Hallintotieteiden ainejärjestö Staabi ry:n virallinen julkaisu 4/2013

Kiinnostu. Äänestä. Vaikuta.

STaapinen

2

Päätoimittaja, toimitusvastaava:

Aino Siiroinen

Toimituskunta:Kirsi Aalto

Emma LuomaMinna ManninenMikael ManninenMiira Kokkonen

Jaakko Haaparanta

Graafinen suunnittelu, taitto:Aino Siiroinen

Julkaisija:Staabi ry

Painopaikka ja painos:Juvenes print

30 kpl

Jakelu:Ainejärjestöt, yhteistyökumppanit,

postituslista, nettisivut ja sos. media

Yhteydenotot:toimitus@staabi.fi

Onko juttuideoita? Osaatko kirjoittaa tai valokuvata? Liity toimituskuntaan tai kirjoita muuten vaan! Myös taittajaa ensi vuodelle kaivataan. Ota yhteyttä toimitusvastaavaan ja tule mukaan, uusia näkökulmia kaivataan aina.

LEHDEN TIEDOT

SISÄLTÖ

PääkirjoitusPuheenjohtajan palstaFuksiviikot lyhyestiKolumni: korkeakoulutuksen inflaatio?Yliopistolla tapahtuu: Jari StenvallPäivä tapahtumavastaavan saappaissaAinejärjestötoiminta - muutakin kuin bileitäManse PP:n staabilaisvoimin matkalla kohti superpesistäStaapisen niksinurkka: syysapatian oireet ja niistä selviytyminenStaabilainen harrastaa: DJ Matias VitikkalaVaihdossa: kuulumisia RanskastaPinnalla - mitä Staabissa tapahtuuTapahtumakalenteriTamyn edustajistovaalit: hallintotieteilijöiden liitto HALLI

34568

101214171820222426

3

Ensilumen kevyesti mäiskähdellessä ik-kunalasiini yritän jälleen kerran saada

mieleeni jotakin järkevää sanottavaa. Järkevä, järki. ”Järki tarkoittaa kykyä eri-tyisesti vaativiin älyllisiin toimintoihin, ajat-telu- ja käsityskykyä. Käsitettä käytetään kuvaamaan myös tietoisen mielen terveyt-tä ja harkintakykyä sekä järkevää, järki-peräistä ajattelua, järjellisyyttä”, kertoo Wikipedia kysyttäessä.

Syksykin alkaa kääntyä jo loskaiseksi al-kutalveksi, kesä ja fuksiviikot ovat muisto vain. “Järki juoksee, seisoo, on jäässä”, kertoo sanakirja. Kasoittain kadonneita puhelimia, vaatteita ja kylpytakkeja on löy-tynyt ja ollut löytymättä. Toisia meistä on tähän mennessä jo lyöty pullolla päähän ja toisia ei. Itse voisin ajoittain näin syksyn pimentyessä ja loskan kasaantuessa toivoa, että joku mätkäyttäisi suoraan ta-karaivoon jollakin lasisella esineellä ja saisi ajatuk-sen jälleen rullaamaan ja kan-diahdistuksen hetkellisesti katoavaiseksi. Syysapatiasta ja sen oireista voit lukea lisää niksinurkasta sivulta 17. Erittäin alakuloisessa tilanteessa suosittelen la-sisia esineitä ja niiden rikkomista. Onko järkeä? No ei.

Fuksiviikot sikseen, ei siellä mitään tapah-tunut. Joku heräsi väärästä paikasta ja joku oksensi, as always. Tämä lehti perus-tuu ainoastaan järkiperäisiin seikkoihin ja asianlaitoihin. Ei vakoilua ja johtopäätök-siä, ei spekulointia.

Järkevistä asioista puheen ollen voisi mainita muutaman seikan. Syksyn myötä

on pakko hieman opiskella ja raahautua luentosalien penkeille. Sen myötä tulee kiinnitettyä huomiota itse yliopistoon Sorin klubin limaisten lattioiden ja Hervannan jälkeen. Tamyn edustajistovaalit lähesty-vät ja yksinoikeudella Staapisesta voit lukea hallintotieteilijöiden yhteisen listan ehdokkaista ja päättää jo tänään, kenet sinä haluaisit vaikuttamaan asioihisi. Onko hyvä vääntää kättä siitä, missä ja milloin pidetään kasvisruokapäiviä? Vai olisiko kenties tärkeämpää päättää opiskelijoita koskevista asioista ja esimerkiksi siitä, mi-hin jokavuotisen ylioppilaskunnan jäsen-maksut käytetään? Taistellaanko politii-kasta ja arvoista vai opiskelijan arjesta? Kuten VB:ssä todettiin: ”Parempi kiinnos-tua, saatana”. Valitse ja äänestä.

Toinen asia, mistä kannattaa tällä hetkellä kiinnostua, on Staabin vuoden 2014 hal-lituksen valinta. Ketkä tekevät ensi vuo-desta tätäkin vuotta tasokkaamman? Kuka ensi vuonna keksii, mitä tähän pääkirjoitukseen oikein kuuluisi kirjoit-taa? Valinnan hetki koittaa marraskuussa, joten kannattaa antaa hetki aikaa ajatuk-selle siitä, jospa juuri sinä olisitkin mukana tekemässä Staabista Staabia yhdessä muiden ensi vuoden hallituslaisten kans-sa. Hetki kannattaa antaa myös ajatuk-selle vuosikokouksesta ja siihen osallis-tumisesta, sillä valinnan tekevät vain ja ainoastaan jäsenistö. Äänestä siis myös vuosikokouksessa. Asetu ehdolle. Parem-pi kiinnostua, koska se vasta onkin järjen riemuvoitto. Kiinnostu. Ei saa kiroilla.

T. mä

JÄRJEN RIEMUVOITTO

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajalla on asiaa

Opiskeluvuosi on saatu rykäistyä käyn-tiin ja fuksiviikot pidettyä. Toivotta-

vasti jokainen uusi fuksi tuntee olonsa tervetulleeksi Staabi ry:n jäseneksi. Vaikka fuksiviikot tapahtumineen on saatu pidet-tyä, ei Staabin toiminta hiljene syksyn pi-mentyessä. Päinvastoin syksyn tulevista isoista tapahtumista en malta olla mainit-sematta ainakaan kuukausittaisia Kolmi-oita etkoineen, vuosijuhlasitsejä, Ruotsin risteilyä, vuosikokousta ja lukuvuoden päättäviä pikkujouluja. Toivottavasti luku-vuoden päättyessä Staabi on onnistunut tarjoamaan orastavan maksakirroosin ohessa jäsenilleen lisää mahtavia koke-muksia, uusia ystäviä ja laadukkaita tapahtumia. Tiivistettynä kaikkea sitä, mitä laadukas ainejärjestötoiminta pitää sisällään.

Alkusyksy on aina jännittävää aikaa fuk-sien lisäksi myös vanhemmille opiskeli-joille. Tänä vuonna on ollut erityinen ilo huomata, kuinka aktiivista porukkaa vuo-den 2013 hallintotieteiden fuksit ovat. Mikäli muun muassa kastajaisista jää-neitä löytötavaroita tai boolin kulutusta voi käyttää aktiivisuuden mittarina, kyseessä on laadukkain vuosikerta koskaan. Heti ensimmäisestä tapahtumasta lähtien oli havaittavissa, että tämän vuoden fuk-seissa on potentiaalia jatkaa Staabin värikkäitä perinteitä yhtenä Tampereen korkeakoulujen suurimmista ja toiminnal-taan aktiivisimmista ainejärjestöistä.

Vuoden 2013 hallituksen toimikausi alkaa myös kääntyä pikkuhiljaa loppupuolel-leen. Vuosikokouksen lähestyessä mie-

lenkiinto ja jopa huolikin seuraavan vuo-den hallitutusvalinnoista alkaa nostaa päätään. Kun on vuoden ajan kuluttanut lukemattomia tunteja ja valvonut öitä yh-distysasioita miettiessään, jokainen halli-tuslainen haluaa työlleen pätevät jatkajat. Tarkemmin ajateltuna huoli on kuitenkin turhaa. Olen varma, että 21.11. valitaan hallitukseen henkilöt, joiden työllä Staabin toiminta jatkuu totutun kovatasoisena ja Staabi jatkaa parempana kuin koskaan. Ilahduttavan useat fuksit ovatkin käyneet kyselemässä ja esittämässä kiinnostusta hallitustoimintaa kohtaan. Aktiivisille, työtä pelkäämättömille ja erityisesti Staabi-rakkaille ihmisille hallitusvuosi on tehtävä, jolle ei kannata kääntää selkäänsä. Hal-litusvuoden aikana saadut kokemukset, ystävyyssuhteet ja oppi korvaavat taatusti menetetyn vapaa-ajan.

Toivottavasti mahdollisimman moni uusi opiskelija löytää Staabista järjestön, jonka mukana koko opiskeluaika fuksista mais-teriksi kuluu iloineen ja suruineen. Staabi tuntuu itselleni nykyään lähes toiselta perheeltä. Pitääkin muistaa, että usein järjestö antaa jäsenelleen sitä enemmän, mitä enemmän on itse valmis järjestölle antamaan. Ollaan kaikki ylpeitä omasta yhdistyksestämme!

Kiitos uusille ja vanhoille jäsenille alkusyksystä. Jatketaan samaan malliin!

Punssintäyteisin terveisin,Aake PihlainenStaabi ry:n puheenjohtaja

SYYSTERVEHDYS!

