Suomen Joogalehti - joogaliitto.fi · ovi itseen tutustumiseen. Kun pysähtyy kuulostelemaan tylsyyttä, Kun pysähtyy kuulostelemaan tylsyyttä, pääsee myös itsensä herraksi

Suomen Joogalehti 1/2019

Joogasta on tullut iloinen asia

Puheenjohtaja-ehdokkaat esittäytyvät

Tuomo Suntolan universumi


1/2019

Suomen Joogalehti ISSN 0356-3022

52. vuosikerta. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa 3000 kappaleen painoksena. Julkaisija: Suomen Joogaliitto ry. Päätoimittaja: Matti Koskenranta, puh. 0400 694 289, [email protected]

Toimitusneuvosto: Sirpa Kupulisoja, Lohja [email protected] Manninen, Jyväskylä [email protected] Orrenmaa, Seinäjoki [email protected] Törmänen, Porvoo [email protected] Tiina Törö, Espoo [email protected] Virmajoki-Tyrväinen, Joensuu [email protected]: Jussi Valve / Oriveden Kirjapaino

Lehden avustajien kirjoi-tuksissaan esittämät mie-lipiteet eivät välttä mättä ole samoja kuin julkai-sijan. Toimitus varaa kaikki oikeudet leh-den aineistoon (muun muassa tarvittaessa kir-joituksen lyhennys ja stilisointi, mahdollisesti käyttö verkkosivuilla ja äänityksessä).

Vuoden 2019 toinen numero ilmestyy kesäkuun alussa. Siihen tarkoitettu aineisto lähetetään 15.4. mennessä Matti Koskenrannalle, [email protected] tai Matturinkuja 40, 95315 Törmä

TÄSSÄ NUMEROSSA

Kansikuva: Timo Junttila

3 Päätoimittajalta

4 Opas mielenrauhan ja syvimmän ilon manuaalien opiskeluun Kreeta Ranki

8 Kannessa: Joogasta tullut iloinen asia Matti Koskenranta

13 Kolumni Tiina Törö

14 Jooga ja aivot Tiina Sairanen

17 Tuomo Suntolan universumi Anssi Orrenmaa

21 Talvipäivien ohjelma

22 Suuri lannelihas - kehon syvän keskuksen voimalihas Leena Karmakallio

26 Niskaharjoitus Kerttu Kelomaa-Sulonen

28 Minun joogani: Joogan mukaista ajattelua myös arjen pieniin askareisiin Ossi Jutila

30 Liikkeen viisaus nousee muinaisuudesta Arja Andersson

32 Luettavaa: Uusi suomennos Gérard Blitzin kirjasta Arvo Tavi

34 Luettavaa: Aivot – ihmisen tarina Marja Virmajoki-Tyrväinen

35 Luettavaa: Ajaton teksti nykyihmiselle Aimo Törmänen

36 Joogafestival Helsingin teemana Ääni ja Hiljaisuus Matti Koskenranta

37 Joogaopisto sopii myös kurssitapaamisiin Pekka Tuomi

37 Muonion tuntureilta opistolle Ulla Karhapää

38 Kysymykset Suomen Joogaliiton puheenjohtajaehdokkaille

40 Energiakeho ja pranan päämuodot Jorma Rusanen

42 Joogaillen ja haikuillen Katja Liuksiala ja Anssi Orrenmaa

44 Lukijalta

45 Kurssikalenteri

3 Suomen Joogalehti 1/2019

Matti KoskenrantaPäätoimittajalta

Tylsyydestä voimavaraMinulla on tylsää. Tämän lauseen kuulee usein lapsen suusta, mut-ta myös aikuisten. Ja vielä useammin ajattelemme näin hiljaa mie-lessämme. Tylsyys on kaikille tuttu tunne, mutta pyrimme herkästi kiertämään ja kieltämään sen.

Jos jaksaa istua hetken mitään tekemättä, aluksi ehkä tylsistyen-kin, huomaa, että omat sisäiset prosessit lähtevät liikkeelle, ja ennen pitkää mieli rauhoittuu. Kasvatustieteilijä ja filosofi Juha T. Hakala huomauttaa, että tylsyydessä aivot eivät kytkeydy pois päältä, vaan ne alkavat työstää omaa materiaalia. Jatkuva aktiivinen toiminta ei vie asioita eteenpäin. Tarvitaan tyhjiä hetkiä ja asioiden katsomista uusista näkökulmista.

Tylsyys pitää oppia tuntemaan ja käyttämään hyödyksi, sanoo Ha-kala, jolta on ilmestynyt kirja Tylsyyden ylistys. Kun mitään ei tunnu tapahtuvan, ihmisen omat aivot saavat tilaa luoda ja oivaltaa. Luo-vuuteen siis kuuluvat myös yksinkertaiset oivalluksen hetket arjessa.

Eikä ikävystyminen ole vain kasvualusta luovuuteen, vaan myös ovi itseen tutustumiseen. Kun pysähtyy kuulostelemaan tylsyyttä, pääsee myös itsensä herraksi ja löytää jotain siitä, miten asiat itsessä toimivat.

Myös jooga ehdottaa pysähtymistä ja katseen kääntämistä sisään-päin. Ihminen on aikojen saatossa suuntautunut entistä enemmän tahdonalaiseen toimintaan. Meissä on kuitenkin olemassa suurta sisäistä viisautta, joka ei ole tahdon hallinnassa. Jooga onkin oiva keino luoda olosuhteet, jossa tämä sisäinen viisaus voi nousta esiin. Jooga onkin tietoiseksi tulemista siitä, mikä on jo olemassa.

Tylsät hetketkin on vain hyväksyttävä ja otettava rauhallisesti vas-taan – pakenematta heti johonkin. Pakoreittejähän on lukuisia: kän-nykän selailu, ostoksille lähtö, lasillinen, televisio…

Länsimaissa vähintään 40 prosenttia nuorten ja nuorten aikuisten ajasta kuluu kännykkä selaillen. Myös työikäisillä se on suosittu kei-no tylsyyden välttämiseen.

Jos tarkkailet huolellisesti mieltäsi, kun selailet kännykästä vaikka-pa iltapäivälehden uutisia tai kurvailet sosiaalisessa mediassa, huo-maat mielen olevan hieman levoton ja epämääräinen. Kännykän selailu ja televisioruudun tuijottelu onkin useimmiten matka itsestä poispäin.

Olemme ratautuneita rutiineihin eikä niistä ole helppo pääs-tä eroon. Pysähtymisen, tarkkaavaisuuden ja tiedostamisen kautta voimme kuitenkin edetä. Muutokset ovat hitaita ja tapahtuvat as-teittain.

* * *

Tylsää, tylsempää, tietoista.


Teksti: Kreeta Ranki

Yoga-sutrassa ja Bhagavad-Gitassa jooga on vakavasti otettava projekti ja elämäntapa, ei har-rastus jolle suodaan aikaa silloin kun itselle sopii. Kummassakin jooga on vastaus erääseen elämän suurimmista kysymyksistä: Miten saavuttaa sel-lainen onnellisuus, joka ei ole ohimenevää?

Yoga-sutra on ilmaisultaan minimalistinen. Ollakseen ymmärrettävä se vaatii rinnalleen kommentaarin. Bhagavad-Gita on ilmaisultaan runollinen ja helpommin lähestyttävä. Myös Bha-gavad-Gitasta on saatavilla kommentoituja versioita, jotka syventävät tekstin sisältöä, mutta toisin kuin Yoga-sutra, teksti toimii hyvin myös ilman kommentaaria.

Elämä tuo väistämättä mukanaan kärsimystä. Kärsimystä voi paeta aistinautintoihin, mutta ne ovat lyhytaikainen ratkaisu. Joogan tarjoama ratkaisu on sen sijaan kestävä. Yoga-sutra ja Bha-gavad-Gita antavat hieman erilaiset, joskaan ei yhteensopimattomat vastaukset tähän kysymyk-seen.

Yoga-sutra ja keskittyneisyyden vaaliminen

Yoga-sutra on kuin kartta joogapolulla luovimiseen. Yoga-sutrassa joogalla tarkoitetaan syvää keskittyneisyyden tilaa, jossa mielen sisältö-jen jatkuva vaihtelu lakkaa (YS 1.2). Tällöin saa-vutetaan kaikesta aineellisesta ja samalla kaiken-laisista tyytymättömyyden aiheista vapaa puhtaan tietoisuuden tila (YS 1.3). Kun tämä tila on pysy-vä, ei kärsimys ole enää mahdollista.

Yoga-sutran viitoittama tie tähän päämäärään kulkee meditaation kautta. Keskittymistä edistää astangajoogan eli joogan kahdeksan osan seuraa-minen. Näitä osia ovat suhdetta ulkomaailmaan

Yoga-sutra ja Bhagavad-Gita:

Opas mielenrauhan ja syvimmän ilon manuaalien opiskeluunKun joogamatka alkaa syventyä, monia alkaa kiinnostaa alkuperäiset joogan klassikkotekstit. Tässä tarkastelen, millaisia tekstejä ovat Yoga-sutra ja Bhagavad-Gita, millaisiin tarkoituksiin ne sopivat, ja miten parhaiten päästä alkuun niiden kanssa.


määrittävät yamat eli kiellot, suhdetta itseen määrittävät niyamat eli määräykset, asana eli asento (tarkoittaen ensisijaisesti keskittymisharjoituksiin soveltuvia istuma-asentoja mutta myös kehoa niihin valmistavia asentoja, jotka parantavat liik-kuvuutta ja voimaa), pranayama eli hengityksen hallinta, pratyahara eli aistien hallinta sekä kolme yhä syvenevän keskittymisen tasoa, dharana, dhy-ana ja samadhi.

Jotta olosuhteet intensiiviselle keskittymisky-vyn harjoittamiselle olisivat otolliset, on hyvä olla mahdollisimman vapaa aineellisista sitoumuksis-ta kuten esimerkiksi työstä tai perheestä. Yoga-sutran ohjeistama harjoitus sopii siis parhaiten erakko-olosuhteisiin. Tämä on hyvä pitää mieles-sä kun lukee Yoga-sutraa. Kaikki sen sisältämät ohjeet eivät ole tarkoituksenmukaisia meille, joil-la tällaisia sitoumuksia on.

Bhagavad-Gita ja ruuhkavuosijooga

Bhagavad-Gita tuo joogan arjen keskelle. Se on osa valtavaa Mahabharata-eeposta. Se sisältää Krishnan ja Arjunan vuoropuhelun ennen Ku-run taistelua. Bhagavad-Gita mainitsee Yoga-sutran mukaisen dhyana-joogan eli meditaatioon keskittyvän joogan yhtenä mahdollisena tienä joogan päämäärän saavuttamiseksi, muttei aino-ana. Bhagavad-Gita esittelee myös filosofiseen pohdiskeluun perustuvan jnana-joogan tien.

Pääpaino Bhagavad-Gitassa on kuitenkin karma- ja bhakti-joogassa – erityisesti jälkim-mäisessä. Bhagavad-Gita vastaa kysymykseen, miten ikävätkin velvollisuudet voidaan valjastaa joogan käyttöön. Näin parhaimmillaan kaikesta toiminnasta tulee askelmia joogan polulla. Siinä missä Yoga-sutran jooga on monilta osin mahdo-tonta ruuhkavuosiarjen keskellä, Bhagavad-Gitan näkökulmasta arjen kiireet eivät ole mikään on-gelma joogassa.

Karmajooga on tuloshakuisuudesta vapaata toi-mintaa. Voimme tehdä vain parhaamme, mutta lopputulos ei lopulta ole meidän käsissämme. Siispä sitä on turha ottaa harteilleen. Tätä on kar-masta – muttei vastuusta – vapaa toiminta. Kun en ole kiintynyt tekojeni lopputuloksiin, ne eivät

Ehkä tunnetuin versio Bhagavad-Gitasta on A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan kommentaari.


hetkauta mielenrauhaani.Bhakti-jooga taas on antaumuksen joogaa.

Siinä missä karmajoogassa toiminnan tuloksista luovutaan, bhaktissa toiminta nähdään Juma-lan palvelemisena. Meissä lukuisten ehdollistu-minen myötä lujasti istuva tapa nähdä itsemme maailman keskipisteenä ja muu maailma vapaasti käytettävissämme olevana resurssina käännetään päälaelleen.

Bhakti-harjoituksen myötä alan nähdä itseni pienenpienenä osana suurempaa kokonaisuutta, ja sen sijaan että maailma olisi täällä mahdollis-taakseen minulle aistinautintoja, onkin niin päin että minä olen täällä – lukuisten muiden tietois-ten olentojen ohella – palvellakseni minun käsi-tyskykyni ylittävää kokonaisuutta.

Perspektiivinmuutos on niin radikaali, että se vaatii mielen totuttamista. Yksi bhaktin keinois-ta tähän on mantrameditaatio. Mantrat puhdis-tavat mieltä itsekkäistä ehdollistumista ja autta-vat muistamaan bhaktin näkökulman omassa toiminnassa ensin ainakin joskus, harjoituksen myötä yhä useammin.

Syvin rauha ja ilo

Vaikka Bhagavad-gitan viesti näyttäytyy erilaisena kuin Yoga-sutran, tekstit ovat ennemminkin toi-siaan täydentäviä kuin toisilleen vaihtoehtoi-sia. Yoga-sutran yamat ja niyamat ovat hyvä tar-kistuslista siihen, kuljettaako harjoitus oikeaan suuntaan, eikä Yoga-sutran mielen toiminnan ja sen pysäyttämisen tekniikan tuntemuksesta ole bhaktin tiellä haittaa.

Kuten edellä kävi ilmi, bhakti ei ole ainut Bha-gavad-Gitassa esitelty joogan tie – joskin se nostetaan siinä jalustalle. Myös Yoga-sutra tarjoaa astangajoogan ohella muita vaihtoehtoja joogan päämäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi kolme viimeistä niyamaa (tapas eli itsekuri, svadhyaya eli pyhien tekstien opiskelu ja Ishvara pranidha-na eli Jumalalle omistautuminen) muodostavat kriya-joogaksi kutsutun harjoituskokonaisuuden. Myös niyamoista viimeinen, Ishvara pranidhana, on itsessään riittävä harjoitus.

Siinä missä Yoga-sutran joogan päätepisteenä on vapaus kärsimyksestä, bhakti lisää siihen vielä ilon. Kun mieli on puhdistunut itsekkäistä ehdol-

KENELLE?

• Joogaan syvemmälle sukeltavalle. Yoga-sutra on monelle ensimmäinen kosketus vanhoihin joo-gateksteihin. Useissa joogaopettajakoulutuksissa perehdytään juuri Yoga-sutraan.

• Joogayleissivistystä etsiville• Supervoimista kiinnostuneille• Eristäytyvää harjoitusta kaipaaville• Joogan metafysiikasta ja ihmismielen toimin-

nasta kiinnostuneille• Niille, jotka haluavat parantaa keskittymisky-

kyään• Meditaation harjoittajille• Itseoivallusta ja vapautusta etsivälle

MITÄ? • Opas mielen toimintaan ja sen rauhoittami-

seen ja lopulta siitä eroon pääsemiseen• 196 sutraa, jotka ovat tiiviitä ja tulkintaa

vaativia huomioita

MUUTA HUOMIOITAVAA

• Sutrien kieli on minimalistista ja ne vaativat rinnalleen selitykset, jotta niistä saisi tolkkua. Niinpä ainakin suurin osa ellei kaikki Yoga-sutran laitokset sisältävät itse sutrien lisäksi kommentaarin.

• Yoga-sutrasta on olemassa paljon erilaisia käännöksiä ja tulkintoja.

• Suomessa olemme hyvässä asemassa: meillä on saatavilla Måns Broon suoraan sanskritista suomennettu versio Yoga-sutrasta. Monel-le Joogaopistolla opiskelleelle tuttu Arvo Tavin suomentama versio Yoga-sutrasta voi kuitenkin olla kieliasultaan ja käsitteistöltään helpommin lähestyttävä. Nämä saavat kohta rinnalleen myös Janne Kontalan suomennok-sen ja kommentaarin!

• Jos Yoga-sutraan haluaa syventyä tosissaan eikä lukeminen englanniksi ole ongelma, suositte-len hankkimaan Edwin F. Bryantin kommen-taarin The Yoga Sutras of Patanjali.

Vinkkejä Yoga-sutran tutkiskeluun:

Tausta


Vinkkejä Bhagavad-Gita tutkiskeluun:

Tausta

KENELLE?

• Olemassaolon syvimpiä kysymyksiä pohtivalle• Niille, joita kiinnostaa jooga elämäntapana• Moninaisten velvollisuuksien uuvuttamalle• Eettisten kysymysten kanssa painiskeleville• Antaumuksellisesta palvelemisesta kiinnos-

tuneille, sitä harjoittaville ja siinä täydellisty-neille

• Menestystä omaan elämäänsä etsiville• Pysyvää mielenrauhaa ja onnellisuutta janoa-

ville

MITÄ?

• Krishnan ja Arjunan vuoropuhelu ennen Kurun taistelua

• Miellyttävää luettavaa: kieli on runollista ja kaunista

• Jokainen löytää teoksesta jotakin itseään puhuttelevaa

• Toimii hyvin itsenäisenä tekstinä, vaikka onkin osa laajempaa Mahabharataa. Tarjolla on myös versioita, jotka sisältävät syventävän kommentaarin.

MUUTA HUOMIOITAVAA

• Mari Jyväsjärven suoraan sanskritista suo-mentama versio onnistuu säilyttämään runol-lisuuden asiasisällön tarkkuudesta tinkimättä. Kirjassa on kattava johdanto ja loppuviitteet, jotka syventävät kirjan sanomaa.

• Ehkä tunnetuin versio Bhagavad-Gitasta on A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupadan kommentaari (kuvassa). Jos kaihtaa uskon-nollissävytteistä kielenkäyttöä, tämä ei ole se versio, josta Bhagavad-gitaan tutustumista kannattaa aloittaa, ainakaan jos ei ole mahdol-lista saada asiantuntevaa apua sanojen takana olevan viestin tavoittamiseen.

• Netistä löytyy ilmaiseksi Swami Tripurarin Bhagavad-Gita kommentaarin kera (englan-niksi).

listumista, oma todellinen asema kokonaisuuden palvelijana on ilmiselvä. Kärsimys juontuu siitä, että itseltä puuttuu jotakin. Kun saa joka hetki toteuttaa syvintä kutsumustaan, mitään olennais-ta ei enää puutu. Tällöin joka hetki on ilontäytei-nen. Tällainen ilo on monin verroin syvempää iloa kuin aistillisesta mielihyvästä kumpuava ilo.

Joogafilosofian klassikoiden anti omalle elämäl-le on parhaimmillaan käänteentekevä.

Klassikoiden lukemisesta

Klassikon asemaan pääsee teksti, joka tavoittaa jotakin sellaista mikä puhuttelee ihmisiä ajasta, iästä, elämäntilanteesta ja kulttuurista riippumat-ta. Klassikot eivät ole kertakäyttöisiä. Niiden pa-riin voi aina palata myös uudelleen, ja jokaisella lukukerralla niistä löytää aina jotakin uutta.

Joogan klassikoille on tyypillistä myös se, että tekstien sisältö alkaa avautua oman harjoituksen myötä. Tämä pätee erityisesti Yoga-sutraan, joka voi ensi lukemalta vaikuttaa erikoiselta, mutta muutaman vuoden harjoituksen jälkeen sutrien pariin palatessa voi tulla sellainen olo, että nyt tietää mistä siinä puhutaan.

On hyvä antaa itselleen aikaa sisäistää klassi-koiden käsitteistöä ja ajatusmaailmaa. Sitoutunut joogaharjoitus auttaa ymmärtämään niiden vies-tejä, ja ne kestävät monta lukukertaa avautuen aina hieman eri kulmista.

Joogan klassikoille on tyy-pillistä myös se, että teks-tien sisältö alkaa avautua oman harjoituksen myötä.


Teksti: Matti Koskenranta Kuvat: Timo Junttila, Jarmo Räty ja Matti Koskenranta

Joogaharrastus sai Maisa Kivellä (ent. Turvanen) alkunsa vuonna 1970 Karstulan ampumaviikoil-la, minkä ohjelmassa oli myös joogaa. Saarijär-ven Naisvoimistelijoiden johtokunta kävi siellä, puheenjohtajansa Maisa Kiven johdolla, tutus-tumassa tuohon aikaan vielä melko tuntematto-maan harrastukseen, ja innostui siitä niin paljon, että päätti tuoda joogan Saarijärvellekin. Mutta ensin piti kouluttaa ohjaaja.

– Osallistuin joogamamma Mielikki Ivalon ohjaajakurssiin Tanhuvaaran urheiluopistossa 1971. Mielikki oli vaativa asanoiden opettaja. Ja sitten aloitin rohkeasti joogatuntien pitämisen. Saarijärven lukion pieneen saliin ahtautui en-simmäiselle tunnille 68 oppilasta. Ei silloin vielä osattu ajatella, miten kauaskantoinen merkitys tunnilla tulisi olemaan, Kivi muistelee.

Seuraavana vuonna hän osallistui Viittakiven opiston ohjaajakurssille, jossa Mielikki Ivalon li-säksi kouluttajina toimivat Joogaliiton silloinen puheenjohtaja Elvi Saari ja Margaretha Sipola. Joogamamman Intiassa hankkima asanatekninen opetus täydentyi Sipolan meditaatioharjoituksilla ja Elvi Saaren arkielämään johdattavilla Kahdek-san portaan tie -luennoilla.

– Elvi Saareen yhteyteni säilyi hänen kuole-maansa asti. Hän luotsasi taidolla ja sydämellä kasvavaa Joogaliittoa. Erkki Melartin, Joogaleh-den perustaja, oli myös palavasieluinen pioneeri, jonka kanssa keskustelimme hänen viimeisiin viikkoihinsa asti. Viimeisellä soitollaan hän pystyi kuiskaamaan vain, että Maisa, puhu sinä, minä kuuntelen.

