Toimitusjohtajan puheenvuoro ................................. 4Matkalla pörssiin ....................................................... 6Asiakas keskipisteenä .............................................. 7Teollisuus .................................................................. 8Maatalous ................................................................. 10Ympäristönhoito ....................................................... 12Tutkimus ja kehitys ................................................... 14Esiintymät ................................................................. 15Henkilöstökertomus ................................................. 16Ympäristökertomus .................................................. 17Hallituksen toimintakertomus ............................ 18Konsernituloslaskelma ........................................ 20Konsernitase........................................................ 21Konsernin rahoituslaskelma ............................... 22Emoyhtiön tuloslaskelma.................................... 23Emoyhtiön tase ................................................... 24Emoyhtiön rahoituslaskelma .............................. 25Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet .................... 26Tilinpäätöksen liitetiedot .................................... 28Tunnuslukujen laskentaperiaatteet.................... 38Viisivuotiskatsaus ............................................... 39Tilintarkastuskertomus ....................................... 40Konsernirakenne ....................................................... 41Hallitus, johtoryhmä .................................................. 42Osoitetiedot .............................................................. 43

Sisällys-luettelo

3

4

Toimitusjohtajanpuheen-vuoroKulunutta vuotta leimaa kasvu. Vertailukelpoinenliikevaihto kasvoi edelleen ja tuottavuuden sekä laadunparantamiseksi tehtiin merkittäviä investointeja. PartekNordkalk on strategiansa mukaisesti vahvistanut ase-maansa markkinajohtajana Itämeren alueella. Puolassameneillään oleva kalkkiteollisuuden yksityistäminentarjoaa meille uusia mahdollisuuksia kasvattaa osuut-tamme sikäläisillä markkinoilla.

Kattava investointiohjelma

Kolmen viimeisen vuoden aikana toteutettu laajainvestointiohjelma on parantanut yhtiön kilpailukykyä.Kasvavat laatuvaatimukset, lisääntyvät hintapaineet jakoveneva kilpailu ovat vaatineet toimenpiteitä, joidenansiosta Nordkalkilla on nyt hyvät edellytykset hyötyäItämeren alueen taloudellisesta kasvusta. Ohjelmakäsittää yrityshankintoja, markkinointi-investointeja,kapasiteetin lisäämistä sekä korvaus- ja ympäristö-investointeja.

Suomessa otettiin vuoden aikana käyttöön kaksi uuttakalkkikiven jauhatuslaitosta. Kokkolan jauhatuslaitos onrakennettu Kemira Chemicals Oy:n rehufosfaattitehtaanyhteyteen päämääränä kehittää synergiaetuja raaka-aineiden käyttäjän ja toimittajan välillä.Paraisilla lisättiin laastiteollisuuden tarvitsemien kalkki-kivituotteiden tuotantokapasiteettia. RakennustoimintaSuomessa vilkastui vuoden aikana ja lisäkapasiteettiavoitiin hyödyntää suunnitelmien mukaisesti.Tytyrin uusi kalkkiuuni otettiin käyttöön vuoden 1998lopussa. Sen ansiosta pystymme tuottamaan paperi-pigmentin raaka-ainetta, joka vastaa kasvavia vaati-muksia niin kapasiteetin kuin laadunkin suhteen.

Ruotsissa aloitettiin Luulajan kalkkiuunin ohjausjärjes-telmän uusiminen ja Gotlannissa on otettu käyttöönuusi polttoainejärjestelmä, jossa kalkkiuunin energian-lähteenä on jäteöljy.Falköpingissä sijaitsevaa Uddagårdenin tuotantolaitostavarten tehtiin merkittäviä maahankintoja.

5

Maantieteellinen kasvu

Laajentuminen Puolassa jatkui vuoden aikana jaolemme saaneet jalansijaa sikäläisillä markkinoilla.Vuoden 1999 alussa Nordkalk hankki kalkkikiviyrityksenVarsovan eteläpuolella sijaitsevasta Slawnosta. Se käsit-tää avolouhoksen ja jauhatuslaitoksen, joka tuottaakalkkikivijauhetta asfaltin täyteaineeksi ja maanparan-nukseen. Szczeciniin rakennettiin jauhatuslaitos, jokaotettiin käyttöön vuoden 2000 alussa. Laitos valmistaakalkkikivipohjaisia tuotteita savukaasujen puhdistami-seen. Nordkalk on tehnyt pitkäaikaisen sopimuksenlähellä sijaitsevan Dolna Odran hiilivoimalan kanssa.

Puolassa meneillään oleva yksityistäminen ja Euroopankalkkiteollisuuden uudelleenjärjestely tarjoavat mahdolli-suuksia jatkuvalle laajentumiselle Itämeri-strategiammemukaisesti.

Toiminta keskittyy kalkkikiveen

Huhtikuussa 1999 Partek Nordkalk myi 50 % osuutensaSP Mineralsista yrityksen toiselle omistajalle SibelcoScandinavia AB:lle, joka on belgialaisen Sibelcon tytär-yhtiö. SP Minerals toimittaa teollisuusmineraaleja kutenkvartsia ja maasälpää. Myynti oli yksi askel Nordkalkinstrategiassa keskittyä kalkkikivipohjaisiin tuotteisiin.

Vakavaraisuutta ja kasvumahdollisuuksia

Lokakuussa Partek Nordkalk laski liikkeeseen sadanmiljoonan euron vaihdettavan pääomalainan. Suuretodotuksemme merkintäajan alkaessa lunastettiinmoninkertaisesti – laina ylimerkittiin 2,5-kertaisesti.Lainan 900 merkitsijästä yli puolet oli Partekin osakkeen-omistajia. Monia houkutteli mahdollisuus sijoittaa suo-raan Partekin alkuperäiseen toimintaan, kalkkikiveen.Korkea korko yhdessä Nordkalkin vakaan kannattavuu-den ja hyvien kasvumahdollisuuksien kanssa varmastimyös lisäsi kiinnostusta.

Pääomalaina vahvistaa Nordkalkin vakavaraisuutta jaantaa yhtiölle uusia mahdollisuuksia toteuttaa strategi-aansa, joka on tehnyt Nordkalkista Pohjois-Euroopansuurimman kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistajan.Tarkoituksena on listautuminen pörssiin ennen lainanerääntymistä.

Sata vuotta kokemusta

Nordkalkin vahvuus on yritykselle ominainen kalkki-alan täydellinen osaaminen. Geologinen asiantuntemusja raaka-aineen hallinta eivät yksin riitä, tarvitaan myöstehokkaita logistisia ratkaisuja ja tuotannon kehittämistäasiakkaiden prosessien ja laatuvaatimusten pohjalta.Meillä on laaja asiakaskunta, erityisesti teollisuudessa,mikä vähentää markkinoiden suhdannevaihtelujenvaikutusta.

Nordkalk on tehnyt hyvän tuloksen, joskaan se ei aivantäysin vastaa omia tavoitteitamme ja markkinoiden odo-tuksia. Haasteemme on hyödyntää kaikki tehdyt inves-toinnit, jotta vakaa kehitys jatkuu.

Hyvät tulevaisuudennäkymät

Huolimatta ankarasta kilpailusta Itämeren alueellamyynnin odotetaan kasvavan jonkin verran vuonna2000. Teräs-, paperi- ja selluloosateollisuuden kokonais-kysynnän arvioidaan vähän kasvavan ja markkinakehi-tyksen rakennusteollisuudessa, maanviljelyssä sekäympäristönhoidossa odotetaan jatkuvan suotuisana.

Partek on osoittanut luottavansa mahdollisuuksiimmekasvaa ja kehittää toimintaamme. Olemme vahvistaneetasemaamme markkinoilla ja meillä on nyt kaikki edelly-tykset kannattavaan kehitykseen.

Parainen 18.2.2000

Christer Sundström

6

Lokakuussa 1999 Partek Nordkalk laski liikkeeseen100 miljoonan euron vaihdettavan pääomalainan(Going Public Bond). Tavoitteena on listautuminenpörssiin ennen pääomalainan erääntymistä. Laina-aikaon viisi vuotta ja lainan kiinteä korko 6,71 %. Mikäliyhtiön osakkeita ei oteta julkisen kaupankäynnin koh-teeksi, tuotto nousee 2 prosenttiyksiköllä. Lainan vaihto-suhde osakkeiksi määräytyy pörssiin listautumisenyhteydessä. Mikäli lainaa ei muuteta osakkeiksi, makse-taan laina takaisin yhtenä eränä 28.10.2004 edellyttäen,että takaisinmaksuehdot täyttyvät lainaehtojen mukai-sesti. Laina on noteerattu Helsingin Pörssin I-listalla.

Merkintäaika oli 8.10. – 22.10.1999. Laina ylimerkittiin2,5-kertaisesti ja merkitsijöitä oli noin 900, joista ylipuolet oli Partekin osakkeenomistajia. Partekin osak-keenomistajat saivat muihin sijoittajiin nähden etu-oikeuden, sillä heille taattiin oikeus merkitä vähintäänheidän suhteellista omistustaan 9.9.1999 vastaavamäärä, kuitenkin vähintään 5000 euroa. Partekinomistajat merkitsivät 61% lainasta.

Lainan pääjärjestäjänä oli Mandatum Pankki.

Listautumisen tausta

Partek on tänään konepajayritys, joka toimittaa kuljetus-alalla, teollisuudessa ja perustuotannossa toimiville asi-akkaille pyörillä kulkevia logistisia ratkaisuja. Nordkalkinlistautumisen tarkoituksena on kalkkitoiminnan todelli-sen arvon selvittäminen ja yhtiön oman profiilin vahvis-taminen.

Partek on määrätietoisesti kehittänyt Nordkalkia viimei-sen runsaan kymmenen vuoden aikana. Yhtiön liike-vaihto on tänä aikana kasvanut 29 miljoonasta eurostarunsaaseen 187 miljoonaan euroon. Partek on vakuuttu-nut, että Nordkalkilla on edelleen hyvät mahdollisuudetkasvaa ja kehittää toimintaansa ja siten kasvattaaarvoaan.

Partek Nordkalk on Pohjois-Euroopan suurin kalkkikivi-pohjaisten tuotteiden valmistaja. Pääomalaina mahdol-listaa yhtiön tavoitteiden mukaisen strategian toteutta-misen. Pääomalaina tekee mahdolliseksi myös omistus-pohjan laajentamisen listautumisen jälkeen.

Road Show´t ympäri Suomea

Ennen pääomalainan merkintäajan alkua pidettiinlukuisia tiedotustilaisuuksia sekä yleisölle että institutio-naalisille sijoittajille. Jo silloin kävi selväksi, että niinPartekin osakkeenomistajat kuin muutkin sijoittajat oli-vat erittäin kiinnostuneita sijoittamaan suoraan kalkki-toimintaan. Korkea korko yhdistettynä Nordkalkinvakaaseen kannattavuuteen ja hyviin kasvumahdolli-suuksiin lisäsi osaltaan kiinnostusta.

Matkalla pörssiin

Kalkkikivi kuuluu jossakin muodossa jokapäiväiseen elämäämme.Road Show –tilaisuuksiin osallistuneet hämmästelivät avoimestisitä, kuinka monipuolisesti kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään.TJ Christer Sundström käytti tavallista, katettua aamiaspöytääviestinsä havainnollistamiseksi: Kalkkikivijauho tekee munankuoristakestävämpiä, peltojen kalkitus vaikuttaa syömämme leivän laatuun,kalkkikiveä tarvitaan sokerin valmistuksessa. Kalkin avulla puhdiste-taan vettä ja teräksen valmistuksessa kalkkia käytetään kuonan-muodostajana. Myös selluloosan ja paperin valmistusprosessi onriippuvainen kalkista.

7

Partek Nordkalkin toimintaa on viime vuosina leimannuthyvä kannattavuus. Maantieteellinen laajentuminenkäsittää Baltian maat sekä yhä kattavammin myösPuolan. Yhtiön markkina-asema Itämeren alueella onvahva.

Nordkalkilla on toimintaa yli kolmellakymmenelläpaikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa,Venäjällä ja Liettuassa. Tuotanto jakaantuu 24 paikka-kunnalle, joista 11 sijaitsee Suomessa, 8 Ruotsissa,3 Virossa ja 2 Puolassa. Kalkkikiveä louhitaan yhteensä19 kaivoksesta, joista 16 on avolouhoksia ja 3 maan-alaisia kaivoksia.

Kaikkien Partek Nordkalkin tuotteiden yhteinen tuote-merkki on Nordkalk.

