanoitukset pursuavat vaikutteita joka suunnasta. Levyillä vierailevat muut laulajat ja muusikot aina perinteisen romani-musiikin taitaja Hilja Grönforsista lähtien. Sanoitukset liikkuvat vapaasti päivän po-litikasta viittauksiin runoihin tai katukieleen. ”Kielen monitasoisuus on minulle tärkeää, sen intertekstuaalisuus. Haluan kirjoittaa haastavaa lyriikkaa.” Slangi-ilmaisut, uutisjargon, muotisanat, henkilöhahmot, tuotemerkit, kirjallisuus ja populaarikulttuuri ovat kaikki hyvää mate-riaalia, Paleface luettelee. Nämä juuret kuu-luvat hänen musiikissaan. ”Rap on aina ollut olemassa kaikissa pii-reissä, sillä vain on ollut eri nimi”, Paleface us-koo. ”1950-luvulla olisin ollut folkmuusikko, 1960-luvulla hippi ja 1970-luvulla punkkari.”

>>>

10

Rap rouskuu hampaissaEnsimmäisen levynsä, englanninkielisen The Pale Ontologist Paleface julkaisi vuonna 2001. Sitä seurasi kaksi muuta englanninkielistä rap-levyä, kunnes vuonna 2010 julkaistu Hel-sinki – Shangri-La räjäytti potin. Suomenkielinen levy myi platinaa ja Pale-face palkittiin vuoden 2010 Emma-gaalassa Etno-Emmalla sekä levy vuoden hip-hop -al-bumina. Paleface sai Emman vuoden mies-solistina. Musiikillisesti ja juuriltaan monipuolinen levy toi Palefacelle paljon uusia kuulijoita ja määritti hänet uuden yhteiskunnallisen laulun keskeiseksi tekijäksi sekä kaikkiruo-kaiseksi verbaalitaituriksi. ”Rapilla on kaksi tärkeää tehtävää: Muis-taa vanhat viisaudet ja kertoa uudet uutis-tapahtumat, vähän kuin grioteilla”, Paleface viittaa länsiafrikkalaisiin kierteleviin griot-muusikkoihin, joiden perinne elää yhä. ”Rap on ymmärrettävä todella laajana genrenä, rokissakin on kaikkea speedmetal-lista gospeliin.” Sanoitus on rapissa tärkeä. ”Hyvässä rap-tekstissä on pureskeltavaa. Se ei ole pulla-mössöä vaan kokojyvää, rouskuu hampaissa. Yhteiskunta on usein mukana, mutta kevyem-mätkin aiheet käyvät.” Vankasti kriittiset sanoitukset toivat mukanaan roolin tämän ajan omatuntona.

oppilaaksi Yhdysvaltoihin. Tämä antoi mah-dollisuuden tutustua rappiin kunnolla. Siir-ryttyään Tampereelle opiskelemaan englan-tilaista filologiaa hän teki siellä vuonna 2001 ensimmäisen levynsä. Suomi-rap muuttui 2000-luvun alussa vähitellen huumorivoittoisuudesta vakavasti otettavaksi musiikkityyliksi. Siihen oli helppoliittyä ja Palefacen kieli vaihtui englannista suomeksi.

”Kannan ylpeydellä yhteiskunnallisen ak-tiivin manttelia. Sinänsä on koomista, kun syntyy julkisuuden hahmo nimeltä Paleface. Pystyn kyllä elämään sen hahmon kanssa, joka minusta on luotu.”

englannista suomeenMusiikki on kulkenut mukana lapsuudesta lähtien. Sekä isoveli että pikkusisko kävivät musiikkiluokkaa, mutta sille ei piirtämisestä

Jepa Lambert (laulu), Aki Haarala (kitara), Paleface, hänen takanaan Jaska Lukkarinen (rummut), Heikki Laine (basso) ja emil Luukkonen (koskettimet), eli Räjähtävä Nyrkki.

taitelijat ovat kuin kanarianlintuja kaivoksessa.

pitävä Karri seurannut. Kotona oli paljon le-vyjä, myös afroamerikkalaista musiikkia. ”Ala-asteella kuulin Beastie Boysia. Olin ollut englanninkielisessä leikkikoulussa ja ymmärsin kieltä. Tapa käyttää kieltä kiinnosti heti, samoin biitti ja rytmi.” Kiinnostus ur-baaniin kulttuuriin ja graffiteihin lisäsi halua selvittää mistä hip-hopissa oli kyse. ”Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, se liittyy englannin kieleen, josta pidin.” En-simmäisen rappinsa A Place called earth Karri äänitti 11-vuotiaana. Hämeenlinnassa syntyi myös ensimmäinen bändi 1980-luvun lopulla. Vuonna 1995 Karri Miettinen lähti vaihto-

Rapin juuret kiinnostavat”Olen Chuck D:n ja Public Enemyn jalan-jäljissä”, Paleface sanoo. ”Moni kuulee ChuckD:n laulussani.” Ympyrä sulkeutuu, nyt Chuck D on soittanut Palefacen musiikkia radio-ohjelmassaan. Rapin historia ja juuret kiinnostavat Pale-facea. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjankin, Rappiotaidetta (Like, 2011). Siinä pääosassa ovat suomalaiset rapmuusikot. Mikä on hip-hopin ja rapin ero? ”Hip-hop on sitä, mitä elät ja rap on sitä, mitä teet. Hip-hoppiin kuuluvat dj-kulttuuri, rap, break-dance ja graffitit.”

>>>

11

Hip-hop syntyi yli 40 vuotta sitten New Yorkin Bronxissa. ”Sen historia liittyy sosiaali-siin ongelmiin. Aluella toimi 400 katujengiä ja Vietnamin sodasta palanneet kohtasivat työttömyyden sekä näköalattomuuden.” ”Rap ei edellytä kalliita harrastusvälineitä,se luodaan omasta päästä. Creating somethingfrom nothing.” Rapin juuret sekä orjuudessa että suurkau-pungeissa on ymmärrettävä, Paleface sanoo. Suomessa rapin läpilyönniksi Paleface määrittelee Fintelligensin Voittamattoman vuonna 1999. Tärkeä osansa oli rappia myy-vällä, Helsinkiin vuonna 1995 perustetulla levykaupalla The Funkiest.

sadan vuoden sananiekatKeikoillaan Paleface soittaa monenlaista musiikkia, eri juuret kuuluvat. ”Vanha suomalainen musiikki on tosi tärkeää. Kartoitan sata vuotta vanhaa suo-malaista musiikkia ja yritän osoittaa faneille, ketkä olivat todellisia sananiekkoja. Minulla on jopa akustinen setti, jossa soitan vain suo-malaisen työväenlaulun historiaa.” Joskus keikoilla kuullaan Perustuslaillisten riemumarssi, arkkiviisu vuodelta 1906. ”On-han se hienoa ajatella, että forssalainen duu-nari Kalle Jousinen on sen kirjoittanut.” ”Mikko Perkoilankin esittämä Punikin kirjelaatikko on myös harvinaisuus, joka so-lahtaa mukavasti rappisettini joukkoon. Ei näitä lauluja kukaan muu soita.” Taiteilijat ovat kuin kanarialintuja kai-voksessa, Paleface sanoo viitaten vanhaan keinoon seurata kaivosten happipitoisuutta. Ensin hapen vajeen huomasivat linnut, sitten vasta ihmiset. ”Lyriikka tallentaa nopeasti yhteiskunnan muutokset.” Musiikilla on vahva vaikutus. Paleface veti työpajaa koulukodissa, jonka vaikeissa oloissa kasvaneet nuoret eivät paljoa lukeneet. ”Aloin tehdä heidän kanssaan rappia. En-sin tuli ulos aggressio, mutta kun kirosanat loppuivat, henkilökunta sanoi, että sanoma-lehdet ovat hävinneet kahvihuoneesta. Yksi työntekijä sanoi, että huhujen mukaan jopa kirjastossa oli käyty.”

Kollektiivisen muistin jäljilläItse Paleface lukee paljon tietokirjallisuutta: henkilöhistoriaa, elämäkertoja, musiikki-kirjoja, historiaa, talouspolitiikkaa tai kirjoja Suomen kansalaissodasta. ”Romaaneja en ole paljoa viime aikoina lukenut, mutta hyllystäni löytyy Pentti Saari-kosken, Arto Mellerin, Jarkko Laineen ja Eeva-Liisa Mannerin runoja.” Raptekstin tekeminen on oma lyriikan lajinsa. ”Pyrin monipuoliseen ilmaisuun, sekä nopeassa tempossa että hitaammissa maisemissa. Kuin sirkuksessa: välillä taikuri

tekee pienen trikin, välillä trapetsitaiteilijat esittävät hurjia temppuja.” Riimin täytyy olla notkea, taipua mu-kavasti. Sen on oltava mielenkiintoinen, ei ilmeinen. ”Usein minulla rimmaa useampi tavu, useampi sanakin. Säkeistön on alettava ja loputtava hyvin.” Vaikka Palefacen tekstissä on paljon tava-raa, ihmiset tutkivat niitä tarkkaan. Verkosta löytää useita keskusteluja siitä, mihin tekstissäviitataan ja mistä se tulee.