”Rentoutappa pottuvarvas”

1970-luvun alkuvuodet olivat uutta luovaa aikaa. Arvo Tavin johdolla etsittiin joogaopistolle sopi-vaa paikkaa keskisestä Suomesta. Joogalle myön-teiseksi muokattu Saarijärven kunnanhallitus va-

Saarijärveläinen Maisa Kivi on tehnyt työuransa pääasiallisesti peruskoulun opettajana, mutta hänet tunnetaan myös kuvataiteilijana ja jooganopettajana. Kivi on harjoittanut joogaa ja ohjannut joogaryhmiä vuodesta 1971 alkaen. Hän on ohjannut joogaa eri puolilla Suomea sekä Espanjassa – eikä yhtään vuotta ole tällä saralla jäänyt väliin. Lehden kanteen hänet kuvasi Timo Junttila.

Joogasta on tullut iloinen asia

Kannessa


Kannessa

litsi Suomen Joogaliiton kuuden hakijan joukosta Ranta-Hännilän koulun uudeksi omistajaksi. Saarijärven Naisvoimistelijat oli omalta osaltaan tekemässä taustatyötä joogaopiston eteen.

Kivi toimi 1970-luvulla Joogaliitossa hyvin ak-tiivisesti. Liiton hallituksen jäsenyyden lisäksi hän oli kurssitoimikunnan puheenjohtajana ja oh-jaajakoulutusvaliokunnan jäsenenä. Hallitus ko-koontui Elvi Saaren luona Hämeenlinnassa, Mai-ja Hatakan luona Helsingissä tai Joogaopistolla.

– Olin nelisen vuotta kurssitoimikunnan vetä-jänä. Valmistelin kurssikalenterin ja soittelin oh-jaajat. Poikani syytteli minua siitä, etten koskaan ollut kotona vaan aina ohjaamassa joogaa tai pu-helimessa hankkimassa ohjaajia opistoon.

Kivi toimi myös ohjaajien kouluttajana.– Niiltä ajoilta on jäänyt mieleeni tilanne, jossa

eräs ohjaajakokelas opetti asanoita omalla mur-teellaan. Hymy suupielessä muut noudattivat ohjeita. Kun tuli rentoutuksen aika, ohjaaja sanoi totisella tavallaan: ”Rentoutappa ny se pottuvar-vas kokonaan pois.” Silloin opetusryhmä räjähti nauramaan!

Jokainen löytää oman yhteytensä joogakanavaan

Varalan liikuntaopistossa kokoontui ryhmä oh-jaajia, jotka kutsuivat Maisa Kiven mukaan. Siellä hän tutustui Eugenia Basilewskyyn, jolla oli oma Yogacenter Tukholmassa. Tämä keskitysleiriltä juuri ja juuri hengissä selviytynyt jooganopettaja oli nöyrä ja notkea.

– Hän opetti perinteisten hathajoogan asanoi-den lisäksi mielenkiintoisia krokotiiliharjoituksia. Ne kuuluvat edelleenkin omaan opetusohjelmaa-ni. Nämä dynaamiset selän kiertoharjoitukset ovat mahdottoman hyviä, kun ne tehdään oikeal-la hengityksellä.

– Kutsuimme Basilewskyn ohjaamaan myös Joogaopistolle. Gerhard Unger aloitti pidemmän ohjaajakoulutuksen opistolla ja sitä jatkettiin kir-jeopiskeluna Saksasta. Mielenkiintoinen opettaja-ni oli myös Swami Anandanand, joogaterapiao-pettaja. Hänen kurssinsa järjestettiin Helsingissä. Anandanandin opettamia hengitys- ja nivelhar-

Maisa Kivi. Kuva: Timo Junttila


joituksia käytän edelleenkin harjoituksissani.Kivi koki antoisana ohjaamisen opistossa hyvi-

en luennoitsijoiden kanssa, muun muassa Aimo Palomäen ja Tuomo Suntolan. Näihin syvälle luotaaviin luennoitsijoihin kuului myös opiston johtajana toiminut Bob Schrader.

– Joogaopiston toiminta vakiintui ja Euroop-pa avautui. Osallistuin muun muassa Faridah Sheikh Ahmadin, Moiz Palacin ja Renata Ange-linin kursseihin. Ohjaajakoulutus myös muuttui. Liiton luottamustehtävät jäivät, kun elämääni tuli Piispalan kurssi- ja leirikeskuksen johtajan tehtä-vät. Gérard Blitzin koulutukseen en muiden teh-tävieni vuoksi pystynyt enää osallistumaan.

Maisa Kivi on ollut lukuisten hyvien opettajien ohjauksessa.

– Kukaan opettaja ei ole kuitenkaan jäänyt sellaiseksi, että minun pitäisi noudattaa hänen joogaa, tai tietyn koulukunnan joogaa. Jatkuva uuden löytäminen on sävyttänyt joogapolkuani. Oman sisäisen näkemyksen ja kehon tuntemuk-sen kautta olen löytänyt asioita ja oman opetustyy-lini. Se on muuntunut kokemuksen myötä, mutta perusta pysyy samana.

Maisa Kivi oli mukana reilu vuosi sitten Jooga-opistolla pidetyssä konkaritapaamisessa.

– Siellä myös huomasin, että kyllä ihmisiltä löy-tyy ymmärrystä: kukaan ei lähde toitottamaan joo-gaan yhtä kaavaa. Jokainen löytää oman yhteytensä joogakanavaan.

Henkiseen nälkään

Maisa Kivi lähti aikoinaan etsimään joogasta apua vaivoihinsa.

Synnynnäisten vatsavaivojen vuoksi hänestä tuli 11-vuotiaana koulujännittäjä, ja tätä ongelmaa hän kantoi kolmikymppiseksi asti. Swami Anan-danand opetti Kivelle puhdistus- ja hengitysharjoi-tuksia, joiden avulla tämä psykosomaattinen vaiva lähti paranemaan.

– Vuosien varrella on tullut muitakin sairauksia, joihin olen saanut avun tai lievitystä joogan sään-nöllisellä harjoittamisella. Terveellinen ruokavalio kuuluu myös joogaan. Teen säännöllisesti akatee-mikko Konstantin Buteykon astmaatikoille ke-hittämiä hengitysharjoituksia. Homekoulusta saa-mani astma on näin hallinnassa.

– Tärkeämmäksi lähtökohdaksi joogan harjoitta-miseen katson kuitenkin henkisen nälkäni. Samoi-hin aikoihin joogan aloittamisen kanssa syntyi vii-den hengen henkisen opetuksen ja hiljentymisen ryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Maisa Kivi tutustui nuorena joogi Ramahara-kan kirjaan Hengittämisen taito ja Pekka Ervastin kirjaan Alempi ja ylempi jooga.

– Ne rakensivat näkemystäni joogasta kokonais-valtaisena psykofyysisenä ja henkisenä tienä, jonka tuhansien vuosien harjoittamisen perinteelle oma joogan harjoittamiseni rakentuu.

– Olemme saaneet geeneissämme heikkouksia. Ne ovat olemassa ja on onni, jos löytää itselleen kehon- ja sielunhoitokeinot. Jooga psykofyysisenä harjoituksena ja toisaalta taide luovuuden ja va-pautumisen keinona ovat rakentaneet terveyden, mikä minulla tällä hetkellä on.

Kivi on kokenut tärkeäksi asanoissa viipymisen ja parantavan energian ohjaamisen kivuliaisiin paikkoihin. Hän myös korostaa asanaan menon ja siitä poistumisen merkitystä.

– Omien kipujen ja kärsimysten kautta olen oppinut ymmärtämään entistä syvemmin ihmisiä ja se toivottavasti näkyy niin jooganohjauksessani kuin tauluissanikin. On pitänyt olla omia jännit-teitä, että on päässyt kokemaan mitä on vapautu-minen. Ja miten sen vapautumisen kokemuksen voi siirtää toisiin ihmisiin.

Luovaan ohjaamiseen

– Alussa suunnittelin joogatuntini huolellisesti ja pidin tärkeänä, että pystyin näyttämään asanoi-den suorituksen. Tunnit olivatkin asanakeskeisiä. Nykyisin ohjaaminen on luovaa. Teen edelleenkin tuntisuunnitelman, mutta tarvittaessa joustan siitä ja huomion enemmän ryhmän jäsenten yksilölli-siä tarpeita. Pyrin siihen, että opiskelijat löytäisivät joogan asanoiden suorittamisesta meditatiivisen puolen, ja että tunneilla olisi mukava, iloinen il-mapiiri.

– Opetan mielelläni pieniä asanakokonaisuuk-sia, joista jaan oppilaille monisteet. Tällä pyrin kannustamaan jooganharrastajia säännölliseen ko-tiharjoitteluun.

Tanhuvaaran urheiluopistossa Savonlinnassa


Maisa Kivi toimi 22 kesänä toisena ohjaajana itä-maisen tanssin ja joogan kursseilla.

– Nämä kaksi täydentävät mukavasti toisiaan.Myös taiteen tekeminen ja jooga sopivat Kiven

mukaan loistavasti yhteen. Jooga on esimerkiksi vaikuttanut kykyyn antautua taiteeseen – asanaan antautumisen kautta.

Taiteilija pienestä pitäen

Opettajan uran valitsemisesta huolimatta Kivi on saanut olla taiteilija koko elämänsä ajan. Hän on piirtänyt ja maalannut pienestä pitäen.

– Mennään sitä rataa, mikä meille kuuluu. Olen aidosti kiitollinen siitä, mitä elämä on tähän men-nessä ollut: täynnä rikkautta ja rakkauttakin. Ja

koko ajan huomaan, että minua viedään uusista haasteista ja uusista yllätyksistä eteenpäin.

Maisa Kivi sanoo taiteilijauransa menneen just nappiin.

– Kun pääsin jo kuusikymppisenä eläkkeelle, ajattelin, että ehdin tehdä taidetta vielä 40 vuotta.

Hän on maalannut öljy-, akryyli- ja akvarelli-väreillä, maurien guerda seca -savitekniikalla sekä tehnyt puupiirroksia ja litiografioita.

Kiven ensimmäinen näyttely oli vuonna 1983 teemana körtit. Taiteilijan romanitöitä on ollut esillä muun muassa Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton valtakunnallisessa vuosinäyttelyssä Kaape-litehtaan Puristamolla ja Helsingin Tuomiokirkon kryptassa Romano Missio 110-vuotta -tapahtumas-sa.

Tällä hetkellä Maisa Kivi (toinen vas.) on Espanjan Fuengirolassa, missä hän myös ohjaa joogaa. Kuvassa Kivi on yhdessä muutaman joogaryhmäläisensä kanssa. Kuva: Jarmo Räty


Vuosituhannen vaihteessa Kivi perusti tai-detalo Laaja-Artin Konginkankaalle. Hän kutsui vuosittain maamme huippuja, ja myös nuoria nousevia taiteilijoita koko kesäkauden kestävään näyttelyyn kotiinsa, joka oli karta-nomainen entinen koulu. Poikkitaiteellinen, kymmenen vuotta kestänyt taidetalotoiminta Laaja-Artissa sai Suomen Kulttuurirahaston huomionosoituksen taiteen hyväksi tehdystä työstä.

Taideleirien lisäksi Kivi järjesti Konginkan-kaalla muun muassa jooga- ja paastokursseja.

Yksi ympyrä sulkeutuu

Nykyisin Maisa Kivi tekee päätoimisesti ku-vataidetta ja ohjaa joogaa.

– Opettajan työn päätyttyä olen saanut kes-kittyä rakkaaseen harrastukseeni.

Hän on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla ja saanut residens-sija matka-avustuksia paikalliseen kulttuu-riin perehtymiseen ja työskentelyyn Prahassa, Berliinissä, Pariisissa, Firenzessä ja Barcelo-nassa.

Parhaillaan Kivi on Espanjan Fuengiro-lassa, missä hän ohjaa joogaa Sofia-opistossa kevääseen asti – samalla valmistellen tulevaa näyttelyään.

Kivi nähdään pitkästä aikaa Joogaopistolla ohjaustyössä, kun hän on mukana pääsiäisen aikaan pidettävällä joogakurssilla. Silloin yksi ympyrä tavallaan sulkeutuu, sillä Kivi veti vuonna 1973 Joogaopiston historian toisen kurssin yhdessä Saara Rengon kanssa.

Omasta elämäntilanteestaan Kivi toteaa, että nyt on aika tehdä mitä sydän sanoo ja ruumis kestää.

– Uuden tiedon ahnehtiminen ei ole tärke-ää, vaan ykkösasia on opitun syventäminen. Jooga on opettanut minulle ennen kaikkea luopumista, antautumista ja kuuntelua, ja joogasta on tullut hyvin iloinen asia.

Maisa Kivi toimii Sirpa Silventoisen kanssa ohjaajana Joogaopiston Pääsiäiskurssilla to 18.4. – su 21.4.2019. Kehon liikkeen ja levon tiedostamisen kautta laskeudu-taan pääsiäisen rauhaan. Kurssilla harjoitetaan help-poja asanoita, hiljaisuutta ja meditaatiota.

Maisa Kiven litografia Flamenco 2 vuodelta 2008. Kuva: Matti Koskenranta


Kesken kaiken nousee tietoisuuteen joku varsin irrallinen asia kaukaa menneisyydestä. Yhä vieläkin tuo muisto he-rättää katumuksen ja häpeän tunteita. Joku armoton mie-lensärmä ehdottelee anteeksipyytämistä, mutta tottahan tiedän sen junan jo menneen. Jatkuva sisäinen dialogi elä-mämme menneiden ja mahdollisesti tulevien asioiden kes-ken lakkaa tuskin hetkeksikään. Parhaimmillaan se estää meitä tekemästä samoja virheitä yhä uudelleen.

Meditaatiolla pyritään hiljentämään levoton mieli, sen taukoamaton pulputus. Olen kuullut sellaisenkin ajatuk-sen, että koko mieli joutaisi romukoppaan. Sydän voisi ot-taa ohjat mielen sijaan. Rakkautta, rakkautta vain… Mieli on kuitenkin paljon laajempi, monipuolisempi, sydämen veroinen rakkaudenkin suhteen.

Mieli on se työkalu, jolla pystymme katsomaan maail-maa, asioita ja jopa itseämme etäämpää. Pystymme kyseen-alaistamaan omat ajatuksemme ja asenteemme, ehkä jopa ymmärtämään tietomme rajallisuuden. Pystymme muutta-maan suuntaa ja ottamaan vastuuta. Työnjako sydämen ja mielen välillä on vähintäänkin keinotekoinen. Niin rakkaus kuin viisauskin ovat koko kehon, koko olemuksen asioita.

Mikä keventäisi ajatuksista raskaan mielen? Jooga, me-ditaatio, hiljaisuus, luonto… Mikä vaikuttaisi mielen si-sältöön keventäen sitä? Millainen on kevyt ja avara mieli? Jokaisella meillä on varmasti omia persoonallisia kevennyk-sen keinoja.

Minä keskityn kävelylenkeilläni kämmeniin ja ranteisiin. Se miten ne rentoina heilahtelevat, tuottaa minulle iloa ja mielihyvää. Tapa, jolla asetun kehooni, on tyhjän tilan löytämistä. Sekin tuottaa iloa. Isoäitini viisaista sanoista on jäänyt mieleeni: mitä teetkin, tee se rakkaudella. Tuo viisas ohje kääntyy ajatuksissani myös muotoon: mitä teetkin, tee se leikilläsi.

Leikki on lapsen työtä ja eläkeläisen silkkaa luksusta. Kai-ken ikää on elämässä hyvä olla leikin elementtejä, mutta sitäkin tärkeämpää on anteeksianto. Ei varmaan mikään ole niin vakavaa, ettei ansaitsisi anteeksiantoa. Nuo mainit-semani mielen pirulaiset, jotka tahtovat muistutella mitä kaikkea tyhmää onkaan tullut tehdyksi, ansaitsevat saada anteeksi. Joskus tuntuu, että muiden syyttelykin on vain sen hämäämisyritystä miten huonoksi itsensä tuntee.

Miltä tuntuisi vain antautua elämälle, suostua ja huo-lia? Mikään ei ole niin kuolemanvakavaa, ei edes kuolema. Elämän maut ovat karvaita ja makeita, sen sävyt hehkuvat kaikissa väreissä.

Kevenevä mieli

Tiina TöröKolumni

Kirjoittaja on medianomi, rentou-tusohjaaja, hengityskouluohjaaja,logoterapeutti ja Joogalehdentoimitusneuvoston jäsen.


Teksti: Tiina Sairanen

Tiedämme, että aerobisesta liikunnasta hyötyy ai-voterveyskin. Liikkuvat ihmiset nukkuvat parem-min, kokevat voivansa paremmin ja suoriutuvat päivittäistoimistaan paremmin. Liikuntasuoritus parantaa kognitiivista suoritusta ja käytöksen hal-lintaa. Liikunta vähentää ja parantaa masennusoi-reita sekä lievittää ahdistusta.

Tavoite on harrastaa viikoittain 2,5 tuntia hen-gästyttävää liikuntaa tai reilu tunti hikoiluttavaa liikuntaa. Sen lisäksi on tavoite edistää pari kertaa viikossa lihaskuntoa, -hallintaa ja -huoltoa.

Joogaa ja meditaatioharjoitteita tekevien mää-rän lisääntyessä myös kiinnostus sen aivomeka-nismien tutkimukseen lisääntyy. Tosin tiukoin tieteellisin kriteerein tehty tutkimus tulee aina jälkijunassa kokemuspohjaisen tietoon nähden.

Jooga ja meditaatio

Mitä sitten tiedämme asentoihin ja hengitykseen keskittyvän joogan vaikutuksesta hermostoon? Tämä tarkoittaa tutkimusta itsekin tehneelle neurologille sitä, mitä on tutkittu joogan vaiku-tuksesta hermostoon. Tiedämme, että tietoinen läsnäolo (mindfulness) opettaa myös kehon tun-temusten tiedostamista, mutta toisaalta tällöin myös tietoisuus stressistä lisääntyy. Meditaatio ja jooga lievittävät ahdistusta, masennusta ja stres-siä. Tämä puolestaan parantaa elämänlaatua.

Lievittymisen mekanismien tutkimus on mel-ko lailla aluillaan. Tähän mennessä tehtyjen tut-kimusten tuloksien yhteenvetona voi todeta, että jooga ei korvaa masennuksen hoitoa lääkärin hoitoa vaativissa tilanteissa, ja että jooga toimii parhaiten lievissä ahdistus- ja masennusoireissa, myös muun hoidon tukena.

Tunteisiin liittyy aina kehon toiminnan muu-toksia, joita aivot sekä liipaisevat (ylhäältä alas -säätely) että monitoroivat kehon ja aistien pa-lautteen perusteella (alhaalta ylös).

Meditoijilla on todettu aivokuvantamisessa– muutoksia aivojen alueella– etuaivokuoren lisääntynyttä verenkiertoa – amygdalan vähentymistäAmygdala (mantelitumake) vastaa taistele tai

pakene -reaktioista. Meditoija tunnistaa negatiivisia ärsykkeitä,

mutta säätelee niiden toimintaa.

Tietoa väestötutkimuksista

Alankomaissa on tehty väestöpohjaista seuranta-tutkimusta jo 1990-luvulta alkaen. Niin sanotun Rotterdam Studyn yhtenä osatutkimuksena on äs-kettäin arvioitu joogaa, meditointia tai hengitys-harjoituksia tekeviä henkilöitä toisiin, jotka eivät olleet tehneet tämän kaltaisia harjoitteita. Tutki-musjoukoksi kertyi 289 keskimäärin 64-vuotiasta (55 % naisia) henkilöä, jotka harjoittivat joogaa ainakin kerran viikossa yhden tunnin ja vähin-tään vuoden ajan. Heitä verrattiin 3 454 joogaa harjoittamattomaan henkilöön.

Aivojen magneettikuvissa todettiin, että oi-keanpuoleisen mantelitumakkeen koko oli pie-nempi joogaa harjoittavilla henkilöillä. Tämä vaikutus säilyi viiden vuoden seurannassa. Oi-keanpuoleisen mantelitumakkeen on ehdotettu liittyvän negatiivisiin tunteisiin ja välittömään reagointiin, kun taas vasemmanpuoleinen mante-litumake liittyy positiivisiin tunteisiin ja muistiin. Vasemmanpuoleisessa mantelitumakkeessa ei ol-lut kokoeroa.

Joogaa harjoittaneilla henkilöillä muistin kan-nalta tärkeä hippokampus oli alussa pienempi,

Jooga ja aivotJoogan vaikutuksista aivoihin on vasta niukasti tutkimustietoa. Mutta mitä tiede ei ole vielä todistanut, sen saattavat joogan harrastajat jo kokemusperäisesti tietää, sanoo neurologi Tiina Sairanen.


mutta kokoero ei säilynyt viiden vuoden seuran-nassa. Tämän syytä ei pystytä seurantatutkimuk-sella selvittämään, vaan se luo hypoteesin jatko-tutkimukselle.

Stressin hallinta

Magneettikuvien löydökset arvioitiin siten, että tieteellisellä käsittelyllä (vakioinnilla) poistettiin iän, sukupuolen, koulutuksen keston, sydän- ja verenkiertosairauksien, aivojen koon sekä ilmoi-tetun stressin, ahdistuksen ja masennuksen vai-kutus tuloksiin. Näin joogaamisen vaikutus saa-tiin esiin.

Joogaavat henkilöt ilmoittivat kokevansa enem-män stressiä ja masennusta, mutta yli 90 prosent-tia heistä koki harjoittelun auttavan stressin hal-linnassa. Tutkijat tulkitsivat mantelitumakkeen pienenemistulokset siten, että harjoituksen myö-tä joogaa harrastavat hallitsivat paremmin stres-siä, vaikka olivatkin tulleet harjoituksen myötä siitä tietoisemmiksi.

On toki mahdollista, että joogan pariin hakeu-tuu henkilöitä, joilla on historiassaan varhaisia stressikokemuksia, joiden on näytetty lisäävän mantelitumakkeen kokoa sekä pienentävän hip-pokampuksen kokoa.

Masennus puolestaan kasvattaa mantelituma-ketta, joka osallistuu pakene tai taistele -reakti-oihin. Jooga ja meditaatio ”rauhoittavat” tätä hä-lytystilaa, joka nähdään mantelitumakkeen koon pienenemisenä.

Autonominen hermosto

Aivojen pohjalla sijaitsevan hypotalamuksen pää-tehtävänä on integroida autonomisen hermoston vasteet ja hormonaalinen toiminta tarkoituksen-mukaiseen käyttäytymiseen. Se välittää muun muassa autonomisen hermoston kehollisia vieste-jä aivoihin ja säätelee hormonieritystä.

