Embed Size (px)
Citation preview
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI
Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro
Helmikuu 2016
SISÄLTÖ
1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
2. Seutukuntien arvot muuttujittain
3. Seutukuntien sijoitukset viidenneksittäin muuttu-jien keskiarvon mukaan ja parhaan viidenneksen seudut muuttujittain
4. Tulokset
1. Analyysin tausta ja
toteuttaminen
MISTÄ PUHUTAAN KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA?
Hyvinvoinnista
Kasvusta
Kilpailukyvystä
Kannattavuudesta
Tuloksellisuudesta
Dynaamisuudesta
Energisyydestä
Ketteryydestä
Notkeudesta
Jne.
ANALYYSIN TAUSTA
Alueiden elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen mää-rittely ei ole mahdollista, vaan kyse on kompleksisesta eli moniulotteisesta käsitteestä.
Alueen elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri nä-kökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan.
Tämän analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaa-miseen liittyviä muuttujia (10) viimeisimmän saatavissa olevan tilastovuoden poikkileikkaustilanteessa.
Analyysin lähtökohtana kolme keskeistä tekijää:
1. Kaikkien seutukuntien (70) elinvoimaan liittyvien rakenneominaisuuksien vertailu samanaikaisesti yhdistämällä eri teemaan liittyviä muuttujia (10)
2. Valita sellaisia muuttujia, jotka ovat luotettavia ja vertailukelpoisia eri seutujen välillä (suhteellisia muuttujia) sekä vertailtavissa suhteessa aikaisem-paan kehitykseen että toistettavissa jatkossa
3. Hyödyntää viimeisiä käytettävissä olevia tilastoja reaaliaikaisen kokonaiskuvan muodostamiseksi
ANALYYSIN KOHTEET JA TOTEUTTAMINEN
Analyysin kohteena olivat 70 seutukuntaa (toiminnallista aluetta) 1.1.2015 alueluokituksen mukaisesti.
Analyysin aineisto kerättiin Tilastokeskuksen tietokannoista
Jokainen seutu jaettiin muuttujittain viiteen viiden-nekseen niiden saamien arvojen perusteella: jokai-sessa viidenneksessä oli yhteensä 14 seutua (paras viidennes, toiseksi paras viidennes jne. Viidennekset ilmaistaan eri väreillä. Muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa
Jokaiselle seudulle laskettiin arvopisteet muuttujit-tain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 70 pistettä. Tämän jälkeen lasket-tiin yhteen jokaisen seudun osalta 10 muuttujan arvopisteet, jonka perusteella seutu sai sijoituksen elin-voimaindeksissä sijalukujen 1-70 välillä.
ANALYYSIN MUUTTUJAT
Muuttuja Mitä mittaa
Bruttokansantuote euroa asukasta kohden käyvin hinnoin (2013)
Seudun yhteenlaskettu palveluiden ja tuotannon määrä suhteessa seudun väkilukuun
BTV-indeksi (2013) Seudun tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen.
