Sisällysluettelocorporate.elisa.fi/attachment/content/Vuosikertomus-2015.pdfElisa lyhyesti Elisa on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3

Elisa Oyj

Elisa lyhyesti

Strategia ja toimintaympäristö

Näkymät ja ohjeistus

Voitonjakopolitiikka

Tietoa osakkeenomistajille

Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoimintojen katsaukset

Henkilöasiakkaat

Yritysasiakkaat

Henkilöstökatsaus

Osaaminen ja kehittäminen

Johtaminen ja hyvinvointi

Muut henkilöstötunnusluvut

Vastuullisuus

Vastuullisuus Elisassa

Vastuullisuus perustuu arvoihin jastrategiaan

Olennaiset teemat ja näkökohdat

Sidosryhmävuorovaikutus

Yritysvastuun hallinnointi

Kestävä arvo yhteiskunnalle

Taloudelliset vaikutukset

Verkko

Tutkimus ja kehitys

Ympäristövastuu

Toimitusketju

Vastuu asiakkaista

Asiakastyytyväisyys

Tietoturva

Helppokäyttöisyys

Vähäpäästöisyys

Raportin kuvaus

Riippumaton varmennusraportti

GRI-hakemisto

Yhteystiedot

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallintorakenne

Hallituksen kokoonpano ja toiminta

Toimitusjohtaja ja muu johto

Kuvaus sisäisen valvonnan menettelytavoistaja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Muut selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallinto

Tilintarkastajat

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin tilinpäätös

Tuloslaskelma

Tase

Sisällysluettelo1

1

3

5

6

8

11

14

14

17

21

23

25

28

32

32

34

36

37

41

43

44

49

51

52

59

60

61

62

65

67

68

69

71

78

79

79

80

82

88

94

96

96

97

98

99

99

100

104

106

106

116

116

118

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Sisällysluettelo

Tämä raportti on generoitu Elisan verkkovuosikertomuksen 2015 pohjalta ja sisältää käyttäjän valitsemat osiot.Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa www.elisa.fi/vuosikertomus2015.

Rahavirtalaskelma

Laskelma oman pääoman muutoksista

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen liitetiedot

Liitetiedot 1–36

Tunnusluvut

Emoyhtiön tilinpäätös

Tuloslaskelma

Tase

Rahoituslaskelma

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet


Liitetiedot 1–20

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen esitys voittovarojenkäyttämisestä

Tilintarkastuskertomus

119

120

121

121

132

132

174

178

178

179

180

181

181

183

183

196

201

202

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Sisällysluettelo


Elisa lyhyestiElisa on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaakuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota.Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq HelsinkiSuuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on yli 200000. Yhteistyö Vodafonen ja Telenorin kanssamahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisetpalvelut.

Elisa tarjoaa palveluita viestimiseen javiihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioidentoiminnan ja tuottavuuden parantamiseen.Tuotemerkkejä ovat mm. Elisa, Elisa Saunalahti,Elisa Videra ja Elisa Appelsiini.

Elisa on mobiili- ja kiinteän verkon palveluidenmarkkinajohtaja Suomessa, ja mobiilipalveluidenmarkkinakakkonen Virossa.

Noin 85 prosenttia liikevaihdosta tuleetelekommunikaatiopalveluista kuluttajille jayrityksille. Nopeammin kasvavien, uusiendigitaalisten palveluiden osuus on noin 15prosenttia. Uusia palveluita jadigitalisointiratkaisuja tarjotaan myös kasvaville,kansainvälisille markkinoille.

Elisan liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin:Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Ohjaustapahtuu edelleen yksiköiden, tulosyksiköiden jatukiyksiköiden kautta. Lisäksi ohjausmallinrakenteeseen kuuluu Elisa Eesti sekä joukkoerillisyhtiöitä, joista Elisa omistaa vaihteleviaosuuksia.

ELISELISAN OHJAN OHJAAUSMALLIUSMALLI

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Elisa Oyj


1

Elisan perusarvot kaikessa liiketoiminnassa ovatasiakaskeskeisyys, vastuullisuus, uusiutuminen,tuloksellisuus ja yhteistyö.



2

Strategia ja toimintaympäristöElisan visio on olla arvostettu kansainvälinen digitaalisten palveluiden tarjoaja ja erinomaisuuden esimerkki.

STRASTRATETEGIAN PGIAN PAINOPISTEALAINOPISTEALUEETUEET



3

SUOSUOTUISTUISAAT MET MEGAGATRENDIT LTRENDIT LUOUOVVAAT KYT KYSSYNTYNTÄÄ DIGITÄÄ DIGITAALISILLE PAALISILLE PALALVELVELUILLEUILLE

Jatkuvasti kehittyvät online-palvelut jadigitalisointiratkaisut luovat kysyntää niidentarvitsemille telekommunikaatio- ja IT-palveluille.Yhdessä nämä digitaaliset palvelut luovatelämyksiä ja tuottavuutta lukuisiin isoihin ja pieniinarjen asioihin. Elisa vie tätä kehitystä vahvastieteenpäin strategian mukaisesti:

• Digitaalisten palvelujen innovointikuluttajille ja yritysasiakkaille

• Oman verkon toimialueella jakansainvälisesti verkko-omistuksestariippumattomilla palveluilla

• Maailmanluokan asiakasymmärryksellä,laadulla ja kustannustehokkuudella



4

Näkymät ja ohjeistusSuomen kilpailuympäristö on ollut tiukka muttavakaa. Elisa on alansa markkinajohtaja jamenestynyt hyvin kilpailussa. Kasvua on tullut mm.mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kasvusta, kuinmyös voimakkaasta panoksesta uusiin palveluihin.Valtaosa myydyistä matkapuhelimista onälypuhelimia, mikä lisää mobiilidatapalvelujenkäyttöä entisestään. Kiinteän laajakaistanliiketoimintaa on kasvattanut monipuolinen ElisaViihde -palvelu. Myös yritysasiakkaille suunnatutICT- ja kuluttajille suunnatut online-palvelut ovatkasvussa.

Ohjeistus vuodelle 2016

Liikevaihto 2015 tasollaKäyttökate 2015 tasollaInvestoinnit liikevaihdosta ≤12 %

Taloudelliset tavoitteet 2017 lopussa

Liikevaihdon kasvu Toimialaa parempi kasvuKäyttökate-% >36 %Investoinnit liikevaihdosta ≤12 %PääomarakenneNettovelka/käyttökateOmavaraisuusaste

1,5–2x>35 %



5

VoitonjakopolitiikkaVarsinainen voitonjako on 80–100 prosenttiaedellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksiosakkeenomistajille voidaan maksaa lisäosinkoa.Elisan voitonjakoon kuuluvat osinko,pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.Elisan osinkosuhde on ollut keskimäärin yli 100prosenttia viimeisen yhdeksän vuoden aikana.

Vuonna 2015 voitonjako sisälsi huhtikuussamaksetun osingon, 1,32 euroa osakkeelta,yhteensä 211 miljoonaa euroa, mikä vastasi 94prosenttia vuoden 2014 nettotuloksesta.

ELISELISAN OAN OSSAKEKURSIN KEHITYAKEKURSIN KEHITYS VUONNA 20S VUONNA 201515



6

ELISELISAN OAN OSSAKEKURSSIN KEHITYAKEKURSSIN KEHITYS 31.S 31.12.2012.2010–31.10–31.12.2012.201515



7

Tietoa osakkeenomistajille

YhtiökokousElisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetääntorstaina 31.3.2016 klo 14.00 HelsinginMessukeskuksen Kongressisiivessä.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka on 17.3.2016rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämäänyhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonkaosakkeet on merkitty hänen henkilökohtaisellesuomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröityyhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistuayhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistäänkeskiviikkona 23.3.2016 kello 18.00, mihinmennessä ilmoittautumisen on oltava perilläyhtiössä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

a) internetissä osoitteessa www.elisa.fi/yhtiokokous,

b) sähkö[email protected],

c) puhelimitse 0800 0 6242 maanantaistaperjantaihin kello 8.00–18.00,

d) telefaksilla 010 262 2727, tai

e) kirjeitse Elisa Oyj, Yhtiökokousilmoittautumiset,PL 138, 33101 Tampere.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla onoikeus osallistua yhtiökokoukseen niidenosakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisioikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:npitämään osakasluetteloon 17.3.2016.Osallistuminen edellyttää lisäksi, ettäosakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojallatilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:npitämään osakasluetteloon viimeistään 24.3.2016klo 10.00. Hallintarekisteriin merkittyjenosakkeiden osalta tämä katsotaanilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Yhtiökokouksessa läsnä olevallaosakkeenomistajalla on yhtiökokouksessaosakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainenkyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

OsingonmaksuHallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden2015 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin jaettä yhtiökokouksen vahvistaman taseen31.12.2015 perusteella jaetaan osinkoa 1,40euroa osakkeelta.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka onosingonjaon täsmäytyspäivänä 4.4.2016 merkittyosakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:npitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksenmukaan osinko maksetaan 12.4.2016.



8

http://www.elisa.fi/yhtiokokous


mailto:[email protected]

Tärkeät päivämäärät yhtiökokoukseen jaosingonmaksuun liittyenOsallistumiseen oikeuttava merkintäpäivä osakasluetteloon 17.3.2016

Ilmoittautuminen päättyy 23.3.2016 klo 18.00

Yhtiökokous 31.3.2016

Osingonjaon täsmäytyspäivä 4.4.2016

Osingon maksupäivä 12.4.2016

Lisätietoja www.elisa.fi/yhtiokokous

Elisan listatut arvopaperitElisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Oy:hyn.

Taloudellinen informaatioElisa Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomussivusto,osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettutiedotusaineisto sekä tiedonantopolitiikka ovat saatavilla Elisan internetsivuilla osoitteessawww.elisa.fi/sijoittajille.

Julkaisupäivät 201615.4.2016 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 201615.7.2016 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 201619.10.2016 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2016

OsoitteenmuutoksetElisa Oyj:n osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossaheidän arvo-osuustilinsä on. Euroclear Finland Oy:hyn rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetäänlähettämään kirjallinen ilmoitusosoitteen muutoksesta seuraavaan osoitteeseen:

Euroclear Finland OyAsiakastilipalvelutPL 111000101 Helsinki



9


http://www.elisa.fi/sijoittajille

Osakkeenomistajan tulee mainita kirjallisessa ilmoituksessa nimensä, uusi ja vanha osoitteensa jaarvo-osuustilinsä numero.

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilötVesa Sahivirta Kati NorppaIR-johtaja IR-viestintäpäällikköPuh. 050 520 5555 Puh. 050 308 [email protected] [email protected]

www.elisa.fi/[email protected]



10





Toimitusjohtajan katsaus

Jälleen historian parasvuosiElisan kilpailukyky kehittyi toimintavuoden aikanahyvin, vaikka sekä yleistaloudellinen tilanne ettäSuomen televiestintämarkkinoiden kilpailutilanneolivat edelleen haastavia. Paransimmeoperatiivisen toiminnan tuottavuutta javahvistimme johtavaa markkina-asemaamme.Teimme historiamme parhaan tuloksen ja toimmeasiakkaillemme uusia, elämyksellisiä jamerkityksellisiä palveluja sekä niihin sisältöjä.

Elisan liikevaihdon kasvu 2015 oli parempi kuinviiteryhmässä keskimäärin ja tulos kasvoi selvästi.Liikevaihtoon vaikuttivat mobiilidatan ja ICT- jauusien verkkopalveluiden kysynnän kasvu.Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia, osakekohtainentulos ilman kertaeriä 9 prosenttia ja kassavirtaperäti 18 prosenttia. Virossa liikevaihtomme oliedellisen vuoden tasolla.

Elisan kannattavuus ja taloudellinen asema onhyvä. Vahva ja ennustettava kassavirta sekäkilpailukykyinen voitonjako jo useiden vuosien ajanluovat edellytykset kehittämiselle ja arvoaomistajillemme. Olemme sitoutuneetkilpailukykyiseen voitonjakoon omistajillemme.Elisan hallitus esittää kevään yhtiökokoukselleosinkoa, joka on 1,40 euroa osakkeelta.

Mobiilidatan kysynnänennätysvuosi

Suomessa käytetään mobiilidataa enitenmaailmassa per käyttäjä, ja vuonna 2015 tehtiin

ennätyksiä mobiilidatan kysynnässä. Elisanverkossa käyttäjät ovat siirtyneet yhä suurempiinmobiilidatanopeuksiin ja samalla siirretyn datanvuosikasvu oli 95 prosenttia. Jo alkuvuodestarikkoutui raja, jossa 4G-verkossa kulki enemmändataa kuin 2G- ja 3G-verkoissa yhteensä.Datanopeudet ja -määrät moninkertaistuvatlähitulevaisuudessa, kun yhä useampi laite onteollisen internetin myötä yhteydessä verkkoon javideoliikenne lisääntyy.

Yhä useampi asiakkaamme haluaakin päivittääliittymäpakettinsa ja on valmis maksamaanenemmän nopeammasta ja laadukkaammastadatayhteydestä. Nopeiden yhteyksien käyttäjätovat tutkitusti myös tyytyväisempiäasiakkaitamme. Uusmyynnistämme 92 prosenttiaoli älypuhelimia ja 81 prosenttia ostetuistapäätelaitteista tukee huippunopeita 4G-yhteyksiä.

Suomen ja Viron 4G-verkkomme kattavuus on yli97 prosenttia väestöstä. Määrätietoinen 4G-verkon rakentaminen eteni ennätysnopeasti.Täytimme 800 MHz-huutokaupan yhteydessäasetetut toimilupaehdot hyvissä ajoin ennenvuodelle 2019 asetettua määräaikaa. Uusillataajuuksilla nopeita nettiyhteyksiä on rakennettuerityisesti haja-asutusalueille. Lisäksi toimmemyyntiin jopa 300 Mbit/s nopeudetmahdollistavan liittymän. Uudet huippunopeudetovat saatavilla nyt jo yli 30 paikkakunnalla.Investoimme vuosittain lähes 200 miljoonaaeuroa, josta suurin osa kohdistuu verkkojenrakentamiseen. Vakaan rahoitusasemammeansiosta meillä on hyvät valmiudet kasvattaaverkon nopeuksia ja kapasiteettia edelleen sitämukaa, kun uudet palvelut ja sovellukset niitävaativat.



11

Arvoa asiakkaillemme Suomessaja kansainvälisesti

Strategiamme on osoittautunutmenestyksekkääksi ja jatkoimme määrätietoisestisen toteuttamista. Elisa tunnetaan myöskansainvälisesti erilaisena operaattorina.Haluamme tuoda asiakkaillemme lisäarvoa jainnovoimme digitaalisia palveluita sekä omanverkon toimialueellamme Suomessa ja Virossaettä kansainvälisesti. Samaan aikaan parannammejatkuvasti asiakasymmärrystämme ja panostammeasiakastyytyväisyyteen, laatuun jakustannustehokkuuteen.

Vuoden 2015 aikana toimme asiakkaillemmeuseita uusia palveluita. Laajensimme Elisa Viihde -palvelun tarjontaa viihde- ja urheilusisällöillä sekätäysin omilla, vain Elisa Viihteestä saatavillakotimaisilla elokuvilla ja tv-sarjoilla. Toimme myösensimmäisenä Suomessa Netflix-palvelunintegroituna IPTV-palveluun. Elisa Kirja -palvelunasema Suomen suurimpana e-kirjapalvelunavahvistui edelleen ja lähimaksaminen yleistyi.

Yritysasiakkaille vuosi 2015 oli digitalisaationläpimurtovuosi. Olemme kehityksen kärjessä jalanseerasimme jo alkuvuodesta Suomessa jaVirossa Elisa Internet of Things (IoT) -palvelukokonaisuuden. Elisa IoT on pilvessätoimiva avoin alusta, jonka avulla yritysasiakkaatvoivat ryhtyä innovoimaan uudenlaisia IoT-tuotteita ja uutta liiketoimintaa sekä saadamerkittävää kilpailuetua.

Digitaalisuuteen kuuluu mahdollisuuksien lisäksimyös suuri digitaalinen vastuu. Laajensimmepalvelutarjontaamme kyberuhkien torjunnassa japerustimme uuden Elisan kyberturvakeskuksen,jonka avulla tarjoamme asiakkaillemme palvelunaennaltaehkäisevän ja reaaliaikaisen turvanerilaisten uhkien havainnointiin ja torjuntaan.

Kansainväiseen kasvuun panostamme erityisestiyritysten videoneuvotteluratkaisuilla.

Vahvistimme osaamistamme myös yrityskaupoilla.Esimerkiksi terveydenhuollon digitaalistenpalveluiden kehitys ja tarjontamme vahvistuiDatawell Oy:n kanssa tehdyllä MDM-liiketoimintakaupalla (Master Data Management).Livezhat-liiketoimintakaupan myötä voimmetarjota sekä tehokkaat työkalut chattiin ettäkokonaispalvelun, jossa huolehdimme chat-keskustelusta yrityksen puolesta. Kasvatimmestrategiamme mukaisesti myös omistustammePohjanmaalla toimivassa Anviassa.

Haluamme helpottaa nuorten yritysten kanssatehtävää yhteistyötä ja vahvistimme jo pitkäänjatkunutta startup-toimintamalliamme. Olimmejälleen myös yksi startup-tapahtuma Slushinpääyhteistyökumppaneista ja lanseerasimme ElisaIoT Innovation Challenge -kilpailun, jonka voittiruuan hävikkiä vähentävä Foller. YhteistyöRePackin kanssa puolestaan on vahvistanutkykyämme ottaa käyttöön ympäristöä säästäviäratkaisuja muun muassa kierrättämälläpalveluiden pakkauksia.

Arvoa yhteiskunnalle

Olemme merkittävä osa suomalaista ja virolaistayhteiskuntaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksenmaaliskuisen tutkimuksen mukaan Elisa onSuomen 9. tärkein yritys jalostusarvolla mitattuna.Suomalaisena, kansainvälistyvänä yhtiönä ontärkeää, että toimimme kaikissa tilanteissavastuullisesti, eettisesti ja lainmukaisesti.Allekirjoitimme YK:n Global Compact -aloitteen jaolemme sitoutuneet tukemaan ja toteuttamaanomassa toiminnassamme sen perusperiaatteita.

Vastuullisuus lähtee arvoistamme. Päivitimmevuoden aikana henkilöstön kanssa yhdessä käydynarvodialogin tuloksena arvomme, joita ovatasiakasymmärrys, vastuullisuus, tuloksellisuus,



12

uusiutuminen ja yhteistyö. Arvoihimme perustuvatmyös koko konsernia koskevat Elisan yleisettoimintaperiaatteet (Code of Conduct).

Olemme myös edelläkävijöitätyöskentelykulttuurin muutoksessa ja joustavantyön tekijöinä. Käytämme virtuaalityövälineitämonipuolisesti työskentelyn tukena ja työmatkojenkorvaajana. Henkilöstötyytyväisyytemme onnoussut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle.Valtakunnallisesti merkittävänä työllistäjänäpanostamme erityisesti nuortenuramahdollisuuksiin. Olimme mukana sekäVastuullinen kesäduuni -kampanjassa että Nuorilletöitä -ohjelmassa. Kannustamme myös naisia IT-alalle esimerkiksi Dialogi-hankkeen ja Super-Ada -tapahtuman kautta.

Olemme jo pitkään tukeneet suomalaisia nuoriamuun muassa Tukikummit-säätiön kauttaauttamalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.Vuosina 2015–2016 haluamme jatkaasuomalaisnuorten tukemista. Näin syntyiShedHelsinki, jossa lapset ja nuoret saavatosallistua uudenlaisen teatterin tekemiseen.

Jatkoimme tärkeää työtä digitalisoituvanyhteiskunnan mahdollisuuksien avaamiseksiesimerkiksi suosituissa lasten digikouluissa.Älypuhelinten käytön kasvun myötä haluammetukea myös vanhempien digitaalistavanhemmuutta ja avasimme sitä varten erillisenpalvelusivuston. Yhdessä Nokian kanssalahjoitimme Uudelle Lastensairaalalle sisätilojenmatkapuhelinverkon.

Teemme pitkäjänteistä työtä ilmastomuutoksenhillitsemiseksi vähäpäästöisillä ICT-palveluillammeja energiatehokkuuden parantamisella.Asiakkaidemme päästösäästöt kasvoivat edelleenja oma hiilijalanjälkemme pieneni 76 prosenttia.Lähes kaikki Suomessa hankkimamme sähköperustuu uusiutuvaan energiaan. Raportoimmehiilijalanjälkemme vuosittain kansainvälisessä CDP-

kyselyssä, jossa Elisan sijoittajille ja globaaleillemarkkinoille tuottama vuoden 2015ilmastoraportti arvioitiin pohjoismaisten yritystenhuipputasolle ja teleoperaattoreidenparhaimmistoon.

Elisan menestys on monen tekijän summa.Olemme kiitollisia asiakkaidemme jaomistajiemme meitä kohtaan osoittamastaluottamuksesta. Erityisen kiitoksen ansaitseeosaava ja sitoutunut henkilöstömme. Jatkammejoka päivä määrätietoisesti työtämmeasiakkaidemme hyväksi ja strategisten tavoitteidentoteutumiseksi.

Veli-Matti Mattila

Toimitusjohtaja



13

HenkilöasiakkaatElisan kuluttajaliiketoiminnan päätavoitteena onolla johtava tietoliikenne- ja online-palveluidentarjoaja kotimarkkina-alueellamme ja kasvaakansainvälisesti. Elisa tarjoaa asiakkailleenelämyksellisiä palveluita ja järkeen vetoavia ElisaSaunalahti -liittymiä maailmanluokantehokkuudella. Vahvan kuluttajastrategiammemukaisesti tuotimme entistä parempia palveluitaasiakkaillemme vuoden 2015 aikana.

Mobiilin palveluliikevaihto kasvoi merkittävästiasiakkaiden siirtyessä yhä nopeampiinliittymätyyppeihin. Nopeiden kiinteidenlaajakaistayhteyksien kysyntä jatkui myös vahvana,vaikka kiinteän laajakaistan kanta laski edelleenlievästi. Lisäpalveluiden, kuten Tietoturvan,Pilvilinnan ja SquareTraden myynti kasvoi.

Vahvistimme edelleen asemaamme johtavanauusien online-palveluiden kehittäjänä. Erityisestiviihdepalveluiden ja uusien, kuluttajillesuunnattujen verkkopalveluiden kysyntä onvahvassa kasvussa.

Jatkamme kuluttajastrategiamme määrätietoistatoteuttamista sekä panostuksia asiakaspalveluuneri kanavissa tarjotaksemme joka päiväasiakkaillemme yhä paremman kokemuksen.

Kasvava kysyntä entistänopeammillemobiiliyhteyksilleLiittymäliiketoiminnassa kilpailuympäristö jakampanjointi oli tiukkaa. Asiakkaamme ovatvalmiita maksamaan nopeammistamobiilidatayhteyksistä ja niitä käyttävät asiakkaat

ovat myös selkeästi tyytyväisempiä. Liittymienlisäpalveluiden, kuten tietoturvan japilvipalveluiden kysyntä kasvoi.

Mobiilidatan merkitys asiakkaidemme elämässänousee yhä tärkeämmäksi liikkuvan kuvankatselun ja jakamisen lisääntyessä internetissä.Haluamme varmistaa sujuvan käyttäjäkokemuksentarjoamalla nopeampia liittymävaihtoehtoja sekäaina rajattoman määrän dataa valitullanopeudella.

Mobiilimarkkinoiden kasvua vauhditti myös uusien4G-nopeuksien entistä laajempi kattavuus.Vuoden 2015 aikana toimme huippunopean 4G-verkon lähes kaikkien suomalaisten saataville.Useilla paikkakunnilla tarjoamme mobiililiittymiä,joiden maksiminopeus on jopa 300 megabittiäsekunnissa. Jatkuvilla panostuksilla nopeaanmobiiliverkkoon ja kiinteään laajakaistaanmahdollistamme asiakkaidemme kasvavanliittymien, laitteiden ja online-palveluiden käytön.

Päätelaitteiden osalta datan kuluttamiseensoveltuvien älypuhelinten ja tablettien kysyntäjatkui voimakkaana. Noin 92 prosenttia kaikistamyydyistä matkapuhelimista oli älypuhelimia.Asiakkaamme haluavat käyttää arvokkaitalaitteitaan turvallisesti ja monipuolisesti. Näihintarpeisiin liittyvät lisäpalvelut kuten Elisa SquareTrade -laitevakuutus sekä Elisa Pilvilinnakasvattivatkin edelleen suosiotaan.



14

Uudet online-palvelut osaarkea Suomessa jakansainvälisestiOnline-palvelut ovat nopeasti löytäneet paikkansaarjen helpottajina ja viihdyttäjinä niin Suomessakuin kansainvälisestikin. Lisäsimme palveluihimmevuoden aikana merkittävästi uusia, ainutlaatuisiasisältöjä, sekä käytettävyyttä parantaviaominaisuuksia.

Elisa Viihde on Suomen suosituin viidepalvelu jamarkkinajohtaja, palvelulla on asiakkaana jo yli 200000 suomalaista kotitaloutta. Elisa Viihde -sovelluson saanut vahvan aseman markkinoilla ja se onladattu yli 500 000 mobiililaitteelle. Lähes miljoonasuomalaista katsoo jo ohjelmia mobiilistiviikoittain.

Elisa Viihde tarjoaa eniten omaa sisältöä, jota eiole saatavilla muista palveluista. Elisa Viihteen roolikotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tuottajana jajakelukanavana kasvoi vuoden aikana. Omiasisältöjä olivat muun muassa huippusuosionsaanut Downshiftaajat-sarja, Mika Salontähdittämä Virittäjät-sarja, Tubecon-elokuva sekäIsmo Leikolan oma komediasarja. Erityisestiurheilusisällöt kiinnostavat ja niistä ollaan valmiitamaksamaan. Kattavaan urheilutarjontaanlisäsimme esimerkiksi korisliigan sekä EM- ja MM-jalkapallon karsintaottelut. Toimme myösensimmäisenä Suomessa Netflixin Elisanviihdepalvelun kautta katsottavaksi.

Sähköisten kirjojen suosio jatkoi kasvuaan ja ElisaKirja on Suomen suurin e-kirjapalvelu. Jo lähesjoka kymmenes suomalainen ostaa e-kirjan.E-kirjojen valikoima on kasvanut huimasti yhdessätablettien ja älypuhelimien suosion kanssa. Suuriosa kirjauutuuksista ilmestyy nykyisin sähköisessämuodossa. Myös käyttö ulkomailla on lisääntynyt,

suomalaiset lukevat e-kirjoja ympäri maailmaa jae-kirja kulkee mukana matkalla.

Kuluttajaliiketoiminnan kansainvälisistä palveluistaseikkailu-urheiluun keskittyvän Elisa EpicTV:nkiinnostavien sisältöjen lisäksi myös laadukkaisiinkiipeilyvarusteisiin keskittyvä verkkokauppasaavutti jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla.

Kansainväliseen tarjontaan kuuluu myös Habbo-palvelu, jolla on 2–3 miljoonaa aktiivista käyttäjääyli 150 maassa. Vuoden aikana Habbon toimintaafokusoitiin keskittymällä mobiiliversioihin.

Asiakas edellä kaikissakanavissaAsiakas on kuluttajaliiketoimintamme keskiössä.Haluamme tietää miten tarjoamamme palvelutvastaavat asiakkaidemme tarpeisiin. Kysymmeasiakaskohtaamisten yhteydessä asiakkaidemmepalautteen koskien tuotteiden ja palveluidemmelaatua ja teemme jatkuvasti asiakastutkimusta.Näiden perusteella kehitämme jatkuvanparantamisen mukaisesti toimintaamme japalveluitamme. Asiakaspalvelussa olemmepitäneet huolta palvelutasoista ja systemaattisellaprosessien kehittämisellä olemme pystyneetvähentämään turhia asiakaskontaktejamerkittävästi. Tämä kehitystyö näkyi myösasiakastyytyväisyystutkimuksissa.



15

Haluamme olla asiakkaidemme saavutettavissaheille sopivimmalla tavalla eri kanavissa.Merkittävä osa asiakkaista haluaa nykyisin hoitaaostoksensa ja asiakaspalveluasiansa online-kanavissa.

Helpotimme asiakkaidemme verkossa tapahtuvaaasiointia panostamalla edelleen online-kanaviin jalaajentamalla chat-tukea. Paransimme OmaElisanasiakaskokemusta ja otimme käyttöön MobiiliOmaElisa -sovelluksen. Asiakkaamme ovatottaneet omakseen yhä yleistyvän tavan kirjautuapalveluihin matkapuhelimella. Mobiilivarmenne taiElisa-tunnuksen puhelinkirjautuminen oli vuodenlopussa käytössä jo lähes 270 000asiakkaallamme. Mobiilivarmenteella ja Elisa-tunnuksella asiakkaamme pääsevät kirjautumaanjatkossa kaikkiin Elisan palveluihin.

Verkkokaupan suosio jatkoi kasvuaan.Paransimme palvelumme käytettävyyttämobiililaitteilla, mikä näkyi asiakastyytyväisyytenäja paransi verkkokaupan myyntitehokkuutta.

Osa asiakastyytyväisyyden parantamista onhäiriötilanteiden ennakointi. Olemme panostaneetsiihen, että verkossamme toimivat laitteetlähettävät tietoa verkon toimivuudesta jahäiriöistä, jolloin poikkeamiin voidaan reagoidanopeasti.

Ammattitaitoisen henkilöstömme panosasiakaskohtaamisissa on ensiarvoisen tärkeää.Määrätietoiset toimenpiteethenkilöstötyytyväisyyden kehittämiseksi näkyiväterityisesti asiakasrajapinnassa työskentelevänhenkilöstömme tyytyväisyydessä ja saavutimmevuonna 2015 kaikkien aikojen parhaan tuloksenvoimavaraindeksissämme.

Elisa EestinhenkilöasiakasliiketoimintaElisa Eestin markkina-asema vahvistui. Kireästäkilpailutilanteesta huolimatta onnistuimmekasvattamaan asiakasmääräämme sekäasiakkaidemme keksimääräistä laskutusta.

Elisa Eestin henkilöasiakkaista 60 prosenttiakäyttää mobiilidatapalvelua ja 80 prosenttia 4G-palvelua. Virossa 4G-verkkomme kattaa jo 95prosenttia väestöstä. Nostimme Elisa Eestinmobiililaajakaistan 4G-nopeuksia onnistuneesti jalanseerasimme lisäturvan mobiililaitteille.

Asko Känsälä

johtaja, Henkilöasiakkaat



16

YritysasiakkaatElisan Yritysasiakkaat-yksikkö haluaa ollaasiakkaille laadukas kumppani ja apunaasiakkaidemme liiketoiminnan prosessientehostamisessa ja digitalisoimisessa. Haemmemerkittävää markkina-asemaa ja kasvuayhdistämällä IT- ja tietoliikennepalveluita täysinuusilla tavoilla. Kokonaisvaltainen tarjoomammemuodostuu modulaarisista ja helpostiintegroituvista tietotekniikan ja viestinnänpalveluista sekä uusista liiketoiminnandigitalisaatioratkaisuista, joilla tuotammeuudenlaista arvoa asiakkaillemme perinteistenratkaisujen lisäksi.

Yritysasiakkaat-liiketoiminnassa visuaalistenviestintäpalvelujen eli videoneuvottelupalvelujen jaIT-ulkoistamisen markkinoiden myönteinen kehitysjatkui heikosta yleistaloudellisesta tilanteestahuolimatta. Myös mobiilin palveluliikevaihto jalaitemyynti olivat kasvussa. Perinteinen kiinteänverkon liiketoiminta pieneni hiukan, samoinyhdysliikenneliikevaihto oli laskussa.

Yritysasiakasliiketoiminnan strategian mukaisestituomme markkinoille uusia palveluita jatuottavuutta parantavia ratkaisuja sekä Suomessaettä kansainvälisesti. Keskitymme operatiivisentoiminnan kehittämiseen ja asiakastyytyväisyydenjatkuvaan parantamiseen.

Uusia ratkaisujaliiketoiminnandigitalisoimiseenVastasimme yritysten ja julkisyhteisöjen kasvavaanasiakaspalvelutoiminnan digitalisoitumiseen

tuomalla uusia teknologioita ja palveluitaverkkopohjaiseen asiakaspalveluun.Lanseerasimme Orange Contact -järjestelmänuuden chat-palvelun sekä ulkoistetun chat-asiakaspalvelun, jossa hoidamme asiakkaidemmeasiakaspalvelua verkossa.

Sosiaalisen median tärkeysasiakaspalvelutoiminnassa on kasvanut.Kehitimme uuden sosiaalisen medianseurantapalvelun sekä moderointipalvelun.Laajensimme asiakaspalvelun ulkoistuksentarjontaa myös pohjoismaisiin yrityksiin ruotsin- jaenglanninkielisellä palvelulla.

Vahvistimme pk-yritysten tarjoomaamme myösostamalla Suomen suosituimpiin kuuluvanLivezhat-palvelun. Lisäksi avasimme pienilleyrityksille sopivan Elisa Yritysguru -palvelun, jokaauttaa kaikissa tietotekniikan ja tietoliikenteenongelmissa puhelimitse ja etäpalveluna.

Lanseerasimme pk-yrityksille myös Elisa Kassan,jonka avulla yritys voi ketterästi ja mobiilisti hoitaamaksamisen, kassatoiminnallisuuden,varastonhallinnan, asiakasrekisterin ja tehdämarkkinointia asiakaskantaansa. Kassa onintegroitu Elisan tarjoamiin maksupäätteisiin,joissa on lähimaksamisen toiminnallisuus.

Asemamme suurten asiakaspalveluympäristöjenpalveluntarjoajana vahvistuu Verohallinnonottaessa käyttöön Elisan Contact Center -järjestelmän. Digitaalisen markkinoinninpalvelumme Dialogin käyttö kasvoi vuoden aikanaerityisesti kaupan ja palveluiden toimialalla.

Uusi lainsäädäntö on luonut hyvän pohjan vahvantunnistautumisen etenemiselle. Verkkopohjaiselle



17

liiketoiminnalle tärkeän Elisa Mobiilivarmenteenkäyttö kasvoi sähköisissä asiointipalveluissa jakäynnistyi myös pankkipalveluissa. Olemmemukana myös operaattoreiden yhteisessäMobiilimaksu-palvelussa, jolla pienmaksujenveloitus ohjataan asiakkaan puhelinlaskulle.

IT-ratkaisujen kysyntäjatkui voimakkaanaElisan tytäryhtiö Elisa Appelsiini vahvistiosaamistaan terveydenhuollon digitalisoijana.Master Data Management (MDM) on yksikeskeinen digitalisaatiota kiihdyttävä trendimobiilisovellusten, pilvipalveluiden ja esineideninternetin, IoT:n lisäksi. Ostimme Datawell Oy:ltäMDM -liiketoiminnan ja CodeServer -tuotteen,jotka laajentavat Elisan terveydenhuollondigitaalisten palveluiden tarjontaa ja uusienpalveluiden kehitystä.

Digitalisoimme esimerkiksi potilastietojen välitystäUudenmaan keskeisten terveydenhuollontoimijoiden välillä. Olemme mukana myösuraauurtavassa sähköisen omahoidon palvelunkokeilussa Hämeenlinnan kaupungin ja Sitrankanssa. Kokeilussa hyödynnetään Elisa Etämittaus-palvelua, joka mahdollistaa terveydentilanreaaliaikaisen seuraamisen.

Fokusoimme erityisesti pk-segmentin palveluidenkehittämiseen ja toimme markkinoille useitadigitalisaatiota tukevia palveluita. Elisa Boxi onensimmäinen IT:n ja viestinnän ratkaisut yhdistäväpalvelu yrittäjäsegmenttiin ja tarjoaa puheen,viestit, netin ja tallennustilan kätevästi samassapaketissa.

Myös Elisa Toimisto 365 -palvelu kasvoi selkeästimarkkinakasvua nopeammin. Esimerkiksi Vantaavaihtoi ensimmäisenä suurena kaupunkinaviestintäjärjestelmänsä pilvipalveluihin ja otti

käyttöön Elisa Toimisto 365 -palvelun kokovirkamieskuntaan.

Yritykset ottavat pilvipalveluita yhä enemmänkäyttöön omien konesaliympäristöjensä rinnalle.Olemme tuotteistaneethybridipilvipalveluratkaisut, jotka mahdollistavatasiakkaille entistä paremman ja tehokkaammantavan käyttää palveluita sekä yhdistää älykkäästierilaisia pilvipalveluita toisiinsa loogisesti jaturvallisesti.

Autamme yrityksiäInternet of Things (IoT) -aikakaudelleLanseerasimme Suomessa ja Virossa Elisa IoT -palvelukokonaisuuden, joka mahdollistaa IoT-sovellusten ja -palveluiden luomisen nopeastiilman perinteistä ohjelmistokehitystä.

Elisa IoT™ kehitys- ja palvelualusta on otettuinnolla vastaan. Palvelun kehittämiseksikäynnistettyyn ekosysteemikumppanitoimintaanon jo liittynyt useita kymmeniä teknologia- jasovelluskumppaneita. Elisan asiakkaille tehdytsovellukset kansainvälisesti toimivan teollisuudenennakoivan kunnossapidon ja tuotekehityksentueksi ovat osoittautuneet toimiviksi ja lisäarvoatuottaviksi.

Osoitus Elisa IoT-palvelumallin joustavuudesta japalvelukehitysnopeudesta on Elisa IoT Challenge-kilpailu, johon osallistuneet 12 yritystä kehittivätvain viikoissa ideansa toimivaksi palveluksi ElisaIoT™ -alustaa hyödyntäen. Slush-tapahtumassavoittajaksi palkittiin 50 000 euron palkinnollaFoller, jonka kehittämä palvelu pyrkii vähentämäänruuan hävikkiä.



18

Viestintäpalvelutkääntyivät kasvuunVuosi oli käännekohta yrityksille tarjottavienviestintäpalveluiden liiketoiminnassa. Mobiilinpalveluliikevaihto ja laitemyynti kääntyivätkasvuun. Älypuhelinten määrä sekä liiketoiminnanjohtamiseen ja operaatioon tarvittavat sovelluksetlisääntyivät nopeasti, mikä lisäsi mobiilidatankäyttöä ja liittymämääriä. Esimerkiksitallennustilalla varustettu Elisa Boxi -liittymäotettiin hyvin vastaan.

Toimme markkinoille lukuisia uusia palveluita,kuten pilvestä hallittavan Elisa Lähiverkko Plus -palvelun, teknologiariippumattomat Elisa Netti -yhteydet kaikille asiakassegmenteille sekä ElisaAisti -näkymän laajennukset asiakkaiden omiinpalveluihin. Päivitimme myös uusia ominaisuuksianykyisiin palveluihin ja esimerkiksi Elisa Ring -mobiilivaihdepalvelun kasvu ja toimitusvarmuuskehittyivät suotuisasti. Asiakastyytyväisyydenkasvuun ovat vaikuttaneet merkittävästi myöslähiverkkopalveluiden toimitus- jaylläpitoprosessien parannukset.

Digitaalisuuteen kuuluu mahdollisuuksien lisäksimyös suuri vastuu ja entistä tehokkaampien jaturvallisempien verkkojen tarve kasvaa.Perustimme uuden kyberturvakeskuksen, jonkaavulla tarjoamme asiakkaillemme palvelunaennaltaehkäisevän ja reaaliaikaisen turvanerilaisten uhkien havainnointiin ja torjuntaan.Asiakkaamme löysivät vuoden aikana uudetkyberturvallisuuspalvelut ja panostivat entistälaajemmin palveluiden toimivuuteen sekäturvallisuuteen.

Visuaalisenkommunikaationratkaisuja kansainvälisestiDigitaalisiin medianäyttöpalveluihin ja virtuaalisiinneuvotteluratkaisuihin erikoistunut Elisa Videravahvisti asemaansa johtavana laadukkaidenvisuaalisen videoviestinnän palveluiden tarjoajana.Palveluita on toimitettu jo yli 90 maahan.

Oulussa sijaitsevan palvelukeskuksen lisäksitoimipisteitä on useissa maissa Euroopassa.Osana kansainvälistymisstrategiaammeperustimme palvelukeskuksen Madridiin, jostatarjoamme asiakastukea englannin, espanjan,italian, flaamin, saksan ja ranskan kielillä ympäriEurooppaa.

Toimme helmikuussa Barcelonanmobiilikonferenssin yhteydessä markkinoilleuudenlaisen pilvipohjaisenvideoneuvotteluratkaisun, jossa käyttäjä voi liittyäneuvotteluun ajasta, paikasta ja teknologiastariippumatta. Erityisesti suuret verkottuneetyritykset hyötyvät uusistavideoneuvottelupalveluista, kun neuvotteluun voiliittyä millä tahansa tekniikalla fyysisestävideoneuvotteluhuoneesta taimobiilipäätelaitteelta.

Elisa Videralla on globaalit gold-tasonkumppanuussopimukset merkittävienkansainvälisten yritysten, kuten Ciscon, Polycomin,Acanon, Samsungin ja LG:n kanssa. Valitsemmevalmistajan ja hyödynnettävän teknologian ainatapauskohtaisesti, asiakkaan tarpeet huomioiden.



19

Asiakastyytyväisyys japarempi palvelujatkuvassa fokuksessaJatkoimme toimenpiteitämme operatiivisentoiminnan kehittämiseksi ja paremmanasiakaslaadun varmistamiseksi. Nostimmeautomaatioastetta myynti-tilaus- sekätoimitusprosesseissamme ja yli 80 prosenttialaskuista hoidetaan jo sähköisesti.

