SUOMENASEVALVONTARAPORTTI

2016

3

4 Tiivistelmä5 Johdanto

OSA I ASEVALVONTA

7 Asevalvonta maailmanlaajuisesti11 LAATIKKO 1: ASEKAUPPASOPIMUKSEN ENSIMMÄINEN RAPORTOINTIKERTA

12 Asevalvonta Suomessa17 LAATIKKO 2: SUOMEN ASEVIENTIÄ RAJOITTAVAT MONET KANSAINVÄLISET VELVOITTEET

OSA II ASEKAUPPA

19 Maailman sotatuotekauppa 201523 TAPAUSTARKASTELU MAAILMAN SOTATUOTEKAUPASTA: SAKSALAISASEITA KÄYTETTIIN IHMISOIKEUSRIKKOMUKSIIN MEKSIKOSSA24 LAATIKKO 3: PUOLUSTUSMENOILLA OIKEUTETAAN EU:N BUDJETTISÄÄNNÖSTEN RIKKOMINEN

25 Suomen asevienti 2015 TAPAUSTARKASTELUITA SUOMEN ASEVIENNISTÄ:31 PATRIAN KAUPAT MONINKERTAISTANEET SUOMEN ASEVIENNIN ARABIAN NIEMIMAALLE32 PANSSARIVAUNUJA SUOMEN KAUTTA BOKO HARAMIN VASTAISEEN TAISTELUUN32 TURKIN TURVALLISUUSVIRANOMAISILLE LAPUAN PATRUUNOITA33 ASEVIENTEJÄ AUTORITÄÄRISEEN TURKMENISTANIIN33 SUOMALAINEN JA ISRAELILAINEN ASETEOLLISUUS YHTEISTYÖSSÄ

35 Suomen asetuonti 201539 LAATIKKO 4: KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ POHJOISMAIDEN YHTEISILLÄ SOTATUOTEHANKINNOILLA

40 Lähteet44 Lyhyt sanasto

Taulukot9 TAULUKKO 1. MUUTOKSET ASEVALVONTASOPIMUKSISSA 1.8.2015–31.7.201616 TAULUKKO 2. SUOMEN VIENTIVALVONNAN LÄPINÄKYVYYS

Kartat20 KARTTA 1. MAAILMAN SOTATUOTEKAUPPA 201526 KARTTA 2. SUOMEN ASEVIENTI 201536 KARTTA 3. SUOMEN ASETUONTI 2015

Kuviot14 KUVIO 1. SUOMEN VIENTILUPAJÄRJESTELMÄ25 KUVIO 2. SUOMEN ASEVIENTI 201528 KUVIO 3. SOTATUOTEVIENNIN KEHITYS 1999–201529 KUVIO 4. KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTILUPIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2011–201530 KUVIO 5. KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTILUPIEN JAKAUTUMINEN MAANOSITTAIN 2015

SISÄLLYSLUETTELO

Suomen asevalvontaraportti2016

8. vuosikertaISSN: 2342-3447ISBN: 978-952-6679-11-2 (painettu) 978-952-6679-10-5 (pdf )

Julkaisija: SaferGlobePäätoimittaja: Kari PaasonenToimituskunta: Mira Kajo, Anne Koivula, Elli Kytömäki, Johannes Lehtinen, Honna Marttila, Jarmo Pykälä, Mert Sasioglu, Milja Suihko, Timmy Trümpler, Ville Uusitupa, Nora WesterlundSähköposti: armscontrol@saferglobe.fiUlkoasu ja taitto: Mikko BrandersKannen kuva: Zak Smith, Competition Dynamics

Painopaikka: Next Print, Helsinki

Suomen asevalvontaraportin tilaukset www.holvi.com/shop/saferglobe. SaferGlobe on riippumaton ajatushautomo, joka tekee tutkimusta ja kehittää työvälineitä kestävän rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Tämän raportin julkaisua ovat tukeneet Amnesty International Suomen osasto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, Suomen Rauhanliitto sekä Suomen Sadankomitea.

Lisätietoja: www.saferglobe.fi

4 5

TIIVISTELMÄ

Suomen asevalvontaraportissa käsitellään sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti tapahtuneita viimeaikaisia kehityksiä asevalvonnassa ja ase-kaupassa.

Keskeisiä teemoja kansainvälisessä asevalvon-nassa viimeksi kuluneen vuoden aikana olivat kansainvälisen asekauppasopimuksen toimeenpa-no ja ydinturvallisuus. Vuonna 2014 voimaan as-tuneen asekauppasopimuksen jäsenmäärä kasvoi, mutta erityisesti joidenkin suurien aseviejämai-den sitoutuneisuus tehokkaaseen asevalvontaan herätti huolta. Ydinturvallisuuden alalla Iranin ydinohjelmaan liittyneet pakotteet poistettiin, In-tiaa ei hyväksytty ydinalan viejämaiden ryhmään, ja Pohjois-Korea jatkoi ydinkokeita. Ydinaseita koskeva kieltosopimus eteni.

Suomessa asevalvonnan osalta herättivät kes-kustelua erityisesti Suomen aseviennit Lähi-itään sekä se, että Suomi vastusti EU:n asedirektiivin ki-ristämistä. Suomi on vastustanut direktiivin kiris-tämistä, koska on pelännyt sen vähentävän Suo-men puolustuksen uskottavuutta. Kesällä 2016 sisäministeriön poliisiosasto ei ollut selvillä siitä, että sen vastuulla oli kidutusvälineiden vienti- ja tuontilupahakemusten käsittely ja raportointi Eu-roopan komissiolle. Suomen asevientiä rajoittaa kansallisen lainsäädännön ohella kansainvälisen oikeus, jonka soveltaminen on kuitenkin käytän-nössä haasteellista.

Maailman sotatuotekauppa on 2000-luvulla ol-lut kasvussa. Keski- ja Itä-Euroopassa sotilasme-not nousivat voimakkaasti vuonna 2015 Ukrainan sodan vuoksi. Etelä-Kiinan merta ympäröivien valtioiden varustelumenot kasvoivat merialuet-ta koskevan aluekiistan takia. Syyrian ja Jemenin sisällissodat sekä muut alueen jännitteet puoles-taan pitivät yllä asevarustelua Lähi-idässä. Saudi-Arabian sekä eräiden muiden valtioiden kautta Euroopasta on kulkeutunut runsaasti aseita Syy-riassa ja Jemenissä toimiville ryhmittymille. Maa-

ilman sotatuotekauppaa koskien raportissa esitel-lään tarkemmin tapaus, jossa Saksasta Meksikoon vietyjä rynnäkkökivääreitä käytettiin ihmisoike-usrikkomuksiin. Raportissa kiinnitetään huomi-ota myös siihen, että Ranskalle on annettu lupa rikkoa EU:n budjettisääntöjä puolustusmenojen lisäämiseksi.

Suomen sotatuoteviennin arvo vuonna 2015 oli 99 miljoonaa euroa. Suurimmat sotatuote-viennit tehtiin Etelä-Afrikkaan ja Saudi-Arabi-aan. Ensimmäistä kertaa vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana EU ei ollut Suomen sotatuote-viennin merkittävin kohdealue. Kaksikäyttötuot-teille myönnettyjen vientilupien määrä on vuosi-na 2015 ja 2014 ollut korkea verrattuna aiempiin vuosiin. Vuonna 2015 siviiliaseita vietiin Suomes-ta 77 miljoonalla eurolla. Raportissa tarkastellaan lähemmin joitain Suomen asevientejä. Suomes-ta myytiin panssariajoneuvoja Arabiemiirikun-tiin SaferGloben arvion mukaan 70 miljoonalla eurolla. Kyseenalaisista asekuljetuksista epäilty tšekkiläinen yritys sai valtioneuvostolta luvan vie-dä 40 panssariajoneuvoa Suomen kautta Nigeri-aan. Suomesta vietiin tarkkuuskivääreitä Turk-menistaniin ja patruunoita Turkkiin huolimatta maiden ihmisoikeusrikkomuksista ja Turkin hal-linnon ja Kurdistanin työväenpuolueen välisestä konfliktista. Suomalaisen ja israelilaisen aseteolli-suuden yhteistyö jatkui.

Suomen Puolustusvoimat käytti sotatuotteiden hankintaan vuonna 2015 liki puoli miljardia eu-roa. Suomen puolustusmateriaalipoliittisen stra-tegian mukaisesti suurimmat hankinnat tehtiin EU- ja Nato-maista sekä Pohjoismaista. Tykis-töammukset muodostivat suurimman hankinta-kokonaisuuden. Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi allekirjoittivat sotatuotteiden yhteishankintaso-pimuksen, jolla on tarkoitus saavuttaa kustannus-säästöjä ja tiivistää yhteistyötä. Sopimus on Eu-roopassa ainutlaatuinen.

JOHDANTO

Maailma on monella mittarilla mitattuna muuttu-nut rauhanomaisemmaksi vuosikymmenten ku-luessa. 2000-luvulla aseellisiin konflikteihin liit-tyvissä taisteluissa on joka vuosi kuollut alle 20 ihmistä miljoonaa maapallon asukasta kohti. Ko-rean sodan aikana vuonna 1950 vastaava luku oli yli 200, seuraava piikki vuonna 1971 Vietnamin sodan aikaan lähenteli sataa1. Vastaavalla tavalla laskettuna toisen maailmansodan vuosina kuo-lonuhreja oli tuhansia jokaista miljoonaa maa-ilman ihmistä kohti2. Huolimatta ajan myötä ta-pahtuneesta positiivisesta kehityksestä aseelliset konfliktit aiheuttavat yhä valtavaa inhimillistä kärsimystä, heikentävät talouskasvua ja kulutta-vat luonnonvaroja3. Asekaupalla on osansa näiden konfliktien syttymisessä ja erityisesti niiden pit-kittymisessä.

Asekauppa ja erityisesti Suomen aseviennit epävakaille alueille ovat herättäneet keskustelua myös Suomessa. Toisaalta Suomen asevientejä on puolustettu sillä, että euromääräisesti vienti on verraten vähäistä.

On totta, että verrattaessa maailman suurim-piin aseviejiin Suomen osuus maailman asevien-nistä on pieni. Suomi on kuitenkin 2000-luvulla ollut maailman 23. suurin aseviejä, ja jos valtioi-den asevienti suhteutetaan väkilukuun, Suomen sijoitus on 13. Kun ottaa huomioon, että maail-massa on noin 200 valtiota, Suomi sijoittuu ver-tailussa ennemmin kärki- kuin häntäpäähän4.

Suomi on erityisen merkittävä viejä tietyissä tuoteryhmissä. Säähavaintolaitteilla on nykyaikai-sessa sodankäynnissä keskeinen rooli esimerkiksi tykistön osumatarkkuuden takaamisessa. Suoma-laisella Vaisalalla on hallussaan merkittävä osuus sotilaskäyttöön tarkoitettujen säähavaintolaittei-den maailman markkinoista. Yhtiö on myynyt säähavaintolaitteitaan muun muassa Intian ja Pa-

kistanin asevoimille, jotka taistelevat Kashmirissa toisiaan vastaan5,6,7.

Merkittävää ei kuitenkaan ole vain se, kuinka paljon aseita viedään, vaan myös se, minne ja ke-nen käyttöön aseet menevät. Ruotsi vie sotatuot-teita moninkertaisesti verrattuna Suomeen. Ruot-sin ulkoministerin arvosteltua Saudi-Arabian ih-misoikeustilannetta Ruotsi päätti maaliskuussa 2015 olla uudistamatta Ruotsin ja Saudi-Arabian välistä sopimusta puolustusteollisesta yhteistyös-tä. Sopimuksen olisi arvioitu olleen miljardien kruunujen arvoinen ja sopimuksen purkaminen tarkoitti käytännössä, että Ruotsi lopetti asevien-nit Saudi-Arabiaan8,9. Suomi puolestaan solmi Saudi-Arabian kanssa kesäkuussa 2015 yhteis-ymmärryspöytäkirjan edistääkseen suomalaisten aseiden vientiä alueelle10. Kun yhteisymmärrys-pöytäkirja solmittiin, Jemenin sisällissodassa tais-televaa Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa oli jo syytetty sotarikoksista11.

Moni laittomaan asekauppaan päätynyt ase on ensimmäistä kertaa myyty laillisesti ja vasta myö-hemmin jälleenviety laittomasti. Esimerkiksi Suo-men myöntämää asevientilupaa Qatariin on kriti-soitu juuri sen vuoksi, että aseet saattaisivat jatkaa matkaansa Qatarista sisällissodan keskellä olevaan Libyaan12. Aseiden pitkän käyttöiän vuoksi ne voi-vat päätyä konflikteihin vielä vuosikymmenten kuluttua niiden ensimmäisestä myynnistä. Vii-meksi on ollut vahvoja epäilyksiä, että suomalaisia 1970-luvulla valmistettuja rynnäkkökiväärejä olisi käytetty juuri Libyassa13.

Vääriin käsiin joutuneita suomalaisia aseita ei enää voida saada takaisin. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, missä suomalaisia aseita käyte-tään jatkossa. Tehokas asevalvonta on yksi keino mahdollistaa, että maailma muuttuu aiempaa rau-hallisemmaksi myös tulevina vuosikymmeninä.

7

ROBOTTIASEET HAASTAVAT ASEVALVONTAA

Robottiaseet eli autonomiset aseet nousivat marraskuussa 2012 kansain-väliselle asevalvonnan asialistalle14. Niitä käsittelevä kokous pidettiin huh-tikuussa 2016 Genevessä15. Kyse on au-tonomisista, täysin ilman ihmisen oh-jausta toimivista asejärjestelmistä, jol-laisia ei nykyisin ole käytössä16.

Kokous päätti esittää perustettavak-si asiantuntijaryhmää, joka selvittäisi autonomisten aseiden käyttöön liitty-viä teknisiä ja oikeudellisia kysymyk-siä17. Esitys asiantuntijaryhmän pe-rustamisesta on myönteinen kehitys sikäli, että se osoittaa valtioiden sitou-tuneen autonomisten aseiden säänte-lyyn. Suomi korosti puheessaan, että kansainvälisen humanitaarisen oikeu-den tulee päteä myös autonomisten asejärjestelmien kohdalla. Lisäksi Suo-mi kannatti esitystä asiantuntijaryh-män perustamisesta18.

ASEKAUPPASOPIMUKSEN TOIMEENPANOSSA EDISTYSTÄ JA HAASTEITA

Jouluna 2014 voimaan astuneen kan-sainvälisen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) ensimmäi-nen vuosi oli täynnä käänteitä ja toi-mintaa niin sopimuksen järjestelyiden kuin asekaupan kehityksenkin kan-nalta19. Sopimuksen jäsenmäärä kas-voi 69:stä 87:ään. Lisäksi lähes 50 val-tiota on allekirjoittanut sopimuksen ja muutamat muut valtiot, kuten Kana-da, ovat ilmoittaneet liittyvänsä siihen lähiaikoina20. Osallistujamäärän voi-daan olettaa kasvavan myös lähivuosi-na. Jotkin suuret asetuottajamaat ovat kuitenkin edelleen sopimuksen ulko-puolella, ja sopimukseen osallistumi-nen on melko vähäistä esimerkiksi Aa-siassa ja eteläisessä Afrikassa.

Asekauppasopimuksen toimeenpa-noa tukemaan perustettiin sihteeris-tö. Sopimuksessa mukana olevat maat kokoontuivat osapuolikokouksiin elo-kuussa 2015 Cancunissa ja elokuussa

ASEVALVONTA MAAILMAN­LAAJUISESTI

Suomi koros-ti kansainväli-sen humanitaa-risen oikeuden pätevyyttä myös autonomisten asejärjestelmien kohdalla.

Osa IAsevalvonta

8 9ASEVALVONTA MAAILMAN LAAJUISESTIASEVALVONTA MAAILMAN LAAJUISESTI

2016 Genevessä21. Suomi, joka oli aja-nut asekauppasopimusta aktiivisesti jo neuvotteluprosessin aikana, ilmoit-ti halukkuutensa toimia vuoden 2017 syyskuussa järjestettävän osapuoli-kokouksen puheenjohtajana, ja teh-tävään valittiin asevalvonta-asioiden suurlähettiläs Klaus Korhonen. Tapaa-misten lisäksi sopimuksen tiimoilta on vaihdettu maaraportteja osapuolten kesken asevienneistä ja -tuonneista se-kä lainsäädännöstä.

Siinä missä sopimuksen kasvava osallistujamäärä on kerännyt kiitos-ta, sopimuksen käytännön tehokkuus ja vaikuttavuus ovat saaneet osakseen arvostelua. Erityisesti muutamien ak-tiivisten sopimusosapuolien kuten Ison-Britannian jatkuva asekauppa Lähi-itään on aiheuttanut kritiikkiä mediassa ja kansalaisjärjestöjen kes-kuudessa22. Toinen huolenaihe liit-tyy osapuolten todellisiin resursseihin luoda ja ylläpitää tehokasta asevalvon-taa. YK ja esimerkiksi Euroopan unio-ni ovat aloittaneet useita tukiohjelmia sopimuksen tehokkaalle toimeenpa-nolle ja laajentamiselle uusiin maihin. Itse sopimuksessa perustettiin tätä tar-koitusta varten erityinen rahasto.

YK:N PIENASETOIMINNAN LASKUSUHDANNE KÄÄNTYMÄSSÄ?

Kesäkuussa 2016 järjestettiin New Yorkissa YK:n pienaseohjelman (nk. Programme of Action, PoA) osapuoli-kokous23. Sen yhteydessä on vuodesta 2006 tarkasteltu myös kansainvälisen aseiden jäljitysasiakirjan toimeenpa-noa. Kokous onnistui pitkien neuvot-telujen lopuksi saavuttamaan yksimie-lisyyden loppuasiakirjasta. Asiakirjaa kiiteltiin muutamista vahvoista sana-muodoista, mutta arvosteltiin konk-reettisten muutosehdotusten tai uu-sien toimien puutteesta pienaseiden laittoman kaupan kitkemiseksi. Eh-kä merkittävin muutos aiempaan oli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen toimintaohjelmaan

erilaisten kansallisten ja alueellisten indikaattoreiden kautta. Lisäksi pie-naseriisuntaan luvattiin jatkossa pa-nostaa enemmän24.

Pienaseohjelman ensimmäisinä vuosina perustettiin monia uusia tu-kiohjelmia, ja esimerkiksi asekerä-ykset ja aseiden tuhoamisseremoniat saivat huomattavasti medianäkyvyyt-tä. Sen jälkeen pienaseohjelman työ on ajoittain tuntunut jääneen mui-den kansainvälisten aloitteiden, kuten asekauppasopimusprosessin, varjoon, ja pienaseriisuntaan kohdistetut va-rat ovat vuosia olleet laskussa. Myös kokouksissa on koettu ongelmia. Toi-saalta asekauppasopimuksen voi kat-soa nostaneen pienaseohjelman huo-mioarvoa: erityisesti monet Afrikan valtiot, joiden ongelmana on nimen-omaan pienasekaupan rajoittaminen, ovat aktivoituneet uudelleen pienase-ohjelman toimeenpanossa ja kam-panjoinnissa. Nähtäväksi jää, miten pienaseohjelma kehittyy ja millaisiksi sen suhteet asekauppasopimuksen toi-meenpanoon kehittyvät ennen seuraa-vaa, vuonna 2018 järjestettävää, tar-kastelukonferenssia.

SUOMI WASSENAARIN JÄRJESTELYN PUHEENJOHTAJANA

Wassenaarin järjestely on poliittisesti sitova vientivalvontajärjestelmä, jol-la valvotaan tavanomaisten aseiden lisäksi kaksikäyttötuotteiden vientiä järjestelyn ulkopuolisiin maihin. Kak-sikäyttötuotteet ovat tuotteita, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaste-olliseen käyttöön. Wassenaarin jär-jestelyn päätavoitteena on varmistaa, että aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vienti ei johda epävakautta aiheuttavi-en asekertymien muodostumiseen tai esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksiin. Järjestelyllä on yhteisiä vientivalvonta-listoja, ja järjestelyyn osallistuvat maat vaihtavat tietoja sotatuotesiirroista ja muista yleisistä vientivalvontaan liit-tyvistä toimista. Wienistä käsin toi-

SOPIMUS ALLEKIRJOITTANEITA YHTEENSÄ

UUDET RATIFIOINNIT/JÄSENET

RATIFIOINUT/JÄSENIÄ YHTEENSÄ

SUOMI

Asekauppasopimus 130 15 87 2013

Biologisen aseen kieltosopimus 110 Norsunluurannikko, Angola

173 1974

Kemiallisen aseen kieltosopimus 165 Myanmar, Angola 192 1995

Tavanomaisia aseita koskeva sopimus

50 Bahrain, Norsunluurannikko

123 1982

Rypäleaseet kieltävä sopimus 108 Etelä-Afrikka, Slovakia, Ruanda, Islanti, Kolumbia, Somalia, Mauritius, Kuuba, Palau

100 ei jäsen

Ulkoavaruuden sopimus 89 Azerbaidzan 104 1967

TAULUKKO 1. MUUTOKSET ASEVALVONTASOPIMUKSISSA 1.8.2015–31.7.2016

mivassa järjestelmässä on mukana 41 valtiota25.

Wassenaarin järjestelyn yleiskoko-usta johtaa vuonna 2016 Suomi. Suo-mi on ollut aktiivinen toimija järjes-telyssä sen perustamisesta lähtien, ja Suomella onkin korkean teknologian maana keskeisiä kaupallisia etuja val-vottavanaan. Puheenjohtajuus osuu merkittävään ajankohtaan, sillä vuo-si on Wassenaarin järjestelyn 20. toi-mintavuosi. Meneillään on myös Was-senaarin järjestelyn sisäinen arviointi, jossa arvioidaan järjestelyn kokonais-valtaisia strategisia kysymyksiä, vienti-valvontaluetteloita, parhaita käytäntö-jä ja työn tunnetuksi tekemistä järjes-telmän ulkopuolisissa maissa26.