Koulutustasomittain (2014) Ilmaiseen seudun asukkaiden koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkilöä kohden
Työllisyysaste % (2014) Seudun 18-64-vuotiaiden työllisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön
Työttömyysaste % (2014) Seudun 15-74 työttömien osuus suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan
Mediaanitulot (2014) Seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa
Taloudellinen huoltosuhde (2014) Seudun työllisten määrä suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään
Kunnallis- ja yhteisöverotulot euroa asukasta kohden (2014)
Kunnallis- ja yhteisöverojen yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden
Kokonaisnettomuutto promilleina tuhatta asukasta kohden (2010-2014)
Seudun kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa seudun väkilukuun (promillea 1000 asukasta kohden)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014)
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden
2. Seutukuntien arvot
muuttujittain
SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus- tasomittain
Työllisyys- aste %
Työttömyys- aste %
Tulonsaajien mediaanitulo
Taloudellinen huoltosuhde
Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas
Kokonaisnetto-muutto 2010-2014 promillea
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot €/asukas
Etelä-Pirkanmaa 24851 -1,58 312 66,6 15,6 22818,3 1,56 3293,2 2,44 231,5 Forssa 28454 -2,23 288 67,2 14,9 21029,2 1,53 3057,8 -1,97 1083,3
Haapavesi-Siikal. 25451 2,96 266 64,8 15,3 18751,9 1,73 2678 -9,75 34,4 Helsinki 50560 1,48 405 71,9 10,9 26132,2 1,1 4309,1 7,07 1987,9 Hämeenlinna 34389 0,5 341 70,3 12,3 24164,3 1,37 3573,1 3,87 271,8 Imatra 34423 1,33 279 62,9 17,4 21695 1,75 3317,5 -1,60 480,7 Itä-Lappi 24078 -1,89 259 56,8 23,7 18659,9 2,12 2915,3 -6,54 0,0
Jakobstadsregionen 37053 0,81 305 76,6 7,3 22602,7 1,32 3327,4 -0,87 308,4 Joensuu 30442 -0,95 345 62,3 16,9 20304,8 1,59 3041,7 2,95 686,0 Joutsa 22149 -0,58 246 63,3 17,8 17897,2 1,96 2784,9 -2,53 0,0 Jyväskylä 30247 -2,12 388 64,3 17,2 22138,4 1,45 3214,8 3,98 1027,5 Jämsä 35071 2,16 288 63,6 18,9 21301,8 1,77 3545,8 -5,19 0,0 Järviseutu 26276 -1,78 271 65,6 13,5 18434,8 1,75 2731,6 -7,05 69,9 Kajaani 27208 -3,58 327 62,3 18 21495,4 1,64 3265,3 -3,92 0,0 Kaustinen 23996 1,95 269 71,8 9,3 20064,5 1,5 2899,7 -8,17 31,4 Kehys-Kainuu 22216 -0,76 255 56,9 23,5 17795,1 2,11 2942,7 -8,03 0,0 Kemi-Tornio 35396 1,15 312 59,7 19,7 22118,4 1,8 3387,1 -4,20 297,0 Keski-Karjala 21916 -1,64 265 58 21,3 17988,6 1,96 2878,3 -7,70 0,0 Keuruu 28192 -1,27 283 62,7 16,9 19762,5 1,87 3080,2 -6,26 0,0 Koillis-Savo 21575 0,17 241 58,1 18,4 17849,3 2,02 2726,4 -4,62 0,0 Koillismaa 24846 -4,54 287 61,2 17,8 19765,3 1,77 2796,5 -9,75 0,0 Kokkola 35490 -1 325 69,8 12,1 22705,3 1,42 3378,4 0,76 370,4 Kotka-Hamina 32058 -1,38 308 62,4 18,9 22159,6 1,68 3523,4 1,52 161,9 Kouvola 32181 -0,64 307 64,7 16,4 23122,1 1,57 3399,1 -0,83 126,3 Kuopio 34739 0,66 377 66,5 13,3 23190,4 1,35 3482,2 6,24 852,9 Kuusiokunnat 24091 -0,89 274 68,1 12 19144 1,62 2736,4 -5,78 50,0 Kyrönmaa 18985 -0,06 318 73,3 10,4 23320,9 1,35 3270,2 0,28 0,0
SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT A-K)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus- tasomittain
Työllisyys- aste %
Työttömyys- aste %
Tulonsaajien mediaanitulo
Taloudellinen huoltosuhde
Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas
Kokonaisnetto-muutto 2010-2014 promillea
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot €/asukas
