Kilpa- juoksu eduskunnan jakarandatuoleille alkaa

SUVI LINDÉN:

Laajakaista on kestävää politiikkaaViestintäministeri Suvi Lindénin mielestä

Laajakaista kaikille on tämän hallituksen

paras aluepoliittinen päätös. 410

Palveluseteli tuo terveydenhoitoon yksityisen vaihtoehdon. Oulu kulkee kehityksen kärjessä. 2

pääkirjoitus sivu 8

Kokoomus pitää minkä lupaa

© TEKES / Susanna Lehto

toukokuu 2010

2 ST 5/2010sinituuli

Oulu kehittää palveluseteliä hyvässä myötätuulessaOulussa palvelusetelin kokeilu etenee hyvässä myötätuulessa. Tammikuun alusta lähtien palveluseteliä on käytetty kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa omaishoidon tukea saavien säännöllisessä kotipalvelussa sekä säännöllisessä kotihoidon kuukausi-siivouksessa. Näiden lisäksi setelin käyttö ulotetaan vanhusten tehostettuun palveluasumiseen kesäkuun puolivälistä lähtien.

Oulussa palveluseteli-pilotteja teh-dään lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palveluissa.

ST

Mitä laki säätää ja elämä edel-lyttää? Miten palveluseteli saa-daan sopimaan vammaisen ihmisen elämään? Vastauk-sia etsitään Espoossa kevääl-lä käynnistyneessä palveluse-teli-projektissa.

Espoo aikoo ottaa vammais-palveluissa käyttöön palvelu-setelin ensi vuoden alusta yh-tenä henkilökohtaisen avusta-jan järjestämistapana. Ensim-mäiseksi kohteeksi on ajateltu sairastuneen avustajan sijais-järjestelyä.

Espoo kutsuu kumppaneita mukaan vammaispalvelujen kehittämiseen

– Henkilökohtainen apu on luonteeltaan hyvin pitkälle asi-akkaan yksityisyyden alueelle menevää palvelua. Siitä syystä haluamme kuunnella herkällä korvalla eri osapuolten tarpei-ta, kertoo Johanna Mätäsoja Espoon kaupungista.

– Tavoitteenamme on mää-ritellä asiakaslähtöisesti se palvelu, minkä kunta palvelu-setelillä järjestää, miten pro-sessi toimii ja miten laatu var-mistetaan. Liikkeelle lähde-tään palveluprosessien kuvaa-misesta. Tavoitteena on laatia sääntökirja, joka pitää sisäl-

ST

Oulun palveluohjaushank-keessa palveluseteli on yksi osa hanketta. Tavoitteena on luoda ohjausjärjestelmä, jo-ka on monistettavissa ja ko-pioitavissa myös muihin kun-tiin. Pilotteja tehdään lasten ja nuorten palveluissa ja ikäih-misten palveluissa.

Oulun sosiaali- ja terveystoi-men tilaajan ja tuottajan yh-teinen kehittämishanke käyn-nistyi tammikuussa, ja val-miiksi se on tarkoitus saada syyskuun loppuun mennessä. Hankkeen laajuutta kuvaa se, että mukana on yhteensä noin 50 sosiaali- ja terveysalan am-mattilaista.

– Tavoitteena on kehittää palvelu- ja asiakasohjausta, in-tegroida palveluseteli ohjaus-järjestelmään, tarkistaa tilaa-jan ja tuottajan tehtäväjako ja vastuut, rakentaa kannustin- ja sanktiomallit sekä uudis-taa tilaajan ja tuottajan väliset sopimukset, kuvaa hankkeen projektijohtaja Heidi Alatalo.

Hankkeessa on kolme osa-kokonaisuutta, joista ensim-mäinen, palveluketjun koko-naisohjausmallin kuvaus, val-mistui maaliskuun lopussa.

Toisen osakokonaisuuden, palvelusetelin arviointi ja in-tegrointi kokonaisohjausmal-liin, on määrä valmistua tou-kokuun lopussa ja kolmannen elokuun loppuun mennessä.

– Palvelusetelin arviointiin ja integrointiin on valittu vam-maispalvelut, omaishoidon vapaat ja tehostettu palvelu-asuminen. Myös säännöllisen kotihoidon kasvavaan palvelu-tarpeeseen olisi tarkoitus so-veltaa palveluseteliä.

– Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon hanketta on tutkittu, ja olisimme mie-luusti tulossa mukaan pilotoi-maan, Alatalo sanoo.

– Haluamme hyödyntää kai-ken sen, mitä eri alueilla teh-dään ja pilotoida niitä meillä Oulussa. Hanke on enemmän-kin koordinoiva hanke, kun haluamme käyttää valmista tavaraa muualta.

4 faktaa

Uusi palvelusete-lilaki tuli voimaan 2009

Kunta voi käyttää seteliä yksityisten palvelujen hankki-miseen

Oulu edelläkävijä hankkeen kehittä-misessä Suomessa

Palveluseteli on myös osa Sitran Kuntaohjelmaa

lään olennaisen, eli mitä, ke-nelle, miten ja kuka.

– Vaikka Espoolla on projek-tin vetovastuu, haluamme kut-sua mukaan kaikki, joilla on asiaan intressejä. Haluamme tarjota ihmisille tasa-arvoista ja tasalaatuista palvelua. Kun-tien yhteistyöllä on suuri pai-noarvo. Sopivia kohteita yhteis-työlle varmaan löytyy. Olemme alussa, ja mitään ei ole naulat-tu kiinni, Mätäsoja sanoo.

Tunnistettuja yhteistyöta-hoja Espoon vammaispalvelu-jen palvelusetelihankkeessa ovat asiakkaat, heidän edusta-

©TEKES / Susanna Lehto

HYVINVOINTIA FINANSSILLA!

PANKIT|VAKUUTUSYHTIÖT|RAHOITUSYHTIÖT|ARVOPAPERINVÄLITTÄJÄT|SIJOITUSRAHASTOYHTIÖT|

FINANSSIALAN TYÖNANTAJAT

FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund

Bulevardi 28|00120 HELSINKI|www.fkl.fi

jansa, heitä lähellä olevat jär-jestöt, muut suuret kunnat ja Kuntaliitto, palvelun tuottajat ja muut palveluseteliprojektit.

Yksi konkreettinen tarve yh-teiselle määrittelylle on palve-lutuottajan näkökulma. Sama palveluntuottaja voi olla Hel-singin, Espoon ja Vantaan hy-väksymä.

– Pahinta palvelutuottajal-le olisi kolmenlaiset säännöt, kolme hyväksymiskriteeriä ja kolme portaalia, missä pide-tään tietoja yllä. Seudullisesti ja valtakunnallisesti yhtenevät tavat ovat kaikkien etu.

3ST 5/2010

Jonosta hoitoon ja liikettä niveliinKansalaiset haluavat palvelusetelin avulla päästä hoitojonoista hoitoihin. Tärkeimmiksi nousevat hammas- ja silmälääkärille pääsy. Vanhuksille halutaan apuja kotiin ja liikettä niveliin. Lapsi- perheiden akuuteissa ongelmissa palveluseteli auttaisi kaikkia, mutta erityisesti vähävaraista yksinhuoltajaperhettä.

Teksti ja tutkimus: Eija Seppänen

Kansalaiset on haluttu ottaa voimakkaasti mukaan palve-lusetelin kehittämiseen. Asia on ajankohtainen, sillä uusi palvelusetelilaki tuli voimaan elokuussa 2009. Sen mukaan kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestä-missään sosiaali- ja terveyspal-veluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat.

Palvelusetelijärjestelmässä kunta arvioi palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja si-toutuu maksamaan asiakkaan hankkimat palvelut palveluse-telin arvoon asti.

Palvelusetelihanke kuuluu osana myös Sitran Kuntaoh-jelmaan. Sitran tavoitteena on palvelusetelin käytön, sovel-

lettavuuden ja toimintamal-lien laajentaminen kunnis-sa. Kansalaiskeskustelut ovat yksi sen käyttämistä keinois-ta toteuttaa tavoitettaan. Kan-salaiskeskustelut on toteutta-nut ennakoivaan johtamiseen erikoistunut helsinkiläinen Fountain Park Oy.

Terveyspalveluissa hoitojonot nurin

Kansalaiset arvioivat tärkeim-miksi hammaslääkärille ja sil-mälääkärille pääsyn sekä laa-jemminkin hoitojonojen pur-kamisen. Vahvaa kannatus-ta saavat myös uinti, kuntosa-lit ja ryhmäliikunta, lääkärin määräämä fysioterapia sekä mielenterveyspalvelujen no-pea saanti. Vähiten kannatus-ta saavat vaihtoehtohoidot ja laihdutussetelit ylipainoisille.

” Ruuanvalmistus on usein ensimmänen asia, josta ei jaksa huolehtia siivouspalvelujen ohella. Monet kunnat ovat poistaneet nämä palvelut listaltaan.”

Jatkoa syksyn kansalais keskustelulle

Kansalaisia 66 %Sosiaali- ja terveysalan

ammattilaisia 15 %Luottamusmiehiä 13 %Viranhaltijoita 6 %

alle 30-vuotiaat 38 %50 – 59 -vuotiaat 15 %yli 60-vuotiaat 13 %

Verkkokeskusteluun osallistuneetKeskustelu palvelusetelin teemo-jen kehittämisestä aloitettiin jo syksyllä verkossa. Keskustelu to-teutettiin Sitran, Kuntaliiton ja Kuntalehden yhteistyönä.

Syksyn keskustelun tavoittee-na oli kerätä näkemyksiä siitä, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi. Kevään keskustelussa jatkettiin esille nousseista kolmesta isosta tee-masta, eli terveyspalveluista, van-husten palveluista sekä lapsiper-heiden palveluista.

Aineistona käytettiin kansa-laisten kirjoittamia tekstejä. Vas-taajat arvioivat sitä, kuinka te-hokkaasti kuvattu asia tai ongel-ma ratkeaisi palvelusetelillä. Lo-puksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa palveluseteliin liittyvistä ideoistaan ja näkemyksistään va-paasti ilman teemaa. Luottamus-henkilöiden näkemyksissä tuli esiin myös palveluseteliä vastus-tavia tai kritisoivia näkökulmia. Eräs vastaaja oli huolissaan toi-mintojen yksityistämisen johta-van niiden hajaantumiseen kont-rolloimattomasti.