Entä sitten kehon viestit alhaalta ylös aivoihin? Joogan vaikutuksia autonomisen hermoston toi-mintaan on tutkittu vasta vähän tiukan tieteelli-sesti.

Sympaattinen hermosto vastaa pakene tai tais-tele -vasteista ja on adrenaliinivälitteinen. Sen aktivoituminen nostaa verenpainetta ja sykettä.

Aivojen tasolla joogan vaikutuksia on tutkittu terveillä ihmisillä tai pienissä potilasotannois-sa. Väestötason tutkimukset ovat vasta aluil-laan, Tiina Sairanen kertoo.


Se aktivoi aivon hypotalamus−käpylisäke-akselin ja sitä kautta stressihormonien (kuten kortisoli) eritystä. Se pitää yllä niin sanottua hiljaista tuleh-dusvastetta elimistössä.

Parasympaattinen hermosto palauttaa normaa-litilan ja on aktiivinen levossa. Sen toiminnan tiedetään lisäävän sydämen sykevariaatiota, jonka mittaaminen on työläämpää kuin pelkän sykkeen tai verenpaineen mittaaminen.

Tiedetään, että jooga- tai meditaatioharjoitus laskee sykettä ja verenpainetta sekä tulehdus-vastetta. Sen ei ole kuitenkaan näytetty lisäävän sykevariaatiota, jota pidetään parasympaattisen hermoston mittarina. Esimerkiksi hengitysharjoi-tusten vaikutuksia sykevariaatioon ei ole tutkittu, vaikka hengityksen palaute aivoille vaikuttaakin niiden hengitykselle ja verenkierrolle antamaan käskytykseen.

Erään tutkimuksen mukaan kuuden hengityk-sen rytmi minuutissa mahdollisesti maksimoi sy-kevariaation. Joogan vaikutuksia autonomiseen hermostoon on tieteellisen tutkimuksen keinon alettu vasta tutkia. Yksittäisten kuvailevien tutki-musten tulokset täytyy vielä toistaa suuremmissa tutkimuksissa, jotta ne ovat vakuuttavia.

Hengitys

Hengityksen vaikutukset verenkiertoon ja palaute tulevat vagushermon kautta.

Sisäänhengityksessä vatsaontelon paine nousee ja keuhko-ontelon laskee. Tämä nostaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Uloshengityksessä käy päinvastoin.

Sisäänhengityksessä sydämeen palaa verta eli-mistöstä ja keuhkoissa veritilavuus kasvaa. Ulos-hengityksessä hapettunut veri siirtyy keuhkoista sydämeen.

Suurten suonten baroreseptorit viestittävät ai-vorunkoon, josta vagushermo stimuloi parasym-paattista hermostoa.

Jooga ja muisti

Tiedämmekö jotain joogan vaikutuksesta muis-tiin? Tämänkin tutkiminen tieteellisissä asetel-missa on vasta aluillaan ja tutkimusryhmät ovat olleet pieniä, muutaman kymmenien henkilöiden

kokoisia. Terveillä ja nuorilla yliopisto-opiskelijoilla kuu-

si joogasessiota paransi työmuistia, eniten niillä, jotka olivat jooganneet aiemminkin. Todennäköi-sesti siis pidempään jatkunut harjoittelu tehostaa joogan hyödyllistä vaikutusta muistiin.

Useimmat tutkimukset ovat olleet lyhyitä, tyy-pillisesti viikkojen kestoisia eikä joogan pitkäai-kaisvaikutuksesta muistiin ole vielä tietoa käytet-tävissä.

Yhteenveto

Yhteenvetona voi todeta, että:* Jooga parantaa mielialaa ja vähentää stressiä

terveillä, muttei korvaa vahvemman masennuk-sen tai ahdistuksen muuta hoitoa.

* Aivojen tasolla joogan vaikutuksia on tutkittu terveillä ihmisillä tai pienissä potilasotannoissa. Väestötason tutkimukset ovat vasta aluillaan, ja ne tarvitaan aivovaikutuksen ymmärtämiseksi.

* Vaikutus autonomiseen hermostoon tunne-taan huonosti. Vaikutus syntyy ehkä sympaatti-sen hermoston rauhoittamisen kautta.

Joogaharrastuksen yleistyessä sen tutkiminen-kin tieteellisin keinoin lisääntyy. Koska joogaan liittyvä tieteellinen tutkimus on vasta aluillaan, täytyy todeta, että se mitä ei ole tutkittu, sitä ei ole todistettu, mutta se voi toimia, kuten joogan harrastajat kokemuspohjaisesti tietävät.

Kirjoittaja on neurologian dosentti Neurologian klinikassa, HYKSin Neurokeskuksessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sai-raanhoitopiirissä. Kirjoitus perustuu Joogaterapiayhdistyksen koulutustilaisuudessa Helsingissä 27.10.2018 pidettyyn esityk-seen ja siitä käytyyn keskusteluun.

Harjoituksen myötä joogaa harrastavat hallitsivat paremmin stressiä, vaikka olivatkin tulleet harjoituksen myötä siitä tietoisemmiksi.


Teksti: Anssi Orrenmaa Kuvat: Anssi Orrenmaa ja Technology Academy Finland

Suomen joogaava kansa tuntee Tuomo Suntolan joogafilosofina, mutta harvempi tietää, miten laa-ja maailmankaikkeus hänen päästään löytyy.

Otetaan ensimmäinen kysymys: millainen on palkitun atomikerroskasvatuksen merkitys?

– Sen merkitys on suuri. Samalla se on muis-tutus siitä, että nopean teknisen kehityksen ta-kana on hyvin pitkäjänteisiä kehityskulkuja.

Kännykkämallit vaihtuvat vuosittain, mutta niiden tuotesukupolvet ovat useampien vuosien juttuja. Taustalla oleva tuotantoteknologia vaatii jo kymmenien vuosien kehityksen. Se perustuu teoreettiseen tietämykseen, joka voi ulottua sato-jen vuosien päähän. Ja vielä senkin takana ovat elämänfilosofia ja kulttuuriperintö, jossa on kyse tuhansista vuosista.

Että jotain voi tehdä hyvin, täytyy ymmärtää syvempi taso, sanoo Suntola. Jooga ja atomiker-roskasvatus ovat saman pitkäjänteistä kehityksen osia.

Tekniikan tohtori Tuomo Suntola sai Millennium-teknologiapalkinnon merkittävästä teknologisesta innovaatiosta, atomikerroskasvatuksesta. Minkälainen sija joogalla on tiedemiehen maailmassa?

Jotain universumin arvoituksesta on jo selvinnyt, mutta tutkimus jatkuu.

Tuomo Suntolan universumi


Tervetuloa Tuomo Suntolan universumiin, jo-hon kuuluvat yhtä lailla luonnontiede, humanis-mi ja käytännön osaaminen.

Vuodet joogan hyväksi

Tuomo ja Soilikki Suntola ottavat vastaan kau-niissa kodissaan, joka on tullut vuosikymmenien varrella tutuksi Joogaliiton aktiiveille.

Tiilitalo valmistui Espoon Kiloon vuonna 1973. Samalla vuosikymmenellä Soilikki sai miehensä kiinnostumaan joogasta. Tuomo kiinnostuikin vähitellen niin paljon, että istui Joogaliiton hal-lituksessa peräti 21 vuotta, vuodet 1983−2004. Soilikin hallituskausi osui vuosiin 1989−2012, josta puheenjohtajana 1997−2008.

Pariskunnan ansiot joogan parissa ovat suuret. Soilikki osallistui molempien lisärakennusten arkkitehtisuunnitteluun ja toteuttamiseen. Opis-ton sisustuksessa näkyy Soilikin käden jälki. Hän on ohjannut lukuisia joogakursseja, opastanut keittiöhenkilökuntaa kasvisruokien salaisuuksissa ja kehittänyt kurssitoimintaa.

Tuomo on ollut hengessä mukana osallistumal-la myös käytännön tasolla rakennushankkeiden toteuttamiseen. Hän on pitänyt pitkään luentoja joogan filosofiasta.

Uuden tekniikan kehittäjä

Tähän samaan aikaan Tuomo Suntola kehitti hämmästyttävän innovaationsa, atomikerroskas-vatuksen eli ALD-menetelmän.

Ensimmäinen tavoite oli saada aikaan litteä elektroluminenssinäyttö.

– Uudet tekniset ratkaisut perustuvat yleensä olemassa olevaan tekniikkaan, johon tehdään pa-rannuksia. Oivalsin, että vanhoilla tekniikoilla ei nyt päästä tavoitteeseen.

Koska tutkimuslaboratorio oli vielä rakennus-vaiheessa, Tuomo katseli toimistonsa seinällä riip-puvaa alkuaineiden jaksollisen järjestelmän tau-lua ja sai ajatuksen yhdisteiden valmistamisesta atomikerroksittain.

– Opimme ohjaamaan materiaalin rakentumis-ta heti syntyvaiheessa, tavallaan luonnon omaa valintaa hyödyntäen. Se oli pitkä tie, mutta se onnistui.

Elektroluminenssinäyttö saatiin tuotantoon 1980-luvun puolivälissä. ALD-menetelmään pe-rustuvan puolijohdetekniikan läpimurto tehtiin 1990-luvun puolivälissä. 2000-luvulla siitä tuli teollista toimintaa ja välttämätön nykyisten mik-ropiirien valmistamisessa.

Älypuhelin nojaa Suntolan oivallukseen, mutta atomikerroskasvatusta käytetään lukuisissa muis-sakin sovellutuksissa aurinkokennoista sähköau-ton akkuihin ja elintarvikepakkauksista lääkkei-siin.

– Suomella on edelleen vahva asema ALD-tek-niikassa. Siitä on valmistunut runsaat 400 väitös-kirjaa, joista noin sata on tehty Suomessa.

Ja tämä on vain yksi hänen patentoiduista kek-sinnöistään.

Suhteellisuusteorian kritiikki

Tuomo Suntola on siitä erikoinen tutkija ja inno-vaattori, että hän osaa myös selittää korkealentoi-set oivalluksensa havainnollisesti. Tämä taito on tarpeen, sillä aina vain huimempaa seuraa. Nyt laitetaan suhteellisuusteoria uusiksi.

– Aloin jo 1960-luvun lopulla epäillä, että fy-sikaalisten ilmiöiden esittämiselle ei ole löydetty oikeaa koordinaatistoa. Pohdin asiaa pitkään, kunnes löysin ratkaisun 1990-luvun puolivälissä.

Newtonilaisen fysiikan rajat tulivat vastaan 1800-luvulla. Albert Einstein ratkaisi ongelmat suhteellisuusteorialla, jonka nimiin on vannottu viimeiset sata vuotta. Sen mukaan ajan kulku hi-dastuu liiketilassa.

Tuomo huomasi, että ajan kulkuun ei tarvit-se puuttua, kun jokainen liike avaruudessa suh-teutetaan avaruuden omaan liikkeeseen. Liikkees-sä olevan atomikello ei koe hitaampaa aikaa, vaan käy hitaammin, koska osa sen energiasta sitoutuu paikalliseen liikkeeseen.

– Havaitsijakeskeinen suhteellisuusteoria kor-vataan kokonaisuudesta johdetulla teorialla. Avaruudessa ei ole mitään irrallista, kaikki on kytköksissä kokonaisuuteen, kuten jo Thales filo-sofoi 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Dynaamisen Universumin synty

Tuomo antoi 1990-luvulla teorialleen komean


nimen: Dynaaminen Universumi. Teoria kuvaa laajasti fysiikan ja kosmologian ilmiöitä.

Tuomo on testannut sitä perusteellisesti vii-meisen 20 vuoden aikana. Hän on todennut sen vastaavan havaintoja sekä paikallisissa ilmiöissä että kosmologiassa paremmin kuin suhteellisuus-teoria, oleellisesti yksinkertaisemmalla matema-tiikalla ja ymmärrettävään todellisuuskuvaan tu-keutuen.

– Kun sen tajuaa, ei paluuta entiseen ole. Dy-naaminen Universumi on kuitenkin vielä kuin punainen vaate useimmille alan professoreille, joille suhteellisuusteoriasta on tullut uskon asia.

Taas mietitään eri tasoja. Mitä syvemmällä tie-don hierarkiassa ollaan, sitä vahvemmin on sitou-duttu oikeassa olemiseen. Vääräoppisen elämä ei ole helppoa.

– Uskontojen tasolla kyse on hengestä. Teori-oiden tasolla pärjätään yleensä sillä, että kirjat ju-listetaan pannaan ja estetään virkojen saaminen.

Tuomo pitää selvänä, että Dynaaminen Univer-sumi on hänen suurin keksintönsä.

– En tiedä, saako teoria yleistä hyväksyntää mi-nun elinaikanani, mutta sen aika tulee vääjäämät-tä.

Dynaaminen Universumi on askel kohti yh-tenäisteoriaa, jossa universumi kosmologiasta hiukkasfysiikkaan voidaan kuvata samoista läh-töolettamuksista lähtien. Vastaako Dynaaminen Universumi sitten myös hiukkasmaailman todel-lisuutta?

– Sanotaan niin, että olen päässyt kiinni kvant-titekniikan matematiikan takana oleviin perustei-siin. Kaiken takaa löytyvät yksinkertaiset luon-nonlait, kunhan vain huomaamme ne.

Vähempikin huimaa. Maa järisee Kilossa.

Jooga on samaa pakettia

Palataan joogaan, mikä ei tarkoita yhtään sen pie-nempiä näkymiä.

Suntola oli perehtynyt tieteen filosofiaan jo en-nestään, mutta hän halusi ymmärtää myös ihmi-sen kytkeytymisen universumiin.

– Olin perehtynyt jonkin verran antiikin ajatte-lijoihin ja itämaisiin filosofioihin. Kun tutustuin joogan filosofiaan, se tuntui heti tutulta. Jooga sopi saumattomasti tähän pohdiskeluun.

Tuomo Suntolassa on samassa paketissa maailman-luokan tiedemies, käytännön kehittäjä ja joogafi-losofi.


Tuomo kertoo suuresti arvostamiensa ihmisten vetä-neen hänet aikoinaan mukaan Joogaliiton toimintaan. Suntolat kävivät viikon mittaisen jooganohjaajakurssin 1970-luvun lopulla.

Silloinen puheenjohtaja Arvo Tavi hoksasi Tuomon filosofisen kiinnostuksen ja antoi luettavaksi Patanjalin joogasutrat.

– Kirja näytti olevan täyttä asiaa. Ajattelin, että voisin tutkia sitä hieman tarkemminkin.

Moni on nähnyt Tuomon kaavion, joka kuvaa filoso-fisen ajattelun ja uskontojen kehitystä idässä ja lännessä tunnetun historian ajalta. Joogalla on siinä sijansa, sillä kaikella on yhteiset juuret.

– Teoreettisempi ajattelu näyttäytyy filosofiana, mikä ei ole ollut kaiken kansan tavoitettavissa. Käytännönlä-heisempi, elämänohjeellinen tarkastelu on johtanut us-kontoihin. Samoista asioista on kysymys, vaikka asian ydin helposti hautautuu selitysten hienouksiin.

Jokin laki kaiken takana

Tuomon joogaharrastus on keskittynyt joogan filosofi-aa. Fyysinen joogaharjoitus, asanajooga, on jäänyt hy-vin vähiin.

– Koen kuitenkin tärkeänä joogaharjoituksen avulla löytämäni tuntuman ruumiiseeni ja sisälläni toimivaan ajattelijaan – tai joogan kielellä ’havainnoitsijaan’. Joo-gaharjoituksista jäi myös tuntuma luontaisen valppau-den ja rentouden ylläpitoon.

Tuomo Suntolan maailmassa on läsnä yhtä aikaa sy-vyys ja kepeys, vähän kuin joogan lujuus ja lempeys. Kepeys väistyy hetkeksi vain kysyttäessä tottelevatko fysiikan ja joogan energiat samoja lakeja.

– Ei sitä tuolla tavalla voi kysyä. Fysiikan energia mi-tataan jouleissa, mutta joogassa energian käsitteeseen liittyvät toisenlaiset taustamääritteet. Se on hankala jut-tu, jos nämä sekoitetaan, torjuu Tuomo.

Näin pitkälle on päässyt mies, joka halusi vain selvit-tää, missä me oikein olemme. Uskonto, filosofia, jooga, kosmologia ja kvanttifysiikka – samaa pakettia kaikki. Ja kaikella saattaa olla yhteinen taustatekijäkin.

– Järjestäytyneiden systeemien syntymiseen tarvitaan yleensä suunnitelma. Se on helppo ymmärtää tekniikan pohjalta, mutta sama näkyy myös evoluution kierrossa. Siihen ei riitä satunnaisuus, vaan takana on jokin hyvin syvällä oleva luonnonlaki, joka ohjaa kaikkea. Jos kek-sin sen, kerron mikä se on. Ja sittenkin voidaan vain sanoa, että se jotain tämän kaltaista.

Tuomo Suntolan ulottuvuudet

Tausta

• Syntynyt 1943 Tampereella• Tekniikan tohtori Teknillisestä korkea-

koulusta• Tutkija VTT:ssä ja Teknillisessä

korkeakoulussa ja dosentti Tampereen teknillisessä ylipistossa

• Yksityisiä työpaikkoja: Instrumenta-rium Oy, Oy Lohja Ab, Mikrokemia Oy ja Fortum Oyj

• Runsaasti patentteja tekniikan eri aloilta

• Vaikuttaa Teknillisten tieteiden akate-miassa, Luonnonfilosofian seurassa ja Physics Foundations Societyssa (perus-taja ja puheenjohtaja)

• Suomen Joogaliiton hallituksen jäsen 1983−2004

• Teoksia muun muassa tieteen filosofi-asta, Dynaamisesta Universumista ja joogasutrista

• Millennium-teknologiapalkinto elämän laatua parantavan teknologian kehittä-misestä vuonna 2018


TALVIPÄIVÄT 8.-10.3.2019 SEINÄJOELLA”Elän, hengitän…olen vapaa”

Perjantai 8.3.201917.00 Saapuminen ja majoittuminen18.00 Päivällinen19.00 Avauspuheenvuorot • Hotellin edustaja • Joogaliiton puheenjohtaja Jorma Rusanen • Seinäjoen Seudun Joogayhdistys ry, puheenjohtaja Riitta Kiskola19.40 Yhdistysten tapaaminen ja valtakirjojen tarkastus

Lauantai 9.3.201907.15–8.30 Aamujoogat, Sinikka Tala, jooganopettaja SJL ja Ilon ja hiljaisuuden

tanssituokio Marita Laaksonen, tanssinohjaaja, jooganopettaja SJL09.00 Aamiainen10.00 Vuosikokous12.30 Lounas14.00 Luento Elämisen vapaus ja merkityksellisyys, Iida Mäkikallio, tunnetaito- ja vuorovaikutusvalmentaja 16.15–17.45 Teemaan liittyviä työpajoja; • Työpaja 1, Ilon ja hiljaisuuden tanssituokio Marita Laaksonen, tanssinohjaaja, jooganopettaja SJL • Työpaja 2, Ääni sielun tanssia kehossa, Hilkka-Liisa Vuori, MuT, pedagogi 18.00 Päivällinen 19.00 Iltaohjelma

Sunnuntai 10.3.201907.30–8.45 Aamujoogat, Tiina Mäki-Kojola, jooganopettaja SJL ja Heidi Mehtonen, jooganopettaja SJL09.00–10.00 Aamupala10.00 Luento Pranayamaharjoituksen terveysvaikutuksista – klassinen ja tieteellinen näkökulma Antti Heikinheimo, laamanni, jooganopettaja SJL12.00 Päätössanat Joogaliiton puheenjohtaja12.30 Lounas

Hinnat ja ilmoittautuminen: Päiväkävijä lauantai ja sunnuntai 120 euroa/henkilöPäiväkävijä lauantai 80 e/henkilö– Hinta sisältää osallistumismaksun, ohjelman sekä aamiaisen, lounaan ja päivällisen lauantaina. Päiväkävijä sunnuntai 50 e/henkilö–Hinta sisältää osallistumismaksun, ohjelman sekä aamiaisen ja lounaan.

Majoituksen hinta 2hh on 230 euroa/henkilö Majoituksen hinta 1hh on 300 euro/henkilö

– Hinnat sisältävät osallistumismaksun, ohjelman, valitun majoituksen ja seuraavat ateriat: perjantai- illan päivällisen, lauantain aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä sunnuntain aamiai-sen ja lounaan.

Tiedustelut ja varaukset: Suomen Joogaopisto, [email protected] puh. (014) 421 670.Majoituksia voi varata opistolta 28.2. saakka.

Lisätietoa Hotelli Sorsanpesä www.sorsanpesa.fi

Tervetuloa Suomen Joogaliiton Talvipäiville ja vuosikokoukseen!


Teksti: Leena Karmakallio Piirrokset: Tuomas Karmakallio

Lonkankoukistajalihaksia ovat suora reisilihas, räätä-linlihas, suoliluulihas, lannelihas ja leveän peitinkal-von jännittäjälihas. Kuitenkin suoliluu-lannelihasyh-distelmä on puhutuin lonkankoukistaja. Nämä kaksi lihasta mielletään yleensä yhdeksi kappaleeksi, koska niillä katsotaan olevan sama lähtökohta. Nimensä mu-kaisesti niiden päätehtävä on ollut koukistaa lonkkaa.

Tutkimusmenetelmien kehittyessä ja lisääntynyt kiinnostus osallistua ruumiinavauksiin on vahvista-nut näkemystä, että suoliluulihaksen ja lannelihaksen lähtökohdat eivät ole samat, eivätkä tehtävät ole samat (mm. kiropraktikko, professori Dr. Kathy Dooley 2019). Tässä artikkelissa halutaan pitää nämä kaksi li-hasta erillään ja tutustua erityisesti suureen lannelihak-seen (psoas major).

Näitä lannelihaksia on siis kaksi, lannerangan mo-lemmin puolin. Lannelihaksista on alettu suomenkie-lisissä teksteissä käyttää kreikankielistä nimeä ”psoas-li-hakset”. Yksinkertaisuuden vuoksi käytän psoas-sanaa tarkoittamaan kummankin puolen psoaksia (ellei toi-sin mainita).

On olemassa myös pieni lannelihas (psoas minor). Se on noin 50 prosentilla ihmisistä ja sen tehtävä on kou-kistaa lanneselkää. Sen sanotaan olevan heikko lihas eikä sitä yleensä kovin tarkoin analysoida, ei myöskään tässä artikkelissa.

