Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012

VARSINAIS-SUOMENMAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINENYRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA - HANKE

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016

Taustaa

Toteutusaika 1.6.2012–30.6.2013

Hankkeen hallinnointivastuu on Varsinais-Suomen Yrittäjillä. Hanketta koordinoidaan Varsinais-Suomen Yrittäjien hallinnoiman YES Varsinais-Suomen kautta.

Suunnittelutyössä mukana Varsinais-Suomen Yrittäjien lisäksi EK Turku ja TAT


Verkostokumppanit • Varsinais-Suomen liitto• Varsinais-Suomen ELY-keskus • Kuntien opetus-/ sivistystoimet • Perusasteen koulut ja 2. asteen koulut; lukiot ja ammatilliset oppilaitokset • Korkeakoulut: Turun yliopiston OKL, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu • Työ- ja elinkeinoelämän toimijat:

• Varsinais-Suomen Yrittäjät • Elinkeinoelämän keskusliitto EK • Turun kauppakamari • MTK Varsinais-Suomi • Varsinais-Suomen Teknologiateollisuus ry• Talonrakennusteollisuuden Turun aluetoimisto • INFRA Länsi-Suomi ry • STTK:n Turun aluejärjestö • Akava Varsinais-Suomen aluetoimikunta • Taloudellinen tiedostustoimisto TAT

• Seudulliset kehittämiskeskukset ja seututoimijat; Yrityssalo Oy, Yrityskolmio, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Vakka-Suomi, Turunmaa / Parainen ja Kemiönsaari• Muut toimijat, jotka täsmentyvät hankkeen alkaessa; mm. maakunnan yritysten edustajat, maakunnan lapset ja nuoret


Pohjois-Pohjanmaa (Oulu/Oulun eteläinen)Keski-Pohjanmaa (Kokkola)Pohjanmaa (Vaasa)Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)Satakunta (Pori)Varsinais-Suomi (Turku)Kanta-Häme (Hämeenlinna)Pirkanmaa (Tampere)Keski-Suomi (Jyväskylä)Pohjois-Savo (Kuopio/Iisalmi)Etelä-Savo (Mikkeli)Kouvola Kotka-Hamina (Kotka)Päijät-Häme (Lahti) Uusimaa (Järvenpää)Metropoli (Helsinki)Pohjois-Karjala (Joensuu)

Valtakunnallinen YES verkosto


SeututiimitVakka-Suomi VAUHTI –tiimi Loimaan seutukunta LOISTO –tiimi Salon seutu SYKÄYS –tiimi Perus SYKÄYS –tiimi

Tiimeissä opettajia, rehtoreita, opoja, sivistystoimenjohtajia, elinkeinotoimen edustajia sekä yrittäjien edustajia.

Turun seutu KIPINÄ –tiimi Turun 2. asteen tiimi TAHTO –tiimi Turun perusasteen tiimi LIEKKI –tiimi Turun seudun läntisten kuntien tiimi Turun seudun itäisten kuntien tiimi

Turunmaa Länsi-Turunmaan tiimi Kemiönsaaren tiimi

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN

STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA KÄYTÄNNÖSSÄ


Yrittäjyyskasvatuksen käsite

• Omaehtoinen yrittäjyysYksilön omatoimisuus ja aktiivinen vastuunottaminen

• Sisäinen yrittäjyysRyhmän kollektiivinen tapa ajatella ja toimia

• Ulkoinen yrittäjyysYrityksen omistaminen ja johtaminen

Paula Kyrö


Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet

© Mukaillen Paasio, K & Nurmi, P 2006

Mitä yrittäjät tekevät?Mitä yrittäjyys on?

Miksi yrittäjiä tarvitaan?

Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä

yhteiskunnassa ja ammattina

Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten

sen teen?

Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys)

Voisiko minusta tulla yrittäjä?

Miten tulla yrittäjäksi?Miten huolehtia bisneksestä?

Oppia yrittäjäksi

(ulkoinen yrittäjyys)

Meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi

tavoitteiden saavuttamiseksi?

Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa

(sisäinen yrittäjyys)


Yrittäjyyskasvatuksen käytäntö1. Yrittäjyyskasvatuksen strategia

2. Yrittävä työkulttuuri

3. Yrittäjyyskasvatus aineopetuksessa

4. Yrittäjyyskasvatuksen ja –opintojen opetussisällöt

5. Yrittäjyyteen kannustavat oppimis- ja ohjausmenetelmät

6. Yrittäjyyden oppimisympäristöt

7. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyö


Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste

Sisäinen yrittäjyys

Tavoitteellinenleikki Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset

projektit

Aidot käytännön yrittäjyys-kokeilut

Yhdessä teke-misen ja leikki-misen riemu

Kyky huomioida muut

Ymmärrys osaa-misesta ja vas-

tuusta ryhmässä

Kyky kehittää itseä

ja ryhmää

Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä

Positiivinenasenne elämään

Yritteliäsasenne

oppimiseen

Vastuu itsestä ja

osaamisesta

Halu ja kykykehittyä

Osaaminenluoda unelma-

tulevaisuus

Omaehtoinen yrittäjyys

Ulkoinen yrittäjyys


Prosessin tavoitteet1. Synnyttää yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia ja

toimintaohjelma vuosille 2013-2016 aiempi strategia- ja toimintaohjelmatyö sekä yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä osaaminen ja verkostot huomioiden

2. Sitouttaa maakunnalliset toimijat osallistumaan kehittämistyöhön sekä kehittämistyön kautta syntyvien tuloksien jalkauttamiseen omassa organisaatioonsa

3. Edistää syntyvän strategian ja toimintaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden siirtymistä käytännön arkea määrittäviksi ja arjen toiminnassa tapahtuviksi toimenpiteksi

4. Synnyttää viestinnän avulla laajempaa ymmärrystä yrittäjyyskasvatusken kehittämistyön tarpeellisuudesta, sen eri vaiheista, syntyneistä tuloksista ja toimenpiteistä koko kasvatuksen ja opetuksen kenttään

5. Luoda myönteisyyttä ja positiivista uskoa Varsinais-Suomen maakunnan tulevaisuuteen, ruokkia toimijoiden keskinäistä innostunutta kehittämishenkeä ja vahvistaa olemassaolevien yrittäjyyskasvatuksen kehittäjätiimien ja -henkilöiden välistä yhteistyötä.


Prosessin toteutuminen käytännössä

• Stragegian rakentamisen prosessi: kehittämistiimi ja opettajatiimit

• Strategian jalkauttamisen prosessi: tapahtuma ja valmennukset

• Viestintä: uutiskirje

• Villinikkarit Oy:n asiantuntijapalvelut


Kehittämistiimi• Kehittämistiimiinä toimii nimetty noin 20 hengen laajennettu YES-tiimi.

• Kehittämistiimi ei ole ohjausryhmä, joka seuraa kehittämistyötä.

• Tiimi on aktiivinen, strategiaa luova yrittäjyyden asiantuntijaryhmä, jonka työskentelyä johtaa Villinikkarit Oy:n asiantuntija.

• Tiimin tärkein tehtävä on tarkastella yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä maakunnallisena ilmiönä.

• Tärkeimmät työstettävät tapaamisten teemat: yrittäjyyskasvatuksen visio, yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, yrittäjyyskasvatuksen maakunnallisen verkoston ja syntyvän strategian johtaminen, resurssointi ja viestintä

• Kehittämistiimi tapaa prosessin aikana neljä kertaa.


Opettajatiimit

• Kouluastekohtaiset opettatiimit ovat kooltaan n. 20 henkilöä edustaen kattavasti maakunnan kuntia ja kouluja.

• Tiimejä syntyy neljä; alakoulut, yläkoulut, toinen aste ja korkea-aste• Opettajatiimin tehtävänä on arvioida yrittäjyyskasvatuksen nykytilannetta, synnyttää

kouluastekohtaiset yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet• Tiimi osallistuu myös maakunnallisen vision työstämiseen.• Lisäksi opettajat toimivat tiedon kerääjinä omasta orgnisaatiostaan ja testaavat strategian ja

toimintaohjelman luonnoksia kollegoillaan• Opettajatiimit tapaavat prosessin aikana kolme kertaa.