Vanhuspalve-luista järjestö-jen tarjoamat ostettavat kotiapupal-velut olisivat kansalaisten mielestä parhaiten ratkaistavissa palvelusete-lillä.

© TEKES / Niko Nurmi

ASIANAJOTOIMISTOMATTI ERVASTI Ky

Asianajaja, varatuomariE-mail: matti.ervasti@koillismaa.

Joukamontie 3 A 1, 93600 KUUSAMOpuh. ja fax (08) 852 1550, gsm 040 506 5723

§ §

mattilaiset nostavat erikois-lääkäreille pääsyn kärkeen. Myös lääkärin määräämä fy-sioterapia ja kuntarajat ylittä-vät palvelut saavat vahvaa kan-natusta. Yllättävän alhaalle arvioissa jäävät kansalaisten kannattamat uinti, kuntosalit ja ryhmäliikunta sekä työssä jaksamisen edistäminen.

”Terveyskeskukseen pää-see hyvin harvoin akuutti-sairauksissa ja valitettavas-ti myös lääkäreiden motivaa-tiot näyttävät vaihtelevan lai-dasta laitaan. Kuntalaiset ovat hyvin erilaisessa asemassa jos omaksi lääkäriksi sattuu liu-kuhihna/arvauskeskuslääkä-ri”, kirjoittaa soster-alan am-mattilainen.

Luottamushenkilöt ja viran-omaiset nostavat mahdolli-suuden käydä yksityisellä lää-kärillä tärkeimmäksi palvelu-setelillä ratkaistavaksi asiaksi. ”Palveluseteli korvaa lääkäril-lä käynnin kustannukset val-tuuston päättämän tason mu-kaisesti ja tasapuolisesti jokai-selle kansalaiselle. Palvelun tason valitsee käyttäjä ja hoi-taa itsenäisesti korvaustason ylittävän kustannusosan”, pe-rustelee arviotaan yksi luotta-mushenkilö.

Vanhuksille apuja kotiin ja liikettä niveliin

Järjestöjen tarjoamat ostetta-vat kotiapupalvelut nousivat 40 asian listalla kärkeen, kun kansalaiset vastaavat siihen, mitkä vanhuspalveluista oli-sivat parhaiten ratkaistavis-sa palvelusetelillä. – Mielestä-ni vanhusten kotona selviyty-mistä tulisi tukea mahdolli-simman paljon.

Vahvaa kannatusta sai fyy-sisen kunnon ylläpitäminen, sillä toiseksi nousi vanhusten lihaskunnon kohennus ja kol-manneksi ulkoiluavustaja.

” Tosi hyvä idea! Nuoriso ei lorvi laiskana ja me vanhukset päästään raittiiseen ilmaan.

Tätä olisi ensin hyvä kokeilla vanhainkodeissa miten nuori-so innostuu.”

”Lisäksi molemmat hyötyi-sivät hedelmällisestä keskus-telusta ja jotain vanhaa tietoa sekä kokemusta siirtyisi nuo-remmille.”

Sosiaali- ja terveysalan am-mattilaiset nostavat vanhus-palveluissa tärkeimmäksi ruokapalvelut, asumispalve-lut ja kotihoidon. ”Ruuanval-mistus on usein ensimmäinen asia, josta ei jaksa huolehtia siivouspalvelujen ohella. Mo-net kunnat ovat poistaneet nä-mä palvelut listaltaan.” Kan-salaisten kärkeen nostamat li-haskunnon kohennus ja liikuntapalvelut ovat vasta sijoilla 20 ja 21.

Luottamusmiehet jaa viranhaltijat nosta-vat kärkeen vanhusten kotihoidon. ”Aivan il-man yhteiskunnan kontrollia tämä ei onnistu, koska koti-hoidon nimellä voi myydä ihan mitä tahansa. Palvelusetelin käyttö pitää rajoittaa vain kun-nollisiin palveluihin”, täsmen-tää yksi luottamushenkilö.

Kaikki vastaajaryhmät ovat yksimielisiä siitä, että vähiten tärkeitä ovat vanhusten kas-vavan alkoholismin ja kaveri-ongelman ratkaiseminen pal-velusetelillä. Toki yksittäisiä kannattajia löytyy jokaiselle arvioitavalle asialle.

Lapsiperheille akuutteihin pulmiin

Sairaan lapsen hoito on paras kohde lapsiperheiden palve-luissa, joka voitaisiin kansa-laisten mielestä ratkaista pal-velusetelillä. Toiseksi nouse-vat vähävaraisten yksinhuolta-jien lastenhoidon tarpeet.

”Tukiverkoston ollessa lä-hes olematon ja yksinhuol-tajan on joskus varsin vaike-aa jaksaa arkea kun olet pelk-kä äiti, et nainen ja ihminen... pelkkä äiti.”

”Yksinhuoltajilla voi olla ti-lanne se, että he ovat töissä vain ajoittain. He voisivat ti-lata lastenhoitajan lyhyellä-kin aikavälillä ilman, että tar-vitsisi jonottaa 6 kk kunnalli-seen hoitoon tai viemällä lap-sen yksityiselle hoitajalle. Sa-ma tilanne on lapsiperheis-sä, joissa äiti/isä tilapäistöissä tai saamassa pysyvää työpaik-kaa. Työn saamisen este on hy-vin usein se, että lapsella ei ole hoitomahdollisuutta, koska sukulaiset/ystävät joko asuvat kaukana tai ovat töissä.”

Korkealle kansalaisten ar-vioinnissa nousevat myös eri-laiset liikuntapalvelut erityi-

sesti nuorille. Palvelusetelillä voisi tutustua uusiin lajeihin ja näin ehkä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää terve-yttä. Kysymys jakaa mielipitei-tä. Sosiaali- ja terveysalan am-mattilaisten mielestä palve-lusetelillä voisi parhaiten rat-kaista lasten puhe- ja toimin-taterapian tarpeen. ”Apu var-haisessa vaiheessa ehkäisee kertautumista, avun saami-nen ennen koulun aloittamis-ta vähentää tarvetta erityisope-tukseen, se estää syrjäytymistä ja koulukiusaamista.”

Kansalaisten tavoin soster-alan ammattilaiset ja luotta-musmiehet nostavat kärkeen kotipalvelut lapsiperheiden akuuteissa ongelmissa, kuten lasten tai vanhempien sairas-tumisissa. Myös perheiden yh-teinen liikunta palvelusetelin avulla sai kannatusta.

Vastaajan roolista riippu-matta hännille jäivät erikois-lastentarhat, kuntalisän pois-tumisen kompensointi ja äi-tiysneuvolapalvelujen saanti palvelusetelillä.

Kansalaiset perustelevat hammaslääkäripalvelujen pal-veluseteliä vahvimmin pitkillä hoitojonoilla. ”Aivan sairasta jonottamista! Hampaat ehtivät mennä todella huonoon kun-toon, kun ei korjata ajoissa!”

Sosiaali- ja terveysalan am-

Yhteensä 667 henkilöä

4 ST 5/2010sinituuli

Opetusministeri Henna Virkkunen haluaa remontoida nykyisen yli-opistojen pääsykoejärjestelmän.

Laajakaista on parasta aluepolitiikkaa

VIESTINTÄMINISTERI SUVI LINDÉN:

5ST 5/2010

altioneuvosto teki joulukuussa 2008 periaatepäätöksen, jonka mukaan käytännössä kaikkien Suomen vakituisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville tulee

rakentaa laajakaistayhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko. Yhden megabi-tin siirtonopeuden mahdollistava yleispalve-lu astuu voimaan heinäkuussa. Vuonna 2015 lähes kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus hankkia nopea 100 megabitin yhteys.

– Laajakaistaverkon ulottaminen kaikkien suomalaisten saataville on tämän hallituksen merkittävin aluepoliittinen teko. Se takaa kai-kille suomalaisille pääsyn sähköisten palvelu-jen piiriin ja yrityksille kilpailukykyisen ympä-ristön, viestintäministeri Suvi Lindén sanoo.

Aluepolitiikan nimissä tehdään paljon yk-sittäisiä päätöksiä, joiden vaikutukset varsin-kin pitemmällä aikavälillä jäävät vähäisiksi. Laajakaista merkitsee hyviä tietoliikenneyhte-yksiä koko Suomeen.

– Hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollista-vat sähköiset palvelut. Kun ne saadaan kaik-kien ulottuville, se merkitsee alueille kasvusy-käystä, joka mahdollistaa uusien työpaikko-jen syntymisen, parantaa yritysten toiminta-edellytyksiä sekä kaikkien kansalaisten elä-misen laatua.

Koko Suomen kattava verkko

Koko Suomen kattavan verkon rakentaminen on mittava investointi, jonka rahoitus hoide-taan yksityisin sekä julkisin voimin. Taaja-missa ja tiheämmin asutuilla alueilla inves-toinneista vastaavat yksityiset teleoperaatto-rit, eikä julkista rahoitusta tarvita. Näin ver-kon väestöpeitto nousee markkinavetoisesti 95 prosenttiin, mutta viimeisten prosenttien kattamiseen osallistuvat myös valtio ja kun-nat. EU:n elvytyspaketin resurssit suunnataan laajakaistaan maaseutuohjelman kautta.

Kuntien osuus on joko 8, 22 tai 33 prosent-tia kunnan taloudellisesta asemasta, asukas-tiheydestä ja joistakin muista kriteereistä riip-puen. Investointiin osallistumisen pitäisi siis olla mahdollista köyhimmillekin kunnille.

Valtion varoja hallitus on haja-asutusaluei-

Vden laajakaistahankkeeseen varan-nut yhteensä 66 miljoonaa euroa. EU:n maaseutuohjelman rahoitus-osuus on 25 miljoonaa euroa.