Asiakaslähtöisyys on Nordkalkin tärkeimpiä perus-arvoja. Kasvaviin laatuvaatimuksiin vastatakseen yhtiöon panostanut voimakkaasti räätälöityjen tuotteidenkehittämiseen eri asiakasryhmille.

Asiakasrakenteen perusteella Nordkalkin toimintavoidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen tai asiakasseg-menttiin: teollisuus, maatalous ja ympäristö. Tärkeimmätasiakasryhmät teollisuudessa ovat teräs-, paperi-, sellu-loosa- ja rakennusaineteollisuus. Teräksen valmistukses-sa kalkkia käytetään kuonanmuodostajana ja paperiteol-lisuus käyttää kalkkipohjaisia tuotteita täyteaineina ja

Asiakas keskipisteenä

päällystepigmentteinä. Maataloudessa kalkkikivituotteitakäytetään pääasiassa maanparannukseen ja ympäristön-hoidossa mm. puhdistusprosesseihin ja vesihuoltoon.

Kalkin kyky reagoida muiden aineiden kanssa on omi-naisuus, jota käytetään mm. epäpuhtauksien poistoonmonissa prosesseissa. Uusia sovelluksia kehitetäänkoko ajan, jotta kyetään vastaamaan asiakkaidenkasvaviin laatuvaatimuksiin. Useimmissa tapauksissakalkkikiveä korvaavia aineita ei ole.

Raaka-aineen saatavuus on yksi kalkkitoiminnanperusedellytyksistä. Nordkalk on panostanut voimak-kaasti geologiseen asiantuntemukseen ja pystyy tarjoa-maan markkinoiden vaatimia kalkkikivilaatuja. Raaka-aineiden ja tuotteiden tehokas toimittaminen edellyttääkehittynyttä logistiikkaa, ja Nordkalkilla on käytössäänkattava laivaus- ja kuljetusverkosto.

Nordkalkin laaja asiakaskunta tasapainottaa markki-noiden suhdannevaihtelujen vaikutusta yhtiöön.Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntään vaikuttavaterityisesti teollisten asiakkaiden tuotantomäärät.Asiakaslähtöinen ajattelu on johtanut toimintamalliin,joka perustuu erilaisiin partnership-ratkaisuihin japitkälle vietyyn tuote- ja prosessikehitykseen. Eriasiakassegmenteissä työskentelevät asiantuntijatiimitkehittävät jatkuvasti prosesseja yhteistyössä asiakkai-den kanssa.

SanastoPoltettu kalkkiKalkkikivi poltetaan kierto- tai kuilu-uunissa poltetuksi kalkiksi.Kalkkikiven kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumoksidiksi.Kalsiumoksidin kemiallista reaktiivisuutta hyödynnetään mm.prosessiteollisuudessa.

Sammutettu kalkkiValmistusprosessissa poltettu kalkki ja vesi yhdistetään kont-rolloidusti. Tätä kutsutaan kalkin sammuttamiseksi. Prosessissakalsiumoksidi muuttuu kalsiumhydroksidiksi. Sammutetuttuakalkkia käytetään esimerkiksi prosessiteollisuudessa.

GCC (Ground Calcium Carbonate)Paperipigmentti, jota valmistetaan jauhetusta ja rikastetustakalsiumkarbonaatista. GCC:tä käytetään täyteaineena japinnoitteena paperiteollisuudessa.

PCC (Precipitated Calcium Carbonate)Synteettinen paperipigmentti, jota valmistetaan poltetustakalkista jonka on annettu reagoida hiilidioksidin kanssa. PCC:täkäytetään täyteaineena ja pinnoitteena paperiteollisuudessa.

KalkkikiviKalkkikivi on synnyltään orgaaninen tai epäorgaaninen,sedimentäärinen tai kiteytynyt karbonaattikivi, jonka mine-raaleista yli 50 prosenttia on karbonaattimineraaleja. Tärkeinniistä on kalsiitti, jonka kemiallinen nimi on kalsium-karbonaatti (CaCO3).

DolomiittiDolomiitti on karbonaattikivi, jonka mineraaleista yli 50 pro-senttia on dolomiittia. Dolomiittimineraalin kemiallinen nimion magnesiumkarbonaatti (MgCO3).

Dolomiittinen kalkkikiviDolomiittinen kalkkikivi sisältää sekä kalsiittia ettädolomiittia.

Karbonaattituotteet:murskattu ja jauhettu kalkkikiviKalkkikivi murskataan, jauhetaan ja seulotaan eri rae-luokkiin. Murskattu ja jauhettu kalkkikivi on valmis tuote.Raeluokka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan.

8

Teollisuus

9

Teollisuuden osuus Partek Nordkalkin kokonaismyynnis-tä on 75%. Viime vuoden myynti terästeollisuudelle laskihieman edellisvuoden tasosta, kun taas toimituksetpaperi- ja selluloosateollisuudelle olivat kokonaisuudes-saan samalla tasolla. Poltetun kalkin myynti raaka-ai-neeksi PCC:hen, joka on synteettinen paperipigmentti,kasvoi edelleen. Hienoksi jauhetun kalkkikivipigmentinGCC:n myynti laski kovan kilpailun ja hintapaineidenvuoksi. GCC:n kysynnän väliaikainen lasku antoiNordkalkin tytäryhtiölle Suomen Karbonaatille mahdolli-suuden kehittää uusien tuotelaatujen kapasiteettia.Rakennustoiminta vilkastui Suomessa vuoden aikana,mikä selvästi lisäsi myyntiä. Maastabilointituotteidentoimitukset lisääntyivät niin ikään.

Teräs

Terästeollisuudessa kalkkia käytetään kuonanmuodos-tajana. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehitetään eri-koistuotteita, jotka vastaavat kasvaviin laatuvaatimuk-siin. Terässulatteesta voidaan poistaa epäpuhtauksiamonin eri menetelmin. Nordkalkin 1999 markkinoilletuoma uusi tuote, Lime Wire, on jo saanut hyvänvastaanoton.

Paperi

Paperiteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteitatäyte- ja päällystyspigmenttien valmistukseen.

GCC Suomen Karbonaatti Oy Lappeenrannassavalmistaa paperipigmentti GCC:tä (GroundCalcium Carbonate) hienoksi jauhetusta kalkki-kivestä. Partek Nordkalk omistaa yrityksenyhdessä sveitsiläisen Plüss-Stauferin kanssa,joka on jauhetun kalsiumkarbonaatin johtavavalmistaja maailmassa. Nordkalkin Lappeen-rannan esiintymä toimittaa korkealuokkaistamarmoria, jonka valkoisuus ja puhtaus vastaapaperiteollisuuden vaatimuksia. GCC:tä käyte-tään sekä täyte- että päällystepigmenttinä.

PCC Toisentyyppistä paperipigmenttiä, PCC:tä(Precipitated Calcium Carbonate), valmistetaanpoltetusta kalkista. Nordkalkin toimittama raaka-aine on huippulaatuista, erityisesti mitä tulee senvalkoisuuteen ja reaktiivisuuteen. Vuosien varrel-la yhtiöön on kerääntynyt paljon tietoa loppu-käyttäjän tarpeista.

Lohjan Tytyrissä vuoden 1998 lopussa käyttöönotetun uuden kalkkiuunin ansiosta Nordkalk on

kyennyt vastaamaan kasvaviin kapasiteetti-ja laatuvaatimuksiin. PCC-kalkiksi poltettavankalkkikiven toimittaa suurimmaksi osaksiNorjassa sijaitseva Verdalskalk A/S, jossaNordkalk on osakkaana.

Nordkalk on osakkaana Raisiossa sijaitsevassa CoatingTechnology Center koelaitoksessa, jossa testataan erilai-sia päällystys- ja täytepigmenttejä sekä laitteita paperi-teollisuuden käyttöön.

Selluloosa

Selluloosakuitua käytetään raaka-aineena paperin-valmistuksessa. Puuhaketta keitetään kemikaaliliuok-sessa, jossa lipeä on pääaine. Poltetun kalkin avulla lipeäkäytetään uudelleen tehtaan kaustisointiprosessissa.Tämä asettaa korkeita vaatimuksia kalkille, jonkareaktiviteetti ja puhtaus ovat ehdoton edellytys lipeänjälleenkäytölle. Nordkalk pystyy toimittamaan vaatimuk-sia vastaavaa kalkkituotetta.

Rakennusmateriaalit

Rakennusaineteollisuus käyttää kalkkikiveä, dolomiittiaja poltettua kalkkia raaka-aineena mm. sementin, vuori-villan, tiilen ja laastin valmistuksessa. Kesäkuussa 1999otettiin Paraisilla käyttöön uusi jauhatuslaitos. Se toimit-taa kalkkikivijauhetta ensisijaisesti laastiteollisuudelle.

Tien- ja maanrakennus

Tien- ja maanrakennukseen käytetään poltettua kalkkiaja kalkkikivijauhetta. Asfalttiteollisuudelle toimitetaankalkkikivijauhetta täyteaineeksi. Tien- ja maanrakennuk-sessa voidaan poltetun kalkin avulla stabiloida mm.savimaita.

Muu teollisuus

Myös kemianteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisiatuotteita mm. lannoitteiden ja värien valmistukseen.Sokeriteollisuudessa kalkkikiveä käytetään juurikas-mehun puhdistamiseen ja tasolasin sekä lasikuidunvalmistusprosessissa kalkkikivituotteita käytetään epä-puhtauksien poistoon.Nordkalkin Lappeenrannan esiintymästä louhitaanwollastoniittia, jota käytetään mm. keramiikan ja muo-vin valmistukseen. Wollastoniittia käyttämällä saadaanaikaiseksi tasainen ja virheetön lasitepinta. Muoville seantaa ominaisuuksia, joita korkealuokkaiselta tuotteeltavaaditaan.

Anjalankoskella sijaitseva Myllykosken Paperi käyttää PCC:tä täyteaineena päällystämättömän luettelopaperin valmistuksessa. Nordkalk toimittaaraaka-aineeksi Tytyrissä poltettua kalkkikiveä. Myllykosken SC-yksikön johtaja Jukka Kejonen (vas.) ja Nordkalkin markkinointijohtaja Olav Sjövalltarkastavat paperirullaa, jonka sisältämä paperi tullaan käyttämään erilaisiin luetteloihin ja aikakauslehtiin.

10

Maatalous

11

Maatalouden osuus Nordkalkin kalkkikivipohjaistentuotteiden kokonaismyynnistä on 13%. Sää vaikuttaaratkaisevasti kalkin kysyntään maataloudessa. Kevät1999 oli kalkitusolosuhteiltaan erinomainen, muttasitä seurasi sateinen syksy, mikä vähensi kysyntää.

Useimmat pelto- ja puutarhakasvit tarvitsevat kalkkiaravinteeksi sekä pystyäkseen hyödyntämään muitaravinteita. Pohjoismaissa maaperä on luontaisestihapan, mikä tekee kalkista korvaamattoman maan-parannusaineen sekä maataloudessa että puutarhan-hoidossa.

Kalkki on tärkeää myös kotieläinten hyvinvoinnille.Rehukalkki tehdään parhaimmasta ja puhtaimmastakalkkikivestä.

Maanparannus

Kalkkia on käytetty maanparannusaineena jo tuhansiavuosia. Kasvit saavat siitä tärkeitä ravinteita kutenkalsiumia ja magnesiumia. Biologisesti kalkitus lisäähyötybakteerien viihtyvyyttä maassa ja ehkäisee haital-listen bakteerikantojen kehittymistä. Kalkitus on yksitärkeimmistä tekijöistä kannattavassa ja ympäristönhuomioivassa viljelyssä.

Maanparannuskalkki voidaan jakaa kolmeen pääryh-mään: kalsiitti, magnesiumpitoinen kalkki ja dolomiitti-kalkki. Nämä voidaan edelleen jakaa murskattuihin jajauhettuihin tuotteisiin. Nordkalk on johtava maata-louskalkin toimittaja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Suurin osa maatalouskalkista louhitaan Suomessa jaRuotsissa – runsaat puolet Suomen ja Ruotsin pelloistakalkitaan Nordkalkin tuotteilla. Virossa Nordkalkilla ondolomiittiesiintymä ja Puolassa aloitettiin maatalous-kalkin tuotanto vuoden 1999 alussa.

Puutarhakalkki

Puutarhaa on kalkittava happamoitumisen ehkäisemi-seksi. Kalkitus parantaa maaperän rakennetta, mikäpitää kasvupohjan ilmavana ja hyvin vettä läpäisevänä.Jos maassa on liian vähän kalkkia (liian alhainen pH-arvo), siirtyvät maaperän raskasmetallit helpomminviljeltäviin vihanneksiin ja sitä kautta edelleen ihmisenravintoon.