Lahti 29913 -2 315 64,9 17,6 21742,4 1,53 3342,6 2,18 352,0 Lappeenranta 35930 -1,34 334 66,2 15,3 22465,4 1,45 3565 2,36 975,1 Loimaa 25809 0,11 281 70,6 11,7 21025,3 1,46 2888,9 1,42 91,1 Lounais-Pirkanmaa 24328 -1,6 286 66,9 13,3 20545,3 1,56 2827,9 -0,21 108,8 Loviisa 30054 -8,25 278 69,4 13,2 22380,5 1,41 3502,2 1,38 32,9 Luoteis-Pirkanmaa 28571 -1,13 276 64,9 16 19504,5 1,71 2859,8 -2,49 191,5
Mariehamns 72443 2,48 326 77,4 5,6 25719,3 1,06 4449,7 7,29 139,4 Mikkeli 29516 -1,33 320 66 14,6 21099,6 1,57 3154,2 1,43 380,7
Nivala-Haapajärvi 26647 -1,52 272 65 14,5 19133,8 1,78 2867,6 -8,33 84,5 Oulu 35995 1,2 405 64,5 16,7 23426,3 1,45 3300,1 4,97 3224,1 Oulunkaari 22925 -0,15 272 60,2 19,3 18437,7 2,02 2641,6 -3,59 0,0 Pieksämäki 26485 -1,42 285 64,8 13,9 20572,5 1,68 3048,5 -4,14 68,1 Pielisen Karjala 25781 0,23 252 58,1 19,7 18136,6 2,07 2932,7 -2,41 0,0 Pohjois-Lappi 35704 3,34 298 65,5 15,2 21267,1 1,51 3215,8 1,21 438,0 Pohjois-Satakunta 28633 -0,75 271 64,9 14,4 18723,4 1,58 2937,6 -3,33 187,3 Pori 30876 -0,92 313 66,7 15,6 21711,7 1,52 3265,3 0,99 461,1 Porvoo 36206 4,81 340 73,5 10,6 25867,2 1,21 3815,7 2,42 1052,9 Raahe 27672 -1,36 299 64,3 14,4 22378,6 1,72 3220,9 -7,91 403,5 Raasepori 27974 0,19 307 69,8 12,6 23504,5 1,45 3718,4 -1,63 231,2 Rauma 42894 -1,04 309 69 12,8 23222,4 1,4 3770,6 -0,08 637,4 Riihimäki 28585 -2,17 319 71 11,8 24743,6 1,29 3557,7 2,53 185,1 Rovaniemi 32887 1,12 365 64,9 15,2 22545,1 1,46 3351,6 1,00 583,5 Saarijärvi-Viitasaari 22406 -0,3 255 60,3 21,3 17852,9 1,97 2703 -5,83 83,1 Salo 24602 -3,5 295 65,7 17,2 20942,8 1,62 3016,7 -1,32 3598,7 Savonlinna 27597 0,59 295 62,5 17,8 19703,8 1,77 3246,4 -1,90 268,4 Seinäjoki 33155 -0,26 328 70,1 12,1 22655,5 1,36 3257,2 3,12 287,1 Sisä-Savo 20760 -0,89 264 63,1 14,8 18288,1 1,84 2786,4 0,72 0,0
Suupohja 23353 -3,02 259 66,8 13,9 18960,2 1,59 2907,3 -5,65 38,9 Sydösterbotten 32496 0,5 266 74,3 8,5 20582 1,36 3136,9 -2,02 0,0
SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT L-S)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
SEUTUKUNTIEN ARVOT ERI MUUTTUJILLA (SEUDUT T-Ä )
SEUTUKUNTA Bkta per asukas, euroa BTV –indeksi
Koulutus- tasomittain
Työllisyys- aste %
Työttömyys- aste %
Tulonsaajien mediaanitulo
Taloudellinen huoltosuhde
Kunnallisverot + yhteisöverot €/asukas
Kokonaisnetto-muutto 2010-2014 promillea
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot €/asukas
Tampere 37464 -0,79 386 66,7 16,1 23455,2 1,34 3570,2 6,91 2081,8
Torniolaakso 23472 -2,21 259 59,1 19,4 18683,3 2,06 2773,1 -9,36 0,0
Tunturi-Lappi 38961 -3,88 294 67,5 14,9 21038,1 1,41 3006,4 5,21 75,5
Turku 37484 0,28 372 67,3 14,2 23277,2 1,32 3593,4 5,69 1183,3
Vaasa 41600 -0,91 370 72,4 9,8 23935 1,2 3717,5 5,10 1928,6
Vakka-Suomi 28146 -2,5 283 72,1 10,7 22205,3 1,42 3305,6 -0,85 73,9
Varkaus 27816 -4,5 305 60,5 18,4 20842,6 1,8 3233,4 -5,43 144,3
Ylivieska 27621 0,95 303 67 14,1 21065 1,59 2891,1 -1,53 90,2
Ylä-Pirkanmaa 28896 -0,12 267 63,8 16,1 20035,9 1,84 3187,2 -6,83 101,6
Ylä-Savo 26644 -2,51 282 63,5 16,5 19455,2 1,71 2901,7 -2,78 365,9
Åboland-Turunmaa 30026 -2,36 333 72,2 9,3 22986,4 1,44 3269,5 -0,02 615,1 Ålands landsbygd 30464 -0,03 267 81,6 3,7 27238,2 1,04 3163,4 9,33 104,8
Ålands skärgård 25726 2,18 259 78,1 3,9 23546,1 1,25 2952,4 0,64 0,0
Äänekoski 32957 -3,18 280 61,2 20,8 21152,7 1,92 3280,5 -2,54 971,9
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
3. Seutukuntien sijoitukset
viidenneksittäin muuttujien
keskiarvon mukaan ja parhaan
viidenneksen seudut
muuttujittain
Paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan
Seutukunta BK
T €
/as.
