2

Terramare Oy

Laurinmäenkuja 3A

00440 Helsinki

Vaihde

Faksi

www.terramare.fi

Vesirakennusurakoinninkansainvälinen ammattilainen

Ruoppaus

Satamarakentaminen

Vedenalainen louhinta

Ympäristörakentaminen

Liukuvalukohteet

Erikoiskohteet

Henkilökunta 1.12.2010: 251

Liikevaihto 2009: 52,6 milj. €

Terramaren emoyhtiö on

maailmanlaajuisesti toimiva

Royal Boskalis Westminster nv.

Pörssinoteerattu yhtiö toimii yli

50 maassa.

(09) 613 621

(09) 6136 2700

SISÄLTÖ | TALVI 2010-2011

Kansikuva: Olavinlinna, jonka ohitse proomut kuljettivat Savonlinnaan rakennettavan VT14 ohikulkutien linjalta nostetut ruoppausmassat vesiläjitysalueille.Kuva: Markku Salonen 2010.

Toimitusjohtajan palsta.

Savonlinnan ohikulkutien toteutus käynnistyi sujuvalla yhteistyöllä. Haastattelussa Destia Oy:n Harri Korhonen.

Terramaren Savonlinnan ruoppauksettalvisissa järvimaisemissa.

Tehokas liukuvalutekniikkaapuna Oulun Energian jätteenpoltto-laitoksen rakentamisessa.

Oulun Sataman Nuottasaarenpäälaiturin saneeraus.

NINA-turvallisuusjulistus.

Terramaren työmaat.

Terramaren työturvaopas.

Kuva: Ankkuri, kuvauspaikka Kotkatammikuussa 2010. Kuva: Jari Harju.

1

3

4

6

8

9

10

11

11

12

6

4

8

TERRAMARE TÄNÄÄN | TALVI 2010-2011 | 13. VUOSIKERTAPäätoimittaja: Henrik Holmberg

Puh. (09) 6136 2622, Fax (09) 6136 2700 | e-mail: henrik.holmberg@terramare.fi

3

Kuluvaa vuotta voi sään suhteen kuvata vanhaa sanontaa mukaillen siten, että talvet ovat tulleet talviksi ja kesät kesiksi aina Etelä-Suomea myö-ten. Sään ääriolosuhteiden korostuessa sillä on myös selvä vaikutus infrarakentajan vuosikalen-

teriin. Pitkän talvikauden vaikutus näkyy täällä Suomessa vesirakentamisen lyhyempänä tuotantokautena, mutta se näkyy myös muussakin infrarakentamisessa, kuten päällys-tetöissä. Pitkät talvijaksot aiheuttavat kustannustason nou-sua tehokkuuden kärsiessä ja samalla ne lisäävät työturvalli-suusriskejä. Viime vuoden joulukuun puolessa välissä alkanut pitkä talvikausi ei jäänyt satunnaiseksi ilmiöksi. Tänä vuonna jääpeite alkoi kertyä järvi- ja merialueille jo kolmisen viikkoa viime talvea aikaisemmin.

Terramaren kuluva vuosi on ollut myös taloudellisesti poik-keuksellinen. Ensimmäisen puolivuotiskauden liikevaihto jäi koko yhtiömme historiassa ennätysalhaiseksi, kun taas jäl-kimmäisellä puoliskolla toimintamme volyymi kasvoi jopa yli huippuvuosien tason. Tulemme saavuttamaan yhteensä arviolta noin 60 miljoonaan euron liikevaihdon, josta vien-nin osuus on noin 30 %. Rakennusteknisten töiden heikko volyymi jatkuu jo toista vuotta peräkkäin. Sen liikevaihdon osuus jää noin vajaaseen 10 miljoonaan euroon. Ruoppaus-töiden ja vedenalaisen louhinnan volyymi oli selvästi suurin, josta hyvänä esimerkkinä on vedenalaisen louhinnan koko vuoden ennätyssuuri työmäärä, noin 400 000 kuutiometriä. Tämä muodostui pääasiassa Haminan tuloväylän ja Helsin-gin Länsisataman urakoista. Tuulivoiman rakentaminen sai jatkoa kuluvanakin vuonna, sillä olimme mukana mm. Porin Tahkoluodon off shore -tuulivoimalan rakentamisessa. Lisäk-si aloitimme joulukuussa Raahen satamaan rakennettavan tuulivoimalan maanrakennustyöt, jotka jatkuvat keväällä perustustöiden toteutuksella. Toimimme myös pitkästä ai-kaa sisämaan järvimaisemissa toteuttaessamme massan-vaihtoruoppauksia Savonlinnaan rakennettavan ja valtatie 14:ään liitettävän ohikulkutien linjalla. Ruoppaukset valmis-tuivat hyvissä ajoin juuri ennen aikaisen talven tuloa. Vienti-

hankkeistamme merkittävin kohde oli koko kauden kestänyt tuloväylän syvennystyö Vysotskin satamassa Venäjällä.