IRAN, INTIA JA POHJOIS-KOREA YDINASEVALVONNAN OTSIKOISSA

Kevään 2015 epäonnistuneen ydin-sulkusopimuksen (Nuclear Non-Proliferation Treaty, NPT) tarkaste-lukokouksen jälkeen huomio ydin-asevalvonnassa ja -riisunnassa siirtyi pitkälti ydinaseiden kieltoon tähtää-vään prosessiin ja alueellisiin tapah-tumiin. Kokouksen jälkeisiä aikoja ovat leimanneet kasvaneet jännitteet ja ydinasepolitiikan polarisoituminen erityisesti Venäjän toimien ja Aasian muuttuneen strategisen turvallisuusti-

Siinä missä ase-kauppasopimuk-sen kasvava osal-

listujamäärä on kerännyt kiitosta, sopimuksen käy-tännön vaikutta-

vuus on saanut osakseen arvos-

telua.lanteen takia.

Heinäkuussa 2015 onnistuneesti päätökseen saatetut neuvottelut Iranin ydinohjelmasta ovat johtaneet kaupan avautumiseen Iranin ja muiden mai-den välillä, ja kymmenvuotisen toi-mintaohjelman toimeenpano etenee. Tammikuussa 2016 kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA totesi, että Iran on täyttänyt toimintasuunnitel-man mukaiset velvoitteensa ja maan ydinohjelmaan liittyneet pakotteet poistettiin. Vastineeksi Iranin ydinoh-jelma asetetaan jatkuvaan ja ennennä-kemättömän tiukkaan kansainväliseen valvontaan, jonka tarkoitus on taata, ettei Iran hyödynnä ydinohjelmaansa sotilaallisiin tarkoituksiin.

Myös Intia on ollut joukkotuhoasei-den valvontaan liittyvän keskustelun ytimessä. Sen vuodesta 2011 vireillä ol-lut jäsenyys ydinalan viejämaiden ryh-mässä (Nuclear Suppliers Group, NSG) koki kolauksen kesäkuussa 2016. In-tian ja Yhdysvaltojen aktiivisesta lob-bauksesta huolimatta 48-jäseninen ryhmä ei yleiskokouksessaan Soulissa päässyt yksimielisyyteen jäsenyysha-kemuksesta. Kompastuskivi on erityi-sesti Intian jättäytyminen ydinsulkuso-pimuksen ulkopuolelle. Lisäksi maalla on tiettävästi käytössään ydinaseita ja pitkälle kehitettyä ydinsulkusopimuk-sen alaista teknologiaa. Intian jäljillä

Pienaseohjelman työ tuntuu ajoit-tain jäävän mui-

den kansainvä-listen aloitteiden

varjoon.

IAEA totesi Ira-nin täyttäneen toimintasuunni-telman mukaiset velvoitteensa, ja maan ydinohjel-maan liittyneet pakotteet poistet-tiin.

10 11ASEVALVONTA MAAILMAN LAAJUISESTIASEVALVONTA MAAILMAN LAAJUISESTI

NSG:n jäsenyyttä haki myös Pakistan, jota ei myöskään hyväksytty jäseneksi.

Intian jäsenyysprosessia on eri ta-hoilla arvosteltu sen poliittisten mo-tiivien takia. Maan jäsenyyttä nousi-vat Yhdysvaltojen lisäksi ydinsulkuso-pimuksen ydinasevaltioiden joukosta kannattamaan Iso-Britannia ja Rans-ka. Kiina puolestaan on säännönmu-kaisesti vastustanut sekä Intian että Pakistanin jäsenyyspyrkimyksiä ve-doten juuri ydinsulkusopimukseen ja tarpeeseen sitoutua sen yhteisiin pe-lisääntöihin NSG-jäsenyyden osana. Konsultaatiot asiasta jatkuvat27.

Sen sijaan kesällä 2016 Intia liittyi ohjusteknologian valvontajärjestelyyn (Missile Technology Control Regime, MTCR). Valvontajärjestely pyrkii 35 osallistujavaltionsa kautta edistämään joukkotuhoaseitakin kuljettamaan pystyvien ballististen ohjusten kehit-telyn läpinäkyvyyttä ja niiden tekno-logian leviämisen rajoittamista. Järjes-telmä on vapaaehtoinen, ja siihenkin liittymiseen tarvitaan muiden osallis-tujamaiden hyväksyntä.

Huolestuttavia signaaleja ydinasei-siin liittyen saatiin puolestaan Poh-jois-Koreasta, joka tammikuussa 2016 ilmoitti tehneensä vetypommin tes-tiräjäytyksen. Maa sanoi testanneen-sa ensimmäistä kertaa vetypommia atomipommin sijaan. Vuosina 2006 ja 2009 tehdyissä ydinkokeissaan maa käytti ilmeisesti plutoniumia, mutta vuoden 2013 testissä sen epäillään käyt-täneen uraania. Useiden asiantuntijoi-den mielestä tammikuinen räjähdys ei kuitenkaan ollut tarpeeksi voimakas ollakseen vetypommi, eikä kokeen on-nistumisesta ole myöskään varmuutta. Syyskuussa 2016 Pohjois-Korea teki jäl-leen ydinkokeen, joka on arvioitu voi-makkaimmaksi tähän mennessä.

Pohjois-Korean ydinohjelman jat-kuminen ja toistuvat ilmoitukset val-miustilan nostamisesta ja erilaisista lisätesteistä on otettu vastaan huoles-tuneena. Epäillään, että maa haluaa kehittää erityisesti ydinkärkiä, joilla

se voisi uhata Yhdysvaltoja. Keväällä 2016 Pohjois-Korea ilmoittikin testan-neensa myös uudentyyppistä manner-tenvälistä ohjusta. Nykyisellään maalla arvioidaan olevan 10–15 ydinasetta ja asearsenaalin kasvattamiseen tarvitta-vaa tietotaitoa28,29,30.

YDINASEITA KOSKEVA KIELTOSOPIMUS SAA VAUHTIA – ILMAN SUOMEN SUORAA TUKEA

YK:n 70. yleiskokouksessa äänestettiin monista ydinaseita koskevista päätös-lauselmista humanitaaristen vaikutus-ten lähtökohdista. Ydinaseiden kieltä-mistä kannatti 139 valtiota31,32.

YK:n yleiskokous perusti myös työryhmän monenkeskisen ydinase-riisunnan edistämiseksi. Työryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana kun-nianhimoisena tehtävänään määritel-lä konkreettiset toimet ja säädökset, joilla saavutetaan ja ylläpidetään ydin-aseeton maailma33.

Suomi ei ole erityisemmin tukenut kieltosopimuksen etenemistä ja on toi-missaan korostanut ydinasevaltioiden liittymistä prosessiin34. Kuten samas-sa työryhmässä kaksi vuotta aiemmin, Suomen ajatus ydinaseriisunnan edis-tämisestä myötäilee edelleen ”raken-nuspalikkalähestymistä”, joka sisältää kieltosopimuksen sijasta ydinaseval-tioille sopivampia keskustelunaiheita kuin suoranaisen ydinaseiden vähen-tämisen.

Työryhmä hyväksyi elokuussa 2016 loppuraportin, joka suosittelee, että vuoden 2017 aikana aloitetaan neuvot-telut ydinaseet kieltävästä sopimukses-ta. Suomi ei äänestänyt loppuraportin puolesta eikä vastaan.

YDINTURVALLISUUSKOKOUSTEN SARJA PÄÄTÖKSEEN

Keväällä 2016 Washingtonissa pidettiin viimeinen presidentti Obaman alul-le paneman sarjan kokous, jossa käsi-teltiin ydinturvallisuutta eli ydinma-

teriaalin ja ydinteknologian leviämis-tä ei-valtiollisten toimijoiden haltuun. Kokouksessa valtiot raportoivat kan-sallisista toimistaan ydinturvallisuuden edistämiseksi. Suomi toi puheenvuo-rossaan esiin loppusijoitusjärjestelynsä, jolle myönnettiin vuonna 2015 raken-nuslupa ensimmäisenä maailmassa35.

Vähän kokouksen jälkeen astui voimaan vuonna 2005 ydinmateriaa-lin turvaamista koskevaan sopimuk-seen muotoiltu muutos, joka laajentaa ydinturvallisuusyhteistyön kansainvä-lisestä kuljetuksesta kotimaisiin turva-toimiin ja helpottaa nopeaa reagointia ydinturvallisuusrikkomuksiin36.

YK:n avoin työ-ryhmä suositte-lee, että vuoden

2017 aikana aloi-tetaan neuvotte-

lut ydinaseet kiel-tävästä sopimuk-

sesta.

Laatikko 1: Asekauppasopimuksen ensimmäinen raportointikertaYksi vuoden 2014 lopulla voimaan astuneen asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty, ATT) toteutu-misen mittari on sopimukseen si-sältyvä raportointivaatimus. Jokai-sen sopimuksessa mukana olevan maan tulee toimittaa sopimuksen sihteeristölle tietoja sekä kansal-lisista laeistaan, järjestelmistään ja toimistaan asekaupan valvon-nassa että tilastotietoja maansa aseviennistä ja -tuonnista. Lisäksi maita kannustetaan vaihtamaan tietoja hyvistä käytännöistä ja toi-mista, joilla voidaan estää aseiden kulkeutumista muille kuin asei-den tarkoitetuille vastaanottajille. Yleiskatsaus maiden asevalvonta-järjestelmästä on koottava ensim-mäisen vuoden aikana sopimuk-seen liittymisestä ja sitä on päivi-tettävä tarvittaessa. Tilastotiedot viedyistä ja tuoduista asekauppa-sopimuksen piiriin kuuluvista ta-vanomaisista aseista tulee toimit-

taa vuosittain toukokuun loppuun mennessä37.

Elokuun lopulla 2016 ensim-mäiset järjestelmäraporttinsa oli toimittanut 53 maata ja 46 oli ja-kanut tilastonsa vuoden 2015 ai-kana myymistään ja ostamistaan aseista38. Sopimukseen kuuluu tämän raportin kirjoitushetkellä 87 maata, joista 63:n olisi pitänyt toimittaa vähintään järjestelmära-porttinsa kesäkuuhun mennessä. Näin ollen on selvää, että lähes-kään kaikki maat eivät ole täyttä-neet raportointivelvollisuuksiaan. Suomi raportoi sekä toimeenpa-nosta että asesiirroistaan määrä-aikojen puitteissa. Raportoinnin tarkkaa muotoa ei ole määrätty, mutta elokuun 2016 lopussa Ge-nevessä järjestetyssä toisessa osa-puolikokouksessa hyväksyttiin pohjat, joita maita kannustetaan käyttämään tulevissa raporteis-saan.

Tällä hetkellä valtiot voivat vali-ta, mitä asetyyppejä raportointiin sisällyttävät, kunhan tiedonvaihto kattaa vähintään YK:n tavanomais-ten aseiden rekisteriin kuuluvat luokat sekä pienaseet. Ammuksia

tai aseiden osia ei ole pakollista ra-portoida. Sopimusosapuolet voi-vat myös itse määritellä, haluavat-ko ne raporttinsa julkisesti saata-ville vai rajoitetuksi vain muiden sopimukseen kuuluvien maiden käyttöön. Sekä raportointiluokki-en löyhä määrittely että erityisesti mahdollisuus rajoittaa raporttien julkaisua on saanut osakseen kri-tiikkiä erityisesti kansalaisjärjes-töiltä, ja niiden on nähty olevan jopa askel taaksepäin asekaupan avoimuudessa. Toisaalta ainoas-taan kaksi maata on tätä kirjoitet-taessa päättänyt rajoittaa raport-tiensa saatavuutta; Slovakia ei ole halunnut julkiseksi vuoden 2015 vienti- ja tuontiraportointiaan, ja Nigeria on päättänyt rajata kan-sallista asekaupan valvontaa kä-sittelevän raporttinsa ainoastaan asekauppasopimukseen kuuluvi-en maiden käyttöön. Raportoin-ti alkanee asettua uomiinsa vuo-sien 2016–2017 aikana. Kun yhä useammat uudet maat toimitta-vat raporttinsa, on myös helpom-pi nähdä, mihin suuntaan tämä potentiaalisesti tärkeä asekaupan avoimuuden väline kehittyy.

Intian jäsenyys ydinalan viejä-

maiden ryhmässä koki kolauksen, kun yleiskokous ei päässyt yksi-

mielisyyteen Inti-an jäsenyyshake-

muksesta.

Vuonna 2006 perustetun ydinterrorismin vastaisen globaalialoitteen tarkoituksena on estää ydin- ja radioaktiivisten aineiden käyttö terroristisiin tarkoituksiin.

SaferGlobe julkaisi yhteistyössä hollantilaisen CCSL-tutkimusinstituutin (Centre for Conflict and Security Law) kanssa raportin Ten Years of the Global Initiative to Combat Nuclear Terrorism (GICNT): Strengths, Challenges and the Way Forward.

Raportti on ladattavissa SaferGloben verkkosivuilta: <http://www.saferglobe.fi/wp-content/uploads/2016/06/gicnt_report_2016.pdf>

13ASEVALVONTA SUOMESSA12

telille annettiin kielteinen päätös kos-kien viiden etäisyysmittarimoduulin vientiä Venäjälle. Vientiluvan epäämi-sen taustalla lienee Ukrainan kriisin jälkeen Venäjään kohdistuva EU:n ase-vientikielto. Myös Miilux Oy:n vienti-lupahakemus Venäjälle suuntautuvaa yli tuhannen tonnin suojausteräsvien-tiä varten hylättiin. Yritys on aiempina vuosina saanut vastaavia vientilupia Venäjälle. Kolmas hylätty vientilupa-hakemus koski Irakiin vietävää sirpa-lesuojajärjestelmää. Tuotteen vientilu-paa haki riihimäkeläinen KennoTech. Ulkoasiainministeriön mukaan vien-tiluvan epäämisen taustalla vaikuttaa muun muassa huoli tuotteiden loppu-käytön valvonnasta40.

LÄHI-IDÄN VIENNIT PUHUTTAVAT

Vuonna 2014 ulkoasiainministeriö kertoi Suomen tiukentaneen vienti-valvontaa ja olevan kriittinen Saudi-Arabiaan ja muihin Lähi-idän maihin tehtävän viennin suhteen41. On jäänyt epäselväksi, mitä tiukentunut vienti-valvonta käytännössä tarkoittaa. Myös vuonna 2015 Lähi-itään myönnettiin useita vientilupia useille eri yrityksille. SaferGlobe kysyi asiaa ulkoasiainmi-nisteriöstä, josta vastattiin, että Suomi tekee Lähi-itään suuntautuvien vienti-lupien kohdalla tapauskohtaisen har-kinnan ja pyrkii noudattamaan EU:n yleislinjaa42.

Suomi allekirjoitti kesäkuussa 2015 Saudi-Arabian kanssa yhteisymmär-ryspöytäkirjan maiden välisestä puo-lustusmateriaalialan yhteistyöstä. Pöytäkirjalla pyritään helpottamaan suomalaisen puolustusteollisuuden toimintaa alueen markkinoilla sekä pi-tämään huolta, että Suomen tärkeänä pitämät seikat vientivalvonnassa tu-levat huomioiduksi43. Samaan aikaan Ruotsi ja Saksa olivat keskeyttäneet oman asevientinsä maahan44.

Lisäksi helmikuussa 2016 Euroopan parlamentti kannatti asevientikieltoa Saudi-Arabiaan, ja myös muun mu-

assa Alankomaiden parlamentti esit-ti asevientikieltoa maahan45,46. Näillä näkymin EU ei kuitenkaan ole muut-tamassa virallista linjaansa, ja asevien-nit Lähi-itään tulevat todennäköisesti lähivuosina kasvamaan.

SUOMI VASTUSTAA EU:N ASEDIREKTIIVIN KIRISTÄMISTÄ

EU:n asedirektiivissä määritetään eh-dot sille, millaisin perustein yksityis-henkilöt voivat laillisesti hankkia ja pitää hallussaan aseita sekä viedä nii-tä EU-maasta toiseen47. Pariisin mar-raskuun 2015 terrori-iskun jälkeen Euroopan komissio antoi ehdotuksen direktiivin kiristämisestä. Lakiuudis-tuksella halutaan estää aseiden pääty-minen laittomille markkinoille ja ter-roristien käsiin. Ehdotuksen mukaan joidenkin itselataavien, kertatulta am-puvien, mutta sarjatuliaseita muistut-tavien aseiden hallussapito myös dea-ktivoituna kiellettäisiin muilta kuin viranomaisilta. Lisäksi aseiden hallus-sapidon edellytyksiä kiristettäisiin esi-merkiksi muuttamalla hallussapitolu-vat määräaikaisiksi48.

Suomi on vastustanut ehdotuksia jyrkästi ja tehnyt aktiivista vaikutta-mistyötä estääkseen direktiivin tiu-kentamisen. Tiukentamisen on todet-tu vaikeuttavan reserviläisten ampu-maharrastusta, joka on nähty tärkeänä Suomen maanpuolustuskyvyn ylläpitä-miselle. Direktiivin tiukentamisen on pelätty heikentävän merkittävästi Suo-men puolustuksen uskottavuutta49. Li-säksi tiukennusten on esitetty vaike-uttavan metsästäjien ja muiden ase- ja ampumaharrastajien harrastustoimin-taa. Rauhanjärjestöt ovat olleet huo-lissaan Suomen pyrkimyksestä estää asedirektiivin toimeenpano. Suomen Sadankomitea totesi tammikuussa 2016 lausunnossaan oikeusministeri-ölle, ettei direktiivin toimeenpanolla ole mitään merkitystä Suomen puo-lustuskyvylle, sillä vain pieni osa re-serviläisaseiden omistajista on puo-

Myös vuon-na 2015 Suomi myönsi Lähi-itään useita vien-tilupia useille eri yrityksille.

SOTATUOTTEIDEN VIENTILUPIEN MÄÄRÄ NOUSI KOLMANNEKSELLA

Sotatuotteille myönnettiin vuonna 2015 reilut 300 vientilupaa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin edel-lisvuonna. Yli puolet myönnetyistä lu-vista suuntautui EU ja ETA-maihin. 11 lupaa annettiin valtioneuvoston pää-töksellä johtuen vientien taloudelli-sesta arvosta tai ulko- ja turvallisuus-poliittisesta merkittävyydestä. Vienti-lupien hakemisesta ja käsittelemisestä Suomessa kertoo tarkemmin seuraa-valta aukeamalta löytyvä kuvio 1, Suo-men vientilupajärjestelmä.

Valtioneuvoston myöntämistä lu-vista yksi koski panssaroitujen ajoneu-vojen kuljetusta Suomen kautta Nige-rian armeijalle, mitä käsitellään sivulla 32. Valtioneuvoston päätettäviksi me-nivät myös Sako Oy:n tarkkuuskivää-reiden ja niiden varaosien vientiluvat Etelä-Afrikkaan ja Kanadaan, sekä Robonic Ltd. Oy:n miehittämättömien ilma-alusten lähetysalustojen vientilu-pa, jossa määrämaiksi oli merkitty Yh-

ASEVALVONTA SUOMESSA

dysvallat ja Kanada. Kyseiset lupaha-kemukset ovat todennäköisesti men-neet valtioneuvoston käsiteltäviksi vientien taloudellisen merkittävyyden vuoksi. Lisäksi valtioneuvosto myönsi luvan viedä Arabiemiirikuntiin Patri-an panssaroituja ajoneuvoja, Compo-nenta Finland Oy:n valuaihioita sekä Boomeranger Boats Oy:n veneitä ja lämpökamerajärjestelmiä. Noptel Oy sai valtioneuvostolta luvan viedä etäi-syysmittareita Ukrainaan.

Sako sai viennilleen kolme uutta kohdemaata. Valtioneuvosto myönsi sille luvan kiväärien ja niiden varaosi-en viemiseksi Turkmenistanin puolus-tusministeriölle. Vuonna 2012 vastaava lupahakemus vielä evättiin. Lisäksi Sa-ko sai puolustusministeriöltä luvan vie-dä kivääreitä sekä pimeännäkölaitteita Senegalin puolustusvoimille, ja kevääl-lä 2016 valtioneuvosto antoi Sakolle lu-van tarkkuuskiväärien, äänenvaimenti-mien ja kiikaritähtäimien viennille Uz-bekistanin puolustusministeriölle39.

Kielteisiä vientilupapäätöksiä teh-tiin vuoden 2015 aikana kolme. Nop-

Kielteisiä sota-tuotteiden vien-tilupapäätöksiä tehtiin vuoden

2015 aikana kol-me.

Suomi on tehnyt aktiivista vaikut-tamistyötä es-tääkseen EU:n asedirektiivin tiukentamisen.

14 15ASEVALVONTA SUOMESSAASEVALVONTA SUOMESSA

KUVIO 1. SUOMEN VIENTILUPAJÄRJESTELMÄ

PUOLUSTUS-MINISTERIÖ

ULKOASIAIN-MINISTERIÖ

POLIISI-HALLITUS

PUOLUSTUSMINISTERI

VALTIONEUVOSTO

Yritys Päätös

Sotatuotteet

Kaksikäyttötuotteet

Siviiliaseet

VIENTIVALVONTA-TYÖRYHMÄ

MAASTAVIENTI-ASIOIDENTYÖRYHMÄ

ETA-MAAT

MUUT MAAT

ETA-MAAT

MUUT MAAT

ETA-MAAT

MUUT MAAT

Yrityksen, joka vie Suomesta sotatuotteita, kaksi-käyttötuotteita tai siviiliaseita, pitää hakea vien-nille lupa. Lupaviranomainen määräytyy sen mukaan, mitä tuotteita yritys on viemässä.

Vientilupahakemuksen käsittely riippuu siitä, mihin maahan vientilupaa haetaan. ETA-maita ovat EU-maiden lisäksi Islanti, Lichtenstein jaNorja. ETA-alueen ulkopuoliset maat ovat ”muita maita”.