Puheenjohtajalla on asiaa

Fuksiviikoilla tutustuttiin ja rakastuttiin. Oli tuttarit, oli makumatkailua, oli kuntamarkki-noita, oli sitsejä ja ennen kaikkea kastajaiset. Aika kultaa muistot ja sitä rataa.

5

Puheenjohtajalla on asiaa Mitä täällä tapahtuu?

- “Joku oksensi lavuaariin, joka oli jo valmiiksi tukossa.” (Toim. huom. haju sen mukainen.)- “Pizzalaatikko näköjään toimii myös itsensä verhoamiseen.” (Toim. huom. ei kovin hyvin.)

Miten meni kastajaispäivä?

- “Juotiin etikkaa! Tai jotain pahaa!”- “Juotiin tamponit suussa.”- “Juotiin shotteja.”- “Juotiin paljon.”- “Juomista voisi ehkä olla vähemmän…”

Entä itse kastaminen?

- “Kylmää ja kesti tosi kauan.”- “Hypotermia!”

Millaiset fuksiviikot ovat olleet?

- “Vähiten mieleenpainuvimmat viikot aikoihin.” (Toim. huom. Staabin boolilla saattaa olla jotain tekemistä muistin pätkimisen kanssa.)- “Varsin ihanat ja kosteat fuksiviikot. Säälittää kaikki ne, jotka eivät osallistuneet.”- “Vähän ovat opiskelua haitanneet, mutta haitanneeko tuo.”- “Liian hyvää terveydelle.”- “Jumalauta! Eeppisintä ikinä!”

Staapisen toimitus yritti parhaansa saada fukseja kommentoimaan fuksiviikkoja kasta-jaisten jälkimainingeissa Sorin klubilla. Muuta ei enää muisteta tai muistella. Tässä lois-tokkaat ja anonyymit tulokset.

Fuksiviikot lyhyesti

6

Korkeakoulutusta on perinteisesti pi-detty hyvänä vakuutuksena työttö-

myyttä vastaan. Ammatillisessa mielessä korkeakoulutuksella oli yksilölle kiistaton välinearvo, tieteen ja sivistyksen ohella. Aikaisempina vuosikymmeninä myös yleisemmiltä ja teoreettisemmilta aloilta työllistyttiin joustavammin. Kun korkea-koulutus vielä oli ”niukka hyödyke” ja sitä oli tarjolla vain pienelle väestönosalle, takasi se vaivattoman pääsyn ylempään keskiluokkaan. Varsinkin vanhemman väestön keskuudessa yliopistotausta herättää edelleen kunnioitusta, vaikka maisterilla ei olisikaan enää vastaavaa korkeaa neuvotteluasemaa työmarkki-noilla.

Taannoiset linjaukset suomalaisten koulu-tustason tuntuvasta nostamisesta ovat joh-taneet ei-toivottuihin ilmiöihin. Nimellisesti tähän on päästy muuttamalla opistotason tutkintojen nimikkeitä ammattikorkeakou-lututkinnoiksi ja tarjoamalla mahdollisuus yliopisto-opiskeluun laajemmalle joukolle. Entistä useampiin työpaikkoihin vaaditaan pohjakoulutuksena korkeakoulututkintoa. Maisterien tulva ei ole kuitenkaan johta-nut lisäarvon tosiasialliseen kohoamiseen vaan inflaatio on ainakin osittain naker-tanut korkeakoulutuksen arvoa yksilölle. Lisäksi voidaan kysyä onko järkevää kouluttaa maistereita työtehtäviin, joiden suorittamiseksi riittäisi lyhyempikin koulu-tus.

Vaikka opiskeluaikaa kuinka glorifioisi, merkitsee se kuitenkin tiettyjä taloudel-lisia, ajallisia ja sosiaalisia uhrauksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Oletuksena on

että asetetulla panoksella saadaan suu-rempi hyöty pitkällä aikavälillä. Taloudel-liset uhraukset merkitsevät luonnollisesti matalampaa elintasoa ja säästämistä, ja suuremmat hankinnat yleensä viivästyvät. Vaikka opiskeluaikana yleensä luodaankin uusia sosiaalisia suhteita, on perheen pe-rustaminen kuitenkin houkuttelevampaa, kun vakaampi tulotaso on saavutettu. Ajal-liset uhraukset liittyvät paitsi varsinaiseen opiskeluaikaan, myös opiskelupaikan hakemiseen kulutettuun aikaan. Suomes-sa valintakoejärjestelmä on varsin kankea ja mieluisan opiskelupaikan saamiseen kuluukin keskimäärin kolme vuotta. Lisäksi työssäkäynti opiskelujen aikana aiheuttaa vapaa-ajasta tinkimistä.

Korkeakoulutuksen statuksen laskussa on mielestäni myös oiva mahdollisuus itsearviointiin. Kun yliopistotutkinto ei tuo mainetta ja mammonaa sormia napsaut-tamalla, on koulutukseen suhtauduttava kehittävämmin eikä otettava sitä itses-täänselvyytenä. Käsitykseni mukaan ammattikorkeakouluissa opiskelijoita kannustetaan selkeästi enemmän yrit-täjyyteen ja moni amk-taustan omaava ryhtyykin yrittäjäksi useammin kuin yliopis-tossa opiskellut. Ehkä yliopistossa vaalittu kriittinen ajattelu saa aikaan sen, että yrit-täjyyteen liittyviä riskejä arvioidaan liiankin realistisesti ja pidättäydytään riskinotosta. Saavuttaessa yliopistoon ylpeys ja ennak-koluulo tulisikin mielestäni jättää Päätalon aulan naulakoihin.

Mikael Manninen

Korkeakoulutuksen inflaatio?

Kolumni

7

8

Jari Stenvall - Lapista kaapattu professori

Yliopistolla tapahtuu

Helposti lähestyttävä. Se tulee ensim-mäiseksi mieleen hallintotieteen uu-

desta professorista Jari Stenvallista. Hän suo Staapiselle tunnin ajastaan ja tarjoaa vielä kahvitkin.

”Syksy on alkanut mukavasti ihmetellessä ja omaa paikkaa etsiessä”, Stenvall aloit-taa. Työ täällä on vastannut odotuksia, ja energiaa löytyy uusien asioiden tekemi-seen.

Tampereen yliopisto ei ole täysin uusi paikka Stenvallille. Hän on Tampereen yli-opiston kasvatti ja valmistunut täältä vuon-na 1991 julkishallinto (nyk. hallintotiede) pääaineenaan. Sivuaineenaan Stenvall on lukenut sosiaalipolitiikkaa, mutta sivari-vuosi päihdeterapeuttina opintojen välissä sai huomaamaan, etteivät sosiaalipolitii-kan opinnot olleetkaan se oma juttu.

Stenvall ei vielä pikkupoikana tiennyt, että hänen uransa olisi yliopistolla (toi-sin kuin palomiehiksi ja roskakuskeiksi kasvaneet pikkupojat), eikä ole tehnyt varsinaisia urasuunnitelmia, vaan hänen elämänfilosofiansa on tehdä asioita, jotka sillä hetkellä tuntuvat hyviltä. Niinpä kun gradua tehdessä tuntui hyvältä, hän päätti jatkaa yliopistomaailmassa.

”Omat opintoni etenivät aaltoliikkeen ta-voin: ensimmäisenä vuonna opintoja tuli suoritettua juuri ja juuri niin paljon, että sai opintolainan nostettua, kun taas myöhem-min tuli opiskeltua ahkerammin”, Stenvall paljastaa. Hänen mielestään jokainen saa rakentaa oman opintopolkunsa hyvällä omalla tunnolla omanlaisekseen. Staabi-laisille hän antaisi elämänohjeeksi positii-visen otteen asioihin: ”Jos tulee kuoppia, asiat käsitellään ja mennään eteenpäin. Kiinnostus ja intohimo ovat kaikkein tärkeimpiä.”

9

Jari Stenvall - Lapista kaapattu professori

Yliopistolla tapahtuu

Ainejärjestötoimintaan Stenvall ei ko-vinkaan paljon osallistunut. Ensimmäisenä opiskeluvuonna hän soitti puoliammatik-seen rokkia ja kaverit löytyivät niistä piirei-stä. Toisena vuonna hän menikin jo naimi-siin, ja muut kuviot täyttivät elämän.

Valmistuttuaan Stenvall jäi heti töihin Tam-pereen yliopistolle ja tutki muun muassa valtion keskushallinnon historiallista kehi-tystä. Tampereen yliopiston palveluksessa kymmenen vuotta vietettyään hän aloitti Lapin yliopistossa hallintotieteen pro-fessorina. Lapissa hän ehti toimia myös kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnan dekaanina sekä erilaisissa esimiesteh-tävissä, joten siirtyminen Tampereelle Johtamiskorkeakouluun sujui helposti. Paluu tänne oli ollut toiveissa jo kauan: koti säilyi Pirkkalassa silloinkin, kun työpaikalle oli satojen kilometrien matka. Moni ei ehkä tiedäkään, että Lappi-aikanaankin Sten-vall ehti olla yhden kevään täällä profes-sori Harisalon sijaisena, joten Harisalon saappaita on tullut jo aikaisemmin koe-tettua. Lisäksi hän on viettänyt 1,5 vuotta hoitaen vierailevaa professuuria Skotlann-issa ja kehuu meidän opiskelumme olevan lähempänä käytäntöjä ja työelämää kuin brittiyliopistoissa.

