Merimieskirkkojen toimintakertomukset 2017

SUOMEN MERIMIESKIRKKOKumppanisi kotona ja maailmalla

2

SISÄLTÖ

SUOMEN MERIMIESKIRKKOMERIMIESKIRKKOJEN KERTOMUKSET2017

3 JOHDANTO4 LAIVAKURAATTORITYÖ6 MERIMIESKIRKOT SUOMESSA8 HAMINAKOTKAN MERIMIESKIRKKO10 VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO14 TURUN MERIMIESKIRKKO16 RAUMAN MERIMIESKIRKKO18 KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO20 OULUN MERIMIESKIRKKO22 KEMI-TORNION MERIMIESKIRKKO24 HERNESAARI – Cruise Crew Lounge Anchor26 BENELUX-MAIDEN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO45 ATEENAN SKANDINAAVINEN MERIMIESKIRKKO50 MERIMIESKIRKON RIPPILEIRI KREIKASSA52 LONTOON SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO62 POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO72 MATKAPAPPITYÖ73 VUONNA 2017 PALKITUT

2 3

JOHDANTO

Kansikuvat: Paula Virta

Suomen Merimieskirkkoyhteisön toimintakertomus vuodelta 2017 jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäinen osa on paperiversiona julkaistava, yhdistyksen jäsenille ja sidosryhmille jaettava yhteenvedonomainen vuosikertomus eli hallituksen toimintakertomus vuodelta 2017. Kertomus julkaistaan myös näköisversiona verkossa.

Tämä pdf-julkasiu sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa eri merimies-kirkkojen työstä vastaavan työntekijän laatimana.

TOIMINTAKERTOMUS

2017

TOIMINNASSA

KOHDATTIIN

ENNÄTYSMÄÄRÄ

IHMISIÄ

No. 1 / 2018

Merimieskirkkojen toimintakertomukset 2017

SUOMEN MERIMIESKIRKKOKumppanisi kotona ja maailmalla

4

LAIVAKURAATTORITYÖ

Vuoden 2017 kuluessa toi-mintaa vakautettiin edel-listen vuosien muutosten

jälkeen. Molemmat palkatut ku-raattorit seilasivat ja nimikkoku-raattoreiden koulutukset järjes-tettiin normaalisti. Myös heidän seilauksiaan toteutui edellistä vuotta enemmän, mutta matkaa ”normaalitasolle” on vielä.

Koulutusten teemana oli purkukeskustelu ja se toteutet-tiin kahdessa osassa. Kriisityön kouluttajan toimi molemmilla jaksoilla poliisipappi Carita Poh-jolan-Pirhonen. Kevään koulutuk-sessa oli lisäksi Merimieskirkon ajankohtaiskatsaus sekä yhteis-työkumppaneista Merimiespalve-lutoimiston ja Merimieseläkekas-san esittelyt. Koulutuspaikkana oli Holman kurssikeskus Klaukka-lassa.

Syksyn koulutuksessa Turussa jatkui kriisitukikoulutus. Lisäai-heena oli merenkulun kansainvä-listyminen FT Anne Ala-Pölläsen johdattelemana. Hän alusti väi-

töskirjansa Happy Ship pohjal-ta mielenkiintoisen keskustelun suomalaislaivojen monikansalli-sista miehistöistä.

Resurssit

Pekka Wilska hoitaa koordinoi-van laivakuraattorin tehtävää ja vastuuvarustamonsa Boren seila-ukset. Koordinoivan laivakuraat-torin tehtävään kuuluu nimikko-laivakuraattoreiden ohjaaminen sekä koulutusten valmistelu laiva-kuraattorityön tiimin kanssa. Työ-tä hän tekee Hamina-Kotkan sata-makuraattorin tehtävän ohessa.Seilaavana laivakuraattorina Mia Haapakorva hoitaa myös Oulun satamakuraattorin tehtävää.

Vapaaehtoisten nimikkolai-vakuraattoreiden rooli korostuu palkallisen työvoiman vähentyes-sä. Heidän työnsä ohjaamiseen ja koordinointiin kiinnitetään eri-tyistä huomiota samoin kuin kou-lutusten sisältöön. Nimikkolaiva-

kuraattoreita oli vuoden lopussa 15 ja lisäksi kriisitukiresurssina kolme kuraattoria.

Yhteistyö

Laivakuraattorityötä tehdään tii-viissä yhteistyössä sopimusvarus-tamoiden kanssa. Käytännössä yhteyshenkilöinä ovat varusta-mon (meri)henkilöstön johtoteh-tävissä olevat. Sopimus on voi-massa seuraavien varustamoiden kanssa: Arctia Shipping Oy, Bore Ltd, ESL-shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, ja Viking Line Abp. Finn-lines-groupin kanssa käydyt neu-vottelut johtivat ensimmäiseen seilaukseen pitkästä aikaa ja seu-raavasta sovittiin syksyllä.

Merimieseläkekassa on tärkeä tukija paitsi suoraan myös ForMa-re-työhyvinvointihankkeen myö-tä. ForMare-hanke on suoma-laisten varustamojen henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä. Se on pyörinyt jo kol-

Hieman erilainen kuvakulma Finnsealta, kuvattu korsteenin terassilta. Kuva: Pekka Wilska.

4 5

misen vuotta, ja kuluvana vuon-na Merimieskirkon laivakuraat-torityö liitettiin hankkeen osaksi. Koordinoiva laivakuraattori toimii hankkeen ohjaajien mentaalival-mentajana, mutta on tarvittaes-sa myös yksittäisten osallistujien käytettävissä.

Hankkeen käytännön toteu-tuksesta vastaa Merimiespalvelu-toimisto. Rahoittajina ovat Meri-mieseläkekassa ja vakuutusyhtiö Alandia. Kuntotestaukset ja seu-rannan toteuttaa R5-hyvinvoin-tiyritys. Toimintaan liittyi vuoden aikana perustettu merenkulun työterveysyhtiö Maresan. Muka-na olevat varustamot sekä mu-kaan valitut merenkulkijat mak-savat oman osuutensa.

Koordinoiva laivakuraattori sekä merenkulkijatyön johtaja osallistuivat yhdessä ja erikseen ForMaren ohjausryhmän kokouk-siin. Uusi jakso käynnistyy kevääl-lä 2018.

Yhteistyökumppanina on ollut myös kirkkohallitus ja siellä erityi-sesti yhteiskunnallinen työ, joka on osa Jumalanpalvelus ja yh-teiskunta -osastoa. Maaliskuussa 2017 kokoontui seitsemäs työ-paikkapappisymposium Oulussa. Tapahtuma suunniteltiin yhdes-sä em. kirkkohallituksen osaston sekä puolustusvoimien kirkollisen työn kanssa ja toteutettiin osaksi Jaetut Eväät -jumalanpalvelusta-pahtuman kanssa.

Syksyllä kirkon yhteiskuntapäi-vät pidettiin Vantaalla. Aiheina olivat Suomalaisen yhteiskunnan suunta ja kirkon rooli muuttuvas-sa yhteiskunnassa. Mielenkiintoi-sia pääkohtia olivat Tony Addyn luento Conviviality - A hopeful paradigm for work and economy sekä yhteisen pöydän esittely. Pohdittiin kenelle kuuluu vastuu hyvinvoinnista Suomessa? Päivil-le osallistuivat molemmat palka-tut laivakuraattorit.

VarainhankintaLaivakuraattorityön rahoitus saa-daan valtaosin merenkulun elin-keinon parista. Yhteistyö- ja tu-kisopimukset ovat voimassa em. varustamojen sekä Merimieselä-kekassan kanssa. Kaikkiin sopi-muksiin sisältyy myös rahallinen tuki.

Uusia yhteistyösopimuksia ei solmittu ja entisten tukisummat pysyivät ennallaan. Finnlinesin kanssa saataneen sopimus voi-maan vuoden 2018 kuluessa.

Kuraattorityöllä on pieni tu-kijarengas ja jokunen merimies-kirkkopiiri, joilta tulee myös ra-hallista tukea.

ViestintäLaivakuraattorityön some-työs-kentely keskittyy nimikkolaiva-kuraattoreiden suljetun Face-book-ryhmän ympärille. Siellä jaetaan kokemuksia ja pidetään yhteyttä tapaamisien välillä. Koordinoiva laivakuraattori on ryhmän vetäjä.

Muista tapahtumista viesti-tään satunnaisesti. Seilauksista ei lähtökohtaisesti viestitä henkilö- ja liikesalaisuuksien vuoksi.

Jaakko Laasiomerenkulkijatyön johtaja

Palkatut laivakuraattorit 2017

Mia Haapakorva, osa-aikainen

Pekka Wilska, osa-aikainen

Nimikkolaivakuraattorit 31.12.2017

Juha AlanderGerd EricksonEeva-Liisa Helle-LahtiMinna HellströmSari IsokoskiJorma JussilaRitva KauhanenMinna KärkkäinenLeila LahtelaEeva-Kaija LemmetyinenUnto MikkonenHanna NiemiEsa PyöriäOlli SalomäenpääRaimo Salonen

KriisitukiresurssitTapio KoivuUlla KosonenPirjo Suomi

6

MERIMIESKIRKOT SUOMESSA

Kotimaan merimieskirkot toi-mivat Vuosaarta ja Turkua lukuun ottamatta suljetulla

satama-alueella. Sijainti vaikuttaa merkittävästi kävijäprofiiliin niin, että Vuosaaren ja Turun kävijöis-sä merenkulkijoiden osuus on muita pienempi. Sen sijaan niissä käy huomattavan paljon raskaan liikenteen kuljettajia sekä muita kävijöitä.

HaminaKotkan, Rauman, Kok-kolan, Oulun ja Kemi-Tornion me-rimieskirkkojen käyttäjäkunta on voittopuolisesti merenkulkijoita ja lähes pelkästään ulkomaalaisia. Kansainvälisyys onkin leimallinen piirre kotimaan merimieskirkko-jen työssä.

Hernesaaren risteilijälaituril-la toteutettiin neljäntenä kesänä yhteishanke Merimiespalvelu-toimiston kanssa. Cruise Crew Lounge Anchor oli risteilijälaivo-jen miehistöille tarkoitettu pal-

velupiste, jossa sai viettää aikaa, tehdä pikku ostoksia tai hoitaa asioitaan. Moni käytti myös tilai-suutta hyväkseen keskustellen Loungen työntekijöiden kanssa.

ResurssitKotimaan merimieskirkot toimi-vat yhden palkatun henkilön voi-min, mutta jokaisella on toimin-nassa mukana erikokoinen joukko vapaaehtoisia. He osallistuvat toimintaan kirkolla päivystävänä, tapahtumien järjestäjinä, kuljet-tajina, laivakäyntityöntekijöinä tai oman halunsa mukaan.

Kaikki kotimaan kirkot saavat taloudellista tukea paikkakun-tansa seurakuntayhtymältä tai seurakunnalta. Tukijakenttä on yleensä alueen rovastikunnan ko-koinen. Satamalaitokset tai -ope-raattorit tarjoavat tilat käyttöön tai ne vuokrataan edullisesti.

Vuosaaressa on omistustilat yh-dessä Merimiespalvelutoimiston kanssa.

YhteistyöKotimaan merimieskirkkojen tii-mit Suomenlahti, Saaristomeri ja Pohjanlahti ovat kaikki kokoontu-neet vuoden mittaan useita ker-toja. Kokoontumisista tehdään muistio, joiden avulla tieto välit-tyy muillekin.

Kuukausittain pidettiin sky-pe-palaveri, johon kotimaan kirkkojen tiimien lisäksi osallistui viestinnän ja varainhankinnan tii-mi.

Rauman, Oulun ja Hamina-Kotkan satamakuraattorit toimi-vat Merimiespalvelutoimiston (Mepa) asiamiehenä. Suomalai-sille laivoille toimitetaan Mepan puolesta sanoma- ja aikakausleh-tiä sekä videoita ja suoritetaan

Merimieskirkon ja Merimies-palvelutoimiston yhteistyö on tiivistä. Kuva: Marko Toljamo.

6 7

kirjaston vaihtoja. Toiminnasta on neuvoteltu yhteistyösopimus kaikille paikkakunnille ja ne alle-kirjoitettiin alkuvuodesta 2018. Samanlainen sopimus on keväällä 2017 tehty ja allekirjoitettu yh-teistyöstä Vuosaaren satamassa.

Elokuussa otettiin sekä koti-maan, että ulkomaan merenkul-kijatyössä käyttöön ICMAn lan-seeraama laivakäyntiapplikaatio. Se oli syksyn ajan testikäytössä ja vuoden 2018 alusta sitä käy-tetään laivakäyntien tilaston ke-räämiseen. Applikaatiota käyttää moni merimieskirkkojärjestö ym-päri maaliman.

Paikallisesti tehdään yhteis-työtä alueen seurakuntien kans-sa. Erilaiset oppilaitokset kutsu-vat kertomaan toiminnasta tai käyvät kirkoilla vierailulla. Sata-man yritykset ovat joka paikassa mukana työtämme tukemassa. Tuki voi olla suoraa raha-avustus-

ta, käytännön apua tai näiden yh-distelmää.

Kirkot osallistuvat yhdessä tai tiimeittäin erilaisiin tapahtumiin. Kuluneen vuoden aikana oltiin esillä Tall Ships’ Racessa Kotkassa ja Turussa, Turun Mökki ja Meri -messuilla, Rauman silakkamark-kinoilla sekä monenlaisissa joulu-myyjäisissä ja -tapahtumissa.

VarainhankintaKotimaan kirkkojen varainhan-kinta on kanttiini- ja puhelukort-timyyntiä, erilaisiin tapahtumiin osallistumista sekä avustuspyyn-töjä tukijoilta.

Kemi-Tornion, Kokkolan, Rau-man ja HaminaKotkan satamissa kerätään laivamaksua (port levy) satamissa vierailevilta aluksilta. Käytännön keräämisen hoitavat laivanselvittäjät, jotka sitten tilit-tävät saadut varat Merimieskir-kolle.

Myyjäiset ja tapahtumat ovat paitsi varainhankintaa tuote-myynnin kautta, myös oivallisia tilaisuuksia nimimarkkinointiin ja toiminnasta kertomiseen.

Pienimuotoista varainhankin-taa, mutta enemmänkin palve-lua, on rahanvälitystoiminta, jota monet kirkoista tekevät. Meri-mieskirkko on tehnyt sopimuksen agenttina toimimisesta Money-Gram -rahanvälityspalvelulle. Se on erityisen kysyttyä Hernesaa-ressa, mut-ta myös Haminassa, Raumalla ja Kokkolassa käytetään sitä usein.

Viestintä

Paikallismediat, lehdet ja sähköi-set viestimet, kertovat mielellään merimieskirkkojen tapahtumista. Joulun alla laivoille toimitettavat tuntemattoman merenkulkijan joulupaketit ovat vuodesta toi-seen kiinnostavin aihe.

Näin kävi mm. Kemissä, missä Yle Lapin kuvausryhmä oli mu-kana kirkolla joulukahvitapahtu-massa sekä laivoilla jakamassa joulupaketteja. Juttu näkyi Lapin uutisissa juuri joulun alla. Hami-nassa Kymen Sanomat julkaisi ison ujutun jouluaaton numeros-sa merimieskirkosta ja joulusta laivoilla.

Radio YLE Kokkola teki kaksi juttua merimieskirkosta. Toinen jutuista käsitteli kirkossa olevaa merimiesarkkua ja sen tarinaa. Toinen juttu taas keskittyi enem-män merimieskirkon arkiseen toi-mintaan.