Ruotsissa tuotiin markkinoille uusi puutarhatuote,Kalka!, keväällä 1999.

Rehukalkki

Eläimet tarvitsevat kalkkia esim. luuston kehittymiseenja hermoston toimintaan. Nautakarja saa kalsiumia nur-mirehusta, mutta ei yleensä riittävästi. Siksi kalkkiasekoitetaan myös täysrehuun ja rehutiivisteeseen.Kanat tarvitsevat kalkkia munankuorien muodostami-seen. Korkea kalsiumpitoisuus ja hyvä liukoisuus ovatrehukalkin tärkeimpiä ominaisuuksia. Nordkalk tuottaarehukalkkia Suomessa ja Ruotsissa ja kuluneena vuonnamyös toimitukset Virossa lisääntyivät huomattavasti.

Laitilalaiset Tarja ja Jari Heinonen ovat kalkitusurakoitsijoitatoisessa polvessa. Jari hoitaa levityksen pelloilla ja Tarja huolehtiimaanparannuskalkin kuljetuksesta Nordkalkin tehtailta, pääasiassaVampulasta. Myyntipäällikkö Juha Pihko Nordkalkista seuraa kalkinsiirtymistä tankkiautosta levittäjään.

12

Renova AB on Göteborgissa Ruotsissa sijaitsevajätteenpolttolaitos, joka samalla tuottaa lämpöä.Luontoystävällinen jätteenkäsittely hyödyntääjätteen materiaali- ja energiaresursseja. Nordkalktoimittaa Renovalle kalkkikivijauhetta ja poltettuakalkkia, joista suurin osa käytetään savukaasujenpuhdistamiseen hiljan asennetussa letkusuodatti-messa. Kuvassa keskellä on Renovan käyttöpääl-likkö Erik Larsen seurassaan Nordkalkin myynti-päälliköt Jan Olars (vas.) ja Bertil Lindeblad.

13

Ympäristönhoitoon käytettävät tuotteet kattavat 12%kokonaismyynnistä. Kehitys oli tasaista ja myynti olisamalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Savukaasujenpuhdistukseen suunnattujen tuotteiden myynti vähenihieman, koska osa hiilivoimaloista seisoi ajoittain. Tämäjohtui siitä, että oli halvempaa tuottaa sähköä vesivoi-malla.

Ympäristönhoitotuotteiden kysyntään vaikuttaa merkit-tävästi valtioiden ja EU:n myöntämien tukien määräsekä ympäristölainsäädäntö eri maissa.

Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekäehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Tärkeitäkäyttöalueita ovat savukaasujen ja veden puhdistus.Maa- ja metsätaloudessa kalkkia käytetään happamoitu-mista vastaan, ja järvien ja vesistöjen kalkitus auttaapitämään ekosysteemimme hengissä.

Nordkalkin tutkimus- ja kehitysyksikkö tekee yhteistyötäyliopistojen, tutkimuslaitosten ja ympäristöviranomais-ten kanssa. Asiantuntijatiimit kehittävät jatkuvasti uusiamenetelmiä ja tuotteita ympäristönhoitoon.

Savukaasujen puhdistus

Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyt-täen, syntyy sivutuotteena mm. rikkidioksidia, jokalisää ympäristön happamoitumista. Hiilivoimaloidensavukaasujen puhdistus on siten yksi merkittävä alue,jolla Nordkalkin tuotteita käytetään.

Savukaasujen puhdistamiseen kehitettyjen tuotteidenmarkkinat Puolassa ovat kasvamassa. Szczecinin uusijauhatuslaitos, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2000,toimittaa kalkkikivijauhetta läheiseen hiilivoimalaan.

Ruotsissa jätteenpolttolaitokset muodostavat merkittä-vän asiakasryhmän.

Vedenpuhdistus

Puhdas vesi on toimivan ekosysteemin perusedellytys.Kalkkituotteiden avulla puhdistetaan juomavettä ja sää-dellään veden kovuutta. Myös jätevesi ja liete puhdiste-taan ennen kuin ne palautetaan luonnon kiertokulkuun.Maataloudelle Nordkalk on kehittänyt ns. FOSTOP-mene-telmän. Kalkkisuodinojien avulla vähennetään valuma-vesien fosforipitoisuutta ennen kuin ne joutuvat vesis-töihin.

Metsien ja järvien kalkitus

Nordkalk on metsä- ja järvikalkituksen edelläkävijä.Toiminta käynnistyi Ruotsissa, jossa on nykyisin maail-man laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma. Nordkalkon ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ohjelmaa jayhtiö on maailman johtava vesistökalkituksen asiantun-tija.

Nordkalk osti viime vuonna liiketoiminnan, joka käsittääjärvi- ja vesistökalkitukseen käytettäviä annostelu-laitteita.

Ympäristö

Satavuotinen kalkitussopimus

Juhliakseen 100-vuotispäiväänsä 26.11.1998 jaosoittaakseen kunnioitusta perinteilleen kalkin-toimittajana, Partek ja Partek Nordkalk tekivätsopimuksen 100-vuotisesta kalkitusprojektista,jonka tavoitteena on parantaa Nokialla sijaitse-van Alisenjärven veden laatua. Projekti toteute-taan yhteistyössä Nokian kaupungin ja ympä-ristönsuojeluviranomaisten kanssa.

Vakaan ja tasaisen kalkitustuloksen saavutta-miseksi projekti aloitettiin kalkitsemalla kaksiylempänä olevaa järveä. Kohdevalinnan javuodenajan (26.11.1998) vuoksi kalkitussuoritettiin helikopterilla.

Seurantaohjelman mukaisesti vedenlaatu-määritykset tehdään keväisin ja syksyisin järvi-ketjun kaikista järvistä.

Vuoden 1999 mittaukset osoittavat, että ase-tettu tavoite on vesikemian osalta saavutettukohdejärvissä. Näissä ei tällä hetkellä ole väli-töntä tarvetta lisätoimenpiteille.

Toimenpiteiden tulokset näkyvät selvästi myöskohdejärvien alapuolella olevissa järvissä. Tämäosoittaa, että on strategisesti edullista keskit-tää kalkitustoimenpiteet järvialueen ylempiinosiin.

14

Partek Nordkalk panostaa määrätietoisesti tutkimus-ja kehitystyöhön, johon yrityksen toiminta pitkällä täh-täimellä perustuu. Päivittäisessä toiminnassa huomioi-daan markkinoiden tarvitsemat uudet tuotekonseptitja luodaan ne räätälöidyt tuotteet, joita kasvavat laatu-vaatimukset edellyttävät.

Monipuolinen toiminta keskittyy mineraalisten raaka-aineiden jalostukseen lähtien asiakkaan erityistarpeista.Päämääränä on tuottaa asiakkaalle lisäarvoa tuotekehi-tyksen kautta ja siten kasvattaa sekä Nordkalkin ettäasiakkaan kilpailukykyä. Kehitysyhteistyöhön osallistu-vat asiakkaan lisäksi myynti, markkinointi ja tuotanto.

Pohjois-Euroopan johtava laboratorio

Tutkimustyötä tekee korkeasti koulutettu henkilökuntasekä Suomessa että Ruotsissa. Suurin osa työskenteleeParaisilla, Pohjois-Euroopan johtavan kalkkikivipohjais-ten tuotteiden laboratorion yhteydessä. Jatkuva proses-si- ja tuotekehitys perustuu tutkimus- ja kehitysorgani-saation pätevyyteen, jota on järjestelmällisesti kehitetty

Tutkimusja kehitys

useita vuosia. Painopiste on uusissa tuotteissa sekäolemassa olevien tuotteiden ja prosessitekniikan jatku-vassa parantamisessa. Yhteistyö tutkimuslaitosten jayliopistojen asiantuntijoiden kanssa on tärkeä edellytystuottoisalle kehitystyölle. Työtä tehdään usein tiimeissä,jotka kokoavat yhtiön parhaat voimat vastaamaan avain-asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön tutkimus- ja kehityskustan-nukset olivat vuonna 1999 noin 3,4 miljoonaa euroa.

Teollisuus ja ympäristö polttopisteessä

Tutkimus- ja kehitystyö on kuluneena vuonna keskitty-nyt teollisuuteen ja ympäristöön liittyviin projekteihin.Yhteistyöprojektissa, jossa oli edustajia teräs- ja metalli-lankateollisuudesta sekä korkeakouluista, kehitettiinterästeollisuuden tarpeisiin uusi patentoitu tuote,LimeWire. Se on kalkkiseosta sisältävää metallilankaa,joka syötetään terässulaan rikin sitomiseksi kuonaanentistä tehokkaammin.

Vesihuolto - 2001 –ohjelmaan kuuluvassa, valtionrahoittamassa projektissa Nordkalk tutkii kalkkikivi-tuotteiden käyttöä talousveden alkaloinnissa. Tavoittee-na on selvittää mahdollisuuksia laajentaa raaka-aine-pohjaa, kun laadultaan vaihtelevaa pohjavettä puhdiste-taan uudella menetelmällä.

15

Partek Nordkalk louhii kalkkikiveä yhteensä 16 avo-louhoksesta ja kolmesta maanalaisesta kaivoksesta.Esiintymät ovat syntyneet eri geologisina aikakausina jane tuottavat kaikkia niitä kalkkikivilaatuja, joille on nyky-markkinoilla kysyntää. Kalkkikiven ikä vaihtelee 60:stä2000 miljoonaan vuoteen. Louhinta- ja käsittelymene-telmät vaihtelevat kalkkikiven ominaisuuksista riippuen.

Nordkalk on määrätietoisesti panostanut monipuoliseenja laajaan geologiseen asiantuntemukseen. Kun geologi-nen tieto yhdistetään kehittyneeseen tietotekniikkaan,voidaan arvioida esiintymien todellinen potentiaali sekäsuunnitella niiden käyttö. Louhintamenetelmät ovatgeologisesti sovellettuja mahdollisimman korkeanselektiivisyyden saavuttamiseksi. Se on ollut erityisentärkeää Suomessa, jossa kiteiset kalkkikivet ovat luon-teeltaan hyvin vaihtelevia. Myös geologisesti yksinker-taisemmista, kerrostuneista kalkkikivistä on sovellettujalouhintamenetelmiä käyttämällä saatu parempia jatasalaatuisempia tuotteita.

Nordkalkin suuret esiintymät Suomessa tuottavat tänäpäivänä perinteisten massatuotteiden ohella korkeatlaatuvaatimukset täyttäviä tuotteita kuten raaka-ainetta

Esiintymät

paperipigmenttiin, valkoisiin täyteaineesiin ja rehuun.Ruotsin ja Viron nuoremmista, kerrostuneista kalkki-kivistä saadaan erinomaista poltettua kalkkia.

Nordkalkin avolouhos Storugns Gotlannissa on tärkeinpoltetun kalkin raaka-ainelähde koko Itämeren alueella.

Nordkalk omistaa kaikki esiintymänsä ja louhinta-oikeudet. Paraisten ja Lappeenrannan kaivokset jakaivosoikeudet siirrettiin emoyhtiö Partekilta PartekNordkalkille vuonna 1999. Siten kaikki Partek-konserninkaivostoimintaan liittyvät resurssit ovat Nordkalkinomistuksessa.

Mitatut raaka-ainevarat vaihtelevat esiintymittäin, muttamyös pitkällä tähtäimellä Nordkalk pystyy louhimaantoiminnan edellyttämät määrät oikeanlaatuista kalkki-kiveä.

Nordkalk ylläpitää rekisteriä, johon kerätään olennaisettiedot sekä lakkautetuista että käytössä olevista louhok-sista. Kaivostoimintaan liittyviä turvallisuusnäkökohtiaseurataan säännöllisesti.

16

Partek Nordkalkin palveluksessa oli vuoden 1999 päätty-essä 1029 henkilöä, joista 629 Suomessa, 249 Ruotsissa,122 Virossa ja 29 Puolassa. Henkilöstön määrä on vähen-tynyt Suomessa erityisesti SP Mineralsin myymisenvuoksi sekä Virossa tehostamistoimien seurauksena.Ruotsissa ja Puolassa se on hieman kasvanut. Henkilös-töstä naisia on Suomessa 21% ja Ruotsissa 24%.