Stenvall on tunnettu lukuisista tieteellisistä julkaisuistaan (vanhemmat opiskelijat ovat lukeneet ainakin Julkisen johtamisen). Hän kuitenkin vakuuttaa, että tutkimisen lisäksi opettaa mielellään: ”Opetus voisi olla jopa laajempaa ja pienemmille ryh-mille, sillä vuorovaikutteinen opettaminen ja tutkimus tukevat toisiaan.”

Stenvall toivoo tuovansa hallintotieteen opetukseen erityisesti käyttöteoreettista ajattelua. Lisäksi hän korostaa pyrkimystä toimia itse samoin kuin opettaa: ”Esi-merkiksi luottamuksen ilmapiiri ei synny pelkillä sanoilla.” Professorin vaihtuessa myös kurssien sisältöjen painotukset muuttuvat, sillä suurin asiantuntemus tu-lee kunkin professorin omilta tutkimus-aloilta. Stenvall toteaa, että kukin opettaa omalla persoonallaan: ”Puhun esimerkiksi mielelläni opiskelijoille myös omista kes-keneräisistä tutkimuksistani.”

Moni asia muuttuu ja kehittyy uuden pro-fessorin myötä. Yksi kuitenkin säilyy: Ilvek-sen fanittaminen.

teksti: Kirsi Aalto, kuva: Aino Siiroinen

Kanava kuntakenttään!

www.kuntalehti.fi

Jos tulee kuoppia, asiat käsitellään ja mennään eteenpäin. Kiinnostus ja intohimo ovat kaikkein

tärkeimpiä.

“

10

On äärimmäisen tavallinen maanan-taiaamu, ja yritän raapia ajatuksiani kasaan. Mitä pitää vielä tehdä? Onhan kaikki varmasti muistettu ottaa huomioon? Torstaina järjestettäviä Harkkasitsejä on kyllä mietitty mitä erilaisimmilla kokoon-panoilla pitkin kuukautta, mutta viimeisellä viikolla tunnen olevani yksin. Pieni perfek-tionisti huutaa pääni sisällä, enkä osaa delegoida tehtäviä kenellekään muulle. Näin ollen oma tehtävälistan vain kasvaa kasvamistaan: nimilaput, istumajärjestys, laulukirja… Onneksi sitseihin on vielä muutamia päiviä aikaa.

Torstaiaamu valkenee ja kello soi aivan liian aikaisin. Päiväni alkaa mikroluok-kaan suunnistamisella: olen todennut, että kun pitää tulostaa 100 noin kymmen-sivuista lauluvihkoa, kello kahdeksan on tähän paras ajankohta. Mikroluokka on tyhjä (hyvä), mutta tulostin kettuilee (taas). Täyttäessäni paperisammiota kolmatta kertaa, epäilen koko homman järkevyyttä. Saan vihot viimein tulostettua ja huokaisen helpotuksesta. Ainiin, ne nimilaput vielä! Tiukka u-käännös ja paluu mikroluokkaan.

Päiväni jatkuu toimistolla ja kahvilla. Pani-koin paikallaoleville hallituslaisille vuoro-tellen milloin mistäkin ja kerään sitseillä tarvittavia tavaroita kasaan. Staabi- hattu: check, Boombox: check. Toimistolla on ihanan odottavainen tunnelma, ja kahville eksyneet fuksit odottavat jännityksellä. Hyvä!

Iloinen joukkomme suuntaa erään nimeltä-mainitsemattoman puheenjohtajan autolla kauppaan. Perille päästyämme huomaan unohtaneeni ostoslistan autoon – juok-sen autolle, ja palatessani löydän pojat vertailemasta tietokonepelejä. Siirrymme asiaan, ja luvassa on sekavaa palloilua kuuden vedettävän korin kanssa ympäri kauppaa. Muistamme ostaa jopa glutee-nittomat näkkärit, joten kauppareissu it-sessään on onnistunut. Vielä Alkon kautta ja seuraavaksi suuntaamme paraatipai-kalle Hatanpäälle.

Toastina toimiminen jännittää, joten kolle-gan kanssa aloitamme lämmittelyn muun järjestelyn ohessa. Leikkelemme poru-kalla nimilappuja ja järjestelemme pöytiä. Musiikki soi ja tunnelma on korkealla. Pian kuitenkin todellisuus iskee vasten kasvo-ja: pöytiä on liian vähän. Käymme lyhyttä keskustelua siitä, kuinka vappusitseillä saimme saman määrän ihmisiä samaan tilaan. Käykin ilmi, että sitsaajia oli silloin reilusti vähemmän – nyt tarvitaan luovia ideoita. Kannamme muun muassa piha-penkin sisälle ja pienen kärviste-lyn jälkeen kaikille löytyy kuin löytyykin paikka. Keittiö valmis-telee annoksia ja käymme toast-kollegan kanssa sitsien kulkua läpi.

Vieraat saapuvat ja tästä alkaa kirjoittaneella sumuinen aika – ken osaa kertoa paremmin illan kulusta, kertokoon. Siirrynkin siis

Päivä tapahtumavastaavan saappaissa

11

suoraan siivousvaiheeseen. Yleensä ta-pahtuman loputtua vieraita saattaa olla hieman vaikeaa saada poistumaan pai-kalta. Näin käy myös tänään, ja äärimmäi-sen asiakaspalvelumaisin sanankääntein saattelemme sitsaajia ulos. Viimeinkin kaikki on saatu ulos, joten järjestäjien bi-leet alkavat! Volume kaakkoon ja jokai-seen vapaaseen käteen moppi. Onneksi paikalla on paljon ihania hallituslaisia, joten siivous saadaan nopeasti hoidet-tua pois alta. Pakkaamme roskat pus-seihin, viemme ne ulos, keräämme tölkit ja löytötavarat säkkeihin ja suuntaamme taksiin. Eräs hallituslainen on tarjonnut asuntoaan varastokäyttöön, joten viemme turhat tavarat sinne. Ja eikun Kolmioihin! Jee!

Pääsemme perille ja herkistyn: kaikki meni todella hyvin. Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni ja muiden antamaan panok-seen. Suuntaan tiskille, tilaan mansikka-pirtelön ja juoksen tanssilattialle.

Venla MonterStaabin tapahtumavastaava

Kevyttä shoppailua.

12

Ainejärjestötoiminnan jäsenistölle näky-vin puoli on erilaiset tapahtumat, joiden kautta tutustuu kanssaopiskelijoihin, jois-sa saa tekemistä opintojen ohelle ja pää-see rentoutumaan. Jossakin vaiheessa syksyä karu arki iskee kuitenkin vastaan, ja opintopisteitä on alettava kerryttämään. Moni opiskelija ei kenties huomaa, että ainejärjestökenttä on läsnä myös ylio-pistomaailman päätehtävässä, opinnois-sa. Staabi ry toimii hallintotieteiden opiskeli-joiden eli omien jäsentensä edunvalvo-jana sekä Johtamiskorkeakoulussa että laajemmin koko yliopistossa. Jäseniämme on yliopiston päättävissä elimissä profes-sorien valintaryhmistä Johtamiskorkea-koulun johtokuntaan asti. Tämän lisäksi jäseniämme on myös ylioppilaskuntamme Tamyn piirissä – ensi edustajistovaa-lien jälkeen toivottavasti entistä enem-män! Lisäksi olemme läsnä kuukausit-tain järjestettävissä JKY:n kollegioissa, joissa Johtamiskorkeakoulun ainejärjestöt kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Näiden tehtävien ja opiskelijaedustajien kautta saamme ensikäden tietoa siitä, mil-laisia uudistuksia yliopisto ja yksikkömme suunnittelee opiskelijan pään menoksi, ja saamme vaikutettua siihen, että yliopisto-opiskelu on ja pysyy opiskelijan kannalta mutkattomana.

Ainejärjestömme edunvalvontatehtävät on koottu koulutuspoliittisen vastaavan eli kopon pestiin, ja jotta selvitykseni tehtävistäni ei jäisi vain korkealentoiseksi sanahelinäksi, täsmennän hieman, mitä

tämän vuoden aikana olen ollut mukana tekemässä. Tänä vuonna yliopisto on poh-tinut sähköisen tenttijärjestelmän uudista-mista, ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa ajamme sitä, että yhä useampia kursseja esimerkiksi kauppatieteen alalta olisi mahdollista suorittaa sähköisessä tentissä. Sen lisäksi tavoittelemme sitä, että osa tenttikoneista pyörittäisi neljän tunnin sijasta kahden tunnin mittaisia tent-tipätkiä, näin kun saataisiin lisättyä tentti-kapasiteettia.

Keväällä otimme myös koulutuspoliit-tisessa valiokunnassa kantaa opiskeli-jan oikeusturvan lisäämiseen. Yliopiston arviointisäännön mukaan esimerkiksi tent-tien arvostelun pitää valmistua kolmessa viikossa, ja uusintatenttiin on oltava mah-dollisuus kohtuullisen ajan sisällä. Näitä kahta silti rikotaan tasaisesti, ja olemme olleet henkilökohtaisesti yhteydessä pro-fessoreihin ja opettajiin juuri uusintatent-tien järjestämisestä sekä arvosteluaikojen kohtuullistamisesta. Kummallakin näistä esimerkeistäni tarkoitus on selkeä; edes-auttaa opiskelijan mahdollisuuksia suorit-taa opintonsa ns. vähillä transaktiokustan-nuksilla.

