Sitoumusehdot 2017 - Ruokavirasto · Hakijan ikä Sitoumuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijana oleva luonnollinen henkilö tai hänen puolisonsa on sitoumuksen antamista

Eläinten hyvinvointikorvaus

Sitoumusehdot 2017

Sisällysluettelo

Sitoumusehtojen noudattaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

1. Uutta vuonna 2017 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

2. Eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

3. Täydentävät ehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

4. Eläinsuojelulainsäädännön vähimmäistaso eläinten hyvinvointikorvauksessa . . . . . 9

5. Sitoumukseen vaadittavat vähimmäiseläinmäärät . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

6. Eläinten merkintä ja rekisteröinti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

7. Tilakohtaisten toimenpiteiden valinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

8. Toimenpiteistä luopuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

9. Toimenpiteiden korvaustasot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

10. Eläinten hyvinvointikorvauksen määräytyminen ja maksaminen . . . . . . . . . . . 16

11. Sitoumuksen siirtäminen ja sitoumuksesta luopuminen . . . . . . . . . . . . . . . 18

12. Ylivoimainen este . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

13. Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuksen ja maksun epääminen . . . . . . . . . 20

14. Korvauksensaajan ilmoitusvelvollisuus ja asiakirjojen säilyttäminen . . . . . . . . . 21

15. Tilakohtaiset toimenpiteet nautatilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

16. Tilakohtaiset toimenpiteet sikatilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

17. Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- ja vuohitilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

18. Tilakohtaiset toimenpiteet siipikarjatilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

19. Valvonta ja seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

20. Tukien julkisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

21. Määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

22. Lukuohjeet ja tulostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47

23. Julkaisun tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

2

Liite 1. Eläinryhmät eläinten hyvinvointikorvauksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Liite 2. Eläinten hyvinvointikorvauksen vähimmäistasot toimenpiteittäin . . . . . . . . 50

Liite 3. Eläinten hyvinvointikorvausta koskevat säädökset . . . . . . . . . . . . . . . . 75

3

Sitoumusehtojen noudattaminen

Näitä eläinten hyvinvointikorvauksen sitou-musehtoja on noudatettava 1.1.2017 lukien.

Seuraa mavi.fi-sivustolta näihin sitoumuseh-toihin vielä mahdollisesti tulevia muutoksia.

Komissiolle tehtyjen muutosesitysten hyväk-syntä ja kansallisten asetusten voimaantulovahvistetaan tässä erikseen.

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuseh-dot 2017 perustuvat osittain Manner-Suo-men maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 muutosesitykseen sekä luonnoksiineläinten hyvinvointikorvauksesta annettu-jen valtioneuvoston asetuksen 121/2015 jamaa- ja metsätalousministeriön asetuksen117/2015 muutoksista.

4

1. Uutta vuonna 2017

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumuskau-si on kalenterivuosi. Vuonna 2017 sitoumustehdään ajalle 1.1.2017 – 31.12.2017, jonaaikana valittujen toimenpiteiden tukiehtojaon noudatettava.

Muutokset riippuvat maaseutuohjelmanmuutosten hyväksymisestä.

Toimenpidekohtaiset oleellisimmat muutok-set:

• Jos emolehmätiloilla on muita kuinemolehmien vasikoita (esim. välitykses-tä ostetut vasikat), voi siitä huolimattavalita toimenpiteen 1.2c Emolehmienvasikoiden pito-olosuhteiden paranta-minen.

• Emakko voi olla porsitushäkissä por-

simisen yhteydessä (toimenpide 2.4Emakoiden ja ensikoiden porsimisolo-suhteiden parantaminen).

• Lihasikalassa ei vaadita toimenpiteessä2.5 lattialämmitystä.

• Karitsoilla ja kileillä eläinyksikkökertoi-met lasketaan 2 kuukauden iästä alka-en (lampaiden ja vuohien toimenpiteis-sä 3.1, 3.2, 3.3, 3.4a ja 3.4b).

• Lampaiden ja vuohien toimenpiteessä3.3 Lampaiden ja vuohien hoito, pa-pananäytteet otetaan vähintään kaksikertaa vuodessa.

Mikäli haet kevään 2017 päätukihaussa myösluonnonmukaisen kotieläintuotannon sitou-musta, huomioi, että se rajoittaa eläinten hy-vinvointikorvauksen toimenpiteiden valintaa.

5

2. Eläinten hyvinvointikorvaukseensitoutuminen

Sitoumuksen ja maksun hakeminen

Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusta jamaksua vuodelle 2017 haetaan sähköisestiVipu-palvelussa 11.1.–31.1.2017. Sitoumustaja maksua on mahdollista hakea myös pape-rilomakkeella, jolloin lomake 472 on toimi-tettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomai-selle. Sika- ja siipikarjatilat ilmoittavat sitou-musta hakiessaan 31.1.2017 mennessä hae-tun eläinmäärän, jota ei ole enää mahdolli-suus korottaa eläinmääräilmoituksessa, vaik-ka vuoden 2017 toteutunut eläinryhmittäineneläinmäärä olisi suurempi.

Eläinmääräilmoitus

Korvauksenhakijan on ilmoitettava kunnanmaaseutuelinkeinoviranomaiselle sika- ja sii-pikarjatilojen vuoden 2017 toteutuneet eläin-ryhmittäiset eläinmäärät 15.2.2018 mennes-sä eläinmääräilmoituksella Vipu-palvelussatai lomakkeella 179. Nämä ilmoitetut eläin-määrät ovat lopullisen korvauksen laskennanperusteena kuitenkin siten, että korvaus mak-setaan korkeintaan sen eläinmäärän mukaan,mitä hakija on ilmoittanut sitoumuksen ha-kemisen yhteydessä. Ks. luku 10.

Nauta-, lammas- ja vuohitilojen eläinmääräthallinto saa suoraan eläinrekistereistä.

Hakemuksen myöhästyminen

Jos hakemus on jätetty viimeisen hakupäivänjälkeen, maksua vähennetään 1 % jokaistamyöhästynyttä työpäivää kohden. Työpäiväl-lä tarkoitetaan arkipäiviä lukuun ottamattalauantaita. Hakemus hylätään kokonaan, joshakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää.

Kalenteripäiviin luetaan mukaan sekä arki-että pyhäpäivät. Hakemuksella tarkoitetaansitoumuksen haun ja maksun (lomake 472) li-säksi myös sika- ja siipikarjatilojen eläinmää-räilmoitusta (179) sekä aktiiviviljelijän todis-teita. Siipikarjan teuraseräraporttien myöhäs-sä jättäminen ei aiheuta myöhästymisseuraa-muksia mutta korvausta ei makseta ennenkuin raportit on toimitettu.

Aktiiviviljelijä

Viljelijän tulee olla asetuksen (EU)N:o1307/2013 9 artiklan 2-5 kohdassatarkoitettu aktiiviviljelijä. Aktiiviviljelijäksikatsotaan aina viljelijä, jonka suorien tu-kien myönnetty yhteismäärä hakuvuottaedeltävänä vuonna on enintään 5000 euroa.Aktiiviviljelijäksi ei katsota sellaista luonnol-lista tai oikeushenkilöä taikka luonnollistentai oikeushenkilöiden ryhmää, joka hallinnoilentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä,kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä taivapaa-ajan alueita, ja joka on lisäksi saanutsuoria tukia yli 5 000 euroa vuonna 2016,jollei hakija vapaudu kieltolistalta. Mikäliaktiiviviljelijä-määritelmä ei täyty, joutuukieltolistalle.Hakija katsotaan myös aktiiviviljelijäksi josviljelijä on saanut yli 5 000 euroa suoriatukia edellisenä vuonna, mutta ei hallinnoilentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä,kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä taivapaa-ajan alueita.Kieltolistalta voi tietyin edellytyksin vapau-tua (katso lisätietoja: mavi.fi -> tuet japalvelut -> viljelijä -> aktiiviviljelijä sekämavi.fi -> oppaat ja lomakkeet -> hakuopas

6

-> aktiiviviljelijä). Kieltolistalta vapautu-miseksi on toimitettava todisteet kunnanmaaseutuelinkeinoviranomaiselle 31.1.2017mennessä. Jos todisteet on jätetty 31.1.2017jälkeen, myönnettävää korvausta alennetaanyhdellä prosentilla kutakin myöhästynyt-tä työpäivää kohden, jos myöhästyminenon enintään 25 kalenteripäivää. Eläintenhyvinvointikorvaus hylätään, jos todisteetmyöhästyvät yli 25 vuorokautta (mukaanlukien kaikki kalenteripäivät). Kieltolistaltatodisteiden avulla vapautuvalle hakijallevoidaan myöntää sitoumus ja korvaus.

Viljelijä ja maatila

Viljelijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä,oikeushenkilöä tai luonnollisten henkilöidentai oikeushenkilöiden muodostamaa ryhmää,joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaaja joka harjoittaa maataloustoimintaa. Vilje-lijän maatilalla on oltava viranomaisen an-tama maaseutuelinkeinorekisterin tilatunnus(tiltu). Maatilalla tarkoitetaan kaikkia vil-jelijän johtamia, saman jäsenvaltion alueel-la sijaitsevia maataloustoimintaan käytettä-viä yksiköitä.

Hakijan ikä

Sitoumuksen hyväksymisen edellytyksenä on,että hakijana oleva luonnollinen henkilö taihänen puolisonsa on sitoumuksen antamistaedeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä vä-hintään 18-vuotias eli vuonna 2017 sitoutu-van hakijan tai hänen puolisonsa tulee ollasyntynyt viimeistään 31.12.1998. Puolisollatarkoitetaan hakijan aviopuolisoa tai tämänkanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elä-vää henkilöä. Avioliitonomaisilla olosuhteil-la tarkoitetaan yhteisessä taloudessa avioliit-toa solmimatta jatkuvasti eläneitä henkilöi-tä, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenäänavioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinenlapsi. Alle 18-vuotiaan antama sitoumus voi-daan kuitenkin hyväksyä siinä tapauksessa,jos hakija on solminut avioliiton, henkilö har-joittaa maataloutta yhteisomistajana yhdessävanhempansa kanssa tai ikää koskevasta vaa-timuksesta poikkeamiseen on muita erityisiäsyitä.

Jos maa- ja puutarhataloutta harjoitetaanuseamman viljelijän toimesta tai yhteisömuo-dossa, korvauksen myöntämisen edellytykse-nä on, että vähintään yksi viljelijä, yhteisönjäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää kos-kevan vaatimuksen.

7

3. Täydentävät ehdot

Eläinten hyvinvointikorvauksen myöntämisenehtona on täydentävien ehtojen noudattami-nen. Täydentävien ehtojen vaatimukset onselvitetty tarkemmin Täydentävien ehtojenoppaassa1, joka on luettavissa Mavi.fi –sivul-la (mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet -> vilje-lijä -> täydentävien ehtojen oppaat2). Vilje-lijä sitoutuu noudattamaan voimassa olevaa

lainsäädäntöä.

Täydentävät ehdot muodostuvat lakisäätei-sistä hoitovaatimuksista (EU:n ja kansalli-nen lainsäädäntö) sekä hyvän maataloudenja ympäristön vaatimuksista. Jos täydentä-vien ehtojen noudattamisessa havaitaan rik-keitä, seuraamuksia aiheutuu myös eläintenhyvinvointikorvaukseen.

1http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/41/cover2http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/Taydentavien-ehtojen-oppaat.aspx

8

4. Eläinsuojelulainsäädännön vähimmäistasoeläinten hyvinvointikorvauksessa

Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaanvain eläinsuojelulainsäädännön ylittäville toi-mille. Sen tähden eläinsuojelusäädökset ovatkunkin toimenpiteen pohjatasona, joidennoudattamatta jättäminen on vakavampipuute kuin vain eläinsuojelulainsäädännönylittävän osan eläinten hyvinvointikorvauksentukiehdon puute.

Maksettavaa tukea vähennetään enemmän,jos tukiehtojen lisäksi toimenpiteen perustee-na olevaa eläinsuojelulainsäädännön vähim-mäistasoa ei ole noudatettu. Vähimmäistaso-jen säädökset on kerrottu kokonaisuudessaanliitteessä 2 ja niihin on viittaukset sitoumus-ehdoissa jokaisen toimenpiteen kohdalla.

9

5. Sitoumukseen vaadittavatvähimmäiseläinmäärät

Eläinten hyvinvointikorvauksen hakijalla onoltava hallinnassaan keskimäärin vuoden ai-kana vähintään taulukon 1 mukainen eläin-määrä sitoumukseen oikeuttavaa eläinlajia.Sitoumukseen kuuluvan eläinlajin eläimiä tu-lee olla hallinnassa joka päivä, pois lukientuotantosuuntaan kuuluvat tuotantotauot.Eläinyksiköiden laskentaa kuvataan eläinla-jeittain kappaleessa 10.

Kuva 1: Taulukko 1. Eläinten hyvinvoin-tikorvaussitoumuksen vähimmäise-läinmäärät

Valittujen toimenpiteiden sitoumusehtojen

toteuttaminen on aloitettava 1.1.2017. Vil-jelijältä ei edellytetä tietyn vähimmäispelto-alan tai muun alan hallintaa. Sitoumus kos-kee kaikkia hakijan tilatunnuksella olevia va-litun eläinlajin eläimiä.

Tukihakemuksen eläinten on oltava rekiste-röityinä sen tilatunnuksen hallintaan, jota vil-jelijä käyttää korvausta hakiessaan, ei asia-kastunnuksen tai viljelijällä mahdollisesti ole-van toisen tilatunnuksen hallintaan. Asiakas-tunnuksen tai väärän tilatunnuksen hallinnas-sa olevista eläimistä ei myönnetä tukea.

Mikäli toimenpidettä ei voi toteuttaa kaikissarakennuksissa, joissa toimenpiteeseen kuulu-via eläimiä on, sitä ei voi valita. Valitun toi-menpiteen ehtoja on toteutettava myös ha-kijan tilatunnuksella olevilla tilan ulkopuolellesijoitetuilla eläimillä.

10

6. Eläinten merkintä ja rekisteröinti

Eläinten hyvinvointikorvauksen edellytyksenäon eläinten merkintä- ja rekisteröintisäädös-ten noudattaminen. Voimassaolevat säädök-set ja ohjeet löytyvät Elintarviketurvallisuus-viraston Evira internetsivuilta (www.evira.fi).Toimenpiteessä tukikelpoinen tai mahdolli-sesti tukivuoden aikana tukikelpoinen eläin(nauta, lammas, vuohi) hylätään valvonnas-sa, jos sen merkinnän tai rekisteröinnin tie-dot ovat virheelliset. Kaikilla hyvinvointikor-vauksen eläinlajeilla eläinluetteloa on pidet-tävä ajan tasalla joko paperisella lomakkeellatai sähköisessä muodossa. Siipikarjalla on pi-dettävä eläinkirjanpitoa.

Nautaeläinten merkitsemis- ja rekisteröinti-opas, Lampaiden ja vuohien merkitsemis- jarekisteröintiopas sekä Sikojen merkitsemis- jarekisteröintiopas ovat tulostettavissa Eviraninternetsivuilta. Naudan, lampaan ja vuohenon oltava joko eläinrekisteriin ilmoitetussa pi-topaikassa tai korvauksenhakijan hallinnassaolevassa pitopaikassa.

Naudat:

• Kaikki tilan eläimet on rekisteröitävätilatunnukselle nautarekisteriin ja tie-dot on pidettävä ajan tasalla.

• Nautarekisteriin on ilmoitettava eläin-ten tapahtumat, mm. syntymät, os-tot,poistot ja siirrot, 7 päivän kulues-sa tapahtumasta. Eläintä ei saa siirtääpois syntymäpitopaikasta ennen rekis-teröintiä.

• Tilalla on pidettävä ajantasaista pi-topaikkakohtaista nautaeläinluetteloa.Tiedot on merkittävä nautaeläinluette-loon 3 päivän kuluessa tapahtumasta.

• Naudat on korvamerkittävä viimeis-tään 20 päivän iässä. Eläin on kuiten-kin merkittävä aiemmin, jos se siirre-tään pois syntymäpitopaikastaan.

Lampaat ja vuohet:

• Lammas- ja vuohirekisteriin on il-moitettava eläinten tapahtumat, mm.poistot, ostot ja siirrot, 7 päivän kulu-essa tapahtumasta.

• Syntynyt eläin on rekisteröitävä vii-meistään 6 kk iässä.

• Emän poikimisilmoitus on tehtävä vii-meistään 6 kuukauden kuluessa eläi-men syntymästä. kuitenkin 1.8.2016jälkeen tehtävät ilmoitukset on tehtä-vä tammikuun 2018 loppuun mennes-sä, jotta karitsat ja kilit voidaan huo-mioida v. 2017 hyvinvointikorvaukseneläinmäärien laskennassa. Ennen rekis-teröintiä eläintä ei saa siirtää pois syn-tymäpitopaikasta. Tilalla on pidettäväajantasaista pitopaikkakohtaista eläin-luetteloa. Tiedot on merkittävä eläinlu-etteloon viimeistään 3 päivän kuluessatapahtumasta.

Siat:

• Sioista on pidettävä ajan tasalla olevaaluetteloa pitopaikoittain.

• Sikojen kuukauden 1. päivien eläinmää-räilmoitukset on tehtävä sikarekiste-riin vähintään kolme kertaa vuodes-sa; toukokuussa (tammi – huhtikuu),syyskuussa (touko-elokuu) ja seuraa-van vuoden tammikuussa (syys-joulu-kuu).

11

Siipikarja: • Siipikarjasta on pidettävä ajantasaistapitopaikkakohtaista eläinkirjanpitoa.

12

7. Tilakohtaisten toimenpiteiden valinta

Jokaisen eläinlajin toimenpiteiden valinnassaon rajoituksia. Rajoitukset on mainittu eläin-lajin toimenpiteiden kohdalla kappaleissa 16-19. Mikäli tilalla on tai tilalle tulee luonnon-mukaisen kotieläintuotannon sitoumus, siitäaiheutuu myös rajoituksia toimenpiteiden va-lintaan.

Viljelijä voi valita haluamansa määrän toi-menpiteitä sitoumuksen kohteena olevalleeläinlajille mikäli toimenpide soveltuu maa-tilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiinjärjestelyihin.

Viljelijä voi sitoutua noudattamaan toimen-piteitä yhden tai usean eläinlajin osalta.

13

8. Toimenpiteistä luopuminen

Viljelijän on luovuttava valitsemastaan toi-menpiteestä ja palautettava siitä maksettuhyvinvointikorvaus, jos:

• Sitoumuskauden aikana siitä maati-lan kotieläintuotannosta luovutaan, jo-ta koskien toimenpide on valittu.

• Maatilalla harjoitetun eläintuotannonolosuhteissa tapahtuu sellainen muu-tos, ettei valitun toimenpiteen mukai-sia ehtoja enää voida toteuttaa, esi-merkiksi siirtyminen luonnonmukaiseenkotieläintuotantoon.

• Tilan eläinmäärä vähenee pysyvästi al-le keskimääräisen vähimmäiseläinmää-

rän (taulukko 1.).

Jos viljelijä on valinnut tuotantosuuntaansasopimattoman toimenpiteen, toimenpiteestäon luovuttava sitoumuskauden aikana. Toi-menpiteestä luovuttaessa ei korvausta mak-seta ja viljelijälle sitoumuskaudelta mahdolli-sesti jo maksettu korvaus peritään takaisin.

Esimerkki: Viljelijä on valinnut toimenpiteen1.3b Vähintään 12 kuukauden ikäisten uros-puolisten nautojen pito-olosuhteiden paran-taminen. Tila kuitenkin laittaa sonnivasikatvälitykseen ja luopuu sonnien pidosta sitou-musvuoden aikana ja jatkaa lypsylehmien pi-toa. Tukea ei voida maksaa toimenpiteestä1.3b.