Mittaamme asiakkaiden tyytyväisyyttäsäännöllisesti asiakassuhteen, kohtaamispisteidenja tuotteiden osalta. Olemme kiitollisia asiakkailtasaamastamme palautteesta, jonka perusteellakehitämme systemaattisesti toimintaamme.Hyvänä esimerkkinä on pitkäjänteinen ja kehittyväyhteistyö Alma Median kanssa, joka siirsi myösperustetietotekniikka- ja tietoverkkopalvelunsaElisalle jo aikaisemmin toimitettujen contactcenter-, puhe- ja laajakaistapalveluiden lisäksi.

Olemme systemaattisesti kehittäneet jauudistaneet myyntiämme ja panostaneethenkilöstömme koulutukseen. Pitkäjänteinenpanostus myynnin osaamiseen toi tulosta, silläasiakkaamme ilmoittamina Elisan yritysmyyntivoitti tammikuussa 2015 Suomen ParasMyyntiorganisaatio 2014 -tittelin.

Jatkoimme myynnin toimintamallin uudistamistaentistä asiakeskeisemmäksi niin, että asiakas saakaikki ICT-palvelut yhden pysähdyksen ostopaikanperiaatteella. Esimerkiksi Asuntosijoitusyhtiö SATOpäätti uudistaa ICT-palvelunsa ja rakentaatulevaisuuden liiketoimintaratkaisuitaan yhdessäElisan kanssa.

Elisa EestinyritysasiakasliiketoimintaElisa Eestin yritysasiakasliiketoiminnan myyntikasvoi vuoden aikana ja mobiililiittymienmarkkinaosuutemme kasvoi selkeästi. Virossatoimivat yritysasiakkaat ovat löytäneetdatapalvelut, mikä näkyy sekä käytön ettälaskutuksen kasvuna. Lanseerasimmeasiakkaillemme useita uusia palveluita, esimerkiksiVideo ja Toimisto 365 -palvelut sekä Elisa IoT -palvelukokonaisuuden.

Timo Katajisto

johtaja, Yritysasiakkaat



20

Kehittyvä henkilöstöElisa-konserni työllistää noin 4 100 ammattilaistaSuomessa ja kansainvälisesti. Selkeät tavoitteet,modernit työvälineet ja joustavat mahdollisuudettyöntekoon lisäävät mielekkyyttä ja tuottavuutta.Ne myös säästävät aikaa, rahaa ja ympäristöä.Huolehdimme henkilöstömme hyvinvoinnistakuten vastuullisen edelläkävijäyrityksen kuuluukin.Jatkuvasti uudistuvan organisaatiommehenkilöstötyytyväisyys on huipputasoa.

Etsimme rohkeasti uusia toimintamalleja jahaastamme uskomuksia. Muutos on meilläjokapäiväistä – se on uudistumista, josta olemmeylpeitä.

Toimialan jatyöskentelykulttuurinmurrosElisan toimiala on jatkuvassa muutoksessa.Digitalisoituminen vaikuttaa työmme sisältöön,tapaamme tehdä töitä, työvälineisiin ja -ympäristöön sekä johtamiseen. Työelämäntaitovaatimuksina tämä edellyttää jatkuvaa

kehittymistä, omasta työhyvinvoinnistahuolehtimista, luottamusta ja avointavuorovaikutusta. Johtamiselta muutos vaatiiselkeitä tavoitteita. Uudenlainen työn tekemisentapa mahdollistaa myös työn ja vapaa-ajanjoustavan yhteensovittamisen.

Olemme edelläkävijöitä työskentelykulttuurinmuutoksessa ja joustavan työn tekijöinä.Käytämme virtuaalityövälineitä monipuolisestityöskentelyn tukena. Monissa työtehtävissävoimme tehdä töitä missä vain ja hakea sisäisestiuusia tehtäviä paikkakunnasta riippumatta. ElisaIdeal Work tarkoittaa fiksuja työtapoja ja niitätukevia työvälineitä ja tiloja. Elisa Ideal Work -konseptin mukaisia uudistushankkeita toteutettiinvuoden 2015 aikana Pasilan, Talin ja Tampereentoimitiloissa. Vuonna 2015 elisalaiset tekivätkeskimäärin 75 (70) etäpäivää henkilöä kohti jaosallistuivat 211 024 (197 138)virtuaalineuvotteluun.

Myös kansainvälistyminen tuo uusia vaatimuksiaosaamiseen ja toisaalta tarjoaa uudenlaisiauramahdollisuuksia. Elisalaisia työskenteli vuonna2015 yhteensä 14 eri maassa.



21

ELISELISALAISET SUOMESSALAISET SUOMESSA JA JA VIRA VIROOSSSSA 31.A 31.12.2012.201515



22

Tulevaisuuden osaamistaElisalaiset tekevät Elisan, ilman osaajiamme meitäei ole. Etsimme jatkuvasti uusia ja erilaisia ihmisiäjoukkoomme. Tavoitteenamme on löytääarvoihimme sopivia henkilöitä, joiden osaaminenja motivaatio vahvistavat kilpailukykyämme.Toimimme muuttuvilla markkinoilla. Elisalta löytääperinteisten ICT-tehtävien lisäksi myös aivanuudenlaisia tehtäviä.

Case

Elisan IT-ratkaisuihin keskittyvän tytäryhtiön ElisaAppelsiinin toiminta perustuu erittäin vahvaanosaamiseen tarkoin valituilla teknologia-alueilla. ElisaAppelsiini rekrytoi alan parhaita osaajia ja palkkasivuoden 2015 aikana joukon ICT-asiantuntijoitauudenlaisiin tehtäviin, ohjelmistokehitykseen jaSOTE:en. Uutta osaamista saatiin Fiorano sekäBizTalk -osaamisen muodossa, perinteisiäohjelmointikieliä unohtamatta. Lue lisää ElisaAppelsiinin rekrytoinnista.

Vuonna 2015 palkkasimme suoraankonserniyhtiöiden palvelukseen taikumppaneidemme kautta 1 139 uutta henkilöä.Rekrytointimme painottuivatohjelmistokehitykseen, teolliseen internetiin (IoT)ja digitalisaatioon.

Elisassa kaikki tehtävät ovat sekä miesten ettänaisten tehtäviä. Tasa-arvoinen palkkaus onohjeistettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassamme. Noudatammetyönantajana kaikessa toiminnassamme yhden-vertaisuusperiaatteita ja edellytämme sitä myöskumppaneiltamme.

Elisan toimintamalliin kuuluu paikkariippumatontyö. Tämän ansiosta sopivin työntekijä voidaan

rekrytoida asuinpaikasta tai -maasta riippumatta.Työpaikkamme ovat paikkakuntasidonnaisia vainerityisin perustein. Käytämme rekrytoinneissaainoastaan asiantuntevia ja luotettaviahenkilöarviointipalveluita.

Haluamme kehittyä ja parantaa osaamistammetekemällä yhteistyötä eri oppilaitosten jatiedeyhteisöjen kanssa tutkimusten, koulutusten,työharjoittelujen, opinnäytetöiden, projektien sekäyritysvierailujen muodossa. Yhteistyöoppilaitoksetovat pääsääntöisesti tekniikan ja kaupallisen alanoppilaitoksia sekä yliopistoja ja korkeakouluja.Vuonna 2015 emoyhtiössä oli noin 180 henkilöäkesätöissä ja harjoittelussa. Olimme mukanaVastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjassa.

Case

Uskomme, että monet naiset, jotka eivät ehkä oleajatelleetkaan hakeutua IT-alalle, voivat kasvaaerinomaisiksi IT-osaajiksi. Kannustamme naisia IT-alalle Dialogi-hankkeen kautta. Olimmeyhteistyökumppanina myös Super-Ada 2015 -tapahtumassa.

Vahva yhteistyö akateemisten tutkijoiden ja Elisanliiketoimintojen välillä edistää strategisiavalintojamme lisäämällä ymmärrystämmemerkittävistä uusista tieteellisistä läpimurroista.Vuonna 2015 aloitimme yhteistyön Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Yhteistyönavulla haluamme madaltaa raja-aitoja yritys- jaopiskelijamaailman välillä ja kertoa opiskelijoilleICT-alan monipuolisista työmahdollisuuksista.



23

http://www.appelsiini.fi/pages/uusi/rekrytointi.php?lang=FI

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-mukana-vastuullinen-kesaduuni-2015--kampanjassa&id=56571582946763&tag=corporate.elisa.fi%3Arecruitment

http://hub.elisa.fi/miksi-naisjohtajalle-on-oma-sanansa/

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-kannustaa-tyttoja-it-alalle&id=25140770027259&tag=corporate.elisa.fi%3Arecruitment

Jatkuva kehittäminenNoudatamme henkilöstön kehittämisessä70–20–10-mallia eli työssä oppimista (70 %),valmentavaa johtajuutta, esimiesten ja muidentahojen tukea (20 %) sekä erilaisia koulutus- javalmennusohjelmia (10 %).

Mielenkiintoiset haasteet ja työympäristömmemahdollistavat henkilökohtaisen kehittymisen jaoman ammattitaidon laajentamisen.Huolehdimme oman osaamisemme jatkuvastakehittämisestä. Vuonna 2015 elisalaiset käyttivätkoulutukseen keskimäärin 10 tuntia henkilöä kohtija suorittivat 15 ammattitutkintoa sekä 14erikoisammattitutkintoa.

Koulutuksen lisäksi hyödynnämme aktiivisestimyös muita Elisan tukemia osaamisen kehittä-misen menetelmiä, kuten työssä oppimista jatehtäväkiertoa. Elisan tapa työskennellä tiimeissäsaa henkilöstöltä vuosittain erinomaisenpalautteen. 163 (210) elisalaista osallistuitehtäväkiertoon.

Jatkuvaan osaamisen kehittämiseen kuuluuvahvasti se, että koko henkilöstöllä on kyvykkyys jamahdollisuudet osallistua Elisan toiminnan japrosessien kehittämiseen. Prosessityötä tehdäänprosessinomistajien johdolla useissakehitysryhmissä. Vuonna 2015 yli 145 (149)henkilöä osallistui prosessikehitystyöhönkehitysryhmissä. Lisäksi tiimejä on valmennettutoiminnan kehittämiseen ja merkittävä osa tiimienoman toiminnan kehittämisestä tapahtuutiimitasolla. Jokaisella tiimillä on vastuu omantyönsä kehittämisestä ja päivittäisestäparantamisesta asiakasarvoa kasvattavalla tavalla.



24

Hyvä johtaminen, selkeät tavoitteet jajaetut arvotJokaisella elisalaisella on oikeus hyväänesimiestyöhön. Tuemme onnistumisia jatuloksellisuutta valmentavalla johtamisella.Esimiehemme ovat tutkitusti huippuluokkaa:vuonna 2015 henkilöstötutkimuksessaesimiestyöindeksi oli 4,27 (4,09) asteikolla 1–5.

Elisan johtamisjärjestelmän keskeinen osa ontavoite- ja kehityskeskustelu, jonka jokainen käyesimiehensä kanssa kaksi kertaa vuodessa. Niidenvälillä esimiehet käyvät säännöllisiä,kahdenkeskeisiä keskusteluita tiimiensä jäsentenkanssa. Varsinaisissa tavoite- ja

kehityskeskusteluissa viemme strategiaammekäytäntöön, sovimme tavoitteista, arvioimmetoimintaa ja tuloksia sekä suunnittelemmehenkilökohtaista kehittymistä. Vuonna 2015 käytiin2 440 tavoite- ja kehityskeskustelua.

Kehitämme jatkuvasti työyhteisömme toimintaaesimerkiksi säännöllisen henkilöstökyselyntulosten perusteella. Kaikki tämä näkyy elisalaistenhenkilöstötyytyväisyydessä, joka on noussutkaikkien aikojen huipputasolle. Vuonna 2015 Q4voimavaraindeksi nousi 3,99 (3,89 Q4/2014)asteikolla 1–5.

VVOIMAOIMAVVARAINDEKSIARAINDEKSI

Saimme vuonna 2015 päätökseen vuoden 2014lopussa aloitetun Elisan Arvodialogin.Arvokeskusteluun osallistui 75 prosenttia kokokonsernin henkilöstöstä verkkokeskustelujen jatyöpajojen merkeissä. Tavoitteena oli vahvistaa

Elisan yrityskulttuuria ja löytää toimivia asioita sekäkehityskohteita.

Yhteisen arvodialogin tuloksena päivitimme Elisanarvot ja kirjasimme yhden uuden arvon, jokakuvastaa yhdessä tekemistä, yhteistyötä ja hyvää



25

fiilistä. Kesällä 2015 Elisan hallitus vahvisti yhtiönarvot, jotka ovat asiakaskeskeisyys, vastuullisuus,tuloksellisuus, uusiutuminen ja yhteistyö. Arvotyöjatkui syksyn aikana, jolloin elisalaiset näyttivätvideolla, miten arvot näkyvät toiminnassamme nytja tulevaisuudessa. Vuoden loppuun mennessätehtiin yhteensä 330 sisäistä arvovideota, joidentekemiseen osallistui noin 2 000 elisalaista.

Video: www.youtube.com/watch?v=f5wcHBK6jhc

Case

Pasilan kuluttaja-asiakaspalvelussa työskenteleväntiimin (Anssi Makkonen, Pyry Törnvall ja M.Laakkonen) tekemä eKristallipallo -video saisuursuosion elisalaisten keskuudessa. Se valittiinparhaaksi asiakaskeskeisyys-arvoamme kuvaavaksivideoksi, joka kertoo myös elisalaisten tahtotilastatulla yhä paremmaksi työssään.

Koko henkilöstömme on sitoutunut arvoihimmeperustuviin Elisan yleisiin toimintaperiaatteisin(Code of Conduct), jotka otettiin käyttöön syksyllä2015.

Henkilöstönhyvinvoinnilla tuloksiinJokaisella on oikeus tehdä työtä terveellisessä jaturvallisessa työympäristössä. Edistämmetyöhyvinvointia sekä työterveyttä ja -turvallisuuttahyvällä johtamisella osana päivittäistä työtä.

Olemme jokainen osaltamme vastuussatyöyhteisöstämme. Työpaikkakiusaamiselle jatyösyrjinnälle meillä on nollatoleranssi.

Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin jaedistämme työn ja vapaa-ajan tasapainoa.Tarjoamme oman hyvinvoinnista huolehtimisentueksi työhyvinvointia tukevia palveluita, kutenliikunta- ja harrastustoimintaa. Meillä onalueellisesti organisoitua liikunta- jakulttuurikerhotoimintaa sekä laadukastyöterveyshuolto, jonka palvelusisältö ylittäähuomattavasti lakisääteisen tason.

Henkilöstöosasto vastaa Elisallatyöhyvinvointitoiminnan kehittämisestä terveyden,työkyvyn ja työyhteisön kehittämisen osalta.Toimitilapalvelut ja IT-osasto vastaavat puolestaantyöolosuhteista. Työympäristötoimikuntakoordinoi työsuojeluorganisaation toimintaa.Toimikuntaan kuuluvat työnantajan edustaja,työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon,toimitilapalveluiden ja IT-palveluiden edustajatsekä työntekijöitä edustavat työsuojeluvaltuutetut.

Pilotoimme ensimmäisenä Suomessamonimuotoisuusjohtamisen käsikirjaa vuonna2014. Vuonna 2015 päivitimmekehittämistoimenpiteitä sisältävänyhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteidenmukaisen suunnitelman. Suunnitelma on laadittutyönantajan ja työntekijöiden edustajistakoostuvassa ryhmässä, jota koordinoi työnantajannimeämä tasa-arvokoordinaattori.

Vuoden 2015 suunnitelma koostui neljästäkehitystavoitteesta:

• Ensimmäisenä tavoitteena kiinnitimmehuomiota miesten ja naisten palkkauksentasa-arvoisuuteen, jonka edistämiseksimuutimme palkantarkastusprosessia.



26

http://www.youtube.com/watch?v=f5wcHBK6jhc

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/elisa-oyj/code-of-conduct/

• Toinen tavoite tukee Elisankansainvälistymistä. Ensimmäisenätoimenpiteenä tavoitteen saavuttamiseksituotimme työn kannalta keskeisiätyöohjeita englanniksi.

• Kolmantena tavoitteenamme on saadaenemmän naisia johto- jaesimiestehtäviin. Tätä vauhdittamaanlaadimme urakartan, jonka avullaelisalaisilla on mahdollisuus tutustuaeri yksiköissä ja tulosyksiköissä oleviinrooleihin ja niiden osaamisvaatimuksiin.

• Neljänneksi tavoitteeksi nostimmeetätyömahdollisuuksien tasapuolisenedistämisen kaikissa tehtävissä, joissa työsen mahdollistaa. Asiaa on käsiteltyesimieskoulutuksissa eikä viimeisimmässähenkilöstötutkimuksessa enää havaittuepätasapuolisuuksia.

Vuoden 2015 aikana kehitimme muun muassaDialogi-hankkeella tapoja tukea esimiestyönmonimuotoisuutta edistämällä naisten siirtymistäesimiesasemaan. Tuemme naisten siirtymistämiesvaltaisiin tehtäviin ja päinvastoin sekätyöntekijöitä, joiden työskentelyedellytyksetvaativat erityisiä toimenpiteitä.

Toimimme vastuullisesti myös muutostilanteissa,joilla on henkilöstövaikutuksia. Pidämme tärkeänä,että henkilöstö pääsee vaikuttamaan muutoksensisältöön aktiivisella osallistumisella. Elisassakäynnistämme muutoksen suunnitteluprosessinaina, kun liiketoiminnassa tehdään sellaisiayhteistoimintaneuvottelua edellyttäviä muutoksia,joilla on vaikutuksia henkilöstön määrään,tehtäväkuviin tai muihin työn sisällön kannaltakeskeisiin asioihin. Toimintamalli ylittää selkeästiyhteistoimintalain vaatimukset. Tytäryhtiöissänoudatetaan lain mukaistayhteistoimintamenettelyä. Tehostamistoimistaraportoimme osavuosikatsauksen yhteydessä.

Jos henkilöstöä jää sijoittumatta uusiutuvaanorganisaatioon, huolehdimme yhdessäkumppaneidemme kanssa mahdollisimman hyvinsiitä, että henkilöille löytyy uusia koulutus- taityönsaantimahdollisuuksia.



27

HENKILHENKILÖÖSTSTÖN MÄÄRÄÖN MÄÄRÄ LIIKEVLIIKEVAIHTAIHTOO/HENKIL/HENKILÖÖ

HENKILHENKILÖÖSTSTÖKULÖKULUTUT HENKILHENKILÖÖSTSTÖKULÖKULUTUT/HENKIL/HENKILÖÖ

Muut henkilöstötunnusluvut



28

LIIKKUVAN TYÖN RATKAISUT JA PÄÄSTÖSÄÄSTÖT ELISASSA

2011 2012 2013 2014 2015Virtuaalikokouksia 27 409 67 744 125 850 197 138 211 024Etäpäiviä/ hlö/vuosi 37 44 52 70 75Päästösäästöjä (tCO2) 2 614 3 627 4 198 4 406 8 817

G4-10 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TYÖSUHTEEN JA TYÖSOPIMUKSEN MUKAAN, ALUEELLISESTI JASUKUPUOLEN MUKAAN JAOTELTUNA1

2011 2012 2013 2014 2015Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, vuoden lopussa 2 803 4 459 4 756 4 546 4 545Vakinaiset 2 761 4 365 4 675 4 431 4 410

Suomi 2 761 3 624 3 561 3 625 3 705Viro 560 547 578 538Muu Eurooppa 56 73 111Mies 1 711 2 628 2 626 2 693 2 790Nainen 1 050 1 556 1 538 1 583 1 564

Määräaikaiset 42 94 81 115 153Suomi 42 56 26 63 83Viro 33 44 47 65Muu Eurooppa 1 1 3Mies 29 45 29 56 77Nainen 13 44 42 55 74

Kokoaikaiset 2 681 3 659 3 921 3 795 3 753Suomi 2 681 2 939 2 870 3 002 3 076Viro 559 547 583 538Muu Eurooppa 54 73 106Mies 1 715 2 195 2 174 2 303 2 387Nainen 966 1 303 1 297 1 355 1 333

Osa-aikaiset 122 800 835 751 792Suomi 122 138 133 139 130Viro 33 44 38 38Muu Eurooppa 2 0 8Mies 25 35 46 50 41Nainen 97 136 133 127 135

1 Viron ja Muun Euroopan osalta vuoden 2011–2012 lukuja ei ole tai ei ole saatavilla



29

LA1 UUDEN PALKATUN HENKILÖSTÖN KOKONAISMÄÄRÄ JA OSUUS SEKÄ HENKILÖSTÖNVAIHTUVUUS JAOTELTUNA IKÄRYHMITTÄIN, SUKUPUOLEN MUKAAN JA ALUEITTAIN1

2011 2012 2013 2014 2015Uudet, aloittaneet työsuhteet 191 1 680 1 189 1 119 1 139

Suomi 191 1 440 958 884 887Viro 240 192 222 194Muu Eurooppa 39 13 58Mies 133 1 045 759 689 709Nainen 58 635 430 421 430Alle 30 vuotta 94 1 369 939 802 81930–39 vuotta 60 187 171 206 19340–49 vuotta 32 93 56 86 82Yli 49 vuotta 5 31 23 25 45

Päättyneet työsuhteet 246 1 500 1 242 1 127 983Suomi 246 1 345 1 046 912 786Viro 155 185 194 193Muu Eurooppa 11 21 4Mies 131 837 765 927 558Nainen 115 663 477 544 425Alle 30 vuotta 65 1 191 858 641 65930–39 vuotta 71 177 210 239 16640–49 vuotta 62 84 120 108 81Yli 49 vuotta 48 48 54 139 77

1 Viron ja Muun Euroopan osalta vuoden 2011–2012 lukuja ei ole tai ei ole saatavilla

LA 9 KESKIMÄÄRÄISET KOULUTUSTUNNIT TYÖNTEKIJÄÄ KOHDEN HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN JASUKUPUOLITTAIN ELISA OYJ1

2011 2012 2013 2014 2015Henkilöstöryhmä 2015 Naiset Miehet

Johto 16 10Ylemmät toimihenkilöt 16 11Toimihenkilöt 10 8

1 Vuosien 2011–2014 lukuja ei saatavilla

LA11 KEHITYS- JA TAVOITEKESKUSTELUN KÄYNYT HENKILÖSTÖ1

2011 2012 2013 2014 2015Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö 87,3 % 93,8 % 91,9 % 88,86 %

Mies 1 635 1 678 1 594 1 596Nainen 894 872 864 844Alle 30 vuotta 281 300 276 25930–39 vuotta 869 873 866 82340–49 vuotta 808 773 737 755Yli 49 vuotta 571 604 579 603

1 Vuoden 2011 lukuja ei saatavilla



30

LA12 ORGANISAATION HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA HENKILÖSTÖN JAKAUMAHENKILÖSTÖRYHMITTÄIN JAOTELTUNA SUKUPUOLEN, IKÄRYHMÄN, VÄHEMMISTÖRYHMÄN JAMUIDEN MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN MUKAISESTI1

2011 2012 2013 2014 2015Elisan johtoryhmä 7 8 9 9

Naisten määrä 1 2 2 2Alle 30 vuotta30–39 vuotta40–49 vuotta 4 5 5 4Yli 49 vuotta 3 3 4 5

Hallitus 6 7 7 6Naisten määrä 2 2 3 2Alle 30 vuotta30–39 vuotta 1 140–49 vuotta 1 1Yli 49 vuotta 5 6 6 5

Yksiköiden johtoryhmät 79 79Naisten määrä 31 30 33 32Alle 30 vuotta 1 130–39 vuotta 18 12 11 1040–49 vuotta 39 40 46 43Yli 49 vuotta 21 24 21 25

Yritysvastuun johtoryhmä 10 10 10 10Naisten määrä 5 4 4 4Alle 30 vuotta30–39 vuotta 2 2 1 140–49 vuotta 3 6 5 5Yli 49 vuotta 1 2 4 4

Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaanMies 61,2 % 62,7 % 62,7 % 62,7 % 63,6 %Nainen 38,8 % 37,3 % 37,3 % 37,3 % 36,4 %

Henkilöstön jakauma ikäryhmän mukaanAlle 30 vuotta 28,9 % 28,2 % 26,6 % 26,6 % 25,3 %30–39 vuotta 34,1 % 33,1 % 33,9 % 33,6 % 33,0 %40–49 vuotta 23,4 % 24,0 % 23,4 % 24,1 % 24,8 %Yli 49 vuotta 13,6 % 14,7 % 16,1 % 15,8 % 16,9 %

1 Vuoden 2011 lukuja ei saatavilla



31

Vastuullisuus ElisassaElisa on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palvelujen edelläkävijä. Tehtävämme on edistääkestävää digitalisaatiota parantamalla jatkuvastipalveluidemme luotettavuutta, turvallisuutta,saatavuutta ja ilmastovaikutuksia.Asiakaskeskeisyys ohjaa päivittäistä toimintaammeja kehitystyötämme.

Vuonna 2015 jatkoimme määrätietoisestivastuullisuustoimenpiteitämme ja toteutimmelaajan sidosryhmäkyselyn toimintamme edelleenkehittämiseksi. Selvityksen perusteella Elisanolennaisimmiksi yritysvastuualueiksi nousivattietoturva ja yksityisyyden suoja, taloudellinenvastuu sekä palveluiden saatavuus, luotettavuus jaesteettömyys.

ELISELISAN YRITYAN YRITYSVSVASTUU 20ASTUU 201515

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Vastuullisuus


32

Globaaleilla megatrendeillä on keskeinen vaikutustoimialamme kehittymiseen, lue lisäävuosikertomuksesta Strategia ja

toimintaympäristö -sivulla. Keskeiset megatrenditohjaavat myös digitaalista palvelumarkkinaa javastuullisuuden panostuksia.

ELISAN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT GLOBAALIT MEGATRENDIT VASTUULLISUUDENNÄKÖKULMASTA

Turvallisten yhteyksien maailmaTulevaisuudessa kaikkialla läsnä oleva digitaalisuus ja kyberturvallisuusovat yksilölle, palveluille ja tuotteille välttämätön ominaisuus

Talousvallan siirtyminenDigitalisaatio kehittyy nopeimmin kasvavilla ja kehittyvillä markkinoillamahdollistaen paikasta riippumattoman talouskasvun.

Ikääntyvä väestöIkääntyvien (yli 65 vuotta) osuus väestöstä kasvaa ja heidän elintasonsaon korkeampi kuin aiemmin. Mobiilit terveyspalvelut, etämittaukset jaanalytiikka mahdollistavat ikääntyvien ihmisten elämisen kotona.

Kestävä kehitysLuonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos ohjaa yhteiskunnatälykkäämpään tiedon ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Palvelujatehdään tehokkaammin, virtuaalisesti ja etätyöskennellen.

Video: www.youtube.com/watch?v=EwgFm6WPmSg

Case

Miten Elisa voi auttaa digitalisoituvassa maailmassa?Digitaalinen vallankumous on teollisenvallankumouksen jälkeen suurin liiketoimintaakohdannut muutos. Työnteko ja palveluidenkäyttäminen muuttuvat nopeasti. Ne yritykset, jotkauskaltavat heittäytyä muutoksen virtaan, pärjäävät.

Digitalisaation kehityskulkuun ja mahdollisuuksiinliittyy kestävyyshaasteita, joiden ratkaisemiseksitarvitaan koko ICT-toimialan panostuksia. Kunlaitteiden määrä kasvaa, meidän pitää parantaakierrätystä ja materiaalitehokkuutta. Myöstietoliikenneverkko laajenee vastaamaan kasvavaakysyntää. Se puolestaan lisää energiankulutusta.Samaan aikaan ympäristölainsäädännön päästö-ja energiatehokkuusvaatimusten määrä kasvaa.Toimialan tuleekin pyrkiä jatkuvastiympäristöystävällisempiin ratkaisuihin, uusiutuvienenergialähteiden käyttöön ja energiatehokkuudenjatkuvaan parantamiseen.

Verkottunut yhteiskunta lisää tietoturvan jayksityisyydensuojan merkitystä. Siirtyminendigitaalisiin palveluihin mahdollistaa helpommanpalvelujen saatavuuden, mutta korostaa samallavaatimusta palvelun luotettavuudesta,turvallisuudesta ja esteettömyydestä.

ICT-alan maailmanlaajuinen arvoketju ulottuumateriaalien hankinnasta digitaalisia palvelujakäyttäviin asiakkaisiin saakka. Hankintaa tehdäänmyös kehittyviltä markkinoilta. Kehityksen myötätoimitusketjun vastuullisuuden merkitys kasvaa.Toimintavarmuuden ohella toimintatapojeneettisyys korostuu sekä ympäristön ettätyövoiman näkökulmasta.



33

http://www.youtube.com/watch?v=EwgFm6WPmSg

Vastuullisuus perustuu arvoihin jastrategiaanSuomalaisena, kansainvälistyvänä yhtiönä meilleon tärkeää, että toimimme kaikissa tilanteissavastuullisesti, eettisesti ja lainmukaisesti.Yritysvastuumme jatkuva kehittäminen perustuuElisan strategiaan sekä perusarvoihin, joita ovatasiakasymmärrys, vastuullisuus, tuloksellisuus,uusiutuminen ja yhteistyö. Ilmastovastuu sekäasiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovattoiminnassamme keskeisiä. Mittaamme niitä myöstuloskortilla.

Vastuullinen toiminta korostuu liiketoiminnankannalta haasteellisissa tilanteissa. Vuoden 2015aikana teimme parhaamme esimerkiksisyysmyrskyistä aiheutuneiden pitkittyneidensähkökatkosten aiheuttamissa palveluhäiriöissäsekä Kemijärven toimipisteemme sulkemiseenliittyvissä henkilöstöratkaisuissa.

Allekirjoitimme vuonna 2015 YK:n Global Compact-aloitteen. Sitouduimme omaksumaan, tukemaanja toteuttamaan omassa toiminnassamme YK:nihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin sekäympäristöön ja lahjonnanvastaiseen toimintaanliittyviä perusperiaatteita sekä raportoimaantoiminnastamme säännöllisesti.

Otimme vuonna 2015 käyttöön arvoihimmeperustuvat Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Codeof Conduct). Elisan hallitus hyväksyi ne sitovaksikoko Elisa-konsernissa koskien kaikkealiiketoimintaamme, henkilöstöämme ja

kumppaneitamme. Yhteisesti sovituillatoimintaperiaatteilla edistämme kestävää jamenestyksellistä liiketoimintaa ja vahvistammeluottamusta sidosryhmiimme.

Internetsivuillamme on julkisesti nähtävissä myösyhtiön tietosuojaperiaatteet, viestinnänvälitystietojen käsittely, asiakastiedonrekisteriseloste sekä tiedonantopolitiikka.

Vastuullisuuden ja kestävän toiminnan kannaltamuita keskeisiä sisäisiä periaatteitamme ovatElisan eettisen ostamisen periaatteet,henkilöstöpolitiikat (mukaan lukien tasa-arvoperiaatteet), markkinointiohjeet,riskienhallintapolitiikka ja tietoturvapolitiikka.

Ulkoisista aloitteista olemme YK:n GlobalCompactin lisäksi allekirjoittaneet:

• European Telecommunications NetworkOperators Associationin (ETNO)yritysvastuualoitteen

• FiBS – Finnish Business and Society,Suomen Yritysvastuuverkosto ry:nmonimuotoisuussitoumuksen

• Eurooppalaisen GSM Associationinturvallisen mobiilikäytön EuropeanFramework for Safer Mobile Use -aloitteen



34

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/elisa-oyj/strategia/

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/elisa-oyj/arvot/


http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/turvallisuus/yksityisyyden-suoja/



http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/hallinnointi/

https://www.etno.eu/home/working-groups/corporate-responsibility

http://www.fibsry.fi/fi/teemat/koulutus-ja-kehittamispalvelut/monimuotoisuusverkosto/monimuotoisuusverkoston-jasenet/monimuotoisuussitoumus

http://www.gsma.com/gsmaeurope/safer-mobile-use/european-framework/




MittaritKonsernin tasolla mittaamme yritysvastuunonnistumista puolivuosittain CO2 -päästösäästömittarilla, joka on osa Elisantuloskorttia. Mittari koostuu asiakkaidensaavuttamista päästösäästöistä Elisan tuotteiden

ja palveluiden avulla, sekä Elisan omistaenergiatehokkuustoimenpiteistä, etätöiden javirtuaalineuvotteluiden edistämisestä sekäuusiutuvan energian hankinnasta.

Mittari 2011 2012 2013 2014 2015 Tavoite 2017CO2 päästösäästö* 15 232 29 016 31 994 50 496 81 946 99 268CDP 70C 89B 96B 92A 100B -T-Media* - - 3,02 3,14 3,09 -*laskettu vuositasolla

Päästösäästömittarin laskentaperusteet:

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/T-Median tutkimus http://www.t-media.fi/luottamus-maine/



35

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/

http://www.t-media.fi/luottamus-maine/

http://www.t-media.fi/luottamus-maine/

Olennaiset teemat janäkökohdatElisalle olennaisten yritysvastuun näkökohtientunnistamisessa olemme huomioineettoimintamme, tuotteidemme ja palveluidemmekannalta merkittävimmät taloudelliset jasosiaaliset vaikutukset, ympäristövaikutukset sekätelealan sektorikohtaiset näkökohdat ja toimialaanvaikuttavat muut merkittävät trendit.

Näkökohtien vaikuttavuutta on tarkasteltu Elisan jaElisan arvoketjun näkökulmista. Niidentunnistamisessa on hyödynnetty myös vuonna2013 tehtyä sisäistä arviointia.

Yritysvastuun näkökohtien priorisoimiseksiteimme vuonna 2015 laajan sidosryhmäkyselyn.Kyselyn kohderyhmään kuuluivat henkilöstö,asiakkaat, omistajat, sijoittajat ja analyytikot,alihankkijat, kumppanit sekä yhteiskunnallisettoimijat. Vastaajat saivat valita korkeintaan viisi (5)olennaisinta näkökohtaa Elisan yritysvastuussa.Heiltä pyydettiin myös avointa palautetta.

Sidosryhmäkyselyn rinnalla arvioimme Elisanyritysvastuun johtoryhmässä näkökohtienmerkittävyyttä sisäisesti liiketoimintojemmenäkökulmasta. Tulokset on kuvattu oheisessamatriisissa.

ELISELISAN YRITYAN YRITYSVSVASTUUN OLENNAISUUSMAASTUUN OLENNAISUUSMATRIISITRIISI



36

Olennaisuusarviointitulosten pohjaltapriorisoimme yritysvastuun näkökohdat jamäärittelimme yritysvastuun keskeisetpainopistealueet, jotka ohjaavat myösyritysvastuuraportin sisältöä:• tietoturva ja yksityisyyden suoja• taloudellinen vastuu• palveluiden saatavuus, turvallisuus jaesteettömyys• vastuullinen työnantaja• energiatehokkuus ja ilmastonmuutos• yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaaminen• vastuullinen asiakasviestintä

Elisan johtoryhmä on käsitellyt ja vahvistanutolennaisuusanalyysin tulokset. Elisan olennaistennäkökohtien yhteys GRI-raportointiin on esitettyGRI-indeksitaulukossa.



37

SidosryhmävuorovaikutusTärkeimmät sidosryhmämme ovat henkilöstö,asiakkaat, omistajat, yhteiskunnalliset toimijat1 jakumppanit. Sidosryhmät on määritelty vuonna2013 tehtyä olennaisuusanalyysia varten.Sidosryhmämäärittely tehtiin Elisan yritysvastuunjohtoryhmälle suunnatulla kyselyllä. Sidosryhmientärkeyttä arvioidaan vuosittainolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessäElisan yritysvastuun johtoryhmässä.

Sidosryhmädialogi on tärkeä osa päivittäistäliiketoiminnan ja yritysvastuunkehittämistyötämme. Käymme aktiivista dialogia jahaemme palautetta sidosryhmiltämmesäännöllisten tapaamisten sekä erilaistenkyselyiden ja selvitysten avulla.

Elisalla on merkittäviä jäsenyyksiä muun muassaseuraavissa järjestöissä:

• Elinkeinoelämän keskusliitto EK

• Keskuskauppakamari/kauppakamarit

• Palvelualojen työnantajat PALTA ry

• Tietoliikenteen ja tietotekniikankeskusliitto FiCom ry

• Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tiekery

• Suomen Laatuyhdistys ry

• Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry

• ICT-tuottajaosuuskunta

• Pakkausalan ympäristörekisteri PYR

Toimimme järjestöissä asiantuntijaedustajana jaosallistumme aktiivisesti keskusteluun. Lisäksivaikutamme yhteiskunnan kehittämiseenlausuntojen ja muun toiminnan kautta.

1 Yhteiskunnallisiin toimijoihin luetaan mukaan viranomaiset,virkamiehet, poliitikot, kansalais- ja muut järjestöt sekätutkimusorganisaatiot. Ulkoisia sidosryhmiä tarkastellaan sekäasiakkuus- että vaikuttajanäkökulmasta.



38

ELISAN SIDOSRYHMÄT JA VUOROVAIKUTUS

Henkilöstö Asiakkaat Omistajat, sijoittajat jaanalyytikot

Alihankkijat,kumppanit

Yhteiskunnalliset toimijat

Kehitys- jatavoitekeskustelut (kaksikertaa vuodessa)

Asiakaspalvelukanavat(jatkuva)

Yhtiökokous (vuosittain) Tiivis yhteistyökumppaniverkostonkanssa(jatkuva)

Tietoyhteiskuntahankkeisiinosallistuminen(useita vuosittain)Hallitusohjelmandigitalisointihankkeet(useita vuosittain)

Intranet,sisäinen uutiskirje(jatkuva)

Internet, hub.elisa.fija sosiaalinen media(jatkuva)

Sijoittajatilaisuudet(useita kertoja vuodessa)

Eettisen ostamisenperusteet(sopimusten uusimisenyhteydessä)

Asiantuntijatoimintaalan järjestöissä(useita kertoja vuodessa)

Päivittäisjohtaminen(jatkuva)

Asiakastyytyväisyyskyselyt(kuukausittain, vuosittain)ja niiden viestintä

Pörssitiedotteet(toistuvasti)

Asiakastyytyväisyysalihankkijan toiminnasta(jatkuva)

Tapaamiset ja tilaisuudet(useita kertoja vuodessa)

Henkilöstötyytyväisyys-selvitykset(neljä kertaa vuodessa)

Yhteistyö järjestöjen kanssa(jatkuva)

Sisäiset info-tilaisuudet(tarvittaessa)

Asiakkuudensyventäminen -prosessinmukaisetyhteistyökäytännöt

Yhteistyö tutkijoidenkanssa (jatkuva)



39

SIDOSRYHMILTÄ 2015 ESIIN NOUSSEET TEEMAT JA TOIMENPITEET

Sidosryhmä Vuoden aikana esille nousseet teemat ToimenpiteetHenkilöstö - Henkilökohtaiset kehittymismahdollisuudet,

osaamisen jakaminen.- Töiden priorisointi ja työhyvinvointi.- Työtilat ja työvälineet.- Esimiestyön tasalaatuisuus.

- Toteutimme Elisa Ideal Work -konseptia Pasilan,Talin ja Tampereen toimitiloissa.- Lisäsimme edelleen tehtävänkiertoa ja koulutusta.

Asiakkaat - Asiakas- ja tukipalvelut (etenkin jonotusajat).- Asiakasviestinnän kehittäminen häiriö- javikatilanteissa.

- Analysoimme asiakaspalveluyhteydenottojentaustasyitä, joita parantamalla pyrimmenopeuttamaan edelleen asiakaspalvelummevastausaikaa.- Jatkoimme verkkopalvelusivustomme kehittämistä.Yleisimpiin kysymyksiin löytyy vastauksiatukisivuiltamme ja teimme lisää ohjevideoitapalveluidemme käyttöön liittyen.- Uudistimme muutostiedotusta vastaamaanparemmin yritysasiakkaidemme tarpeisiin.- Päivitämme jatkuvasti yhteystietojakohdentaaksemme viestit oikeille henkilöille häiriö- javikatilanteissa.- Lisäsimme asiakasviestintääasiakastyytyväisyysmittausten jälkeen.

Omistajat, sijoittajat ja analyytikot - Elisa täyttää omistajien ja sijoittajien asettamatvaatimukset vastuullisesta toiminnasta.

- Lisäämme sijoittajasivuillemme informaatiotaElisasta vastuullisena sijoituskohteena.

Alihankkijat, kumppanit - Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja hankinnankäytännöt.

- Vastasimme alihankkijoidenyritysvastuukartoituksiin.

Yhteiskunnalliset toimijat - Kuluttajaliitto esitti huolensa palveluidenmyyntitilanteiden ymmärrettävyydestä erityisestiikääntyvien ihmisten osalta.- Mobiiliverkon kuuluvuus ja kiinteän laajakaistansaatavuus eri alueilla.

- Meillä on käytössä erityiset toimintaohjeetmyyntitilanteisiin yli 75-vuotiaiden asiakasryhmälle.- Parannamme jatkuvasti nopean 4G-verkon sekäkiinteän laajakaistaverkon saatavuutta jakapasiteettia.

Sidosryhmäkyselyn yhteydessä pyysimmehenkilöstöämme ehdottamaan Elisan vuodentärkeimpiä yritysvastuutekoja. Saimme peräti 123ehdotusta. Henkilöstömme mielestä Elisantärkeimpiin yritysvastuutekoihin vuoden 2015aikana kuuluivat muun muassa Suomen ja Vironmobiiliverkoissa tehdytenergiatehokkuustoimenpiteet, Elisaninternetsivujen käytettävyyden parantaminenmobiililaitteilla sekä pakkausten kierrätystäedistävä RePack-pilotti.