Psoasta tutkitaan paljon ja siitä esitetään toisilleen ristiriitaisia tuloksia ja käsityksiä. Voidaan sanoa, että psoas on pulmallinen lihas.

Psoasken sijainti ja tehtävät

Psoas yhdistää kehon etuosan kehon takaosaan, ja sel-kärangan jalkoihin eli on keskuksen yhteys raajoihin. Ja näin ollen jalan liikkeellä on vaikutus rankaan.

Psoas kuuluu pitkittäin kulkeviin lihasketjuihin. Se on noin 40 senttiä pitkä lihas ja omistajansa ranteen paksuinen (Donna Farhi, Leila Stuart s. 12). Se kiin-nittyy rintarangan alimpaan nikamaan (T12) ja kaik-

Suuri lannelihas – kehon syvän keskuksen voimalihasTässä artikkelissa tutustutaan erityisesti suureen lannelihakseen (psoas major). Näitä lannelihaksia on kaksi, lannerangan molemmin puolin. Lannelihaksista on alettu suomenkielisissä teksteissä käyttää kreikankielistä nimeä ”psoas-lihakset”. Psoas yhdistää kehon etuosan kehon takaosaan, ja selkärangan jalkoihin eli on keskuksen yhteys raajoihin.


kiin lannerangan nikamien solmuihin, välilevyi-hin ja poikkihaarakkeisiin.

Psoas jatkaa matkaa alas lonkan edestä kosket-taen ristiluu- ja lonkkaniveliä ja kiinnittyen reisi-luun sisäpinnassa olevaan pieneen sarvennoiseen. Lannerangan kohdalla psoas sijaitsee syvällä ke-hon keskuksessa, sisäelinten takana ja selkälihas-ten edessä. Sijaintinsa vuoksi sitä on vaikea saa-vuttaa käsin.

Nykytutkimuksen mukaan psoaksen päätehtävä on stabiloida rankaa yhdessä muiden lähellä olevien lihasten kanssa silloin, kun koukistajat koukistavat lonkkaa – kunnes polvi saavuttaa lonkkanivelen tason. Yhdessä suoliluulihaksen kanssa psoas nostaa jalan yli 90 asteen kulmaan (Farhi, Stuart s. 21). Psoas auttaa myös stabiloi-maan reisiluun asentoa nivelkuopassa.

Lantion asennon vaikutus psoakseen

Kun kehon ”maljat” ovat päällekkäin, ryhti on hyvä ja psoas-lihakset ovat pitkiä ja vahvoja. Keho on tasapainossa, homeostaatissa.

Lyhentynyt psoas vaikuttaa kävelyyn: askel jää lyhyeksi, eikä isovarpaan tyvinivel työnnä eteen-päin. Myöskään pakaran aktivaatiota ei tapahdu. Psoas ei osallistu heilurimaisella liikkeellä käve-lyyn (Blog: Mbody 2018).

Kun psoas on kroonisesti kireä (tight), siinä on liikaa tonusta, lantion ”malja” on kääntynyt eteenpäin ja lanneranka työntynyt eteenpäin. Tämä tuntuu erityisesti selinmakuulla jalat suo-rina. Tämän takia monet kokevat vaikeaksi olla selällään ja mielellään koukistavat polvet helpot-taakseen epämiellyttävää tunnetta.

Mutta kireä psoas voi myös kääntää lantion ”maljan” taaksepäin, tuloksena pyöristynyt selkä. Se ilmenee erityisesti lyyhistyneessä istuma-asen-nossa. Se voi myös aiheuttaa epämiellyttäviä tun-teita seistessä, selinmakuulla ja liikkeessä. Lyyhis-tyneen asennon psoasta kuvataan hyvin monilla eri adjektiiveilla. Liz Kochin mielestä on kyse yli-rasittuneesta, uupuneesta ja heikosta psoaksesta.

Farhi ja Stuart (s.16) mainitsevat, että jos pso-aksen yläosan säikeet ovat liian kireät, se voi pyö-ristää (fleksio) lannerangan. Jos taas alaosa on liian kireä se voi ojentaa (ekstensio) lannerangan.

Monet asiantuntijat tulkitsevat eri tavoin pso-asta ja sen vaikutusta kehoon ja käyttävät erilaisia kielikuvia kuvaamaan psoasta.

Merkkejä psoaksen vaikutuksesta kehon ongelmiin

Psoas on siis monessa vaivassa mukana vaikka-kaan ei aina pääsyyllinen. Muun muassa seuraa-vanlaisia tuntemuksia voi esiintyä (Farhi ja Stuart, s. 23-24)• kipua nivusalueella, alaselässä tai keskis-

elässä, ristiluun alueella• vaikeuksia koukistaa tai ojentaa reisiluuta

lonkkanivelessä ilman että lantion asento muuttuu

• vaikeuksia kallistua eteenpäin lonkkanive-listä

• silta-asennossa jalat mielellään kiertyvät ulospäin

• alimmat kylkiluut työntyvät ulospäin (rinta rottingille) – erityisesti kun ollaan ”hyvässä ryhdissä” tai viedään käsiä ylös.

• skoliosis, toinen jalka lyhyempi

Psoas sijaitsee keskellä kehoa.


Psoas, pallea ja hermostoPsoas on lihaskalvojen kautta yhteydessä palleaan. Joka kerta kun hengität sisään, pallealihas painuu meduusamaisesti alaspäin ja liikuttaa kaikkia vat-saontelon elimiä, jotka ovat kalvostoverkostojen ympäröimiä: muun muassa psoasta, munuaisia (lisämunuaiset liikkuvat mukana) ja lantionpoh-jan lihaksia (lantionpohjan pallea). Uloshengi-tyksellä pallea palautuu rintaonteloa vasten ja sisäelimet palautuvat paikoilleen. Psoas ja pallea työskentelevät yhdessä ja toimivat lannerangan vakauttajana.

Vatsan alueella on myös suuret hermopunokset: solar plexus ja lanne-ristipunos (lumbar plexus). Kiertäjähermo (vagus) on pallean vaikutuksen alainen. Akuutissa stressitilanteessa psoas aktivoi-tuu reagoimaan ”taistele tai pakene” -tilanteeseen – usein hieman käpertymällä ikään kuin kehon sisäelinten suojaksi.

Aina stressitilanne ei purkaudu vaan jää päälle, jolloin psoas-lihakset jäävät kroonisesti kireiksi. Tällä tilanteella on paljon vaikutuksia psoasta koskettaviin alueisiin ja kohtiin. Liz Koch (Core Awareness, 2012) on määritellyt psoaksen trau-man lihakseksi. Hänen mukaansa psoas on ”sa-nansaattaja” – viestittää kehon tuntemuksia.

Tässä on käsitelty psoasta erillisenä osana, mutta ymmärretään, että mikään liike kehossa

ei tapahdu vain yhdessä lihaksessa. Keho on ko-konaisuus ja pienikin liike jossain kohtaa kehoa vaikuttaa monessa muussa paikassa. On myös tärkeää, että psoasta ympäröivät kehon keskuksen lihakset ovat ”kunnossa”. Näin kehon eri osat toi-mivat yhteisymmärryksessä hoitaen niille tarkoi-tetut tehtävät.

Psoas on eläimillä sisäfile – se osa, jota ostam-me, kun haluamme kaikkein pehmeintä ja mu-reinta lihaa. Näin psoaksen tulisi olla ihmistenkin kehossa: mehukas ja pehmeä.

Selän lihasten ja psoaksen hellittäminen

Kun jotain yllämainittuja ongelmia ryhdytään parantamaan, ensimmäisenä yleensä ”venytetään” väsynyttä lihasta. Mutta voiko kuivaa, tiukkaa ja kutistunutta lihasta venyttää? Farhi ja Stuart eh-dottavat, että lihas ensin hellitetään, sitten peh-mennetään ja kosteutetaan, sitten pidennetään ja vahvistetaan. Ymmärretään liikkeen lähteminen keskuksesta. Alla olevissa harjoituksissa seurataan Farhin ja Stuartin mukaista lähestymistapaa.

Selän lihaksia ja psoasta hellittää erinomaises-ti kuvassa 3 oleva selinmakuuasento, jossa polvet ovat koukussa (constructive rest position, CRP). Jalat ovat lonkkanivelten etäisyydellä toisistaan. Aseta jalkaterät sellaiselle etäisyydelle pakaroista, että sääret ja reidet voivat nojata toisiinsa kuin kaksi korttia.

Tässä asennossa reisilihakset ja pitkä vatsali-has rentoutuvat parhaiten. Jalkapohjat kohtaavat alustan tasaisesti: tunne kolme tukipistettä lattiaa vasten, iso- ja pikkuvarpaan kohdalla sekä kan-tapäällä. Laita tukea pään ja niskan alle, jos on tarpeen.

Sivele käsillä psoaksen linjaa vatsan päällä alka-en rintalastan kohdalta ja jatka hitaasti alas pik-ku sarvennoiseen. Visualisoi psoas sisälläsi. Anna käsien olla vatsan päällä tai anna niiden laskeu-tua vartalon viereen. Anna pehmeän hengityk-sen tapahtua. Sisäänhengityksellä psoas täyttyy ja laajenee kuin ilmapallo. Uloshengityksellä kuvittele psoaksen tyhjenevän, pehmenevän ja laskeutuvan rangan viereen. Psoas hellittää maan vetovoiman avulla. Pysy asennossa 5-15 minuuttia.Psoas on lihaskalvojen kautta yhteydessä palleaan.


Pehmennetään ja kosteutetaan

Seuraavaksi on hyvä ”hölskytellä” kehoa. Ole se-linmakuulla jalkapohjat lattiassa (CRP). Anna ke-hon olla rento. Paina hellästi jalkapohjia alustaan, ja tunne voiman kulku koko kehosi läpi päähän saakka. Kun psoas toimii optimaalisesti, selvä voi-mankulku lävistää kehon jalkapohjista jalkojen kautta lonkkaniveliin ja sieltä rankaan.

Tee ensin hitaasti ja nopeuta sitten tahtia, syn-tyy edestakainen ”hölskyävä” liike jaloista päähän ja takaisin. Keho ja nivelet nauttivat pehmeästä ”hölskytyksestä”.

Pidennetään

Sivele välillä psoaksen alueita, muistaen kiinnitys-kohdat. Anna vatsalihasten säilyä pehmeinä koko ajan, kun lähdet tekemään seuraavaa liikettä. Ole eheyttävässä selinmakuuasennossa (CRP). Liu’uta jalat koukkuun vatsan päälle. Ota vasemman pol-ven ympäriltä kiinni. Anna vatsan säilyä pehmeä-nä – jos lihakset kiristyvät ja nousevat ylöspäin, jää tähän hengittelemään, kunnes vatsan lihakset pehmenevät ja laskeutuvat.

Anna oikean jalan uloshengityksellä hitaasti laskeutua suorana lähelle lattiaa. Kun teet tämän, kuvittele syvän psoas-lihaksen putoavan alas, le-viävän ja pidentyvän. Pidä hetki koholla ja anna sitten jalan laskeutua alas lattialle ja samalla anna koukussa olevan jalan lähentyä vasemman puolen kainaloa. Ole hetki tässä ja sen jälkeen palauta ja-lat lähtöasentoon, ja tee toinen puoli. Kuuntele, vertaile tuntemuksia. Toista useampia kertoja.

Vahvistetaan

Asetu selinmakuulle lattialle, oikea jalka suorana, vasen koukussa, jalkapohja lattiassa. Nosta oikeaa jalkaa suorana ylös noin 10 senttiä ja laske alas 5 sentin päähän lattiasta. Toista tätä liikettä rauhal-lisesti. Pidä lantio vakaana ja säilytä selän luon-nollinen kaari. Toista toisella puolella.

Voit varioida liikettä niin, että liikutat jalkaa sivulta toisella ja myös diagonaalisesti. Pidä liik-keet pieninä ja vartalo vakaana. (J. FitzGordon s. 61-62).

Loppurentoutus

Lepää lopuksi Savasanassa. Huomioi haluatko tu-kea polviesi alle. Anna uloshengitysten viedä ke-hosi lähelle maata ja tunne ja näe psoas sisälläsi. Anna luonnollisen hengityksen tapahtua. Sitten vain olet läsnä, maa kantaa – on ei-tekemisen ja vastaanottamisen aika.

Lopuksi nouse ylös ja ota muutama askel, ja huomioi lähtisikö jalan heilahdus psoaksesta.

Selän lihaksia ja psoasta hellittää ja pidentää erin-omaisesti tämä selinmakuuasento.

Donna Farhi and Leila Stuart: Pathways to a Centered Body, 2017Liz Koch: Core Awareness, 2012. Liz Koch ei lähde analyysissään biomekaanisesta läh-tökohdasta vaan ”biomorfisesta” – luonnon liikkeitä seuraavista ilmiöistä. Ja perustaa tutkimuksensa embryologiaan – sikiön ke-hitysvaiheisiin. Hän kutsuu psoasta ”sielun lihakseksi”. Blog: Maria Svan, Mbody.info/lonkankoukis-tajan venytys, 2018Cathryn Annis, online video by Movement for Modern Life, 2018Jonathan FitzGordon, Psoas Release Party, 2011Dr. Kathy Dooley, 3.1.2019 Facebook

Pääasialliset lähteet


Teksti: Kerttu Kelomaa-Sulonen Kuvat: Timo Junttila

Opin tämän harjoituksen 1990-luvulla Heidi Stabenilta. Heidi on harjoittanut joogaa aivan nuoresta tytöstä asti. Hänen opettajansa oli lä-hes 100-vuotiaana edesmennyt ”Madrasin hiljai-nen joogi” Srisrisri Satchidananda, joka välitti Heidille tämän harjoituksen. Heidi kävi monia vuosia Joogaopistolla opettamassa myös yhdessä Gérard Blitzin kanssa.

Teen tämän niskaharjoituksen päivittäin. Se on lähes ainutlaatuinen, hienovarainen ja täsmälli-nen tapa harjoittaa kaularankaa ja niskarusetin ja aivohermojen aluetta. Sitä on opetettu paljon Joogaopistolla, josta se on levinnyt ympäri maata ja palannut takaisinkin opistolle aika usein tavalla tai toisella muuntuneena.

Esitänkin nyt tässä ”alkuperäisen” tavan tehdä harjoitusta.

Niskaharjoitus

1. Timantti-istunta. Hae hyvä selän ojennus pää keveästi rangan jatkeena.

2. Kallistu lonkkanivelistä eteenpäin säilyttäen selän asento ja pään suhde rankaan. Kas-vot pyrkivät helposti kääntymään hiukan eteenpäin, ellet ole tarkkaavainen. Aseta kämmenet alustalle kämmenpohjat polvien viereen sormet eteenpäin. Kyynärnivelet ovat ojentuneet. Hartiat rennot eivätkä missään vaiheessa nouse kohti korvia. Paino jakautuu tasaisesti kämmenten ja säärten varaan. Hen-gitys kulkee vapaana koko harjoituksen ajan.

3. Miellä ”rintamalinja”, taso, jossa vartalo, hartiat, pää ja kasvot pysyvät koko harjoituk-sen ajan.


4. Anna leuan kärjen piirtää isoa kaarta, U:n muotoa, tässä tasossa. Voit pitää silmät auki ja antaa katseen seurata liikerataa, jolloin saat samalla silmäharjoitusta.

5. Palauta pää keskiasentoon. Tarkista asento.6. Ala piirtää leuan kärjellä isoa V-kirjainta.

Liikerata on selvästi erilainen, terävä kärki ja suorat sivut. Anna katseen seurata. Voit tun-tea lihastyön koko selän ja vartalon alueella, vaikka liikutat tietoisesti vain päätä.

7. Palauta pää keskelle ja tarkista asento.8. Muuta hiukan pään asentoa: kasvot kään-

tyvät suoraan eteenpäin, jolloin suun pohja asettuu alustan suuntaisesti. Nyt tarkkana: työnnä kalloa eteen muutaman millimetrin verran. Tämä auttaa seuraavan liikkeen oikean kohdan löytämisessä. Kiinnitä katse noin 45 astetta yläviistoon.

9. Etsi hyvin pientä liikettä kallonpohjan ja kaularangan liitoskohdassa. Voit kuvitella pikkuruisen u:n tai äärettömän merkin, makaavan kahdeksikon. Pidä katse kiinnit-tyneenä yläviistoon. Tämän liikkeen oikea kohta voi aluksi olla helpompi löytää silmät suljettuina. Mitä pienempi liike sitä helpom-min tämän löydät. Kun liikerata on tullut tutuksi, voit laajentaa ja nopeuttaa liikettä. Älä säikähdä rousketta ja rutinaa!

10. Lopuksi ojenna ranka: paina suun pohjaa kohti alustaa hiukan etäämmällä rintake-hästä ja vedä se ylös lähellä rintakehää. Voit kuvitella sivulta katsottuna litteän O- tai D-muodon. Anna liikkeen edetä koko rankaan silti säilyttäen kyynärnivelten ojennuksen.

11. Käännä varpaat alustaan ja istahda hetkek-si kantapäille kämmenet kevyesti reisillä. Varvasnivelet ja koko jalkapohja venyvät ja ehkäiset/hoidat samalla jalkapohjan kiputilo-ja. Todellinen päästä varpaisiin -harjoitus!

Kuvia täydentävä video löytyy osoitteesta:http://www.timojunttila.fi/jooga


Teksti: Ossi Jutila Kuva: Anni Jutila

Tutustuin joogaan ensimmäisen kerran 80-luvun lopulla Kemissä Irene Kähkölän vetämillä Syvä-kankaan Toivolan joogakursseilla. Silloin ihmisten mielissä joogaan liittyi huuhaatieteitä ja idän mys-tiikkaa. Kuvaavaa oli, että kun yritin saada työnan-tajaa maksamaan kurssimaksuni liikuntasetelillä, vastaus oli, että ei jooga ole mitään liikuntaa. Mei-tä oli kurssilla vain kaksi miestä ja parikymmentä naista. Naisten joogaharrastus ei herättänyt niin paljon ihmetystä, mutta miesten kuului harrastaa ”urheilullisempia” lajeja.

Innostuin heti

Innostuin heti joogasta, luin paljon joogakirjalli-suutta ja yritin opiskella vaikeitakin asanoita eri-laisten ohjekirjojen avulla. Kirjat ovat edelleen hyllyssäni, mutta avaan niitä harvoin. Joogaleh-den, joka on tullut minulle 80-luvulta alkaen, luen aina kannesta kanteen. Viime vuoden viimeisessä numerossa minua kiinnostivat monet hiljaisuuden kokemiseen liittyneet artikkelit.

Kävin 80-luvulla myös parilla viikonloppukurs-silla Joogaopistolla ja yövyin opistolla kerran per-heeni kanssa matkalla Etelä-Suomeen. Opiston savusaunan löylyt muistan parhaiten noilta ajoilta. Työpaikkani siirtyminen Rovaniemelle ja työteh-täviin liittyneet pitkät matkat ympäri Lapin ja Oulun lääniä johtivat siihen, että jooga jäi noin 15 vuodeksi.

Äijäjoogassa reilut 10 vuotta

Kun 2000-luvun alussa vaihdoin työnantajaa ja siirryin töihin Tornioon, joogaharrastus alkoi pik-kuhiljaa elpyä.

Vuonna 2007 Kemin työväenopistolla alkoi äijä-joogakurssi, joka jo nimenä kiinnosti. Päätin osal-listua, mutta mietin, tulisiko tälle selvästi miehille suunnatulle kurssille montakaan osallistujaa. Eri ikäisiä äijiä olikin lähes kymmenen ja aika nopeasti joogaajien määrä kasvoi pariin kymmeneen. Pian perusryhmän lisäksi jouduttiin perustamaan jatko-ryhmä, jossa jatkoin harjoittamista.

Olen siis alusta asti kuulunut erittäin sitoutunee-seen äijäjoukkoomme. Joitakin kavereita on jäänyt pois, mutta heidän tilalleen on tullut uusia. Jotkut äijät ovat pitäneet välivuoden, mutta palanneet joukkoomme takaisin.

Omatoimista joogaa harrastan aika laiskasti. Yleensä, kun kroppaan tulee jotakin kremppaa tai mieltä alkaa vaivaamaan jokin asia, tulee jooga avukseni. Innostun herkästi uusista asioista, kuten nyt viimeksi Kotilieden nettisivulla olevasta kas-vojoogavideosta. Vaimoni kopioi opetusvideon ja palaamme ohjeisiin tämän tästä.

Kotiharjoituksia

Omasta aamu- ja iltajoogastani olen pitänyt par-haiten kiinni. Olen soveltanut liikesarjat itselleni sopiviksi. Aamujoogan teen ennen vuoteesta nou-sua. Teen hitaan ja turvallisen kokovartalon kier-ron molempiin suuntiin. Sitten laitan jalkaterät noin 50 cm etäisyydelle toisistaan, hengitän ulos ja ojennan jalkateriä ja laitan varpaat suppuun, sit-

Minun joogani

Ossi Jutila sanoo harrastavansa omatoimista joogaa aika laiskasti. Yleensä, kun kroppaan tulee jotakin kremppaa tai mieltä alkaa vaivaamaan jokin asia, tulee jooga avuksi. Vaikka Jutila ei tee päivittäin paljonkaan harjoituksia, hän on pyrkinyt omaksumaan joogan mukaista ajattelua arjen pieniin askareisiin. Äijäjoogaryhmässä mies on kulkenut säännöllisesti yli 10 vuotta.

Joogan mukaista ajattelua myös arjen pieniin askareisiin


ten hengitän sisään ja koukistan jalkateriä samalla haritta-en varpaita. Sitten teen samat liikkeet pyörittäen jalkateriä eri suuntiin ja lopuksi otan vielä kehon muutkin lihakset mukaan: uloshengityksellä jännitän selkäpuolen lihaksia ja sisäänhengityksellä vatsapuolenlihaksia.

Illalla teen samat liikesarjat hitaammin ja jään kuunte-lemaan ja laskemaan hengityskertoja, annan ajatusten vai-mentua, menen ehkä laskuissa sekaisin tai vain pysähdyn, käännyn kyljelleni ja nukahdan. Olen havainnut, että uni on parantunut ja erityisesti jalkojen suonenvedot ovat näil-lä liikkeillä vähentyneet. Pidän paljon selällään tai seisten tehtävistä hitaista, avaavista ja venyttävistä kiertoliikkeistä.