Ainejärjestötoiminta: paitsi tapahtumia ja hauskanpitoa, myös opiskelijan edun ajamista

“Vaikka tuntuu siltä, että tehtäväni on omanlaisensa NATO – No Action Talk Only, on nimenomaan keskustelu ja yhteydenpito päättäviin tahoihin se, mitä kautta muutoksista saa ti-etoa etukäteen ja mitä kautta niihin päästään vaikuttamaan.”

13

Pienemmässä mittakaavassa Staabin koulutuspoliittinen vastaava on yhtey-dessä JKK:n opintokoordinaattoriin sekä muihin opiskelujen kannalta merkittäviin ihmisiin, ja tarvittaessa järjestää hei-dän kanssaan yhdessä infotilaisuuksia esim. maisteriohjelmiin hakeutumisesta, työharjoittelusta, vaihto-opiskelusta taik-ka sivuaineopiskelusta. Opiskeluihin ja opintoihin liittyviä kysymyksiä voi esittää nimenomaan koulutuspoliittiselle vas-taavalle, joka vie asiaa eteenpäin ja etsii oikean tahon vastaamaan. Tämän hetken projektina – joka jatkuu ensi vuodelle – on staabi.fi –sivuston ”opiskelu” –osion päivittäminen entistä kattavammaksi ja informatiivisemmaksi. Tarkoituksena on, että jäsenistömme löytäisi vastauksia useimmin askarruttaviin asioihin kätevästi suoraan järjestömme sivuilta. Kopo etsii, jotta teidän ei tarvitsisi.

Tämä esittelyni oli vain pintaraapaisu sii-tä, minkälaisessa pyörityksessä koulutus-poliittinen vastaava on mukana. Vaikka

suurimman osan ajasta itsestäkin tun-tuu siltä, että tehtäväni on omanlaisensa NATO – No Action Talk Only, on nimeno-maan keskustelu ja yhteydenpito päät-täviin tahoihin se, mitä kautta muutoksista saa tietoa etukäteen ja mitä kautta niihin päästään vaikuttamaan. Jos olet siis ih-minen, joka haluaa helpottaa muiden arkea, tutustua samanmielisiin opiskeli-joihin hallintotieteiden ulkopuolelta ja vaikuttaa opintojen sulavuuteen, ehkäpä niinkin epäseksikkäältä kuulostava titteli kuin koulutuspoliittinen vastaava voi olla juuri se, joka saa sinut syttymään! Jos kiinnostuit, olet enemmän kuin tervetullut kysymään lisää tai vaikka osallistumaan kanssani JKY:n kollegioon (kuukausit-tainen tapaaminen ennen johtokunnan kokousta) tai Tamyn koulutuspoliittisen valiokunnan tapaamiseen.

Johanna KivirantaStaabin varapuheenjohtaja ja kopo-vastaava

14

Manse PP staabilaisvoimin matkalla kohti Superpesistä

Toke, Palle ja Staabin -95-pokaali

15Toke, Palle ja Staabin -95-pokaali

Pirkanmaalainen pesäpallo on vahvassa nosteessa, kun tamperelainen Manse

PP nousi miesten Ykköspesikseen tämän kauden päätteeksi. Menestyksen takuu-miehinä häärivät Staabin kaksi omaa pesäpallojumalaa. Staapinen otti selvää, kuinka Staabin boolikulhon ääreltä voi ponnistaa kohti Superpesistä reseptillä ”juodaan vähemmän, lyödään enemmän”.

Totuus Staabin boolista tulee pesismestarin suusta

Staabin toimistolla näkee yleensä verk-kareita Kolmioiden jälkeisenä perjan-taina. Nyt on kuitenkin maanantai-ilta ja toimistolle on saapunut kaksi urheilija-nuorukaista Manse PP:n edustusasuissa. Verkkareiden alta paljastuu kaksi vetreää staabilaista. Jarkko ”Palle” Paloniemi on takavuosina Staabin puheenjohtajan nui-jaa heilutellut, viime vuonna valmistunut hallintotieteiden maisteri. Tommi ”Toke” Malinen on puolestaan Staabin toimistolle tänäkin syksynä syöksyjä tekevä Manse PP:n kapteeni ja valmistumisen kyn-nyksellä kunnareita juokseva, tuore opis-kelijoiden pesäpallon Suomen mestari.

Nousujuhlat sekä -risteily ovat takanapäin ja keskittyminen ensi kauteen on jo aloitet-tu. Silti Staapinen haluaa tietää, kummas-sa booli on vahvempaa, Staabin bileissä vai Manse PP:n kauden päätössaunalla. Pallella on asiaan hyvin selkeä näkemys: ”Kyllä Staabin booli on aina vienyt voiton kuin voiton − aina kun on boolia saanut. Edes omissa häissä ei ollut niin hyvää boolia, vaikka itse saikin tehdä. Toivotta-vasti vanha boolimalja ei ole enää sama.”

Ylilyöntejä sattuu niin pesiksessä kuin Staabissakin

Kaudella 2013 nähtiin Manse PP:ltä su-vereeni esitys miesten Suomensarjan etelälohkossa. Joukkue voitti kauden kaik-ki ottelut, nousukarsinnat mukaan lukien.

Odotukset ensi kaudeksi Ykköspesikseen ovat kovat, mutta haasteita riittää. Tason nousu on huomattava, joten porukan täytyy vahvistua ja oman peruspelin pa-rantua, että Manse PP voi pelata keski-vaiheilla ja haastaa sarjan kärkijoukkueet. Nousun myötä pesäpallo lohkaisee Pallen ja Token vapaa-ajasta aimo sektorin, mut-ta kuulemma kotiväki on hyvin koulutettu. Pallen mukaan antautuminen pesäpallolle on verrattavissa ainejärjestötoimintaan: porukka on niin hienoa, ettei harrastusta voi työksi kutsua, vaikka hommia on pal-jon.

Tästä pääsemmekin hallintotieteilijöitä kiinnostavaan teemaan, organisaatioon ja sen johtamiseen. Kun kerran Pallella on kokemusta Staabin kipparoinnista ja Tommilla Mansen PP:n, niin voiko niitä edes verrata keskenään? Toisella kun on kaihdettavana 600 alkoholistiopiskelijaa, toisella taas menestyvä urheilujoukkue. Toke: ”Sanotaan nyt näin, että kyllä minulla oli helpompi tehtävä. Kapteenina ei tarvin-nut tehdä mitään ihmetemppuja.” Palle: ”Tärkeintä, että kaikki ymmärtävät toimin-nan luonteen. Isossa opiskelijaporukassa voi tulla enemmän ylilyöntejä, mutta kyllä sitä odottaakin, että niitä tulee enemmän. Manse PP:n kapteenilta odotetaan tulos-vastuuta; opiskelijajärjestö on iso yhteisö, joten ei voi odottaa, että yksi hoitaa kai-ken.” Viisasta puhetta pojilta.

Sitten puhe kääntyykin jo Token ja Pallen ominaisuuksiin pesiskentällä. ”Pienenä ei ole opetettu, eikä nykyään uskalla enää opetella”, Toke paljastaa. Kyse ei ole To-ken vahvuudesta, hutunkeitosta, vaan siitä, että hän ei ole koskaan syöksynyt pesispelissä. Palle paikkaa tätä puutetta kertomalla ihailevansa Token jäätävää it-

16

sevarmuutta. Sillä on moni peli ratkaistu. Eipä Pallenkaan tarvitse omia otteitaan hävetä, sillä monipuolisena pelaajana hän on tehtaillut kunnareitaan monena kau-tena Superpesiksessä. Nyt pojat lupaavat-kin jo pitää Staabille pesistreenit. Otamme tarjouksen vastaan. Ja kaikkein innok-kaimmille kerrottakoon, että Pirkanmaalla on todella aktiivinen harrastepesispuoli. Porukoita löytyy kaiken tasoisille, myös naisille. Ei muuta kuin mailaa kouraan ja räpylää ranteeseen.

Kaljakatsomon vessat tuoksuvat aina kakkospesälle asti

Staabin urheilutoimitus vieraili kesällä muutamaan otteeseen Manse PP:n koti-peleissä Kaupin pesäpallostadionilla. Ottelutapahtumina pelit olivat Mestarei-den liigan finaalin tasolla ja jännitystä oli enemmän kuin Hitchcockin trillereissä. Aurinkoa, kaljakatsomo ja eläimellinen selostaja. Perusasiat ovat siis kunnos-sa staabilaisten viihtyvyyden kannalta. ”Vessat jos saataisiin paremmaksi ensi vuonna, kun haju tulee kaljakatsomoon

ja kakkospesälle”, Palle kuittaa. Staabin pesisduo ei vielä lupaile alennusta Manse PP:n kotipeleihin Staabin jäsentarralla, mutta Staabin teemapeli voidaan tehdä keväällä puoleen hintaan. Haalarit jalas-sakin saa tulla, mutta ei Loimaata vastaan.

Lopuksi Staapinen esittää pojille vielä tiukan kysymyksen: ”Heräätte aamulla Juha Vartolan ja Lasse Oulasvirran välistä Vimpelin saarikentältä. Mitä on tapahtu-nut?” ”Jos Vartola on ollut mukana, niin siinä on varmasti käytetty paljon alkoho-lia. Ja jos Vimpelistä herää, niin kyllä sii-hen pesäpallo liittyy. Kyllä me ollaan käyty sopimusneuvotteluissa meidän uusien managereiden kanssa”, pojat muotoilevat.