Oulussa vietetyt Merimies-kirkon kesäjuhlat poikivat julki-suutta Oulun merimieskirkolle erityisesti, mutta myös Merimies-kirkolle yleensä.

Kotkan Tall Ships’ Races tapah-tumassa YLE:n Kaakkois-Suomen radio teki kaksi suoraa haastattelua Merimieskirkosta, kuuluvuusalue oli Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Valtakunnallista televisionäky-vyyttä saatiin marraskuussa, kun MTV uutiset teki jutun merimies-kirkon ja merimiespastorin työstä Vuosaaren satamassa ja laivoilla. Juttu tuli ulos parhaaseen katse-luaikaan sunnuntain Kymmenen uutisissa.

Kaikki kirkot ovat avanneet Facebook-tilin ja monet myös Instagramin. Näiden lisäksi What-sApp -pikaviestipalvelu on käytös-sä paitsi keskinäiseen viestintään myös keskusteluihin merenkulki-joiden kanssa. Merenkulkijat käyt-tävät myös muita viestipalveluja.

Sosiaalinen media on oiva väli-ne tiedottaa niin äkillisistä toimin-nan muutoksista kuin tavallisesta toimintavirrasta. Pikaviestipalve-luilla taas voi jatkaa luottamuk-sellistakin keskustelua, vaikka lai-va olisi jo satamasta lähtenyt.

Jaakko Laasiomerenkulkijatyön johtaja

8

HAMINAKOTKAN MERIMIESKIRKKO

Vuonna 2017 perinteinen merimieskirkkotyö jatkui HaminaKotkassa. Tähän

kuuluivat ennen kaikkea laiva-käynnit. Tärkeimpinä tuotteina laivoilla olivat Saunalahden pre-paid-liittymät ja lataussetelit.

Merimieskirkko oli auki tilan-teen mukaan silloin, kun sata-makuraattori oli paikalla. Kirkolla palveluina olivat perinteiset kant-tiini, rahanvaihto, biljardi, wi-fi ja edellisenä vuotena alkanut Mo-neygram-rahanlähetys.

Kirkolla kävi ennenkaikkea ul-komaalaisia merimiehiä, mutta joitakin Suomalaisiakin kävijöitä oli.

Kirkolla vieraili myös kaksi seu-rakuntaryhmää, toinen Porvoosta ja toinen Järvenpäästä. Lisäksi ke-sällä yllätysvieraana oli Taize-veli Ranskasta.

Joulukuussa kirkolla oli pe-rinteiset adventtikahvit sataman väelle ja yhteistyökumppaneille. Myös Rahtareiden kirkkopyhän kahvitus oli joulukuussa.

Koko vuoden kohokohta Kot-kassa oli The Tall Ships’ Races -ta-pahtuma.

ResurssitSuomen suurin satama maantiet-teellisesti ja tonneilla mitattuna toimii edelleen 50 % satamaku-raattorin työn voimin. Kirkolle on vaikea saada vapaaehtoisia, mut-ta Tall Ships’ -tapahtumassa mu-kana oli 10 vapaaehtoista.

Taloudellisesti myynti vilkas-tui vuoden loppua kohden, kuten myös sataman liikenne.

Tärkeimpinä tukijoina ovat Ha-minan seurakunta ja Kotka-Kymin

seurakuntayhtymä. Lisäksi Kou-volan seurakuntayhtymältä tuli pieni avustus. Myös henkilömää-räisesti pieni Haminan merimies-kirkkopiiri tuki kirkkoa.

YhteistyöSuomenlahden merimieskirkko-tiimi kokoontui kahdesti. Lisäksi tärkeä yhteistyötaho on Haminan seurakunnan lähetystyö.

Merimieskirkko oli esillä mo-nissa lähetystyön tapahtumissa. Satamakuraattori osallistui lähe-tystyön retkipäivään Lypsynie-messä.

VarainhankintaVuoden tärkein tapahtuma va-rainhankinnan kannalta oli The

8 9

Tall Ships’ Races. Merimieskirkol-le esittelypaikka ja -teltta olivat ilmaisia. Kokonaismyynti viiden päivän aikana oli yli 10 000 eu-roa.

Muina tapahtumina jatkuivat perinteiset lähetysmyyjäiset Ha-minassa ja Porvoossa joulun alla. Myös Wanhan holviston joulu -tapahtumassa oltiin koko viikon-loppu.

Tärkeimmät yksittäiset myyn-ti artikkelit olivat Saunalahden tuotteet, vaikka kate niissä onkin pieni.

ViestintäHaminaKotkan merimieskirkon omat Facebook-sivut otettiin

käyttöön keväällä 2017. Tavoit-teeksi ensimmäiselle vuodelle asetettiin 100 seuraajaa, mikä to-teutui. Vuoden lopussa sivua seu-rasi 120 henkilöä.

Satamakuraattori vieraili meri-mieskirkkopiirissä kolme kertaa. Lisäksi Kotkan AMK:n mernkulki-jaopiskelijoille pidettiin infotilai-suus yhdessä MEPAn ja laivapääl-lystöliiton kanssa.

Satamakuraattori kirjoitti pyynnöstä jutun tilausajokuljetta-jien Charter-lehteen. Aiheena oli kriisityö.

Tall Ships’ Races -tapahtu-massa YLE:n Kaakkois-Suomen radio teki kaksi suoraa satama-kuraattorin haastattelua, kuulu-vuusalue oli Kymenlaakso ja Ete-lä-Karjala.

Vasemmalla: Vuoden 2017 kohokohta oli The Tall Ships’ Races -tapahtuma, johon osallistuvat laivat kävivät Kot-kassa ja Turussa. Kohtaamisia kirjattiin runsaasti, ja myynti tapahtuman aika-na oli merkittävä.

Oikealla: Elokuussa kirkolla kävi he-man harvinaisempia vieraita laivalta Kossau. Merimiesten kansallisuudet: Kuuba, Unkari ja Puola.

Alla: Kesän yllätysvieras, veli Stephen, tuli Taizen luostarista.

Teksti ja kuvat: Pekka Wilskasatamakuraattori,koordinoiva laivakuraattori

Vuoden huipensi Kymen Sa-nomien iso lehtijuttu jouluaaton numerossa merimieskirkosta ja joulusta laivoilla.

10

VUOSAAREN MERIMIESKIRKKO

Toimintavuonna 2017 koet-tiin henkilöstövaihdoksia, sillä merimiespastori Sirpa

Tolppanen siirtyi maaliskuussa muihin tehtäviin. Maaliskuusta toukokuulle Vuosaaren satama-kuraattorina toimi kirkolla aiem-minkin erilaisissa tehtävissä ollut Matias Heikkilä.

Hanna Vuollo aloitti merimies-pastorina Vuosaaren merimies-kirkolla 1.6.2017. Henkilöstövaih-dokset toivat ilman muuta omat haasteensa toimintaan, aukiolo-aikoihin ja palvelujen tarjontaan sekä raportointiin ja tilastointiin.

Palvelutoiminta toteutui ras-kaan liikenteen kuljettajien, merenkulkijoiden ja merimies-kirkolla vierailevien ryhmien, tila-vuokraajien ja muiden kävijöiden parissa. Toiminnan mahdollis-tamisessa yhä keskeisemmässä roolissa ovat olleet kirkon vapaa-ehtoistoimijat.

Vuosaaren Merimieskeskuk-sessa Merimieskirkko toimii yhteistyössä Merimiespalvelu-toimiston (MEPA) kanssa. Toi-mintavuonna yhteistyötä tehtiin esimerkiksi toteuttamalla yhtei-selle asiakaskunnalle suunnattuja palveluja merimieskirkon tiloissa, kuten MEPAn merenkulkijatyön kurssit. Erittäin tärkeää on ollut myös entistä tiiviimpi ja jousta-vampi laivakäynteihin liittyvä yh-teistyö Merimiespalvelutoimis-ton asiamiesten kanssa.

Toimintavuonna nähtiin entis-tä tärkeämmäksi Vuosaaren sata-massa merenkulkijoiden parissa tapahtuva laivatyö.

Laivakäyntien määrä kasvoi-kin edellisvuoteen verrattuna 81 käynnistä 115 käyntiin. Laivakäy-neillä kohdattiin 611 merenkul-kijaa. Laivakäynneillä erityistä kiitosta sai merimieskirkon joulun alusviikkoina järjestämä ja vapaa-

ehtoisvoimin toteutettu joululau-lukierros eri laivoille.

Sataman seudulla liikkuvat enimmäkseen suomalaiset ras-kaan liikenteen kuljettajat ovat arki-iltaisin keskuksen vakioasia-kaskuntaa heidän käydessään saunomassa, kahvilla ja osan hyö-dyntäessä pyykinpesumahdol-lisuutta. Vuonna 2017 kirjattiin 1526 kohtaamista raskaan liiken-teen kuljettajien parissa.

Talon palveluvalikoimaan lu-keutuvat kokous- ja juhlatila ja saunatilat. Vierailevia ryhmiä oli seurakunnista, järjestöistä ja op-pilaitoksista. Osa ryhmistä hyö-dynsi kirkkosalia ja vietti siellä hartautta. Tiloissa järjestettiin myös yksityistilaisuuksia, kuten rippijuhlia ja merkkipäiviä.

Toukokuussa helatorstaina merimieskirkolla toteutettiin jäl-leen kansanlaulumessu Sakarat laulupelimannien ja merimies-

Vasemmalla: Finnmerchantin miehis-töä.

Oikealla: Vapaaehtoisvoimin koottu musiikkiyhtye Timels vei jouluterveh-dyksen Finnskylle.

Alla: Vantaan oppilaitoisten koulutus-päivä Vuosaaren merimieskirkolla.

10 11

papin yhteistyönä. Lokakuussa järjestettiin hyväntekeväisyys-konsertti yhteistyössä Sakararoi-den kanssa ja joulukuussa kirkolla vietettiin kauneimmat joululaulut tilaisuutta. Kaikki tapahtumat ke-räsivät edellisten vuosien tapaan runsaasti osallistujia, noin 100 per tapahtuma.

Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 Vuosaaren merimieskeskuksessa toteutui runsas 40 tapahtumaa, ryhmävierailua tai erilaista tilai-suutta. Kävijöitä toimintavuonna oli yhteensä 1936. Kansallisuu-den mukaan kävijöissä oli eniten filippiiniläisiä, intialaisia ja venä-läisiä.

Elokuussa Vuosaaren meri-mieskirkko osallistui Vuosaaren satamapäivään ja joulukuussa joulumyyjäisiin kauppakeskus Ko-lumbuksessa. Tapahtumissa koh-tasimme paljon ihmisiä ja tiedo-timme toiminnastamme.

ResurssitMerimieskirkolla on yksi kokopäi-väinen työntekijä. Toiminnassa on mukana kahdentoista vapaa-ehtoisen joukko. He ovat olleet merkittävä voimavara merimies-kirkkotoiminnalle. Vapaaehtoiset ovat toimineet ennen kaikkea iltapäivystäjinä kirkolla ja mah-dollistaneet näin palvelujen saa-tavuuden asiakkaille työntekijän poissaollessa.

Vapaaehtoisten aktiivisuu-della kirkko ja saunatilat voitiin syyskaudella pitää avoinna myös maanantaisin normaalin tiistai, keskiviikko ja torstai aukiolon li-säksi. Vapaaehtoistoimijat ovat olleet apuna kirkolla järjestetyis-sä tapahtumissa ja myyjäisissä sekä laivakäynneillä.

Vapaaehtoistapaamisia järjes-tettiin syyskaudella yhteensä nel-jä kertaa.

Suurimmat taloudelliset tuki-jat ovat Helsingin seurakuntayh-tymä, Stiftelsen Tre Smeder ja Helsingin Satama. Merimieskirk-kopiirien taloudellisen ja toimin-nallisen tuen merkitys korostui sekin osaltaan muiden tuloläh-teiden supistuessa. Ryhmien vas-taanottaminen ja tilojen vuokraa-minen yksityistilaisuuksiin ovat osa omaa varainhankintaa.

YhteistyöTeemme yhteistyötä Merimies-palvelukeskuksen (MEPA) kanssa. Toimintavuonna MEPAn järjes-tämät kurssit keräsivät meren-kulkijoita yhteen monenlaisille kursseille Vuosaaren merimies-keskukseen.

Vuosaaren merimieskirkko ja HaminaKotkan merimieskirkko muodostavat yhdessä Suomen-

12

MTV Uutisten Raija ja Pete tekivät 7.11.2017 juttua Vuosaaressa meri-mieskirkon työstä laivoilla. Tässä ol-laan Containership VII:n kannella.

lahden tiimin. Vuonna 2017 pi-dettiin kaksi tiimipalaveria. Ha-minaKotkan satamakuraattori Pekka Wilska on ollut mukana Vuosaaren uuden työntekijän Hanna Vuollon perehdyttämises-sä.

Rahtarit ry:n kanssa edellisinä vuosina alkanut yhteistyö on jat-kunut. Yhdistys tukee edelleen jäsenistönsä sauna-asiakkuutta Vuosaaressa korvaten saunamak-suista puolet.

Tärkeitä yhteistyökumppa-neita ovat myös sataman eri toimijat ja lähiseurakunnat, eri-tyisesti Vuosaaren seurakunta. Merimieskirkkopiirivierailut ja Sea Sunday -saarnavierailut ovat jatkuneet toimintavuonna.

Oppilaitosyhteistyötä on tehty Helsingin yliopiston kanssa, kun teologian opiskelija Raija Pautola oli neljä viikkoa teologiharjoitte-lussa Vuosaaressa heinä-elokuus-sa.

Maahanmuuttajien kotoutta-miskoulutuksen kautta työhön tutustumisjaksolla kirkolla oli yksi opiskelija kahden viikon ajan mar-raskuussa. Lisäksi yhden opiskeli-jan kahdeksan viikon työssäop-pimisjakso toteutettiin yhdessä MEPAn kanssa loka-marraskuun aikana.

VarainhankintaOsallistuimme Vuosaaressa kaup-pakeskus Kolumbuksessa jär-jestettyyn joulumyyjäistapahtu-maan joulukuussa. Lokakuussa kirkolla järjestettiin vapaaehtois-voimin konsertti, jonka lipputulot ohjattiin Vuosaaren merimieskir-kon hyväksi.

ViestintäViestinnän kanavana on käytetty ennen kaikkea Vuosaaren omia Facebook-sivuja, jossa tiedote-taan tapahtumista ja kirkolla jär-jestettävistä tilaisuuksista. Päivi-tyksiä, joissa kerrotaan sanoin ja kuvin toiminnastamme satamas-sa ja laivoilla on pyritty tekemään päivittäin. Facebook- sivujemme seuraajien määrä on kasvanut ke-säkuusta vuoden loppuun men-nessä kahdellasadalla seuraajalla eli kolmestasadasta seuraajasta viiteensataan seuraajaan.

Kirkolla järjestettävistä tapah-tumista on tehty myös erillisiä julisteita, joita on vapaaehtoisvoi-min jaettu lähialueelle, esimer-kiksi Vuosaaren kirjaston ilmoi-tustaululle.

Merimiespappi on kertonut merimieskirkkotoiminnasta vie-railuillaan seurakuntien meri-mieskirkkopiireissä.

Medianäkyvyyttä saatiin mar-raskuussa, kun MTV uutiset teki jutun merimieskirkon ja meri-miespastorin työstä Vuosaaren satamassa ja laivoilla. Juttu tuli ulos parhaaseen katseluaikaan sunnuntai-illan kymmenen uuti-sissa ja tavoitti miljoonayleisön.