Hallitus on päättänyt laajakais-tatuen jakautumisesta maakunnit-tain, maakuntaliittojen Viestintävi-rastolle tekemien hanke-ehdotusten pohjalta. Eniten valtion tukea, noin 17 miljoonaa euroa, ohjataan Lap-piin. Myös Kainuun osuus on mit-tava, 9,5 miljoonaa. Merkittävän tu-kipotin saavat myös muun muassa Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Poh-jois-Savo. Pohjois-Pohjanmaan laa-jakaistatuki on 2,5 miljoonaa.

Olemme edelläkävijöitä

Verkkoinvestoinnin rahoitusmalli on supisuomalainen. Ministeri Lindé-nin mukaan se on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta.

– Olemme edelläkävijöitä koko maailmassa. Hyvin ajankohtainen keskusteluaihe kaikkialla on laaja-kaistan saatavuus ja saatavuuden mahdollinen regulointi.

Viestintäministeri Suvi Lindén nimitettiin hiljattain YK:n alaisen laajakaistakomission jäseneksi. Ko-

mission tehtävänä on edistää laajakaistayhte-yksien rakentamista kehittyvissä maissa kaik-kien kansalaisten ulottuville. Lindénin mu-kaan hänen nimityksensä on tunnustus Suo-

men viestintäpolitiikalle. – Periaatteellinen ratkaisumme kansalais-

ten oikeudesta laajakaistaan kiinnostaa. 3G-verkon taajuuksien jakaminen operaattoreille harkinnanvaraisesti ”kauneuskilpailun” pe-rusteella on osoittautunut hyväksi ratkaisuk-si, mutta myös maltilliset huutokaupat vauh-dittavat taajuuksien tehokkaampaa käyttöä.

Lindén uskoo, että suomalaisia käytäntöjä voi soveltaa myös kehittyvissä maissa.

– Taajuuksia myydään kovin usein liian kal-liilla, jolla on suorat vaikutukset kuluttaja-hintoihin. Investointitahti hidastuu ja verkon suuret käyttökustannukset haittaavat tietolii-kenneyhteyksien leviämistä varsinkin haja-asutusalueille.

Lindénin mielestä tietoyhteiskunnan tek-nologiavetoisesta ajattelusta on nyt siirryttävä kuluttajalähtöiseen toimintaan. Rakennettu-ja laajakaistayhteyksiä tulisi hyödyntää mah-dollisimman tehokkaasti.

– Kun infraan liittyvät ratkaisut on tehty, painopisteen tulee siirtyä osaamisen kehittä-miseen. Tarvitaan myös käyttäjäystävällisem-piä sovellutuksia.

Varttuneempi väestö pysyy mukana

Yleinen käsitys mökin mummoista ja vaareis-ta tietoyhteiskunnan kärryiltä pudonneina ongelmajäseninä on Suvi Lindénin mukaan vääristynyt. Tutkimusten mukaan käyttöon-gelmia voi olla jo 40-vuotiaiden ikäluokas-sa. Myönteinen asia on, että varttuneemman väestön kiinnostus kasvaa vauhdilla.

Suomi määritteli maailman ensimmäisenä maana laajakaistayhteyden yleispalveluksi, jonka tulee olla kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Viestintäministeri Suvi Lindén on ylpeä Suomen viestintäpolitiikasta. Laajakaista on hänen mukaansa parasta mahdollista aluepolitiikkaa.

Ura: filosofian maisteri, 48 v. Kansanedustaja 1995 –, viestintäministeri 2007 –

Perhe: aviomies, tytär (s. 2003) ja kaksi kääpiö-snautseria

Asuu: Oulussa

Lajit: teatteri, taide-näyttelyt, kirjallisuus, hiihto, golf, bodypump

joukkueet: Dynaamiset Daamit, Merikosken Ro-taryt, Oulun Kärpät

www.suvilinden.com

Suvi Lindén

Teksti Kimmo KallonenKuvat Juuso Noronkoski

6 ST 5/2010sinituuli

– Monet ikäihmiset ovat todella kiinnos-tuneita tietoyhteiskunnan tuomista uusista mahdollisuuksista ja pitävät esimerkiksi yh-teyttä lapsenlapsiin skypen avulla. Kun opi-taan alkeet, innostus Internetin hyödyntämi-seen on usein valtava.

Valtakunnan tason politiikalla voidaan luo-da puitteita osaamisen kehittämiselle ja pois-taa investointien avulla kehityksen esteitä, mutta käytännön työ on tehtävä kansalaista-solla. Viestintäministerin johdolla toimiva Ar-jen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta yrit-

Sähköinen asiointi laajenee joka tapauksessa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tietoyh-teiskunnalta ei voi välttyä, Suvi Lindén sanoo.

Myös kuntien palvelut sähköistyvät ja siirty-vät yhä laajemmin tietoverkkoihin. Sekin kas-vattaa paineita suurempiin yksikkökokoihin, eli käytännössä kuntaliitoksiin.

Sähköisen asioinnin laajeneminen

– Kuntien näkökulmasta sähköisen asioinnin laajeneminen merkitsee lisää tuottavuutta ja taloudellisuutta. Kuntalaisen näkökulmasta kehitys on mielestäni myönteistä. Monet pal-velut, joita aikaisemmin piti jonottaa virka-ai-kana ruuhkaiselta palvelutiskiltä, saa nyt ajas-ta ja paikasta riippumatta suoraan verkosta.

– Pienissä kunnissa sähköisiin palveluihin siirryttäessä kustannukset ovat usein saata-vaa hyötyä suuremmat. Jopa tämä voi vauhdit-taa kehitystä suurempiin kuntakokoihin.

Suvi Lindén näkee kehityksessä paljon sa-mankaltaisia piirteitä postin toimintojen kanssa. Siirtyminen asiamiesposteihin aihe-utti aikoinaan valtavan porun, mutta käytän-nössä postin aukioloajat ovat pidentyneet ja palvelu ainakin siltä osin parantunut, kun postia hoitaa tuttu kauppias aina kun myymä-lä on auki.

Sähköinen laskutus etenee vauhdilla suur-ten toimijoiden keskuudessa. Perinteisen postitoiminnan isot haasteet ovat kuitenkin vasta edessä, kun pienet ja keskisuuret yrityk-set siirtävät laskutuksensa verkkoon ja kulut-tajat ovat valmiita vastaanottamaan verkko-laskuja.

– Sähköinen asiointi valtaa alaa. Itellalle jää paljon vähemmän jaettavaa, kun laskutus ja yhä suurempi osa viestinvälityksestä siirtyy verkkoon.

EU ei ole ajan tasalla

Suvi Lindén sanoo suoraan, että myöskään EU:n postitoimintaa koskeva normisto ei ole ajan tasalla. Lähes kymmenen vuotta valmis-teltu ja ensi vuodenvaihteessa voimaan tuleva postidirektiivi ei ole ottanut huomioon vies-tinnän huikean nopeaa kehitystä.

– Direktiivi on osittain vanhentunut jo syn-tyessään. Kirjejakelu viidesti viikossa voi olla ennemmin kuin arvaammekaan palvelu, jolla ei ole samanlaista merkitystä arjessa kuin mi-hin olemme tottuneet, Lindén sanoo.

Itella kokeilee Porvoon Anttilan kylässä asiakkaan erillisellä suostumuksella uutta postinjakelumallia, jossa kirjeet skannataan ja lähetetään sähköpostitse kolmesti, ja jae-taan perinteisesti laatikoihin kaksi kertaa vii-kossa. Viestintäministeri pitää kokeilua hy-vänä ja muistuttaa, että viime kädessä posti-palveluissakin on kyse rahasta ja veroista.

– Iso ratkaisu on, haluammeko kirjeen pe-rille vuorokaudessa eli yhden yön yli vai riit-tääkö kahden yön yli. Ja kuinka paljon olem-me valmiita maksamaan ylimääräistä sii-tä, että kirje on perillä seuraavana päivänä? Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kirje voisi tulla perille kahdessa päivässä, jos sen ansiosta ei tarvitsisi maksaa lisää veroja, Lindén sanoo.

” Kuntalaisen näkökulmasta kehitys on mielestäni myönteistä. Monet palvelut joita aikaisemmin piti jonottaa virka-aikana ruuhkaiselta palvelutiskiltä, saa nyt ajasta ja paikasta huolimatta verkosta ”

Laajakaista kaikille

/ Hallituksen periaatepäätös joulukuussa 2008

/ Yksityisten operaattoreiden rahoittama verkko tavoittaa 95-prosenttia väestöstä

/ Valtion tukea haja-asutusalueiden verkon rakentamiseksi yhteensä 66 miljoonaa euroa, eniten saavat Lappi, Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

/ EU:n osuus rahoituksesta ratkeaa syksyllä

tää osaltaan madaltaa uuden viestintätekno-logian omaksumisen kynnystä.

IT-talkkarit

– Valtakunnallisen Lions-liiton kanssa on esi-merkiksi kehitelty toimintamallia netti-talk-kareista, kuten digisiirtymän aikana oli digi-talkkareita. Käyttötaitoja petrataan monin tavoin ja esimerkiksi ikäihmiset opettelevat tietokoneen käyttöä erilaisilla asukastuvilla ja järjestöjen kursseilla. Kansallinen seniori-liitto on ollut erityisen aktiivinen kurssittaja.

Sininen on uusi vihreä.

#2612841 Kaukomaiden sijasta mummolaan lomalle

#0077292 Sauna lämpimäksi vain kerran viikossa

#0992109 Luomutuotteita lähikaupasta

#0080193 Bussilla töihin

#0059257 Ekologisten yritysten suosiminen

#0035660 Vähemmän pakattujen tuotteiden suosiminen

#0090924 Vanhat vaatteet kierrätykseen

#0338842 Kasvisruokapäivä viikossa

#4900200 Maalämpö kesämökille

#0000020 Kansi päälle vettä keittäessä

#4817652 Vähemmän kuluttava auto

#2067219 Ympäristötietouden levittäminen

#3400281 Ikkunoiden tiivistäminen

#0000451 Kraanavettä pullotetun veden sijaan

#0000233 Hanan sulkeminen hampaita harjatessa

#1295636Palveluiden shoppailu tavaran sijaan

#0028883 Jätteiden lajittelu

#0007111 Lämmitys asteen verran alemmaksi

#0176239 Pakastimen säännöllinen sulattaminen

#0010018 Tavaroiden käyttöikää pidentävät teot

T E R V E T U LOA M U K A A N ! M E K A I K K I VO I M M E

O L L A V I H R E I T Ä , K Y S Y M Y S O N VA I N S Ä V Y E R O I S TA .