(2
01
3)
BTV
-in
de
ksi
(20
13
)
Ko
ulu
tust
aso
(2
01
4)
Työ
llisy
ysas
te %
(2
01
4)
Työ
ttö
myy
sast
e %
(2
01
4)
Me
dia
anit
ulo
(
20
13
)
Talo
ud
elli
ne
n
hu
olt
osu
hd
e (
20
14
)
Ku
nn
allis
- ja
yh
tei-
söve
rot €
/as.
(2
01
4)
Ko
kon
aisn
eto
mu
utt
o
pro
mill
ea
20
10
-20
14
Tutk
imu
s- ja
tu
ote
-ke
hit
ysm
en
ot €
/as.
(2
01
4)
INDIKAATTO-REIDEN KES-KIARVO (1-5)
Helsinki 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1,0
Porvoo 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1,1
Vaasa 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1,2
Mariehamns 1 1 2 1 1 1 1 1 1 3 1,3
Turku 1 2 1 2 2 1 1 1 1 1 1,3
Hämeenlinna 2 2 1 2 2 1 2 1 1 2 1,6
Jakobstadsregionen 1 1 3 1 1 2 1 2 3 2 1,7
Kuopio 2 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1,7
Tampere 1 3 1 3 4 1 1 1 1 1 1,7
Oulu 1 1 1 4 4 1 2 2 1 1 1,8
Rauma 1 3 2 2 2 1 2 1 3 1 1,8
Seinäjoki 2 2 1 2 2 2 1 3 1 2 1,8
Riihimäki 3 5 2 1 1 1 1 1 1 3 1,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
Toiseksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta BK
T €
/as.
(2
01
3)
BTV
-in
de
ksi
(20
13
)
Ko
ulu
tust
aso
(2
01
4)
Työ
llisy
ysas
te %
(2
01
4)
Työ
ttö
myy
sast
e %
(2
01
4)
Me
dia
anit
ulo
(
20
13
)
Talo
ud
elli
ne
n
hu
olt
osu
hd
e (
20
14
)
Ku
nn
allis
- ja
yh
tei-
söve
rot €
/as.
(2
01
4)
Ko
kon
aisn
eto
mu
utt
o
pro
mill
ea
20
10
-20
14
Tutk
imu
s- ja
tu
ote
-ke
hit
ysm
en
ot €
/as.
(2
01
4)
INDIKAATTO-REIDEN KES-KIARVO (1-5)
Kokkola 1 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2,0
Kyrönmaa 5 2 2 1 1 1 1 2 3 - 2,0
Lappeenranta 1 4 1 3 3 2 2 1 2 1 2,0
Rovaniemi 2 1 1 3 3 2 2 2 2 2 2,0 Ålands landsbygd 2 2 5 1 1 1 1 3 1 3 2,0
Raasepori 3 2 2 2 2 1 2 1 3 3 2,1 Åboland-Turunmaa 3 5 1 1 1 2 2 2 3 2 2,2 Ålands skärgård 4 1 5 1 1 1 1 4 2 - 2,2
Jyväskylä 2 4 1 4 4 2 2 3 1 1 2,4
Pohjois-Lappi 1 1 3 3 3 3 3 3 2 2 2,4 Sydösterbotten 2 2 5 1 1 4 1 3 3 - 2,4
Pori 2 3 2 2 3 3 3 3 2 2 2,5
Loimaa 4 2 4 1 1 3 2 4 2 3 2,6
Kolmanneksi paras viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta BK
T €
/as.