Teksti ja kuvat: Hanna Vuollomerimiespastori

12 13

Osana toimivaa koneistoa, kotiin kaivaten,

omaisia ikävöiden. Töihin turruttaa tunteensa kaikki, Hymyn kasvoilleen nostaa, iloisesti kättään heilauttaa. Pieni keskustelun poikanen mieltä hiukan nosti, tulihan kuraattorin mukana uusin posti. Nyt taas hetkisen jaksaa, ei ole enää pitkästi matkaa. Aika kuluu nopeasti, lähtee taas laivan lasti.

Mia Haapakorva

Laivakäynti.

14

TURUN MERIMIESKIRKKO

Turun merimieskirkko ijaitsee sataman ulkopuolella. Turun satama sekä Nesteen öljy- ja

kantasatama Telakka Naantalissa ovat merimieskirkon toiminta-alu-eena.

Toiminnan kohokohta 2017: Rahtarien Turun merimieskirkolle myöntämä muistolaatta n:o 45. Huomionosoitus tapahtui Laukaal-la 29.4.2017.

Toiminta on jatkunut entiseen malliin. Turun merimieskirkko oli auki maanantaista perjantaihin klo 16-21 ja sunnuntaina klo 16-20 eli 6 päivää viikossa.

Kohtaamiset (kävijät ryhmit-täin) kirkolla: rekkamiehiä 2290 henkilöä, merimiehiä 390 h. ja muita asiakkaita 3000 h. Meri-mieskirkon ulkopuolella kohdat-tuja 20 000 henkilöä. Kohtaamisia yhteensä 25 680.

Turun merimieskirkolla toimii kahvio, jossa on myynnissä niin makeaa kuin suolaista. Ruokaa lai-

tetaan ryhmille tilauksesta. Myy-mälä, sauna ja pesukone palve-levat etenkin rekkamiehiä. Muita palveluja ovat mm. opastus, kul-jetukset ja laivakäynnit satamissa. Kirkolla on ilmainen Wi-Fi .

Toimintaa oli mm. Yhteislauluil-lat kerran kuukaudessa, Wanhat Merimiehet muistelee -ilta kerran kuukaudessa (syyskuusta-touko-kuuhun), Paronin Pojat -veteraani-moottoripyöräkerho keskiviikkoi-sin (lokakuusta toukokuun alkuun), Saaristomeren merivartijat -tapaa-minen kerran kuukaudessa (syys-kuusta-toukokuuhun), käsityöker-ho Puikko Pirkot, jouluhartaus ja Kiirastorstain ehtoollishartaus sekä Merimieskirkon joululaulut -ilta.

Vapaaehtoiskokous pidettiin kerran kuukaudessa, ja vapaaeh-toisten kanssa käytiin teatterissa syksyllä ja keväällä.

ResurssitTurun merimieskirkolla on henki-lökuntaa yksi kokopäiväinen, sa-tamakuraattori Arja Suvanto. Ke-säloman sijaisena 26.7.–1.9.2017 toimi Markku Mikkonen.

Vapaaehtoisia Turussa on 10–20. He tulevat apuun ”arkielä-mään” tai erilaisiin tapahtumiin ollen näin korvaamattomana apu-na. Kirkkotoimikuntaa ei ole omaa. Mikaelin seurakunnan merimies-kirkkotoimikunta toimii rinnalla mukana. Merimieskirkkopiirit toi-mivat myös tukena.

YhteistyöTurun merimieskirkko toimii yh-teistyössä Rauman merimieskir-kon kanssa ns. Saaristomeren merimieskirkkotiimissä. Länsiran-nikon merimieskirkot (Rauma, Turku ja Mäntyluodon saksalainen

14 15

merimieskirkko) järjestivät myös yhteistapaamisen (West Coast Meeting).

Tiivistä yhteistyötä tehdään Tu-run, Naantalin ja Nesteen satamien kanssa. Ympäristön lähiseurakun-nat, kuten Mikaelin srk, Henrikin srk:n sekä Naantalin merikirkko-piiri tukevat toimintaamme. Mui-ta tärkeitä yhteistyökumppaneita ja tukijoita ovat Turun kaupunki, Paronin Pojat, Forum Marinum, Rahtarit ry ja Turun Rahtarien Tii-mi. Osa rekkafirmoista antoi meri-mieskirkolle pienen avustuksen.

VarainhankintaTurun merimieskirkko oli myyjäi-sissä monessa paikassa. Merel-linen Johannesmessu (Maarian srk), Ohravellitapahtuma (Mikae-lin srk) kaksi kertaa vuodessa sekä Merisunnuntai, Sea Sunday olivat vuoden suurimmat varainhankin-

tatapahtumat.Erilaiset ryhmät kirkolla tukivat

merimieskirkon toimintaa. Mat-kustajaristeilijöitä kävi vuoden 2017 aikana 9 kpl Turun satamas-sa. Olimme aluksen vieressä myyn-titeltan kanssa, jolloin tavoitimme sekä alusten miehistöä että mat-kustajia. Miehistöä kuljetamme kirkolle tarvittaessa lepäämään.

Tall Ship´s Races oli Turussa hei-näkuussa. Olimme tapahtumassa mukana Forum marinumin alueel-la myyntiteltalla, jossa myimme tuotteita ja kerroimme ihmisille merimieskirkosta.

Joulumyyjäisiin osallistuimme Naantalin-, Henrikin- ja Mikaelin seurakuntien kanssa. Lisäksi meil-lä oli omat Turun merimieskirkon joulumyyjäiset.

Saaristomeren merimieskirkko osallistui sekä Mökki ja Merimes-suihin Turussa että Porin silakka-markkinoille.

Merimaskun srk:n rippikoulu-

laiset tulivat jo kolmantena vuon-na peräkkäin merimieskirkolle syö-mään. Samalla kerroimme heille merimieskirkon toiminnasta.

Järjestämme tilauksesta myös syntymäpäiviä, pikkujoulujuhlia, kokouksia ym.

ViestintäTurun merimieskirkko viestii toi-minnastaan pääasiassa omilla ja lähiseurakuntien Facebook-sivuil-la, Rahtarit-lehdessä sekä Meri-mieskirkon verkkosivuilla.

Teksti ja kuvat: Arja Suvantosatamakuraattori

Vasemmalla: Keväällä 2017 Turun me-rimieskirkolta sai hankittua linnun-pönttöjä. Merimieskirkkokin sai te-kijältä kaksi pönttöä lahjoituksena ja kiinnitti ne pihapuihin.

Oikealla: Aurajoki oli heinäkuisen vii-konlopun ajan täynnä toinen toistaan hienompia ja isompia purjelaivoja. Kiitos Meripelastusyhdistykselle ja merimieskirkon vapaaehtoisille jo-kikierroksesta! Osana The Tall Ships’ Races -tapahtumaa Turun merimies-kirkko toimitti myös aamuhartauden merimiespastoreiden Jaakko Laasion ja Wolfgang Pautz-Wilhelmin johdolla Suomen Jousenen lavalla 21.7.2017.

16

RAUMAN MERIMIESKIRKKO

Rauman sataman laivaliiken-ne oli alkuvuodesta hiljaista, mutta liikennemäärät alkoi-

vat kasvaa keväällä. Sataman sy-väväylää syvennettiin 12 metrin kulkusyvyyteen ja nykyistä kont-titerminaalia laajennettiin. Osa konttilaiturista on jo käytössä, ja lopullisesti se valmistuu helmi-kuussa 2018.

Kirkolla kävijöiden määrä laski, mutta laivakäyntien tarve lisään-tyi. Laivoilla työtahti on kiristynyt ja merenkulkijat jäävät mieluum-min lepäämään kuin lähtevät laivasta. Laivakäynteihin menee entistä enemmän aikaa, sillä me-renkulkijoiden tarve keskustelui-hin on lisääntynyt.

Vuoden aikana kohdattiin yh-teensä n. 9 100 henkeä laivoilla ja eri tapahtumissa. Laivakäyntejä tehtiin 606 ja niissä tavattiin 3 827 henkeä. Merimieskirkolla kävi 825 henkeä, josta merenkulkijoiden osuus oli 744 henkeä. Tapahtumia oli 63 ja niissä kohdattiin 4 779

henkeä. Eri kansallisuuksia oli 17. Eniten kävijöitä oli Filippiineiltä, Venäjältä, Ukrainasta, Kiinasta ja Hollannista.

Merimieskirkolla on järjestetty muisteluiltoja muutaman kerran vuodessa. Kirkolla on ollut ryhmä-vierailuja mm. Tampereen meri-mieskirkkopiiri, Lapin naisen Kilta, Kuivalahden Torstaiseura, Seura-kunnan Puikkopiiri, opiskelijaryh-mä Winnovan merenkulkulinjalta sekä yksittäisiä henkilöitä. Helmi-kuussa hiihtolomaviikolla kävi Seu-rakunnan päivä rippikoululaisia kuuden hengen ryhmissä tutustu-massa merimieskirkkoon.

Syvärauman merimieskirkkopii-ri kokoontuu merimieskirkolla ker-ran kuukaudessa. Merimieskirk-kopiirin 90-vuotisjuhlaa vietettiin Haappusten seurakuntakodissa 8.9.2017.

Perinteisiä villasukkapaketteja merenkulkijoille jaettiin n. 300. Su-kankutojia oli seurakunnan Puikko-piiristä, Lapin naisten killasta, Kuiva-

lahdelta sekä useita muita kutojia.Merimieskirkko toimii entisen

Varikon tiloissa Isohakunintiellä. Kirkko on ollut avoinna maanan-taista perjantaihin klo 18–22.

Kirkolla on olekelutilat, jossa on tv ja biljardi sekä kitara käytettä-vissä. Myymälässä on myynnissä mm. matkamuistoja, puhelinkort-teja, hygieniatuotteita ja makeisia.

ResurssitSatamakuraattorina toimii Eija Tuorila. Vapaaehtoisia on kolme, jotka ovat mukana eri tapahtumis-sa ja tilaisuuksissa.

Suurimmat taloudelliset tukijat ovat Rauman seurakunta, Rauman Satama Oy, Euroports Rauma Oy sekä Rauman rovastikunnan seu-rakunnat. Lahjoituksia on tullut mm. Syvärauman merimieskirkko-piiriltä, Murtolan lähetyspiiriltä ja Ulvilan merimieslähetykseltä sekä yksityisiltä henkilöiltä.

16 17

YhteistyöYhteistyötä on tehty Rauman sata-ma Oy:n, Euroports Rauma Oy:n, Merimiepalvelun, ME Groupin sekä Lions Clubien kanssa.

Saaristomeren merimieskirkot (Rauma ja Turku) ovat kokoontu-neet muutaman kerran suunnit-telemaan yhteistä toimintaa. Län-sirannikon merimieskirkot (Porin Mäntyluodon saksalainen meri-mieskirkko, Rauma ja Turku) ovat pitäneet yhteisiä tapaamisia vuo-rotellen jokaisen kirkon toimipis-teessä. Rauman merimieskirkon työntekijä edustaa Suomen Meri-mieskirkko ry:tä Porin Mäntyluo-don saksalaisen merimieskirkon paikalliskomiteassa.

Seurakunnan kanssa pidettiin yhdessä Merellinen jumalanpal-velus heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Seurakunnan tilois-sa vapaaehtoiset ylläpitävät Fran-siscus-taloa, joka on kaikille avoin ”olohuone” kahvittelun ja juttelun

merkeissä. Merimieskirkon työn-tekijä on siellä kerran kuukaudessa päivystämässä.

Saaristomeren merimieskirkot (Rauma ja Turku) osallistuivat ke-väällä Turun Mökki ja Meri -mes-suihin ja Porin silakkamarkkinoihin syyskuussa. Rauman työntekijä oli mukana myös Turun Tall Ships’ Racessa heinäkuussa.

Rauman työntekijä toimii Me-rimiespalvelutoimiston (Mepa) asiamiehenä. Suomalaisille lai-voille toimitetaan Mepan puoles-ta sanoma- ja aikakauslehtiä sekä videoita.

Syvärauman merimieskirkko-piirin 90-vuotisjuhlissa syyskuussa jaettiin Suomen Merimieskirkko ry:n kunniamerkki Maila Engblo-mille. Hopeisen ansiomerkin sai-vat Irja Málen ja Ruth Peltonen.

VarainhankintaMerimieskirkko on osallistunut seu-rakunnan lähetyspiirien pääsiäis- ja

joulumyyjäisiin sekä Ulvilan seura-kunnan Syystoritapahtumaan.

Vuosittain merimieskirkko osal-listuu Rauman silakkamarkkinoi-hin syyskuun kolmantena viikon-loppuna.

ViestintäRauman merimieskirkolla on omat Facebook-sivut, joissa julkaistaan kuvia ja juttuja toiminnasta sekä tiedotetaan tulevista tapahtumista.

Satamakuraattori on vieraillut seurakunnan piireissä ja monissa muissa tilaisuuksissa kertomassa merimieskirkon toiminasta. Hän osallistui jokavuotiseen Kuiva-lahden merimieslähetyksen ke-vätjuhlaan sekä teki muutaman kotikäynnin ja osallistui syntymä-päiväjuhliin.

Länsi-Suomessa julkaistiin juttu Syvärauman merimieskirkkopiirin 90-vuotisjuhlista.

Teksti ja kuvat: Eija Tuorilasatamakuraattori

Vasemmalla: Kitara soi ja laulu raikaa Rauman merimieskirkon terassilla 30.6.2017, kun Spliethof-laivayhtiön filippiiniläiset merenkulkijat nauttivat vapaahetkestään.

Oikealla: Merimieskaverukset oli-vat ensi kertaa lumisissa maisemissa käydessään Raumalla 12. joulukuuta. Oli hauska seurata heidän riemua lu-misateessa.

Äärimmäisenä oikealla: Rauman sata-massa oli lokakuussa 2017 kiinalainen laiva melkein viikon. Kielimuurista sel-vittiin, kun yksi merimies kirjoitti kii-nankielisen ohjeen prepaidin käytöstä muiden luettavaksi.

18

KOKKOLAN MERIMIESKIRKKO

Kokkolan merimieskirkko on ol-lut auki arki-iltaisin klo 18–21 välillä. Tarpeen mukaan auki-

oloaikaa on jatkettu klo 22 saakka silloin, kun asiakkaita on ollut.

Iltapäivisin on tehty laivakäyn-tejä ja kuljetuksia kaupunkiin ja marketteihin. Laivakäyntejä on tehty myös iltaisin silloin, kun sille on ollut tarvetta ja mahdollisuuk-sia.

Merimieskirkolla kävijöitä oli vuonna 2017 yhteensä 633. Kä-vijöistä valtaosa oli ulkomaalaisia merimiehiä. Viisi suurinta kansal-lisuusryhmää olivat filippiiniläi-set, venäläiset, indonesialaiset, hollantilaiset ja ukrainalaiset. Muutamia uusiakin kansallisuuk-sia kävi kirkolla, mm. malediivilai-nen merimies.

Kuljetuksia oli 266 ja niissä oli kyydissä 828 henkilöä. Laivakäyn-tejä tehtiin 385 ja niissä kohdat-tiin 1401 merimiestä.

Merisunnuntaita vietettiin 17.9. Ykspihlajan kirkossa. Mes-

sussa saarnasi Kokkolan suo-malaisen seurakunnan seura-kuntapastori Martti Nykänen. Saarnassa avustivat merimies-kirkon satamakuraattori ja va-paaehtoiset. Messun jälkeen oli kirkkokahvit seurakuntasalissa ja satamakuraattori kertoi meri-mieskirkon työstä.

Joulukuun 5. päivä tarjoiltiin merimieskirkon adventtikahvit.