O N A I N A K I N

VIHREÄLLÄ VIISI MILJOONAA SÄVYÄ.

Jokainen meistä tarvitsee hengityskelpoista ilmaa keuhkoihinsa, ja tuskinpa kellään on mitään esimerkiksi uimakelpoista Itämertakaan vastaan. Siksi ympäristön kannalta

fiksuja tekoja tarvitaan kaikilta, olimmepa sitten katumaasturilla ajavia yritysjohtajia, globalisaatiokriittisiä fennovegaaneja tai aivan tavallisia suomalaisia.

Arkipäivän vih reät teot ovat pitkään ol-leet merkki tekijänsä sivistyneisyy-destä ja edistyksellisyydestä. Nyt on

korkea aika tehdä niistä jokanaisen ja -miehen arkea, puoluekirjaan ja vihreyden sävyyn kat-somatta. Tarvitaan konkreettisia tekoja, joista tulee pysyviä toimintatapoja, ei vain tilapäisiä mielenilmaisuja tai hyviä aikeita.

Me kokoomuslaiset olemme aina uskoneet, että ihmisten ja ympäristön kohtalo kulkevat käsi kädessä. Siksi teot ympäristön hyväksi ovat

tekoja myös ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Meidän mielestämme talouskasvu on ympäris-tötekojen edellytys ja vastuullinen markkinata-lous luonnonsuojelijan työkalu.

Ilman toimivaa taloutta ei nimittäin ole hy-vinvointia, ja vain hyvinvoiva kansakunta pystyy toimimaan kestävän kehityksen oppien mukaan. Samoin vain menestyvä yritys pystyy kehittä-mään ympäristöystävällisempiä tapoja toimia.

Tärkeintä on, että nyt alkaa tapahtua muual-lakin kuin juhlapuheissa ja että kädet tekevät

muutakin kuin puivat ilmaa mielenosoituksis-sa. Muutos alkaa yksilöistä ja saa lisää puhtia reippaasta talkooasenteesta. Joten tule mukaan kotikuntasi Kokoomuksen Vihreisiin Toivotal-koisiin, talkoopaikat ja -ajat löydät osoitteesta www.kokoomus.fi.

Haasta samalla ystäväsi, työkaverisi tai vaik-ka koululuokka tekemään asiat vähän ympäris-töfiksummalla ja vihreämmällä tavalla.

pää

kir

joitu

s

8 ST 5/2010sinituuli

Kokoomus teki vuoden 2007 eduskuntaohjelmassa 93 lupa-usta. Miten ne ovat toteutuneet nyt, kun eletään vuotta 2010? Jotakin lupausten toteutumisesta kertoo osaltaan se, että hil-jattain julkistetun kyselyn mukaan hallituksen kokoomusmi-nistereiden suosio on huipussaan: kärkijoukkoon koko halli-tusta ajatellen rynnivät kokoomuslaiset.

Niin, ne 93 lupausta, miten niiden kävi? Kerrataanpa. Työl-lisyysmäärärahoista siirrettiin viime vuonna 100 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimuskoulutuk-seen. Näin taattiin paremmat edellytykset kouluttautua uu-teen ammattiin ja paremmat työnäkymät työttömille. Työlli-syyden parantamiseksi lisättiin lisävaroja yrittämiseen liitty-vän byrokratian pienentämiseksi sekä yrityksille helpotuksia ensimmäisen työntekijän palkkauksen edistämiseksi.

Lapsilisien indeksisidonnaisuus toteutetaan vuonna 2011, yksinhuoltajakorotusta on nostettu ja kouluihin lisätään ilta-päiväkerhotoimintaa. Näin myös yksinhuoltajan lapsella on mahdollisuus järkevään tekemiseen, kun isä tai äiti on vielä töissä.

Lapsiperheiden osittainen hoitoraha nousee tänä vuonna, isyysvapaa pitenee kahdella viikolla, yksityinen hoitotuki on jo noussut 160 euroon, kotihoidontuki 20 eurolla kuukaudessa ja Kela-korvaus 40 prosenttiin.

Hoitojonot ovat lyhentyneet hoitotakuun ansiosta, ja ter-vey-denhuollon valtionosuudet ovat nousseet. Myös naisval-taisten alojen palkat nousivat sekä kunta- että valtiosektoril-

la huomattavasti enemmän kuin miesvaltaisilla vientia-loilla. Valtion kunnille osoit-tamalla ylimääräisellä val-tionosuudella oli merkittävä vaikutus sopimusten syntyyn.

Eläkeläisten veroalennuk-sella, kansaneläkkeiden taso-

korotuksella ja kalleusluokituksen poistolla hallitus on laitta-nut kahdessa ensimmäisessä budjetissaan eläkeläisten osto-voiman lisäämiseen jo 683 miljoonaa euroa. Vastaava summa koko viime vaalikaudella oli neljässä vuodessa 95 miljoonaa. Palvelusetelilaki on tulossa, ja se on laajennettu jo kotisai-raanhoitoon. Edelleen eläkkeiden verotus on alennettu pal-kansaajien tasolle kaikissa tuloluokissa.

Muistatteko, että kokoomus esitti silloin vuonna 2007 lisät-täksi Maatalouden kehittämisrahaston pääomia. Edelleen ar-tikla 141-neuvotteluiden pitää onnistua ja maatalouden luopu-mislakia tulee muuttaa. Hallitus valmistelee luopumistukijär-jestelmän jatkamista ottaen huomioon muutostarpeet. Kiin-teistöveroa ei olla ulottamassa maa- ja metsätalousmaahan.

No entä sitten, miten kävi Ossi Opiskelijalle annettu lupaus, joka koski opintorahaa? Korkeakouluopiskelijoiden opinto-rahaa on korotettu 15 prosentilla ja tulorajoja 30 prosenttia jo vuonna 2008.

Näin me siis lupasimme. Ja näin me siis teimme. Haluatko tietää lisää? Katso http://www.suomentoivo.fi.

Kirjoittaja on Kokoomuksen Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja

Nuoret kulkevat kaksi askelta edellä

Perinteiden voima kantaa Kainuun murrosten yli

Kokoomusnuorten kuuluu olla puoluetta kaksi askelta edellä, kuten kulunut sanon-ta kuuluu. Kun Kokoomus-nuoret aikoinaan puhui EU-jäsenyyden puolesta, oli se epäkorrekti vaatimus ja herät-ti kritiikkiä. Siitä hetki eteen-päin: ja nykyisin jäsenyys on yleisesti hyväksytty, valtaosal-le jopa itsestäänselvyys.

Valitettavasti politiikan si-sältökysymyksissä näin ei tun-tunut olevan moneen vuoteen. Kokoomusnuoret oli taantu-nut puuhakerhoksi ilman ky-kyä puhua sellaisista vaikeista kysymyksistä, joista on välttä-mätöntä puhua, mutta ei kri-tiikin pelossa uskalleta.

Viime vuonna emopuolu-een jäsenistö Sauli Niinistöä lukuun ottamatta vältteli pu-humasta säästöistä, leikkauk-sista ja valtion menokurista. Kokoomusnuoret sen sijaan vaativat ”valtion menojen tun-tuvaa supistamista kansainvä-lisen talouskriisin vuoksi. Ko-

koomusnuorten mielestä on parempi kiristää vyötä kuin to-teuttaa suunnitelmat kymme-nien miljardien eurojen lisäve-lasta”.

Tätä avausta kritisoitiin ko-vasti. Nyt tämän vuoden alus-ta, kun miljardien lisävelat on otettu, alkoi hallitus viimein varovasti puhua leikkauksista.

Kokoomus on toistaisek-si ollut varovainen maahan-muuttokannassaan ja yksit-täisten jäsenten, kuten Kai Pöntisen, kriittisistä kom-menteista on nopeasti irtisa-nouduttu. Tarvittiin Kokoo-musnuorten rohkeaa avausta, jotta jäsenistöltään Suomen maahanmuuttokriittisin suu-ri puolue lähti viimein keskus-telemaan maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

Kokoomusnuorten viimeai-kaiset kannanotot ovat olleet rohkeita, kärjistettyjä ja he-rättäneet voimasta vastustus-ta myös nuorten liiton sisäl-lä, mutta vain rohkeita avauk-

sia tekemällä tärkeät asiat saa-daan keskusteluun.

Valitettavasti viime vuosi-na on emopuolue ottanut roh-keudessaan kovasti takapak-kia. Yksittäisiä toimijoita lu-kuun ottamatta ei vaikeista asioista ole voitu puhua ää-neen, ja puolueen linja on tun-tunut myötäilevän markkina-tutkimuksia mahdollisim-man suuren kannatuksen toi-vossa. Sinistä on maustettu vä-hän punaisella ja vihreällä, se-kä tarjottu kivoja veroalennuk-sia ja palkankorotuksia. Toi-voa, kukkia perhosia ja talkoi-ta. Hyvää meininkiä ja vaikei-den asioiden välttelyä.

Ehkä kokoomusnuoret ovat koko ajan olleet kaksi askelta edellä, sillä emopuolue tuntuu olevan nyt siinä laimentunees-sa tilassa, missä Kokoomus-nuoret oli vielä vuosi sitten.

Henri Heikkinen, Peliyrittäjä

Kainuun maakuntakeskuksen Kajaanin 360-vuotisessa histo-riassa on ollut monia merkittä-viä murroskausia, ja yksi sellai-nen on parhaillaan meneillään.

Suurten muutosten aiheut-tajia ovat olleet Kainuun maa-kuntamallin vakinaistamis-neuvottelut, Kajaanin talou-den tasapainottamisohjelma, Kainuun leivän yli 100-vuotisen isän, UPM:n paperitehtaiden hiljeneminen, Kainuun sivis-tyksen yli 110-vuotisen äidin, OKL:n (Oulun yliopiston opet-tajakoulutuslaitoksen) lopet-tamispäätös, Renforsin Ran-nan rakentaminen UPM:n tyh-jälle tehdasalueelle, Talvivaa-ran nikkelikaivoksen käynnis-täminen, Kajaanin ammatti-korkeakoulun itsenäisyystais-telu, perusopetuksen koulu-verkon sopeuttamisohjelma, Kainuun Prikaatin Vuosangan harjoitusalueen neuvottelut ja monet muut muutoksen ajurit.