40

Yritysvastuun hallinnointiYritysvastuun näkökohdat ovat osastrategiatyötämme. Sitä johtaa ja valmisteleeElisan johtoryhmä. Johtoryhmä seuraa toiminnantuloksellisuutta ja käsittelee asioita, joihin liittyymerkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksiayhtiön hallituksen hyväksymien strategioiden,tavoitteiden sekä riskikartoituksen mukaisesti.Hallituksen tarkastusvaliokunta käsitteleeyritysvastuuasioita Elisan johtoryhmän esityksiinperustuen.

Yritysvastuun periaatteet ja päätöksetvalmistellaan yritysvastuun johtoryhmässä, jossa onedustus liiketoimintayksiköistä, tukitoiminnoista ja

Elisan johtoryhmästä. Yritysvastuun johtoryhmänpuheenjohtajana toimii yritysvastuujohtaja. Vuoden2015 aikana Elisan johtoryhmässä käsiteltiinyritysvastuuasioita systemaattisestituloskorttiseurannalla.

Elisan yritysvastuutoiminto on osa Hallinto-yksikköä. Yritysvastuujohtaja on hallinnonjohtoryhmän jäsen. Yritysvastuutoiminnon tehtäväon tukea liiketoiminnan kehitystä yhdessäviestinnän, talouden, turvallisuuden,henkilöstöhallinnon ja yhteiskuntasuhteidenasiantuntijoiden kanssa.

ELISELISAN YRITYAN YRITYSVSVASTUUTASTUUTOIMINNANOIMINNANORORGANISGANISOINTIOINTI

Vuoden 2015 keskeiset toimenpiteetVuoden 2015 aikana panostimme erityisestivalmistautumiseen vastuuraportoinnin GRI G4Core -tasoon sekä energiatehokkuusdirektiivinvaatimusten täyttämiseen määräajassa. Lisäksijulkaisimme Elisan Yleiset toimintaperiaatteet(Code of Conduct) sekä allekirjoitimme YK:n GlobalCompact -aloitteen. Päivitimme turvallisuuteenliittyvät pääpolitiikat ja -periaatteet.

Monimuotoisuustyökalun jalkautus siirtyi vuodelle2016. Toimitusketjun osalta keräsimmeyritysvastuuvastaavien yhteystiedot sekä teimmealustavan kartoituksen toimittajien yritysvastuunpainotuksista.

Vuonna 2016 jatkamme Elisan Yleistentoimintaperiaatteiden sisäistä jalkautusta osaksiarjen työtämme sekä YK:n Global Compact -



41

periaatteiden mukaisen toiminnan kehittämistä.Otamme käyttöön valmisteilla olevan Elisanenergiastrategian, jonka puitteissa jatkamme jakehitämme ilmastovastuullista toimintaamme.



42

Kestävä arvo yhteiskunnalleElisan taloudelliset vaikutukset suomalaiseenyhteiskuntaan ovat merkittäviä. Edullisetviestintäpalvelut ja verkon laatu ovatmerkittävässä asemassa Suomen kilpailukyvynkannalta. Rakennamme ja ylläpidämme kattavaaviestintäverkkoa ja investoimme siihen vuosittainlähes 200 miljoonaa euroa. Olemme myösmerkittävä työllistäjä, suurimpia yhteisöveronmaksajia Suomessa ja hyvä osingonmaksajaomistajillemme.

Tarjoamme palveluitamme valtakunnallisesti kokomaahan. Olemme mukana lähes jokaisen ihmisenarjessa Suomen lisäksi myös Virossa.Ympäristövastuussa olemme keskittyneet jopitkään ilmastoystävällisyyteen ja kehitämmejatkuvasti uusia, vähähiilisiä palveluitaasiakkaillemme.

Keskitymme sponsorointi- ja tukiyhteistyössämmetarkkaan harkittuihin kohteisiin, joiden kanssateemme pitkäaikaista yhteistyötä.Yhteistyökumppanimme linkittyvät luontevastitoimintaamme, sillä ne puhuttelevat laajojakohderyhmiä, ovat vastuullisia ja vastaavatarvojamme. Lisätietoja yritysvastuun sivuilla.

Case

Elisa on arvonlisältään Suomen 9. merkittävin yhtiöEtlan 25.3.2015 julkaistun ’Suuret yritykset pienessäkansantaloudessa’ -tutkimuksen mukaan. Suomensuurimpien yritysten toiminta heijastuu kokoSuomen valtiontalouden kehitykseen. Tutustu Etlantutkimukseen tutkimuslaitoksen sivuilla.



43

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/henkilosto-ja-kumppanit/sponsorointi-ja-yhteistyo/

https://www.etla.fi/uutiset/mitka-ovat-talla-hetkella-kansantaloudelle-tarkeimmat-yritykset/

Taloudelliset vaikutuksetVastuullisena yrityksenä tehtävämme on huolehtiatoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta jakilpailukyvystä. Näin voimme jatkuvasti kehittääpalveluitamme, rakentaa ja ylläpitäätietoliikenneverkkoa sekä sen tarjoamaa työtä.

Elisan tuloksellinen toiminta tuottaa taloudellistahyötyä osakkeenomistajillemme,henkilöstöllemme, kumppaneillemme,alihankkijoille, jälleenmyyjille, asiakkaillemme,kunnille ja valtiolle.

Tavoitteenamme on, että pitkäjänteinen jajohdonmukainen strategiamme tuottaa lisäarvoasidosryhmillemme myös tulevaisuudessa.

Elisan keskipitkän aikavälin tavoitteet vuoden 2017loppuun mennessäLiikevaihdon kasvu Toimialaa parempi kasvuKäyttökatemarginaali >36 prosenttiaKäyttöomaisuusinvestoinnit/liikevaihto ≤12 prosenttiaNettovelka/käyttökate 1,5–2xOmavaraisuusaste >35 prosenttia

Arvoa omistajillemmeElisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.Osakkeenomistajia on yli 200 000, joista 27prosenttia suomalaisia kotitalouksia, 31 prosenttiakotimaisia instituutioita ja 42 prosenttiaulkomaisia.

Voitonjakopolitiikkamme on 80–100 prosenttiatilikauden tuloksesta. Vuoden 2003 alusta vuoden2015 loppuun Elisan osakkeen kokonaistuotto onkasvanut peräti 1 320 prosenttia, ja se vastaa 22,6prosentin vuosituottoa. Vuonna 2015 maksoimmeosinkoina 94 prosenttia 2014 tuloksesta, 211

miljoonaa euroa, mikä tarkoitti 1,32 euroaosaketta kohti.

Verotuloja kaikkialleSuomeenSuomessa olimme vuonna 2014 yhtiökohtaisestilaskettuna 10. suurin yhteisöveronmaksaja javiiteryhmässämme ylivoimaisesti suurinveronmaksaja. Maksoimme 90 prosenttiasuomalaisten teleoperaattoreiden veroista.



44

Suomessa maksamamme ja tilittämämme verotolivat 345 miljoonaa euroa. Yhteisöveron osuustästä oli 56 miljoonaa euroa. Tuloksellisuusvaikuttaa maanlaajuisesti, sillä yhteisöveroajyvitetään kunnille henkilöstön toimipaikkojensuhteessa. Elisan vuoden 2015 yhteisöverostakunnille kohdistuu 36.87 prosenttia, josta puoletpääkaupunkiseudulle ja puolet muualle Suomeen.Maksamalla veroja ja muita julkisia maksujaosallistumme koko yhteiskunnan kehittämiseen.

Virossa yhtiö maksaa yhteisöveroa vain jos semaksaa osinkoja omistajilleen. Elisa Eesti ei olemaksanut osinkoja emoyhtiölleen.

Merkittävät investoinnitSuomeenOlemme Suomen merkittävin operaattori-investoija vuosittaisilla lähes 200 miljoonan euronkäyttöomaisuusinvestoinneillamme. Rakennamme

ja ylläpidämme kattavaa viestintäverkkoapäämarkkina-alueillamme Suomessa ja Virossa.

Vuonna 2015 käyttöomaisuusinvestointimmeolivat 196 miljoonaa euroa. Investoinnitkohdistuvat suoraan tietoliikenneinfrastruktuurinkehittämiseen, 4G-verkkoihin, kiinteäänrunkoverkkoon, IT-järjestelmiin sekäasiakaspäätelaitteisiin.

Case

Elisa ja Euroopan investointipankki (EIP)allekirjoittivat lokakuussa 150 miljoonan euronlainasopimuksen. Lainalla EIP tukee Elisaninvestointeja Suomen ja Viron 4G -verkkoihin.Suomessa käytetään jo nyt mobiilidataa enitenmaailmassa. Datamäärät moninkertaistuvatlähitulevaisuudessa, kun videoliikenne lisääntyy jayhä useampi laite on teollisen internetin myötäyhteydessä verkkoon. Ympäristöystävälliset ICT- jaonline-ratkaisut pienentävät myös merkittävästihiilijalanjälkeä. Lisätietoa lainasopimuksesta ja sentavoitteista Elisan tiedotteessa.

TTALALOUDELLISET VOUDELLISET VAIKUTUKSET 20AIKUTUKSET 201515



45

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisalle-150-miljoonan-euron-laina-euroopan-investointipankilta-nopean-mobiiliverkon-kehittamiseen-suomessa-ja-virossa&id=57300130452162&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

ELISELISAN OAN OSSAKEAKEOMISTUSTEN JOMISTUSTEN JAKAAKAUTUMINENUTUMINENSEKÄ OMISTSEKÄ OMISTAAJJAMÄÄRÄ 31.AMÄÄRÄ 31.12.2012.201515

SUOMEN 9SUOMEN 9. T. TÄRKEIN YRITYÄRKEIN YRITYSS



46

ELISELISAN INVESTAN INVESTOINNIT 20OINNIT 201515

ELISELISAN VERAN VEROOTT



47

ELISELISAN YHTEISAN YHTEISÖÖVERVEROOSTSTA KUNNILLEA KUNNILLEKKOHDISTETTU OOHDISTETTU OSUUS ALSUUS ALUEITTUEITTAIN 20AIN 201144(EUR(EUROOA)A)



48

Kattava verkko mahdollistaa palvelutkaikilleDigitaalisten palveluiden hyödyntäminenedellyttää valtakunnallisesti nopeaa jatoimintavarmaa verkkoa. Valtaosainvestoinneistamme suuntautui myös vuonna2015 matkapuhelinverkon toimivuudenparantamiseen ja saatavuuden laajentamiseen.Tehtävämme osana yhteiskuntaa on varmistaakattavat ja luotettavat matkaviestin- jatietoliikenneyhteydet. Olemme tärkeässä roolissamyös yhteiskunnan toimintavarmuudenturvaamisessa.

Meitä velvoittaa viestintäviraston päätökselläänasettama yleispalveluvelvoite. Yleispalvelullatarkoitetaan kuluttajan ja yrityksen oikeutta saadakohtuuhintainen ja moitteettomasti toimivapuhelinliittymä ja yhden megan laajakaistaliittymäkotiinsa tai yrityksen sijaintipaikkaan Suomessa.Elisa on nimetty yleispalveluyritykseksi tietyilläalueilla Suomessa.

Mittaamme verkkomme kattavuutta ja saatavuuttaväestöpeitto-mittarilla. Seuraamme myös ECELtd:n riippumatonta tutkimusta operaattoreidenverkkojen kattavuudesta Suomessa. Sen tulostenmukaan 4G-verkkomme oli vuonna 2015 Suomenkattavin. Lisätietoja osoitteesta www.elisa.fi/vertaaverkkoja.

Case

Viestintävirasto asetti rakentamisvelvoitteen, jonkamukaan 97 prosenttia suomalaisista tulee olla 4G-verkon piirissä vuoteen 2019 mennessä. Elisanverkon piirissä oli 97,5 prosenttia suomalaisista jokesäkuussa 2015. Laajensimme ja lisäsimmekapasiteettia erityisesti Pohjois-Suomessa. Verkonlaajennustyöt jatkuvat edelleen. Lue lisääverkkomme kehityksestä.

Varaudumme ennakoivasti häiriötilanteisiinkeräämällä ajantasaista tietoaverkkopalvelustamme, analysoimalla sitä jasuorittamalla tarvittavat vikatilanteenkorjaustoimenpiteet ennen häiriön syntymistä.

Ennakoiva toimintamalli sekä toiminnan jatkuvaparantaminen on mahdollistanut häiriötilanteidenvähenemisen palvelujen määrän kasvustahuolimatta. Laajojen vikatilanteiden varalleolemme määritelleet oman erityisenjohtamisprosessinsa. Kehitämme prosessiajatkuvasti esimerkiksi poikkeuksellistensääolosuhteiden aiheuttamissa pitkittyneissävikatilanteissa.

Yhteistyössä sähköyhtiöiden kanssakoordinoimme mm. varavoimatarpeita riskialueille.Verkkoja ylläpitävät yksiköt pitävät säännöllisestiharjoituksia poikkeustilanteiden varalta.



49

https://www.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/signaali/signaali12015/mikaihmeenyleispalvelu.html

http://www.elisa.fi/vertaaverkkoja



http://elisa.fi/vertaaverkkoja/

Case

Kesätapahtumat ruuhkauttavat verkkoja. Elisaseurasi jälleen tiiviisti kesän suurtapahtumiavarmistaakseen yhteyksien toiminnan.Ennaltaehkäisimme verkkojen ruuhkautumistamuun muassa liikuteltavilla tukiasemilla. Lue Elisansivuilta, miten lisäsimme verkon kapasiteettiaesimerkiksi Provinssirockissa.

Häiriötilanteiden hallinnassa viestinnällä onmerkittävä rooli. Panostamme ennakoivaan jakokonaisvaltaiseen tiedottamiseen.Asiakastiedotus aloitetaan mahdollisimmannopeasti laajan häiriön havaitsemisen jälkeen javiankorjauksen etenemisestä viestitään häiriönpoistumiseen saakka.

Case

Ennakoiva tiedottaminen monikanavaisesti lisääasiakastyytyväisyyttä tilanteissa, joissa palveluuntulee katkos. Siksi tiedotamme jo etukäteensuunnitelluista verkon muutostöistä sekämahdollisimman pian äkillisistä häiriöistä. Häiriöitäja muutoksia voi seurata häiriökarttapalvelussammesekä kaapeli-tv:n infopaikalla 380 ja Elisa Viihde -palvelun kanavapaikalla 860.

Vuonna 2015 onnistuimme vähentämäänedelleen sekä kokonaisvikamäärää että erityisestimerkittävien häiriöiden määrää. Mittaammepalvelumme luotettavuutta saatavuusmittarilla jaseuraamalla kokonaisvikamäärän kehittymistä.

Panostamme tukiasemien huolelliseensijoittamiseen. Mastojen, tukiasemien jalähetysasemien rakentaminen edellyttääkunnallista lupaa ja toimivaa, lainmukaistayhteistyötä niin yksityisten taloyhtiöiden kuinmaanomistajien kanssa. Hyödynnämmetukiasemien sijoittelussa laajastirakennuspaikkojen yhteiskäyttöä alan toimijoidenvälillä. Yli puolet käyttämistämme tukiasemistasijaitsee yhteiskäyttöpaikoissa.



50

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-varautuu-pohjanmaan-kesatapahtumiin-varmistaakseen-sujuvat-yhteydet&id=17777877329915&tag=corporate.elisa.fi%3Aregional-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-varautuu-pohjanmaan-kesatapahtumiin-varmistaakseen-sujuvat-yhteydet&id=17777877329915&tag=corporate.elisa.fi%3Aregional-press

http://elisa.fi/kartat/#mobile

Tutkimus ja kehitysToimimme alalla, jossa tulevaisuuden palvelutrakennetaan jatkuvalla kehittymisellä,innovaatioilla ja eri alojen asiantuntijoidenyhteistyöllä. Olemme tiiviisti mukana alantutkimushankkeissa ja startup-toiminnassa.Edistämme myös tätä kautta digitaalisenyhteiskunnan kehitystä. Toimintaamme liittyykeskeisesti myös harjoitteluohjelma opinnoissaanmenestyneille korkeakouluopiskelijoille.

Elisa edistääkansainvälistähuippututkimustaOlemme muodostaneet vahvan yhteistyönakateemisten tutkijoiden ja Elisan liiketoimintojenvälille. Yhteistyö edistää strategisia valintojamme,sillä se lisää ymmärrystämme uusista tieteellisistäläpimurroista.

Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyömahdollisuuksiaeri tieteenalojen kansainvälisestiparhaiden tutkijoiden kanssa. Vuonna 2015 ElisaResearch yhdisti elisalaiset yli 150 uudenhuippututkijan kanssa ja toteutti tutkimusta 25tutkimusprojektissa. Toiminnan taso arvioitiinulkopuolisessa tutkimuksessa, joka arvioitoiminnan erinomaisuuden esimerkkinäverkostoitumisesta akateemisen tutkimuksenkanssa.

Lisäksi tuemme HPY:n Tutkimussäätiön kauttasuomalaisen teletekniikan, televiestinnän jatietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- jakehitystyötä. Säätiö on jakanut vuoteen 2015mennessä apurahoja yhteensä 934 710 euroa

pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoilleeri yliopistoissa. Säätiön kirjastossa on noin 90väitöskirjaa.

Tiivistä startup-yhteistyötäInnovatiivisessa startup-toiminnassa mukanaoleminen ja sen kehittäminen on Elisalle tärkeää.Vuoden 2015 aikana tehostimme toimintaamme,jotta olisimme nuorille yrityksille entistäkinhelpommin lähestyttävä yhteistyökumppani.Tavoitteenamme on molempia osapuoliahyödyttävä liiketoiminta, joissa voimme toimiastartup-yritysten aikaisen vaiheen asiakkaana jatarjota yhteistyökumppanin käyttöön tehokkaatmyyntikanavamme.

Elisalla on tällä hetkellä kymmeniä startup-partneruuksia. Olimme myös vuonna 2015 yksistartup-tapahtuma Slushinpääyhteistyökumppaneista.

Case

Yksi uusimmista startup-kumppaneistamme onvuoden 2014 Slush-tapahtumasta löydettyuudelleenkäytettäviä pakkauksia tarjoava RePack,Yhteistyö RePackin kanssa on vahvistanut Elisankykyä ottaa käyttöön ympäristöä säästäviäratkaisuja. Loppuvuoden aikana toteutimmepilottihankkeen, jossa noin 500 uutta Elisa Viihde -asiakasta sai palveluun sisältyvän digiboksin RePack-pakkauksessa. Palautettu pakkaus käytetäänuudelleen. Tutustu RePackiin ja lue lisää Elisanstartup-toiminnasta.



51

http://www.originalrepack.com/

http://corporate.elisa.com/corporate-responsibility/startups/

http://corporate.elisa.com/corporate-responsibility/startups/

Ympäristövastuumme keskittyyilmastoon ja energiaanICT-alan tuotteilla ja palveluilla on merkittävä roolimaailman hiilijalanjäljen pienentämisessä.Voidakseen vähentää myös muiden alojen CO2 -päästöjä ICT-alan on huolehdittava omantoimintansa ympäristövaikutuksista. Tällä hetkelläalan oma toiminta muodostaa noin kaksiprosenttia koko maailman hiilijalanjäljestä.Toimialan hiilijalanjäljen ennustetaan pienenevän,vaikka datan ja laitteiden määrä kasvaa vuosittainmaailmanlaajuisesti.

Haluamme olla mukana luomassa vähähiilistäyhteiskuntaa. Vastuu ympäristöstä merkitseemeille ennen kaikkea pitkäjänteistä ja läpinäkyväätoimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Päästöjen vähentäminen on ollut osastrategiaamme vuodesta 2009 lähtien.Seuraamme tavoitteita puolivuosittain CO2-päästösäästötuloskortin kautta. Tuloskortinalamittareissa seuraamme myös toimintammeenergiatehokkuutta. Elisan oma hiilijalanjälkilasketaan kerran vuodessa. Katso, mitenasiakkaamme hyötyivät vähäpäästöisistäratkaisuistamme vuonna 2015.

Case

Kansainvälisessä CDP Nordic Climate Change 2015 -raportissa Elisan ilmastoraportointi sai täydet pisteet100B/100A. Samalla Elisa nousi Climate DisclosureLeadership 2015 (CDLI) -indeksiin. Pohjoismaisten

yritysten keskiarvo oli 84. Elisan sijoittajille jaglobaaleille markkinoille tuottama ilmastoraportointion arvioitu pohjoismaisten yritysten huipputasolle jateleoperaattoreiden parhaimmistoon. Raportoimmehiilijalanjälkemme vuosittain CDP-kyselyssä. Luelisää ilmastoraportistamme tiedotteestamme.

Hiilijalanjälkemmepienenee uusiutuvallaenergiallaElisan tavoitteena on energiankulutuksen hillintäja hiilijalanjäljen pienentäminen liiketoiminnankasvusta huolimatta. Tietoliikenneverkkommeenergiankulutus Suomessa ja Virossa muodostaanoin 80 prosenttia hiilijalanjäljestämme.

Tarvitsemme energiaa palveluidemme ylläpitoonja datan liikkumiseen verkossa. Siksi kohdistammetoimenpiteemme ensisijaisesti verkonenergiankulutukseen esimerkiksi hankkimallauusiutuvaa energiaa ja optimoimalla energiankäyttöä.

Elisan oma hiilijalanjälki vuonna 2015 oli 13 478tCO2 (56 475). Hiilijalanjälkemme pieneni 76prosenttia (17). Hiilijalanjäljen pienenemiseenvaikutti merkittävästi uusiutuvan energianhankinta Suomessa ja Virossa.



52

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisan-ilmastoraportoinnille-huippupisteet-cdp-indeksissa&id=90296310262133&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

ELISELISAN HIILIJAN HIILIJALANJALANJÄLKIÄLKI

Lähes kaikki Suomessa käyttämämme sähkö, noin215 000 MWh (128 000), tuotettiin uusiutuvallaenergialla, jonka alkuperä on todennettualkuperätodistuksin. Siirryimme myös Virossakäyttämään alkuperämerkittyä uusiutuvaaenergiaa, jota hankittiin 25 050 MWh.

Teemme mobiiliverkoissamme jatkuvastitoimenpiteitä energiankulutuksen hillitsemiseksi.Saavutimme lähes 5 000 MWh (10 000) säästöt.Alustavien arvioiden mukaan voimme vuoteen2019 mennessä edelleen vähentää vuotuistasähkönkulusta 74 000 MWh. Tämä on mahdollistaverkon uudelleen suunnittelulla, modernisoinnillasekä uusilla sähkönsäästöominaisuuksilla.

SIIRRETYN MOBIILIDSIIRRETYN MOBIILIDAATTANANENERENERGIAGIATEHOKKUUSTEHOKKUUS



53

Vuonna 2015 jatkoimme konesalienenergiankulutuksen optimointitoimenpiteitä:

• Modernisoimme isommissa kohteissajäähdytysjärjestelmiä, jotka mahdollistavatmm. vapaajäähdytyksen lisäämisen

• Paransimme mobiili- ja pienkohteissajäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisujamodernisoimalla ratkaisuja, mm. suoravapaajäähdytys

• Modernisoimme kohteiden valvonta- jaetäkäyttöjärjestelmiä ja optimoimmelämpötiloja

• Jatkoimme UPS- ja tasavirtajärjestelmienuudistuksia. UPS-laitteistoissa hyötysuhdeeli häviötehojen minimoiminen on erittäinolennaista energiankulutuksen kannalta.Uusien laitteistojen hyötysuhde voi ollajopa 96 prosenttia.

• Virossa vanhoja tukiasemia vaihdettiinuusiin, 40 prosenttiaenergiatehokkaampiin. Tällä hetkelläsäästöjä on saatu noin 2,5 GWh.

Case

Elisa Eestissä tehtiin vuonna 2015aurinkovoimapilotti yhdessä tukiasemakohteessa.Aurinkopaneeli on teholtaan 1,5 kW ja se toimiimaksimitehollaan aurinkoisena päivänä. Aikoinajolloin aurinkovoimaa ei ole saatavilla, käytetäänverkkosähköä. Tulokset ovat olleet hyviä ja pilottejaaiotaan laajentaa ensi vuonna kymmeneentukiasemaan Virossa.

Elisalla on Espoon konesalikeskuksessakäytössään yksi Suomen ensimmäisistähukkaenergiaa hyödyntävistä ratkaisuista. Ratkaisumahdollistaa konesalin palvelimissa syntyvänlämpöenergian hyödyntämisenkokonaisuudessaan alueenkaukolämmityksessä. Saavutimme 610 tCO2päästösäästöt1 (749) lämmön uudelleenkäytöllä.Tämä vastaa 77 omakotitalon vuotuistasähkölämmitystä.

Toinen tehokas tapa säästää energiaakonesaleissa on palvelimien virtualisointi elilevytilan dynaaminen jakaminen. Omistapalvelimistamme jo lähes 60 prosenttia onvirtuaalisia ja niitä optimoidaan entistäenergiatehokkaammiksi. Omien palvelimiemmevirtuaalisoinnista saimme 2 454 tCO2 (1 108)päästösäästöt1.

1Elisan CO2-päästösäästömittareiden laskentaperiaatteet ja

lisätietoa internetsivuillamme.

Case

Päivitimme työsuhdeautopolitiikkaamme vuonna2015 niin, että se kannustaa yhä vähäpäästöisempiinvaihtoehtoihin. Elisalaisilla oli kesällä mahdollisuusmyös koeajaa uuden ajan sähköautoja Pasilantoimipisteessä.



54

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot/

ICT-laitteiden kierrätysMarkkinoille toimittamiemmeelektroniikkatuotteiden, akkujen ja pakkaustenosalta meitä koskee lakisääteinen tuottajavastuu.Sen mukaan tuottaja vastaa käytöstä poistetuntuotteen jätehuollosta. Pakkausten osalta lakivelvoittaa niiden hyötykäyttöön joko materiaalinatai energiana.

Suomessa myymälöissämme on SER-keräysastiat,joiden kautta jäte päätyy uudelleen käsittelyyn jajälleen elektroniikan raaka-aineeksi. Ehjästä,toimivasta laitteesta saatavan rahallisen hyvityksentarkoituksena on kannustaa asiakkaitapalauttamaan vanhat elektroniikkalaitteet sensijaan, että ne päätyisivät jätteeksi.Myymälöissämme on myös keräyslaatikot akkuja japaristoja varten.

SSÄHKÄHKÖ- JÖ- JA ELEKTRA ELEKTRONIIKKARONIIKKAROMUN KIERRÄOMUN KIERRÄTYTYSS(SER(SER))

Virossa Elisan myymälöissä otetaan vastaan akkujaja paristoja. Käytetyn elektroniikan voi palauttaamaksutta kierrätyspisteisiin esimerkiksi

Kuusakoskelle. Elisa Eestin oma elektroniikkajätekierrätetään Kuusakosken kautta.



55

EN3 ORGANISAATION OMA ENERGIAN KULUTUS (GJ, GIGAJOULE)

Päälähteiden suora energiankulutus2011 2012 2013 2014 2015

Dieselin ja bensiinin kulutus 2 194 1 898 3 342 3 042 2 435Öljyn kulutus n/a 2 700 3 382 3 280 3 538

Päälähteiden epäsuora energiankulutus2011 2012 2013 2014 2015

Elisa Oyj sähkö 785 524 824 339 710 751 765 782 785 268Elisa Oyj lämmitys 72 137 76 392 64 937 66 776 56 957Elisa Oyj kaukokylmä 10 576 17 524 16 446 15 828 16 797Elisa Eesti sähkö 66 805 67 723 84 404 94 432 86 125

Elisa Eesti lämmitys 1 940 2 538 3 467 34671 2 404Hankittu uusiutuva sähkö (vesivoimaa) 0 0 230 400 460 800 864 180

1 Vuoden 2013 luku

EN6 ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN (GJ)1

2011 2012 2013 2014 2015

Monitilatoimistot (sähkö ja lämpö) 32 411 25 391 25 115 28 720 39 8322

Palvelinympäristöjen energiatehokkuus (sähkö) 36 423 31 936 26 888 18 623 26 010Palvelinten lämmön uudelleenkäyttö 17 561 18 010 16 636 15 869 16 913Yhteensä 86 395 75 336 68 639 63 212 82 754

1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot

2 Laskennan rajaus on muuttunut kts. Raportin kuvaus

EN7 VÄHENNYKSET TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN ENERGIANTARPEESSA (GJ)1

2011 2012 2013 2014 2015Virtuaalisiin palvelimiin siirtyminen (sähkö) 15 405 23 223 42 702 61 718 85 026


EN16 SUORAT JA EPÄSUORAT KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PAINON MUKAAN (TCO2,HIILIDIOKSIDITONNIA)

2011 2012 2013 2014 2015Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt 162 332 486 339 430Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 88 264 81 041 59 351 49 141 4 346



56

EN17 MUUT MERKITTÄVÄT EPÄSUORAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PAINON MUKAAN (TCO2)

Epäsuorat päästöt (scope 3) 2011 2012 2013 2014 2015Radioverkon rakentaminen 1 987 2 351 1 159 1 202 3 328Liikematkustaminen 1 791 2 133 1 992 1 925 1 579Työn ja kodin välinen liikenne 3 060 3 550 2 904 30 011 3 054

Jätteet (vain emoyhtiö) 60 61 691 52 53Muut: paperilaskutus 958 899 782 617 539Muut: sähköinen laskutus 42 67 94 115 127Muut: toimistopaperi 17 10 56 7 4Muut: jäteveden käsittely 9 11 10 14 18

1 Laskentaperusteet muuttuneet: lisätty SER-jäte

EN27 TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISTOIMENPITEIDENLAAJUUS (TCO2)1

2011 2012 2013 2014 2015Asiakkaiden päästösäästöt 8 334 19 156 21 965 30 971 32 313Asiakkaiden virtuaalineuvottelut 7 307 17 395 18 931 26 921 26 447Pilvipalvelut 993 1 685 2 982 4 001 5 563Päätelaitteiden kierrätys 34 76 52 49 303


EN19 KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN (TCO2)1

2011 2012 2013 2014 2015Elisan omat päästösäästöt 6 898 9 860 10 029 19 525 49 633Liikkuvan työn ratkaisut 2 604 3 532 4 198 4 406 8 817Konesalit 3 738 4 808 3 797 5 029 6 075Tuotepalautusten uudelleenkäyttö 333 1 179 1 356 1 300 1 496Verkkolaskutus 223 340 678 823 914Radioverkon säästövähennykset (uusi mittari) n/a n/a n/a 7 967 32 331


SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUN KOKONAISMÄÄRÄ (T, TONNIA)

2011 2012 2013 2014 2015SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 159 108 199 232 275



57

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA

Riski Kuvaus Vaikutusarvio Riskin hallinta/mahdollisuus

Verotuksenmuutokset

Ilmastonmuutoksesta joko suoraantai epäsuorasti aiheutuvatverotuksen muutokset mm. sähkönverotuksessa, sähkön siirronverotuksessa ja mahdollinenhiilidioksidivero

Verotuksen muutokset vaikuttavatElisan kulujen kasvuun. Esimerkiksivuoden 2015 alussa voimaan tullutveronkorotus (0,3 %) nosti Elisansähkön kustannuksia noin 24 000euroa. (Vero kohdistuu sähkönkulutukseen, veroluokkaan 1)

Tietoliikenneverkonsähkönkulutuksen optimointi,energiatehokkaiden ratkaisuidenkäyttöönotto ja uusiutuvan sähkönhankinta. Energiatehokas toimintalaskee operationaalisia kuluja jamahdollistaa ratkaisujentarjoamisen asiakkaallekilpailukykyiseen hintaan.

Sääntelynmuutokset

EU:n energiatehokkuusdirektiivivelvoittaa isoja yrityksiä tekemäänyritystasoisen sekä yhdenkohdetasoisenenergiakatselmuksen viimeistäänvuonna 2015 ja sen jälkeen 5vuoden välein. Tulevaisuudessailmastolaki voi tuoda uusiavaatimuksia yrityksille.

Lisää mahdollisesti tarvettaentistäkin yksityiskohtaisempaanenergiankulutuksen mittaamiseenja seuraamiseen.

Vastasimmeenergiatehokkuusdirektiivinvaatimuksiin määräajassa.Asiakkaat saavuttavat omatenergiatehokkuustavoitteensa ICT-alan tuotteiden ja palveluidenavulla.

Sään ääri-ilmiöt

Ilmastonmuutos aiheuttaa säänääri-ilmiöitä, jotka ovat uhaksilähinnä Elisan mobiiliverkoille.Myrskyt aiheuttavat sähkökatkojasekä katkoksia Elisan palveluissa.

Vuonna 2015 oli 4 kplluonnonilmiöiden aiheuttamiavakavia häiriötiloja. Häiriötilojenmäärän kasvu aiheuttaa suurempiahenkilöstökustannuksia sekäkustannuksia rikkinäisten laitteidenvaihdoista.

Elisalla on reaaliaikainen ja kattavaverkon häiriötilojen monitorointi.Tämä mahdollistaa häiriöidentunnistamisen ja korjaamisennopeasti. Reaaliaikaisten mittaus- jamonitorointipalveluiden kysyntänousee tulevaisuudessa.

Muutoksetkeskilämpötilassa

Keskilämpötilojen nouseminen jahelleaallot lisäävät viilennyksentarvetta Elisan tele- ja konetiloissasekä toimitiloissa.

Kulut kasvavat jäähdytyslaitteideninvestointien lisääntyneensähkönkulutuksen takia. Toisaalta,mobiilikohteissa tekniikka siirtyyulos.

Elisalla on Espoossa konesali, jokakäyttää konesalissa syntyneenlämmön uudelleenkaukolämpöverkossa.

Sidosryhmienkasvavaympäristötietoisuus

Ilmastonmuutos vaikuttaa Elisansidosryhmienympäristötietoisuudenlisääntymiseen. Raportointi erisidosryhmille lisääntyy javaatimukset ilmastomyönteiselletoiminnalle kasvavat.

Epäonnistuminen sidosryhmienkasvaviin vaatimuksiinvastaamisessa vaikuttaa Elisanmaineeseen.

Elisalla palveluiden avulla voidaanrakentaa vähähiilisempääyhteiskuntaa. Elisan liiketoiminnan,kuten visuaalisten palveluidenliiketoiminnan ja muiden ICT-palveluiden kasvu voi synnyttäämyös uutta liiketoimintaa.



58

Elisan toimitusketjuToimittajien ja alihankkijoiden kanssa tehtävälläyhteistyöllä on tärkeä merkitys Elisanliiketoiminnan kehityksessä. Hankimmemerkittävän määrän palveluita, materiaaleja jalaitteita ulkopuolisilta toimittajilta.

Elisan hankinnoista vastaa Talous-yksikönhankintaorganisaatio, joka on jaettu kolmeenvastuualueeseen: palvelut, tuotteet sekä it- jajärjestelmähankinnat.

Verkko- ja tietojärjestelmälaitteet tai puhelimethankimme pääosin tunnetuilta kansainvälisiltätoimittajilta. Palvelut hankitaan suurelta osinmaista joissa toimimme, lukuun ottamatta erityisiäulkomailta toimitettuja tuki- ja kehityspalveluita.

Asetamme erityistä painoarvoa laitteidenenergiatehokkuuden, elinkaaren jatoimintavarmuuden arviointiin. Hankkeillekäytetään vaihtoehtolaskelmia, joissa mallinnetaantarjottujen ratkaisujen elinkaari jaenergiatehokkuus.

Toimittajayhteistyö on tärkeä osa hankintaa, senohjausta ja kehittämistä. Merkittävien toimittajienkanssa yhteistyön kehittämiseksi on perustettutoimittajan ja Elisan välisiä ohjausryhmiä, jotkakokoontuvat säännöllisesti. Ohjausryhmätohjaavat toimittajayhteistyötä seuraamallasovittujen tavoitteiden ja hankkeiden toteutumistaja sopimalla kehityshankkeista yhteistyönparantamiseksi. Pyrimme myös jakamaan parhaitakäytäntöjä toimittajaverkostossamme. Haluammeedistää eettisen ostamisen periaatteidentoteutumista yhdessä toimittajiemme kanssa.

Hankinnan vastuullisuutta ohjaavat Elisan Eettisenostamisen periaatteet, Yleiset

toimintaperiaatteemme (Code ofConduct), Tilaajavastuulain noudattaminen jaElisan turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset japeriaatteet.

Edellytämme toimittajiltamme lakien jamääräysten noudattamista. Allekirjoittaessaansopimuksen toimittaja hyväksyy Elisan Eettisenostamisen periaatteet ja sitoutuu noudattamaankansainvälisiä työtä ja ihmisoikeuksia ohjaaviaperiaatteita ja sopimuksia sekä johtamaanrajallisten resurssien tehokkaampaa käyttöä jahaitallisten ympäristöpäästöjen vähentämistä.

Teemme toimittaja-auditointeja, kun valitsemmeuusia toimittajia EU:n ulkopuolelta, erityisestikorkean riskin maista. Toimittajaksi pääsyedellyttää, että toimittaja on läpäissyttarkastusprotokollamme mukaisen arvioinnin.

Lahjonta, muut sopimattomat maksut sekä edutliiketoiminnassa ovat lainvastaisia ja kiellettyjäElisassa. Vaadimme lahjonnan vastaisuutta myöskaikilta kumppaneiltamme ja alihankkijoiltamme.Ohjeet lahjonnan vastaisuudesta löytyvät Elisanyleisistä toimintaperiaatteista.

Toimittajilla on mahdollisuus ilmoittaamahdollisista väärinkäytöksistä nimettömästiElisalle.

Selkeytimme vuonna 2015 toimittaja-auditointikäytäntöjä ja jatkoimmetoimittajaverkoston yritysvastuu painotustenkartoittamista.



59



Vastuu asiakkaistaPanostamme liiketoiminnassamme asiakkaidenluottamukseen, palveluiden toimivuuteen jatietojen turvallisuuteen. Kehitämme uusiapalveluita asiakkaillemme ja parannammejatkuvasti niiden käytettävyyttä asiakaspalautteenpohjalta. Ennakoimalla parannammeasiakaskokemusta myös mahdollisissa häiriö- jatietoturvaongelmatilanteissa. VuosikertomuksenHenkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat -osioissa onlisää tietoa uusista palveluistamme kuluttajille jayritysasiakkaille.

Video: www.youtube.com/watch?v=uqfGiGFdAQw

Case

Haluamme yllättää asiakkaamme positiivisesti jokapäivä. Katso, mistä elementeistä syntyy yllättävänhyvää asiakaspalvelua.



60

http://www.youtube.com/watch?v=uqfGiGFdAQw

Asiakastyytyväisyys ohjaatoimintaammeAsiakaskeskeisyys on yksi Elisan arvoista. Setarkoittaa meille asiakkaan tarpeet huomioonottavaa, laadukasta ja ennakoivaa toimintaa.Asiakastyytyväisyys onkin olennainentoimintaamme ohjaava mittari ja yksi Elisantärkeimmistä tuloskorttimittareista. Avaintekijä onasiakasymmärryksen jatkuva parantaminenaktiivisen vuoropuhelun avulla.

Dialogimme asiakkaidemme kanssa onkahdensuuntaista. Käytämme pääasiallisenakuluttaja- ja yritysasiakastyytyväisyyden mittarinasystemaattista NPS-mittausta (Net PromoterScore®). Lisäksi keräämme ja seuraammeasiakastyytyväisyyttä asiakaskyselyjen ja -tutkimusten avulla sekä jatkuvastiasiakaskohtaamisten yhteydessä.

Analyysin tulokset käydään läpi liiketoimintojenjohtoryhmissä, joissa päätetään erikseentehtävistä kehitystoimenpiteistä. Seuraammetoimenpiteitä liiketoiminnoissa ja kerromme myösniiden etenemisestä säännöllisesti asiakkaalle.

Vuoden 2015 aikana asiakaskokemuksenparantamiseksi tehtyjä toimenpiteitä on esitettysidosryhmävuorovaikutus-osiossa.

Case

Pitkäjänteinen panostus myyntiin ja myynninosaamiseen kannattaa. Tämä paljastui viidettäkertaa järjestetyssä Suomen ParasMyyntiorganisaatio -kilpailussa, jossa Elisanyritysmyynti palkittiin vuoden 2014 parhaana.Kilpailun tavoite on edistää myyntikulttuuria sekälisätä myyntityön arvostusta Suomessa. TutustuElisan yritysmyynnin menestystarinaan.

Kehitämme sähköistäasiakaspalautepalveluamme. Vuonna 2015asiakaskohtaamisista yli 85 prosenttia käytiinsähköisissä asiointikanavissamme, kutenOmaElisa-kanavassa.

Markkinointimme perustuu lakeihin ja toimialansääntöihin. Alan markkinointia valvoo ja ohjeistaakilpailu- ja kuluttajavirasto. Asiakkaallamme onoikeus kieltää suoramarkkinointi.

Joulukussa 2015 saimme markkinaoikeudeltakiellon käyttää markkinoinnissamme "Ei typeräädatakattoa" -ilmaisua 1.1.2016 alkaen.

Puhelinmyyntiä koskee erityisestikuluttajansuojalaki, henkilötietolaki ja erääterityislait sekä viranomaisohjeet ja säännökset.Elisan puhelinmyyntipalvelusta vastaa Elisantytäryhtiö Enia, jonka laadunvalvonta varmistaa,että sovittuja sääntöjä noudatetaan. Vuoden 2015aikana olemme muun muassa tarkentaneetmyyntiohjeistustamme.

Käsittelemme puhelinmyynnistä saadut palautteetasiakaspalauteprosessin mukaisesti ja pyrimmeparantamaan toimintaamme palautteenperusteella.



61

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisan-yritysmyynti-on-suomen-paras-myyntiorganisaatio-2014&id=13219270760149&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Markkinointi-ja-mainonta/hyva-tapa/

http://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Markkinointi-ja-mainonta/hyva-tapa/

Tietoturva ja yksityisyydensuojaViestinnän luottamuksellisuuden varmistaminen jahenkilöiden yksityisyyden suojaaminen ovat meillekeskeisiä asioita. Noudatamme korkeaatietosuojatasoa, mikä on olennaista myösasiakkaidemme luottamuksen ja vastuullisentoiminnan kannalta. Henkilöstöämme jaalihankkijoitamme sitoo vaitiolovelvollisuus.Yksityisyyden suojan piiriin kuuluvat muun muassaviestien sisältö, tieto viestinnän osapuolista sekähenkilötiedot, ts. henkilöön liitettävissä olevattiedot.

