Embed Size (px)
Citation preview
2 BB Ref
Black Box Reference2010
Black Box Finland Oy:n asiakasjulkaisu
Päätoimittaja:Jyrki Ala-KönniPuh 0201 888 [email protected]
Toimitus ja ulkoasu:Kustannus Oy LampilaJouko [email protected]
© Black Box 2010
Sisällys:
4 Agnico-EagleKittilän kultakaivoksen valvomon laitteet
34 Jorvin sairaalaLeikkausosaston näyttöjärjestelmä
12ISS Palvelut
Etähallintaa monella tasolla
10Kinopalatsi Helsinki
Mainontaa ja opastusta
18Laitila TV
Uutta intoa TV-tuotantoon
BB Ref 3
24Laurea-ammattikorkea
Koulun opasteet kuntoon
30Vermon ravirata
Tietotekniikka toiminnan avain
26Respecta
Korkeaa terveysteknologiaa
34Jorvin sairaala
Leikkausosastolla tieto kulkee
4 Kittilän kultakaivos
10 Kinopalatsi Helsinki
12 ISS Palvelut
18 Laitila TV
24 Laurea-ammattikorkeakoulu
26 Respecta Oy
30 Vermon ravirata
34 Jorvin sairaala
PääkirjoitusArvoisa asiakas,
Olen vakuuttunut siitä, että on hyödyllistä kertoa erilais-ten ja eri toimialoilla toimivien asiakkaidemme sovelluk-sista. Myös Sinä saatat löytää jostakin näistä tapauksista yhtymäkohdan omiin tarpeisiisi. Haluan myös muistut-taa maksuttomasta teknisestä tuestamme. Voit käyttää sitä ennen hankintapäätöstä ja sen jälkeen – aina maksut-tomasti. Asiantuntijamme löytävät ratkaisut myös visai-siin ongelmiin.
Black Box on maailman johtava tietoliikennerakentei-den toimittaja ja tuotevalikoimamme käsittää kymmeniä-tuhansia tuotteita. Siksi emme puhu tässä tuotteista, vaan ratkaisuista. Tärkeimmät tuotteemme esitellään vuosit-tain uudistuvassa 700-sivuisessa tuoteluettelossamme.
Ajat muuttuvat ja tekniikka kehittyy. Kaiken muutok-sen keskellä haluamme kuitenkin tarjota jotakin pysyvää: korkealaatuista, asiantuntevaa ja Sinun asiaasi paneutuvaa asiantuntijapalvelua. Monien asiakkaidemme mielestä olemme onnistuneet tässä tavoitteessamme.
Toivon, että uudesta referenssilehdestämme on Sinulle iloa ja hyötyä. Ollaan yhteydessä!
Jyrki Ala-KönniCountry ManagerBlack Box Network Services
4 BB Ref
Black Box on mukana kaivamassa kultaa Kittilässä
Kittilässä toimii Euroopan suurin kultakaivos. Lapista on löydetty
kultaa perinteisesti jo yli sadan vuoden ajan, mutta tämä on jo-
takin ihan muuta kuin Lemmenjoen ja kumppaneiden huuhdon-
nat. Modernissa tuotantolaitoksessa kulta erotetaan malmista
monimutkaisissa prosesseissa ja prosessien valvontajärjestelmissä
käytetään Black Box -tekniikkaa kuvan siirtämiseen valvomon ja
tietokonekeskuksen välillä.
Black Box on mukana kaivamassa kultaa Kittilässä
Nykyaikainen kultakaivos on paitsi valtava maansiirtotyömaa, myös suuren luokan prosessitekninen tuotantolaitos.
BB Ref 5
6 BB Ref
Agnico-Eagle on kanadalainen kaivosyritys, jolla on Kanadan ohella kaivostoimintaa Suo-messa ja käynnistymässä olevia hankkeita USA:ssa ja Meksi-
kossa. Yhtiön toimintahistoria käsittää yli 30 vuotta jatkuvaa kultatuotantoa lähinnä maan-alaisista kaivoksista. Vuodesta 1972 lähtien yhtiö on tuottanut yli neljä miljoonaa unssia kultaa (125 tonnia) Pohjois-Amerikan kaivos-teollisuuden edullisimmalla tuotantokustan-nuksella.
Lapissa on paljon kultaa
Kittilän kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986 tienrakennuksen yhteydessä. Esiinty-mä myytiin 1998 julkisella huutokaupalla Ruotsalaiselle Riddarhyttan-yhtiölle, jonka Agnico-Eagle hankki omakseen vuonna 2005. Kaivoksen ensimmäinen kullan ”kaato” (eli kultaharkon valaminen) tapahtui 14.1.2009 ja kaupallinen tuotanto käynnistyi toukokuussa 2009. Kesäkuun lopussa kaivoksessa ja rikas-tamolla työskenteli 265 vakituista työntekijää.
Esiintymän kullasta vain noin kaksi pro-senttia esiintyy vapaana hienojakoisena me-tallisena kultana. Loppu on lukittuna sulfi-di-mineraalien sisälle. Vuoden 2009 aikana alueella on timanttiporattu yli 67.500 metriä tutkimusreikiä alueen tarkkaa kartoittamista varten. Esiintymiä on löytynyt aina 25 kilo-metrin säteellä alueelta, mutta pääesiintymä on viidessä osassa noin 4,5 km:n pituisella alueella.
Lapista kautta aikojen yli sadan vuoden ku-luessa huuhtomalla löydetyn kullan kokonais-määräksi arvioidaan noin 1.000 kg kultaa eli yksi tonni. Kittilän kaivoksen varannoksi arvi-oidaan 21,4 miljoonaa tonnia malmia, joka si-sältää keskimäärin 4,7 grammaa kultaa tonnis-sa malmia. Tämä tarkoittaa noin sataa tonnia kultaa. Kaivamista riittää arviolta 13 vuodeksi.
Kullan kaivaminen on raskasta maansiirtoa
Tällä hetkellä Kittilässä kaivetaan kultaa suu-ressa avolouhoksessa, joka tulee kasvamaan arviolta 30 hehtaarin laajuiseksi ja 160 metriä syväksi. Malmi louhitaan 7,5 metrin vyöhyk-keissä käyttäen bufferoitua räjäytystekniikkaa. Louhe kuormataan hydraulisilla kuormaimilla lajitellen suuriin kuorma-autoihin, jotka kul-jettavat 90 tonnia malmia kerralla. Malmi vie-dään murskaamoon ja sivukivi varastokentälle. Noin 3.000 tonnia malmia päivässä syötetään rikastuslaitoksen prosessiin.
Avolouhoksessa arvioidaan riittävän malmia noin viideksi vuodeksi. Samaan aikaan kaive-taan ajoramppeja maanalaisiin kaivoskuiluihin aina puolen kilometrin syvyyteen. Maan alle kaivetaan 25-40 metriä korkeita luolia viitisen kilometriä joka vuosi, vuodesta 2010 alkaen.
Malmi hinataan maan pinnalle murskaa-moon kuljetusautoilla pitkin kolmekilomet-ristä ramppijärjestelmää. Kun luolat on tyh-jennetty malmista, täytetään ne sementin se-kaisella täytekivellä, jolloin seuraavien luolien louhiminen on turvallista.
Kullan rikastami-nen on monivai-heinen prosessi. Kehittynyt auto-matiikka valvoo tuotantoa, mutta myös ihmisen valvova silmä seuraa prosessin toimintaa val-vomon monito-reista.
BB Ref 7
Valvomon lukuisat tietokoneet on siirretty pois valvomosta, erilliseen puhtaampaan tietokone-huoneeseen. Näyttöjen kuvat sekä näppäimistö ja hiiriyhteydet siirretään Black Box Extendereillä.
8 BB Ref
Monimutkainen jalostusprosessi
Kun malmi on saatu pinnalle ja kul-jetettu rikastuslaitokseen, alkaa varsi-nainen prosessi. Malmi murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan, painehape-tetaan ja hiiliuutetaan. Kittilässä on käytössä Agnico-Eaglen ainoa pai-nehapetusprosessi (autoklaavi), joka on tarpeen malmin ”vastahakoisen” luonteen vuoksi. Uuttamisprosessista tuleva kulta erotetaan hiilestä ja ri-kastetaan liuoksesta elektrolyyttisesti. Sitten kulta sulatetaan sulatusuunissa ja valetaan – kaadetaan – harkoiksi. Kaivoksen toiminta-aikana arvioidaan saatavan talteen yli 83 prosenttia mal-min sisältämästä kullasta.
– Prosessin toimintaa ja tuotannon turvallisuutta valvotaan prosessilait-teiden lisäksi lukuisilla kameroilla, kertoo laitoksen IT-päällikkö Jorma Rantanen. – Valvomolaitteet on siir-retty pois valvomosta, erilliseen puh-taampaan tietokonehuoneeseen. Ko-neissa käytetään 2-4 näyttöä kussakin ja näyttöjen kuvat sekä näppäimistön ja hiiren yhteydet siirretään tietoko-nehuoneesta valvomoon muutaman kymmenen metrin matka Black Box Dual-Access, Quad-Head Extende-reiden avulla.
Palvelinhuoneessa Kittilän kai-voksella käytetään lisäksi Black Box ServSelect III -palvelinkytkintä, jonka avulla yksi tai kaksi käyttäjää voi hal-
lita jopa 16 palvelinkonetta samanai-kaisesti. ServSelectin monipuoliset ominaisuudet tekevät palvelinkonei-den hallinnan tehokkaaksi ja jousta-vaksi. Koska ServSelect antaa käyt-täjälle myös BIOS-tason hallinnan palvelimiin, onnistuu hallinta palve-linkoneiden tilasta ja käyttöjärjestel-mästä riippumatta.
Black Box on vanha tuttu
– Black Box oli minulle jo entuudes-taan tuttu, sanoo Rantanen. – Kun järjestelmän rakentaminen tuli ajan-kohtaiseksi, osasin heti ottaa yhteyt-tä oikeaan paikkaan. Kaivoksen ra-kentaminen aloitettiin kesällä 2006 ja valvontajärjestelmien hankinta oli ajankohtainen vuonna 2008. Ensim-mäiset vaahdotusrikasteet tuotettiin syyskuussa 2008 ja siitä lähtien Black Boxin laitteet ovat toimineet meillä ongelmitta.