Staapinen kiittää ja toivottaa menestys-tä Manse PP:lle ensi kauden peleihin. Toivottavasti yhä useampi staabilainen löytää itsensä Kaupin pesäpallopyhätöstä keväällä, kun pelit alkavat. Siellä ne mei-dän pojat pelaa.

Seuraa seuran nettisivuilta mansepp.fi ja

Teksti: Jaakko Haaparanta, kuvat: Aino Siiroinen

Ura Staabissa: 2005–2012, Staabin pj 2006Pääaine: FILAAmmatti: toimitusjohtajaVahvuudet mailan varressa: kakkospuoli

Ura Staabissa: 2011–Pääaine: hallintotiedeAmmatti: opiskelijaVahvuudet mailan varressa: ”näpit”

Manse PP:n Facebook sivuilla.

17

Kesä on päättynyt ja sen huomaa jo jokai-nen staabilainenkin. Ilta tulee aikaisem-min, pikkutuntien pimeys on pimeämpää, kotimatka pidempi ja aamuinen herätys karumpi. Päivät valoisimmat tunnit pyy-hältävät ohitse ikkunattomissa luentosa-leissa istuen, eikä terasseilla enää viihdy kukaan.

Käsky kävi kirjoittaa vinkkejä syysmasen-nuksesta selviämiseen. Koska totta puhuakseni en ole siitä koskaan selvin-nyt, päätin aloittaa työn googlettamalla ”syysmasennus”. Heti kättelyssä haku-kone tarjosi minulle toista, vähemmän itsetuhoiselta kalskahtavaa termiä ”syys-apatia”. Mennään sillä sitten.

Löytämälläni Terve.fi sivustolla julkais-tussa artikkelissa ”Eroon syysapatiasta” nimetään syysapeuden oireet ja annetaan vinkkejä sen hoitamiseen. Artikkelissa nimetään syysapatialle muun muassa seuraavanlaisia oireita:

• ärtyneisyys• ilottomuus

Ensimmäiset kaksi oiretta voi helposti se-koittaa tavallisiin maanantaifiiliksiin, joten niiden voimakkuutta kannattaa tarkkailla. Älä siis huolestu, jos koet ärtymystä Juven lounasjonossa kello 12.00.

• epämääräiset kivut

Kivut ovat kinkkisempi pulma. Epämääräisyytensä vuoksi niihin on huomattavasti vaikeampi löytää ratkaisuja kuin vähemmän epämääräisiin kipuihin.

YTHS on kuitenkin tullut jo maksettua, joten miksi et menisi piristämään henkilökunnan päivää. Saatat saada epämääräisiä ohjei-ta kipujesi hoitoon.

• makean himo ja kasvava ruokahalu• painonnousu

Makean himo ja kasvava ruokahalu vaivaavat toisia vain syysapatian kourissa, toisia läpi vuoden. Jos koet nämä oireet synkkiä syysajatuksiasi vahvistavaksi, jätä pullapäivä väliin. Toisaalta pulla saattaa olla juuri kaipaamasi lääke ilottomuuteen. Painonnousu on huhujen mukaan usein pullailottelusta saatu bonus.

• ainainen uneliaisuus ja univaikeudet

Ainainen uneliaisuus kulminoituu yleen-sä ikävästi juuri aamupäivän luennoilla, joten skarppaa staabilainen! Kahvimuki kouraan ja pää ylös. Jos ongelmasi sen si-jaan on univaikeudet, jätä kahvimuki pois. Uni tulee kyllä.

• sosiaalinen aktiivisuus vähenee

Jos syysapatia uhkaa sosiaalista aktiivi-suuttasi, lukaise läpi tapahtumakalenteri ja valitse oma tapahtumasi! Yhdessä on aina mukavampaa, vaikka sitten synkis-tellä.

• seksi ei kiinnosta

Viimeinen oire ei vaadi toimenpiteitä, sillä sitä ei ole vielä toistaiseksi havaittu hallin-totieteilijöiden keskuudessa.

Teksti: Emma Luoma

Staapisen niksinurkka:Syysapatian oireet ja niistä selviytyminen

18

Matias Vitikkala, 20, on hallintotieteen tämän syksyn fukseja. Hän tuli nopeasti tunnetuksi tittelillä “se DJ”, ja Staapisen toimitus kiinnostui aiheesta. Muusikkoja löytyy joka oksalta, mutta miten elektro-ninen musiikki poikkeaa vaikkapa kitaran-soitosta?

Vitikkala tekee itse elektronista musiikkia sekä miksaa muiden kappaleita. Hänen omien sanojensa mukaan harrastus on yhä lapsenkengissä, mutta toisaalta hän haluaa kehittyä yhä paremmaksi.

- Tutustuin elektroniseen musiikkiin vuon-na 2006. Britti-DJ Danny Byrd on yksi eni-ten ihailemistani artisteista. Hän on pitkän linjan tekijä. Byrdin “California” on itselleni käänteentekevä biisi, se on todella vaikut-tunut minuun, Vitikkala kertoo.

Elektronisen musiikin kuuntelu oli Vitik-kalalle tärkeää pitkään. Kuuntelemisesta oli lopulta luontevaa siirtyä tekemään itse.

- Ostin itselleni MIDI controller -laitteen, jossa on kaksi dekkiä ja mikseri vuonna 2009, siitä se tekeminen lähti, Vitikkala sa-noo ja alkaa selittää laitteiden toiminnasta.

Kun Vitikkala pääsee vauhtiin puhuessaan teknologista, putoaa aiheesta tietämätön kärryiltä silmänräpäyksessä. Se tulee selväksi, että tekniikkaa tarvitaan ja hyvät laitteet helpottavat hommaa.

Musiikkiharrastus ei myöskään ole harras-tuksena halvimmasta päästä - soittoväli-neisiin saa Vitikkalan mukaan upotettua rahaa niin paljon kuin suinkin haluaa tai on varaa. Hyvien miksereiden ynnä muiden hintalaput keikkuvat tuhansissa. Monet ammattilaiset kuitenkin soittavat keikkoja yökerhoissa, joissa laitteet ovat jo valmii-na. Eli kaikkea ei kuitenkaan ole pakko omistaa itse.

Ala on kaupallistunut viime vuosina huomattavasti ja muuttunut osaksi musiik-kiteollisuuden valtavirtaa. Skenen suuret nimet keikkailevat Suomessa tiheään ja vetävät yleisöä. Elektronisen musiikin vai-kutukset kuuluvat myös muiden genrejen musiikissa. Nykyään kuka tahansa voi myös muutaman satasen sijoituksen jäl-keen alkaa tekemään musiikkia itse.

- Kehittynyt tekniikka saa aikaan sen, että teoriapohjaa ei juuri tarvita. Aiemmin piti

Staabilainen

harrastaa: Sattuma toi DJ:n

Tampereelle

19

osata korvakuulolla manuaalisesti säätää, jotta sai aikaan toivomansa soundin. Nykyään kaikki on niin helppoa, vanhan ajan tekeminen puuttuu, Vitikkala toteaa.

Hän kuitenkin korostaa, että tämä ei vält-tämättä ole huono asia. Matala kynnys saa uusia ihmisiä innostumaan elektronista musiikista.

- Everyone is a DJ, niin se vaan menee, Vitikkala sanoo. - Kävele kauppaan, hae halpa MIDI controller, iske siihen iPod kiin-ni, ja se siitä. Jokainen pystyy tähän.

Musiikin tekeminen vaikuttaa melko yksinäiseltä pakerrukselta. Joitain tekeleitään Vitikkala kertoo ladanneensa Soundcloud-sivustolle muiden kuunnelta-vaksi.

- Keikkojakin voisi päästä soittamaan, mutta en ole siihen tarpeeksi kunnian-himoinen. Aikaansaamattomuus on pa-heeni, Vitikkala sanoo.

Vitikkala kertoo myös käyvänsä paljon klubeilla.

- Sellaisilla keikoilla on hienoa käydä, mis-sä sekä yleisö että DJ silminnähden naut-tivat olostaan.

Helsingistä Vitikkala mainitsee lem-piklubeikseen Venuen ja Kaikun.

- Fredan Tivolissa olisi tilan puolesta po-tentiaalia, mutta paikan maine kiteytyy sanaan teinihelvetti, Vitikkala naurahtaa.

- Vasta tänne muuttaneena en ole vielä oikein ehtinyt tutustua hyviin paikkoihin Tampereella.

Tampereelle hallintotieteen opintojen pari-in Vitikkala kertoo päätyneensä täysin sat-tumalta.

- Piti hakea kansantaloutta lukemaan, mutta siihen ei matikkapää riittänyt. Kaveri kehotti hakemaan tänne ja puolivahin-gossa pääsin sisään. Jos joku olisi puoli vuotta sitten tullut väittämään, että päätyi-sin tänne, en olisi uskonut, Vitikkala nau-rahtaa.