Henkilöiden luotettava tunnistaminen onkeskeisessä osassa valtaosassa digitaalisiapalveluita. Olemme tuoneet omiin palveluihimmevahvempaa tunnistamista ja kehittäneet vahvantunnistamisen ratkaisuja, kuten mobiilivarmenteenyhteistyössä muiden suomalaistenoperaattoreiden kanssa.

Teemme säännöllisiä tietoturvaskannauksia ja -tarkastuksia järjestelmiimme. Pyrimmetunnistamaan tietoturvaloukkausten yrityksetmahdollisimman aikaisessa vaiheessa jakorjaamme tunnistetut haavoittuvuudet tai muutuhat. Tietoturvahäiriöiden hallintaa japoikkeustilanteiden johtamista varten on omatoimintamallinsa. Tilanteita harjoitellaan ja

toimintaa kehitetään kokemusten perusteella.Tiedotamme palveluidemme tietoturvaan liittyvistätoimenpiteistä mahdollisuuksien mukaankulloinkin sopivimmalla tavalla, esimerkiksiinternetsivuilla tai asiakastiedotteilla.Raportoimme tapahtumista myös viranomaisille.

Kansallisen kriittisen infrastruktuurin tuottajanasuunnittelemme palvelumme ja toteutammejärjestelmämme huomioimalla myös varautumis-,jatkuvuus- ja turvallisuusnäkökohdat. Teemmeyhteistyötä viranomaisten, muiden yritysten jaelinkeinoelämän järjestöjen kanssavarautumisessa ja kyberturvallisuudenkehittämisessä. Tuotamme myös asiakkaillemmepalveluita, joilla he pystyvät varautumaanpoikkeustilanteisiin sekä hallitsemaan omaantoimintaansa kohdistuvia kyberriskejä ja tilanteita.

Case

Digitaalisuuteen kuuluu mahdollisuuksien lisäksimyös riskejä. Perustimme vuonna 2015 uudenkyberturvakeskuksen, jonka avulla tarjoammeasiakkaillemme palveluna ennaltaehkäisevän jareaaliaikaisen turvan erilaisten uhkien havainnointiinja torjuntaan. Lue verkkosivuiltamme, miten Elisaauttaa yrityksiä suojautumaan kyberhyökkäyksiltä.



62

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-perustaa-kyberturvakeskuksen-suojaamaan-yrityksia-verkkohyokkayksilta&id=74057040415811&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

ELISELISAN TIETAN TIETOOTURTURVVALLISUUDENALLISUUDENORORGANISGANISOITUMINENOITUMINEN

Elisan johtoryhmän asettaman Elisanturvallisuuden johtoryhmän keskeisinä tehtävinäon päättää turvallisuuteen liittyvistä politiikoista janiitä täydentävistä periaatteista, turvallisuuteenliittyvistä strategisista linjauksista sekä seuratakeskeisten turvallisuusriskien hallintaa.Turvallisuuden osa-alueet ovat turvallisuusriskienhallinta, tietoturvallisuus, tietosuoja jatilaturvallisuus. Politiikat ja periaatteet kattavatElisan ja sen tytäryhtiöiden toiminnan sekäsopimusten kautta myös alihankkijoiden Elisalletuottamat palvelut.

Yritysturvallisuus-organisaatio ja liiketoimintojenturvallisuustoiminnot muodostavat Elisanturvallisuusorganisaation. Yritysturvallisuus-organisaatio johtaa erillisiä tietosuoja-,tietoturvallisuus ja toiminnan turvallisuus -ryhmiä,joiden tehtävänä on koordinoidaturvallisuustoimintaamme.

Elisan Tietoturvallisuusryhmä vastaatietoturvalinjauksista, päättää ohjeistuksesta,koulutuksesta, tiedotuksesta ja keskeisistätietoturva-auditoinneista sekä arvioi sidosryhmientietoturvavaatimusten vaikutuksia. Huolehdimmepalveluidemme tietoturvasta uhkien vakavuuteen,tekniseen kehitystasoon ja kustannuksiin sopivinmenettelytavoin.

Vastuu tuotteisiin ja palveluihin liittyvästäyksityisyyden suojasta on ensisijaisesti Elisanliiketoimintayksiköillä. Elisan Tietosuojaryhmän

tehtävänä on ohjeistaa ja valvoa tietosuojaanliittyvissä asioissa sekä varmistaa mm.rekisteriselosteiden ajantasaisuus. Henkilötietojenkäsittely on säännelty Suomen lailla sekäviranomaisten määräyksillä ja ohjeilla.Luovutamme asiakkaiden tietoja vain lainsallimissa rajoissa ja asiakasrekisteriselosteenmukaisesti esimerkiksi viranomaisille ja muilleteleyrityksille. Työntekijöitämme jaalihankkijoitamme sitoo vaitiolovelvollisuusasiakkaan tietoja käsiteltäessä. Henkilöstöä myöskoulutetaan jatkuvasti tietosuojaan jaturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 2016kahden vuoden siirtymäajalla. Aloitimmevalmistautumisen muutokseen jo vuonna 2013asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi.

2015 saimme tietosuojaan liittyen yhden selvitys-pyynnön Viestintävirastolta. Elisa on tehnyt tarvit-tavat korjaustoimenpiteet ja toimittanut viestintä-virastolle tarvittavat selvitykset asiassa. Asian käsit-tely on päättynyt. Elisa-konsernissa on voinutvuoden 2015 aikana olla yksittäisiä perusteltujaasiakastietosuojaan liittyviä tapauksia, joista ei oleraportoitu emoyhtiölle. Pyrimme parantamaanraportointia kattamaan kaikki perustelluttapaukset. Vuonna 2015 päivitimme Elisa-konsernin tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviäohjeistuksia ja politiikkoja. Elisa Eestissä päivitettiinhenkilötietojen käsittelyohjeita.



63

Joitain Elisan asiakkaita on lähestyttytietojenkalastelu-huijausviesteillä.Tietojenkalastelu huijausviesteillä (phishing) onrikollista toimintaa, jolla pyritään keräämäänluottamuksellisia tietoja, kuten

sähköpostitunnuksia, salasanoja ja maksukorttientietoja. Elisalla on ohjeet asiakkaille tällaistenhuijausyritysten välttämiseksi. Ohjeet ja lisätietojalöytyvät internetsivuiltamme.

ELISAN TIETOSUOJA- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET 2015

Turvallisuuskoulutukset Henkilömäärä*Tietosuojakoulutus 1 977Henkilötietojen käsittelykoulutus 2 046Välitystietojen käsittelykoulutus 1 997*sisältää yritysturvallisuuden henkilöt

Jokaisella elisalaisella on oikeus tehdä työtäterveellisessä ja turvallisessa työympäristössä,jossa ei hyväksytä ihmisoikeuksien vastaistatoimintaa. Elisalla vakituisesti työskenteleväturvahenkilöstö on suorittanut Suomen laissamääritetyt koulutukset ja he ovat saaneet Elisanyleisten toimintaperiaatteiden koulutuksen.

Konesalien turvallisuudesta huolehdimme muunmuassa tarkkaan rajatuilla kulkuoikeuksilla.Kulkuoikeuksien saamisen edellytyksenä ontyöperusteen lisäksi turvallisuusselvitys ja kaikillepakollinen turvallisuuskoulutus.

Case

Elisan laitetilat ja konesalit eivät ole palomiehille niitätutuimpia paikkoja. Siksi Elisassa toimii 20 henkilönsavusukellukseen kouluttautunut tiimi, joka onkoottu tuotannon ja turvallisuuden organisaatioidenjäsenistä. Toiminnan tarkoituksena on avustaa jaopastaa pelastusviranomaisia maanalaisissalaitetiloissamme sekä suorittaa palotilanteissavahinkokartoituksia. Koulutuksella varmistetaan,että alkusammutusosaamisemme pysyyerinomaisella tasolla.



64

http://elisa.fi/asiakaspalvelu/ohje/tietojenkalastelu-huijausviesteilla

Palveluiden esteettömyys,helppokäyttöisyys ja turvallisuusPalveluidemme helppokäyttöisyys ja esteettömyysovat osa hyvää asiakaskokemusta. Johtavanateleoperaattorina haluamme taata, että kaikkitarjoamamme palvelut ovat kaikille käytettävissäasiakkaan itse valitsemalla päätelaitteella.

Syrjinnän kielto sekä tasa-arvon jayhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävätesteettömyyttä. Meitä koskee yleispalveluvelvoite,joka takaa vammaisille henkilöille heidäntarvitsemansa puhelinpalveluja vastaavat palvelut.

Investoimme palveluiden kehitystyöhön janoudatamme siinä asiakkuuspolun periaatteita.Haemme palautetta ja tietoa palveluidemmeparantamiseksi asiakasrajapinnankäytettävyysanalyyseilla. Keräämmekäyttäjätestauksella tietoa Elisanasiointiprosessien käytettävyydestä, asioinninhelppoudesta, hinnoittelun ymmärrettävyydestä jaselkeydestä.

Asiakaskuntamme on monimuotoinen ja siksiotamme testauksiin mukaan laajasti kaikenlaisiakäyttäjäryhmiä. Järjestimme esimerkiksipalveluiden käyttäjätestaustyöpajannäkövammaisille ja Elisa Lompakko -palvelunkehitystilaisuuden lapsille. Kansainvälistymisenmyötä olemme lisänneet myös valmiuksiammetuottaa palveluita eri kielillä.

Elisan palveluja käytetään yhä enemmänmobiililaitteilla. Se asettaa palvelun suunnittelulleerityiset vaatimukset navigoinnin, palvelusisältöjenja toiminnallisuuksien suhteen. Lähes kaikki

internetsivujen suunnittelutyö tehtiin mobile first -periaatteella.

Jatkoimme lapsille suunnattuja digikouluja jaavasimme Perheille-palvelun verkkosivustollammedigitaalisen vanhemmuuden tueksi.

Video: www.youtube.com/watch?v=s_73FAxFji0

Case

Tutustu koodauksen saloihin ja käy peremmällelapsille suunnattuun Elisan Digikouluun. Mitensyntyy kännykkäpeli? Entä mitä on ohjelmointi?

Tukiasemien ja matkapuhelinten säteily ja siitämahdollisesti aiheutuvat terveysongelmat ovatherättäneet huolta niin kauan kuinmatkapuhelimia on ollut olemassa. Aiheeseensuoraan liittyviä kansainvälisiä tutkimuksia onjulkaistu noin tuhat. Yhteenvetona on todettu,ettei terveysvaikutuksia ole havaittu ICNIRP:nohjearvojen alapuolella.

Suomessa matkaviestinverkkojen turvallisuuttavalvoo Säteilyturvakeskus (STUK), jonka päätökset



65

https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tietojarjestelmapalvelut/sahkoisten-palveluiden-esteettomyys

http://elisa.fi/perheille/?_ga=1.136245361.133203485.1399034213

http://www.youtube.com/watch?v=s_73FAxFji0

ja määräykset perustuvat tieteellisiintutkimustuloksiin. Elisa tekee myös tiivistäyhteistyötä alan toimijoiden kanssasähkömagneettisten kenttien parissa ja toimiiasiantuntijajäsenenä EMF (electromagnetic fields) -neuvottelukunnassa.

Tuoteturvallisuuden osalta toimimme lakien jamääräysten edellyttämällä tavalla. Elisallatuoteturvallisuuden vastuu on kyseisen tuotteentai palvelun liikkeelle laskeneellaliiketoimintayksiköllä.



66

Vähäpäästöisiä vaihtoehtojaasiakkailleAutamme asiakkaitamme vähentämäänhiilijalanjälkeä tarjoamalla palveluita, joilla asiakasvoi toimia tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.Maailmanlaajuisesti ICT-alan tuotteet ja palvelutvoivat mahdollistaa 20 prosentin päästösäästötvuoteen 2030 mennessä. Lue lisää Elisanenergiatehokkuustoimenpiteistä ja hiilijalanjäljestätäältä.

Video: www.youtube.com/watch?v=lDlksoWRUcI

Case

Mitä tarkoittaa Internet of Things, IoT, esineideninternet? Vuonna 2015 toimme markkinoille ElisanIoT (Internet of Things) alustan. Tulevaisuudenvähähiilisemmässä maailmassa IoT on tärkeässäroolissa, sillä uusia ideoita on helppo testatanopeasti ja lisääntyvän tiedon avulla voidaantehostaa toimintoja ihan uudella tavalla.

Elisan ratkaisuilla asiakkaamme saavuttivat 32 313tCO2

1 (30 971) päästösäästöt. Suurimmat säästötasiakkaille tulivat virtuaalistenvuorovaikutusratkaisuiden käytöstä, 26 447 tCO2(26 921). Ne korvaavat matkustamista, mikä

vähentää hiilidioksidin lisäksi myös muitaliikenteen päästöjä. Lisäksi voidaan säästäätoimitilojen energiankulutuksessa, kuntoimistotilan tarve vähenee.

Pilvipalveluiden avulla asiakkaamme säästivät 5563 tCO2

1 (4 001). Pilvipalveluilla tarjoammeasiakkaalle virtuaalista palvelinta perinteisenpalvelinratkaisun sijaan. Etuna on parempikäyttökapasiteetin optimointi ja sitä kauttasaavutettava energiatehokkuus.

Olemme myös osittain siirtyneet sähköiseenlaskutukseen luontevana osana digitaalistamuutosta. Lähetämme vuosittain noin 28miljoonaa laskua, joista yli 65 prosenttia onsähköisiä. Tilausvahvistusten osalta sähköistenlähetysten osuus on noin 85 prosenttia. Vuonna2015 säästimme 914 (823) hiilidioksiditonniasähköisten lähetysten ansiosta.

1Elisan CO2-päästösäästömittareiden laskentaperiaatteet ja

lisätietoa internetsivuiltamme.



67

http://www.youtube.com/watch?v=lDlksoWRUcI

http://www.appelsiini.fi/pages/uusi/palvelut/pilvipalvelut.php?lang=FI

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/paastosaastot/

Raportin kuvausElisan vuosikertomus koostuu neljästä osasta:tilinpäätös, vuosikatsaus, hallinto ja vastuullisuus.Vuosikertomus julkaistaan sähköisessä muodossasuomeksi ja englanniksi osoitteessa www.elisa.fi/vuosikertomus.

Tämä on Elisan kolmas varmennettuvastuukertomus, joka julkaistaan osanavuosikertomusta. Raportti on laadittu GlobalReporting Initiative GRI G4 Core -vaatimustenmukaisesti ja siinä on huomioitutoimialakohtainen ohjeistus soveltuvin osin.Raportointijakso on kalenterivuosi 2015. GRI-hakemisto vuodelta 2015 on osa raporttia.

Elisan johto on päättänyt, että yritysvastuuraportinvarmentaa kolmas osapuoli. Varmentaja vuoden2015 yritysvastuutietojen osalta on KPMG Oy Ab.Varmennus kattaa Elisan vuosikertomuksen 2015vastuullisuusosion sekä henkilöstökatsauksen.

Olennaisten näkökohtien raportointi kattaa Elisankonsernilaskennassa mukana olevatliiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt. Rajaus poikkeaakahden näkökohdan osalta. Näkökohdissa päästötsekä tuotteet ja palvelut rajaus poikkeaaseuraavasti: scope 3 -päästöissä on mukana myösosin toimitusketjun CO2 -päästöjä, ja tuotteet japalvelut -näkökohdassa rajaus on Elisan asiakkaat.

Taloudellinen informaatio on konsernintilinpäätöksestä ja sen osalta noudatetaan IFRS:ntilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Ympäristötunnuslukujen osalta on GRI:nohjeistuksen mukaisesti laskettu emoyhtiön ja sentytäryhtiöiden merkittävimmätympäristövaikutukset päätoiminta-alueillaSuomessa ja Virossa.

Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuuGreenhouse Gas -protokollan(www.ghgprotocol.org) mukaiseen metodologiaan.

Laskennassa on yksi merkittävä muutos edelliseenraportointijaksoon verrattuna. Elisantoimistotilojen tilatehokkuuden laskennassa onollut aiemmin mukana Elisan suurimmat toimistotja niissä olevat nk. monitilatoimistot. Laskenta onmuuttunut vuonna 2015 koskemaan kaikkia Elisantoimistotiloja. Laskennan kuvaus löytyy sivujemmevastuullisuusosiosta http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/.

Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiönettä tytäryhtiöiden luvut. Mittaamiseen liittyviämerkittäviä muutoksia ei ole aikaisempiin vuosiin.Konsernin rakenteelliset muutokset on esitettytarkemmin vuosikertomuksessa.

Aikaisemmat vastuuraportit ovat saatavillaosoitteesta http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/taloustiedot/vuosikertomukset/. Ennenvuotta 2013 olemme laatineet GRI:n kestävänkehityksen raportointiohjeiston mukaisenvastuutoimintaa kuvaavan hakemiston vuosina2011 ja 2012.



68

/var/www/remote_pdf/extract/zip-56dd8473508ec/823.html

/var/www/remote_pdf/extract/zip-56dd8473508ec/823.html

http://www.ghgprotocol.org



http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/taloustiedot/vuosikertomukset/

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/taloustiedot/vuosikertomukset/

Riippumaton varmennusraportti

Elisa Oyj:n johdolleOlemme Elisa Oyj:n (jäljempänä Elisa) johdonpyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuudenantavan toimeksiannon, jonka kohteena ovatolleet Elisan verkossa julkaistun vuosikertomuksen2015 yhteydessä, Vastuullisuus -osiossa sekäHenkilöstökatsauksessa esitetyt yritysvastuutiedotraportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2015(jäljempänä yritysvastuutiedot).

Elisan johto vastaa yritysvastuutietojenlaatimisesta ja esittämisestä Global ReportingInitiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines G4-ohjeiston mukaisesti.

Meidän velvollisuutenamme on esittää rajoitetunvarmuuden antavan toimeksiantomme perusteellariippumaton johtopäätös varmennuksen kohteenaolevista tiedoista. Olemme toteuttaneettoimeksiannon kansainvälisen ISAE 3000International Standard on AssuranceEngagements (Assurance Engagements other thanAudits or Reviews of Historical Financial Information)-varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti.Olemme riippumattomia yhtiöstä niidenSuomessa noudatettavien eettisten vaatimustenmukaisesti, jotka koskevat suorittamaammetoimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näidenvaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.Sovellamme kansainvälistälaadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollenylläpidämme kattavaa laadunvalvontajärjestelmää,johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteitaja menettelytapoja eettisten vaatimusten,ammatillisten standardien sekä sovellettaviinsäädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskien. Emme vastaatyöstämme, raportista tai johtopäätöksistämmemuille tahoille kuin Elisalle.

Varmennuksemme arviointikriteereinä on GlobalReporting Initiative (GRI) Sustainability ReportingGuidelines G4 -ohjeisto.

Toimeksiannon rajoitukset

Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaahuomioon yritysvastuuseen liittyvien tietojenluonteeseen kuuluvat, tiedon tarkkuutta jatäydellisyyttä koskevat rajoitukset. Yritysvastuutakoskevia tietoja tulee arvioida yhdessä Elisanantamien tietojen keräämiseen, laskemiseen jaarvioimiseen liittyvien selvitysten kanssa.Varmennusraporttiamme ei ole tarkoitettukäytettäväksi arvioitaessa Elisan suoriutumistamäärittelemiensä yritysvastuuseen liittyvienperiaatteiden toteuttamisessa. Elisan taloudellisenaseman ja toiminnan tuloksen arvioimiseksi tuleetutustua Elisan tilintarkastettuun tilinpäätökseen31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta.

Toimeksiannossa tehdyttoimenpiteet ja johtopäätökset

Varmennustoimenpiteemme on suunniteltuantamaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko esitetytyritysvastuutiedot olennaisilta osiltaan GlobalReporting Initiative (GRI) Sustainability ReportingGuidelines G4 -ohjeiston mukaisesti esitetty.Rajoitetun varmuuden antava toimeksiantototeutetaan tekemällä tiedusteluja pääasiassahenkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetytyritysvastuutiedot, soveltamalla analyyttisia ja



69

muita asianmukaisia evidenssinhankkimismenetelmiä. Rajoitetun varmuudenantavassa toimeksiannossa yllä mainitutevidenssin hankkimistoimenpiteet ovatvähemmän kattavia kuin kohtuullisen varmuudenantavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinäannetaan alemman tason varmuus.

Toimeksiannossamme olemme suorittaneetseuraavat toimenpiteet:

• Olemme haastatelleet viittä Elisassajohtotehtävissä työskentelevää henkilöävahvistaaksemme ymmärrystämmeyritysvastuulle asetetuista tavoitteista jaElisan yritysvastuun yhteydestä Elisanliiketoimintastrategiaan ja toimintoihin.

• Olemme arvioineet yritysvastuutietojenyhdenmukaisuutta G4-ohjeistonraportoinnin sisällönmäärittelyä jaraportoinnin laatua koskevienperiaatteiden kanssa.

• Olemme arvioineet yritysvastuutietoihinvalittujen olennaisten näkökohtienkattavuutta sekä raportointirajojenmäärittelyä suhteessa Elisanliiketoimintaan ja toimialaan.

• Olemme arvioineet yritysvastuutietojenkeräämiseen ja yhdistelemiseenkäytettäviä tiedonhallinnan prosesseja,tietojärjestelmiä sekä käytännönmenettelytapoja ja tutkineet niihin liittyviäElisan sisäisiä dokumentteja.

• Olemme verranneet esitettyjäyritysvastuutietoja niiden taustalla oleviintoimintaohjeisiin, johtamis- jaraportointijärjestelmiin sekädokumentointiin.

• Olemme käyneet läpi esitetytyritysvastuutiedot ja -väittämät ja

arvioineet tietojen laatua jalaskentarajojen määrittelyä.

• Olemme testanneet tietojen oikeellisuuttaja täydellisyyttä otospohjaisesti konsernintietojärjestelmistä ja yhtiöiltä saaduistaalkuperäisistä numeerisista tiedoista.

• Olemme suorittaneet yhdentoimipaikkakäynnin kohteeseen, jokavalittiin sekä laadulliset että numeerisettiedot huomioivan riskianalyysinperusteella.

Tekemämme varmennustyön perusteellatietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivataiheen olettaa, että rajoitetun varmuuden antavantoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisiolennaisilta osiltaan asianmukaisesti laadittu.

Helsinki, 7. maaliskuuta 2016

KPMG OY AB

Esa Kailiala Niina Turri

KHT Senior Manager, Neuvontapalvelut



70

GRI-hakemisto (suppea)

Sisältö NimiLisätiedotja kommentit UNGC

STRATEGIA JA ANALYYSI .G4-1 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus . x

ORGANISAATION TAUSTAKUVAUS .G4-3 Raportoivan organisaation nimi Tilinpäätöksen

laatimisperusteet

. x

G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet japalvelut

Elisa lyhyesti . x

G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Tilinpäätöksen

laatimisperusteet

. x

G4-6 Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissaorganisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissakuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtienosalta


1.

Elisalaisia työskentelivuonna 2015 yhteensä 14eri maassa.

x

G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Taloudelliset vaikutukset;

Osakkeet ja

osakkeenomistajat

. x

G4-8 Markkina-alueet Tilinpäätöksen liitetiedot

1.

. x

G4-9 Raportoivan organisaation koko Hallituksen

toimintakertomus

vuodelta 2015;


1.

. x

G4-10Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksenmukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaanjaoteltuna

Muut

henkilöstötunnusluvut

x

G4-11Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimustenpiiriin kuuluva henkilöstö

Henkilöstön hyvinvoinnilla

tuloksiin

Suomessa noin 95prosenttiahenkilöstöstämme ontyöehtosopimusten piirissä.Virossa toimialalla ei olekattaviatyöehtosopimuksia.

x

G4-12Organisaation toimitusketju Toimitusketju . x

G4-13Merkittävät muutokset organisaation koossa,rakenteessa , omistusrakenteessa tai toimitusketjussa


2. 3. ja 35.

. x

G4-14Varovaisuuden periaatteen soveltaminen Kuvaus taloudelliseen

raportointiprosessiin

liittyvien sisäisen

valvonnan ja

Varovaisuusperiaatehuomioidaan lakisääteistenvaatimusten mukaisesti



71

riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

G4-15Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolistentoimijoiden periaatteet tai aloitteet

Vastuullisuus perustuu

arvoihin ja strategiaan

.

G4-16Jäsenyydet järjestöissä jaedunvalvontaorganisaatioissa



.

TUNNISTETUT OLENNAISET NÄKÖKOHDATJA LASKENTARAJAT

.

G4-17Konsernin laskentaraja Raportin kuvaus .

G4-18Raportin sisällönmäärittely Olennaiset teemat ja

näkökohdat

.

G4-19Olennaiset näkökohdat Olennaiset teemat ja

näkökohdat; GRI-

hakemisto

.

G4-20Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajatorganisaation sisällä

Olennaiset teemat ja

näkökohdat

.

G4-21Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajatorganisaation ulkopuolella

Olennaiset teemat ja

näkökohdat

.

G4-22Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Raportin kuvaus .

G4-23Merkittävät muutokset raportin laajuudessa janäkökohtien laskentarajoissa

Raportin kuvaus .

SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS .G4-24Luettelo organisaation sidosryhmistä Sidosryhmävuorovaikutus . x

G4-25Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Sidosryhmävuorovaikutus . x

G4-26Sidosryhmätoiminnan periaatteet Sidosryhmävuorovaikutus . x

G4-27Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat jahuolenaiheet

Sidosryhmävuorovaikutus . x

RAPORTIN KUVAUS .G4-28Raportointijakso Raportin kuvaus . x

G4-29Edellisen raportin päiväys Raportin kuvaus . x

G4-30Raportin julkaisutiheys Raportin kuvaus . x

G4-31Yhteystiedot josta voi tilata raportin ja kysyä siihenliittyviä lisätietoja

Yhteystiedot . x

G4-32GRI-sisältövertailu GRI- hakemisto . x

G4-33Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Raportin kuvaus . x

Hallinto .G4-34Hallintorakenne ja valiokunnat Yritysvastuun hallinnointi;

Hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmä

. x

LIIKETOIMINNAN EETTISYYS .G4-56Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Vastuullisuus perustuu


. x



72

Olennaiset näkökohdat jaraportoitavat indikaattorit:

Nimi: Lisätietoja:

KESTÄVÄ ARVO YHTEISKUNNALLE

TALOUDELLINEN VASTUUTaloudelliset tulokset, DMA Taloudelliset vaikutukset;

Hallituksen

toimintakertomus

-

EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen jajakautuminen

Taloudelliset vaikutukset -

EC2 Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudellisetvaikutukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyenorganisaation toimintaan

Ympäristövastuumme

keskittyy ilmastoon ja

energiaan

- x

Välilliset taloudelliset tulokset, DMA Taloudelliset vaikutukset;

Tutkimus ja kehitys

-

EC7 Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllistenpalvelujen tuen kehitys ja vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset -

EC8 Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niidenlaajuus

Taloudelliset vaikutukset;

Tutkimus ja kehitys

-

Investoinnit**, DMA Taloudelliset vaikutukset -

IO1 Investoinnit televerkkoihin Taloudelliset vaikutukset -

IO2 Yleispalveluvelvoitteen kustannukset sekäsäädösperusteet

Kattava verkko

mahdollistaa palvelut

kaikille

Yleispalveluvelvoitteenkustannukset ovatmarginaaliset ja ne onsisällytetty verkonrakentamisenkokonaiskuluihin.

ENERGIATEHOKKUUS JAILMASTONMUUTOKSEN VÄHENTÄMINEN

Energia, DMA Ympäristövastuumme


energiaan; Vastuullisuus

perustuu arvoihin ja

strategiaan; Yritysvastuun

hallinnointi

- x

EN3 Organisaation oma energian kulutus Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN5 Energiaintensiteetti Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN6 Energiankulutuksen vähentäminen Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN7 Vähennykset tuotteiden ja palveluidenenergiatarpeessa

Ympäristövastuumme


energiaan

- x



73

Päästöt, DMA Ympäristövastuumme




strategiaan; Yritysvastuun

hallinnointi

- x

EN15 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN16 Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3)Ympäristövastuumme


energiaan

- x

EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Ympäristövastuumme


energiaan

- x

Tuotteet ja palvelut, DMA Vähäpäästöisiä

vaihtoehtoja asiakkaille;



- x

EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutustenvähentämistoimenpiteiden laajuus

Vähäpäästöisiä

vaihtoehtoja asiakkaille

- x

SER- jäte *, DMA Ympäristövastuumme




strategiaan

-

Kerätty ja kierrätetty SER-jäte* Ympäristövastuumme


energiaan

-

PALVELUIDEN SAATAVUUSPalveluiden saatavuus **, DMA Kattava verkko


kaikille

-

PA1 Toimenpiteet ja ohjeet televiestintäverkoille jatelepalveluiden saatavuudelle syrjäseuduilla jaalhaisen väestötiheyden alueilla

Kattava verkko


kaikille

Suomessa viestintävirastoon päätöksellään asettanutyleispalveluvelvoitteenteleoperaattoreille.Investoinnit verkkoon ovattoimia, joita tehdäänsaatavuudenvarmistamiseksi



74

huomioiden sekäliiketoiminnan ettäasiakkaan tarve javiestintävirastonyleispalveluvelvoite. Lisäksimittaamme verkkommekattavuutta ja saatavuuttaväestöpeitto-mittarilla.Saatavuudesta lisää tietoaosoitteessa http://elisa.fi/kuuluvuus/.

PA3 Toimenpiteet ja ohjeet telepalveluiden luotettavuudenvarmistamiseksi sekä häiriöalueet ja -ajat

Kattava verkko


kaikille

-

PA4 Telepalvelujen saatavuuden aste toiminta-alueilla Kattava verkko


kaikille

-

PA6 Toimintatavat televiestinnän ylläpitämiseksi hätä- jakriisitilanteissa

Kattava verkko


kaikille

-

Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen*, DMA -Yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen* Kattava verkko


kaikille; Tietoturva ja

yksityisyyden suoja

VASTUU ASIAKKAASTA

VASTUULLINEN ASIAKASVIESTINTÄ -Asiakastyytyväisyys (tuote- ja palvelutiedot), DMA Asiakastyytyväisyys ohjaa

toimintaamme

-

PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Asiakastyytyväisyys ohjaa

toimintaamme;

Sidosryhmävuorovaikutus

-

Tuotevastuu, DMA Asiakastyytyväisyys ohjaa

toimintaamme

-

PR7 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiinliittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteidenrikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulostenmukaan

Asiakastyytyväisyys ohjaa

toimintaamme

-

TIETOTURVA JA YKSITYISYYDENSUOJAAsiakkaiden yksityisyydensuoja, DMA Tietoturva ja yksityisyyden

suoja

-

PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen jaasiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujenvalitusten lukumäärä

Tietoturva ja yksityisyyden

suoja

Tietoturva* Tietoturva ja yksityisyyden

suoja

-

PALVELUIDEN ESTEETTÖMYYS



75

Tuotteiden ja palveluiden esteettömyys jahelppokäyttöisyys**, DMA

Palveluiden esteettömyys,

helppokäyttöisyys ja

turvallisuus

-

PA2 Toimenpiteet ja ohjeet telepalveluiden käytettävyydenja saavutettavuuden edistämiseksi eri kieli-, kulttuuri-,esteellisyys- ja ikäryhmille sekä vähätuloisille



turvallisuus

-

TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN KÄYTÖNTURVALLISUUS

Asiakkaiden terveys- ja turvallisuus, DMA Palveluiden esteettömyys,


turvallisuus

-

PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- jaturvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten javapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumääräjaoteltuna lopputulosten mukaan



turvallisuus

Ei langetettuja sakkoja 2015

KEHITTYVÄ HENKILÖSTÖ

VASTUULLINEN TYÖNANTAJATyöllistäminen, DMA Kehittyvä henkilöstö - x

LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuussekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin,sukupuolen mukaan ja alueittain

Muut


- x

LA2 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei oletarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille.


tuloksiin

Työterveys-, vakuutus-,vanhempainloma- ja eläke-etumme eivät riiputyösuhteen kestosta taiosa-aikaisuudesta

Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet,DMA

Hyvä johtaminen, selkeät

tavoitteet ja jaetut arvot

- x

LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano jahenkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltunasukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän jamuiden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöidenmukaisesti

Muut


- x

Työterveys- ja turvallisuus, DMA Hyvä johtaminen, selkeät

tavoitteet ja jaetut arvot;


tuloksiin; Infograafi

-

LA5 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettunavirallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissätyöterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa


tuloksiin

Koko henkilöstö (100 %)Suomessa ja Virossa onedustettunatyöturvallisuutta ja -terveyttä kehittävissätyöympäristötoimikunnissatyösuojeluvaltuutettujenkautta

Syrjinnän kielto, DMA Hyvä johtaminen, selkeät

tavoitteet ja jaetut arvot;


- x



76

arvoihin ja strategiaan;

Elisan Code of Conduct

HR3 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvätkorjaavat toimenpiteet

Ei tapauksia vuonna 2015 x

Koulutus, DMA Osaaminen ja

kehittäminen

- x

LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa työntekijääkohden jaoteltuna sukupuolen mukaan jahenkilöstöryhmittäin

Muut


- x

LA10 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseenliittyvät ohjelmat, jotka tukevat henkilöstön jatkuvaatyöllisyyttä ja antavat tukea työsuhteenpäättymistilanteissa

Osaaminen ja

kehittäminen

-

LA11 Prosenttiosuus tavoite- ja kehityskeskustelutkäyneestä henkilöstöstä jaoteltuna sukupuolen jaikäryhmän mukaisesti

Muut


- x

Turvallisuusäytännöt, DMA Tietoturva ja yksityisyyden

suoja

- x

HR7 Prosenttiosuus turvahenkilöstöstä, joka on saanutkoulutusta organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin jaorganisaation toiminnan kannalta relevantteihinmenettelytapoihin

Tietoturva ja yksityisyyden

suoja

- x

* Elisan tunnistama oleellinen, ei GRI- näkökohta** Sektorikohtainen GRI- näkökohta



77


Yhteystiedothttp://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/ir-yhteystiedot/



78

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/ir-yhteystiedot/

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/ir-yhteystiedot/

Selvitys hallinto- jaohjausjärjestelmästäElisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistysry:n 1.10.2010 voimaan tullutta suositustaSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodista(Corporate Governance Code) eikä Elisalla olepoikkeamia hallinnointikoodin suosituksista.Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on tehtyosittain 1.1.2016 voimaan tulleenhallinnointikoodin uudistuksen mukaisesti.Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi onsaatavilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Elisa julkaisee selvityksen hallinto- jaohjausjärjestelmästä erillisenä dokumenttina sekäosana toimintakertomusta. Selvitys sisältää myösPalkka- ja palkkioselvityksen.

Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvätoimintakertomus julkaistaan yhtiön kotisivuillaosoitteessa www.elisa.fi.

Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellytja hallitus hyväksynyt selvityksen. Selvitystä eipäivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisiatietoja päivitetään Elisan verkkosivuillewww.elisa.fi/sijoittajille.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Hallinnointi


79

http://www.cgfinland.fi

http://www.elisa.fi


HallintorakenneELISELISAN HALLINTAN HALLINTORAKENNEORAKENNE

Yhtiökokous jayhtiöjärjestysYhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin.Yhtiökokous vahvistaa muun muassa konsernintuloslaskelman ja taseen. Se päättää myösosinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksenpohjalta, valitsee hallituksen jäsenet jatilintarkastajat sekä päättää vastuuvapaudenmyöntämisestä hallituksen jäsenille jatoimitusjohtajalle.

Kutsut yhtiökokouksiin julkaistaan Elisankotisivuilla. Lisäksi yhtiökokouksen aika ja paikkasekä kotisivujen osoite julkaistaanyhtiöjärjestyksen mukaisesti ilmoituksenavähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässäsanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennenkokousta. Kutsu julkaistaan myöspörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisankotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessakäsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotuksetkokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuillaennen kokousta.

Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuillaosoitteessa www.elisa.fi. Yhtiöjärjestyksenmuutoksista päättää aina yhtiökokous.

Elisan vuoden 2016 varsinainen yhtiökokouspidetään 31.3.2016 klo 14.00 HelsinginMessukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1,Helsinki.

OsakkeenomistajiennimitystoimikuntaElisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päättiperustaa yhtiölle osakkeenomistajiennimitystoimikunnan, jonka tehtävänä onvalmistella hallituksen jäsenten valintaan japalkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselleyhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalletyöjärjestyksen. Osakkeenomistajiennimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi.Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusinimitystoimikunta on nimitetty.

Elisan osakasluettelon per 31.8.2015 mukaisestimääriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotka



80

nimesivät toimikunnan jäsenet.Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2015lähtien on ollut seuraava:

• Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjäSolidium Oy

• Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

• Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Ted Roberts, Head of Finnish Equities,nimeäjä Nordea Funds

• Raimo Lind, Elisan hallituksenpuheenjohtaja

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontuikevään 2015 yhtiökokouksen jälkeen kaksi kertaaja syyskuussa 2015 nimetty osakkeenomistajiennimitystoimikunta kokoontui kaksi kertaa ennenehdotusten tekemistä tammikuussa 2016. Tämänlisäksi jäsenehdokkaita haastateltiin kokoustenvälissä. Toimikunta keskusteli hallituksen koosta,kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta sekäniistä osaamisalueista, joiden se katsoo enitenhyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myöshallituksen jäsenten palkitsemista.

Toimikunta ilmoitti 18.1.2016 ehdotuksensa Elisanhallitukselle yhtiökokouskutsua varten.

Toimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle, että

• hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan,

• hallituksen jäsenmäärä on seitsemän,

• hallituksen nykyiset jäsenet Raimo Lind,Petteri Koponen, Leena Niemistö, SeijaTurunen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinenvalitaan uudelleen,

• hallitukseen valitaan uudeksi jäseneksiClarisse Berggårdh.



81

Hallituksen kokoonpano ja toimintaElisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksenmukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä.Hallituksen jäsenet valitsee varsinainenyhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, jokaalkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksenpäätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksenpäättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaanpuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus päättää vuosittainjärjestäytymiskokouksessaan valiokunnista janiiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2015toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä

tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntientehtävät ja työjärjestykset.

Hallituksen jäsenetYhtiökokouksessa 26.3.2015 hallitukseen valittiin 6jäsentä. Jäsenistä valittiin uudelleen Raimo Lind(puheenjohtaja), Mika Vehviläinen(varapuheenjohtaja), Petteri Koponen, LeenaNiemistö, Seija Turunen ja Jaakko Uotila. 26.3.2015saakka hallituksessa kuului edellä mainitunkokoonpanon lisäksi Eira Palin-Lehtinen.



82

Takana: Mika Vehviläinen (vas.), Jaakko Uotila ja Petteri KoponenEdessä: Leena Niemistö (vas.), hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja Seija Turunen



83

Raimo Lind

1953, KTM, hallituksen jäsen vuodesta 2009 japuheenjohtaja vuodesta 2012.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä konserninvaratoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2005–2013,CFO 1998–2013; Tamrock: Coal liiketoiminnan johtaja,huoltoliiketoiminnan johtaja, CFO 1992–97; ScantrailerAjoneuvoteollisuus Oy, Toimitusjohtaja 1990–91;Wärtsiläkonserni; Huollon apulaisjohtaja, Wärtsilä Singapore Ltd:ntoimitusjohtaja, Wärtsilä Diesel divisioonan talousjohtaja1976–89.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Hallituksen jäsen: HiQ AB, Capman Credit ja NokianRenkaat. Hallituksen puheenjohtaja: Evac Group Oy.

Mika Vehviläinen

1961, KTM, Helsingin Kauppakorkeakoulu, kauppatieteidenmaisteri 1986, hallituksen jäsen vuodesta 2012 javarapuheenjohtaja vuodesta 2014.

Keskeinen työkokemus: Cargotec Oyj, toimitusjohtaja1.3.2013 alkaen; Finnair Oyj, toimitusjohtaja 2010–2013;Nokia Siemens Networks, operatiivinen johtaja,johtoryhmän jäsen 2007–2010; Nokia Oyj, eri tehtäviä1992–2006.

Petteri Koponen

1970, hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Keskeinen työkokemus: Perustajaosakas, LifelineVentures 2009-. Liiketoiminnan kehitystehtäviä, Google Inc.2007–2009. Perustaja ja toimitusjohtaja Jaiku Ltd,2006–2007. Perustaja, toimitus- ja myöhemminteknologiajohtaja, First Hop 1997–2005. Muita tehtäviä:Blyk.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Hallituksen puheenjohtaja: Grand Cru Oy, MindfieldGames Oy ja Everywear Games Oy. Hallituksen jäsen:Smartly.io Solutions Oy. Jäsen: DigiNYT-seurantaryhmä.

Leena Niemistö

1963, lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri,hallituksen jäsen vuodesta 2010.

Keskeinen työkokemus: Dextra Oy:n toimitusjohtajavuodesta 2003; Pihlajalinna Oyj:n varatoimitusjohtajavuodesta 2013; yksityislääkäri vuodesta 2003;Invalidisäätiön Ortonin fysiatrian erikoislääkäri 2000–2004.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Pihlajalinna Oyj:n, Handelsbanken Suomen, SuomenMessut Osuuskunnan, Modz Oy:n, Aprovix AB:n ja DigitalWorkforce Nordicin hallituksen jäsen. HLD Healthy LifeDevices Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Ars Fennica -palkintolautakunnan puheenjohtaja.Lääkäripalveluyritykset ry:n, EK:n Terveyspalvelualan Liitonja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallituksen jäsen.Helsingin Seudun Kauppakamarin varapuheenjohtaja.