Jopa Talonomistaja-laulun ”vallankumouk-selle se on pippuli ja suola” -teksti on on-nistuttu jäljittämään aivan oikein Jarkko Laineen runoon Tulun ja Polin lääni on pu-nainen (1967). ”Laitan tietoisesti mukaan kiinnostavia juttuja ja asioita. Rap liittyy Jive talk -perin-teeseen, katupuheeseen”, Paleface viittaa lä-hinnä New Yorkin Harlemissa syntyneeseen omaperäiseen jazz-slangiin. >>>

Kannan ylpeydellä yhteiskunnallisen aktiivin manttelia, Paleface sanoo.

Ku

vA: R

Aim

o u

uN

iLA

12

”Siitä kieli monimutkaistui. Olen halun-nut edustaa samaa kehitystä, en käytä vain arkisinta kieltä. Kun ihminen kuuntelee jota-kin, hän prosessoi sitä sekä tietoisuuden että alitajunnan tasolla.” ”Mikä on suomalaisten kollektiivinen muisti? Se kiinnostaa minua, yhteys loitsui-hin ja vanhoihin tietäjiin. Mitkä ovat sellaiset termit, taikasanat ja ilmiöt?” Pöytälaatikossa raplyyrikolla on aika lailla julkaisematonta loppusoinnutonta ru-noutta sekä romaani. Siinä Urho Kekkonen ja Haile Selassie tapaavat Persian šaahin juhlilla vuonna 1971 Persepoliissa. ”Kyllä minulla on ambitioita kirjoittaa.”

Uusi itsenäinen suomiItsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Paleface kuuluu juhlavuoden hankkeen 12-jäseniseen hallitukseen. ”Puhumme miten ja millaisin sloganein juhlitaan. Olen hirveän tyytyväinen, että voin olla siinä mukana.” Kaikki eivät ole. Kansanedustaja, nykyi-nen puolustusministeri Jussi Niinistö teki marraskuussa 2013 juhlavuodesta eduskunta-kyselyn, jossa hän kritisoi Palefacen valintaa

joukkoon. Syynä oli laulajan radiohaastat-telussa esittämä kommentti vuoden 1918 teloituksista ja ylipäällikkö Mannerheimin vastuusta niistä. ”Jupakka kertoo, kuinka arka asia yhä on. Taiteilija voi tehdä healing-prosessia.” Millainen Suomi sitten olisi tavoitteena vuonna 2017? ”Eniten huolestuttaa hyvin-vointivaltion alasajo. Sen saavutus oli periy-tyvän köyhyyden hävittäminen.” ”Joku sanoo, että lähiöt syttyvät pala-maan ja että se johtuu maahanmuutosta. Ei, se johtuu köyhyydestä. Jos lähiöiltä loppuvat palvelut, kirjastot ja muut, silloin nuoret ovat ikävässä tilanteessa.” Tarvitaan uudenlaista ajattelua. ”Tun-nemme parempia tapoja oppia, meidän on irtauduttava autoritaarisuudesta.” ”Luulen, että suurempi joukko on valmis uuteen ajatteluun ja pienempi takertuu van-haan. Meillä voisi olla parempi systeemi, joka osallistaa ihmiset paremmin yhteiskunnalli-siin projekteihin. Tämä kiehtoo minua.” Mikä kitti pitää yhteiskunnan koossa? ”Suuret tarinat. Yhtenäiskulttuuri, raha, kan-sallisvaltio.”

nostan hattua cheekille”Minultakin kysytään miksen tarjoa ratkai-suja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Taitelija nostaa ongelmia esiin, mutta on vähän koh-tuutonta vaatia minulta ratkaisuja.” ”Minulle on opetettu, että jos ihminen kaatuu, hänet autetaan pystyyn. Ei siitä odo-teta viiden euron seteliä. Sellainen voisi yh-teiskuntakin olla, pitää yhdessä heikomman puolta.” Paleface on optimisti, yhteiskunta muut-tuu ja nuoret ovat paljolti saavuttaneet glo-baalin tietoisuuden. ”He ovat irti kansalli-sista traumoista kuten vuosi 1918 ja sodat.” ”Ihminen pystyy yllättäviin asioihin myönteisessä mielessä.” ”Yhteiskunta kiinnostaa minua monellatasolla, miten tähän on päädytty ja miten voidaan kehittyä. Biisini miettivät ihmisen paikkaa yhteiskunnassa.” Sekin rap, joka ei ota kantaa maailman menoon, on poliittista jos se hyväksyy asiain nykyisen tilan. ”Äkkirikastumisen ihailu olisi sitten oikeistorappia.” ”Arvostan kuitenkin kaikkia, jotka teke-vät kovaa duunia. Cheekin menestys sataa kaikkien laariin ja tuo arvostusta. Nostan hattua”, Paleface sanoo. ”Olen itsekin artisti, joka jakaa voimak-kaasti mielipiteitä. Se on hyvän taideteoksen ominaispiirre. Tärkeää on, että aiheuttaa jonkin reaktion, kädenlämpöinen taide ei ole mistään kotoisin.”•

Biisini miettivät ihmisenpaikkaa yhteiskunnassa.

Jos ihminen kaatuu, hänet autetaan pystyyn. ei siitä odoteta viiden euron seteliä, Paleface sanoo.

>>>

Ku

vA: T

AiT

o K

AW

ATA

13

Den finlandssvenska musiken är och har alltid varit styvmoderligt behandlad. Och då talar jag i huvudsak för populärmusikens räkning. Den finlandssvenska populationen, med en andel

på långt under 10 procent av landets befolkning, har trots allt uppvisat en avsevärd mängd högklassiga och ambitiösa sångare/musiker, som borde ha haft alla möjligheter till framgång, både inom- och utomlands. Så har dock inte varit fallet. Landets officiella tvåsprå-kighet till trots har svenskspråkiga, musikaliska tjänster inte varit speciellt efterfrågade i underhållningssam-manhang. Representanter för marknadsföringskrafterna har därför inte heller varit intresserade av att satsa på fin-landssvenska förmågor. Finlandssvenska skivor spelas sällan i finska radiokanaler, lika litet som finlandssvenska artister syns I finska tv-underhållningsprogram. Finlandssvenska trubadurer av internationell klass har därför få möjligheter att försörja sig på sin konst. De flesta är tvungna att skaffa sig ett yrke vid sidan om.

Det är inte ovanligt, att en trubadur som gör misstaget att sjunga någon sång på svenska på en firmafest, kan få höra kom-mentarer som ”Muuta takaisin Ruotsiin! Suomessa lauletaan suomeksi!”. Då glömmer man att fin-

landssvenska trubadurer inte heller har någon egentlig marknad I Sverige. Där påminner finlandssvenskan allför mycket om ”muminspråket”, för att gå hem på de riks-svenska listorna. Och det hjäper inte att artisten eller det finlandssvenska bandet lägger sig till med en riks-svensk accent i sången (vilket ofta görs!). Det finns nämligen inga fungerande marknads-förare eller agenter, vare sig i Finland eller Sverige som tar sig an finlandssvenska artister och deras pro-dukter. Däremot svämmar Finland över av populära artister och dansband från Sverige som ytterligare försvårar finlanssvenskarnas möjligheter att på hemmaplan försörja sig inom populärmusiken. Även den finlandssvenska radions musikpro-gram föredrar dessa rikssvenskar framom egna förmågor. Inte speciellt kulturvänligt ur finlands-svenskarnas synvinkel… Ett antal artister har gett upp. De har tagit den finska mannen på orden och ”flyttat hem till Sverige”, där de på ort och ställe så småningom välkomnats som ”vår egna sångare”. Men vi andra, som har har djupa rötteri vårt fosterland Finland, vägrar flytta. Vi käm-par vidare mot alla stormar kring vår identitet. ”Sången ädla känslor föder – Hjärtats nyckel heter sång!” Också på finlandssvenska!•

Ett antal artister har gett upp.

sool

oT

ällä

pal

stal

la m

usiik

kia

lähe

llä o

leva

t hen

kilö

t visi

oiva

t, ur

putt

avat

, räy

hääv

ät ja

poh

tivat

.

eHdoTa soLisTia!

Kenen ajatuksia sinä haluaisit

lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen soolo@gramex.fi.

13

HåKan sTRenG är en artist, trubadur, underhållare och författare.

FoTo: DANieL LuNDmARK

Den finlandssvenska musikens dilemma

14

laulaessani koenolevani siellä, missä minun pitääkin olla.

14

15

Yona:

Teksti Juhana unkuri Kuva mirkku merimaa

Musiikinteossa Yonan tavoitteena on ilmaista itseään ja olla samaan aikaan epäkaupallinen.

Vanhana hän saattaa muuttaa laosiin.