14

9. Toimenpiteiden korvaustasot

Eläinten hyvinvointikorvauksen määrä (€/ey)perustuu toimenpiteen tilalle aiheuttamiinlaskennallisiin kustannuksiin tai tuotannon-menetyksiin. Korvausmäärät on esitetty tau-lukoissa

Kuva 2: Taulukko 2a.Tilakohtaiset toimenpi-teet nautatilalle

Kuva 3: Taulukko 2b. Tilakohtaiset toimen-piteet sikatilalle

Kuva 4: Taulukko 2c. Tilakohtaiset toimen-piteet lammas- ja vuohitilalle

Kuva 5: Taulukko 2d. Tilakohtaiset toimen-piteet siipikarjatilalle

15

10. Eläinten hyvinvointikorvauksenmääräytyminen ja maksaminen

Eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan eläin-ryhmittäin laskettujen eläinyksiköiden perus-teella (taulukko 3 ja Liite 1.).

Naudat, lampaat ja vuohet

Hyvinvointikorvaus maksetaan nauta-, lam-mas- ja vuohitiloille toimenpidekohtaisestieläinrekistereistä kertyvien tukikelpoisuuspäi-vien perusteella laskettavan keskimääräiseneläinryhmittäisen eläinmäärän perusteella.

Siat

Sikatiloilla sitoumuksen hakemisen yhteydes-sä viljelijä ilmoittaa sikojen arvioidut eläin-määrät. Sikojen eläinyksikköjen määrää las-kettaessa jätetään keskimääräisten eläinyk-sikkömäärien laskennasta pois ne kaksi kuu-kautta, jolloin eläinryhmän eläinmäärä on ol-lut pienin.

Sikatiloilla eläinryhminä käytetään sikarekis-terin mukaisia ryhmiä: porsas (0–3 kk), liha-sika (yli 3– alle 8 kk), nuori siitossika (yli 3–alle 8 kk), emakko (väh. 8 kk), karju (väh. 8kk).

Toteutuneet eläinryhmittäiset eläin-määrät on ilmoitettava eläinmääräilmoituk-sessa 15.2.2018 mennessä Vipu-palvelussatai lomakkeella 179.

Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaansitoumuksen hakemisen yhteydessä ilmoite-tun eläinmäärän mukaan.

Siipikarja

Sitoumuksen hakemisen yhteydessä vil-jelijä ilmoittaa siipikarjan arvioidut eläin-

määrät. Eläinyksikköjen määrän laskennas-sa käytetään pidetyn eläinkirjanpidon mu-kaista kunkin kalenterikuukauden ensimmäi-sen päivän todellista eläinryhmittäistä mää-rää. Broilereiden laskennassa käytetään kui-tenkin kunkin kalenterikuukauden ensimmäi-sen ja viidennen päivän välistä korkeinta vä-hintään yhden vuorokauden ajan pidettyä to-dellista eläinmäärää. Määrää laskettaessa jä-tetään keskimääräisten eläinyksikkömäärienlaskennasta pois ne neljä kuukautta, jolloineläinryhmän eläinmäärä on ollut pienin.

Teurastetun siipikarjan eläinmäärän lasken-ta kuvataan siihen liittyvässä toimenpiteessä4.2. kappaleessa 19.

Siipikarjalla eläinryhmät ovat: broilerit, mu-nivat kanat (ei poikastuotanto), kalkkunat,teurastetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.

Toteutuneet eläinryhmittäiset eläin-määrät on ilmoitettava eläinmääräilmoituk-sessa 15.2.2018 mennessä Vipu-palvelussatai lomakkeella 179.

Korvaus maksetaan kuitenkin korkeintaansitoumuksen hakemisen yhteydessä ilmoite-tun eläinmäärän mukaan.

Korvauksen määrä

Korvaus lasketaan taulukossa 2 olevien toi-menpiteiden euromäärien ja taulukossa 3esitettyjen eläinyksikkökertoimienperusteella.Vuoden 2017 hyvinvointikorvaus maksetaankahdessa erässä. Viljelijälle maksettavan hy-vinvointikorvauksen määrän sitoumusvuodel-ta on oltava vähintään 100 euroa, jotta kor-vaus voidaan maksaa.

16

Kuva 6: Taulukko 3. Eläimet muutetaaneläinyksiköiksi taulukon mukaisesti

Korvauksen maksun toimenpidekohtaineneläinyksikkömäärä lasketaan ainoastaan toi-menpiteeseen kuuluvista eläimistä. Vähim-mäiseläinmäärän täyttymistä ei tarkastellatoimenpiteittäin.

Esimerkki: Maitotilalla on 70 lehmää januorkarjaa, keskimäärin 100 ey. Tila kasvat-taa itse vain uudistukseen tarvittavat lehmä-vasikat 25 kpl ja muut vasikat menevät väli-tykseen. Nautarekisterin mukaan tilalla on si-toumusvuoden aikana keskimäärin 15 kpl alle6 kuukauden ikäisiä vasikoita. Näistä kertyy0,4 ey x 15 kpl = 6 eläinyksikköä. Tila onvalinnut toimenpiteen 1.2a (vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen). Tilalle makse-taan toimenpiteestä korvausta 6 ey x 439 €= 2634 €.Jos tila valitsee toimenpiteen 1.4b (Nauto-jen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudel-la), joka koskee vähintään 6 kuukauden ikäi-siä nautoja, tilalle maksetaan hyvinvointikor-vausta 94 ey x 24 € = 2256 €.

17

11. Sitoumuksen siirtäminen ja sitoumuksestaluopuminen

Koko tilan hallinnan siirto ja sitoumuk-sen siirtäminen

Koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan ti-lannetta, jossa tilan kaikki eläimet, omistuk-sessa oleva peltoala ja tuotantorakennuksetsiirtyvät yhdelle uudelle haltijalle. Koko ti-lan hallinnan siirrot kannattaa toteuttaa ai-na, kun se on mahdollista, alkuvuonna eli en-nen tukivuoden ensimmäisten maksujen al-kamista. Jos luopuja ja jatkaja haluavat, et-tä eläinten hyvinvointikorvaus maksetaan jat-kajalle, hallinnan siirto on tehtävä viimeis-tään 31.8.2017. Hallinnan siirtoa koskevatselvitykset sekä lomake 156 Ilmoitus koko ti-lan hallinnan siirrosta on toimitettava kun-nan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15 työ-päivän kuluessa koko tilan hallinnan siirrosta,kuitenkin viimeistään 15.9.2017, jos hakemushalutaan siirtää jatkajalle.

Maatilojen yhdistämisellä tarkoitetaan tilan-netta, jossa koko tila siirtyy toisen tilan hal-tuun oston tai vuokrauksen kautta. Laaje-nevan tilan tilatunnus säilyy yleensä entisel-lään ja lopettavan tilan tilatunnus passivoi-daan käytöstä. Maatilojen yhdistämisellä voi-daan myös tarkoittaa tilannetta, jossa kaksitai useampi tila muodostaa maatalouden har-joittamista varten esimerkiksi maatalousyhty-män.

Sitoumus voidaan siirtää koko tilan hallinnansiirrossa tilan jatkajalle. Tällöin sitoumuksensiirtoa on haettava 15 työpäivän kuluessa (lo-make 473) siirron kohteena olevan tilan omis-tus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä. Tilaajatkava viljelijä voi jatkaa sitoumusta jokokaikkien tai joidenkin toimenpiteiden osalta.Jos toimenpiteitä ei jatketa, korvaus peritääntakaisin niiden toimenpiteiden osalta, joita eijatketa.

Sitoumuksesta luopuminen

Sitoumuksesta on mahdollista luopua, jos ti-lalla on hyväksytty ylivoimainen este tai poik-keuksellinen olosuhde (kappale 12). Tällöinkorvaus voidaan maksaa ajanjaksolta, jollatoimenpiteitä on toteutettu sitoumuskaudenalusta ylivoimaisen esteen tai poikkeukselli-sen olosuhteen alkamiseen saakka.

Jos sitoumuksesta tai yksittäisestä toimen-piteestä luovutaan muusta kuin ylivoimaises-ta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhtees-ta johtuvasta syystä, haettu korvaus jätetäänmaksamatta tai peritään takaisin. Tällöin tu-levina sitoumuskausina sitoumus voidaan jät-tää hyväksymättä, jos viljelijä on kesken si-toumuskauden luopunut vastaavasta sitou-muksesta eikä luopumisesta ole kulunut kah-ta vuotta.

18

12. Ylivoimainen este

Voit saada eläinten hyvinvointikorvauksensitoumuksen kokonaan tai osittain, vaikkaet ole voinut toimittaa korvaushakemusta(lomake 472), eläinmääräilmoitusta (lomake179) tai aktiiviviljelijän todisteita määräajas-sa tai muuten täyttää velvollisuuksiasi yli-voimaisen esteen (force majeure) tai poik-keuksellisen olosuhteen vuoksi. Ylivoimaisenesteen ja poikkeuksellinen olosuhteen tulkin-nassa noudatetaan EU-säädöksiä.

EU-säädösten mukaan ylivoimaisiksi esteik-si tai poikkeukselliseksi olosuhteeksi voidaanhyväksyä tapauskohtaisesti muun muassaseuraavat ennustamattomat tapahtumat:

• tuensaajan kuolema• tuensaajan pitkäaikainen kyvyttömyys

harjoittaa ammattiaan• tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava

ankara luonnonmullistus• eläinkulkutauti tai kasvitauti, joka va-

hingoittaa viljelijän koko karjaa taiosaa siitä, tai vastaavasti viljelykasveja

• koko tilan tai sen merkittävän osanpakkolunastus, jos kyseinen pakkolu-nastus ei ollut ennakoitavissa hake-muksen jättöpäivänä.

Ylivoimaisen esteen soveltaminen on mah-dollista sähköisesti toimitettujen hakemustenosalta silloin, jos kyseessä on tavallisesti epä-

normaali tai ennustamaton tapahtuma, jokaaiheutuu sinusta riippumattomasta syystä jajonka seurauksia et olisi pystynyt välttämäänriittävästä varovaisuudesta huolimatta.Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olo-suhde voi aiheuttaa sen, että eläinten hy-vinvointikorvausta ei makseta kokonaisuudes-saan. Ylivoimaisen esteen ja poikkeuksellisenolosuhteen tilanteessa korvausta ei maksetaajalta, jolloin toimenpidettä ei toteuteta.

On mahdollista, että ylivoimainen este taipoikkeukselliset olosuhteet kestävät vainosan aikaa sitoumusvuodesta. Toimenpitei-den toteuttamista tulee jatkaa ylivoimai-sen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteidenpäättymisen jälkeen, ellei sitoumuksesta oleluovuttu.

Ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisestaolosuhteesta on ilmoitettava kirjallisesti kun-nan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Toimi-ta tiedot ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuk-sellisesta olosuhteesta ja siihen liittyvistä to-disteista kirjallisesti kunnan maaseutuelinkei-noviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa sii-tä, kun niiden toimittaminen on mahdollis-ta. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainenpäättää tapauskohtaisesti, onko kysymykses-sä ollut ylivoimainen este tai poikkeuksellinenolosuhde. Myös ylivoimaisen esteen tai poik-keuksellisen olosuhteen päättymisestä on il-moitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelin-keinoviranomaiselle.

19

13. Eläinten hyvinvointikorvauksensitoumuksen ja maksun epääminen

Sitoumus voidaan jättää hyväksymättä taikorvaus myöntämättä, jos korvauksen saami-seksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annet-tu sellainen muoto, joka ei vastaa asian var-sinaista luonnetta tai tarkoitusta. Sitoumusvoidaan jättää hyväksymättä myös, jos ha-kija on aikaisemmin kesken sitoumuskaudenluopunut vastaavasta sitoumuksesta eikä luo-pumisesta ole kulunut kahta vuotta.

Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaaharjoittava perheenjäsen on tuomittu ran-gaistukseen eläinsuojelurikoksesta, törkeästäeläinsuojelurikoksesta tai lievästä eläinsuo-jelurikoksesta tai viljelijä tai tämän kans-sa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsenon tuomittu rangaistukseen eläinsuojelurik-komuksesta sekä samalla määrätty eläinten-pitokieltoon, eläinten hyvinvointikorvausta ei

myönnetä eikä makseta kyseisen eläinlajinosalta siltä sitoumusvuodelta, jonka aikanateko on valvonnassa todettu.

Jos viljelijä tai tämän kanssa yritystoimintaaharjoittava perheenjäsen on tuomittu eläin-tenpitokieltoon, eläinten hyvinvointikorvaus-ta ei myönnetä eikä makseta kiellon kohtee-na olevasta eläinlajista eläintenpitokieltoajal-ta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomionantamisen väliseltä ajalta.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen onkeskeytettävä eläinten hyvinvointikorvauksenmaksatus kyseessä olevan eläinlajin osalta joseläinsuojelurikosta, törkeää eläinsuojelurikos-ta, lievää eläinsuojelurikosta tai eläinsuoje-lurikkomusta koskevassa asiassa on aloitettusyyteharkinta.

20

14. Korvauksensaajan ilmoitusvelvollisuus jaasiakirjojen säilyttäminen

Korvauksensaaja on velvollinen antamaankunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kor-vauksen myöntämisen ja maksamisen edelly-tyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot. Vil-jelijän tai tämän oikeudenomistajan on viipy-mättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessailmoitettava korvauksen myöntäneelle kun-nan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sellai-sesta korvauksensaajaa, sitoumusta, maatilaatai tuettavaa toimintaa koskevasta olosuh-teiden muutoksesta, joka saattaa vaikuttaakorvauksen määrään taikka aiheuttaa kor-vauksen takaisinperimisen tai lakkauttami-sen. Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esi-merkiksi koko tilan myynti tai vuokraus toi-selle viljelijälle tai keskimääräisen eläinmää-rän väheneminen pysyvästi alle vaaditun vä-

himmäiseläinmäärän sekä ylivoimainen esteja poikkeuksellinen olosuhde. Samoin ilmoi-tusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa toi-menpidettä ei enää toteuteta tai toimenpi-teessä ei ole enää eläimiä.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjel-man (2014–2020) toimenpiteitä toteuttavakorvauksensaaja sitoutuu ohjelman seuran-nan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimit-tamaan pyydettäessä tiedot korvattavan toi-menpiteen vaikutuksista.

Eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin liit-tyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukseton säilytettävä vähintään neljän vuoden ajansitoumuskauden päättymisestä.

21

15. Tilakohtaiset toimenpiteet nautatilalle

1.1. Nautojen ruokinta ja hoito

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikillatilan hallinnassa olevilla naudoilla. Hyvinvoin-tikorvaus maksetaan kaikista tilan hallinnassaolevista naudoista.

Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvätliitteestä 2.3

Toimenpiteessä vaaditaan seuraavat kirjalli-set suunnitelmat:

Ruokintasuunnitelma

Nautojen ruokinnassa on oltava kirjalli-nen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtai-nen voimassa oleva ja karkearehun rehuana-lyysiin (pois lukien laidun ja olki) perustu-va ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitueläinten kasvu, tuotostaso tai tuotantovai-he. Vähintään yhden kuukauden ikäiset va-sikat on huomioitava omana kohtanaan nau-tojen ruokintasuunnitelmassa. Eläimelle sopi-vaa ravitsemusta voidaan seurata kuntoluo-kan avulla.

Lypsylehmätiloilla ruokintasuunnitelmassa onotettava huomioon myös eläimen tuotos (mi-tattava karjan maitomäärät vähintään kah-deksan viikon välein) eli tilan tulee tehdä tuo-tosseurantaa.

Lihanaudoille on oltava eläinryhmittäinenruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu tuo-tantokauden vaihe (ravintoainetarve ja päivä-kasvu).

Suunnitelma toimintahäiriöiden varalta

Nautatilalla on oltava toimintahäiriöiden va-

ralta kirjallinen ajan tasalla pidettävä suun-nitelma, jossa määritellään ne toimenpiteet,joihin ryhdytään sähkö- tai vesikatkoksen ai-kana. Jos pitopaikassa on ruokinta-, juotto-, lypsy- tai muu vastaava järjestelmä, jostaeläinten hyvinvointi on riippuvainen, suunni-telmaan on sisällyttävä myös kuvaus toimen-piteistä, joihin ryhdytään laitteiston toimin-tahäiriön aikana.

Ruokinta ja juotto

Naudoilla on oltava karkeaa rehua riittävästisaatavilla ja kaikkien eläinten saatavilla on ol-tava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vet-tä. Lisäksi on noudatettava hyvää rehu- jaruokintahygieniaa. Ruokinta on toteutettavaniin, että rehussa ei ole epäpuhtauksia.

Hoito

Nautojen on oltava puhtaina. Eläimiä ei saapitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittumi-nen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muuperusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä.Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukau-den ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiäja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsi-nassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Enin-tään 10 kuukauden ikäisiä eri sukupuolta ole-via Ylämaankarja-rotuisia nautoja saa pitääsamassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai lai-tumella. Lihanautoja ei saa pitää kytketty-nä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttäväsyy sitä edellytä. Hyväksyttäviä syitä ovat esi-merkiksi siemennys ja eläinlääkärin tai sork-kahoitajan hoitokäynti.

Varavoima

3#Nautojen_ruokinta_ja_hoito

22

Jos eläinten hyvinvoinnista ei voida huolehtiailman sähköä, nautatiloilla on oltava sähkö-katkosten varalta valmius varavoiman kyt-kemiseen, jonka avulla saadaan tarvittaessajuotto, lypsy, ruokinta, ilmanvaihto ja lan-nanpoisto toimimaan. Kylmäpihatossa juo-ma-astioiden tai juottolaitteiden on oltavalämmitettäviä ja tähän on oltava myös va-rajärjestelmä.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat suun-nitelmien ja rehuanalyysien kustannukset.

1.2. Vasikoiden pito-olosuhteiden pa-rantamisen toimenpiteet

Emolehmätila ei voi valita toimenpidettä 1.2atai 1.2b.

Tila voi valita seuraavista toimenpiteistä vainyhden.

Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvätliitteestä 2.

1.2 a Vasikoiden pito-olosuhteiden pa-rantaminen I (pinta-alavaatimuksilla)

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan alle 6 kuukauden ikäisillä naudoilla.Emolehmätilat eivät voi valita tätä toimen-pidettä. Hyvinvointikorvaus maksetaan tilankaikista alle 6 kk ikäisistä vasikoista.

Ryhmäkarsina

Vähintään kuukauden ikäisiä vasikoita onpidettävä ryhmäkarsinoissa, jos ryhmästäerottamiseen ei ole eläinlääketieteellistä taieläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liitty-vää syytä. Ryhmästä erotetun vasikan on säi-lytettävä näköyhteys muihin nautoihin. Va-sikka on sijoitettava takaisin ryhmäkarsinaan,kun ryhmästä erottamiseen ei enää ole syytä.

Samassa karsinassa ei saa pitää huomatta-van eri-ikäisiä tai muutoin eriarvoisia eläimiä.

Poikkeuksena tästä ovat vasikoiden kanssaolevat lypsylehmät ja emolehmät. Tässäkintapauksessa vasikoiden omassa käytössä tu-lee olla taulukon mukaiset alat (esim. aidattuvasikkapiilo, jonne emot eivät pääse).

Vasikoiden ryhmäkarsinan pinta-alavaati-mukset on esitetty taulukossa 4.

Kuva 7: Taulukko 4. Vasikoiden ryhmäkarsi-nan pinta-alavaatimukset

Ryhmäkarsinassa makuualueen on oltavakiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.

Ruokinta, juotto ja hoito

Juotolla olevan vasikan on saatava maito taijuomarehu imemällä. Yli viikon ikäisellä va-sikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkeare-hua.

Jos vasikka nupoutetaan, sarven aiheen tu-hoamisen saa tehdä ainoastaan käyttämälläasianmukaista rauhoitusta, puudutusta ja ki-vunlievitystä, jonka eläinlääkäri antaa nupou-tuksen yhteydessä.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö, tulonmenetykset eläinmääräävähennettäessä sekä eläinlääkärin palkkiot.

1.2 b Vasikoiden pito-olosuhteiden pa-rantaminen II (ilman pinta-alavaatimus-ta)

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan alle 6 kuukauden ikäisillä naudoilla.Emolehmätilat eivät voi valita tätä toimen-pidettä. Hyvinvointikorvaus maksetaan tilankaikista alle 6 kk ikäisistä vasikoista. Tilanon kuitenkin noudatettava peruslainsäädän-nön ryhmäkarsinan tilavaatimuksia (1,5 -1,8

23

m2 / vasikka). Tarkista tilavaatimus liittees-tä 2.4

Ryhmäkarsina

Vähintään kuukauden ikäisiä vasikoita onpidettävä ryhmäkarsinoissa, jos ryhmästäerottamiseen ei ole eläinlääketieteellistä taieläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liitty-vää syytä. Ryhmästä erotetun vasikan on säi-lytettävä näköyhteys muihin nautoihin. Va-sikka on sijoitettava takaisin ryhmäkarsinaan,kun ryhmästä erottamiseen ei enää ole syytä.