Maastavientiasioiden työryhmä antaasotatuotteiden osalta asiantuntija-apua puo-lustusministeriölle kokonaisharkinnan tueksi. Maastavientiasioiden työryhmässä on jäseniä puo-lustus- ja ulkoasiainministeriöistä, Pääesikunnasta, Poliisihallituksesta, tullista sekä suojelupoliisista.

Valtioneuvosto käsittelee sotatuotteiden lupahakemuksen, kun viennin taloudellinen arvo on merkittävä tai asian ulko- ja turvalli-suuspoliittinen merkitys sitä edellyttää. Ta-loudellisesti merkittävän viennin rajana on yleisesti miljoona euroa. Muussa tapaukses-sa päätöksen tekee puolustusministeri.

Ulkoministeriön sisäinen vientivalvontatyöryhmä valmistelee ulko- ja turvallisuuspoliittisen lau-sunnon ETA-alueen ulkopuolelle suuntautuvista sotatuotteiden lupahakemuksista, tarvittaessa työryhmä valmistelee lausunnon myös kaksikäyttötuotteiden ja siviiliaseiden lupahakemuksista. Lausuntoa ei kuitenkaan tehdä valtioneuvoston luotettaviksi arvioimista ETA-alueen ulkopuolisista maista, luotettaviksi maiksi on arvioitu Australia, Japani, Kanada, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Sotatuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden kohdalla lausunnosta vastaa viimekädessä ulkoministeri.

Päätös

Päätös

16 17ASEVALVONTA SUOMESSAASEVALVONTA SUOMESSA

kylläeiTietoa ei saatu tai kohta ei päde kyseiseen tuotteeseen

Laatikko 2: Suomen asevientiä rajoittavat monet kansainväliset velvoitteetAsevienneistä keskusteltaessa nousee usein esille kysymys Suo-men mahdollisuuksista rajoittaa sitä, mitä Suomesta viedyillä aseil-la saa tehdä aseiden viennin jäl-keen. Toisin sanoen, voiko Suomi määrittää sitä, mihin tarkoituk-seen vietyjä aseita voi käyttää ja saako aseet myydä eteenpäin.

Kansainvälisen oikeuden pro-fessorin Martti Koskenniemen mukaan Suomi voi sopia näis-tä asioista aseita vastaanottavan maan kanssa. Aseiden käytölle voidaan asettaa ehtoja, ja ehtojen toteutumista voidaan valvoa56.

Suomen myöntämiin sotatuot-teiden vientilupiin esimerkiksi yleensä sisällytetään loppukäyttä-jätodistus, jonka mukaan tuotteita ei saa viedä eteenpäin, jos Suomi ei ole antanut siihen suostumus-taan57. Viennin jälkeen on myös mahdollista tarkistaa, että sota-tuotteet ovat sillä vastaanottajal-la, jolle ne oli tarkoitettu. Käytän-nössä viejävaltio kuitenkin vain harvoin seuraa, mitä vastaanotta-ja aseilla tekee ja mikäli väärinkäy-töksiä ilmenee, asiaan ei juuri pys-tytä puuttumaan.

Suomen asevientejä rajoittavat

kansallinen lainsäädäntö ja Suo-men kansainväliset velvoitteet. Se, ovatko esimerkiksi aseviennit Sau-di-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin kansainvälisen oikeuden mukaan laillisia, riippuu siitä, miten eri vel-voitteita tulkitaan.

YK:n peruskirjan 26. pykälä määrää, että kansainvälisen rau-han ja turvallisuuden vakautta-miseksi ja ylläpitämiseksi YK:n elimien on laadittava suunnitel-ma asesääntelystä. Nykyään YK:n asevalvontamekanismeja on lu-kuisia. Lisäksi YK:n piirissä on teh-ty suuri määrä kansainvälistä ase-valvontaa koskevia sopimuksia, joista vuonna 2014 solmittu ase-kauppasopimus on yksi tärkeim-mistä.

YK:n eri mekanismeja ja sopi-muksia täydentävät osaltaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslau-selmat, joilla voidaan muun muas-sa määrätä asevientikielto yksittäi-seen valtioon. Esimerkiksi Iraniin ja Pohjois-Koreaan on ollut voi-massa YK:n turvallisuusneuvoston asevientikielto vuodesta 2006 läh-tien58. YK:n turvallisuusneuvosto on rajoittanut asekauppaa muil-lakin keinoin. Esimerkiksi päätös-lauselma 1540 rajoittaa joukkotu-hoaseiden leviämistä maailman-laajuisesti.

Myös kansainvälinen humani-taarinen oikeus täytyy huomioida asekauppaa käytäessä. Asekaup-

pasopimuksessa määritetään, että valtio ei saa myöntää lupaa asei-den vientiin, jos aseita käytettäi-siin kansanmurhaan, rikoksiin ih-misyyttä vastaan, siviileihin koh-distuviin hyökkäyksiin tai muihin sotarikoksiin. Valtio ei myöskään saa myöntää vientilupaa, jos on olemassa huomattava riski, että aseita käytettäisiin vakaviin ihmis-oikeusloukkauksiin59.

Kansallisen ja kansainvälisen tason ohella asevientiä voidaan rajoittaa myös alueellisilla instru-menteilla. Yksi tällainen alueelli-nen instrumentti on esimerkilli-sen kattava Länsi-Afrikan tuonti-, vienti- ja tuotantokielto60. Myös EU on määritellyt yhteisessä kan-nassaan kahdeksan perustetta, jotka EU:n jäsenmaiden on huo-mioitava sotatuotteiden vientilu-pahakemuksia käsitellessään. EU-maa ei voi myöntää lupaa esimer-kiksi silloin, jos vienti aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja määrämaassa61.

Kansainvälisen oikeuden sovel-taminen asevalvonta-asioissa on kuitenkin haasteellista. Kosken-niemi toteaa, että kansainvälises-sä tuomioistuimessa ei ole tähän mennessä käsitelty asevientita-pauksia. Asevientejä koskevien säännösten rikkomisesta seuraa-vat rangaistukset riippuisivat siitä, mitä säännöksiä on rikottu.

TAULUKKO 2. SUOMEN VIENTIVALVONNAN LÄPINÄKYVYYS

RAPORTOINTI

Vastuuviranomainen raportoi

LÄPINÄKYVYYS

Raportti saatavilla verkosta 30.6. mennessä

Tietopyyntöön vastattu lakisääteisessä ajassa

Vientiluvat julkisia asiakirjoja

KATTAVUUS

Sisältää taustatiedot (lainsäädäntö)

Kielteiset vientilupapäätökset

Lupien yhteismäärä (kpl)

Lupien jakautuminen maittain

Lupien jakautuminen materiaalikategorioittain

Tuotteiden kappalemäärä

Toteutunut vienti (kpl)

Toteutunut vienti (€)

Toteutunut kauttakuljetus

TIEDOT YKSITTÄISESTÄ VIENNISTÄ

Tuotteen yksilöivä tieto

Tuotteen viejä

Tuotteen vastaanottaja

Loppukäyttömaa

Tuotteen loppukäyttäjä

kidutusvälineet

sotatuoteet

kaksikäyttötuotteet

siviiliaseet ja -patruunat

lustusvoimien kannalta ”käyttökel-poisessa iässä”50. Sadankomitea viittaa myös pääesikunnan henkilöstöosaston vuonna 2011 antamaan lausuntoon, jonka mukaan puolustusvoimilla ei ole suoranaista operatiivista tai koulu-tuksellista tarvetta yksityishenkilöiden aseenomistukselle51.

Suomi on saanut tukea direktiivin vastustukselle, ja on vielä mahdollis-ta, että suomalaiset reserviläiset saa-vat poikkeusluvan muissa EU-maissa kiellettäviin aseisiin. Direktiivistä tul-laan päättämään niin sanotussa yhteis-päätösmenettelyssä, jossa neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät yh-dessä komission direktiiviehdotuksen hyväksymisestä. Asian käsittely jatkuu neuvoston ja parlamentin neuvotte-luilla syksyllä 2016.

KIDUTUSVÄLINEASETUKSEN TOTEUTUKSESTA EDELLEEN EPÄSELVYYTTÄ

SaferGlobe totesi jo vuonna 2013 EU:n kidutusvälineasetuksen toteuttamises-sa olevan vakavia puutteita Suomes-sa. Viranomaiset eivät olleet tienneet, mikä viranomainen kidutusvälineiden kaupan valvonnasta vastaa. Myöskään asetuksen määräämää julkista vienti-raporttia ei ollut tehty52.

Kesäkuussa 2016 SaferGlobe pyysi jälleen sisäministeriön poliisiosastol-ta toimintakertomusta, josta selviävät vuonna 2015 myönnetyt kidutusväli-neiden vientiluvat. Suomen tulisi ase-tuksen mukaan laatia toimintakerto-mus ja toimittaa se Euroopan komis-siolle. Sisäministeriön poliisiosastolta kerrottiin ensin, että Poliisihallitus on asiasta vastaava viranomainen. Tämän jälkeen kerrottiin, että vastuulliseksi määritettyä yksikköä ei enää ole ole-massa, ja toimivaltakysymys luvattiin ratkaista kesälomien jälkeen. Lopulta todettiin, että sisäministeriön poliisi-osasto onkin ollut toimivaltainen vi-ranomainen kesästä 2013 alkaen53,54.

Poliisiosasto toimitti SaferGlobelle vuotta 2015 käsittelevän toimintaker-

tomuksen syyskuun 2016 loppupuo-lella. Toimintakertomuksen mukaan Suomen viranomaiset eivät vastaanot-taneet yhtään kidutusvälineiden tuon-ti- tai vientilupahakemusta vuoden 2015 aikana55. Koska sisäministeriön poliisiosasto ei ole edes itse tiennyt toimivansa lupaviranomaisena, vai-kuttaa mahdolliselta, että mikäli jokin

Viranomaiset ei-vät edelleenkään tienneet, mikä viranomainen ki-dutusvälineiden kaupan valvon-nasta vastaa.

Suomessa toimiva yritys olisi tuonut tai vienyt kidutusvälineitä, se ei vält-tämättä olisi osannut hakea tuotteiden kuljettamiseen tarvittavaa lupaa. Ki-dutusvälineiden, sotatuotteiden, sivii-liaseiden sekä kaksikäyttötuotteiden viennistä tehtyä raportointia käsitel-lään oheisessa taulukossa 2, Suomen vientivalvonnan läpinäkyvyys.

Sotatuotteiden osalta arvio on tehty perustuen puolustusministeri-ön raporttiin toteutuneesta viennistä. Kaksikäyttötuotteiden toteu-tuneesta viennistä ei ole tietoja saatavilla, joten arviointi on tehty ul-koasiainministeriön toimittaman lupatilaston perusteella. Siviiliasei-den- ja patruunoiden kohdalla arviointi on tehty Poliisihallituksen toimittaman lupatilaston perusteella. Kidutusvälineiden osalta arvi-ointi perustuu kidutusvälineiden vienti- ja tuontilupia koskevaan toi-mintakertomukseen, jonka sisäministeriö on laatinut.

19

Koko maailmaa tarkasteltaessa kan-sainväliset aseviennit kasvoivat Tuk-holman kansainvälisen rauhantutki-musinstituutin SIPRI:n tilastojen va-lossa viisivuotisjaksojen 2006–2010 sekä 2011–2015 välillä yhteensä 14 prosenttia. Viisi suurinta viejämaata ovat tällä hetkellä Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Saksa ja Ranska. Huomionar-voista on, että Kiina on kivunnut vii-me vuosina tällä listalla yhä merkittä-vämmäksi aseviejäksi jättäen Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian taakseen. Sen vienti kasvoi mainittujen viisivuo-tisjaksojen välillä 88 prosenttia62. Kii-nan teknologisen kehityksen huomi-oon ottaen on todennäköistä, että maa vakiinnuttaa lähivuosina asemansa maailman kolmanneksi suurimpana aseviejänä.

UKRAINAN SOTA VAIKUTTANUT EUROOPAN VARUSTELUMENOIHIN

Vuosien 2011 ja 2014 välillä maailman yhteenlasketut sotilasmenot laskivat hiukan, mutta vuonna 2015 ne alkoi-

vat jälleen nousta. Maailman suurim-mat sotilasmenot vuonna 2015 olivat Yhdysvalloilla, Kiinalla, Saudi-Ara-bialla, Venäjällä ja Isolla-Britannialla. Nousuun on vaikuttanut usealla maa-ilman alueella lisääntynyt epävakaus. Esimerkiksi Keski- ja Itä-Euroopassa sotilasmenot nousivat voimakkaas-ti vuonna 2015, mihin on vaikuttanut Itä-Ukrainassa käytävä sota ja Euroo-passa sen vuoksi koettu Venäjän uh-ka63. Sotilasliitto Nato asetti vuonna 2014 tavoitteekseen jäsenmaidensa sotilasmenojen nostamisen. Kokonai-suutena Naton yhteenlaskettujen so-tilasmenojen pieneneminen liki py-sähtyi vuonna 2015, lasku jäi 0,3 pro-senttiin. Menojen kokonaismäärä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä monet Itä-Euroopan maat nostivat sotilasme-nojaan Ison-Britannian taas laskiessa niitä64.

Viimeisen kymmenen vuoden ai-kana esimerkiksi Saksa ja Alanko-maat ovat karsineet panssarivoimi-aan. Maat ovat panostaneet siihen, että niiden joukot vastaisivat kansainväli-

MAAILMAN SOTATUOTE­KAUPPA 2015

Kiina vakiinnut-tanee lähivuosina asemansa maail-man kolmannek-si suurimpana aseviejänä.

Osa IIAsekauppa

2120

AFGANISTAN

ALGERIA

ALANKOMAAT

ANGOLA

ARGENTINA

AUSTRALIA

AZERBAIDZAN

BAHAMA

BANGLADESH

BELGIA

BRASILIA

BRUNEI

CHILE

EGYPTI1475

1574

ESPANJA

1279

ETELÄ-AFRIKKA

ETELÄ-KOREA

ETELÄ-SUDANFILIPPIINIT

GHANA

GUATEMALA

INDONESIA

INTIA

3078

IRAK1215

IRAN

IRLANTI

ISO-BRITANNIA

1214

ISRAEL

ITALIA

ITÄVALTA

JAPANI

JEMEN

JORDANIA

KANADA

KAZAKSTAN

KENIA

KIINA

1214

1966

KOLUMBIA

KREIKKA

KROATIA

KUWAIT

LIBANON

LIBYA

LIETTUA

MALESIA

MAROKKO

MEKSIKO

MONGOLIA

MYANMAR

NEPAL

NIGERIA

NORJA

OMAN

PAKISTAN

PERU

PORTUGALI

PUOLA

QATAR

RANSKA

2013

ROMANIA

RUOTSISAKSA

2049

SAMBIA

SAUDI-ARABIA

3161

SENEGAL

SERBIA

SINGAPORE

SUDAN

SUOMISVEITSI

TAIWAN

TANSANIA

TANSKA

THAIMAATRINIDAD JA TOBAGO

TSEKKI

TURKKI

TURKMENISTAN

UKRAINA

UUSI-SEELANTI

UZBEKISTAN

VALKO-VENÄJÄ

VENEZUELA

VIETNAM

VIRO

YHDISTYNEETARABIEMIIRIKUNNAT

1289

YHDYSVALLAT 10484

VENÄJÄ

5483

Tuonti

Vienti

MAAILMAN SOTA-TUOTEKAUPPA 2015

Kartan taustavärinä on rauhanindeksi (Global Peace Index, GPI). Se mittaa valtioiden rauhanomaisuutta 23 määrällisellä ja laadullisella indikaattorilla. Indeksiä julkaisee Institute for Economics and Peace.

Asekaupan arvo on esitetty TIV-yksiköinä (Trend Indicator Value). TIV-yksikkö on SIPRI:n käyttämä tilastoarvo, joka on laskettu sotilaallisten resurssien tuotantokustannusten perusteella. Valtion asevientiä tai -tuontia ei ole merkitty karttaan, jos sen arvo on alittanut 10 miljoonaa TIV-yksikköä.

TIV-arvot(miljoonaa yksikköä)

Rauhanindeksin arvot

RauhatonRauhanomainen

saferglobe - suomen asevalvontaraportti

100500

1000

200030004000

100500

1000

200030004000

22 23MAAILMAN SOTATUOTE KAUPPA 2015MAAILMAN SOTATUOTE KAUPPA 2015

sen kriisinhallinnan tarpeisiin. Vuosi 2015 merkitsee tässä käännekohtaa, ja monien Nato-maiden sotilasmeno-jen kasvu on todennäköisesti pitkäai-kaisempi kehityssuunta. Turvallisuu-sympäristön muutoksen vuoksi Sak-sa käynnisti vuonna 2015 nykyisen panssarikaluston nykyaikaistamisen ja kasvattamisen. Lisäksi Saksa aloit-ti yhteistyössä Ranskan kanssa nykyi-sen Leopard 2 -taistelupanssarivaunun seuraajan kehittämisen65,66.

VARUSTELU ETELÄ-KIINAN MEREN YMPÄRILLÄ JATKUNUT

Jo vuosia käynnissä ollut varustelu Etelä-Kiinan meren ympärillä jatkui vuonna 2015. Indonesia lisäsi varus-telumenojaan 16 prosenttia, Filippii-nit 25 prosenttia ja Vietnam 7,6 pro-senttia. Taustalla on Kiinan pyrkimys varmistaa alueen saarten – Paracel- ja Spratlysaarten – omistus rakentamal-la sotilastukikohtia niille. Filippiinit vei kiistan vuonna 2013 ratkaistavaksi Haagin pysyvään kansainväliseen väli-tystuomioistuimeen, joka julkaisi 12. heinäkuuta 2016 Filippiinien eduksi päätyneen päätöksensä67. Kiina vasta-si päätökseen kiistämällä oikeusistui-men päätäntävallan asiassa ja ilmoitta-malla vastaavansa Etelä-Kiinan meren alueella meriturvallisuudesta ja hal-linnoinnista68. Välitystuomioistuimen päätös saattaa rohkaista alueen muita valtioita haastamaan Kiinan rohkeam-min, joten sotilaallisen varustautumi-sen voi odottaa jatkuvan alueella myös seuraavina vuosina.

PERSIANLAHDEN YMPÄRILLÄ ASEVARUSTELUA JA KILPAILUA VAIKUTUSVALLASTA SISÄLLISSOTIA KÄYVISSÄ VALTIOISSA

Asevarustelua Lähi-idässä pitää täl-lä hetkellä yllä monimutkainen dyna-miikka, johon liittyvät valtiolliset kiis-tat Iranin ja arabimaiden välillä, Syyri-assa ja Jemenissä käytävät sisällissodat

sekä Isis-järjestöä vastaan Irakissa ja Syyriassa käytävä taistelu69.

Saudi-Arabian sotilasmenot olivat vuonna 2015 maailman kolmanneksi suurimmat: menojen arvoksi arvioi-tiin 87,2 miljardia dollaria. Näin ollen Saudi-Arabian sotilasmenot ovat kak-sinkertaistuneet vuoteen 2006 verrat-tuna70.

Saudi-Arabia ei ole hankkinut asei-ta pelkästään omaan käyttöönsä, vaan se on avustanut runsaskätisesti myös Syyrian hallitusta vastaan taistelevia kapinallisia. Kaksi tutkivan journalis-min ryhmää, Balkan Investigative Re-porting Network (BIRN) sekä Organi-zed Crime and Corruption Reporting Project (OCCRP), julkaisi heinäkuus-sa vuoden kestäneiden tutkimuksien-sa löydöksiä. Niiden mukaan Syyrian konfliktin alkamisen jälkeen Itä- ja Keski-Euroopasta on viety yhteensä yli 1,2 miljardin euron arvosta aseita ja ammuksia pääasiallisesti Saudi-Arabi-an – mutta myös Turkin, Arabiemii-rikuntien sekä Jordanian – kautta eri ryhmittymille Syyriaan ja Jemeniin.

Aseet ovat olleet osin vanhaa itä-kalustoa Varsovan liiton ajoilta, mutta tuotantoa on myös laajennettu äsket-täin Lähi-idän tilausten myötä. Myy-jävaltioita ovat Bosnia ja Hertsegovi-na, Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Monte-negro, Slovakia, Serbia sekä Romania. Todennäköisesti valtiot ovat vientilu-pia myöntäessään tienneet, että aseet päätyvät aseellisille ryhmittymille, sil-lä Persianlahden valtiot itse käyttävät länsivalmisteisia aseita. Kansainvälis-ten asiantuntijoiden mukaan viennit hyvin todennäköisesti rikkovat ase-kauppasopimusta vastaan71.

Lisäksi myyjinä toimivia EU-mai-ta sitoo Euroopan unionin neuvos-ton asevientiä koskeva yhteinen kan-ta, jonka seitsemäs peruste vaatii, että vientilupaa myönnettäessä on huomi-oitava ”vaara, että sotilasteknologia tai puolustustarvikkeet päätyvät muualle ostajamaassa tai jälleenviedään epä-toivottavin ehdoin.” Perusteessa noste-

taan erikseen esille mahdollisuus, että aseet jälleenvietäisiin terrorijärjestöil-le72.

Syyrian hallituksen tukija alueella taas on Iran73. Iranin väitetään tuke-van myös Jemenin hallitusta vastaan taistelevia huthikapinallisia ja olevan siten vastakkain Saudi-Arabian kanssa Jemenissäkin74.

Kokonaisuutena Persianlahden alue näyttäytyy tällä hetkellä alueena, jossa toisiinsa kietoutuvat valtioiden sisäiset konfliktit Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä, alueellinen kilpailu vai-kutusvallasta Iranin ja Saudi-Arabian välillä sekä geopoliittinen kädenvään-tö Venäjän ja länsimaiden välillä. Jo

Euroopasta on viety yli 1,2 mil-jardin euron ar-

vosta aseita ja ammuksia eri ryhmittymille

Syyriaan ja Jeme-niin.

nämä ulottuvuudet tekevät ratkaisu-jen löytämisen alueen konflikteihin vaikeaksi.