Yona oikealta nimeltään Johanna Pitkänen• Syntynyt 1984 • Asuu Helsingissä • Soolouransa lisäksi laulaa myös Liljan Loisto -yhtyeessä • on julkaissut runsaan viiden vuoden sisällä

viisi soololevyä ja kaksi levyä Liljan Loisto-yhtyeessä. Tuorein levy Naivi julkaistiin viime keväänä • Julkaisi Pilvet liikkuu, minä en -debyyttialbuminsa vuonna 2010, palkittiin tuolloin tulokas-emmalla • Sijoittui vuonna 2013 Tangomarkkinoilla toiseksi Tangokuningatar-kilpailussa.

15

päämäärää tärkeämpiMatka

16

Yona tekee parhaillaan kap-paleita kahdelle albumille, joiden työniminä ovat Jano ja Tasoi. ”Minulla on levyilleni aina työnimet, joilla on tapana muuttua levynteon

edetessä. Joskus palaamme ensimmäiseen vaihtoehtoon kymmenen muun nimen jäl-keen”, Yona taustoittaa. Yonan mukaan Jano-levy tulee olemaan lyyrisesti hyvin tummanpuhuva ja räppi-levynä puhekielisempi kuin mikään hänen aiempi levynsä. ”On ollut mielenkiintoista keskittyä tekstin sanomaan ja rytmiin. Melodian ja harmonian on saanut unohtaa. Levyn jul-kaisee Monsp Records ja tuottamisesta vas-taavat veljekset Visa ja Mio Mäkinen, jotka tuottavat muun muassa Aivovuotoa ja SMC Lähiörottia.” Tasoi-levyllä tulee olemaan Yonan aiem-paan tuotantoon verrattuna enemmän ko-nemusa-, soul- ja hiphopvaikutteita sekä mahdollisesti myös grungevaikutteita. ”Haluan tällekin levylle linjani mukai-sesti uusia musiikillisia vaikutteita. Lyyri-sesti levy tulee olemaan toiveikas; haikea, mutta hyvin rohkea ja ravisteleva. Tällä kertaa sävellän materiaalia entistä enemmän yhdessä soittajieni ja tuottajani Didier Se-linin kanssa. Kahdeksan biisiä on valmiina, teemme vielä toiset kahdeksan ja valitsem-me parhaat.” Albumien julkaisuaikataulut ovat vielä auki. Joulukuussa julkaistaan sinkku tule-valta räppi-levyltä. Yona laulaa myös Liljan Loisto -yh-tyeessä. ”Sekin on taas aktivoitumassa. Suunnit-telemme Puppa J:n kanssa levyä köyhyys-teemalla.”

16

Yonan single Syyt (2015) sekä albumi Naivi (2015).

KuvA: miRKKu meRimAA

17

Yhteenkuuluvuutta ja henkistä välimatkaaVuonna 2010 debyyttialbuminsa julkaissut Yona on vakiinnuttanut asemansa kiinnos-tavana, persoonallisena, luomisvoimaisena ja tuotteliaana taiteilijana. Tuotanto on sisältä-nyt esimerkiksi poppia, folkia, jazzia, iskel-mää, hip-hoppia, reggaeta, kansanmusiikkia ja tangoa. Runsaan viiden vuoden sisällä Yona on julkaissut viisi soololevyä, tehnyt kaksi levyä Liljan Loistossa, vieraillut useilla levyillä, ol-lut monissa muissa projekteissa sekä kilpail-lut Tangomarkkinoilla. ”Viimeiset kuusi vuotta on tuntunut ma-ratonilta. Väsymyksestä huolimatta ajattelen, että seuraavaksi on vuorossa triathlon.” Yonan mukaan musiikki auttaa häntä olemaan osa yhteiskuntaa. Hän kokee lavalla vahvan yhteyden soittajien ja yleisön kanssa. ”Aina laulaessani koen olevani siellä, missä minun pitääkin olla. Lavalla tunnen sellaista yhteenkuuluvuutta, jota en koe mil-loinkaan muulloin. Samalla artistina olemi-nen erakoittaa ja kasvattaa ulkopuolisuuden tunnetta. Onneksi lähimmät kollegani – soit-tajat ja tuottajat – tuntevat minut, välitämme toisistamme aidosti. Ilman heitä tämä trippi olisi jäänyt jo kesken.” Yonan mukaan musiikkialalla toimimisen suurin haaste on henkinen välimatka, jota hän kokee itsensä ja ”levy-yhtiön tyyppien” välillä. ”Esimerkiksi kaikki tapaamani a&r:t ovat olleet mukavia ja isosydämisen oloisia ihmisiä. Tuskin voimme kuitenkaan koskaan täysin ymmärtää toisiamme, koska meidän elämämme ovat niin erilaiset.” ”Itse saatan istua arkipäivänä kello 14 olo-huoneen lattialla yöpuvussa ja yritän kirjoit-taa jotain tunnetta paperille tuijottaen välillä seinään puolen tunnin ajan. Sieltä on pitkä matka levy-yhtiön toimistoon, missä minulle piirretään jotain numeroita paperille.” Yona toivoo voivansa pysyä jatkossa vielä etäämmällä musiikin kaupallisesta puolesta.

”Oikeastaan olen koettanut väkisin tehdäjotain mahdollisimman epämyyvää, mutta ei sekään taida olla hyvä lähtökohta itsensä ilmaisemiselle. Toivoisin löytäväni jatkossa näiden välille jonkun luonnollisen balanssin.”

Musiikin kaikki värit Oulussa ja Kuopiossa lapsuutensa viettänyt Yona muutti varhaisnuoruudessaan Helsin-kiin. Laulaminen oli lapsena Yonan lempi-harrastus ja sävellyksiä syntyi jo ennen koulu-ikää. 16-vuotiaana Yona tiesi, että musiikista tulisi hänen elämänsä.

Muusikkous on paljon enemmänkuin vain soittamista ja laulamista.

enkä mies, enkä Bronxista. Koen, että minun on täytynyt puolustaa oikeuttani tehdä ihan minkälaista musiikkia tahansa. Sehän on ih-misarvo god damn”, Yona sanoo ja nauraa. ”Minä olen tällainen vähän villi runotyttöOulusta ja minusta räppääminen on kivaa ja tangon laulaminen myös. Teknojumputus on hauskaa ja Arvo Pärt saa minut vähintään yhtä hyvälle tripille.” Yona sanoo toivovansa, että ihmiset pi-täisivät enemmän hauskaa musiikilla. Hän vertaa musiikkeja väreihin.

Seuraava levyni Jano on lyyrisesti tummanpuhuva ja rappilevynä aiempaa puhekielisempi, Yona sanoo.

”Voit pukeutua mustaan, mutta tykätä samaan aikaan kaikista muistakin väreistä. Asenteeni ei ehkä tule tekemään minusta ’koko kansan Yonttua’. Mutta ei se olekaan mikään ainut arvo tai saavutus, joka tekee tai-teilijasta jollakin tasolla merkittävän.”

Musiikintekoa ja mentorointiaYona toteaa muusikkouden olevan paljon enemmän kuin vain soittamista ja laulamista. ”Joku viisas on sanonut, että taiteilijan tehtävä on tuntea ja kokea maailma vahvasti. Tätä kokemusta voi heijastella musiikkiin ja luoda myös ympärille oleville ihmisille koke-muksia, elämyksiä ja oivalluksia.” ”En usko että kukaan tai mikään voi kos-kaan tappaa minusta luovuutta. Välillä kui-tenkin pelkään pelästyväni niin, etten enää uskalla tuoda sitä luovuutta ulos. Yleisön edessä oleminen on herkkää hommaa, se on niin alastonta.” Yona toivoo voivansa tehdä vielä ainakin kymmenen levyllistä musiikkia. Samalla hän haluaisi vähitellen ohjautua muihinkin kuin laulajan ja laulunkirjoittajan tehtäviin. ”Olisi esimerkiksi hienoa auttaa nuorem-pia artisteja löytämään omasta persoonastaan heijastuspintoja, mikä voisi auttaa heitä lau-lamisessa ja soittamisessa. Olen jonkin verran tällaista mentorointia jo tehnytkin.” Yonalla on myös visioita vanhuusvuosille. ”Jos Luoja suo ja minusta tulee joskus vanha ja todella ryppyinen, voisin musiikin ohella esimerkiksi pitää majataloa Laosissa. Se voisi sijaita Mekong-joen uomassa viidakkorin-teellä, josta näkyisi jokin pieni kylä ja ele-fantteja. Vietin Laosissa kuukauden vuonna 2013. Maa jäi sydämeeni erityisesti aitojen ja hyvin luonnonläheisten ihmisten takia.” ”Suurin unelmani elämälle lienee, että löytäisin joskus vähän sitä kuuluisaa sielun-rauhaa. Mutta silti, matka on päämäärää tär-keämpi.”•

Ensimmäinen laulajan pesti löytyi mu-siikkilukion big bandista, jolloin Yona rakas-tui jazz-musiikkiin. Lukion jälkeen hän aloit-ti jazz-laulun opinnot Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa saaden sieltä myöhemmin muusikon paperit. Noina vuosina Yona esiintyi yhdessä jazz-muusikkojen, räppäreiden ja reggae-laulajien kanssa. Hän löysi myös suomalaisen perinnemusiikin ja vanhan iskelmän. Vuonna 2013 Yona päätti osallistua Seinä-joen Tangomarkkinoille. Epätraditionaalisel-la tavalla tangoja tulkinnut Yona sijoittui ki-sassa omaksi yllätyksekseen toiseksi ja julkaisi myös Tango A La Yona -levyn. ”Minulla on ollut kova tarve ärsyttää ih-misiä ja ravistella heitä tekemällä juuri niin kuin minun ei odoteta tekevän. Näin vältän ehdollistumasta sille, mitä joku muu minusta ajattelee. Tangomarkkinoille osallistuminen oli juuri tällainen punk-henkinen teko.” Yona toteaa, ettei hän suostu jatkossakaan ehdollistumaan jonkun toisen unelmalle. ”On tukahduttava ajatus, etten muka saisi tehdä vaikka räppiä, vaikken olekaan musta,

Yonan single Syyt (2015) sekä albumi Naivi (2015).