Aurinkotervehdyksen eri variaatiot ja isot kiertoliikkeet ovat lemppareitani. Nyt vanhemmalla iällä olen tietoisesti helpottanut vaikeita liikesarjoja ja keskittynyt enemmän hengityksen seuraamiseen, taukoihin, rentoutumiseen ja lii-kesarjan jälkeisiin tuntemuksiin. Tähän meitä on ohjannut myös kurssimme vetäjä Matti Koskenranta. Joogan mukaista ajattelua arkeen

Vaikka en tee päivittäin paljonkaan harjoituksia, olen pyr-kinyt omaksumaan joogan mukaista ajattelua arjen pieniin erilaisiin askareisiin. Mieluisimpia niistä ovat tiskaaminen ja kokkaaminen sekä lumityöt, lehtien haravointi ja polt-topuiden pilkkominen. Hiljaisuudessa ilman koneiden me-lua ja hitaasti hengitykseen keskittyen työt sujuvat iloisella mielellä.

En ole mikään himoliikkuja, mutta olen todennut, että erityisesti hiihdossa ja uinnissa oikea hengitysrytmi on tär-keää. Kesällä marjastan ja sienestän mielelläni. Niissä tär-keämpää kuin saaliin määrä on luonnon tuoksut, kauneus ja hiljaisuus. Joogan mukainen ajattelu sopii näihin harras-tuksiin erinomaisesti ja Kemin lähimetsät ja suot tarjoavat hyvät mahdollisuudet näille harrastuksille.

Kun jäin eläkkeelle vuonna 2012, aloin pelata golfia. Ajat-telen, että joogan harrastamisesta ja oikeasta hengitysrytmis-tä on paljon hyötyä golfissa. Ennen kuin lähden golfkierrok-selleni teen kotona 7 kiertävää ja venyttävää liikesarjaa, joilla pyrin ennalta estämään lyönneissä helposti sattuvia venäh-dyksiä. Lyöntiin keskittymiseen auttaa myös oikea hengi-tysrytmi ja rentous ja huononkin suorituksen voi hyväksyä rauhallisuudella, joka joogan olemukseen liittyy.

Joogaa tulen varmasti harrastamaan jossain muodossa niin kauan kuin vähänkin kykenen.

Kirjoittaja on 70-vuotias maanmittausinsinööri ja eläkeläinen Kemistä.

Nyt vanhemmalla iällä olen tietoisesti helpottanut vaikeita liikesarjoja ja keskit-tynyt enemmän hengityksen seuraamiseen, taukoihin, rentoutumiseen ja liikesarjojen jälkeisiin tuntemuksiin, Ossi Jutila kertoo.


Teksti: Arja Andersson Kuvat: Päivi Romo ja Sina Varhee

Sirpa Tarvosen Liikeäly/Movement Intelligence -suuntauksen pohjalta kehittämä tarina lähtee syanobakteerista. Sen oli opittava hengittämään pysyäkseen elossa juuri syntyneessä maailmassa. Alkueläimen ja liskojen haasteet kehittyivät jo hiukan suuremmiksi, kaloillakin uinti ja potkut alkoivat sittemmin viedä eteenpäin elämässä.

Miljardien vuosien evoluutio tarjoaa huiman paketin, jonka omaksuminen ottaa ihmisiän tai enemmänkin. Koimme uudestaan miltä kehos-sa tuntuu, kun pyrkii merestä maankamaralle, ryömii käsijalkaisena, aavistaa selkärankansa ja

vihdoin, monet jääkaudet jo kokeneena kiipeää korkealle vuorelle.

Ylväästi kuin kuningattaret

Vihdoin keksimme myös sen, kuinka yltää ba-naaneihin ja muihin puiden ihaniin hedelmiin: nousimme kahdelle jalalle. Se vapautti kädet. Jos löytää spiraaliliikkeen, yltää yhä korkeammalle ja pitemmälle – ja pitää samalla sekä olkapäät että selän kunnossa.

Huomasimme, että emme välttämättä osaa enää kulkea. Naiset Afrikassa kantavat pään-sä päällä raskaita taakkoja ylväästi kuin kunin-gattaret, nikamien lyhistymättä tai painumatta

Liikkeen viisaus nousee muinaisuudestaSaarijärvellä upottiin soluihin, luihin ja ytimiin Helsingin Joogayhdistyksen kurssilla 300 miljoonaa vuotta kahdessa päivässä. Se vei monin tavoin aikojen alkuun.

Vuori voi olla tämän näköinen ja tarjota liaanien avulla hengästyttäviä haasteita.


kieroon. Vaikka luut saattavat olla hauraampaa ainesta kuin vauraassa lännessä, osteoporoosi ei juuri vaivaa, kun meno sujuu joustavasti.

Parasta siis opetella uudestaan kävelemään edes kuin muinaiset egyptiläiset. Saimme päähän kruunuiksi kietoutuvat värikkäät, raskaat rievut, liaanien mittaiset. Niistä oli paljon muutakin iloa ja haastetta.

Sukua joogalle

Vaikka Movement Intelligence on omanlaistaan liikekieltä, on se mielestäni sukua joogalle. Hengi-tys, rentous, voima ja tasapaino kulkevat yhdessä. Jooga pohjautuu tuhansia vuosia vanhaan traditi-oon, nyt liikuttiin vielä vanhemmissa kulttuuriker-roksissa. Israelilaisen Ruthy Alonin kehittämän Bones for Life -käsitteen alla kävellään ja myös syö-dään sillä tavalla, että pysyy elossa: Walk for Life. Eat for Life.

Sirpa Tarvosen opettaja Terhi Summa on tuonut liikeälyä Suomeen. Sirpa on kuntouttanut itsensä sen avulla vaikeasta välilevyvammasta: kokenut kantapään kautta usein ulospäin huomaamattomi-en liikeratojen viisauden.

Ruumista voi ”huijata” pois virheasennoista ja hermopinteistä – kun muistaa kipurajan. Keho helposti palaa suojaamaan itseään, muistaa vauri-on vaikka se olisi jo poissa, ja jumittuu, jos yrittää liikaa liian nopeasti.

Joogasarjankin voi rakentaa evoluution varaan. Pieni aalto -liike myötäilee muinaista merta. Asa-noita meillä riittää, jos ei nyt aivan yksisoluisia niin kuitenkin vaikkapa simpukka ja kala. On suden-korento, heinäsirkka, perhonen, kobra, krokotiili,

1. Aseta oikea kämmen niskan taakse2. Paina nikamia vasten kämmentä3. Koukista vasen etusormi ja työnnä se hampai-

den väliin, pure 4. Vedä sormella leukaa eteenpäin samalla kun

työnnät niskaa vasten kämmentä5. Laske kädet vapaiksi, pidä ylväs niska!

Tee ainakin tämä:

Tausta

lintuja korpista kurkeen ja joutseneen. Jossain vai-heessa syntyivät kissat ja koirat, jänis, kameli, leijo-na, apina. Sikiöstä voi kehittyä soturi.

Meri Mortin hauskan eläinjoogakorttipakan avulla voi myös luoda evoluutiosarjan, tai keksiä muita tarinoita.

Jooga on säilynyt elossa vastaamalla ajan haastei-siin – nykyään todella monella tavalla. On ilma-, sauna-, kalja- tai skumppajoogaa, hathan lisäksi nathaa ja shaktaa, kundaliinia, ah niin ja astangaa. Mitä tulevaisuus tuokaan. Ensilumen aikaan Saa-rijärvellä palattiin alkujuurille, hyvin joogamaista sekin.

Mennään metsään

Mia Jokiniva on kehittänyt kansanperinteen ja Kalevalan pohjalta supisuomalaista joogaa, (Gum-merus julkaissut tänä vuonna Metsäjooga-kirjan-kin). Kesällä olisi hauska inspiroitua Saarijärven metsissä ja rannoilla Luonnottaren tai Pyhän pih-lajan asanaan, toki myös Väinämöisen, Ilmarisen tai Lemminkäisen. Silmusta voi aloittaa, tavoitella sitten käävän, sisiliskon ja tietysti lintujen viisautta.

Olemme luonnon armoilla ja sylissä. Paluu mui-naisuuteen ei todellakaan tee pahaa.

Kävellen kuin muinaisella mantereella.


Teksti: Arvo Tavi

Joogaunionin perustaja ja ensimmäinen presi-dentti Gérard Blitz, kirjoitti tämän tekstin 1985 johdantona ystävänsä kirjaan Il filo dello yoga, joka esittelee Blitzin ajattelua ja opetusta. Blitzin kirjallinen tuotanto on hyvin niukka, koska hän uskoi vain suoraan opetukseen. ”Sanat jähmetty-vät kirjoituksessa”, oli hänen mielipiteensä.

Tekstistä tuli ystävän mielestä niin arvokas, että siitä päätettiin tehdä heti erillinen ranskankieli-nen julkaisu, jonka nimeksi tuli Yoga. La regle du jeu. Blitzin kirja on tiivistä tekstiä, siinä on onnis-tuttu käyttämään hyvin yksinkertaista kieltä. On vaikeaa löytää oikeat sanat kuvaamaan sellaista, mikä on ennen muuta kokemus.

Gérard Blitz antoi tekstin muutamalle lähiop-pilaalleen ehdottaen, että he kääntäisivät teok-sen omalle kielelleen. Näin Arvo Tavi sai kirjan 1985. Hän kokosi heti pienen ryhmän opiskele-maan ja suomentamaan saamaansa opetustekstiä. ”Keltaisen kirjan”* käännöstyö kesti kaksi vuotta. Suomeksi kirja ilmestyi 1990 nimellä Joogan tie – tienviittoja. Kirja julkaistiin Suomen Joogaliiton julkaisusarjassa, ja se on ollut osa jooganopettaja SJL® -koulutusaineistoa.

Suomentajien oman joogakokemuksen karttu-essa ymmärrys tekstin joidenkin kohtien osalta on tarkentunut ja syventynyt. Tämä johti lopulta siihen, että päätettiin julkaista kirjasta tarkistettu käännös, joka valmistui 2018 nimellä Jooga. Tien-viittoja. Suomentajina molemmissa julkaisuissa olivat Sinikka Tala ja Liisa Malkamo.

Saksaksi kirja julkaistiin 1989 nimellä Der Yo-gaweg des Patanjali, kääntäjä oli Fritz Muser. Ita-liankieliset käännökset kirjasta on julkaistu 1991 ja 2016. Jälkimmäisen käännöksen tekijöinä olivat Bruna Rossi, Tiziana Piccinelli ja Luigi Sgroi. Käännöksen tekijät ovat käyttäneet samoja perusteluja kuin suomalaiset kääntäjät.

Blitzin ohje on yksinkertainen: ”Joogassa ei ole

kyse tekniikasta eikä muodon kopioimisesta. Jooga on ainoastaan olemisen tilan kokemus. Sen tunte-akseen voi vain elää sen. Kun mieli on rauhassa, joogan tila syntyy itsestään.”

Mielemme ei ole levossa. Sen rytmi on erottu-nut elimistömme luonnollisesta rytmistä. Ajatuk-semme ja sen myötä myös toimintamme kiertävät suljetussa kehässä ja kertautuvat. Tämä jatkuva kierto tulee katkaista, jotta löytäisimme uudelleen ajattelumme ja toimintamme vapauden.

Blitz osoittaa kirjassaan, että keino on olemassa. ”Tämä keino on hathajooga. Kaikki vastaukset on-gelmiimme ovat ruumiissa.” Tämän vuoksi joogan opiskelu on hyvä aloittaa hathajoogan asanahar-joituksella. Oppilaan ensimmäinen tehtävä on etsiä itselle osaava opettaja. Kun opettaja on todennut oppilaan olevan valmis sisäiselle tielle, opetus voi al-kaa. Asana luo perustan. Sen kolmen osan, paino-voiman, asteittaisuuden ja kompensaation osaava käyttö vapauttaa hengityksen ja valmistaa prana-yamaan. Kun asanaharjoitukseen liittyy tietoinen hienovarainen hengitys, harjoitus johtaa osmoo-siin ilmavirran kanssa, ilman tahtoa, spontaanisti.

”Tulee aina harjoitella ruumiin rytmissä, ei mie-len. Oikea hengityksen käyttö on hathajoogan ydin. Asana ja pranayama ovat kahdeksanosaisen joogan liikkeelle panevat osatekijät. Juuri ne saavat aikaan sisäisen uudistumisen. Pratyahara, aistien spontaani tyyntyminen, on niiden toiminnan seuraus. Löydät tämän rytmin, kun seuraat luonnollista pakotonta hengitystä tietoisesti.”

Hathajoogan harjoittamisella saadut vaiku-tukset ulottuvat arkipäivään. Ne ilmenevät toi-minnassa ja kaikessa elämän vuorovaikutuksessa. Kirja ehdottaa, että aloittaisimme muuttumisen itsestämme ahimsan hengessä. Oikea yhteys syn-tyy, kun hyväksymme sekä itsemme että toisten ihmisten erilaisuuden ja luovumme eriarvoisuu-desta. Kun emme ”halua” mitään, kaikki voi ta-pahtua.

Tarkistettu Blitzin keltainen kirja osoittaa suo-

Uusi suomennos Gérard Blitzin kirjasta

Luettavaa


mentajien oman ymmärryksen syventyneen oman 30 vuoden antautuvan harjoittamisen jälkeen hyvin arvok-kaalla tavalla. Suomen Joogaliitto saa näin julkaisusar-jaansa erityisesti jooganopettajien taskuun sopivan uu-distuneen käsikirjan. Kirjassa nousee vahvasti esiin se, että toiminnan jooga, asana ja pranayama oikein toteu-tettuina, saavat aikaan pratyaharan, aistien spontaanin tyyntymisen. Juuri ne johtavat muutokseen, jolloin sekä suhde itseen (niyama) että suhde toisiin ihmisiin (yama) ovat olemisen tiloja, jotka eletään. Tämä johtaa kykyyn keskittyä yhteen asiaan kerrallaan (dharana), tajuun ko-kea asiat suoraan, kokonaan ja välittömästi (dhyana). Lopulta ego katoaa, emme ole erillään siitä, mikä meitä ympäröi (samadhi).

* Gérard Blitzin alkuperäisen ranskankelisen kirjan kan-nen väri oli keltainen ja siitä on vakiintunut käyttöön nimitys keltainen kirja. Kun Sinikka Tala ja Liisa Mal-kamo suomensivat kirjan 1990, kannen väriksi tuli jos-tain syystä punainen. Nyt uuteen suomennokseen on tietoisesti valittu alkuperäinen keltainen kansi.

Jooga. Tienviittoja. Uusi suomennos Gérard Blitzin teoksesta Yoga. La regle du jeu. Suomennos Sinikka Tala ja Liisa Malkamo

Jooga.Tienviittoja

Gérard Blitz

Suomen Joogaliitto ry:n julkaisusarja n:o 34www.joogaliitto.fi

Haluatko laajentaa ja syventää joogaopettajan taitojasi sekä mahdollisesti laajentaa joogan tarjontaa paikkakunnallasi? Yin-jooga on erit-täin suosittua ja täydentää mitä tahansa joogan opettajakoulutusta. Edellytyksenä tähän koulu-tukseen on vähintään SJL®/S- tai RTY200 sekä vankka kokemus joogan opettamisesta. Tämä yin-joogan opettajakoulutus pohjautuu Paul Grilleyn perimälinjaan.

Opettajakoulutus alkaa joulukuussa 2019 (2.12. - 6.12.2019, T1/2) Joogaopistolla Saarijärvellä, opettajina Sina Varhee (SJL, RYT) ja Päivi Romo (SJL, RYT). Koulutus on tarkoitettu jooganopet-tajille, ja se käsittää kaksi 25 tunnin lähiopetus-jaksoa (joulukuu 2019, kesäkuu 2020).

1. jakso sisältää yin-joogan I-tason asanat (ala-vartalo), niiden opettamisen, perusajatuksen

taolaisesta filosofiasta ja sen merkityksestä yin-joogaan sekä asanoiden anatomiaa.

2. jakso sisältää yin-joogan II-tason asanat (ylä-vartalo), niiden opettamisen sekä kehon pää-meridiaanien opiskelun ja niihin liittyviä asanoi-ta. Tutkimme myös energian (chi/prana) kulkua kehossa.

Lisäksi koulutukseen liittyy muutama etätehtä-vä ja oppimateriaalia. Koko koulutuksen suori-tettuaan saa SJL:n yin-joogan opettajatodistuk-sen.

Koulutukseen hakeudutaan erillisellä hakemus-lomakkeella, joka löytyy Joogaliiton kotisivuilta

Hakemukset viimeistään 30.4.2019 mennessä.

Yin-joogan opettajakoulutukseen (50h) haku


Teksti: Marja Virmajoki-Tyrväinen

David Eaglemanin teos on opettavainen tietokirja, joka auttaa ymmärtämään ihmistä. Aivot – ihmisen tarina vie kiinnostavalle matkalle ihmisen pään sisälle. Siellä miljardit aivosolut ja biljoo-nat yhteydet luovat jokaisen juuri omanlaiseksi itseksi.

Tämä tietokirja tutkii ihmisyyttä ja sen peruskysymyksiä. Teos pyrkii tarkastelemaan aivotutkimusta kokonaisuutena.

Keitä me olemme? Mihin tarvitsemme muita ihmisiä? Mikä elämäämme ohjaa? Kuinka koemme todellisuuden? Miten ai-vomme toimivat? Mikä meitä odottaa tulevaisuudessa?

Aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä jatkuvasti biljoonittain. Aivot ovat plastiset, jopa aikuisiässä, kokemus muuttaa niitä. Aivokytkösten hermoverkostot kehittyvät kokemusten ansiosta koko elämän ajan.

Aivot ja keho muuttuvat elämämme aikana paljon mutta hi-taasti. Esimerkiksi punasolut korvautuvat neljässä kuukaudessa ja ihosolut muutaman viikon välein. Eagleman kertoo lukuisia esimerkkejä siitä kuinka mukautumiskykyisiä aivot ovat.

Jokainen meistä on siis ainutlaatuinen yksilö. Aivot muokkaa-vat sitä, miten elämäämme elämme.

Teos kysyy mitä todellisuus on ja käsittelee erilaisia aistihar-hoja, jotka syntyvät aivojen tulkinnasta. Kirja tarkastelee myös muistoja ja sitä miksi muistissamme on virheitä. Kirjassa on myös esimerkkejä tapauksista, joissa sairaudet vaikuttavat muistiin.

Professori Eagleman johdattaa aivojen ihmeellisyyksiin avaten näkökulmia muun muassa tulevaisuuteen, robotiikkaan ja kei-noälyyn. Eagleman kertoo kirjassaan esimerkkejä niin huippu-urheilijoiden kuin rikollisten aivoistakin.

Mitä paremmassa kunnossa onnistumme pitämään aivomme haastamalla niitä vaikeilla tehtävillä ja sosiaalisella vuorovaiku-tuksella sitä enemmän neuronien verkostoon rakentuu uusia reittejä.

Tietoisuus on neurotieteen arvoituksia. Mitä tietoisuuteen vaa-ditaan? Mikä on henkisen kokemuksemme ja fyysisten aivojem-me välinen suhde? Eaglemanin mukaan vaikuttaa siltä, että mieli syntyy aivojen miljardien osasten vuorovaikutuksesta.

Kirjan lukeminen edellyttää tiedonhalua ja rohkeutta lähteä tutkimusmatkalle itseen.

Jos psykologia ja biologia kiinnostavat, Eaglemanin teokseen kannattaa tarttua. Kirjan kieli on suhteellisen helppolukuista ja teoreettisia pohdintoja havainnollistetaan tutkimusesimerkkien kautta.

Aivot – ihmisen tarina tunnetaan myös Eaglemanin tv-sarjana, jonka on tuottanut BBC.

Aivot – ihmisen tarina

David EaglemanAivot – ihmisen tarinaAtena 2018, 238 s.

Luettavaa


Teksti: Aimo Törmänen

Mitä tehdä elämällä? Roomassa ajanlaskun alun tienoilla elä-nyt filosofi ja valtiomies Seneca nuorempi vastaa kysymyk-seen hyvin stoalaisessa kirjassaan Elämän lyhyydestä. Seneca eli noin 4 eaa. – 65 jaa. ja ehti muun muassa sekä tulla karkote-tuksi ikuisesta kaupungista että toimia keisari Neron opetta-jana, jonka historia muistaa brutaalina hallitsijana.

Seneca kuvaa aikaansa kaunistelematta, mutta pitää etäi-syyttä sen raadollisuuteen. Hän osaa katsoa tarkoin vallas-väen elämää oppineen silmin. Kirjoittaja kohdistaa sanansa Rooman eliitille, sillä rahvas ja orjat olivat täysin sidoksissa arkiseen raadantaan. Tänä päivänä maailmassa on kuitenkin miljoonia ihmisiä, joilla on mahdollisuus Senecan Rooman hyväosaisille suosittelemaan elämään. Mitä Seneca sitten pitää oleellisena?

Tärkeintä Senecalle on aika. Jo teoksen nimi kertoo kirjan sanoman. Aika on ihmisen tärkein omaisuus ja sitä on kulla-kin rajallinen määrä. Seneca on kirjoittanut teoksen apelleen Paulinukselle, joka on tullut eläkeikään. Appi pohtii, voisiko jo jäädä eläkkeelle vai pitäisikö jatkaa vielä viranhoitoa. Tuo ikä herättää useimmissa kysymyksen siitä, mitä olen saanut ai-kaan, olenko elänyt oikein, kuinka elää loppuelämä ja kuinka ottaa vastaan väistämätön kuolema.

Kirjoittaja jakaa elämäntavat kolmeen sarjaan. Osa ihmisis-tä omistaa elämänsä nautinnoille, osa mietiskelylle ja osa toi-minnalle. Torjuvammin filosofi suhtautuu nautinnonhalui-selle asenteelle. Sellaisia ihmisiä oli jo kirjoittajan aikanakin, vaikka suurin osa väestöstä eli varsin koruttomasti. Senecan teksti on selvästi suunnattu ajan harvalukuiselle oppineelle ja vauraalle joukolle. Luultavasti nautinnon ja viihteen osuus ih-misten elämässä on vain noista ajoista lisääntynyt.

