SOSIAALIHISTORIAN SOSIAALIHISTORIAN MÄÄRITELMÄSTÄ JA MÄÄRITELMÄSTÄ JA

KEHITYKSESTÄKEHITYKSESTÄ

Yhteiskuntahistorian Yhteiskuntahistorian johdantokurssi syksy 2013 johdantokurssi syksy 2013

Sosiaalihistorian osuuden Sosiaalihistorian osuuden luento 2luento 2

Matti PeltonenMatti Peltonen

Toisen luennon dispositio:Toisen luennon dispositio:

1. Sosiaalihistorian määritelmät1. Sosiaalihistorian määritelmät 2. Sosiaalihistorian linjat Suomessa2. Sosiaalihistorian linjat Suomessa 3. Sosiaalihistorian yleispiirteet toisen 3. Sosiaalihistorian yleispiirteet toisen

maailmansodan jälkeenmaailmansodan jälkeen 4. Kolme tärkeää sosiaalihistorian 4. Kolme tärkeää sosiaalihistorian

koulukuntaa tai suuntausta (ei kuitenkaan koulukuntaa tai suuntausta (ei kuitenkaan mikään kattava lista!)mikään kattava lista!) --AnnalesAnnales-suuntauksen peruspiirteet-suuntauksen peruspiirteet -”Brittimarxistit” sosiaalihistorioitsijoina-”Brittimarxistit” sosiaalihistorioitsijoina -"Uusi” mikrohistoria (Italia ja USA).-"Uusi” mikrohistoria (Italia ja USA).

1. Miten sosiaalihistoriaa on 1. Miten sosiaalihistoriaa on yritetty määritellä eri aikoina:yritetty määritellä eri aikoina:

1."1."History with the politics left out."History with the politics left out." Sosiaalihistoria Sosiaalihistoria arkipäivän tai tapojen historiana; vanha määritelmä arkipäivän tai tapojen historiana; vanha määritelmä joka yksinkertaistaa politiikan vain valtiolliseksi joka yksinkertaistaa politiikan vain valtiolliseksi toiminnaksi.toiminnaksi.

2.Väestö, luokat, elintaso, perhe, sukupuoli….2.Väestö, luokat, elintaso, perhe, sukupuoli….(yleensä ”sosiaalinen”) historiallisesti tarkasteltuna. (yleensä ”sosiaalinen”) historiallisesti tarkasteltuna. Sosiaalihistorian määrällisesti tarkasteltuna Sosiaalihistorian määrällisesti tarkasteltuna valtavirtaus kautta aikojen.valtavirtaus kautta aikojen.

3. Yhteiskunnallisten ”kysymysten” ja liikkeiden 3. Yhteiskunnallisten ”kysymysten” ja liikkeiden historia, (näyttää myös sosiaalihistorioitsijan historia, (näyttää myös sosiaalihistorioitsijan poliittisen sitoutuneisuuden).poliittisen sitoutuneisuuden).

4. ”Totaalihistoria”, kokonaan oma historian 4. ”Totaalihistoria”, kokonaan oma historian oppiaineensa, oma näkökulma oppiaineensa, oma näkökulma yhteiskunnanyhteiskunnan historiaan. (esim. historiaan. (esim. Fernand Braudel tai Eric Fernand Braudel tai Eric Hobsbawm).Hobsbawm).

5. Historian kaatoluokka, "uudet historiat", erityisesti 5. Historian kaatoluokka, "uudet historiat", erityisesti 1970- ja 1980-luvulla käytetty tapa sijoittaa uudet 1970- ja 1980-luvulla käytetty tapa sijoittaa uudet tutkimuskohteet historiantutkimuksen kenttään.tutkimuskohteet historiantutkimuksen kenttään.

2.SUOMALAISEN SOSIAALIHISTORIAN 2.SUOMALAISEN SOSIAALIHISTORIAN ”SUURI LINJA”?”SUURI LINJA”?

A:”Kansalliset kysymykset” muuallaA:”Kansalliset kysymykset” muualla Iso-BritanniaIso-Britannia: Teollisen vallankumouksen : Teollisen vallankumouksen

seuraukset (pessimistisen ja optimistisen seuraukset (pessimistisen ja optimistisen tulkinnan vaihtelu); nyt jo dominoi tulkinnan vaihtelu); nyt jo dominoi Industrial Industrial DeclineDecline-keskustelu-keskustelu

Ranska:Ranska: 1789 vallankumouksen yhteiskunnal- 1789 vallankumouksen yhteiskunnal-linen tulkinta: oliko syynä sosiaalinen tausta vai linen tulkinta: oliko syynä sosiaalinen tausta vai ”atlanttiset” aatteet?”atlanttiset” aatteet?

SaksaSaksa: Saksan erityislaatu, : Saksan erityislaatu, ”Sonderweg":”Sonderweg": miksi miksi demokratialla niin vaikeata kotiutua saksalaiselle demokratialla niin vaikeata kotiutua saksalaiselle maaperälle?(Yllättävän vanha kysymys).maaperälle?(Yllättävän vanha kysymys).

VenäjäVenäjä: Oma tie vai länsimaalaistuminen : Oma tie vai länsimaalaistuminen vaihtoehtoina.vaihtoehtoina.

B: Suomen ”kansallinen B: Suomen ”kansallinen kysymys” – kysymys” – onko sitä edes onko sitä edes

olemassa?:olemassa?: 1. 1. Säätykierto koulutuksen avullaSäätykierto koulutuksen avulla; ;

Suolahti, Waris yms.; opinnäytteissä Suolahti, Waris yms.; opinnäytteissä suosittu kysymys 1950-luvulle saakkasuosittu kysymys 1950-luvulle saakka

2. 2. ”Kysymysten” historia”Kysymysten” historia; jatkuvasti ; jatkuvasti suosittu kysymyksenasettelu; esim. suosittu kysymyksenasettelu; esim. maanvuokrakysymys, alkoholikysymys, maanvuokrakysymys, alkoholikysymys, naiskysymys, työväenkysymysnaiskysymys, työväenkysymys

3. 3. Vuosisadan vaihteen SuomiVuosisadan vaihteen Suomi: millainen : millainen oli yh-teiskunta, joka ajautui sisällissotaan oli yh-teiskunta, joka ajautui sisällissotaan 1918? Olisiko kansalaissota voitu välttää? 1918? Olisiko kansalaissota voitu välttää? Kenen syy (suomalaiset vai venäläiset, Kenen syy (suomalaiset vai venäläiset, valkoiset vai punaiset, perustuslailliset vai valkoiset vai punaiset, perustuslailliset vai myöntyväis-mieliset)?myöntyväis-mieliset)?

3.3. SOSIAALIHISTORIAN YLEISET SOSIAALIHISTORIAN YLEISET KEHTIYSSUUNNAT II MAAILMANSODAN KEHTIYSSUUNNAT II MAAILMANSODAN

JÄLKEENJÄLKEEN 1. Institutionaalinen vakiintuminen (virat, lehdet ja 1. Institutionaalinen vakiintuminen (virat, lehdet ja

laitokset) loi perustan;laitokset) loi perustan; 2. Poliittinen uudelleenarvio sodan jälkeen tärkeä 2. Poliittinen uudelleenarvio sodan jälkeen tärkeä

momentti, yhteiskuntakriittinen tendenssi suosi momentti, yhteiskuntakriittinen tendenssi suosi talous- ja sosiaalihistoria etenkin Ranskassa ja Länsi-talous- ja sosiaalihistoria etenkin Ranskassa ja Länsi-Saksassa;Saksassa;

3. Suhde yhteiskuntatieteisiin lämpeni pitkän viileän 3. Suhde yhteiskuntatieteisiin lämpeni pitkän viileän kauden jälkeen, yhteiskuntatieteissä historiallinen kauden jälkeen, yhteiskuntatieteissä historiallinen suuntaus voimistui 1950-luvun lopulta lähtien.suuntaus voimistui 1950-luvun lopulta lähtien.

4. Kvantitatiivinen tutkimusote hallitsi (etenkin 4. Kvantitatiivinen tutkimusote hallitsi (etenkin mielikuvaamielikuvaa sosiaalihistoriasta) 1980-luvulle saakka; sosiaalihistoriasta) 1980-luvulle saakka;

5. Vertailevan tutkimusotteen uusi arvostus, tässä 5. Vertailevan tutkimusotteen uusi arvostus, tässä suhde historialliseen sosiologiaan tärkeätä.suhde historialliseen sosiologiaan tärkeätä.

6. Maailmanhistorian kirjoittamisen tavoite nousee 6. Maailmanhistorian kirjoittamisen tavoite nousee esille toisen maailmansodan jälkeen.esille toisen maailmansodan jälkeen.

4.KOLME TÄRKEÄÄ 4.KOLME TÄRKEÄÄ SOSIAALIHISTORIAN KOULUKUNTAASOSIAALIHISTORIAN KOULUKUNTAA

(1)Annales-suuntaus Ranskassa, tärkein (1)Annales-suuntaus Ranskassa, tärkein sikäläinen talous- ja sosiaalihistorian sikäläinen talous- ja sosiaalihistorian virtaus 1900-luvullavirtaus 1900-luvulla

-Marc Bloch & Lucien Febvre-Marc Bloch & Lucien Febvre -Fernand Braudel-Fernand Braudel -Jacques Le Goff, Emmanuel Le Roy Ladurie, -Jacques Le Goff, Emmanuel Le Roy Ladurie,

Roger ChartierRoger Chartier Pääteoksia:Pääteoksia: Bloch:Bloch: Royal Touch 1924, Feudal Royal Touch 1924, Feudal

Society 1939-40, Historian's Craft 1954; Society 1939-40, Historian's Craft 1954; FebvreFebvre: : Rabelais 1942, Rabelais 1942, BraudelBraudel: The Mediterranean : The Mediterranean 1949, 1966, On History 1969; 1949, 1966, On History 1969; Pierre NoraPierre Nora (ed): (ed): The Realms of Memory (1984-1992).The Realms of Memory (1984-1992).

Marc Bloch, Fernand Braudel, Emmanuel Le Roy Marc Bloch, Fernand Braudel, Emmanuel Le Roy LadurieLadurie

AnnalesAnnales-koulukunnan menestyskauden -koulukunnan menestyskauden erityispiirteitä 1960- ja 1970-luvuilla:erityispiirteitä 1960- ja 1970-luvuilla:

1. Keskittyminen esiteolliseen (ennen 1789) 1. Keskittyminen esiteolliseen (ennen 1789) yhteiskuntaan (”yhteiskunta joka ei liiku”);yhteiskuntaan (”yhteiskunta joka ei liiku”);

2. Politiikan ja aatteiden työntäminen sivurooliin 2. Politiikan ja aatteiden työntäminen sivurooliin (koska oli talous- ja sosiaalihistoriaa);(koska oli talous- ja sosiaalihistoriaa);

3. Rakenteita korostava, yltiökvantifioiva ote 3. Rakenteita korostava, yltiökvantifioiva ote (1960- ja 70-luvuilla) ja subjektin kokemuksen (1960- ja 70-luvuilla) ja subjektin kokemuksen sivuuttaminen (”yksilö pelkkänä tilasto-sivuuttaminen (”yksilö pelkkänä tilasto-yksikkönäm numerona”) yksikkönäm numerona”)

[2. ja 3. kohdat koskevat kyllä lähes kaikkea muutakin [2. ja 3. kohdat koskevat kyllä lähes kaikkea muutakin tuon ajan talous- ja sosiaalihistoriaa, mutta ei ihan tuon ajan talous- ja sosiaalihistoriaa, mutta ei ihan kaikkea!]kaikkea!]

(2)(2) ” ”Brittimarxistit”Brittimarxistit”

A. Ensimmäinen vaihe: 1950-60-A. Ensimmäinen vaihe: 1950-60-luvutluvut

--Past & Present- Past & Present- lehti [1952-] tärkeänä lehti [1952-] tärkeänä keskuksena julkaisutoiminnassa;keskuksena julkaisutoiminnassa;

Läpimurtovuosi 1959;Läpimurtovuosi 1959;Keskeisiä tutkijoita:Keskeisiä tutkijoita:

Eric HobsbawmEric HobsbawmE. P. ThompsonE. P. ThompsonGeorge RudéGeorge Rudé

Brittimarxistit verrattuna Brittimarxistit verrattuna AnnalesAnnales--ryhmään:ryhmään:

a) epäakateemisempi, etenkin aluksi myös a) epäakateemisempi, etenkin aluksi myös politiikan ja vallan kysymykset tärkeitä;politiikan ja vallan kysymykset tärkeitä;

b) keskittyivät enimmäkseen teollistumisen b) keskittyivät enimmäkseen teollistumisen kauteen (paitsi Christopher Hill 1600-lukuun)kauteen (paitsi Christopher Hill 1600-lukuun)

c) suhde yhteiskuntatieteisiin torjuva c) suhde yhteiskuntatieteisiin torjuva (marxilainen teoria korvasi sosiologian)(marxilainen teoria korvasi sosiologian)

suurin tähtisuurin tähti: E. P. Thompson ja hänen : E. P. Thompson ja hänen teoksensa teoksensa The Making of the English The Making of the English Working ClassWorking Class (1963). (1963).

Hobsbawm (1959), Rudé (1959), Thompson Hobsbawm (1959), Rudé (1959), Thompson (1963):(1963):

B.”Brittimarxistit”B.”Brittimarxistit” 1970-luvulla ja sen 1970-luvulla ja sen jälkeenjälkeen

- uusi tärkeä lehti: - uusi tärkeä lehti: History Workshop JournalHistory Workshop Journal -”-”history from below”-history from below”-korostus vain korostus vain

vahvistuuvahvistuu -mikä on rationaalista käyttäytymistä?-mikä on rationaalista käyttäytymistä?

-mob vs. crowd (lauma vs. joukko)-mob vs. crowd (lauma vs. joukko) -yhtenäiskulttuurioletuksen hylkääminen jopa -yhtenäiskulttuurioletuksen hylkääminen jopa

esiteollisen yhteiskunnan kohdallaesiteollisen yhteiskunnan kohdalla -uusi akateemisempi tutkijasukupolvi (Peter -uusi akateemisempi tutkijasukupolvi (Peter

Linebaugh: The London Hanged 1991; J. M. Linebaugh: The London Hanged 1991; J. M. Neeson: Commoners: Common Right, Neeson: Commoners: Common Right, Enclosure and Social Change in England, Enclosure and Social Change in England, 1700-1820, 1993; Carolyn Steedman: 1700-1820, 1993; Carolyn Steedman: Landscape for a Good Woman 1987)Landscape for a Good Woman 1987)

3.”Uusi mikrohistoria” [1975-]3.”Uusi mikrohistoria” [1975-]

Yhdysvallat:Yhdysvallat: Natalie Zemon Davis ja Natalie Zemon Davis ja Robert Darnton (”Robert Darnton (”Annales Annales Yhdysvalloissa”)Yhdysvalloissa”)

--Italia:Italia: Carlo Ginzburg ja Giovanni Levi ja Carlo Ginzburg ja Giovanni Levi ja ”uusi mikrohistoria””uusi mikrohistoria” rakennehistoriaa ja usein myös kvantifioinnin rakennehistoriaa ja usein myös kvantifioinnin

liioittelua vastaanliioittelua vastaan valmiiden selitysten torjuminen valmiiden selitysten torjuminen

(modernisaatioteorian arvostelu)(modernisaatioteorian arvostelu) yksityinen ja erityinen esitystavan yksityinen ja erityinen esitystavan

lähtökohtana (”kertomuksen paluu”)lähtökohtana (”kertomuksen paluu”) ””tyypillinen poikkeus” (”tyypillinen poikkeus” (”exceptional normalexceptional normal”).”).

Ginzburg, Davis ja DarntonGinzburg, Davis ja Darnton