Työturvallisuutemme positiivinen kehittyminen on ollut kulu-vana vuonna rohkaisevaa, sillä työtapaturmataajuuslukum-me (työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden) oli lokakuun lopussa 10,2, joka on vuodentakaiseen ver-rattuna selvästi alhaisempi. Olemme ottaneet marraskuun alusta käyttöön emoyhtiömme lanseeraaman NINA-nimisen työturvallisuuskampanjan. NINA on lyhenne motosta: ”No Injuries No Accidents” – ”Ei vahinkoja Ei tapaturmia.” NINA -kampanjan avulla tarkoituksenamme on ottaa uusi askel työturvallisuuden parantamisessa kehittämällä yhtiöömme turvallisuutta tukeva arvopohjainen yrityskulttuuri. Tässä uudessa kulttuurissa kaikki työntekijät ovat sitoutuneita ylläpitämään työturvallisuutta ja käsittelemään siihen liit-tyviä kysymyksiä yhdessä. Tämän tavoitteen saavuttami-seksi olemme määritelleet mm. työturvallisuuteen liittyvät arvomme, jotka ilmaisevat ne periaatteet, joita jokaisen meidän terramarelaisen ja yhteistyökumppaneittemme on noudatettava.

Tulevaisuuden näkymämme kotimaassa pysyvät jatkossa haasteellisena johtuen yleisen infrarakentamisen määrän vä-henemisestä. Kotimaan lisäksi odotukset ensi vuonna koh-distuvat muihin Pohjoismaihin ja näistä erityisesti Ruotsin ja Norjan markkinoille. Baltian maiden ja varsinkin Venäjän lähialueen merkitys pysyvät jatkossa meille tärkeänä.

Rakentajat vuodenaikojen vaihtelevissa olosuhteissa

Vuoden lähestyessä loppuaan toivotan koko henkilöstöllemme sekä yhteistyökumppaneillemme että asiakkaillemme

rauhaisaa joulun aikaa sekä hyvää uutta vuotta!

Jarmo Yletyinen, toimitusjohtaja

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

4

Savonlinnan ohikulkutiehankkeen työmaa-

päällikkö Harri Korhonen on tyytyväinen

projektin aloitustunnelmiin.

Savonlinnan ohikulkutiehankkeen urakkasopimus allekirjoitettiin Liikenneviraston ja Destia Oy:n välillä 13. syyskuuta ja työt aloitettiin välittömästi. Hanke käsittää uuden rin-nakkaistieyhteyden rakentamisen Sa-vonlinnan keskustan pohjoispuolelle välille Laitaatsalmi – Ruislahti. Uudel-le tieosuudelle tulee pituutta 4,4 km. Pohjoiselle rantalinjalle rakennettavan tiepohjan perustamisen edellyttämis-tä ruoppauksista on vastannut alaura-kointisopimuksella Terramare Oy. Tien rakentaminen tulee kestämään kolme vuotta ja sen on määrä valmistua koko-naisuudessaan 31.10.2013 mennessä.

Savonlinnan ohikulkutien toteutus

Savonlinnalla on ollut jo vuosikymmeniä ongelmana kaupungin ydinkeskus-tan läpi kulkeva valtatie 14. Koska Savonlinnan kaupunki sijaitsee kapealla kannaksella, on ohikulkutien suunnittelu ollut varsin haastavaa ja hanketta on jouduttu lykkäämään myös maisema-arvojen takia. Vuosien mittaan voimak-kaasti kasvanut liikenne ja sen aiheuttamat ruuhkat sekä liikenneturvallisuu-den vakavat ongelmat ovat kuitenkin vaikuttaneet asenteisiin ja tahtotilaan siinä määrin, että tiehanke päätettiin vihdoin toteuttaa myös savonlinnalais-ten siunauksella.

käynnistyi sujuvalla yhteistyöllä

Destia Oy:n Harri Korhonen toimii kohteessa työmaapäällikkönä vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen hän siir-tyy hankkeen projektijohtajaksi.