Mietiskelevää asennoitumista Seneca pitää erityisessa arvos-sa. Omistautumalla viisaudelle ihminen saa parhaiten käsityk-sen ajastaan. Totuuden etsintä, elämän mielekkyyden ja oman itsensä kehittäminen ovat asioita, joita filosofi ehdottaa.

Toiminnaksi Seneca määrittelee viranhoidon ja muun työn. Valtiollisiin ja muihin yhteiskunnallisiin rientoihin on kirjoittajalla myönteinen kanta, mutta hän kehottaa tarkastelemaan omia syitään osallistumiselle. Hän ei pidä yhteiskunnasta vetäytymistä hyvänä asiana.

Senecan kirja edustaa tietyssä mielessä self help -kirjallisuut-ta, mutta kaksituhatta vuotta sitten kirjoitettu teos ylittää lä-hes kaikki nykyajan oma-apukirjat. Senecan mielestä lyhytkin elämä on hyvin eletty, kun taitaa käyttää aikansa oikein.

Ajaton teksti nykyihmiselle

Seneca: Elämän lyhyydestä, Ota-va 2018, suom. Juhana Torkki, 111s.

Luettavaa


Teksti: Matti Koskenranta Kuva: Boy Hulden

Joogafestival Helsinki kokoaa joogan ja mui-den hyvinvointilajien harrastajat, kokeilijat ja ammattilaiset saman katon alle. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua eri joogamuotoihin, meditaatioon, mindfulnessiin, ayurvedaan ja muihin mielenkiintoisiin hyvin-voinnin teemoihin tasokkaiden opettajien ja lu-ennoitsijoiden johdolla.

100 tutustumistunnin ja 40 luennon lisäksi fes-tareilla on esillä noin 140 näytteilleasettajan tuot-teet ja palvelut monipuoliseen hyvinvointiin sekä kehon ja mielen tasapainoon – sen tavoittelemi-seen, parantamiseen ja ylläpitämiseen.

Joogafestival Helsingissä on ohjaamassa ja alus-tamassa useita Suomen Joogaliiton toiminnassa aktiivisesti mukana olevia ihmisiä.

Jorma Rusanen pitää hathajoogatunnin. Myös bandhat ovat mukana harjoituksessa ja tunti päät-tyy lyhyeen jooganidraan.

Timo Junttilan ohjaama slow yoga etenee hi-taasti ja hallitusti ja tähtää meditatiiviseen sekä hermostoa rauhoittavaan harjoitukseen.

Iia Lappalaisen tunnin aiheena on äänenkäyt-tö stressinhallintaan joogassa. Harjoituksessa tut-kitaan äänen vaikutusta kehoon, mieleen ja hen-gitykseen.

Lappalainen pitää myös luennon äänenkäytöstä stressinhallintaan joogaterapiassa. Joogaharjoitus antaa keinoja mielen muutokselle: siihen viittaa mantra-sanakin, joka tarkoittaa ”se mikä suojelee mieltä”.

Antti Heikinheimo puhuu luennollaan prana-yama-harjoituksen vaikutuksista klassisten jooga-tekstien ja nykyaikaisen tutkimustiedon valossa.

Klassisissa joogateksteissä kuvataan pranayama-harjoituksen monia positiivisia vaikutuksia. Oi-

kein tehtynä sen sanotaan hiljentävän mielemme ja parantavan sairauksia. Virheellisesti tehtynä se tuottaa sairauksia. Myös nykytiede on tuottanut tietoa pranayama-harjoituksen psykofyysistä vai-kutuksista.

Heikinheimon sunnuntain harjoitustunnilla keskitytään pranayama-harjoituksen perusteisiin kuten istuma-asentoon, mieleen ja kahteen hen-gitystekniikkaan. Pranayama-harjoitus on hyvä tehdä aamulla, kun vatsa ja koko ruuansulatus-järjestelmä on mahdollisimman tyhjänä ja mieli mahdollisimman rauhallinen.

Ulla-Maija Röngän tunnin aiheena on hatha-jooga ja jooganidra. Hathajoogalla luodaan suo-tuisat olosuhteet ohjatulle kehoa ja mieltä syvästi rentouttavalle jooganidralle, joka johdattelee tie-toiseen levon ja valppauden tilaan sekä läsnäolon kokemukseen.

Joogafestival Helsingissä voi myös tutustua muistijoogaan Antti Sipisen ohjauksessa. Tämä kokonaisvaltainen joogaharjoitus sopii kaikille, varsinkin yli 50-vuotiaille.

Tapahtuma on avoinna lauantaina 2.3. klo 9.00–18.30 ja sunnuntaina 3.3. klo 9.00–17.00.

Lisätietoja Joogafestival Helsingistä löytyy osoitteesta www.joo-gafestival.fi

Joogafestival Helsingin teemana Ääni ja HiljaisuusSeitsemännen kerran järjestettävän Joogafestival Helsingin teemana on Ääni ja Hiljaisuus. Tapahtuma pidetään tuttuun tapaan Kaapelitehtaalla 2.-3. maaliskuuta.


Teksti: Ulla Karhapää

Kaikki alkoi Maarianhaminasta! Jooganopettaja-ryhmämme SXVI valmistui toukokuussa 2014. Ryhmämme jäsen kutsui meidät Maarianhami-naan. Ja me kilistelimme tervetuliaismaljat Getan vuorilla.

Keväällä 2016 tapasimme Provencen ihanas-sa valossa. Syventävien opintojemme kouluttaja Kerttu Kelomaa-Sulonen kirjoitti tervetuloa-viestiin: ”tässä jo ennakkotietoa, jotta uskotte, että olen tosissani”. Yli 20 ryhmämme jäsentä nautti emäntämme laajasta Provencen tuntemuksesta. Rhonen laakso, merenrantalounas, metsäkävelyt, Marc Chagallin teosten audiovisuaalinen näytte-ly Les Carrières de Lumières -luolastossa!

On mukava tavata kurssikavereita. Olla yhdes-sä. Rauha. Uudet seikkailut. Päästä kyliin, tun-

tureille, koteihin, joihin ei muuten pääse tai tule lähdettyä. Nauttia ja kiittää siitä, että porukkam-me jäsen on miettinyt ja järjestänyt ohjelmaa.

Viimeisin tapaamisemme olikin Joogaopistolla. Koulutuspäiväthän ovat joogatiiviitä. Paikallinen jäsenemme Iiris Hänninen vei meidät Tapperin taiteilijaveljesten lapsuudenkotiin Juholaan. Ko-dissa voi aistia Markon, Harrin, Kainin ja Yrjön luovuuden lähteet: lähiympäristö ja ”töminä tu-vassa” Harri Tapperin sanoin. Heralan taiteilija-kodissa tutustuimme taidemaalari Aune Heralan elämäntarinaan. Puutalossa jalka polki Ville Oja-sen viulun tahtiin!

Alkuponnistus ryhmätapaamisille vaatii sen yhden käynnistäjän. Sitten vain aikataulusta so-pimaan! Opistolta ja Saarijärvestä on mukava aloittaa.

Joogaopisto sopii myös kurssitapaamisiinTeksti: Pekka Tuomi

Kurssitapaaminen on jälleennäkemisen iloa, yh-dessäoloa, harjoituksia, leikkejä, ajatusten vaihtoa joogasta ja kurssikokemuksista. Tämän on koke-nut jo viidesti suuri osa SXVI-kurssin käyneistä, viimeksi syyskuussa 2018 Joogaopistolla.

Kurssitapaamiseen voi sisällyttää tutustumis-käyntejä Saarijärven ja sen ympäristön upeisiin luontokohteisiin kuten Pyhä-Häkin kansallis-puistoon, Kulhavuoreen ja Summasjärven Hai-kankärkeen tai hienoihin kulttuurikohteisiin,

Muonion tuntureilta opistolle

joita ovat muun muassa Tapperin veljesten koti Juhola, Heralan taidekoti ja Kivikauden kylä. Tii-viin koulutuksen takia ei koulutusviikkojen ai-kana yleensä ole mahdollisuutta tämänkaltaisiin aikaa vieviin retkiin.

Koulutusviikkojen välillä kurssitapaamisista voi olla iso apu syventävässä koulutuksessa oleville.

Kurssitapaamiset voisivat tapahtua myös pien-ten kurssien rinnalla, jos muuten sopivia vapaita aikoja ei kurssikalenterista löydy. Kurssitapaami-sista voi neuvotella aina Joogaopiston toimiston kanssa.

Toukokuussa 2014 valmistunut jooganopettaja-ryhmä SXVI opettajineen piti kurssitapaamisen Joogaopistolla viime syyskuussa. Ryhmä tutustui muun muassa Saarijärven kulttuurikohteisiin. Kuva on otettu kahvitauolla erään kahvilan pihalla.


1. Ikä 68 vuotta. Varatuomari. Johtotehtävissä ju-ristina Suomessa ja Belgiassa. Jooganohjaaja 1995 ja jooganopettaja SJL 2001. Joogaliiton puheenjohta-jana vuodesta 2015 alkaen. Mieliharrastus: joogan opetus sekä perehtyminen joogafilosofiaan käytän-nössä ja teoriassa.

2. Joogasuuntausten kentässä opettamamme jooga on nimetty SJL-joogaksi. Se on laaja kokonaisuus, jonka sisältöön monet avarakatseiset opettajat ovat vaikuttaneet vuosien varrella. Se on mielestäni koko-naisvaltaista itsensä kehittämisen joogaa, jossa työ-välineiden kirjo on laaja: asanat, hengitystekniikat, mudrat ja bandhat, äänen käyttö, meditaatio, hyväk-syvä tietoinen läsnäolo.

Harjoittajia tulee kannustaa viemään joogaa eteenpäin omalla tavallaan, ketään auktoriteettia ko-pioimatta. SJL-joogassa yhdistyy teoria ja käytäntö. Harjoitus ei ole vain liikettä, vaan se voi samalla olla hengitys- ja keskittymisharjoitus. Määrittelen, että joogamme on hatha-rajajoogaa.

Taustalla ovat klassiset kirjoitukset, Patanjalin sutrat ja hathajoogan keskeiset teokset kuten Hatha Yoga Pradipika, Gheranda Samhita, Siva Samhita, Hatharatnavali, vaikka niiden vaikutusta ei aina ni-menomaisesti mainitakaan tai edes huomata.

Merkittävä vaikutus kirjoitusten sisällön suodat-tamisessa on ollut T. Krishnamacharyan ja hänen intialaisten ja eurooppalaisten oppilaidensa tradi-tiolla. SJL-joogaan on vaikuttanut myös Euroopan Joogaunionin työ joogan harrastuksen ja opetuksen laadun kehittämiseksi. Edeltäjäni ovat aktiivisesti vaikuttaneet EUY:n linjoihin ja minä olen jatkanut tätä linjaa.

3. Joogaopiston taloustilanteen olen yhdessä hyvi-en hallituskollegojen työpanoksen kanssa saamassa kääntymään. Yhdessä teimme töitä hartiavoimin ja lisäsimme tiedottamista ja markkinointia joka ”tuu-tista”. Liiton sivut ja esitteet on uusittu.

Hallituksemme on liiton työrukkanen. Hallitus-valintoja tulisi mielestäni jatkossa kehittää niin, että jokaisella on hallitustyöskentelyn edellyttämä oma vahva osaamisalue.

Jäsenkunnan ikääntyessä tarvitsemme uusia jäse-niä ja kurssilaisia, kiintoisia kursseja ja myös opet-tajakoulutuksen edelleen kehittämistä. Mielestäni jäsenyhdistykset ja opettajat ovat avainasemassa jäsenhankinnassa. Heidän panoksensa on korvaa-maton. He tavoittavat joogan harrastajat ympäri Suomen.

Tulevan toimintavuoden aikana perustamme jär-jestötoimikunnan tukemaan yhteyshenkilöiden ja yhdistysten toimintaa. Mielestäni tarvitsemme uusia jäsenyhdistyksiä tai vaikkapa ”epävirallisia” kerhoja.

4. Haluan tarjota joogan harrastajille väylän tuoda osaamisensa ja tietotaitonsa suomalaisen joogahar-rastuksen ja Joogaliiton kehittämiseksi. Tavoitteena-ni on ylläpitää laadukasta ja ajan hengessä elävää ”joogakotia”, Joogaopistoa. Haluan vaikuttaa niin, että Suomen Joogaliitto on toimija, jonka joogalla on vahva ja tunnustettu asema suomalaisessa jooga-kentässä.

Pidän tärkeänä, että vaalimme demokraattista toi-mintatapaamme niin, että vapaaehtoistyön imu ja ilo säilyy kaikessa tekemisessämme. Vain näin voim-me toteuttaa toiveitamme ja haaveitamme. Jooga sopii kaikille, yhdessä tekemisessä on voimamme.

Kysymykset Suomen Joogaliiton puheenjohtajaehdokkaille1. Oma taustasi: ikä, koulutus, työhistoria ja joogakokemus?2. Oma näkemyksesi SJL-joogasta?3. Joogaliiton tämän hetken keskeiset haasteet?4. Miten kehittäisit Joogaliiton toimintaa ja mikä on visiosi Joogaliitosta?

Jorma Rusanen, Helsinki Jorma Rusanen.


1. Olen 61-vuotias, juuri eläkkeelle jäänyt Taide-teollisesta korkeakoulusta -83 valmistunut kuva-taideopettaja. Opetin aluksi lasten ja nuorten ku-vataidekouluissa ja olin 5 vuotta kuvataidekoulun rehtorina. Sen jälkeen peruskoulun ja viimeiset 7 vuotta Jyväskylän kansalaisopiston kuvataideopet-tajana, jossa olin n. 20 tuntiopettajalle lähiesimies.

Joogan aloitin -89 Porissa Märta Heikinheimon ryhmässä, jossa sain tukevan pohjan SJL-joogaan. Vuodesta -94 olen keskeytyksettä ohjannut jooga-ryhmiä, tuolloin aloitin jooganopettajaopintoni opistolla. Arvo Tavi on ollut tärkein opettajani ja myöhemmin myös innostava ohjaajakaveri. Gé-rard Blitzin opetus on koskettanut minua syvästi ja pidän tärkeänä tämän perinnön jatkamista.

Opiston kursseilla olen ohjannut jo pitkään ja valmistuttuani 2002 jooganopettajaksi, olen opet-tanut opettajakoulutuksemme syventävissä opin-noissa. Olen ollut useamman vuoden koulutustoi-mikunnassa ja vuoden Joogaliiton hallituksessa.

2. SJL-joogassa meillä on suora opetuksen ketju Krishnamacharyaan Gérard Blitzin kautta. Gé-rard kävi lähioppilaidensa kanssa opettamassa use-an vuoden ajan Joogaopistolla ja monet liittomme aktiivit opettajat ovat seuranneet Gérardin opetuk-sen helmiä.

SJL-joogan ydin on harjoituksen rakenteessa ja perusperiaatteissa, jotka mahdollistavat joogamme soveltamisen erilaisille ihmisille. Kokonaisvaltai-nen fyysinen joogaharjoitus myös luonnollisella ja hienovaraisella tavalla kehittää hengityksemme laatua ja johtaa mielen hiljentymiseen. Vahvuus on myös siinä, että SJL-jooga on kehittynyt ja sitä jat-kuvasti kehitetään vapaaehtoistyönä usean joogan-opettajan kokemusten pohjalta. Näin opetus säilyy elävänä ja joustavana eikä juutu oikeaoppisuuden raameihin.

3. Tärkein tämän hetken haasteemme on tulla nä-kyväksi joogan yhä laajenevalla kentällä, tuomalla esille erityisiä vahvuuksiamme. Meillä on Jooga-opisto keskellä kaunista Suomea, luontoa, rauhaa ja hiljaisuutta, jota moni nykyelämän hektisyydes-sä kaipaa. Joogallamme on myös pitkä, jatkuvasti kehittyvä elävä perinne, samoin jooganopettaja-koulutuksellamme.

Joogakentän moninaisuuden keskellä SJL-jooga on selkeätä, rauhallista ja kaikesta turhasta riisut-tua. Tämä palaute tuli nuorelta jooganopettajalta, joka oli ensimmäistä kertaa Joogaopistolla. SJL-jooga voi olla kaivattu vaihtoehto, kunhan vain löydämme väylät, joilla tavoitamme heitä, joille Joogaopisto on vielä tuntematon.

Tärkeä tehtävä on pitää huolta Joogaopiston rakennuksista, elintärkeästä toimintaympäristös-tämme sekä pitää huolta upeista työntekijöistäm-me Joogaopiston toimistossa ja keittiössä.

4. On tärkeätä, että Joogaliiton hallitus ja toimi-kunnat kuuntelevat jäsenyhdistysten mielipiteitä ja ajatuksia toimintaa kehittäessämme. Joogaliitto on jäsenyhdistysten tarpeisiin ja yhdistyksiä kokoa-vaksi perustettu voittoa tavoittelematon järjestö. Joogaliiton jäsenmäärän ylläpitäminen ja kasvatta-minen on meidän kaikkien tehtävä ja uusien jäse-nien myötä myös toimintamme kehittyy ja pysyy elävänä.

Pidän hyvänä, että liitossa olemme avoimia siten, että opiston kurssitarjonnassa on kursseja myös muista joogasuuntauksista, kuitenkin niin, että on riittävästi ja jäsenistön toiveita kuunnellen tarjolla SJL-joogaa tukevia kursseja. Erityisen tärkeänä pi-dän sitä, että jooganopettajakoulutuksemme säilyy SJL-joogan opetuksena.

Minna Lahdenperä, Kintaus Minna Lahdenperä.


Teksti: Jorma Rusanen

Joogan vaikutusta kehoon ja mieleen voidaan kuvata myös klassisen joogafilosofian kautta. Sen mukaan ihmisen hienovarainen rakenne koostuu viidestä kehosta tai kuoresta (pancha kosha).

Elokuun alun kurssilla Joogaopistolla tarkaste-lemme hengitysharjoitusten ja kehon harjoitusten kautta näitä olemisemme tai tietoisuutemme viit-tä kerrostumaa. Erityisesti keskitytään energia- ja hengityskehoon eli pranamaya koshaan ja pranan viiteen päämuotoon (pancha vayu).

Kurssin ohjaajana toimii skotlantilainen lääke-tieteen tohtori Jenni Connaughton, jooganimel-tään Bijam. Bijamin kurssi perustuu opetukseen, jonka hän antoi Euroopan Joogaunionin Zinalin joogakongressissa elokuussa 2018. Kurssilla ava-taan koshien käsitettä. Nämä viisi kehoa tai kuorta eli koshaa ovat: fyysinen keho (annamaya kosha), energia- ja hengityskeho (pranamaya kosha), re-aktiivisen mielen keho (manomaya kosha), viisau-den mielen keho (vijnanamaya kosha) ja autuuden keho (anandamaya kosha).

Viisi kehoa eli pancha kosha (pancha tarkoittaa viisi) on kuvattu muun muassa klassisessa tekstissä Taittirya Upanishad. Perinteiset hathajoogan har-joitukset (asana, pranayama) suuntautuvat näistä erityisesti kolmeen ulompaan kehoon. Rajajooga (pratyahara, dharana, dhyana ja samadhi) puoles-taan palvelee neljää sisintä kehoa.

Kuin venäläinen maatuskanukke

Koshat ovat osittain päällekkäisiä ja ne toimivat yhdessä. Kukin niistä muodostuu asteittain hie-nommaksi ja hienommaksi muuttuvasta energia-värähtelystä.

Koshat ovat verrattavissa vaikkapa venäläiseen maatuskanukkeen. Kun avaa päällimmäisen, löytyy alta toinen samanlainen, mutta pienempi. Kun sen aukaisee, löytyy sisältä taas samanlainen. Kaikki ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kokonaisuutta ajatellen.

Nämä kuoret eli kehot ovat kuin kartta, tietoi-suuden kehityksen malli. Ne symbolisoivat sitä, mistä joogaharjoitus alkaa ja mihin sillä pyritään. Aloitamme ulkoapäin, tavoitteena liikkua sisään-päin kohti todellista tietoisuuttamme.

Pranan viisi päämuotoa

Pranayama-harjoituksissa työskennellään eritoten energia- ja hengityskehon eli pranamaya koshan tasolla, joka on linkki kehon ja mielen välillä. Joogatekstien mukaan (esim. Kumbhaka Paddha-ti of Raghuvira, Yoga Rahasya ja Yoga Yajnavalkya) pranamaya koshassa on kymmenen energiavirran muotoa, joita kutsutaan nimellä vayu. Niistä viittä (pancha vayu) pidetään pranan päämuotoina, jot-ka virtaavat kehon läpi ja vaikuttavat kehon fysio-logisiin toimintoihin. Ne ovat prana (rintakehän alue, sisäänhengityksen alue, sydämen toiminta, hengitys, prana liikkuu navan seudulta ylöspäin), apana (lantion alue, uloshengityksen alue, apana liikkuu navan seudulta alaspäin lantionpohjaan), samana (ruoansulatus, vatsan alue, sisäinen tuli), udana (käsivarret, jalat, niska, pään alue; vastaa ais-teista ja kehon liikkeistä) ja vyana (pranan virtaus koko kehossa). Näistä viidestä taas tärkeimpinä pi-detään pranaa ja apanaa.

Kurssilla keskustellaan pranan käsitteen filosofi-asta ja edellä mainituista pranan viidestä päämuo-dosta. Sillä pyritään antamaan kokemusta myös siitä, miten jooga- ja tantrisen filosofian sekä ay-

Energiakeho ja pranan päämuodotJoogaopistolla tarjoutuu elokuussa tilaisuus syventyä harjoitusten kautta pranamaya koshaan (energia- ja hengityskeho) ja pranan viiteen päämuotoon. Pääopettaja on skotlantilainen Jenni Connaughton, jooganimeltään Bijam.


urvedan teksteissä käytetty pranan käsite voi harjoitusten kautta auttaa harjoittajaa kehittämään kehon ja mielen tasapainoa.

Seikkaperäiset opetusmonisteet

Ohjelmaan kuuluvat keskeiset pranayama-harjoitukset eli hengitystekniikat. Erityistä huomiota saavat laadukkaan normaalihengityksen tarkistaminen, pranayamaa tukevat ja siihen valmistavat asanaharjoitukset, hengitysharjoituk-sen kannalta keskeiset bandhat ja mudrat sekä jooganidra eli syvärentoutus.

