Sinilevät, niiden aiheuttamat

haitat, leväkukintojen

runsauden arviointi ja

sinilevien tunnistaminen

Suomen kasviplanktonseura ry:n KasPer-koulutus 14.-15.5.2013

Kristiina Vuorio, Liisa Lepistö ja Marko Järvinen

Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus

● Sinileväpitoisessa vedessä uimisesta aiheutuvat:

- Iho- ja silmä-ärsytys (ihottuma, huulten ja silmien kirvely,

ihon punoitus)

● Hengitettynä (esim. löylyvetenä käytettäessä, surffaus):

- Flunssan kaltaiset oireet: nuha, päänsärky, yskä,

kuume.

● Nieltynä:

- Pahoinvointi, ripuli

● Oireet ilmenevät yleensä muutaman tunnin kuluttua

altistuksesta, oireiden ilmetessä suositellaan

lääkärissäkäyntiä

Sinilevistä aiheutuvat yleisimmät oireet

ihmisillä

5.6

.20

13

2

Sinilevämyrkyt

Itämeri

• Nodulariini-R

• Nodularia spumigena

• Mikrokystiini-LR

• Dolichospermum

(Anabaena)

Järvet

• Mikrokystiinit ja anatoksiini

• Dolichospermum

(Anabaena)

• Mikrokystiinit

• Microcystis, Nostoc,

Planktothrix (Oscillatoria)

• Anatoksiini-a

• Dolichospermum

(Anabaena) ja

Aphanizomenon sp.

• Saksitoksiini

• Dolichospermum

(Anabaena) lemmermannii

5.6

.20

13

T

an

eli D

uu

na

ri-T

yö

nte

kijä

ine

n, S

YK

E

3 Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE

● Myrkyllisyys

○ Maksamyrkyt: LD50: 50 μg kg-1

• Mikrokystiinit, nodulariini

○ Hermomyrkyt: LD50: 3-10 μg kg-1

• Anatoksiini-a, saksitoksiini

● Myrkyllisyys voidaan selvittää ainoastaan

laboratoriotutkimuksissa – kaikkiin sinileväesiintymiin tulee

siis suhtautua varauksella

○ HPLC, LC-MC, Elisa

● Ei velvoiteseurantaa

Sinilevien myrkyllisyys

5.6

.20

13

4 MicMan-väliraportti 2006

Lähde: Harri Kankaanpää, SYKE

5.6

.20

13

T

an

eli D

uu

na

ri-T

yö

nte

kijä

ine

n, S

YK

E

5

5.6

.20

13

6

Kuva: Reija Jokipii, SYKE

Kuvat: Johanna Issakainen, SYKE

Kuvat: SYKE, kuvapankki

Havainto Selite Kuvaus

0 Ei havaittava Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole

havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys normaali.

1 Havaittava Levää on havaittavissa vedessä vihertävinä

hiutaleita tai tikkusina. Levää näkyy, jos vettä

otetaan läpinäkyvään astiaan. Rannalle on

saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä haittaa

näkösyvyyttä.

2 Runsas Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on

kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on

ajautunut leväkausaumia.

3 Erittäin runsas Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on

ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

Leväkukinnan runsauden arviointi

5.6

.20

13

7

5.6

.20

13

8

Siitepölyä vedessä

Kuva: Kristiina Vuorio,

Kuva: Reija Jokipii

● Suoraan puhtaaseen astiaan (esim. pulloon) runsaimmasta

levämassasta

● 1 dl näytettä riittää

● Säilytetään viileässä (esim. jääkaapissa), valolta suojattuna

● Tutkitaan tai toimitetaan tutkittavaksi mahdollisimman pian

● Jos ei tutkita heti, säilötään happamalla Lugolin liuoksella

● Voidaan toimittaa muovipullossa, jos näyte tutkitaan heti

● Osa näytteestä hyvä säilöä, etenkin jos haluaa varmistaa

tunnistuksen myöhemmin toisella asiantuntijalla

● Valokuvadokumentointi, jos mahdollista

● Jos näyte lähetettään eteenpäin tunnistettavaksi, näytteen

dokumentointi tärkeää:

○ Näytteenottaja, näytteenottoaika, näytteenottopaikka,

runsausarvio, ympäristötyyppi, muuta huomionarvoista

Sinilevänäytteenotto kukinnasta

5.6

.20

13

9

● Sisävesissä

○ Suvut: Dolichospermum (Anabaena), Aphanizomenon ja

Microcystis, Woronichinia ja Planktothrix

● Itämeressä

○ Suvut: Anabaena, Aphanizomenon ja Nodularia

Sinileväkukintoja muodostavat:

5.6

.20

13

10 Aphanizomenon

spp.

6%

Muut sinilevät

15%

Planktothrix

spp.

2%

Gloeothrichia

echinulata

3% Microcystis

spp.

10 %

Gonyostomum

semen

2%

Muut

13%

Anabaena spp.