Kajaanin kaupungin hallin-nossa on myös viimeisen vuo-den aikana tapahtunut uudis-tumista ja johtajavaihdoksia. Olemme saaneet uuden kau-

Mitä luvattiin, se pidettiin

” Edelleen eläkkeiden verotus on alennettu palkansaajien tasolle kaikissa tuloluokissa ”

punginjohtajan, sivistystoi-men johtajan, talousjohtajan, Ammattikorkeakoulun reh-torin sekä muun muassa lii-kelaitoksen (Mamselli) toimi-tusjohtajan.

Kun kaikki näistä muutos-paineista syntynyt kehityskul-ku on tapahtunut ollessani kaupunginvaltuuston puheen-johtajana sekä maakuntaval-tuutettuna, ja olen siten omal-ta osaltani saanut vaikuttaa ke-hitykseen, voin hyvillä mielin todeta, että merkittävistä haas-teista huolimatta, ”ei paha”.

Edessämme ovat jälleen va-kaammat ajat. Uskomme tu-levaisuuteen on kestänyt ja on nyt viime aikoina jopa vahvis-tunut. Positiivista väreilyä on kylläkin ollut havaittavissa jo aiemmin muun muassa siinä, että syntyvyys paikkakunnalla on lisääntynyt viitenä peräkkäi-senä vuonna. Yrittäjyys on nou-sussa.

Uskoa luo ja vahvistaa myös virallinen ennuste: Tilastokes-kus uskoo Kajaanin asukaslu-vun ylittävän 40 000 rajapyykin seuraavan 15 vuoden kuluessa.

Timo Turunen

Antti Valta

Työttömyyskin on Kainuus-sa, vastoin valtakunnallista trendiä, ollut lähes vuoden ver-ran laskussa. Uskon ja tiedän, että kuulemme syksyyn men-nessä lisää positiivisia uuti-sia elinkeinotoiminnan kehit-tymisestä paikkakunnalla esi-merkiksi Renforsin Rannan suunnalta.

Oltuani vientivetoisen tieto-tekniikka-alan yrittäjänä Kai-nuussa lähes 30 vuotta uskon kanssakäymisten perusteella tunnistavani sen pienen eron kainuulaisen ja esimerkiksi keskieurooppalaisen ihmisen ajattelumaailman ja kestoky-vyn välillä kainuulaisten eduk-si. Kainuulaisella itsellisen elä-mäntavan ja pientalonpoikai-sen mentaliteetin omaavalla ja urbaanisella läheisyyttä kai-paavalla ja sietävällä keskieu-rooppalaisella ihmisellä, jolla on vahva perinnetaju ja histo-ria, on muutokseen suhtautu-misessa eroa.

Me suomalaiset, ja etenkin kainuulaiset, siedämme keski-määräistä hivenen paremmin näitä murrosaikojen ”tsuna-meja”, jotka tahtovat aina ko-vimmin koetella matalimmal-la rannalla, kauimpana talous-elämän hektisimmästä syk-keestä sijaitsevia alueita. Sik-si käsitteeksikin muodostunut sanonta: Kainuun katajainen kansa, on oikeaan osunut. Alta kulmain katsellen ja ehkä jota-kin virkkaen jatkamme elämää yhtä vahvoina kuin ennenkin.

Eero Suutari toimitusjohtaja, Sunit Oy

Kajaanin kaupungin- valtuuston puheenjohtaja

KUVA: Juha Sarkkinen

9

vasta

ra

nn

alta

ST 5/2010

Maurin puolesta myyräntyöhön Puoluekokousten tunnelma tiivistyy aina henkilövalinnois-ta. Kokoomus kokoontuu kesäkuussa Jyväskylään, eikä mitään dramaattista ole odotettavissa. Toivottavasti edes varapuheenjohtajista vähän äänestellään, että medialla on jotain spekuloitavaa.

Keskusta sen sijaan on aina osannut tehdä puoluekokouksistaan näyttävän spektaakkelin, niin nytkin. Puheenjohtajapeli käy niin kuumana, että kuuluisa etelän mediakin lämpenee. Lahdessa järjestetään sellaiset kinkerit, että niitä on pakko seurata myös aidan toiselta puolelta.

Moni höristi korviaan, kun Paavo Väyrynen intoutui kehumaan ministerikollegaansa Jyrki Kataista jämäkästä toiminnasta Krei-kan tukipaketista neuvoteltaessa. Yleisesti se tulkittiin Väyrysen tavaksi pyydellä anteeksi sellaista mitä ei ollut edellisenä päivänä sanonut tai ainakaan olettanut tarkoittaneensa tai tarkoittanut olettaneensa.

Asioista tavallisesti perillä olevat tarkkailijat tietävät kuitenkin paremmin, mistä oli kysymys. Paavohan oli jo aikoinaan teke-mässä Ahti Karjalaisesta presidenttiä ja itsestään pääministeriä Neuvostoliiton äänillä. Nyt hän vain ajatteli palaavansa keskustan puheenjohtajaksi kokoomuksen äänillä.

Tällä kertaa Paavo astui pahasti suonsilmäkkeeseen. Kunniapu-heenjohtaja saa pitää kunniansa ja oikea puheenjohtajavääntö käydään Mauri Pekkarisen ja Mari Kiviniemen välillä. Siinä kisassa jokaisen kokoomuslaisen on tehtävä hartiavoimin työtä Pekkari-sen puolesta.

Jaa, miksi? No siksi että sillä ei ole suurta merkitystä, kuka toimii muutaman kuukauden pätkäpääministerinä. Mutta sillä on iso merkitys, kuka johtaa puheenjohtajana keskustan ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Mauri Pekkarinen ei vie kokoomukselta ainuttakaan ääntä. Mari Kiviniemi sen sijaan on nuori, koulutettu kaupunkilainen nainen, juuri sellainen, johon kokoomusta tavallisesti äänestävien on helppo samaistua.

Niin että nyt kokoomusväki Maurin puolesta myyräntyöhön!

—

”Sosiaalidemokraatteja on lyötävä joka päivä”, sanoi Josif Stalin aikoinaan. Nyt demareiden lyöminen on kuitenkin syytä lopet-taa. Kukaan ei tee sitä paremmin kuin he itse.

Monipuolinen elinkeinoelämä luo menestystä maakuntaanSanotaan, että suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Tä-mä varmasti pitää paikkansa, ainakin jos verrataan vaikka-pa jääkiekon MM-otteluiden tulosseurantaa. Lähes kaikki meistä tietävät otteluiden pää-tyttyä, voittiko Suomi, kenelle hävittiin ja monellako maalilla.

Vastaavasti meistä ”nor-maaleista” kansalaisista sano-taan, että emme ole kiinnostu-neita poliittisesta päätöksen-teosta, eivätkä meitä kiinnos-ta elinkeinoelämään kohdis-tuvat uudistukset tai lakival-mistelut verotukseen. Tällainen väite ei enää mielestäni pidä paik-kaansa. Me emme välttämättä enää kii-reisinä ihmisinä edes huomaa, miten paljon otamme kantaa asioi-hin joko aktiivisesti tai passiivisesti.

Varmaa on kuitenkin, että tämän hetken tyypillinen ve-ronmaksaja ja yrittäjä ovat hy-vin perillä Suomen taloudelli-sesta tilanteesta, velkamääräs-tä tai työttömyysasteesta. Täl-lainen väittämä on helppo tes-tata vaikkapa normaalilla ur-heilutyylillä. Valitsemme kau-pungilta sopivan kahvilan tai ehkäpä sen tutun herra Veijo Esson baarin, istumme pöy-tään kahville ja kysymme vie-reisessä pöydässä olevilta, et-tä ”paljonko se Suomi nyt sit-ten oikein maksoi niitä Krei-kan velkoja?” On aivan var-maa että, sitä saa tarkan ja sys-

kokoneistoa.Maakunnassamme tulee

kaikin tavoin pystyä tulevai-suudessakin säilyttämään monipuolinen ja vahva elin-keinoelämä, tutkimus- ja kou-lutusverkosto sekä positiivi-nen kyky toimia yhteistyössä kaikkien maakunnan osa-alu-eiden kanssa. Yhteistyöllä ja vahvoilla eri päättäjätahojen tuntemisella, pystymme var-masti vaikuttamaan vaikka-pa nuorisotyöttömyyteen, jo-ka on alueellamme vielä valta-kunnan synkin.

Tulevissa eduskun-tavaaleissa kaikilla meillä on mahdolli-suus vaikuttaa maa-kuntamme kannalta tulevaisuuteen. Mei-dän jokaisen on tuol-loin oltava yksilöpe-laaja ja mietittävä mil-laisella laukauksel-

la maakuntamme tulee voit-tajaksi. Kaikki päätöksenteko on kuitenkin joukkuepeliä ja siihen tarvitaan hyvät vahvat pelaajat sekä vielä vahvemmat tukijoukot. Me kaikki kyllä tie-dämme, että tässä kisassa ko-koomus tulee voittajaksi, mut-ta jännittää jo se, että kuka tu-lee kakkoseksi. Haluan toivot-taa kaikille Sinituulen lukijoil-le lämmintä ja valoisaa kesää sekä miellyttäviä lukuhetkiä.

Jorma Kortesojayrittäjä, Suomen Yrittäjät

ry:n varapuheenjohtajaOulainen

temaattisen selvityksen sekä velkamäärästä tai poliitikoi-den kyvystä hoitaa asiaa kuin myös suhteellisen tarkan ana-lyysin siitä, pitääkö meidän ot-taa vielä Turkkikin mukaan tähän EU:hun, että saisimme hoitaa heidän taloutensa sekä ihmisoikeutensa kuntoon.