Suomen 100-vuotisen itsenäi-syyden kunniaksi 6.12. kävimme yhdessä Kokkolan meripelastaji-en kanssa laskemassa seppeleen mereen menehtyneiden muis-tolle Tankarin lähistölle. Tilaisuu-dessa hartauden piti Kokkolan suomalaisen seurakunnan seura-kuntapastori Emilia Teerikangas.

Joulun alla jaettiin joululahjoja 15 laivaan yhteensä 182 pakettia. Joulupaketteihin kerättiin käsin-tehtyjä villasukkia yhteistyössä seurakunnan Lähetyssopen kans-sa. Saimme taas runsaasti lah-joituksia seurakunnan piireiltä,

muilta ryhmiltä ja useilta yksityis-henkilöiltä ympäri Suomen.

Merimieskirkolla vieraili vuo-den aikana useita ryhmiä: Yks-pihlajan diakonia- ja lähetyspiiri 30.3., Palvelevan puhelimen va-paaehtoiset 24.5., Kokkolan kris-tilliset eläkeläiset 4.5. ja Ykspihla-jan diakonia- ja lähetyspiiri sekä Halkokarin diakoniapiiri 2.11.

Satamakuraattori osallistui Tu-run kirkkopäiville 19.–21.5.

ResurssitSatamakuraattorina on toiminut diakoni Anu-Marja Kangasvieri. Vapaaehtoisia on ollut toimin-nassa mukana kymmenkunta. Vapaaehtoisista kolme on ollut säännöllisesti iltaisin kirkolla au-kioloaikaan noin kerran viikossa. Muut toimivat muissa tehtävissä, mm. arpajaisten ja ryhmävierai-lujen kahvitusten järjestämises-sä, talonmiehenä sekä erilaisissa talkoissa.

Vasemmalla: Kokkolan merimieskir-kon vapaaehtoisiet viettivät kesä-kuussa virkistyspäivää Yli-Sokojan ki-vikirkon pihapiirissä.

Seuraavalla sivulla: Marraskuussa Kokkolan merimieskirkolla kävi sen ensimmäinen malediivilainen vieras, Shaan.

Alla: Kääretorttuja ja paljon muita herkkuja oli myynnissä vappuna Kok-kolan seurakuntakeskuksessa.ww

18 19

Pihatalkoissa ja pensasaidan leikkuussa on ollut mukana myös vapaaehtoisten puolisoita. Puo-lisot kutsuttiin mukaan myös ke-sän virkistysretkelle Ylisokojan kivikirkkoon.

Kokkolan seurakuntayhtymä on jatkanut korvaamatonta talou-dellista tukeaan. Myös satama-laitos on edelleen avustanut säh-kölaskun maksamisessa. Lisäksi Kokkolan merimieskirkon toimin-taa on tukenut yksityinen henkilö kuukausittain 50 euron summalla jo usean vuoden ajan.

YhteistyöPohjanlahden tiimi on kokoontu-nut kolme kertaa: 26.1. Kemissä, 13.6. Oulussa ja 31.10. Kokkolas-sa. Koko vuoden on pidetty tii-viisti yhteyttä puhelimitse, jaettu ajatuksia sekä saatu ja annettu tukea arjen haasteisiin.

Seurakuntapastori Martti Ny-känen on ollut Kokkolan suoma-

laisen seurakunnan edustajana mukana merimieskirkon työssä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös Kokkolan sataman sekä Rauan-heimon ja Jalanderin meklarei-den kanssa.

VarainhankintaOsallistuimme Kokkolan suoma-laisen seurakunnan lähetystyön vappumyyjäisiin 1.5. ja joulumyy-jäisiin 2.12. Myyjäisissä myytiin vapaaehtoisten valmistamia lei-vonnaisia ja pika-arpoja.

ViestintäMerimiehet ovat entistä enem-män ottaneet yhteyttä WhatsAp-pin kautta silloinkin, kun laiva ei ole satamassa. Usein yhteyttä otetaan jo ennen kuin laiva tulee satamaan. Merimiehet haluavat näin varmistaa, että kirkon pal-velut ovat käytettävissä heti kun

he tulevat. Muutamat tutuksi tulleet merimiehet viestittelevät kuulumisiaan silloinkin, kun ovat kotona. Kokkolan merimieskirkon Facebook-sivut ovat saaneet lisää tykkääjiä ja päivityksiä on tehty useammin kuin ennen.

Radio YLE Kokkola teki kaksi juttua merimieskirkosta. Toinen jutuista käsitteli kirkossa olevaa merimiesarkkua ja sen tarinaa. Toinen juttu taas keskittyi enem-män merimieskirkon arkiseen toi-mintaan.

Teksti ja kuvat:Anu-Marja Kangasvierisatamakuraattori

20

OULUN MERIMIESKIRKKO

Oulun merimieskirkon vuo-den kokokohta oli uonnolli-sesti kesäjuhlat. Niitä isän-

nöi Tuiran seurakunta, ja juhlien teemana oli ”Alakkako nää mua”. Ja mehän alettiin. Pääjuhlassa oli puheita ja musiikkia sekä paljon ihania ihmisiä.

Toinen suuri tapahtuma oli Ou-lun Konttivuokrauksen ja Oulun merimieskirkon yhteinen puu-rojuhla. Kävijöitä tapahtumassa oli noin sata. Ryhmiä kirkolla kävi vuoden aikana kahdeksan.

Oulun satamassa käy vuosittain noin 600 laivaa, ja niissä vierailtiin tehden 158 laivakäyntiä. Kävijöitä kirkolla oli 682 ja he edustivat 22 eri kansallisuutta. Kuljetuksia teh-tiin 32 kpl, puheluita kirkolle tuli 42 kpl ja yhteyksiä kirkolle otettiin myös Facebookin kautta 16 kertaa.

Suurimmat kansallisuudet me-rimieskirkkotyön piirissä olivat fi-

lippiiniläiset, venäläiset, ukraina-laiset ja hollantilaiset.

Työn painopiste oli edelleen lai-vakäynneissä ja kohtaamisissa.

Resurssit

Satamakuraattori Mia Haapakor-van apuna on toiminut kertomus-vuonna aktiivisesti viisi vapaaeh-toista. Vapaaehtoisten merkitys on suuri, he ovat korvaamaton apu.

Toimintaamme on käyty esitte-lemässä 8 diakoniapiirissä. Ne ovat olleet ihania kohtaamisia, ja kiin-nostus merimieskirkkoa kohtaan on vierailujen myötä kasvanut. Sieltä ollaan myös saatu lahjoitu-sena lämmintä vaatetta ja sukkia joulahjapaketteihin.

Vapaaehtoisia ovat kaikki, jotka jaksoivat taas kutoa ihania lämpöi-siä paketteja. Lämmin kiitos heille.

Yhteistyö javarainhankintaTärkeimmät yhteistyökumppanit ovat olleet vapaaehtoiset, Oulun satama , Herman Andersson, Ou-lun konttivuokraus, Oulun seura-

20 21

kunnat ja Mepa. Mepan kanssa saamme toimitettua luettavaa ja elokuvia merenkulkijoille laivoihin.

Viestintä jakohtaaminen

Someviestintään on paneuduttu tänä vuonna. Käytössä Oulussa on Facebook, SnapChat, WhatsApp ja Instagram. Niiden kautta on tullut yhteydenottoja ja keskusteluja on jopa jatkettu Messengerillä laivan lähdettyä.

Näkyvyyttä mediassa olem-me saaneet Radio Deiltä, Forum-, Oulu- ja Rauhan tervehdys -lehti ovat tehneet juttuja vuoden aika-na niin vapaaehtoisista kuin Oulun merimieskirkon toiminnasta.

Teksti ja kuvat: Mia Haapakorvasatamakuraattori,seilaava laivakuraattori

Edellisellä sivulla: Laivan Maple Fortu-ne miehistöä Oulun kaupungilla. Sa-tamakuraattorin työhö kuuluu myös kuljetuksia kaupunkiin.

Oikealla: Syyskuussa Oulun meri-mieskirkolla vierailivat Viktoriajärven itäisen hiippakunnan piispa Andrew Gulle Tansaniasta ja kansainvälisen työnhiippakuntasihteeri Matti Laurila.

Ed. sivulla vas.: Miehistöä merimies-kirkolla Hedvig Bulkerilta joulukuussa. Yhteys kotiin löytyy meiltä.

Alla: Kesäjuhlien yksi ohjelmanumero oli tutustuminen Oulun satamaan ja siellä sijaitsevaan merimieskirkkoon. Kuva: Uolevi Salonen.

22

KEMI-TORNION MERIMIESKIRKKO

Kemi-Tornion merimieskirkko on palvellut merenkulkijoita Kemin Ajoksen ja Veitsiluo-

don satamissa perinteiseen ta-paan laivakäynnein ja arki-iltaisin kirkolla.

Laivakäyntejä vuoden aikana tehtiin 324 kappaletta ja niillä kohdattiin 1 624 merenkulkijaa. Merimieskirkolla vieraili 2307 merenkulkijaa sekä 778 sataman toimijaa. Kirkolla järjestettyihin tapahtumiin osallistui 186 henki-löä ja ulkopuolella järjestettyihin tapahtumiin 484 henkilöä.

Kemin ja Tornion satamissa kävi vuonna 2017 yhteensä noin 1 000 laivaa.

Merisunnuntain messu vietet-tiin ensimmäistä kertaa Tornion seurakunnan Alatornion kirkos-sa 17.9.2017. Messussa saarnasi Sasa Lehtinen.

ResurssitKemi-Tornion merimieskirkolla oli töissä päätoiminen satamaku-raattori.

Vapaaehtoisia oli 12, joista uusia kaksi.

YhteistyöTeemme yhteistyötä paikallisseu-rakuntien kanssa ja saamme niil-tä toimintaamme tukea. Olemme yhdessä järjestäneet tapahtumia seurakunnan lähetysväen kanssa sekä osallistuneet seurakunnissa tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan.

Satamien kanssa yhteistyö on vakiintunut mutkattomaksi ja merenkulkijoiden hyvinvointia tukevaksi.

Kemi-Tornion merimieskirkko toimii tiiviissä yhteistyössä Poh-janlahden merimieskirkkojen tii-missä. Vuoden aikana tapaamisia tiimillä oli kolme kertaa. Lisäksi kokoonnuimme Skypen välityk-sellä.

Paikalliset vapaaehtoistoimijat ovat innostuneet kutomaan suk-kia merenkulkijoille innokkaasti. mukana on eri eläkeläisjärjestöjä sekä vapaaehtoistoimijoita. Jou-luna 2017 jaoimme 179 paria vil-lasukkia lahjaksi merenkulkijoille.

Syyskuun lopussa ja lokakuun alussa paikallisen Hepolan kou-lun yhdeksäsluokkalaisia oli suo-rittamassa TET-harjoittelunsa merimieskirkolla. Viiden nuoren kanssa tutustuimme merimies-kirkkotyön lisäksi satamien am-matteihin ja merityöhön laivoilla.

22 23

VarainhankintaJoulukorttivarojen lahjoituspyyn-töjä Merimieskirkon tukemiseksi lähetettiin ensimmäisen kerran.

ViestintäKemi-Tornion merimieskirkko nä-kyi paikallisessa mediassa vuon-na 2017 mukavasti. Alkuvuodesta Lounais-Lappi -lehti teki jutun ko-timaantyöstä ja sitä jaettiin mu-kavasti Facebookissakin.

Joulun aikaan Yle Lapin kuva-usryhmä oli mukana kirkolla jou-lukahvitapahtumassa sekä laivoil-la jakamassa joulupaketteja. Juttu näkyi Lapin uutisissa 22.12.2017.

Kemi-Tornion Facebook-sivut perustettiin alkuvuodesta 2017.

Teksti ja kuvat: Heli Tuokkolasatamakuraattori

Edellisellä sivulla: Hepolan koulun ysi-luokkalaisia oli syyskuussa TET-har-joittelussa merimieskirkolla, laivoilla ja satamissa. He pääsivät tutustumaan mm. laivanselvitykseen Röyttän sa-tamassa , Skylge-laivan elämään ja jäänmurtaja Sampoon.

Oikealla: M/V Egelantiersgrachtin porukkaa kävi toukokuussa kirkolla ihmettelemässä kylmää kevättä ja ha-kemassa Saunalahden sim-kortteja.

Oikealla keskellä: Vapaaehtoisten kanssa oppii aina uutta! Eräänkin pa-laverin jälkeen saatiin opastusta siitä, mitä varsinkin naisautoilijan kannat-taa matkoillaan mukana pitää.

Alhaalla oikealla: Talvi 2017 oli runsas-luminen. Laivalle kävi satamakuraat-torin matka marraskuussakin, mutta ensin piti rapsutella viikonlopun lumi-saldo auton päältä pois.

24

HERNESAARICruise Crew Lounge Anchor

Hernesaaren toimipiste, Cruise Crew Lounge An-chor, oli avoinna jo neljän-

nen kerran. Vakiintuneet toimin-takuukaudet olivat kesä-elokuu, joihin sijoittui suurin osa liiken-teestä. Toiminta suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä Merimies-palvelutoimiston kanssa.

Kohtaamisten määrä nousi edellisvuodesta. Tänä vuonna niitä kertyi kaikkiaan vähän alle 1 900. Kävijät olivat lähes yksio-maan merenkulkijoita, ja eri kan-sallisuuksia kirjattiin 33 suurimpi-na ryhminä jälleen filippiiniläiset ja indonesialaiset.

Loungessa kävi lähes edel-lisvuoden määrä vieraita, mut-ta urheilutapahtumiin osallistui edellisvuotta enemmän meren-kulkijoita.

Lounge oli avoinna klo 9-17 kaikkina päivinä, jolloin Herne-saaren laitureissa oli aluksia. Tar-

jolla oli internet-yhteys sekä pieni kioski.

Koripalloteline mahdollisti pe-laamisen Loungen edustalla, ja heti laiturialueen vieressä oleva kuplahalli oli ahkerasti jalkapal-loilijoiden käytössä. Muutamille laivoille järjestettiin kuljetus mui-hin urheilupaikkoihin eri puolilla kaupunkia.

ResurssitHernesaaren satamakuraattori-na toimi toista vuotta peräkkäin sama palkattu henkilökunta: sa-tamakuraattorina Matias Heikki-lä työparinaan Merimiespalvelu-toimiston puolelta Ella Rönnberg.

Toiminnassa oli mukana myös muutamia vapaaehtoisia sekä molempien organisaatioiden muuta henkilökuntaa.

Loungen rahoitus toteutui pääosin budjettivaroin. Kanttii-

nin tuotto jäi vähäiseksi. Laivoilta kerätyt satamamaksut tuottivat jonkin verran. Lisäksi työhön koh-distettiin veikkauksen nuoriso-työhön myönnettyä avustusta.

Periaatesopimuksen mukaan kulut ja tulot jaettiin toimijoiden kesken tasan kauden päätyttyä, ja sen jälkeen suoritettiin tasaus-laskut. Merimieskirkko hoiti pää-osan rahaliikenteestä oman kir-janpitonsa kautta.

YhteistyöHelsingin Satama Oy on tärkeä yhteistyökumppani ja työn tukija. Koko toiminta mahdollistuu sa-taman käyttöön antamalla pavil-jongilla, josta se perii nimellisen vuokran. Satama tarjoaa myös tarvittavan sähkön.

Lisäparakki on vuokrattu Ra-mirent Oy:ltä. Se on ollut lämmi-tettynä ja ilmastoituna tärkeä lisä

24 25

vaihtelevassa kesäsäässä.Laivojen agentit ovat myös tär-

keä yhteistyökumppani etenkin tiedon välittäjänä.

Yhteistyökumppaneista tulee mainita myös laiturialueen var-tijat. Porttien käyttö ja ulkopuo-listen vieraiden kulku Loungeen sujui taas vaivattomasti.