(2
01
3)
BTV
-in
de
ksi
(20
13
)
Ko
ulu
tust
aso
(2
01
4)
Työ
llisy
ysas
te %
(2
01
4)
Työ
ttö
myy
sast
e %
(2
01
4)
Me
dia
anit
ulo
(
20
13
)
Talo
ud
elli
ne
n
hu
olt
osu
hd
e (
20
14
)
Ku
nn
allis
- ja
yh
tei-
söve
rot €
/as.
(2
01
4)
Ko
kon
aisn
eto
mu
utt
o
pro
mill
ea
20
10
-20
14
Tutk
imu
s- ja
tu
ote
-ke
hit
ysm
en
ot €
/as.
(2
01
4)
INDIKAATTO-REIDEN KES-KIARVO (1-5)
Loviisa 3 5 4 2 2 2 2 1 2 4 2,7 Vakka-Suomi 3 5 4 1 1 2 2 2 3 4 2,7 Etelä-Pirkanmaa 4 4 2 3 3 2 3 2 2 3 2,8 Joensuu 2 3 1 5 4 4 3 4 1 1 2,8 Kouvola 2 3 2 4 4 2 3 2 3 3 2,8 Lahti 3 4 2 3 4 3 3 2 2 2 2,8 Mikkeli 3 4 2 3 3 3 3 3 2 2 2,8
Tunturi-Lappi 1 5 3 2 3 3 2 4 1 4 2,8 Forssa 3 5 3 2 3 3 3 3 3 1 2,9 Imatra 2 1 4 4 4 3 4 2 3 2 2,9 Kemi-Tornio 1 1 2 5 5 3 4 2 4 2 2,9 Kotka-Hamina 2 4 2 4 5 2 4 1 2 3 2,9 Ylivieska 4 1 3 2 2 3 3 4 3 4 2,9 Jämsä 2 1 3 4 5 3 4 1 4 - 3,0 Kaustinen 5 1 4 1 1 4 2 4 5 4 3,1
Toiseksi heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys *Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta BK
T €
/as.
(2
01
3)
BTV
-in
de
ksi
(20
13
)
Ko
ulu
tust
aso
(2
01
4)
Työ
llisy
ysas
te %
(2
01
4)
Työ
ttö
myy
sast
e %
(2
01
4)
Me
dia
anit
ulo
(
20
13
)
Talo
ud
elli
ne
n
hu
olt
osu
hd
e
(20
14
)
Ku
nn
allis
- ja
yh
tei-
söve
rot
€/a
s. (
20
14
)
Ko
kon
aisn
eto
mu
utt
o p
rom
ille
a 2
01
0-2
01
4
Tutk
imu
s- ja
tu
ote
-ke
hit
ysm
en
ot
€/a
s. (
20
14
)
INDIKAATTO-REIDEN KES-KIARVO (1-5)
Raahe 3 4 3 4 3 2 4 3 5 2 3,3 Salo 4 5 3 3 4 3 3 4 3 1 3,3 Lounais-Pirkanmaa 5 4 3 2 2 4 3 5 3 3 3,4 Savonlinna 4 2 3 4 4 4 4 3 3 3 3,4 Pohjois-Satakunta 3 3 4 3 3 5 3 4 4 3 3,5 Luoteis-Pirkanmaa 3 3 4 3 3 4 4 5 4 3 3,6 Pieksämäki 4 4 3 3 2 4 4 4 4 4 3,6 Äänekoski 2 5 4 5 5 3 5 2 4 1 3,6 Kuusiokunnat 5 3 4 2 2 4 3 5 5 4 3,7 Ylä-Pirkanmaa 3 2 4 4 4 4 5 3 5 3 3,7 Kajaani 4 5 2 5 5 3 4 3 4 - 3,9 Keuruu 3 4 3 4 4 4 5 3 5 - 3,9 Suupohja 5 5 5 2 2 5 3 4 4 4 3,9 Ylä-Savo 4 5 4 4 4 4 4 4 4 2 3,9 Haapavesi-Siikalatva 4 1 5 4 3 5 4 5 5 4 4,0
Heikoin viidennes seuduista muuttujien keskiarvon mukaan
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
*Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa kaikille seuduille ei pystytä määrittelemään arvoa vähäisten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen vuoksi
Seutukunta BK
T €
/as.