Mitä muuta sitten voi kan-salaisilta toivoa, jos he kerran näin tarkasti seuraavat urhei-lua, poliittista päätöksente-koa, talouselämää tai kansain-välisiä asioita.

Varmasti se tärkein asia

meillä kaikilla on hieman va-jaatoiminnolla. Ihmisten tu-lisi huomata, miten tärke-ää kaikkien meidän ja ennen kaikkea maakuntamme hy-vinvoinnin kannalta on puut-tua asioiden kulkuun jo nii-den valmisteluvaiheessa. Vas-tuulliseen päätöksentekoon eivät pelkästään riitä vastuul-liset henkilöt, vaan vastuun-tuntoiset henkilöt. Heillä pi-tää olla vahva tietämys men-neestä, tuntemus nykyises-tä elinkeinoelämästä ja sitä ympäröivästä yhteiskunnas-ta sekä tuntemus toimia osa-na suomalaista päätöksente-

” Kaikki päätöksenteko on joukkuepeliä. Siihen tarvitaan hyvät, vahvat pelaajat sekä vielä vahvemmat tukijoukot.”

Perinteinen ja arvostettu Nousukiitoon-seminaarisarja jatkuu 8. marraskuuta 2010. Alustajina seminaarissa toimivat mm. toimitusjohtajat Matti Vuoria (Var-ma) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssialan keskusliitto).

Aiemmissa seminaareissa alustajina ovat vierailleet muiden muassa Peter Fagernäs, Jenni Haukio, Jyrki Katainen, Piia-Noora Kauppi, Anssi Rantala, Paula Risikko sekä Iiro Viinanen. Pääalustajien lisäksi seminaareissa kuullaan alueen merkittävien päätöksentekijöiden ja vaikuttajien kommenttipuheenvuoroja sekä käydään vilkasta paneelikeskuste-lua yleisön ja vieraiden välillä.

Seminaarin hintaan kuuluvat alustusten lisäksi lounas, kahvi sekä cocktailit joi-den aikana vieraat osallistuvat vapaa-seen ajatustenvaihtoon ja keskusteluun.

Marraskuun 2010 seminaariin voit jo varata itsellesi tai yrityksellesi aitio-paikan yhteiskunnalliseen vaikuttami- seen.

Osallistumisen varmistat ilmoittama-lla yrityksen/yhteisön nimen, lippujen määrään sekä osallistujien nimet joko puhelimitse numeroon 040 744 0689, faksilla numeroon (08) 378 086 tai sähköpostilla jaakko.salovaara@kokoomus.fi

Osallistumismaksu on 500 euroa / hlö. Voit maksaa lipun Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen tilille Nordea 110730-607915.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Nousukiitoon-seminaarisarja

Perinteinen ja arvostettu Nousukiitoon-seminaarisarja jatkuu 8. marraskuuta 2010. Alustajina seminaarissa toimivat mm. toimitusjohtajat Matti Vuoria (Var-ma) ja Piia-Noora Kauppi (Finanssialan keskusliitto).

Aiemmissa seminaareissa alustajina ovat vierailleet muiden muassa Peter Fagernäs, Jenni Haukio, Jyrki Katainen, Piia-Noora Kauppi, Anssi Rantala, Paula Risikko sekä Iiro Viinanen. Pääalustajien lisäksi seminaareissa kuullaan alueen merkittävien päätöksentekijöiden ja vaikuttajien kommenttipuheenvuoroja sekä käydään vilkasta paneelikeskuste-lua yleisön ja vieraiden välillä.

Seminaarin hintaan kuuluvat alustusten lisäksi lounas, kahvi sekä cocktailit joi-den aikana vieraat osallistuvat vapaa-seen ajatustenvaihtoon ja keskusteluun.

Marraskuun 2010 seminaariin voit jo varata itsellesi tai yrityksellesi aitio-paikan yhteiskunnalliseen vaikuttami- seen.

Osallistumisen varmistat ilmoittama-lla yrityksen/yhteisön nimen, lippujen määrään sekä osallistujien nimet joko puhelimitse numeroon 040 744 0689, faksilla numeroon (08) 378 086 tai sähköpostilla jaakko.salovaara@kokoomus.fi

Osallistumismaksu on 500 euroa / hlö. Voit maksaa lipun Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen tilille Nordea 110730-607915.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Nousukiitoon-seminaarisarja

pää

kir

joitu

s

10 ST 5/2010sinituuli

po

hjo

is-po

hja

nm

aa

n &

ka

inu

un

ehd

ok

ka

at

10

Heik

ki P

esämaa

Eero Su

utari

Mieluummin kakun kasvattaja

Lähes 30 vuoden kokemus tietotekniikka-alan vientiyrittäjänä on tuonut näkemyksen suomalaisesta ja eurooppalaisesta elämän-menosta ja sen kehittämistarpeista. Tähän mennessä yhteensä kuuden vuoden kokemus kaupunginhallituksessa ja valtuuston

puheenjohtajana on antanut hyvät eväät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Otan selvää asioista, teen päätökset tosiasioiden

perusteella ja johdan joukkoja edestä. Olen pitkäjänteinen, luotettava ja riippumaton arvopohjainen mielipiteenmuodostaja.

Haluan kehittää osaamista alueiden vahvuuksien pohjalta, yhteyksien (tietoliikenne-, lento-, rautatie ja maantieyhteydet)

parantamista, kansalaisten oman aktiivisuuden edistämistä, kansalaisten yhteisvastuun ja oman vastuun kirkastamista oike-uksien rinnalle, oikeita ympäristöasioita sekä yrittämisen kasvun

edistämistä.

Valitsin rakennustellingin. Tunnen olevani yhteiskunnan suunnit-telija ja rakentaja, siis mieluummin kakun kasvattaja kuin jakaja.

Eero Suutari, Kajaanitoimitusjohtaja

Olen toiminut neljä kautta pohjoissuomalaisten edustajana eduskunnassa, joista 7 vuotta valtioneuvoston jäsenenä. Tunnen yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja minulla on laajat verkostot, mikä edesauttaa asioiden hoitoa.

Pohjoissuomalaisena haluan olla edistämässä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan alueiden vetovoimaisuus ja luodaan edellytyksiä kehittymiseen. Niitä ovat muun muassa hyvät koulutusmahdol-lisuudet, ja yrityksille osaavan työvoiman saanti. Hyvät logistiset yhteydet, sekä perinteiset väylät että tietoverkot, luovat edelly-tyksiä ja kilpailukykyä yrityksille ja sujuvaa arkea kansalaisille. Turvallisuutta luovat hyvät arjen palvelut.

Valitsin keittiön tuolin. Keittiö on kodin hermokeskus. Keittiön tuoli symboloi minulle paikkaa, jossa yhdistyy mahdollisuus pohdintaan ja ajattelemiseen samalla, kun luo uutta.

Suvi Lindénkansanedustajaviestintäministeri

Suvi Lin

dén

Kilpailukykyä ja sujuvaa arkea

Sielukasta sinnikkyyttä

Pitkän työuran jälkeen koen olevani valmis uuteen elämänvai-heeseen. Olen nyt kansanedustajaksi tarpeeksi kypsä ja kyvykäs.

Omaan laajaa kokemusta, inhimillistä näkemystä ja sielukasta sinnikkyyttä pystyäkseni täyttämään äänestäjäkuntani minuun

asettamat odotukset.

Aion ajaa yrittäjyyteen kohdistuneen vähättelyn lopettamista, yrittäjän ammatin hovikelpoista hyväksyntää, hanke-keskeisten

powerpoint-korulauseiden työstämistä käsitettäväksi käytän-nöksi, hyvien ihmisten omien asenteista vapaiden mahdolli-suuksien hyödyntämistä, työteliästä kansallista asennetta ja

sekä isänmaallisen kunnian ja terveen kansallisen itsetunnon palauttamista.

Valitsin kiven, koska kivi on ollut täällä ennen minua ja jää jälkee-ni. Kivi on uskottava. Kivi kestää, on keikkumatta ja pysyy isonkin

taakan alla sijallaan. Kivi tuntuu, se on painava osa maatamme. Kiven päällä on omaa kansaansa ja maatansa rakastavan suo-

malaisen luontevinta istua. Pappani eno oli Kallio, itse tahtoisin jonakin päivänä samastua häneen, tai olla edes kivi. Kivi on

pysyvyyden ja uskottavuuden vakaa symboli.

Heikki Pesämaa, Ouluhyvinvointimatkailuyrittäjä

Kilpajuoksu eduskunnan jakarandatuoleille alkaa

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun äänestäjillä tulee ensi kesään eduskuntavaaleissa olemaan 18 kokoomus-laista vaihtoehtoa. Näillä sivuilla esittelemme heistä tähän mennessä valitut 13. Loput viisi ehdokasta valitaan 25. syyskuuta.

Pyysimme kutakin ehdokasta perustelemaan, miksi juuri hän on pätevä kansanedustajaksi. Toiseksi mentiin asian ytimeen kysymyksellä ”Mitä asioita aiot ajaa kansan-edustajana?” Ehdokas joutui myös valitsemaan tuolin tai istuimen, jolla haluaa tulla kuvatuksi, ja tietenkin peruste-lemaan valintansa.

Tuolivalinnat paljastavat, että ainakin mielikuvitusta Kokoomuksen ehdokkailla riittää. Eduskunnan jakaranda-tuolia kukaan ei sentään tohtinut suoraan valita.

11ST 5/2010

Lyly Rajala

14 vuoden kokemus kunnallispolitiikassa ja 8 vuotta eduskunnas-sa ovat antaneet minulle kattavat tiedot ja taidot vaativassa kansanedustajan tehtävässä. Pyrin olemaan toimissani ahkera ja aktiivinen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjoh-tajuus on laajentanut näkemystäni pohjoisen Suomen haasteista ja mahdollisuuksista.

Ykkösasiani on aina ollut ja tulee olemaan vanhusten oikeus kunnialliseen ja hyvään elämään. Olen valmis jatkamaan työtä kaikin keinoin hoivan ja turvan parantamiseksi elämäntyönsä maamme hyväksi jo tehneiden ikääntyvien kansalaisten eteen.

