Sote – integraatio

Keski-Suomessa –

mitä, missä, milloin ja kenen kanssa?

Peurunka 2 – seminaari 15.4.2015

Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

27.4.2015

Työpajan tavoite:

Sote-integraation keskeiset

• painopistealueet ja

• kehittämiskohteet

on määritelty ja konkretisoitu jatkotyöskentelyn

pohjaksi.

27.4.2015

1. Yhteistoiminta-alue:

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-

integr.)

2. Perusturvaliikelaitos Saarikka:

Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja

Kannonkoski (sote-integr.)

3. Yksi kunta: Äänekoski (sote-integr.)

4. Pth:n isäntäkuntamalli:

Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa

Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja

terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty.

5. Sairaanhoitopiirin liikelaitos (pth):

Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka,

Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu

6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015

Marja Heikkilä, KS SOTE 2020

27.4.2015

2 310

2 576

2 952

2 994

3 073

3 126

3 343

3 546

3 768

3 790

3 836

3 951

3 969

3 996

4 046

4 222

4 431

4 623

4 639

4 668

5 106

0

3 194

3 432

3 246

3 208

824

1 071

1 299

1 291

1 341

1 091

1 398

1 342

1 768

1 299

1 881

1 788

1 807

1 647

1 601

2 051

2 341

2 183

2 224

2 623

2 941

0

1 390

1 428

1 414

1 378

566

468

599

650

635

856

796

951

907

1 319

925

916

982

1 099

1 150

924

1 367

1 007

933

893

948

0

712

733

738

676

906

1 013

1 044

1 036

1 076

1 153

1 132

1 232

1 060

1 135

973

1 185

1 143

1 207

1 263

1 212

691

1 388

1 433

1 117

1 183

0

1 074

1 250

1 076

1 139

0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Muurame

Uurainen

Jyväskylä

Laukaa

Toivakka

Petäjävesi

Äänekoski

Keuruu

Saarijärvi

Konnevesi

Kinnula

Pihtipudas

Karstula

Hankasalmi

Joutsa

Viitasaari

Multia

Luhanka

Kyyjärvi

Kannonkoski

Kivijärvi

KSSHP

KYS-ERVA

KESKI-SUOMI

MANNER-SUOMI

SO ja TE yhteensä SOS PTH ESH

Kuntien nettokustannukset v. 2013 €/as

Onnistuneen integraatioprosessin piirteitä 1/2 (Markkanen & Puro 2011; Singh 2006)

1. Integraatio koskee koko organisaatiota, ei pelkästään yksittäisiä

prosesseja

• Kaikkien mukana olijoiden osallistaminen

• Integraatioprosessi perustuu tarvelähtöiseen palvelutarjontaan

• Vanhoista järjestelmistä luovutaan ja siirrytään aidosti uuteen

toimintamalliin

2. Voimavarojen siirtäminen aidosti peruspalveluihin

• Strategisen ohjauksen siirto erityispalveluista peruspalveluiden

suuntaan (erityinen huomio aiemmin kohtaamattomiin

palvelutarpeisiin)

• Integraatiolta ei alussa voi edellyttää säästöjä

3. Kuntalaisten ja asukkaiden mukaan ottaminen alusta asti suunnittelu-

ja kehitystyöhön; pelkkä hallintomallien rakentelu ei riitä

• Asiakkaat on saatava ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja

omista palveluistaan

25.2.2015

Onnistuneen integraatioprosessin piirteitä 2/2 (Markkanen & Puro 2011; Singh 2006)

4. Kaikilta ammattiryhmiltä edellytetään valmiutta muuttaa ammatillisia

käytäntöjään

• Mikään ammattiryhmä ei saa jäädä integraatiokäytäntöjen

ulkopuolelle

• Riittävä koulutus uusiin toimenkuviin ja työtapoihin

• Toimiva ja arvostava dialogi ammattikuntien kesken

5. Integraation ja uusien toimintamallien simuloiminen etukäteen

6. Lähidemokratiaan perustuva päätöksenteko, rahoitus ja toiminnan

ohjaus yhtenä kokonaisuutena

• Toiminnalla ja rahoituksella riittävän konkreettinen yhteys

• Palvelujen arviointi myös kokonaisuuksina (estää osaoptimoinnin)

• Kuntalaiset osana prosessia

• Peruspalvelujen oltava koko sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpien

ydinprosessien omistajia

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN JA KENEN KANSSA SOVITAAN,

SUUNNITELLAAN, TOTEUTETAAN JA ARVIOIDAAN ILMAN YHTEISIÄ

RAKENTEITA?

25.2.2015

Integraation vahvistaminen eri tasoilla?

Päivi Koikkalainen

Sote-alue

Valtio

Tuotanto-organisaatio

ja organisaatio-kulttuuri(t)

Lainsäädäntö; STM: ohjaus; THL: suositukset ym. EU; Kv-normit ja

trendit

Tuotannon ohjaus ja rahoitus (järjestämispäätös: esim. asiakaslähtöisen integraation toteutuminen palveluissa)

Toiminta- ja palveluajatus, strategia Organisaatio- ja palvelurakenne Yhteinen hallinto ja budjetti Johtaminen; toiminnan organisointi, ohjaus, arviointi ja seuranta; tutkimus, koulutus, kehittäminen Henkilöstöresurssit, osaaminen, työnjako Tietojärjestelmät ja toiminnanohjaus, tilat, laitteet…

Palvelu-prosessit ja työyksiköt

Ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sote-palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena

Asiakkaat, perhe ja läheiset, lähiyhteisö- ja palvelut, Kela, järjestöt, muut toimijat…