Yhteistoimintamenettely ja hallintoedustus

Suomessa jatkettiin lakisääteistä yhteistoimintaa yritys-johdon ja henkilöstön välillä. Yhtiössä on sovittu menet-telystä, jossa yhdistetty yhteistoiminta- ja henkilöstö-edustuskokous pidetään kolme kertaa vuodessa. Koko-uksissa käydään läpi yhtiön toimintaan liittyviä asioita,taloudellista tulosta ja yrityksen kehittämistä. Tämäyhteistyöelin käsittelee myös henkilöstön määrään jakehittämiseen sekä henkilökunnan etuihin liittyviäkysymyksiä. Ne asiat, joita on käsitelty Partek-konser-nin yhteistyöelimessä, otetaan tässä foorumissa esiinNordkalkin näkökulmasta. Kokoukset pidetään yleensätuotantolaitoksissa. Niiden yhteydessä tiedotetaanmyös ajankohtaisista asioista.

Ruotsissa henkilöstöä edustavat sekä Partek NordkalkAB:n että Partek Nordkalk Storugns AB:n hallituksissaistuvat luottamushenkilöt.

Henkilöstötutkimus

Kaikissa Nordkalkin yksiköissä toteutettiin henkilöstö-tutkimus, jonka tuloksena saatiin tietoa henkilöstönnäkemyksistä mm. työn organisoinnista, tiedonkulusta,johtamisesta ja yleisestä työilmapiiristä. Tutkimus osoitti,että yhtiön ruotsalaisissa yksiköissä työskentelevät olivattyytyväisimpiä työolosuhteisiinsa. Nordkalkin henkilöstöon sitoutunutta ja organisaatiokulttuurimme on melkohomogeeninen. Kiitosta henkilöstö antoi tiedottamisesta,yhteistoiminnasta ja työn organisoimisesta sekä vastuu-

Henkilöstöalueiden selkeydestä. Myönteiseksi tekijäksi todettiinmyös yhtiön turvallisuus työnantajana. Kehittämis-tarvetta havaittiin palkitsemisessa sekä muutos-herkkyydessä.

Tutkimustulokset käytiin kaikissa yksiköissä läpi vuoden1999 aikana ja paikallisesti yhteistoiminnassa laadituttoimenpidesuunnitelmat ovat toteutusvaiheessa.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Vuosittaisessa Key Resources Management -prosessissamääritellään yhtiön ydinosaamisalueet. Yksi niistä onraaka-ainevarojen geologis-tekninen hyödyntäminen.Vuosien saatossa yhtiöön on kerätty monenlaistaasiantuntijaosaamista, jota hyödynnetään mm. eriasiakassegmenttien tuotekehitystiimeissä.

Vuotuisissa Management Review-tilaisuuksissa Partek-konsernin puitteissa kartoitetaan johdon kehittämis- jarekrytointitarpeet. Nordkalkin henkilökunta osallistuumyös Partekin eri johtamis- ja koulutusohjelmiin.

Nordkalkin vuosittaisten Management-päivien teemanaoli viime vuonna kansainvälinen työympäristömme.Päiville osallistui yhteensä 130 avainhenkilöä kokoyhtiöstä.

Yksiköittäin on myös järjestetty mm. ammattitaitoakehittävää ATK-, myynti- ja markkinointi- sekä viestintä-koulutusta.

Työnopastuksen ja perehdyttämisen tukiaineisto onuudistettu ja päätyönopastajille on luotu yhteistoiminta-verkosto.

17

Partek Nordkalk keskittyy toiminnassaan pääasiassakalkkikiven louhintaan ja jalostukseen Itämeren alueella.Jalostukseen kuuluu murskatun ja jauhetun kalkkikivenvalmistus sekä kalkin poltto ja sammutus. Toiminnanmukanaan tuomia ympäristövaikutuksia seurataan jakartoitetaan jatkuvasti. Ympäristöasioiden käsittelyävarten Nordkalk-konsernilla on yhtenäinen ympäristö-politiikka.

Ympäristöpolitiikka

Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen,jossa ihminen on keskeisellä sijalla. Toiminnan ympäristö-vaikutukset selvitetään ja huomioidaan siinä vaiheessa,kun toiminnalle asetetaan tavoitteet. Tietoa toimenpiteis-tä ja niiden tuloksista annetaan jatkuvasti kaikilleosapuolille.

Tuotteita ja työvaiheita kehitetään parhaan käytössäolevan tekniikan avulla niin, että tuotteen ympäristö-vaikutukset koko sen elinkaaren ajalta tulevat huomioonotetuiksi. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osayhtiön jokaisen yksikön vuosittaista strategista suunnit-teluprosessia ja ympäristötyötä seurataan säännöllistentarkastusten avulla.

Ympäristösuunnitelmat kattavat ympäristönäkökohdat,tavoitteet ja toimenpiteet sekä näihin liittyvät, pysyvienparannusten vaatimat investoinnit. Nordkalkissa inves-tointisuunnitelmaan on sisällytettävä arvio investointienympäristövaikutuksista.

Vastuu ympäristökysymyksistä on yksiselitteisesti linja-johdolla, joka on myös vastuussa ympäristötiedottami-sesta henkilökunnalle ja suurelle yleisölle. Jokaisellayksiköllä on oma vastuuhenkilö ympäristökysymyksissä.Nordkalkissa toimii ympäristöjohtaja, jolla on kokonais-vastuu siitä, että ympäristöpolitiikkaa noudatetaan.

Tärkeitä ympäristönäkökohtia

Monet yhtiön teollisuuslaitoksista sijaitsevat kaupun-geissa ja taajamissa, mikä kasvattaa ympäristöstämeihin kohdistuvia vaatimuksia melun- ja tärinän-vaimennuksen sekä pölynpoiston suhteen. Nordkalkintoiminta edellyttää ympäristölupia. Hakemus vesiluvanuusimiseksi Lappeenrannan rikastuslaitoksen prosessi-vettä varten jätettiin loppuvuodesta.

Ympäristön kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä

ISO 14001:n mukaisen ympäristöjärjestelmän sovelta-mista käytäntöön on jatkettu. Kaikki Partek NordkalkAB:n tuotantolaitokset Ruotsissa ovat ottaneet ympäris-töohjeen käyttöön. Köpingin tehdas on hakenut ympä-ristösertifikaattia. Suomessa Paraisten kaivos on saanutsertifikaatin ympäristöjärjestelmästään ja KarbonaattiSuomi -tuotantolinja on jättänyt sertifiointihakemuk-sensa.

Viron tehtailla on tehty sisäinen ympäristötarkastus.

Pölypäästöjen vähentämiseksi on Köpingissä Ruotsissaasfaltoitu kalkkikivifillerin varastoalue ja lisäksi lastaus-rutiineja on kehitetty.

Paraisten kaivoksella on kartoitettu kivien noston jarikastamisen aiheuttamia pölypäästöjä ja ionisaatio-tekniikalla toimiva pölynerotus on otettu käyttöön.Tytyrissä on jatkettu tehdasalueen asfaltointia.

Raahen kalkkitehtaassa on uusittu prosessin pölyn-poisto ja Paraisilla Parfill-tehtaan siiloihin on hankittukolme uutta pölynsuodatinta.

Jätteenkäsittelyä on kehitetty ympäristöjärjestelmänpuitteissa. Louhinnan yhteydessä syntyvän sivukivenkäytön lisäämiseksi on työskennelty intensiivisesti.Lappeenrannassa kaikki sivukivi on kyetty käyttämäänrakennustarkoituksiin.

Suomen Karbonaatti otti kalsiittiprosessissa käyttöönuuden sakeuttajan mm. hävikin vähentämiseksi. Lap-peenrannan kaivosalueella on aloitettu vanhanteollisuuskaatopaikan maisemointi.

Sopu-soinnussa

ympäristönkanssa

18

Partek Nordkalk-konserni

Kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä pysyi paperi-ja selluloosateollisuudessa samalla tasolla kuin vuottaaikaisemmin, samalla kun kysyntä terästeollisuudessahieman aleni. Rakennustoiminta vilkastui Suomessakuluneena vuonna, mikä lisäsi kysyntää. Maataloudessakalkitusolosuhteiltaan erinomaista kevättä seurasi satei-nen syksy, mikä vähensi maatalouskalkin kysyntää.Ympäristönhoidossa kehitys oli tasaista.

Partek Nordkalk vahvisti edelleen asemaansa Puolassa.Varsovasta etelään sijaitsevasta Slawnosta hankittiinkalkkikiviyritys, joka tuottaa kalkkikivijauhetta asfaltintäyteaineeksi ja maanparannukseen. Szczecinissä otet-tiin vuoden 2000 alussa käyttöön jauhatuslaitos, jokatoimittaa kalkkikivijauhetta hiilivoimalaitosten savu-kaasujen puhdistamista varten.

Huhtikuussa 1999 Partek Nordkalk myi 50 prosentinomistusosuutensa teollisuusmineraaleja toimittavastaSP Mineralsista yhtiön toiselle omistajalle SibelcoScandinavia AB:lle, joka on belgialaisen Sibelcon tytär-yhtiö. SP Mineralsin liikevaihto vuonna 1998 oli noin 13miljoonaa euroa. Myynnillä oli vajaa 3 miljoonan euronpositiivinen vaikutus Partek Nordkalkin tulokseen.

Liikevaihto ja tulos

Partek Nordkalkin liikevaihto oli 187,4 (1998:191,2)miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan tulos oli 25,5 (30,3) miljoonaa euroa,mikä vastaa 13,6 (15,8) prosenttia liikevaihdosta. Liike-toiminnan tulokseen sisältyy myyntivoittoja ja muitakertaluonteisia eriä nettoarvoltaan noin +3 miljoonaaeuroa vuosina 1998 ja 1999. Suunnitelman mukaisetpoistot olivat 16,9 (14,2) miljoonaa euroa.

Nettorahoituskulut nousivat 2,3 miljoonalla eurolla vuo-desta 1998 ja olivat 6,5 miljoonaa euroa. Erään sisältyypääomalainasta aiheutuneita kuluja 2,9 miljoonaaeuroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 19,0 (26,2) miljoo-naa euroa, mikä vastaa 10,2 (13,7) prosenttia liikevaih-dosta.Taseen loppusumma kasvoi 31 prosenttia edellisestävuodesta ja oli 277,5 (31.12.1998: 212,5) miljoonaaeuroa. Omavaraisuusaste nousi 74 (27) prosenttiinpääomalaina mukaanlukien.Sijoitetun pääoman tuotto oli 14 (19) prosenttia. Kannat-tavuuden heikkeneminen johtui siitä, että kahden viimevuoden aikana tehtyjen investointien kapasiteetti eivielä ollut täysin käytössä, sekä hintakilpailun kiristymi-sestä.

Hallituksentoimintakertomus

Mitä muutoin tulee Partek Nordkalk –konsernin ja emo-yhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen,jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoitus-laskelmat.

Investoinnit

Partek Nordkalkin kokonaisinvestoinnit olivat 31,6 (39,8)miljoonaa euroa. Rakennustarvike- ja kemianteollisuu-delle suunnattujen jauhettujen tuotteiden kapasiteettiaSuomessa lisättiin. Uddagårdenin tuotantolaitosta var-ten Ruotsissa tehtiin merkittäviä maahankintoja.

Rakennemuutokset

Partek Nordkalk Hold Oy Ab sulautui Partek NordkalkOy Ab:hen 31.8.1999. Sulautuminen vahvisti PartekNordkalkin omaa pääomaa, vakavaraisuutta, rahoitus-asemaa ja tasetta.Partek on siirtänyt konsernin sisäisenä liiketoiminta-siirtona omistamiensa kaivosten kaivosoikeudet jakaivostoiminnan Partek Nordkalkille. Vastikkeena Parteksai Partek Nordkalkin osakkeita. Liiketoimintasiirronjälkeen Partekin ja Partek Nordkalkin toiminnot onselkeästi eriytetty ja Partek-konsernin kaivostoimintaanliittyvä omaisuus on Partek Nordkalkin omistuksessa.

Kuluneen vuoden aikana Uddagårdskalk AB sulautuiIgnaberga Kalksten AB:hen. Lisäksi tehtiin suunnitelmaAll-Kalk AB:n sulauttamiseksi Ignaberga Kalksten AB:henja Rakke Lubjatehase AS:n sulauttamiseksi PartekNordkalk Eesti AS:ään. Sulautumisten on määrä toteu-tua kevään 2000 aikana.