Koko Pohjois-Suomen etu on kunnollinen infrastruktuuri eli toimivat liikenneväylät maalla, merellä ja ilmassa. Resursseja ei ole suunnattu tarpeeksi Pohjanmaan radan tai teiden kunnosta-miseen. Olen ollut eduskunnan Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä koko kahdeksan vuoden ajan, joten minulla on erin-omainen mahdollisuus tuoda näitä murheita tomerasti esille.

Valitsin divaanin, ettei minusta vahingossakaan tule liian jäykkää kuvaa. Olen tuttavallinen ja helposti lähestyttävä kansanmies.

Lyly Rajala, Oulukansanedustaja, toimittaja

Kansanmies vanhusten puolesta

Jorm

a Ko

rtesoja

Koulutus luo hyvinvointia

Tunnen päätöksentekokoneiston suhteellisen hyvin, koska toimin siinä jo nyt yrityselämän edustajana. Tunnen myös koko maa-kuntaamme koskevia ongelmia, joita olen valmis ratkomaan.

Olen erittäin taitava neuvottelija ja omaan kyvyn tutustua nopeasti ihmisiin ja organisaatioihin.

Haluan edistää yritys- ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämistä ja puolustamista. Vahvan, maailmanlaajuisestikin

tunnetun koulutusjärjestelmämme koko verkosto tulee säilyttää osana maakunnan hyvinvoinnin kasvatusta. Perusasteelta luki-oon tai ammattikouluun ja yliopistoon, kaikkia opintojen tasoja

on puolustettava. Yrittäisin uusia keinoja etsimällä vaikuttaanuorisotyöttömyyden nujertamiseen.

Leppoisa nojatuoli. Edustaja tarvitsee tukevan vahvan selkänojan eli kansan tuekseen voidakseen toimia tasapuolisena viestinviejä-nä ja päättäjänä. Käsituen mistä ottaa kiinni, kun pitää lähteä no-peasti liikkeelle asioissa, jotka eivät odota. Tuolin pitää olla avoin,

että siitä on helppo siirtyä nopeasti maakuntaan ihmisten luo.

Jorma Kortesoja, Oulainenyrittäjä

Ou

ti Ervasti

Koulutuksen kehittäjäOlen oppimiskykyinen, työtä pelkäämätön ja rehellinen. Vastuulli-set tehtävät työelämässä ja kunnallispolitiikassa ovat opettaneet minua organisoimaan, esiintymään, tekemään yhteistyötä ja jäsentämään tietoa. Elämänkokemusta on riittävästi, ja arvoni ovat kohdallaan.

Haluan toimia kaikenasteisen kasvatuksen ja koulutuksen hyväksi. Hyvää koulutusjärjestelmäämme täytyy edelleen kehittää. Nuorten syrjäytymisen ja nuorisotyöttömyyden seuraukset huolestuttavat minua. Paljon on tehtävissä konkreettisia, nuoria tukevia toimen-piteitä! Nuorille tulee kasvattaa yritteliästä elämänasennetta ja oman vastuun ottamista. Haluan, että yhteiskunta kannustaa työn-tekoon, opiskeluun ja uralla eteenpäin pyrkimiseen eikä lannista esimerkiksi kohtuuttomalla ansiotulojen verotuksella.

Ympäristökysymykset koskevat meitä kaikkia. Kaikessa päätöksente-ossa on pyrittävä löytämään ratkaisut, jotka tukevat ihmisen, luonnon ja ympäristön hyvinvointia. Oululaisen kansanedustajan on myös pidettävä ääntä pohjoissuomalaisen näkökulman puolesta.

Valitsin tuolikseni keittiöjakkaran. Siihen on hyvä ohimennen istahtaa ja singahtaa siitä uudelleen jalkeille.

Outi Ervasti, Ouluäidinkielen lehtori

pää

kir

joitu

s

12 ST 5/2010sinituuli

po

hjo

is-po

hja

nm

aa

n &

ka

inu

un

ehd

ok

ka

at

12

Kalle Lu

htasela

Tukea eniten tarvitsevilleOlen hoitanut parikymmentä vuotta yhteiskunnan asioita monis-sa luottamustoimissa, ja arvostan tätä kokemusta unohtamatta sitä pääomaa, jonka olen saanut lukuisilta vanhan kansan luottamusmiehiltä. Se on ollut koulu, joka pätevöittää ottamaan suuremman vastuun. Opetustyössä rehtorina sekä perheessä että vapaa-ajan papin työssä olen joutunut pohtimaan asioita moraalin kannalta. Ajattelen itse, mutta toimin ottaen huomi-oon mahdollisimman monta perusteltua näkökulmaa.

Kansanedustajana olisin kotiseutuni ja koko Oulun seudun sekä tunturilapin asioiden ajaja ja puolustaja. Kansanedustajan työssä minua kiinnostaa sen perusta: lakien ja erilaisten sopimusten laatiminen tasapuolisiksi ja erityisen tuen ohjaaminen eniten tarvitseville.

Pöydän kulmalla istuminen on osa niitä hetkiä, jolloin opetan tai ennen kokousta asioita suunnitellaan vapaasti keskustellen. Vaihtoehtoina istuimelle olisivat olleet myös nuotiolla istuskelijan pölli ja maantiepyörän satula.

Kalle Luhtasela, Ylivieskarehtori, pastori

Elämänkoulu opettaa, tahtotila ja halu vaikuttaa on kova. Kun-nallispoliittinen tausta omassa kaupungissa ja maakunnassa ovat kartuttaneet tietotaitoa. Paljon on opittavaakin mutta

oppimisikää ja intoa riittää.

Haluan ajaa yhteisiä asioita, meidän kaikkien asioita. Lapsiper-heet ja yrittäjät ovat lähellä sydäntä. Lähisuhdeväkivalta pitää saada kuriin. Asia tulee tuoda esiin niin, että se ymmärretään

vahvasti rikokseksi niin kuin muukin väkivalta.

Divaani... Lepo, koti, hyvä olo!

Pia Bergström, Raahemyyntipäällikkö

Pia B

ergström

Elämänkoulussa perheiden hyväksi

Valokuvat ehdokkaista: Fotomylly Oulupaitsi kuva Suvi Lindénistä Juuso NoronkoskiKuvitus: Antti Valta

Minulla on aito tahto vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Aktiivinen tekeminen ja kokemus järjestökentällä ovat

antaneet vahvan pohjan ja näkemyksen ponnistaa eteenpäin yhteiskunnallisen vaikutuksen saralla. Mietin ensin mitä minä voin antaa yhteiskunnalle ja yhteisten asioiden hoitoon, enkä

heti sitä, mitä yhteiskunta ja vastuulliset yhteisten asioiden hoitamisen tehtävät voivat antaa minulle. Olen aktiivinen tekijä

ja vaikuttaja, joka haluaa saada aikaan tuloksia.

Minulle tärkeimpiä asioita ovat yrittäjyys, vastuullinen johtajuus ja alueellinen tasa-arvo. Se on vain fakta, että ilman työtä ja työpaikkoja on yhteiskuntamme perusta vaarassa murentua

tulevaisuudessa. Jokaiselle suomalaiselle pitää tarjota elämisen ja vaikuttamisen mahdollisuus tulevaisuudessakin.

Valintani on aurinkotuoli. Se tuo hyvän ja iloisen mielen, olipa tuoli sitten mökillä tai maailmalla.

Miariikka Heikkinen, Kajaaniyrittäjä, vuokra-asuntojen välittäjä

Miariik

ka H

eikk

inen

Vastuullista johtajuutta

Pek

ka Sim

on

en

Nuorten työttömyyttä nujertamaanOlen aktiivinen ja yhteistyötä rakentava pohjoissuomalainen perheenisä. Toimintaani ohjaavat arvot ovat vastuullisuus, rohkeus ja rehellisyys. Vuosituhannen alkupuolelta asti olen ollut vahvasti mukana kunnallisessa ja alueellisessa päätöksen-teossa. Siinä olen saanut vankasti tukea ja arvostusta myös yli puoluerajojen. Uskon, että minulla on paljon annettavaa myös valtakunnan politiikassa.

Haluan tehdä vastuullista politiikkaa koko Suomen tulevaisuuden parhaaksi ja rakentaa yhteistyötä oman alueen edustajien kesken, jotta hyvinvointi ja elämisen edellytyksen säilyvät myös Pohjois-Suomessa. Hyvin läheisiksi asioiksi koen lapsi- ja opiskelijaperheiden asiat sekä työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden nujertamisen. Siinä tärkeimmäksi asiaksi nousee yrittäjyyden ja yrittäjähenkisyyden edistäminen. Erityisen huomion ansaitsee myös terveyden ja kansalaisten toimintaky-vyn edistäminen.

Valitsen nojatuolin. Se on tukeva ja monipuolinen. Se mahdollis-taa ergonomisen työskentelyn, mutta myös rennomman oleskelun.

Pekka Simonen, Kiiminkisuunnitteluinsinööri

13ST 5/2010

www.pohjois-pohjanmaan- kokoomus.fi/vaalit/ eduskuntavaalit_2011/

+ ehdokkaiden omia sivuja:

/ www.piabergstrom.com

/ www.outiervasti.net

/ www.heikkinen.hk

/ www.suvilinden.com

/ www.pesamaa.fi

/ www.lylyrajala.fi

/ www.pekkasimonen.com

Hen

ri Heik

kin

en

Vapausaatteen arvopohjaltaMonen muun ehdokkaan tapaan olen hankkinut kannukseni työelämässä ja politiikassa. Useat luottamustehtävät ja aktiivinen toiminta puolueessa ovat opettaneet minulle politiikan käytän-nöt. Kymmenen vuotta työelämässä, joista viisi yrittäjänä, kertoo osaamisestani myös ”oikeissa töissä”. Olen vapaa ja lahjomaton sekä saanut synnyinlahjaksi runsaasti tervettä maalaisjärkeä.

Haluan edistää vapausaatteen arvopohjaan nojaavaa käytännön läheistä reaalipolitiikkaa. Haluan pienentää valtion byrokraattista koneistoa ja torjua vasemmistolaista valvontayhteiskuntaa. Mielestäni tärkeitä uudistuksia ovat niukka ja yksinkertainen pe-rustulo sosiaaliturvan lähtökohtana sekä valtion tiukka kulukuri. Mielestäni kaikki poliittiset ratkaisut on voitava perustella järjellä ja tosiasioilla.