VarainhankintaLoungen työhön kohdistuva va-rainhankintatyö ei resurssipulan vuoksi toteutunut suunnitellus-ti. Muutamia pieniä lahjoituksia saatiin kuitenkin.

Moneygram-rahanvälitys toi-mi koko kesän ja oli haluttu palve-lu. Tulevina kausina sen kysyntä lisääntynee entisestään. Järjes-tävänä agenttina Merimieskirk-ko saa rahalähetyksistä pienen provision. Palvelu on käytössä ai-noastaan rahan lähettämiseen ja

vain merenkulkijoille.Tulevien kausien varainhan-

kinnassa päätettiin keskittyä kant-tiinitoiminnan sijaan lahjoitusten hankkimiseen.

ViestintäLoungella on omat nettisivut ja Facebook-profiili, joiden kautta laivoille välitetään tietoa. Face-book on osoittautunut toimivaksi viestintäkanavaksi. Sen rinnalla kulkee jonkin verran sähköposti-liikennettä sekä Merimieskirkon että Merimiespalvelutoimiston hallinnoimien postilaatikkojen kautta.

Satamatyötä varten on pai-nettu pieniä infolehtisiä, joita viedään heti laivan saavuttua ovivahdille miehistölle jaettavak-si. Laivakäynnit risteilijöihin eivät turvallisuusmääräysten vuoksi ole mahdollisia.

Risteilyalusten tiukkojen tur-vamääräysten vuoksi ei Loung-essa voinut ulkopuolisia vierailla muuten kuin laiturien ollessa tyh-jät. Muutamia tällaisia tilaisuuk-sia järjestettiin, kun molempien toimijoiden sidosryhmiä tutustui toimintaan ja tiloihin.

Jaakko Laasiomerenkulkijatyön johtaja

Edellisellä sivulla: Britannia-laivan jalkapallojoukkue pelasi kesäkuussa paikallisia vastaan. Sateinen sää ei haitannut, sillä peli käytiin sisätiloissa.

Oikealla: Syksyn tullessa ja risteily-kauden päättyessä Ankkuri suljetaan. Viimeisenä aukiolopäivänä satamassa oli Albatros.

Oikealla alhaalla: Ankkuri palvelee. Asiakkaiden toivomuksesta kioskiin hankittiin myös filippiiniläisiä snack-seja.

Alla: Hernesaaren satamakuraattorei-na toimivat Matias Heikkilä Ella Rönn-berg. Aukeaman kuvat heidän ottamia.

26

BENELUX-MAIDENSUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO

Kumppanuus, läsnäolo ja ih-misten kohtaaminen ilos-sa, surussa ja tavallises-

sa arjessa on Benelux-maiden suomalaisen merimieskirkon perustehtävä. Tätä toteutimme toimintavuoden aikana niin meri-mieskirkoillamme kuin liikkuvana työnä koko toiminta-alueellam-me Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa.

Työmme tärkeimmät tukijalat olivat sosiaalityö, kirkollinen työ ja varainhankinta, joiden puitteis-sa teimme työtä Benelux-maissa asuvien ja liikkuvien suomalaisten ja heidän perheidensä hyväksi.

Tavoitteenamme on tarjota suomalaisyhteisölle lämminhen-kinen ja turvallinen levähdyspaik-ka, jonne on hyvä tulla, missä tu-lee kohdatuksi ja kuulluksi.

Liikkuvan työmuodon puit-teissa tulemme ihmisten luo, sinne missä he asuvat, toimivat

ja kokoontuvat, jotta kynnys koh-taamiseen olisi matala ja mah-dollisuus yhteydenpitoon niin helppoa kuin suinkin mahdollista.

Suurlähetystöjen arvioiden mukaan Benelux-maissa asuu yh-teensä lähes 11 000 Suomen kan-salaista tai suomalaistaustaista ih-mistä (Alankomaissa noin 5 100, Belgiassa noin 4 000 ja Luxem-burgissa noin 1 500). Lisäksi toi-minta-alueella matkustaa työn ja vapaa-ajan vuoksi kymmeniä tu-hansia suomalaisia joka vuosi.

Palvelimme ja kohtasimme yhteisöämme toimintavuoden aikana omissa toimipaikoissam-me, merimieskirkoillamme Brys-selissä ja Rotterdamissa. Lisäksi liikuimme aktiivisesti yhteisöm-me jäsenten luo, muun muassa koteihin, kouluihin, sairaaloihin, vankilaan, satamamiin, kirkkoihin sekä moninaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joita suomalaisyh-

teisössä järjestettiin yhteistyössä kanssamme. Kaikessa toiminnas-samme tavoitteenamme oli tukea yhteisöä sosiaalisesti, hengelli-sesti, henkisesti ja kulttuurisesti.

Benelux-maiden merimieskirk-ko jatkoi kohtaamisten ja toimin-nan osalta kasvusuuntaansa, siitä huolimatta, että Brysselin joulu-myyjäisten asiakkaiden reaalilas-kenta vähensi aikaisempia arvioi-ta kävijämääristä huomattavasti ja merkittävä yhteistyökumppani joutui siirtämään ryhmiä muualle ahtaiden tilojen vuoksi.

Kohdattuja (tapahtumat ja merimieskirkkojen kävijät) yh-teensä 71 560 henkilöä (2016: 67 577 henkilöä).

Toimintaa kehitettiin ja moni-puolistettiin aktiivisesti. Vuodelle osuivat henkilöstövaihdokset An-twerpenin liikkuvassa merimies-kirkkotyössä ja Rotterdamin me-rimieskirkolla.

26 27

ToimintaAntwerpenin liikkuvan meri-mieskirkkotyön toimintamuotoja ja verkostoa alettiin tammikuusta 2017 lähtien kartoittaa, kun Suo-mesta saapui 2.1. uusi sosiaali-kuraattori Matti Schadrin, joka toimi Antwerpenissa 15.6. asti. Häntä seurasi noin kolme kuukau-den tauon jälkeen uusi työntekijä Henri Isokuortti, joka aloitti sosi-aalikuraattorina 1.10.2017.

Etenkin laivatyöhön ja meren-kulkijatyön verkostoihin Antwer-penissa ja Zeebruggessa satsat-tiin. Kesäinen henkilöstövaihdos, työmuoto oli lähes neljä kuukaut-ta ilman työntekijää, vaikutti toi-minnan kehittämiseen.

Ulkosuomalaisyhteisöä ja ver-kostoa kohdattiin vuoden aika-na 22 kertaa mm. kokoavan ja ennalta ehkäisevän sosiaalityön puitteissa. Erityisesti voisi mai-

nita syyskuisen Suomi100-juhlan Meetkerkessä ja joulukuiset Kau-neimmat joululaulut -tilaisuuden Bruggessa.

Lisäksi johtava sosiaalikuraat-tori ja johtaja/merimiespastori olivat vastuussa alueen korjaa-vasta ja kriisitilanteiden sosiaali-työstä tarjoten yhteisölle tarpeel-lista tukea sekä keskusteluapua.

Jumalanpalveluselämään ja nuorten toimintaan läntisen Bel-gian suomalaisyhteisö osallistui toimintavuoden aikana pääasias-sa Brysselissä, Antwerpenissa pidettiin helmikuussa 2017 yksi messu. Alueen nuoria oli mukana Luxemburgissa järjestetyllä nuor-tenleirillä toukokuussa.

Kohtaamisia tilastoitiin yh-teensä 729 kertaa, muun muassa eri tilaisuuksissa sekä merenkul-kijatyön, keskustelujen ja avusta-misten muodossa.

Sosiaalikuraattori osallistui

kevätkaudella Merimieskirkon kriisikoulutukseen Turussa maa-liskuussa, Merimieskirkon yh-teiseen työntekijäkoulutukseen (aiheena viestintä) huhtikuussa Saksassa, Länsi-Euroopan IC-MA-kokoukseen Bremerhave-nissa, Saksassa, toukokuussa ja Ulkosuomalaisparlamentin täys-istuntoon kesäkuussa Helsingis-sä sekä syksyllä Merimieskirkon sosiaalityön koulutukseen Nea Makrissa, Kreikassa (aiheena va-paaehtoistyö).

Hän toimi myös Antwerpenin kansainvälisen merimieskirkon ja Port Harbour Hotelin verkostois-sa. Lokakuussa sosiaalikuraattori kävi Rotterdamissa kansainväli-sen laivatyön koulutuksen.

Mainittavaa on lisäksi, että Merimieskirkko osti Antwerpe-nista työsuhdeasunnon alueella työskentelevää sosiaalikuraatto-ria varten.

Edellisellä sivulla: Perhekerhon toimin-ta on aktiivista Brysselin merimieskir-kolla. Kuva: Joonas Brandt.

Oikealla: Parhaiten merenkulkijoita Benelux-maissa tavoitetaan liikkuvalla merimieskirkkotyöllä. Sosialikuraatto-ri laivakäynnillä Zeebruggessa. Kuva: Henri Isokuortti.

28

Brysselin merimieskirkko

Brysselin merimieskirkolla jär-jestettyjen tapahtumien määrä ja valikoima pysyivät pitkälti en-nallaan. Kirjasto, sauna, kahvila ja Suomi-kauppa olivat entisten vuosien tapaan vilkkaita.

Lounaspäiviä oli koko vuoden neljä viikossa (tiistaista perjan-taille), ja lounasajan kävijämäärät nousivat vuoden aikana huomat-tavasti.

Merimieskirkko oli auki kuu-tena päivänä viikossa. Joulutauko oli kolmi- ja kesätauko viisiviikkoi-nen.

Joulumyyjäiset pidettiin joulu-kuussa ja ne kestivät yhteensä 10 päivää (29.11.–3.12. ja 6.–10.12.). Myyjäisille asetetut tulostavoit-teet ylitettiin (budjettitavoite 100 000 euroa, alv 0 % liikevaihto, ta-voitettiin 107 000 euroa).

Kahvila- ja kirjastopalveluihin satsattiin vuoden aikana mm. multimediavälineistön uusinnal-la, pakkashuoneen laajentamisel-la, kylmiön rakentamisella ja asia-kas-wc:n täysremontilla. Samalla korjattiin talon vesiputkistoa ja kattoja.

Työhyvinvointiin panostettiin rakentamalla työhuonetila niin sanottuun ateljeehuoneistoon, jossa on kolme tilavaa työpistettä.

Syksyllä 2017 aloitettiin asuin-kerrosten remontin suunnittelu: vesi- ja viemäriputket, kylpyhuo-neet ja keittiöt. Vastuussa re-montin sisustus- ja muutossuun-nittelusta sekä valvonnasta oli sisustusarkkitehti Anneli Lahtua.

Merimieskirkkolaiset kohtasi-vat eri toimintaryhmissä, tapah-tumissa, hengellisessä ja sosiaa-lityössä sekä keskusteluissa yli 15 000 ihmistä. Siinä on laskua verrattuna vuoteen 2016, mikä johtuu lähtökohtaisesti vähäisistä ja pienistä tilaresursseista: mm. Benelux-instituutin Suomi-kurssit oli siirrettävä talosta ulos uuteen paikkaan.

Myös myyjäiskävijät laskettiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa laskurilla ja todettiin, että kävijöi-tä oli huomattavasti vähemmän, kuin mitä aikaisemmin oli oletet-tu kassatapahtumien perusteella. Kyseessä ei siis ollut siten todel-linen lasku kävijämäärissä, vaan todellisten lukujen täsmentämi-nen.

Matalan kynnyksen kohtaa-mispaikassa kohdattiin lisäksi lä-hes 27 400 ihmistä, mikä on noin 15 % nousu verrattuna vuoteen 2016. Kohtaamisten määrä oli yh-teensä 42 400 henkilöä.

Toiminnan kohokohdat olivat Suomi100-juhlavuoden maakun-talounasviikot, vapputapahtuma perheille, Suomi100-juhannus-juhlat yhteistyössä Suomi-Klubin kanssa, Reformaatio500-juhla-messu yhdessä kahdeksan sisar-kirkon kanssa, Suomi100-lasten-tapahtuma ja joulumyyjäiset.

Hengellinen ja kirkollinen työ jatkui tuttuun tapaan. Jumalan-palvelukset pidettiin Ylösnouse-muksen kappelissa pääsääntöi-sesti kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena sunnuntaina, yh-teensä 18 kertaa. Kolme kertaa pidettiin sen lisäksi hartauksia merimieskirkolla ja Ylösnouse-muksen kappelissa, yksi Tuomas-messu toteutettiin yhdessä Tam-pereen Tuomasmessuyhteisön kanssa syyskuussa ja ekumeeni-nen Suomi100-juhlajumalanpal-velus joulukuussa.

Kesäkuussa vietettiin kahdek-sankielistä Reformaatio500-mes-

Mirja Gustafssonin näyttelyn Genesis avajaisissa oli vieraana mm. europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmaki.

Brysselin merimieskirkon vapaaehtoinen Ritva Latvala teki lasten messuun puuhapussukoita.

28 29

sua Brysselin ranskankielisessä protestanttisessa kirkossa. Yh-teistyössä Ylösnousemuksen kap-pelin kanssa toteutettiin kolme hartautta ja jumalanpalvelusta vuoden aikana. Kauneimmat jou-lulaulut laulettiin kaksi kertaa ja jouluhartauksia oli jouluaattona kaksi.

Kasteita oli vuoden aikana kol-me (kaksi Brysselissä ja yksi Suo-messa), avioliiton siunaamisia kaksi (Brysselissä ja Gentissä) ja hautaan siunaamisia yksi (Suo-messa).

Eurooppa-koulun pääsiäis- ja jouluhartauksia pidettiin neljä. Päivärippikoulu järjestettiin ke-vätkaudella kahdelle aikuiselle ja konfirmaatiomessu pidettiin ke-säkuussa.

Sielunhoitokeskusteluja käy-tiin läpi vuoden säännöllisesti.

Messuissa avusti joukko aktii-visia yhteisön jäseniä (yhteensä noin 20 henkilöä), nuorten kans-sa toteutettuja messuja oli kaksi.

Messuissa kuultiin säännölli-sesti merimieskirkon kuoron upe-ata laulua. Kuoroa johti vapaaeh-toispohjalta Matti Kataikko, joka oli myös pääsääntöisesi messuis-

sa kanttorina mukana. Kanttorina toimivat myös vapaaehtoiset Ja-ri-Matti Riiheläinen, Lotta Harju ja Pekka Rislakki.

Vapaaehtoissuntiona palve-livat Katja Lehto-Komulainen ja Matti Mannila.

Messuista vastasivat meri-miespastorit Katri Oldendorff ja Pauliina Tuomanen ja kerran yh-teisön jäsen rovasti Heli Inkinen sekä yhdestä sanajumalanpalve-luksesta Milla Purosalo-Vanden-broucke.

Yhteistyö muiden pohjois-maisten ja protestanttisten kirk-kojen kanssa oli aktiivista. Johtaja osallistui lisäksi Eurooppa-kou-lun protestanttisten vanhempien neuvoston kokouksiin sekä piti yllä tiivistä yhteistyötä ekumee-nisen Ylösnousemuksen kappe-lin henkilökunnan ja hengellisen työn tiimin kanssa.

Sosiaalityötä tehtiin Belgias-sa ja Brysselin merimieskirkolla kokoavan, ennaltaehkäisevän, liikkuvan, korjaavan ja kriisitilan-teisiin paneutuvan sosiaalityön merkeissä. Sosiaalityön toimin-taryhmien korkeaa laatua ylläpi-dettiin tarkkailemalla, vastaako

toiminta yhteisön odotuksia.Päiväkerhoryhmä lopetettiin,

koska kysyntää ei ollut. Perhei-den ja hoitajien toiveesta lisättiin yksi viikoittainen perhekerho per-jantaiaamuun. Kerhotoimintaa vahvistettiin siten, että sosiaali-kuraattori oli mahdollisuuksien mukaan enemmän ryhmissä mu-kana. Uutena aloitettiin Elämän-kaarityöryhmän tapaamiset kai-kenikäisille aikuisille.