Pääomalaina

Partek Nordkalk laski syksyllä liikkeeseen 100 miljoonaneuron vaihdettavan pääomalainan (Going Public Bond).Laina-aika on viisi vuotta. Tavoitteena on listautuminenpörssiin ennen laina-ajan päättymistä, ja listautumisenyhteydessä laina voidaan vaihtaa Partek Nordkalkinosakkeisiin. Lainan vuotuinen kiinteä korko on 6,71prosenttia.Lainan merkitsi noin 900 sijoittajaa. Yli puolet näistä oliPartekin osakkeenomistajia, jotka merkitsivät yhteensäyli 60 prosenttia lainapääomasta.

Pääomalaina vahvistaa Partek Nordkalkin vakavaraisuut-ta ja luo yhtiölle edellytykset kasvaa ja kehittää toimin-taansa Itämeri-strategiansa mukaisesti ja siten lisätäyhtiön arvoa.Pääomalainan liikkeeseenlaskun yhteydessä PartekNordkalk muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi. Lainanoteerataan Helsingin Pörssin I-listalla.

Liikevaihto Liiketulos

020406080

100120140160180200

95 96 97 98 99

Meuro

0

5

10

15

20

25

30

95 96 97 98 99

Meuro

19

Osakepääoman korotus (emoyhtiö)

Mk EuroOsakepääoma vuoden alussa 200.000.000Partek Nordkalk Holdin sulautuminen Partek Nordkalkiin 31.8.1999 168.000.000Pääomalainan muuttaminen osakepääomaksi 31.8.1999 10.800.000Osakepääoman muuttaminen euroiksi 1.9.1999 378.800.000 63.709.587Pyöristämiskorotus 90.413Osakepääoma 1.9.1999 63.800.000Korotus liiketoimintasiirron yhteydessä 1.876.194Osakepääoma 31.12.1999 65.676.194

Sen jälkeen varsinaisina tillintarkastajina ovat toimineetThor Nyroos, KHT, ja Solveig Törnroos-Huhtamäki, KHT,ja varatilintarkastajana on toiminut KPMG Wideri Oy Ab,KHT-yhteisö.

Osakkeet

Partek Oyj Abp omistaa 100 prosenttia Partek NordkalkOyj Abp:n osakkeista.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Jakokelpoinen oma pääoma on Partek Nordkalk -emo-yhtiöllä 27,7 miljoonaa euroa sekä Partek Nordkalk -kon-sernilla 17,6 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että osin-koina maksetaan 11 604 967 euroa.

Tulevaisuudennäkymät

Teräs-, paperi- ja selluloosateollisuuden kysynnänarvioidaan kasvavan jonkin verran. Rakennusaineteolli-suuden, maanviljelyn ja ympäristönhoidon markkinoidenodotetaan edelleen kehittyvän myönteisesti. Huolimattakilpailun kiristymisestä Itämeren alueella myynnin arvi-oidaan kasvavan jonkin verran.

Parainen 17.2.2000

Christoffer TaxellCarl-Gustav BergströmPatrick EnckellKari HeinistöChrister Sundström

Tulos rahoitus-erien jälkeen

Sijoitettu pääoma jatuotto (ROC)

Oma pääoma ja tuotto (ROE)(pääomalaina mukaanlukien)

Omavaraisuusaste(pääomalaina mukaanlukien)

Liikevaihtotuoteryhmittäin

Sijoitettu pääoma ROC Oma pääoma ROE Muut Jauh. ja mursk. kalkkiPaperipigmentti

Poltettu ja sammutettu kalkki

Tutkimus ja kehitys

Kehityskustannuksiin sisältyvät sekä tuote- että asiakas-lähtöiset kehitysprojektit. Tutkimus- ja kehitystoimintaon vuonna 1999 keskittynyt teollisuus- ja ympäristö-projekteihin. Henkilöstön määrä yksikössä on 46 (44).Tuotekehitykseen käytettiin 3,4 (3,0) miljoonaa euroa,mikä vastaa 1,8 (1,6) prosenttia liikevaihdosta.

Muuta

Laatu- ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen jatkuivuoden aikana. Paraisten kaivos sai ISO 14001 –ympä-ristösertifikaatin.

Valmistautuminen vuoteen 2000 sujui suunnitelmienmukaisesti eikä vuosituhannen vaihtumiseen liittyviäongelmia ole ilmennyt konsernin tietojärjestelmissä taivarsinaisessa toiminnassa.

Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat

Hallituksen kokoonpano oli seuraava:

Christoffer Taxell puheenjohtajaCarl-Gustav Bergström jäsenPatrick Enckell jäsenKari Heinistö jäsenChrister Sundström jäsen

Yhtiön toimitusjohtaja on Christer Sundström.

Tilintarkastajana on toiminut KPMG Wideri Oy Ab,KHT-yhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana SolveigTörnroos-Huhtamäki, KHT, 30.11.1999 pidettyyn ylimää-räiseen yhtiökokoukseen asti.

0

5

10

15

20

25

30

95 96 97 98 99

Meuro

020406080

100120140160180200

95 96 97 98 99

Meuro

5

20

25

30

35

%

10

15

00

50

100

150

200

250

95 96 97 98 99

Meuro %

0

5

10

15

20

0

10

20

30

40

50

60

70

80

95 96 97 98 99

%

020406080

100120140160180200

95 96 97 98 99

Meuro

Kalkkikivi

20

KonsernituloslaskelmaPartek Nordkalk 1.1. - 31.12.1999

Liite 1999 19981000 euro % 1000 euro %

Liikevaihto 1 187 449 100,0 191 245 100,0

Hankinnan ja valmistuksen kulut 144 494 142 394

Bruttokate 42 955 22,9 48 850 25,5

Myynnin ja markkinoinnin kulut 8 508 7 737Tutkimus- ja tuotekehityskulut 1 891 2 070Hallinnon kulut 13 834 16 191Liiketoiminnan muut tuotot 8 563 8 451Liiketoiminnan muut kulut 1 751 1 052

17 420 9,3 18 599 9,7

Liikevoitto 2,3,4 25 535 13,6 30 251 15,8

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5 1 122Rahoitustuotot ja -kulut 6,7 -6 493 -4 223

Voitto ennen satunnaisia eriä 19 043 10,2 26 150 13,7

Satunnaiset erät 8 8 139 4,3 -17 108 -8,9

Voitto ennen veroja 27 182 14,5 9 041 4,7

Välittömät verot 9 7 695 2 656Vähemmistöosuus 1 305 2 647

-9 001 -4,8 -5 303 -2,8

Tilikauden voitto 18 182 9,7 3 738 2,0

21

KonsernitasePartek Nordkalk 31.12.1999

Liite 31.12.1999 31.12.1998 1000 euro % 1000 euro %

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat 10

Aineettomat hyödykkeet - Goodwill 2 541 2 939 - Muut aineettomat hyödykkeet 5 172 3 183Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet 29 002 25 089 - Rakennukset ja rakennelmat 29 043 26 885 - Koneet ja kalusto 94 189 89 199 - Muut aineelliset hyödykkeet 2 592 2 170 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 13 256 4 152Sijoitukset 11 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 074 1 792 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 551 1 669

Pysyvät vastaavat yhteensä 178 420 64,3 157 079 73,9

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 12 24 411 24 213Lyhytaikaiset saamiset 12 33 779 25 744Rahat ja pankkisaamiset 40 869 5 489

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 99 060 35,7 55 447 26,1

Vastaavaa yhteensä 277 480 100,0 212 526 100,0

Vastattavaa

Oma pääoma 13Osakepääoma 65 676 28 256Vararahasto 526 459Edellisten tilikausien voitto 12 455 18 250Tilikauden voitto/tappio 18 182 3 738Pääomalainat 100 000 0

Oma pääoma yhteensä 196 839 70,9 50 704 23,9

Vähemmistöosuus 7 364 2,7 7 140 3,4

Pakolliset varaukset 14 824 0,3 0

Vieras pääoma

Laskennallinen verovelka 9,15 13 513 15 125Pitkäaikainen vieras pääoma 15 11 589 54 755Lyhytaikainen vieras pääoma 16 47 351 84 802

Vieras pääoma yhteensä 72 453 26,1 154 682 72,8

Vastattavaa yhteensä 277 480 100,0 212 526 100,0

22

RahoituslaskelmaKonserni / Partek Nordkalk

1.1.-31.12.99 1.1.-31.12.991000 euro 1000 euro

1999 1998Liiketoiminta

Liikevoitto 25 535 30 251Poistot ja arvonalennukset 16 882 14 158Myydyn omaisuuden realisointitulos -3 442 -3 608Muut oikaisut 0 -5 745

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 38 975 35 057

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuus (- = lisäys) -198 1 422Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -8 035 -2 697Korottomat velat (- = vähennys) -3 161 -5 713

-11 394 -6 988

Rahoituserät, verot ja satunnaiset erätRahoitustuotot ja -kulut -6 493 -4 223Maksetut verot -3 144 -1 046Satunnaiset tuotot ja kulut 8 139 -16 801

-1 498 -22 070

Liiketoiminnan rahavirta 26 083 6 000

Investointien rahavirtaBruttoinvestoinnit -31 617 -39 159Käyttöomaisuuden myynti 20 383 7 055

-11 234 -32 103

Kassavirta ennen rahoitusta 14 849 -26 104

RahoitusOsakeanti 107 0Pääomalaina 100 000 0Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -76 632 26 263Maksetut osingot -11 605 0Muuntoerot ja muut muutokset 8 661 -115

20 531 26 149

Rahavarojen muutos 35 380 45

Likvidit varat 1.1. 5 489 5 444Likvidit varat 31.12. 40 869 5 489

23

TuloslaskelmaEmoyhtiö 1.1. - 31.12.1999

Liite 1999 19981000 euro % 1000 euro %

Liikevaihto 1 106 587 100,0 2 946 100,0

Hankinnan ja valmistuksen kulut 75 676 3 261

Bruttokate 30 911 29,0 -315 -10,7

Myynnin ja markkinoinnin kulut 3 130 0Tutkimus- ja tuotekehityskulut 1 608 0Hallinnon kulut 14 251 75Liiketoiminnan muut tuotot 4 770 200Liiketoiminnan muut kulut 1 003 1 612

15 223 14,3 1 486 50,4

Liikevoitto 2,3,4 15 688 14,7 -1 801 -61,1

Rahoitustuotot ja -kulut 6,7 1 293 766

Voitto ennen satunnaisia eriä 16 981 15,9 -1 035 -35,1

Satunnaiset erät 8 14 139 13,3 1 463 49,7

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 31 119 29,2 429 14,5

Tilinpäätössiirrot - Ylipoistot -2 266 0Välittömät verot 9 252 -519

2 015 1,9 519 17,6

Tilikauden voitto 33 134 31,1 948 32,2

24

TaseEmoyhtiö 31.12.1999

Liite 31.12.1999 31.12.19981000 euro % 1000 euro %

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat 10

Aineettomat hyödykkeet 3 233 400Aineelliset hyödykkeet 0 - Esiintymät ja maa-alueet 2 958 358 - Rakennukset ja rakennelmat 16 673 3 748 - Koneet ja kalusto 51 338 204 - Muut aineelliset hyödykkeet 1 435 29 - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 308 0Sijoitukset 11 - Osuudet konsernin yrityksissä 45 454 0 - Saamiset konsernin yrityksiltä 40 862 0 - Osuudet osakkuusyhtiöissä 385 0 - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä 2 068 2

Pysyvät vastaavat yhteensä 164 714 68,6 4 741 15,7

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 12 14 120 99Lyhytaikaiset saamiset 12 24 942 1 741Rahat ja pankkisaamiset 36 323 23 695

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 75 385 31,4 25 535 84,3

Vastaavaa yhteensä 240 099 100,0 30 276 100,0

Vastattavaa

Oma pääoma 13Osakepääoma 65 676 33 638Ylikurssirahasto 16 0Edellisten tilikausien voitto / tappio -17 051 -6 394Tilikauden voitto 33 134 948Vaihdettava pääomalaina 100 000Pääomalaina 1 816

Oma pääoma yhteensä 181 775 75,7 30 008 99,1

Tilinpäätössiirtojen kertymä 29 183 12,2 0

Pakolliset varaukset 14 824 0,3 0

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma 15 266 0Lyhytaikainen vieras pääoma 16 28 050 268

Vieras pääoma yhteensä 28 316 11,8 268 0,9

Vastattavaa yhteensä 240 099 100,0 30 276 100,0

25

RahoituslaskelmaEmoyhtiö

1.1.-31.12.99 1.1.-31.12.991000 euro 1000 euro

LiiketoimintaLiikevoitto 15 688 -1 801Poistot ja arvonalennukset 3 221 438Myydyn omaisuuden realisointitulos -45 -200

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 18 864 -1 563

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuus (- = lisäys) -14 021 -9Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) -33 608 17 235Korottomat velat (+ = lisäys) 27 342 51