Jalkautusprosessi

• Strategian jalkautustilaisuus kevät 2013

• Strategien valmennustilaisuudet kevät 2013

– Ryhmä 1: sivistystoimenjohtajat ja rehtorit– Ryhmä 2: oppilaitosten sisäiset kehittäjät


Viestintä

• Viisi prosessiin räätälöityä uutiskirjetta

• Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n ja YES keskuksen viestintäkanavat

• Sidosryhmien omat viestintäkanavat


Villinikkarit Oy:n asiantuntijatyö

• Yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaosaamisen tuominen strategiatyöhön • Tiimien toiminnan suunnittelu, fasilitointi ja dokumentointi• Jalkautusprosessin tilaisuuksien suunnittelu, fasilitointi ja dokumentointi • Uutiskirjeiden sisällön ideointi ja toteutus• Strategian kirjoittaminen lopulliseen muotoonsa • Aikataulusta huolehtiminen ja prosessin johtaminen yhdessä Johanna Vainion kanssa • Tiivis yhteydenpito ja vuorovaikutusJohanna Vainion kanssa


Strategian alustavat näkökulmat

• Oy Suomi Ab:n tulevaisuus, menestystekijät ja kilpailukyky • Maakunnan toimintaympäristön tulevaisuuskuva, menestystekijät ja kilpailukyky • Elinkeinopolitiikan tulevaisuus ja linjaukset, yrittäjyyden muutokset • Osaamiseen ja työvoimaan ennakoitavissa olevat muutokset • Maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen visio • Kouluastekohtaiset strategiset tavoitteet • Muiden toimijoiden strategiset tavoitteet • Toimintaohjelma eri toimijoiden vastuista ja konkreettisista toimenpiteista


Prosessin aikataulu Vuosi 2012• Aloituspalaveri kesäkuu 2012• Uutiskirje 1/5 elokuu 2012• Starttitilaisuudet - elokuu 2012 • Kehittämistiimi 1/4 - syyskuu 2012 • Opettajatiimi 1/3 syyskuu 2012• Uutiskirje 2/5 - lokakuu 2012 • Kehittämistiimi 2/4 marraskuu 2012 • Opettajatiimit 2/3 marraskuu 2012

Vuosi 2013• Kehittämistiimi 3/4 tammikuu 2013• Opettajatiimit 3/3 helmikuu 2013 • Uutiskirje 3/5 helmikuu 2013• Kehittämistiimi 4/4 maaliskuu 2013• Strategia valmis maaliskuu 2013 • Uutiskirje 4/5 - huhtikuu 2013• Jalkautustilaisuudet huhtikuu 2013 • Uutiskirje 5/5 - toukokuu 2013• Päätöspalaveri toukokuu 2013

YHTEINENHUOLENAIHEEMME

HYVINVOIVA SUOMI


Suomen nykytila

1. Verojen kiristys - kannustavuus

2. Kulujen karsiminen - säästäminen

3. Työurien pidentäminen - parantaminen

4. Kuntien palvelutuotannon tehostaminen - uudistaminen

5. Talouden uusi kasvu ja uudet avaukset.


Suomen ikärakenne


Yritysten määrän kasvu

29.11.2011 1

Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

Yritysten määrän kehitys 1990-2010

Yhteensä 318 951 yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa 262 548 ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta.


30-vuotias tarvitsee töissä dementialääkettä

Doping tuli työelämään

Näin huijasin sairausloman

Masennus pudottaa tuhansia työelämästä

Suomalainen työelämä


Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyystilastot ovat karua luettavaa. Tilastokeskuksen syyskuun (2011) tiedot paljastivat, että 15–25-vuotiaiden työttömyysaste oli lähes 17 prosenttia eli noin joka kuudes on vailla työtä.


Nuorten syrjäytyminen

Suomessa elää tällä hetkellä liki 50 000 15-29-vuotiasta nuorta, jotka eivät käy koulua tai ole mukana työelämässä. Näillä nuorilla on usein käytynä pelkkä peruskoulu, mikä lisää syrjäytymisen riskiäentisestään.

Iltalehti 19.10.2011

"Elin sängyssä, mutta siitä tuli hautani" toteaa parikymppinen Saara, joka sulkeutui huoneeseensa neljäksi vuodeksi.

Silminnäkijä: Kotini on hautaniYLE TV2 ke 16.11.2011 klo 22.05



Kansallinen nuoristutkimus 2012

• Kohteena 15-30 vuotiaat nuoret• Huolestuttavat tulokset:

– Jopa 33,6 prosenttia lukioikäisistä suomalaisnuorista kokee itsensä yksinäiseksi

– Suomen taloustilanne huolestuttaa 59 prosenttia nuorista– Työelämä koetaan yhä epävarmemmaksi ja raskaammaksi. – Voimistuva trendi: nuoria vaivaa oman tulevaisuutensa näköalattomuus

YRITTÄJYYSKASVATUS

MAAKUNNAN MENESTYSTEKIJÄNÄ


Yrittäjyyskasvatus menestystekijänä

• Nuoren psykologisen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen• Oman jutun löytäminen nopeammin• Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen • Yrittäjämäisesti ajattelevien ja toimivien työntekijöiden määrän kasvu,

yritteliäs työkulttuuri • Uusia yrittäjiä ja yrityksiä, jatkajia toimiviin yrityksiin• Positiivista uskoa tulevaan


Inhimillinen pääoma ”Mitä osaat?”