Ku

vA: T

eR

o A

Ho

Ne

N

Ku

vA: A

TTe

He

iNo

Ne

N

18

Hannu marttilan aikanalait muuttuivat ja korvaustenmaksajien määrä kasvoi.

18

19

22

Teksti lauri kaira Kuvat matti matikainen

olen usein ihmetellyt, miksi tekijänoikeus-asiat herättävät niin suuria intohimoja,” sa-noo Hannu Marttila.”Ollaan valmiita isoi-hinkin riitoihin sum-

mista, joilla ei ole merkitystä verrattuna yritysten liikevaihtoon ja tuottoon.” Helmikuun lopussa eläkkeelle jäävä Gramexin toimitusjohtaja puhuu kokemuk-sesta. Hän johti Gramexia siinä pioneerivai-heessa, jolloin lait muuttuivat ja korvausten maksajien määrä kasvoi muutamasta kym-menestä yli kolmeenkymmeneen tuhanteen.

”Aloitin Gramexin toimitusjohtajana vuonna marraskuussa 1993. Tuohon aikaan Gramex-korvauksia kerättiin ainoastaan ra-dio- ja tv-yhtiöiltä.”

Pioneerin haasteet1990-luvun alussa korvausoikeus laajeni koskemaan yleisötiloja ja -tilaisuuksia, eli muun muassa kauppoja, ravintoloita ja asia-kastiloja. Gramex-korvauksia alettiin kerätä yhtä laajalta maksajakunnalta kuin Teosto-korvauksia. Yhdistys lähetti sopimusehdotukset muun muassa 7 000 hiusten- ja kauneuden-hoitoalan yrittäjälle. Kuten arvata saattaa,

Helmikuussa eläkkeelle siirtyvän Hannu Marttilan aikana Gramex kasvoi suureksi. Millaisena hän näkee

Gramexin tulevaisuuden?

Gramexin kipparinavuotta

aivan kaikki eivät olleet riemuissaan uudesta maksusta. Gramex- ja Teosto-maksut ovat varsinpieniä, harvalla yrityksellä maksut ovat enempää kuin joitakin kymppejä tai satasia kuussa. Tästä huolimatta lain rajoja haluttiin testata oikeudessa. Gramex-korvauksia koskeva pykälä oli valitettavasti kirjoitettu hieman tulkinnan-varaisesti. Vaikka epätarkkuus korjattiin myöhemmin, tulkinnanvaraisuus johti tuol-loin Gramexin moniin kärhämiin. ”Pioneerivaiheessa sitä joutuu valitse-maan, tahtooko saada mukavan miehen mai-neen vai aikaiseksi tuloksia”, Marttila sanoo.

19

>>>

20

”Perusta tulevalle korvausten kertymälle rakennetaan toiminnan käynnistysvaiheessa.”Hänen mukaansa tuollaisessa tilanteessa ei oikeastaan ole vaihtoehtoja, jos tahtoo tehdä työnsä hyvin. ”Asiaa on vaikea jälkeenpäin enää korjata.”

Hämeenlinnasta Helsinkiin”Asuimme Hämeenlinnassa ja olin töissä vakuutusyhtiössä. Gramexiin tulo merkitsi muuttoa Helsinkiin.” ”Gramexin hallitusta johti tuolloin pu-heenjohtajana Risto Ryti ja varapuheen-johtajina Muusikkojen liiton puheenjohtajaRaimo Vikström sekä äänitetuottajien ÄKT:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää.” Gramex toimi tuolloin samassa talossa kuin Kopiosto, mutta uudet tilat oli jo han-kittu. Kohta edessä olikin muutto uusiin ti-loihin Pienelle Roobertinkadulle. ”Kun tulin taloon, väkeä oli kymmen-kunta. Nyt – parikymmentä vuotta myöhem-min – meitä on yli kolmekymmentä.”

Muutoksen aikaaGramex-oikeudet luotiin vasta 1960-luvun alussa. Sitä ennen tekijänoikeudet olivat vain säveltäjillä, sovittajilla ja sanoittajilla. Tämän vuoksi Gramexia koskeva lainsää-däntö on elänyt koko ajan. Sekä suojan taso että suoja-aika on muuttunut, lisäksi Gramex sai tehtäväkseen kerätä korvauksia myös mu-siikkivideoista. Gramex on itsekin aktiivisesti ajanut muutoksia. Vuonna 2013 äänitteiden suoja-aika piteni 70 vuoteen äänitteen julkaisusta. Gramex oli vahvasti mukana kampanjoimassamuutoksen puolesta.

Lopputulos tunnetaan. Suoja-aika piteni kattamaan noin koko muusikon eliniän. Se on toki kaukana säveltäjistä, joiden suoja jat-kuu vielä 70 vuotta kuoleman jälkeenkin.

Yhteistyötä yli järjestörajojenMarttila on pyrkinyt rakentamaan yhteis-työtä kulttuurialan järjestöjen kesken. Gra-mex on antanut kodin ja hallintopalvelut useammallekin yhteistyöhankkeelle. Näihin kuuluvat muun muassa piratismia vastustava Tekijänoikeuden tiedotus- ja val-vontakeskus, englanninkielinen Finnish MusicQuarterly -lehti, edunvalvontaorganisaatio Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY,

Korjus esitteli Marttilan näin: ”Paitsi Gramexissa, hänen vaikutuksensa on näky-nyt vuosikaudet myös ESEK:n toiminnoissa. Myöhemmin hän oli mukana yhdistämässä ESEK:sta ja LUSES:stä Musiikin edistämis-säätiö MES:n – ja toimii nyt MES:n asiamie-henä.” ”Nykyisin hän toimii muun muassa Mu-siikkituotannon tuki- ja edistämissäätiön ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiön asia-miehenä sekä Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY:n johtoryhmän jäsenenä.” ”Gramexin ja Teoston 2015 perustama yhteisyritys GT Musiikkiluvat Oy on niin ikään lähtenyt käyntiin osaltaan hänen an-siostaan.” Lopuksi Korjus muistutti, että Gramex on yksi tehokkaimmista korvausten tilittä-jistä maailmassa, kerätty raha toisin sanoen menee niille, kenelle se kuuluu.

Vuoden valopilkkuMusiikki & Mediassa julkistettiin Music Finlandin tutkimus suomalaisen musiikki-alan kehityksestä. Tutkimuksen mukaan alan kokonaistalous laski 1,4 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2014. Äänitteiden myynti heikkeni, samoin elävä musiikki. Merkittävin poikkeus koko tutkimuksessa olivat Gramex-korvaukset. Ne kasvoivat vuodessa 10 prosenttia. Gramex oli siis vuoden 2014 valopilkku, muuten harmaissa maisemissa.

>>>

Gramex on ja pysyy yhtenä musiikkialan tärkeimmistä tukipilareista, Hannu marttila sanoo.

Suojan taso ja suoja-aikaovat muuttuneet.

”Suomi oli vaa’ankielenä EU:ssa. Tie-simme, että jos Suomi kannattaa suoja-ajan pidentämistä, voimme voittaa mutta jos se vastustaa, häviämme varmasti.” Muusikkojen liiton ja Musiikkituottajien pyynnöstä Gramex rahoitti laajan vaikuttamis-kampanjan. ”Julkaisimme kokosivun mainoksia He-sarissa ja suurimmissa maakuntalehdissä, sa-malla kun muusikot ja äänitetuottajat tapasivathenkilökohtaisesti suoraan päättäjiä.”

Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK ja Musiikin edistämissäätiö MES. Yhteistyöhakuisuus ja tuloksellisuus lie-nevät syitä sille, että Marttila sai arvostetun elämäntyöpalkinnon tämän vuoden Musiikki & Mediassa. Tapio Korjus käynnisti palkintopuheen näillä sanoilla: ”Musiikki & Median hallitus on tänä vuonna päättänyt antaa elämäntyö-palkinnon pitkälle miehelle, joka ei koskaan – siis ei koskaan – tee numeroa itsestään.”