Samassa karsinassa ei saa pitää huomatta-van eri-ikäisiä tai muutoin eriarvoisia eläimiä.Poikkeuksena tästä ovat vasikoiden kanssaolevat lypsylehmät ja emolehmät.

Ryhmäkarsinassa makuualueen on oltavakiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä.

Ruokinta, juotto ja hoito

Juotolla olevan vasikan on saatava maito taijuomarehu imemällä. Yli viikon ikäisellä va-sikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkeare-hua.

Jos vasikka nupoutetaan, sarven aiheen tu-hoamisen saa tehdä ainoastaan käyttämälläasianmukaista rauhoitusta, puudutusta ja ki-vunlievitystä, jonka eläinlääkäri antaa nupou-tuksen yhteydessä.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö, tulonmenetykset eläinmääräävähennettäessä sekä eläinlääkärin palkkiot.

1.2 c Emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava emo-lehmätilan kaikilla alle 6 kuukauden ikäisillävasikoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan ti-lan kaikista alle 6 kk ikäisistä vasikoista.

Ruokinta

Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatku-vasti tarjolla karkearehua.

Ryhmäkarsina

Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissäyhteensä vähintään 10 m2 ryhmäkarsinassavieroitukseen saakka. Pinta-alaan voi sisältyälantakäytävä, vasikkapiilo ja emojen makuu-parret.

Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävis-sä on oltava makuupaikkoja niin paljon, ettävasikat eivät joudu makaaman lantakäytäväl-lä tai emojen kanssa samoissa parsissa.

Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen va-sikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvinkuivitettu ja pehmeä. Laitumella oloaikana,kun emo ja vasikka laiduntavat, makuualuet-ta koskevat vaatimukset eivät ole käytössä.

Jos tämän toimenpiteen valinneella emoleh-mätilalla on myös muita kuin emolehmien va-sikoita, niiden osalta on noudatettava toi-menpiteen 1.2b ehtoja.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet ja lisätyö.

1.3 Nautojen pito-olosuhteiden paranta-minen

Nautojen pito-olosuhteisiin liittyviä toimenpi-teitä ei voi valita tila, jolla on vain läpi vuodenulkona kasvatettavia nautoja.

Viljelijä voi valita joko a- tai b- vaihtoehdontoimenpiteen.


1.3 a Vähintään 6 kuukauden ikäisten

4#Vasikoiden_pito_olosuhteiden_parantamine

24

nautojen pito-olosuhteiden parantami-nen

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vähintään 6 kuukauden ikäisillä nau-doilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan tilankaikista vähintään 6 kk ikäisistä naudoista.

Jokaiselle naudalle on oltava kiinteäpohjai-nen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue.Lihanautaa ei saa pitää kytkettynä, ellei ti-lapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitäedellytä.


1.3 b Vähintään 12 kuukauden ikäis-ten urospuolisten nautojen pito-olosuh-teiden parantaminen

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava ti-lan kaikilla vähintään 12 kuukauden ikäisil-lä urospuolisilla naudoilla. Hyvinvointikorvausmaksetaan tilan kaikista vähintään 12 kkikäisistä urospuolisista naudoista.

Makuualue

Vähintään 12 kuukauden ikäisillä urospuoli-silla naudoilla on oltava kiinteäpohjainen, hy-vin kuivitettu ja pehmeä makuualue tai ra-kolattiakarsinoissa makuualueella on makuu-mukavuuden parantamiseksi käytettävä ra-kolattiapehmikkeitä, kumitettuja palkkeja taimuita vastaavia lattiaa pehmentäviä raken-teita. Pehmentävien rakenteiden kunnosta onhuolehdittava ja niitä on tarvittaessa uusitta-va.

Tilavaatimus

Ryhmäkarsinassa jokaisella naudalla on olta-va tilaa vähintään 4,5 neliömetriä lämmin-kasvattamossa ja kylmäkasvattamossa vähin-tään 6,5 neliömetriä. Mikäli eläimet pääsevät

vapaasti liikkumaan eri rakennusten välillä,voidaan alaksi laskea rakennuksissa yhteensäoleva katettu ala, kuten esimerkiksi ruokinta-ja makuuhallin yhteinen ala.

Ei kytkettynä

Urospuolista nautaa ei saa pitää kytketty-nä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä(esim. hoitotoimenpide) syy sitä edellytä.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö sekä tulonmenetykset kun eläin-määrää joudutaan vähentämään. Rakolattia-kasvattamoissa kustannuksia aiheutuu myöslattiaa pehmentävien rakenteiden käytöstä.

1.4 Nautojen laidunnus ja jaloittelu

Laiduntamiseen ja jaloitteluun liittyviä toi-menpiteitä ei voi valita tila, jolla on

• vain läpi vuoden ulkona kasvatetta-via nautoja (määritelmä on kappalees-sa 215)

• sitoumus nautoja koskevasta luonnon-mukaisesta kotieläintuotannosta.

Viljelijä voi valita joko a- tai b- toimenpiteen.


1.4 a Nautojen laidunnus laidunkaudella jajaloittelu laidunkauden ulkopuolella

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vähintään 6 kuukauden ikäisillä nau-doilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan tilankaikista vähintään 6 kk ikäisistä naudoista.

Vähintään 6 kuukauden ikäiset naudat onpäästettävä laitumelle vähintään 60 päivänäajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuu-ta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta. Sonnien

5#Ulkona_kasvatettavilla_naudoilla

25

laidunnus voidaan korvata jaloittelutarhalla.Naudat on päästettävä jaloittelemaan ulosmyös laidunkauden ulkopuolella sään salliessavähintään kahdesti viikossa. Jaloittelutarhanpinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriäsiellä pidettävää nautaa kohden. Pinta-alanon oltava kuitenkin aina vähintään 50 neliö-metriä.

Laidunnuksesta ja jaloittelusta on pidet-tävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläinryh-mät ovat milloinkin olleet ulkona. Laidunnus-ta ja jaloittelua voidaan rajoittaa väliaikaises-ti eläintautisyistä. Näihin liittyvistä tilakoh-taisista rajoituksista tulee tilalla olla eläinlää-kärin antama lausunto.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat laidun-tamiseen ja jaloitteluun liittyvä lisätyö.

1.4 b Nautojen pitkäaikaisempi laidun-nus laidunkaudella

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vähintään 6 kuukauden ikäisillä nau-doilla sonneja ja härkiä lukuun ottamatta.Hyvinvointikorvaus maksetaan tilan kaikistavähintään 6 kk ikäisistä naaraspuolisista nau-doista.

Vähintään kuuden kuukauden ikäiset naudatsonneja ja härkiä lukuun ottamatta on pääs-tettävä laitumelle vähintään 90 päivänä ajan-jaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta japäättyy 30 päivänä syyskuuta. Laidunnuk-sesta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee,mitkä eläinryhmät ovat milloinkin olleet ul-kona.

Laidunnusta voidaan rajoittaa väliaikaisestieläintautisyistä. Näihin liittyvistä tilakohtai-sista rajoituksista tulee tilalla olla eläinlääkä-rin antama lausunto.

Toimenpiteen korvausperusteena on laidun-tamiseen liittyvä lisätyö.

1.5 Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat

Viljelijä voi valita joko a-, b- tai molemmattoimenpiteet.


Sairas tai vahingoittunut nauta on siirrettäväsairas- ja hoitokarsinaan. Hiehot ja lypsyleh-mät tulee siirtää poikimakarsinaan poikimi-sen lähestyessä.

1.5 a Lypsylehmien ja emolehmien sai-ras-, hoito- ja poikimakarsinat

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla poikineilla lypsylehmillä ja emolehmil-lä. Hyvinvointikorvaus maksetaan tilan kai-kista poikineista lypsylehmistä ja emolehmis-tä.

Jokaista alkavaa 20 lehmän ryhmää kohdenon oltava vähintään yksi kiinteä tai osistakoottavissa oleva erillinen karsina tai muuvastaava tila sairastunutta, hoidettavaa taipoikivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilö-karsinassa pinta-alan on oltava vähintään 11m2 eläintä kohden. Ryhmäkarsinassa eläintenerilleen aitaamiseen on varauduttava. Lypsy-karjatiloilla poikimatilan on sijaittava lypsy-aseman läheisyydessä tai muualla siten, ettäpoikinut lehmä voidaan lypsää helposti.

Esimerkki: tilalla on 70 lypsylehmää, 40 kplalle 12 kuukauden ikäistä nautaa (muut kuinalle 2 kuukauden ikäiset vasikat) ja 40 kpl vä-hintään 12 kuukauden ikäistä nautaa (muutkuin lypsylehmät).1) tila valitsee 1.5a-toimenpiteen -> tarvi-taan 4 x 11 m2 = 44 m2 karsinatilaa.2) tila valitsee sekä 1.5a että 1.5b-toimen-piteen -> tarvitaan 44 m2 + 16 m2 = 60m2.

Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat on toimen-

26

piteessä 1.5a varustettava niin, että:1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjollahyvälaatuista vettä;2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvinkuivitettu ja pehmeä;3) mahdollisuus huonetilan tai eläimen läm-pimänä pitämiseen on tarvittaessa käytettä-vissä;4) karsinasta on näköyhteys muihin nautoi-hin;5) hoidettavan eläimen nopea kiinnittäminenja turvallinen käsittely ovat mahdollista;6) lypsylehmiä on mahdollista lypsää koneel-lisesti.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö ja tulonmenetykset eläinmääräävähennettäessä.

1.5 b Nautojen sairas-, hoito- ja poiki-makarsinat

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vähintään 2 kk ikäisillä naudoilla poislukien poikineet lypsylehmät ja emolehmät.Hyvinvointikorvaus maksetaan tilan kaikistavähintään 2 kk ikäisistä naudoista pois lukienpoikineet lypsylehmät ja emolehmät.

Jokaista alkavaa 50 naudan ryhmää kohti onoltava vähintään yksi kiinteä tai osista koot-tavissa oleva erillinen karsina tai muu vas-taava tila sairastunutta, hoidettavaa tai poi-kivaa nautaa varten. Ryhmä- tai yksilökarsi-nassa alle 12 kuukauden ikäisillä naudoilla onoltava tilaa vähintään 6 m2 eläintä kohdenja yli 12 kuukauden ikäisillä naudoilla tilaaon oltava vähintään 10 m2 eläintä kohden.Eläinten erilleen aitaamiseen on varaudutta-va ryhmäkarsinatilassa.

Esimerkki: tilalla on 70 lypsylehmää, 40 kplalle 12 kuukauden ikäistä nautaa (muut kuinalle 2 kuukauden ikäiset vasikat) ja 40 kpl vä-hintään 12 kuukauden ikäistä nautaa (muutkuin lypsylehmät). Vaihtoehdot:

1) tila valitsee 1.5b-toimenpiteen -> tarvi-taan 6 m2 + 10 m2 = 16 m2 karsinatilaa. 2)tila valitsee sekä 1.5a että 1.5b-toimenpiteen-> tarvitaan 44 m2 + 16 m2 = 60 m2.Sairas-, hoito- ja poikimakarsinat on toimen-piteessä 1.5b varustettava niin, että:1) niissä on jatkuvasti ja riittävästi tarjollahyvälaatuista vettä;2) makuualusta on kiinteäpohjainen, hyvinkuivitettu ja pehmeä;3) mahdollisuus huonetilan tai eläimen läm-pimänä pitämiseen on tarvittaessa käytettä-vissä;4) karsinasta on näköyhteys muihin nautoi-hin;5) hoidettavan eläimen nopea kiinnittäminenja turvallinen käsittely ovat mahdollista.

Yli kuuden kuukauden ikäiset naudat voi-daan sijoittaa rakolattiakarsinaan, jos siinäon makuualueella rakolattiapehmikkeitä, ku-mitettuja palkkeja tai muita vastaavia latti-aa pehmentäviä rakenteita. Pehmentävien ra-kenteiden kunnosta on huolehdittava ja niitäon tarvittaessa uusittava.

Karsinoiden alan laskenta:1. Lasketaan karsinoiden määrä (1/alkavaa50 eläintä)2. Lasketaan 10 m2 – karsinoiden kokonais-määrä (1/alkava 50/yli 12 kk eläimet)3. Loput karsinoista on 6 m2 – karsinoita

Esimerkki:– Korkeintaan 50 kpl eri-ikäistä nautaa (eipoikineet lypsy- ja emolehmät) ->yksi 10 m2 karsina– 45 kpl alle 12 kk nautaa ja 45 kpl vähin-tään 12 kk nautaa -> 2 karsinaa:6 m2 + 10 m2 = 16 m2– 35 kpl alle 12 kk nautaa ja 55 kpl vähin-tään 12 kk nautaa -> 2 karsinaa:2 x 10 m2 = 20 m2– 130 kpl alle 12 kk nautaa ja 110 kpl vähin-tään 12 kk nautaa -> 5 karsinaa:

27

2 x 6 m2 + 3 x 10 m2 = 42 m2– 130 kpl alle 12 kk nautaa ja 140 kpl vähin-tään 12 kk nautaa -> 6 karsinaa:3 x 6 m2 + 3 x 10 m2 = 48 m2

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö ja tulonmenetykset eläinmääräävähennettäessä.

28

16. Tilakohtaiset toimenpiteet sikatilalle

2.1 Sikojen ruokinta ja hoito

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla sioilla, lukuun ot-tamatta vieroittamattomia porsaita. Hyvin-vointikorvausta maksetaan kaikista sikojeneläinryhmistä. Porsaat 3 kk ja alle -eläinryh-män eläinmäärästä huomioidaan 2/3. Muistaeläinryhmistä huomioidaan koko eläinmäärä.Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvätliitteestä 2.Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatku-vasti riittävästi hyvälaatuista vettä.

Toimenpiteessä vaaditaan seuraavat kirjalli-set suunnitelmat:

a) Ruokintasuunnitelma: Sikojen ruokin-nassa on oltava kirjallinen laskelmiin perustu-va voimassa oleva eläinryhmäkohtainen ruo-kintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläin-ten ravintoainetarpeet, kasvu, tuotostaso taituotantovaihe.b) Tuotantosuunnitelma: Porsastuotanto-ja yhdistelmäsikalassa on oltava kirjallinentuotantosuunnitelma, joka sisältää siemen-nysaikataulut, vieroitusaikataulut ja tuotan-toprosessin suunnittelun. Suunnitelman tie-dot voivat olla sähköisessä muodossa esim. ti-lan käyttämässä tuotannonhallintaohjelmas-sa. Näiden tietojen avulla voidaan välttää si-kalan ylitäyttö.c) Suunnitelma toimintahäiriöiden va-ralta: Sikatilalla on oltava toimintahäiriöi-den varalta kirjallinen ajan tasalla pidettäväsuunnitelma, jossa määritellään ne toimen-piteet, joihin ryhdytään sähkö- tai vesikat-koksen aikana. Suunnitelmaan on sisällyttävämyös pitopaikkakohtainen kuvaus toimenpi-teistä, joihin ryhdytään ruokinta-, juotto- tai

muu eläinten hyvinvointiin vaikuttavan lait-teiston toimintahäiriön aikana.

Sähköntuotannon varajärjestelmä

Sähkökatkosten varalta maatilalla on oltavajatkuvatoiminen kaikissa rakennuksissa toi-miva sähköntuotannon varajärjestelmä, jonkatuottamalla sähköllä koneellinen ilmanvaihtoja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpois-to saadaan toimimaan.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat ruo-kinta- ja tuotantosuunnitelmien tekemisenkustannukset. Lisäksi kustannuksia aiheutuusähköntuotannon varajärjestelmän testaami-sesta ja huollosta, toimintahäiriöiden varaltatehtävän suunnitelman laatimisesta ja suun-nitelman ajan tasalla pitämisestä.

2.2 Joutilaiden emakoiden ja ensikoidenulkoilu

Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen siko-jen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta,ei voi valita tätä toimenpidettä.Toimenpiteen ehtoja on noudatettava ti-lan kaikilla ryhmässä pidettävillä tiineytetyil-lä emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointikorvausmaksetaan eläinryhmästä emakot väh. 8 kk.

Joutilaat emakot ja ensikot on päästettä-vä tiineysviikoilla 5 – 15 ulos jaloittelemaansään salliessa päivittäin toukokuun 1 päiväs-tä syyskuun 30 päivään tai ympäri vuoden vä-hintään kahdesti viikossa. Joutilailla emakoil-la ja ensikoilla on oltava mahdollisuus tonki-miseen ja kesällä rypemiseen. Ulkoilusta onpidettävä kirjaa, josta ilmenee, mitkä eläin-ryhmät ovat milloinkin olleet ulkona. Ulkoi-lua voidaan rajoittaa väliaikaisesti eläintauti-syistä. Näihin liittyvistä tilakohtaisista rajoi-

29

tuksista tulee tilalla olla eläinlääkärin antamalausunto.


2.3 Emakoiden ja ensikoiden pito-olo-suhteiden parantaminen

Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen siko-jen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta,ei voi valita tätä toimenpidettä.Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointi-korvaus maksetaan eläinryhmästä emakot vä-hintään 8 kk.Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tä-män ohjeen lopusta liitteestä 2.

Ryhmäkarsinoissa on oltava häkkien ulkopuo-lista esteetöntä lattian kokonaispinta-alaa vä-hintään 2,25 neliömetriä eläintä kohden jatästä tilasta vähintään 1,3 neliömetriä eläin-tä kohden on oltava kiinteäpohjaista, hyvinkuivitettua makuualustaa.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö ja tulonmenetykset eläinmääräävähennettäessä

2.4 Parannetut porsimisolosuhteet

Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen siko-jen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta,ei voi valita tätä toimenpidettä.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla emakoilla ja ensikoilla. Hyvinvointi-korvaus maksetaan eläinryhmästä emakot vä-hintään 8 kk.Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tä-män ohjeen lopusta liitteestä 2.

Emakoiden ja ensikoiden on voitava porsiavapaasti. Emakko voidaan siirtää porsitus-

häkkiin kaksi vuorokautta ennen laskettuaporsimista ja emakko voi olla häkissä korkein-taan kolme vuorokautta porsimisesta. Por-simisen jälkeen emakko tai ensikko voidaanpitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään 7vrk, jos emakko on aggressiivinen, levoton taihäkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy.Porsitushäkki on purettava tai avattava vä-littömästi käytön jälkeen niin, ettei se rajoitaemakon liikkumista karsinassa. Porsitushäkinkäyttöajasta ja -syystä on pidettävä kirjaa.

Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähin-tään 6 neliömetriä. Tästä tilasta porsailla onoltava vähintään 1 neliömetri sellaista tilaa,jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jää-mästä emakon alle. Tällaisia rakenteita ovatsuojakaiteet, alhaalta avoimet seinät, karsi-nan sisäpuolella olevat erilliset viistot seinät,joiden alareunaan jää tilaa porsaille tai muutvastaavat rakenteet. Porsailla on oltava karsi-narakenteiden suojaamalla alueella hyvin kui-vitettu makuualue, johon kaikki porsaat mah-tuvat yhtä aikaa makuulle. Porsituskarsinassaensikolle ja emakolle on oltava jatkuvasti tar-jolla porsimiseen asti pesäntekomateriaaliksisopivaa irtainta ainesta (esim. olki, paperi,puru).

Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet, lisätyö sekä tulonmenetykset kun eläin-määrää joudutaan vähentämään.

2.5 Vieroitettujen porsaiden, nuortensiitossikojen ja lihasikojen karsinoidenkuivittaminen

Viljelijä ei voi valita

1) samanaikaisesti sikatilalla toimenpidettä2.5 Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitos-sikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittami-nen ja 2.7 Sikojen virikkeet.2) tätä toimenpidettä, jos hän on antanut si-toumuksen sikojen luonnonmukaisesta kotie-läintuotannosta.