-20 286 17 277

Rahoituserät, verot ja satunnaiset erätRahoitustuotot ja -kulut 2 074 766Maksetut verot 34 519Satunnaiset tuotot ja kulut 1 043 1 463

3 151 2 749

Liiketoiminnan rahavirta 1 728 18 462

Investointien rahavirtaBruttoinvestoinnit -12 926 0Käyttöomaisuuden myynti 4 019 365

-8 908 365

Kassavirta ennen rahoitusta -7 179 18 827

RahoitusOsakeanti 107 0Pääomalaina 100 000 0Korollisten velkojen muutos (- = vähennys) -27 833 -173Pitkäaikaisten saamisten muutos (- = lisäys) -40 862 0Maksetut osingot -11 605 0

19 807 -173

Rahavarojen muutos 12 628 18 654

Likvidit varat 1.1. 23 695 5 042Likvidit varat 31.12. 36 324 23 695

26

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Partek Nordkalk -konsernin tilinpäätös on laadittuSuomessa voimassa olevien säännösten mukaan.Merkittävimmät tuloslaskennan poikkeamat kansain-väliseen laskentasäännöstöön (International AccountingStandards, IAS) verrattuna on kerrottu periaatteiden ao.kohdassa. Yhtiön tilikausi on tammi-joulukuu ja konser-nin sekä emoyhtiön tilinpäätös on laadittu euroissa.Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassaolevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisestitekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavattilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteu-tuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Partek Nordkalk OyjAbp:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraantai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä tilikaudenpäättyessä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvätkonsernituloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta lukienja myydyt yhtiöt myyntiajankohtaan saakka. Konserni-tilinpäätöstä laadittaessa on sisäiset tapahtumat jakatteet eliminoitu. Keskinäinen osakeomistus oneliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen, jonkamukaan tytäryhtiöosakkeiden hankinta-arvosta vähen-netään yhtiön oman pääoman määrä hankintahetkellämukaanlukien verovelalla vähennetty osuus verot-tomista varauksista.

Liikearvo, joka on hankitun yrityksen osakkeiden hankin-ta-arvon ja nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero,esitetään konsernitaseessa omana eränään ja poiste-taan suunnitelman mukaisesti vaikutusaikanaan. Se osaliikearvosta, joka on kohdennettu esiintymiin, poistetaanlineaarisesti 30 vuoden aikana. Osakkuusyhtiöt onkonsolidoitu pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.Vähemmistön osuudet tuloksesta ja omasta pääomastaon esitetty erillisinä erinä tuloslaskelmassa ja taseessa.

Vuosina 1995 ja 1996 Partekin mineraalitoiminta koostuikahdesta Partekin 100% omistamasta divisioonasta,Nordkalk Oy Ab:sta ja Partek Teollisuusmineraalit Oy:sta.Vuonna 1997 nämä fuusioitiin keskenään ja syntyi PartekNordkalk Oy Ab. Konsernin taloudellista kehitystäkuvaavina tietoina vuosina 1995 ja 1996 on esitettyNordkalk- ja Partek Teollisuusmineraalit –alakonsernienyhteenlasketut luvut keskinäisten tapahtumieneliminoinnin jälkeen.

Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat

Ulkomaanvaluutan määräiset tapahtumat muunnetaanraportointivaluutaksi käyttämällä tapahtumapäivänävoimassa olevaa valuuttakurssia. Tilinpäätöshetkellätaseessa olevat ulkomaan rahan määräiset saatavatja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisten tytär-yhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikau-den keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssiin.Muuntoerot sisältyvät konsernin omaan pääomaan.Ulkomaisten tytäryhtiöiden omat pääomat on pääosinsuojattu ns. Equity hedging -menetelmällä, joko otta-malla lainoja ulkomaisten tytäryhtiöiden omaa pää-omaa vastaavissa valuutoissa tai termiinisopimuksilla.Suojauksesta johtuneet kurssierot on konsernitilin-päätöksessä viety ulkomaisten tytäryhtiöiden taseitamuunnettaessa syntyneitä eroja vastaan omassapääomassa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenon taisitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisenluovutushinnan määräisenä. Arvostuksessa on sovellettunk. FIFO-periaatetta. Puolivalmisteiden ja tuotteidenarvoon sisältyy välittömien hankintamenojen lisäksiosuus hankinnan ja tuotannon välisistä kustannuksista.

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, esiintymät, rakennukset ja rakennelmat,koneet ja muu kalusto on taseessa esitetty historialli-seen hankinta-arvoon vähennettynä tehdyillä poistoilla.Poistot perustuvat taloudelliseen käyttöikään seuraa-vasti:

• Liikearvo 10 vuotta• Muut pitkävaikutteiset menot 3 – 10 vuotta• Rakennukset ja rakennelmat 10 – 40 vuotta• Koneet ja kalusto 3 – 25 vuotta• Muut aineelliset hyödykkeet 5 – 10 vuotta

Sijoitukset

Pysyviksi vastaaviksi luokiteltavat sijoitukset on kirjattuhankinta-arvoon vähennettynä pysyvien arvonalentu-misten takia tehdyillä poistoilla.Pysyvien vastaavien myynnistä syntyneet voitot ja tappi-ot sisältyvät liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin.

Leasing

Käyttöomaisuudesta on myös jossain määrin tehtyleasingsopimuksia. Sekä käyttö- että rahoitusleasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina. Liitetiedoissa esite-tään vuosittaiset leasingmaksut tehtyjen sopimustenperusteella.

27

Rahoitusleasingin osalta esitetään suomalaisen jakansainvälisen kirjanpitokäytännön erot ja niiden vaiku-tus eräisiin tunnuslukuihin tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tuloutus

Liikevaihtona esitetään tuotteiden tai palvelustenlaskutusarvot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisilläveroilla ja alennuksilla. Tuotteiden ja palvelujen myynnintuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite.

Tutkimus ja kehitys

Kansainvälisestä laskentakäytännöstä (IAS) poiketentutkimus- ja kehityskulut kirjataan sen tilikauden kuluksi,jolloin ne syntyvät. Laskentakäytäntöjen eron vaikutustulokseen ei ole olennainen. Tutkimus ja kehityskulutsekä niiden osuus liikevaihdosta on esitetty Konserninviisivuotiskatsauksessa.

Eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maidenpaikallisia säännöstöjä ja käytäntöä. Emoyhtiön ja koti-maisten tytäryhtiöiden eläkevastuu on katettu eläke-vakuutuksin.

Eläkekulut kirjataan kuluksi sitä mukaa kun ne ansaitaan.IAS:n mukaista eläkevastuun laskentaa ei ole tehty.

Verot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu konserniyhtiöi-den tilikauden tuloksista paikallisten verosäännösten

perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausienverojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennalli-nen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen jatilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäentilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosienverokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen vero-velka kokonaisuudessaan ja laskennallinen vero-saaminen arvioidun todennäköisen saamisen suurui-sena. Laskennallista verovelkaa ei ole laskettu tytär-yhtiöiden jakamattomista voittovaroista.

Tunnusluvut

Partek Nordkalk Oyj Abp:lla on yksi vaihdettava pää-omaehtoinen laina. Se on tunnuslukujen omavaraisuus-aste- ja nettovelkaantumisastelaskennassa rinnastettuomaan pääomaan Partek-konsernin näille tunnusluvuilleasettamien tavoitteiden mukaisesti.

Rakennemuutokset

Partek Betonila Oy Ab ja Partek Nordkalk Oy Ab teki-vät joulukuussa 1998 sulautumissuunnitelman. PartekBetonilan nimi muutettiin 1.1.1999 Partek NordkalkOy Ab:ksi ja vanha Partek Nordkalk sai nimen PartekNordkalk Hold Oy Ab. Partek Nordkalk Hold Oy Absulautui Partek Nordkalk Oy Ab:hen 31.8.1999. Emo-yhtiö Partek Nordkalk Oyj Abp:n vuoden 1998 vertailu-lukuina esitetään Partek Betonila Oy Ab:n luvut.

Valuuttakurssit Tilinpäätöspäivän kurssit Keskikurssit 31.12.

Maa Valuutta 1999 1998 1999 1998

Suomi FIM 5,94573 5,94573 5,94573 5,94573Ruotsi SEK 8,56250 9,48736 8,80718 8,84110Viro EEK 15,64662 15,64666 15,64666 15,65613Puola PLN 4,15870 4,08950 4,22354 3,88229

EUR 1,00000 1,00000 1,00000 1,00000

28

Liite 1 Liikevaihto markkina-alueittain ja tuoteryhmät1000 euro

Markkina-alueittain Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Suomi 126 934 127 755 103 939 2 946Ruotsi 49 553 48 728 236Muu EU 4 767 7 480 1 760Viro + Puola 2 507 2 302 23Muu Eurooppa 3 511 4 155 450Muut 177 825 179

Yhteensä 187 449 191 245 106 587 2 946

Tuoteryhmät Konserni1999 1998

Kalkkikivi ja paperipigmentit 130 000 129 505Poltettu ja sammutettu kalkki 75 200 73 330Muut mineraalit 12 614Sisäinen laskutus -17 751 -24 204

Yhteensä 187 449 191 245

Liite 2 Henkilöstökulut ja henkilökunnan lukumäärä1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

PalkatPalkat ja luontoisedut - Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat 588 697 117 - Muut palkat 25 447 25 625 15 845 413Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien osapalkkiot 26 41 9

Yhteensä 26 061 26 363 15 970 413

Henkilösivukulut

Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut 4 557 3 157 3 363 54Muut henkilösivukulut 4 034 5 219 1 741 209

Yhteensä 8 591 8 376 5 104 263

YHTEENSÄ 34 652 34 739 21 074 676

Henkilöstön määrä

Keskimäärin 1 060 1 075 617 24Vuoden lopussa 1 029 1 082 576 24

Partek Nordkalk Oyj Abp:n toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuotiaana.

29

Liite 3 Poistot1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Toimintokohtaiset poistotTuotanto 15 423 13 203 2 758 438Myynti ja markkinointi 86 61 5Tutkimus ja tuotekehitys 33 38 11Hallinto 800 456 447Muita operatiivisia kustannuksia, goodwill 541 400

Yhteensä 16 882 14 158 3 221 438

Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot 82 66Goodwill 541 400Aineettomat hyödykkeet 598 574 177 28Esiintymät ja maa-alueet 711 750Rakennukset ja rakennelmat 2 566 2 056 740 310Koneet ja kalusto 12 006 9 934 2 191 88Muut aineelliset hyödykkeet 378 378 113 13

Yhteensä 16 882 14 158 3 221 438

Liite 4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

TuototVuokratuotot 937 816 937Käyttöomaisuuden myyntivoitot 3 447 3 608 49 200Muut tuotot 4 179 4 028 3 784

Yhteensä 8 563 8 451 4 770 200

KulutPoistot goodwillista 541 400Käyttöomaisuuden arvonalennus 2Käyttöomaisuuden myyntitappiot 4 4Kiinteistöverot 81 52 9 8Muut kulut 1 125 599 990 1 601

Yhteensä 1 751 1 052 1 003 1 612

Liite 5 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta1000 euro

Maa Omistusosuus Osuus tuloksesta Osuus omasta pääomasta% 1999 1998 1999 1998

Rakke Lubjatehase AS (- 31.8.1998) Viro 40,0 122Pargas Vatten Ab Suomi 50,0 -1 478Lohjan Energiahuolto Oy Loher Suomi 23,1 2 74 66SP Minerals Oy Ab (- 30.4.1999) Suomi 50,0 4 570

Yhteensä 1 122 552 4 637

30

Liite 6 Muut rahoituserät1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Kurssierot -32 -103 -297

Muut rahoitustuotot ulkoiset 32 33

Muut rahoituskulut ulkoiset 2 890 128 2 817

Yhteensä -2 890 -198 -3 115

Liite 7 Osingot, korkotuotot ja -kulut1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Osinkotuotot Partek Nordkalk konserniyhtiöt 5 045Muut osinkotuotot 33 73

Korkotuotot Partek Nordkalk konserniyhtiöt 581Korkotuotot Partek konserniyhtiöt 256 48 217 605Muut korkotuotot 273 124 147 162

Korkokulut Partek konserniyhtiöt 2 226 3 644 395Muut korkokulut 1 939 626 1 189

Liite 8 Satunnaiset erät1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

TuototSaadut konserniavustukset 8 139 1 043 1 463Voitto konsernirakenteen muutoksen johdosta 13 721