– Black Boxin järjestelmä voi olla hyvin pieni osa kaivoksemme järjes-telmäkokonaisuutta, mutta päivittäi-sessä tuhansien malmitonnien käsit-telyssä pientenkin osien on toimittava virheettömästi, korostaa Rantanen. – Black Boxin henkilöt ymmärsivät hyvin tarpeemme ja osasivat nopeas-ti ehdottaa meille käyttöömme par-haiten sopivaa kokonaisuutta. Oikeat laitteet ja tarvikkeet tulivat ajallaan ja Black Box osoitti olevansa oikea toi-mittaja myös tässä projektissa.
Kaivamista riittää myös maan alla, kun ajoramppeja porataan kilometrikaupalla jopa puolen kilometrin syvyyteen.
Tässä on yksinkertais-tettu leikkaus Kittilän kaivoksen malmivaran-noista ja suunnitelluis-ta kaivoskuiluista.
BB Ref 9
• 2 samanaikaista käyttäjää, 16 palvelinta• Liityntä ohuilla CAT-kaapeleilla ja SAM-moduuleilla• Kaistan ulkoiset etäasennukset Virtual Medialla• Mahdollisuus ketjuttaa useita laitteita• IP-versiolla hallinta myös Internetin läpi• Kaikki tarpeellinen – ei mitään tarpeetonta!
Me pidämme serverit hallinnassa– siis minä ja ServSelect
RJ-portit palvelimia
vartenUniversaali virtalähde
Ethernet Konfigurointi-portit
Näyttö, näp-päimistö ja
hiiri
USB-portti virtuaalimediaa varten (levyasema, muistitikku tms.)
RJ-portit palvelimia
vartenUniversaali virtalähde
Konfigurointi-portit
2 x näyttö, näppäimistö
ja hiiri
USB-portti virtuaalimediaa varten (levyasema, muistitikku tms.)
Diagram FormatRule Size: 0.018
21,620Financial Report
June July14,000
15,000
16,000
17,000
18,000
19,000
20,000
21,000
21,620Financial Report
June July14,000
15,000
16,000
17,000
18,000
19,000
20,000
21,000
Näyttö, näppäimistö ja hiiri
PalvelimetPalvelimet
CAT-kaapelitCAT-kaapelit
USB- virtuaalimedia
ServSelect ServSelect
Kaistan ulkoinen palvelinhallinta tehokkaasti ja helposti
ServSelect on täydellinen ratkaisu palvelinsalin hallintaan läheltä tai kaukaa. Kaistan ulkoinen hallinta merkitsee, että voit hallita palve-limia BIOS-tasolla riippumatta niiden tilasta tai käyttöjärjestelmästä.ServSelect liitetään palvelimiin tavallisella CAT-kaapelilla, joten sääs-tät tilaa ahtaissa kaapelikanavissa. ServSelect IP:llä hallitset palvelinsalin myös internetin läpi, rajat-tomalta etäisyydeltä. Virtuaalimedian avulla hoidat päivitykset ja asennukset paikaltasi poistumatta.
PALVELINHALLINTA
Kaistan ulkoinen palvelinhallintaBIOS-tason hallinta riippumatta palvelimen tilasta
IP-etähallinta Internetin ylitsePäivitykset ja muutokset virtuaalimedian avulla
10 BB Ref
Finnkinon Kinopalatsi Helsinkiin InfoTV-näytöt Black BoxiltaKaisaniemen Kinopalatsi halusi tarjota asiakkailleen jotakin enemmän ja niin teatteri-
kompleksiin päädyttiin rakentamaan kokonainen herkkumaailma. Perinteisten eloku-
vaeväiden – limun ja popcornin – rinnalle herkkumaailma on tuonut laajan tarjonnan
virkistäviä vaihtoehtoja jokaiseen makuun. Herkkumaailman seinällä Black Boxin toimit-
tama InfoTV-näyttöjärjestelmä opastaa asiakkaita valinnoissa.
Suolaista tai makeaa, karkkia, sipsiä, pientä gril-lievästä, jäätelöä tai leivonnaisia. Limsaa, mehua, kahvia. Popcornia unohtamatta. Valinnan varaa on suorastaan ylitse pursuavasti. Siinä on tosiaan
paikallaan, että kuuden suuren videonäytön patteri opas-taa asiakkaita liikkuvalla, selkeällä ja värikkäällä tavallaan. Innostaen ja vaihtoehtoja tarjoten.
Koko kioski remonttiin
– Olemme kulkeneet myyntipäällikkömme Petri Laineen kanssa paljon erilaisilla messuilla ja muualla keräämässä
näkemyksiä hyvästä asiakaspalveluympäristöstä, kertoo Kinopalatsi Helsingin teatteripäällikkö Henri Kurki. – Halusimme tarjota asiakkaille enemmän ja rakentaa todel-lisen herkkumaailman, joka tarjoaa jokaiselle jotakin.
– Myyntialueen remonttia suunnitellessamme meille oli muodostunut selkeä käsitys siitä, että haluamme voimak-kaasti esille nousevan liikkuvan kuvan opastamaan asiak-kaita ja tasapainottamaan tarjolla olevien tuotteiden kir-javaa värimaailmaa. Vertailimme eri toimittajia ja heidän joukostaan erottui Black Box ja heidän tarjoamansa kuu-den 46-tuumaisen laajakuvanäytön järjestelmä.
Kuuden 46-tuumaisen laajakuvanäytön InfoTV-kokonaisuus muodostaa tehokkaan informaatiokeskuksen, joka luo mielenkiin-toa ja vetää asiakkaita puoleensa.
BB Ref 11
Kinopalatsi Helsingin teatteripäällikkö Henri Kurki esittelee mielellään Herkkumaailman uutta ja entistä paremmin asiakkaita palvele-vaa kokonaisuutta.
Finnkinon rakentama Herkkumaa-ilma-konsepti tarjoaa elokuvissa kävijöille muutakin kuin limsaa ja popcornia. Asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä ja teatteri saa kan-nattavaa lisämyyntiä.
– Koko myyntialue remontoitiin ja rakennettiin aivan uu-teen uskoon, jatkaa Kurki. – Kerroin Black Boxille tarpeemme ja he ehdottivat toteutustavan. Itse olisin halunnut vielä lisää näyttöjä myyntitiskin yläpuolelle, mutta käytännön rakenteet eivät oikein antaneet siihen mahdollisuutta. Nyt näytöt muo-dostavat selkeän kokonaisuuden, joka avautuu koko myymälä-tilaan ja usein huomaan, että asiakkaat tosiaan pysähtyvät kat-somaan näytöillä esiteltävää tarjontaa.
Hyvä hallittavuus on parasta
Kurjen mielestä järjestelmän helppo hallittavuus on sen paras puoli. Myyntipäällikkö Laine koostaa esiteltävän materiaalin toimistossaan ja siirtää sen verkon kautta näyttöjärjestelmään. Rautakirjan sisäinen mainososasto on tuottanut myös liikkuvaa kuvaa Laineen käyttöön osaksi näyttöjen sisältöä.
– Uuden näyttöjärjestelmän ansiosta säästämme melkoisesti mainosmateriaalin painatuskustannuksissa, arvioi myyntipääl-likkö Petri Laine. – Aikaisemmin täytyi jatkuvasti huolehtia julisteiden tuotannosta, toimituksista ja paikalleen asentami-sesta. Nyt kaikki tulee kuntoon muutamalla näppäilyllä.
Laineen mukaan alkuinvestointi on toki tuntuva, mutta sääs-tää itsensä nopeasti. Herkkumaailma-konsepti on tarkoitus laajentaa myös vanhempiin Finnkinon teattereihin. Sen avulla on mahdollista nostaa teatterien oheismyyntiä ja samalla tehdä asiakkaat entistä tyytyväisemmiksi.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä
Järjestelmän käyttöönotto ja asennus sujui Kurjen mukaan hyvin helposti. Remonttifirman kaverit tekivät pohjatyöt näyttöjä varten ja Black Boxin asentaja laittoi parissa päiväs-sä tekniikan kuntoon. Siitä lähtien kaikki on toiminut hyvin ja Kurki on erittäin tyytyväinen näyttöjen kuvanlaatuun.
– Näytöt tuovat Herkkumaailmaan elämää, luovat mie-lenkiintoa ja vetävät ihmisiä puoleensa. Emme ole varsi-naisesti mitanneet, miten ne vaikuttavat myyntiin, mutta asiakkaat ovat tyytyväisiä ja varmasti kaikki ovat sitä mieltä, että myymälämme on nyt entistä paremman näköinen.
12 BB Ref
ISS Palveluiden kiinteistötekniikan valvomossa Kuopiossa riittää monitoreita seurattavaksi. Tark-kailemassa Esa Rinkinen (vas), Jani Savolainen ja Antti Laitila.
BB Ref 13
Black Box ServSensor valvoo ISS Palveluiden valvomolaitteita ja datakeskuksiaKiinteistöjen käytönohjaus ja energianhallinta on yksi ISS Palveluiden kiinteistöjen yllä-
pidon tärkeistä osa-alueista. ISS valvoo satojen suurten kiinteistöjen lämmitystä, jäähdy-
tystä, ilmanvaihtoa ja muita elintoimintoja. Black Box ServSensor -järjestelmä puolestaan
valvoo Kiinteistöpalveluiden keskusvalvomon laitetilan ja ISS Palveluiden muiden datakes-
kusten olosuhteita ja hyvinvointia.
”Valvoja se pitää ol-la valvojallakin” taisi ISS Palve-luiden projekti-
päällikkö Jani Savolainen miettiä, kun hän ryhtyi hankkimaan Kiinteistöpal-veluiden keskusvalvomoon Kuopioon järjestelmää, joka valvoo laitetilan olosuhteita ja varmistaa palvelinten ja tietoliikennelaitteiden hyvän toi-mintaympäristön. Runsaassa vuodessa hanke on laajentunut käsittämään ISS Palveluiden yli kymmenen datakes-kusta eri puolilla maata.
Koneiden ja ihmisten pesäero
– Koko hanke lähti liikkeelle siitä,
kun Kuopion keskusvalvomomme muutti uusiin tiloihin vuoden 2008 lopulla, kertoo Savolainen. – Aikai-semmin kaikki tietokoneet olivat pöytien alla samassa tilassa ihmisten kanssa. Tämä aiheutti aika korke-an melutason valvomoon ja tilaa piti jäähdyttää kesät talvet, mikä ei ollut kovin hyvä ihmisille.