Yhteistyö Belgian Suomi-kou-lun kanssa aloitettiin vierailemal-la marraskuussa Suomi-koulun Suomi100-juhlassa ja tapaamal-la kaksi kertaa johtajaopettajaa. Vierailut jatkuvat syksyllä 2018.

Paikallisten vapaaehtoisten verkostoa laajennettiin lähinnä joulumyyjäisissä. Pidettiin tilai-suus vapaaehtoistyöstä kiinnos-tuneille hengelliseen työhön liit-tyen. Osallistujia oli noin 20.

Vapaaehtoistoimikunnille jär-jestettiin yhteinen kiitos-grilli-ilta keväällä 2017.

Lounasvalmisteluja tekemässä Maija Tikka. Kuva: Tuukka Pajuniemi.

30

Kohtaamiset (kävijät ryhmittäin)

• Perhekerhot noin 15 hlö (3 x vko)• Keskiviikkokerhot noin 5 lasta (1 x vko)• Muskari 15 hlö (1 x vko)• Mukalaparkki varauksesta (10 kertaa vuonna 2017)• Nuortenillat 30 hlö (1 x kk)• Ryhmänohjaajakoulutus 15 hlö (1 x kk)• Au-pairit ja nuorten aikuisten tapaamiset 10 hlö (1 x kk)• Improvisaatioteatteriryhmä 10 hlö (1 x vko)• Merimieskirkon kuoro 10 hlö (1 x vko)• Miesten sauna 5 hlö (1 x vko)• Naisten sauna 5 hlö (1 x vko)• Saunapojat 10 hlö (1 x vko)• Neulekahvila 6 hlö (1 x kk)• Marttojen kokoontumiset 6 hlö (1 x kk)• Partiolaisten kokoontumiset 40 hlö (2 x vuodessa)• Kirjallisuuspiiri yhteistyössä Suomi-Klubin kanssa 6 hlö (5 x vuodessa)

Sosiaali- ja diakoniatyö

• Vankilakäynnit 10 kertaa• Sairaalakäynnit 7 kertaa• Eurooppa-koulun vierailut 2 kertaa• 23.3. Skandikoululaiset vierailivat kirkolla• Keskustelut ja sielunhoitotapaamiset 1810 kertaa• 31.3.-2.4. Isoskoulutusretki Lontoon merimieskirkolle (12 hlö)• Lasten ja Nuorten Benelux-leiri 12.-14.5. (45 hlö)• Lasten ja Varhaisnuorten Benelux-leiri 15.-17.9. (25 hlö)• 4.11. aloitettiin Elämänkaari-ryhmätyöskentely (6 hlö)

Tapahtumat (juhlat, konsertit, näyttelyt jne.)

• 4.3. Elokuva pakolaisteemasta Ylösnousemuksen kappelissa, yhteist.: Oliivipuuyhdistys (20 hlö)• 26.3. Kirjatoritapahtuma kirkolla (150 hlö)• 30.4. Vapputapahtuma perheille (50 hlö)• 7.5. Sydämen päällä vanhenevat vanhemmat, yhteist.: Belgian Martat (15 hlöä)• 2.6. Toimikuntien ja vapaaehtoisten grilli-ilta (20 hlö)• 4.6. Kirpputoritapahtuma (90 hlö)• 9.6. Improvisaatioteatteriryhmän esitys Ylösnousemuksen kappelissa (28 hlö)• 18.6. Merimieskirkon kuoron kesäkonsertti (65 hlö)• 24.6. Suomi100-juhannusjuhla yhteist.: Suomi-Klubi (250 hlö)• 23.9. Tuomasmessu (70 hlö)• 24.9. Duuria-lauluyhtyeen konsertti (30 hlö)• 1.10. Keskustelutilaisuus ja luento ”Kun avaan suuni, puhun kuin äitini”, yhteist.: Belgian Martat (12 hlö)• 8.10. Helena Liikasen luentotilaisuus ”Naisena ulkomailla”, yhteist.: Belgian Martat ja Suomi-Klubi (30 hlö)• 14.10. Keskusteletilaisuus ikääntymisestä ulkomailla, Suomi-Seurasta Helena Balash (8 hlö)• 15.10. Kamerunilainen kokkikurssi, yhteist.: Belgian Martat (15 hlö)• 21. ja 22.10. Luentotilaisuudet aiheesta ”Päihteet”, lauantaina nuorille ja sunnuntaina aikuisille (25 hlö)• 12.11. Kirjatoritapahtuma (100 hlö)• 12.11. Vaatteiden korjauspaja-tapahtuma yhteist.: Belgian Martat (30 hlö)

30 31

Brysselin merimieskirkkoa remontoitiin vuoden 2017 aikana.

32

”Kiitos kun sain tulla teitä kaikkia tapaamaan – oli kivaa kirkolla!! Varmaan tällä viikolla on ihan yhtä paljon säpinää siellä….

Terveiset meiltä kaikilta, Merja, Turku. PS. Koiran kuva tulee jou-lun jälkeen: hänet pitää hieman

nyppiä ensin edustavampaan kuntoon” (palauteposti myyjäis-

ten vapaaehtoiselta)

”Koko porukalle rauhallista joulun aikaa! Lämmöllä muistan saamaani apua ja huolenpitoa

viime vuonna, kun sitä tarvitsin! Aitoa lähimmäisen rakkautta ventovieraalle!” (komment-ti Brysselin Facebook-sivulla

14.12.2017)

Matalan kynnyksen kohtaamis-paikkatyötä merimieskirkon kah-vilassa toteutettiin koko työnte-kijä- ja vapaaehtoistiimin voimin.

Sosiaalityötä tekevät olivat mahdollisimman kattavasti myös itse paikalla ja tavoitettavissa. Sosiaalityöstä Belgian merimies-kirkkoyhteisössä vastasivat koko vuoden johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz sekä johtaja/merimiespastori Katri Ol-dendorff.

Kokoavassa ja ennalta ehkäise-vässä työssä sosiaalityön tehtäviä tekivät lisäksi kaksi vuosivapaa-ehtoista ja kuusi harjoittelijaa.Koko henkilökunta osallistui Merimieskirkon yhteiseen työn-tekijäkoulutukseen (aiheena viestintä) huhtikuussa Saksassa. Sosiaalikuraattori ja johtaja osal-listuivat Suomi100-verkostotyö-hön muiden Belgian suomalaisyh-teisöjen kanssa, Merimieskirkon sosiaalityön koulutukseen Krei-kassa syyskuussa (aiheena vapaa-ehtoistyö) ja Ulkosuomalaisparla-mentin täysistuntoon Suomessa kesäkuussa 2017.

Sosiaalikuraattori kävi Kirkon koulutuskeskuksen Nuorten kriisi-työ-koulutuksen Suomessa syys-

kaudella 2017 ja edusti Belgian merimieskirkkoa Länsi-Euroo-pan Ulkosuomalaisparlamentin aluekokouksessa Glasgow’ssa helmikuussa.

Johtaja osallistui Merimies-kirkon kriisikoulutukseen maa-lis- ja syyskuussa sekä Sosten järjestämään Arviointi-koulu-tukseen marraskuussa Turussa.

Luxemburgin merimieskirkko

Luxemburgin merimieskirkko jatkoi toimintaansa Luxembur-gin evankelisen kirkon Centre Protestant -tiloissa Clausenissa. Siellä kokoonnuttiin vuoden ai-kana viiteen suomenkieliseen jumalanpalvelukseen (Katri Ol-dendorff pappina ja Anniina Reinholdtsen vapaaehtoiskant-torina) ja seitsemään nuortenil-taan (Piia Lännenpää-De la Cruz, Matti Schadrin, Henri Isokuort-ti).

Yhteistyössä kansainvälisen Protestanttisen Allianssin kans-sa toteutettiin kaksi englan-ninkielistä jumalanpalvelusta. Kirkkoraatilaiset osallistuivat aktiivisesti jumalanpalveluselä-män valmisteluun, toteuttami-seen ja kirkkokahvitarjoiluun.

Lisäksi pidettiin Euroop-pa-koulun alaluokille kevät- ja jouluhartaudet sekä vierailtiin Eurooppa-koululla viidellä us-konnontunnilla.

Joulukuussa laulettiin perin-teisesti Kauneimmat joululaulut, joiden suunnittelusta ja toteut-tamisesta vastasivat paikalliset vapaaehtoiset.

Syyskuussa toteutettiin yh-dessä Suomi-koulun, Euroop-pa-koulun ja Finlux-järjestön kanssa Lasten Suomi100 -tapah-tuma, jossa merimieskirkko vas-tasi lasten puuhapisteistä.

729 henkilöä osallistui näihin eri sosiaali- ja hengellisen työn tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Yllä: Benelux-maiden nuortenleiri ko-koontuu Luxemburgissa. Kuva: Tuukka Pajuniemi.

Seuraavalla sivulla: Suomi100-tulp-paanin kastajaisia vietettiin Suomen presidentinlinnassa toukokuussa.

Alla: Suomen itsenaisyyspäivänä oli tunnelma kohdallaan. Kuva: Esa Peltola.

Yllä: Reformaation juhlavuoden messu pidettiin lokakuussa Luxemburgissa. Kuva: Esa Peltola.

Alla: Kauneimmat joululaulut -tiimi. Kuva: Esa Peltola.

32 33

Rotterdamin merimieskirkko

Koko Hollannissa oli tammikuussa 2017 yli 5 100 suomalaista henki-löä. Tämä tieto toimitettiin Suo-men suurlähetystöstä Haagissa, ja lukuun kuuluvat ne suomalai-set, jotka ovat rekisteröineet en-sisijaisen osoitteensa Hollantiin.

Lisäksi tulevat ne suomalaiset, joilla on kaksoiskansalaisuus sekä opiskelijat tai muut suomalaiset, jotka eivät ole rekisteröityneet Hollantiin, mutta oleilevat tai opiskelevat Hollannissa.

Suomalaisten opiskelijoiden määrä näyttää edelleen kasva-neen Hollannissa: opiskelijoiden määrä näyttäisi jopa kolminker-taistuneen kuluneen vuoden aikana. Tähän arvioidaan liitty-vän Iso-Britannian toimintaym-päristön muutokset. Hollanti on maantieteellisesti lähellä Britan-niaa ja maalla on pitkät perinteet englantia puhuvan väestön ja ta-sokkaiden opiskelumahdollisuuk-sien tarjoajana.

Tätä ja Alankomaissa liikkuvi-en suomalaisten yhteisöä palve-lee Rotterdamin merimieskirkko, jonka vuoden 2017 kohokohtiin sisältyvät ainakin Hollannissa tehtävän suomalaisen merimies-kirkkotyön 90-vuotisjuhlallisuu-det syyskuussa ja reformaation 500-vuotisjuhallisuudet lokakuus-

sa sekä tietysti koko vuoden kat-taneet Suomi100-juhallisuudet, joita Rotterdamin merimies-kirkkoyhteisö oli valmistellut jo useamman vuoden ajan muiden suomalaistoimijoiden kanssa pe-rustetun juhlavuoden säätiön kautta.

Säätiössä toimivan yhteistyö-verkoston kautta tuotettiin muun muassa Suomi100-tulppaanilaji, joka ’kastettiin’ presidentinlin-nassa Suomessa, suomalaisen koivumetsän Schipholin lento-kentän läheisyyteen sekä Amster-damissa pidettävän juhlavuoden itsenäisyyspäivän gaalan.

Rotterdamin merimieskir-kon juhlavuoden kontribuutio huipentui kesäkuussa pidettyyn Extraordinary Finland -juhlaviik-koon, joka oli osa Suomen virallis-ta juhlavuoden ohjelmaa ja jolle oltiin saatu myös valtionavustus-ta Suomesta.

Rotterdamin merimieskirkon Finse Huisessa elettiin kolmatta täyttä kalenterivuotta peruskorja-tussa kiinteistössä. Vuosi 2017 oli sekä toiminnan vakiinnuttamisen että kehittämisen aikaa.

Rotterdamin kirkolla lähdettiin strategialähtöisesti toimimaan paikallisten vapaaehtoisten vas-tuun lisäämiseksi. Tämä näkyi muun muassa usean paikallisen vapaaehtoisen jatkuvassa, itse-näisessä osallistumisessa mata-lan kynnyksen kohtaamispaikka-työhön kahvilavuoroissa.

Pääsiäisen pikkubasaaria vie-tettiin palmusunnuntaiviikonlop-puna toista kertaa menestyksek-käästi, samaan aikaan järjestettiin myös ensimmäistä kertaa Lon-toostakin tutut Poropäivät.

Amsterdamin joulubasaaria vietettiin vuonna 2017 viikkoa tavallista aiemmin Suomen juh-lavuoden ja muiden suomalaista-hojen kanssa yhteistyössä järjes-tämän juhlagaalan vuoksi.

Alla: Extraordinary Finland -juhlaviikon alustus suomalaisesta kirjallisuudesta.

Yllä: Rotterdamin pormestari Ahmed Aboutaleb yhteisessä reformaation juhlajumalanpalveluksessa.

Alla: Pohjonen-Alanko-produktio vauhdissa juhlaviikon pääkonsertissa.

34

Juhlavuosi näkyi enemmän tai vähemmän kaikessa toiminnassa: muun muassa Groningenin jou-lutorilla, jota vietettiin niin ikään toista kertaa, vietettiin ikimuis-toista Suomi-juhlaa.

Matalan kynnyksen kohtaa-mispaikan kävijämäärät Rotterda-min merimieskirkon Finse Huises-sa oli lähes 11 000 ihmistä (luku on tismalleen sama kuin vuonna 2016), josta on:

• 1,5 % matkailijoita• 1,7 % suomalaisia

merenkulkijoita• 0,2 % ulkomaalaisia

merenkulkijoita• 69 % muita suomalaisia• 27 % muita ulkomaalaisia• 1 % suomalaisia

raskaanliikenteenkuljettajia• 0,01 % ulkomaalaisia

raskaanliikenteenkuljettajia.

Eri tilaisuuksissa, tapahtumissa, toimintaryhmissä, hengellisessä ja sosiaalityössä sekä keskuste-luissa kohdattiin sen sijaa lähes 17 000 ihmistä. Vastaava luku vuonna 2016 oli 10 143, joten kasvu on huomattava.

Osaltaan tähän vaikuttanee myös tilastointiin saadut päivite-tyt ohjeet: aiemmin on tilastoin-nissa kuvattu tiukasti vain itse järjestämä toiminta, eikä talon

käyttöaste. Kohtaamisia yhteen-sä tarkasteluvälillä oli siis noin 28 000.

Hengellistä työtä tehtiin juma-lanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten sekä sielunhoidon alueilla ja ennen kaikkea arjessa erottamattomana elävän meri-mieskirkkoteologian muodossa. Jumalanpalveluselämä vastasi rytmiltään ja frekvenssiltään hy-vin paljon toimintakautta 2016.

Lasten osallisuutta jumalan-palveluksissa huomioitiin piirus-tus- ja leikkimahdollisuudella sekä elein(kin) toteutetulla us-kontunnustuksella.

Pääsiäisaikana yhdistimme voimamme pohjoismaisten kirk-kojen kanssa ja tarjosimme yhtei-söillemme skandinaavisessa yh-teistyössä vietettyjä pääsiäisajan jumalanpalveluksia. Yhteistyös-sä kokoonnuimme muutonkin viettämään jumalanpalveluksia, työntekijöiden aamiaisten ja pap-pien kokousta.