49%

Joidenkin lajien (taksonien) osuus levähaitoista 2002

● Sinilevät mahdollista tunnistaa suvulleen ja lajilleen vain

mikroskooppisesti

● Eri suurennuksia (100-1000 -kertainen) käyttäen voidaan

nähdä:

○ > 100-kertainen suurennus

• Solut sinivihreitä tai kaasuvakuolien takia ruskehtavia

○ > 400-kertainen suurennus

• Solunsisältö silmiinpistävän homogeeninen

• Ei selvärajaisia värihiukkasia

• Ei selvärajaista kalvon ympäröimää tumaa

• Ei siimallisia muotoja

• Lisääntyminen kahtiajakautumalla

• Planktiset sinilevät eivät liiku aktiivisesti, mutta ryömivää

liikettä esiintyy kestävöimättömissä näytteissä pohjamuodoilla

Sinilevien tunnistaminen

11

Kulovesi, marraskuu 2011

2011

Dolichospermum (Anabaena)

● Helminauhamaisia rihmoja, joissa

erilaissoluja: akineetteja (kestosoluja) ja

heterokystejä (typensitojasoluja)

● Hyötyvät alhaisesta typpi-fosforisuhteesta

● Suomessa yleisimpiä sinileväkukintojen

muodostamia sekä sisävesissä että

Itämeressä

● Voivat tuottaa sekä hermo- että

maksamyrkkyjä

5.6

.20

13

12

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php

● Solut tynnyrimäisempiä kuin

Dolichospermumilla, solujen

väli vähemmän kuroutunut

● Rihmoja, joissa akineetteja

(kestosoluja) ja heterokystejä

(typensitojasoluja)

● Muodostavat usein

sukkulamaisia rihmakimppuja

● Hyötyvät alhaisesta typpi-

fosforisuhteesta

● Sekä järvissä että

Itämeressä

○ Itämerestä ei löydetty

myrkyllisiä kantoja

○ Voivat tuottaa myrkkyä

järvissä

Aphanizomenon

5.6

.20

13

13

www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php

● Solut litistyneitä, pituuttaan

selvästi leveämpiä

● Rihmat suoria tai eri tavoin

kierteisiä

● Rihmoissa heterokystejä

säännöllisin välimatkoin,

akineetteja harvoin

● Yleinen kukinnan muodostaja

Itämerellä, muodostaa

kellertäviä levälauttoja etenkin

avomerellä

● Aina myrkyllinen

Nodularia

5.6

.20

13

14

Kuva: Seija Hällfors, SYKE

www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php

● Ei kovin yleinen

● Muodostavat ”tupsumaisia” yhdyskuntia

● Heterokystit ja akineetit rihman kärjessä

yhdyskunnan sisällä

● Rihmojen kärjet kapenevat ulospäin mentäessä

● Kerääntyvät rannoille, harvoin pintakukintoja ulapalla

● Valetavat vesipatsaassa

● Varastoivat fosforia

● Myrkyllisyyttä

ei tunneta

Gloeotrichia echinulata

5.6

.20

13

15

Kuva: Kristiina Vuorio

www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php

Microcystis

● Solut pyöreitä

● Runsaasti kaasuvakuoleja

● Yhdyskunnat liman ympäröimiä

● Hyvin yleisiä kukinnan

muodostajia rehevissä vesissä

● Voivat tuottaa maksamyrkkyä

5.6

.20

13

16

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE

Woronichinia naegeliana

● Solut kananmunan muotoisia,

putkimaisten rakenteiden sisällä

yhdyskunnan ulkokehällä

● Runsaasti kaasuvakuoleja

● Ei kovin yleinen kukinnan

muodostaja

5.6

.20

13

17 Kuva. Reija Jokipii, SYKE

Kuva: Reija Jokipii, SYKE

Woronichinia

Snowella

Woronichinia

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE

www.cyanodb.cz

5.6

.20

13

18

Gonyostomum semen ”limalevä”

Kuva. Reija Jokipii, SYKE

Kuva: Sanna Autio, LSVSY

Microcystis

Botryococcus

Kuva: Reija Jokipii, SYKE

Kuva: Reija Jokipii, SYKE

Woronichinia

Woronichinia

Botryococcus

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE

Microcystis

Kuvat: Reija Jokipii, SYKE Kuva: Sanna Autio, LSVSY

Planktothrix

(Oscillatoria)

● Planktothrix-kukinnan seurauksena vesi on kauttaaltaan

kasvillisuusvärityksen samentamaa

● Saattaa aiheuttaa ongelmia raakavesilähteiden veden

käsittelyssä, jos raakavesi otetaan vesikerroksesta, jossa

esiintyy Planktothrix-suvun sinilevää

● Ei yleensä muodosta

massaesiintymiä veden

pinnalle

● Runsastuvat

syvemmissä

vesikerroksissa –

näkymättömissä

5.6

.20

13

19

www.jyu.fi/bio/kasviplankton/uusin/index.php

5.6

.20

13

20

KIITOS

Kuva: Kristiina Vuorio