30

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitos-sioilla ja lihasioilla. Hyvinvointikorvaus mak-setaan eläinryhmistä porsaat 3 kk ja alle, li-hasiat yli 3 kk – alle 8 kk, nuoret siitossiatyli 3 kk – alle 8 kk. Porsaiden ikäluokkaankuuluvista eläimistä huomioidaan 2/3.

Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tä-män ohjeen lopusta liitteestä 2.

Vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitossioilla jalihasioilla on oltava hyvin kuivitettu, kiinte-äpohjainen makuualue. Kuivituksella tarkoi-tetaan joko kestokuivitusta tai kuivikkeita jakaksi-ilmastokarsinaa. Lihasikalassa voidaankäyttää myös runsasta kuivitusta. Kaikkiensikojen on mahduttava makuualueelle saman-aikaisesti makaamaan.Toimenpiteen korvausperusteena ovat kuivik-keet ja lisätyö.

2.6 Kastraatiokivun poisto ja vaihtoeh-dot kirurgiselle kastraatiolle

Viljelijä voi valita joko a- tai b- toimenpiteen.


2.6a Karjuporsaiden kivunlievitys ennenja jälkeen kirurgisen kastraation

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikkien karjuporsaiden osalta lukuun otta-matta siitoskarjuja. Toimenpiteen voivat va-lita porsastuotanto- ja yhdistelmäsikalat. Hy-vinvointikorvaus maksetaan puolet eläinryh-män porsaat 0–3 kk eläinmäärästä.

Karjuporsaalle on annettava kirurgisen kast-raation yhteydessä ja sen jälkeen seuraavanapäivänä jälkikivun hoitoon kipulääkettä injek-tiona tai suun kautta (suun kautta mahdollis-ta tällä hetkellä vain yli 7 vrk ikäisille tehdylle

kastraatiolle).

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisätyöja lääkekustannukset.

2.6b Lihasikojen immunokastraatio

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla urospuolisilla lihasioilla.

Hyvinvointikorvaus maksetaan puolelle eläin-ryhmään lihasiat yli 3–alle 8 kk kuuluvista si-oista.

Lihasiat on kastroitava immunokastraatioro-kotteella, joka on annettava kahdesti rokot-teen ohjeen mukaisesti.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisä-työ, lääkekustannukset ja tulonmenetykset.

2.7 Sikojen virikkeet

Viljelijä ei voi valita samanaikaisesti toimen-pidettä 2.5 Lihasikojen, nuorten siitossikojenja vieroitettujen porsaiden karsinoiden kuivit-taminen ja toimenpidettä 2.7 Sikojen virik-keet.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava ti-lan kaikilla sioilla, lukuun ottamatta vie-roittamattomia porsaita. Hyvinvointikorvaus-ta maksetaan kaikista sikojen eläinryhmistä.Porsaat 3 kk ja alle -eläinryhmän eläinmää-rästä huomioidaan 2/3. Muista eläinryhmistähuomioidaan koko eläinmäärä.Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tä-män ohjeen lopusta liitteestä 2.

Sikojen karsinoissa on oltava kiinteitä japäivittäin lisättäviä virikkeitä jotka toimi-vat tonkimis- ja pureskelumateriaalina. Virik-keiden on oltava sialle turvallisesta materiaa-lista, jota sika pystyy pureskelemaan tai repi-mään ilman vaaraa.

Päivittäin lisättävillä virikkeillä tarkoitetaan

31

olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa ir-tainta ainesta. Irtainta ainesta on oltava ko-ko ajan sellainen määrä, että karsinan kaikkisiat voivat käyttää niitä koko ajan samanai-kaisesti.

Kiinteillä virikkeillä tarkoitetaan kiinnitettyi-nä olevia luonnonmateriaalisia esineitä, jot-ka ovat karsinassa jatkuvasti. Kiinteänä virik-keenä on käytettävä esimerkiksi seinään kiin-nitettyjä tai ripustettuja, lehtipuurungostasahattuja pätkiä, luonnonkuidusta valmistet-tuja säkkikangaspaloja ja pikkuporsailla luon-nonkuituköysiä, tai -säkkipaloja tai muutavastaavaa kestävää luonnonmateriaalia, jo-hon sika voi upottaa hampaansa. Kiinteitävirikkeitä on oltava karsinassa vähintään yksikuutta sikaa kohti.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisätyöja materiaalikustannukset.

2.8 Sikojen sairas- ja hoitokarsinat

Toimenpide koskee tilan kaikkia sikoja vie-roittamattomia porsaita lukuun ottamatta.

Hyvinvointikorvausta maksetaan kaikista si-kojen eläinryhmistä. Porsaat 3 kk ja al-le -eläinryhmän eläinmäärästä huomioidaan2/3. Muista eläinryhmistä huomioidaan koko

eläinmäärä.

Toimenpiteen vähimmäistasona noudatetta-vat eläinsuojelusäädösten kohdat löytyvät tä-män ohjeen lopusta liitteestä 2. Sairaskarsi-na-alaa on kuitenkin oltava v. 2017 kaikissasikaloissa vähintään 5 prosenttia sikojen pito-paikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta.

Sairas tai vahingoittunut sika tulee siirtää sai-ras- ja hoitokarsinaan. Sairas- ja hoitokarsi-noiden on taattava sairaille sioille olosuhteet,joissa niillä on jatkuvasti, riittävästi hyvälaa-tuista vettä tarjolla ja ne pystyvät syömäänja lepäämään ongelmitta. Karsina-alaa tuleeolla vähintään 5 prosenttia sikojen pitopai-kan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta. Kar-sinassa voidaan pitää tilapäisesti terveitä si-koja, mutta niiden on tarvittaessa mahdut-tava muihin karsinoihin. Sairas- ja hoitokar-sinassa voi olla useita sairaita tai hoidetta-via sikoja, mutta eläimen erilleen aitaami-seen on varauduttava. Sairas- ja hoitokar-sinassa on oltava kaikista karsinassa olevil-le eläimille kiinteäpohjainen, hyvin kuivitet-tu makuupaikka. Eläimen lämmitysmahdolli-suus on käytettävissä.


32

17. Tilakohtaiset toimenpiteet lammas- javuohitilalle

3.1 Lampaiden ja vuohien ruokinta

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuo-hilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikistalampaiden ja vuohien eläinryhmistä.


Rehuanalyysi

Ruokinnassa käytettävästä karkearehusta tu-lee olla satokautena tehty rehuanalyysi. Sa-tokauden karkearehusta riittää yksi rehuana-lyysi.

Lampailla ja vuohilla tulee olla karkeaa rehuariittävästi saatavilla.

Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatku-vasti riittävästi hyvälaatuista vettä.Veden sulana pysyminen on varmistettavaesimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tailisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan.

Ruokintasuunnitelma

Ruokintasuunnitelma tehdään vähintään eri-tyyppisiin ruokintavaiheisiin kuten sisä- ja ul-koruokintakaudelle. Ruokintasuunnitelmassavoidaan laidunruohon osalta käyttää rehua-nalyysin sijasta taulukkoarvoja.

Lampaat

Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin pe-rustuva eläinryhmäkohtainen voimassa olevaja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruo-

kintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläi-men kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokau-den vaihe. Karitsat on huomioitava ruokinta-suunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen.

Vuohet

Tilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perus-tuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva jakarkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokin-tasuunnitelma, jossa on huomioitu eläimenkasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe jakarjan tuottama maitomäärä. Kilit on huo-mioitava ruokintasuunnitelmassa kahden vii-kon iästä alkaen.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat ruo-kintasuunnitelman ja rehuanalyysin kustan-nukset.

3.2. Lampaiden ja vuohien pito-olosuh-teiden parantaminen

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuo-hilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikistalampaiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvistalampaista ja vuohista.


Lampaiden ja vuohien ryhmäkarsinat

Lampaita ja vuohia on pidettävä ryhmäkarsi-noissa joissa on oltava kiinteäpohjainen, hy-vin kuivitettu ja pehmeä makuualue, jonnekaikki eläimet mahtuvat samanaikaisesti ma-kaamaan.

33

Pässit ja vuohipukit tulee pitää ryhmäkarsi-nassa, ellei eläinlääketieteellinen syy tai ag-gressiivinen käytös edellytä eristämistä. Ryh-mäkarsinassa pässiä tai vuohipukkia kohdentulee olla tilaa vähintään 1,7 m2.

Yksilökarsinassa pitäminen

Mikäli lammasta tai vuohta pidetään hyväk-syttävästä syystä (esim. hoito ja sairaus) ly-hytaikaisesti yksinään, karsinan on oltava vä-hintään 2,0 m² ja muodoltaan sellainen, ettälammas tai vuohi pääsee siinä esteettä kään-tymään ympäri. Karsinassa on oltava kiinte-äpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä ma-kuualue. Näköyhteys muihin lampaisiin taivuohiin on oltava mahdollinen.

Pässi tai vuohipukki saa olla yksittäiskarsi-nassa jos tilalla on vain yksi pässi tai vuo-hipukki, jossa tulee noudattaa yksilökarsinankriteereitä. Yksilökarsinan pinta-alan tulee ol-la vähintään 2,0 m2 ja karsinasta tulee ollanäköyhteys toiseen yksilöön.

Karitsakamarit

Karitsoille, jotka eivät ole laitumella on olta-va karitsakamarit kahden viikon iästä alkaenvieroitukseen saakka. Karitsakamareiden vä-himmäispinta-alavaatimus on 0,2 m² karitsaakohden. Karitsakamarit ovat rajattuja aluei-ta jonne vain karitsat pääsevät. Karitsoille voiolla siellä tarjolla rehua ja vettä.

Vieroitettuja karitsoita ja kilejä on pi-dettävä ryhmässäAlle 4 kuukauden ikäisillä vieroitetuilla karit-soilla on oltava käytettävissä karsinassa lat-tiapinta-alaa vähintään 0,6 m²/karitsa ja vä-hintään 4 kuukauden ikäisillä vähintään 1,0m²/karitsa.

Alle 6 kuukauden ikäisillä vieroitetuilla kileilläon oltava käytettävissä karsinassa lattiapin-ta-alaa vähintään 0,33 m² /kili ja vähintään

6 kuukauden ikäisillä 0,6 m²/kili.

Ryhmä- ja yksilökarsinassa on eläimillä oltavajatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä saa-tavilla. Veden sulana pysyminen on varmis-tettava esimerkiksi lämmitetyillä juoma-asti-oilla tai lisäämällä juomavettä riittävän useinjuoma-astiaan

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lisä-kuivikkeet, karsinoiden tilavaatimukset sekäkaritsakamarit.

3.3 Lampaiden ja vuohien hoito

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla lampailla ja vuo-hilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikillelampaiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvistalampaista ja vuohista.


Karitsointikarsina

Uuhelle ja sen vastasyntyneille karitsoille onoltava karitsointikarsina, jossaeläinten käytössä olevaa lattiapinta-alaa onvähintään 2,2 m² ja jossa on lämmitysmah-dollisuus ja/tai tilan tulee olla lämpöeristetty.Karitsointikarsinoita on käytettävä uuhen jakaritsojen leimautumisen varmistamiseksi.

Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittä-västi hyvälaatuista vettä.Veden sulana pysyminen on varmistettavaesimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tailisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan

Sairas- ja hoitokarsina

Sairas tai vahingoittunut lammas tai vuohion siirrettävä sairaskarsinaan.Sairasta tai vahingoittunutta lammasta taivuohta varten voidaan koota karsina sairaan

34

tai vahingoittuneen eläimen ympärille, jottaeläin ei joudu eroon omasta laumastaan.

Sairas- ja hoitokarsinat voivat olla myös use-an eläimen yhteiskäyttöisiä, mutta eläimeneristämiseen on varauduttava. Sairaskarsi-nassa on oltava näköyhteys toiseen yksilöön.Sairas- ja hoitokarsinan on oltava kiinteäpoh-jainen, hyvin kuivitettu, pehmeä ja siinä onoltava eläimen lämmitysmahdollisuus.

Useamman eläimen yhteisesti käyttämässäsairas- ja hoitokarsinassa tilaa on oltava vä-hintään 1,8 m2 lammasta tai vuohta kohden.Yksilökarsinassa tilaa on oltava vähintään 2m2 lammasta tai vuohta kohden.

Eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittä-västi hyvälaatuista vettä.Veden sulana pysyminen on varmistettavaesimerkiksi lämmitetyillä juoma-astioilla tailisäämällä juomavettä riittävän usein juoma-astiaan

Kerintä

Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi ker-taa kalenterivuodessa. Kerintäpäivistä on pi-dettävä kirjaa.

Loistorjuntasuunnitelma

Lammas- ja vuohitiloilla on oltava loistorjun-tasuunnitelma, johon otettavat papananäyt-teet perustuvat.

Loistorjuntasuunnitelma on tilakohtainensuunnitelma, jonka tavoitteena on lampaidenja vuohien sisäloisten aiheuttamien kasvu- jahyvinvointiongelmien ehkäisy.

Loistorjuntasuunnitelma sisältää suosituksetlaidunkierron toteuttamisesta ja loislääkityk-sestä. Nämä suositukset perustuvat muunmuassa tietoihin tilan eläinmäärästä, laidun-ten määrästä ja laidunkierron nykytoteutuk-sesta.

Loistorjuntasuunnitelman tekee eläinlääkäriyksin tai yhteistyössä lammasasiantuntijankanssa esimerkiksi siten, että eläinlääkärivastaa loislääkinnästä ja lammasasiantuntijavastaa laidunnuksen järjestämisen suunnitte-lusta. Loishäädöt on merkittävä lääkekirjan-pitoon.

Papananäytteet

Papananäytteet tulee ottaa vähintään kaksikertaa sitoumusvuodessa vaikka loistorjunta-suunnitelman mukaan niitä ei tarvitsisi ottaaollenkaan.

Papananäytteet voivat olla ryhmänäytteitä

Toimenpiteen korvausperusteena ovat lam-paiden kerintä kahdesti vuodessa, karitsoin-ti- ja sairas- hoitokarsinat sekä loistorjunta-suunnitelma ja papananäytteenotto.

3.4 Lampaiden ja vuohien laidunnus jajaloittelu

Jos tilalla on sitoumus lampaita tai vuohiakoskevasta luonnonmukaisesta kotieläintuo-tannosta, toimenpidettä ei voi valita.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava tilankaikilla vähintään 3 kk ikäisillä lampailla javuohilla.

Hyvinvointikorvaus maksetaan kaikille lam-paiden ja vuohien eläinryhmiin kuuluvistalampaista ja vuohista.

Tila voi valita a- tai b- toimenpiteen.

3.4a Lampaiden ja vuohien laidunnuslaidunkaudella ja jaloittelu laidunkaudenulkopuolella

Vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet, lu-kuun ottamatta kahden viikon kuluessa poi-kivia uuhia tai kuttuja sekä uuhia tai kuttujaviikon aikana poikimisen jälkeen, on päästet-tävä laitumelle vähintään 60 päivänä 1.5.–

35

30.9.

Lampaat ja vuohet, lukuun ottamatta kah-den viikon kuluessa poikivia uuhia tai kuttujasekä uuhia tai kuttuja viikon aikana poiki-misen jälkeen, on päästettävä jaloittelemaanulos myös laidunkauden ulkopuolella sään sal-liessa vähintään kerran viikossa.

Laitumella ja jaloittelutarhassa vuohilla on ol-tava mahdollisuus toteuttaa luontaista kiipei-lytarvettaan. Tähän tarkoitettu rakennelmatai muu sellainen, myös siirrettävä, voi ollaesim. isohko kivi tai muu vastaava jonka pääl-le vuohi pääsee kiipeämään.

Laidunnusta ja jaloittelua voidaan rajoittaaväliaikaisesti eläintautisyistä. Näihin liittyvis-tä tilakohtaisista rajoituksista tulee tilalla ollaeläinlääkärin antama lausunto.

Laiduntamisesta ja jaloittelusta on pidettäväkirjaa.

Toimenpiteen korvausperusteena on laidun-tamisen ja jaloittelun järjestäminen.

3.4b Lampaiden ja vuohien pitkäaikai-sempi laidunnus laidunkaudella

Vähintään 3 kk ikäiset lampaat ja vuohet, lu-kuun ottamatta kahden viikon kuluessa poi-kivia uuhia tai kuttuja sekä uuhia tai kuttujaviikon aikana poikimisen jälkeen, on päästet-tävä laitumelle vähintään 90 päivänä 1.5.–30.9.

Laitumella vuohilla on oltava mahdollisuustoteuttaa luontaista kiipeilytarvettaan. Tä-hän tarkoitettu rakennelma tai muu sellainen,myös siirrettävä, voi olla esim. isohko kivi taimuu vastaava jonka päälle vuohi pääsee kii-peämään.

Laidunnusta voidaan rajoittaa väliaikaisestieläintautisyistä. Näihin liittyvistä tilakohtai-sista rajoituksista tulee tilalla olla eläinlääkä-rin antama lausunto.

Laiduntamisesta on pidettävä kirjaa.

Toimenpiteen korvausperusteena on laidun-tamisen järjestäminen.

36

18. Tilakohtaiset toimenpiteet siipikarjatilalle

4.1 Siipikarjan ruokinta ja hoito

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoil-la, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikor-vaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryh-mistä, pois lukien teurastetut broilerit ja teu-rastetut kalkkunat.


Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskel-miin perustuva eläinryhmäkohtainen ruokin-tasuunnitelma, jossa on huomioitu eläintenkasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe.

Ruokinnassa käytettävästä viljasta on ana-lysoitava valkuainen. Analysointi on tehtäväruokintasuunnitelman vaihtuessa jos viljaerävaihtuu. Jos käytetään tehdasvalmisteista re-hua, jossa käytettävän viljan analysointi on jorehun valmistaja tehnyt, tätä viljaa ei tarvitseanalysoida uudelleen. Valkuaisanalyysin tulostulee olla ruokintasuunnitelman osana.

Ruokintasuunnitelma voi olla sähköisessämuodossa.

Muniville kanoille, vähintään viikon ikäisillebroilereille ja vähintään kolmen viikon ikäisil-le kalkkunoille on tarjottava rehun joukossakokonaisia jyviä virikerehuina tai käytettäväkaupallista rehuseosta, johon sisältyy koko-naisia jyviä.

Ensimmäisinä kasvatuspäivinä tulee lihasiipi-karjalla käyttää ruokintamenetelmää, jossaravinto levitetään paperille, pahville tai kar-tongille (ns. paperiruokinta).

Toimenpiteen korvausperusteena ovat ruo-

kintasuunnitelma, rehuviljan analyysit ja ko-konaiset jyvät.

4.2 Broilereiden ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen

Viljelijän on huolehdittava jatkuvasti kasvat-tamon lämmityksestä, ilmanvaihdosta, kos-teudesta ja muista olosuhteista, jotta linnutvoivat hyvin.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla broilereilla ja kalk-kunoilla. Hyvinvointikorvaus maksetaan sii-pikarjan eläinryhmiin teurastetut broilerit jateurastetut kalkkunat kuuluvista eläimistä.

Toimenpidettä 4.2 hakiessasi sinun on ilmoi-tettava teurastettujen broilerien ja/tai teu-rastettujen kalkkunoiden arvioidut lukumää-rät (kpl). Jos haet muita siipikarjan toimen-piteitä (4.1, 4.3, 4.4, 4.5 ja 4.6) sinun täytyyilmoittaa broilerien, kalkkunoiden ja/tai mu-nivien kanojen arvioidut lukumäärät (kpl).


BroileritBroileriparven teuraseräraportin lihantarkas-tuksessa vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen%-osuus ei saa ylittää 1 % ja jalkapohjatuleh-dusarvioinnin tuloksen on oltava alle 40 pis-tettä. Mikäli jalkapohjatulehdusarvioinnin tu-los on alle 30 pistettä, vesipöhön vuoksi hy-lättyjen ruhojen osuutta ei huomioida.

KalkkunatKalkkunoiden teuraseräraporttikohtaisen ko-koruhohylkäysten %-osuuden on oltava alle6,5 % ajalla 1.5.–30.9 teurastetuissa erissä

37

ja alle 5 % ajalla 1.10.–30.4. teurastetuissaerissä.