Teksti ja kuvat: Minna Manninen

Kaipaako bilesoittolistasi päivitystä? Tässä Matias Vitikkalan

valinnat top 5:

1. Duck Sauce - Radio Stereo2.Tensnake - Congolal (Tensnake

rework)3. Danny Byrd ft. Brookes Brothers -

Get on it4. Disclosure - You and me

5.Basement Freaks - A life for dat sweet ting

20

Terveiset Montpellieristä Etelä-Ranskas-ta! Päätin lähteä vaihtoon kolmannen opiskeluvuoteni alkajaisiksi siinä toivossa, että palaan takaisin täynnä opiskeluintoa ja lennokkaita suunnitelmia tulevaisu-uden suhteen. Maisemanvaihto on teh-nyt jo tässä vaiheessa hyvää; kun tulla tupsahtaa tuntemattomaan paik-kaan ilman tietoa seuraavan yön majapaikasta, saavat Suomen arjen pikku-murheet vähän uutta v e r t a i l u k o h t a a . Montpellier va-likoitui kohteeksi kielen ja ilmaston takia, ja ehdoton plussa olivat myös tutut ranskalaiset, joihin olin heidän v a i h t o v u o t e n a a n Tampereella tutustunut. Seuraavassa muutamia kokemuksia ensimmäisen kuukauden osalta.

Vaihtoon lähtiessäni tiesin joutuvani elämään erilaisten epävarmuuksien kans-sa, mutta asiat saivatkin vielä lisää myller-rystä osakseen kaksi päivää ennen lennon lähtöä. Ranskalaisten kavereiden kanssa järjestetyn kimppa-asunnon välittäjä vies-

tittää paukautti, että eipä me tätä teille an-netakkaan. Ensimmäiset yöt menivät hos-tellissa, seuraavat kuusi ihanan kaverini lattialla retkipatjalla. Seuraavalla viikolla pääsin muuttamaan vaivalla järjestettyyn asuntoon ranskalaisen ystäväni kanssa. Kaikki ei mennyt aivan suunnitelmien mu-

kaan, muun muassa selvisi, että joudun maksamaan asunnon

takuun lisäksi vielä 350 euron välityspalkkion

toimistolle (ja tätä ra-haahan ei siis saa takaisin). Käytäntö on Ranskassa yleinen, joten tule-vat sukupolvet siihen varautukoot. Mutta kylläpä tun-

tui ihanalta muut-taa tähän asuntoon!

Meillä on kunnolla tilaa ja sijaintikin on kivasti

keskustan ja koulun välissä.

Ranskan kielen intensiivikurssi alkoi jo saapumisestani seuraavana päivänä klo 8.30 ja vastassa oli niin tiukkis miesopet-taja että kyllä pelotti! Netissä etukäteen tehdyn tasotestin perusteella minut oli laitettu kaikista edistyneimpien ryhmään, mikä tarkoitti sitä, että kahden päivän

Vaihdossa

VAIHTOKUULUMISIA

21

päästä olisi pitänyt pitää esitelmä yksin ranskaksi aiheesta x ja vähän myöhemmin yliopiston auditoriossa suuremmalle kuu-lijajoukolle. Lisäksi, kun esittelykierrosta käytiin läpi oli oikein mukava kuulla heti kättelyssä, että teen aivan liikaa virheitä artikkeleiden kanssa ja että motivaatiossa on parantamisen varaa. Vaihdoin ryhmää pykälän alaspäin ja lopulta nautin suun-nattomasti kolmen viikon intensiivijak-sosta! Koska ranskaa oli aamuisin 4 tun-tia, iltapäivisin oli aikaa hoitaa käytännön asioita ja totta kai käydä rannalla. Lisäksi päivät ovat koostuneet kaupungin eri osiin tutustumisesta, tenniksestä, uusista tuttavista, makuelämyksistä niin kotikeit-tiössä kuin ravintoloissa ja tulipa myös tehtyä pikkuporukalla reissu Toulouseen.

Varsinaiset kurssit alkoivat syyskuun lo-pussa. Miinuksena täytyy sanoa, että kurssitarjotin oli todella suppea, joten kurssivalintoja ei juurikaan päässyt tekemään. Lisäksi on hassua, että opin-ahjoni École Superieure de Commerce Montpellier on saanut useita melko hyviä sijoituksia kansainvälisissä korkeakoulu-vertailuissa ja opiskelijat maksavat 10 000 euroa lukuvuodesta ja silti koulussa on kaksi pientä tietokoneluokkaa, toimimatto-mat tulostimet, modernisointia kaipaavat tilat sekä kellokorttijärjestelmä opiskeli-joille (opiskelijakortilla pitää kirjata itsensä luennolle). Jokaisella kurssilla tehdään ryhmätöitä ja esitelmiä, mikä loppujen lopuksi on hyvä juttu, koska ihmisiin tutus-tumiselta ei voi välttyä!

Kaiken kaikkiaan alkuun on mahtunut hy-viä ja huonoja hetkiä, mutta niin kai sen kuuluisikin olla. Päällimmäisenä mielessä on kuitenkin onnellisuus siitä, että uskal-sin ylipäätään lähteä. Ja se, että asiat saa aina lopulta järjestettyä parhain päin ja vieläpä ranskaksi! Joka tapauksessa syksy tekee tuloaan tännekin ja ilma muuttuu pikkuhiljaa sateisemmaksi eli ainakaan rannalla ei montaa kertaa enää

voi loikoilla. Mutta eiköhän tämä kaupunki tarjoa tekemistä yllin kyllin, seuraavaksi suuntaan varmaan ranskalaisiin elokuviin!Nauttikaa te siellä, mä nautin täällä. Tammikuussa nähdään, bisous!

Terveisin, Anni

ps. Erityiskiitokset tukijoukoista parhaim-mille, Airalle ja Heidille! Uudet fuksit joko olette tutustuneet näihin staabilaisiin kullannuppuihin?:)

Montpellierin Place de la Comedie

Vadelma-millefeuille

Akvedukti joka johtaa mun luota historialliseen keskustaan.

22

Pinnalla

Staabin debatti -joukkue väitteli taidokkaasti voittoon kokoonpanolla: Aira Ranta, Timo Keski-Petäjä sekä Jussi Kivistö. Uljaassa taistossa kohdattiin muun muassa Tariffi, Ypat ja Boomi. Staapinen onnittelee voitosta!

Kiitos kaikille Kuntamarkkinoille, Uudistu ja uudista -messuille ja Hulluille päiville osallistuneille! Teidän työpanoksenne voimin Staabilla on vastedeskin varallisuutta järjestää prameita tapahtumia jäsenistöllemme.

Tampereen Hervannasta kotoisin oleva entinen staabilainen, hallintotieteiden maisteri Pia Viitanen valittiin keväällä asunto- ja viestintäministeriksi. Viitasella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus SDP:n kansanedustajana toimimisesta sekä valiokuntatyöskentelystä. Staapinen onnittelee lämpimästi uutta ministeriä.

Johtajuussymposium oli ja meni ja moni kaatoi Staabin hallituksen yhdistyksen ständillä.

Staabille on valittu vapaa-aikavastaavan tueksi liikuntatoimariksi Heta Ratasvuori. Liikunta-asioissa kannattaa siis olla kuulolla myös tältä suunnalta!

Hallitukseen 2014: Hallitusinfo 4.11. ja vuosikokous 21.11.

Joka vuosi Staabin jäsenistö valitsee vuosikokouksessaan jäsenistön edunvalvontaa ja tapahtumien järjestämistä varten päävastuuseen hallituksen. Hallitustyö on vastuullista ja työllistävää, mutta siitä oppii hyödyllisiä taitoja sitäkin enemmän. Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa, mutta pääosin kyse on yhdessä toimimisesta.

Staabin hallitusinfo järjestetään 4.11. kello 17. Tilaisuudessa hallitukseen pyrkivillä tai pyrkimistä miettivillä on mahdollisuus kysellä nykyisiltä hallituslaisilta heidän pesteistään ja toiminnan luonteesta. Koe elämäsi vuosi ja hae Staabin hallitukseen - se kannattaa.

Staabin jonotuskulttuuri kasvaa kas-vamistaan. Vujusitsien ilmoittautumispäivänä ensimmäiset olivat toimiston ovien edessä jos seitsemältä ja kymmeneen mennessä jono kulki Cafe Pinnin poikki Pinni B:hen johtavaan käytävään. Jatkossa kannattaa siis olla tark-kana ilmoittaumisen suhteen!

Staabin syysvaellus

Yleensä kaikki, mitä tapahtuu Seitsemisellä, jää Seitsemiseen. Niin tälläkin kertaa. Tämä yksi Staabin perinteisimmistä seikkai-luista on koettava itse, mikäli ha-luaa tietää jotain, mitä kerrotaan vain vaellusnuotion ääressä. Pit-källe toistakymmentä staabilaista leiriytyi syyskuisena viikonlop-puna paikassa, jonne ensivasteen saapuminenkin kestäisi miltei kak-si tuntia. Kaikki onnistumisen edel-lytykset olivat siis jälleen kasassa. Alussa hieman reippailtiin soiden poikki, illan tultua koitti täysikuu ja chili con carne. Taas selvisimme, joten ensi vuonna uudestaan.

Staabi piti edustusrastia vaasalaisten hal-lintotieteilijöiden Hallareiden kastajaisissa. Vaasalaisten alkavaa kastajaiskulttuuria testanneet järkyttyivät staabilaisesta rastista ja ostivat haalarimerkkejä.

24

21.10. Pispalan kulttuuriexcuLokakuun kulttuuriexcu suuntautuu Pispalaan, jossa staabilaiset pääsevät näkemään

kaikki relevantit maamerkit aina Vaakon nakista ja Pulterista Rajaportin saunaan. Seuraa tiedottelua ja tule mukaan!