Valitsen nojatuolin. Mukavuussyistä.

Henri Heikkinen, Oulu peliyrittäjä

Han

nu

Jun

tun

en

Aluepolitiikkaa laajassa merkityksessäLakimiehen ja hallintotieteiden yliopistotutkinnot antavat vah-van pohjan kansanedustajan tehtävän laadukkaaseen hoitami-seen ja asioiden omaksumiseen. Pitkä kokemus kunnallisista, maakunnallisista ja valtakunnallisista järjestö- ja luottamus-henkilötehtävistä antavat valmiuden monipuoliseen tehtävien hoitoon. Olen toiminut lähes 10 vuotta puolueen ylimmissä päättävissä elimissä, puoluevaltuustossa ja -hallituksessa. Se on luonut toimivat ja luottamukselliset suhteet johtaviin poliitikkoi-hin sekä kokoomuksessa että yli puoluerajojen.

Aion ajaa aluepolitiikkaa laajassa merkityksessä. Siihen kuuluu Pohjois-Suomen etujen ”itsekäs” valvominen sekä eri-ikäisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen muun muassa liikkumismahdollisuuksia lisäämällä.

Kuvaan valitsin urheilukatsomon istuimen. Oman liikkumisen lisäksi nais- ja tyttöjalkapalloseuran vetäjänä aikaa kuluu myös seuratessa lasten ja nuorten liikkumisen iloa katsomosta kannustaen.

Hannu Juntunen, Kajaanivaratuomari, lakimies

Katson olevani pätevä kansanedustajan tehtävään koulutukseni ja osaamiseni takia. Minulla on vahva kokemus perhe-elämästä, ja näkemystä siitä, miten yhteiskunnan tulisi toimia lapsiperhei-

den tukemiseksi. Tunnen työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ja yhteiskunnan eri palvelusektorit, joissa olen toiminut

asiakkaana.

Kansanedustajana aion ajaa erityisesti lasten ja nuorten asioita. Ihmisten asioita. Alueellista tasa-arvoa kotoisessa Suomessam-

me. Välittämistä ja varhaista puuttumista, sekä ongelmien ennalta ehkäisevää resurssointia kuntien talouksiin.

Valitsin käsinojallisen tuolin, siinä on hyvä ottaa vastaan vaativat-kin haasteet, kun on mihin käsillä nojata ja tarttua.

Anne Niskanen, Muhosperheenäiti, luokanopettaja

An

ne N

iskan

en

Välittämistä ja tasa-arvoa

14 ST 5/2010sinituuli

Paukkuvat penkitja muita kertomuksia

SATTUMUKSIA

Oulun kaupungintalon re-montti alkaa olla valmis, ja kaupunginvaltuusto pääsee päättämään monikuntaliitok-sesta uusituissa tiloissa. Rei-lun vuoden ajan olemme is-tuskelleet kaupunginkirjas-ton Pakkala-salin paukkuvil-la penkeillä. Sinänsä positii-vista on, että penkeissä on si-nivalkoinen verhoilu. Ensim-mäisen kauden valtuutettu-na en paremmista oloista tie-dä, mutta valtuustosenioreita ja -konkareita kuunnellessa-ni minullekin on tullut palava kaipuu kaupungintalon hel-lään huomaan.

Puheita on pidetty ja pää-töksiä tehty toki myös pauk-kuvilta penkeiltä käsin. Pala-vinta aatteen paloa edustavat puheenvuorot on tosin pidetty puhujanpöntöstä. Sanan säi-län terävyys on yllättänyt en-sikertalaisen. Vai mitä pitäi-si ajatella esimerkiksi siitä, et-tä laajennetulla moottoritiel-lä porvarin on hyvä ajella pal-lit viuhuen? Miten se tyttöpor-varilta tapahtuu, sitä en tie-dä. Muutamaan otteeseen pu-heenjohtaja on joutunut nuiji-maan keskustelua asiallisem-maksi. Auditoriossa istumi-nen mahdollistaa myös pik-kupalaverit, ja toisinaan taus-tahäly tuokin mieleen ne tyl-sät luennot, joilla kohteliaim-mat nukkuivat ja muut suun-nittelivat vapunviettoa. Toiset osaavat käyttää tunnit hyväk-seen ja lukevat lehtiä tai kuto-vat vaalisukkaa.

Äänestyskapula luo oman jännitysmomenttinsa päätök-sentekoon. Toisinaan se on hautautunut laukkuun tai pa-peripinojen alle, joskus se ei vain toimi. Valituksia päätök-sistä en ole kuullut, joten de-mokratia on kuitenkin toteu-tunut ja valtuutetut saaneet äänensä kuuluviin.

Valtuustokauden alku ei ole ollut helppo. Tehdyt pää-

tökset eivät ole useinkaan ol-leet kaupunkilaisten mieleen, tuoreimpana esimerkkinä edelleen isoilla laineilla lyövä kouluverkkokeskustelu ja sii-hen liittyvät päätökset. Vaikei-ta päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty kiusallaan tai siksi, että valtuutetut eivät erottaisi ää-nestyskapulan vihreää ”jaa”-painiketta punaisesta ”ei”-painikkeesta. Säästöpäätök-set pohjautuvat kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Es-ko Kurvista lainatakseni kir-jaan ”Oulun kaupungin talou-den ja toiminnan kehittämis-ohjelma 2010-2012”.

Isoja päätöksiä on edes-sä myös kaupungintalon uu-situissa tiloissa, joissa pen-kit eivät pauku ja valtuutetuil-la on käytössään pöytä ja kiin-teät äänestyslaitteet. Pakkala-salin evakkoaika on kohta osa oululaista kunnallispolitiikan historiaa, vaikka siellä tehdyt päätökset vaikuttavat pitkäl-le tulevaisuuteen. En ehkä jää kaipaamaan auditoriota, mut-ta paukkuvat penkit yhdistyvät aina mielessäni uuden valtuu-tetun arkeen.

Maija BolszakOulun kaupungin-

valtuutettu, opiskelija

Pallit viuhuvat ja penkit paukkuvat Oulun kaupunginvaltuus-tossa. Ensimmäisen kauden valtuutettu Maija Bolszak kertoo

vaikutelmistaan kunnallisena luottamushenkilönä.

“Mehän se omistetaan.”

“Se on näppärä käyttää.”

“Ne rahat tulee sinne tilille.”

“Tulee niitäBonuksiakin

aika hyvin.”

Palveluja ja etuja omistajille vuodesta 1917.www.arina.fi

Piirissä tapahtunutta

Kaupungin-valtuutettu Mari-Leena Talvitie, vara-valtuutettu Henri Heikki-nen, viestin-täministeri Suvi Linden ja yrittäjä/kansanedus-tajaehdokas Jorma Kortes-oja keräävät ongelmajät-teitä Oulun vihreissä toi-votalkoissa.

Kansan-edustaja Lyly Rajala kuuntelemas-sa puolustus-ministeri Jyri Häkämiehen puhetta ylei-sön joukossa.

Oulun kaupungin valtuutettu Outi Ervasti ja Kiimingin kunnanval-tuutettu Pekka Simonen.

15ST 5/2010

I Älä puhu pahaa puolueen muista eh-dokkaista. Tietysti olet oikeassa hei-dän kelvottomuudestaan, mutta koe-ta sietää.

II Älä viitsi enää käyttää mainoksissasi rippikuvaa. Et ollut nuorena niin söpö kuin luulit.

III Älä liimaile tarrakuviasi huoltoasemi-en vessojen peileihin. Ihmiset ärsyyn-tyvät tuijotukseesi intiimissä tilantees-sa.

IV Jos olet kaupunkilainen, älä mene maaseudulle puhetilaisuuteen pussi-housuissa ja saappaissa. Pitävät sinua ufo-ilmiönä.

V Älä yritä puhua kuulijoille murretta, jota et luontojaan osaa, älä varsinkaan Kainuussa. Savolaisalueella leuat ovat jo syntyjään eri asennossa.

VI Älä keskity puhetilaisuudessa siihen kau-niiseen/komeaan kuulijaan. Saat kyllä yhden äänen, mutta menetät kymmenen.

VII Älä sullo lehti-ilmoitukseesi kosolti lupa-uksia hyvistä asioista. Usko tai älä, joku voi jälkeenpäin muistaa.

VIII Älä lesoa ulkomaanmatkoistasi. Kuulija-si eivät ehkä henno äänestää sinua pois harrastuksesi piiristä.

IX Jos vaalimainostelineesi on kaadettu ojan tai puron reunalta jorpakkoon, älä mene sitä nostamaan. Ohikulkijat pitäi-sivät sinua itserakkaana. Joidenkin mie-lestä kuvasi paikka on parempi siellä.

X Lopuksi positiivinen neuvo. Jos vaalitilai-suuteen tulee vaikkapa vain kolme kuuli-jaa, ja teitä viisi puhujaa, älä peruuta tilai-suutta. Ne kolme kuulijaa muistavat, että arvostit heitä.

Martti Ursin

Martti Ursinin kymmenen neuvoa ehdokkaille”Älä liimaile tarrakuviasi huoltoasemien vessojen peileihin.”

Laaja valikoima edullisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen.

Hyvät ja monipuoliset palvelut

Kunta Suomen keskipisteessä

GROOVEJA TAPAHTUMIA HAUSKOJA BILEITÄ

Tutustu kauden ohjelmistoon www.hiekkadyyni.fi

Saarijärvi

Kankaanpää

...matkasi varrella!

Yllätä itsesi ja kukkarosi!

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus Uusikatu 24 G, 90100 Oulu puh. 020 7488 582

www.pohjois-pohjanmaankokoomus.fi/

Toimitus: Irma Nykänen, Jaakko Salovaara, Kimmo KallonenPääkirjoittaja: Timo TurunenUlkoasu: Marja Tikka & Antti Valta

Kustantaja: KANSALLISKUSTANNUS OY Kansakoulukuja 3 A, 00100 Helsinki

sinituuli

Antti Valta