Euroopan maiden asekauppa alu-eelle lisää konfliktien kestoa osapuol-ten taistelukyvyn pysyessä korkeana. Lisäksi asekauppa alueelle kasvattaa konflikteista taloudellisesti hyötyvi-en osapuolten määrää. Siten konflik-tin ympärille syntynyt taloudellinen järjestelmä uhkaa sekin ylläpitää kon-fliktia. Mikäli EU haluaa puuttua Syy-rian sisällissodan jatkumiseen, sen tu-lisi muiden diplomaattisten toimiensa ohella puuttua myös omien sekä tule-vien jäsenmaidensa asekauppaan Sau-di-Arabian kanssa.

Mikäli EU haluaa puuttua Syyrian sisällissodan jat-kumiseen, sen tu-lisi puuttua myös jäsenmaiden-sa asekauppaan Saudi-Arabian kanssa.

SAKSALAISASEITA KÄYTETTIIN IHMISOIKEUSRIKKOMUKSIIN MEK-SIKOSSA

Syyskuussa 2014 Meksikossa Igu-alan kaupungissa 43 opettajaopis-kelijaa katosi. Kaksi kuukautta myöhemmin paikallisen huume-jengin jäsenet tunnustivat osallis-tuneensa opiskelijoiden murhaan. Opiskelijat olivat olleet kaupun-gissa keräämässä rahaa sekä kaap-paamassa bussia matkustaakseen mielenosoitukseen Mexico Ci-tyyn. Poliisi pysäytti heidät avaa-malla tulen ja ampui kolme opis-kelijaa kuoliaaksi. Loput opiske-lijat poliisi luovutti huumejengin jäsenille, jotka teloittivat opiskeli-jat kaatopaikalla.

Tultuaan ilmi tapaus aiheutti sekä kansallisen että kansainväli-sen kohun. Saksassa tapaus nosti esiin maan aseviennit Meksikoon. Heckler & Koch -yhtiö oli vienyt vuosina 2006–2009 Meksikoon yli 9 000 kappaletta G36-rynnäk-

kökivääreitä. Vientiluvassa vientiä oli rajoitettu siten, että kiväärejä ei saanut päätyä käyttöön neljään osavaltioon, joissa kivääreitä olisi mahdollisesti käytetty ihmisoike-usloukkauksiin huumekartellien vastaisen sodan yhteydessä. Yksi näistä osavaltioista oli Guerrero, jossa Igualan kaupunki sijaitsee.

Jo vuonna 2010 nousivat esiin ensimmäiset epäilyt, että yritys olisi tietoisesti antanut aseidensa päätyä kiellettyihin osavaltioihin. Syytteet kahta Heckler & Kochin entistä toimitusjohtajaa, kolmea työntekijää sekä yhtä myyntiedus-tajaa vastaan nostettiin marras-kuussa 2015. Samalla Zeit-lehden hankkimista asiakirjoista kävi il-mi, että vientiluvista vastaavat ta-lousministeriön viranomaiset oli-vat todennäköisesti tietoisia G36-rynnäkkökiväärin päätymisestä kiellettyihin osavaltioihin75. Oi-keudenkäynti Heckler & Kochin työntekijöitä vastaan alkaa näillä näkymin vuonna 201776.

Igualan tapahtumien selvitys-ten yhteydessä on käynyt ilmi, että poliisin tuona päivänä käyttämien aseiden joukossa oli ”kolme tusi-naa” Heckler & Kochin G36-ryn-näkkökivääriä77. Aseita oli selke-ästi päätynyt käyttöön ihmisoike-usrikkomuksiin. Deutsche Wellen saamien tietojen mukaan yhteensä noin 4 700 rynnäkkökivääriä on viety kiellettyihin osavaltioihin78.

Tapaus kuvastaa vientivalvon-nan epäonnistumista usealla ta-solla. Vientilupa on annettu alun alkaen sen olettamuksen varassa, että ostaja sitoutuisi täysin vienti-luvan määräämiin ehtoihin. Viejä-valtion on kuitenkin vaikea valvoa vientiehtojen toteutumista. Viittei-siin siitä, että myyjä rikkoo tietoi-sesti vientiluvan ehtoja, ei puutut-tu. Zeit-lehden analysoiman viran-omaisten viestinvaihdon pohjalta toiminnan taustalla olivat talous-poliittiset motiivit sekä Heckler & Kochin läheiset suhteet vientilupa-viranomaisiin.

TAPAUSTARKASTELU MAAILMAN SOTATUOTEKAUPASTA

Monien Nato-maiden puo-

lustusmenojen kasvu on toden-näköisesti pitkä-aikaisempi kehi-

tyssuunta.

24 MAAILMAN SOTATUOTE KAUPPA 2015 25

Laatikko 3:Puolustusmenoilla oikeutetaan EU:n budjettisäännösten rikkominen

Ranska lisää puolustusmenojaan vastauksena maassa tapahtunei-siin terrori-iskuihin. Menolisäykset tarkoittavat, että Ranska rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä, jotka edellyttävät jäsen-valtioiden julkisen talouden alijää-män pysymistä alle 3 prosentissa BKT:sta ja julkisen velan pysymistä alle 60 prosentissa BKT:sta79.

Ranska on toistuvasti ollut budjettisäännösten valvomises-ta vastaavan Euroopan komission huomion kohteena, sillä maalla on ollut vaikeuksia pitää julkisen ta-louden alijäämänsä ja velkaantu-misasteensa sopimusten edellyt-tämissä rajoissa. Maalta on vaadit-tu merkittäviä julkisen talouden sopeuttamistoimia ja rakenteelli-sia uudistuksia, jotka kohdistuvat muun muassa eläkejärjestelmän uudistamiseen ja työmarkkinoi-den joustavuuden lisäämiseen80.

Ranskalle on myönnetty jous-toja sääntöjen noudattamisessa aikaisemminkin, mikä on herät-tänyt kritiikkiä pienemmissä EU:n jäsenvaltioissa, joille vastaavia myönnytyksiä ei ole annettu81. Esimerkiksi ankarien taloudellis-ten sopeuttamistoimien kohteeksi joutunut Irlanti on vaatinut osak-seen samankaltaisia joustoja kuin Ranska on saanut82. Pahiten ta-louskriisistä kärsineissä euroalu-een jäsenvaltioissa, kuten Espan-jassa ja Portugalissa talouskuria on kritisoitu sen sosiaalisten vaikutus-ten vuoksi, ja kuripolitiikka on he-rättänyt runsaasti vastarintaa83.

Ranskassa vaaditut julkisen ta-louden sopeuttamistoimet ja eri-tyisesti työmarkkinoihin kohdis-tuvat rakenteelliset uudistukset

ovat nostattaneet avoimia protes-teja erityisesti keväällä 2016. Täs-tä huolimatta Ranskan hallitus on komission tuella jatkanut uudis-tuksia, mikä on johtanut laajamit-taisiin lakkoihin84,85.

Marraskuussa 2015 tapahtu-neita Pariisin terrori-iskuja seu-ranneessa puheessaan Ranskan parlamentille presidentti François Hollande ilmoitti, että turvalli-suusmenoja lisätään, vaikka tä-mä rikkoisi EU:n budjettisääntöjä. Hollande totesi turvallisuussopi-muksen olevan vakaus- ja kas-vusopimusta tärkeämpi ja katsoi Ranskan olevan sodassa86.

Ranskan pääministeri Manuel Valls korosti, että puolustusme-noja tulee käsitellä erillään muis-ta julkisen talouden menoista, ei-kä Ranska tule säästämään muis-ta julkisen talouden menoista rahoittaakseen kasvavaa puolus-tusbudjettiaan. Hänen mukaan-sa Ranskalle tulee antaa julkista-loudessaan liikkumavaraa, koska Ranskan käymä terrorismin vastai-nen taistelu koskee koko Euroop-paa87.

Euroopan komission edustajat ovat olleet valmiita myöntämään Ranskalle liikkumavaraa alijää-mätavoitteissa puolustusmeno-jen osalta. Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan Pariisin isku-jen jälkeisessä tilanteessa kansa-laisten turvallisuus sekä Ranskan ja Euroopan kansalaisten suojele-minen ovat ehdottomasti etusijal-la. Moscovicin mukaan EU:n bud-jettisäännöistä on mahdollista joustaa, mikäli kyseessä on erityis-tä huomiota vaativa tilanne kuten turvallisuus88.

EU:n budjettisäännöt mahdol-listavat poikkeamisen asetetuis-ta tavoitteista, mikäli jäsenvaltio kohtaa yllättäviä ja ennakoimat-tomia tilanteita. Poikkeaminen on sallittu muun muassa Italian koh-dalla pakolaiskriisin aikana, kun Italia on pyytänyt joustoa alijää-

mätavoitteisiinsa voidakseen vas-tata pakolaiskriisin aiheuttamiin kustannuksiin89.

Britannian EU-eron jälkimai-ningeissa ja kituliaan talouskas-vun jatkuessa Euroopan komissio on muiltakin osin omaksunut va-rovaisemman linjan EU:n budjet-tisääntöjen tulkinnassa. Esimakua tästä saatiin heinäkuussa, kun ko-missio jätti sanktioimatta Espan-jaa ja Portugalia siitä huolimatta, että maiden julkistalouden alijää-mät eivät pysyneet EU:n budjet-tisääntöjen rajoissa90.

Puolustusmenojen kohdalla Ranskalle myönnetyt joustot jul-kisen talouden alijäämien osal-ta herättävät kysymyksiä EU:n ta-louspolitiikan arvojärjestyksestä. Jokaisella EU:n jäsenvaltiolla tu-lee olla sekä oikeus että valmius suojella omia kansalaisiaan ulkoi-silta uhkilta. Samanaikaisesti on kuitenkin huomionarvoista, että Ranskan tapauksessa EU:n bud-jettisääntöjä tulkitaan tavalla, jos-sa puolustusmenoja kohdellaan poikkeustapauksena.

Mikäli talousvaikeuksissa ole-vilta EU:n jäsenmailta edellytetään toistuvasti sosiaaliturvaverkkojen-sa supistamista ja julkisten meno-jen karsimista, tulee tämä olennai-sesti heikentämään maiden kykyä suojella omia kansalaisiaan talou-delliselta ja sosiaaliselta turvatto-muudelta. Tällaisten leikkausten vaatiminen saattaa olla lyhytnä-köistä politiikkaa, sillä vahvojen sosiaaliturvaverkkojen ylläpitämi-nen on eräs keskeisistä keinoista, joilla pyritään estämään sellais-ta sosiaalista kurjistumista ja tur-vattomuutta, joka voi purkautua myös avoimena väkivaltana.

EU:n budjettisääntöjä tulkitta-essa on tarvetta pohtia huolella, miten turvallisuuden eri muotoi-hin panostetaan taloudellisesti ja tulisiko tämä huomioida arvioita-essa EU:n talouspolitiikan tulevaa suuntaa.

24 MAAILMAN SOTATUOTE KAUPPA 2015

SUOMEN ASEVIENTI 2015

SOTATUOTTEET Vientilupia:376,9 milj. € (2015)230,3 milj. € (2014)

Toteutunut vienti:99,3 milj. € (2015)

222,8 milj. € (2014)

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEET Vientilupia:

669 kpl (2015)673 kpl (2014)

Toteutunut vienti:ei saatavilla (2015)ei saatavilla (2014)

KIDUTUSVÄLINEET Vientilupia:

0 kpl (2015)ei selvitetty (2014)

Tuontilupia:0 kpl (2015)

ei selvitetty (2014)

SIVIILIASEET Vientilupia:

676 kpl* (2015)ei saatavilla (2014)

Toteutunut vienti: 77,3 milj. € (2015)71,0 milj. € (2014)

Suomen sotatuoteviennin arvo vuon-na 2015 oli noin 99 miljoonaa euroa. Tämä on noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin Suomen sota-tuoteviennin keskiarvo 2000-luvulla. Kuten kuvio 3 kertoo, kahteen edel-lisvuoteen verrattuna viennin arvo laski.

Aseviennissä yksittäisillä isoilla kaupoilla voi olla suuri vaikutus koko vuoden viennin arvoon, ja siksi vuo-sittaiset vaihtelut ovat suuria. Vuosi-na 2013 ja 2014 Suomen sotatuote-vienti nousi ennätyksellisesti yli 200 miljoonan euron. Tätä selittää osaksi näinä vuosina toteutuneet merkittä-vät panssariajoneuvokaupat Ruotsiin. Molempina vuosina panssariajoneu-voja vietiin Ruotsiin yli sadalla mil-joonalla eurolla91,92.

Näin ollen huomattavalta näyttävä viennin väheneminen vuosien 2014 ja 2015 välillä ei välttämättä tarkoita, että Suomen asevienti olisi kääntynyt laskuun. On myös merkkejä siitä, että tulevina vuosina sotatuotteiden vien-ti Suomesta kasvaisi jälleen. Vuonna

* Luku sisältää kiel-teiset päätökset. Sa-ferGloben Poliisihal-litukselta saamissa tiedoissa kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä ei ole eritelty.

KUVIO 2. SUOMENASEVIENTI 2015

2726

30,9

ETELÄ-AFRIKKA

1,6

NAMIBIA

KENIA

SOMALIA

SAMBIA

ARGENTIINA

BRASILIA

CHILEURUGUAY

GRÖNLANTI

KANADA 7.7

YHDYSVALLAT

2,2

27,3

AFGANISTAN

INTIAPAKISTAN

ARABIEMIIRI-KUNNAT

1,9

2,2

GEORGIA

IRAK

ISRAEL KUWAIT

LIBANON SYYRIA

SAUDI-ARABIA

28,7

ETELÄ-SUDAN

MAURITIUS

MALI

PALESTIINALAISALUE

TURKKI

3,6

ETELÄ-KOREA

JAPANI

KIINA

BRUNEI2,2

FILIPPIINIT

INDONESIASINGAPORE

VIETNAM

KAZAKSTAN1,4

1,5TURKMENISTANALBANIA

ESPANJA

ITALIA2,7

KOSOVOKROATIA

PORTUGALI

SLOVENIABULGARIA

ROMANIASLOVAKIA

TSEKKIUKRAINAVENÄJÄ

ALANKO-MAAT

BELGIA

ITÄVALTA

LUXEMBURGRANSKA1,5

1,4

2,9

1,5

SAKSA

SVEITSI

ISLANTI

LATVIALIETTUA

NORJA3,1

6,5

RUOTSI

3,3

6,4

TANSKA

VIRO1,6

ISO-BRITANNIA

1,1

2,2

7,1AUSTRALIA

UUSI-SEELANTI

1,5

UUSI-KALEDONIA

PUOLA

1,6

6,5

UNKARI

SUOMEN ASEVIENTI 2015

0,5

2

457

10

1

3

20

0,5

2

457

10

1

3

20

Sotatuotevienti Siviiliasevienti

miljoonaa euroa miljoonaa euroa

Korkean intensiteetin konflikti

Matalan intensiteetin konflikti

saferglobe - suomen asevalvontaraportti

Sotatuotteiden vientitiedot perustuvat puolustusministeriön julkaisemaan raporttiin ja siviiliaseiden vientitiedot tullin tietoihin. Mukana ei ole vientiä maihin, johin viennin arvo on alle 10 000 euroa. Konfliktialueet perustuvat Chart of Conflict -karttaan, jota julkaisee International Institute for Strategic Studies.

Maan nimi on sinisellä kursiivilla, jos vähintään puolet sinne kohdistuneesta sotatuoteviennistä oli YK:n, EU:n tai muiden järjestöjen rauhanturva- ja humanitaarisen avustustoiminnan käyttöön.

28 29SUOMEN ASEVIENTI 2015SUOMEN ASEVIENTI 2015

Vuonna 2015 myönnettyjen

vientilupien ko-konaisarvo oli

korkea, 377 mil-joonaa euroa.

Viime vuosien tapaan euromää-räisesti merkittä-vimmät Suomes-ta vietävät so-tatuotteet olivat panssariajoneu-voja ja kranaatin-heittimiä.

Kaksikäyttötuot-teiden vientival-vontaa leimaa tasapainottelu yritysten vien-nin edistämisen ja kansainvälisen kontrollin tuke-misen välillä.

2015 sotatuotteiden vientilupia myön-nettiin yhteensä 377 miljoonan euron arvosta. Tämä on enemmän kuin ker-taakaan aiemmin käytössämme olevan yli kymmenen vuotta kattavan tilaston aikana.

On huomattavaa, että vuodes-ta 2002 alkavan tilastoinnin aikana vuosi 2015 oli ensimmäinen, jolloin EU ei ollut Suomen sotatuoteviennin merkittävin kohdealue. Vuotta 2011 lukuun ottamatta kaikkina aiempi-na vuosina euromääräisesti yli puolet Suomen sotatuoteviennistä on suun-tautunut EU-maihin. Vuonna 2011 EU-maihin suuntautui 45 % Suo-men sotatuoteviennistä, tuolloinkaan minkään muun alueen osuus ei ol-lut tätä suurempi. Vuonna 2015 Suo-men merkittävimmäksi vientialueeksi nousi Lähi-itä. Saharan eteläpuolinen Afrikka nousi toiseksi merkittävim-mäksi alueeksi Etelä-Afrikkaan suun-tautuneen panssariajoneuvoviennin vuoksi.

Viime vuoden raportissa arvioim-me, että suomalainen puolustusteol-lisuus hakee kasvavissa määrin mark-kinoita perinteisten vientialueidensa Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulko-

Vuodesta 2002 alkavan tilastoin-nin aikana vuosi 2015 oli ensim-mäinen, jolloin

EU ei ollut Suo-men sotatuote-

viennin merkittä-vin kohdealue.

puolelta. Kasvavat varustelumenot eri-tyisesti Lähi-idässä ja Aasiassa ovat li-sänneet sotatuotteiden kysyntää. Toi-saalta turvallisuuspoliittinen tilanne saattaa lisätä myös eurooppalaisten valtioiden varustelumenoja.

Vuonna 2015 toteutuneet viennit viittaavat siihen, että Euroopan ulko-puolisten markkinoiden merkitys suo-malaiselle puolustusteollisuudelle ko-rostuu.

Vientilupia myönnettiin Arabiemii-rikuntiin yli 77 miljoonan, Omaniin noin 20 miljoonan ja Turkkiin lähes 10 miljoonan euron arvosta. Toisaalta vuonna 2015 myönnetyistä vientilu-vista euromääräisesti suurin osa suun-tautui Eurooppaan. Näyttääkin siltä, että varustelumenojen lisäys sekä Lä-hi-idässä ja Aasiassa että Euroopassa voi tulevina vuosina kasvattaa suoma-laisten sotatuotteiden kysyntää useilla eri markkina-alueilla.

Euroopan ulkopuolisten markki-noiden osalta Lähi-itään myönnetyt vientiluvat viittaavat siihen, että suo-malaiset puolustusalan yritykset pyr-kivät viemään tuotteitaan tälle alueel-le. Tarkastelemme tarkemmin Patrian Arabian niemimaalle tekemiä kauppo-ja sivuilla 31–32.

Patrian kauppojen ohella myös pie-nemmät suomalaisyritykset osallistu-vat Lähi-idän asemarkkinoille. Sako Oy:lle myönnettiin vientiluvat tark-kuuskiväärien ja niiden osien vientiin Arabiemiirikuntiin ja Kuwaitiin. Mo-lempiin maihin myös vietiin tarkkuus-kivääreitä ja niiden osia. Pimeänäkö-laitteita valmistavalle Millog Oy:lle myönnettiin esittelylupia Saudi-Ara-biaan, Arabiemiirikuntiin, Qatariin ja Kuwaitiin.

Myös Australia on panostamassa puolustukseensa. SIPRI:n mukaan vii-sivuotiskaudella 2011–2015 Austra-lia kuului maailman kymmenen mer-kittävimmän asetuojan joukkoon 3,6 prosentin asetuontiosuudellaan93.

Australian puolustusvoimat uudis-taa ajoneuvokalustoaan, ja Patria osal-

KUVIO 3. SOTATUOTEVIENNINKEHITYS 1999–2015 (milj. €)

1999 40,22000 23,52001 39,02002 53,52003 48,52004 40,22005 103,02006 53,32007 74,72008 93,32009 86,82010 58,62011 103,12012 113,22013 224,02014 222,82015 99,3

Kasvavat varus-telumenot erityi-sesti Lähi-Idässä ja Aasissa saatta-vat lisätä suoma-laisten sotatuot-teiden kysyntää

näillä alueilla.

listuu yhdessä BAE Systemsin kans-sa tarjouskilpailuun omalla ajoneu-vollaan, joka kulkee nimellä AMV35. Nimi juontuu Patrian valmistamasta AMV-pyöräajoneuvosta ja BAE Sys-tems Hägglundsin kehittämästä ase-järjestelmästä, johon kuuluu 35 mm tykki94.

Tarjouskilpailuun osallistuvien ajo-neuvojen testit tehdään vuoden 2016 aikana. Toteutuessaan kauppa saat-taa sisältää yli 200 ajoneuvoa95. Tä-mä tarkoittaa, että kauppa yltäisi Suo-men suurimpien asevientien joukkoon 2000-luvulla.

Suomalaisella tarkkuuskivääre-jä valmistavalla Sakolla on ollut ase-vientejä myös Aasiaan. Vuonna 2015 Suomesta vietiin tarkkuuskivääreitä ja niiden osia Kazakstaniin ja Turkme-nistaniin satojen tuhansien eurojen ar-vosta. Tarkkuuskiväärivienti todennä-köisesti jatkuu, sillä Turkmenistaniin myönnettiin vuonna 2015 vientilupia yli miljoonan euron arvosta. Tarkas-telemme Turkmenistanin tapausta tar-kemmin sivuilla 33–34.

Viime vuosien tapaan euromääräi-sesti merkittävimmät Suomesta vie-tävät sotatuotteet olivat panssariajo-neuvoja ja kranaatinheittimiä. Tämän ohella Suomesta vietiin muun muassa suojavarusteita.

Etelä-Afrikkaan vietiin Patrian val-mistamia AMV-ajoneuvoja ja ajoneu-vojen osia sekä tulenjohtovälineistöä ja tarkkuuskivääreitä. Yhteensä nämä viennit Etelä-Afrikkaan olivat arvol-taan noin 30 miljoonaa euroa. Saudi-Arabian viennit koostuivat pääasiassa Patrian valmistamista kranaatinheitti-mistä, joista vuonna 2014 toimitettiin jo osa96.