– Uuteen valvomoon rakensimme erillisen konehuoneen, minne kaikki koneet sijoitettiin omiin kaappeihin-sa. Valvomotilaan tuotiin vain konei-den näytöt, näppäimistöt ja hiiret. Tiedonsiirto koneiden ja käyttölait-teiden välillä tapahtuu Black Box ServSwitch Wizard Extender -lait-
teilla. Niiden avulla on mahdollista siirtää normaalia ATK-kaapelointia käyttäen jopa neljän näytön kor-kearesoluutioinen kuva, näppäimistö, hiiri, USB ja audio tarvittavan mat-kan päähän.
Kiinteistöpalveluiden valvomon koh-dalla etäisyys koneiden ja käyttöpistei-den välillä on vain muutamia metrejä, joten kaapelointietäisyyttäkään ei kerry juuri 10 metriä enempää. Kaapelointi-na käytetään tavallista paikallisverkko-kaapelia, joka kulkee siististi tavallisissa asennuskouruissa. Kaikki uudet koneet sijoitetaan suoraan konehuoneen räk-kikaappeihin. Nyt valvomotilassa on vain runsas joukko näyttömonitoreita,
ISS:n projektipäällikkö Jani Savolai-nen pitää Black Boxin järjestelmiä erittäin hyvinä valvomon käyttöön. Taustalla konehuoneesta ServSwitch Wizard Extendereillä siirretyt tupla- ja nelikkonäytöt.
ServSwitch Wizard Extenderit on keskitetty konehuoneessa yhdelle räkkikaapin hyllylle. Yhteys valvomotilaan tapahtuu normaalia verkkokaapelia käyttäen.
14 BB Ref
BB Ref 15
Black Box ServSensor V4P (ympyröitynä) vie minimaalisesti tilaa kaapissa. Se valvoo konehuoneen ja laitekaappien olosuhteita monilla erilaisilla antureilla. Sisäänrakenne-tun mikrofoninsa avulla se myös kuuntelee tavallisesta poikkeavia ääniä.
näppäimistöjä ja hiiriä sekä muuta-ma salkkumikro.
Valvomon koneet valvontaan
– Black Box -ratkaisujen avulla olisi ollut toki mahdollista myös keskit-tää kaikkien koneiden hallinta vaik-ka yhdelle näytölle ja hallintalait-teille, jatkaa Savolainen. – Meidän tapauksessamme tilanne on kuiten-kin päinvastainen kuin varsinaisis-sa palvelinkeskuksissa. Me nimen-omaan tarvitsemme monia näyttöjä, joilta voimme muutamalla silmäyk-sellä nähdä lukuisien eri kiinteistö-jen tilanteen ja järjestelmien viestit.
– Seuraava askel oli rakentaa lai-tetilaan valvontajärjestelmä. Esi-merkiksi lämpötila saattaa konehuo-neessa kohota hyvinkin nopeasti, jos ilmastointiin aiheutuu häiriö. Black Box esitteli meille ServSensor -järjes-telmänsä, jonka totesimme soveltuvan tarkoitukseen erinomaisesti.
ISS valitsi ServSensor V4P -kesku-syksikköön perustuvan ratkaisun, joka edustaa ServSensor-tuoteperheen uut-ta sukupolvea. Ratkaisussa valvotaan lämpötilaa ja kosteutta konehuoneen huonetilassa sekä erikseen laitekaa-peissa. Lisäksi järjestelmään kuuluu savu- ja vesivuotohälyttimet, ovikytkin konehuoneen ovessa ja valvontaka-mera. Myös jäähdytyskoneella on oma hälytysanturinsa. ServSensorin hallin-ta tapahtuu tavallisen selaimen avulla ja hälytysten siirto sähköpostina ja/tai SMS-viestinä matkapuhelimiin.
Fiksu itsenäinen järjestelmä
ServSensor-järjestelmän hallintaohjel-massa kaikille analogisille suureille (ku-ten lämpötila ja suhteellinen kosteus)
voidaan antaa rajat korkeaa ja mata-laa varoitusta sekä korkeaa ja matalaa kriittistä hälytysarvoa varten. Savu, vesivuoto ja ovikytkin ovat on/off-tyyppisiä ilmaisuja. Lisäksi jokaisella kanavalla on ilmaisu anturiviasta.
ServSensor V4P -keskusyksikköön voidaan liittää kahdeksan erilaista anturia ja lisäksi neljä etäohjattavaa dome-kameraa. Aikaisemmin mai-nittujen lisäksi on saatavana erilaisia antureita esim. jännitteen mittaami-seen, liiketunnistukseen ja ilmavirran tunnistukseen. Lisäksi järjestelmällä voidaan ohjata releitä anturitietojen perusteella ja siihen voidaan liittää sireeni ja vilkkuvalo hälytysten ilmai-suun.
ServSensor-järjestelmä kerää lo-kitiedostoa kunkin anturin tilasta ja
kerättyä tietoa on mahdollista tarkas-tella havainnollisena graafisena esi-tyksenä päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuositasolla.
– ServSensor on hyvä järjestelmä, koska se on yksi selkeä tuote, aina sama, eikä sidoksissa rakennusauto-maatiojärjestelmään, luettelee Savo-lainen. – Me olemme nyt luokitelleet kaikki hälytykset luokkaan kriittinen, eli varoitukset ja hälytykset menevät molemmat samalla tavalla tekstarina kännykkään. Hyödynnämme myös ServSensor-järjestelmän virtuaalipuo-len ominaisuuksia. Lisävarmistuksena pingaamme sen avulla palvelimet ja verkkoyhteydet, että kaikki on pystys-sä.
– Kuopion valvomossa kerättyjen kokemusten jälkeen olemme laajenta-
neet ServSensor-järjestelmäämme kä-sittämään 14 eri puolilla maata olevaa laitetilaamme. ServSensor on osoit-tautunut oikein fiksuksi vekottimeksi tehtäväänsä, arvioi Savolainen.
Positiivinen kuva Black Boxista
– Alkujaan etsimme netistä ratkaisua Kuopion uutta valvomoa suunnitel-lessamme, muistelee Savolainen. – Sitten saimme oman talon sisältä vin-kin Black Boxista. Soitimme heille ja sieltähän alkoi löytyä ratkaisuja joka lähtöön. Olemme saaneet heistä erit-täin positiivisen kuvan kaikin puolin. Henkilöt saa nopeasti kiinni puheli-mella tai sähköpostilla ja maksuton tekninen tuki on suuri plussa. Black Boxia voi suositella vastaaviin paik-koihin.
ServSensorin valvontanäyttö on perustilassaan tämän näköinen. Kamera näyt-tää kuvaa valvottavasta tilasta ja vihreä väri eri antureiden kohdalla kertoo kaiken olevan kunnossa.
16 BB Ref
ISS Palvelut on yritysten ja julkisen sektorin monipuo-lisiin kiinteistö- ja toimitilapalveluihin erikoistunut yritys, joka työllistää yli 12.000 koko- ja osapäiväis-tä kiinteistöpalvelualan ammattilaista ympäri Suo-mea. Kansainvälisen ISS-konsernin palveluksessa on 460.000 henkilöä 50 eri maassa.
Kiinteistöjä valvotaan Kuopiosta
Kiinteistöjen käytönohjaus ja energianhallinta on yksi osa Kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöteknii-kan etävalvonta on keskitetty Kuopiossa sijaitsevaan valvomoon, johon on liitetty noin 150 kohdetta ympäri maata. Tyypillisiä kohteita ovat kauppakeskukset, tava-ratalot, koulut, virastot, hotellit, tehtaat ja logistiikka-keskukset.
– Kohteessa on kiinteistönhoitaja, joka säätää ja hoi-taa käytännön tehtävät – me valvomme, että kaikki on kunnossa, kuvailee ISS Palveluiden projektipäällikkö Jani Savolainen valvomon toimintaa. – Olemme hyvä kumppani esimerkiksi kiinteistönomistajalle, jolla on monia kohteita hajallaan ympäri maata. Yksi kontakti – ISS – hoitaa kaiken keskitetysti.
– Pystymme operoimaan kaikissa markkinoilla ole-vissa rakennusautomaatiojärjestelmissä. Etäkäytön lisäksi teemme asiakkaan järjestelmistä ja asetuksista
säännölliset varmuuskopiot sekä valvomme sovellusta-solla, että tarpeelliset ohjelmistot ovat toiminnassa asi-akkaan järjestelmässä.
Energianhallinta on tapetilla
– Energianhallinta on nyt vahvasti esillä, jatkaa Savo-lainen. – Me seuraamme lämmön, sähkön ja veden ku-lutusta yleensä tuntitasolla. Jos kulutus muuttuu, tar-kastamme onko jotakin vialla. Jos säädämme jotakin, varmistamme, että vaikutus lähtee oikeaan suuntaan.
– Järjestelmiä pitää käyttää oikein! Kaikkia järjestel-män ominaisuuksia ei välttämättä hyödynnetä. Toisaal-ta suunnittelijoita on eri tasoisia ja energiatehokkuus ei aina ole ollut suunnittelun prioriteetti. Me voimme tehdä toimenpide-ehdotuksen esimerkiksi joidenkin anturien lisäämisestä tai ohjelmistojen päivityksestä. Investoinnit ovat usein hyvin pieniä – vain muutaman tunnin työ – ja maksavat itsensä nopeasti takaisin.
– Räätälöimme kuhunkin asiakaskohteeseen sopi-van toimintamallin ja huolehdimme sen toiminnasta. Olemme taustatukena kiinteistönhoitajalle ja neuvom-me tarvittaessa. ISS Tekniset palvelut on tarvittaessa mukana vuosihuolloissa. Jatkuva säännöllinen seuranta varmistaa säästöt pitkällä aikavälillä, päättää Savolai-nen.
ISS ylläpitää kiinteistöjä
ISS:n Vantaan päätoimipaikan konehuoneessa valvoo samanlainen ServSensor kuin Kuopiossa. Kaikki näyttää olevan kunnossa.