Sosiaalinen pääoma

”Kenet tunnet?Miten toimit

yhteistyössä?”

Psykologinenpääoma

”Kuka olet?”

Toiveikkuus, Iitseluottamus, sinnikkyys, optimismi,

minäpystyvyys, tahdovoima, tulevaisuususko,

onnellisuus

Vuorovaikutustaidot, yhteistyötaidot,

vastavuoroisuus,luottamus,aktiivinen

toiminta yhteiseksi hyväksi

Ammatillinen osaaminen, itsensä johtamisosaaminen,

työyhteisötaidot, harrastuneisuus

(Työ)elämässä tarvittava osaaminen

Muokattu Luthans Fred 2004


VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Työelämätaidot

Elämänhallinta

- Oppimisen taito- Kyky organisoida ja hallita ajankäyttöä- Ongelmanratkaisutaito ja analyyttisyys- Eettinen vastuu- Monikulttuurisuusosaaminen

Kommunikointitaito

- Vuorovaikutustaito- Kuuntelutaito- Suullinen viestintätaito- Kirjallinen viestintätaito- Medialukutaito

Ihmisten ja tehtävien johtaminen

- Päätöksentekotaito- Johtamistaito- Taito hallita konflikteja- Suunnittelu- ja organisointitaito- Koordinointikyky

Innovatiivisuus ja muutoksen hallinta

- Hahmottamiskyky- Luovuus, innovatiivisuus, muutosherkkyys- Riskinottokyky- Visiointikyky

Pekka Ruohotie


Yrittäjämäinen työntekijä ja yritteliäs kulttuuri• Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa organisaation yrittäjämäistä toimintatapaa.

• Sisäinen yrittäjyys on yhteisön aktiivista ja vastuullista suhtautumista työhän, kanssaihmisiin ja työympäristöön.

• Työelämässä sisäinen yrittäjyys on tapa työskennellä, ikään kuin hoitaisi omaa yritystään vaikka olisikin toisen palkkalistalla.

• Sisäinen yrittäjyys on yhteisön uteliasta ja vanhoja rajoja rikkovaa toimintaa sekä tavoitteellista kehittämistä.

• Yritteliäässä organisaatiossa henkilökunnan osaamista, resursseja ja luovuutta hyödynnetään kokonaisvaltaisesti.

• Sisäinen yrittäjyys on kykyä ajatella ja toimia yhdessä.


Uusia yrittäjiä, yrityksiä ja jatkajia• ”Muut pyytää äidiltä rahaa, minä maksan äidille palkkaa.” 17 vuotias puutarha-alan yrittäjä • Suomalaiset nuoret ja alle 35-vuotiaat suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti.• Lähes puolet nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana ura- ja ammattivaihtoehtona. • Kolme neljästä pärjäisi mielestään yrittäjänä. Joka kolmas nuori on harkinnut yrittäjäksi

ryhtymistä.• Nyky-yhteiskunnassa on runsaasti mahdollisuuksia yrittämiseen. Yrittäminen on nuorille

varteenotettava ammatti- ja uravaihtoehto.• Omistajanvaihdokset on tärkeää hoitaa hyvin, sillä siellä on paljon toimivia ja kannattavia

yrityksiä, joiden ei pidä lopettaa toimintaansa vain jatkajan puuttumisen takia

Suomen Yrittäjien koulukalvot 2009

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Kilpailukykyinen maakunta on onnellinen

maakuntaPositiivinen

ilmapiiri

Positiiviset ihmissuhteetPositiivinen

tarkoitus

Positiivinen kommunikaatio

Energisoivat kohtaamiset

Vision kohtaaminenVahvuudet

Dialogin käyttäminenSanojen merkitys

Inhimillinen johtaminen

Cameron, 2008


Unelmatulevaisuutemme- Visio on haluttu ja tavoiteltava tulevaisuuden tahtotila. Visio on yhteinen haaste. - Visio vastaa kysymyksiin: Mihin tahdomme päästä? Mitä haluamme yhdessä

saavuttaa? Visiota voi myös lähestyä pohtimalla miltä asiat näyttävät, kun olemme saavuttaneet asettamamme tavoitteen.

- Vision tehtävänä on innostaa ihmiset mukaan ja saada yhteisö toimimaan vision viitoittamassa suunnassa.Hyvä visio vetoaa tunteisiin.

- Visiossa on mukana vuosiluku, jolloin kyseinen tahtotila on saavutettu. Näin visio ei ole ikuisuusprojekti, vaan sen tehtävä on luoda selkeä kehittämisen jänne.

- Visio puretaan konkreettisempiin tavoitteisiin, joiden etenemistä voidaan mitata.


Tulevaisuuden ammatteja ja yrittäjiä?- Elävien ruumiiden osien valmistaja, varastoija ja

korjaaja- Uuden ajan maanviljelijät (geneettisesti

muunnellut kasvit ja karja)- Vanhusten hyvinvointikonsultti - Lisämuistin asentaja/kirurgi- Avaruus pilotit ja matkaoppaat- Ilmastonmuutoksen vähentämisen spesialistit- Karanteenin valvojat- Sään muokkaajat- Virtuaali mikä vaan

- Älykkäiden kotien suunnittelija- Systeemiajatteluasiantuntija- Virtuaalilääkäri, virtuaaliopettaja,

virtuaaliennustaja- Avatar-konsultti- Bioelektroniikkasuunnittelija- Geeniterapia- ja ”Designer babies” asiantuntija- Nanoteknologian asiantuntijaSimppeliyskonsultti

Tulevaisuudentutkija Rohit Talwar, Futurekeys 2003


Robottiopettaja aloitti alakoulussa10.5.2009 07:13 Uusi opettaja otettiin hyvin vastaan tokiolaisessa alakoulussa. Lapsia ei haitannut ollenkaan se, että opettaja sattui olemaan robotti.


Tulevaisuustehtävä:

Miltä Varsinais-Suomi näyttää ja tuntuu vuonna 2016, kun olemme saavuttaneet luomamme yrittäjyyskasvatuksemme vision?

Miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2016 onnellisessa, hyvinvoivassa ja menestyvässä Varsinais-Suomessa?

Mikä on arjessa radikaalisti toisin kun nyt? Entä mihin vahvuuksiin maakuntamme olemassaolomme ja kilpailukykymme silloin perustuu?

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Avainsanat: Vapautunut keskustelukulttuuriAvainsanat: Hyvinvointi, onnellisuus

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNALLINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JA TOIMINTAOHJELMA 2013–2016Avainsanat: Yhteistoiminnallinen oppiminen

ja johtaminen Avainsanat: Elinvoimaa yrittäjyydestä


Avainsanat: Seikkailu ei saikkuilu

Avainsanana: Aidosti välittävä

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN

AAMUPÄIVÄN PÄÄTTEEKSI


Seuraavat askeleet

• Jatkamme opettajatiimien kasaamisella - haluatko tulla mukaan? Ota yhteys Johanna Vainioon ([email protected])

• Opettajatiimien tapaamiset – 1. tapaamiset 24.9.-25.9.2012

• 24.9.2012 alakoulu klo 8-11.30, toinen aste 12-15.30• 25.9.2012 yläkoulut klo 8-11.30, korkea-aste 12-15.30

– 2. tapaamiset 29.-30.10.– 3. tapaamiset 13.-14.2.2013

mailto:[email protected]



”Opetuksessa sisältö on vähemmän tärkeää. Tärkeämpää on olla sellaisessa vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa, joka muokkaa

minua ja heitä. Minä haluan heidän olevan parempia itseään. Ainutkertaisia ja ainutlaatuisia omia itseään.”

- Saras D. Sarasvathy 2012 -


Yhteystiedot

Kauppakatu 3240100 Jyväskylä

Tarja Nieminen050 5411 753

[email protected]

Twitter: tarjanieminenLinkedin: Tarja Nieminen

www.villinikkarit.fiwww.villinikkarit.fi/blogi

Brahenkatu 2020100 Turku

Johanna Vainio 050 3588 409

[email protected]

Twitter: jovainLinkedin: Johanna Vainio

www.yes-keskus.fifacebook.com/yesverkosto



http://www.villinikkarit.fi

http://www.villinikkarit.fi

http://www.villinikkarit.fi/blogi

http://www.villinikkarit.fi/blogi

Documents

Strategiatyön starttitilaisuus 31.8.2012