Merimiespastori ohjasi raa-mattupiiriä ja sen yhteydessä työstettiin tulevan pyhän evan-keliumitekstiä sekä mahdollisen jumalanpalveluksen palveluteh-tävien sisältöjä. Raamattupiirissä toteutettiin myös seurakunnan esirukoustehtävää.

Paikallisen vastuunkannon li-sääntyminen näkyi hengellisessä

työssä siten, että lähes jokaiseen jumalanpalvelukseen saatiin täy-sin vapaaehtoinen säestäjä, kant-tori tai muusikko.

Vuoden aikana Hollannin me-rimieskirkkoyhteisössä vietettiin kolme kastetta, kolme avioliiton siunausta ja yksi uurnan siunaus.

Merimiespastori osallistui useisiin hautajaisiin kirkon edus-tajana ja oli mukana hautajaisse-remoniassa esimerkiksi rukouk-sen muodossa.

Hengellisestä työstä Hollannin merimieskirkkoyhteisössä vastasi merimiespastori Pauliina Tuoma-nen.

Sosiaalityötä tehtiin Rotter-damin merimieskirkkoyhteisössä liikkuvan sosiaalityön (laivakäyn-nit, merenkulkijoiden ja raskaan-liikenteenkuljettajien kuljetukset, erilaiset koti- ja laitoskäynnit, avustamiset terveydenhuollon palveluissa ja niiden saavutetta-vuudessa sekä hoitoverkostoko-koukset paikallisten toimijoiden kanssa), kokoavan toiminnan (eri-laiset ryhmät ja kokoontumiset), ohjauskeskusteluiden ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkatyön merkeissä.

Lisäksi sosiaalikuraattori ja merimiespastori toimivat aktiivi-sesti lukuisissa olemassa olevissa yhteistyöverkostoissa (katso Yh-teistyö-osuus).

Suomalaisen koivumetsän avajaisia vietettiin Alankomaissa 17.11.2017.

Vuoden 2017 aikana alkoi Finse film-huis.

EOF-viikolla Rotterdamin merimies-kirkolla oli Jussi Puikkosen maailmaa kiertänyt Sauna from Finland -valoku-vanäyttely.

34 35

Uusi sosiaalikuraattori, Valt-teri Salmi, aloitti tehtävässään 1.2.2017. Siihen asti tehtävässä toimi vt. sosiaalikuraattori Maija Ketoluoto, joka jatkoi vielä 1.2.-31.3.2017 sosiaalityön assistent-tina.

Liikkuvaa sosiaalityötä vahvis-tettiin jakamalla työn vastuuta ta-saisemmin sosiaalityötä tekevien työntekijöiden (sosiaalikuraattori ja merimiespastori) ja vuosiva-paaehtoisen (kiinteistövapaaeh-toinen) välillä.

Merenkulkijoiden asemaa yh-teisössä tuotiin esille aloittamal-la kirjaamaan kirkon liitutaululle kullakin viikolla Rotterdamin sa-tamassa käyvät suomalaiset aluk-set.

Merenkulkijoiden joululahjat laajensimme käsittämään myös ’uudemman ajan merenkulkijat’, raskaanliikenteenkuljettajat.

Yksittäisten tapahtumien ja teemakokoontumisten lisäksi kokoavaa toimintaa lisättiin akti-voimalla yhteisöä säännöllisten kokoontumisten ideoinnissa ja toteutuksessa ja kuuntelemalla yhteisölähtöisesti kohderyhmäm-me tarpeita.

Sosiaalikuraattori, merimies-pastori ja vuosivapaaehtoinen/harjoittelija olivat läsnä kirkolla kokoontuvissa ryhmissä vuorot-telun ja kulloinkin parhaan tehtä-vänjaon periaatteella.

Uutena toimintana kokoavaan toimintaa kehitettiin Finse Film-huis -elokuvaillat, jotka suunni-teltiin ja joiden elokuvat valittiin paikallisten vapaaehtoisten toi-mesta.

Vuonna 2017 elokuvailtojen teemana olivat unohdetut eloku-vat suurilta suomalaisilta ohjaajil-ta, iltoja alusti hollantilainen elo-kuva-alan asiantuntija, Jos, joka on hollantilaisen elokuvalehden toimittaja. Vuoden 2018 filmi-il-tojen teemaksi on kaavailtu suo-malaisten naisohjaajien elokuvia.

Merimieskirkko toimi eloku-vailtojeniltojen mahdollistajana ja käytännön toteuttajana. Samaa konseptia paikallisten toimijoiden aktivoinnista siirretään vuonna 2018 ainakin ikääntymisiltoihin.

Matalan kynnyksen kohtaa-mispaikkatyötä merimieskir-kon kahvilassa toteutettiin koko työntekijä- ja vapaaehtoistiimin voimin. Sosiaalityötä tekevät pyr-kivät varustamaan muita tähän tehtävään ja osallistumalla myös itse siihen, toisinaan myös kah-vilavuorossa palvelemisen muo-dossa.

Paikallisia vapaaehtoisia in-nostettiin osallistumaan meri-mieskirkon matalan kynnyksen kohtaamiskahvilan toimintaan. Vuoden aikana kohtaamiskahvi-lan toimintaan saatiin viisi uutta paikallista vapaaehtoista.

Erilaisia ohjauskeskusteluja käytiin vuoden aikana runsaasti. Vuoden aikana huomattiin tarve omaksua paikallisen yhteiskun-nan sosiaalipalvelut paremmin, ja sen myötä tehtiin suunnitelma uuden sosiaalikuraattorin pereh-tymisestä aiheeseen.

Paikallisen korttelipoliisin kanssa tavattiin kaksi kertaa, tapaamisissa kerrottiin meri-mieskirkon palveluista, joita

korttelipoliisit voivat hyödyntää vastaavasti korttelipoliisi kertoi omasta toiminnastaan.

Lisäksi osallistuttiin tiiviisti Rot-terdamissa toimivan ICMA-ver-koston kokouksiin, toukokuussa Länsi-Euroopan ICMA-tapaami-seen Bremerhavenissa, Länsi-Eu-roopan Ulkosuomalaisparlamen-tin aluekokoukseen Glasgow’ssa helmikuussa ja kesäkuussa Ulko-suomalaisparlamentin täysistun-toon Helsingissä. USP-edustajina toimivat Pauliina Tuomanen, Valt-teri Salmi ja paikallinen yhteisön jäsen Riitta Bout-Saari.

Merimiespastori ja sosiaaliku-raattori suorittivat vuoden 2017 aikana kriisityönkoulutuksen, oka oli kaksiosainen ja jonka vastuu-kouluttajana toimi Karita Pohjo-lan-Pirhonen. Alkuvuodesta sosi-aalikuraattori kävi Rotterdamissa laivatyön koulutuksen.

Tilastointikäytänteitä ja -rutii-neja tarkistettiin, koska vuoden alussa huomattiin, että suuri osa toiminnasta ei näkynyt tilastonu-meroissa. Tilastoinnin avuksi laa-dittiin erillinen päiväkohtainen lo-make, jonka tavoite on selkeyttää ja yksinkertaistaa tilastointia sekä auttaa tilastoinnin toteutumisen seurannassa.

Rotterdamin merimieskirkko oli mukana Suomalaisen Naisen Päivillä.

36

Hollannin merimieskirkkoyhteisö kokoontui seuraavien, talon koor-dinoimien kokoontumisten ja toi-mintaryhmien parissa:

• Raamattupiiri (kaksi/kolme kertaa kuukaudessa)

• Kirjapiiri (kerran kuukaudes-sa)

• Senioritapaaminen (kerran kuukaudessa)

• Nuorten aikuisten saunailta (kerran kuukaudessa)

• Jumalanpalvelukset (kerran kuussa)

• Pohjoismaiset jumalanpalve-lukset (neljä kertaa kaudessa)

• Joulubasaarin osastovastaa-vat kokoontuivat noin viisi kertaa vuoden aikana, tam-mikuussa pidetiin koko yhtei-sölle avoin osastovastaavien työpaja, jossa esiteltiin osas-tovastaavien tehtäviä ja kut-suttiin uusia ihmisiä jouluba-saarin vastuunkantajiksi.

Tilaisuuksien valikoima oli seu-raava:

• Talven grilli-ilta (tammikuus-sa)

• Viininmaistajaiset (kevätkau-della)

• Hollannin parlamenttivaalien infotilaisuus, alustajana pai-kallinen asiantuntija

• Pihatalkoita tammi- ja syys-kuussa

• Useita taidenäyttelyjä• Vappujuhla• Jääkiekon MM-kisakatsomot• After Work-saunatapahtumat

(kevät- ja syyskaudella)• Juhannusjuhlat (kesäkuussa)• Venetsialaiset (elokuussa)• Finse Filmhuis (kerran kuu-

kaudessa)• Tervetuloa Hollantiin-tilaisuus• Kamarimusiikkikonsertti• Ikääntymiseen ulkomailla liit-

tyvä luento- ja keskustelutilai-suus

• Siirtokuntakokous• Useita konsertteja• Yhteistyötilaisuuksia, kuten

mm Relax day ja Marimekko Sample Sale

• Linnanjuhlakatsomo• Jouluillallinen

Lisäksi merimieskirkolla kokoon-tui kolme sosiaalityön/kirkollisen työn ja varainhankinnan välimaas-toon sijoittuvaa jatkuvaa ryhmää: Victory Bible Church International (EN), Narcotics Anonymous (EN) ja Rotterdamin lauantaikoulu, jot-ka tuottivat seuraavat toiminnot: viikoittainen raamattupiiri, juma-lanpalvelus ja vertaistukiryhmä sekä Suomen kielen koulu joka toisella viikolla.

Suomi100-toiminta määritti Rotterdamin merimieskirkon elä-mää läpi juhlavuoden. Olimme toukokuusta 2015 työskennelleet Suomi100-komiteassa, joka muo-

dostetiin Alankomaiden keskeisis-tä suomalaistoimijoista.

Vuonna 2016 komitea muuttui säätiöksi Finland 100 together in the Netherlands, jonka kunniapu-heenjohtajana toimi suurlähetti-läs Katri Viinikka (ks. lisää säätiön edustuksesta ja yhteistyöstä Yh-teistyö-osiosta).

Rotterdamin merimieskirkon Suomen juhlavuoden viettämi-nen huipentui Extraordinary Fin-land -juhlaviikkoon, jota vietettiin Rotterdamissa 2.–11.6.2017, jon-ka aikana tutustuttiin monipuoli-sesti suomalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin:

Juhlaviikko alkoi kaupungin keskustassa Witte de With -ka-dulla, taidekeskus WORMissa, missä oli mahdollisuus nauttia suomalaisista artisteista, kult-tuuritarjonnasta ja tunnelmasta. Pääkonsertin artistina oli Pohjo-nen Alanko Produktio.

Seuraavalla viikolla ohjelma siirtyi merimieskirkon Finse Hui-seen, jossa ohjelmassa oli monia erilaisia tapahtumia ja aktiviteet-teja, kuten näyttelyitä, työpajoja, Helsinki Café (BE), kaikille avoin ja maksuton saunapäivä, Fin-land-päivä sekä paljon muuta.

Juhlaviikon eri tilaisuuksien ja tapahtumien toteutukseen osal-listui yhteensä 51 henkilöä. Pro-jektin yhteistyöverkostossa oli ainakin 12 organisaatiota Bene-lux-maista ja Suomesta.

Extraordinary Finland -juhlaviikkoon Rotterdamissa Suomen itsenäisyyden satavuotisvuonna mahtui monenlaisia mielen-kiintoisia tapahtumia.

36 37

Tapahtumakokonaisuuden ai-kana avoimia yleisötilaisuuksia ja tapahtumia oli 14 sisältäen kon-sertteja, näyttelyitä, esityksiä, työpajoja jne. Arvio tapahtuma-kokonaisuuden yleisömäärästä on yhteensä 574 henkilöä. Yleisö-määrä ylitti odotuksemme.

Mediaosumia laskimme ole-van 12 sijoittuen niin oman alueen kuin kansainväliseenkin mediaan. Juhlaviikolle perustet-tiin oma Facebook-sivu, josta tyk-käsi 207 henkilöä.

Extraordinary Finland -hank-keen tarkoituksena oli tehdä Suomea näkyväksi hollantilai-sessa yhteiskunnassa. Hankkeen tuottaja, Rotterdamin merimies-kirkko, on tunnettu toimija pai-kallisessa toimintaympäristössä ja omasi siten hyvät edellytykset hankkeen tuottamiseksi.

Hankkeen käytännön toteu-tus sujui mutkattomasti. Loimme yhteyksiä uusiin ja vahvistimme yhteyksiä olemassa oleviin yh-teistyökumppaneihin. Lisäsim-me Suomen ja merimieskirkon tunnettuutta, näkyvyyttä ja us-kottavuutta. Hankkeen luontee-seen kuuluu tarjota inspiroivaa ja merkityksellistä vapaaehtoistyötä suomalaisyhteisön ja sen juhla-vuoden kunniaksi.

Projektin budjetti muodostui Valtioneuvoston kanslian Suo-mi100-ohjelman, Suomi-seuran ja Benelux-maiden kulttuuri-ins-tituutin avustuksista sekä arvioi-duista tapahtumatuotoista.

Suomi100-säätion puitteissa järjestimme lukuisia erilaisia ta-pahtumia ja hankkeita läpi vuo-den sekä olimme kutsumassa, innostamassa ja tukemassa muita toimijoita juhlavuoden toimin-nassa. Säätiön toimesta luotiin verkkosivu finland100yearstoget-herinthenetherlands.nl ja lähe-tettiin kuukausittainen uutiskirje säätiössä mukana olevien organi-saatioiden uutiskirjetilaajille.

ResurssitBenelux-maiden suomalainen merimieskirkko toimii tiimiorga-nisaationa, jonka sisällä toimii ns. maatiimit Belgian tiimi (kattaen työn Belgiassa ja Luxemburgissa) ja Rotterdamin tiimi (kattaen työn Alankomaissa).

Maatiimien lisäksi toimintaan-sa jatkoivat koko Benelux-maiden alueen kattavat, yhteiset sosiaali-työn, hallinnon ja palvelutiimit.

Tiiminvetäjät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa, Rot-terdamin tiimi kerran viikossa ja Belgian tiimi kerran kuukaudessa. Sosiaalityön tiimi kokoontui vuo-den aikana viisi kertaa, palvelutii-mi ei kertaakaan.

Tiimiorganisaatio on kuvattu tiimikäsikirjassa ja tiimeille on laadittu tiimisopimukset, joita päivitetään vuosittain.

Belgian tiimi: johtava sosiaali-kuraattori (tiiminvetäjä), palvelu-vastaava, keittiövastaava, kiinteis-töassistentti, sosiaalikuraattori (asemapaikka Antwerpen), ta-lous- ja hallintosihteeri, johtaja/merimiespastori, kolme palvelu-porukan vuosivapaaehtoista, yksi sosiaalityön vuosivapaaehtoinen, vaihteleva määrä harjoittelijoita ja opiskelijoita.

Rotterdamin tiimi: meri-miespastori (tiiminvetäjä), sosi-aalikuraattori, palveluvastaava, talous- ja hallintosihteeri, kaksi palveluporukan vuosivapaaeh-toista, yksi kiinteistöassistentti, vaihteleva määrä harjoittelijoita ja opiskelijoita.