BB Ref 17
18 BB Ref
Laitilassa tehdään TV-ohjelmia Black Boxin laitteillaLaitila tuntuu olevan monella alueella hyvin aktii-
vinen kaupunki. Laitilan Puhelin Osuuskunta on
juuri täyttänyt sata vuotta. Puhelinlaitoksen siipien
suojassa toimii Laitila TV Ry, joka vapaaehtoisin
voimin on jo yli neljännesvuosisadan harjoittanut
paikallistiedottamista paikallistelevision välityksel-
lä. Black Boxin toimittamalla InfoTV-laitteistolla on
toimintaa tarkoitus viedä jälleen askel eteenpäin.
Laitila TV:n studiolla yhdistyksen puheenjohtaja ja Laitilan Puhelin Osuuskunnan palvelupäällikkö Kari Saisaari toimittaja Terhi Raumosen haastateltava-na. Kameran takana Sonja Venno. Mukana kuvassa myös kuuluisa Laitilan kukko.
BB Ref 19
20 BB Ref
Laitilan Puhelimella on noin 10.000 teleliitty-mää Laitilan kaupungin alueella. Näistä noin 3.500 on Kaapeli-TV -liittymiä. Laitila ja Uu-sikaupunki ovat perinteisesti aina kilpailleet keskenään, mutta Kaapeli-TV -verkon osalta
on tehty tiivistä yhteistyötä Laitilan Puhelimen ja Vakka-Suomen puhelimen välillä.
Naapuriyhtiöiden TV-verkot yhdistettiin teknisesti toi-siinsa 2000-luvun alussa, kun Laitilaan valmistui yhteinen päävahvistinlaitteisto. Sen kautta ajetaan sama ohjelmasi-sältö paikallisohjelmineen kummankin verkkoalueelle. Yh-distetty verkko kattaa Laitilan ja Uudenkaupungin alueet aina Kustaviin asti. Verkon ääripäiden välille kertyy etäi-syyttä 70 km ja kaapeli-TV -liittymiä on yhteensä 11.000.
Joka savu kaapeli-TV:n ulottuvilla
– Tällä hetkellä meillä on noin 80% talouksista kiinni kaa-peliverkossa, kertoo Laitilan Puhelin Osuuskunnan palve-lupäällikkö Kari Saisaari, joka samalla toimii myös Laitila
TV Ry:n puheenjohtajana. – Loput 20% sijaitsevat haja-asutusalueen reunamilla ja heidätkin voimme tavoittaa IP-TV:n avulla. Puhelinverkon kaapeloinnin kautta kaik-ki ovat IP-verkon ulottuvilla, vaikka joissakin tapauksissa etäisyys voikin olla kriittinen. HD-kuva tuo uusia haastei-ta, mutta panostamme voimakkaasti kuituverkon rakenta-miseen.
– Seuraavien viiden vuoden suunnitelmassa tulemme panostamaan noin 5,5 miljoonaa euroa kuituverkon ra-kentamiseen, jatkaa Saisaari. – Kuitua on ollut käytössä jo 15 vuoden ajan valtakunnallisissa yhteyksissä, haja-asutus-alueiden yhdysjohtoina, matkapuhelimien tukiasemayhte-yksissä sekä liityntäyhteyksinä keskustaajamassa. Jatkossa rakennamme uutta kuitua asuinalue kerrallaan niin haja-asutusalueilla kuin keskustaajamassa.
– Kupariverkkoa olemme rakentaneet sadan vuoden ajan ja nyt on tarkoitus rakentaa vastaava verkko kuidulla sen tilalle. Kyllä se ottaa muutaman vuoden, joten kupari on vielä pitkään siinä rinnalla, naurahtaa Saisaari.
BB Ref 21
Paikallistelevision pioneerityötä
Saisaari kertoo Laitila TV:n olleen aivan ensimmäisten joukossa koko Suomessa käynnistämässä omaa paikallista TV-tuo-tantoa. Ensimmäiset lähetykset lähetettiin vuonna 1982, samalla kun kaapeliverkon ra-kentaminen käynnistyi. Uutta toimintamal-lia käytiin katsomassa niin opetushallituk-sesta kuin Yleisradiosta ja sanomalehdissä oli paljon juttuja aiheesta.
– Tämä luonnollisesti auttoi kaapeliver-kon markkinoinnissa, muistelee Saisaari. – Se oli kova valtti, että tarjolla oli paikallista ohjelmaa. Ensimmäiset 10 vuotta toiminta olikin todella aktiivista, kun teimme kaik-kea levyraadista ja kesäteatterista opetus-ohjelmiin. Sittemmin vauhti on vähän hi-dastunut, koska toiminta tapahtuu edelleen vapaaehtois-pohjalla. Valtuuston kokoukset lähetämme kuitenkin aina suorana.
Laitilan kuvaruutulehti on Saisaaren mu-kaan yksi paikalliskanavan keskeinen sisältö, jota ollaan nyt uusimassa täydellisesti sekä teknisesti että sisällön osalta. Aikaisemmat laitteet ovat aika vanhat ja viimeiset viisi vuotta käyttäjät ovat puhuneet, että ”ensi viikolla se varmasti kaatuu”. Juuri tähän pal-veluun on Black Box InfoTV -järjestelmä tuomassa täydellisen muutoksen.
Monipuolinen multimedialaite
– Aloitimme uuden järjestelmän hankinnan keväällä vertailemalla tarjolla olevia vaih-toehtoja, kertoo Saisaari. – Projekti lähti vauhdilla liikkeelle, kun Tuomas Törnroos Black Boxilta vastasi tiedusteluumme. Hä-neltä saimme nopeasti vastaukset kaikkiin kysymyksiimme ja myös hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Lopputuloksena saimme hy-vin monipuolisen multimedialaitteen.
Laitila TV:n tavoitteet järjestelmän va-linnassa olivat selkeät: Järjestelmän piti olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja ope-roitavissa etänä verkon läpi. Graafisten esi-tysten monipuolisuudet ja niiden tekemisen helppous oli tärkeää. Lisäksi järjestelmän piti pystyä esittämään mitä tahansa erilaista mediaa.
– Saamamme järjestelmä on niin lähellä asettamiamme tavoitteita kuin voi kuvitel-la, kiittää Saisaari. – Black Boxin toiminta projektin edetessä oli myös suorastaan esi-merkillistä. He olivat aktiivisesti yhteydessä meihin ja vastaukset kysymyksiin tulivat he-ti. Yhteistyö oli kaikkiaan helppoa. Vakavas-ti otettavia muita vaihtoehtoja ei loppujen lopuksi ollut, kun olimme polkumme valin-neet. *
Black Box InfoTV -järjestelmä innostaa välillä oikein kokeile-maan, mitä kaikkea sillä on mahdollista tehdä. Operoijalle järjestelmä esittäytyy vain helppokäyttöi-senä käyttöliittymä-nä selaimen ruudulla – paikallisesti tai Internetin läpi. Pui-koissa Kari Saisaari.
Laitila TV:n ohjaamossa Kari Saisaari esittelee, miten näytöille saadaan suoraa kuvaa eri puolilta kaupunkia ja myös valtuustosa-lista. Yhteyksien järjestäminen onnistuu kätevästi, kun sattuu olemaan teleoperaattori.
22 BB Ref
Ihan oma televisio-ohjelma
Nyt Laitilassa on käynnistetty kunnianhimoinen kuuden kuukauden pituinen paikallistelevision kehitysprojekti, johon on kiinnitetty myös kaksi vakituista työntekijää. Il-meeltään retrohenkinen kanava tuottaa oikeita uutisia ja kehittää tässä ajassa olevaa sisältöä. Samalla Laitila TV:n nimeksi on muutettu Laitilan Televisio. Projektin rahoi-tuksesta vastaavat Laitilan Puhelin ja Laitilan Wirvoitus-juomatehdas yhteistyössä.
Paikallisilla uutisilla ja paikallisten tapahtumien uuti-soinnilla on tärkeä rooli. Sisältöön kuuluu ”torihaastat-teluja” ja oma ”ruutukasvo” työpöytänsä takana. Myös ”ulkotuotantokalusto” uutisoinnin ja haastattelujen osalta saadaan sujuvasti kokoon, koska toimitukselle riittää kevyt HD-kamera, jonka hankintakustannus on Saisaaren mu-kaan lopulta varsin pieni ja tallenteiden laatu erinomainen.
Vanhaa materiaalia esitetään aina välillä, mutta ajankoh-taisilla lähetyksillä ja entistä vauhdikkaammalla sisällöllä on tärkein rooli. Tapahtumiin ja tilaisuuksiin lähetetään haastattelijoita ja pääosin ohjelma välitetään suorana kat-sojille. Saisaaren mukaan suora lähetys on itse asiassa työmäärällisesti paljon helpompi toteuttaa kuin editoitu. Taitojen kasvaessa kriittisyys editoitaessa kasvaa ja aikaa kuluu. Suorassa lähetyksessä voi tapahtua mitä vain, mutta ohjelma jatkuu siitä huolimatta.
Lisärahoitusta mainonnalla
– Toiminnan rahoittaminen vaatii tuloja ja uudistusten myötä olemme jälleen entistä houkuttelevampi media myös paikallisille liikkeille, korostaa Saisaari. – Black Box
-järjestelmän vahvuudet tulevat erityisesti esille mainon-nan toteuttamisessa ja sen avulla saamme tehtyä todella näyttäviä ja hyvin toimivia mainoksia.
– Aikoinaan meillä oli kuvaruutulehden yhteydessä par-haimmillaan 20-30 liikettä mainostamassa. Se alkoi olla katsojien kannalta ”kipurajalla”, kun mainoksia oli vain si-vu toisensa jälkeen niin monta. Uuden järjestelmän avulla voimme toteuttaa mainonnan paljon fiksummin, säästää työmäärää toteutuksessa ja tarjota joustavuutta mainosta-jille.
– Ajatellaan vaikka, että meillä on tehty mainospohja paikallista K-kauppaa varten. Voimme antaa mainostajal-le itselleen tunnukset, joiden avulla hän voi verkon kaut-ta päivittää sallittuja osia mainoksessaan. Tämä helpottaa meidän toimintaamme valtavasti. Kauppa voi myös itse ajoittaa erilaisten mainosten ilmestymisen ja muuttumi-sen. Tästä huolimatta kokonaisuus ja mainonnan yleisilme pysyvät meillä hallinnassa jatkuvasti.