KulutLaskentaperiaatteiden muutos -308Tappio käyttöomaisuuden myynnistä joka eikuulu kalkkitoimintaan -625Annetut konserniavustukset -16 801

Yhteensä 8 139 -17 108 14 139 1 463

Liite 9 Välittömät verot1000 euro

Konserni Emoyhtiö1999 1998 1999 1998

Tuloslaskelman verot

Tuloverot satunnaisista eristä 2 279 -4 704 117 410Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 865 5 750 135 -929Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos 4 551 1 610

Yhteensä 7 695 2 656 252 -519

Laskennalliset verovelat

Tilinpäätössiirroista 12 498 11 977Yhdistelytoimenpiteistä 4 023 2 777Jaksotuseroista -3 009 372

Yhteensä 13 513 15 125

31

Liite 10 Pysyvät vastaavat1000 euro

Konserni

Goodwill Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Kesken-hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset eräiset

hyödykkeet hankinnatHankintameno 1.1.1999 4 097 5 829 30 073 39 991 156 370 5 011 4 152Muuntoero 361 132 2 559 748 4 379 26 69

+ Investoinnit 64 1 858 1 198 2 405 12 948 680 12 107+ Muut lisäykset 1 334 2 166 9 525 4 845 181- Vähennykset -561 -750 -7 813 -3 047 -77 -3 395+ Ennakkomaksut 322

Hankintameno 31.12.1999 4 523 8 591 35 246 44 856 175 495 5 821 13 256

Kertyneet poistot 1.1.1999 -1 158 -2 645 -4 984 -13 106 -67 171 -2 841Muuntoero -273 -106 -528 -336 -2 071 -13

- Tilikauden poisto -551 -686 -732 -2 575 -12 098 -378- Vähennysten kertyneet poistot 19 204 34 3

Kertyneet poistot 31.12.1999 -1 982 -3 420 -6 243 -15 813 -81 306 -3 229

Jäännösarvo 31.12.1999 2 541 5 172 29 002 29 043 94 189 2 592 13 256

Suomessa: - Verotusarvo 3 656 14 235

Emoyhtiö

Goodwill Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Kesken-hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset eräiset

hyödykkeet hankinnatHankintameno 1.1.1999 561 358 7 880 3 305 77 0

+ Investoinnit 495 36 2 023 5 557 393 20+ Muut lisäykset 4 485 2 994 22 363 85 761 2 548- Vähennykset -561 -358 -7 880 -3 414 -77+ Ennakkomaksut 288

Hankintameno 31.12.1999 4 980 3 030 24 387 91 209 2 941 308

Kertyneet poistot 1.1.1999 -161 -4 132 -3 101 -48- Tilikauden poisto -177 -740 -2 191 -113- Lisäysten kertyneet poistot -1 588 -72 -7 178 -37 703 -1 396- Vähennysten kertyneet poistot 180 4 336 3 124 51

Kertyneet poistot 31.12.1999 -1 747 -72 -7 714 -39 871 -1 505

Jäännösarvo 31.12.1999 3 233 2 958 16 673 51 338 1 435 308

Suomessa: - Verotusarvo 2 853 10 867

Konserni Emoyhtiö

Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeetja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet,

osakkuusyhtiöt muut tytäryhtiöt osakkuusyhtiöt muut

Hankintameno 1.1.1999 1 669 1 792 0 0 3Muuntoero 1

+ Investoinnit 311+ Muut lisäykset 385 26 45 454 385 2 065- Vähennykset -1 502 -56

Jäännösarvo 31.12.1999 551 2 074 45 454 385 2 068

Suomessa: - Verotusarvo 379 2 127 45 038 379 2 126

32

Liite 11 Sijoitukset 31.12.1999

Omistus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo euroMäärä % Valuutta Emoyhtiö Konserniyhtiöt

Tytäryhtiöt

All-Kalk i Östergötland AB 20 000 100,0 SEK 2 000 000 120 526AB Ignaberga Kalksten 7 500 100,0 SEK 750 000 1 504 000Inkoo Shipping Oy Ab 3 000 60,0 FIM 3 000 000 506 582 506 582Kalkproduktion Storugns AB 30 000 66,7 SEK 300 000 385 869Partek Nordkalk AB 120 000 100,0 SEK 12 000 000 15 371 858 15 371 858Partek Nordkalk Eesti AS 15 000 100,0 EEK 15 000 000 1 470 987 1 470 987Partek Nordkalk i Luleå AB 2 500 100,0 SEK 250 000 29 431Partek Nordkalk Lease AB 100 000 100,0 SEK 10 000 000 1 751 825Partek Nordkalk Polska Sp.z o.o. 40 000 100,0 PLN 4 000 000 2 280 560 2 280 560Partek Nordkalk Storugns AB 250 000 100,0 SEK 25 000 000 18 866 430 18 866 430Rakke Lubjatehase AS 14 000 100,0 EEK 14 000 000 3 378 845 3 378 845Suomen Karbonaatti Oy 12 495 51,0 FIM 12 495 000 3 578 740 3 578 740

Yhteensä, tytäryhtiöt 45 454 002 49 245 653

Osakkuusyhtiöt

Lohjan Energiahuolto Oy Loher 6 23,1 FIM 300 000 171 74 005Pargas Vatten Ab 22 500 50,0 FIM 2 250 000 384 576 477 584

Yhteensä, osakkuusyhtiöt 384 747 551 590

Muut yhtiöt

Flenvike Fastighets AB 80 0,1 SEK 44 000 5 045Kamennyi Lev o.o.o. 100 100,0 RUR 2 500 000Köpings Företagarforum AB 1 0,1 SEK 5 000 584Lappeenrannan Kerho Oy 15 - FIM 138 138Lappeenrannan Urheilutalo 34 - FIMLohjan Puhelin Oy 5 - FIM 500 135Päijät-Hämeen puhelinyhdistys 17 - FIM 1 293 1 293Pargas Idrotts-och ungdomsgård Ab 1 500 - FIM 75 000 12 816 12 816Pargas Telefon Ab 4 100 - FIM 16 400 10 061 10 061Saimaan Loma Oy 2 - FIM 84 84Savonlinnan Puhelinyhdistys 9 - FIM 18 000 3 252 3 252Specialty Minerals Nordic Oy Ab 9 830 15,8 FIM 9 830 000 1 478 944 1 478 944Suur-Savon Sähkö Oy 250 - FIM 2 500 86 86Vaasan Läänin Puhelin Oy 2 - FIM 160 342 342Vakka-Suomen Puhelin Oy 9 - FIM 900 1 170 1 170Vasa Telefon Ab 2 - FIM 160 740 740Verdalskalk A/S 30 10,0 NOK 4 500 000 456 983 456 983Viljavuuspalvelu Oy 6 490 13,0 FIM 649 000 101 779 101 779

Yhteensä, muut yhtiöt 2 067 687 2 073 451

33

Liite 12 Vaihtuvat vastaavat1000 euro

Vaihto-omaisuus Konserni Emoyhtiö31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

Aineet ja tarvikkeet 11 544 12 395 7 974 99Valmiit ja keskeneräiset tuotteet 12 867 11 817 6 146Ennakkomaksut 1 2

Yhteensä 24 411 24 213 14 120 99

Lyhytaikaiset saamiset Konserni Emoyhtiö31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

MYYNTISAAMISETPartek Nordkalk konserniyhtiöt 1 809Partek konserniyhtiöt 70 336Partek osakkuusyhtiöt 384 336Muut 18 714 17 174 9 035 258

Yhteensä 19 168 17 510 11 180 258

LAINASAAMISETPartek Nordkalk konserniyhtiöt 5 490Partek konserniyhtiötMuut 24 335 24 5

Yhteensä 24 335 5 514 5

SIIRTOSAAMISETPartek Nordkalk konserniyhtiöt 512Partek konserniyhtiöt 97 3Partek osakkuusyhtiöt 179 179Muut 3 134 4 090 1 304 1 478

Yhteensä 3 411 4 093 1 995 1 478

MUUT SAAMISETPartek Nordkalk konserniyhtiöt 5 045Partek konserniyhtiöt 8 342 10 1 043Partek osakkuusyhtiöt 43 470 43Muut 2 793 3 326 123

Yhteensä 11 177 3 806 6 254

YHTEENVETOPartek Nordkalk konserniyhtiöt 12 857Partek konserniyhtiöt 8 510 350 1 043Partek osakkuusyhtiöt 605 470 558Muut 24 664 24 925 10 485 1 741

Yhteensä 33 779 25 744 24 942 1 741

SIIRTOSAAMISTEN ERITTELY, ULKOISETRahoitus 7 1 100 6Verosaamiset 160 183Muut 3 147 2 806 1 477 1 478

Yhteensä 3 313 4 090 1 483 1 478

34

Liite 13 Oman pääoman muutos1000 euro Konserni Emoyhtiö

1999 1998 1999 1998

Osakepääoma 1.1. 28 256 28 256 33 638 33 638Uusmerkintä 3 783 3 783Muu muutos 33 638 28 256

Osakepääoma 31.12. 65 676 28 256 65 676 33 638

Vararahasto 1.1. 459 503Uusmerkintä 16 16Muuntoero 50 -44

Vararahasto 31.12. 526 459 16

Pääomalaina 1.1. 1 816 1 816Vähennys -1 816Lisäys 100 000 100 000

Pääomalaina 31.12. 100 000 100 000 1 816

Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. 21 989 19 202 -5 446 -6 394Ennakko-osinko -11 605 -11 605Muuntoero 2 590 -927Muu muutos -519 -25

Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 12 455 18 250 -17 051 -6 394

Tilikauden voitto/tappio 31.12. 18 182 3 738 33 134 948

Oma pääoma yhteensä 196 839 50 704 181 775 30 008

Jakokelpoiset varat

Voitto edellisiltä kausilta 12 455 18 250 -17 051 -6 394Ennakko-osinko 11 605 11 605Tilikauden voitto 18 182 3 738 33 134 948Kertyneistä poistoerosta ja vapaa-ehtoisista varauksista omaan-pääomaan merkitty osuus -24 960 -25 230Muuntoero 342 4 533

Jakokelpoiset varat yhteensä 17 624 1 292 27 688 -5 446

Liite 14 Pakolliset varaukset1000 euro Konserni Emoyhtiö

31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

Varaus ympäristövastuuta varten 824 824

Liite 15 Pitkäaikainen vieras pääoma1000 euro Konserni Emoyhtiö

31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

Lainat rahalaitoksilta 6 803 8 923Eläkelainat 2 459 2 245Laskennallinen verovelka (Liite 9) 13 513 15 125Muut pitkäaikaiset korolliset velat Partek konserniyhtiö 40 053 Ulkoinen 1 939 3 534

Muut pitkäaikaiset korottomat velat 389 266

Yhteensä 25 102 69 880 266 0

Pitkäaikaiset korolliset velat 11 200 54 755 0 0

Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennykset Vuosi 2-5 Yli 5 Vuosi 2-5 Yli 5

Lainat rahalaitoksilta 6 803Eläkelainat 1 903 555Laskennallinen verovelka (Liite 9) 13 513Muut pitkäaikaiset korolliset velat 1 939Muut pitkäaikaiset korottomat velat 389 266

Yhteensä 10 645 14 457 0 266

35

Liite 16 Lyhytaikainen vieras pääoma1000 euro

LYHYTAIKAISET KOROTTOMAT VELAT Konserni Emoyhtiö31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

OSTOVELATPartek Nordkalk konserniyhtiöt 1 285Partek konserniyhtiöt 293 220 270Partek osakkuusyhtiöt 65 400 61Muut 13 807 15 933 6 316 53

Yhteensä 14 164 16 553 7 932 53

ENNAKKOMAKSUTMuut 3 5

Yhteensä 3 5

SIIRTOVELATPartek Nordkalk konserniyhtiötPartek konserniyhtiöt 869 786 781Partek osakkuusyhtiöt 76 17 76Muut 11 616 9 714 5 270 180

Yhteensä 12 561 10 516 6 127 180

MUUT KOROTTOMAT VELATPartek Nordkalk konserniyhtiötPartek konserniyhtiöt (sis. konserniavustus) 11 612 16 654 11 605Muut 2 929 1 915 2 385 34

Yhteensä 14 540 18 570 13 990 34

YHTEENVETOPartek Nordkalk konserniyhtiöt 1 285Partek konserniyhtiöt 12 773 17 660 12 656Partek osakkuusyhtiöt 141 417 137Muut 28 354 27 566 13 971 268

Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä 41 269 45 644 28 050 268

LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT

PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LYHENNYKSETPartek konserniyhtiöt 1 615Muut 4 132 1 572