Kokoruhohylkäysten %-osuudessa ei otetahuomioon tuoreiden ruhjeiden, murtumientai muun kuin lintujen kasvattajan toiminnanvuoksi hylättyjen ruhojen %-osuutta (tauluk-ko 5)

Kuva 8: Taulukko 5

Teuraseräraporttien toimittaminen

Teuraseräraportit sitoumusvuodelta on toi-mitettava kunnan maaseutuelinkeinovirano-maiselle 15.2.2018 mennessä eläinmääräil-moituksen liitteinä. Ne tulee säilyttää sitou-musvuoden ajan sekä neljä seuraavaa vuot-ta. Kirjanpito ja asiakirjojen säilytys ovat kor-vauksen toimenpiteen ehtona.

Eläinmäärä lasketaan toimenpiteen ehdottäyttävien teuraserien keskiarvona. Jos maa-tilalle tullut untuvikkoparvi on teurastettukahdessa tai useammassa teuraserässä, teu-raserät yhdistetään vastaamaan alkuperäistäparvea. Saman untuvikkoparven hyväksytty-jen teuraserien eläinmäärät lasketaan yhteen.

Mikäli jokin teuraserä ei täytä toimenpiteenvaatimuksia, se hylätään.

Toimenpiteen korvausperusteena on kasvat-tamon pito-olosuhteiden parantamisesta ai-heutuva lisätyö.

4.3 Munintakanalan ilmanlaadun paran-taminen

Tilat, joilla on avolattiakanala, eivät toden-näköisesti voi valita tätä toimenpidettä.Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoil-la. Hyvinvointikorvaus maksetaan siipikarjaneläinryhmään munivat kanat kuuluvista eläi-mistä. Toimenpiteen vähimmäistasona nou-datettavat eläinsuojelusäädösten kohdat löy-tyvät tämän ohjeen lopustaliitteestä 2.

Kanalasta on poistettava lanta vähintään kol-me kertaa viikossa. Näin parannetaan kana-lan ilman laatua ja alennetaan ilman ammo-niakkipitoisuutta.Kanalan ilman viikkokohtainen ammoniak-kipitoisuusarvo tulee avokanalassa olla al-le 18 ppm ja virikehäkkikanalassa alle 8ppm. Maatilalla on oltava ilmanvaihtotie-tokone, joka soveltuu ammoniakkipitoisuu-den mittaukseen tai maatilan on hankitta-va tarvikkeet ammoniakkipitoisuuden kerta-mittaukseen. Kanalan lannanpoistosta ja il-man ammoniakkipitoisuudesta on pidettäväkirjaa.

Toimenpiteen korvausperusteena on lannanpoistamiseen ja ammoniakin mittaamiseenliittyvä lisätyö.

4.4 Siipikarjan virikkeet

Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on vi-rikehäkkikanala.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoil-la, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikor-vaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryh-miin kuuluvista eläimistä, pois lukien teuras-tetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.


Virike-esineinä on käytettävä ketjussa riippu-

38

via puupaloja tai muoviesineitä, joita linnutvoivat pyöritellä, riippuvia köysiä tai muitavastaavia esineitä, esim. irrallaan olevat puu-briketit, sähly- ja golfpallot tai riittävän kes-tävät muoviset mehupullot.

Kalkkunahalleissa riippuvia virikkeitä on ol-tava osastoittain vähintään kaksi alkavaa 100m2 kohden.

Broileri- ja munintakanahalleissa riippu-via virikkeitä on oltava osastoittain vähintäänneljä alkavaa 100 m2 kohden.

Virikkeiden ei tarvitse sijaita tasaisesti osas-toissa. Virikkeet voidaan poistaa aikaisintaan3 vuorokautta ennen lintujen keräilyä. Tuol-loin virikkeet tulee kuitenkin säilyttää niin et-tä niiden olemassa olo on todistettavissa. Vi-rikkeitä asetettaessa ja valittaessa tulee vilje-lijän kiinnittää erityistä huomiota hygienia- jahuoltotoimenpiteiden sujuvuuteen, sekä var-mistua virikkeiden turvallisuudesta.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat virik-keet ja niiden ylläpito.

4.5 Siipikarjan tasot, rampit ja orret

Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on vi-rikehäkkikanala.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoil-la, broilereilla ja kalkkunoilla. Hyvinvointikor-vaus maksetaan kaikista siipikarjan eläinryh-miin kuuluvista eläimistä, pois lukien teuras-tetut broilerit ja teurastetut kalkkunat.


Tasojen, ramppien ja orsien määrät

Munivat kanatMunivilla kanoilla käytössä on oltavatasojaja ramppeja. Toimenpiteen toteuttamiseen ei

voi käyttää orsia.

Tasoja tai ramppeja on oltava vähintään 10% osaston pinta-alasta. Esimerkiksi osastonkoko 1 000 m2 x 10 % = 100 m2 tasoja jaramppeja.

Broilerit ja kalkkunatBroilereiden ja kalkkunoiden käytössä on ol-tava tasoja, ramppeja tai orsia.

Orsia on oltava vähintään 10 %:lle lihasiipi-karjasta niin, että yhtä broileria kohden onvähintään 15 cm ortta ja kalkkunaa kohdenon vähintään 20 cm ortta. (esimerkiksi broi-lereille 20 000 x 0,10 x 0,15 m = 300 m jakalkkunoille 4000 x 0.10 x 0.20 m = 80 m).

Tasoja tai ramppeja on oltava vähintään 10% osaston pinta-alasta. Esimerkiksi osastonkoko 1 000 m2 x 10 % = 100 m2 tasoja jaramppeja.

Jos tilalla on sekä tasoja, ramppeja että orsia,voidaan niiden määrän laskea yhteen, esim. 5% osaston pinta-alasta ramppeja ja 5 % osas-ton pinta-alasta tasoja.

Kalkkunoille tasojen, ramppien ja orsienmäärä voidaan laskea loppukasvatusvaiheenmukaan, eli kun kalkkunat on jaettu suku-puolen mukaan osastoihin.

Käytettäessä kalkkunan alkukasvatuksessakasvatusrinkejä, ei niissä tarvitse olla tasoja,ramppeja tai orsia ensimmäisinä 7 vuorokau-tena.

Taulukot 6 ja 7. Laskuesimerkkejä (hal-li = osasto) jos lihasiipikarjatilalla käytetäänramppeja ja tasoja sekä orsia:

39

Kuva 9: Taulukko 6. tamppien, tasojen ja or-sien tarve broilereille

Kuva 10: Taulukko 7. ramppien, tasojen jaorsien tarve kalkkunoille

Tasojen, ramppien ja orsien vaatimuksetTasojen, ramppien tai orsien materiaalina voi-daan käyttää puuta, muovia tai metallia.

Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestä-viä ja linnuille turvallisia.

Orsien tulee olla pyöreitä ja lintujen tulee voi-

da kiertää varpaansa niiden ympärille.

Käytössä olevia rehu- ja juomalinjastoja, jois-ta on poistettu putkien päällä olevat vaijerit,voivat olla puolet orsien, tasojen tai ramppienvaatimuksesta, jos ne täyttävät edellä maini-tut orsien kriteerit. Esim. toimenpiteen vaati-muksena on 200 m orsia, siitä 100 m voi ollakäytössä olevia rehu- ja/tai juomalinjastoja.

Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liik-kua vapaasti eri tasojen välillä, saa tasoja ollaenintään neljä. Tasojen välisen esteettömänkorkeuden on oltava vähintään 45 senttimet-riä.

Lihasiipikarjalle ei ole määräyksiä orsien, ta-sojen tai ramppien etäisyyksistä.

Jos kerrosritiläkanalan eläintiheys on enin-tään 9 kanaa /kanojen käytettävissä olevalattiam2 muualla kuin tasoilla, ne voidaanlaskea tasoiksi myös hyvinvointikorvauksessa.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat taso-jen, ramppien ja orsien asentamiseen, siirte-lyyn, puhdistamiseen ja huoltoon liittyvä lisä-työ.

4.6 Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu

Toimenpidettä ei voi valita, jos tilalla on viri-kehäkkikanala tai sitoumus siipikarjaa koske-vasta luonnonmukaisesta kotieläintuotannos-ta. Toimenpide voidaan valita ns. Free range-kanalaan.

Toimenpiteen voi valita vaikka viljelijä ei oletehnyt siipikarjan ulkonapidosta kunnaneläin-lääkärille ennakolta kirjallista ilmoitusta vii-meistään 15 päivänä joulukuuta 2016.

Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilua ei vaaditaajanjaksolla 1.1.-31.5.2017, mutta niitä voi-daan ulkoiluttaa sään salliessa vähintään kah-desti viikossa.

Mikäli lintuja ulkoilutetaan, on viljelijän pitä-

40

nyt tehdä em. ilmoitus kuntaan.


Lintujen ulkotarhat on suojattava riittävän ti-heällä verkolla tai muulla vastaavalla taval-la siten, että luonnonvaraiset vesilinnut eivätpääse kosketuksiin siipikarjan kanssa. Ruo-kintatilan on oltava sisällä

Ulkoillessaan kanoilla ja kalkkunoilla on olta-

va mahdollisuus kylpeä ja kuopsutella luon-taisten käyttäytymismalliensa mukaisesti. Ul-koilusta on pidettävä kirjaa.

Toimenpiteen ehtoja on noudatettava kaikil-la tilan hallinnassa olevilla munivilla kanoil-la ja kalkkunoilla. Hyvinvointikorvaus makse-taan siipikarjan eläinryhmiin munivat kanatja kalkkunat kuuluvista eläimistä.

Toimenpiteen korvausperusteena ovat ulkoi-lutuksen järjestämiseen, kirjaamiseen sekätarhan huoltoon liittyvä lisätyö.

41

19. Valvonta ja seuraamukset

Eläinten hyvinvointikorvauksen myöntämisenperusteita ja ehtojen noudattamista valvo-taan sekä tiloilla paikanpäällä tehtävin val-vonnoin että hallinnollisin ristiintarkastuksin.Ristiintarkastuksella tarkoitetaan tukihallin-non yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjes-telmässä olevien tietojen sekä eri rekisterientietojen vertaamista keskenään. Hallinnolli-nen valvonta kohdistuu kaikkiin tuenhakijoi-hin.

Tilavalvonta tehdään paikalla tehtävänä val-vontana vähintään 5 prosentille tuenhakijois-ta. Tilakäynnein valvottavista tiloista 20–25 prosenttia valitaan valvontaan satunnai-sesti ja loput tilat painotettuihin riskiteki-jöihin perustuen. Suomessa maataloustukienvalvontaa ohjaa ja hallinnoi Maaseutuviras-to (Mavi). Valvontojen suorittamisesta vas-taavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kusten (ELY) tarkastajat. Valvonnasta voi-daan ilmoittaa etukäteen, mutta EU-lainsää-däntö edellyttää, että valvontoja suoritetaanmyös ennalta ilmoittamatta. Eläintukien val-vonnasta voidaan ilmoittaa aikaisintaan 48tuntia ennen valvontaa.

Viljelijä on velvollinen korvauksetta esittä-mään tarkastusta tekevälle viranomaisellekaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muu-toinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkas-tajalla on oikeus valvontatehtävän edellyttä-mässä laajuudessa tarkastaa viljelijän koti-eläinrakennukset, eläimet ja muut korvauk-sen myöntämisen ja maksamisen edellytykset.Tarkastuksessa otetaan kuitenkin huomioonkotirauha.

Tarkastettavat asiat

Valvonnassa tarkastetaan viljelijän valitse-

mien toimenpiteiden vähimmäistasojen ja tu-kiehtojen noudattaminen. Lisäksi valvonnas-sa tarkastetaan eläinrekisterien tietojen oi-keellisuutta tarkastamalla kaikki valvontahet-kellä tilalla olevat yksilöeläimet nauta-, lam-mas- ja vuohitiloilla sekä kokonaiseläinmää-rä sika- ja siipikarjatiloilla. Eläinrekisterien jaeläinluetteloiden tietoja varmistetaan myöseläinten osto- ja myyntitositteiden avulla.Nauta-, lammas- ja vuohitilojen tilavalvon-nassa tarkastetaan myös mahdollisesti kor-vauskelpoiset eläimet eli sellaiset yksilöeläi-met, jotka eivät ole valvontahetkellä kor-vauskelpoisia, mutta saattavat myöhemminsitoumusvuoden aikana tulla korvauskelpoi-siksi. Tällaiset eläimet tarkastetaan samal-la tavalla kuten valvontahetkellä korvauskel-poiset eläimet. Mahdollisesti korvauskelpoi-sen eläimen hylkääminen aiheuttaa seuraa-muksen tilalle maksettavaan hyvinvointikor-vaukseen. Sellaisten puutteellisesti merkitty-jen tai rekisteröityjen eläinten, joiden ei olelainkaan mahdollista tulla korvauskelpoisik-si tukivuoden aikana, mahdollinen seuraa-mus määräytyy täydentävien ehtojen kautta(eläinten merkinnän ja rekisteröinnin täyden-tävien ehtojen valvonta).

Valvonnan tulos

Korvausta vähennetään tai se jätetään mak-samatta, jos tarkastuksessa havaitaan eläin-määrään kohdistuvia virheitä tai jos viljelijäon jättänyt noudattamatta korvauksen ehto-ja. Vähennyksen määrään vaikuttavat hylät-tyjen eläinten määrä, korvauksen perustasonnoudattamisessa havaitut puutteet sekä toi-menpiteiden tukiehtojen laiminlyöntien vaka-vuus, laajuus, kesto ja toistuvuus. Korvauk-sen vähentämisessä ja maksamatta jättämi-

42

sessä noudatetaan Euroopan unionin ja kan-sallista lainsäädäntöä.

Jos korvauksen ehdon noudattamatta jättä-minen on vakava tai jos viljelijä on esittä-nyt väärennettyjä todisteita tai hän ei oletoimittanut tarvittavia tietoja, viljelijä sulje-taan eläinten hyvinvointikorvauksen ulkopuo-lelle kyseisen ja seuraavan vuoden ajaksi.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu kor-vaus peritään takaisin, jos korvauksen myön-

tämisen tai maksamisen edellytykset eivättäyty, viljelijä ei ole noudattanut korvauksenehtoja, viljelijä on antanut sellaisen virheelli-sen tai puutteellisen tiedon, joka on olennai-sesti vaikuttanut korvauksen myöntämiseentai maksamiseen, viljelijä estää tarkastuk-sen toteuttamisen tai Euroopan unionin lain-säädäntö edellyttää takaisinperintää. Eläin-määrävirheistä johtuvat eläinten hyvinvointi-korvauksen seuraamukset ja takaisinperinnätvoidaan ulottaa neljään edelliseen vuoteen.

43

20. Tukien julkisuus

Eläinten hyvinvointikorvausta koskevat tiedotovat julkisia, ellei tietoja ole erikseen sää-detty salassa pidettäviksi. Tiedot saa näh-täväksi pyynnöstä asianomaiselta viranomai-selta. Lisäksi EU-lainsäädäntö edellyttää, et-tä jäsenvaltion on julkaistava hakupalvelus-sa tiedot tuensaajalle Euroopan maataloudentukirahastosta ja Euroopan maaseudun ke-

hittämisen maatalousrahastosta maksetuistatuista mukaan lukien yksityishenkilöiden tuki-tiedot. Komissio tavoittelee yksityishenkilöi-den tukitietojen julkaisulla maaseuturahasto-jen käytön läpinäkyvyyden lisäämistä. Tiedotjulkaistaan mavi.fi-sivustolla EU-tukitietojenhakupalvelussa.

44

21. Määritelmät

Eläinten hyvinvointikorvauksessa tarkoite-taan:

1) naudalla maidon, lihan tai muiden elin-tarvikkeiden tai vuodan tuottamiseksi taikkamuuta vastaavaa tarkoitusta varten pidettä-vää nautaeläintä;2) emolehmällä Simmental-rotuista poikinut-ta nautaeläintä, jonka käyttötapa nautarekis-terissä on muu kuin maidontuotanto ja poi-kinutta biisonia sekä Aberdeen angus-, Belgi-an Blue, Blonde d’Aquitane-, Charolais-, He-reford-, Ylämaankarja-, Limousin-, Piemon-tese-, Dexter-, Galloway- ja Texas Longhorn-rotuista ja tällaisen rodun kanssa risteytyk-sestä syntynyttä vähintään 50-prosenttisestiliharotuista poikinutta muuta nautaeläintä;3) emolehmähieholla vähintään kahdeksankuukauden mutta enintään neljän vuodenikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimaton-ta naaraspuolista nautaeläintä, jonka käyttö-tapa nautarekisterissä on muu kuin maidon-tuotanto;4) sonnilla urospuolista nautaa;5) lihanaudalla sonnia, härkää, emolehmää,emolehmähiehoa ja muuta lihantuotantoonkasvatettavaa nautaa;6) lypsylehmällä maidontuotantoon käytettä-vää poikinutta nautaeläintä, joka kuuluuSimmental-rotuun ja jonka käyttötavaksinautarekisterissä on merkitty maidontuotan-to tai joka kuuluu Ayrshire-, Jersey-, BrownSwiss-, Guernsey-, Holstein-, Montbéliarde-,itäsuomenkarja-, länsisuomenkarja- tai poh-joissuomenkarja-rotuun;7) vasikalla alle kuuden kuukauden ikäistänautaa;

8) urospuolisella naudalla sonnia ja härkää;

9) lihasialla lihantuotantoon tarkoitettua yli

kolmen kuukauden mutta alle kahdeksankuukauden ikäistä sikaa;

10) nuorella siitossialla jälkeläisten tuotan-toon tarkoitettua yli kolmen kuukauden,mutta alle 8 kuukauden ikäistä uros- tai naa-raspuolista sikaa;

11) sialla lihan tai muiden elintarvikkeidentuottamiseksi tai siitoskäyttöä taikka muu-ta tarkoitusta varten pidettävää sikaa, ei kui-tenkaan villisikaa eikä lemmikkieläimenä pi-dettävää minisikaa;12) karjuporsaalla enintään kolmen kuukau-den ikäistä urospuolista sikaa;12) karjuporsaalla enintään kolmen kuukau-den ikäistä urospuolista sikaa;13) emakolla porsinutta naaraspuolista ylikahdeksan kuukauden ikäistä sikaa;14) ensikolla porsimatonta naaraspuolista ylikahdeksan kuukauden ikäistä sikaa;15) uuhella yli 12 kuukauden ikäistä naaras-puolista lammasta;16) karitsalla vähintään kahden kuukaudenja enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta;17) kutulla yli 12 kuukauden ikäistä naaras-puolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta;18) kilillä vähintään kahden kuukauden jaenintään 12 kuukauden ikäistä vuohta;19) pässillä urospuolista lammasta;20) vuohipukilla urospuolista vuohta, ei kui-tenkaan kääpiövuohta;21) siipikarjalla munivia kanoja ja lihantuo-tantoon kasvatettavia broilereita ja kalkku-noita;22) munivalla kanalla vähintään 16 viikonikäistä kanaa, jonka munantuotanto käyte-tään kulutukseen23) broilerilla lihantuotantoa varten jalos-tettua noin 40 vuorokauden iässä teuras-

45

tettavaa kananpoikaa sekä luonnonmukaises-ta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotet-tujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuk-sen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta anne-tun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa yli81vuorokauden iässä teurastettavaa kanan-poikaa.24) laitumella yksi- tai monivuotisia nurmi-tai rehukasveja kasvavaa peltoaluetta, joltatuotantoeläimet syövät rehua

25) jaloittelutarhalla eläinsuojan välittömäs-sä yhteydessä sijaitsevaa aluetta, jota käyte-tään säännöllisesti eläinten jaloitteluun ja jol-ta kerätään lanta ja valumavedet talteen26) ulkona kasvatettavilla naudoilla nautae-läimiä, jotka kuuluvat Ylämaankarja– tai Bii-soni – rotuun27) karitsakamarilla rajattuja alueita jonnevain karitsat pääsevät. Karitsoille voi olla siel-lä tarjolla rehua ja vettä.

46

22. Lukuohjeet ja tulostus

Voit lukea eläinten hyvinvointikorvauksensitoumusehdot 2017 kaikilta päätelaitteiltanäyttökoosta riippumatta. Taulukot, kaaviotja kuvat suurentuvat, kun klikkaat niitä.

Jos luet julkaisua tietokoneeltasi, voit siirtyäseuraaville sivuille näytön alareunan tai näp-päimistön nuolinäppäimillä. Avaamalla va-

semmalta Sisällys-välilehden voit siirtyä suo-raan haluamaasi lukuun klikkaamalla si-tä. Kosketusnäytöllisellä päätelaitteella siir-ryt seuraavalle sivulle pyyhkäisemällä kuva-ruutua oikealle tai vasemmalle.

TULOSTA eläinten hyvinvointikorvauksenSITOUMUSEHDOT tästä (pdf)6

6http://maaseutuvirasto.mobiezine.fi/zine/266/pdf

47

23. Julkaisun tiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus – Sitoumusehdot2017

Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101Seinäjoki, Puh. 0295 31 2000, www.mavi.fi7

7http://www.mavi.fi

48

Liite 1. Eläinryhmät eläintenhyvinvointikorvauksessa

Naudat

Poikinut nauta

Poikineet naudat enintään 24 kk

6 kk – 24 kk naaraspuoliset poikimattomatnaudat

2 kk – alle 6 kk ei-liharotuiset vasikat

2 kk – alle 6 kk liharotuiset vasikat

Alle 2 kk ei-liharotuiset vasikat

Alle 2 kk liharotuiset vasikat

Yli 24 kk urospuoliset naudat

6 kk – alle 12 kk urosnaudat

12 kk – 24 kk urospuoliset naudat

Poikinut nauta: ylämaankarja ja biisonit

6 kk – alle 12 kk urosnaudat: ylämaankarja,biisonit

Yli 24 kk urospuoliset naudat: ylämaankarjaja biisonit

6 kk – 24 kk poikimattomat naudat: ylä-maankarja, biisonit

Yli 24 kk poikimattomat. naudat: ylämaan-karja, biisonit

Poikineet naudat enintään 24 kk: ylämaan-karja, biisonit

2 kk – alle 6 kk vasikat: ylämaankarja ja bii-sonit

12 kk – 24 kk urospuoliset naudat: ylämaan-karja, biisonit

Siat

Emakot, väh. 8 kk

Porsaat, 3 kk ja alle

Lihasiat, yli 3 kk – alle 8 kk

Karjut, väh. 8 kk

Nuoret siitossiat, yli 3 kk – alle 8 kk

Lampaat ja vuohet

Lampaat yli 12 kk

Karitsat yli 2 kk

Vuohet yli 12 kk

Kilit yli 2 kk

Siipikarja

Munivat kanat

Broilerit

Kalkkunat

Teurastettavat broilerit

Teurastettavat kalkkunat

49

Liite 2. Eläinten hyvinvointikorvauksenvähimmäistasot toimenpiteittäin

Nautatilojen toimenpiteet

1.1. Nautojen ruokinta ja hoito

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksi-neen

5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidot-ta tai hylätä. Eläimen on saatava riittäväs-ti sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muutasen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessasen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläi-men hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistetta-va riittävän usein.

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksi-neen

4 § 1–2 mom.

Eläimen pitopaikka on pidettävä puhtaana.

Pitopaikka ja siihen liittyvät sellaiset laitteet,joista eläinten terveys ja hyvinvointi riippu-vat, on tarkastettava vähintään kerran päi-vässä. Eläinten terveyttä tai hyvinvointia vaa-rantavat viat on korjattava välittömästi ja,jollei se ole mahdollista, on ryhdyttävä mui-hin tarpeellisiin toimiin, jotta eläinten terveysja hyvinvointi voidaan turvata vikojen korjaa-miseen saakka.

8 §

Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja ylei-sestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudes-ta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidos-ta on huolehdittava.

9 § 1 mom.

Hoidossa olevalle eläimelle on annettava sillesopivaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruo-kinnassa on otettava huomioon kunkin eläi-men tarpeet ja varmistettava, että jokaineneläin saa ravintoa riittävästi.

VNa 592/2010

6 § 2-4 mom.

Nautojen pitopaikassa on oltava riittävämäärä juomapaikkoja. Juoma-astiat, kauka-lot ja juottolaitteet on sijoitettava nauto-jen pitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkieneläinten ulottuvilla eivätkä ole niille vaaralli-sia. Juoma-astioiden, kaukaloiden ja juotto-laitteiden on oltava helposti puhtaana pidet-täviä.

Pihatossa on jokaista alkavaa 10 lypsyleh-män ryhmää kohden oltava vähintään yksijuoma-astia tai juottolaite. Muilla kuin lypsy-lehmillä on jokaista alkavaa 20 naudan ryh-mää kohden oltava vähintään yksi juoma-as-tia tai juottolaite kuitenkin siten, että juoma-astioita tai juottolaitteita on yli 10 naudanryhmälle oltava vähintään kaksi. Mikäli pi-hatossa käytetään sellaisia juoma-astioita taijuottolaitteita, joista useampi nauta voi juo-da samanaikaisesti, on juomapaikkojen mää-rän vastattava edellä tarkoitettua juoma-as-tioiden tai juottolaitteiden määrää. Kylmäpi-hatossa juoma-astioiden tai juottolaitteidenon oltava lämmitettäviä.

Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla nau-doilla on oltava asianmukaiset ruokinta- jajuoma-astiat. Juoma-astioiden tai juottolait-teiden on oltava lämmitettäviä, jollei muu-

50

toin pystytä varmistamaan juomaveden sula-na ja sopivan lämpöisenä pysymistä.

13 §

Naudalle annettavan rehun on oltava ravin-toainekoostumukseltaan sille sopivaa.

Vasikka on ruokittava ja juotettava vähin-tään kaksi kertaa päivässä. Sairaan tai vahin-goittuneen vasikan saatavilla on oltava jatku-vasti puhdasta vettä. Kuumalla säällä kaik-kien vasikoiden saatavilla on oltava jatkuvas-ti puhdasta vettä. Nautojen juoma-astiat jajuottolaitteet on pidettävä puhtaina. Virtsaja ulosteet eivät saa liata rehua tai juoma-vettä.

Vasikan rehussa on oltava riittävästi rau-taa siten, että vasikan veren keskimääräinenhemoglobiinipitoisuus on vähintään 4,5 mil-limoolia litrassa verta. Vasikan on saatavakahden viikon iästä alkaen päivittäin korsi-rehua. Korsirehun määrää on lisättävä siten,että kahdeksan viikon ikäiselle vasikalle anne-taan vähintään 50 grammaa ja 20 viikon ikäi-selle vasikalle vähintään 250 grammaa korsi-rehua päivittäin.

Varautuminen toimintahäiriöihin


4 § 2 mom.


VNa 592/2010

5 § 2 mom.

Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riip-puvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestel-mästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuuseläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannaltariittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myöskoneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöi-den aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjes-telmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä,joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattu-essa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tes-tattava säännöllisesti.

1.2a, 1.2b ja 1.2c. Vasikoiden pito-olo-suhteiden parantaminen


5 § 1 mom.


26 a § 1–2 mom.

Tuotantoeläinten omistajan tai pitäjän onpidettävä kirjaa tuotantoeläimille annetustalääkinnällisestä hoidosta ja kuolleiden eläin-ten lukumääristä.

Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pi-dettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestähoidosta on säilytettävä vähintään viidenvuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläin-ten lukumääristä sekä kirjanpitoa muuta kuinelintarviketuotantoa varten pidettävien tuo-tantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähin-tään kolmen vuoden ajan sen vuoden päät-tymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimek-si kirjattiin eläintä koskeva merkintä. Kirjan-

51

pito on vaadittaessa esitettävä aluehallinto-virastolle, kunnaneläinlääkärille, kunnan ter-veydensuojeluvalvontaa hoitavalle viranhalti-jalle, poliisille, tarkastuseläinlääkärille, rajae-läinlääkärille ja eläinsuojeluvalvojalle.

Laki eläinten lääkitsemisestä 387/2014

20 §

Eläimen omistajan tai haltijan on pidettäväkirjaa kaikista tuotantoeläimelle annetuistalääkkeistä.

Eläimen omistajan tai haltijan, jolle eläin-lääkäri luovuttaa lääkkeitä 16 §:n mukaises-ti, on kirjattava tiedot kaikista tuotantoeläi-melle annetuista lääkkeistä terveydenhuollonseurantajärjestelmään, jos järjestelmässä onsellainen mahdollisuus, tai muuhun vastaa-vaan sähköiseen järjestelmään, josta tiedotovat siirrettävissä terveydenhuollon seuranta-järjestelmään.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksellaannetaan tarkempia säännöksiä tavasta pi-tää kirjaa, kirjanpitoon ja terveydenhuollonseurantajärjestelmään tai muuhun sähköiseenjärjestelmään kirjattavista tiedoista ja tieto-jen säilyttämisajasta.


1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan noustamakuulta luonnollisella tavalla. Samassa pi-topaikassa pidettävien eläinten tulee voida pi-topaikassaan asettua yhtä aikaa makuulle.

4 § 1 mom.


8 §

Hoidossa olevan eläimen terveydestä ja ylei-

sestä hyvinvoinnista sekä eläimen puhtaudes-ta ja sen tarvitsemasta muusta kehonhoidos-ta on huolehdittava.

9 § 1 mom.


23 § 1 mom. 7 kohta

Eläinsuojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin estä-mättä ovat seuraavat eläimille suoritettavattoimenpiteet sallittuja: ——7) naudan, lam-paan ja vuohen sarvien poistaminen kirurgisintoimenpitein eläinlääkärin suorittamana sekänaudan sarven aiheen tuhoaminen alle neljänviikon ikäiseltä eläimeltä siihen pätevän hen-kilön suorittamana;

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, ettänestemäiset eritteet poistuvat asianmukaises-ti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvitta-essa nautojen makuualue on kuivitettava.

7 §

Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvinkuivitettu makuupaikka.

Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa eisaa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen oleeläinlääketieteellistä syytä.

Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pi-detään yksittäiskarsinassa, karsinan seinienon oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä jakosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteelli-sestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pi-tää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinai-set seinät. Yksittäiskarsinassa pidettävän va-

52

sikan karsinan on oltava vähintään vasikansäkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituudenvähintään vasikan pituus mitattuna turvastalantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoidenkäytettävissä olevan tilan on oltava sellainen,että eläimet voivat kääntyä ympäri ja aset-tua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltavatilaa jokaista alle 150 kilogramman painois-ta vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömet-riä, vähintään 150 kilogramman mutta alle220 kilogramman painoista vasikkaa kohdenvähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220kilogramman painoista vasikkaa kohden vä-hintään 1,8 neliömetriä.

12 § 3 mom.

Vasikkaa ei saa pitää parteen, karsinaan taimuuhun rakenteeseen kytkettynä muutoinkuin tilapäisesti enintään tunnin ajan eläimenruokkimisen tai muun hoitamisen ajan.

16 § 1 mom.

Sarven aiheen tuhoaminen alle neljän vii-kon ikäiseltä vasikalta on sallittua ainoastaankäyttämällä kylmä- tai kuumapolttoa. Polt-tamiseen käytettävä väline tai laite on pidet-tävä puhtaana ja toimintakuntoisena.

1.3a. Vähintään 6 kk ikäisten nautojenpito-olosuhteiden parantaminen


1 § 4 mom.


4 § 1 mom.


8 §


VNa 592/2010

4 § 1 mom.


8 §

Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä si-ten, että nauta voi seistä ja maata tasaisellaalueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hie-hon ja sonnin parren etummaisen puoliskonon oltava kiinteäpohjainen.

1.3b. Vähintään 12 kk ikäisten urospuo-listen nautojen pito-olosuhteiden paran-taminen


1 § 4 mom.


4 § 1 mom.


8 §


53

VNa 592/2010

4 § 1 mom.


8 §

Parren on oltava riittävän pitkä ja leveä si-ten, että nauta voi seistä ja maata tasaisellaalueella. Kytkettynä pidettävän lehmän, hie-hon ja sonnin parren etummaisen puoliskonon oltava kiinteäpohjainen.

1.4a ja 1.4b. Nautojen laidunnus ja ja-loittelu

VNa 592/2010

17 §

Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoavarten kasvatettavat hiehot, jotka pidetäänkytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päi-vänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmu-kaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka al-kaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päi-vänä syyskuuta. Jaloittelutilan pinta-alan onoltava vähintään 6 neliömetriä siellä pidettä-vää nautaa kohden. Pinta-alan on oltava kui-tenkin aina vähintään 50 neliömetriä.

Aluehallintovirasto voi myöntää vapautuksen1 momentista tarkoitetusta laitumelle tai ja-loittelutilaan pääsyä koskevasta vaatimukses-ta, jos tuotantotilalla ei ole käytettävissäänsopivaa laidunta tai jos muuta jaloitteluunsoveltuvaa tilaa ei ole mahdollista kohtuudel-la järjestää taikka jos vaatimuksen noudat-taminen on kohtuutonta liikenteeseen, maas-toon tai etäisyyteen liittyvistä syistä. Vapau-tus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksikerrallaan ja se peruutetaan, jos vapautuksen

myöntämisen edellytykset lakkaavat.

1.5a ja 1.5b. Nautojen sairas-, hoito- japoikimakarsinat

Eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksi-neen

5 § 1 mom.


Eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksi-neen

1 § 4 mom.


4 § 1 mom.


11 §

Eläimen sairastuessa tai vahingoittuessa sil-le on viipymättä annettava tai hankittavaasianmukaista hoitoa. Sairas tai vahingoittu-nut eläin on tarvittaessa sijoitettava asianmu-kaiseen tilaan erilleen muista eläimistä. Sai-rauden tai vamman laadun niin edellyttäessäeläin on lopetettava tai teurastettava.

VNa 592/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, ettänestemäiset eritteet poistuvat asianmukaises-ti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Tarvitta-

54

essa nautojen makuualue on kuivitettava.

7 §

Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltava hyvinkuivitettu makuupaikka.

Yli kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa eisaa pitää yksittäiskarsinassa, jollei siihen oleeläinlääketieteellistä syytä.

Jos alle kahdeksan viikon ikäistä vasikkaa pi-detään yksittäiskarsinassa, karsinan seinienon oltava sellaiset, että vasikka voi nähdä jakosketella lajitovereitaan. Eläinlääketieteelli-sestä syystä vasikkaa voidaan kuitenkin pi-tää sellaisessa karsinassa, jossa on umpinai-set seinät. Yksittäiskarsinassa pidettävän va-sikan karsinan on oltava vähintään vasikansäkäkorkeuden levyinen ja karsinan pituudenvähintään vasikan pituus mitattuna turvastalantioluun istuinkyhmyyn kerrottuna 1,1:llä.

Jos vasikoita pidetään ryhmässä, vasikoidenkäytettävissä olevan tilan on oltava sellainen,että eläimet voivat kääntyä ympäri ja aset-tua vaivatta makuulle. Karsinassa on oltavatilaa jokaista alle 150 kilogramman painois-ta vasikkaa kohden vähintään 1,5 neliömet-riä, vähintään 150 kilogramman mutta alle220 kilogramman painoista vasikkaa kohdenvähintään 1,7 neliömetriä ja vähintään 220kilogramman painoista vasikkaa kohden vä-hintään 1,8 neliömetriä.

11 § 3 mom.

Nautaryhmiä yhdistettäessä tai tuotaessa uu-sia eläimiä karjaan on erityistä huomiotakiinnitettävä sosiaalisten suhteiden uudel-leenmuodostumisesta mahdollisesti aiheutu-viin käyttäytymisongelmiin.

Sikatilojen toimenpiteet

2.1. Sikojen ruokinta ja hoito

eläinsuojelulaki 247/1996, muutoksi-

neen

5 § 1 mom.



4 § 1–2 mom.



9 § 1 mom.


VNa 629/2012, muutoksineen

6 § 2 mom.

Jos eläinten terveys ja hyvinvointi on riip-puvainen koneellisesta ilmanvaihtojärjestel-mästä, eläinsuojassa on oltava mahdollisuuseläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannaltariittävän ilmanvaihdon järjestämiseen myöskoneellisen ilmanvaihtojärjestelmän häiriöi-den aikana. Koneellisessa ilmanvaihtojärjes-

55

telmässä on tällöin oltava hälytysjärjestelmä,joka antaa hälytyksen toimintahäiriön sattu-essa. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tes-tattava säännöllisesti.

7 § 2 mom.

Sikojen pitopaikassa on oltava riittävä määräjuomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juot-tolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaansiten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottu-villa eivätkä ole niille vaarallisia.

15 §

Sialle annettavan rehun on oltava ravintoai-nekoostumukseltaan sioille sopivaa ja riittä-vän energiapitoista. Siat on ruokittava vähin-tään kerran päivässä. Joutilaille emakoille jaensikoille on annettava lisäksi riittävästi täyt-tävää ja kuitupitoista rehua näläntunteen japureskelutarpeen tyydyttämiseksi.

Ryhmässä pidettävien sikojen on voitava syö-dä yhtä aikaa, jollei rehua ole jatkuvasti tar-jolla tai jollei ruokintaan käytetä automaat-tista siat yksittäin ruokkivaa ruokintalaitet-ta. Ryhmissä pidettävien emakoiden ja ensi-koiden ruokinta on järjestettävä siten, ettäkaikki eläimet saavat riittävästi rehua silloin-kin, kun muita rehusta kilpailevia eläimiä onpaikalla.

Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavil-la on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta japuhdasta vettä.

Sikojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pi-dettävä puhtaina. On huolehdittava siitä, et-tä virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juo-mavettä. Sikojen ruokintaan käytettävän ruo-kintakaukalon on oltava liitteen 38 kohdanmukainen, jollei rehua ole jatkuvasti tarjolla.

Liite kohta 3

3. Sikojen ruokintaan käytettävän ruokin-takaukalon pituus sikaa kohden

2.2. Joutilaiden emakoiden ja ensikoidenulkoilu

ei erillisiä vaatimuksia.

2.3. Emakoiden ja ensikoiden pito-olo-suhteiden parantaminen


1 § 4 mom.

Eläimen tulee voida pitopaikassaan noustamakuulta luonnollisella tavalla. Samassa pi-topaikassa pidettävien eläinten tulee voida pi-topaikassaan asettua yhtäaikaa makuulle.

4 § 1 mom.



3 § 1–2 mom., 4–5 mom.

Sikoja on pidettävä ryhmässä, jollei ryhmäs-tä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä taieläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liitty-vää syytä. Syyn poistuttua sika on sijoitetta-va takaisin ryhmään.

8#Liite_kohta_3

56

Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitääerillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa en-nen odotettua porsimista ja päättyy neljänviikon kuluttua porsimista seuraavasta astu-tuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tii-neyteen.

—-

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläintenvihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettuasikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossasen on voitava kääntyä helposti ympäri, jolleieläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.

Sikaa ei saa pitää kytkyeellä paikalleen kyt-kettynä.

4 § 3-4 mom.

Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdämuita sikoja ja niillä on oltava mahdolli-suus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Emakoi-ta ja ensikoita voidaan kuitenkin viikkoa en-nen porsimista ja porsimisen ajan pitää siten,ettei niillä ole näköyhteyttä muihin sikoihin.

Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsi-nat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtai-na ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassaon huolehdittava jyrsijöiden ja muiden hait-taeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pito-paikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulosta-misalue. Makuualueen on oltava puhdas, kui-va, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaes-sa asianmukaisesti viemäröity.

10 § (uudet ja 1.7.2013 tai sen jälkeen pe-ruskorjatut sikalat)

Ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä latti-an kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vä-hintään 2,25 neliömetriä ja ensikkoa kohdenvähintään 1,64 neliömetriä. Tästä lattian ko-konaispinta-alasta vähintään 1,3 neliömetriä

emakkoa ja vähintään 0,95 neliömetriä ensik-koa kohden on oltava yhtenäistä kiinteäpoh-jaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälat-tiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johonviemäröintiä varten tehtyjen aukkojen osuuson enintään 10 prosenttia pinta-alasta (enin-tään 15 % ennen 1.7.2013 peruskorjatuissatai käyttöönotetuissa sikaloissa)[1]9.

Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan eilasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäk-kien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen1.7.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettu-ja sikaloita)[2]10.

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimenryhmässä, eläinten käytettävissä olevan es-teettömän lattian kokonaispinta-alan on olta-va 10 prosenttia suurempi kuin eläinryhmäntarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähin-tään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläin-ten käytettävissä oleva esteetön lattian koko-naispinta-ala saa olla 10 prosenttia pienempikuin 1 momentin mukaan laskettava pinta-ala.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan sei-nämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Josryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläi-men ryhmää, karsinan seinämien pituuden onkuitenkin oltava yli 2,4 metriä.

19 § 3 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan 10 §:n 1momentin viemäröintiä koskevaa 10 prosen-tin vaatimusta ja mainitun pykälän 2 mo-menttia emakoiden ja ensikoiden pitoon 1päivästä tammikuuta 2028

2.4. Parannetut porsimisolosuhteet

eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksi-

9#_ftn110#_ftn2

57

neen

1 § 4 mom.



3 § 1–2 mom., 4–5 mom.


Emakko tai ensikko saadaan kuitenkin pitääerillään ryhmästä ajan, joka alkaa viikkoa en-nen odotettua porsimista ja päättyy neljänviikon kuluttua porsimista seuraavasta astu-tuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tii-neyteen.

—-



4 § 3-4 mom.


Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsi-

nat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtai-na ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassaon huolehdittava jyrsijöiden ja muiden hait-taeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pito-paikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulosta-misalue. Makuualueen on oltava puhdas, kui-va, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaes-sa asianmukaisesti viemäröity.

5 § 1 mom.

Eläinsuojan lattian on oltava sellainen, ettänestemäiset eritteet poistuvat asianmukaises-ti tai imeytyvät hyvin kuivikkeisiin. Lattian onoltava sopiva siinä pidettävien sikojen koko japaino huomioon ottaen. Jos lattialla ei käyte-tä kuivikkeita, lattian pinnan on oltava luja,vakaa ja tasainen. Tarvittaessa sikojen ma-kuualue on kuivitettava.

9 §

Porsituskarsinassa tai -häkissä on emakon taiensikon takana oltava riittävästi esteetön-tä tilaa porsimista varten. Porsituskarsinantai -häkin on oltava sellainen, että emak-ko voi imettää pikkuporsaita vaikeuksitta.Jos emakko voi liikkua porsituskarsinassa va-paasti, karsina on varustettava pikkuporsaitaemakolta suojaavilla rakenteilla, kuten por-sasaidoilla.

Porsituskarsinan lattia-alasta vähintään puo-let on oltava kiinteäpohjaista lattiaa tai sel-laista rakolattiaa, ritilälattiaa tai muulla ta-voin rei’itettyä lattiaa, johon viemäröintiävarten tehtyjen aukkojen osuus on enintään10 prosenttia pinta-alasta (ei koske ennen1.7.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettu-ja sikaloita)[3]11.

Pikkuporsailla on oltava porsituskarsinassakiinteäpohjainen ja kuiva makuualue, johonkaikki pikkuporsaat mahtuvat yhtä aikaa ma-kuulle.

11#_ftn3

58

Lisäksi pikkuporsaille on tarvittaessa oltavaasianmukainen lämmitin.

16 § 1 mom.

Porsivalle emakolle ja ensikolle on annettavaviikkoa ennen odotettua porsimista riittävästisopivaa materiaalia pesäntekoa varten.

19 § 2 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan 8 §:ää, 9§:n 2 momenttia sekä 11 §:n 1 momentin jaliitteen 2 kohdan vaatimusta karsinan lattianrakenteesta 1 päivästä tammikuuta 2028.

2.5. Vieroitettujen porsaiden, nuortensiitossikojen ja lihasikojen karsinoidenkuivittaminen


1 § 4 mom.


4 § 1 mom.



3 § 1 mom., 4–5 mom.


—-

Ryhmästä eläinlääketieteellisten tai eläintenvihamielisen käyttäytymisen vuoksi erotettuasikaa on pidettävä yksittäiskarsinassa, jossa

sen on voitava kääntyä helposti ympäri, jolleieläinlääketieteellisestä syystä muuta johdu.


4 § 3–4 mom.


Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsi-nat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtai-na ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassaon huolehdittava jyrsijöiden ja muiden hait-taeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pito-paikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulosta-misalue. Makuualueen on oltava puhdas, kui-va, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaes-sa asianmukaisesti viemäröity.

5 § 1 mom., 3 mom.


—-

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasva-tussikojen ryhmäkarsinan on oltava liitteen 2kohdan mukainen.

Liitteen kohta 2

59

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kas-vatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vä-hintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteä-pohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, riti-lälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa,johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojenosuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.

19 § 1 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan 4 §:n 5momenttia, 6 §:n 3 momentin vaatimustaluonnonvalosta sekä liitteen 2 kohdan vaa-timusta vieroitettujen porsaiden, lihasikojenja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattiapinta-alasta 1 päivästä tammikuuta 2018.

2.6a ja 2.6b. Kastraatiokivun poisto javaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle


26 a § 1–2 mom.


Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pi-dettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestähoidosta on säilytettävä vähintään viiden

vuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläin-ten lukumääristä sekä kirjanpitoa muuta kuinelintarviketuotantoa varten pidettävien tuo-tantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähin-tään kolmen vuoden ajan sen vuoden päät-tymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimek-si kirjattiin eläintä koskeva merkintä. Kirjan-pito on vaadittaessa esitettävä aluehallinto-virastolle, kunnaneläinlääkärille, kunnan ter-veydensuojeluvalvontaa hoitavalle viranhalti-jalle, poliisille, tarkas-tuseläinlääkärille, raja-eläinlääkärille ja eläinsuojeluvalvojalle.


20 §





23 § 1 mom. 5 kohta

Eläinsuojelulain 7 §:n 1 ja 2 momentin estä-mättä ovat seuraavat eläimille suoritettavattoimenpiteet sallittuja:—- 5) enintään seitse-män päivän ikäisen porsaan kastrointi avoi-

60

mella leikkausmenetelmällä kudoksia repi-mättä siihen pätevän henkilön suorittamana,alle kuuden viikon ikäisen lampaan kastroin-ti Burdizzon-pihdeillä siihen pätevän henkilönsuorittamana, poron kastrointi Burdizzon-pihdeillä siihen pätevän henkilön suorittama-na sekä vuohen, hevosen, naudan, yli seitse-män päivän ikäisen porsaan ja yli kuuden vii-kon ikäisen lampaan kastrointi eläinlääkärinsuorittamana käyttäen asianmukaista aneste-siaa ja kivunlievitystä; (7.11.2002/910)

2.7. Sikojen virikkeet


13 § 3 mom.

Sikojen saatavilla on oltava jatkuvasti riittä-vä määrä sellaista materiaalia, joka ei vaa-ranna eläinten terveyttä ja jonka avulla siatvoivat toteuttaa lajinomaisia käyttäytymis-tarpeitaan kuten tonkimista ja tutkimista.

2.8. Sikojen sairas- ja hoitokarsinat


5 § 1 mom.



1 § 4 mom.


4 § 1 mom.


11 §



3 § 1 mom., 4–5 mom.


—-



4 § 3-5 mom.


Sikojen pitoon tarkoitetut eläinsuojat, karsi-nat, varusteet ja laitteet on pidettävä puhtai-na ja tarvittaessa desinfioitava. Eläinsuojassaon huolehdittava jyrsijöiden ja muiden hait-

61

taeläinten torjunnasta. Sialla on oltava pito-paikassa erillinen makuu-, ruokinta- ja ulosta-misalue. Makuualueen on oltava puhdas, kui-va, lämpötilaltaan sioille sopiva ja tarvittaes-sa asianmukaisesti viemäröity.

Sikojen pitopaikassa on oltava sairaita, va-hingoittuneita tai muusta syystä toisista si-oista erotettuja sikoja varten tilaa vähintään5 prosenttia sikojen pitopaikan kokonaiseläin-määrän tilantarpeesta.

5 § 1 mom., 3 mom.


—-

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kasva-tussikojen ryhmäkarsinan on oltava liitteen 2kohdan mukainen.

7 § 2 mom.

Sikojen pitopaikassa on oltava riittävä määräjuomapaikkoja. Vesiastiat, kaukalot ja juot-tolaitteet on sijoitettava sikojen pitopaikkaansiten, että ne ovat kaikkien eläinten ulottu-villa eivätkä ole niille vaarallisia.

10 §

Ryhmäkarsinassa on oltava esteetöntä latti-an kokonaispinta-alaa emakkoa kohden vä-hintään 2,25 neliömetriä ja ensikkoa kohdenvähintään 1,64 neliömetriä. Tästä lattian ko-konaispinta-alasta vähintään 1,3 neliömetriä

emakkoa ja vähintään 0,95 neliömetriä en-sikkoa kohden on oltava yhtenäistä kiinteä-pohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, riti-lälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa,johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojenosuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta(enintään 15 % ennen 1.7.2013 peruskorjatuttai käyttöönotetut sikalat)[4]12.

Esteettömään lattian kokonaispinta-alaan eilasketa mukaan ruokinta- tai makuuhäk-kien alla olevaa lattia-alaa (ei koske ennen1.7.2013 peruskorjattuja tai käyttöönotettu-ja sikaloita)[5]13.

Jos eläimiä pidetään alle kuuden eläimenryhmässä, eläinten käytettävissä olevan es-teettömän lattian kokonaispinta-alan on olta-va 10 prosenttia suurempi kuin eläinryhmäntarvitsema laskennallinen pinta-ala. Vähin-tään 40 eläimen ryhmässä pidettävien eläin-ten käytettävissä oleva esteetön lattian koko-naispinta-ala saa olla 10 prosenttia pienempikuin 1 momentin mukaan laskettava pinta-ala.

Emakoiden ja ensikoiden ryhmäkarsinan sei-nämien pituuden on oltava yli 2,8 metriä. Josryhmäkarsinassa pidetään alle kuuden eläi-men ryhmää, karsinan seinämien pituuden onkuitenkin oltava yli 2,4 metriä.

11 §

Karjun karsinassa on oltava esteetöntä lat-tia-alaa vähintään 6 neliömetriä, josta vähin-tään 4 neliömetriä on oltava kiinteäpohjais-ta lattiaa tai sellaista rakolattiaa, ritilälattiaatai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa, johon vie-märöintiä varten tehtyjen aukkojen osuus onenintään 10 prosenttia pinta-alasta (vain vä-hintään 6 m2 lattiapinta-alaa ennen 1.7.2013peruskorjatuissa tai käyttöönotetuissa sika-

12#_ftn413#_ftn514#_ftn6

62

loissa)[6]14. Karjun on lisäksi voitava haistaa,kuulla ja nähdä muita sikoja.

Jos karjun karsinaa käytetään myös astutuk-seen, esteetöntä lattia-alaa on oltava vähin-tään 10 neliömetriä.

15 § 3–4 mom.

Yli kahden viikon ikäisten sikojen saatavil-la on oltava jatkuvasti riittävästi raikasta japuhdasta vettä.

Sikojen juoma-astiat ja juottolaitteet on pi-dettävä puhtaina. On huolehdittava siitä, et-tä virtsa ja ulosteet eivät likaa rehua tai juo-mavettä. Sikojen ruokintaan käytettävän ruo-kintakaukalon on oltava liitteen 3 kohdanmukainen, jollei rehua ole jatkuvasti tarjol-la.

Liitteen kohta 2

Vieroitettujen porsaiden, lihasikojen ja kas-vatussikojen ryhmäkarsinan lattia-alasta vä-hintään kaksi kolmasosaa on oltava kiinteä-pohjaista lattiaa tai sellaista rakolattiaa, riti-lälattiaa tai muulla tavoin rei’itettyä lattiaa,johon viemäröintiä varten tehtyjen aukkojenosuus on enintään 10 prosenttia pinta-alasta.

Liite kohta 3

19 § 1 mom. (vain ryhmäkarsinan osalta), 2–3 mom.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan (4 §:n 5momenttia, 6 §:n 3 momentin vaatimustaluonnonvalosta sekä) liitteen 2 kohdan vaa-timusta vieroitettujen porsaiden, lihasikojenja kasvatussikojen ryhmäkarsinan lattiapinta-alasta 1 päivästä tammikuuta 2018.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan 8 §:ää, 9§:n 2 momenttia sekä 11 §:n 1 momentin jaliitteen 2 kohdan vaatimusta karsinan lattianrakenteesta 1 päivästä tammikuuta 2028.

Tämän asetuksen voimaan tullessa toimin-nassa olevaan sikalaan sovelletaan 10 §:n 1momentin viemäröintiä koskevaa 10 prosen-tin vaatimusta ja mainitun pykälän 2 mo-menttia emakoiden ja ensikoiden pitoon 1päivästä tammikuuta 2028.

Lammas- ja vuohitilojen toimenpiteet

3.1. Lampaiden ja vuohien ruokinta


5 § 1 mom.

Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidot-ta tai hylätä. Eläimen on saatava riittäväs-

63

ti sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muutasen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessasen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläi-men hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistetta-va riittävän usein.


9 § 1 mom.


VNa 587/2010

6 § 2 mom.

Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävämäärä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30lampaan ryhmää kohden on oltava vähintäänyksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kau-kalot ja juomanipat on sijoitettava lampaidenpitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien lam-paiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruo-kintalaitteita, lampaat on totutettava niidenkäyttämiseen.

12 §

Lampaille annettavan rehun on oltava ravit-sevaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa ki-vennäisillä täydennettyä.

Jos rehua ei ole lampaille jatkuvasti tarjolla,ryhmän kaikkien eläinten on voitava ruokin-ta-aikana syödä samanaikaisesti. Tällöin ruo-kintahäkin reunan pituuden lammasta koh-den on oltava vähintään 35 senttimetriä suo-raa ruokintahäkkiä käytettäessä ja vähintään20 senttimetriä ympyränmuotoista ruokinta-häkkiä käytettäessä. Suoraa ruokintahäkkiäkäytettäessä ruokintahäkin reunan pituuden

tiinettä uuhta kohden on kuitenkin oltava vä-hintään 45 senttimetriä. Jos rehua on jat-kuvasti tarjolla, ruokintahäkin reunan pituu-den lammasta kohden on oltava vähintään 17senttimetriä.

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä kor-vaavaa valmistetta mahdollisimman pian syn-tymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karit-san saatavilla on oltava ruohoa, heinää taimuuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vet-tä.

Lampaiden juottolaitteet ja juoma-astiat onpidettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivätsaa liata rehua tai juomavettä, eikä vesi saapäästä jäätymään.

VNa 589/2010

6 § 3 mom.

Vuohien pitopaikassa on oltava riittävä mää-rä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 15 vuo-hen ryhmää kohden on oltava vähintään yksivesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kauka-lot ja juomanipat on sijoitettava vuohien pi-topaikkaan siten, että ne ovat kaikkien vuo-hien ulottuvilla eivätkä ole eläimille vaaralli-sia.

11 § 1 mom., 3–5 mom.

Vuohille annettavan rehun on oltava ravitse-vaa ja tasapainotettua sekä tarvittaessa ki-vennäisillä täydennettyä.

—-

Kilin on saatava ternimaitoa tai sitä korvaa-vaa valmistetta mahdollisimman pian synty-män jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen kilin saa-tavilla on oltava ruohoa, heinää tai muutakuitupitoista rehua sekä puhdasta vettä. Kilinmaitoruokintaa on jatkettava vähintään kah-deksan ensimmäisen elinviikon ajan.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pi-

64

dettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saaliata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa pääs-tä jäätymään.

Lypsettävien kuttujen saatavilla on oltavajatkuvasti puhdasta vettä.

3.2. Lampaiden ja vuohien pito-olosuh-teiden parantaminen


1 § 4 mom.


4 § 1 mom.


VNa 587/2010

4 §

Ryhmässä pidettävien lampaiden pitopaikanlattian pinta-alan on oltava liitteen mukai-nen.

Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa,karsinan on oltava kooltaan vähintään 1,4 ne-liömetriä ja muodoltaan sellainen, että lam-mas pääsee siinä esteettä kääntymään ympä-ri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohja-lattia, uuhella karitsoineen on oltava vähin-tään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaankaritsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2neliömetriä.

Liite

5 §

Eläinten pitopaikan lattian pohjan on oltavasellainen, että nestemäiset eritteet poistuvatasianmukaisesti tai imeytyvät hyvin kuivikkei-siin. Lampailla on oltava käytettävissään niil-le sopiva kuivitettu alue, johon kaikki eläimetpääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai reijitetyn lattianon oltava sellainen, että lampaiden sorkat ei-vät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. Rako-lattian palkkien leveyden on oltava vähintään80 millimetriä ja raon leveyden enintään 25millimetriä. Karitsointikarsinassa ja karitso-jen pitopaikassa ei saa olla rakolattiaa. Ka-ritsointikarsinan ja kiinteäpohjaisen karitso-jen pitopaikan lattian on oltava hyvin kuivi-tettu.

4 §



Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohja-lattia, uuhella karitsoineen on oltava vähin-

65

tään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaankaritsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2neliömetriä.

Liite

5 §



VNa 589/2010

4 §

Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikanlattian pinta-alan on oltava liitteen mukai-nen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yk-sittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaanvähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sel-lainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kään-tymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohja-lattia, kutulle kileineen on oltava vähintäänkaksi neliömetriä lattiaa.

5 §

Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on ol-tava sellainen, että nestemäiset eritteet pois-tuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvin

kuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävis-sään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikkieläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Rakolattian, ritilälattian tai rei’itetyn lattianon oltava sellainen, että vuohien sorkat taiutareet eivät tartu kiinni tai muutoin vahin-goitu. Rakolattian palkkien leveyden on olta-va vähintään 80 millimetriä ja raon leveydenenintään 25 millimetriä.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa eisaa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiin-teäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on ol-tava hyvin kuivitettu.

11 § 4–5 mom.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pi-dettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saaliata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa pääs-tä jäätymään.


3.3. Lampaiden ja vuohien hoito


5 § 1 mom.


26 a § 1–2 mom.


66

Kirjanpitoa elintarviketuotantoa varten pi-dettävien tuotantoeläinten lääkinnällisestähoidosta on säilytettävä vähintään viidenvuoden ajan ja kirjanpitoa kuolleiden eläin-ten lukumääristä sekä kirjanpitoa muuta kuinelintarviketuotantoa varten pidettävien tuo-tantoeläinten lääkinnällisestä hoidosta vähin-tään kolmen vuoden ajan sen vuoden päät-tymisestä lukien, jolloin kirjanpitoon viimek-si kirjattiin eläintä koskeva merkintä. Kirjan-pito on vaadittaessa esitettävä aluehallinto-virastolle, kunnaneläinlääkärille, kunnan ter-veydensuojeluvalvontaa hoitavalle viranhalti-jalle, poliisille, tarkastuseläinlääkärille, rajae-läinlääkärille ja eläinsuojeluvalvojalle.


11 §



20 §




VNa 587/2010

3 § 3 mom.

Sairasta tai vahingoittunutta lammasta var-ten on oltava erillinen asianmukainen karsinatai muu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa jajosta on, jos mahdollista, näköyhteys muihinlampaisiin.

4 §



Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohja-lattia, uuhella karitsoineen on oltava vähin-tään kaksi neliömetriä lattiaa. Yksinomaankaritsoille tarkoitetun ruokintapaikan pinta-alan karitsaa kohden on oltava vähintään 0,2neliömetriä.

Liite

67

5 §



6 § 2 mom.

Lampaiden pitopaikassa on oltava riittävämäärä juomapaikkoja. Jokaista alkavaa 30lampaan ryhmää kohden on oltava vähintäänyksi vesiastia tai juomanippa. Vesiastiat, kau-kalot ja juomanipat on sijoitettava lampaidenpitopaikkaan siten, että ne ovat kaikkien lam-paiden ulottuvilla eivätkä ole niille vaarallisia.Jos käytetään automaattisia juotto- ja ruo-kintalaitteita, lampaat on totutettava niidenkäyttämiseen.

12 § 3 mom.

Karitsan on saatava ternimaitoa tai sitä kor-vaavaa valmistetta mahdollisimman pian syn-tymän jälkeen. Viikon ikäisestä alkaen karit-san saatavilla on oltava ruohoa, heinää taimuuta kuitupitoista rehua sekä puhdasta vet-tä.

15 § 1 mom.

Lammas on kerittävä vähintään kerran vuo-dessa.

VNa 589/2010

3 § 3 mom.