Etelä-Afrikan ja Saudi-Arabian ohella Suomesta vietiin yli kolmen miljoonan euron arvosta sotatuotteita Puolaan, Norjaan, Turkkiin ja Ruot-siin. Kokonaisuudessaan Suomen so-tatuote- ja siviiliasevienti on esitetty edellisellä aukeamalla olevalla kartal-la. Puolaan vietiin panssariajoneuvoja

noin kuuden miljoonan euron arvos-ta ja Turkkiin suojaterästä yli kolmen miljoonan euron arvosta. Perehdym-me lähemmin Turkkiin suuntautu-vaan patruunavientiin sivuilla 32–33.

KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIENTILUPIEN MÄÄRÄ PYSYI ENNALLAAN

Kaksikäyttötuotteet ovat tuotteita tai palveluita, jotka soveltuvat siviilikäy-tön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoi-tuksiin tai joukkotuhoaseiden kehittä-miseen. Niiden vientivalvonnasta vas-taa ulkoasiainministeriö.

Tuotteiden vientiä ja vientivalvon-taa leimaa usein tasapainottelu suo-malaisyritysten viennin edistämisen sekä ihmisoikeuksien ja kansainväli-sen kontrollin tukemisen välillä. Kak-sikäyttötuotteiden vientivalvonnan merkitys on kasvamassa kyberturval-lisuuden ja kehittyvien teknologioiden myötä. Kaksikäyttötuotteiden arvioi-daankin muodostavan tulevaisuudes-sa noin 70 % sotateknologiasta97.

Yleisimmin Suomesta vietäviä kak-sikäyttötuotteita ovat venttiilit sekä korkean teknologian tuotteet kuten mobiiliverkkojen osat, taajuusmuun-timet, viranomaisverkot ja verkkotyö-kalut. Ulkoasiainministeriö ei raportoi toteutuneita vientejä, mutta myönnet-tyjen lupien määriä ja kohdemaita tar-kastelemalla voi tehdä suuntaa-antavia päätelmiä viennissä ja vientipolitiikas-sa tapahtuvista muutoksista.

KUVIO 4. KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIEN-TILUPIEN MÄÄRÄN KEHITYS 2011–2015

2011 286 kpl2012 434 kpl2013 374 kpl2014 673 kpl2015 669 kpl

Kuten kuvio 4 osoittaa, kaksikäyttö-tuotteiden viennille myönnettyjen lu-pien määrä on viime vuosina kasva-nut merkittävästi. Vuonna 2015 myön-

30 31SUOMEN ASEVIENTI 2015SUOMEN ASEVIENTI 2015

nettiin yhteensä 669 vientilupaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin edellisvuon-na. Kohdemaissa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Lähes puolet vuonna 2015 myönnetyistä lu-vista kohdistui edelleen Aasiaan ja eri-tyisesti Kiinaan, johon suuntautui 19 % kaikista luvista. Eurooppaan kohdistui 18 % luvista, ja näistä luvista yksin Ve-näjän osuus oli noin puolet. Lähi-itä nousi kolmanneksi suurimmaksi koh-dealueeksi 17 %:n osuudella.

SIVIILIASEIDEN VIENTI KASVOI HIEMAN

Suomen siviiliaseiden viennin koko-naisarvo vuonna 2015 oli noin 77 mil-joonaa euroa. Viennin arvo kasvoi edellisvuodesta noin kuudella miljoo-nalla eurolla. Merkittävin yksittäinen viennin kohdemaa suomalaisille sivii-liaseille on Yhdysvallat, jonne vietiin siviiliaseita tai ammuksia noin 27 mil-joonan euron arvosta.

Euroopan alueella siviiliaseiden merkittävimmät vientimaat olivat Ruotsi, Norja, Italia, Saksa ja Iso-Bri-tannia, joihin kohdistuva vienti oli ar-voltaan yli 2 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen lisäksi siviiliaseita vietiin yli miljoonan euron arvosta Puolaan ja Ranskaan.

Euroopan ulkopuolisista siviili-aseiden vientimaista tärkeimmät oli-vat Yhdysvaltain ohella aikaisempien vuosien tavoin Kanada, Australia, Ete-lä-Afrikka sekä Uusi Seelanti. Näissä maissa on vahva metsästys- ja ampu-maurheilukulttuuri, mikä tekee maista tärkeitä markkina-alueita suomalaisil-le asealan yrityksille.

Perinteisten vientimaiden ohella Euroopan ulkopuolisista siviiliaseiden vienneistä huomionarvoisia ovat vien-nit Arabiemiirikuntiin ja Kazaksta-niin. Arabiemiirikuntiin vietiin vuon-na 2015 siviiliaseiden patruunoita 1,7 miljoonan euron arvosta. Kazaksta-niin vietiin vuorostaan siviiliaseiden patruunoita yhteensä liki 400 000 eu-ron arvosta.

SaferGloben tiedossa ei ole, mitä nämä viennit tarkalleen sisältävät, ei-kä myöskään, kenelle patruunaviennit on suunnattu. Tämä johtuu siitä, että siviiliaseiden vientiä valvova Poliisi-hallitus ei raportoi yksittäisiä siviili-aseiden vientilupia eikä euromääräistä toteutunutta vientiä. Tämä vaikeuttaa siviiliaseviennin valvontaa ja heiken-tää viennin läpinäkyvyyttä. Tässä ra-portissa esitetyt tiedot Suomen sivii-liaseviennistä perustuvat Tullin ulko-maankauppatilastoihin.

Siviiliasevientien ja sotatuotevien-tien välillä saattaa olla yhteys. Koska monet patruunatyypit soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön, puolustus-viranomaisille tarkoitettuja patruunoi-ta on mahdollista viedä siviiliasevien-tinä. Näin oli vuoden 2011 raportissa esiin nostamassamme Bahrainin tapa-uksessa, jossa Suomesta vietiin Bah-rainiin tarkkuuskiväärien patruunoita siviiliasevientinä99.

Sako Oy:lle myönnettiin Arabiemii-rikuntiin vuonna 2015 sotatuottei-den vientiluvat 31 tarkkuuskiväärille ja niiden varaosille. Molempien vien-tilupien vastaanottajaksi oli merkitty Dubaissa toimiva Al Qannas Hunting Equipment L.L.C. Puolustusministeri-ön mukaan vuonna 2015 Arabiemii-rikuntiin vietiin tarkkuuskivääreitä ja niiden osia yhteensä noin 90  000 eu-ron arvosta.

SaferGloben tiedossa ei ole, liittyykö

Arabiemiirikuntiin suuntautunut 1,7 miljoonan euron siviilipatruunavienti maahan vietyihin tarkkuuskivääreihin. Jos nämä patruunat olisi viety sotatuo-tevientinä, olisi niiden vienti vaatinut valtioneuvoston hyväksynnän.

Kazakstanin osalta Sako Oy:lle myönnettiin vuonna 2015 kaksi tark-kuuskiväärien ja niiden varusteiden vientilupaa. Toisessa vientiluvista lop-pukäyttäjäksi oli merkitty Kazakstanin sisäministeriö, toisessa maan puolus-tusministeriö. Suomesta vietiin Ka-zakstaniin vuonna 2015 yli puolen miljoonan euron arvosta tarkkuuski-vääreitä osineen. Tämän lisäksi maa-han vietiin yli 800 000 euron arvosta vaimentimia ja muita osia. On mah-dollista, että Kazakstaniin suuntautu-nut yli 300 000 euron arvoinen sivii-lipatruunoiden vienti liittyy maahan suuntautuneeseen tarkkuuskiväärei-den sotatuotevientiin.

KUVIO 5. KAKSIKÄYTTÖTUOTTEIDEN VIEN-TILUPIEN JAKAUTUMINEN MAANOSITTAIN 2015

Aasia 48 %Eurooppa 18 %Lähi-itä 17 %Amerikat 13 %Afrikka 4 %

Merkittävin suomalainen kaksikäyttö-tuotteiden viejä myönnettyjen lupien määrän perusteella oli ABB Oy, jolle vientilupia myönnettiin 258 kappa-letta. Yhtiö vie erityisesti tyristorimo-duuleja Kiinaan. Tyristorimoduulei-ta käytetään taajuusmuuttajiin, joilla voidaan muun muassa säädellä säh-kömoottorin nopeutta voimalaitoksis-sa, mutta tyristorimoduuleja voidaan myös käyttää ydinvoimaloissa ydin-polttoaineen rikastamiseen ja mahdol-lisesti ydinaseiden valmistukseen.

Toiseksi eniten vientilupia myön-nettiin Vacon Oyj:lle, joka sai 72 vien-tilupaa. Kolmantena oli Metso Flow Control Oy, jolle vientilupia myönnet-tiin 62 kappaletta98. Myös Vacon on erikoistunut taajuusmuuttajien vien-tiin, sen saamat vientiluvat suuntau-tuvat pääasiassa Aasiaan ja erityisesti Intiaan. Metso Flow Control on tun-nettu erilaisista mineraalien käsitte-lyratkaisuista, ja sille myönnetyt luvat koskevat muun muassa ydinlaitoksissa käytettäviä venttiileitä. Kohdemaiksi nousevat erityisesti Valko-Venäjä se-kä Kiina.

Perinteisten vien-timaiden ohel-la siviiliaseiden vienneistä huo-

mionarvoisia ovat viennit Ara-

biemiirikuntiin ja Kazakstaniin.

Puolustusviran-omaisten käyt-töön tarkoitettuja patruunoita on mahdollista viedä siviiliasevientinä.

Tässä osiossa esitellään tarkem-min joitakin Suomen asevientejä. Osioon on valittu erityisiä tai huo-mionarvoisia tapauksia, joten ta-paukset eivät anna kokonaiskuvaa Suomen aseviennistä.

PATRIAN KAUPAT MONINKERTAIS-TANEET SUOMEN ASEVIENNIN ARA-BIAN NIEMIMAALLE

Arabian niemimaalle suuntautu-vassa asekaupassa eletään Patri-an takia historiallisia aikoja. Ne-mo-kranaatinheitintorneja vietiin vuonna 2014 Saudi-Arabiaan 51 miljoonan euron arvosta ja Ara-biemiirikuntiin 22 miljoonan eu-ron arvosta. Pelkästään Saudi-Arabiaan suuntautuneen kaupan arvo oli suurempi kuin Suomen asevienti kaikkiin Arabian niemi-maan valtioihin edellisten 12 vuo-

den aikana yhteensä100.Poikkeuksellisen suuret kaupat

eivät jääneet tähän, sillä alkuvuo-desta 2016 Patria tiedotti saaneen-sa Arabiemiirikunnilta pitkään tavoittelemansa tilauksen AMV-ajoneuvoille. Tilatut 40 panssari-ajoneuvoa toimitettiin elokuuhun 2016 mennessä. AMV on mark-kinajohtaja kahdeksanpyöräisten panssariajoneuvojen luokassa, ja panssariajoneuvoja voidaan asiak-kaan tarpeen mukaan muunnella erilaisiin tarpeisiin. Panssariajo-neuvoja on tähän saakka valmistet-tu useiden eri maiden asevoimille yhteensä yli 1400 kappaletta101,102.

Patria ei ole kertonut Arabi-emiirikuntiin myytyjen panssari-ajoneuvojen kauppahintaa, mut-ta SaferGloben arvion mukaan se on noin 70 miljoonaa euroa. Kun Suomen aseviennin kokonaisarvo

on 2000-luvulla ollut keskimäärin 90 miljoonaa euroa vuodessa, ky-se on arvoltaan hyvin huomatta-vasta yksittäisestä kaupasta. Tuo-tantoon osallistuvan puolalaisen Rosomak SA:n mukaan näiden 40 panssariajoneuvon lisäksi on sovit-tu mahdollisuudesta valmistaa yli-määräiset 50 kappaletta, joihin on mahdollista sovittaa raskaampaa aseistusta. Esitetty lukumäärä sopii yhteen Patrian hankkimien vien-tilupien kanssa. Rosomak SA:n edustaja on myös vihjannut mah-dollisesta pienemmästä AMV-toi-mituksesta toistaiseksi nimeämät-tömälle Lähi-Idän maalle103,104.

Patrian ja Arabiemiirikuntien yhteistyö voi jatkua pidemmälle-kin, sillä yhtiön edustaja on luon-nehtinut kauppaa erittäin merkit-täväksi. Patria allekirjoitti vuoden 2015 alussa kumppanuussopi-

TAPAUSTARKASTELUITA SUOMEN ASEVIENNISTÄ

32 33SUOMEN ASEVIENTI 2015SUOMEN ASEVIENTI 2015

ruunan viemiseksi Turkin eri-koisjoukoille. Marraskuussa 2014 puolustusministeriö oli myöntä-nyt vientiluvan noin 500  000 pat-ruunalle, joiden loppukäyttäjäk-si ilmoitettiin Turkin santarmit. Molemmat vientiluvat sai pieni-kaliiperisiin patruunoihin sekä ur-heilu-, metsästys- ja ammattikäy-tön komponentteihin erikoistunut Nammo Lapua Oy126.

Vuonna 2015 Turkkiin myös vietiin patruunoita 400 000 euron arvosta127, mutta SaferGloben tie-dossa ei ole, vietiinkö patruunoi-ta santarmeille, erikoisjoukoille vai molemmille, sillä asia ei selviä puolustusministeriön julkaisemas-ta tilastosta. Nammo Lapuasta ker-rottiin SaferGlobelle, että yritys ei halua kommentoida vientejään128.Kaikki vientiluvan saaneet pat-ruunat ovat tarkkuusammunnassa käytettävää .308 Win -kaliiperia, erikoisjoukoille tarkoitetut .308 Win AP492 -patruunat myös lä-vistävät panssaria. .308 Win -ka-liiperin patruunat ovat laajasti eri maiden asevoimien tarkka-ampu-jayksiköiden sekä lainvalvontavi-ranomaisten käytössä129.

Turkki on ollut lähiaikoina otsi-koissa oikeusvaltioperiaatteen se-kä ihmisoikeustilanteen taantumi-sen vuoksi. Heikkenevästä tilan-teesta on syytetty konservatiivista ja islamistista enemmistöpuolue AKP:tä sekä presidentti Recep Er-dogania130. Maan oikeuslaitoksen riippumattomuus on heikentynyt, syytökset lainvalvontaviranomais-ten ylimitoitetusta voimankäy-töstä ovat lisääntyneet, ja median vapaus on rajussa laskussa. Viran-omaiset ovat esimerkiksi ottaneet haltuunsa hallitusta kritisoineen maan suurimman sanomalehden Zamanin. Arvostelua on herättä-nyt myös tapaus, jossa poliisi am-pui mielenosoittajan vuoden 2013 Gezi-puiston protestien yhtey-dessä. Tammikuussa 2015 Cizren kaupungissa poliisi ampui kuolet-tavasti päähän 12-vuotiasta Nihat

Kazanhania, joka oli heitellyt kiviä poliisia kohti131,132,133.

Suomen asevienti Turkkiin on ollut kohtalaisen suurta erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2013 Suomen sotatuote-viennin arvo Turkkiin oli 1,3 mil-joonaa euroa, vuonna 2014 vientiä oli 7,4 miljoonan arvosta ja vuon-na 2015 vastaavasti 3,6 miljoonan arvosta134.

Turkin hallinnon ja Kurdista-nin työväenpuolue PKK:n väli-nen konflikti ei näytä estäneen vientilupien myöntämistä kysei-sille asevienneille, vaikka Euroo-pan unionin jäsenvaltiot ovat ”va-kaasti päättäneet estää” sellaisten sotatuotteiden viennin, joita olisi mahdollista käyttää “kansalliseen sortotoimintaan tai kansainväli-seen hyökkäykseen tai jotka voisi-vat lisätä alueellista epävakautta.” Esteeksi Suomen vienneille ei ole nähty myöskään sitä, että jäsenval-tiot ovat päättäneet evätä luvan sel-laiselta sotatuotteen vienniltä, joka “aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja tai kärjistäisi jännitteitä tai konflikteja lopullisessa määrä-maassa”135.

Suomesta Turkkiin myönnet-tyjen patruunoiden vientilupien kannalta huomionarvoisia ovat myös ulkoasiainministeriön Sau-di-Arabiaa koskevat kommentit vuodelta 2015. Ulkoasiainministe-riöstä perusteltiin Saudi-Arabiaan myönnettyä kranaatinheitinten vientilupaa sillä, että kranaatinhei-tinten kaltaisia suuria asejärjestel-miä ei käytetä ihmisoikeusloukka-uksiin. Riskialttiina taas pidettiin esimerkiksi käsiaseita, kiväärejä tai ammuksia, joita voitaisiin käyt-tää ihmisjoukkoja vastaan tai joil-la esimerkiksi poliisi voisi uhata yksittäisiä ihmisiä. ”Emme anna lupaa sellaisille puolustustarvik-keille, joita voidaan käyttää ihmis-oikeusloukkauksiin”, ulkoasiain-ministeriöstä todettiin tuolloin136. Vuosina 2015 ja 2016 Turkkiin on kuitenkin myönnetty vientilupia

juuri patruunoille, joita voidaan käyttää esimerkiksi mielenosoitta-jia vastaan.

ASEVIENTEJÄ AUTORITÄÄRISEEN TURKMENISTANIIN

Valtioneuvosto myönsi touko-kuussa 2015 Sako Oy:lle vientilu-van kolmen eri tarkkuuskivääri-mallin viemiseksi Turkmenista-nin puolustusministeriölle. Päätös tehtiin äänin yhdeksän puolesta ja yksi vastaan137. Aseiden euro-määräistä arvoa on tuskin pidetty huomattavan suurena, joten syy vientiluvan käsittelyyn valtioneu-vostossa on todennäköisesti sen ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkittävyys138. Kutakin mallia oli lupa viedä kahdesta neljään kap-paletta, minkä lisäksi vientilupa myönnettiin erilaisille varusteille. Syyskuussa myönnettiin uusi vien-tilupa 50 tarkkuuskiväärille, ja nyt myönnettyjen kiväärien malli oli yksi kolmesta aiemminkin luvan saaneesta mallista. Lisäksi myön-nettiin lupa viedä varusteita kuten 50 kappaletta kiikaritähtäimiä sekä 100 000 patruunaa.

Turkmenistanin hallinnon ku-vataan olevan yksi maailman sor-tavimmista. Turkmenistanin en-simmäisen presidentin Saparmy-rat Nyýazowin pitkä hallintokausi alkoi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena vuonna 1991. Nyýa-zowin vuoden 2006 kuoleman jäl-keinen vallanvaihdos toi ainoas-taan nimellisen muutoksen eikä muuttanut vallitsevaa autoritääris-tä hallintotapaa. Uudeksi presiden-tiksi haki poliittisen pelin tulokse-na ainoastaan yksi ehdokas, Gur-banguly Berdymukhamedov139. Presidentti sukulaisineen hallitsee valtiota rajoittamattomasti, ja pre-sidentin henkilökultti on vahva140. Vuonna 2008 uudistettu perustus-laki muutti valtion hallintotavan näennäisesti parlamentaarisek-si141. Vuoden 2013 vaaleja varten perustettiin uusi monipuoluejär-

32 33SUOMEN ASEVIENTI 2015SUOMEN ASEVIENTI 2015

muksen norjalaisen asevalmistaja Kongsbergin kanssa, josta on sit-temmin tullut Patrian vähemmis-töomistaja. Sopimus koskee ni-menomaan Lähi-idän ajoneuvo- ja asejärjestelmähankkeisiin osallis-tumista105.

Patrian viennit ovat herättäneet keskustelua. Helmikuussa 2016 kansanedustaja Paavo Arhinmäki esitti hallitukselle kirjallisen kysy-myksen koskien Arabiemiirikunti-in suuntautuvaa vientiä. Arhinmä-en mukaan asevienti maahan on ongelmallista, koska aseita saate-taan käyttää joko Jemenissä käyn-nissä olevassa sodassa siviiliväes-töä vastaan tai Arabiemiirikuntien sisäisiin sortotoimiin106.

Vastauksessaan kysymykseen puolustusministeri Jussi Niinistö korosti Suomen toimivan kansain-välisten velvoitteidensa mukaises-ti ja seuraavan muiden Euroopan unionin jäsenmaiden linjaa. Nii-nistön mukaan Arabiemiirikunti-en asevoimat ovat luotettava asei-den vastaanottaja, ja ne toimivat Jemenissä Jemenin ”laillisen hal-lituksen pyynnöstä turvallisuusti-lanteen vakauttamiseksi”. Niinistö korosti vientilupien kohdalla tark-kaa tapauskohtaista harkintaa ja ti-lanteen seuraamista107.

Arabiemiirikunnat on osallis-tunut Jemenissä sotatoimiin osa-na Saudi-Arabian johtamaa koali-tiota. Koalitio on YK:n selvityksen mukaan syyllistynyt kansainväli-sen humanitaarisen oikeuden vas-taisiin laajoihin ja systemaattisiin hyökkäyksiin siviilikohteita vas-taan. Tässä mielessä voidaan näh-dä tulkinnanvaraisena se, ovatko Saudi-Arabian johtaman koalition toimet käytännössä vakauttaneet Jemenin turvallisuustilannetta. Arabiemiirikunnat on todistetusti käyttänyt Jemenin taisteluissa sekä ranskalaisvalmisteisia taistelupans-sarivaunuja että venäläisvalmis-teisia rynnäkköpanssarivaunuja. Kesäkuussa Arabiemiirikunnat il-moitti vetäytyvänsä Jemenistä108,109.