MUUT LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELATPartek konserniyhtiöt 1 052 35 149Muut 897 823

Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä 6 082 39 159

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 47 351 84 802 28 050 268

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISETOstot 109 599Henkilöstokustannus 5 284 3 858 2 919Vastuut 226 3 50Verovelat 2 082 882 1 176Rahoituserät 1 623 3 533 295Muut 2 368 856 906 180

Yhteensä 11 692 9 731 5 346 180

36

Liite 17 Vakuudet, vastuusitoumukset ja leasingsopimukset1000 euro

Konserni Emoyhtiö31.12.1999 31.12.1998 31.12.1999 31.12.1998

PANTIT

Velat, joiden vakuudeksi annettukiinnityksiä kiinteistöön

EläkelainaAnnetut kiinnitykset 757

Rahalaitoslainat 3 031 3 704Annetut kiinnitykset 6 097 5 596

Muut kiinnitykset

Muut lyhytaikaiset velat 515 445Annetut kiinnitykset 584 527

Kiinnitykset yhteensä 6 681 6 880

Muut annetut vakuudet

Pitkäaikaiset korolliset velat 172 522Lyhytaikaiset korolliset velat 65Annetut vakuudet 959 959

Muut vakuudet yhteensä 959 959

Pantit vieraan sitoumuksen vakuudeksiKiinteistökiinnitykset 992 992 34

Yhteensä 8 632 8 831 34 0

VASTUUSITOUMUKSET

Sitoumuksen muiden puolesta

Takuusitoumukset 4 29Eläkevastuut 49 45Muut vastuusitoumukset 987 967 925 500

Yhteensä 1 041 1 041 925 500

LEASINGSOPIMUKSET

Tehtyihin sopimuksiin perustuvat leasingmaksut tulevat seuraavina vuosina olemaan:

2000 5 769 4 0192001 5 022 3 8452002 4 884 3 7162003 4 739 3 5712004 tai myöhemmin 27 713 26 545

Yhteensä 48 126 41 696

37

Liite 18. Rahoitusleasingin oikaisu Partek Nordkalk-konsernissa

Vaikutus jos leasingsopimukset kirjattaisiin taseen varoihin ja velkoihin sekä maksut poistoina,lyhennyksinä ja korkokustannuksina:

Miljoonaa euroa Liiketulos Rahoituserät Tulos rahoitus-

erien jälkeen

Tuloslaskelmassa 1999 1998 1999 1998 1999 1998

Esittely tuloslaskelmassa 25,5 30,2 - 6,5 - 4,1 19,0 26,1Leasingmaksuihin sisältyvienkorkokulujen oikaisu 1,2 1,5 - 1,2 - 1,5

Oikaistu tuloslaskelma (IAS) 26,7 31,7 - 7,7 - 5,6 19,0 26,1

Käyttöomaisuus Vieras Taseen pääoma loppusumma

Taseessa 1999 1998 1999 1998 1999 1998

Esitetty tasearvo 178,4 157,1 72,5 154,7 277,5 212,5Leasingomaisuudenjäännösarvo 36,9 39,6 36,9 39,6 36,9 39,6

Oikaistu tasearvo 215,3 196,6 109,4 194,3 314,4 252,1

Omavaraisuus ( % )

Tilinpäätöksen mukaan laskettu 73,6 27,2Tuloslaskelman ja taseen oikaisujenjäännösarvo 65,0 23,0

Liite 19 Pääomalainan keskeisimmät ehdot

Emoyhtiöllä on 100 miljoonan euron pääomalaina.

Tärkeimmät ehdot ovat seuraavat:

1. Laina on osakeyhtiölain mukainen pääomalaina, jonka takaisinmaksua, korkoa ja etuoikeusasemaa koskevat ehdotpoikkeavat yleisimmin liikkeeseenlaskettujen lainojen ehdoista.

Lainan pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen edellyttävät tiettyjen ehtojen täyttymistä. Mikäli yhtiöjoutuu selvitystilaan tai konkurssiin, lainan pääoma, korko ja muut hyvitykset saadaan maksaa vain kaikkiamuita velkojia huonommalla etuoikeudella.

2. Laina-aika on 28.10.1999 – 28.10. 2004. Laina maksetaan takaisin yhdessä erässä 28.10. 2004,siinä tapauksessa että yhtiötä ei ole otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

3. Lainalle maksetaan 6,71% kiinteä vuotuinen korko.

4. Laina noteerataan Helsingin Pörssin I-listalla.

Täydelliset lainaehdot ovat internet-osoitteessa www.nordkalk.com.

38

Sijoitetun pääoman tuotto (ROC), %Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma, keskimäärin tilikauden aikana

Oman pääoman tuotto (ROE), %Tulos rahoituserien jälkeen - tuloslaskelman verot x 100Oma pääoma *) + vähemmistöosuus, keskimäärin tilikauden aikana

KorkokateLiikevoitto + rahoitustuototKorkokulut

JalostusarvoLiikevoitto + palkat sivukuluineen + poistotHenkilöstö keskimäärin

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset - muut korolliset saamiset x 100Oma pääoma + vähemmistöosuus

Omavaraisuusaste, %Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100Taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut

Omavaraisuusaste 2, %Oma pääoma *)+ vähemmistöosuus x 100Taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut

Tulos/osake (EPS), euroTulos rahoituserien jälkeen - tuloslaskelman verot - vähemmistöosuus tuloksestaOsakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana

Oma pääoma/osake, euroOma pääoma *)Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

*) Oma pääoma ilman pääomalainaa

Tunnus-lukujenlaskentakaavat

39

Viisivuotis-katsaus

1999 1998 1997 1996* 1995*Tuloslaskelma

Liikevaihto Meuro 187,4 191,2 193,5 164,2 145,8muutos-% % -2,0 -1,1 17,8 12,6 -5,5ulkomaanosuus % 32,3 33,2 30,9 35,7 32,8

Liikevoitto Meuro 25,5 30,3 27,7 24,8 23,2% liikevaihdosta % 13,6 15,8 14,3 15,1 15,9

Tulos rahoituserien jälkeen Meuro 19,0 26,1 24,9 20,0 16,9% liikevaihdosta % 10,2 13,7 12,9 12,2 11,6

Tulos ennen vero ja väh.osuutta Meuro 27,2 9,0 5,5 5,9 9,4% liikevaihdosta % 14,5 4,7 2,9 3,6 6,5

Tilikauden tulos Meuro 18,2 3,7 -0,3 2,8 5,1

TasePysyvät vastaavat Meuro 178,4 157,1 133,5 123,2 116,8Vaihto-omaisuus Meuro 24,4 24,2 25,6 19,7 19,6Muut vaihtuvat vastaavat Meuro 74,6 31,2 28,5 28,6 23,9Vähemmistöosuus Meuro 7,4 7,1 11,1 5,5 5,1Oma pääoma Meuro 196,8 50,7 48,0 48,2 46,2Korollinen vieras pääoma Meuro 17,3 93,9 67,7 68,6 70,6Koroton vieras pääoma Meuro 56,0 60,8 61,0 49,1 38,5Taseen loppusumma Meuro 277,5 212,5 187,7 171,5 160,3

TunnuslukujaBruttoinvestoinnit Meuro 31,6 39,8 23,8 19,2 15,2

% liikevaihdosta % 16,9 20,8 12,3 11,7 10,4Poistot Meuro 16,9 14,2 14,2 13,4 12,1Tutkimus- ja kehityskulut Meuro 3,4 3,0 3,0 2,4 2,0

% liikevaihdosta % 1,8 1,6 1,6 1,4 1,4Sijoitettu pääoma Meuro 221,5 151,8 126,7 122,3 121,8Sijoitetun pääoman tuotto % 14,0 19,1 20,2 19,0 17,9Oman pääoman tuotto % 16,8 32,2 28,6 26,9 28,2Nettovelkaantumisaste % -11,6 152,3 104,4 119,1 132,4Korkokate kerta 6,3 7,1 7,9 5,0 3,6Omavaraisuusaste, sis. pääomalainan % 73,6 27,2 31,5 31,3 32,0Omavaraisuusaste, ei sis. pääomalainaa % 37,6 27,2 31,5 31,3 32,0

Osakekohtaisia avainlukujaTulos per osake euro 0,39 0,51 0,43 0,41 0,33Oma pääoma per osake euro 2,95 1,54 1,46 1,47 1,41

Avainlukujen laskennassakäytetty osakkeiden lukumäärä 1000 kpl 32 838 32 838 32 838 32 838 32 838Osakkeen nimellisarvo euro 2 2 2 2 2

Työntekijää kohdenLiikevaihto 1000 euro 177 178 182 167 156Jalostusarvo 73 74 70 70 69Palkat sivukuluineen 33 32 31 31 31Tulos rahoituserien jälkeen 18 24 23 20 18

Henkilöstö keskimäärinYhteensä 1 060 1 075 1 062 982 934

* Yhteenlaskettuna Nordkalk ja Teollisuusmineraalit

40

Tilintarkastus-kertomus

Partek Nordkalk Oyj Abp:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Partek Nordkalk Oyj Abp:n kirjan-pidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilivuodelta 1999. Halli-tuksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältäätoimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiöntuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.Suorittamamme tarkastuksen perusteella annammelausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavanmukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimis-periaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkas-tettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilin-päätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnontarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten sekätoimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiö-lain säännösten perusteella.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, jokaosoittaa 18.182.000 euroa voittoa konsernin osalta ja33.134.000 euroa voittoa emoyhtiön osalta, on laadittukirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevienmuiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilin-päätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeatja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnantuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös kon-sernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuu-vapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekätoimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilivuodelta. Halli-tuksen esitys jakokelpoisen oman pääoman käsittelystäon osakeyhtiölain mukainen.

Parainen 21. helmikuuta 2000

Solveig Törnroos-Huhtamäki Thor NyroosKHT KHT

41

Konserni-rakenne

Partek Nordkalk Oyj AbpSuomi, Parainen

Partek Nordkalk Storugns ABRuotsi, Gotlanti 100%

Partek Nordkalk ABRuotsi, Malmö 100%

AB Ignaberga KalkstenHässleholm 100%

All-Kalk i Östergötland ABNorrköping 100%

Partek Nordkalk i Luleå ABLuulaja 100%

Kalkproduktion Storugns AB(KPAB), Gotlanti 67%

Partek Nordkalk Lease ABGotlanti 100%

Partek Nordkalk Eesti ASViro, Vasalemma 100%

Rakke Lubjatehase ASViro, Rakke 100%

OOO Kamennyi LevVenäjä, Pietari 100%

Inkoo Shipping Oy AbSuomi, Inkoo 60%

Suomen Karbonaatti OySuomi, Lappeenranta 51%

Lohjan Energiahuolto OyLOHER, Suomi, Lohja 23%

Verdalskalk A/SNorja, Verdal 10%

Partek Nordkalk Polska Sp. z o.o.Puola, Varsova 100%

Specialty Minerals Nordic Oy AbSuomi, Helsinki 15,8%

42

Christoffer Taxell

Patrick Enckell

Christer Sundström

Kari Heinistö

Hallitus,johtoryhmäHallitus: Syntymävuosi

Christoffer Taxell 1948 Partekin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja oikeustiet.kand.Carl-Gustaf Bergström 1945 Partekin varatoimitusjohtaja diplomiekonomiKari Heinistö 1958 Partekin talousjohtaja taloustiet.maistPatrick Enckell 1937 tekn.lis.Christer Sundström 1943 Partek Nordkalkin toimitusjohtaja fil.maist.

Johtoryhmä: Partekissa vuodesta

Christer Sundström 1943 toim.joht. fil.maist. 1974Kjell Bärtzner 1943 tuotelinjajoht. ekonomi 1971Kjell Dahlberg 1952 kehitysjoht. dipl.ins. 1980Torbjörn Engman 1942 ympäristöjoht. dipl.ins. 1969Eelis Eskelinen 1953 tuotelinjajoht. dipl.ins. 1980Paavo Nikkari 1947 tuotelinjajoht. agronomi 1981Kim Nordell 1959 hallintojoht. kauppat.maist. 1983Tauno Paalumäki 1947 kaivospäällikkö dipl.ins. 1975Esa Tikka 1953 liiketoim.kehitt.joht. ekonomi 1980Mats Törnqvist 1946 toim.joht. vuori-insinööri 1998Kari Vainio 1955 henkilöstöjoht. varatuomari 1993Alf Wikander 1943 tuotelinjajoht. vuori-insinööri 1990

Carl-GustafBergström