23.10. Pullapäivä, Työelämäexcu Metson HR-yksikköön 13 -15Sinulla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään miten globaalin pörssiyhtiön

henkilöstöhallinnon yksikköä pyöritetään ja mitä kaikkia eri toimintoja ja työmahdollisu-uksia se pitää sisällään.

24.10. Kolmioetkot ja Kolmiobileet

28.10. Kuukauden liikunta: Seinäkiipeily

30.10. VuosijuhlasitsitKyseessä on yksi syksyn ehdottomasti upeimmista tapahtumista. Vaikka virallisia

vuosijuhlia järjestetäänkin Staabissa vain joka 5. vuosi, on 47-vuotias ainejärjestömme hyvä syy juhlia ja pukeutua parhaimpiinsa. Juhlapaikkana on tällä kertaa Messukylän

työväentalo

Lokakuu

Tapahtumakalenteri

www.staabi.fi

25

1.11 Helsingin työelämäexcursioKuten joka syksy, niin myös tänä vuonnakin, staabi suuntaa kohti

helsinkiä tutustumaan erinäisiin kohteisiin. Matkaan lähdetäänkokonaisen bussin voimin. Kohteet paljastetaan tarkemmin lähempänä

excursiota. Vierailukohteina on ollut mm. eri ministeriöitä ja valtion virastoja.

4.11. Hallitusinfo klo 17 ja sopoilta klo 18

13.-15.11. Ruotsin excuLähde keinumaan Itämeren laineille yhdessä kanssastaabilaisten ja boomareiden kanssa. Ruotsin excu on perinteisesti ollut ehdottomasti syksyn legendarraisimpia

reissuja! Ilmoittautuminen mukaan alkaa perioditauon jälkeen viikon 43 alussa.

20.11. Pullapäivä

21.11 Vuosikokous ja KolmiobileetHaluatko vaikuttaa Staabi ry:n ensi vuoden toimintaan? Vuosikokous on yhdistyksen vi-rallinen kokous, jossa valitaan vuoden 2014 hallitus ja hyväksytään esimerkiksi tulevan vuoden toimintasuunnitelma. Lisäksi palkitaan aktiivisia jäseniä; muun muassa Staabin oma vuoden fuksi sekä vuoden tuutori. Tule paikalle, vaikuta tai asetu itse ehdolle! Kun

päätökset on paukuteltu läpi, siirrytään jatkoille Marraskuun Kolmioihin.

Kuukauden kulttuuriKuukauden liikunta

Marraskuu

2.12. Sopoilta

4.12. Pullapäivä: joulutorttua ja glögiä tarjolla!

6.12. Pikkujoulut ja KolmiotJoulukuun Kolmioetkoina toimivat hulppeat Pikkujoulut huipentavat Staabin vuoden 2013. Tule mukaan nauttimaan jouluherkuista, seuraamaan Linnan juhlia sekä et-

koilemaan Kolmioita varten! Staabi myös palkitsee Pikkujouluissa omasta puolestaan vuoden aktiivisimman fuksin- valintaan vaikuttavat niin fuksiviikkojen osallistuminen

kuin loppuvuoden näytöt.

13.12. Palkintosauna

Kuukauden liikuntaKuukauden kulttuuri

Joulukuu

26

Tamyn ylimmän päättävän elimen eli edustajiston valitseminen on jälleen käsillä. Joka toinen vuosi järjestettävissä vaaleissa äänestetään neljäkymmentä edustajaa päättämään ylioppilaskunnan toiminnan ja talouden suuntaviivoista eli esimerkiksi siitä, mihin sinunkin jäsenmak-surahasi käytetään. Kaikilla Tamyn jäse-nillä on mahdollisuus äänestää vaaleissa.

Vuoden 2013 edustajistovaalit ovat eten-kin hallintotieteiden opiskelijoille mielen-kiintoiset, sillä hallintotieteiden opiskelijat muodostivat yhdessä vaaliliiton nimeltään Hallintotieteiden Liitto (HALLI). Oman ryh-män perustaminen on ollut jo keskustelun aiheena useina edellisinä vaalikertoina, mutta ryhmän perustaminen onnistui vas-ta nyt tarpeeksi suuren tahdon ansiosta. Hallintotieteiden liitto lähtee vaalitaistoon edustajstovaalien suurimman vaaliren-kaan Suuren Kuplan kautta. Oman ryh-mämme lisäksi Suureen Kuplaan kuuluvat Vapaaboomarit, Co-media, Sitoutumatto-mat Kauppilaiset, Pro Kasvatustieteilijät ja Sitoutumattomat yhteiskuntatieteilijät.

Oman vaaliliiton perustaminen koet-tiin tärkeäksi, sillä Tamy on koettu hy-vin etäiseksi etenkin hallintotieteilijöiden keskuudessa. Ainejärjestöistä löytyy o-saamista ja halua toiminnan kehittämis-een, mitä haluamme siirtää edustajiston keskuuteen. Ryhmämme suurimpana tavoitteena on palauttaa Tamyn huomio ainejärjestöjen toimintaan valtakunnal-

lisen poliittisen väännön sijaan. Emme aja pelkästään hallintotieteiden etua, vaan laajemmin kaikkien Tamyn piirissä toimivien ainejärjestöjen sekä harraste-yhdistysten etua, ja tätä kautta tampere-laisen opiskelijan etua. Toiseksi, Tamyn eläessä haastavaa taloudellisessa tilan-teessa on välttämätöntä lähteä tekemään vaikeita ratkaisuja. Poliittisesti sitoutuma-ton liittomme on valmiina järkipohjaiseen keskusteluun poliittisen taistelun sijaan.

Näemme opiskelijaliikkeen laajemmin yhteiskunnallisena opiskelijan edunaja-jana. Edustajiston on vedettävä kuitenkin tiukka raja siihen minkälaisia kannanottoja ylioppilaskunta voi tehdä opiskelijoiden nimissä, koska opiskelijat Tampereen ylio-pistossa ovat niin erilainen joukko erilaisia opiskelijoita.

Pitelet käsissäsi esitelmää yhdeksestä ehdokkaastaamme. Koska vastaukset antavat vain suuntaviivaan ehdokkaiden ajatusmaailmasta, on suositeltavaa, että tutkit heidän vaalikoneeseen antamia vas-tauksiaan tai tenttaat heitä henkilökohtai-sesti. Muista käyttää äänioikeuttasi, sillä juuri sinulla on valta näissä vaaleissa.

Teksti: Tuomas Kuoppala

Tamyn edustajistovaalit:

Hallintotieteiden Liitto HALLI

Muista käyttää äänioikeuttasi, sillä juuri sinulla on valta näissä vaaleissa.

27

Kysymykset:1. Kuka?2. Opiskeluvuosi?3. Pääaine/opintosuunta?4. Kokemus ainejärjestö- tai harrasteyhdistystoiminnasta?5. Mikä Tamyn ja edustajiston nykyisessä toiminnassa ihastuttaa tai vihastuttaa?6. Mihin suuntaan haluaisit olla kehittämässä Tamya ja edustajistoa? 7. Onko sinulla mahdollisesti vaalilupausta?

1. Jennileena Kannisto 2. 4. vuoden opiskelija3. Julkisoikeus 4. Toimin Staabin puheenjohtajana vuoden 2012. Ku-luvana vuonna olen ollut mukana perustamassa jul-kisoikeuden opiskelijoiden ainejärjestöä Juju ry:tä, jonka hallituksen jäsen myös olen. Lisäksi olen tällä hetkellä Tamyn järjestövaliokunnassa.5. Toiminnassa ihastuttaa asenne, Tamy on ylioppilas-kuntana ihailtavan innokas ja energinen. Tamyn toimin-nassa vihastuttaa kuitenkin se, että mielestäni intoa ja energiaa kohdistetaan liikaa kansainvälisiin ja globaalei-hin asioihin, vaikka ihan paikallistasollakin olisi paljon tehtävissä, jotta Tampereen yliopiston opiskelijat voisivat paremmin ja hyötyisivät enemmän tamylaisuudestaan. 6. Haluaisin olla kehittämässä Tamya ja edustajistoa kohti opiskelijaläheisempää toimintaa. Myös erityisesti Tamyn imagoa olisi syytä muuttaa, monelle Tamy on vieläkin vain jokasyksyinen rahareikä ja logo opiskelijakortissa, vaikka toiminta on paljon paljon muutakin ja Tamy oikeasti toimii meidän kaikkien parhaaksi. Tamyn ja erityisesti edusta-jiston toiminnan näkyvyyttä, ja konkreettista merkitystä, saisi siis entisestään lisätä. 7. Lupaan olla oma itseni, hyvällä tavalla verikoira! (Tämän osuvan luonnehdinnan kuulin hallituslaiseltani.)

60

Tamyn edustajistovaalit järjestetään 5.–6.11.2013

Sähköinen ennakkoäänestys on varsinaisia vaalipäiviä

aikaisemalla viikolla 28.10.–1.11.