PANSSARIVAUNUJA SUOMEN KAUT-TA BOKO HARAMIN VASTAISEEN TAISTELUUN

Valtioneuvosto myönsi kauttakul-jetusluvan tšekkiläiselle Kingfisher S.R.O:lle kahdenkymmenen T72-panssarivaunun ja kahdenkymme-nen BVP-1 panssariajoneuvon kul-jettamiseksi Suomen kautta Nigeri-aan. Osa ajoneuvoista kuljetettiin Tšekistä Nigeriaan vuoden 2015 aikana110. Kauttakuljetuslupa käsi-teltiin valtioneuvoston yleisistun-nossa viennin taloudellisen arvon vuoksi111. Lain mukaan puolustus-tarvikkeiden, eli sotatuotteiden, kuljettamiseen Suomen kautta tar-vitaan lupa, jos kuljetuksen viejä tai vastaanottaja sijaitsee Euroopan ta-lousalueen ulkopuolella112. Puolus-tusministeriön SaferGlobelle toi-mittamassa kauttakuljetusluvassa Kingfisher S.R.O oli merkitty vir-heellisesti chileläiseksi yritykseksi. Kun SaferGlobe kysyi asiaa, puo-lustusministeriöstä vahvistettiin, että yritys on tšekkiläinen ja ker-rottiin, että virhe oli korjattu jo ai-emmin113. Wikileaksin julkaiseman dokumentin mukaan kyseinen kauttakuljetusyritys on liittynyt ky-seenalaisiin asekuljetuksiin114. Puo-lustusministeriö ei halunnut kom-mentoida Wikileaksin dokument-tia115. Kingfisher S.R.O ei vastannut SaferGloben sähköpostitse lähetet-tyyn yhteydenottopyyntöön116.

Lehtitietojen mukaan ajoneu-vojen kuljetus on ainakin osittain tapahtunut kuljetuslentokoneella tuotteiden pikaisen käyttötarpeen vuoksi. Aikataulusuunnitelman perusteella lentokone on tehnyt kolme matkaa, joista ensimmäi-nen oli määrä tehdä vuoden 2015 helmikuussa. Aseiden myyjä on tšekkiläinen yritys Excalibur Group, jonka kanssa Nigerian ar-meija on tehnyt arvioiden mukaan yli 7,1 miljoonan euron kaupan117. Nigerian armeija on ostanut viime vuosina muun muassa Aasiasta ja Itä-Euroopasta huomattavan mää-

rän sotatuotteita kuten panssaroi-tuja ajoneuvoja, pienaseita, taiste-lulentokoneita sekä merivoimien aluksia118,119. Viime vuosina kas-vanut hankittujen sotatuotteiden määrä johtuu Nigerian puolustus-voimien lisääntyneistä iskuista ter-roristijärjestö Boko Haramia vas-taan120. Vuonna 2002 perustettu järjestö vastustaa länsimaista kou-lutusta Nigeriassa ja ajaa islamisti-sen kalifaatin perustamista. Boko Haramin iskut ovat moninkertais-tuneet vuoden 2010 jälkeen. Jär-jestö on tunnettu itsemurhapom-mituksista sekä kidnappauksis-ta kuten esimerkiksi huhtikuussa 2014 tapahtuneesta 276 kouluty-tön kaappauksesta121,122.

Viime vuosina useampiin Suo-men kautta kuljetettuihin aselas-teihin on liittynyt epäselvyyksiä. Jos lähetykselle ei haeta asianmu-kaista kauttakuljetuslupaa, on kyse puolustustarvikkeiden maastavien-tirikoksesta. Tulli pyytää asiantun-tijalausunnot vaadittavien lupien ja tullimenettelyjen osalta pääasi-assa puolustusministeriöstä ja ul-koasianministeriöstä, minkä pe-rusteella arvioidaan, onko rikosta tapahtunut. Tulli tutki kolmea puo-lustustarvikkeiden maastavientiri-kosta vuonna 2014 ja yhtä maasta-vientirikosta vuonna 2015. Vuoden 2014 asevalvontaraportissa esiin tuotu Thor Libertyn ohjuslastia kos-keva tutkinta on lopetettu kustan-nusperusteen vuoksi usean vuoden tutkinnan jälkeen123. Saksasta lähte-nyt laiton kuljetus tuli ilmi vuonna 2011, kun laiva pysähtyi Kotkan sa-tamaan myrskyn vuoksi124. Tarkas-tuksen yhteydessä huomattiin rä-jähteiden virheellisen lastaustavan lisäksi, että aluksessa oli lastina 69 Patriot-ilmatorjuntaohjusta, joille ei ollut kauttakuljetuslupaa125.

TURKIN TURVALLISUUSVIRAN-OMAISILLE LAPUAN PATRUUNOITA

Puolustusministeriö myönsi ke-säkuussa 2015 luvan 76 200 pat-

34 SUOMEN ASEVIENTI 2015 35

jestelmä, mutta kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan äänestys ei ollut aikaisempia äänestyksiä vapaampi tai vähemmän korrup-toitunut142. Turkmenistanin oi-keusjärjestelmän toimivuudessa on huomattavia vajavaisuuksia143. Hallinnonvastaisia mielipiteitä esittäviä vaiennetaan ja poliittisia mielipidevankeja pidetään van-gittuina keksittyjen tai epäselvien syytteiden varjolla144.

Valtion hallinta ulottuu kaikkiin medioihin145. Turkmenistanissa on maailman toiseksi heikoin lehdis-tönvapaus heti Pohjois-Korean jäl-keen146. Internetin käyttöä säädel-lään voimakkaasti; internetiä saa käyttää vain pieni osa kansalaisis-ta, ja lisäksi internetiä sensuroi-daan laajamittaisesti147. Turkme-nistanin hallinto on syyllistynyt useisiin ihmisoikeusloukkauksiin koskien sanan-, uskonnon- ja liik-kumisen vapautta sekä muita ih-misoikeuksia148.

EU:n yhteinen kanta asevien-nistä kieltää asetarvikkeiden myy-misen valtioille, joissa riskinä on aseiden käyttäminen kansalliseen sortoon. Määritelmän mukaan si-säinen sorto käsittää kiduttamisen, tahdonvastaiset katoamiset, mieli-valtaiset pidätykset sekä muut ih-misoikeussopimuksissa määritellyt merkittävät ihmisoikeusloukka-ukset149. Turkmenistanin hallinto harjoittaa sisäistä sortoa kaikis-sa edellä mainituissa muodoissa, mutta tiedossa ei ole näyttöä sii-tä, että vientiluvan mukaisia asei-ta käytettäisiin sortotoimintaan. Tämän vuoksi vienti ei todennä-köisesti ole EU:n yhteisen kannan vastainen. Vienti voidaan kuiten-kin nähdä kyseenalaisena Turkme-nistanin huomattavan heikon ih-misoikeustilanteen vuoksi.

SUOMALAINEN JA ISRAELILAINEN ASETEOLLISUUS YHTEISTYÖSSÄ

Suomen ja Israelin välinen asei-ta koskeva yhteistyö juontaa juu-

rensa 1950-luvulle, ja yhteistyö on jatkunut tiiviinä nykypäivään asti. Suomeen on esimerkiksi hankit-tu 2000-luvulla israelilaiselta puo-lustusalan yritykseltä Mikalilta 21 miljoonan euron arvosta sotatuot-teita. Globaalisti Israel on nous-sut merkittäväksi sotateknologian maaksi, jonka yritykset kuuluvat maailman suurimpiin. Israelilaiset yritykset käyttävät hyödykseen sitä, että niiden sotatuotteita on testattu todellisissa konfliktiolosuhteissa150.

Vuonna 2015 puolustusminis-teriö myönsi viisi sotatuotteiden vientilupaa Israeliin. Patria sai kol-me lupaa ja Noptel Oy kaksi. Tar-kemmin kyseiset luvat koskevat huoltoa sekä sotatuotteita, joiden rakentamisessa suomalaiset ja is-raelilaiset yritykset tekevät yhteis-työtä. Lisäksi yksi lupa myönnet-tiin siihen, että tuote palautetaan omistajalle. Vientiluvista ei kui-tenkaan selviä, mihin tarkoituk-seen luvat käytännössä on haettu. Suomen harjoittamaa tuotekehit-telyä Israelin kanssa on haasteellis-ta tutkia vuonna 2012 eduskunnan hyväksymän tietoturvasopimuk-sen vuoksi. Sopimus mahdollistaa turvallisuusluokitellun tiedon vas-tavuoroisen suojaamisen maiden välillä. Tämän on nähty vaikeut-tavan keskustelun käymistä sekä laskevan kaupankäynnin läpinäky-vyyttä. Koska kyseinen sopimus on nähty aiheelliseksi solmia, voidaan olettaa maiden välillä olevan sota-teknologian kehittelyyn liittyvää yhteistyötä151.

Kolmessa myönnetyistä luvista vastaanottajaksi on merkitty El-bit Systems Ltd. Israelin armeijalla on Elbit Systemsin miehittämättö-miä lennokkeja (UAV), ja niitä on käytetty iskuissa palestiinalaisia siviilejä vastaan sekä valvonnassa Gazassa ja Länsirannalla152. Elbit Systems on ollut myös mukana ra-kentamassa Länsirannalle muuria, jonka kansainvälinen tuomioistuin on todennut laittomaksi153. Yhdes-sä Patrialle myönnetyistä luvis-

ta vastaanottajana on Plasan Sasa, joka mainostaa kotisivuillaan, että yrityksessä työskentelee työnteki-jöitä, joilla on sotakokemusta, ja että suurin osa yrityksen tuotteista on suunnattu sotakäyttöön154.

Laseretäisyysmittarimoduuleita kehittävällä ja valmistavalla Nopte-lilla ei ole varsinaista tuotekehitys-yhteistyötä Elbit Systemsin kanssa. Noptelin laseretäisyysmittareita on viety Israeliin asennettavaksi Elbit Systemsin miehittämättömiin len-nokkeihin, jotka viedään Israelis-ta loppukäyttäjälle Meksikoon155. Patrian vientiluvat liittyvät siihen, että Patrian valmistamiin AMV-ajoneuvoihin hankitaan tai harki-taan hankittavaksi osajärjestelmiä Israelista. Patria ei kommentoinut vientilupien yksityiskohtia salas-sapitovelvollisuuksiin ja liikesa-laisuuksiin vedoten. Patria koros-ti asiakkaidensa osajärjestelmille esittämiä tarkkoja suorituskyky-vaatimuksia, jotka rajoittavat mah-dollisten toimittajien ja valmistaji-en määrää156.

Vaikka Suomen ja Israelin puo-lustusalan yhteistyötä usein pe-rustellaan Israelin yritysten kor-kealla teknologisella osaamisel-la sekä muilla kaupallisilla syillä, laajemmassa poliittisessa kon-tekstissa yhteistyöhön liittyy mo-nenlaisia ulottuvuuksia. Israel on Israelin–Palestiinan konfliktin osapuoli, toistuvasti rikkonut kan-sainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä rakentanut laittomia siirto-kuntia Länsirannalla157. Israelilai-set aseteknologiayritykset hyöty-vät käynnissä olevasta konfliktista. Myöntämällä lupia israelilaisen ja suomalaisen aseteollisuuden yh-teistyöhön, Suomen voidaan kat-soa edesauttavan konfliktin jatku-mista ja sivuuttavan Israelin ihmis-oikeusloukkaukset. Koska yritysten tuotekehitys vaatii pitkän aikavälin sitoutumisen tuottaakseen tulok-sia, on Suomi osatekijänä Israelin–Palestiinan konfliktin ylläpitämi-sessä vielä pitkälle tulevaisuuteen.

TYKISTÖAMMUKSIA, OLALTA LAUKAISTAVIA PANSSARINTORJUNTAOHJUKSIA JA KENTTÄRADIOITA

Suomen puolustusmenot olivat viime vuonna 2,69 miljardia euroa, ja näis-tä sotatuotteita koskevien hankinto-jen osuus oli 473,6 miljoonaa euroa158. Valtion kokonaismenoista puolustus-menot olivat 5,0 prosenttia ja maan bruttokansantuotteesta 1,3 prosent-tia159,160. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n ti-lastojen mukaan Suomen sotilasmenot olivat rahamääräisesti vuonna 2015 Pohjoismaiden pienimmät Islantia lu-kuun ottamatta. Esimerkiksi Ruotsin sotilasmenot olivat liki kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Bruttokansan-tuotteeseen suhteutettuna Norja oli ai-noa Pohjoismaa, jonka puolustusbud-jetti oli Suomea suurempi161.

SaferGlobella on ollut käytössään kaikki puolustusministeriön vuonna 2015 tekemät sotatuotteita koskevat hankintapäätökset lukuun ottamatta yhtä ei-julkista päätöstä. Yhteensä jul-

kisia hankintapäätöksiä oli 27 kappa-letta. Puolustusministeriö vastaa sota-tuotehankinnoista, joiden hinta ylittää neljä miljoonaa euroa. Tätä pienem-mät hankinnat eivät täten ole kuulu-neet tarkastelun piiriin. Alla esitetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia mah-dolliset lisätilaukset eli optiot sisältä-viä kokonaishintoja. Hankintojen toi-mitukset voivat jakaantua useammalle tulevalle vuodelle.

Suurimman sotatuotehankintako-konaisuuden muodostivat tykistöam-mushankinnat, jotka todennäköises-ti pohjustavat puolustusvoimien 2015 keväällä lähettämää tietopyyntöä itse-liikkuvan tykistön hankkimiseksi162. Arvoltaan 35,6 miljoonan euron han-kintapäätös tehtiin 155mm panssariin hakeutuvien BONUS MK II -ammuk-sien hankinnasta ranskalaiselta Nexter Munitionsilta. Nammo Lapualta puo-lestaan päätettiin hankkia 155mm am-muskuoria 18,9 miljoonalla eurolla. Muita merkittäviä hankintapäätöksiä vuonna 2015 olivat noin 34 miljoo-nan euron arvoinen olalta laukaistavaa

SUOMEN ASETUONTI 2015

Suurimman so-tatuotehankinta-kokonaisuuden muodostivat ty-kistöammushan-kinnat.

34 SUOMEN ASEVIENTI 2015

3736

TSEKKI1,7ALANKOMAAT

40

ARABIEMIIRIKUNNAT

ITÄVALTA

AUSTRALIA

BELGIA

BRASILIA

KANADA

SVEITSI

KIINA

SAKSA3,5

TANSKA

ESPANJA1,5

RANSKA

52

ISO-BRITANNIA

KREIKKA

HONG KONGINTIA

74,7

ITALIA

JAPANI

ETELÄ-KOREA

NORJA

40

PUOLA

PORTUGALI

VENÄJÄ

RUOTSI53,6

TURKKI

TAIWAN

YHDYSVALLAT

3,5 84

SERBIA

Sotatuotetuonti(miljoonaa TIV-yksikköä)

SUOMEN ASETUONTI 2015

saferglobe - suomen asevalvontaraportti

Sotatuotteiden tuonti on esitetty TIV-yksiköinä (Trend Indicator Value). TIV-yksikkö on SIPRI:n käyttämä tilastoarvo, joka on laskettu sotilaallisten resurssien tuotantokustannusten perusteella. Mukana ei ole sotatuotteiden tuontia maista, joista tuonnin arvo on alle puolimiljoonaa dollaria. Siviiliaseiden tuonti perustuu tullin tietoihin. Mukana ei ole siviiliaseiden tuontia maista, joista tuonnin arvo on alle 10 000 euroa.

136

10

20

30Siviiliasetuonti(miljoonaa euroa)

0,5

2

457

10

1

3

38 39SUOMEN ASETUONTI 2015SUOMEN ASETUONTI 2015

NLAW-panssarintorjuntaohjusjärjes-telmää koskeva jatkohankinta, jon-ka osapuolina ovat ruotsalainen Saab sekä suomalaiset Insta DefSec ja Mil-log. Lisäksi puolustusministeriö teki hankintapäätökset ilmatorjuntaohjus-järjestelmien 40 miljoonan euron ar-voisesta huollosta sekä BMP-2 taiste-luajoneuvojen 26,5 miljoonaa euroa maksavasta elinjaksopäivityksestä.

Puolustusministeriö hyväksyi vuonna 2015 myös esityksen Laivue 2020 -hankkeen virallisesta käynnis-tämisestä, jonka tuloksena on arvioitu hankittavan neljä uutta meritaistelu-alusta, joiden rakentaminen ja varus-taminen maksaisivat yli miljardi eu-roa163.

Israelilaista Elbit Systemsiltä puo-lestaan päätettiin hankkia kenttära-dioita noin 38 miljoonalla eurolla. Kauppa on jatkoa vuonna 2009 Elbi-tin kanssa tehdylle radiohankinnal-le. Kauppa on myös jatkoa Suomen ja Israelin väliselle kiistanalaiselle ja varsinkin ihmisoikeusjärjestöjen kri-tisoimalle sotatuotteita koskevalle yh-teistyölle, jota käsiteltiin myös tämän raportin sivulla 34. Kansalaisjärjestöt ovat nähneet Israelin kanssa käydyn asekaupan tukevan Israelin sotateol-lisuutta ja siten osaltaan vaikuttavan miehityksen jatkumiseen164.

SOTATUOTETUONTIA TUTUISTA MAISTA

Puolustusministeriö ei pidä tarkkaa ti-lastoa Suomeen tuoduista sotatuotteis-ta. Tästä johtuen SaferGloben tiedot Suomeen vuonna 2015 tuoduista sota-tuotteista perustuvat SIPRI:n laatimiin tilastoihin. SIPRI:n tilastot eivät kata kaikkia sotatuotteita vaan ainoastaan heidän määrittelynsä mukaiset ”mer-kittävät aseet”, joita ovat esimerkiksi ilma-alukset, ilmatorjuntajärjestelmät, panssaroidut ajoneuvot, sensorit ja oh-jukset, mutta eivät esimerkiksi ryn-näkkökiväärit ja näiden patruunat165. Puolustusministeriön edustajan mu-kaan SIPRI:n tiedot näyttivät oikealta

ainakin tuontimaiden suhteen. Hän kuitenkin muistutti, että puolustusma-teriaaliteollisuudessa toimivien moni-kansallisten yritysten vuoksi tuonti-maan identifioiminen ei aina ole yksi-selitteistä166.

SIPRI:n tilastoissa Suomi oli Poh-joismaista suurin sotatuotteiden tuo-ja viime vuonna 228 miljoonalla TIV-yksiköllä167. Sotatuotteiden tuon-ti Suomeen vuonna 2015 oli SIPRI:n mukaan suurinta Yhdysvalloista, Ranskasta, Norjasta ja Alankomaista. Näiden lisäksi tuontia oli myös Itali-asta ja Ruotsista. Alankomaita lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut maat ovat SIPRI:n tilaston mukaan olleet Suomeen kohdistuneen asetuonnin kärkipäässä koko 2000-luvun. Nor-jasta ja Yhdysvalloista sotatuotteiden tuonti on ollut aiempaa suurempaa nykyisen vuosikymmenen aikana. Tä-mä tukee Suomen puolustusmateriaa-lipoliittisessa strategiassa tehtyä linja-usta siitä, että tärkeimmät yhteistyö-suunnat löytyvät Euroopan unionin lisäksi Pohjoismaista ja Nato-maista168.

Alankomaiden nousu vuoden 2015 tilastoissa johtuu maan kanssa aiem-min tehdystä sadan käytetyn Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun kau-pasta. SIPRI:n mukaan Yhdysvallois-ta tuotiin puolestaan FIM-92 Stinger -ilmatorjuntaohjuksia viime vuoden hankinnan pohjalta. Yhdysvalloista Suomeen tuli myös MPQ-64 Sentinel -tutkia ja AIM-120C AMRAAM -il-matorjuntaohjuksia, jotka soveltuvat Norjasta tuotuihin NASAMS-ilmator-juntajärjestelmiin. Ranskasta tuotiin myös ilmapuolustukseen tarkoitettuja tutkajärjestelmiä, jotka olivat mallia Ground Master 400. Ruotsista alkoivat NLAW-panssarintorjuntaohjusten toi-mitukset, ja Italiasta saapui viimeisin-kin NH-90 -kuljetushelikopteri169,170.

SIVIILIASEITA LÄHELTÄ JA KAUKAA

Tullin alkuperämaiden mukaisten tuontitilastojen mukaan yli miljoonal-

la eurolla siviiliaseita tuotiin Suomeen kuudesta maasta. Suurin Suomeen tuotujen aseiden lähdemaa oli Italia, jota seurasivat Ruotsi, Saksa, Yhdys-vallat, Tšekki ja Espanja. Samat maat löytyivät myös viime vuoden tuonti-tilastojen kärjestä. Kyseiset maat si-joittuivat lisäksi korkealle Small Arms Surveyn tekemässä kansainvälisessä aseiden vientiä koskevassa vertailussa vuodelta 2015. Suomeen tuotiin kui-tenkin vuonna 2015 vähemmän pie-naseita kuin muihin Pohjoismaihin Is-lantia lukuun ottamatta171. Suurimmat tuontimaat Euroopan maiden ja Yh-

Laivue 2020 -hankkeessa Suo-

meen hankitta-neen yli miljar-

dilla eurolla neljä uutta meritaiste-

lualusta.

dysvaltojen ulkopuolelta olivat Kiina, Intia, Brasilia ja Taiwan.

Euroopasta ja Yhdysvalloista Suo-meen tuotiin eniten urheilu- ja met-sästyskäyttöön tarkoitettuja haulikoi-ta ja kivääreitä sekä niiden osia ja am-muksia. Brasiliasta tuonti koski tullin tilastojen mukaan myös lähes täysin kiväärien ja haulikoiden ammuksia. Kiinasta ja Taiwanista tuonti koski lä-hinnä jousi-, ilma- tai kaasukiväärei-tä sekä näiden osia ja tarvikkeita. In-tia puolestaan oli suurin alkuperämaa Suomeen tuotaville revolverien ja pis-toolien osille ja tarvikkeille.

Puolustusmate-riaaliteollisuu-

dessa toimivien monikansallisten

yritysten vuoksi tuontimaan iden-tifioiminen ei ai-

na ole yksiselit-teistä.

Suomi oli Poh-joismaista suu-rin sotatuottei-den tuoja viime

vuonna.

Laatikko 4: Kustannussäästöjä Pohjoismaiden yhteisillä sotatuotehankinnoilla

Helsingissä toukokuun alussa pi-detyssä pohjoismaisen puolustus-teollisuuden seminaarissa Suomi, Tanska, Norja ja Ruotsi allekirjoit-tivat sopimusliitteen koskien poh-joismaisia yhteishankintoja. Tämä niin sanottu yhteishankintasopi-mus on liite vuoden 2015 maalis-kuussa allekirjoitettuun samojen maiden väliseen sopimukseen yh-teistyöstä puolustusmateriaalia-lalla. Yhteishankintasopimus on merkittävä askel pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön (NOR-DEFCO) syventämisessä.

Toukokuussa allekirjoitettu yhteishankintasopimus mahdol-listaa osapuolten kesken kolme erilaista yhteishankintamenette-lyä, jotka ovat aito yhteistarjous, koordinoitu tarjous ja hallitusten välinen yhteishankintamenettely. Aidon yhteistarjouksen kohdal-la ”hankkijaosapuolet laativat yh-teistyössä kaikki olennaiset asia-

kirjat ja julkaisevat yhden ainoan hankintailmoituksen”. Yhteisistä hankinta-asiakirjoista huolimatta hankintaan osallistuvat osapuo-let voivat yhteisen sopimuksen lisäksi laatia erilliset sopimukset toimittajan kanssa. Koordinoidus-sa tarjouksessa erona on se, että yhteistyössä laadittujen asiakirjo-jen jälkeen kukin sopimusosapuo-li julkaisee oman hankintailmoi-tuksen ja laatii toimittajan kans-sa omat erilliset sopimuksensa. Hallitusten välisessä yhteishan-kintamenettelyssä yksi sopimus-osapuolista on hankintaa johtava osapuoli, joka muiden osapuolien toimesta toteuttaa hankinnan ja tämän jälkeen myy hankitun ma-teriaalin tai palvelut muille osa-puolille. Tällöin vain johtavalla hankkijaosapuolella on sopimus-suhde toimittajan kanssa172.

Yhteishankintasopimuksen avulla on tarkoitus saavuttaa kus-tannussäästöjä sotatuotteiden hankinnassa sekä tiivistää yhteis-työtä pohjoismaisen puolustus-teollisuuden toimijoiden välil-lä173. Sotatuotteiden hintojen on arvioitu kallistuvan seitsemästä kymmeneen prosenttia vuodessa tai kaksinkertaistuvan seitsemän

vuoden välein174. Yhteistoimin-nan kautta pienemmillä mailla on mahdollista tilata suurempia mää-riä ja sitä kautta laskea yksikköhin-toja.

Euroopan puolustusvirasto on kehottanut unionin jäsenmaita puolustuspolitiikassaan noudat-tamaan Pooling & Sharing -toi-mintamallia, jonka päämääränä on puolustuskyvyn kehittäminen yhteistyön ja kyvykkyyksien jaka-misen kautta175. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan toukokuussa al-lekirjoittaman yhteishankintaso-pimuksen kaltaista sotatuotehan-kintoja koskevaa yhteistyötä ei muiden Euroopan maiden välillä ainakaan toistaiseksi ole tiedos-sa176.

Puolustusministeriön edusta-jan mukaan yhteishankintasopi-muksen kansainvälistä voimaan-tuloa ei ole kuitenkaan vielä ratifi-oitu. Sopimuksen mahdollistamia hankintamalleja voidaan minis-teriön mukaan tästä huolimatta käyttää esimerkiksi tänä vuonna käynnistyneessä Pohjoismaiden yhteistä taisteluasukokonaisuutta koskevassa hankkeessa, jos näin sopimusosapuolten kesken erik-seen päätetään.

40 41SUOMEN ASETUONTI 2015SUOMEN ASETUONTI 2015Lähteet

AINEISTOTSuomen asetuontia ja asevientiä tar-kasteltaessa on käytetty seuraavia aineistoja. Näihin ei ole pääsääntöi-sesti viitattu tekstissä erikseen.

Puolustusministeriö (2016), Puolustus-ministeriön hankintapäätökset kos-kien puolustusmateriaalia 2015.

Puolustusministeriö (2016), Puolustus-tarvikkeiden maastavienti maittain ja tuoteluokittain 2015. Saatavissa: <http://www.defmin.fi/index.phtml?s=148>.

Puolustusministeriö (2016), Puolus-tustarvikkeiden vientiluvat 2015.

Tulli (2016), Uljas: Tavaroiden ul-komaankauppatilastot. Saata-vissa: <http://uljas.tulli.fi/>.

Ulkoasiainministeriö (2016), Myönnetyt kaksikäyttötuotteiden vientiluvat 2015.

LÄHTEET1 Gates, Scott, Håvard Mokleiv Ny-

gård, Håvard Strand & Henrik Ur-dal (2016), Trends in Armed Conflict, 1946–2014. Policy Brief. PRIO, Oslo.

2 Kuolonuhrit: Honkala, Juha (toim.) (2005), Factum 7 : uusi tietosanakirja sm-vahi. Welin+Göös, Porvoo. s. 295–296; Maailman väkiluku: YK (1999), The World at Six Billion. s. 5. <http://www.un.org/esa/population/publications/six-billion/sixbillion.htm>, luettu 26.7.2016.

3 Gates, Scott, Håvard Hegre, Håvard Mokleiv Nygård & Håvard Strand (2014), Development Consequences of Internal Armed Conflict. Policy Brief. PRIO, Oslo.

4 Vertailu on tehty laskemalla yhteen maiden aseviennit vuosilta 2000–2015. Laskelmissa on käytetty maiden väki-lukuja vuonna 2010. Asevientitiedot: SIPRI (2016), Arms Transfers Database. <http://armstrade.sipri.org/armstrade/page/values.php>, luettu 27.6.2016; Vä-kiluvut: Maailmanpankki (2015), World Development Indicators. <http://data.worldbank.org/data-catalog/world-de-velopment-indicators>, luettu 9.1.2016.

5 YLE (2012), Sääluotain sodas-sa. <http://yle.fi/aihe/artikke-li/2012/02/10/saaluotain-sodassa-kasikirjoitus>, luettu 29.6.2016.

6 SaferGlobe Finland (2011), Suo-men asevienti 2009. SaferG-lobe, Helsinki. s. 14–16.

7 Pykälä, Jarmo (2014), Suomalainen asekauppa – rahan, vallan ja sodan ytimessä. Like, Helsinki. s. 26–27.

8 The New Yorker (2015), Who’s af-raid of a feminist foreign policy? <http://www.newyorker.com/news/news-desk/swedens-feminist-fo-reign-minister>, luettu 17.6.2016.

9 Reuters (2015), Major arms exporter Sweden to put human rights before weapon sales. <http://www.reuters.com/article/us-sweden-arms-idUSKB-N0P61LZ20150626>, luettu 17.6.2016.

10 Puolustusministeriö (2015), Puolustus-materiaaliyhteistyöhön liittyvä yhteis-

ymmärryspöytäkirja Saudi-Arabian ja Suomen puolustusministeriöiden välillä allekirjoitettu. <http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015?7625_m=6272>, luettu 29.6.2016.

11 Reuters (2015), Saudi-led strikes in Ye-men break international law: U.N. coor-dinator. <http://www.reuters.com/ar-ticle/us-yemen-security-saudi-un-idUSK-BN0NU0PN20150509>, luettu 29.6.2016.

12 MTV (2015), Brittiasiantuntija kriti-soi Suomen asekauppaa. <http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/brittiasiantuntija-kritisoi-suomen-ase-kauppaa/4995328>, luettu 29.6.2016.

13 Ilta-Sanomat (2016), Kuvatodiste: Suomalaiset rynnäkkökiväärit naa-miomiesten käsissä Libyassa. <http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001128008.html>, luettu 10.7.2016.

14 Human Rights Watch (2012), Lo-sing Humanity – Case against Killer Robots. <https://www.hrw.org/re-port/2012/11/19/losing-humanity/case-against-killer-robots>, luettu 17.7.2016.

15 UNOG (2016), Lethal Autonomous Weapon Systems; 2016 Meeting of Ex-perts on LAWS. <http://www.unog.ch/80256EE600585943/(httpPages)/37D51189AC4FB6E1C1257F4D004CAFB2?OpenDocument>, luettu 17.7.2016.

16 Campaign to Stop Killer Ro-bots (2016), Third UN meeting opens April 11. <http://www.stopkillerrobots.org/2016/04/thirdccw>, luettu 17.7.2016.

17 UNOG (2016), Lethal Autonomo-us Weapon Systems; 2016 Mee-ting of Experts on LAWS; Recom-mendations to Review Conferen-ce. Satavissa: <http://www.unog.ch/80256EDD006B8954/(httpAssets)/6BB8A498B0A12A03C1257FDB00382863/$file/Recommendations_LAWS_2016_AdvancedVersion+(4+paras)+.pdf>, luettu 17.7.2016.

18 UNOG (2016), Lethal Autonomous Weapon Systems; 2016 Meeting of Experts on LAWS; Suomen puheen-vuoro. Satavissa: <http://www.unog.ch/80256EDD006B8954/(httpAssets)/999D215ACBAD2C8BC1257F920057F580/$file/2016_LAWS+MX_Ge-neralExchange_Statements_Fin-land.pdf>, luettu 17.7.2016.

19 Perustietoa asekauppasopimuksesta ja sen toimeenpanosta löytyy ATT-sih-teeristön <http://thearmstradetreaty.org> ja YK:n aseidenriisuntatoimisto ODA:n <https://www.un.org/disar-mament/convarms/att> sivuilta.

20 Ajantasainen osallistujavaltioiden lis-ta UNODA:n sivuilla: <https://www.un.org/disarmament/convarms/att>.

21 Lisätietoja kokouksista: <http://thearm-stradetreaty.org/index.php/en/#>.

22 Kts. esimerkiksi The Guardian (2016), Bri-tish arms exports to Saudi Arabia to be scrutinised in high court. <https://www.theguardian.com/world/2016/jun/30/british-arms-exports-to-saudi-arabia-to-be-scrutinised-in-high-court>, luettu 22.8.2016; Amnesty International (2015), UK Government breaking the law supp-lying arms to Saudi Arabia, say leading lawyers. <https://www.amnesty.org/en/latest/news/2015/12/uk-government-

breaking-the-law-supplying-arms-to-saudi-arabia/>, luettu 22.8.2016; Gan-denberger, Mia (2016), RCW’s report on the extraordinary meeting of the Arms Trade Treaty, Reaching Critical Will. <http://www.reachingcriticalwill.org/disarmament-fora/att/extraordinary-meeting/report>, luettu 22.8.2016.

23 Lisätietoja kokouksesta löy-tyy osoitteesta <https://www.un.org/disarmament/bms6/>.

24 Bromley, Mark (2016), The UN’s small arms and light weapons control agen-da takes a (very) small step forward. SIPRI Commentary. <https://www.sipri.org/commentary/blog/2016/uns-small-arms-and-light-weapons-control-agenda-takes-very-small-step-forward>, luettu 13.6.2016

25 Ajantasainen osallistujavaltioi-den lista: <http://www.wassenaar.org/participating-states/>.

26 Laamanen, Anu (2016), Vientival-vonta vastaa myös uusiin uhkiin. Helsingin Sanomat, Vieraskynä. <http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1469935218847>, luettu 1.8.2016.

27 Kimball, Daryl G. (2016), Nuclear Suppliers Divided on Indian Bid. Arms Control Today, July/August 2016. <https://www.armscontrol.org/ACT/2016_07/News/Nuclear-Suppliers-Divided-on-Indian-Bid>.

28 YLE (2016), Miksi Pohjois-Korea havit-telee vetypommia? – Ydinaseita testa-taan maan alla. <http://yle.fi/uutiset/miksi_pohjois-korea_havittelee_ve-typommia__ydinaseita_testataan_maan_alla/8575128>, luettu 22.8.2016.

29 Philipp, Elisabeth (2016), North Ko-rea Ramps up Missile Effort. Arms Control Today, May 2016. <https://www.armscontrol.org/ACT/2016_05/News/North-Korea-Ramps-Up-Missile-Effort>, luettu 22.8.2016.

30 Helsingin Sanomat (2016), Lähteet: Poh-jois-Korea valmiina jälleen uuteen ydin-kokeeseen. <http://www.hs.fi/ulkomaat/a1473643093299>, luettu 13.9.2016.

31 UNGA (2016), Resolutions, 70th ses-sion. <http://www.un.org/en/ga/70/resolutions.shtml>, luettu 17.7.2016.

32 UNGA (2015), Päätöslauselma ”Huma-nitarian pledge for the prohibition and elimination of nuclear weapons” (A/RES/70/48). <http://www.un.org/en/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/48>, luettu 17.7.2016.

33 UNOG (2015), Taking Forward Mul-tilateral Nuclear Disarmament Ne-gotiations. <http://www.unog.ch/oewg-ndn>, luettu 17.7.2016.

34 Kts. esimerkiksi Suomen puheen-vuoro avoimessa työryhmäs-sä, 3.5.2016. <http://www.unog.ch/80256EDD006B8954/(httpAss-ets)/A3705DDFE115EA0BC1257FB70056F5F5/$file/2016May+Panel+II_Finland.pdf>. 17.7.2016.

35 Nuclear Security Summit Washington (2016), Suomen puheenvuoro, 1.4.2016. <http://www.nss2016.org/document-center-docs/2016/4/1/national-sta-tement-finland>, luettu 17.7.2016.

36 IAEA (2016), Nuclear Safety & Securi-ty; Conventions and Codes; Conven-

tion on Physical Protection of Nuclear Material (CPPNM) and Amendment thereto. <http://www-ns.iaea.org/conventions/physical-protection.asp?s=6&l=42>, luettu 17.7.2016.

37 UNODA (2013), Arms Trade Trea-ty. <http://disarmament.un.org/treaties/t/att/text>, luettu 21.8.2016

38 Maaraportit ja ajantasainen tilanne jaetuista tiedoista löytyvät asekaup-pasopimuksen sivuilta osoitteesta: <http://thearmstradetreaty.org/in-dex.php/en/resources/reporting>.

39 Puolustusministeriön verkkosivuilta löy-tyvät tiedot sotatuotteiden vientiluvista vuodesta 2002 alkaen. Ainakaan vuosi-na 2002–2014 Suomi ei ole myöntänyt Senegaliin, Turkmenistaniin ja Uzbe-kistaniin sotatuotteiden vientilupia.

40 MTV (2015), Suomalaisyritys yrit-ti viedä järeää sotilastavaraa Irakiin - ministeriö torppasi. <http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaisyritys-yritti-vieda-jareaa-sotilastavaraa-irakiin-ministerio-torp-pasi/5511748>, luettu 5.9.2016.

41 SaferGlobe (2014), Suomen asevalvonta-raportti 2014. SaferGlobe, Helsinki. s. 7.

42 Sähköpostiviesti: ulkoasiainminis-teriö – SaferGlobe, 16.8.2016.

43 Puolustusmnisteriö (2015), Puolustus-materiaaliyhteistyöhön liittyvä yhteis-ymmärryspöytäkirja Saudi-Arabian ja Suomen puolustusministeriöiden välillä allekirjoitettu. <http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015?7625_m=6272>, luettu 18.7.2016.

44 Der Spiegel (2015), Instabile Lage: Bundesregierung stoppt offenbar Waffenexporte nach Saudi-Arabi-en. <http://www.spiegel.de/politik/ausland/bundesregierung-stoppt-waffenexporte-nach-saudi-arabien-a-1014857.html>, luettu 18.7.2016.

45 Reuters (2016), European Parlia-ment calls for Saudi arms embar-go. <http://www.reuters.com/article/us-eu-saudi-arms-idUS-KCN0VY1K1>, luettu 18.7.2016

46 Euroopan parlamentti (2016), Europe-an Parliament resolution of 25 Februa-ry 2016 on the humanitarian situation in Yemen. 2016/2515(RSP). <http://www.europarl.europa.eu/sides/get-Doc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2016-0066+0+DOC+XML+V0//EN>, luettu 20.7.2016.

47 Euroopan unionin virallinen lehti (2008), Euroopan parlamentin ja neu-voston direktiivi 2008/51/EY aseiden hankinnan ja hallussapidon valvon-nasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta. <http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32008L0051>, luettu 20.7.2016.

48 Euroopan komissio (2015), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi asei-den hankinnan ja hallussapidon valvon-nasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta COM(2015) 750 final. <https://ec.europa.eu/trans-parency/regdoc/rep/1/2015/FI/1-2015-750-FI-F1-1.PDF>, luettu 20.7.2016.

49 Puolustusministeriö (2015), Asedirek-tiiviä koskeva kirje suomalaisille eu-

roparlamentaarikoille. www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/asedirektiivia_koskeva_kirje_suo-malaisille_europarlamentaarikoil-le.7582.news, luettu 18.7.2016.

50 Suomen Sadankomitea (2016), Lausun-to perus- ja ihmisoikeuksista. <http://sadankomitea.fi/rauhanpolittiikkaa/kannanotto/lausunto-perus-ja-ih-misoikeuksista>, luettu 16.7.2016.

51 Pääesikunta (2011), Pääesikunnan henkilöstöosaston lausunto asiassa: vapaaehtoisen maanpuolustus- ja re-serviläistoiminnan ampuma-aseet. <http://www.aselaki.info/materiaalit/pe_lausunto/AH22100%20pehenkos-lausunto_V1.pdf>, luettu 20.7.2016.

52 SaferGlobe Finland (2011), Suomen ase-vienti 2011; Teemana ihmisoikeudet. SaferGlobe Finland, Lahti. s. 14–16.

53 Sähköpostiviestit: sisäministe-riö – SaferGlobe, 7.6.–29.8.2016.

54 Euroopan unionin virallinen leh-ti (2005), Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005, tiettyjen sellaisten tavaroi-den kaupasta, joita voi käyttää kuole-manrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epä-inhimilliseen tai halventavaan koh-teluun tai rankaisemiseen <http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005R1236>, luettu 21.9.2016.

55 Sisäministeriö (2016), Asetuksen 1236/2005 (kidustusvälineiden vienti- ja tuontiluvat) artiklan 13.3 mukainen toimintakertomus vuo-delta 2015. SMDno-2016-1210.

56 Martti Koskenniemi on anta-nut laatikossa käytetyt kommen-tit sähköpostitse 30.8.2016.

57 Puolustusministeriö (2016), Loppu-käyttäjätodistuspohjat. <http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolus-tushallinnon_voimavarat/puolustus-tarvikkeiden_vienti_siirto_kauttakul-jetus_ja_valitys/lomakkeet/loppukayt-tajatodistuspohjat>, luettu 5.9.2016.

58 SIPRI (2016), Arms Embargo-es. <https://sipri.org/databases/embargoes>, luettu 5.9.2016.

59 United Nations Office for Disarma-ment Affairs (2016), The Arms Tra-de Treaty. <https://unoda-web.s3-accelerate.amazonaws.com/wp-content/uploads/2013/06/Eng-lish7.pdf>, luettu 19.9.2016.

60 YK (2014), Programme of Action, Imple-mentation Support System. <http://www.poa-iss.org/RegionalOrgani-zations/7.aspx>, luettu 4.9.2016.

61 Euroopan unionin virallinen lehti (2008), Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, sotilasteknologian ja puolustus-tarvikkeiden viennin valvontaa koske-vien yhteisten sääntöjen määrittämi-sestä. <http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32008E0944&from=FI>, luettu 19.9.2016.

62 Fleurant, Aude, Sam Perlo-Freeman, Pieter D. Wezeman & Siemon T. We-zeman (2016), Trends in International Arms Transfers, 2015. Tukholma, SIPRI. <https://www.sipri.org/sites/default/files/SIPRIFS1602.pdf>, luettu 8.8.2016.

63 Perlo-Freeman, Sam, Aude Fleurant, Pieter D. Wezeman & Siemon T. Weze-man (2016), Trends in World Military Expenditure, 2015. Tukholma, SIPRI. <https://www.sipri.org/sites/default/files/EMBARGO%20FS1604%20Mi-lex%202015.pdf>, luettu 8.8.2016.

64 NATO (2016), The Secretary General’s Annual Report. 2015. <http://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_127331.htm#sg2>, luettu 8.8.2016.

65 Rheinische Post (2015), Der neue ”Super-Leopard“. <http://www.rp-online.de/politik/deutschland/super-leopard-hightech-panzer-sieht-nachts-sogar-fledermaeuse-aid-1.5461214>, luettu 8.8.2016.

66 Deutsche Welle (2015), Germany, Fran-ce to jointly develop ’Leopard 3’ tank. <http://www.dw.com/en/germany-france-to-jointly-develop-leopard-3-tank/a-18468270>, luettu 8.8.2016.

67 Pysyvä välitystuomioistuin (2016), Press Release 12 July 2016, The South China Sea Arbitration (The Republic of the Philippines vs. the Peoples Republic of China). <https://pcacases.com/web/sendAttach/1801>, luettu 8.8.2016.

68 Business Insider (2016), China’s top court issued an ’ominous’ mes-sage about the South China Sea. <http://www.businessinsider.de/chinese-court-south-china-sea-2016-8?r=US&IR=T>, luettu 8.8.2016.

69 Cordesman, Anthony H. (2016), The Changing Gulf Balance and the Irani-an Threat. Center for Strategic & Inter-national Studies. <https://www.csis.org/analysis/changing-gulf-balance-and-iranian-threat>, luettu 8.8.2016.

70 Perlo-Freeman, Sam et al. (2016).

71 Marzouk, Lawrence, Aubrey Belford & Joshua Futtersak (2016), Arms Ex-ports to Middle East: A Question of Legality. OCCRP. <https://www.oc-crp.org/en/makingakilling/a-ques-tion-of-legality/>, luettu 8.8.2016.

72 Euroopan unionin virallinen leh-ti (2008), Neuvoston yhtei-nen kanta 2008/944/YUTP.

73 Spiegel Online (2016), The Iranian Pro-ject: Why Assad Has Turned to Moscow for Help. <http://www.spiegel.de/in-ternational/world/syria-leader-assad-seeks-russian-protection-from-ally-iran-a-1056263.html>, luettu 8.8.2016.