– Savonlinnan ohikulkutie on ruuh-kista vihdoin eroon pääsevien tyyty-väisten savonlinnalaisten lisäksi myös rakentajalle mieluisa hanke. Neitseelli-nen rakennuskohde, monipuoliset työ-vaiheet, kompakti sijainti sekä kaunis järvimaisema tekevät työmaasta moti-voivan ja mielekkään toteuttaa, Harri Korhonen toteaa tyytyväisenä.

Rantaviivan osuudelle rakennetta-van tiepohjan perustaminen vaati aluksi laajoja ja tarkkoja ruoppauksia.

Teksti ja kuvat: Markku Salonen | Otsikkokuva: Destia Oy:n kuva-arkisto

5

www.terramare.fi

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011

Destia Oy solmi kohteen ruoppaustöis-tä alaurakointisopimuksen Terramare Oy:n kanssa syyskuun 2010 lopulla. Sopimukseen sisältyi myös yhteistyö-tä siltarakenteiden ja putkien siirroista hankkeen tieltä.

– Tässä löi toimivasti kättä päälle sekä maa- että vesirakentaminen. Sujuvasti edenneiden ja kuukauden etuajassa valmistuneiden ruoppausten myötä olemme voineet aloittaa tielinjalla täysipainoisen louheella täytön ilman aikataulullisia esteitä, Harri Korhonen kertoo.

Miljoona tonnia louhettaLouheella täytön on määrä valmistua toukokuuhun 2011 mennessä. Louhe kuljetetaan ruopattuun kohteeseen maakalustolla ja täyttö tapahtuu vesi-alueelle rannalta tielinjan molemmis-ta päistä. Täyttöön käytetään arviolta miljoona tonnia louhetta, joten päi-vätahti on noin 5000 tonnia.

– Tiivistahtinen täyttö mahdollistuu tarkkojen ja reaaliaikaisten mittausten ansiosta. Terramarelta saatujen ruop-pauksen mittausten että oman auto-maattisen mittauslaitteiston avulla voimme seurata prosessia jatkuvasti työn aikana. Se on merkittävä etu täs-säkin kohteessa, jossa täyttö tapahtuu vedenpinnan alle jopa 20 metrin sy-vyyteen, Korhonen korostaa.

Monipuolinen rakennuskohdeTiepohjan perustamisen valmistut-tua aloitetaan tieosuuden rakentami-nen tasolle 4–5 metriä vedenpinnasta. Hanke sisältää myös uuden 2,2 km pitkän rataosuuden rakentamisen ran-tapenkereelle. Ohikulkutien oheen ra-kennetaan erillisiä katuosuuksia 3,6 km ja kevyen liikenteen väyliä 6,2 km. Tieosuudelle rakennetaan myös 22 sil-tarakennetta sekä kaksi erillistä siltaa.

Tien varrelle rakennetaan lopuksi me-luesteitä.

– Tämä kolme tulevaa vuotta vaikut-taa oikein lupaavalta periodilta, ja hen-kilökuntakin viihtyy näissä kaupungin läheisissä olosuhteissa hyvin. Varmalla ja työturvallisella linjalla kun edetään, niin hyvä tulee. Kohta Suomessa on uusi hieno tie myös upealla järvimai-semalla varustettuna, Korhonen toteaa tyytyväisenä.

Rakennettava ohikulkutie myötää Savonlinnan ydinalueen pohjoista rantaviivaa

Hevonpään- ja Koululahden kautta.

Savonlinnan ohikulkutien perustamisen louheella täyttö on aloitettu ruopatun tielinjan molemmista päistä. Täytön toteutumis-

ta seurataan automaattisella ja reaaliaikaisella mittauksella, joten massanvaihtoa voidaan suorittaa ilman taukoja.

Kahmariruoppaaja Kahmari 2 nostaa ranta-alueen

pehmeitä savimassoja louheen täytön tieltä.

6

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Savonlinnan ohikulkutien pohjan pe-rustamisen edellyttämiin ruoppauk-siin ryhdyttiin välittömästi sopimuk-sen allekirjoittamisen yhteydessä syyskuun

lopulla. Terramare kuljetti Savonlinnaan

kaksi ruoppaajaa, kahmariruoppaaja Kah-

mari 2:n ja kuokkaruoppaaja Kahlan, sekä

viisi proomua Saimaan kanavan kautta.

Paikalle saapuneet itsekulkevat proomut

olivat Saksasta tilatut 570 m3:n HH52 ja

HH53 sekä Terramaren 300 m3:n Fredrik ja

150 m3:n Adam ja David. Ruoppaajien hi-

naus sujui kolmen solmun nopeudella on-

gelmitta. Matka Saimaan maisemissa kesti

kolme päivää.

– Heti perille päästyämme ensimmäinen

toimenpide oli varmistaa ja ruopata proo-

muille riittävän syvät kulkuväylät kohteesta

vesiläjitysalueille. Vaihtelevan pohjan ma-

talimmat kohdat olivat jopa alle 2,5 metriä

kun suurimman proomumme uppouma on

yli 3 metriä, Terramaren työmaapäällikkö

Marko Saarelma kertoo.

Sedimenttien kapselointiVäyläsyvennysten myötä aloitettiin varsi-

nainen kohteen ruoppaus, jossa ensim-

mäisessä vaiheessa poistettiin saastunut

pintasedimenttikerros 30–50 sentin pak-

suudelta koko tielinjan alueelta. Massa

kuljetettiin Uuraansaaren eteläpuolen

vesiläjitysalueelle. Vajaa 20 000 m3 (ktr)

saastunutta pintasedimenttiä kapseloitiin

järven pohjaan asentamalla sen päälle

suodatinkangas. Kankaan päälle kuormat-

Teksti: Markku Salonen | Kuvat: Terramaren ja Destia Oy:n kuva-arkistot, otsikkokuva: Markku Salonen

Terramaren Savonlinnan ruoppaukset talvisissa järvimaisemissa

tiin noin puolen metrin paksuudelta hiek-

kaa ja lähes metrin verran puhdasta ruop-

pausmassaa.

– Kapselointi sujui ongelmitta vähäisissä

aalloissa ja hyvissä sääolosuhteissa. Aino-

astaan kapeat kuljetusväylät asettivat kip-

pareille haasteita, mutta proomujen hyvä

hallittavuus mahdollisti aikataulussa pysy-

misen, Saarelma toteaa.

Saastuneiden sedimenttien ruoppausmassat kapseloitiin Uuraansaaren eteläiselle

puolelle suodatinkankaan, hiekan ja puhtaan savimassan alle.

7

www.terramare.fi

Työmaapäällikkö Marko Saarelma viitoittaa tulevan ohikulkutien

linjaa Savonlinnan Koululahdella. Taustalla itsekulkeva 150 m3

proomu Adam ja takanaan kuokkaruoppaaja Kahla.

Ruoppausta kellon ympäriKun saastuneen sedimenttikerroksen ruop-

paukset saatiin päätökseen, aloitettiin laa-

jat ja yhtämittaiset pehmeiden savimasso-

jen nostot täytön tieltä. Kahmariruoppaaja

Kahmari 2 työskenteli tielinjan syvimmällä

alueella Hevonpään lahdessa, jossa vettä

saattoi olla jopa 20 metriä. Kuokkakauha-

ruoppaaja Kahla taas suoritti ruoppauk-

sia Koululahden matalissa vesissä, joissa

ruoppaussyvyys vaihteli nollasta 12 met-

riin. Ruoppauksen toteutumista tarkkailtiin

reaaliajassa mittausveneeltä, jonka kaiku-

luotaimilla saatiin erittäin tarkkaa tietoa

pohjan muodosta. Työn laatua ja sujuvuut-

ta edisti myös ruoppaajalla käytettävä GPS

-paikannin, jonka avulla ruoppauskohde

ja lopputulos on nähtävissä senttimetrien

tarkkuudella.

– Kahden ruoppaajan käyttö oli myös

aikataulullisesti tärkeää, sillä halusimme

saattaa ruoppaukset valmiiksi hyvissä

ajoin ennen jään muodostumista. Ja olikin

hyvä, ettemme tinkineet töiden yhtäjak-

soisuudesta, sillä pakkaset tulivatkin yllät-

tävän aikaisin, Saarelma painottaa.

190 000 m3 (ktr) pehmeää savimassaa

nousikin ylös ennätysvauhdissa kuukautta

laskettua aikataulua aikaisemmin. Puhtaat

savimassat kuljetettiin proomuilla Laitaat-

salmen vesiläjitysalueelle 10 000 m3 päi-

vävauhdilla Olavinlinna aina reitillä juhla-

vasti ohittaen.

– Urakka kesti Kahmari 2:lta kuukauden

päivät ja Kahla jäi vielä reiluksi viikoksi

ruoppailemaan matalaa Koululahtea. Kah-

mari kuljetettiin saman tien uuteen ruop-

pauskohteeseen Helsingin Jätkäsaareen,

Saarelma kertoo.

Vesialueet kirkastuivat nopeastiSavonlinnan ruoppausurakka oli kaikin ta-

voin onnistunut projekti, jossa yhdistyivät

ongelmaton aikataulun hallinta, sujuva yh-

teistyö pääurakoitsija Destia Oy:n kanssa

ja kaluston toimivuus alueella. Ainoastaan

veden hetkellinen sameutuminen aiheutti

huolta paikallisissa asukkaissa.

– Ruoppausalueemme sijaitsi lähellä

Savonlinnan kaupungin Hopeasalmen ve-

denottoaluetta. Suojasimme alueen tup-

lasuojaverhoin, joten sameus ei päässyt

vuotamaan tälle kriittiselle alueelle kuin

aavistuksen verhon alareunan alta, mikä

taas johtui erittäin epätasaisesta kallio-

pohjasta ja voimakkaasta virtauksesta,

Saarelma kuvaa.

– Tästä pienestä vuodosta ei kuitenkaan

aiheutunut ongelmaa, sillä sekä Ramboll

Finland Oy:n valvomissa sameuden mit-

tauspisteissä että yleisesti alueen sameu-

den havainnoinnissa voitiin jälleen todeta,

että vesi kirkastuu ruoppausten jälkeen

varsin nopeasti, Saarelmaa kertoo.

Vuorokaudet ympäri toteutettu yhtä-

jaksoinen ja onnistunut ruoppausprojekti

työllisti kaikkiaan yli 50 henkilöä. Paikal-

linen savolainen leppoisuus ja sosiaalinen

ote asioiden hoidossa takasi viihtyisän ja

stressittömän ilmapiirin kiireellisestä aika-

taulusta huolimatta.

– Kyllä täällä kelpasi urakoida. Mukavaa

työporukkaa ja hommat etenivät esimer-

killisellä tavalla. Ruoppauksen toteutumi-

sesta on luovutettu tarkat pohja- ja mitta-

ustiedot Destia Oy:lle. Siitä on hyvä jatkaa

louheella täyttöä, Saarelma kuittaa.

Kahmariruoppaaja Kahmari 2 lastaa pehmeää savimassaa proomuun. Hevonpään

lahdessa ruoppaussyvyys oli jopa 20 metriä.

Savonlinnan ohikulkutien perustamisen vaatimia ruoppauksia tehtiin tauotta

ympäri vuorokauden noin kuukauden ajan.

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011

Liukuvalu on monissa kohteissa paikalla valuun verrattuna kiistatta nopeampi, tehokkaampi ja laadukkaampi tekniikka toteuttaa haastaviakin rakenteita – ja mo-nesti ainoa mahdollinen tekniikka. Nopeaksi liukuvalun tekee se, että saman muotin nos-tolla voidaan toteuttaa laajojakin rakenteita yhtäjaksoisesti. Terramaren rakennusmestari Pertti Sukasella on liukuvalutekniikasta 30 vuoden kokemus. Hänen mielestään teknii-kassa kiinnostaa tehokkuuden lisäksi myös sen kyky toteuttaa monimutkaisia poikkileik-kauksia.

– Liukuvalutekniikassa voidaan esimer-kiksi seiniä ottaa vauhdissa ”matkaan” tai jättää pois. Myös seinämävahvuutta voidaan vauhdissa kaventaa tai paksuntaa asteittain. Tekniikka mahdollistaa myös kaarevat poikki-leikkausmuodot, Pertti Sukanen kertoo.

– Olen aina pitänyt liukuvalukohteen

8

Ruoppaus - satamarakentaminen- vedenalainen louhinta - ympäristörakentaminen - liukuvalukohteet - erikoiskohteet

Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen rakentamisessa

Terramare toteutti lokakuussa Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen 20 metriä korkean jätebunkkerin ja lähes 50 metrisen porrastornin liukuvalutekniikalla. Kummankin kohteen rakentaminen saatettiin kokeneen rakennusmestari Pertti Sukasen johdolla sujuvasti aikataulussa valmiiksi. Bunkkerin valu kesti kuusi vuorokautta ja porraskuilun kaksi viikkoa.

Tehokas liukuvalutekniikka apuna

Rakennusmestari Pertti Sukasella on

30 vuoden kokemus liukuvalutekniikan

soveltamisesta haastaviinkin

kohteisiin.

Teksti: Markku Salonen | Kuvat: Terramaren kuva-arkisto

suunnittelua erittäin kiinnostavana vaiheena, etenkin jos haluttu poikkileikkausrakenne on haastava. Ammattitaitoisella muottien suun-nittelulla ja työvaiheiden ennalta arvioinnilla kohteen toteutus on hyvässä hallinnassa, Su-kanen painottaa.

Palkitsevia ja mieleen jääneitä kohteita poikkileikkauksiltaan ovat Sukaselle olleet mm. Moskovan Olympia hotelliin ja Tampere-taloon toteutetut seinärakenteet.

– Toisaalta taas selkeäpiirteisissä raken-nekohteissa tekniikan tehokkuus ja mah-dollisuus mittaviin toteutuksiin puhuttelee. Vaikuttava kokemus oli esimerkiksi Vaasaan rakennetun 150 metriä korkean piipun valu. Se oli ensimmäinen liukuvalukohde, jossa olen ollut mukana, Sukanen kertoo.

Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen jä-tebunkkeri ja porrastorni ovat tyypillisiä koh-teita, joissa liukuvalutekniikan hyödyt pääse-vät hyvin esille.

– Bunkkerien, hissi- ja porraskuilujen li-säksi liukuvalutekniikalle soveltuvia kohteita ovat mm. savupiiput, siilot sekä säiliöiden suojaseinät, joiden toteutuksessa voidaan edetä 4-5 metrin päivävauhtia tasaisella laa-dulla ja tarkkuudella, Sukanen kuvailee.

Terramare on hyödyntänyt tehokkaasti liukuvalutekniikkaa myös kulmatukilaiturei-den toteutuksessa, jolloin laiturielementtejä

9

Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen bunkkerin ja taustalla näkyvän porrastornin

liukuvalu toteutui kelvollisissa sääolosuhteissa sujuvasti aikataulussa.

Liukuvalutekniikan nopeus perustuu nostettavan muotin

hyödyntämiseen koko valuprosessin ajan.

Oulun Sataman laajoihin kehitys-suunnitelmiin liittyneet Nuotta-saaren päälaiturin parannustyöt ovat valmistuneet. Terramare peruskorja-si ja vahvisti 330 metrin pituisen päälai-turin rakenteita kestämään tulevaisuuden rahtihaasteet seuraavat 50 vuotta. Paran-nustöiden tavoitteena oli myös kehittää

Oulun Sataman Nuottasaaren päälaiturin saneerauksella50 lisävuotta

laiturialueen toiminnallisuutta ja turval-lisuutta. Laiturilla käsitellään mm. kaolii-nia, liitua, suolaa, puutavaraa ja talkkia. Päälaiturin erityispiirteenä on Oulunjoen virtaus, joka pitää laiturin satama-altaan jäättömänä koko talvikauden ajan.Terramaren toteuttamaan saneerausurak-kaan sisältyi mm. uuden paalulaatan ra-

kentaminen nykyisen reunapalkin taakse sekä olemassa olevan reunapalkin sa-neerauksen. Lisäksi työhön sisältyi eroo-siosuojauksen rakentaminen ja laiturin tausta-alueen viemäri- ja kenttätyöt. Ura-kointi aloitettiin toukokuussa ja se työllisti kaikkiaan noin 10 henkeä. Urakan veroton arvo oli noin 2,2 miljoonaa euroa.

www.terramare.fi

Teksti: Markku Salonen

Kuva: Oulun Satama | Suomen Ilmakuva Oy

TERRAMARE TÄNÄÄN | TIEDOTUSLEHTI TALVI 2010-2011

voidaan valmistaa 50–60 metrin laituriosuu-delle yhdellä liukuvalukerralla. Onnistuneen liukuvalun tuloksen takaa ammattitaitoisen työnjohdon ja työntekijöiden lisäksi myös asianmukainen mittaus ja seuranta. Liukuva-lutyömaa on myös kelpo työllistäjä.

– Liukuvalu työllistää paljon erilaista henki-löstöä. Oulussa työllistimme myös paikallista työvoimaa kuten raudoitus- ja betonimiehiä sekä timpureita. Otettiinpa mukaan muuta-ma nuorikin oppiin, jos vaikka kipinä alalle syttyisi. Kaikkiaan Oulun työmaa työllisti 20 henkeä omaa väkeä ja lisäksi aliurakoitsijan miehiä saman verran, Sukanen kertoo.

Aikaisten pakkasten saapuminen ja tuuli-set olosuhteet saattavat haitata olosuhteita rakennustyömailla, mutta liukuvalu ei pienis-tä hätkähdä.

– Sääolosuhteet olivat Oulussa varsin kel-volliset. Liukuvalutyömaa sietää hyvin sää-olosuhteita ja pakkastakin, kunhan valettavat rakenteet eivät ole kovin ohuita. Tuulisella ilmalla ja pakkasella voimme suojata liukuva-lu- ja hiertolavat pressuilla ja johtaa lämmön alhaalta ylöspäin. Sää on harvoin este liuku-valun toteutukselle. Tietenkin alle -15 asteen pakkasella tai toisaalta yli 25 asteen helteellä on tässäkin työssä omat hankaluutensa, Su-kanen täsmentää.

Oulun työmaalla liukuvalu-urakan lop-putulos oli onnistunut ja laadukas. Työmaa sijaitsee Kemiran tehdasalueella Laanilan tontilla olevan voimalaitoksen vieressä. Lem-minkäinen Talo Oy:n tilaaman jätebunkkerin

Oulun Energian jätteenpolttolaitos valmis-tuu vuonna 2013 ja se tulee hyödyntämään yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätettä kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen.

– Hyödyllinen rakennus siis sielläkin val-mistumassa. Tekee mieleni siteerata Terra-marelle mittauksia tekevän Reijo Kautosen mottoa, että ”ottakaa homma haltuun!” Se on mielestäni hyvä motto, Sukanen toteaa.

lopulliset valumitat olivat 36 m x 21m ja kor-keus 21 metriä. Kohteeseen käytettiin beto-nia 1260 m3 ja terästä 115 000 kg.

NCC Roads Oy:n tilaaman porrastornin lo-pulliset mitat olivat 8,9 m x 6,25 m ja korke-us 48 metriä. Kohteeseen käytettiin betonia 360 m3 ja terästä 37 000 kg. Sekä tilaajat että kohteen valvojina toimineet Pöyryn konsultit olivat lopputulokseen tyytyväisiä.

10

ARVOTOLEN VASTUUSSA OMASTA TURVALLISUUDESTANI

OTAN TURVALLISEN TYÖSKENTELYN ESIIN MUIDEN KANSSA

RYHDYN TOIMENPITEISIIN, MIKÄLI HAVAITSEN

VAARALLISTA TOIMINTAA. TARVITTAESSA

KESKEYTÄN TYÖN

OTAN VASTAAN PALAUTETTA TURVALLISUUSKÄYTTÄYTY-

MISESTÄNI ARVOSTA TAI ASEMASTA RIIPPUMATTA

TEEN ILMOITUKSEN KAIKISTA VAARA- JA LÄHELTÄ

PITI –TILANTEISTA TIEDOKSI JA OPIKSI MUILLE

SÄÄNNÖTTEE RISKIARVIO JOKAISESTA TYÖMAASTA, ALUKSESTA

TAI PAIKASTA

HANKI LUPA TYÖHÖN NIITÄ MÄÄRITELTYJÄ TYÖTEHTÄVIÄ

VARTEN, JOIHIN LIITTYY SUURI RISKI

TEE POIKKEAVISTA VAARALLISISTA TYÖTEHTÄVISTÄ

VAARA-ANALYYSI

TIEDOSTA RISKIT JA ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET

OLE TYÖKUNNOSSA JA KÄYTÄ VAADITTAVIA

HENKILÖKOHTAISIA SUOJAVARUSTEITA

ROOLINI NINAN MUKAANTYÖNTEKIJÄNÄ

Tarkasta aina oma turvallisuus, varusteet ja ympäristö• Varmista, että olet tietoinen työhön ja työympäristöön • liittyvistä riskeistä ja ennaltaehkäisevistä toimen-piteistäIlmoita työnjohtajallesi vaaratilanteista• Noudata aina arvoja ja sääntöjä•

PÄÄLLIKKÖNÄ/TYÖNJOHTAJANA

Johda esimerkein turvallisesti• Luo organisaatioon ilmapiiri ja edellytykset, jossa • työntekijöitä rohkaistaan tekemään työnsä turvalli-sesti ja ottamaan turvallisuus puheeksiVarmista omalla vastuualueellasi arvojen ja sääntö-• jen yhteensopivuus

NINA-SÄÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄTee riskiarvio jokaisesta työmaasta, aluksesta tai paikasta

Työmaapäällikkö/aluksen päällikkö koordinoi riskiarvion, • johon työnjohtajat osallistuvatRiskiarvio on arvioitava määräajoin ja päivitettävä tarvit-• taessa (kuten työn sisällön tai menetelmän muuttuessa tai tapahtuman jälkeen)Riskiarviossa määritetyt toimenpiteet on toteutettava•

Hanki lupa työhön määriteltyjä työtehtäviä varten, joihin liittyy suuri riski

Tunnistetut suuren riskin sisältävät toiminnat: • työskentely suljetussa tilassa • työskentely energiaan kytketyssä järjestelmässä • (energian erottaminen/varmista)

Riskiarvion perusteella voidaan määrittää muita suuren • riskin työtehtäviäMääritellyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on toteutettava• Vastaava työnjohtaja antaa luvan työhön•

Tee poikkeavista vaarallisista työtehtävistä vaara-analyysiKun kyseessä on vaarallinen tai poikkeava työtehtävä, • pitää työnjohtajan tehdä vaara-analyysiMääritellyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet on toteutettava•

Tiedosta riskit ja ennaltaehkäisevät toimenpiteetJokaiselle, joka työskentelee projekteissa, aluksilla tai • toimistoissa on ilmoitettava merkityksellisistä riskeistä ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistäEnnen työvaiheen aloittamista pidetään toolbox-palaveri: •

mikäli tarvitaan työvaiheen vaara-analyysi tai tarvi-• taan lupa työhön riskiarvion perusteella•

Riskiarvion päivityksestä tiedotetaan niille työmaahenki-• löille, joita asia koskee

Ole työkunnossa ja käytä vaadittavia henkilökohtaisia suoja-varusteita

Työkunnossa tarkoittaa, ettei ole alkoholin tai huumeiden • vaikutuksen alainenHenkilökohtaiset suojavarusteet työpaikalla: •

turvakengät ja kypärä • jokaisella työmaahenkilöllä on oltava heijastava • varoitusvaatetus pelastusliivit alukseen noustessa ja siitä poistuessa • tai jos aluksella ei ole suojakaiteita

Henkilökohtaiset lisäsuojavarusteet ovat työkohtaisia ja • perustuvat riskiarvioon, työvaiheen vaara-analyysiin ja lupaan työhön

Henkilöstömme on arvokkain voimavaramme, joten arvostamme turvallisuutta ennen kaikkea. Päämäärämme on: No Injuries No Accidents (Ei vahinkoja Ei tapaturmia). Tämä sisältyy yrityksemme kulttuuriin ja sen tukena ovat Arvot ja Säännöt. Koko henkilöstömme, mukaan lukien alihankkijamme, odotetaan ottavan nämä arvot ja säännöt sydänasiakseen.

11

www.terramare.fi

Terramaren työmaatTyömaapäällikköTyöpäällikköTyömaa

Laitureiden 23 ja 24 korjaus, Naantali

Vedenottamon aukon ruoppaus, Oskarshamn, Ruotsi

Etelälaiturin nosturipalkin korjaus, Loviisan satama

Tuulivoimala 1:n perustus, Raahe

Porvoonjoen itäranta, Porvoo

KOY Verkko, liukuvalutyöt, Helsinki

Väylän ruoppaus ja vedenalainen louhinta, Västervik, Ruotsi

Ruoppaus laituria varten, Stenungsund, Ruotsi

Syvennys- ja puhdistusruoppaus, Gedser, Tanska

Haminan sataman ruoppaus, Hamina

Ruusuniemen allas ja laiturit, Helsinki

Länsisataman ruoppaus, Helsinki

Mikko Latikka

Seppo Ajanko

Esa Kunnassaari

Esa Kunnassaari

Esa Kunnassaari

Esa Kunnassaari

Kjell Helgesson

Kjell Helgesson

Kjell Helgesson

Jouko Sederholm

Pekka Arppe

Jarmo Yletyinen

Matti Juslenius

Jarmo Huotari Jouni Eilola

Jukka Sippola

Markku Latikka

Jukka Sippola

Pertti Sukanen

Olli Väätäjä

Peter Olsson

Peter Kuiters

Gert-Jan Peters

Heikki Porrasmaa

Reijo Kultalahti

Terramare on jakanut työntekijöilleen päivitetyn ja havainnollisen työturvaoppaan

Terramaren ensimmäinen työturvallisuusopas ilmestyi vuonna 2001. Tänä vuonna jul-kaistu päivitetty versio on laadittu vastaamaan turvallisuuslainsäädännössä tapahtunei-ta muutoksia. Oppaan rakenteen pohjana on käytetty Boskaliksen työturvallisuusopasta, jotta koko konsernin henkilöstö voisi käyttää sitä sujuvasti eri maissa. Oppaassa on erikseen

kuusi osastoa, jotka ovat Terramaren omia osioita ja niissä on huomioitu yrityskohtaiset asiat.

Oppaan tarkoituksena on tukea yrityksessämme tehtävää työturvallisuustyötä ja antaa riittä-

västi käytännön tietoa jokapäiväiseen turvalliseen työskentelyyn työmailla ja aluksilla.

Opas perustuu Työturvallisuuslakiin 23.8.2002 (738/2002). Oppaan laatimisessa on huomioi-

tu viimeisimmät 1.6.2009 voimaantulleet säädökset.