Uudistukset tuovat innostusta
– Aikoinaan olin Puhelinlaitoksen verkostosuunnittelijana ja päivät tehtiin töitä kynällä ja viivoittimella, kuvailee Sai-saari. – Oli ihan erilainen ja innostava maailma mennä il-lalla tekemään TV-ohjelmia tuolloin uuden ja harvinaisen sähköisen median keinoin. Nyt sekä työt että harrastukset tehdään tietokoneella ja sähköinen media on jokapäiväistä.
– Uskon kuitenkin, että Black Boxin järjestelmä ja muut innovaatiot nostavat jälleen innostusta tekemiseen. Tästä tulee varmasti hyvä ja saamme uutta lentoa Laitila TV:n toimintaan.
BB Ref 23
AV-JÄRJESTELMÄT
Jakelu CAT-kaapelilla tai kuidussaKuva ja ääni standardikaapelissa 300 m tai 10 km
IP-yhteydellä tai langattomastiVoit välttää kaapeloinnin rakentamisen
Black Box Info Channel -esitysjärjestelmät
Vain mielikuvitus asettaa rajat
Logo
Video- tai TV-kuva
Vaihtuvia kuvia
Yritys - esittely
RSS-uutissyöte
Black Box Info Channel on kokonaisuus, jon-ka muodostavat muodostavat helppokäyt-töiset ja monipuoliset Info-TV -ohjelmistot, toistin- ja jakeluratkaisut sekä korkealaatui-nen uudenaikainen näyttötekniikka.Black Box toteuttaa esitysjärjestelmät avai-met käteen, käyttövalmiiksi asennettuna ja käyttökoulutettuna.
Eräs Black Box Info Channel -ratkaisun keskeisiä tuotteita on Black Box Media Player -multimediasoitin. Se on täysin käyttöval-mis laite, joka on suunniteltu erityisesti Black Box Info Channel -ratkaisua varten.Laitteessa on valmiiksi asennuttuna tarvittavat ohjelmistot: Image Flyer -ohjelmisto infokanavan multimediasisällön koostamiseen ja SWEP-ohjelmisto sisällön päivittämiseen verkon läpi.
Näyttölaitteiksi tarjoamme ensisijaisesti ammattikäyttöön suun-niteltuja näyttöjä Sonyn ja NECin julkisen tilan näyttöjen sarjasta. Niillä kaikilla on keskimäärin 60.000 tunnin käyttöikä, mikä vas-taa lähes seitsemän vuoden käyttöä 24/365. Kuluttajanäyttöjen ja taulutelevisioiden laskettu käyttöikä on noin kolme vuotta, eivätkä ne kestä jatkuvaa 24 tunnin käyttöä. Kuvanlaatu Sonyn ja NECin näytöissä on hyvä tai erinomainen kirkkaiden ja korkealaa-tuisten näyttöpaneelien ansiosta.
Näytöillä voidaan esittää hyvin monenlaista sisältöä yhdistettynä samaan kuvavirtaan. Samassa esityksessä voi olla esimerkiksi tekstiä, still-kuvia, liikkuvaa kuvaa, ääntä sekä myös web-sivuja tai niiden osia, RSS-syötteitä ja videokuvaa ulkoisesta lähteestä. Esitysten luominen on helppoa ja sisällön päivitykset ja ylläpito onnistuvat myös lähiverkon läpi. Mediasoittimissa on valmiiksi asennettuna web-käyttöliittymä käyttätunnuksineen, käyttöoi-keuksineen ja salasanoineen.
24 BB Ref
”Kun luet, niin tiedät – kun teet, niin osaat!” Jotenkin tähän tapaan menee vanha sa-nanlasku. Juuri tästä on kysymys myös Laurean menetelmässä. LbD-menetel-
mässä oppimisen lähtökohtina ovat aidot työelämän kehittä-mistarpeet ja ongelmatilanteet. Teorian lukemisen sijasta tai sen rinnalla opiskelijat tarttuvat todellisiin asioihin, selvittä-vät ne opettaja taustatukenaan – ja sen jälkeen osaavat!
Opettaminen on haasteellista
– LbD ei ehkä ole ainoa laatuaan, mutta meillä menetelmä on viety aika pitkälle, kertoo Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Krista Keränen. – Eräässäkin kansain-välisessä yrityskonferenssissa Cambridgen yliopiston pro-fessori Alan Barrell kehotti kuulijoitaan menemään Espoo-seen Laureaan katsomaan, mistä tässä on kysymys. Tun-nustusta on tullut myös muualta ja olemme siitä ylpeitä.
– Menetelmä tuo myös haasteita opettamiseen ja opetta-jan asemaan. Opettaja joutuu menemään tilanteeseen mu-kaan sellaisena kuin se tulee eteen, eikä voi valmistautua etukäteen. Opettaja on paremminkin taustatuki tai pro-jektijohtaja. Se ei ole helpompaa, vaikka valmistautumis-työtä ei tarvitsekaan tehdä. Opettaja saattaa tuntea myös arvovaltansa murenevan, kun hän ei voi kertoa ”totuuksia” luokan edestä.
– Joskus myös opiskelijat turhautuvat, jatkaa Keränen. – Tällä ei riitä, että on ”kiltti oppilas”. Todellisen elämän projekteissa ei aina ole mahdollista tietää, miten asiat ete-nevät. Oppilaalle saattaa tulla sellainen olo, että ”kukaan ei kerro mitä pitää tehdä”. Joskus projektit saattavat muut-tua matkan varrella, oppilaan on ehkä vaikea ymmärtää si-tä ja hän pettyy. On kuitenkin parempi pettyä täällä kuin vasta ensimmäisessä työpaikassa. Menetelmää on kehitetty meillä 5-6 vuotta ja vähitellen se alkaa olla kunnossa. Ke-
Laureassa opitaan tekemällä todellisen elämän asioitaLaurea-ammattikorkeakoulussa Espoon Leppävaarassa koulutetaan restonomeja ja tra-
denomeja liiketalouden-, tietotekniikan-, majoitus- & ravitsemisalan sekä turvallisuusalan
tehtäviin. Laurea tunnetaan omasta ”Learning by Developing” -oppimismenetelmästään.
Black Box on toimittanut Laureaan InfoTV-järjestelmän ja toimi samalla opiskelijoiden
”oppimismateriaalina”.
Laurea-ammattikorkea-koulun sisääntuloau-lassa Black Box InfoTV -näyttö kertoo kulkijoil-le ajankohtaista tietoa. Järjestelmää esittele-mässä kehittämispäällik-kö Krista Keränen.
BB Ref 25
InfoTV:n sisällön tuo-tanto tulee olemaan käytännössä kokonaan opiskelijoiden hoidos-sa. Alkuvaiheessa ja pohjien teossa on apuna ollut ”tiedotustiimi”. Vasemmalta Krista Ke-ränen, Kaija Hänninen, Tarja Hettula ja Kaisa Sillanpää.
hitystyö kuitenkin jatkuu edelleen. Tällainen asia ei tapah-du kerralla.
Opiskelija kilpailutti InfoTV:n
Black Box InfoTV -järjestelmän hankinta oli eräs projekti, jossa opiskelija teki merkittävän osan ”oikeasta” hankin-taan liittyvästä työstä. Hankinnan laajuuden johdosta ky-symyksessä oli julkinen kilpailutus kansallisella tasolla.
Aluksi selvitettiin opinnäytetyössä Laurean tarpeet ja mahdolliset järjestelmätoimittajat. Sitten opiskelija kutsui yrityksiä käymään ja esittelemään järjestelmiään tai kävi itse yrityksissä katsomassa. Opiskelija järjesti ja pisteytti sitten keräämänsä aineiston ja saadut tarjoukset, ja näiden joukosta valittiin Black Box järjestelmän toimittajaksi.
Vastaavasti viestinnän opiskelija tulee jatkossa hoita-maan InfoTV-järjestelmän sisällön ylläpidon. Siinä lähde-tään Laurean toiminnan tarpeista ja toteutus tapahtuu sen mukaan. Järjestelmän käyttöönottovaiheessa on paljon pohjatyötä ja konkreettisten sisältöpohjien valmistamis-ta, joten alussa opiskelijan tukena on opettajien InfoTV-tiimi.
InfoTV tekee sisäistä markkinointiviestintää
– InfoTV on meille ennen muuta viestinnän sähköinen apuväline, sanoo Keränen. – Näytöillä kerrotaan nykyi-sistä ja tulevista asioista henkilöstölle, eli talomme työn-tekijöille ja opiskelijoille. Meillä on paljon erilaisia tiloja, joiden varauksista ja tapahtumista on tiedotettava. Vastaa-vasti kerrotaan esimerkiksi peruutuksista, sairastumisista ja muista muutoksista.
– Olemme juuri hankkimassa Black Boxilta myös suurta näyttöseinää, jolla esitetään sisäisen markkinoinnin vies-tintää, tulevia tapahtumia ja ”piilokoulutusta”. Aivan nor-maalit eri palveluiden aukioloajat ja ravintolan ruokalistat kuuluvat luonnollisesti esitettävään sisältöön.
– Lisäksi Black Box toimittaa meille neljä kosketusnäy-töllä varustettua ”infokioskia”, jotka on räätälöity juuri meidän käyttöömme sopiviksi. Niillä opiskelijat voivat se-lata kursseja ja oppitunteja sekä muuta tietoa. Toimivat-pa ne tarvittaessa myös verkkoselaimina. Joutoaikoina ne esittävät samaa yleistä informaatiota kuin seinänäytötkin.
– Tällainen järjestelmä auttaa ja tehostaa sisäistä viestin-täämme aivan oleellisesti, arvioi Keränen. – Aikaisemmin piti ilmoitustauluille ympäri taloa toimittaa suuret määrät kaikenlaisia lappuja ja ne olivat melkein saman tien van-hentuneita.
Yhteistä kehitystyötä
Laurealle toimitettu InfoTV-järjestelmä pitää sisällään InfoTV-ohjelmistot, mediatoistimet, näytöt asennusteli-neineen, AV-Extenderit signaalin siirtoon ympäri taloa, asennuspalvelut sekä käyttökoulutuksen.