Sosiaalityön tiimi: johtava sosiaalikuraattori (tiiminvetäjä), sosiaalikuraattori (asemapaikka Antwerpen), sosiaalikuraattori (asemapaikka Rotterdam), me-rimiespastori (asemapaikka Rot-terdam, 20% sosiaalityössä), joh-taja/merimiespastori, Belgian ja

Rotterdamin tiimien sosiaalityön vuosivapaaehtoiset ja harjoitteli-jat.

Palvelutiimi: Brysselin palve-luvastaava (tiiminvetäjä), Rotter-damin palveluvastaava, Brysselin keittiövastaava, palveluporukoi-den vuosivapaaehtoiset ja opis-kelijat.

Hallintotiimi: johtaja, talous- ja hallintosihteeri.

Johtajan työpanos kohdistet-tiin seuraavasti: 60 % Belgia ja Luxemburg (tämän sisällä 30 % Belgian ja Luxemburgin sosiaali-työtä, 30 % hengellistä työtä, 40 % hallintoa), 10 % Alankomaat, 30 % ulkomaankirkkojen sosiaa-lityön koordinointi sekä Kreikan merimieskirkkotyö.

Talous- ja hallintosihteerin työpanos kohdistettiin seuraavas-ti: 50 % Alankomaat, 50 % Belgia ja Luxemburg

Antwerpenin sosiaali- ja hengellistä työstä vastasi en-sin sosiaalikuraattori sosiono-mi Matti Schadrin Nokialta, 2.1.–15.6.2017, sitten 1.10.2017 lähtien sosiaalikuraattori so-sionomi-diakoni Henri Isokuortti Vantaalta

Antwerpenin suomalaisyhtei-söä edusti Brysselin merimieskir-kon/Belgian merimieskirkkotyön kirkkoraadissa Matti Maltari Me-chelenistä.

Antwerpenin ja läntisen Bel-gian merimieskirkkotyö oli pää-sääntöisesti Raha-automaattiyh-distyksen tukemaa sosiaalityötä. Hengellinen työ rahoitettiin omal-la, Brysselin merimieskirkolla ta-pahtuvalla varainhankinnalla ja siitä vastasi johtaja, merimiespas-tori Katri Oldendorff.

>>

38

Brysselin merimieskirkolla työskenteli vuoden aikana:

• johtava sosiaalikuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz (koko vuoden)

• palveluvastaava Heidi Kvist (koko vuoden)

• keittiövastaava Olli Pihlman (koko vuoden)

• kiinteistöassistentti Pekka Ta-piomäki (koko vuoden, 50% työaika)

• johtaja/merimiespastori Katri Oldendorff (koko vuoden, 60 % työaika Belgiassa ja Luxem-burgissa)

• talous- ja hallintosihteeri Sari van Bregt (koko vuoden, 50 % työaika Belgiassa ja Luxem-burgissa)

• vuosivapaaehtoinen Elina Rissanen (kevätkaudella, pal-veluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Virpi Vuorela (kevätkaudella, pal-veluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Anna Karhu (kevätkaudella, palve-luporukka)

• vuosivapaaehtoinen Heini Ukkonen (kevätkaudella, so-siaalityö)

• vuosivapaaehtoinen Taina Tuominen (syyskaudella, pal-veluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Maija Tikka (syyskaudella, palvelu-porukka)

• vuosivapaaehtoinen Roosa Pitkäsalo (syyskaudella, pal-veluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Annika Juurikka (syyskaudella, sosi-aalityö)

• harjoittelija Jussi Savolainen (kevätkaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Mira Rossi (ke-vätkaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Tuukka Pajunie-mi (syyskaudella, sosiaalityö)

• harjoittelija Noora Niemi

(syyskaudella, sosiaalityö)• harjoittelija Minna Koivisto

(syyskaudella, sosiaalityö)• harjoittelija Maarit Ojanen

(syyskaudella, sosiaalityö)

Merimieskirkolla toimi useampi luottamuselin: kirkkoraati, talous-toimikunta, kirjastotoimikunta, myyjäistoimikunta ja hengellisen työn toimikunta.

Kirkkoraadin kokoonpano oli: Matti Mannila (pj.), Jenni Gozzi (varapj.), Satu Välikangas (sihtee-ri), Ulla Koivisto, Paavo Mäkinen, Matti Maltari (Antwerpenin seu-dun jäsen), Niina Viima (Euroop-pa-koulun edustaja), Ville Kal-liomäki (24.10.2017 asti), Pekka Rislakki (24.10.2017 lähtien), Piia Lännenpää-De la Cruz (henkilö-kunnan edustaja). Kirkkoraadin kokouksissa mukana on myös merimieskirkon johtaja.

Taloustoimikunnan jäseniä oli-vat koko vuoden: Arto Leppilahti (pj.), Heidi Kvist (sihteeri), Matti Mannila, Seya Immonen, Vesa Katajisto, Ari Latvala, Piia Län-nenpää-De la Cruz, Katri Olden-dorff. Joukkoon liittyi syyskuussa 2017 Pekka Rislakki.

Työtä ja toimintaa jatkettiin tutussa kiinteistössä, osoitteessa Rue Jacques de Lalaing 33, 1040 Bruxelles. Kiinteistössä on toimiti-lojen (kahvilakerros, kellarikerros sis. saunaosaston ja varastotilat, kirjastokerros) lisäksi asuinhuo-neita neljälle vuosivapaaehtoi-selle ja asunto yhdelle vakituisen henkilökunnan jäsenelle sekä pie-ni takapiha.

Kiinteistössä tehtiin toimis-totilojen remontti ateljeehuo-neistoon heti alkuvuodesta, pak-kas- ja kylmätilojen laajennus toukokuussa, multimedialait-teiden ja valkokankaan asennus kirjastoon kesäkuussa, kattore-montit syyskauden alussa sekä

asuinkerroksen putki-, kylpyhuo-ne- ja keittiöremonttien suunnit-telu syksyllä.

Brysselin merimieskirkon ni-missä oli lisäksi vuokrattu asun-not johtajalle (koko vuoden), keittiövastaavalle (koko vuoden) ja palveluvastaavalla (1.8.2017 lähtien) sekä varasto- ja kokous-tilana toimiva ateljeehuoneisto merimieskirkon yhteydessä.

Belgian merimieskirkkotyön talous nojasi useaan lähteeseen, myös moniin pieniin puroihin, mutta merkittävimmät rahoitus-lähteet olivat: oma varainhankin-ta (kahvila, Suomi-kauppa, sauna, myyjäiset) tuottaen yhteensä rei-lut 375 000 € (liikevaihto ilmaistu alv 0 %), paikallisyhteisön maksa-mat osallistumismaksut, kolehdit, lahjoitukset ja jäsenmaksut (yli 40 300 €), Tunkelon säätiön avus-tus lapsi- ja nuorisotyölle, Kirkko-hallituksen avustus kirkolliselle työlle, Gesellius säätiön avustus ja STEA-avustus sosiaalityölle.

Luxemburgin merimieskirkon työstä vastasi koko vuoden joh-taja, merimiespastori Katri Ol-dendorff (hengellinen työ ja verkostot) sekä johtava sosiaali-kuraattori Piia Lännenpää-De la Cruz ja sosiaalikuraattorit Matti Schadrin keväällä ja Henri Iso-kuortti syksyllä (sosiaalityö, lapsi- ja nuorisotyö).

Luxemburgissa ei ole omaa kiinteistöä, vaan siellä toimitaan yhteistyössä Luxemburgin evan-kelisen kirkon kanssa vuokra-ten heidän seurakuntakeskusta, Centre Protestantea, osoitteessa 1 Rue Jules Wilhelm, Clausen.

Käytössä on myös samaisen seurakunnan Kolminaisuuskirkko Luxemburgin keskustassa: Trinity Church, 5 Rue de la Congregation.

Taloudellisesti Luxemburgin merimieskirkkotyö on osittain osa Belgian merimieskirkkotyö-

38 39

tä, sen sosiaali-, lapsi-, perhe- ja nuorisotyö rahoitetaan STEAn tu-ella sekä hengellinen työ Kirkko-hallituksen Belgian ja Luxembur-gin kirkolliselle työlle osoitetulla avustuksella.

Juoksevat toimintakulut, ku-ten kirkkokahvi- ja materiaalihan-kinnat, Allianssi-jäsenmaksu sekä vuokrat katetaan yhteisön omalla varainhankinnalla (jäsenmaksut) sekä kolehtivaroista, jotka olivat vuonna 2017 reilut yhteensä 1 700 euroa.

Luxemburgin merimieskirkon luottamushenkilöelin on kirkko-raati, jonka jäseniä olivat koko vuoden: Jarmo Karttunen (pj.), Marjo Sainio (varapj.), Paula Leh-tinen (sihteeri), Eini Cork ja Esa Peltola.

Rotterdamin merimieskirkolla työskenteli vuoden aikana:

• merimiespastori Pauliina Tuomanen (koko vuoden, 15% työajasta kohdentuen Suomen Merimieskirkko ry:n Kreikassa tapahtuvaan rippi-leirityöhön 30.9.2017 asti)

• sosiaalikuraattori Maija Keto-luoto (31.1.2017 asti)

• sosiaalityön assistentti Maija Ketoluoto (1.2.-31.3.2017)

• sosiaalikuraattori Valtteri Sal-mi (1.2.2017 lähtien)

• palveluvastaava Anniina Ju-hola (koko vuoden)

• talous- ja hallintosihteeri Sari van Bregt (50% työaika Alan-komaissa)

• vuosivapaaehtoinen Tuuli Torkkeli (kevätkaudella, pal-veluporukka)

• Vuosivapaaehtoinen Elisa Häikiö (kevätkaudella, palve-luporukka)

• vuosivapaaehtoinen Jukka Järvelin (kevätkaudella, pal-veluporukka)

• vuosivapaaehtoinen Emma

Nyberg (kesäkaudella, palve-luporukka)

• vuosivapaaehtoinen Marjo Lohiniva (kesäkaudella, palve-luporukka)

• vuosivapaaehtoinen Seppo Suurhaasko (kevätkaudella, kiinteistö)

• vuosivapaaehtoinen Lea Sa-rasjoki (syyskaudella, palvelu-porukka)

• vuosivapaaehtoinen Ritva Pulli (syyskaudella, palvelu-porukka)

• vuosivapaaehtoinen Patrik Lindström (syyskaudella, kiin-teistö ja kuljetus)

• harjoittelija Outi Saari (kevät- ja kesäkaudella)

• harjoittelija Sebastian Tuo-mola (kevätkaudella)

• harjoittelija Emmi Määttänen (syyskaudella)

• harjoittelija Ronja Puranen (syyskaudella)

Merimieskirkolla toimi useampi luottamuselin: kirkkotoimikunta, basaaritoimikunta ja taloustoimi-kunta.

Kirkkotoimikunnan jäsenet olivat: Paula Alarinta (pj.), Mik-ko Yläkauttu (varapj.), Kaler-vo Kuokkanen (sihteeri), Riitta Bout-Saari, Marja-Liisa de Hart, Suvi Karuranga, Tea Kuusinen ja Outi Timperi.

Taloustoimikuntaan kuului-vat: Mikko Yläkauttu, Pekka Timonen, Outi Timperi, Riitta Bout-Saari ja Ismo Vaittinen.

Työtä ja toimintaa jatkettiin tutussa kiinteistössä, osoitteessa ’s-Gravendijkwal 64, 3014 EG Rot-terdam. Kiinteistössä on toimiti-lojen (kellarikerros, kahvilakerros, kirkkosali-, kirjasto- ja toimis-tokerros) lisäksi asuinhuoneita kolmelle vuosivapaaehtoiselle, 3 asuntoa työntekijöille (1.6. asti) ja yksi asunto, 1.6. lähtien kaksi asuntoa, jotka oli vuokrattu ulos

sekä takapiha hirsisaunoineen.Vuonna 2017 toteutettiin

myös ensimmäistä kertaa huol-to- ja ylläpitosuunnitelma, kuten se peruskorjauksen yhteydessä laadittiin.

Rotterdamin merimieskirk-kotyön talous nojasi useaan läh-teeseen, myös moniin pieniin puroihin, mutta merkittävim-mät rahoituslähteet olivat: oma varainhankinta (kahvila, Suo-mi-kauppa, sauna, basaari, Fin-se Huis-palvelut, huoneistojen vuokraus) tuottaen yhteensä yli 196 000 € (liikevaihto ilmaistu alv 0 %), paikallisyhteisön kolehdit, lahjoitukset, osallistumismaksut, jäsenmaksut ja autolipaslahjoi-tukset (lähes 41 200 €), Gesellius säätiön avustus sekä STEAn avus-tus sosiaalityölle.

YhteistyöAntwerpenin merimieskirkon yhteistyötahoja, joiden suuntaan vuoden aikana elvytettiin yhte-yksiä kahden vuoden hiljaiselon jälkeen, olivat Antwerp Seafarers’ Centren edustajat, Norjan meri-mieskirkko, Port Harbour Hotel ja Belgian Finnlinesin toimiston edustajat.

Finnlines Belgium N.V.:n toimi-tusjohtaja Luc Hens on Suomen kunniakonsuli Antwerpenissa sekä Belgian merimieskirkon, eli Internationale Vereniging Finse Zeemanskerkin, hallituksen pu-heenjohtaja ja täten tärkeä yh-teistyökumppani.

Lisäksi rakennettiin yhteistyötä Belgian satamien ITF-tarkastajan, Christian Roosin, ja Zeebruggen kansainvälisen merimieskeskuk-sen kanssa.

Brysselin merimieskirkko jatkoi vahvaa verkosto- ja yhteistyötoi-mintaansa myös vuoden 2017 aikana.

40

Tärkeä yhteistyötaho suoma-laisten auttamisen ja tukemisen saralla Belgiassa oli Suomen Bel-gian suurlähetystö sekä suurlä-hetystön konsulipalvelut. Suur-lähetystö vastasi myös Belgian suomalaisten toimijoiden Suo-mi100-juhlavuoden työryhmästä, joka tarjosi luontevan foorumin verkostoitua muiden juhlavuotta valmistelevien suomalaisorgani-saatioiden kanssa.

Merkittävänä yhteistyötaho-na jatkoi Suomi-klubi, joka on Belgiassa asuvien suomalaisten yhdistys, heidän äänikanavansa ja vapaa-ajan sekä kulttuuristen palveluiden tuottaja toimien täy-sin vapaaehtoispohjalta.

Suomi-klubi kokoontui sään-nöllisesti Brysselin merimieskir-kolla ja toi taloon myös erilaisia tilaisuuksia. Suomi-klubi ja Brys-selin merimieskirkko tuottivat yhdessä suuren Suomi100-juhla-tapahtuman, 24.6.2017 juhlitta-van Juhannus- ja kansanjuhlan, joka toi Belgian suomalaiset, Suomi-ystävät, suomalaistoimi-jat sekä heidän verkostonsa laa-ja-alaisesti yhteen.

Oppilaitosyhteistyötä jatket-tiin Eurooppa-koulun ja Water-loossa toimivan skandinaavisen koulun kanssa. Opettajat ja op-pilaat vierailivat merimieskirkolla pääsiäis- (Skandikoulu) ja joulu-hartauksien (Eurooppa-koulun ala-aste) merkeissä.

Merimiespastori vieraili so-siaalityön vuosivapaaehtoisen ja harjoittelijan kanssa Euroop-pa-koulussa tapaamassa opet-tajia sekä pitämässä pääsiäis-hartauksia uskonnontunneilla. Yhteysopettaja koulun ja meri-mieskirkon välillä oli Niina Viima.

Merkittäviä yhteistyötahoja sekä merimieskirkon toiminnan ja työn tukijoita olivat lisäksi Brys-selin Martat ja Brysselin suomen-kieliset partiolaiset, