Kuvan tulee olla oppilaalle

mahdollisuus ei rajoite. Oppijaa

ymmärtävän teksti- ja

tehtävämaailman toimivuus voi

parhaimmillaan olla merkittävänä

resurssina ajattelulle ja kielenkäytölle.

”Oppilaat tekevät yhteistyötä”

(Iranilainen Martin koulun valmo-

oppilas)

Anne Kuronen

”Se tulee yksi hyvä päivä”

Toisen kielen oppijan puheen kehittyminen

Havaintojen mukaan puheeseen, kieleen,

ensimmäisinä ilmaantuisivat seuraavat neljä asiaa:

– Verbien myönteiset

yksikkömuodot

– Nominien inessiivi ja adessiivi

– Sisä- ja ulkopaikallissijat

– Persoonapronominien ja nimien

omistajaa ilmaisevat genetiivit.

Myöhemmin ilmestyvät monikon nominatiivi,

satunnaiset partitiivimuodot, genetiivin muut kuin

omistajaa ilmaisevat funktiot ja partitiivi.

Kommunikaation kannalta keskeisimpiä ovat

verbit.

Toisena kielenään suomea puhuvalle yksikkö ja

monikko ilmestyvät kieleen yleensä samanaikaisesti.

Ensikielenään suomea puhuva puhuu ensin

yksikössä.( Nissilä 2005)

A2-kielitaitotasoon, joka valmistavasta

opetuksesta siirtyvällä oppilaalla tulisi olla,

kuuluvat arkinen perussanasto ja rakenne.

(Kielitaidon tasojen kuvausasteikko)

Toisen kielen oppimisesta

Gyekye Marjaana, Kurki Riikka, Muukkonen, Minna. 2010 Avainsanoja S2 Tehtävävihko B, Kustannusosakeyhtiö Tammi

Kike Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä-opetukseen Toim. Leena Nissilä,

Opetushallitus 2005

Kotamäki Auli 2013. Visuaaliset resurssit suomi toisena kielenä – oppitunneilla Multimodaalinen näkökulma Jyväskylän

yliopisto, kielten laitos

Nissilä Leena, Martin Maisa, Vaarala Heidi, Kuukka Ilona. 2006. Saako olla suomea? Opas Suomi toisena kielenä –

opetukseen. Opetushallitus

Oppilaat antoivat äänensä kuulunymmärtämistehtävään, joka teetettiin

valmistavan opetuksen luokilla

S2 – oppilaita Raunistulan koulusta

Kirjoitustehtävä valmoluokalle

Kuuntelutehtävät – etenkin

kuuloerottelutehtävät - avaavat

suomen kielelle tyypillisiä

erityispiirteitä vieraskieliselle

oppijalle.

Kuuntelutehtävä valmoluokalle

Kaavio toisen kielen oppimisesta (mukailtu Viberg-Tuomela-Bergman 1993, Nissilä 2005)

YKSILÖLLISET EROT KIELENKÄYTTÖ

IKÄ, PERSOONALLISUUS

LAHJAKKUUS

KOGNITIIVISET TEKIJÄT

MOTIVAATIOTEKIJÄT

KOTI, KOULU

HARRASTUKSET

MEDIA

SOSIAALINEN TILANNE

KIELEN OPPIMINEN KOMMUNIKATIIVINEN

KOMPETENSSI TILANTEIDEN

TOISTUVUUS

MONIMUOTOI-

SUUS

ELINIKÄISTÄ

PROSESSIT MUUTTUVIA

KIELELLINEN KEHITYS

KIELENOPPIMISESSA

SÄÄNNÖNMUKAISUUS

KEHITYSVAIHEIDEN

SAMANKALTAISUUS

PINTAOPPIMINEN

SYVÄOPPIMINEN

LYHYT- JA TYÖMUISTI

KIELEN OPETUS

OPETUSMENETELMÄT

TARKKAAVAISUUDEN

YLLÄPITO KIELTEN VÄLISET EROT

KIELTEN

SAMANKALTAISUUS

ERILAISUUS