28

1. Jaakko Haaparanta 2. 5. vuosi 3. Julkisoikeus 4. Tällä hetkellä toimin JuJu:n puheenjohtajana ja toista vuotta BOSA:n hallituksessa. Kokemusta löytyy myös Staabin hallituksesta kahden vuoden verran. 5. Tamy yrittää olla liikaa ja kaikkialla, vaikka todel-lisuudessa useimpien opiskelijoiden arki liikkuu ainejärjestötasolla. Tamyn tulee voida kanavoida toi-mintaansa ja palveluitansa enemmän ainejärjestöjen kautta, myös taloudellisesti. Meillä on olemassa valmiit rakenteet ja yhteinen Tamy, enää puuttuuvat vain arvostus ja toimivat toimintatavat. 6. Tamyn ja edustajiston tulee keskittyä vahvuuksiin-sa, kuten edunvalvontaan ja koulutuspolitiikkaan. Tamy on tällä hetkellä liikaa aatepoliittisesti latautu-nut, mikä näkyy ihan kaikessa, myös Tamyn tapah-tumissa. Haluaisin olla rakentamassa Tamya, jossa puhuvat mieluummin asiat kuin aatteet. 7. Toiminta 40 hengen edustajistossa on yhteistyötä ja välillä myös kompromisseja. Mitään yksittäistä asiaa ei yhden edaattoriehdokkaan kannata luvata. Ainoastaan lupaan yrittää parhaani.

1. Heikki Viitanen 2. Toinen3. Hallintotieteet 4. Ainejärjestökokemusta on kertynyt erilaisista Staabin talkoista & Vapputiimistä. Muut järjestöt: Akaan Nuorkauppakamarin jäsen vuodesta 2010. Kolmas hallitusvuosi meneillään, tänä vuonna toimin tiedottajana. (Projektipäällikkö ANKK:n 40v. historiikkiprojektissa 2012 Projek-tipäällikkö Asumen Akaassa -messuilla 2014) 5. Mikä Tamyn toiminnassa ihastuttaa tai vihastuttaa? Tamyn toiminta on laadukasta ja monipuolista, mutta samalla se tuntuu etäiseltä tavalliselle opiskelijalle. 6. Ainejärjestöt ovat parhtaita vaikuttamiska-navia opiskelijalle. Tamyn tulisi panostaa entistä enemmän yhteistyöhön ainejärjestöjen kanssa. Yhteistyöllä saadaan aikaan sellaisia asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Samalla Tamyn ei tarvitse käyttää niin paljoa resursse-jaan tapahtumien järjestämiseen, vaan ulkoistaa järjestämisvastuuta ainejärjestöille.7. Lupaan saunottaa rankasti ja kestittää run-saasti uskolliset kannattajani.

61

62

29

1. Esa Ojala2. Kolmas 3. Ympäristön ja alueiden politiikka 4. Viime vuosi kului Spatikan rahastonhoi-tajana, tänä vuonna olen keskittynyt “käyt-täjäpuoleen” Spatikan ja välillä Staabinkin tapahtumissa. 5. Vihastuttaa se, että tuntuu siltä, ettei Ta-myllä ole oikein kiinnostusta riviopiskelijaa kohtaan. 6. Avoimempaan ja yhteistyöhaluisem-paan suuntaan, Tamyn ja ainejärjestöjen tulisi hyötyä toistensa vahvuuksista. 7. Aviisista haluaisin pitää kiinni!

1. Jere Laine 2. 2012 syksyllä aloitettu eli toisen vuoden opis-kelija 3. Opintosuuntaa ei ole vielä valittu, mutta kunta- ja aluejohtamiseen tähdätään 4. Olen toiminut Hallat ry:n hallituksessa ja KAJO ry:n puheenjohtajana 5. Ihastuttavaa on se, että Tamy on ottanut aske-leita lähemmäksi opiskelijaa mm. muuttamalla lähemmäksi kampusta ja järjestämällä mittavam-mat yliopiston avajaiset yhdessä yliopiston kans-sa. Mikä taas vihastuttaa, liiallinen poliittisuus sekä keskittyminen suurten yhteiskunnallisten asioiden linjanvetoihin, mikä sitten tuo epäsopua edustajis-toon ja näin ”opiskelijan arki” asiat jäävät vähem-mälle.6. Ajaa ainejärjestöpohjaista yhteistyötä ja tuoda ainejärjestöjen äänet kuuluviin Tamyssa. Edustajis-tossa vähemmän poliittisuutta ja enemmän asiaa. 7. Leipää ja sirkushuveja!

63

64

30

1. Emma Luoma 2. Toisen vuoden opiskelija 3. Hallintotieteet (ympäristö- ja aluepolitiikka)4. Toimin Spatikan kuluvan vuoden hallituksessa tuutorvastaavana. Muuten pyörinyt siellä sun täällä ja ilakoinut tapahtumissa. 5. Edustajisto on ollut aktiivinen ylioppilaskunnan päätöksenteossa. Painopiste on kuitenkin päässyt lipsumaan turhan kauas käytännön ainejärjestötoi-minnasta, jossa Tamyn näkyvämpi osallisuus ja tuki olisi tarpeen. Tällä hetkellä Tamy tuntuu mo-nesta opiskelijasta kaukaiselta, mikä ei varmasti ole ollut itse tarkoitus. 6. Haluaisin kehittää Tamya ja edustajistoa erityi-sesti vahvemmaksi linkiksi opiskelijajärjestöjen välillä ja tuoda Tamya lähemmäs todellista opis-kelijameininkiä. Ainejärjestötoiminta sekä muu harrastetoiminta ovat parhaimmillaan yliopiston ykkösjuttu. 7. En uskalla vaalilupailla, tärkeintä että hommia tehdään hyvässä hengessä ja opiskelijatallaajaa ajatellen.

1. Johanna Kiviranta2. 3 vuosi menossa.3. Hallintotiede 4. Tänä vuonna Staabin varapuheenjohtaja ja koulu-tuspoliittinen vastaava. Viime vuonna Staabin yritys- ja ulkosuhdevastaava sekä Johtamiskorkeakoulun yliop-pilaiden varapuheenjohtaja ja kansainvälisten asioiden vastaava. 5. Tamyssa on paljon hyvää potentiaalia, jota hyödyntää. Tamyn muutto yliopistokampuksen viereen oli ehdotto-masti hyvä juttu, sillä se tuo Tamya lähemmäs opiskelijaa paitsi kirjaimellisesti myös toivon mukaan kuvainnollises-ti. Lisäksi se helpottaa Tamyn palveluiden hyödyntämistä. Tamyssa/edarissa harmittaa se, että ne eivät oikeastaan näy tavalliselle opiskelijalle juuri ollenkaan. 6. Kehittämissuunta-ajatukseni liittyvät juuri edellämainit-tuun. Haluan olla mukana tuomassa edustajistoa ja Ta-mya lähemmäs opiskelijaa ja lisätä yhteistyötä Tamyn/edarin ja ainejärjestöjen välillä, sillä ainejärjestöt ovat opiskelijalle selkeästi tutuin opiselijajärjestökentästä. En-tistä laajemman yhteistyön kautta Tamysta tulee jäsenis-tölleen tutumpi, ja ainejärjestöjen entistä suurempi mu-kanaolo Tamyn tapahtumissa ja suunnitelmissa toisi Tamylle lisää näkyvyyttä yksittäisen opiskelijan silmissä, sekä lisäisi tapahtumien osanottajia ja mahdollisuuksia. 7. Ainejärjestöt entistä laajemmin mukaan Tamyn toi-mintaan.

65

66

31

1. Tuomas Kuoppala2. Pyörin jo kolmatta vuotta yliopistossa.3. Opiskelen pääaineenani hallintotiedettä.4. Olen toiminut kuluvana vuotena Staabin projektivas-taavana. Lisäksi olen tutkinut maksani suorituskykyä toi-mimalla Bosan panimokisällinä. Tamyn toiminnasta olen saanut kokemusta toimimalla järjestövaliokunnassa.5. Tamyssa vallitseva blokkipolitiikka on edustajiston suurimpia haasteita. Arvot ovat hienoa asia, mutta lii-an kärjistettyinä ne vain estävät toimivan yhteistyön toteutumisen. On suorastaan häpeällistä, että todelli-set asiakysymykset jäävät huomioimatta koulutettujen ihmisten tapellessa keskenään. Tamyn edustajiston on tehtävä tekoja kompromissien myötä. Olen kuitenkn tyy-tyväinen siihen, että Tamy on ottanut askeleita lähemmäs opiskelijaa muuttamalla kampukselle sekä järjestämällä mittavemmat yliopiston avajaiset yhdessä yliopiston kanssa. Nämä teot ovat kuitenkin vain alkuaskeleita tar-vittavaan muutokseen.6. Haluaisin kehittää ensinnäkin Tamya opiskeli-jalähtöisemmäksi. Toiseksi haluaisin tuoda edustajis-toon vaikutteita avoimemmasta keskustelukulttuurista. Koen opiskelijalähtöisyyden kumpuavan Tamyn ja ainejärjestöjen yhteistyöllä, mikä on toistaiseksi tähän asti rajoittunut lähinnä pienehköihin toimiavustuksiin. Edustajiston jäsenillä on vastuu ainejärjestöjen sekä harrasteyhdistysten äänen tuomisesta edustajiston kes-kusteluun.7. Itselläni ei ole suoranaisia vaalilupauksia, sillä koen vaalilupaukset äänestäjien harhaanjohtamisena ja äänten kalasteluna. Voin vain todeta pyrkiväni tuomaan etenkin hallintotieteilijöiden ääneen edustajistoon.

1. Anna Taivela 2. 5.vuosi 3. Julkinen Talousjohtaminen 4.Hallat ry:n hallituksen jäsen 5. Tamyn toiminta ei ole tarpeeksi lähellä opis-kelijoita. Opiskelijat eivät tiedä mitä Tamy tekee. 6. Tamy lähemmäs opiskelijoiden arkea7. Ei ole

67

68