Bijam etenee pranayama-harjoituksissa kohti keskeisiä klassisia pranayamoja kolmessa pääluokassa: energisoivat harjoitukset, tasapainottavat ja hiljentävät harjoitukset sekä meditaatioharjoitukset.

Opetuskieli on englanti. Sen omaksumista helpotta-vat kurssilaisille jaettavat seikkaperäiset opetusmonisteet. Kurssikokonaisuuteen kuuluvat myös ehdotukset kotiteh-tävistä ja -harjoituksista sekä harjoituspäiväkirjan pitämi-nen. Kurssin toinen opettaja Jorma Rusanen (Jooganopet-taja SJL) on myös tarvittaessa käytettävissä kielitukena. Hän valmistui ohjaajaksi 1995 ja opettajaksi 2001.

Psykiatri ja jooganopettaja

Jenni Connaughton eli Bijam on lääketieteen tohtori ja psykiatri. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2009 yli 30 vuoden työuran jälkeen. Hän työskenteli eri mielenterveyden aloilla Skotlannin kansanterveyshuollossa, viimeksi neu-voa antavana psykiatrina Carstairsin valtion sairaalassa.

Bijam löysi joogan vuonna 1972 ja opiskeli iyengar-joogaa noin 12 vuoden ajan. Sitten perhe- ja työelämän kiireet veivät joogan elämässä taka-alalle. Vuonna 1995 hän jatkoi joogaopintojaan ja valmistui jooganopettajak-si vuonna 2001 Skotlannin Joogaliiton, Yoga Scotlandin kouluttamana. Hän valmistui vuoden kestävistä pranaya-man opinnoista Philip Xerrin johdolla vuonna 2002 ja jatkaa opintoja Xerrin kanssa taas vuonna 2019. Hän oli Yoga Scotlandin puheenjohtaja vuosina 2008−2014.

Viimeiset 16 vuotta Bijam on opiskellut joogaa Bihar School of Yogan traditiossa. Hän otti vastaan mantra dik-sha -initiaation. Vuonna 2006 Swami Niranjanananda antoi hänelle nimen Bijam. Vuonna 2007 Bijam suoritti integrointikurssin Biharin joogakoulun perintöön Swami Vedantananda Saraswatin opetuksessa. Osana tätä päte-vöitymistään Bijam suunnitteli ja opetti kahdeksan viikon kurssin teemasta jooga ja mielenterveys.

Lääketieteen tohtori, psykiatri ja joogan-pettaja Jenni Connaughton, jooganimel-tään Bijam.


“Doing everything with perfect awareness”Bijam sai vuonna 2010 karma sannyasi -initiaati-on. Tämän initiaation edellytykseksi kuvataan, että initioitavan pitää olla kykenevä olemaan täysin tietoinen (doing everything with perfect awareness). Hän tunnustaa työskentelevänsä edelleen haasteen parissa!

Viikoittaisten joogatuntien ja jooganidrakurssi-en sekä kuukausittaisten seminaarien ohella hän on opettanut Yoga Scotlandin kolmivuotiskurssilla joogaosuuden teemasta Introduction to Ayurveda, the Yogic system of medicine for body and mind.

Vuonna 2017 Bijam kehitti ja opetti kak-

si pranayama-harjoituksia käsittelevää kurssia Philip Xerrin ja Bihar School of Yogan opetusten pohjalta. Yoga Scotlandin edustajana hän opetti Euroopan Joogaunionin vuoden 2018 Zinalin joo-gakongressissa kurssin Progressive Pranayama. Ehkä psykiatrin ammatistaan johtuen häntä on erityises-ti kiinnostanut pranamaya kosha, joka on linkki kehon ja mielen välillä.

Kirjoittaja on jooganopettaja SJL, kurssin toinen opettaja ja Suo-men Joogaliiton puheenjohtaja.

Prana, Pranayama and the Pancha Vayus -kurssi järjestetään Joogaopistolla 5.–8.8.2019.

Teksti: Katja Liuksiala ja Anssi Orrenmaa Kuvat: Tapio Autelo

Minkähän takia jooga tuntuu taipuvan niin hyvin haikuksi?

Ehkä molemmissa on samaa syventymistä ja läs-näoloa. Kuten joogaharjoituksessa karkea energia muuttuu hienovaraisemmaksi, siirrytään haikus-sakin yleiseltä tasolta syvempään oivallukseen. Lo-pullisena koukkuna voi olla jokin metka oivallus läsnäolosta ja siihen vaikuttavista elementeistä,

Puhe hiljeneelepään joogamatollahiljaisuus puhuu

Kumpikin laji tulee idästä, jooga Intiasta ja hai-ku Japanista. Haikussa on 17 tavua, jotka jaetaan kolmelle riville. Keskimmäisellä rivillä on seitse-män tavua ja sen ympärillä viisi.

Hän joka oppiikuolleen miehen asananoppii elämään

Haikulle on tyypillistä luontoteema ja kahden ajatuksen yllättävä leikkaus.

Venyen kasvaaapilan tuoksussahaikujen jooga

Joogahaikut saivat piristysruiskeen kymmenisen vuotta sitten Katja Liuksialan ja Tuire Pohjo-sen kesäkurssilla Joogaopistolla. Ohjaajat olivat saaneet aiemmin hauraan kosketuksen haikuihin muussa yhteydessä ja tuntui luontevalta soveltaa niitä kurssille. Katja ja Tuire pitivät yhdessä use-amman kurssin ja eräs niistä sai runolliseksi ala-otsikokseen Joogaa ja taivu, luonnon hurmaan vaivu.

Minä sinä kinluonnossa yhdessä mekiitossävelin

Joogahaikuja seurasi lisää, kun kesäkurssi inspi-roitui joogasalista, ruokalasta ja pranapolusta.

Kaikkivoipaisuuspainovoima päällänihellitä mieli

Nokkonen pohtiliittoa peston kanssasyntyi herkkua

Joogaillen ja haikuillen


Auringonpistosmurha pranapolullabye bye hyttynen

Kesällä 2015 joogahaikut suuntasivat Saarijärven vesille, kun Katja toi haikuidean ensimmäiselle Jooga ja melonta -kurssille. Haikut olivat osuva tapa kuvata myös joogan ja vesillä liikkumisen yhteyttä.

Järvellä tuuleesaa laineet asanoihinotan ne vastaanKirsi Valkonen

Mela ui veteentuhannen kertaa tuhatääretön onniKirsi Valkonen

Haikara lentääsade kastelee järvenminä jään tähänJukka Linna

Guru opettaapainan pään lattiaanmaakin kohiseeJukka Linna

Kosmosakseli:jalat tukevat maahankädet taivaaseenJukka Linna

Tapio Autelon valokuva (alla) vuoden 2016 kurs-silta innoitti Jukka Linnan uuteen haikuun.

Maailman rajakelluva horisonttipisara kantaaJukka Linna

Ilman joogahaikuja ei jääty myöskään viime ke-sän Jooga ja melonta -kurssilla.

Mielen hiljaisuusmelan sukellellessa tasapainossaLeena Koivu

Auringon ahjopolttelee mustat murheettimantin hehkuunHeli Vapaakallio

Auringon ahjo välissä taivaan ja maan hengähtää hetken Heli Vapaakallio

Jotain osuvaa siinä on. Voisikohan joogahaikuja syntyä lisää? Vai odottaisiko niitä jo julkaisemis-taan? Olemme kuulolla…

Pari senttiämaton ja veden yllämielimatkallaKatja Liuksiala ja Anssi Orrenmaa


Perinteikäs merkki kaunis ja ajatuksia herättävä

Lukijalta

Kysymys liiton merkistäMiksi ainutlaatuisesta, kauniista, tutuksi tulleesta ja syvää symboliikkaa sisältävästä liiton merkistä halutaan luopua? Ei kai painotekninen hienosäätö edellytä koko merkin romukoppaan heittämistä?

Uusi ehdotus tuo ensimmäisenä mieleen Huawein merkin, joka kai sekin symboloi kaik-

kea hyvää ja kaunista. Emme kai tosissamme ha-lua puhelinmyyjiksi?

Kerttu Kelomaa-SulonenLL, jooganopettaja, SJL-kouluttajaSuomen Joogaliiton jäsen ainakin toistaiseksi

Olen hämmästyksellä seurannut kahdessa viimeises-sä Joogalehdessä käsiteltyä aihetta – Suomen Jooga-liiton logon mahdollista vaihtamista uuteen. Mie-lestäni perinteikäs Soili Suntolan aikoinaan piirtämä merkki on kaunis ja ajatuksia herättävä.

Joogalehdessä 4/2018 esitetään perusteluksi uu-teen lootuskukkaa esittävään logoon: ”Ehdotus Suo-men Joogaliiton uudeksi merkiksi pyrkii olemaan muotokieleltään mahdollisimman yksinkertai-nen, jotta se hahmottuisi nopeasti ja jäisi mieleen.”

Nopeutta ja tehokkuutta – näitäkö me todella haluamme logoltamme? Eikö ikiaikaisen joogan harrastamisen merkkinä voisi säilyttää kuvio-ta, joka on tullut tutuksi ja rakkaaksi jo useam-malle suomalaiselle joogasukupolvelle ja jonka mielletään liittyvän läheisesti Suomen Joogaliiton harvinaislaatuiseen historiaan?

Pohdiskelevin terveisinHeta Rytilä

Joogaliiton hallitus vastaaViittaamme Joogalehdessä 3/2018 olleeseen halli-tuksen vastaukseen.

Vuoden 2018 vuosikokouksessa asiaa ei voitu ot-taa käsittelyyn, koska kaikki jäsenyhdistykset eivät olleet saaneet ajoissa informaatiota asiasta. Hallituk-sella on halu saattaa jo vuonna 2017 aloitettu logo-asia päätökseen.

Kysymys on paljon laajemmasta asiasta kuin pel-kän merkin muutoksesta. Elämme murroksen ai-kaa. Joogaliitossa sukupolvi on vaihtumassa. Kuinka uudet globaalissa maailmassa elävät joogit löytävät rakkaan Saarijärven opiston ja Suomen Joogaliiton?

Uusi logo, merkki on askel suunnitellussa markki-noinnissa ja tiedottamisessa.

Vuosikokouksen edustajilla on päätösvalta logon suhteen. Tapaamme vuosikokouksessa 2019 Seinä-joella.

Suomen Joogaliiton hallitus

Ehdotus Joogaliiton uudeksi merkiksi. Nykyinen merkki löytyy takasivulta.

Saitko vielä jäsenlaskusi kirjepostissa?Voit saada jatkossa laskusi sekä tietoja tulevista kursseista sähköpostiisi, kun ilmoitat opistolle oikean sähköpostiosoitteesi.


Kurssien päiväohjelmassa:– joogaharjoituksia (asanat, hengitys, rentoutuminen, hiljentyminen, meditaatio)– kurssin teemaan liittyviä alustuksia, luentoja, keskusteluja sekä mahdollisesti ryhmätyöskentelyä. Opiston kurssien ohjaajat ovat pääosin Suomen Joogaliiton kouluttamia. Jooganopettajien SJL®-koulutus on Euroopan Joogaunionin hyväksymä. Kurssimaksuun sisältyy opetusta ja ohjattuja harjoituksia 5–6 tuntia päivässä sekä ruoka ja majoitus. Kurssit aloitetaan päivällisellä klo 18 ja ne päättyvät viimeisenä kurssipäivänä heti lounaan jälkeen. Lisätietoja kurssikalenterin lopussa. Vapaa-aikana mahdollisuus ulkoiluun puhtaassa luonnossa: lenkkeilyä, kesällä uintia, talvella hiihtoa. Yhteistoimin voidaan järjestää retkiä Saarijärven luonnonnähtävyyksiin ja kulttuurikohteisiin.

Monet paikallisyhdistykset ovat varanneet viikonloppukursseja ja järjestävät kuljetuksen Joogaopistolle. Myös yhdistysten ulkopuoliset voivat tiedustella vapaita paikkoja annetuista puhelinnumeroista.

Lisätietoja kursseista, ohjelmista ja ohjaajista löytyy Joogaliiton kotisivun kurssikalenterista www.joogaliitto.fi/kurssikalenteri.

Suomen Joogaopisto Kurssikalenteri

1.3.2019 – 6.9.2019

9.* Joogan helmiä, 2 vrk pe 1.3. – su 3.3.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Merja Vihavainen ja Kari Timonen, joo-

ganopettaja SJL® Joogaviikonlopun aikana tutustumme erilaisiin

joogatyyleihin, yin-joogaan, voimajoogaan, me-ditaatioon ja mantralaulantaan kitaran rumpujen säestyksellä sekä luontojoogaterapiaan. Mielenkiin-toisia luentoja, kuten jooginen ruokavalio, happo-emästasapaino ja mielen onnellisuus.

Kaikkea upeaa talven keskelle. 10.* Hengitys ja hiljainen tila, 2 vrk pe 8.3. – su 10.3.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Anu Hossi, jooganopettaja SJL® ja Tiina

Törö, hengityskouluohjaaja. Tutkimme joogan ja hengitysharjoitusten avulla

sekä sisäistä että ulkoista hiljaista tilaa. Kurssin tarkoitus on syventää omaa joogaharjoitus-

ta, siksi se sopii paremmin jo jonkin aikaa joogan-neille. Kurssilla on mahdollisuus myös harjoitusten välissä vetäytyä hiljaiseen työskentelyyn.

11.* Joogaviikonloppu, 2 vrk pe 15.3. – su 17.3. 2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Pauli Hatakka ja Antti Palokangas, joo-

ganopettaja SJL® Tule virkistymään asanoiden ja musiikkihetkien pa-

riin ja laajentamaan ymmärrystäsi joogasta ja itses-täsi.


12. ASANAN linjaukset – työpaja, apuvälineet ja oh-jeistus (T), 3 vrk

to 21.3. – su 24.3.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Sina Varhee ja Sirpa Immonen, joogan-

opettajat SJL® Jatketaan asanoiden perusteellista tutkimista, ennen

kaikkea yritetään hahmottaa asanoiden hyvää opet-tamista sekä pohditaan asanaharjoituksen rakennet-ta.

13. Jooganopettajien perusopinnot P4, 7 vrk pe 29.3. – pe 5.4.2019 Hinta alkaen 540 e Ohjaajat: Ritva Kuure, Tarja Haapala

14.* Slow Yoga -viikonloppu, 2 vrk pe 5.4.– su 7.4.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Sisko Knuth-Lehtola ja Timo Junttila,

Slow Yogan opettajia ja jooganopettaja SJL-opiske-lijoita

Slow Yogassa teemme hallitun ja hidastetun joo-gaharjoituksen, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä. Harjoitus ei kuitenkaan välttämättä ole kevyempi. Alkulämmittelyn jälkeen teemme pidempikestoisia klassisia asanoita, joissa voidaan käyttää apuvälinei-tä ja avustuksia. Lisäksi teemme yksinkertaisia hen-gitys- ja meditaatioharjoituksia. Kurssi sopii kaikil-le, jotka ovat kiinnostuneet tutkimaan tarkemmin asanaharjoitusta ja etsimään kullekin sopivia säätö-keinoja. Kurssipaikalla on mattoja ja apuvälineitä, kuten vöitä ja blokkeja lainattavana.

15.* Olemisen auvoa joogasta, 3 vrk ma 8.4. – to 11.4.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Pirkko Talja ja Inka Asikainen, joogan-

opettajat SJL® Tule virkistymään ja uudistumaan keväiselle joo-

gakurssille, kuuntelemaan itseäsi kaikessa rauhassa. Jooga- ja hengitysharjoitukset puhdistavat kehoa ja mieltä, herättävät ja voimaannuttavat. Vanhat teks-tit auttavat löytämään uusia näkökulmia ja tukea harjoitukseen. Tutkimme, mitä muuta jooga on fyysisen harjoituksen lisäksi kurkistamalla hiukan joogafilosofiaan. Kurssi sopii kaikille jooganharras-tajille.

16. The Yoga Sutra (TXV/2), 3 vrk to 11.4. – su 14.4.2019 Hinta alkaen 420 e Ohjaajat: Hanna Staaff, Karina Freij ja Ritva Kuure,

jooganopettaja SJL® Patanjali's Yoga Sutra is considered to be the first

and still most important text on yoga. In this course we will discuss key concepts from the second chap-ter of this text. This chapter is the most practical part of Yoga Sutra, where most of the tools of yoga are presented. During these days we will also chant the sutras that we are discussing and experience some of the practices that yoga has to offer; asana, pranayama and meditation.

17.* Ihminen ja jooga ajanvirrassa, 3 vrk ma 15.4. – to 18.4.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Matti Rautaniemi TM, tietokirjailija ja

Matti Koskenranta, jooganopettaja SJL® Jooga on historiansa aikana siirtynyt maanosas-

ta toiseen, mutta myös maailmankuvasta toiseen. Joogan menetelmien ja päämäärien lisäksi joogan harjoittajien käsitys itsestään ja todellisuudesta on muuttunut. Tällä kurssilla paneudutaan joogan historian tärkeimpiin käännekohtiin, kuuluisiin joogeihin sekä joogan maailmankuvan muutoksiin. Kurssi avaa uusia näkökulmia siihen, mitä jooga on ollut, mitä se on nyt ja mitä se voi tulevaisuudes-sa olla. Luentojen sisältöä syventävät joka aamuiset joogaharjoitukset.

18. * Pääsiäiskurssi, 3 vrk to 18.4. – su 21.4.2019 Hinta alkaen 320 e Ohjaajat: Maisa Kivi, jooganopettaja ja Sirpa Sil-

ventoinen, jooganopettaja SJL® Kehon liikkeen ja levon tiedostamisen kautta las-

keudumme pääsiäisen rauhaan. Harjoitamme help-poja asanoita, hiljaisuutta ja meditaatiota.

19. Jooganopettajien perusopinnot P3, 7 vrk ti 23.4. 2019 – ti 30.4.2019 Hinta alkaen 540 e Ohjaajat: Annika Törn-Raiskila, Tuija Aaltonen,

Ritva Kuure

20.* Hengitys ja elämän voima, 2 vrk pe 3.5. – su 5.5. 2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Leena Karmakallio ja Jani Manninen, joo-

ganopettajat SJL® Kurssin lähtökohtana on monipuolisesti tutkia

ilmiötä nimeltä hengittäminen. Miten meitä hen-gitetään ja miten hengitys vaikuttaa meihin? Hen-gityksen anatomian ja fysiologian lisäksi tutkimme käytännössä, kuinka saamme joogan hengitysharjoi-tusten avulla uutta laatua ja virtaa elämään. Teem-me myös harjoituksia ulkona luonnossa kevään energioita haistellen. Kurssi varattu Oulun joogayh-distykselle 10.3.2019 saakka.

Varaukset: Jani Manninen, [email protected] 040 539 4874.

Jonotuslistalle voit ilmoittautua www.joogaliitto.fi/kurssikalenteri

21. Jooganopettajien perusopinnot P2, 6 vrk ma 6.5. – su 12.5.2019 Hinta alkaen 480 e Ohjaajat: Marjut Huttunen, Tarja Haapala ja Erja

Raiskila 22.* Hiljaisuuden retriitti: Kevään herääminen, uu-

teen kasvuun, 3 vrk ma 13.5. – to 16.5.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Sinikka Tala ja Helena Turja, jooganopet-


tajat SJL® Retriitti on kokonaisvaltainen elinvoiman lähde,

se tukee henkistä kasvua ja mielenrauhaa. Retriit-ti koostuu virikepuheista, ohjatusta meditaatiosta, joogaharjoituksista sekä ohjatuista kirjoittamishet-kistä. Virikepuheiden teemana ja meditaatioiden pohjana ovat kelttiläisen kristillisyyden opetukset. Hiljaisuus auttaa hahmottamaan sitä, mikä elämäs-sä on tärkeää ja merkityksellistä, mikä taas pinta-kuohua. Hiljaisuuteen astuminen merkitsee askelta kohti yksinkertaisuutta. Majoitumme yhden hen-gen huoneissa ilman lisämaksua.

23. Krishnamacharyasta Gérard Blitziin (T), 3 vrk to 16.5. – su 19.5.2019 Hinta alkaen 420 e Ohjaajat: Carla Sgroi ja Eeva Koistinen, joogan-

opettaja SJL® ja Erkki Koistinen Patanjalin tuhatvuotinen traditio tuotuna tämän

päivän jooganharjoittajalle konkreettisesti ja yk-sinkertaisesti koettavaksi. Yksinkertaisuutta ei tule sekoittaa helppouteen. Päinvastoin yksinkertaisuus edellyttää jatkuvaa kurinalaisuutta ja tietoisuutta. Joogaopettajat kutsutaan pedagogian syventämiseen tiettyjen tulosten saavuttamiseksi. Sattumanvaraiset harjoitukset ovat tehottomia.

24.** Talkooleiri, 4 vrk ma 20.5. – pe 24.5.2019 Ohjaajat: Kaija Pitkänen ja Ami Ihatsu, jooganopet-

tajat SJL® Keijo Loisti Joogaopiston kevät talkooleirillä mm. kunnostetaan

pihapiiriä ja perustetaan kasvimaa. Talkooleirit ovat vain Joogaliiton jäsenille, paikkoja

rajoitettu määrä. 25.* Sydän länsimaisen lääketieteen ja itämaisen joo-

gan valossa, 2 vrk pe 24.5. – su 26.5.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Kerttu Kelomaa-Sulonen, jooganopettaja SJL® Tutustumme sydämen rakenteeseen ja toimintaan

länsimaisen lääketieteen valossa sekä vertaamme sitä itäisen ihmiskuvan käsitteisiin. Tutkimme asanoita workshopin tapaan. Teemme näin opitun harjoi-tuksen ehjänä kokonaisuutena. Aikaa varataan ky-symyksille, keskusteluille ja keväisestä luonnosta nauttimiselle.

Kurssi varattu Seinäjoen joogayhdistykselle 31.3.2019 saakka.


26.* Villivihanneksista ruokaa, 3 vrk ma 27.5. – to 30.5.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Sikku Wahlberg, jooganopettaja SJL® ja

Leena Ilmarinen Kurssilla kerätään luonnosta villivihanneksia ja val-

mistetaan niistä yhdessä ruokaa. Tutustumme myös niiden käyttöön kauneudenhoidossa. Luennoilla pe-

rehdytään villivihannesten ravintosisältöön. Suomes-ta löytyy syötäviä kasveja huhtikuusta lokakuulle.