74 Spiegel Online (2016), Saudia Ara-bia and Iran: The Cold War of Islam. <http://www.spiegel.de/internatio-nal/world/saudia-arabia-iran-and-the-new-middle-eastern-cold-war-a-1090725.html>, luettu 8.8.2016.

75 Die Zeit (2015), Man schießt deutsch. <http://www.zeit.de/2015/38/me-xiko-bundesregierung-export-g36-heckler-koch/komplettansicht?print>, luettu 15.8.2016.

76 Der Spiegel (2016), Illegale Waffen-lieferungen nach Mexiko: Fünf Ex-Heckler-&-Koch-Mitarbeiter angeklagt. <http://www.spiegel.de/wirtschaft/unternehmen/heckler-koch-anklage-gegen-ex-mitarbeiter-wegen-illega-ler-waffenlieferungen-nach-mexi-ko-a-1092928.html>, luettu 15.8.2016.

42 43SUOMEN ASETUONTI 2015SUOMEN ASETUONTI 201577 Die Zeit (2015), Man schießt deutsch.

78 Deutsche Welle (2015), German arms maker Heckler & Koch ’illegally ex-ported’ rifles to Mexico. <http://www.dw.com/en/german-arms-maker-heck-ler-koch-illegally-exported-rifles-to-mexico/a-18437977>, luettu 15.8.2016.

79 EurActiv (2015), Brussels ready to gi-ve France budget leeway for security. <http://www.euractiv.com/section/justice-home-affairs/news/brussels-ready-to-give-france-budget-leeway-for-security/>, luettu 30.6.2016.

80 EurActiv (2013), Barroso urges ‘cre-dible reforms’ in France in return for deficit grace period. <http://www.euractiv.com/section/euro-finance/news/barroso-urges-credible-re-forms-in-france-in-return-for-deficit-grace-period/>, luettu 30.6.2016.

81 EurActiv (2015), France wins EU ap-proval for two-year reprieve on de-ficit. <http://www.euractiv.com/section/euro-finance/news/france-wins-eu-approval-for-two-year-rep-rieve-on-deficit/>, luettu 30.6.2016.

82 EurActiv (2015), After France, Ireland wants EU budget flexibility. <http://www.euractiv.com/section/euro-finan-ce/news/after-france-ireland-wants-eu-budget-flexibility/>, luettu 15.8.2016.

83 EurActiv (2012), Anti-austerity strikes sweep southern Europe. <http://www.euractiv.com/section/social-europe-jobs/news/anti-austerity-strikes-sweep-southern-europe/>, luettu 15.8.2016.

84 Robert, Aline (2016), Commission backs French labour law reforms. Eu-rActiv. <http://www.euractiv.com/section/social-europe-jobs/news/commission-backs-french-labour-law-reforms/>, luettu 30.6.2016.

85 EurActiv (2016), Escalating stri-kes in France put Euro 2016 at risk. <http://www.euractiv.com/secti-on/social-europe-jobs/news/esca-lating-strikes-in-france-put-euro-2016-at-risk/>, luettu 30.6.2016.

86 Raphael, Therese (2015), France Needs Both Economic Growth And Security. Bloomberg View. <https://www.bloomberg.com/view/ar-ticles/2015-11-19/paris-attacks-don-t-mean-france-has-to-sacrifice-economy-s-growth>, luettu 30.6.2016

87 Spiegel, Peter, James Politi & Bruns-den, Jim (2015), France slams European Commission on budget deficit warning. Financial Times. <https://next.ft.com/content/8fdfef2a-8d2f-11e5-a549-b89a1dfede9b>, luettu 30.6.2016.

88 EurActiv (2015), Brussels ready to gi-ve France budget leeway for security. <http://www.euractiv.com/section/justice-home-affairs/news/brussels-ready-to-give-france-budget-leeway-for-security/>, luettu 30.6.2016.

89 Spiegel, Peter, James Politi & Jim Bruns-den (2015), France slams European Commission on budget deficit warning. Financial Times. <https://next.ft.com/content/8fdfef2a-8d2f-11e5-a549-b89a1dfede9b>, luettu 30.6.2016.

90 EurActiv (2016), Commission split on credibility of rules as Spain and Por-tugal get ‘pardon’. <https://www.

euractiv.com/section/euro-finance/news/commission-split-on-credibi-lity-of-rules-as-spain-and-portugal-get-pardon/>, luettu 15.8.2015.

91 SaferGlobe (2015), Suomen asevalvonta-raportti 2015. SaferGlobe, Helsinki. s. 22.

92 SaferGlobe (2014), Suomen ase-valvontaraportti 2014. s 12.

93 SIPRI (2016), Asia and the Middle East lead rise in arms imports; the United States and Russia remain largest arms exporters, says SIP-RI. <https://www.sipri.org/media/press-release/2016/asia-and-middle-east-lead-rise-arms-imports-united-states-and-russia-remain-largest-arms-exporters>, luettu 8.7.2016.

94 Australian Defense Magazine (2016), Defence Business: BAE Systems and Pat-ria gear up for Land 400. <http://www.australiandefence.com.au/news/defen-ce-business-bae-systems-and-patria-gear-up-for-land-400>, luettu 8.7.2016.

95 Taloussanomat (2015), Patria voi lähteä miljardien panssarikisaan. <http://www.taloussanomat.fi/te-ollisuustuotteet/2015/02/24/patria-voi-lahtea-miljardien-panssariki-saan/20152405/12>, luettu 8.7.2016.

96 SaferGlobe (2015), Suomen ase-valvontaraportti 2015. S. 28–29

97 Ulkoasiainvaliokunnan mietintö 5/2014 vp - K 13/2013 vp, Hallituksen vuosi-kertomus 2012; turvallisuusuhkien ja aseteknologian kehityksen vaikutus asevalvontaan. <https://www.edilex.fi/mt/uavm20140005>, luettu 27.06.2016

98 Entinen Metso Automation.

99 SaferGlobe Finland (2011), Suo-men asevienti 2011. s. 25–26.

100 Puolustusministeriö (2015), Puolustus-tarvikkeiden maastavienti maittain ja tuoteluokittain (2002–2014). <http://www.defmin.fi/index.phtml?s=148>,

101 Patria (2016), Patrialle merkittä-vä ajoneuvojen toimitussopimus. <http://patria.fi/fi/media/tiedotteet/patrialle-merkittava-ajoneuvojen-toimitussopimus>, luettu 15.6.2016.

102 YLE (2016), Suomen asekauppa Lähi-itään moninkertaistunut – ”eletään poik-keuksellisia aikoja”. <http://yle.fi/uutiset/suomen_asekauppa_lahi-itaan_monin-kertaistunut__eletaan_poikkeukselli-sia_aikoja/9046074>, luettu 1.8.2016.

103 IHS Jane’s 360 (2016), UAE orders Patria AMVs. <http://www.janes.com/article/57535/uae-orders-patria-amvs>, luettu 16.6.2016.

104 Defense Industry Daily (2016), UAE orders AMV IFVs. <http://www.de-fenseindustrydaily.com/uae-orders-amv-ifvs-04698/>, luettu 16.6.2016.

105 Patria (2015), Patria ja KONGSBERG suuntaavat yhteistyössä Lähi-Idän uu-siin hankkeisiin. <http://patria.fi/fi/media/tiedotteet/patria-ja-kongsberg-suuntaavat-yhteistyossa-lahi-idan-uusiin-hankkeisiin>, luettu 15.6.2016.

106 KK 70/2016 vp

107 KKV 70/2016 vp

108 IHS Jane’s 360 (2015), Analysis: Emi-rati armoured brigade spearheads Aden breakout. <http://www.janes.

com/article/53503/analysis-emira-ti-armoured-brigade-spearheads-aden-breakout>, luettu 21.6.2016.

109 The Guardian (2016), UN report in-to Saudi-led strikes in Yemen rai-ses questions over UK role. <https://www.theguardian.com/world/2016/jan/27/un-report-into-saudi-led-strikes-in-yemen-raises-questions-over-uk-role>, luettu 21.6.2016.

110 SIPRI (2016), Trade Registers. <http://armstrade.sipri.org/armstrade/page/trade_register.php>, luettu 18.6.2016.

111 Puhelinkeskustelu: puolustusmi-nisteriö – SaferGlobe, 17.6.2016.

112 Laki puolustustarvikkei-den viennistä 282/2012.

113 Puhelinkeskustelu: puolustusmi-nisteriö – SaferGlobe, 17.6.2016.

114 Wikileaks (2009), ”BLUE LANTERN LEVEL 3: POST-LICENSE/PRE-SHIP-MENT END-USE CHECK ON LICEN-SE 050183608”. <https://wikileaks.org/plusd/cables/09STATE89282_a.html>, luettu 19.6.2016.

115 Puhelinkeskustelu: puolustusmi-nisteriö – SaferGlobe, 17.6.2016.

116 Sähköpostiviesti lähetetty 1.6.2016 osoitteeseen henychova@kingfisher.cz.

117 The News (2015), Nigeria buys arms from Czech dealer to fight Boko Ha-ram. <http://thenewsnigeria.com.ng/2015/01/nigeria-buys-arms-from-czech-dealer-to-fight-bo-ko-haram/>, luettu 18.6.2016.

118 DefenceWeb (2015), Recent Nige-rian military acquisitions. <http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=38580:recent-nigerian-military-acquisitions&catid=50:Land&Itemid=105>, luettu 18.6.2016.

119 SIPRI (2016), Trade Registers.

120 The News (2015), Nigeria buys arms from Czech dealer to fight Boko Ha-ram”. <http://thenewsnigeria.com.ng/2015/01/nigeria-buys-arms-from-czech-dealer-to-fight-bo-ko-haram/>, luettu 18.6.2016.

121 Stanford University (2016), Map-ping militant organizations: Boko Haram. <http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/553>, luettu 19.6.2016.

122 Abubakar, Aminu (2015), FACTSHEET: How many schoolgirls did Boko Haram abduct and how many are still missing? <https://africacheck.org/factsheets/factsheet-how-many-schoolgirls-did-boko-haram-abduct-and-how-many-are-still-missing/>, luettu 19.6.2016.

123 Sähköpostiviesti: Tulli – Safer- Globe, 16.6.2016.

124 Helsingin Sanomat (2011), Luot-si Ylelle: Räjähdelaatikot levi-sivät myrskyssä ympäri ruu-maa. <http://www.hs.fi/kotimaa/a1305551910516>, luettu 29.7.2016.

125 Helsingin Sanomat (2011), Kotkan räjähdelaivan lastina 69 Patriot-oh-justa. <http://www.hs.fi/kotimaa/a1305551851871>, luettu 29.7.2016.

126 Nammo Lapua (2016), <http://www.lapua.com/fi/etusivu.ht-ml>, luettu 12.5.2016.

127 Puolustusministeriön julkaiseman tilas-ton mukaan Suomesta on vuonna 2015 viety Turkkiin tuotteita luokassa ML3a. Luokkaan kuuluu patruunoiden lisäksi myös muita ampumatarvikkeita. Viedyt ampumatarvikkeet ovat kuitenkin var-muudella patruunoita. Turkkiin on ollut 2015 voimassa vain kaksi ML3a-luok-kaan kuuluvien sotatuotteiden vientilu-paa, ja nämä kaksi lupaa ovat tekstissä esitellyt patruunoiden vientiluvat.

128 Puhelinkeskustelu: Nammo La-pua Oy – SaferGlobe, 20.9.2016.

129 Nammo Lapua (2016), Lapua Spe-cial Purpose. <http://www.lapua.com/upload/tuotteet/special-purpose/lapuaspecialpurpo-se2011eng.pdf>, luettu 10.5.2016.

130 Human Rights Watch (2015), World Report 2015: Turkey, Events of 2014. <https://www.hrw.org/world-report/2015/country-chap-ters/turkey>, luettu 22.5.2016.

131 Amnesty International (2016), Amnesty International Report: Turkey 2015/2016. <https://www.amnesty.org/en/count-ries/europe-and-central-asia/turkey/report-turkey/>, luettu 14.6.2016.

132 Helsingin Sanomat (2016), Viranomai-set ottivat haltuunsa hallintoa ar-vostelleen lehden Turkissa – ”Tämä tarkoittaa lehdistönvapauden lop-pua”. <http://www.hs.fi/ulkomaat/a1457069067158>, luettu 12.5.2016.

133 Amnesty International USA (2013), Gezi Park protests: Brutal denial of the right to peaceful assemb-ly in Turkey. <https://www.amnes-tyusa.org/sites/default/files/eu-r440222013en.pdf>, luettu 26.7.2016.

134 Puolustusministeriö (2016), Puolustus-tarvikkeiden vienti, siirto, kauttakuljetus ja välitys: Tilastot. <http://www.defmin.fi/index.phtml?s=148>, luettu 13.9.2016.

135 Euroopan unionin virallinen leh-ti (2008), Neuvoston yhtei-nen kanta 2008/944/YUTP.

136 Vihreä Lanka (2015), Saudi-Arabia kel-paa aseasiakkaaksi Suomelle muttei Ruotsille. <http://www.vihrealanka.fi/node/14807/>, luettu 26.7.2016.

137 Valtioneuvoston viestintäosasto (2015), Valtioneuvoston yleisistunto 7.5.2015. <http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/as-set_publisher/10616/valtioneuvoston-yleisistunto-7-5-2015>, luettu 27.6.2016.

138 Laki puolustustarvikkei-den viennistä 282/2012.

139 Bohr, Anette (2016), Turkmenistan: Po-wer, Politics and Petro-Authoritaria-nism. <https://www.chathamhouse.org/sites/files/chathamhouse/publi-cations/research/2016-03-08-turkme-nistan-bohr.pdf>, luettu 23.5.2013.

140 Human Rights Watch 2014, World Report 2014: Turkmenistan. <https://www.hrw.org/world-re-port/2014/country-chapters/turk-menistan>, luettu 23.5.2016.

141 Reuters (2008), Eye on Image, Turk-menistan Overhauls Laws. <http://www.nytimes.com/2008/09/27/world/asia/27turkmenistan.html?ref=world&_r=0>, luettu 23.5.2016.

142 Freedom House (2015), Freedom in the world. <https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2015/turkmenistan>, luettu 23.5.2016.

143 Amnesty International (2015), An-nual report. <https://www.amnesty.org/en/countries/europe-and-cent-ral-asia/turkmenistan/report-turk-menistan/>, luettu 23.5.2016.

144 Human Rights Watch (2014), World Report 2014: Turkmenis-tan. <https://www.hrw.org/world-report/2014/country-chapters/turkmenistan>, luettu 23.5.2016.

145 Reporters Without Borders (2015), Turkmenistan. <https://rsf.org/en/turkmenistan#actions>, luettu 23.5.2016.

146 Reporters Without Borders (2015), 2015 World Press Freedom Index. <https://rsf.org/en/ranking/2015>, luettu 23.5.2016.

147 OpenNet Initiative (2010), Turkmenis-tan. <https://opennet.net/research/pro-files/turkmenistan>, luettu 23.5.2016.

148 Amnesty International (2015), An-nual report. <https://www.amnesty.org/en/countries/europe-and-cent-ral-asia/turkmenistan/report-turk-menistan/>, luettu 23.5.2016.

149 Euroopan unionin virallinen leh-ti (2008), Neuvoston yhtei-nen kanta 2008/944/YUTP.

150 SaferGlobe Finland (2012), Muuttu-va Asekauppa: Tapaustutkimus Suo-mesta ja Israelista. Taustapaperi 1. SaferGlobe, Helsinki. s 7, 13, 15.

151 ibid. s 33.

152 CorporateWatch (2015), Elbit Systems Ltd. <https://corporatewatch.org/com-pany-profiles/elbit>, luettu 24.6.2016.

153 Helsingin Sanomat (2010), Aseveljem-me Israel. <http://www.hs.fi/paivan-lehti/arkisto/Aseveljemme+Israel/aaHS20101010SI1VS05cnb?src=haku&ref=arkisto%2F>, luettu 25.6.2016.

154 Plasan Sasa (2016), About Us. <http://www.plasansasa.com/about-us-0>, luettu 23.6.2016.

155 Sähköpostiviesti: Noptel Oy – SaferGlobe, 8.8.2016.

156 Sähköpostiviesti: Patria Oy – Sa-ferGlobe, 11.8.2016.

157 Human Rights Watch (2015), World Report 2016. Israel/Palestine. <https://www.hrw.org/world-re-port/2016/country-chapters/isra-el/palestine>, luettu 25.6.2016.

158 Puolustusministeriö (2016), Puolus-tusmenojen jakautuminen. <http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toimin-ta/puolustushallinnon_voimava-rat/talous/puolustusmenojen_ja-kautuminen>, luettu 21.7.2016.

159 Puolustusministeriö (2016), Puolus-tusmenojen osuus valtion kokonais-menoista. <http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustushal-linnon_voimavarat/talous/puolus-tusmenojen_osuus_valtion_koko-naismenoista>, luettu 21.7.2016

160 Puolustusministeriö (2016), Puolustus-budjetin osuus bruttokansantuotteesta. <http://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toi-

minta/puolustushallinnon_voimavarat/talous/puolustusbudjetin_osuus_brut-tokansantuotteesta>, luettu 21.7.2016.

161 SIPRI (2016), Military expenditu-re database. <http://www.sipri.org/research/armaments/milex/mi-lex_database>, luettu 21.7.2016.

162 Turun Sanomat (2015), Puolustus-voimat valmistelee mittavia tykki-hankintoja. <http://www.ts.fi/uu-tiset/kotimaa/750421/Puolustusvoimat+valmistelee+mittavia+tykkihankintoja>, luettu 15.8.2016.

163 Pulkki, Arto (2015), Sanokaa mitä sa-notte – fregatti se on… Suomen So-tilas. <http://www.suomensotilas.fi/sanokaa-mita-sanotte-fregatti-se-on-tai-havittaja-ainakin/>, luettu 21.7.2016.

164 Helsingin Sanomat (2010), Aseveljemme Israel.

165 SIPRI (2016), Arms Transfer Databa-se – Methodology. <https://www.sipri.org/databases/armstransfers/background>, luettu 21.7.2016.

166 Sähköpostiviesti: puolustusminis-teriö – SaferGlobe, 9.6.2016.

167 SIPRI (2016), Arms Transfer Da-tabase. <http://www.sipri.org/databases/armstransfers/arm-stransfers>, luettu 4.6.2016.

168 Puolustusministeriö (2011), Puolustus-hallinnon materiaalipolitiikka: osastra-tegia. Puolustusministeriö, Helsinki. <http://www.defmin.fi/files/1831/ma-teriaalipolitiikka.pdf>, luettu 19.8.2016.

169 SIPRI (2016), Arms Transfer Database

170 Iltalehti (2015), Maavoimat vastaanot-ti vuosien odottelun jälkeen viimeisen NH90-helikopterin. <http://www.ilta-lehti.fi/uutiset/2015061819889061_uu.shtml>, luettu 21.7.2016.

171 Small Arms Survey (2015), Small Arms Survey 2015: Weapons and the World. Cambridge University Press, Cambridge.

172 Liite yhteishankinnoista Tanskan, Suo-men, Norjan ja Ruotsin hallitusten väli-seen yhteistyöstä puolustusmateriaa-lialalla tehtyyn sopimukseen, 9.5.2016

173 O’Dwyer, Gerard (2016), Nordic Pro-curement Agreement Aims To Involve Industry. Defence News. <http://www.defensenews.com/story/defense/inter-national/europe/2016/05/12/nordic-procurement-agreement-aims-involve-industry/84293798/>, luettu 21.7.2016.

174 Väisänen, Paavo (2014), Pohjoismaisen yhteistyön synergiaedut materiaalihan-kinnoissa. Esiupseerikurssi 66 -tutki-mustyö. Maanpuolustuskorkeakoulu.

175 Euroopan puolustusvirasto (2012), Code of Conduct on Pooling and Sharing. <https://www.eda.euro-pa.eu/docs/news/code-of-con-duct.pdf>, luettu 21.7.2016.

176 Sähköpostiviesti: puolustusminis-teriö – SaferGlobe, 14.6.2016.

44 SUOMEN ASETUONTI 2015LYHYT SANASTO

Sotatuote (Military material)Tuote, joka on tarkoitettu sotilaskäyt-töön. Suomen lainsäädännössä käyte-tään termiä puolustustarvike (defence material). Tuotteet on listattu EU:n puo-lustustarvikeluettelossa (Military List).

TIV (Trend Indicator Value)TIV-yksikkö on Tukholman kansainväli-sen rauhantutkimusinstituutin SIRPI:n kehittämä tapa mitata sotatuotteiden kauppaa. TIV-arvot lasketaan sotilaallisten resurssien tuotantokustannuksien perus-tella. TIV-arvot eivät siten kerro tehtyjen asekauppojen myynti- tai ostohinnoista.

Siiviiliase (Civilian firearms)Ase, joka on tarkoitettu metsästyk-seen tai urheiluammuntaan. Pien-aseita ja patruunoita viedään kui-tenkin siviiliaseina myös asevoimille sekä viranomaisille. Siviiliaseista pu-hutaan myös kaupallisina aseina.

Kaksikäyttötuote (Dual-use good)Tuote, teknologia tai palvelu, jota voi-daan käyttää siviililuontoisen käytön lisäksi joukkotuhoaseen tai sen kul-jettamisessa tarvittavan ohjuksen val-mistamiseen tai jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.

Vientilupa (Export licence)Viranomaisen myöntämä lupa, joka tarvi-taan sotatuotteiden, siviiliaseiden ja kak-sikäyttötuotteiden viemiseksi Suomesta ulkomaille. Myönnetty vientilupa ei vält-tämättä johda toteutuneeseen vientiin.

SaferGloben käyttämä asekaupan ja ase-valvonnan sanasto löytyy kokonaisuu-dessaan verkkosivuilta www.saferglobe.fi. Asevalvontaraportissa käytettyjä termejä ja analyysimenetelmiä avataan myös verk-kosivuilta löytyvässä laatuselosteessa.