Seija Turunen

1953, KTM, Helsingin Kauppakorkeakoulu, ekonomi 1976,kauppatieteiden maisteri 1978, hallituksen jäsen vuodesta2014.

Keskeinen työkokemus: Hallituksen neuvonantaja,Finnlines Oyj, 2013–2014. Finnlines Oyj:nvaratoimitusjohtaja ja CFO 2007–2013 sekäsatamatoiminnot-tulosyksikön johtaja ja konserninsatamayhtiöiden toimitusjohtaja (Finnsteve-yhtiöt)2010–2013. Rahoitusjohtaja, Finnlines Oyj, 1992–2007.Muita tehtäviä ennen 1992: Kansallis-Osake-Pankki,Midland Montagu, Finca, Enso-Gutzeit.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Finnpilot Pilotage Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Jaakko Uotila

1949, proviisori, Helsingin Yliopisto 1977 ja M.Sc,Johtaminen, California American University 1990,hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja Alko Oy2001–2012; Toimitusjohtaja Yliopiston Apteekki1996–2001; Varatoimitusjohtaja Orion-Farmos 1994–1996;Orion-yhtymä Oy useita tehtäviä 1977–1994.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: MedifonOy:n hallituksen jäsen.



84

HallitusjäsentenriippumattomuusKaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovatriippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistäosakkeenomistajista.

HALLITUSJÄSENTEN ELISA-OMISTUKSET

Elisan nykyisen hallituksen jäsenten jaheidän määräysvaltayhteisöjensä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2015Raimo Lind, puheenjohtaja 13 225Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja 3 733Petteri Koponen, jäsen 1 478Leena Niemistö, jäsen 7 317Seija Turunen, jäsen 1 559Jaakko Uotila, jäsen 2 805

Hallituksen työjärjestysHallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnanasianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain jamuun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallituspäättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat senpäätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynytitselleen työjärjestyksen.

Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä onmäärittää yhtiön strategiset valinnat sekätavoitteet Elisan johdolle ja seurata niidentoteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myöstoimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmänkokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraasäännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiöntaloudellisen aseman kehitystä johdon raporttienperusteella. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnonsäännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskienja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsitteleesuurimmat investoinnit ja liiketoiminnan taiomaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiönjohdolle operatiivisissa investoinneissa jarahoitusjärjestelyissä.

Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisestiseuraavista asioista:

• Elisan strategisista valinnoista

• voitonjakopolitiikasta

• yhtiökokouksen koolle kutsumisesta jahallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle

• Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistäasioista

• merkittävimmistä yritysjärjestelyistä jainvestoinneista

• tilinpäätöksistä ja osavuosikatsauksista

• toimitusjohtajan nimittämisestä jaerottamisesta sekä johtoryhmän jäsentennimittämisestä ja erottamisesta sekäheidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myösmuita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisentaloussuunnitelman, yhtiön organisaationperiaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset.Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynätoteutettavana itsearviointina. Hallituksen jäsen eiosallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka



85

osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensäeturistiriidan vuoksi.

HALLITUSJÄSENTEN KOKOUSOSALLISTUMINEN

Elisan hallituksen jäsenten osallistuminenkokouksiin 2015 Osallistuminen/kokouksetRaimo Lind, puheenjohtaja 13/13Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja 13/13Petteri Koponen, jäsen 13/13Leena Niemistö, jäsen 13/13Seija Turunen, jäsen 13/13Jaakko Uotila, jäsen 13/1326.3.2015 saakka Eira Palin-Lehtinen, jäsen 1/1

Hallituksen jäsentenmonimuotoisuusperiaatteetYhtiössä on otettu käyttöön hallitusta koskevatmonimuotoisuusperiaatteet koskien varsinaisessayhtiökokouksessa 2016 ja sen jälkeen valittavaahallitusta. Hallituksen valintaa jamonimuotoisuutta koskevat periaatteet ovatnähtävillä yhtiön internetsivuilla www.elisa.fi

Hallituksen valiokunnatKompensaatio- janimitysvaliokunta

Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee javalmistelee työjärjestyksensä mukaan johtoonkuuluvien henkilöiden nimittämisen jaerottamisen, johdon seuraajasuunnittelun jakehittämisen, johdon pitkän tähtäimenkannustinjärjestelmät ja muut johdonpalkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokuntakäsittelee myös Elisan henkilöstönkannustinjärjestelmät.

Vuonna 2015 kompensaatio- janimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimihallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja jäseninäLeena Niemistö ja Mika Vehviläinen.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, ettäyhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinentarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta onjärjestetty asianmukaisesti. Tarkastusvaliokuntakäsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaanerityisesti seuraavat asiat:

• merkittävät muutoksetkirjausperiaatteissa

• merkittävät muutokset taseeseenarvostetuissa erissä

• tilintarkastajan riippumattomuudenseuraaminen

• sisäisen tarkastuksen raportoimat asiat

• tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset sekähallintoselvityksen

• riskiselvitykset ja riskienhallinnanjärjestämisen

• taloushallinnon ja rahoituksenjärjestämisen

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myössisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvityksetsekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksentilintarkastajaksi.



86

http://www.elisa.fi

Vuonna 2015 tarkastusvaliokunnanpuheenjohtajana toimi Seija Turunen (26.3.2015saakka Eira Palin-Lehtinen) ja jäseninä Petteri

Koponen ja Jaakko Uotila. Valiokunnan kokouksiinosallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.

ELISAN HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSIIN 2015

Kompensaatio- janimitysvaliokunta Tarkastusvaliokunta

Raimo Lind, puheenjohtaja 3/3Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja 3/3Petteri Koponen, jäsen 5/5Leena Niemistö, jäsen 3/3Seija Turunen, jäsen 5/5Jaakko Uotila, jäsen 5/526.3.2015 saakka Eira Palin-Lehtinen, jäsen 0/1



87

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtaja ja hänentehtävänsäElisalla toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaayhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien

ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölainmukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiönkirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidonluotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajanvalitsee hallitus. Toimitusjohtajana toimi vuonna2015 Veli-Matti Mattila.

Veli-Matti Mattila

• 1961, DI, MBA, yhtiön palveluksessavuodesta 2003

• Päätoimi: Toimitusjohtaja

• Keskeinen työkokemus: Oy LM EricssonAb:n toimitusjohtaja 1997–2003. Häntyöskenteli eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissavuodesta 1986 lähtien. Mattila on

toiminut myös asiantuntijanasveitsiläisessä Ascom Hasler AG:ssä.

• Keskeiset samanaikaisetluottamustehtävät: Sampo Oyj,hallituksen jäsen; EK:n hallituksen jatyövaliokunnan jäsen, Palvelualojentyönantajat PALTA ry:n hallituksenpuheenjohtaja; FiCom ry:n hallituksenpuheenjohtaja; Suomen MessutOsuuskunta, hallintoneuvoston jäsen

Toimitusjohtajan ja hänen määräysvaltayhteisöjensä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2015Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja 88 573



88

Timo Katajisto

s. 1968, DIYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2008

Päätoimi: Johtaja, Yritysasiakkaat

Keskeinen työkokemus: Elisan Tuotanto-yksikön johtaja2008–2014, Nokia Siemens Networks, johtokunnan jäsen2007, vastuualueina strategiset muutoshankkeet ja laatu.Nokia Networksin johtokunnan jäsen 2005–2007,vastuualueina tuotanto ja verkkoasennus; useita eritehtäviä Nokia Networksissa ja sen edeltäjässä (NokiaTelecommunications) 1992–2005.

Jari Kinnunen

s. 1962, KTMYhtiön palveluksessa vuodesta 1999, johtoryhmässävuodesta 2005

Päätoimi: Talous- ja rahoitusjohtaja

Keskeinen työkokemus: Yomi Oyj:n toimitusjohtaja2004; Elisa Kommunikation GmbH:n talousjohtaja1999–2004 Saksassa; Polar International Oyj:ntoimitusjohtaja 1996–99 ja controller 1990–96 sekä OyAlftan Ab:n controller 1987–90.

Muu johtoElisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraatuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muitavaikutuksia mm. merkittävät yritysjärjestelyt ja organisaatiomuutokset. Lisäksi johtoryhmä seuraariskien hallintaa ja vastaa hallinnon asiamukaista järjestämistä. Hallituksen työjärjestyksenedellyttämät asiat viedään hallituksen päätettäväksi.

Elisan johtoryhmän jäsenet



89

Asko Känsälä

s. 1957, DIYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2003

Päätoimi: Johtaja, Henkilöasiakasyksikkö

Keskeinen työkokemus: Elisan Yritysasiakkaat-yksikönjohtaja 2005–2007, kehitysjohtaja 2003–2005, Ericsson-konserni, Pohjoismaiden ja Baltian myyntiyksikönmyyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–2003. Oy LMEricsson Ab, myyntijohtaja 1996–2001. Teknologiankehittämiskeskus (TEKES), teollisuussihteeritoimistonpäällikkö 1993–1996. Hewlett-Packard Oy, myyntipäällikkö1987–1993.

Pasi Mäenpää

s. 1965, datanomi, MBAYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2006

Päätoimi: Executive Vice President, New BusinessDevelopment

Keskeinen työkokemus: Elisan Yritysasiakkaat-yksikönjohtaja 2007−2014 ja myyntijohtaja 2006–2007. CiscoSystems Finland Oy, toimitusjohtaja 2002–2006. NetigyCorporation, Keski-Euroopan johtaja 2000–2002. Fujitsu,Euroopan ja USA:n myyntijohtaja 1999–2000. OracleCorporation, myynti- ja maajohtaja Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa 1990–1999.



90

Vesa-Pekka Nikula

s. 1964, DI, MBAYhtiön palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmässävuodesta 2014

Päätoimi: Johtaja, Tuotanto

Keskeinen työkokemus: Elisan Henkilöasiakasyksikönasiakaspalvelujohtaja 2010–2014 ja kehitysjohtaja2009–2010. Nokia Siemens Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja WSE (West South Europe)2007–2009. Nokia Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja EMEA (Europe, Middle East, Africa)2005–2007. Ericsson-konserni, lukuisat eri tehtävätSuomessa, Hollannissa ja Englannissa 1994–2005.

Merja Ranta-aho

s. 1966, PsM, TkLYhtiön palveluksessa vuodesta 2001, johtoryhmässävuodesta 2014

Päätoimi: Henkilöstöjohtaja

Keskeinen työkokemus: Elisan Henkilöasiakasyksikönhenkilöstöpäällikkö 2009–2013. Elisan ja Radiolinjanhenkilöstön kehittämistehtävissä vuosina 2001–2009.Teknillisessä Korkeakoulussa tutkijana ja opettajana1992–2001 ja viestintätehtävissä 1990–1992.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ntyömarkkinavaliokunnan jäsen.



91

Katiye Vuorela

s. 1968, KTMYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2008

Päätoimi: Viestintäjohtaja

Keskeinen työkokemus: Paroc Group Holding Oy:nviestintäjohtaja 2000–2008; IBM:n tytäryhtiön LotusDevelopment Finland Oy:n markkinointi- javiestintäpäällikkö 1998–2000; Nokia Siemens Networksinedeltäjän Nokia Telecommunications Oy:n DedicatedNetworks liiketoimintayksikönmarkkinointiviestintäpäällikkö 1994–1998.

Sami Ylikortes

s. 1967, KTM, OTKYhtiön palveluksessa vuodesta 1996, johtoryhmässävuodesta 2003

Päätoimi: Hallintojohtaja

Keskeinen työkokemus: Suomen Unilever,taloushallinnon tehtävissä 1991–1996.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittisenvaliokunnan jäsen.



92

Elisan johtoryhmän jäsentenja heidän määräysvaltayhteisöjensä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2015Timo Katajisto, johtaja, Yritysasiakkaat -Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja 31 111Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö 73 504Pasi Mäenpää, johtaja, New Business Development 1 334Vesa-Pekka Nikula, johtaja, Tuotanto 8 505Merja Ranta-aho, henkilöstöjohtaja 1 347Katiye Vuorela, viestintäjohtaja 7 812Sami Ylikortes, hallintojohtaja 11 152



93

Kuvaukset sisäisen valvonnanmenettelytavoista ja riskienhallinnanjärjestelmien pääpiirteistäElisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviensisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiönjulkistamat taloudelliset raportit noudattavatlakeja ja säädöksiä, ovat luotettavia ja antavatolennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettusisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisansisäistä valvontaa voidaan kuvata COSO-viitekehyksellä.

ValvontaympäristöElisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin,politiikkoihin, ohjeistuksiin ja käytäntöihin sekätavoitteelliseen johtamiseen. Elisan keskeisistäprosesseista on tehty kuvaukset ja niitä sekävalvotaan että kehitetään systemaattisesti.

Keskeinen osa liiketoiminnan johtamista jasuorituskyvyn hallintaa ovat vuosittaisetliiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit jatavoitteiden asettaminen sekä rullaavakuukausittainen talousennuste. Taloudellisiatoteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen,vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen jastrategiseen suunnitelmaan.

Elisan ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan jajohdetaan henkilötasolle tuloskortti- jatulospalkkiojärjestelmän avulla vähintään kahdestivuodessa käytävissä tavoitekeskusteluissa.

Riskien arviointiElisan suunnitteluprosessin olennainen osa onriskien arviointi, jossa pyritään tunnistamaan jaanalysoimaan riskit, jotka vaarantavat tavoitteidensaavuttamisen, sekä asettamaan tarvittavattoimenpiteet.

Merkittävimmät taloudellisen raportoinninoikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettuprosessikohtaisessa riskianalyysissä.Riskienarviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistäaiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiönmuiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.

KontrollitKontrollitoimenpiteet koostuvat prosessienautomaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä,kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritäänvarmistamaan taloudellisen raportoinninoikeellisuus ja hallitsemaan riskejä. Raportoinninkontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu.Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksitietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta,toimintavaltuutukset sekä järjestelmämuutostenhallittu toteutus.

Liiketoimintojen talouskehitystä seurataanjatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohtokäsittelee säännöllisesti poikkeukselliset erät ja



94

kirjaukset sekä kuukausittain rullaavasti laadittujenennusteiden muutosten taustalla oleva syyt.Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuttavarmistetaan myös operatiivisten mittareiden,ajurien ja tunnuslukujen laajalla, analyyttisellaraportoinnilla.

ValvontaHallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiönkirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus,tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestettyasianmukaisesti. Elisan hallitus tarkastaa jahyväksyy osavuosikatsaus- ja tilinpäätöstiedotteet.Yhtiön hallitus ja johtoryhmä seuraavatkuukausittain konsernin ja liiketoimintojen tuloksiasekä tavoitteiden toteutumista. Elisantalousyksikkö vastaa taloudellisen raportoinninsisäisestä valvonnasta ja arvioi jatkuvastikontrollien toimivuutta. Lisäksi Elisan sisäinentarkastus valvoo taloudellisen raportoinninluotettavuutta vuosittaisessatarkastussuunnitelmassaan.

RiskienhallintaYhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsästrategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviinriskeihin sekä rahoitusriskeihin. Elisanvakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niidenvakuuttaminen hoidetaan ulkopuolisenvakuutusmeklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaayhtiötä vakuutettavan riskin määrää jatodennäköisyyttä arvioitaessa.

Taloudellinen viestintä jakoulutusKeskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovathenkilöstön saatavilla yhtiön intranetissa.Talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti

tiedotusta ja koulutusta erityisestikirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten jatiedonantovelvoitteiden muutoksista.

Elisan voimassa oleva tiedonantopolitiikka löytyyyhtiön internetsivuilta www.elisa.fi



95

http://www.elisa.fi

Sisäinen tarkastusSisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena onarvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän jariskienhallinnan sekä johtamis- jahallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta jatuloksellisuutta. Sisäisen tarkastuksen avullatuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaanhallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuudenhoitamista.

Samalla sisäinen tarkastus auttaa organisaatiotasen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla jatutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiönohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinentarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksiaja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdonkäyttöön. Arvioinneista raportoidaan niidenvalmistuttua toimitusjohtajalle, hallitukselle jaarviointikohteen johdolle sekä tarvittaessatarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuukansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinentarkastus on muusta organisaatiosta riippumatontoiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisestiliikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaanyhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinentarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomusesitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle.Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisanjohtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista,erikseen sovittavista asioista.



96

Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallintoElisassa on käytössä Nasdaq Helsinki Oy:n1.12.2015 voimaan tullut sisäpiiriohje.

Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvatarvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisanhallituksen jäsenet, toimitusjohtaja jatilintarkastusyhteisön päävastuullinen tarkastaja.Lisäksi julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisanjohtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedotjulkiseen sisäpiiriin kuuluvista henkilöistä, heidänlähipiiristään sekä näiden määräys- javaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisanjulkiseen sisäpiiriin. Julkisten sisäpiiriläistenomistustiedot ovat nähtävillä Elisan kotisivuillaosoitteessa www.elisa.fi.

Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinensisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon jataloushallintoon kuuluvia henkilöitä sekätarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.

Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeidennoudattamista ja pitää yllä yhtiönsisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear FinlandOy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaanvähintään kerran vuodessa. Pysyviensisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiönarvopapereilla niin, ettei se heikennäarvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettualuottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydäkauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiönosavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamistaedeltävien 14 päivän aikana (= suljettu ikkuna).Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisiasijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinenkaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissasisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät

saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiönarvopapereilla.



97

TilintarkastajatTilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, ettätilinpäätös on laadittu voimassa oleviensäännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeatja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta jataloudellisesta asemasta sekä muut tarpeellisettiedot yhtiön sidosryhmille.

Muita keskeisiä tavoitteita on varmistaa, ettäsisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestettyasianmukaisesti ja että organisaatio toimiiohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksienpuitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksenkeskinäistä työnjakoa painotetaan siten, ettäsisäinen tarkastus varmistaa organisaationtoiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltavavähintään yksi ja enintään kaksi varsinaistatilintarkastajaa. Tilintarkastajan on oltavaKeskuskauppakamarin hyväksymä.Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessakulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtäväpäättyy toimikauden päättymistä lähinnä olevanseuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuonna 2015 yhtiöllä oli yksi varsinainentilintarkastaja. Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänäpäävastuullisena tilintarkastajana toimi EsaKailiala, KHT.

Suomalaisten konserniyhtiöidentilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2015 olivatyhteensä 272 672,57 euroa, josta emoyhtiönosuus oli 153 402,07 euroa. Ulkomaistenkonserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli36 000,00 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettutilintarkastukseen liittymättömistä palveluistapalkkioita 334 712,50 euroa. Nämä palvelutliittyivät muun muassa yritysjärjestelyihin,veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin,tietoturva-auditointeihin sekä muihinasiantuntijapalveluihin. Palkkiosumma sisältäämyös KPMG-konserniin kuuluvan, koulutuksiatarjoavan Telewaren maksut. Ne olivat 38 665,00euroa ja liittyivät pääasiassa Elisan operatiiviseentoimintaan.



98

Palkitsemisen päätöksentekojärjestysElisa Oyj:n yhtiökokous päättää vuosittainhallituksen jäsenten palkitsemisestaosakkeenomistajien nimitystoimikunnanvalmisteleman ehdotuksen perusteella.

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan ja muunjohtoryhmän palkoista, palkkioista sekä pitkänaikavälin kannustinjärjestelmistä. Hallitus päättäämyös toimitusjohtajan lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmästä. Lisäksi hallitus päättääjohtoryhmän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän enimmäisrajat.Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta valmisteleeedellä mainitut asiat, tarvittaessa riippumattomienulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella,hallituksen päätettäväksi. Toimitusjohtaja päättääjohtoryhmän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän tavoitteet.

Elisan yhtiökokous on valtuuttanut 2.4.2014hallituksen päättämään osakeannista jaosakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksienantamisesta sekä 26.3.2015 omien osakkeidenhankkimisesta. Valtuutukset ovat voimassa30.6.2016 saakka ja hallitus voi käyttää niitä myöspalkitsemiseen.



99

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen jäsentenpalkitseminenHallituksen jäsenille maksetaan kuukausipalkkiosekä kokouspalkkio hallituksen ja sen valiokuntienkokouksista. Kuukausipalkkioilla (60 prosentinlaskennallisella ennakonpidätyksellävähennettynä) hankitaan vuosineljänneksittäinElisan osakkeita, joiden mahdollisestavarainsiirtoverosta yhtiö vastaa. Vuoden 2015varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiinhallituksen jäsenille seuraavat palkkiot:

• puheenjohtajan palkkio 9 000 euroa/kk

• varapuheenjohtajan jatarkastusvaliokunnan puheenjohtajanpalkkio 6 000 euroa/kk

• jäsenen palkkio 5 000 euroa/kk

• kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaedellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistustayhtiössä. Vuoden 2014 ensimmäisenvuosineljänneksen aikana ja sitä ennen palkkiollahankittuja osakkeita koskee neljän vuodenluovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyyaikaisemmin, mikäli jäsenen toimikausi yhtiönhallituksessa päättyy.

Hallituksen puheenjohtajalle ei makseta palkkiotaosallistumisesta Elisan osakkeenomistajiennimitystoimikunnan kokouksiin.

Toimitusjohtajan jajohtoryhmänpalkitseminenToimitusjohtaja

Vuosipalkka

Toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen koostuukiinteästä rahapalkasta, verotettavista etuuksistaja lyhyen aikavälin kannustepalkkiosta sekäosakepohjaisista pitkän aikavälinkannustepalkkioista. Kiinteä rahapalkka on 536640,00 euroa vuodessa ja verotettavatluontoisedut ovat 19 130,04 euroa vuodessa.

Lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajalle maksetaan tulospalkkiota, jokaperustuu yhtiön hallituksen asettamiintaloudellisiin tavoitteisiin. Tämän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän tavoitekausi on puoli vuottaja palkkio maksetaan puolivuosittain.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustekoostuu osakepalkkiojärjestelmistä. Kulloinkinvoimassa olevan osakepalkkiojärjestelmänkeskeiset tavoitteet on kuvattu kappaleessaAvainhenkilöiden kannustinjärjestelmät.Palkkioiden enimmäisrajat on kuvattuTaulukossa 1.



100

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseenliittyviä ehtoja

Johtajasopimuksensa mukaisesti toimitusjohtajantoimisuhde päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta.Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke.Eläkejärjestelyyn sisältyy vapaakirjaoikeus.

Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika onElisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajanpuolelta kolme kuukautta. Jos toimisuhde päättyyElisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla onoikeus saada Elisalta 24 kuukaudenkokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, jostavähennetään sopimuksen irtisanomisajan palkka.

Muu Elisan johtoryhmä

Vuosipalkka

Johtoryhmän jäsenille maksetaan kokonaispalkkaa,joka sisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavatpuhelin- ja autoedut. Lisäksi johtoryhmän jäsenetkuuluvat lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmien piiriin. Johtoryhmänjäsenten kiinteä rahapalkka on yhteensä 1 701687,74 euroa vuodessa ja verotettavatluontoisedut ovat yhteensä 58 380,72 euroavuodessa (luvut eivät sisällä toimitusjohtajanpalkkaa ja verotettavia luontoisetuja).

Lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmät

Elisan johtoryhmän lyhyen aikavälin kannustimenamaksetaan tulospalkkiota, joka perustuu Elisan jasen yksiköiden tuloskorteissa olevientaloudellisten ja toiminnallisten tavoitteidentoteumiin. Tavoitekausi on puoli vuotta jatulospalkkio maksetaan puolivuosittain.

Elisan johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön pitkänaikavälin kannustinjärjestelmän eliosakepalkkiojärjestelmän piiriin (ks.Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät).Palkkioiden enimmäisrajat ovat Taulukossa 1.

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseenliittyviä ehtoja

Ennen vuotta 2013 Elisan johtoryhmässäaloittaneiden jäsenten johtajasopimus päättyyjohtajan täytettyä 62 vuotta. Heille on tehtyeläkevakuutusyhtiön kanssa maksuperusteinenryhmälisäeläkejärjestely, johon sisältyyvapaakirjaoikeus. Oikeus eläkkeen nostamiseenalkaa 62-vuotiaana.

Johtoryhmän jäsenten toimisuhteenirtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukauttaja johtoryhmän jäsenen puolelta kolme kuukautta.Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä,johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisaltayhdeksän kuukauden kokonaispalkkaa vastaavasumma.



101

LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN PALKKIOIDENENIMMÄISRAJAT

Lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmäPitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Tulos-palkkio-

järjestelmä2015 ja

2016, %*

Sitouttavaosake-

palkkio-järjestelmä

2011,osakkeita,

kplAnsainta-

jakso4.11.2014–4.11.2016

Osake-palkkio-

järjestelmä2011,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2013–2015

Osake-palkkio-

järjestelmä2011,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2014–2016

Osake-palkkio-

järjestelmä2014,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2015–2017

Osake-palkkio-

järjestelmä2014,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2016–2018

Toimitusjohtaja 90% 4 000 80 000 83 000 55 000 42 000Muu johtoryhmä 73,2%** -- 258 000 268 000 160 000 125 000* Enimmäisrajat on esitetty prosentteina kiinteästä tavoitekauden kausiansioista.** Muu johtoryhmä, keskimäärin

AvainhenkilöidenkannustinjärjestelmätOsakepalkkiojärjestelmä 2014

Elisan hallitus päätti 11.12.2014 uudestakonsernin avainhenkilöiden osakepohjaisestakannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmäntarkoituksena on yhdistää omistajien jaavainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvonnostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöönja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeidenansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluuenintään 200 henkilöä.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmenvuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet2015–2017, 2016–2018 ja 2017–2019. Elisanhallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit jakullekin kriteerille asetettavat tavoitteetansaintajakson alussa.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta2015–2017 sekä ansaintajaksolta 2016–2018perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS),

uusien liiketoimintojen liikevaihtoon ja muihinkeskeisiin tavoitteisiin.

Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 700 000 Elisanosakkeen arvoa (sisältäen myös rahanamaksettavan osuuden). Mahdollinen palkkioansaintajaksoilta 2015–2017 maksetaan vuonna2018 osittain osakkeina ja osittain rahana.Ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 480 000 Elisanosakkeen arvoa (sisältäen myös rahanamaksettavan osuuden). Mahdollinen palkkioansaintajaksoilta 2016–2018 maksetaan vuonna2019 osittain osakkeina ja osittain rahana.Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiostaosallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisiamaksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhteenpäättymisilmoitus tulee ennen palkkionmaksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2011

Elisan hallitus päätti 19.12.2011 Elisa-konserninavainhenkilöiden osakepohjaisestakannustinjärjestelmästä.



102

Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässäon kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016. Palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonanElisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättääjärjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavattavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.Ensimmäinen ansaintajakso 2012–2014 toteutuiosakepalkkioina vuonna 2015.

Ansaintajaksojen 2012–2014, 2013–2015 ja2014–2016 mahdollinen palkkio perustuu Elisanhenkilöasiakas- ja yritysasiakassegmenttien uusienliiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisanosakekohtaiseen tulokseen (EPS). Toteutuneeltaansaintajaksolta 2012–2014 palkkiot maksettiinosittain yhtiön osakkeina ja osittain rahanahelmikuussa 2015. Tulevien ansaintajaksojenmahdollinen toteutus seuraa samaa periaatetta.Rahana maksettava osuus kattaa palkkiostaaiheutuvat verot. Mikäli osallistujan työ- taitoimisuhteen päättymisilmoitus tulee ennenpalkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisestimakseta. Osakepalkkiojärjestelmänkohderyhmään kuuluu noin 160 henkilöä, japalkkiot vastaavat vuosittain enintään noin 1miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukienrahana maksettava osuus.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä2011

Elisan hallitus päätti 19.12.2011 sitouttavastaosakepalkkiojärjestelmästä, joka käsittää vuodet2012–2018. Mahdollinen palkkio perustuutoimisuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmänperusteella maksettavat palkkiot vastaavatyhteensä enintään noin 0,5 miljoonan Elisanosakkeen arvoa, mukaan lukien rahanamaksettava osuus.

Elisan hallitus päätti 11.12.2014 ottaa käyttöönkyseisen sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän

vuoden ja kahden vuoden ajanjaksoilla.Ensimmäinen sitouttamisajan osakepalkkiomaksettiin marraskuussa 2015.



103

Palkitsemisraportti

HallitusHallituksen jäsenten kuukausipalkkiot, hankittujenosakkeiden lukumäärä sekä hallituksen ja

valiokuntien kokouspalkkiot on esitetty allaolevassa taulukossa.

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT VUONNA 2015

Asemahallituk-sessa

Kiinteätkk-palkkiot,

euroa*

Hallitus-kokousten

palkkiot,euroa

Valio-kunta-

kokoustenpalkkiot,

euroa

Palkkiotyhteensä,

euroa

Kiinteilläkk-palkkioilla

hankitutElisan

osakkeet,kpl*

Hallituksenosake-

omistukset31.12.2015,

kpl**Raimo Lind Puheenjohtaja 108 000 5 500 1500 115 000 1496 13 225Mika Vehviläinen Varapuheenjohtaja 72 000 5 500 1500 79 000 997 3 733PetteriKoponen Jäsen 60 000 5 500 2500 68 000 831 1 478LeenaNiemistö Jäsen 60 000 5 500 1500 67 000 831 7 317

Eira Palin-Lehtinen

Jäsen, tarkastus-valiokunnanpuheenjohtaja26.3.2015saakka 18 000 500 18 500 305

Jäsenyyspäättynyt

Seija Turunen

Jäsen, tarkastus-valiokunnanpuheenjohtaja26.3.2015alkaen 69 000 5 500 2 500 77 000 946 1 559

JaakkoUotila Jäsen 60 000 5 500 2 500 68 000 831 2 805Yhteensä 447 000 33 500 12 000 492 500 6 237 30 117* Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) on hankittu vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita.** Osakeomistukset 31.12.2015 sisältävät myös hallituksen jäsenten lähipiirin sekä määräysvaltayhteisöjen omistamat osakkeet. Elisan nykyisenhallituksen jäsenille 30.12.2015 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenten arvo-osuustileille vasta 4.1.2016, joten nämä osakemääräteivät sisälly taulukossa mainittuihin osakemääriin. Ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenten Elisan osakeomistuksista sekä osakeomistustenmuutoksista löytyvät yhtiön internetsivuilta.



104

Toimitusjohtaja jajohtoryhmäVUONNA 2015 TOIMITUSJOHTAJALLE JA YHTIÖN MUULLE JOHTORYHMÄLLE MAKSETUT PALKAT JATALOUDELLISET ETUUDET

Rahapalkat,euroa

Verotettavatluontoisedut,

euroaTulospalkkiot,

euroa

Osake-palkkion

kokonaisarvo,euroa

Yhteensä,euroa

Osake-palkkiostaosakkeinasuoritettuosuus, kpl

Toimitusjohtaja 536 640,00 19 130,04 261 340,00 732 815,43* 1 549 925,47 13 842,00Muutjohtoryhmänjäsenet 1 701 687,74 58 380,72 533 444,40 1 886 719,87** 4 180 232,73 38 103,00Yhteensä 2 238 327,74 77 510,76 794 784,40 2 619 535,30 5 730 158,20 51 945,00* Luovutuspäivämäärien 4.2.2015 ja 5.11.2015 osakekurssien mukaan** Luovutuspäivämäärän 4.2.2015 osakekurssin mukaan

Vastuuta toimitusjohtajan eläkkeeseen ikävuosille60 ja 61 kartutettiin 78 402 euron varauksellataseeseen. Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelyyn,ikävuodesta 62 lukien, maksettiin 120 756,94euroa. Muiden johtoryhmän jäsenten osaltalisäeläkkeiden vuosimaksu oli 116 005,39 euroa.



105

Hallituksen toimintakertomusvuodelta 2015Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardienmukaisesti.

MarkkinatilanneKilpailutilanne on ollut tiukka vuosineljänneksenaikana; siihen on sisältynyt joitakin tyypillisiäkampanjoita, ja kampanjoiden alennusjaksot ovatolleet melko pitkiä. Älypuhelinmarkkina onkasvanut ja datapalvelujen käytön myönteinenkehitys jatkunut. Noin 92 prosenttia myydyistämatkapuhelimista on ollut älypuhelimia.Mobiilimarkkinoiden kasvua on vauhdittanut myös

uusien 4G-nopeuksien entistä laajempi kattavuus.Kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoilla on olluttiukka kiinteistöliittymissä. Perinteisten kiinteänverkon liittymien määrä ja käyttö ovatvähentymässä.

Uusien visuaalisten viestintäpalvelujen(videoneuvottelupalvelujen), IT-ulkoistamisen jaIPTV-viihdepalvelujen markkinoiden myönteinenkehitys on jatkunut. Myös muiden kuluttajillesuunnattujen uusien verkkopalvelujen kysyntäkasvaa.

Liikevaihto, tulos jarahoitusasemaLIIKEVAIHTO JA TULOS

milj. euroa 2015 2014 2013Liikevaihto 1 569 1 535 1 547Käyttökate 532 520 491Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 536 520 508Käyttökate-% 33,9 33,8 31,7Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 34,1 33,8 32,8Liikevoitto 312 305 281Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 322 305 298Liikevoitto-% 19,9 19,9 18,1Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä 20,5 19,9 19,3Oman pääoman tuotto, % 27,0 25,6 22,9

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Mobiilipalveluidenja laitemyynnin kasvu sekä Suomessa että Virossaja kuluttaja-asiakassegmentin uudet palvelutkasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivätmobiilin yhdysliikennemaksujen lasku,yritysasiakkaiden visuaaliset viestintäpalvelut,perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja

liittymämäärän väheneminen sekäoperaattorimyynti molemmissa segmenteissä.

Raportoitu käyttökate sisältää 3 miljoonaa euroakertaluonteisia eriä, jotka liittyväthenkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilmankertaluonteisia eriä kasvoi 3 prosenttia lähinnä

ELISA VUOSIKERTOMUS 2015 Tilinpäätös


106

liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimienseurauksena. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriäkasvoi 5 prosenttia. Poistot sisältävät 6 miljoonaneuron suuruisen liikearvon arvonalentumisen, jokaliittyy Sulake Corporation Oy:hyn.

Nettorahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -24miljoonaa euroa (-27) enimmäkseen aiempaamatalamman korkotason ja pienempien

nettovelkojen vuoksi. Tuloslaskelman tuloverotlaskivat -47 miljoonaan euroon (-55). Verotsisältävät 6 miljoonan euron suuruisen positiivisenlaskennallisten verosaamisten muutoksen, jokaliittyy Sulake Corporation Oy:hyn. Elisan nettotulosoli 244 miljoonaa euroa (223). Konserninosakekohtainen tulos oli 1,52 euroa, ilmankertaluonteisia eriä 1,54 euroa (1,41).

RAHOITUSASEMA

milj. euroa 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013Nettovelka 962 1 001 971

Nettovelka / käyttökate 1) 1,8 1,9 2,0Velkaantumisaste (gearing), % 103,9 114,0 112,6Omavaraisuusaste, % 41,4 39,4 37,3

milj. euroa 2015 2014 2013Kassavirta investointien jälkeen 253 185 841) (korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)

Kassavirta investointien jälkeen oli 253 miljoonaaeuroa, ilman yritysostoja 266 miljoonaa euroa(185, ilman yritysostoja 224 miljoonaa euroa).Kassavirta ilman hankintoja kasvoi pääasiassakasvaneen käyttökatteen, parantuneennettokäyttöpääoman muutoksen ja alhaisempiennettorahoituskustannusten vuoksi.

Rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvällätasolla. Nettovelka laski 962 miljoonaan euroonkassavirran kasvun ja pienempienosakehankintojen seurauksena. Käteisvarojen janostamattomien komittoitujen pankkilainojen sekä

luottolimiittien määrä vuoden lopussa oli 479miljoonaa euroa.

KonsernirakenteenmuutoksetElisa teki Anvian kaikille osakkeenomistajilleosakkeiden ostotarjouksen hintaan 2 000 euroaosakkeelta 15.4.–26.6.2015. Elisan omistusAnviassa nousi 32,5 prosenttiin, laskettuna ilmanAnvian omia osakkeita koskevaa kiistanalaistaliiketointa.



107

Kuluttaja-asiakkaatmilj. euroa 2015 2014Liikevaihto 983 954Käyttökate 348 327Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 349 327Käyttökate-% 35,4 34,3Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 35,5 34,3Liikevoitto 221 204Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 229 204Käyttöomaisuusinvestoinnit 111 105

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Mobiilipalvelut,laitemyynti ja uusien palveluiden kasvu kasvattivatliikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät perinteisenkiinteän verkon käytön ja liittymämääränväheneminen, operaattorimyynti sekä mobiilinyhdysliikennemaksujen lasku.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroakertaluonteisia eriä, jotka liittyväthenkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilmankertaluonteisia eriä kasvoi 7 prosenttia lähinnäliikevaihdon kasvun ja tehostamistoimienseurauksena.

Yritysasiakkaatmilj. euroa 2015 2014Liikevaihto 586 581Käyttökate 185 193Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä 187 193Käyttökate-% 31,5 33,2Käyttökate-% ilman kertaluonteisia eriä 31,9 33,2Liikevoitto 91 101Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 93 101Käyttöomaisuusinvestoinnit 85 87

Liikevaihto kasvoi 1 prosentin. Mobiilipalveluiden,laitemyynnin ja IT-palveluiden kasvu kasvattivatliikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivätmobiilimaksujen lasku, yritysasiakkaidenvisuaalisten viestintäpalveluiden väheneminen,perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön jaliittymämäärän väheneminen sekäoperaattorimyynti.

Raportoitu käyttökate sisältää 2 miljoonaa euroakertaluonteisia eriä, jotka liittyväthenkilöstövähennyksiin. Käyttökate ilmankertaluonteisia eriä laski 3 prosenttia pääasiassahenkilöstölisäysten ja visuaalisen

viestintäliiketoiminnan alhaisemman tuottavuudenvuoksi.

HenkilöstöVuonna 2015 Elisan henkilöstömäärä olikeskimäärin 4 146 (4 138). Henkilöstökulutkasvoivat 266 miljoonaan euroon (248) pääasiassatyöehtosopimuksen muutosten ja tulospalkkioidenvuoksi. Vuoden 2015 lopussa henkilöstömäärä oli4 083 (4 089). Henkilöstömäärät segmenteittäinkauden lopussa olivat seuraavat:

31.12.2015 31.12.2014Kuluttaja-asiakkaat 2 290 2 338Yritysasiakkaat 1 793 1 751Yhteensä 4 083 4 089



108

Investoinnitmilj. euroa 2015 2014Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta 196 191

Kuluttaja-asiakkaat 111 105Yritysasiakkaat 85 87

Osakkeet 18 43Yhteensä 213 235

Vuoden 2015 tärkeimmätkäyttöomaisuusinvestoinnit liittyivät 4G-verkonkapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä

muihin verkkoja IT-investointeihin. Vuoden 2015investoinnit osakkeisiin liittyvät omistusosuudenkasvattamiseen Anviassa.

Rahoitusjärjestelyt jaluokituksetVOIMASSA OLEVAT RAHOITUSJÄRJESTELYT

milj. euroa EnimmäismääräKäytössä

31.12.2015Komittoidut luottolimitit 300 0Komittoitu EIB-laina 150 0Yritystodistusohjelma ¹) 250 171EMTN-ohjelma ²) 1 000 6001) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu.2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu.

PITKIEN LAINOJEN LUOKITUKSET

Luokittaja Luokitus NäkymäMoody’s Investor Services Baa2 VakaaStandard & Poor’s BBB+ Vakaa

Kassavarat sekä käyttämättömät komittoidutpankkilainat ja luottolimitit olivat 479 miljoonaaeuroa (341) 31.12.2015.

Standard & Poors nosti Elisan luokituksenluokkaan ‘BBB+’ ja vahvisti näkymän vakaaksi18.3.2015.

Elisa allekirjoitti 150 miljoonan euronlainasopimuksen Euroopan investointipankinkanssa 6.10.2015. Laina voidaan nostaa 12kuukauden kuluttua allekirjoituksesta, ja senerääntymisaika on seitsemän vuotta.



109

OsakeOsakkeiden vaihtomäärät ja päätöskurssitperustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin.

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys 2015 2014Vaihdetut osakkeet, miljoonaa 113,3 112,7Vaihto, miljoonaa euroa 3 214,4 2 359,4% osakkeista 67,7 67,4

Osakkeet ja markkina-arvot 31.12.2015 31.12.2014Osakkeita, kpl 167 335 073 167 335 073Omat osakkeet 7 851 006 7 986 043Ulkona olevat osakkeet 159 484 067 159 349 030Päätöskurssi, euroa 34,79 22,61Osakekannan markkina-arvo, miljoonaa euroa 5 822 3 783Omat osakkeet, % 4,69 4,77

Elisan osakkeella käydään kauppaa myösvaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. FidessaFragmentation raportin mukaan näidenmarkkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2015 153

(112) Nasdaq Helsingin volyymeista. Kaikkienmarkkinapaikkojen yhteisvolyymi on noin 171prosenttia (143) ulkona olevista osakkeista.

Osakkeita Osakkeita, kplOmat

osakkeet

Ulkonaolevat

osakkeetOsakkeet 31.12.2014 167 335 073 7,986 043 159 349 030

Osakepalkkiojärjestelmä 4.2.2015 1) -133 197 133 197

Osakepalkkiojärjestelmä 5.11.2015 1) -1 840 1 840Osakkeet 31.12.2015 167 335 073 7 851 006 159 484 0671) Pörssitiedotteet 5.2.2015 ja 5.11.2015

Tutkimus ja kehitysPalveluja kehitetään pääasiassa liiketoiminnanyhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihinliiketoimintakuluihin. Elisa käytti vuonna 2015tutkimus- ja kehittämistoimintaan 15 (13)miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa onaktivoitu (11 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 8miljoonaa euroa 2013), mikä on 0,9 prosenttialiikevaihdosta (0,8 prosenttia vuonna 2014 ja 0,6prosenttia vuonna 2013).

Varsinainen yhtiökokous2015 ja hallituksenjärjestäytymiskokousElisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti26.3.2015 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, ettäyhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2014perusteella jaetaan osinkoa 1,32 euroa osakkeelta.Osinko maksettiin 8.4.2015.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen. Hallituksenjäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiinvastuuvapaus vuodelta 2014.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiinkuusi (6). Hallitukseen valittiin seuraavaan



110

varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksitoimikaudeksi nykyisistä jäsenistä uudelleenRaimo Lind, Petteri Koponen, Leena Niemistö,Seija Turunen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen.

Elisan varsinaisessa yhtiökokouksessa valittuhallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaanpuheenjohtajaksi Raimo Lindin javarapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallituksenkompensaatio- ja nimitysvaliokuntaan nimitettiinRaimo Lind (pj), Leena Niemistö ja MikaVehviläinen sekä tarkastusvaliokuntaan SeijaTurunen (pj), Petteri Koponen ja Jaakko Uotila.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimiiKHT Esa Kailiala.

Hallituksen valtuutuksetYhtiökokous valtuutti hallituksen päättämäänomien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksiottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna.Valtuutuksen enimmäismäärää on 5 miljoonaaosaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2016saakka.

Edellisen vuoden yhtiökokouksessa, 2.4.2014yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksenpäättämään osakeannista, oikeudesta luovuttaaomia osakkeita ja/tai myöntää osakkeisiinoikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutuksen nojallavoidaan laskea liikkeelle enintään 15 miljoonaayrityksen osaketta. Valtuutus on voimassa30.6.2016 saakka.

Elisan osakkeenomistajiennimitystoimikunta4.9.2015 lähtien Elisan nimitystoimikunnankokoonpano on seuraava:

• Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjäSolidium Oy

• Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

• Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Ted Roberts, Head of Finnish Equities,nimeäjä Nordea Funds

• Raimo Lind, Elisan hallituksenpuheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi Kari Järvisenpuheenjohtajaksi.

Nimitystoimikunnan asettamisesta päätti Elisanyhtiökokous vuonna 2012. Sen tehtävänä onvalmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioitakoskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselleyhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudellisetja sääntelyyn liittyvät asiatKuluttaja-asiamiehen vireille laittamapaperilaskuihin liittyvä asia on yhä korkeimmanoikeuden käsittelyssä. Kuluttaja-asiamies vaatiimatkaviestinliittymien paperilaskunmaksuttomuutta.

Elisalla ja Anvialla on erimielisyys Anvian omienosakkeiden omistusjärjestelystä ja käytöstä Anvianvarsinaisessa yhtiökokouksessa 20.5.2015 ja19.8.2015. Elisa vaatii mainitun järjestelynvahvistamista pätemättömäksi. Anvian omistamat



111

yhtiöt ovat puolestaan nostaneet moitekanteenyhtiökokouksessa tehtyjen päätöstenmuuttamiseksi tai kumoamiseksi. Asioidenkäsittely oikeusasteissa on kesken.

Huhtikuussa 2015 Viestintävirasto antoi päätöksetkupari- ja kuitutilaajayhteyksien hintatasoista.Päätösten mukaisesti Elisan ja muidenmerkittävien kiinteän verkon operaattorien onsovellettava 10,70 euronenimmäiskuukausivuokria kuparitilaajayhteyksienosalta ja 75,50 euron enimmäiskuukausivuokriakuitutilaajayhteyksien osalta. Elisa ja jotkin muutkiinteän verkon operaattorit ovat valittaneetpäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.Korkein hallinto-oikeus antoi 6.7.2015 väliaikaisetpäätökset, joissa se keskeytti Viestintävirastonpäätösten toimeenpanon, kunnes valitukset onratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa taikunnes toisin määrätään.

Suomen Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi8.4.2015 Suomen kilpailulain mukaisestiyritysjärjestelyn, jolla Elisa hankkii määräysvallanAnviassa.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 13.3.2015 VisualData Oy:n vaatimuksen saada Elisalta ja useiltamuilta teleyrityksiltä 3,5 miljoonaa euroavahingonkorvauksia kilpailulain nojalla (asia liittyytilaajien yhteystietojen julkaisemiseen). Visual Dataon valittanut asiasta.

Viestintävirasto on elokuussa 2015 tekemälläpäätöksellä asettanut suomalaistenmobiilioperaattoreiden yhdysliikennehinnoilleenimmäishinnan. Päätös on voimassa kolmevuotta. Kaikilla suomalaisilla mobiilioperaattoreillaon sama yhdysliikennehinta. Yhdysliikennehintalaski 1,25 senttiin minuutilta 1.12.2015 alkaen.Yhdysliikennehinnan lasku alentaa sekä Elisanliikevaihtoa että kustannuksia, joten se ei vaikutaolennaisesti tulokseen. Operaattorit ovatvalittaneet päätöksestä korkeimpaan hallinto-

oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on tehnytväliaikaisen päätöksen olla keskeyttämättäViestintäviraston päätöksen täytäntöönpanoa.

EU:n uusi roamingia ja verkkoneutraalisuuttakoskeva asetus on virallisesti hyväksytty, ja se tuleevoimaan 30.4.2016. Roamingmaksujen periminenkäyttäjiltä päättyy kesäkuussa 2017 edellyttäen,että uusi tukkuhintasääntely on voimassa. Useitamerkittäviä asioita on edelleen avoinna(esimerkiksi kohtuullisen käytön rajat jatukkuhintasääntely), ja ne on jätetty päätettäväksimyöhemmin erillisessä sääntelyssä. Näin ollenasetuksen lopullinen vaikutus Elisan kannalta jääauki.

Siirtymäkauden aikana huhtikuusta 2016kesäkuuhun 2017 operaattorit voivat periäkotimaan hintojen lisäksi lisämaksun kaikestaroamingkäytöstä. Lisämaksu ei saa olla korkeampikuin nykyinen säännelty tukkutason roaminghinta.Tämän seurauksena vähittäistason roaminghinnattulevat laskemaan, ja tällä odotetaan olevan lievänegatiivinen vaikutus Elisan tulokseen.

Elisan toimintaan liittyvätoleelliset riskit jaepävarmuustekijätRiskienhallinta on osa Elisan sisäistävalvontajärjestelmää. Sen avulla pyritäänvarmistamaan, että yhtiön liiketoimintaanvaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan janiitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaanvaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiinriskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisanpäämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisanliiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti



112

säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat jasääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaajoidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin.Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

EU:n roamingia ja verkkoneutraalisuutta koskevanuuden asetuksen lopulliset vaikutukset ovat yhäavoimia, ja niillä voi olla taloudellista vaikutustaElisan mobiililiiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voivaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missämatkapuhelinten määrä asukasta kohden onmaailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksirajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkonpuhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viimevuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaakasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettuonnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen jakeskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myösoikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat jasijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuva-korkoisiin instrumentteihin. Korkoriskinhallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista jakassavirroista valtaosa on euromääräistä, jotenvaluuttariski on vähäinen.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena onvarmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa.Elisalla on käteisvaroja, komittoitujaluottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka

riittävät kattamaan ennakoitavissa olevatrahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdäänvahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisestivakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin jainstituutioihin. Myyntisaamistenluottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannansuuruuden ansiosta.

Rahoitusriskien hallinta on selostettukonsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

YritysvastuuElisan roolina yhteiskunnassa on edistää kestäväädigitalisaatiota parantamalla jatkuvastipalveluidensa luotettavuutta, turvallisuutta,saatavuutta ja ilmastovaikutuksia. Elisa keskittyyasiakastyytyväisyyteen ja ympäristövastuun osaltailmastovastuuseen ja energiatehokkuuteen, joihinElisan palvelut ja toiminta merkittävästivaikuttavat.

Ympäristömyönteisten ICT- ja verkkopalvelujenkysyntä kasvoi vuonna 2015. Tämän ansiostahiilidioksidipäästöt pienenivät yhteensä 32 313tonnia (30 971), mikä tarkoittaa 4 prosenttiasuurempaa vähennystä.

Elisan omat hiilidioksidipäästöt jatkoivat laskuaan,ja mobiilidatan hiilidioksidipäästöt ovat nyt nolla.Elisa on ostanut alkuperämerkittyä uusiutuvaaenergiaa vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2015laajemmat ostot kattoivat kaiken sähkönkäytönSuomessa ja Virossa. Elisan tietokeskustenenergiatehokkuus parani edelleen, ja niidenhiilidioksidipäästöt vähenivät 6 075 tonnia (5 029).Elisa säästi 914 hiilidioksiditonnia (823) sähköisenlaskutuksen ansiosta.

Elisa raportoi hiilidioksidipäästönsä vuosittainkansainvälisessä CDP-kyselyssä. CDP NordicClimate Change 2015 -raportissa Elisan



113

ilmastoraportointi sai täydet sata pistettä sadasta,ja Elisa sisällytettiin Climate Disclosure Leadership2015 (CDLI) -indeksiin. Pohjoismaisten yritystenkeskimääräinen pistemäärä oli 84. Elisansijoittajille ja globaaleille markkinoille tarkoitettuilmastoraportti on saanut korkeimmat pistemäärätPohjoismaisten yritysten joukossa, ja se oliteleoperaattorien joukossa paras.

Elisa on edelläkävijä muuttuvan työkulttuurin jajoustavan työn edistämisessä, ja se käyttääerilaisia virtuaalisia työkaluja työn tukemiseen jakorvaamaan matkustamista. Vuonna 2015työntekijämme tekivät keskimäärin 75 (70)etätyöpäivää ja osallistuivat 211 014:ään (202 771)virtuaalikokoukseen.Henkilöstötutkimuksessamme saavutimmeennätystuloksen kahdentoista vuoden ajanjaksonaikana.

Elisa julkistaa kolmannen vastuuraporttinsaverkossa osana vuoden 2015 vuosikertomustaan,ja se sisältää GRI-indeksin.

Selvitys hallinto- jaohjausjärjestelmästäElisa julkistaa erillisen selvityksen hallinto- jaohjausjärjestelmästä (Corporate GovernanceStatement) viikolla 10 (joka alkaa 7. maaliskuuta2016) Internet-sivuillaan osoitteessa www.elisa.fi.

Tilikauden jälkeisettapahtumatElisa Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikuntaehdottaa 31.3.2016 kokoontuvalle varsinaiselleyhtiökokoukselle hallituksen jäsentenlukumääräksi seitsemän (7). Nimitystoimikuntaehdottaa Raimo Lindin, Petteri Koposen, LeenaNiemistön, Seija Turusen, Jaakko Uotilan ja MikaVehviläisen uudelleenvalintaa. Toimikunta

ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaanuutena jäsenenä Clarisse Berggårdh.

Näkymät ja ohjeistusvuodelle 2016Suomen makrotalousympäristön odotetaan yhäolevan heikko vuonna 2016. KilpailutilanneSuomen televiestintämarkkinoilla jatkuu myöshaasteellisena.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevansamalla tasolla kuin vuonna 2015. Mobiilidatan,ICT-palvelujen ja uusien verkkopalvelujen sekätehtyjen yritysostojen odotetaan kasvattavanliikevaihtoa. Konsernin kertaluonteisista eristäpuhdistetun koko vuoden käyttökatteenodotetaan olevan samalla tasolla kuin vuonna2015. Koko vuoden investointien odotetaanolevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta.Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvät.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitäänesimerkiksi virtaviivaistamalla tuotevalikoimaansasekä IT-järjestelmiään ja -operaatioitaan. Tämänlisäksi asiakaspalvelun ja myynnin tehokkuuttalisätään sekä yleisiä hallintokuluja vähennetään.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä jamerkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavanayhtiönä jatkuu. Pitkän aikavälin kasvu jakannattavuuden paraneminen perustuvatmobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä uusiinonline- ja ICT-palveluihin.

VoitonjakoElisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta.Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaalisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai päätöstätehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön



114

http://www.elisa.fi

rahoitusaseman, tulevat rahoitustarpeet jaasetetut rahoitustavoitteet. Voitonjakoon kuuluvatosingonmaksu, pääomanpalautus ja omienosakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,että osinkoa maksetaan 1,40 euroa osakkeelta.Voitonjako on 92 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisestijaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on4.4.2016 merkitty Euroclear Finland Oy:npitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitusehdottaa maksupäiväksi 12.4.2016. Tilikaudenvoitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle,että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5miljoonan oman osakkeen hankintaan, joka vastaa3 prosenttia koko osakekannasta.



115

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa Liite 2015 2014

Liikevaihto 1, 4 1 569,5 1 535,2

Liiketoiminnan muut tuotot 5 4,8 8,2

Materiaalit ja palvelut 6 -609,0 -606,1Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7, 27 -266,3 -247,7Liiketoiminnan muut kulut 8 -166,5 -170,0Käyttökate 1 532,5 519,7

Poistot ja arvonalentumiset 1, 10 -220,4 -214,7Liikevoitto 1 312,1 305,0

Rahoitustuotot 11 3,6 4,7Rahoituskulut 11 -27,4 -31,9Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 2,3 -0,1Voitto ennen veroja 290,6 277,7

Tuloverot 12 -47,1 -54,7Tilikauden voitto 243,5 222,9

Tilikauden voiton jakautuminenEmoyhtiön omistajille 243,1 224,9Määräysvallattomille omistajille 0,4 -1,9

243,5 222,9

Tulos/osake (euroa):Laimentamaton 13 1,52 1,41Laimennettu 13 1,52 1,41

Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta):Laimentamaton 13 159 470 159 349Laimennettu 13 159 470 159 349



116

Laaja konsernin tuloslaskelma


Tilikauden voitto 243,5 222,9Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioitunaErät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:Myytävissä olevat rahoitusvarat 19 12,0 7,3Rahavirran suojaukset -0,9 -0,1Muuntoerot 0,0 0,2

11,1 7,3Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 28 1,8 -3,6Laajan tuloslaskelman voitto 256,5 226,7

Laajan tuloslaskelman voiton jakautuminen:Emoyhtiön omistajille 256,1 228,6Määräysvallattomille omistajille 0,4 -1,9

256,5 226,7



117

Konsernin tasemilj. euroa Liite 31.12.2015 31.12.2014

VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 677,4 692,0Liikearvo 15 830,1 831,5Muut aineettomat hyödykkeet 15 134,8 137,0Osuudet osakkuusyrityksissä 16, 35 59,5 48,8Myytävissä olevat rahoitusvarat 17-19 30,3 20,4Laskennalliset verosaamiset 21 23,3 13,5Myyntisaamiset ja muut saamiset 17, 18, 20, 25 73,7 72,4

1 829,1 1 815,5Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 22 54,8 53,2Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 333,4 330,4Tuloverosaamiset 0,2 2,9Rahavarat 24 29,1 41,3

417,5 427,8

VARAT YHTEENSÄ 1 2 246,6 2 243,4

OMA PÄÄOMA JA VELATOMA PÄÄOMAOsakepääoma 83,0 83,0Omat osakkeet -145,5 -148,2Vararahasto 3,4 3,4Käyvän arvon rahasto 13,3 0,4Muut rahastot 381,0 381,0Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 90,9 90,9Kertyneet voittovarat 499,3 467,5Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 26, 27 925,4 878,0

Määräysvallattomien omistajien osuus 0,5 0,6OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 925,9 878,6

VELATPitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 21 22,7 21,0Eläkevelvoitteet 28 15,6 18,2Varaukset 29 3,4 3,1Rahoitusvelat 30 686,0 818,0Ostovelat ja muut velat 31 23,9 28,2

751,6 888,5Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 31 255,5 246,0Tuloverovelat 2,9 1,7Varaukset 29 5,4 3,8Rahoitusvelat 30 305,2 224,9

569,1 476,3VELAT YHTEENSÄ 1 320,7 1 364,8

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 246,6 2 243,4



118

Konsernin rahavirtalaskelma


Liiketoiminnan rahavirratVoitto ennen veroja 290,6 277,7Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 10 220,4 214,7Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 23,8 27,2Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -2,9 -5,7Varausten lisäys (+) / vähennys (-) tuloslaskelmassa 2,0 -8,2Muut oikaisut -0,2 1,2

243,0 229,2Käyttöpääoman muutos

Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -1,6 -4,8Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -5,6 -1,6Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 6,9 -14,1

-0,4 -20,5Saadut osingot 2,9 0,7Saadut korot 2,4 10,0Maksetut korot -23,8 -34,9Maksetut verot -52,0 -50,1Liiketoiminnan nettorahavirta 462,8 412,1

Investointien rahavirratTytäryritysten ja liiketoimintojen hankinnat -2,9Osakkuusyritysten hankinnat -11,1 -37,9Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet 1,3 -0,8Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin -199,8 -197,8Tytäryritysten myynti -0,4Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit 1,5 0,5Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 1,1 9,1Lainasaamisten takaisinmaksut 0,1 0,3Investointien nettorahavirta -209,8 -227,0

Rahavirta ennen rahoitusta 253,0 185,0

Rahoituksen rahavirratPitkäaikaisten lainojen nostot 0,2 0,1Pitkäaikaisten lainojen maksut -10,7 -172,7Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -39,5 108,1Rahoitusleasingvelkojen maksut -4,8 -4,6Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta -5,6Maksetut osingot -210,3 -206,7Rahoituksen nettorahavirta -265,2 -281,5

Rahavarojen muutos -12,2 -96,4Rahavarat tilikauden alussa 41,3 137,8Rahavarat tilikauden lopussa 24 29,1 41,3



119

Laskelma konsernin oman pääomanmuutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

milj. euroaOsake-

pääomaOmat

osakkeetMuut

rahastot

Sijoitetunvapaan

omanpääoman

rahasto

Kertyneetvoitto-

varat Yhteensä

Määräys-vallat-

tomienomistajien

osuus

Omapääoma

yhteensäOma pääoma 1.1.2014 83,0 -148,2 381,2 90,9 453,4 860,3 1,9 862,2

Tilikauden tulos 224,9 224,9 -1,9 222,9Muuntoerot 0,2 0,2 0,2Etuuspohjaisen nettovelanuudelleen määrittämisestä johtuvaterät -3,6 -3,6 -3,6Myytävissä olevat rahoitusvarat 7,3 7,3 7,3Rahavirran suojaukset -0,1 -0,1 -0,1

Tilikauden laaja tulos 3,5 225,1 228,6 -1,9 226,7Osingonjako -207,2 -207,2 -0,3 -207,5Osakepalkitseminen 2,3 2,3 2,3Määräysvallattomien omistajienosuuksien hankinta -6,3 -6,3 1,0 -5,3Muut muutokset 0,4 0,4 0,4Oma pääoma 31.12.2014 83,0 -148,2 384,8 90,9 467,5 878,0 0,6 878,6

Tilikauden tulos 243,1 243,1 0,4 243,5Muuntoerot 0,0 0,0 0,0Etuuspohjaisen nettovelanuudelleen määrittämisestä johtuvaterät 1,8 1,8 1,8Myytävissä olevat rahoitusvarat 12,0 12,0 12,0Rahavirran suojaukset -0,9 -0,9 -0,9

Tilikauden laaja tulos 12,9 243,1 256,1 0,4 256,5Osingonjako -210,5 -210,5 -0,5 -211,0Osakepalkitseminen 2,7 1,5 4,2 4,2Muut muutokset -2,3 -2,3 -2,3Oma pääoma 31.12.2015 83,0 -145,5 397,7 90,9 499,3 925,5 0,5 925,9



120

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedotElisa-konserni ("Elisa" tai "yhtiö") harjoittaateletoimintaa tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillämarkkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on ElisaOyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja senrekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. EmoyhtiöElisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMXHelsingissä vuodesta 1999 lähtien.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt 28.1.2016 tämäntilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennöstilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:npääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5,Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi.

TilinpäätöksenlaatimisperustaElisan konsernitilinpäätös on laadittukansainvälisten tilinpäätösstandardien(International Financial Reporting Standards, IFRS)mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu31.12.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomenkirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissasäännöksissä kansainvälisillätilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:nasetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetynmenettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksihyväksyttyjä standardeja ja niistä annettujatulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovatmyös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävienkirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimustenmukaiset.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiinhankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissäolevia rahoitusvaroja, käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekäjohdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljooninaeuroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalintarkkuudelle.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konserninjohdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaanperustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaanperustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänytkonsernin noudattamia tilinpäätöksenlaatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla oneniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviinlukuihin, on esitetty laatimisperiaatteidenkohdassa "Johdon harkintaa edellyttävätlaatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijät".

Sovelletut uudet jauudistetut standardit jatulkinnat1.1.2015 käyttöönotetuilla IFRS-standardienvuosittaisilla muutoksilla (Annual Improvements) eiole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksentietoihin.



121

http://www.elisa.fi

KonsernitilinpäätöksenlaatimisperiaatteetYhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:nsekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla onmääräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kunkonserni altistuu tai on oikeutettu yhteisönmuuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaantähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaavaltaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseensiitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanutmääräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihensaakka, jolloin määräysvalta lakkaa.Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistukseneliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää.Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- jakäyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet,sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjakoeliminoidaan.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotkaeivät johda määräysvallan menettämiseen,käsitellään oman pääoman liiketoimina.Määräysvallan menettämisen yhteydessämahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaanmääräysvallan menettämispäivän käypään arvoonja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitutyksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetutvelat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiinarvoihin. Ehdollisen vastikkeen muutokset jahankintaan liittyvät menot kirjataantulosvaikutteisesti. Vaiheittain toteutuvassahankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaankäypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappiokirjataan tulosvaikutteisesti. Edullisesta kaupasta

syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisestihankinta-ajankohtana.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankitustatytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisenaosuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista taikäypään arvoon. Arvostamisesta päätetäänhankintakohtaisesti. Määräysvallattomienomistajien osuuden muutokset kirjataanvoittovaroihin.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksenomistajille ja määräysvallattomille omistajilleesitetään tuloslaskelman yhteydessä.Määräysvallattomien omistajien osuus omastapääomasta esitetään omana eränä taseen omassapääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaanmääräysvallattomille omistajille myös niidentekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernillaon huomattava vaikutusvalta. Huomattavavaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kunkonserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksenäänivallasta tai kun konsernilla muutoin onhuomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.Osakkuusyritykset yhdistelläänkonsernitilinpäätökseenpääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuusosakkuusyhtiön tappioista ylittää osuudenosakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseennolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida,ellei konsernilla ole muita velvoitteitaosakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyrityksetyhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullutosakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiötyhdistellään myyntihetkeen saakka.



122

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konsernikäyttää yhden tai useamman osapuolen kanssayhteistä määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on jokoyhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys onjärjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelynnettovarallisuuteen, kun taas yhteisessätoiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviävaroja koskevia oikeuksia ja velkoja koskeviavelvoitteita. Konsernin ainoa yhteisjärjestely onyhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdäänsuhteellista menetelmää käyttäen.

Ulkomaan rahan määräisten erienmuuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka onkonsernin emoyhtiön toiminta- jaesittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat onkirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäentapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutanmääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen jaei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiinpois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotkaon muunnettu käyttäen arvostuspäivänvaluuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitotja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvätvastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritystentilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat onmuunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseettilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden

tuloksen muuntaminen eri kursseillatuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessaomaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonkamuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaisetmyyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvilläveroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myyntituloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle taikun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävätriskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuototpalveluista kirjataan, kun on todennäköistä, ettätaloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi jatuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot ovatluotettavasti määritettävissä.Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataantuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella,kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavastiarvioida. Projektien valmistusaste määritetäänkertyneiden työtuntien suhteena arvioituihinkokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, ettähankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavatkokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavatkokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataankuluksi välittömästi.

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe-ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- jaylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myyntituloutetaan, kun palvelu on suoritettu jokototeutuneiden liikennemäärien tai sopimuksenvoimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataankytkentähetkellä. Etukäteen maksettujenmatkapuhelinten puhelukorttien myyntituloutetaan korttien toteutuneen käytönmukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisensisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjatatuottoihin.

Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen japalvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai



123

suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuuskirjataan palvelusta erillään.

Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisiaviestintäpalveluja sisältävät palvelusopimuksettuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensäasiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteitapalvelusopimuksen päättyessä.

Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovatoikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisantuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaidenansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojenvähennykseksi. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellävoimassaolevia kanta-asiakasohjelmia.

Liikevoitto

Liikevoitolla yhtiö tarkoittaa liikevaihtoa sekäliiketoiminnan muita tuottoja vähennettynäliiketoiminnan kuluilla (materiaalit ja palvelutoikaistuna varastojen muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnat muutkulut), poistoilla sekä arvonalentumisilla.

Kauden verotettavaan tuloonperustuvat verot ja laskennallisetverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kaudenverotettavaan tuloon perustuvasta verosta jalaskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaanverotettavasta tulosta voimassaolevan verokannanmukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiinkausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisistaeroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvonvälillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvätkäyttämättömistä verotuksellisista tappioista,poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistäkäypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessavähennyskelvottomista liikearvon

arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa.Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista eikirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero eitodennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassatulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjataniiden osakkeiden arvostuserosta, joidenmyyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihenmäärään asti kuin on todennäköistä, ettätulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jotavastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseenkokonaisuudessaan.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koronmenetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeusosinkoon on syntynyt.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojenyhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemmantilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,jota on käytetty IFRS-standardien mukaisenaoletushankintamenona. 1.1.2004–31.12.2009tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattuaikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3(2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneidenliiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä,jolla luovutettu vastike, määräysvallattomienomistajien osuus ja aiemmin omistetun osuudenhankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävätkonsernin osuuden hankitun nettovarallisuudenkäyvästä arvosta.



124

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaaliikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, josviitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta onolemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaanrahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovatHenkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvoarvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonvähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitälähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, sevoidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteestaodotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataanvuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattujakehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, joson todennäköistä, että hyödykkeestä johtuvaodotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituukonsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintamenoon määritettävissä luotettavasti. Aineettomiinhyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvatmenot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, ettäniiden vaikutuksesta konsernille koituvataloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perinarvioidun suoritustason. Muussa tapauksessamenot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomathyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki)arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomathyödykkeet arvostetaan alkuperäiseenhankintamenoon ja poistetaan tasapoistoinaarvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 4–5 vuottaTuotemerkki 10 vuottaKehittämismenot 3 vuottaIT-ohjelmat 5 vuottaMuut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Aineellisetkäyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitääntaseeseen alkuperäiseen hankintamenoon.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaantaseessa hankintamenoon vähennettynäkertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistotlasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteellatasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinenvaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä jaoikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- japerusparannushankkeiden menot, aktivoidaansilloin, kun on todennäköistä, että taloudellisenhyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konserninhyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- jakunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella,jolla ne ovat syntyneet.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuottaRakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuottaTeleverkko (johto, runko, alue,liityntä, kaapeli-tv)

8–15 vuotta

Keskukset ja keskittimet (kiinteäja mobiiliverkko)

6–10 vuotta

Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuottaTelepäätelaitteet 1–4 vuottaMuut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.



125

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadutaineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenhankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattuaineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustuksettuloutetaan pienempien poistojen muodossahyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkisetavustukset merkitään liiketoiminnan muihintuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataanvuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyyaktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustusvähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviinrahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin jamyytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelutapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksenperusteella ja ne luokitellaan alkuperäisenhankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot jamyynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvaratkirjataan pois taseesta, kun konserni menettääsopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin taikun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osinkonsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavatrahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin jatällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekäyritystodistukset. Sijoituksetrahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista,joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaisetEuroopan talousalueella toimivien yritysten jajulkisyhteisöjen liikkeeseen laskemateuromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit.Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden

omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemiavelkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksistajohtuvat sekä realisoitumattomat ettärealisoituneet voitot ja tappiot kirjataantuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana nesyntyvät.

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseenrahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaankäypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvätkäypään arvoon arvostamisesta, käsitelläänkirjanpidossa johdannaissopimuksenkäyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinnaolevat johdannaiset, joihin ei sovelletasuojauslaskentaa, arvostetaan jokaisenatilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niidentulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmanrahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvonakäytetään noteerattuja markkinahintoja, tai josniitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäenhyväksi yleisesti käytössä oleviaarvostusmenetelmiä.

Elisa-konserni on siirtynyt vuoden 2014 aikanasoveltamaan suojauslaskentaa sähkön hintariskinosalta ja käsittelee johdannaissopimuksiarahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksenehdot täyttävien johdannaisinstrumenttientehokkaan osuuden käyvän arvon muutoskirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetäänoman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään”Muut rahastot”). Suojausinstrumentista omaanpääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretääntulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erävaikuttaa voittoon tai tappioon.Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehotonosuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihintai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskentalopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy taimyydään, sopimus puretaan tai toteutetaan.Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto taitappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnesennakoitu liiketoimi toteutuu.



126

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuunhankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- japitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun,mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohellamyyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisetkirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä.Konserni kirjaa myyntisaamisistaarvonalentumistappion, kun maksusuoritus onviivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen ontodettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kunmyyntisaamisia myydään, arvonalentumistappiopienenee.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvätpitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuunottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin jakeskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaanmyytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaanlähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit,joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää,kirjataan hankintamenoon vähennettynämahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoonkirjattujen osakkeiden arvo on määritetty jokoperustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon,diskontatun kassavirran menetelmään taiosakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeidenkäyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajantuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaankolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen.Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joillaon aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisanomistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaantasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joidenhinnat perustuvat todettavissa olevaanmarkkinatietoon. Konsernin koron- javaluutanvaihtosopimus sekä sähköjohdannainenluokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaanluokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivätperustu todettavissa olevaan markkinatietoon

vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon.Konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvätehdolliset vastikkeet luokitellaan tasolle 3. Ks.liitetieto 17.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisistapankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisistaerittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteettion korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoonsaadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaanefektiivisen koron menetelmällä jaksotettuunhankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytettyrahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon.Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiinvelkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Arvonalentumiset

Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassaviitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta.Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestäomaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksivuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumattasiitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo jakeskeneräiset aineettomat hyödykkeet.Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joillaon rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaatuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuseränkäypä arvo vähennettynä luovutuksestaaiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tairahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviaarvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka



127

diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappiokirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo onsuurempi kuin siitä kerrytettävissä olevarahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataanvälittömästi tuloslaskelmaan. Mikäliarvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaatuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensinvähentämään rahavirtaa tuottavalle yksiköllekohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muitayksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä,että olosuhteissa on tapahtunut muutos jahyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä onmuuttunut arvonalentumistappionkirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota eikuitenkaan peruta enempää kuin mikäomaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilmanarvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvostakirjattua arvonalentumistappiota ei perutamissään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan taisitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetäänpainotettua keskihintaa.

Omat osakkeet

Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omatosakkeet) esitetään oman pääomanvähennyksenä.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempientapahtumien seurauksena oikeudellinen taitosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetääntodennäköisenä ja määrä on luotettavastiarvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumienseurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonkaolemassaolo varmistuu konsernin määräysvallanulkopuolella olevan epävarman tapahtumanrealisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myösolemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisestiedellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonkasuuruus ei ole määritettävissä luotettavasti.Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen.Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- taietuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessajärjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikätosiasiallista velvoitetta lisämaksujensuorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pystysuoriutumaan kyseisten eläke-etuuksienmaksamisesta. Maksupohjaisistaeläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataankuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon nekohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivättäytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjenvelvoitteet on laskettu kustakin järjestelystäerikseen käyttäen ennakoituunetuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää(Projected Unit Credit Method). Eläkemenotkirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalleauktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojensuorittamien laskelmien perusteella.Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetäändiskonttauskorkona yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuistenjoukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikälisitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumustenkorkoa. Joukkovelkakirjalainojen javelkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisiltaosin eläkevelvoitteen maturiteettia.



128

Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetääneläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikaudenpäättymispäivän käypään arvoon arvostettuina.Taseeseen merkitään etuuspohjaiseneläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno jaetuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorkokirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisennettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvaterät mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiotsekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto kirjataanmuihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jonane syntyvät.

Tulospalkkiojärjestelmä jahenkilöstörahasto

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-,komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä.Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto.Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahastonkulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaanperustuen parhaaseen käytettävissä olevaantoteuma-arvioon.

Osakeperusteiset maksut

Elisalla on käytössä osakepohjainenkannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena onsitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoapitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuuasetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaanmyöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaanetuuden käteisosuuden osalta palkkion maksuaedeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuussitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuuskirjataan omaan pääomaan ja käteisenäsuoritettava osuus velaksi. Mikäli oletustoteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdäänoikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavanosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen

jokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksuaedeltävän kuukauden päättymiseen asti.Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia eihuomioida käyvän arvon määrityksissä eikäkulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvätriskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitelläänmuina vuokrasopimuksina. Muidenvuokrasopimusten perusteella suoritettavatvuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaantasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisia hyödykkeitä koskevatvuokrasopimukset, joissa konsernilla onolennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistäja eduista, luokitellaanrahoitusleasingsopimuksiksi.Rahoitusleasingsopimuksella hankittuomaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajanalkamisajankohtana vuokratun hyödykkeenkäypään arvoon tai sitä alempaanvähimmäisvuokrien nykyarvoon.Rahoitusleasingsopimuksella hankitustahyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeentaloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmänvuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokratjaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseenvuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelläolevalle velalle muodostuu samansuuruinenkorkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataanrahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannutrahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja-tiloja, it-palvelimia ja työasemia sekävideokonferenssilaitteita ja -infrastruktuuria.



129

Konserni vuokralle antajana

Yhtiöllä on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksinakäsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimiivuokralle antajana: teletila- jalaitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuototkirjataan liikevaihtoon ja tavanomaisethuoneistovuokrasopimukset, joiden tuototkirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kaikkivuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.

Yhtiö toimii rahoitusleasingsopimuksinakäsiteltävien videoneuvottelulaitteiden vuokralleantajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkelläliikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataannykyarvoon. Saamansa vuokratuotot yhtiö kirjaavuokra-ajan kuluessa rahoitustuotoksi jasaamisten vähennykseksi siten, että jäljellä olevanettosijoitus tuottaa kullakin kaudellasamansuuruisen tuottoasteen.

Johdon harkintaaedellyttävätlaatimisperiaatteet jaarvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemääntulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joidentoteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista jaoletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämäänharkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteidensoveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdonparhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä.Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutoksetmerkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonkaaikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikillatämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeettestataan vuosittain mahdollisenarvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kunviitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköidenkerrytettävissä olevat rahamäärät määritetäänkäyttöarvoon perustuvina laskelmina, joidenlaatiminen edellyttää arvioiden ja olettamustenkäyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvätennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoonsekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaaarvonalentumistappioiden kirjaamiseen.Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.2015 on 830,1miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 15.

Osakepalkitsemisjärjestelmät

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksetperustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmänkriteerien toteumasta ja osakkeenkurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekäkurssikehitys voivat poiketa arvioista.Osakepalkitsemisjärjestelmien perusteella kirjatutkulut tilikaudella 2015 olivat 6,7 miljoonaa euroa ja31.12.2015 taseeseen sisältyy järjestelmiin liittyviävelkoja 10,8 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 27.

Tuotot ja kulut

Tuottojen ja kulujen arvostamisessa jakohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetäänosin kokemukseen perustuvia arvioita.

Laskennalliset verosaamiset

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätöstenyhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöillekertyy verotettavaa tuloa, jota vastaankäyttämättömät verotukselliset tappiot voidaanhyödyntää. Myös muiden laskennallistenverosaamisten kirjausperusteet arvioidaantilinpäätösten yhteydessä. Muutoksetennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin



130

verokulujen kirjauksiin. 31.12.2015 konsernilla on23,3 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia.

Uuden ja uudistetunIFRS-normistonsoveltaminenElisa ottaa käyttöön seuraavat uudet standardit1.1.2018 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli neon suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksyttysovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 15 Myyntituototasiakassopimuksista. Uusi standardisisältää viisivaiheisen ohjeistuksenasiakassopimusten perusteella saatavienmyyntituottojen kirjaamiseen. Myynninkirjaaminen voi tapahtua tiettynä hetkenätai ajan kuluessa, ja keskeisenä kriteerinäon määräysvallan siirtyminen. Muutoksillaei odoteta olevan olennaista vaikutustakonsernitilinpäätökseen.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardinmukaan rahoitusvarat arvostetaankäypään arvoon, paitsi tiettyjen ehtojentäyttyessä jaksotettuun hankintamenoon.Lisäksi arvostamistapoja onyksinkertaistettu. Uusi standardi tuomuutoksia suojauslaskentaan jaarvonalentumisten arviointiin uuden,odotettuihin luottotappioihin perustuvanmallin. Muutos ei vaikuta olennaisestikonsernin tilinpäätökseen.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin1.1.2019 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli seon suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksyttysovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset.Vuokralleantajan osalta tilanne säilyy

pääosin nykyisenä. Vuokralleottajan kaikkivuokrasopimukset kirjataan taseeseenpoislukien lyhytaikaiset alle 12 kksopimukset ja arvoltaan vähäisetsopimukset. Muutos siirtää taseenulkopuolisia vastuita taseeseen, jolloinkäyttöomaisuuden ja vieraan pääomanmäärä kasvaa. Muutos vaikuttaaolennaisesti konsernitilinpäätökseen.



131

1. TOIMINTASEGMENTIT

Konsernin raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuuasiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.

Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit.Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulutkohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- jaYritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomistasaamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat rahoitusvarat, korollisetsaamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Johdon raportointiin ei sisälly segmenttien velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varatesitetään sijaintimaan mukaan.

Toimintasegmentit

2015

milj. euroaHenkilö-

asiakkaatYritys-

asiakkaatKohdista-

mattomatKonserniyhteensä

Liikevaihto 983,2 586,3 1 569,5Käyttökate 347,7 184,8 532,5Poistot ja arvonalentumiset -126,3 -94,2 -220,4Liikevoitto 221,5 90,6 312,1Rahoitustuotot 3,6 3,6Rahoituskulut -27,4 -27,4Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 2,3 2,3Voitto ennen veroja 290,6

Investoinnit 110,6 85,2 195,8Varat 1 271,6 832,1 143,0 2 246,6



132

2014

milj. euroaHenkilö-

asiakkaatYritys-

asiakkaatKohdista-

mattomatKonserniyhteensä

Liikevaihto 954,1 581,1 1 535,2Käyttökate 326,9 192,8 519,7Poistot ja arvonalentumiset -122,7 -92,0 -214,7Liikevoitto 204,2 100,7 305,0Rahoitustuotot 4,7 4,7Rahoituskulut -31,9 -31,9Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -0,1 -0,1Voitto ennen veroja 277,7

Investoinnit 104,9 86,6 191,5Varat 1 248,2 868,1 127,1 2 243,4

Tuotteet ja palvelut

2015

milj. euroaMatka-

viestintä

Kiinteäverkko

ja muutKonserniyhteensä

Liikevaihto 988,4 581,1 1 569,5

2014

milj. euroaMatka-

viestintä

Kiinteäverkko

ja muutKonserniyhteensä

Liikevaihto 939,6 595,6 1 535,2

Maantieteelliset tiedot

2015

milj. euroa SuomiMuu

EurooppaMuutmaat

Elimi-noinnit

Konserniyhteensä

Liikevaihto 1 437,7 133,9 5,1 -7,2 1 569,5Varat 2 164,5 80,7 1,4 2 246,6

2014

milj. euroa SuomiMuu

EurooppaMuutmaat

Elimi-noinnit

Konserniyhteensä

Liikevaihto 1 413,6 126,1 8,9 -13,3 1 535,2Varat 2 166,2 76,7 0,4 2 243,4



133

2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2015

Banana Fingers Ltd:n hankinta

Elisa hankki Banana Fingers Ltd:n koko osakekannan kauppahinnalla 3,3 miljoonaa euroa. Hankinta liittyy EpicTV:n liiketoimintaan. Kauppahintasisältää ehdollisen vastikkeen 1,4 miljoonaa euroa. Liikearvoa syntyi 2,9 miljoonaa euroa. Liikearvo liittyy verkkokauppaosaamisen jaliiketoimintakonseptin hankkimiseen sekä nopeampaan pääsyyn kuluttajille suunnattujen urheilutarvikkeiden verkkokauppamarkkinaan.Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Banana Fingers Ltd on yhdistelty konserniin 1.1.2015 lähtien.

Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotVaihto-omaisuus 0,3Rahavarat 0,3Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,2

0,4

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -1,9Ostetun tytäryrityksen rahavarat 0,3

-1,6

Datawell Oy:n MDM-liiketoiminnan (Master Data Management) hankinta

Elisa Appelsiini hankki Datawell Oy:n MDM-liiketoiminnan 31.8.2015 kauppahinnalla 2,0 miljoonaa euroa. Liikearvoa syntyi 0,8 miljoonaa euroa.Hankinta vahvistaa Elisan terveydenhuollon digitaalisten palveluiden tarjontaa ja tukee uusien palveluiden kehitystä. Liikearvo ei oleverotuksessa vähennyskelpoinen.

Konsernin ja hankitun liiketoiminnan välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojenyhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotSopimuskanta 1,5Lyhytaikaiset saamiset 0,1Laskennalliset verovelat -0,3Siirtovelat ja muut velat -0,1

1,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -2,0



134

Fonum Oy:n hankinta

Elisa hankki 7.9.2015 Fonum Oy:n koko osakekannan 0,6 miljoonan euron kauppahinnalla. Liikearvoa syntyi 0,4 miljoonaa euroa. Liikearvo liittyymarkkinoille pääsyyn matkapuhelinten huolto- ja korjausliiketoimintaan. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Fonum Oy on yhdistelty konserniin 1.9.2015 lähtien.

Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAineettomat hyödykkeet 0,1Aineelliset hyödykkeet 0,0Vaihto-omaisuus 0,1Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,0Rahavarat 0,1Siirtovelat ja muut velat -0,2

0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -0,6Ostetun tytäryrityksen rahavarat 0,1

-0,5

Livezhat-liiketoiminnan hankinta

Elisa hankki 31.10.2015 Livezhat-liiketoiminnan 0,5 miljoonan euron kauppahinnalla ZEF Oy:ltä. Liikearvoa syntyi 0,3 miljoonaa euroa. Liikearvoliittyy yritysasiakkaiden palvelukokonaisuuden täydentämiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Konsernin ja hankitun liiketoiminnon välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojenyhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAsiakaskanta 0,2Laskennallinen verovelka 0,0

0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -0,5

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2014

Elisa ei hankkinut liiketoimintoja tilikaudella 2014.



135

3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2015

Elisa ei myynyt liiketoimintoja tilikaudella 2015.

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2014

BCC Finland Oy:n myynti

Elisa myi täysin omistamansa BCC Finland Oy:n 8.4.2014. Kauppahinta oli 0,0 miljoonaa euroa. Kaupan tulosvaikutus - 1,2 miljoonaa euroasisältyy tuloslaskelman rahoituskuluihin. Myynnin myötä konsernista poistuu 0,8 miljoonaa euroa konserniliikearvoa. Yhtiönkonsernissaoloaikana kerryttämä tulos on huomioitu myyntitappiossa.

BCC Finland Oy on yhdistelty konserniin 31.3.2014 asti.

Myydyn yrityksen nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAineelliset hyödykkeet 0,1Vaihto-omaisuus 0,3Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 0,9Rahavarat 0,1Rahoitusvelat -0,6Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -1,2

-0,3

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana saatu kauppahinta 0,0Myydyn tytäryrityksen rahavarat -0,1

-0,1

4. LIIKEVAIHTO

milj. euroa 2015 2014Palvelumyynti 1 354,6 1 338,3Laitemyynti 214,9 196,9

1 569,5 1 535,2

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa 2015 2014Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 2,9 5,8Julkiset avustukset 0,1 0,0

Muut (1 1,8 2,44,8 8,2

1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.



136

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa 2015 2014Ostot tilikauden aikana 363,8 353,2Varastojen muutos 2,1 5,3Ulkopuoliset palvelut 243,0 247,6

609,0 606,1

7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

milj. euroa 2015 2014Palkat ja palkkiot 210,4 195,7Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 6,7 6,5Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 35,6 31,9Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 0,5 0,6Muut henkilösivukulut 13,1 13,0

266,3 247,7

Konsernin henkilöstö keskimäärin 4 146 4 138

Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 28.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiotmilj. euroa 2015 2014Toimitusjohtajat 2,3 1,7Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,5 0,6

Toimitusjohtajien eläkesitoumukset

Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.

Maksetut etuudetmilj. euroa 2015 2014

Hallitus 0,5 0,6Toimitusjohtaja 0,8 0,6Johtoryhmä 2,3 2,0

Osakeperusteiset etuudet (1 2,66,2 3,2

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle maksettu osuus 0,7 (0,0) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 1,9 (0,0)miljoonaa euroa.



137

Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudetmilj. euroa 2015 2014

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 3,6 3,2Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,2 0,3

Osakeperusteiset etuudet (2 2,6 2,36,4 5,8

2) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2015 kirjattu kulu on 6,7 (6,5) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,8 (0,6)miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 1,9 (1,8) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattuliitetiedossa 27.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta. Sopimuksenpäättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvausvähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta.Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa yhdeksän kuukauden palkkaa.

Elisan toimitusjohtajan johtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta ja hänellä on johtajasopimuksen mukainen oikeus jäädä eläkkeelle.Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60–61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 0,7 miljoonaa euroa sisältyy taseeneläkevelvoitteisiin ja sitä kerrytetään vuosittain 5,1 prosenttia TyEL:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin maksettavaa eläkettäkerrytetään TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Eläkejärjestely on maksuperusteinen.

Elisan johtoryhmän ennen vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä onjohtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdonryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2012–2014 puitteissa maksettiin tilikaudella 2015 toimitusjohtajalle 26 131 osaketta vastaava palkkiomäärä jamuulle konsernin johtoryhmälle 82 965 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2013–2015 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 80 000 osaketta ja muun konsernin johtoryhmänosalta 258 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2015 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.



Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2014–2015 puitteissa toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2015 4 000 osaketta vastaavapalkkiomäärä. Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2014–2016 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 4 000 osaketta. Palkkiomaksetaan ansaitsemisjakson päätyttyä vuonna 2016.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeidenkokonaismäärä oli 265 461 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,16 prosenttia.



138

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Tulospalkkiojärjestelmä

Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköidentaloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaanpuolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2015 lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaakiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvu. Hallitus päättäävuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin.Henkilöstörahastoon kirjattiin vuonna 2015 2,0 (0,5) miljoonaa euroa.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Elisa Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2015–2019. Elisa Oyj:nhallitus päätti 19.12.2011 kahdesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2012–2018. Järjestelmät onkuvattu liitetiedossa 27.

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa 2015 2014Tilintarkastus 0,3 0,3Veroneuvonta 0,1 0,1Koulutuspalvelut 0,0 0,1Muut palvelut 0,2 0,1

0,6 0,6

9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

milj. euroa 2015 2014Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 1,6 2,0Aktivoidut kehittämismenot 13,2 11,0

14,8 13,0

Vuoden 2015 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat IT- ja kyberturvallisuuspalveluiden kehitys sekä asiakkuudenhallinta- jalaskutusjärjestelmäkehitys.



139

10. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa 2015 2014Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat

Omistetut rakennukset ja rakennelmat 11,0 10,7Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat 0,4 0,4

Telelaitteet, koneet ja kalustoOmistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 155,3 155,3Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet 3,2 3,4

Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,3170,0 170,1

Aineettomat hyödykkeetLiikearvo 6,0Asiakaskanta 1,2 3,2Muut aineettomat hyödykkeet 43,2 41,4

50,4 44,6

220,4 214,7

Omaisuuseristä on kirjattu 7,0 (1,9) miljoonaa euroa arvonalennuksia, joista 6,0 (0,0) miljoonaa euroa kohdistuu liikearvoon.

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. euroa 2015 2014Rahoitustuotot

Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0,5 0,7Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 2,3 2,3Korkotuotot johdannaisista 1,2Muut rahoitustuotot 0,8 0,5Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, johdannaisetei suojauslaskennassa -0,1

3,6 4,7

RahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -24,0 -26,6Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista -1,6 -1,1Korkokulut johdannaisista -1,1Luovutustappiot sijoituksista -0,8 -1,6Muut korkokulut -0,3 -0,1Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0,0 -0,1Muut rahoituskulut -0,7 -1,4

-27,4 -31,9

Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.



140

12. TULOVEROT

milj. euroa 2015 2014Tilikauden verot -55,9 -53,7Edellisten tilikausien verot 0,2 -0,2Laskennalliset verot 8,7 -0,8

-47,1 -54,7

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

2015 2014

milj. euroaEnnenveroja

Vero-vaikutus

Verojenjälkeen

Ennenveroja

Vero-vaikutus

Verojenjälkeen

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestäjohtuvat erät 2,3 -0,5 1,8 -4,5 0,9 -3,6Rahavirran suojaukset -1,1 0,2 -0,9 -0,2 0,0 -0,1

1,2 -0,2 0,9 -4,7 0,9 -3,8

Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta ja muuntoeroista. Näihin ei liity veroja.Arvonmuutokseen ei kohdistu verovaikutusta, koska konsernin omistusosuus yhtiöstä on yli 10 prosenttia.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa 2015 2014Tulos ennen veroja 290,6 277,7Kotimaan verokannan mukainen vero -58,1 -55,5Verovaikutukset seuraavista:

Verovapaat tuotot 0,1 0,2Vähennyskelvottomat kulut -1,7 -1,0Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 4,1 3,5Kirjaamattomat laskennalliset verosaamisetverotuksellisista tappioista 1,4Laskennalliset verosaamiset aiemminkirjaamattomista verotuksellisista tappioista 6,1Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,2 -0,2Muut erät 0,8 -1,6

Verot tuloslaskelmassa -47,1 -54,7Efektiivinen verokanta, % 16,2 19,7



141

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkonaolevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2015 2014Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj.euroa) 243,1 224,9Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 159 470 159 349Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,52 1,41

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioonkaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

2015 2014Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksenlaskemiseksi (milj. euroa) 243,1 224,9Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 159 470 159 349Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl)Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistunosakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) 159 470 159 349Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,52 1,41

14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

2015

milj. euroaMaa- ja

vesialueetRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto

Muutaineelliset

hyödykkeet

Kesken-eräiset

aineellisethyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 7,7 242,7 2 950,4 35,7 20,5 3 257,1Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0Lisäykset 0,2 8,4 124,6 0,0 22,5 155,6Vähennykset 0,0 0,0 -25,5 -25,6Siirrot erien välillä 0,0 2,3 17,3 -19,9 -0,3Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0Hankintameno 31.12.2015 7,9 253,4 3 066,8 35,7 23,0 3 386,8

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 117,4 2 412,9 34,9 2 565,1Poistot ja arvonalentumiset 11,4 158,5 0,1 170,0Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -25,6 -25,7Kurssierot 0,0 0,0Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 128,8 2 545,7 34,9 2 709,4

Kirjanpitoarvo 1.1.2015 7,7 125,3 537,5 0,9 20,5 692,0Kirjanpitoarvo 31.12.2015 7,9 124,6 521,1 0,8 23,0 677,4



142

2014

milj. euroaMaa- ja


rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto

Muutaineelliset

hyödykkeet

Kesken-eräiset

aineellisethyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 8,0 245,8 2 814,0 35,7 21,9 3 125,4Lisäykset 0,2 5,4 128,6 0,0 18,5 152,7Vähennykset -0,5 -13,8 -11,6 -26,0Myydyt liiketoiminnot -0,1 -0,1Siirrot erien välillä 0,1 5,3 19,4 0,0 -19,8 5,0Kurssierot 0,0 0,1 0,1 0,2Hankintameno 31.12.2014 7,7 242,7 2 950,4 35,7 20,5 3 257,1

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 118,3 2 259,0 34,6 2 411,8Poistot ja arvonalentumiset 11,2 158,6 0,3 170,0Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -12,0 -4,9 -16,9Kurssierot 0,2 0,0 0,2Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 117,4 2 412,9 34,9 2 565,1

Kirjanpitoarvo 1.1.2014 8,0 127,5 555,1 1,1 21,9 713,6Kirjanpitoarvo 31.12.2014 7,7 125,3 537,5 0,9 20,5 692,0

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2015 46,1 (52,7) miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 lisäyksiin sisältyy 1,8 (1,0) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

2015

milj. euroaRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto Yhteensä

Hankintameno 17,4 113,6 131,0Kertyneet poistot 5,3 105,3 110,6Kirjanpitoarvo 31.12.2015 12,1 8,3 20,4

2014

milj. euroaRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto Yhteensä

Hankintameno 17,4 111,7 129,1Kertyneet poistot 4,9 102,1 107,0Kirjanpitoarvo 31.12.2014 12,5 9,7 22,2



143

15. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2015

milj. euroa LiikearvoAsiakas-

kanta

Muutaineettomathyödykkeet

Keskeneräisetaineettomathyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 831,5 87,7 493,2 15,7 1 428,1Hankitut liiketoiminnot 4,6 1,7 0,1 6,4Lisäykset 23,9 16,3 40,2Vähennykset -0,3 0,0 -0,3Siirrot erien välillä 7,1 -7,2 -0,1Kurssierot 0,0 0,0Hankintameno 31.12.2015 836,1 89,4 524,0 24,8 1 474,4

Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 1.1.2015 84,2 375,4 459,6Poistot ja arvonalentumiset 6,0 1,2 43,1 0,1 50,4Vähennysten kertyneet poistot -0,6 -0,6Kurssierot 0,0 0,0Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 31.12.2015 6,0 85,4 417,9 0,1 509,5

Kirjanpitoarvo 1.1.2015 831,5 3,5 117,8 15,7 968,5Kirjanpitoarvo 31.12.2015 830,1 4,0 106,1 (1 24,7 964,9

2014

LiikearvoAsiakas-

kanta

Muutaineettomathyödykkeet

Keskeneräisetaineettomathyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 832,4 87,7 424,8 45,9 1 390,8Lisäykset 28,2 10,6 38,8Myydyt liiketoiminnot -0,9 0,0 -0,9Vähennykset -0,2 -0,2Siirrot erien välillä 40,3 -40,8 -0,5Kurssierot 0,1 0,1Hankintameno 31.12.2014 831,5 87,7 493,2 15,7 1 428,1

Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 1.1.2014 81,0 334,1 415,1Poistot ja arvonalentumiset 3,2 41,4 44,6Vähennysten kertyneet poistot -0,2 -0,2Kurssierot 0,2 0,2Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 31.12.2014 84,2 375,4 459,6

Kirjanpitoarvo 1.1.2014 832,4 6,7 90,7 45,9 975,7Kirjanpitoarvo 31.12.2014 831,5 3,5 117,8 (1 15,7 968,51) Sisältää it-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 55,5 (57,9) miljoonaa euroa ja brändiä kirjanpitoarvoltaan 0,0 (3,6) miljoonaa euroa.



144

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

milj. euroa 2015 2014Henkilöasiakkaat 500,3 502,8Yritysasiakkaat 329,8 328,7

830,1 831,5

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Kirjatut arvonalentumistappiot:

Konsernin tekemän vuosittaisen arvonalentumistestauksen lisäksi Henkilöasiakkaat-yksikköön kuuluvan Sulake Corporation Oy:n Habbo Hotel -liiketoiminnalle on suoritettu erillinen arvonalentumistestaus osana strategisten vaihtoehtojen arviointia. Erillisen arvonalentumistestauksenperusteella liikearvon arvonalentumistappiota kirjattiin yhteensä 6,0 miljoonaa euroa.

Sulake Corporation Oy hankittiin konserniin vuonna 2013 ja hankinnasta syntyi liikearvoa yhteensä 15,0 miljoonaa euroa.Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen liikearvoa on jäljellä 9,0 miljoonaa euroa.

Arvonalentumisen keskeisenä aiheuttajana oli aiempaa alhaisempi odotettu liikevaihto.

Arvonalentumistappiokirjauksen vuoksi Habbo Hotel -liiketoiminnan kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa sen kirjanpitoarvoa ja siten minkätahansa muuttujan epäsuotuisa muutos synnyttäisi lisää arvonalentumistappiota.

Arvonalentumistestaus:

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo onlaskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin,jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavattoteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on 6,36 prosenttia. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimallatulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi.

Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.

DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseenkorkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.



145

Herkkyysanalyysi

Käytetyt ennusteparametrit

Henkilö-asiakkaat

2015

Yritys-asiakkaat

2015

Henkilö-asiakkaat

2014

Yritys-asiakkaat

2014Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvoylittyy, milj. euroa 2 811 (2 1 238 2 781 1 139

Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 36,8 32,9 35,8 32,8Horisonttikasvu, % 0,0 0,0 0,0 0,0Diskonttauskorko ennen veroja, % 6,4 6,4 6,7 6,71) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin2) Habbo Hotel -liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy on 2 817miljoonaa euroa

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä arvoon yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo

Henkilö-asiakkaat

2015

Yritys-asiakkaat

2015

Henkilö-asiakkaat

2014

Yritys-asiakkaat

2014

Käyttökatemarginaali keskimäärin, % -18,1 (3 -12,1 -18,1 -11,6

Horisonttikasvu, % -37,9 (3 -19,5 -46,0 -18,0

Diskonttauskorko ennen veroja, % 17,6 (3 12,3 18,9 11,63) Habbo Hotel -liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen käyttökatemarginaalin muutoksen tulisi ollakeskimäärin -18,1 %, horisonttikasvun muutoksen -38,6 % ja muutoksen diskonttauskorossa ennen veroja 17,7 %.

16. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

milj. euroa 2015 2014Tilikauden alussa 48,8 2,4Osuus tilikauden tuloksista 2,3 -0,1Saadut osingot -2,4 0,0Lisäykset 11,0 19,6Vähennykset -0,2Siirrot erien välillä 26,9Tilikauden lopussa 59,5 48,8

Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35.

Vertailukaudella 2014 omistusosuus Anvia Oyj:stä kasvoi 4 prosentista 24 prosenttiin, ja aiemmin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellutosakkeet on yhdistelty osakkuusyritysosakkeina 1.10.2014 lähtien.

Super Head End Finland Oy purettiin 26.10.2015.



146

17. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT JA VELAT

milj. euroa 2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat/-velat (1 -0,7 -0,7

Myytävissä olevat rahoitusvarat (2 26,2 26,2

Muut velat (3 -1,8 -1,823,7 26,2 -0,7 -1,8

milj. euroa 2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat/-velat (1 -0,4 -0,4

Myytävissä olevat rahoitusvarat (2 14,2 14,2

Muut velat (3 -1,2 -1,212,5 14,2 -0,4 -1,2

1) Koron- ja valuutanvaihtosopimus sekä sähköjohdannainen. Käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei olesaatavilla, arvo lasketaan yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä hyväksikäyttäen.2) Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet. Käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla tehtyjen transaktioiden perusteella.3) Konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet.

Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnatperustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaanmarkkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon.

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Muut velatmilj. euroa 2015 2014Alkusaldo 1,2 2,0Ehdollisen vastikkeen lisäys 1,6Ehdollisen vastikkeen maksu -1,0 -0,8Loppusaldo 1,8 1,2

Tasolla 3 esitetään liiketoimintojen hankintojen ehdolliset vastikkeet. Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoiminnanmuihin kuluihin.

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetynsyöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erienkäypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.



147

18. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

2015

milj. euroa

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Lainat jamuut

saamiset

Käypäänarvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavatrahoitus-

varat/-velat (1

Jaksotettuunhankinta-

menoonkirjattavat

rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvot

Tase-erienkäyvät

arvot LiitePitkäaikaiset rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat 30,3 30,3 30,3 19Myyntisaamiset ja muut saamiset 73,7 73,7 73,7 20

Lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut saamiset 333,4 333,4 333,4 23

30,3 407,1 437,4 437,4Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 686,0 686,0 731,8 30

Ostovelat ja muut velat (2 0,7 17,8 18,5 18,5 31Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 305,2 305,2 305,2 30

Ostovelat ja muut velat (2 251,6 251,6 251,6 310,7 1 260,5 1 261,2 1 307,1

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat2) Poislukien saadut ennakot



148

2014

milj. euroa

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Lainat jamuut

saamiset

Käypäänarvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavatrahoitus-

varat/-velat (1

Jaksotettuunhankinta-

menoonkirjattavat

rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvot

Tase-erienkäyvät

arvot LiitePitkäaikaiset rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat 20,4 20,4 20,4 19Myyntisaamiset ja muut saamiset 72,4 72,4 72,4 20

Lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muut saamiset 330,4 330,4 330,4 23

20,4 402,7 423,1 423,1Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 818,0 818,0 875,1 30

Ostovelat ja muut velat (2 0,4 22,2 22,6 22,6 31Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 224,9 224,9 224,9 30

Ostovelat ja muut velat (2 239,7 239,7 239,7 310,4 1 304,7 1 305,1 1 362,2

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat2) Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

19. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

milj. euroa 2015 2014Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 26,2 14,2Noteeraamattomat osakesijoitukset 4,1 6,2

30,3 20,4

Merkittävimmät noteeraamattomat osakesijoituksetmilj. euroa 2015 2014

Datawell Oy (1 2,12,1

Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoonmahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, koska osakesijoitusten käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset 12,0 (7,3) miljoonaa euroa on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.1) Elisa osti tilikaudella 2015 Datawell Oy:n MDM-liiketoiminnan (Master Data Management) ja sen oikeudet. Kaupan yhteydessä Elisa myiomistuksensa (18,9 %) Datawell Oy:stä.



149

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2015 2014Lainasaamiset 0,1 0,1Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,6Myyntisaamiset 55,7 51,2Rahoitusleasingsaamiset 6,1 12,6Siirtosaamiset 9,6 8,0Muut pitkäaikaiset saamiset 1,6 0,4

73,7 72,4

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärät- vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittainmilj. euroa 2015 2014Yhden vuoden kuluessa 9,1 11,2

Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 6,1 12,6Yli viiden vuoden kuluttua 0,2

Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 15,4 23,8Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot -0,6 -0,9Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo 14,9 22,9

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavastimilj. euroa 2015 2014

Yhden vuoden kuluessa 8,7 10,3Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,9 12,6Yli viiden vuoden kuluttua 0,2

14,9 22,9

Elisa on antanut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle pääosin videoneuvottelulaitteita. Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestäkymmeneen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.



150

21. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2015


milj. euroa 1.1.2015

Kirjattutulos-

laskelmaan

Kirjattulaajaan

tulos-laskelmaan 31.12.2015

Varaukset 1,4 0,5 1,8Vahvistetut tappiot 6,1 6,1Rahoitusleasingsopimukset 0,9 3,3 4,2Sisäiset katteet 3,8 -0,3 3,5Osakepalkkiojärjestelmät 1,3 0,8 2,2Eläkevelvoitteet 4,1 -0,5 3,7Muut väliaikaiset erot 2,1 -0,3 0,2 2,0

13,5 10,0 -0,2 23,3

Laskennalliset verovelat


Kirjattutulos-

laskelmaan

Hankitutliike-

toiminnot 31.12.2015Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypäänarvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 1,6 -1,0 0,4 1,0Kertyneet poistoerot 16,9 0,7 17,6Muut väliaikaiset erot 2,5 1,7 4,1

21,0 1,4 0,4 22,7

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyyverotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2015 kirjatut laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista olivat 6,1 (0,0)miljoonaa euroa ja ne liittyvät vahvistettuihin tappioihin, jotka vanhenevat vuosina 2017–2024.

Konsernilla oli 31.12.2015 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 22,3 (50,6) miljoonaa euroa, joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseisettappiot vanhenevat vuosina 2016–2024.

Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista 185,5 miljoonaa euroa ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstäeikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.



151

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2014



Kirjattutulos-

laskelmaan

Kirjattulaajaan

tulos-laskelmaan 31.12.2014

Varaukset 2,8 -1,5 1,4Rahoitusleasingsopimukset 0,9 -0,1 0,9Sisäiset katteet 4,1 -0,3 3,8Osakepalkkiojärjestelmät 0,9 0,5 1,3Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoonliiketoimintojen yhdistämisissä 0,1 -0,1 0,0Eläkevelvoitteet 3,2 0,9 4,1Muut väliaikaiset erot 1,4 0,6 0,0 2,1

13,5 -0,9 0,9 13,5

Laskennalliset verovelat


Kirjattutulos-

laskelmaan 31.12.2014Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoonliiketoimintojen yhdistämisissä 3,1 -1,4 1,6Kertyneet poistoerot 14,5 2,4 16,9Muut väliaikaiset erot 3,4 -1,0 2,5

21,0 0,0 21,0

22. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa 2015 2014Aineet ja tarvikkeet 9,9 12,0Keskeneräiset asiakastyöt 0,0Valmiit tuotteet/tavarat 44,9 41,1

54,8 53,2

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 4,5 (5,3) miljoonaa euroa.



152

23. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

milj. euroa 2015 2014Myyntisaamiset 302,0 290,3Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset -5,7 -5,6Rahoitusleasingsaamiset 8,7 10,3Siirtosaamiset 22,3 24,2Lainasaamiset 1,6 0,3Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,2 0,1Muut saamiset 4,3 10,7

333,4 330,4

Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakaumamilj. euroa 2015 2014Erääntymättömät 263,0 235,6Erääntyneet

Alle 30 päivää 24,8 43,431–60 päivää 4,7 3,161–90 päivää 2,3 1,0Yli 90 päivää 1,6 1,7

296,3 284,8

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34.Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 296,3 miljoonaa euroa.

24. RAHAVARAT

milj. euroa 2015 2014Kassavarat 29,1 41,3

29,1 41,3



153

25. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten nimellisarvot2015

Voimassaoloaika2014

Voimassaoloaikamilj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuottaKoron- ja valuutanvaihtosopimus 1,5 1,5 1,5Sähköjohdannainen 0,9 4,7 1,5 5,9

Johdannaissopimusten käyvät arvot

2015 2014

milj. euroaPositiivinenkäypä arvo

Negatiivinenkäypä arvo Yhteensä

Positiivinenkäypä arvo

Negatiivinenkäypä arvo Yhteensä

Koron- ja valuutanvaihtosopimus -0,1 -0,1 -0,2 -0,2Sähköjohdannainen -0,6 -0,6 -0,3 -0,3

Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojendiskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.

Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.



154

26. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakepääoma ja omat osakkeet

milj. euroa

Osakkeidenlukumäärä(tuhansia)

Osake-pääoma

Omatosakkeet

1.1.2014 167 335 83,0 -148,231.12.2014 167 335 83,0 -148,2Omien osakkeiden luovutus 2,731.12.2015 167 335 83,0 -145,5

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaanosakkeiden enimmäismäärä on 1 000 (1 000) miljoonaa osaketta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei olenimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.

Omat osakkeetOsakkeita

kpl

Kirjan-pidollinen

vasta-arvoeuroa

%-osuusosakkeistaja äänistä

Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2014 7 986 043 3 962 734 4,77Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2014 7 986 043 3 962 734 4,77Omien osakkeiden luovutus -135 037Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2015 7 851 006 3 895 732 4,69

MUUT RAHASTOT

milj. euroaVara-

rahasto

Käyvänarvon

rahastoMuut

rahastot

Sijoitetunvapaan

omanpääoman

rahasto Yhteensä1.1.2014 3,4 -3,2 381,0 90,9 472,1Myytävissä olevat rahoitusvarat 7,3 7,3Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestäjohtuvat erot -3,6 -3,6Rahavirran suojaukset -0,1 -0,131.12.2014 3,4 0,4 381,0 90,9 475,7Myytävissä olevat rahoitusvarat 12,0 12,0Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestäjohtuvat erot 1,8 1,8Rahavirran suojaukset -0,9 -0,931.12.2015 3,4 13,3 381,0 90,9 488,6

Vararahasto 3,4 miljoonaa euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretynosuuden. Käyvän arvon rahasto 13,3 miljoonaa euroa sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset, etuuspohjaisennettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojenmuutosten tehokkaat osuudet. Muut rahastot 381,0 miljoonaa euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkittyosakepääomaan.



155

27. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Osakepalkkiojärjestelmä 2015–2019

Elisa Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 ja 2017–2019. Elisan hallitus päättää järjestelmänansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Ansaintajakson 2016–2018 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen liikevaihtoon ja muihinkeskeisiin tavoitteisiin. 2016–2018 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 162 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 438 350 Elisa Oyj:nosakkeen arvoa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiotaei pääsääntöisesti makseta osallistujalle, mikäli konserniyhtiö tai osallistuja irtisanoo tai purkaa osallistujan työ- tai toimisopimuksen ennenpalkkion maksamista.

Ansaintajakson 2015–2017 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen liikevaihtoon ja muihinkeskeisiin tavoitteisiin. 2015–2017 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 153 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 617 000 Elisa Oyj:nosakkeen arvoa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiotaei pääsääntöisesti makseta osallistujalle, mikäli konserniyhtiö tai osallistuja irtisanoo tai purkaa osallistujan työ- tai toimisopimuksen ennenpalkkion maksamista.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa

Vuoden2016

järjestelmä

Vuoden2015

järjestelmäMyönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 438 350 617 000Myöntämispäivä 31.12.2015 31.12.2014

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 30,83 18,71Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 34,79 22,61

Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen (2 36,69 22,34

Ansaintajakso alkaa 1.1.2016 1.1.2015Ansaintajakso päättyy 31.12.2018 31.12.2017

Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 50 50Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 50

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 162 1531) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettuaosinkoa.2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso,yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.



156


Toisessa, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016.Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 3 315 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niilleasetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavankuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta osallistujalle, mikäli konserniyhtiö tai osallistujairtisanoo tai purkaa osallistujan työ- tai toimisopimuksen ennen palkkion maksamista.

Ansaintajakson 2012–2014 ansaintakriteerit perustuivat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. Suoritus olikokonaisuudessaan 6,6 milj. euroa, josta rahana maksettiin 3,4 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 4.2.2015kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 136 henkilölle 133 197 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 38 103 osaketta ja toimitusjohtajalle 12 002osaketta.

Ansaintajakson 2013–2015 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2013–2015osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 139 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä enintään 983 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2014–2016 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2014–2016osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 144 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä enintään 996 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa Vuoden 2014järjestelmä

Vuoden 2013järjestelmä

Vuoden 2012järjestelmä

Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 996 500 983 500 983 000Myöntämispäivä 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 15,36 12,83 12,23Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 19,26 16,73 16,13

Osakkeen kurssin toteumaoletus ansainta- ja rajoitusjakson jälkeen (2 19,54 16,24 16,16

Ansaintajakso alkaa 1.1.2014 1.1.2013 1.1.2012Ansainta- ja rajoitusjakso päättyvät 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014

Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 50 50 72Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 31 28Ansaintakriteerien toteuma, % 29

Suoritettu määrä, kpl 133 197Siirtopäivän keskikurssi 23,34Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioidenenimmäismäärästä, % 14

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 144 139 1361) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettuaosinkoa.2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso,yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.



157


Kolmas, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012–2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa

Vuoden2014–2016

järjestelmä

Vuoden2014–2015

järjestelmäMyönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 4 000 4 000Myöntämispäivä 11.12.2014 11.12.2014

Osakkeen käypä arvo sitouttamisjakson alussa, euroa (1 19,29 20,59Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 21,89 21,89

Osakkeen kurssin toteumaoletus sitouttamisjakson jälkeen (2 21,76 21,70

Sitouttamisjakso alkaa 4.11.2014 4.11.2014Sitouttamisjakso päättyy 4.11.2016 4.11.2015

Ansaintakriteerin toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100Ansaintakriteerien toteuma, % 100

Suoritettu määrä, kpl 1 840Siirtopäivän keskikurssi 34,49Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioidenenimmäismäärästä, % 46

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 1 11) Osakkeen käypä arvo on sitouttamishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettuaosinkoa.2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso,yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.

Tilikaudella 2015 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 6,7 (6,5) miljoonaa euroa.



158

28. ELÄKEVELVOITTEET

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osaltahenkivakuutusyhtiön kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osalisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavillavuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista veroja muuta lainsäädäntöä.Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka määräytyy seuraavasti:milj. euroa 2015 2014Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo -2,1 -2,2Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -68,0 -73,9Varojen käypä arvo 54,5 57,9Nettomääräinen eläkevelka (-) /-saaminen (+) taseessa -15,6 -18,2

Laajan tuloslaskelman eläkekulu määräytyy seuraavasti:milj. euroa 2015 2014Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 0,3 0,2Nettokorkokulu 0,4 0,4Velvoitteen täyttämiset -0,1 0,0

0,5 0,6

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -2,3 4,6Uudelleen määrittämisestä johtuvaan erään liittyvä vero 0,5 -0,9

-1,8 3,6

Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma:milj. euroa 2015 2014Nettovelka tilikauden alussa 18,2 13,8Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu 0,5 0,6Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -2,3 4,6Työnantajan suorittamat maksut -0,8 -0,8Nettovelka tilikauden lopussa 15,6 18,2

Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset:milj. euroa 2015 2014Velvoite tilikauden alussa -76,0 -69,0Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot -0,3 -0,2Korkomenot -1,6 -2,0Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Demografisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) 1,4Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) 1,5 -8,4Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (-) -0,7 -1,1

Maksetut etuudet 5,1 4,7Velvoitteen täyttäminen 0,4 0,0Velvoite tilikauden lopussa -70,1 -76,0



159

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:milj. euroa 2015 2014Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 57,9 55,2Korkotuotot 1,2 1,6Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (-) 0,1 5,0Maksetut etuudet -5,1 -4,7Työantajan suorittamat maksut 0,8 0,8Velvoitteen täyttäminen -0,3 0,0Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 54,5 57,9

Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:2015 2014

Diskonttauskorko, % 2,00 2,10Tulevan ajan palkankorotusolettamus, % 2,70 3,30Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % 1,70 2,00

Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyyslaskelma:Vaikutus etuuspohjaiseennettoeläkevelkaan, meur

Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos 2015 2014Diskonttauskorko + 0,5 % -1,3 -1,5Tulevan ajan palkankorotusolettamus + 0,5 % 0,0 0,0Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 % 4,1 5,0Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi 0,8 1,1

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletustenoletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloidakeskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävääeläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampiodotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta koska varojen käypä arvo lasketaan samalladiskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja javaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 14,6 (15,9) vuotta.

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,8 (0,4) miljoonaa euroa vuonna 2016.

Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100%:sesti hyväksyttäviä vakuutuksia.



160

29. VARAUKSET

milj. euroa

Työsuhteenpäättämiseen

liittyvätetuudet Muut Yhteensä

1.1.2014 12,8 2,3 15,1Varausten lisäykset 2,9 1,0 3,9Käyttämättömien varaustenperuutukset -2,2 -0,6 -2,9Käytetyt varaukset -9,1 -0,2 -9,231.12.2014 4,4 2,5 6,8

Varausten lisäykset 5,6 5,6Käyttämättömien varaustenperuutukset -0,3 -0,3Käytetyt varaukset -3,0 -0,4 -3,431.12.2015 6,8 2,1 8,9

milj. euroa 2015 2014Pitkäaikaiset varaukset 3,4 3,1Lyhytaikaiset varaukset 5,4 3,8

8,9 6,8

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2015 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojenuudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiinliittyvä varaus realisoituu vuonna 2016 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2016–2018.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä sekä myydyistä kiinteistöistä tehdyn ympäristövarauksen.



161

30. RAHOITUSVELAT

2015 2014

milj. euroaTase-arvot

Käyvätarvot

Tasearvot

Käyvätarvot

PitkäaikaisetJoukkovelkakirjalainat 592,5 638,4 590,5 647,6Pankkilainat 68,5 68,5 199,4 199,4Eläkesäätiölainat 1,0 1,0 1,0 1,0Pääomalainat 0,1 0,1 0,1 0,1Rahoitusleasingvelat 23,9 23,9 26,9 26,9

686,0 731,8 818,0 875,1LyhytaikaisetPankkilainat 130,7 130,7 10,3 10,3Rahoitusleasingvelat 3,9 3,9 4,5 4,5Yritystodistukset 170,5 170,5 210,0 210,0

305,2 305,2 224,9 224,9991,1 1 037,0 1 042,8 1 099,9

Lainat sisältävät yhteensä 27,8 (31,5) miljoonaa euroa vakuudellisia velkoja (rahoitusleasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisestivakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvotperustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 4,2 (4,7) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,3 (2,4) prosenttia.



162

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2015milj. euroa 2016 2017 2018 2019 2020 2021- YhteensäJoukkovelkakirjalainat 15,0 15,0 15,0 315,0 8,3 308,3 676,5

rahoituskulut 15,0 15,0 15,0 15,0 8,3 8,3 76,5lyhennykset 300,0 300,0 600,0

Pankkilainat 133,7 9,9 59,7 0,0 0,0 203,3rahoituskulut 3,0 0,6 0,6 0,0 0,0 4,2lyhennykset 130,6 9,3 59,1 0,0 0,0 199,1

Sitovat luottolimiitit 0,1 0,1lyhennykset 0,1 0,1

Yritystodistukset 170,5 170,5rahoituskulut 0,4 0,4lyhennykset 170,1 170,1

Eläkesäätiölainat 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 1,2rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2lyhennykset 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 1,0

Pääomalainat 0,1 0,1lyhennykset 0,1 0,1

Rahoitusleasingvelat 6,1 4,4 3,1 3,1 3,1 51,7 71,5rahoituskulut 2,1 2,0 1,6 1,7 1,6 34,7 43,7lyhennykset 3,9 2,4 1,5 1,4 1,5 17,1 27,8

Sähköjohdannainen 0,0 0,2 0,2 0,2 0,6Suoritettavat rahavirrat 0,0 0,2 0,2 0,2 0,6

Koron- ja valuutanvaihtosopimus 0,0 0,0Ostovelat 123,8 123,8

rahoituskulut 20,6 17,8 17,3 17,0 9,9 43,0 125,6lyhennykset 428,6 11,8 60,8 301,5 1,6 317,7 1 122,0

Yhteensä 449,2 29,6 78,1 318,5 11,5 360,8 1 247,7



163

2014milj. euroa 2015 2016 2017 2018 2019 2020- YhteensäJoukkovelkakirjalainat 15,0 15,0 15,0 15,0 315,0 316,5 691,5

rahoituskulut 15,0 15,0 15,0 15,0 15,0 16,5 91,5lyhennykset 0,0 0,0 0,0 0,0 300,0 300,0 600,0

Pankkilainat 14,4 134,5 9,9 59,8 0,0 218,5rahoituskulut 4,1 3,2 0,8 0,7 0,0 8,8lyhennykset 10,2 131,2 9,1 59,1 0,0 209,7

Sitovat luottolimiitit 0,1 0,1rahoituskulut 0,0 0,0lyhennykset 0,1 0,1

Yritystodistukset 210,0 210,0rahoituskulut 0,7 0,7lyhennykset 209,3 209,3

Eläkesäätiölainat 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 1,2rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2lyhennykset 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 1,0

Pääomalainat 0,1 0,1lyhennykset 0,1 0,1

Rahoitusleasingvelat 6,9 5,7 4,0 2,9 3,1 54,8 77,4rahoituskulut 2,3 2,1 2,0 1,6 1,7 36,3 46,0lyhennykset 4,5 3,6 2,0 1,3 1,4 18,6 31,5

Sähköjohdannainen 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3Suoritettavat rahavirrat 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,3

Koron- ja valuutanvaihtosopimus 0,0 0,0 0,0Ostovelat 115,4 115,4

rahoituskulut 22,2 20,5 17,8 17,3 16,8 52,9 147,5lyhennykset 339,6 134,9 11,3 60,5 301,5 319,3 1 167,1

Yhteensä 361,8 155,4 29,1 77,8 318,3 372,2 1 314,5

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellävoimassa ollutta korkoa.

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

31.12.2015Käypä arvomilj. euroa

Tasearvomilj. euroa

Nimellisarvomilj. euroa

Nimellis-korko-%

Efektiivinenkorko-% Eräpäivä

EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroaI/2012 315,8 293,3 300,0 2,250 2,403 4.10.2019I/2013 322,6 299,1 300,0 2,750 2,785 22.1.2021

638,4 592,5 600,0

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.



164

Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä- vähimmäisvuokrat erääntymisajoittainmilj. euroa 2015 2014

Yhden vuoden kuluessa 6,1 6,9Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 14,0 15,9Yli viiden vuoden kuluttua 51,5 54,6

71,5 77,4Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -43,7 -46,0Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 27,8 31,5

Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavastimilj. euroa 2015 2014


27,8 31,5

Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja ja -verkkoa, palvelimia ja työasemia sekä videoneuvottelulaitteita ja -infrastruktuuria. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.

31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

milj. euroa 2015 2014PitkäaikaisetSaadut ennakot 5,4 5,6Johdannaissopimukset 0,7 0,4

Muut velat (1 17,8 22,223,9 28,2

LyhytaikaisetOstovelat 123,8 115,4Saadut ennakot 3,9 6,3Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 54,8 49,2Muut siirtovelat 15,9 16,1Muut velat 57,1 59,0

255,5 246,0279,4 274,3

1) Sisältää 800 MHz -taajuuslisenssiin liittyvää pitkäaikaista velkaa 6,7 (13,3) miljoonaa euroa.

Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset velat onluokiteltu Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat -ryhmään.

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavatyritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.



165

32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:milj. euroa 2015 2014


99,4 62,5

Elisa on vuokrannut mm. toimi- ja teletiloja, liikepaikkoja ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat yhdestä kuukaudesta teletilojen yli 50vuoteen.

Vuonna 2015 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 55,8 (57,1) miljoonaa euroa.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:milj. euroa 2015 2014

Yhden vuoden kuluessa 2,7 2,5Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,4 0,0

3,2 2,5

Elisa toimii vuokralleantajana pääasiallisesti tavanomaisissa liikehuoneiston vuokrasopimuksissa sekä teletila- ja laitepaikkavuokrasopimuksissa.Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.

33. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

milj. euroa 2015 2014Omasta puolesta annetut vakuudet

Kiinnitykset 2,3 1,5Pantatut arvopaperit 0,1 0,1Talletukset 0,7 0,9Takaukset 1,1 1,1

Muiden puolesta annetut vakuudet

Takaukset (1 0,5 0,6Muut 0,0

4,8 4,3Muut sopimusvelvoitteet

Takaisinostovastuut 0,1 0,0Remburssivastuu 0,1 0,1Pääomalainan kirjaamatonkorkovastuu 0,0 0,0

1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä oli 0,5(0,5) miljoonaa euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2015 oli 31,7 (33,9) miljoonaa euroa.



166

34. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kutenvarainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejäseurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä-ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautuakorkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2015, nimellisarvoonAjankohta, jolloinkoronmuutos tapahtuu

alle 1vuosi

1–5vuotta

yli 5vuotta Yhteensä

Vaihtuvakorkoisetrahoitusinstrumentit

Yritystodistuslainat 170,5 170,5Pankkilainat 78,8 78,8Rahoitusleasingvelat 3,9 3,9

Kiinteäkorkoisetrahoitusinstrumentit

Joukkovelkakirjalainat 300,0 300,0 600,0Pankkilainat 120,0 120,0Eläkesäätiölainat 1,0 1,0Pääomalainat 0,1 0,1Rahoitusleasingvelat 6,8 17,1 23,9

374,3 306,8 317,1 998,2

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 29,1miljoonaa euroa 31.12.2015.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksenvaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimuksettilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

2015 2014milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääomaKorkotason muutos +/- 1 % +/- 2,5 +/- 3,0

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) onvähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista.Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Yhdysvaltain dollari (USD), Englannin punta (GBP), Venäjän rupla(RUB) ja Ruotsin kruunu (SEK). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiönrahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikanasuojattu.



167

Valuuttapositio 31.12.2015milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat

SDR 0,4 0,8USD 0,6 2,0GBP 0,8 0,3RUB 0,2SEK 0,3 0,0

Valuuttapositio 31.12.2014milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat

SDR 2,3 2,9USD 0,2 1,3GBP 1,7 0,0RUB 0,3SEK 0,4 0,0

SDR:n kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin tulokseen +/- 0,1 (+/- 0,1) miljoonaa euroa, USD:n +/- 0,3 (+/- 0,2)miljoonaa euroa, GBP:n +/- 0,1 (+/- 0,3), RUB:in +/- 0,0 (+/- 0,1) ja SEK:n +/- 0,1 (+/- 0,1) miljoonaa euroa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on1 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 600,0 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiölläon lisäksi250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat syndikoidut luottolimiitit, joista sekä 3.6.2018 erääntyvä 170miljoonaa euroa että 11.6.2019 erääntyvä 130 miljoonaa euroa olivat 31.12.2015 kokonaisuudessaan nostamatta. Lainojen marginaali määräytyyyhtiön luottoluokituksen pohjalta. Yhtiö solmi 6.10.2015 150 miljoonan euron lainasopimuksen, joka voidaan nostaa 12 kuukauden kuluessailman komittoitumispalkkiota. Lainalle on sovittu kiinteä marginaali. Kokonaiskorko määräytyy nostohetken markkinakorkojen pohjalta.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisanpitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB+(näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat limiititmilj. euroa 2015 2014Rahat ja pankkisaamiset 29,1 41,3Luottolimiitit 450,0 300,0

479,1 341,3

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 308,6(131,3) miljoonaa euroa 31.12.2015.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 30.

Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujenlimiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkinvähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavatpääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettaviatuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voimyös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 5prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 5,7 (5,6) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempikokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien keskimäärin 136päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä.



168

Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä, joka 31.12.2015 oli 296,3 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma onesitetty liitetiedossa 23.

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Elisa on siirtynyt vertailuvuoden 2014 aikana suojaamaan sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiätarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa.Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuustuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos esitetään laajantuloslaskelman erässä Rahavirran suojaukset.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,4 (0,1) miljoonaa euroa. Sähköostojen suojausaste seuraavien 1–12 kuukaudenhankinnoista oli 62,9 % (50,5), 13−24 kuukauden 43,2 % (12,7), 25−36 kuukauden 24,7 % (18,9), 37–48 kuukauden 18,5 % (18,9) ja 49–60kuukauden 0 % (18,9).

Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2015 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus vuoden 2016 tuloslaskelmaan+/- 0,0 (0,4) milj. euroa ja omaan pääomaan +/- 0,6 (0,3) milj. euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

Muu hintariski

Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi käsittää taseenosakkeet tilinpäätöshetkellä. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.

2015 2014milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääomaComptelin osakekurssin muutos +/- 20 % +/- 5,2 +/-2,8

Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja,jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Yhtiön omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisistaeristä puhdistettuna.

Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta.Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa.Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudellisettavoitteet.



169

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvutmilj. euroa 2015 2014Korollinen nettovelka 962,0 1 001,5Oma pääoma yhteensä 925,9 878,6Pääoma yhteensä 1 887,9 1 880,1

Velkaantumisaste, % 103,9 114,0Nettovelka/käyttökate 1,8 1,9Omavaraisuusaste, % 41,4 39,4

Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun.Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty vuonna 2015 osakepalkkiojärjestelmien toteutuksessa.

Oma pääoma 2015 2014Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl 7 851 7 986Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl 14 865 15 000Osakekurssi 34,79 22,61Yhteensä, milj. euroa 517,2 339,2

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeastiliikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma 2015 2014

Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1 79,5 40,0

Syndikoidut luotot (sitova) (2 300,0 300,0

Pankkilainat nostamatta (sitova) (3 150,0

EMTN-ohjelma (ei sitova) (4 400,0 400,0Yhteensä, milj. euroa 929,5 740,0

Oma pääoma ja velkapääomayhteensä 1 446,7 1 079,21) Yritystodistusohjelman koko on 250 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2015 käytössä 170,5 miljoonaa euroa.2) Elisalla on kaksi sitovaa syndikoitua luottojärjestelyä yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat 31.12.2015 kokonaisuudessaannostamatta.3) Elisa solmi 6.10.2015 150 miljoonan euron lainasopimuksen Euroopan Investointipankin kanssa. Laina on nostettavissa ilmankomittointipalkkiota 12 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta. Laina oli kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2015.4) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 000 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2015 käytössä600 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 2.6.2015, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.



170

35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus,toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Elisa Oyj -konsernin rakenne 31.12.2015:

Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.

Tytäryritykset KotipaikkaKonsernin

omistusosuus - %Arediv Oy Oulu 100Elisa Appelsiini Oy Helsinki 100Elisa Eesti As Tallinna 100Elisa Hong Kong Limited Hong Kong 100Elisa Rahoitus Oy Helsinki 100Elisa Videra Oy Oulu 100

Elisa Videra Spain S.L Madrid 100Elisa Videra UK Ltd. Lontoo 100One Conference Ab Solna 100Videra Norge As Oslo 100

Enia Oy Helsinki 100Epic TV SAS Chamonix Mont Blanc 100Fiaset Oy Helsinki 100Fonetic Oy Jyväskylä 100Fonum Oy Helsinki 100Gisforest Oy Kajaani 100Helsingin Netti Media Oy Helsinki 100JMS Group Oy Helsinki 100Karelsat Oy Joensuu 100Kiinteistö Oy Raision Luolasto Espoo 100Kiinteistö Oy Rinnetorppa Kuusamo 80Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo 100Kotkan Tietoruutu Oy Kotka 100Kympnet Oy Kotka 100Kymtel Oy Kotka 100LNS Kommunikation AB Tukholma 100Planetmedia Oy Kotka 100Preminet Oy Helsinki 100

OOO LNR Pietari 100Videra LLC Pietari 100

Sulake Corporation Oy Helsinki 100Banana Fingers Limited Lontoo 100Sulake Suomi Oy Helsinki 100Sulake Danmark ApS Kööpenhamina 100Sulake UK Ltd Lontoo 100Habbo Hotel S.L (Spain) Madrid 100Sulake Brasil Sao Paolo 100Sulake Inc Los Angeles 100

Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 63Tansec Oy Kotka 100Telcont Oy Kotka 100



171

YhteisjärjestelytKiinteistö Oy Brahenkartano Turku 60

OsakkuusyrityksetAnvia Oyj Seinäjoki 30FNE-Finland Oy Kontiolahti 46Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki 50Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere 50Kiinteistö Oy Kiihtelysvaaran Oravanpyörä Joensuu 25Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 Helsinki 42Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9 Riihimäki 35Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki 30Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 Helsinki 40Softera Oy Helsinki 34Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki 33

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedoissa 2. ja 3. ja osakkuusyritysten omistusten muutokset liitetiedossa 16.

Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa.

Sulakkeen tytäryritys, Sulake Norge AS purettiin 23.7.2015. Purkaminen ei vaikuta konsernitilinpäätökseen.

Yhteisjärjestelyt

Kiinteistö Oy Brahenkartano omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat pääasiassa toimisto- jateletilojen hallintaan.

Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista suhteellisellamenetelmällä.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

31.12.2015 konsernilla on yksi olennainen osakkuusyritys, Anvia Oyj. Anvia Oyj:stä tuli konsernin osakkuusyhtiö 9.10.2014 ja yhtiö on yhdisteltyosakkuusyrityksenä 1.10.2014 alkaen. Anvia Oyj on alueellinen kiinteän verkon operaattori. Konsernin omistusosuus 31.12.2015 on 30 (24)prosenttia laskettuna kaikista osakkeista.

Taulukoissa on esitetty osakkuusyritysten tulokset konsernissaoloajalta ja konsernin laatimisperiaatteita noudattaen.

Taloudellisen informaation yhteenveto olennaisesta osakkuusyrityksestä



172

Anvia Oyjmilj. euroa 2015 2014Liikevaihto 130,7 25,9Tilikauden tulos 7,4 0,0Konsernin osuus osakkuusyrityksen tuloksesta 2,2 0,0

Pitkäaikaiset varat 117,5 91,4Lyhytaikaiset varat 54,7 46,1Pitkäaikaiset velat 25,4 10,9Lyhytaikaiset velat 34,0 15,0Pakolliset varaukset 0,2 0,3Nettovarallisuus 112,7 111,2Konsernin osuus nettovarallisuudesta 33,9 27,0Liikearvo 25,9 19,6Saadut osingot -2,3Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 57,5 46,6

Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistämilj. euroa 2015 2014Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,1 -0,1

Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa 1,9 2,2

Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä ja sen muutokset tilikauden aikana ks. Liite 16.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:milj. euroa2015 Myynnit Ostot SaamisetOsakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt 0,4 2,7 0,82014Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt 0,3 2,6 0,1

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7 ja osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet liitetiedossa 33.

36. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.



173

Tunnusluvut

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

2015 2014 2013 2012 2011TULOSLASKELMALiikevaihto, milj. euroa 1 569 1 535 1 547 1 553 1 530Liikevaihdon muutosprosentti 2,2 -0,8 -0,4 1,5 4,6Käyttökate, milj. euroa 532 520 491 501 506Käyttökate, % liikevaihdosta 33,9 33,8 31,7 32,3 33,1Liikevoitto, milj. euroa 312 305 281 299 295Liikevoitto, % liikevaihdosta 19,9 19,9 18,1 19,2 19,3Tulos ennen veroja, milj. euroa 291 278 255 269 265Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 18,5 18,1 16,5 17,3 17,3

Oman pääoman tuotto (ROE), % 27,0 25,6 22,9 24,7 24,1Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 16,5 15,7 15,3 17,4 17,9

Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 15 13 10 9 5Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 0,9 0,8 0,6 0,6 0,3

TASEVelkaantumisaste (gearing), % 103,9 114,0 112,6 99,3 93,8Maksuvalmius (current ratio) 0,7 0,9 1,0 1,0 0,8Omavaraisuusaste, % 41,4 39,4 37,3 42,3 42,3Korottomat velat, milj. euroa 330 322 353 285 312Korollinen nettovelka 962,0 1 001,5 971,2 838,6 788,0Taseen loppusumma, milj. euroa 2 247 2 243 2 324 2 009 1 999

SIJOITUKSETOsakkeiden hankinnat, milj. euroa 18 43 150 0

INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEENBruttoinvestoinnit, milj. euroa 196 191 240 193 197Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 12,5 12,5 15,5 12,5 12,9

HENKILÖSTÖHenkilöstö keskimäärin tilikaudella 4 146 4 138 4 320 3 973 3 757Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 379 371 358 391 407

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.



174

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritystentuloksesta

Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden voitto x 100

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista x 100

Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)

Velkaantumisaste (gearing), % Korolliset velat - rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavatrahoitusvarat

x 100

Oma pääoma yhteensä

Maksuvalmius (current ratio) Lyhytaikaiset varat

Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot

Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä x 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot



175

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT (1

2015 2014 2013 2012 2011Osakepääoma, euroa 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 159 484 067 159 349 030 159 349 030 156 879 666 156 227 740Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 159 469 737 159 349 030 157 269 132 156 548 402 155 878 493Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 159 484 067 159 349 030 159 349 030 157 016 312 156 528 070Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 159 469 737 159 349 030 157 269 132 156 685 047 156 178 823

Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 5 822 3 783 3 223 2 797 2 688Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,52 1,41 1,25 1,33 1,29

Osakekohtainen osinko, euroa 1,40 (5 1,32 1,30 1,30 1,30Osinko tuloksesta, % 91,8 93,5 104,0 97,5 100,6Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,80 5,51 5,41 5,37 5,36Hinta/voitto -suhde (P/E) 22,8 16,0 14,8 12,6 12,5

Efektiivinen osinkotuotto, % (2 4,0 5,8 6,7 7,8 8,1Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä

Keskikurssi, euroa 28,37 20,93 16,15 16,61 15,41Kurssi vuoden lopussa, euroa 34,79 22,61 19,26 16,73 16,13Alin kurssi, euroa 22,10 18,19 13,37 14,84 12,70Ylin kurssi, euroa 35,99 24,04 19,49 17,97 17,00

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys NASDAQ OMX Helsingissä (3

Kokonaisvaihto 1 000 kpl 113 312 112 729 128 100 116 534 121 878

Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (4 68 67 77 70 731) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukujalaskettaessa.2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.3) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näidenmarkkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2015 noin 153 (112) prosenttia NASDAQ OMX Helsingin volyymista.4) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.5) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,40 euroa osakkeelta.



176

OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto

(EPS) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella

Osakekohtainen osinko (1 Osakeantioikaistu osinko

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Efektiivinen Osakekohtainen osinko x 100

osinkotuotto, % (1 Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Osinko tuloksesta, % (1 Osakekohtainen osinko x 100

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Hinta/voitto -suhde Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

(PE-luku) Osakekohtainen tulos

1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.



177

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS


Liikevaihto 1 1 368,3 1 306,7

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0,0

Liiketoiminnan muut tuotot 2 7,3 10,4

Materiaalit ja palvelut 3 -548,2 -553,5Henkilöstökulut 4 -188,4 -165,7Poistot ja arvonalentumiset 5 -216,2 -204,0Liiketoiminnan muut kulut -144,9 -144,0Liikevoitto 278,0 249,8

Rahoitustuotot ja -kulut 7 -23,2 -29,2Voitto ennen satunnaisia eriä 254,9 220,6

Satunnaiset erät 8 -5,7 40,9Voitto satunnaisten erien jälkeen 249,2 261,6

Tilinpäätössiirrot 9 -3,9 -13,5Tuloverot 10 -55,4 -49,8Tilikauden voitto 190,0 198,3



178

Emoyhtiön tase, FAS

milj. euroa Liite 31.12.2015 31.12.2014

VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 11 421,5 448,6Aineelliset hyödykkeet 11 611,5 625,2Sijoitukset 12 340,2 328,3

1 373,2 1 402,2Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 13 41,9 38,7Pitkäaikaiset saamiset 14 119,4 129,7Lyhytaikaiset saamiset 15 323,5 309,2Rahat ja pankkisaamiset 9,3 29,0

494,2 506,6

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 867,4 1 908,7

VASTATTAVAAOma pääoma 16Osakepääoma 83,0 83,0Omat osakkeet -145,4 -148,1Vararahasto 3,4 3,4Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8Edellisten tilikausien voitto 211,0 225,5Tilikauden voitto/tappio 190,0 198,3

419,9 440,1

Tilinpäätössiirtojen kertymä 80,1 76,2

Pakolliset varaukset 17 7,9 6,7

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 18 762,0 900,4Lyhytaikainen vieras pääoma 19 597,5 485,3

1 359,5 1 385,8

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 867,4 1 908,7



179

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa 2015 2014

Liiketoiminnan rahavirratVoitto ennen satunnaisia eriä 254,9 220,6Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 216,2 204,0Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 1,9 5,2Muut rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 22,2 25,1Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -2,8 -6,3Sijoitusten myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 1,0 4,1Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa 1,3 -8,0

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 494,6 444,7

Käyttöpääoman lisäys (+) / vähennys (-) -22,6 -27,2Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 472,0 417,5

Saadut osingot 1,8 1,1Saadut korot 3,0 9,1Maksetut korot -24,5 -33,7Maksetut tuloverot -51,4 -52,0Liiketoiminnan nettorahavirta 400,9 342,0

Investointien rahavirratInvestoinnit käyttöomaisuuteen -182,6 -174,5Käyttöomaisuuden myynnit 1,5 10,6Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin 0,2 -21,3Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 5,5 0,5Myönnetyt lainat -19,6 -48,1Lainasaamisten takaisinmaksut 7,0 1,1Investointien nettorahavirta -188,0 -231,6

Rahavirta investointien jälkeen 212,9 110,4

Rahoituksen rahavirratPitkaikaisten lainojen maksut -10,6 -172,4Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -24,2 124,0Saadut (+) / annetut (-) konserniavustukset 12,1 22,4Maksetut osingot -209,8 -206,4Rahoituksen nettorahavirta -232,6 -232,4

Rahavarojen muutos -19,6 -122,0Rahavarat tilikauden alussa 29,0 125,7Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat 25,3Rahavarat tilikauden lopussa 9,3 29,0



180

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TilinpäätöksenlaatimisperiaatteetElisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomenkirjanpitolainsäädäntöön perustuvialaskentaperiaatteitanoudattaen.

Vertailukelpoisuus edelliseenvuoteen

Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseentilikauteen tulee huomioida:

• vuonna 2014 tapahtuneista fuusioistasyntyneet fuusiovoitot 28,9 miljoonaaeuroa, jotka kirjattiin satunnaisiintuottoihin ja syntynyt fuusiotappio 1,4miljoonaa euroa, joka kirjattiin taseenliikearvoon

Ulkomaanrahan määräisten erienmuuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumatkirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivänkurssiin. Tilikauden päättymispäivänäulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaanEuroopan keskuspankin ilmoittamaantilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeidenkirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno

vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisillapoistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu jarakennettu käyttöomaisuus arvostetaanmuuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten jakokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiöntilinpäätöksessä tuloslaskelmantilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseenvastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.Suunnitelman mukaiset poistot lasketaantaloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoinaalkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuottaLiikearvo 5–20 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuottaRakennukset ja rakennelmat 25–40 vuottaRakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuottaPuhelinkeskukset 6–10 vuottaKaapeliverkko 8–15 vuottaTelepäätelaitteet 1–4 vuottaMuut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviinmenoihin, hankintahintaan tai sitä alempaantodennäköiseen luovutus- taijälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuudenhinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataanjälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- jayritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska



181

jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus eiole merkittävä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkelläja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut onsuoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöillesellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksutesitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetäänliiketoiminnan ja käyttöomaisuuden myyntivoitot,saadut avustukset sekä huoneistojenvuokratuotot.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitälähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, sevoidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteestaodotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataanvuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattujakehittämismenoja ei aktivoida taseeseenmyöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkisetavustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihintuottoihin, kun tuotekehitysmeno kirjataanvuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyyaktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustusvähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvatpäättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen jajoiden toteutumista pidetään varmana tai

todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varmaeikä todennäköinen, kirjataan kuluksituloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kunniiden täsmällistä määrää taitoteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetääntaseessa pakollisissa varauksissa. Muussatapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin eriin kirjataan saadut ja annetutkonserniavustukset sekä fuusiovoitot.Fuusiotappiot kirjataan joko satunnaisiin kuluihintai taseen liikearvoon.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan jakirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei olekirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.



182

1. LIIKEVAIHTO

milj. euroa 2015 2014Myyntituotot 1 439,9 1 388,2Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät -71,6 -81,5

1 368,3 1 306,7

Maantieteellinen jakaumaSuomi 1 340,9 1 275,0Muu Eurooppa 24,3 27,9Muut maat 3,2 3,8

1 368,3 1 306,7

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa 2015 2014Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2,8 5,3

Muut (1 4,5 5,17,3 10,4

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisialiiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa 2015 2014Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 200,7 165,4Varastojen muutos -3,7 3,4

197,0 168,8Ulkopuoliset palvelut 351,1 384,7

548,2 553,5



183

4. HENKILÖSTÖKULUT

milj. euroa 2015 2014Palkat ja palkkiot 154,1 135,4Eläkekulut 28,0 24,7Muut henkilösivukulut 6,3 5,6

188,4 165,7

Henkilöstö keskimäärin 2 606 2 602

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa 2015 2014Kuukausipalkat 536 640,00 534 420,00Tulospalkkiot 261 340,00 62 940,24Luontoisedut 19 130,04 21 521,78

Osakeperusteiset maksut (1 732 815,431 549 925,47 618 882,02

1) Elisa Oyj:ssä siirryttiin vuonna 2012 osakepalkkiojärjestelmässä kolmen vuoden mittausjaksoon, mistä johtuen vuonna 2014 ei tullut maksuunosakepalkkioita. Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 248 131 osaketta.Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.

Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain mukaisia suoriteperusteisia eläkekuluja151 (175) tuhatta euroa. Elisan toimitusjohtajan johtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta ja hänellä on sopimuksen mukainenoikeus jäädä eläkkeelle. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.

Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2015 2014Petteri Koponen 68 000,00 51 500,00Ari Lehtoranta 20 500,00Raimo Lind 115 000,00 118 000,00Leena Niemistö 67 000,00 69 000,00Eira Palin-Lehtinen 18 500,00 82 000,00Mika Salmi 16 500,00Jaakko Uotila 68 000,00 69 500,00Seija Turunen 77 000,00 51 500,00Mika Vehviläinen 79 000,00 78 500,00

492 500,00 557 000,00

Vuonna 2015 hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa,varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa jakokouspalkkio 500 euroa/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeitapörssistä. Ennen vuotta 2014 hankituilla osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa 2015 2014Poistot aineettomista hyödykkeistä 63,4 64,8Poistot aineellisista hyödykkeistä 152,8 139,1

216,2 204,0

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 11.



184

6. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa 2015 2014Tilintarkastus 0,2 0,2Veroneuvonta 0,1 0,1Koulutuspalvelut 0,0 0,1Muut palvelut 0,2 0,1

0,5 0,5

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. euroa 2015 2014Korkotuotot ja muut rahoitustuototOsinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 0,9 0,6Osakkuusyrityksiltä 0,4 0,0Muilta 0,5 0,5

1,8 1,1Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1,3 1,0Muilta 1,4 2,9

2,6 3,94,4 5,0

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -3,1 -2,5Muille -24,3 -30,4Arvonalentumiset -0,2 -1,3

-27,6 -34,2

-23,2 -29,2

8. SATUNNAISET ERÄT

milj. euroa 2015 2014Satunnaiset tuotot

Saadut konserniavustukset 10,4 20,1

Fuusiovoitto (1 28,9Satunnaiset kulut

Annetut konserniavustukset -16,1 -8,0-5,7 40,9

1) Ecosite Oy:n, KYMP Oy:n ja Viske Oy:n fuusiot 31.12.2014.

9. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

milj. euroa 2015 2014Poistoeron muutos -3,9 -13,5



185

10. TULOVEROT

milj. euroa 2015 2014Varsinaisesta toiminnasta -56,6 -47,3Satunnaisista eristä 1,1 -2,4Aikaisemmilta tilikausilta 0,1 -0,1

-55,4 -49,8

11. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET


2015

milj. euroaKehittämis-

menotAineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut pitkä-vaikutteiset

menotKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 22,2 69,6 809,4 349,8 11,9 1 263,0Lisäykset 2,2 4,9 0,5 14,5 13,1 35,2Vähennykset 0,0 -0,1 -0,1Siirrot erien välillä 0,7 -1,5 4,6 -2,6 1,1Hankintameno 31.12.2015 25,1 73,0 809,9 368,8 22,4 1 299,2

Kertyneet poistot 1.1.2015 17,4 28,3 474,4 294,2 814,3Tilikauden poisto 3,5 5,8 34,3 19,6 63,3Kertyneet poistot 31.12.2015 20,9 34,2 508,8 313,8 877,6

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 4,2 38,8 301,1 55,0 22,4 421,5

Aineelliset hyödykkeet

2015

milj. euroaMaa- ja


rakennelmatKoneet ja

kalusto

Muutaineelliset

hyödykkeetKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 6,6 164,5 2 813,4 35,1 19,2 3 038,9Lisäykset 0,0 5,8 117,7 0,0 17,2 140,8Vähennykset 0,0 0,0 -11,3 -11,3Siirrot erien välillä 0,0 1,2 12,7 -15,0 -1,1Hankintameno 31.12.2015 6,6 171,5 2 932,6 35,1 21,4 3 167,2

Kertyneet poistot 1.1.2015 82,2 2 297,3 34,3 2 413,7Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot 0,0 -10,8 -10,8Tilikauden poisto 8,5 144,3 0,1 152,8Kertyneet poistot 31.12.2015 90,6 2 430,8 34,3 2 555,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 6,6 80,9 501,9 0,8 21,4 611,5



186


2014

milj. euroaKehittämis-

menotAineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut pitkä-vaikutteiset

menotKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 19,6 31,7 796,4 325,2 42,9 1 215,9Fuusiossa siirtynyt 0,0 9,6 4,8 14,4Lisäykset 3,6 5,4 3,4 15,3 7,2 34,9Vähennykset -3,3 0,0 -0,1 -3,4Siirrot erien välillä 2,3 32,5 4,6 -38,1 1,3Hankintameno 31.12.2014 22,2 69,6 809,4 349,8 11,9 1 263,0

Kertyneet poistot 1.1.2014 12,0 23,0 431,4 270,6 737,0Fuusiossa siirtynyt 0,0 9,4 4,3 13,7Tilikauden poisto 5,3 5,4 33,6 19,2 63,6Kertyneet poistot 31.12.2014 17,4 28,3 474,4 294,2 814,3

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 4,8 41,3 334,9 55,6 11,9 448,6

Aineelliset hyödykkeet

2014

milj. euroaMaa- ja


rakennelmatKoneet

ja kalusto

Muutaineelliset

hyödykkeetKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 5,8 91,6 2 564,8 34,7 19,0 2 715,8Fuusiossa siirtynyt 1,4 80,1 138,6 0,4 220,4Lisäykset 0,0 3,2 116,5 0,0 15,2 134,9Vähennykset -0,5 -13,5 -17,0 -31,0Siirrot erien välillä 0,0 3,2 10,5 0,0 -15,0 -1,3Hankintameno 31.12.2014 6,6 164,5 2 813,4 35,1 19,2 3 038,9

Kertyneet poistot 1.1.2014 50,2 2 073,1 33,8 2 157,1Fuusiossa siirtynyt 39,3 106,5 0,2 146,0Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot -11,8 -16,8 -28,6Tilikauden poisto 4,4 134,4 0,2 139,1Kertyneet poistot 31.12.2014 82,2 2 297,3 34,3 2 413,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 6,6 82,3 516,2 0,9 19,2 625,2



187

12. SIJOITUKSET

Osakkeet Saamiset

2015

milj. euroaKonserni-yritykset

Osakkuus-yritykset

Muutyritykset

Konserni-yritykset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 290,3 17,7 22,5 10,7 341,2Lisäykset 0,8 0,0 0,0 0,8Vähennykset -4,5 -2,1 -6,6Siirrot erien välillä 20,7 -3,0 17,7Hankintameno 31.12.2015 311,7 13,2 20,4 7,8 353,0

Arvonalentumiset 1.1.2015 -7,6 -4,5 -0,8 -12,9Arvonalentumiset 31.12.2015 -7,6 -4,5 -0,8 -12,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 304,2 13,2 15,9 7,0 340,2

Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.

Osakkeet Saamiset

2014

milj. euroaKonserni-yritykset

Osakkuus-yritykset

Muutyritykset

Konserni-yritykset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2014 305,9 6,5 26,6 10,7 349,7Fuusiossa siirtynyt 0,0 0,0Lisäykset 21,9 7,9 0,1 29,8Vähennykset -37,5 -0,8 0,0 -38,3Siirrot erien välillä 3,3 -3,3Hankintameno 31.12.2014 290,3 17,7 22,5 10,7 341,2

Arvonalentumiset 1.1.2014 -3,6 -4,5 -8,1Lisäykset -4,0 -0,8 -4,8Arvonalentumiset 31.12.2014 -7,6 -4,5 -0,8 -12,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2014 282,7 17,7 17,9 10,0 328,3



188

13. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa 2015 2014Aineet ja tarvikkeet 6,3 10,2Valmiit tuotteet/tavarat 35,6 28,4

41,9 38,7

14. PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2015 2014Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 50,7 66,1

Saamiset osakkuusyrityksiltäSiirtosaamiset 0,6

Saamiset muiltaLainasaamiset 0,1 0,1Myyntisaamiset 51,3 47,6

Siirtosaamiset (1 15,3 15,7Muut saamiset 1,4 0,2

68,1 63,7119,4 129,7

1) Erittely siirtosaamisistaVuokraennakot 9,0 7,4Lainojen emissiotappiot ja kulut 6,3 8,4

15,3 15,7



189

15. LYHYTAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2015 20140,0

Saamiset saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 19,7 10,5Myyntisaamiset 14,2 3,8Siirtosaamiset 1,2 2,3Muut saamiset 10,8 21,1

45,9 37,7Saamiset osakkuusyrityksiltä

Lainasaamiset 0,1Myyntisaamiset 0,0 0,0Siirtosaamiset 0,1 0,0

0,2 0,1Saamiset muilta

Myyntisaamiset 256,5 245,7Lainasaamiset 1,6

Siirtosaamiset (1 17,2 19,1Muut saamiset 2,2 6,7

277,5 271,4323,5 309,2

1) Erittely siirtosaamisistaKorot 0,1 0,3Vuokraennakot 1,8 1,7Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,2 2,2Verot 2,7Muut liikekulujen menoennakot 13,0 12,2

17,2 19,1



190

16. OMA PÄÄOMA

milj. euroa 2015 2014Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0

Omien osakkeiden rahasto 1.1. -148,1 -148,1Omien osakkeiden luovutus 2,7Omien osakkeiden rahasto 31.12. -145,4 -148,1

Vararahasto 1.1. 3,4 3,4Vararahasto 31.12. 3,4 3,4

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 77,8 77,8Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 423,9 432,3Osingonjako -210,5 -207,2Vanhojen osinkovelkojen palautus 0,4 0,4Omien osakkeiden luovutus -2,7Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 211,0 225,5

Tilikauden voitto 190,0 198,3419,9 440,1

Laskelma voitonjakokelpoisista varoistaEdellisten tilikausien voittovarat 211,0 225,5Omien osakkeiden rahasto -145,4 -148,1Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8Tilikauden voitto 190,0 198,3

333,5 353,7

17. PAKOLLISET VARAUKSET

milj. euroa 2015 2014Eläkevaraukset 3,1 2,7

Muut pakolliset varaukset (1 4,8 3,97,9 6,7

1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisestamuihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2015 varauksia käytettiin 3,1 (9,3) miljoonaa euroa ja peruutettiin 0,6 (2,2) miljoonaa euroa.



191

18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa 2015 2014KorollinenVelat saman konsernin yrityksille

Muut velat 78,0 78,0

Velat muilleJoukkovelkakirjalainat 600,0 600,0Lainat rahoituslaitoksilta 68,2 199,3Eläkesäätiölainat 1,0 1,0

669,2 800,3747,2 878,3

KorotonVelat muille

Ostovelat 6,7 13,3

Siirtovelat (1 8,2 8,814,8 22,2

762,0 900,4Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttuaJoukkovelkakirjalainat 300,0 300,0

1) Erittely siirtoveloistaVuokraennakot 8,2 8,8



192

19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa 2015 2014KorollinenVelat saman konsernin yrityksille

Konsernitilivelka 61,0 45,7Muut velat 0,1

61,0 45,7Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 130,6 10,1Yritystodistukset 170,5 210,0

301,1 220,1362,1 265,8

KorotonVelat saman konsernin yrityksille

Saadut ennakot 0,0Ostovelat 8,9 10,9Siirtovelat 0,1 0,1Muut velat 16,5 8,4

25,5 19,4

Velat osakkuusyrityksilleOstovelat 0,3 0,0

0,3 0,0Velat muille

Saadut ennakot 1,1 1,9Ostovelat 114,2 111,3

Siirtovelat (1 50,8 45,7Muut velat 43,5 41,3

209,6 200,1235,4 219,6

597,5 485,3

1) Erittely siirtoveloistaPalkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 34,9 31,1Korot 9,8 9,8Välittömät verot 2,9 1,5Vuokraennakot 1,4 1,4Tuloennakot 1,5 1,4Muut 0,3 0,5

50,8 45,7



193

20. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Vakuudetmilj. euroa 2015 2014Omasta puolesta annetut

Pankkitalletukset 0,6 0,6Takaukset 1,1 1,1Pantatut arvopaperit 0,1 0,1

Muiden puolesta annetutTakaukset 0,5 0,6Muut vakuudet 0,0

2,3 2,5

Leasing- ja vuokrasopimusvastuutmilj. euroa 2015 2014

Televerkon leasingvastuut (1

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 0,3 0,3Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,7 0,9Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,1 0,2

1,0 1,3

Muut leasingvastuut (2


17,5 20,2

Takaisinostovastuut yhteensä (3 0,0 0,0Remburssivastuu 0,1 0,1

Vuokravastuut kiinteistöistä (4


171,4 139,7190,0 161,3

1) Koostuu eräistä yksilöidyistä mobiiliverkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.3) Takaisinostovastuut liittyvät pääosin televerkon leasingrahoitteisiin laitteisiin sekä asiakkaiden leasingrahoituksella rahalaitoksilta ostamiinpäätelaitteisiin.4) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.

Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.



194

Johdannaissopimuksetmilj. euroa 2015 2014Koron- ja valuutanvaihtosopimus

Nimellisarvo 1,5 3,0Käypä arvo -0,1 -0,2

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2015 on 31,7 (33,9) miljoonaa euroa.



195

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma jaosakkeetYhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkittyosakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008euroa.

Yhtiöjärjestyksen mukainenvähimmäisosakemäärä on 50 000 000 kappalettaja enimmäismäärä 1 000 000 000 kappaletta.Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeidenlukumäärä oli 167 335 073. Kaikki osakkeet ovatsamanlajisia.

2. HallituksenvaltuutuksetYhtiökokous 2.4.2014 päätti valtuuttaa hallituksenpäättämään uusien osakkeiden antamisesta,yhtiön hallussa olevien omien osakkeidenluovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavienerityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä taiuseammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityistenoikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvätedellä määriteltyyn enimmäismäärään.Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiönkaikista osakkeista tällä hetkellä. Osakeanti voi ollamaksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myösyhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaatoteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutustavoidaan käyttää yrityshankintojen tai muidenyhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyidentoteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi,

yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi taimuihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.Hallituksella on oikeus päättää kaikista muistaosakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista.Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka, ja sepäätti 18.3.2010 varsinaisen yhtiökokouksenhallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous 26.3.2015 valtuutti hallituksen lisäksipäättämään omien osakkeiden hankkimisestaseuraavin ehdoin: Hallitus voi päättää enintään5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta taipantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omallapääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä taiuseammassa erässä. Osakkeiden hankintahintaon enintään hankintahetkellä osakkeestasäännellyllä markkinalla tapahtuvassakaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omienosakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaantehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisiajohdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksialain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaahallituksen päättämään hankkimisesta muutenkuin osakkeenomistajien omistamien osakkeidensuhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeetvoidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen taimuiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvienjärjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiönrahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiönkannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoinedelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.Hallituksella on oikeus päättää kaikista muistaosakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka, ja sepäättää 2.4.2014 varsinaisen yhtiökokouksenhallitukselle antaman valtuutuksen omienosakkeiden hankkimiseen.



196

3. Omat osakkeet,osakeannit ja osakkeidenmitätöintiTilikauden alussa Elisa Oyj omisti 7 986 043 omaaosaketta.

Varsinainen yhtiökokous 2.4.2014 valtuuttihallituksen omien osakkeiden hankkimiseen.Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omiaosakkeita valtuutuksen perusteella.

Omien osakkeiden luovutus 135 037 omaaosaketta.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 7 851 006omaa osaketta.

Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei olemerkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallanjakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikistayhtiön osakkeista ja äänistä on 4,69 prosenttia.

4. Hallituksen jatoimitusjohtajanosakkeenomistusElisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajanomistamien osakkeiden kokonaismäärä31.12.2015 oli 118 256 kappaletta osakkeita jaääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista jaäänistä oli 0,07 prosenttia.

5. KurssikehitysElisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2015 oli34,79 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 35,99euroa, alin 22,10 euroa ja keskikurssi 28,37 euroa.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:nkokonaisosakekannan markkina-arvo oli 5 822miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihtoElisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMXHelsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksellaELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMXHelsingissä ajalla 1.1.–31.12.2015 kaikkiaan113 311 654 kappaletta 3 214 miljoonan euronkokonaishintaan. Vaihto oli 67,7 prosenttiatilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.



197

7. OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2015

OsakkeitaOsuus

kaikistaosakkeista, %

1 Yksityiset yritykset 22 608 051 13,512 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 607 414 1,563 Julkisyhteisöt 13 023 167 7,784 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 430 941 3,255 Kotitaloudet 45 042 723 26,926 Ulkomaat 1 647 271 0,987 Hallintarekisteröidyt 69 124 500 41,31

Elisa Oyj-konserni 7 851 006 4,69

167 335 073 100,00

8. OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2015

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %1–100 34 385 17,05 1 774 395 1,06101–1 000 161 925 80,31 34 712 814 20,741 001–10 000 5 006 2,48 11 941 883 7,1410 001–100 000 262 0,13 6 707 559 4,01100 001–1 000 000 29 0,01 6 507 280 3,891 000 001– 6 0,00 28 117 252 16,80Hallintarekisteröidyt 69 124 500 41,31

201 613 100,00

Elisa Oyj -yhteistili (1 598 384 0,36Elisa Oyj- konserni 7 851 006 4,69Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,001) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai senjälkeen.



198

9. SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2015

Nimi Osakkeita %1. Solidium Oy 16 801 000 10,042. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6 711 976 4,013. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 229 586 1,334. Valtion Eläkerahasto 1 250 000 0,755. Helsingin kaupunki 1 124 690 0,676. Schweizerische Nationalbank 933 875 0,567. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 493 000 0,298. KPY Sijoitus Oy 457 163 0,279. Nordea Pankki Suomi Oyj 440 850 0,2610. Sijoitusrahasto Nordea Suomi 367 000 0,2211. Sigrid Juselius Stiftelse 352 000 0,2112. Folkhälsan Samfundet 315 113 0,1913. Sijoitusrahasto Seligson & Co 271 420 0,1614. Vantaan kaupunki 258 738 0,1515. Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 214 715 0,1316. Odin Finland osakerahasto 200 288 0,1217. OP-Henkivakuutus Oy 193 782 0,1218. Danske Bank A/S, Helsingfors Filial 189 013 0,1119. Stiftelsen Tre Smeder 188 900 0,1120. Svenska Litteratursällskapet i Finland R F 175 342 0,10

33 168 451 19,82

Elisa Oyj 7 851 006 4,69Elisa Oyj:n Henkilöstörahasto 70 109 0,04Kotkan Puhelinyhdistyksen Eläkesäätiö 6 336 0,00

Elisa Oyj -yhteistili 1) 550 747 0,33Hallintarekisteröidyt 69 124 500 41,31Muut kuin mainitut 56 563 924 33,80

167 335 073 100,00

1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai senjälkeen.

BlackRock Inc. antoi Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen, että sen omistus Elisa Oyj:ssä 30.12.2015 oli osakkeilla 8126 945 ja ja rahoitusvälineillä 352 496 osaketta yhteensä 8 479 441 osaketta , mikä vastaa 5,07 % yhtiön osakkeista.



199

1010. KURSSIKEHITY. KURSSIKEHITYS PS PÄIVITTÄIVITTÄIN, PÄIN, PÄÄÄÄTTÖÖSKURSSI, EURSKURSSI, EUROOAA

11. O11. OSSAKEVAKEVAIHTAIHTOO



200

Hallituksen esitys voittovarojenkäyttämisestäEmoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2015mukaan on 419 911 698,49 euroa, jostavoitonjakokelpoiset varat ovat 333 496 754,22euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2015 on189 972 563,92 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettävoitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 1,40 euroa/osake eliyhteensä 223 465 345,60 euroa

• emoyhtiön hallussa oleville osakkeille eijaeta osinkoa

• jätetään omaan pääomaan110 031 408,62 euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä tammikuun 28. päivänä 2016

Raimo Lind Petteri Koponen Leena Niemistöhallituksen puheenjohtaja

Seija Turunen Jaakko Uotila Mika Vehviläinen

Veli-Matti Mattilatoimitusjohtaja



201

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:nyhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon,tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnontilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältääkonsernin taseen, tuloslaskelman, laajantuloslaskelman, laskelman oman pääomanmuutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekäemoyhtiön taseen, tuloslaskelman,rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen jatoimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksenja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, ettäkonsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedotEU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälistentilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja ettätilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat jariittävät tiedot Suomessa voimassa olevientilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimistakoskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaakirjanpidon ja varainhoidon valvonnanasianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtajasiitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoitoluotettavalla tavalla järjestetty.

TilintarkastajanvelvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamammetilintarkastuksen perusteella lausunto

tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä jatoimintakertomuksesta. Tilintarkastuslakiedellyttää, että noudatamme ammattieettisiäperiaatteita. Olemme suorittaneettilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyväntilintarkastustavan mukaisesti. Hyvätilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemmeja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemmekohtuullisen varmuuden siitä, onkotilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessaolennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatkoemoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtajasyyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaaseurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötäkohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia taiyhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitätilintarkastusevidenssin hankkimiseksitilinpäätökseen ja toimintakertomukseensisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muistatiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuutilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuväärinkäytöksestä tai virheestä johtuvanolennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaahuomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössämerkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavantilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisenkannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaapystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiinnähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteetmutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisilausunnon yhtiön sisäisen valvonnantehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myössovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteidenasianmukaisuuden, toimivan johdon tekemienkirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä



202

tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisenesittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineetlausuntomme perustaksi tarpeellisen määräntarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LausuntokonsernitilinpäätöksestäLausuntonamme esitämme, ettäkonsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöönhyväksyttyjen kansainvälistentilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat jariittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemastasekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestäja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös jatoimintakertomus antavat Suomessa voimassaolevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeatja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiöntoiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovatristiriidattomia.

Muut lausunnotPuollamme tilinpäätöksen vahvistamista.Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä onosakeyhtiölain mukainen. Puollammevastuuvapauden myöntämistä emoyhtiönhallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalletarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 28. tammikuuta 2016

KPMG OY AB

Esa KailialaKHT



203

Documents

Sisällysluettelocorporate.elisa.fi/attachment/content/Vuosikertomus-2015.pdfElisa lyhyesti Elisa on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3