Jooga on luonnollisesti tärkeä osa ohjelmaa. Kurssin aikana teemme yhdessä 6 joogaharjoitusta. Saamme myös kokea äänen hyvää tekevän vaikutuksen intia-laisen chanting-laulun sekä äänimaljojen parissa.

27.* Joogasta hyvinvointia arkeen, 2 vrk pe 31.5. – su 2.6.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Päivi Jokimies, iyengarjooganopettaja® ja

Ulla-Maija Rönkä jooganopettaja SJL® Teemme joogaharjoituksia turvallisesti. Käytämme

tarpeen tullen apuvälineitä, joita voi soveltaa myös kotiharjoituksiin. Aktiivisuus-passiivisuus, voima-rentous, virtaava-stabiili. "Jooga on kuin musiikki; vartalon rytmi, mielen melodia, sielun harmonia, ja siitä syntyy koko elämän sinfonia." (BKS Iyengar)

Kurssi varattu Espoon ja Vantaan joogayhdistyksille 31.3.2019 saakka .

Varaukset: Espoon Joogayhdistys [email protected] 045 6798 221 ja Vantaan Joogayhdis-tys Susanna Luosta: [email protected] 045 1316 282


28. Jooganopettaja SJL ® kouluttajat (T) ma 3.6. – pe 7.6.2019

29.* Kundaliinijoogakurssi, 2 vrk pe 7.6. – su 9.6.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Taina Isotalo ja Tuija Koivunen Ratkaiseeko raha? Kundaliinijoogakurssi keskittyy

siihen, miten jooga ja raha sopivat yhteen. Raha on tärkeää myös joogan harjoittajille, vaikka joskus voi tuntua siltä, että rahasta puhuminen ja sen ansait-seminen on noloa. Pohdimme rahan olemusta ja teemme erilaisia vaurausharjoituksia, joita kundalii-nijoogaperinteessä on runsaasti. Kurssi sopii kaikille riippumatta siitä, onko harjoittanut joogaa aiem-min, mutta raskaana oleville kurssia ei suositella.

Kurssi on varattu 14.4.2019 asti Jooga Tampereelle, ilmoittautumiset [email protected]. Tämän jäl-keen vapaita paikkoja voi tiedustella Joogaopistolta.


30. Jooganopettajan syventävät opinnot SXXIV/3, 6 vrk ma 10.6. – su 16.6.2019 Hinta alkaen 480 e Ohjaajat: Antti Sipinen, Iia Lappalainen ja Ulla-

Maija Rönkä 31.* Joogaa jokaiselle, 3 vrk ma 17.6. – to 20.6.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Pirkko Talja, jooganopettaja SJL® ja Sami

Fabritius, jooganopettaja SJL-opiskelija Alkukesän joogakurssi sopii kaikille iästä ja suku-

puolesta riippumatta, olipa sitten vasta-alkaja tai


jo pidempään joogaa harrastanut. Joogaharjoitusten, -alustusten ja keskustelun lomassa voi nauttia ulkoi-lusta kesäisessä luonnossa, vaikkapa kävelystä koskelle tai lähimetsän Pranapolulla. Savusauna lämmitetään ja uimaan voi pulahtaa aamusta iltaan. Soutuvenekin on käytettävissä. Opetellaan yhdessä hellittämään ja hengittämään. Tervetuloa sellaisena kuin olet.

32.* Juhannuksen joogakurssi, 3 vrk to 20.6. – su 23.6.2019 Hinta alkaen 320 e Ohjaajat: Soile Mustonen, jooganopettaja SJL® ja

Nina Vuorenpää, jooganopettaja SJL-opiskelija Kurssi tarjoaa kokonaisvaltaista hyvää oloa jooga-

harjoitusten, vehreässä keskikesän luonnossa tapah-tuvan ulkoilun, kasvisruuan ja rauhallisen ympäris-tön avulla.

Sopii kaikille, myös aloittelijoille. 33.* Koko perheen kesäinen joogakurssi, 4 vrk ma 24.6. – pe 28.6.2019 Hinta alkaen 345 e Ohjaajat: Janette Räikkönen ja Pauli Talvitie, joo-

ganopettajat SJL® sekä Mari Mikkilä ja Maria Kuu-la, jooganopettaja SJL-opiskelija

Johdatusta joogan polulle niin aikuisille kuin lap-sillekin. Tutustutaan aiheeseen harjoitusten ja kes-kustelujen avulla ja vietetään iloisia hetkiä kesäisen luonnon keskellä. Lasten harjoitukset on suunnattu yli 5-vuotiaille. Jokaisella lapsella tai lapsiryhmällä tulee olla oma vastuullinen aikuinen mukanaan.

34.* Jooga. Tienviittoja, 2 vrk pe 28.6. – su 30.6.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Arvo Tavi ja Minna Lahdenperä, jooganopettajat SJL® Gérard Blitzin opetuksen erityisiä piirteitä. Kurssi varattu Jyväskylän joogayhdistyksille 30.4.2019

saakka. Varaukset: [email protected]. Jonotuslistalle voit ilmoittautua www.joo-galiitto.fi/kurssikalenteri

35.* Äijä- ja naisjoogakurssit, 3 vrk ma 1.7. – to 4.7.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Antti Sipinen ja Antti Heikinheimo, jooganopettajat SJL® Ohjaajat: Sirkka Kaplas ja Sirpa Ripatti, jooganopettajat SJL® Joogaharjoitukset naisille ja miehille ovat saman ai-

kaisetesti eri joogasaleissa.Kurssi antaa mahdollisuu-den tulla yksin tai yhdessä opiskelemaan joogaa ja viettämään mukavaa lomaa. Kurssit sopivat kaiken kuntoisille, myös jäykille miehille ja naisille, jotka toivovat elämänsä olevan notkeampaa.

36.* Luovasti hellittäen, 3 vrk pe 5.7. – ma 8.7.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Satu Bethell ja Päivi Kuutti, jooganopettajat SJL® Olipa sitten syynä stressi, unettomuus tai halu

tarkastella omaa elämää syvemmin, tällä kurssilla hellitetään lempeästi ja luovasti. Myötätuntoinen ja fysiologisesti tarkka tapa työskennellä joogahar-joituksessa sekä luovien työtapojen yhdistäminen voi avata jotain uutta ja merkityksellistä. Kurssilla tehdään paljon luovia ja toiminnallisia harjoituksia, joiden tavoitteena on oman sisäisen luovuuden va-pauttaminen.

37.* Kiehtovat, mystiset chakrat – henkinen selkäran-

kamme, 2 vrk ti 9.7. – to 11.7.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaajat: Sina Varhee ja Päivi Romo, jooganopettajat SJL® Pieni matka chakrojen maailmaan: luento, jooga-

harjoituksia ja syvärentoutus chakra-musiikin kera. Kurssi varattu Kokkolan joogayhdistyksille 30.4.2019

saakka. Varaukset: [email protected] / puh. 041 742 5217


38. Bhagavad Gita (TXV/2), 4 vrk pe 12.7. – ti 16.7.2019 Hinta alkaen 495 e Ohjaajat: Bruna Rossi, ja Eeva Koistinen joogan-

opettaja SJL®, Erkki Koistinen ”Joogi, joka on saavuttanut mielenrauhan, hänen

luonaan on vieraillut ylin onni. Hänestä tulee brah-man ilman tahraa.” (VI-27) Bhagavad Gita on 700 säkeen runoelma, joka sisältyy Mahabharataan, ihmiskunnan historian suureen runoteokseen. Ko-etamme yhdessä käydä läpi tärkeimpiä kohtia tästä arvokkaasta tekstistä, jota pidetään ”ennen kaikkea kirjana totuuden tuntemiseksi”. (Gandhi)

39. Joogaa ja melontaa, 4 vrk ke 17.7. – su 21.7.2019 Hinta: A 345€/B 380€ /h 2hh Ohjaajat: Tuija Aaltonen ja Marja Kuismin, joogan-

opettajat SJL® Melontaohjaajat: Sonya Zouiter, Anssi Orrenmaa ja

Juha Karvinen Tutkimme joogaharjoituksen antia melontaan, ku-

ten tasapainoa, rentoutta, hengitystä ja tietoista läs-näoloa. Kurssi sisältää neljä ohjattua melontaa, joo-gaharjoituksia, hiljentymisharjoituksia, alustuksia ja keskustelua. Vapaaehtoinen, opastettu linturetki. Savusauna ja kasvisruoka hoitavat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Osallistujilta edellytetään melontako-kemusta ja kiinnostusta joogaan. Kurssille mukaan kajakki melontavarusteineen. Vuokrakalustoa on rajoitettu määrä hintaan 80 €/ kurssi, varaukset il-moittautumisen yhteydessä. Osallistujilla on oltava oma vakuutus.

40. Jooganopettajan syventävät opinnot SXXVI/2, 6 vrk ma 22.7. – su 28.7.2019 Hinta alkaen 480 e Ohjaajat: Minna Lahdenperä, Tuuli Tiihonen ja

Pauli Talvitie


* Kurssi sopii myös vasta-alkajille.** Talkooleirit on tarkoitettu niille Joogaliiton jäse-

nille, jotka haluavat tehdä talkootyötä Joogaopis-ton hyväksi. Leireillä tehdään erilaisia ajankoh-taisia töitä, kuten marjan poimintaa, kasvimaan laittoa ja ympäristön siivousta. Myös opiston sisäl-lä on ahkerille käsille monenlaista tehtävää, pyy-kin käsittelyä, huoneiden siivousta ym. Leireillä on päivittäin 6 tuntia työskentelyä ja aamuisin ja iltaisin ohjatut joogaharjoitukset. Iloisessa seuras-sa on mukava panna ”hihat heilumaan” yhteisen opiston hyväksi!

41. Joogamatolta kohti itsetuntemusta ja elämän

haasteita, 3 vrk ma 29.7. – to 1.8.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Taina Turunen ja Jani Manninen, joogan-

opettajat SJL® Kaikille, myös aloittelijalle sopiva kurssi, jossa on

mahdollisuus joogaharjoitukseen, hiljentymiseen, oman elämän tutkimiseen luovilla työtavoilla ja ja-kamiseen toisten kanssa. Annamme kesäisen opis-ton, savusaunan ja luonnon auttaa meitä itsetunte-muksessa ja elämän haasteiden kohtaamisessa.

42. Jooga ja Zazen (TXVII/2), 3 vrk to 1.8. – su 4.8.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Eeva ja Erkki Koistinen ja Hilla Saarinen,

jooganopettajat SJL® Jooga ja Zazen ovat kaksi samansuuntaista toisiaan

rikastuttavaa polkua, jotka yhdessä auttavat meitä hylkäämään mielemme mekaaniset rakennelmat ja pääsemään täydellisemmin yhteyteen elämän ilon ja voiman kanssa. Näin etsinnästämme tulee todelli-sen onnellisuuden ja erilaisen vapauden Tie, jonka haluamme jakaa kaikkien kanssa. Kurssilla on joo-gaharjoitusten ja luentojen lisäksi joka aamu ja ilta zazen-harjoitus opetuspuheineen. Lisätietoja kurs-sista voi tarvittaessa kysyä Eevalta (04056443967) tai Hillalta (0400488811)

43. Prana, Pranayama and the Pancha Vayus, 3 vrk ma 5.8. – to 8.8.2019 Hinta alkaen 420 e Ohjaajat: Bijam (Dr. Jenni Connaughton), Jorma

Rusanen, jooganopettaja SJL® Tutor: Bijam (Dr. Jenni Connaughton), Jorma Ru-

sanen SJL® The course, based on the course Bijam delivered at

Zinal in 2018, will look at the concept of the five koshas and especially the pranamaya kosha; the vital or energetic layer. We’ll discuss the philosophy of Prana and the five currents of prana (pancha vayus) and how the concept, found in yoga and tantric philosophy and in Ayurveda, can help us to achie-ve physical and mental equilibrium. We’ll establish foundational breathing practices, asana practices to support and prepare for Pranayama, and bandhas and mudras relevant to Pranayama practice and of course yoga nidra. We’ll progress towards selected classical pranayamas in the three main categories – energizing, quietening and balancing - and medita-tion practices. There will be handouts and suggesti-ons for a home practice schedule, including writing self-reflective brief notes in a practice notebook.

44. Rajajooga (TXIV/3), 3 vrk to 8.8. – su 11.8.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Tuula Kiilerich ja Ingrid Sepp, joogan-

opettajat SJL® Yhdessä harjoittamalla todennamme ja syvennäm-

me tekstien meille viitoittamaa polkua. Istuma-

asennon selkeydessä ja Hiljaisuudessa kohtaamme Elämän itsessämme ja ympärillämme. Ilman erilli-syyttä. Syntyy kyky elää totuudellisesti.

** 45. Talkooleiri, 4 vrk ma 12.8. – pe 16.8.2019 Ohjaajat: Jorma Lehtonen, jooganopettaja SJL® ja

Irene Rautio, jooganopettaja SJL-opiskelija Joogaopiston elokuun talkooleirillä mm. kerätään

viinimarjoja ja yrttejä. Talkooleirit ovat vain Joogaliiton jäsenille, paikkoja

rajoitettu määrä. *46. Joogakurssi, 2 vrk pe 16.8. – su 18.8.2019 Hinta alkaen 200 e Ohjaaja: Leena Karmakallio, jooganopettajat SJL® Kurssilla etsitään tarkoin lannelihasten paikkaa

kehossa. Lannelihakset ovat usein kireitä, jännit-tyneitä ja väsyneitä esimerkiksi liiasta istumisesta. Harjoitteiden avulla tutkitaan, miten lihakset ren-toutetaan, pidennetään ja vahvistetaan.

Kurssi on varattuna ensisijaisesti Porin ja Rauman joogayhdistyksille. 15.6.2019 saakka.

Varaukset: [email protected] tai [email protected]


47. Jooganopettajien perusopinnot P3, 7 vrk ma 19.8. – ma 26.8.2019 Hinta alkaen 540 e

* 48. Jooga ja niskan hyvinvointi, 3 vrk ma 26.8. – to 29.8.2019 Hinta alkaen 270 e Ohjaajat: Fysiatri Sinikka Tala ja fysioterapeutti Ka-

rin Sillander, jooganopettajat SJL® Tutkimme joogan hienovaraisia keinoja niskan toi-

mintakyvyn ylläpitämisessä. Tarkastelemme niska-hartiaseudun ongelmien syitä ja kuntoutuksen sekä joogan keinoja kivun ja toimintarajoitteiden lievit-tämisessä. Kurssi soveltuu vasta-alkajille ja antaa eväitä myös joogaa ohjaaville.

49. Jooganopettajien perusopinnot P4, 7 vrk pe 30.8. – pe 6.9.2019 Hinta alkaen 540 e


Mukaan otettavaaLämmin, joustava joogaharjoituksiin sopiva asu (esim. verryttelypuku tai vastaava), ulkoiluvarus-teet, sisätossut, muistiinpanovälineet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Mikäli mahdollista, ota mukaan omat lakanat ja pyyhkeet. Näin säästät liinavaatteista veloitettavan erillisen maksun. Jos osallistut erikoiskurssille, tiedustele opistolta, mitä välineitä pitää ottaa mukaan.

Joogaopiston yhteystiedotPostiosoite Suomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 SaarijärviPuhelintiedustelut ma–pe klo 10–15 puh. (014) 421 670 Internet www.joogaliitto.fiSähköposti [email protected] www.facebook.com/groups/Suomenjoogaopisto/

Facebookissa on myös Kimppakyyti joogaopistolle -ryhmä. Se on tarkoitettu kaikille Saarijärven Joogaopistolle matkustaville, jotka tarjoavat tai hakevat kimppakyytiä.

Joogaopistolle pääsee kätevästi Onnibussilla, esimerkiksi Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Saarijärvi tai Kokkola-Saarijärvi.

Kursseille voi ilmoittautua internetin kautta tai soittamalla opistolle.

Jos joudut perumaan tulosi, ole hyvä ja ilmoita siitä opistolle ensi tilassa, koska monille kursseille on jonotuslista.

Katso lisää www.joogaliitto.fi -> kurssikalenteri, erityisesti silloin, jos kurssista on vain otsikkotiedot. Kursseille voi ilmoittautua myös internetissä

Kertaluontoiset täydennyskoulutuskurssit (T) ja kolmivuotiset T-kurssit (esim. T XV/1) ovat tarkoitettu ensisijai-sesti valmiille jooganopettajille. Kurssille voivat osallistua myös jooganopettajaopiskelijat ja muut pitkään joogaa harrastaneet.

• Kunkin kurssin hinta on ilmoitettu kurssikalenterissa kyseisen kurssin yhteydessä ja määräytyy valitun majoitustason mukaan.

• Kurssimaksuun sisältyy opetusta ja ohjattuja harjoituksia 5–6 tuntia päivässä sekä majoitus ja ruokailu.

Kurssikalenterissa ilmoitettu hinta on osallistujakohtainen hinta kunA = majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, suihku ja wc käytävälläB = majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, suihku ja wc huoneessa Tiedustele muita majoitusvaihtoehtoja Joogaopistolta.

Oikeus muutoksiin pidätetään.


Suomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 Saarijärvi puh. (014) 421 670, varmimmin ma–pe klo 10–15Sähköposti: [email protected] Tili: Nordea Saarijärvi FI63 211918 00012413

Joogaopiston johtaja: Jorma RusanenJoogaopiston keittiövastaava: Kaarina Rask

Finlands Yogaförbund rf. The Yoga Federation of Finland

SUOMEN JOOGALIITTO RY www.joogaliitto.fi

SUOMEN JOOGALIITON HALLITUS:

KURSSITOIMIKUNTA: Ulla-Maija Rönkä, pj, Sari Penttilä, Sirpa Ripat-ti, Lappeenranta, [email protected], puh. 050 556 1041, Susanna Ryynänen, Karin Sillan-der, Helsinki, [email protected], puh. 050 3503807, Nana Sirola, Oitti, [email protected], puh. 040 506 7866, Pirkko Talja, Helsinki, [email protected], puh. 050 597 9959

KOULUTUSTOIMIKUNTA: Ritva Kuure, pj, Tuija Aaltonen, Lohja, [email protected], puh.0400 961 887, Märta Heikinheimo, Pori, [email protected], puh. 0400 110 317, Terttu Komulainen, Joensuu, [email protected], puh. 050 3050 724, Minna Lahdenperä, Marjatta Lairio, Merja Lindström, Tampere, [email protected], 040 5633 963, Karin Sillander, Sina Varhee.

OHJAAJAKIRJERYHMÄ: Berit Pystynen, Espoo, [email protected], puh.050 3508 943, Sinikka Tala, Marja Virmajoki-Tyrväinen.

LEDARBLADSGRUPPEN: Elisabet Paulig-Tönnes, Kyrkslätt, [email protected], tfn. 050 350 2141, Maj-Britt Perander, Kyrkslätt, [email protected], tfn 040 5707 228, Berit Pystynen, Sylvi Särkkä, Grankulla, [email protected], tfn 050 0445 641, Annika Törn-Raiskila, Helsingfors, [email protected], tfn 050 3461 360

TIEDOTUS- JA MARKKINOINTITOIMIKUNTA:Aimo Törmänen, Päivi Romo, Susanna Ryynänen, Ulla-Maija Rönkä, Nana Sirola

TOIMIKUNNAT

Puheenjohtaja: Jorma Rusanen, Helsinki, [email protected], puh. 040 548 5661Varapuheenjohtaja: Marjatta Lairio, Jyväskylä, [email protected], puh. 050 512 1972

JÄSENET:Seppo Kuusisto Rauma [email protected] puh. 0400 457 157Ritva Kuure Rovaniemi [email protected] puh. 040 536 7891Minna Lahdenperä Kintaus [email protected] puh. 040 535 3927Jani Manninen Oulu [email protected] puh. 040 575 5004Sari Penttilä Espoo [email protected] puh. 0400 802 608Päivi Romo Helsinki [email protected] puh. 0400 888 337Susanna Ryynänen Turku [email protected] puh. 040 539 0304Ulla-Maija Rönkä Kirkkonummi [email protected] puh. 045 679 8221Aimo Törmänen Porvoo [email protected] puh. 040 748 1022Sina Varhee Helsinki [email protected] puh. 045 268 7646Marja Virmajoki-Tyrväinen Joensuu [email protected] puh. 050 341 7689

SUOMEN JOOGALIITTOSuomen Joogaliiton välittämä SJL-jooga on kokonaisvaltainen itsensä kehittämisen menetelmä, jonka perustana ovat keskittyneesti suoritet-tavat fyysiset harjoitukset, tietoisuus hengityksestä, rentoutuminen ja sisäisen hiljaisuuden kokeminen. Säännöllinen joogan harjoittaminen ja terveet elämäntavat lisäävät itsetuntemusta ja edistävät myönteisten asenteiden omaksumista, henkisen elämän syvempää tiedostamista ja harjoittajansa kokemaa terveyttä ja tasapainoa.

Joogaperinteen mukaisesti ihminen selvittää itselleen elämänkatso-mukselliset kysymykset oman vakaumuksensa ja kulttuurinsa pohjalta.

Suomen Joogaliitto kouluttaa Suomen Joogaopistossa jooganopetta-jia, jotka toimivat ohjaajina Joogaopiston kursseilla, jäsenyhdistysten, kansa lais- ja työväenopistojen sekä työpaikko jen joogaryhmissä. Osa heistä toimii yksityisinä ammatinharjoittajina.

Suomen Joogalehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja huomautukset postituksesta osoitteellaSuomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 Saarijärvi, puh. (014) 421 670,varmimmin ma–pe klo 10–15. Sähköposti: [email protected]

Oriveden Kirjapaino 2019 Joogaopiston keittiö on kuuluisa maittavasta kasvisruoasta. Ja ruokaa on aina tarjolla runsaasti. Ruokailu onkin tärkeä osa joogakurssien ohjelmaa. Aamiainen, lounas ja päivälli-nen rytmittävä päivän herkullisesti. Kuva: Gary Wornell

Documents

Suomen Joogalehti - joogaliitto.fi · ovi itseen tutustumiseen. Kun pysähtyy kuulostelemaan tylsyyttä, Kun pysähtyy kuulostelemaan tylsyyttä, pääsee myös itsensä herraksi