Osto-palvelut

Työntekijät

Toim

inn

allin

en

in

tegr

aati

o

Hal

linn

olli

ne

n in

tegr

aati

o

markku puro

Palveluintegraation asteet (Munday 2006)

• Organisaatiolähtöisyys, niukka yhteistyö

• Reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö

• Moniammatilliset tiimit (ei koko organisaatio)

• Suunniteltu, jatkuva yhteistyö

• Monipalveluyksiköt

• Strategiset kumppanuudet

• Kokonaisjärjestelmänä toimiminen

• Täydellinen integraatio

25.2.2015

Sote –integraatio eri asiakasryhmillä

Integraatiosta hyötyvät eniten asiakasryhmät, joilla

• pitkäkestoisia ja monimutkaisia hyvinvoinnin ja terveyden pulmia

• lapsiperheet

• syrjäytymisuhan alla olevat nuoret

• päihde- ja mielenterveyskuntoutujat

• vammaiset

• Vanhukset

Käytännön toimintamallien muutokset

(esim. hoito- ja palveluketjut, omahoidon tuki, asiakaslähtöinen hoitosuunnitelma…)

25.2.2015

Asiakaslähtöinen integraatio toiminnan perustana

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on tukea asiakkaan elämää ja

arjessa pärjäämistä (= lisätä asiakashyötyä)

(ei yksittäinen suorite, yksittäinen palvelu tai palvelukokonaisuus)

Asiakas- ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentaminen

edellyttää

• tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja mahdollisuuksista

(asiakasymmärrystä)

• toiminta- ja palveluajatusten yhteensovittamista

• yhteisistä toimintastrategioista sopimista

Asiakasymmärrykseen perustuva ryhmittely (asiakassegmentointi)

helpottaa toiminnan suunnittelua ja palvelujen kohdentamista (laatu,

kustannustehokkuus, vaikuttavuus)

– ryhmittelyperusteena esim. diagnoosi, asuinalue, ikäryhmä…

→ ovatko em. ryhmittelyperusteet riittäviä palvelujen kohdentamiselle?

27.4.2015

27.4.2015

Ilkka Kunnamo

27.4.2015

Tuen ja palvelujen tarpeen vaihtelu erilaisilla asiakkailla

27.4.2015

Arjessa pärjääminen

Asiakkaan sairauden vaikeus tai hoidon

monimutkaisuus tai kokonaiskustannukset

Vaikeaa

Helppoa

Matala Korkea

Tuki-asiakkuudet

´Huolenpito-asiakkuudet

Yhteistyö-asiakkuudet

Pärjääjä-asiakkuudet

Oppimis-asiakkaat

Lähde: Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso, Mattelmäki 2014: Terveydenhuollon kompassi

ja Kurkiaura-hanke; alkuperäinen Koivuniemi-Simonen 2011).

http://eprint.marvaco.fi/Kurkiaura/kurkiaura-sosiaali-terveys/#/40/

27.4.2015

Asiakas-

taso

Organisaatio-

taso

Asiakas- ja

organisaatiotason

kohtaaminen

1. Asiakkaan

tieto, ymmärrys

omasta roolista

ja asemasta

6. Asiakastiedon

kerääminen ja

hyödyntäminen

(asiakasymmärrys)

5. Johtaminen

4.

Asiakaslähtöinen

organisaatio-

kulttuuri, asenteet

3. Palveluiden

muoto ja

sisältö,

jakelukanavat

2. Asiakkaan

yhdenvertainen

osallistuminen,

toimijuus Tasa-

paino

asiakkaan

tarpeiden

ja

palvelu-

mahdolli-

suuksien

välillä

Lähde: Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S, Ahonen P ja Suokas M.:

Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen

Asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisen elementit

Palvelukohtaaminen

27.4.2015

Palvelu-

organisaatio

Palvelu-

henkilöstö

Palvelun

käyttäjä

Tehokkuus vs.

autonomia

Vaikuttavuus vs.

asiakastyytyväisyys

Palvelumalli vs.

palvelukokemus

Lähde: Virtanen P. & Stenvall J. 2014: Älykäs julkinen organisaatio, 150

(mukaillen Cook ym. 2002; Virtanen & Stenvall 2014)

Työpaja klo 12.25 – 14.10: Tuumatalkoot (www.innokyla.fi)

Pienryhmä, Vaihe 1 (20 min):

1. Jokainen osallistuja kirjaa omat ideat tarralapuille ja kiinnittää ne

fläpeille (3 – 12 ideaa)

2. Jokainen valitsee omasta mielestään kolme tärkeintä ideaa (+ -

merkki) Omaa ehdotusta ei saa valita!

3. Lyhyt keskustelu eniten + - merkkejä saaneista ehdotuksista

4. Jokaiselta kolmelta tasolta valitaan 2 eniten + - merkkejä saanutta

ideaa jatkokäsittelyyn (kirjataan erilliselle fläpille; siis yhteensä 6 ideaa)

Pienryhmä, Vaihe 2 (20 min):

5. Lyhyt keskustelu kunkin ehdotuksen hyvistä ja huonoista puolista

pareittain tai pienessä porukassa; parin/pienryhmän oma näkemys ideoista

esitetään muulle ryhmälle.

6. Äänestys toteuttamiskelpoisimmasta ideasta ( + - merkillä; saa

äänestää omaa ehdotusta)

Vaihe 3 yhdessä kaikkien osallistujien kanssa (40 min):

7. Oman ryhmän parhaan idean esittely muille ryhmille

8. Yhteinen pohdinta, miten ryhmien ideat voitaisiin toteuttaa

käytännössä

27.4.2015