– Käyttöönotto on mennyt sujuvasti, vaikka sisällön tuottamisen oppimisessa onkin ollut oma työnsä, ker-too Keränen. – Black Box on nopea reagoimaan ja apua on aina tarvittaessa saatu nopeasti. Luotan myös siihen, että Black Box kehittää jatkuvasti tuotteitaan, vaikka tällä ei valinnassa suurta painoarvoa ollutkaan. Me kehitämme omaa toimintaamme ja yhteistyökumppanimme auttavat omalla työllään meidän kehittymistämme.
26 BB Ref
Respecta opastaa ja viihdyttää
asiakkaitaan Black Box InfoTV
-järjestelmällä
Respecta on valtakunnallisesti toimiva, Suomen
johtava apuvälineiden ja apuvälineisiin liittyvi-
en hoito- ja kuntoutusratkaisujen asiantuntija
ja tuottaja. Respectan juuret juontavat sodassa
vammautuneiden sotainvalidien auttamiseen.
Tänään toiminta käsittää asiakaskunnan vaikea-
vammaisista invalideista tavallisiin
kuluttajiin ja huippu-urheilijoihin
– sotaveteraaneja unohtamatta.
Respecta Oy:n aluemyyntipäällikkö Timo Saari esittelee puolival-mista pidennysproteesia. Tämä hydraulisella polvinivelellä varustet-tu yksilöllinen apuväline mahdollistaa lähes normaalin kävelyn.
BB Ref 27
Respecta Oy:llä on pitkät perinteet apu-välineratkaisujen tuottamisessa. Suomen Punaisen Ristin Proteesipaja perustettiin vuonna 1940 auttamaan sodassa vaikeasti vammautuneita. Vuonna 1953 Invalidi-
säätiö ja Sotainvalidien Veljesliitto perustivat Proteesi-säätiön palvelemaan samaa tarkoitusta. Punaisen Ristin Proteesipalvelu ja Proteesisäätiö yhdistivät toimintansa vuonna 2000, jolloin perustettiin Respecta Oy. Osak-keenomistajat ovat Invalidisäätiö 70% osuudella ja Ter-veysrahasto 30% osuudella. Toiminnan tavoitteena on alusta saakka ollut ihmisten toimintakyvyn parantaminen ja Respecta Oy jatkaa tätä perinnettä uudenaikaisin me-netelmin.
Maailman luokan toimija
Respectan palveluksessa on yli 200 henkilöä ja liikevaih-to noin 26 miljoonaa euroa. Tuhansien artikkelien tuo-tevalikoima lähtee aivan arkipäiväisistä tuotteista, kuten tukipohjallisista ja liukuesteistä, jatkuen käyrävartiseen haarukkaan ja jääkiekkoilijan polvitukeen sekä päätyen sotainvalidin proteesiin, erilaisiin pyörätuoleihin ja inva-lidin autoon.
– Respecta on jopa maailman mittakaavassa laaja toi-mija, kertoo Respecta Oy:n aluemyyntipäällikkö Timo Saari. – Meillä on kymmenen toimipistettä sekä useita vastaanottopisteitä ympäri maata. Suuri osa tuotteistam-me on täysin yksilöllisiä jokaiselle asiakkaallemme, joten tuotteita täytyy kokeilla, korjata ja säätää asiakkaan tar-peiden mukaan.
– Toimimme alalla, jossa ratkaisut ovat aina henkilö-kohtaisia ja yksilöllisiä. Usein ne ovat myös melkoisia ”taideteoksia”. Esimerkiksi puuttuvan raajan korvaa-va apuväline saattaa joskus maksaa kymmeniä tuhansia, mutta antaa käyttäjälleen aivan uuden toimintamahdolli-suuden. Suomi on tässä teknologiassa aivan huipulla.
– Tuotteemme esiintyvät julkisuudessa lähes joka il-ta television urheiluruudussa ja esimerkiksi Itsenäisyys-päivän juhlissa käy lukuisa joukko asiakkaitamme. Em-me kuitenkaan vielä ole niin tunnettu yritys, että kovin monet asiakkaat osaisivat oma-aloitteisesti tulle meille. Markkinoinnissa on siis vielä tehtävää.
Pidetään työssä käyvät ihmiset kunnossa
Apuvälineitä on hyvin monenlaisia ja esimerkiksi silmä-lasit ovat yksi apuväline. Suuri osa meistä siis todellisuu-dessa käyttää jotakin apuvälinettä. Merkittävä osa Res-pectan asiakkaista kärsii erilaisista tuki- ja liikuntaelinten vaivoista. Jalat esimerkiksi saattavat puutua seisoessa tai henkilö joutuu luopumaan jostakin liikuntaharrastukses-ta.
– Alamme on muuttumassa voimakkaasti, jatkaa Saari. – Sodasta lähtien olemme toimineet tällä alalla ja kunnia-
Timo Saari esittelee Black Box InfoTV -järjestelmän näyt-töä, jolla esitetään TV-kuvaa ja -ääntä, erilaisia terveh-dys- ja opastustekstejä sekä tuotemainoksia.
Respectan eri odotustiloihin sijoitetut näytöt välittävät tietoa ja viihdettä kävijöille ja antavat vaikka mahdolli-suuden yllättää iloisesti vierailulle tullut toimittaja.
28 BB Ref
asiamme on toki huolehtia edelleen sotaveteraaneista. Yhä suurempi osa asiakkaistamme on itse maksavia ja toimin-tamme painopiste on muuttumassa sairauden hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon.
– Työssä käyvän ihmisen pitäminen työkykyisenä ja hy-vinvoivana on suurin tehtävämme tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy ja jokaisella on lähipiirissään joku, jolle olisi hyö-tyä meidän tuotteistamme. Tuotamme terveyttä vakavuu-della ja kannamme vastuun asiakkaistamme.
Black Box InfoTV asiakkaiden käyttöön
Black Box InfoTV -järjestelmän hankinta lähti Saaren mukaan liikkeelle pari vuotta sitten, kun toimitalon au-latiloissa tehtiin remonttia ja jär-jestettiin tilojen käyttöä uudella tavalla. Respectan asiakaskunta oli pääsyy järjestel-män hankintaan.
Asiakaskun-ta koostuu periaatteessa kolmesta ryhmästä, eli vaikea-vammaisista, tavallisista ”kaupassa kävijöistä” ja huippu-urheilijoista. Kullekin ryhmälle haluttiin järjestää omat odotustilansa ja kuhunkin tilaan asennettiin oma InfoTV-näyttönsä.
– Aikaisemmin kaikki asiakkaat odottivat vuoroaan sa-massa tilassa. Joskus heräsi ajatus, että asiakkailla olisi hy-vä olla enemmän yksityisyyttä. Nyt on mahdollisuus jopa tuntea samaistumista toisiin asiakkaisiin, että ”muillakin on samanlainen ongelma kuin minulla”.
Valmis kokonaisratkaisu
Yhteyden Black Boxiin Saari löysi talon oman ICT-osas-ton kautta, jolla oli entuudestaan kokemusta Black Boxin tietoliikenneratkaisuista.
– Black Box tuli esittelemään järjestelmän meille ja to-tesimme heti, että se vastaa tarpeitamme, kertoo Saari. – Itse asiassa järjestelmän monipuolisuus ja eri mahdollisuu-det yllättivät meidät. Päätimme hankkia tänne Helsinkiin kolmen näytön järjestelmän ja samalla myös Tampereen toimipisteeseen pienemmän ratkaisun yhdellä näytöllä.
Respectan hankkima kokonaisuus on täydellinen ”avai-met käteen” -ratkaisu, joka pitää sisällään InfoTV-näytöt, MediaPlayerin, AV Extenderit kuva- ja äänisignaalin siir-toon pitkillä etäisyyksillä, näyttötelineet, koko järjestel-män asennuksen sekä käyttäjäkoulutuksen.
Monipuolista asiaa ja viihdettä
– Peruskoulutuksen jälkeen ryhdyimme käyttämään jär-jestelmää ja nyt olemme saaneet myös lisäkoulutusta, kun käytännön toiminnassa on herännyt erilaisia kysymyksiä,
kuvailee Saari. – Kolme pääkäyttäjää hallitsee meillä jär-jestelmän varsin hyvin ja pikanäppäinten avulla kuka ta-hansa osaa vaihtaa näytölle vaikkapa perustervehdyksen (jollainen yllätti iloisesti myös paikalle tulleen tämän jutun toimittajan).
– Meillä on järjestely, että InfoTV on yksi ajanvaraus-järjestelmän käytössä oleva resurssi. Kuka tahansa talossa voi laittaa ajanvarausjärjestelmään InfoTV:n pääkäyttä-jille viestin, että vaikka 7. päivä helmikuuta klo 10-11 pi-täisi ruudulla olla Matti Meikäläiselle tervetulotoivotus. InfoTV:n viesti varataan kalenterista samalla tavalla kuin vaikka neuvotteluhuone.
Respectan InfoTV-järjestelmässä hyödynnetään sekä kuva että ääni. Näytöillä esite-tään TV-ohjelmaa, Respectan omilta Internet-sivuilta haettua tuote- ja palvelumarkki-nointia, kello ruu-dun yhdessä kul-
massa sekä erilaisia infotekstejä, tervehdyksiä ja opastuksia eri tiloihin.
Mahdollisuuksia vaikka kuinka
– Pystymme luomaan järjestelmään sisältöä vaikka Power-pointilla ja tuomaan sitä valmiilta nettisivuiltamme, innos-tuu Saari. – RSS-syötteenä tulevat uutiset ja TV-kuva pi-tää olla. Voimme esittää myös eri tavarantoimittajiltamme tulevia mainospätkiä.
– Tällä hetkellä kaikilla näytöillä esitetään samaa si-sältöä, mutta jatkossa voimme näyttää kaikilla kolmella näytöllä omaa ohjelmaansa. Meidän pitää myös kehittää reagointiamme nopeammaksi erikoistarjousten ja seson-kituotteiden kanssa, tyyliin: ”Enää 5 kpl tätä tuotetta jäl-jellä” tai ”Liukuesteet turvaamaan kulku jääkeleillä”. Myös jonotusnumero voisi tulevaisuudessa näkyä näytöillä.
– Black Boxin puhelintuki on palvellut meitä kiitettä-vällä tavalla. Olemme aina saaneet vastaukset kysymyk-siimme nopeasti. Järjestelmän meille myynyt Black Boxin Tuomas Törnroos on ihailtavan kärsivällisesti auttanut meitä pienissä ongelmissamme, kun alussa vain liian har-vat ihmiset meillä hallitsivat järjestelmän.