(2
01
3)
BTV
-in
de
ksi
(20
13
)
Ko
ulu
tust
aso
(2
01
4)
Työ
llisy
ysas
te %
(2
01
4)
Työ
ttö
myy
sast
e %
(2
01
4)
Me
dia
anit
ulo
(
20
13
)
Talo
ud
elli
ne
n
hu
olt
osu
hd
e (
20
14
)
Ku
nn
allis
- ja
yh
tei-
söve
rot €
/as.
(2
01
4)
Ko
kon
aisn
eto
mu
utt
o
pro
mill
ea
20
10
-20
14
Tutk
imu
s- ja
tu
ote
-ke
hit
ysm
en
ot €
/as.
(2
01
4)
INDIKAATTO-REIDEN KES-KIARVO (1-5)
Järviseutu 4 4 4 3 2 5 4 5 5 4 4,0 Nivala-Haapajärvi 4 4 4 3 3 4 4 5 5 4 4,0 Varkaus 3 5 3 5 5 4 5 3 4 3 4,0 Sisä-Savo 5 3 5 4 3 5 5 5 2 - 4,1 Koillismaa 4 5 3 5 4 4 4 5 5 - 4,3 Pielisen Karjala 4 2 5 5 5 5 5 4 4 - 4,3 Joutsa 5 3 5 4 4 5 5 5 4 - 4,4 Oulunkaari 5 2 4 5 5 5 5 5 4 - 4,4 Koillis-Savo 5 2 5 5 5 5 5 5 4 - 4,6 Kehys-Kainuu 5 3 5 5 5 5 5 4 5 - 4,7 Saarijärvi-Viitasaari 5 3 5 5 5 5 5 5 5 4 4,7 Itä-Lappi 5 4 5 5 5 5 5 4 5 - 4,8 Keski-Karjala 5 4 5 5 5 5 5 5 5 - 4,9 Torniolaakso 5 5 5 5 5 5 5 5 5 - 5,0
72443
50560
42894 41600 38961 37484 37464 37053 36206 35995 35930 35704 35490 35396
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuonna 2013 (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
4,81
3,34
2,96
2,48 2,18 2,16
1,95
1,48 1,33 1,2 1,15 1,12
0,95 0,81
0
1
2
3
4
5
6
BTV-indeksi 2013 (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
405 405
388 386
377 372 370
365
345 341 340
334 333 328
300
310
320
330
340
350
360
370
380
390
400
410
420
Koulutustasomittain (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne
81,6
78,1 77,4
76,6
74,3 73,5 73,3
72,4 72,2 72,1 71,9 71,8 71 70,6
64
66
68
70
72
74
76
78
80
82
84
Työllisyysaste % (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
3,7 3,9
5,6
7,3
8,5 9,3 9,3
9,8 10,4 10,6 10,7 10,9
11,7 11,8
0
2
4
6
8
10
12
14
Työttömyysaste % (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
1,04 1,06 1,1
1,2 1,21 1,25
1,29 1,32 1,32 1,34 1,35 1,35 1,36 1,36
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
Taloudellinen huoltosuhde (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit
27238
26132 25867 25719
24744
24164 23935
23546 23505 23455 23426 23321 23277 23222
21000
22000
23000
24000
25000
26000
27000
28000
Tulonsaajien mediaanitulot € per as. (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, tulorakenne
3481,3 3927,3
3518,8 3306,3
3522,5 3339,5 3277 3392,3 3346,6 3304,9 3357 3233 3321,3 3036,4
968,4 381,8
296,9 464,3 195,9 378 316,4 180,8 223,6 260,1 200,7 312,8 202,1
465,8
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
Kunnallisvero euroa/asukas Yhteisövero euroa/asukas
Kunnallis- ja yhteisövero € per asukas (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous
9,33
7,29 7,07 6,91
6,24 5,69
5,21 5,10 4,97
3,98 3,87
3,12 2,95 2,53
0,00
1,00
2,00
3,00
4,00
5,00
6,00
7,00
8,00
9,00
10,00
Kokonaisnettomuutto promillea per asukas 2010-2014 (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
3598,7
3224,1
2081,8 1987,9 1928,6
1183,3 1083,3 1052,9 1027,5 975,1 971,9
852,9 686,0 637,4
0,0
500,0
1000,0
1500,0
2000,0
2500,0
3000,0
3500,0
4000,0
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot € per asukas (paras viidennes)
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys
SEUTUKUNTA BK
T €
/as.
BTV
-in
dek
si
Ko
ulu
tust
aso
Työ
llisy
ysas
te %
Työ
ttö
myy
sast
e %
Tulo
nsa
ajie
n m
edia
anit
ulo
€
Talo
ud
ellin
en
hu
olt
osu
hd
e
Ku
nn
allis
vero
t+yh
teis
öve
ro
t yh
teen
sä €
per
asu
kas
Ko
kon
aisn
etto
mu
utt
o
20
10
-20
14
pro
mel
lein
a
Ttu
kim
us-
ja t
uo
teke
hit
ys-
men
ot €
per
/asu
kas
Helsingin 2 8 1 11 12 2 3 2 3 4
Hämeenlinnan 18 17 10 15 18 6 15 8 11 28
Tampereen 7 34 4 29 43 10 10 9 4 3
Seinäjoen 19 28 14 16 17 20 13 31 12 27
Riihimäen 35 57 19 13 14 5 7 11 14 34
Etelä-Pirkanmaan 54 50 23 30 40 18 33 25 15 30
Suomen kasvukäytävän seutujen sijoitukset (1-70) muuttujittain
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, koulutusrakenne, työssäkäynti, tulorakenne, väestötilastot, tutkimus- ja tuotekehitys
4. Tulokset
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI VIIDENNESTEN KESKIARVON MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)
SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN
Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja
(2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa
asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta
kohden (2014)
Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Tulokset
pähkinänkuoressa
I. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa –kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Seutujen elin-voiman osalta parhaaseen viidennekseen ylsivät suuret kau-punkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun) ja osa keskisuurista kaupunkiseuduista (Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen). Parhaaseen viidennekseen pääsivät lisäksi Helsingin vaikutusalueelta Porvoon ja Riihimäen seudut. Parhaaseen viidennekseen ylsivät em. lisäksi Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut.
II. Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Toiseksi parhaassa viidenneksessä oli em. lisäksi lähinnä Uuden-maan, Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan pienempiä kaupunkiseutuja
III. Suomen kasvukäytävän kuudesta seudusta viisi ylsi parhaim-paan viidennekseen (Helsingin, Hämeenlinnan, Tampereen, Riihimäen ja Seinäjoen) ja Etelä-Pirkanmaan seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen.
IV. Helsingin seutu sijoittui kaikissa muuttujissa parhaaseen viidennekseen. Porvoon ja Vaasan seudut sijoittuivat yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen
Tulokset
pähkinänkuoressa
V. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta –linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkovyöhykkeelle ja Länsi- ja Pohjois-Lapin alueille
VI. Kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun ja muun ns. Väli-Suomen alueille. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Salon seudun kaltaisen rakennemuutosalueen lisäksi Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla. Lisäksi joukossa oli kaksi rakennemuutosseutua: Salon ja Varkauden seudut
VII. Heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja. Torniolaakson seutu sijoittui kaikissa kymmenessä muuttujissa heikoimpaan viidennekseen ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa kymmenestä