21

Marttila myöntää että vuosi oli Gramexin tähänastisen historian paras. Toimintakerto-muksen mukaan korvauksia kertyi 20,5 mil-joonaa euroa. Suurimmat korvauserät tulivat äänitemusiikin julkisesta esittämisen esitys- ja tallennuskorvauksista (9,5 miljoonaa euroa), medialisensoinnista (9,4 miljoonaa) sekä ne-tistä ja tallentamisesta (1,7 miljoonaa). Loppu kertyi ulkomaisista korvauksista (729 000) ja hyvitysmaksusta (937 000 eu-roa). Tilityksiä Gramex maksoi oikeuden-haltijoille yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. ”Vaikka maailma musiikkialan ympärillä on muuttunut kovaa vauhtia, Gramexin kor-vauskertymä on kasvanut tasaisesti,” Marttila sanoo. ”Meillä on hyvä tiimi ja motivoinut henkilökunta, joka saa pienellä porukalla pal-jon aikaan.”

entä tulevaisuus?Gramex on siis nyt menestystarina. Miltä tu-levaisuus näyttää? Siihen ei olekaan ihan helppo vastata. Marttilan mukaan se riippuu paljolti Gramexinulkopuolisista asioista. Näitä ovat kuluttajat, kuluttajapalvelujen tarjoajat – ja ennen kaik-kea Gramexin edustamat oikeudenhaltijat. ”Gramex ei itse myy oikeuksia suoraan kuluttajille, vaan olemme linkki musiikki-palveluiden tarjoajien ja oikeudenhaltijoiden

Gramex-korvausten kasvu onkoko musiikkialan valopilkku.

kemään musiikin käytön mahdollisimman helpoksi”, sanoo Marttila. ”Aika näyttää, tuokose myös taloudellista hyötyä, mutta käyttäjä-asiakkaiden palvelua se varmasti parantaa.”

Hoikempi GramexGramex on viime vuosina tehnyt muodikasta rönsyjen leikkaamista ja toimintojen virtavii-vaistamista. ”Seuraajani saa johdettavakseen hyvässä vedossa olevan mutta monin tavoin hoikem-man Gramexin”, sanoo Marttila. ”Gramex keskittyy pelkistetysti ydinalueeseensa.” ”Musiikin edistämistoiminta on siirty-nyt Gramexin ulkopuolelle Gramexin pe-rustamille säätiöille. Samoin Finnish Music Quarterly sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ovat jo aikaisemmin eriyty-neet Gramexista. Olemme myös aktiivisesti siirtäneet joitakin toimintoja yhteistyöpro-jekteiksi Teoston kanssa. ESEK:n organisaa-tion pohjalle rakennettiin yhteinen Musiikin edistämissäätiö ja vuonna 2017 yhteisyri-tyksemme GT Musiikkiluvat Oy ottaa pal-vellakseen suurta osaa Gramexin maksavista asiakkaista.” Mitä Gramex tämän jälkeen tekee? ”Gramex on ja pysyy yhtenä musiikkialan tärkeimmistä tukipilareista”, sanoo Marttila. ”Gramex myy itse lisenssejä lähinnä medialle,palvelee kymmeniä tuhansia tilitysasiakkai-taan sekä tekee laajasti yhteistyötä luovien alojen hyväksi. Uskon, että sellaista Gramexiatarvitaan.”•

välillä. Olemme asiamiehen roolissa. Uusien palveluiden osalta me lisensoimme niitä oi-keuksia, jotka meille annetaan lisensoitavaksi.Ja myymme niitä siihen käyttöön, mihin pal-veluntarjoajat haluavat niitä ostaa.” Oikeudenhaltijat kuten levy-yhtiöt päät-tävät, mitä ne lisensoivat itse ja mitä Grame-xin kautta. Gramex myy musiikkioikeuksia tv- ja radiokäyttöön, mutta levy-yhtiöt myy-vät ne itse Spotifyn ja Itunesin kaltaisille ku-luttajapalveluille. ”Omassa leipälajissamme radioille sekä yleisötiloihin ja -tilaisuuksiin tapahtuvassa äänitemusiikin lisensoinnissa Gramex on jat-kossakin vahvoilla”, Marttila sanoo.

Kustannustehokas linkki”Tekijänoikeusjärjestö ei pysty itse olemaan kovin aktiivinen innovaattori. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että olemme mahdollisim-man monessa kohden kuitenkin se kaikkein kustannustehokkain linkki. Silloin meidän palvelujamme halutaan käyttää.” Gramex pyrkii tekemään musiikin käytön helpommaksi. Gramex esimerkiksi avasi kat-tavan musiikin käyttöoikeuksien verkko-kau-pan Suomen ensimmäisenä ja yhtenä maail-man ensimmäisistä tekijänoikeusjärjestöistä. ”Myös Teoston kanssa perustamamme yhteisyritys GT Musiikkiluvat Oy pyrkii te-

22

tuli tunne, ettäolisi aika soittaajotain uutta.

22

23

Teksti marJo huuskonen Kuvat Juha reunanen

Tyttö tuliSinulle, Sofia on j. karjalaisen 22. studiolevy.

Miten se syntyi?

J. Karjalainen studiossa. Ryhmäkuvassa Sofian ylpeät isät: Tom Nyman (vas.), veli-matti Järvenpää, olli Haavisto, Pekka Gröhn, mamba Assefa, Janne Haavisto, J. Karjalainen ja mikko Lankinen.

23

Ku

vA: T

imo

KiR

ve

S

24

levyn biisien teko käynnistyi oikeastaan jo pari vuotta sit-ten Et ole yksin -levyn keikka-kiertueella”, J. Karjalainen sanoo. ”Tuli vain sellainen tunne, että olisi aika taas soittaa jo-

tain uutta. Näin se on aina mennyt: Kun soitan muille, soitan myös itselleni.” Keikkabussissa juteltiin, millainen uusi levy voisi olla. ”Puhuimme JJ Calesta ja 1970-luvun vinyyleistä.”

Haussa vinyylisoundi”Äänitysten valmistelu tehtiin huolella”, kertoo levyn tuottaja ja yhtyeen rumpali Janne Haavisto. ”Kolmella viimeisellä treenikerralla kappaleet äänitettiin moniraitakakulle ja muutama viikko ennen äänitystä tehtiin kokeeksi set-up: kasattiin kaikki kamat, mikitettiin ja testailtiin, millaiset soundit haluamme.” Näin päästiin studiossa heti hommiin. ”Me halusimme tällä kertaa sellaista 1970-luvun vinyylisoundia, etsimme aika kuivaa soundia. Olihan se vähän haasteellinenidea, mutta meidän äänittäjämme Jyri Rii-konen ja muu studion väki auttoivat meitä tämän löytämisessä.” ”Aika pitkälle soundit tehtiin jo sisään soittaessa. Ajatuksemme oli, ettei mitään di-gitaalista jälkikaiutusta tai sen tyypistä käy-tetä. Ainut mitä käytettiin on vanha pelti- ja nauhakaiku.”

oma mikrofoni mukanaÄänitykset tehtiin toukokuussa Finnvoxin E-Studiossa kymmenen päivän aikana. ”Suurimman osan lauluista äänitin stu-diossa omalla mikrofonillani. Tämä sama mikki on ollut mukana jo Keltaisessa talossa -levystä lähtien. Se on instrumenttini, koska

nauhalle, koska se paras voi olla just sit siinä.” Siksi esivalmistelut tehtiin mahdollisim-man hyvin; kun ollaan tositoimissa mitään ei mene ohi. ”Tämä oli varmaan helpoin levy ikinä!” Haavisto sanoo. Levyn teossa oli alusta asti minimalistinenlähestymistapa. Päällesoittoja tai studiokom-mervenkkejä käytetään vain, jos niille on tarve. ”Ei siis lähdetä siitä, että paiskataan ensin raidat täyteen komppeja ja sitten katsotaan mitä siihen päälle liimattaisiin. Se, mitä tree-neissä sovitettiin, on hyvin pitkälle se, mitä levyltä kuullaan.” Levyllä vierailevat Mamba Assefa, Olli Haavisto ja Veli-Matti Järvenpää olivat mu-kana jotta musiikkiin ei tarvitse tehdä päälle uusia kerroksia. ”Ei tarvitse kuvitella miltä svengi kuulostaisi kun siihen tulisi lisäksi vaikka lyömäsoittimet. Tietyissä biiseissä tar-vittiin ne jo pohjavaiheessa”, Haavisto sanoo.

Päällesoittoja käytettiin vain,jos niille oli tarve.

Rumpali sekä tuottaja Janne Haavisto, basisti Tom Nyman ja kitaristi mikko Lankinen.

tiedän, miltä se nauhalta kuulostaa. Olen tot-tunut siihen ja sillä on yllättävän suuri merki-tys”, J. Karjalainen kertoo. ”Ihan muutaman jutun tein vielä himas-sa, kun oma tulkintani ei ollut mielestäni riit-tävän hyvä. Joka kerta on pari juttua, jotka eivät mene niin helposti.” Kitaristi Mikko Lankinen teki jokaiseen biisiin siihen sopivan kitarasoundin pedaa-leilla ja efektilaitteillaan jo sisäänsoittovai-heessa, Karjalainen sanoo. ”Ne menivät nauhalle sellaisenaan kuin ne nyt levyllä ovat. Me muut kuulimme sa-man tien millainen soundi tulee olemaan ja se on älyttömän iso asia.” ”Voikukat-demolla esimerkiksi oli sel-lainen olennainen ja määräävä kitaramoodi. Mikko löysi laitteeistaan lähes samanlaisen ja käytti sitä. Oli myös hienoa kuulla Pekan (Gröhn) soittoa Estonia-flyygelillä. E-stu-

diossa on myös hyvät Hammond B3 -urut ja Wurlizerit, joita olen aina rakastanut. Niissä on se sama homma, soundi on heti se mikä on.”

Tämä rykmentti tietääJanne Haavisto tuotti levyn. Hänen ei kui-tenkaan täytynyt neuvoa tai ohjata muita, päin vastoin. Piti koettaa olla puuttumatta muiden tekemisiin. ”Tämä rykmentti tietää mitä tekee. Esi-merkiksi Mennyt mies -kappaleen demover-siosta 90 prosenttia on siinä levyllä. Tässä hommassa ei voi luottaa siihen, että katso-taan myöhemmin. Aina kun soitetaan pitäisi olla valmius siihen, että kaikki menee heti

soitto loksahti kohdalleenTämä myös toimi, Karjalainen kertoo. ”Kun soitimme studiossa Mamban kanssa vierek-käin Mennä huitelee -biisiä, ei ole ollut kos-kaan ollut yhtä helppoa soittaa sitä funk-lätkytystä. Sen kyllä kuulee miten meidän soitot loksahtavat mageesti kohdalleen.” ”Yhteensoittaminen ylipäätään on tosi mielenkiintoinen kysymys, ja miten hieno tapahtuma se onkaan. Et voi soittaa reaali-ajassa, vaan pitää tavallaan olla jo vähän etu-ajassa.” ”Jos olet reaaliajassa, olet auttamattomastimyöhässä. Pitää olla siinä samassa virrassa ja kuunnella yhtäaikaa kaikkia. Tässä ei voi olla kyse tietoisesta analyysistä. Kun alamme

25

soittaa Jannen kanssa, siinä naksahtaa heti jon-kinlainen sync päälle ja me soitamme samaa.” On sellaisiakin bändejä, missä yhteissoittoei onnistu. ”Tässä onkin tavallaan yksi para-doksi. Kun tuntuu helpolta niin se tarkoittaa,että asiat ovat kunnossa. Näin meidänkin tapauksessamme. Soittaminen studiossa oli helpon tuntuista, koska me osasimme sen. Ei ollut epävarmuutta, solmuja eikä muita klikkejä.” ”Ajattelen musiikista yleensäkin näin. Jos se on helppoa, niin aika usein se on myös hyvää. Enkä tarkoita sitä, että tällainen musa olisi jotenkin yksinkertaista. Se on helppoa kun sen osaa, kuten äitini aina sanoo.”

aika riitti hyvinLevyn teossa oli riittävästi aikaa, mitä Janne Haavisto kiittelee. Vaikka äänitys kävi nope-asti, jäi aikaa huilata, jättää levytys hetkeksi sikseen ja kuunnella taas tuorein korvin. ”Harmittavan usein käy niin, että kun on liian kiire ja pitäisi aloittaa miksaamaan, edi-tointi ja kaikenlaisen sälän siivoaminen vie turhan paljon aikaa itse työstä.” ”Nyt onnistuimme tekemään niin, että kun Risto Hemmi alkoi miksaamaan niin materiaali oli pitkälti vain se, mitä tuossa le-vyllä kuullaan. Risto pääsi siis suoraan teke-mään itse asiaa, ottamaan siitä kaiken irti.” Levyn äänitti Jyri Riikonen. Risto Hemmikuuli materiaalin vasta kun kaikki oli val-mista. ”Voi olla hyväkin, että miksaaja ei ole äänityksissä paikalla eikä tiedä miten asiat on tehty, vaan perustaa sen vasta kuulemaansa”, Haavisto sanoo. ”Risto Hemmi äärimmäisen musikaali-nen ja hänellä on hyvä tyylitaju”, Karjalai-nenkin vahvistaa. ”Olemme tunteneet toi-semme jo 1980-luvun puolivälistä, ja jos joku tuntee laulustailini ja muut jutut, niin kyllä se Hemmi on.”

Homman sai toimimaanLevyä oli tekemässä monta lahjakasta ihmistä,Karjalainen sanoo. ”On älyttömän hienoa työskennellä, kun on parhaat tyypit joka hommassa. Siitä se lähtee, että uskoo ja luot-taa, antaa tehdä sen oman juttunsa.” Soittajien lisäksi mukana olivat äänittäjäJyri Riikonen, Finnvoxin Risto Hemmi ja levyn masteroinut Pauli Saastamoinen. Juha Reunanen äänitti moniraidoille kol-met viimeiset treenit ja otti levyn sisäkannen yhtyekuvan siinä äänitysten lomassa. Live-puolen miksaaja Roope Palomäki ja lavamies

Lyömäsoittaja mamba Assefa ja kosketinsoittaja Pekka Gröhn.

Pekka Gröhn seuraa, kun J. Karjalainen ja Janne Haavisto soittavat ilmakitaraa tarkkaamossa.

kun tuntuu helpolta,asiat ovat kunnossa.

Sami Ahonen olivat studiossa kuuntelemassa ja auttamassa. Promokuvat otti Timo Kirves,kuten on tehnyt jo 1980-luvulta alkaen. ”Heidän jokaisen työpanos on ollut tär-keä”, Karjalainen sanoo. ”Sitä on vaan niin iloinen, kun voi tehdä juttuja näiden hienojenihmisten kanssa.” ”Kivointa tässä onkin, että saa hommat toimimaan. Kun kaikki tähtäävät samaan pää-määrään, niin onnistutaan tekemään tällainen lopputulos. Tämä ei ole ollenkaan itsestään-selvyys.”•

26

uudesta taustamusiikki- ja tapahtumalupien kau-pasta on vähän valmiita malleja. Kysymyksiä on monia. Miten sen pitäisi toimia? Mikä tuottaisi parasta arvoa asiakkaille?

Syntymässä oleva GT Musiikkiluvat päätti aloittaa palvelumuotoilun kysymällä tätä asiakkailtaan, hehän sen tietävät ja heillekauppaa pystytetään. Yhtiö otti yhteyttä joi-hinkin nykyisistä Gramexin ja Teoston lupa-asiakkaista. ”Näin pyrimme varmistamaan, että vas-taamme asiakkaiden toiveisiin”, sanoo GT Musiikkilupien kehityspäällikkö Juha Saik-konen. ”Palaute oli positiivista, kukaan ei sanonut, ettei halua osallistua haastatteluun.”

Ytimen äärelläNyt työn alla on toiminnan ydin, asiak-kuudenhallinta- ja toiminnanohjausjärjes-telmä. Se sisältää kaikki tiedot asiakkaista, sopimuksista ja tarjolla olevista tuotteista. ”Tarjoukset järjestelmän toimittajilta on saatu, nyt valitsemme meille sopivan järjes-telmän”, Juha Saikkonen kertoo.

Marraskuussa järjestelmästä tehdään toiminnallinen malli. ”Ajamme järjestel-mään sisään kokeeksi todellista asiakastie-toa. Tavoite on varmistaa sen toimivuus meille ja asiakkaille.” GT Musiikkilupien toiminta-ala poik-keaa useimmista muista yrityksistä. ”Jos jokin vähittäiskauppa hakee asiakkuuden-hallintajärjestelmää, on sillä käytössä refe-renssejä. Tietyn tyyppinen kauppa tarvitsee tietyn tyyppisen järjestelmän. Meidän mal-limme vaatii enemmän mukautuksia”, Saik-konen sanoo.

Visio verkkopalvelustaToinen meneillään oleva iso asia on palvelu-muotoilutyö. Siinä luodaan ensimmäinen visio GT Musiikkilupien verkkopalvelusta. ”Mietimme miten monikanavainen palvelu toimii, miten alue-edustajiemme toiminta, verkkosivumme ja puhelinpal-velumme nivoutuvat yhteen.” Toiminnan ajatushan on, että asiakas saa palvelua valit-semallaan tavalla. Samalla valmistuu verkkosivujen ensim-mäinen versio, prototyyppi, joka kirkastaa mitä kaikkea mukana on oltava.

Asiakkuudenhallintajärjestelmän ja verk-kopalveluiden rakentaminen ei vielä ratkaise kaikkia toiminnan tarpeita, kehityspäällikkö Saikkonen muistuttaa. ”Seuraavaksi on pää-tettävä, kuka rakentaa laskutusjärjestelmän sekä muut yritystoiminnan perustarpeet.” Ne kilpailutetaan kunhan asiakkuuden-hallintajärjestelmä alkaa selkiytyä.

Kokonaisuutta hiotaanKaiken tämän ja monen muunkin asian toi-mivaksi saamiseen menee aikaa. Työtä teh-dään myös Gramexissa ja Teostossa. ”Nyt käynnissä ovat asiakas- ja tuoteharmoni-sointiprojektit”, Saikkonen kertoo. Järjestöjen nykyisissä luvissa on joitakin eroja. Niistä on hiottava toimiva kokonai-suus, jotta asiakas saa luvan jatkossa kätevästiyhdellä kertaa. Taustamusiikki- ja tapahtuma-lupien kauppa on aukemassa vuonna 2017. Vielä eivät malttamattomimmat asiak-kaat ole alkaneet soitella, mutta Saikkonen kertoo lupakaupan rakentajilla olevan hihat kääritty -meininki. ”Kaikki, jotka osallistu-vat työhön, ovat innoissaan. Yhteistyö on tii-vistynyt ja menee hyvään suuntaan. Kunkin roolit ja resurssien käyttö on kirkastettu.”•

Gramexin ja teoston yhteinen lupakauppa Gt Musiikkiluvat aloittaa toimintansa vuonna 2017.

26

Hihat on käärittyTeksti heikki Jokinen Kuva Jari riihimäki

27

kummat viehättävät enem-män, perinteiset vai uudet joululaulut? ”Kummatkin. Vanhemmat ovat tietysti tuttuja, mutta koulussa laulettiin uudempiakin.” ”Niitä ei muuten ehkä

olisi kuullut missään. Radiossa soivat yleen-sä vain klassikot.” Levyllä on kymmenen kappaletta. Sen aloittaa Kerran joulukuun aikaan, joka on peräisin Bon Bluthin ja Gary Goldmanin animaatioelokuvasta Anastasia (1997). Diandra (s. 1994) on valinnut itse le-vyn kappaleet. Valinta ei ollut helppoa. ”On paljon mistä pidän ja moni lempparini ei mahtunut mukaan. Lopulta sain mukaan suurimmat suosikkini.” Vaikka levyllä on Diandran omia lempi-kappaleita, hän ei valinnut aivan upouusia kappaleita, joita ei vielä tunneta. ”Mukana on silti pari uudempaakin kappaletta kuten Orpojen joulu ja Vaikkei enkeleitä ollakaan.” Pari kesää sitten Diandra oli valmenta-jana lasten The Voice Kids -kisassa. ”Ha-lusin levylle mukaan nuorempiakin ääniä ja pyysin mukaan kolme lasta kisasta. Se oli heille varmaan tosi jännittävä kokemus.”

opinkäynyt viulistiDiandra soittaa itse levyn viulustemmat. Hän on soittanut viulua viisivuotiaasta asti. Ammattimuusikoksi hän valmistui Lahden konservatoriosta 18-vuotiaana viulu pääai-neenaan.

laulaja Diandra Flores on tehnyt ensimmäisen joululevynsä, kerran joulukuun aikaan. Teksti heikki Jokinen Kuva aleksi koskinen

jouluksiuutta ja perinteistä

27

Orkesterimuusikkona kokemusta on karttunut eri nuoriso-orkestereista. ”Opis-keluaikana soitin toisinaan Hyvinkään kau-punginorkesterissa. He kutsuivat mukaan, vaikka olin vain opiskelija ja kerran soitin solistinakin.” Laulaminen on kuitenkin ollut Diandranykköshaave. ”Olen aina laulanut omaksi ilokseni ja ottanut vain muutamia harvoja laulutunteja.” Joulu tuo kiirettä keikkakalenteriin. Diandra kiertää maata levynsä joulukoinser-teissa, omilla pop-keikoillaan sekä Tuliset te-norit ja suloiset sopraanot -ryhmän mukana. Seuraava pop-levy on suunnitteilla. ”Keväälle olisi jo ihanaa saada jokin sinkku”, Diandra sanoo.•

Kerran joulukuun aikaan on Diandran kolmas albumi. Kaksi edellistä myivät kultaa.

28

Gramex uudistaa kuntien esityskorvaussopimuk-sen äänitemusiikin jul-kisesta esittämisestä. Kuntaliitto ja Gramex ovat sopineet sopimuk-sen sisällöstä, ja Kunta-

liitto suosittelee kunnille sopimuksen päivit-tämistä. Mitä sopimus kattaa, Gramexin myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Kiiski? ”Käytännössä kaikki yleisimmät musiikin esitystilanteet taustamusiikkina ja tapahtu-missa sekä niihin liittyvät tallennustarpeet.” ”Kun kunnalla on kuntasopimus, johon on lisäksi sisällytetty tallennuselementti, ei

Gramexin kuntasopimus muotoiltiin uudelleen

kunnan työntekijän tarvitse murehtia ovatko lupa-asiat kunnossa – kyllä ne ovat.” Sopimus on muotoiltu uudelleen käyttä-jäystävällisyys lähtökohtana. Sitä voi suoraan käyttää henkilökunnan ohjeena. Sopimus kertoo selvästi, mitä se kattaa ja mitä ei. Uutena asiana sopimuksen saa halutes-saan kattamaan tallentamisen esimerkiksi kunnan oppilaitoksissa ja liikuntatoimessa. Asiakkaat ovat toivoneet tätä jo pitkään, Kiiski sanoo. ”Av-tallenteitakin on mahdollista tehdä tietyin rajoituksin esimerkiksi osana video- tai av-pajoja tai opetusta.” Sopimus oli 1990-luvun loppupuolelta ja kuntasektori sekä musiikin käyttötavat ovat

Teksti heikki Jokinen Kuva lauri kaira

uusi sopimus vastaa nykyisin käyttötarpeisiin.

Kunnan työntekijän ei tarvitse murehtia ovatko lupa-asiat kunnossa, sanoo Gramexin myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Kiiski.

siitä muuttuneet. Kuntien määrä on pienen-tynyt, toimintoja on yhtiöitetty ja ulkoistettu sekä musiikin tallentamistarpeet ovat kasva-neet, Kiiski sanoo. ”Kunnat käyttävät musiikkia erilaisissa tapahtumissa ja taustamusiikkina kouluissa, päiväkodeissa, uimahalleissa, osana tanssi-liikuntaa, kuntosaleilla... Sopimuksessa on esimerkein pyritty kuvaamaan kaikki ylei-simmät esitystilanteet.” Korvausrakenne säilyy ennallaan, hinto-ja tarkistetaan kustannuskehityksen myötä. ”Kyse on sopimuksen teknisestä uudistuk-sesta kattamaan mahdollisimman suuri osa kuntien musiikin käytöstä.”•

29

pyk

älä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

viid

akko

tekijän kohtuullinenkorvaus lakiin

29

televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluista sovitaan.

2Tekijänoikeuden luovutuksen kohtuullisuusTekijänoikeuden luovutusta koske-van sopimuksen sovittelua koskevaa pykälää muutettiin. Pykälästä pois-tettiin suora viittaus oikeustoimilain yleiseen sovittelusäännökseen ja se korvattiin uudella nimenomaisesti tekijänoikeuden luovutusta koske-valla säännöksellä. uuteen säännökseen on sisälly-tetty oikeustoimilain yleisen sovitte-

1 Televisio-ohjelmienverkkotallennus-palvelutTekijänoikeuslaki säätää tekijän oi-keudesta määrätä teoksestaan: te-kijältä, samoin kuin äänitteen tuot-tajalta ja äänitteellä esiintyvältä taiteilijalta, on hankittava lupa, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos välitetään yleisölle siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada se saataviin itse valitsemastaan paikas-ta ja itse valitsemanaan aikana.

TeKiJänoiKeUsLaKia muutettiin pariin kertaan vuoden sisään. Tässä huomioita televisio-ohjelmien verk-kotallennuspalveluista ja tekijänoi-keuden luovuttamisen kohtuullisuut-ta koskevasta muutoksesta. edellisessä lehdessä käsiteltiin luvattoman verkkojakelun vastaisiin toimiin liittyviä muutoksia ja lehdes-sä 2/2015 äänitallenteen suojaan ja hyvitysmaksuun liittyviä asioita. 3

Koskee alkuperäistä tekijää uudet kohtuullisuussäännökset kos-kevat teoksen alkuperäisen tekijän luovuttamia teoksensa oikeuksia. Tekijänoikeuslain 5 luvun viittaus-säännösten perusteella uutta sään-nöstä sovelletaan vastaavasti myös esittävän taiteilijan ja äänitteen tuot-tajan oikeuksien luovutuksiin. muihin kuin alkuperäisen tekijän sopimuksiin oikeuksiensa luovutta-misesta sovelletaan edelleen oikeus-toimilain säännöksiä kohtuuttoman ehdon sovittelusta. Työsopimuksessa sovitun tekijän-oikeuden luovutuksen kohtuuttoman ehdon sovitteluun sovelletaan työ-sopimuslain säännöksiä. uusi säännös ei siis vaikuta tilan-teisiin, joissa tekijänoikeuden luovu-tuksesta on säädetty työsopimus-laissa ja tekijänoikeuden luovutus perustuu työsopimukseen.•

Televisio-ohjelmien verkkotallen-nuspalvelun avulla lähetettyjä tele-visio-ohjelmia on mahdollista kat-sella myöhemmin. Niitä ei tarvitse tallentaa itse. uusi televisio-ohjelmien verkko-tallennuspalveluja koskeva kohta rakentuu yhteishallinnointijärjestö-jen sopimusten sopimuslisenssivai-kutukselle ja suoralle sopimiselle. Gramexin solmimat sopimukset saavat sen edustamien oikeuden-haltijoiden oikeuksien osalta sopi-muslisenssivaikutuksen. Gramex edustaa asiassa myös muusikkojenlive-oikeuksia muusikkojen liiton kanssa tehdyllä sopimuksella.

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö JuHANi ALA-HANNuLA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

lusäännöksen mukaiset asiat sekä lisätty viittaus alalla vallitsevaan so-pimustapaan. Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuk-sesta sovittua korvausta.

30

kolme viikkoa Vikanissa

messissä mukanaMusiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia

3030

TUoMas KanTeLinen on sä-veltänyt elokuvaa, oopperaa, ba-lettia, konserttoja ... mitä on tekeillänyt? ”olen viime aikoina löytänyt aika mukavan tasapainon kon-serttimusiikin ja elokuvamusiikin tilausten välillä.” Nyt on teossa pari tilausta klassisemmalta puo-lelta sekä pari elokuvamusiikkia. viime keväänä Kantelinen sä-velsi kaksi elokuvaa intiaan ja kaksi uutta on tekeillä. ”Se on ihan hauskaa vaihtelua sekä kiinnosta-va uusi ja vähän erilainen tekemi-sen kulttuuri.” ”Säveltäjän työssä on paljon niitä’kammiovaiheita’ joiden aikana saa istua yksin työhuoneella, siksi nautin, kun saan tehdä yhteistyötäohjaajan tai baletin tapauksessa koreografin kanssa.” Baletit Lumikuningatar ja Pieni merenneito syntyivät yhteistyössäkoreografi Kenneth Greven kanssa. ”Raskaastakin työstä tulee eräänlaista ’leikkiä’, kun olemme hyvin samanhenkisiä ja meillä on aina hauskaa yhdessä tehdessä.” eniten Tuomas Kantelinen on säveltänyt elokuvamusiikkia. ”olen aina rakastanut elokuvaa, sen tuomia mielikuvitusmaailmo-ja ja kykyä kertoa tarina missä tahansa ajassa tai paikassa. elo-kuvamusiikki ja tapa käyttää sitä on muuttunut elokuvan historian varrella aika lailla, mutta edelleen näen sen olevan vahvasti sidok-sissa katsojan tunnepuoleen.” ”Hyvä elokuvamusiikki ei tie-tenkään manipuloi julkeasti, vaan johdattelee katsojaa elokuvan ja kohtausten tunnelmiin, auttaa ko-kemaan kerrottavan tarinan vah-vemmin ja ehkä jotenkin ’omakoh-taisemmin’.”

inspiroiva paikka työlleviime keväänä Kantelinen työs-kenteli kolme viikkoa musiikin edistämissäätiön vikan-residens-sissä Raaseporissa.

”vikan on aivan upea paikka ja oli todella inspiroivaa säveltää kauniissa vanhassa talossa luon-non keskellä. erityisen ihanaa on istua olohuoneessa flyygelin ää-ressä soittamassa ja myös äänittä-mässä – flyygelin sisällä on huippu-mikit ja piuhat vedettyinä valmiiksi työhuoneen puolelle. ihailen vika-nin hienoja piuhojen vetoja!” Tuomas Kantelisella on aina oma tietokone, näppäimistö, kuu-lokkeet ja muut tarpeet mukana. Hän kuitenkin havaitsi, että vika-nissa on kaikkea mahdollista sä-veltäjän ja muusikon tarpeisiin, vaikka isommallekin bändille. vikanin sijainti melko lähellä pääkaupunkia luonnon keskellä on ideaali, Kantelinen sanoo. Sinneon helppo tulla, mutta ympärillä ei ole kaupungin houkutuksia. Poh-jan ja Fiskarsin palvelut ovat silti lähellä. ”Sisustus on viihtyisä ja 3–4 makuuhuoneen kokonaisuuteen mahtuisi isompikin perhe tai po-rukka.” Huonoa sanottavaa Kan-telinen ei kysymälläkään vikanista keksi. Kantelinen on säveltänyt monis-sa oloissa. ”olen usein säveltänyt lentokoneessa tai lentokenttien nurkissa, risteilylaivalla, junassa, autossa, ravintolassa ruokaa odo-tellessa.” Työhön voi syventyä missä vain, syvä rauha on ihmisen sisällä, hän sanoo. ”mutta jos saisin valita, niin luonnollisestikin valitsisin rauhal-lisen ympäristön työlle. ei olisi hullumpaa istua kaikki päivät flyy-gelin ääressä vikanin tapaisessa unelmatalossa ja katsoa pelto- ja järvimaisemaa. mutta elokuvatyö varsinkin on aika liikkuvaa, joten ei minua haittaa karauttaa tieto-koneineni kentälle ja kohti uusia seikkailuja ...”•

Heikki Jokinen

vikaniin mahtuisi isompikin perhe tai porukka, Tuomas Kantelinen sanoo.

KuvA: RooSA ToivoNeN

olen aina rakastanut elokuvaa ja sen tuomia mielikuvitusmaailmoja,

säveltäjä Tuomas Kantelinen sanoo.

KuvA: JouNi HARALA

31

Ääninäytteet tuen perustana

Musiikin edistämissäätiö Mes:n päätöksiä 1.8.–30.10.2015 Audiovisuaalinen tuotanto 81 250 euroa, saajia 73

elävän musiikin tuki 195 900 euroa, saajia 118

markkinointi- ja vientituki17 950 euroa, saajia 20

Työskentelytuki 165 330 euroa, saajia 95

äänitetuotantotuki 102 100 euroa, saajia 83

saajia yhteensä 389 kappaletta, 562 530 euroa

Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www.musiikinedistamissaatio.fi

ääniTeTUoTannon tuesta mu-siikin edistämissäätiö meS:ssä vas-taa oma yhdeksänjäseninen asian-tuntijatoimikunta. Puheenjohtaja Gabi Hakanen, mitä toimikunta tekee? ”Jaamme tukea tuleville uusille kotimaisille äänitteille, joko fyysisesti tai digitaalisesti julkaistaville kunhan ne ovat hyvin kuluttajien saatavilla.”Tukea saavat äänitteet laidasta lai-taan, musiikin lajista riippumatta. myönteisen päätöksen saa noin puolet hakijoista.

Hakemuksia tulee vuodessa yli 500 ja toimikunta kokoontuu neljästi kaksipäiväiseen istuntoon. mukana on muusikkoja, tuottajia ja levy-yh-tiöiden edustajia, Sony music Finlan-din tuotantojohtajana työskentelevä Hakanen listaa. ”Päätökset tehdään aina ääninäyt-teiden perusteella. Niitä pitää lähet-tää vähintään kolme ja enintään viisi. Niiden on oltava julkaisemattomia, jo julkaistuja äänitteitä ei käsitellä.” Hakemuslomakkeet ovat nykyään sähköisiä ja helppoja täyttää, Haka-nen sanoo. ”Hakemuksessa on val-miina eri kuluerät, siihen menee kym-menen minuuttia. Biisit uploadataan mukaan.” Kaikki ääninäytteet kuunnellaan, Hakanen painottaa. ”ilman kuunte-lukokemusta ei päätöstä voi tehdä. Jaoston jäsenet voivat tutkia kaikki hakemukset ennen kokousta ja itse teen näin.” Toinen tärkeä kriteeri on jakelu, sen on toimittava riittävän hyvin mu-siikin lajiin nähden. Ammattimaisuus on merkittävä tekijä tuen myöntämisessä, mutta pientoimijoita tuetaan siinä missä isojakin. ”on kulttuuripoliittisesti tär-keää, että meillä on rikas julkaisu-politiikka Suomessa.”•

Heikki Jokinen

Gabi Hakanen on toiminut meS:n ja sitä ennen eSeK:n asiantuntijatoimikunnissa melkein 20 vuotta ja nähnyt näinä vuosina tuhansia hakemuksia.

Ku

vA: m

AR

eK

SA

Bo

GA

L

32