– On mahdollista, että laajennamme jatkossa järjestel-mää myös muihin toimipisteisiimme, kun olemme saaneet asiat sujumaan hyvin Helsingissä ja Tampereella. Järjestel-mä palvelee asiakkaitamme erinomaisella tavalla, lisää asi-akkaiden tyytyväisyyttä ja tuo myös lisää kauppaa.
– Toimimme alalla, jossa ratkaisut ovat
aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä. Usein
ne ovat myös melkoisia ”taideteoksia”.
Respectan tuotevalikoima on laaja ja apuvälineiden kirjo suuri. Polvituet, tarttumapih-dit, taloustyökalut, jalkineet ja monet erilaiset pyörillä varus-tetut kulkuvälineet esittäytyvät hyvässä sovussa.
BB Ref 29
30 BB Ref
Vermo on raviurheilun ykkösareena, jossa järjestetään
lisäksi monia muita pieniä ja suuria tapahtumia. Osan kat-
somosta muodostaa A-oikeuksin varustettu á la carte -ra-
vintola, jonka jokaiselta paikalta on hyvä näkyvyys radalle.
Ravintolan ylätasanteella on seitsemän aitiota yritys- ja
yksityiskäyttöön. Black Box on järjestänyt kuvansiirtoyh-
teydet aitioiden näyttölaitteille.
Black Boxin näytönhallinta-
tekniikkaa Vermon raviradalle
Keskiviikko on ravikansan tärkein viikonpäivä. Silloin järjestetään Suomen pääradalla Vermossa aina ravit ja silloin pelataan myös V5-ravivetoa. V5-ravit ovat Urheilukanavan pääjuttu keskiviikkoi-sin ja myös Urheiluruutu kertoo keskiviikkoisin laajasti raviuutisia.
Ravivetoa pelataan ympäri maata
– Raveihin liittyvien vedonlyöntipalveluiden myynti on itse asiassa tärkein osa liiketoimintaamme, kertoo Vermon Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Jorma Ojapelto. – Vermon ravirata on Suomen suurin toto-pelipiste, mutta pelaa-jista vain 10-12 prosenttia pelaa täällä. Meillä on 152 pelipistettä ympäri Uu-denmaan R-kioskeissa, kauppakeskuksissa ja ravintoloissa. Uusi tekniikka on vahvasti mukana ravivedonlyönnissä ja toiminta kehittyy voimakkaasti Inter-netissä.
– Pelaaminen on kuitenkin vain osa raviurheilua, suurelle osalle ravien seuraajista kysymyksessä on aidosti urheilulaji, jatkaa Ojapelto. – Suuret ta-pahtumat vetävät edelleen paljon väkeä paikalle näkemään ja kokemaan ra-vien todellisen tunnelman. Esimerkiksi lämminveristen EM-raveihin tulee yli 10.000 katsojaa paikalle ja suomalaishevostenkin Derby-raveihin syksyllä 6.000-7.000 katsojaa.
Ojapelto kertoo, että ravit ovat itse asiassa yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista: raviradoilla kisoja seuraa vuosittain noin 800.000 katsojaa.
BB Ref 31
Osan Vermon katsomosta muodostaa A-oikeuksin varustettu ravintola, jonka jokaiselta paikalta on hyvä näkyvyys radalle. Katsomon lukuisilta monitoreilta näkyvät tulostiedot kaikille.
32 BB Ref
Raveja ajetaan joka päivä, yhteensä noin 600 tapahtumaa vuodessa eri raviradoilla ympäri maata ja urheilijoita eli ravihevosia on lajissa mukana yli 8.000.
Vermo on monipuolinen tapahtumakeskus
Vermossa käy vuodessa noin 100.000 asiakasta, joista osa saapuu yritys- ja yhteisöryhmien mukana. Suuren ravinto-latilan yläpuolella sijaitsevat aitiot muodostavat erinomai-set tilat suurten tai pienten kokousten ja juhlatilaisuuksien järjestämiseen. Kaikissa ravintolatiloissa on A-oikeudet ja korkealaatuinen keittiö loihtii tilaisuuden vaatimat ruoka-tarjoilut vieraille.
Tilaisuuksia on luonnollisesti mahdollista järjestää myös muulloin kuin ravipäivinä, mutta kokouksen päättävänä oh-jelmana ravikilpailut saattavat olla monelle vieraalle mie-leenpainuva kokemus. Tarvittaessa Vermo järjestää myös esimerkiksi talliesittelyn tai vaikkapa toto-opastuksen.
Black Box siirtää kuvan ja äänen aitioihin
Monipuolinen AV-tekniikka on itsestään selvyys moni-puolisessa tapahtumakeskuksessa. Kaikkialla Vermon ylei-sötiloissa on monitoreita, joille välitetään tietoa kilpailujen etenemisestä ja tuloslistauksia. Tämän rinnalla on AV-näyttölaitteet, joille voidaan välittää vaikka suoraa lähetys-tä raveista Pariisissa tai mitä tahansa satelliitti- tai muita lähetyksiä.
Jokaisessa aitiotilassa on suuret monitorit asiakkaiden käytettävissä ja kuva siirretään näytöille toimiston vas-
taanottimilta käyttäen Black Box Multimedia Extender -laitteita. Multimedia Extendereiden avulla voidaan siirtää korkearesoluutioinen – myös liikkuva – kuva normaalia lähiverkkokaapelia pitkin tarvittaessa satojen metrien mat-kan. Kuvan ohella siirtyy myös stereoääni ja tarvittaessa muita signaaleja.
Lähiverkkokaapelin käyttäminen siirtolinjana tekee jär-jestelmän asentamisen helpoksi ja edulliseksi. Usein val-mis verkkokaapelointi löytyy kiinteistöstä jo entuudestaan tietokoneverkkoa varten. Vaikka kaapelointia ei olisikaan valmiina, on ohuen ja edullisen lähiverkkokaapelin vetä-minen helppoa varsinkin, kun välimatkasta ei ole suurta väliä ja kaapelia ei tarvitse välttämättä viedä lyhintä tietä.
Homma sujuvasti liikkeelle
– Otin yhteyttä Black Boxiin ja kerroin heille tarpeemme, kertoo Vermon ATK-järjestelmistä vastaava Janne Pulk-kinen. – Sain heiltä heti ehdotuksen, miten asia voidaan parhaiten ratkaista. Myös järjestelmän toimitus tapahtui nopeasti ja heti asennuksen jälkeen se alkoi pelata ongel-mitta.
– Tiesin Black Boxista jo entuudestaan, koska minulle tulee heidän tiedotteitaan säännöllisesti, jatkaa Pulkkinen. – Tästä toteutuksesta jäi hyvä mieli Black Boxin palvelu-kyvystä. Kerran tuli järjestelmän kanssa eräs kysymys ja soitin Black Boxin maksuttomaan tekniseen tukeen. Sain välittömästi tarvitsemani vastauksen ja asia ratkesi. Olen erittäin tyytyväinen.
Black Box toimitti kuvansiirtotekniikan Vermon raviradan aitioihin. Viihtyisissä aitioissa on hyvä järjestää niin yksityisiä kuin yritystilaisuuksia.
Vermon Ravirata Oy:n toimitusjohtaja Jorma Ojapelto esittelee yhtiön monipuolista ohjel-mansiirtotekniikkaa. Kokoustilojen ja aitioiden näytöille saadaan välitettyä ohjelmaa yhtä hyvin kotimaisista kuin ulkomaisista tapahtumista.
BB Ref 33
OLOSUHTEIDEN VALVONTA
Varaudu olosuhteisiin ennakoltaKuuma, kylmä tai vesi voivat pysäyttää toimintasi
GSM- ja GPRS-moduulilla SMSTilanne ja hälytykset sähköpostiin tai puhelimeen
Black Box ServSensor V4PReaaliaikainen ja erittäin monipuolinen yhdistelmä ympäristöolosuhteiden valvontaa, videovalvontaa sekä hälytysjärjestelmää.
• Tukee kahdeksaa älykästä anturia: lämpötila, kosteus jne. jne.
• Tukee neljää valvontakameraa• Hälytykset tekstiviesteillä, sähköpostilla tai
SNMP-protokollan avulla.• Seuranta ja hallinta helppokäyttöisen web-
liittymän avulla.
ServSensor V4P (EME124A) edestä katsottuna. Merkkivalot näyttävät antureiden kytkennän ja tilan.
ServSensor V4P takaa. RJ-45-liittimet antureille ja BNC-liittimet kameroille. Lisäksi on USB-, Ethernet-, sarja- ja audioliittimet.
ServSensor V4P
ServSensor Jr.
Etä-PC
SMS-viesti
Ovikytkin
Kytkin
PC
Internet
Internet
Reititin
PT-kupolikameroita
Päivä
Viikko
Kuu-kausi
Vuosi
ServSensor V4 tuottaa automaat-tisesti graafit jokaisesta anturista
Selkeää ja helppokäyttöistä graafista käyttöliittymää käytetään tavallisella web-selaimella.Esimerkkeinä vasemmalla hälytysloki ja oikealla antureiden konfigurointi.
V4-sarjan ServSensoreilla voidaan hallita myös kameroita
Älykkäät ominaisuudet tekevät käytöstä helppoa ja tehokasta
34 BB Ref
Suuressa sairaalassa tehdään paljon leikkauksia. Jorvin sairaalan leikkausosaston 11 leikkaussalissa tehdään tyypillisesti kaksi tai kolme operaatiota päivässä kussakin. Jokaiseen operaatioon liittyy
potilaan valmistelu ja lääkitys, leikkaussaliin siirtäminen, leikkaavien lääkärien ja muun leikkaussalihenkilökunnan valmistautuminen, itse operaatio ja sen jälkeen salin sii-
voaminen, huoltaminen ja varustelu seuraavaa operaatiota varten.
Monien ihmisten yhteistyötä
Leikkausosaston toimintaa hoitaa melkoinen joukko ih-misiä, joista jokaisella on omat tehtävänsä. Osa henkilöis-tä hoitaa tehtäviään yleensä samassa salissa, toiset käyvät
Black Box InfoTV -kuvansiirtojär-jestelmä tehostaa Jorvin sairaalan leikkausosaston toimintaaJorvin sairaalan leikkausosastolla Espoossa on 11 leikkaussalia ja heräämö. Henkilökun-
nalle on tärkeää tietää, mitä missäkin salissa tapahtuu kullakin hetkellä. Jorvin sairaalassa
on käytössä tarkoitukseen räätälöity ohjelmisto ja Black Box -järjestelmä välittää tiedon
kymmenelle suurkuvanäytölle kaikkialle leikkausosaston alueelle.
huoltamassa ja varustelemassa vuoron perään kaikkia sale-ja. Tehtävien sujuvan hoitamisen ja turhien viiveiden vält-tämisen kannalta on välttämätöntä, että kaikki toimintaan osallistuvat tietävät, mitä missäkin tapahtuu kullakin het-kellä.
Osastolle on luonnollisesti suunniteltu päivärytmi ja -ohjelma, jonka mukaisesti toimenpiteet tapahtuvat. Kos-kaan ei kuitenkaan voi olla täysin varma esimerkiksi vaati-van operaation kestosta. Operaatio saattaa venyä, jolloin laitos- ja välinehuolto ei pääse työhönsä suunnitellulla hetkellä tai operaatio saattaa päättyä suunniteltua nope-ammin.
Aikaisemmin Jorvin sairaalan leikkausosastolla käytet-tiin ainoastaan pikapuhelinten kautta tehtyjä kuulutuksia salien valmiustilasta, tyyliin ”sali viisi siivouksessa” tai ”sali seitsemän valmis”. On kuitenkin helppoa ymmärtää, että näin suurella osastolla kuulutuksien määrä on tavat-toman suuri ja niiden jatkuva seuraaminen vaati henki-lökunnalta tarkkaa keskittymistä. Siitä huolimatta omaan tehtävään liittyvä kuulutus saattoi joskus mennä ohi kor-vien, mikä aiheutti turhia viiveitä toiminnassa.
Visuaalinen aikataulu kaikkien nähtävissä
Nykyisin Jorvin leikkausosastolla on otettu käyttöön tar-koitusta varten räätälöity visuaalinen ohjelmisto, jossa sel-keiden väripalkkien avulla näytetään jokaisen leikkaussa-lin tilanne aikajanoilla. Eri värien avulla ilmaistaan, onko
sali käytössä tai siivouksessa, valmis seuraavaan operaati-oon, tai onko leikkauksen aikataulussa viivästymistä. Sa-lin tilanne päivitetään ohjelmistolle ja näytetään InfoTV-näyttöjärjestelmällä osastolla. Tilannetta voidaan päivittää jatkuvasti sekä leikkausosaston kansliasta että jokaisesta leikkaussalista käsin.
Black Box -järjestelmä jakaa tilannekuvan kymmenelle suurkuvanäytölle, jotka on sijoitettu käytäville, kirurgien ja anestesialääkäreiden tiloihin sekä väline- ja laitoshuol-totiloihin, kaikkien tarvitsevien helposti nähtäville. Lisäk-si tilannekuva on nähtävissä useimmilla osaston tietoko-neiden näyttöruuduilla.
Järjestelmä helpottaa kaikkien osastolla työskentelevien elämää ja tehostaa toimintaa. Kuulutusten seuraamisen si-jasta jokainen voi yhdellä vilkaisulla nähdä näytöltä, mil-loin on aika valmistautua omien tehtävien hoitamiseen. Huoltohenkilöt osaavat varustaa välineensä ja leikkaavat lääkärit tietävät, milloin on aika peseytyä ja pukeutua seu-raavaa toimenpidettä varten.
Sujuva toteutus omana asennustyönä
– Black Box oli meille entuudestaan tuttu kumppani lä-hinnä tietoverkkomme kuituratkaisujen puolelta, kertoo HUS-Kiinteistöt Oy:n teleteknikko Ilkka Kostamo. – Muutaman kyselyn jälkeen selvisi, että Black Boxin rat-kaisulla näyttöjärjestelmän toteutus onnistuu hyvin. Hei-dän tekninen tietämyksensä oli tärkeä tekijä järjestelmän
BB Ref 35
Apulaisosas-tonhoitaja Eija Leppäniemi tekee leikkaus-osaston kansli-assa päivityksiä leikkaussalien seurantaohjel-man tilantee-seen.
36 BB Ref
suunnittelussa. Tietotaito ratkaisun toteutuksesta oli sel-keästi Black Boxin vahvuus.
– Toteutimme järjestelmän kaapeloinnin ja laiteasen-nukset omana työnä Black Boxin suunnitelmien ja oh-jeiden pohjalta. Verkkokaapelointi tehtiin normaalilla CAT6-parikaapelilla, mikä oli projektissa tärkeä etu. Myös olemassa olevaa yleiskaapelointia olisi ollut mah-dollista käyttää, jos kaapelien kulkureitit olisivat olleet tarkoitukseen sopivat. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa ol-
lut, joten teimme osastolle oman kaapelointiverkon mo-nitorinäyttöjä varten.
– Ratkaisussa käytetty tekniikka antaa mahdollisuuden siirtää korkearesoluutioisen kuvan sekä stereoäänen jopa 300 metrin etäisyydelle lähettävästä laitteesta, jatkaa Kos-tamo. – Meidän toteutuksessamme kaapelointietäisyydet eri näytöille ovat noin 10 - 100 metriä. Siirtotekniikan li-säksi saimme Black Boxilta myös korkealaatuiset monito-rinäytöt hyvin edullisesti. Sen ansiosta meillä oli mahdol-
Laitoshuollon tiloissa, välinehuollossa, eri kanslioissa ja kaikkialla muualla henkilökunta pysyy jatkuvasti tilanteen tasalla ja asiat sujuvat tehokkaasti.
Leikkausosaston suurkuvanäytöiltä jokainen näkee yhdel-lä vilkaisulla, mikä tilanne missäkin salissa parhaillaan on ja milloin pitää itse ryhtyä tiettyihin toimiin.
BB Ref 37
lisuus asentaa näytöt, joiden tarkkuus on jopa korkeampi, kuin mitä sovelluksemme edellyttää.
– Black Boxin laitteet ovat hyvin selkeitä, joten asenta-minen oli helppoa. Lisäksi Black Boxin maksuton tekni-nen tuki oli käytettävissämme koko ajan. Kuvansiirtolait-teiden yksi hyvä lisäpiirre on De-Skew -ominaisuus, jon-ka avulla oli helppo säätää kaapelien erilaisista pituuksista syntyvä kuvan terävyyttä haittaava pieni vaihe-ero paikal-leen. Näin jokaisen näytön kuvasta saatiin kristallin kirkas ja terävä.
Näytöt Black Boxilta myös turvavalvomoon
Leikkausosastolle asennettiin viisi 32-tuuman näyttöä, neljä 40-tuumaista ja yksi 46-tuumainen. Black Boxin toi-mitukseen kuului myös näyttöjen asennustelineet. Näy-töissä on kattavat liitännät, monipuoliset toiminnot ja sisäänrakennetut kaiuttimet. Kaikki näytöt ovat ammat-tikäyttöön suunniteltuja julkisen tilan monitoreja, joiden käyttöikä on erittäin pitkä. Käyttöikää lisää vielä näyttö-jen sisäinen sammutus-käynnistys -aikaohjaustoiminto. Näyttöjen valoteho on korkea, 450 cd/m2 ja 46-tuumai-sessa peräti 700 cd/m2.
Kuvansiirtolaitteisto tukee erittäin korkeita kuvareso-luutioita, jopa 1600 x 1200 pikseliä, sekä stereo-audiota. Kuhunkin Black Boxin kuvansiirtovastaanottimeen voi-daan liittää kaksi näyttöä, mitä myös Jorvin ratkaisussa hyödynnettiin.
– Myös Black Boxin palvelua täytyy kehua, sanoo Kos-tamo. – Tuomas Törnroos otti asiamme ”omakseen” ja yhteistyönä suunnittelimme hyvän ratkaisun käyttööm-me. Asiasta kiinnostuminen, osaaminen ja avuliaisuus ansaitsevat hyvät arvosanat. Myös toimitus tapahtui aika-taulussa. Verkkoon liittyvät komponentit Black Boxilla oli hyllyssä Suomessa ja myös monitorit tulivat suunnitellus-sa aikataulussa, vaikka aikataulu olikin tiukka.
– Pian tämä projektin valmistuttua päätimmekin hank-kia Black Boxilta myös turvavalvomoomme neljä 32-tuu-maista laajakuvanäyttöä vanhojen näyttöjen tilalle. Näytöt on liitetty kahteen valvomotietokoneeseen kaksoisnäyt-tötoimisina ja niillä näytetään kiinteistömme valvontaka-meroiden kuvia. Uudet näytöt parantavat kuvanlaatua ja yksittäisen kamerakuvan kokoa näytöllä. Myös valvomon käytännöllisyys parani, kun näytöt asennettiin pöydän si-jasta seinälle.
– Viimeisin hankintamme Black Boxilta on neuvottelu-huoneen 52-tuumainen suurkuvanäyttö, joka korvaa data-projektorin. Monitori on riittävän suuri ja sen kuvanlaatu – resoluutio jopa 1920 x 1080 – ja kirkkaus on paljon pa-rempi kuin useimmissa projektorissa. Black Box on osoit-tautunut hyväksi toimittajaksi Jorvin sairaalan monissa erilaisissa tarpeissa, summaa Kostamo.
Teleteknikko Ilkka Kostamo on vastannut leikkausosas-ton näyttöjärjestelmän hankinnasta ja toteutuksesta. Tässä hän esittelee turvavalvomoon hankittuja uusia näyttöjä, joilla katsellaan kiinteistön valvontakameroi-den kuvia.
38 BB Ref
w w w . b l a c k b o x . f i
1
2
34
5
Miksi valita Black Box?
Yli 30 vuoden kokemusAlan asiantuntija yli kolme vuosikymmentä
Osaava tekninen tuki
Toimipisteitä kaikkialla
Laaja tuotevalikoima
Parhaat takuut
Maksuton 24/7/356 tuki puhelimitse ja on-line
Globaali kattavuus paikallisella otteella
Yli 12.000 tuotetta hyllystä sekä erikoistuotteet
Takaa täydellisen tyytyväisyyden tuotteisiin ja palveluihin
Black Box Network ServicesMikkolantie 2000640 Helsinki
Asiakaspalvelu 0201 888 888Maksuton tekninen tuki 0201 888 800