Sairasta tai vahingoittunutta vuohta vartenon oltava erillinen asianmukainen karsina taimuu tila, jossa eläintä voidaan hoitaa ja jostaon, jos mahdollista, näköyhteys muihin vuo-hiin.

4 §

Ryhmässä pidettävien vuohien pitopaikanlattian pinta-alan on oltava liitteen mukai-nen. Jos täysikasvuista vuohta pidetään yk-sittäiskarsinassa, karsinan on oltava kooltaanvähintään 1,4 neliömetriä ja muodoltaan sel-lainen, että vuohi pääsee siinä esteettä kään-tymään ympäri.

Sellaisessa pitopaikassa, jossa on täytepohja-lattia, kutulle kileineen on oltava vähintäänkaksi neliömetriä lattiaa.

5 § 1 mom., 3 mom.

Eläinsuojan lattian tai karsinan pohjan on ol-tava sellainen, että nestemäiset eritteet pois-tuvat asianmukaisesti tai imeytyvät hyvinkuivikkeisiin. Vuohilla on oltava käytettävis-sään niille sopiva kuivitettu alue, johon kaikkieläimet pääsevät yhtä aikaa makuulle.

Poikimiskarsinassa ja kilien pitopaikassa eisaa olla rakolattiaa. Poikimiskarsinan ja kiin-teäpohjaisen kilien pitopaikan lattian on ol-

68

tava hyvin kuivitettu.

11 § 4–5 mom.

Vuohien juottolaitteet ja juoma-astiat on pi-dettävä puhtaina. Virtsa ja ulosteet eivät saaliata rehua tai juomavettä, eikä vesi saa pääs-tä jäätymään.


3.4. Lampaiden ja vuohien laidunnus jajaloittelu

ei erillisiä vaatimuksia.

Siipikarjatiloja koskevat toimenpiteet

4.1. Siipikarjan ruokinta ja hoito


5 § 1 mom.


eläinsuojeluasetus 396/1996, muutoksineen

9 § 1 mom.


VNa 673/2010

5 § 3 mom.

Kanojen pitopaikassa on oltava riittävä mää-rä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut, -nipat

ja muut juottolaitteet on sijoitettava siten,että ne ovat kaikkien kanojen ulottuvilla.

11 § 2 mom.

Ruokintakourun reunan pituuden on täysi-kasvuista kanaa kohden oltava vähintään 12senttimetriä. Häkissä on oltava asianmukai-nen, kanaryhmälle sopiva juottolaite. Jos ka-nojen juottoon käytetään vesinippoja tai -kuppeja, kunkin kanan ulottuvilla on oltavavähintään kaksi nippaa tai kuppia.

12 § 2–3 mom.

Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltava riittä-västi tilaa siten, että juomasta tai rehustaei synny tarpeetonta kilpailua. Jos kanojenruokintaan käytetään ruokintakouruja, niidenreunan pituuden on kanaa kohden oltava vä-hintään 10 senttimetriä. Jos kanojen ruokin-taan käytetään pyöröruokkijoita, niiden reu-nan pituuden on oltava kanaa kohden vähin-tään 4 senttimetriä.

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisiavesikouruja, niiden reunan pituuden on oltavakanaa kohden vähintään 2,5 senttimetriä. Joskanojen juottoon käytetään pyöröjuottolait-teita, niiden reunan pituuden on oltava ka-naa kohden vähintään senttimetri. Jos kano-jen juottoon käytetään vesinippoja tai -kup-peja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää koh-den on oltava vähintään yksi nippa tai kuppisiten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähin-tään kaksi nippaa tai kuppia.

VNa 375/2011

6 § 3 mom.

Broilereiden kasvatusosastossa on oltava riit-tävä määrä juomapaikkoja, jotka ovat kaik-kien broilereiden ulottuvilla. Juottolaitteidenon oltava sellaisia, että veden läikkyminen onmahdollisimman vähäistä.

69

10 §

Broilereille annettavan rehun on oltava ravit-sevaa ja tasapainotettua. Broilereiden ruokin-nassa ja ravinnon koostumuksessa on kiinni-tettävä erityistä huomiota nivel- ja luustovau-rioiden ehkäisemiseen.

Broilereiden saatavilla on oltava riittävästi re-hua joko jatkuvasti tai annosruokintana. Juo-mavettä on oltava saatavilla jatkuvasti. Ruo-kinnassa on vältettävä rehun koostumuksentai määrän äkillisiä muutoksia.

Rehun saa ottaa pois broilereiden ulottuviltaaikaisintaan 12 tuntia ennen parven arvioituateurastusaikaa.

Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tar-koitetut laitteet ja välineet on pidettävä puh-taina.

Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

VNa 677/2010

6 § 2–3 mom.

Ruokintakouruja, -astioita tai muita ruokin-talaitteita on oltava riittävä määrä, ja ne onsijoitettava siten, että kaikki pitopaikan kalk-kunat saavat riittävästi rehua.

Kalkkunoiden pitopaikassa on oltava riittävämäärä juomapaikkoja. Vesiastiat, -kourut jamuut juottolaitteet on sijoitettava siten, et-tä ne ovat kaikkien pitopaikan kalkkunoidenulottuvilla.

10 §

Kalkkunoiden saatavilla on oltava riittäväs-ti ravintoainekoostumukseltaan niille sopivaarehua sekä jatkuvasti juomavettä.

Ruokinta- ja juottolaitteiden korkeutta onsäädettävä kalkkunoiden kasvun mukaan si-ten, että kaikki kalkkunat voivat vaikeuksitta

syödä ja juoda. Juomaveden ja tarvittaessamyös rehun kulutusta on pystyttävä seuraa-maan. Ruokinta- ja juottopaikoilla on oltavariittävästi tilaa siten, että juomasta tai rehus-ta ei synny tarpeetonta kilpailua.

Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tar-koitetut laitteet ja välineet on pidettävä puh-taina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juo-mavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehunkoostumuksen tai määrän äkillisiä muutok-sia.

4.2. Broilerien ja kalkkunoiden pito-olo-suhteiden parantaminen


41 a § 2 mom.

Broilereiden pito-olosuhteiden tai muidenvastaavien tekijöiden vaikutus broilereidenhyvinvointiin arvioidaan parven kuolleisuudenja parvelle lihantarkastuksen yhteydessä teh-dyn jalkapohjatulehdusarvioinnin perusteella(broilereiden hyvinvointia kuvaavat tekijät).

VNa 375/2011

15 § 2 mom.

Jalkapohjatulehdusarviointi tehdään arvioi-malla parvesta vähintään sadan linnun yksijalkapohja. Jalkapohjasta pisteytetään ihotu-lehduksen vakavuusaste vaurion syvyyden pe-rusteella. Pisteet jaetaan kolmeen luokkaan0, 1 ja 2. Luokka 0 vastaa tervettä jalka-pohjaa, luokka 1 lieviä pinnallisia tulehdus-muutoksia ja luokka 2 syvää tulehdusmuutos-ta. Parven jalkapohjatulehdusarvioinnin tulossaadaan liitteen kohdan 4 mukaisesta lasken-takaavasta.

Liite

4) Jalkapohja-arvioinnin tulos J

70

J=100 × (n1×0,5+n2×2)/ntot jossa

n1 on luokan 1 jalkojen lukumäärä

n2 on luokan 2 jalkojen lukumäärä

ntot on arvioitujen jalkojen kokonaismäärä

16 §

Eläinsuojelulain 41 a §:n 3 momentissa tar-koitettu tarkastuseläinlääkärin ilmoitus ontehtävä, jos parven jalkapohjatulehdusarvi-oinnin tulos ylittää 80 pistettä tai jos parvenkumulatiivinen päiväkohtainen kuolleisuusas-te on yli prosenttiluvun, joka saadaan liitteenkohdan 5 mukaisesta laskentakaavasta.

19 § 1 mom., 3 mom.

Broilereiden hyvinvointia arvioitaessa onotettava huomioon broilereiden omistajastatai pitäjästä riippumattomat tai poikkeuk-selliset syyt, joiden vuoksi broilereiden kuol-leisuus tai jalkapohjatulehdukset lisääntyivätkasvatuskauden aikana.

—-

Jalkapohjatulehduksiin vaikuttava, omista-jasta tai pitäjästä riippumaton tai poikkeuk-sellinen syy voi olla esimerkiksi ennalta arvaa-matta syntynyt juomalaitteiden toimintahäi-riö.

4.3. Munintakanalan ilmanlaadun pa-rantaminen


2 § 1 mom.

Eläimen pitopaikassa on huolehdittava riittä-västä ilmanvaihdosta siten, etteivät haitalli-set kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteusvaaranna eläimen terveyttä tai hyvinvointia.Pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintähäiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa me-

lua.

4 § 1 mom.


VNa 673/2010

4 § 1 mom.

Eläinsuojan ilmanvaihdon on oltava sellainen,että ilman kosteus, ilman virtausnopeus, pö-lyn määrä tai haitallisten kaasujen pitoisuu-det eivät kohoa haitallisen korkeiksi. Lämpö-tilan on oltava eläinsuojassa pidettäville ka-noille sopiva.

4.4. Siipikarjan virikkeet

VNa 673/2010

11 § 3 mom. (varustellut häkit)

Kanojen käytettävissä on oltava pesä, peh-kua nokkimista ja kuopimista varten sekä asi-anmukaisia orsia, joiden pituuden on oltavavähintään 15 senttimetriä kanaa kohden. Or-sien on oltava kanoille sopivasta materiaalis-ta ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitävaikeuksitta.

12 § 4–6 mom. (avokanalat)

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisiavesikouruja, niiden reunan pituuden on oltavakanaa kohden vähintään 2,5 senttimetriä. Joskanojen juottoon käytetään pyöröjuottolait-teita, niiden reunan pituuden on oltava ka-naa kohden vähintään senttimetri. Jos kano-jen juottoon käytetään vesinippoja tai -kup-peja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää koh-den on oltava vähintään yksi nippa tai kuppisiten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähin-tään kaksi nippaa tai kuppia

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nok-kimista ja kuopimista varten.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munin-

71

taa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kananryhmää kohden on oltava vähintään yksi pe-sätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä,pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 ka-nan ryhmää kohden vähintään neliömetri.

13 § 1-2 mom. (väh. 350 kanan avokanalat)

Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa ka-naa, kanaa kohden on oltava vähintään 250neliösenttimetriä pehkulla varustettua aluet-ta, ja vähintään yhden kolmasosan lattianpinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, jaorsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisis-taan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekäetäisyyden seinästä vähintään 20 senttimet-riä.

VNa 375/2011

4 § 6 mom.

Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvastipehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa jakuohkeaa.

VNa 677/2010

4 § 1–2 mom.

Pitopaikassa on oltava kalkkunoille sopiva si-sustus ja varustus sekä sellaista materiaalia,jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa la-jinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esi-merkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa,sukimista tai muuta kehon hoitamista.

Kalkkunaa saadaan pitää vain lattiakasvatus-järjestelmässä. Kalkkunoiden pitopaikan lat-tian on oltava niille sopivasta materiaalistasekä sellainen, että se ei vahingoita kalkku-noita eikä vaaranna niiden terveyttä tai hy-vinvointia. Pitopaikan lattian on oltava kiin-teäpohjainen lukuun ottamatta juomalaittei-den välittömässä läheisyydessä olevaa lattiaa,joka voi olla roiskeveden poistamiseksi vie-

märöityä, sekä kalkkunaemojen pesien edes-sä niiden puhtaanapitämiseksi olevaa ritilää.Pitopaikan lattialla on oltava riittävästi asi-anmukaista pehkua, joka on pidettävä sopi-van kuivana.

4.5. Tasot, rampit ja orret

VNa 673/2010

11 § 3 mom. (varustellut häkit)

Kanojen käytettävissä on oltava pesä, peh-kua nokkimista ja kuopimista varten sekä asi-anmukaisia orsia, joiden pituuden on oltavavähintään 15 senttimetriä kanaa kohden. Or-sien on oltava kanoille sopivasta materiaalis-ta ja sellaiset, että kanat voivat käyttää niitävaikeuksitta.

12 § 4–6 mom. (avokanalat)

Jos kanojen juottoon käytetään yhtäjaksoisiavesikouruja, niiden reunan pituuden on oltavakanaa kohden vähintään 2,5 senttimetriä. Joskanojen juottoon käytetään pyöröjuottolait-teita, niiden reunan pituuden on oltava ka-naa kohden vähintään senttimetri. Jos kano-jen juottoon käytetään vesinippoja tai -kup-peja, kutakin alkavaa 10 kanan ryhmää koh-den on oltava vähintään yksi nippa tai kuppisiten, että kunkin kanan ulottuvilla on vähin-tään kaksi nippaa tai kuppia

Kanojen käytettävissä on oltava pehkua nok-kimista ja kuopimista varten.

Kanoilla on oltava asianmukaiset tilat munin-taa varten. Jokaista alkavaa seitsemän kananryhmää kohden on oltava vähintään yksi pe-sätila. Jos kanalassa käytetään yhteispesiä,pesätilaa on oltava jokaista alkavaa 120 ka-nan ryhmää kohden vähintään neliömetri.

13 § 1-2 mom. (väh. 350 kanan avokanalat)

Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa ka-naa, kanaa kohden on oltava vähintään 250

72

neliösenttimetriä pehkulla varustettua aluet-ta, ja vähintään yhden kolmasosan lattianpinta-alasta on oltava varustettu pehkulla.

Orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, jaorsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisis-taan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekäetäisyyden seinästä vähintään 20 senttimet-riä.

VNa 375/2011

4 § 6 mom.

Kaikkien broilereiden on päästävä jatkuvastipehkulle, joka on pinnalta sopivan kuivaa jakuohkeaa.

10 § 4-5 mom.

Broilereiden ruokintaan ja juottamiseen tar-koitetut laitteet ja välineet on pidettävä puh-taina.

Ulosteet eivät saa liata rehua tai juomavettä.

VNa 677/2010

4 § 1 mom.

Pitopaikassa on oltava kalkkunoille sopiva si-sustus ja varustus sekä sellaista materiaalia,jonka avulla kalkkunat voivat toteuttaa la-jinomaisia käyttäytymistarpeitaan, kuten esi-merkiksi kylpemistä hiekassa tai pehkussa,sukimista tai muuta kehon hoitamista.

10 § 3 mom.

Kalkkunoiden ruokintaan ja juottamiseen tar-koitetut laitteet ja välineet on pidettävä puh-taina. Ulosteet eivät saa liata rehua tai juo-mavettä. Ruokinnassa on vältettävä rehunkoostumuksen tai määrän äkillisiä muutok-sia.

4.6. Ulkoilu

MMMa 386/2006 muutoksineen

(Eläintautilain 55/1980 12 §:n nojalla annet-tu säädös lintuinfluenssan ehkäisemistoimen-piteistä)

4 a §

Siipikarjan pitäminen ulkona on kiellettymaaliskuun alusta toukokuun loppuun. Kiel-to koskee myös luonnonmukaista tuotantoaharjoittavia pitopaikkoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei kui-tenkaan koske:

1) eläinsuojelulain (247/1996) 20 §:ssä tar-koitettuja eläintarhoja ja pysyviä eläinnäytte-lyitä;

2) kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja;sekä

3) sellaisia pitopaikkoja, joissa ei pidetä sa-manaikaisesti sekä tarhattuja vesilintuja et-tä kaupalliseen lihan- tai munantuotantoontarkoitettua muuta siipikarjaa ja joissa ulko-tarhat on suojattu riittävän tiheällä verkollatai muulla vastaavalla tavalla siten, että luon-nonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuk-siin siipikarjan kanssa.

4 b §

Sen, joka pitää siipikarjaa ulkona maaliskuunalun ja toukokuun lopun välisenä aikana 4 a§:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa pi-topaikassa, on tehtävä kunnaneläinlääkärilleennakolta ilmoitus siipikarjan ulkonapidosta.

Ilmoitus on tehtävä kirjallisena ja siitä on käy-tävä ilmi seuraavat seikat:

1) mitä lintulajeja ulkonapito koskee;

2) lintujen lukumäärä;

3) etäisyys pitopaikasta lähimpiin järviin,lampiin ja jokiin; sekä

4) selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen

73

luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ul-kotarhassa.

[1]15 VNa 629/2012 19 §, MMMa14/EEO/2002 Liite 1.7

[2]16 VNa 629/2012 19 §

[3]17 VNa 629/2012 19 §

[4]18 VNa 629/2012 19 §, MMMa14/EEO/2002 Liite 1 kohta 1.7



[7]21 VNa 629/2012 19 §

15#_ftnref116#_ftnref217#_ftnref318#_ftnref419#_ftnref520#_ftnref621#_ftnref7

74

Liite 3. Eläinten hyvinvointikorvaustakoskevat säädökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus(EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston (maaseutu-rahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen janeuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005kumoamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalous-politiikan rahoituksesta, hallinnoinnista jaseurannasta ja neuvoston asetusten (ETY)N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoami-sesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus(EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspoli-tiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnet-täviä suoria tukia koskevista säännöistä janeuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 janeuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ku-moamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus(EY) N:o 1760/2000 nautaeläinten tunnis-tus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönot-tamisesta sekä naudanlihan ja naudanliha-tuotteiden pakollisesta merkitsemisestä janeuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 ku-moamisesta

Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004 lam-mas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekis-teröintijärjestelmän käyttöönottamisesta jaasetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta

Komission delegoitu asetus (EU) N:o

640/2014 Euroopan parlamentin ja neu-voston asetuksen (EU) N:o 1306/2013täydentämisestä yhdennetyn hallinto- javalvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin,maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviinehtoihin sovellettavien maksujen epäämis-ja perumisedellytysten sekä hallinnollistenseuraamusten osalta

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o809/2014 Euroopan parlamentin ja neuvos-ton asetuksen (EU) N:o 1306/2013 sovel-tamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja val-vontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoi-menpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta

Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkor-vauksista (1360/2014)

Laki maatalouden tukien toimeenpanosta(192/2013 muutoksineen)

Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010)

Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen)

Eläintautilaki (441/2013)

Laki eläinten lääkitsemisestä (387/2014)

Valtioneuvoston asetus maatalouden tukientukialueista ja niiden saaristoksi luettavistaosa-alueista (5/2015 muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojenhyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuk-sista (4/2015 muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojenlakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niidenja hyvän maatalouden ja ympäristön vaati-

75

musten noudattamisen valvonnasta (7/2015)

Valtioneuvoston asetus eläinyksiköistä eräis-sä maatalouden tuissa (45/2015 muutoksi-neen)

Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointi-korvausta koskevan sitoumuksen antamisestavuonna 2017 (/2017)

Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointi-korvauksesta (121/2015 muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus Euroopan unio-nin rahoittamien eläintukien valvonnasta(502/2015)

Valtioneuvoston asetus maataloustukihake-muksen siirtämisessä vuonna 2017 noudatet-tavasta menettelystä (xx/2017)

Valtioneuvoston asetus eräiden lääkeaineidenkäytön kieltämisestä eläimille (1054/2014muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus nautojen suojelusta(592/2010)

Valtioneuvoston asetus lampaiden suojelusta(587/2010)

Valtioneuvoston asetus vuohien suojelusta(589/2010)

Valtioneuvoston asetus sikojen suojelusta(629/2012 muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta(673/2010 muutoksineen)

Valtioneuvoston asetus broilereiden suojelus-ta (375/2011)

Valtioneuvoston asetus kalkkunoiden suoje-lusta (677/2010)

Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläin-ten hyvinvointikorvauksesta (117/2015 muu-toksineen)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nau-taeläinten tunnistamisesta (326/2015)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lam-mas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja re-kisteröinnistä (469/2005 muutoksineen)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siipi-karjan ja eräiden muiden lintujen tunnistami-sesta (867/2010)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus varo-toimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen eh-käisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja sii-pikarjan välillä (386/2006 muutoksineen)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus sikae-läinten tunnistamisesta (720/2012)

Maaseutuviraston määräys eläinten hyvin-vointikorvauksen sitoumuksen ja korvauksenhakemisesta sitoumusvuonna 2017 (XX/17)

76

Documents

Sitoumusehdot 2017 - Ruokavirasto · Hakijan ikä Sitoumuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijana oleva luonnollinen henkilö tai hänen puolisonsa on sitoumuksen antamista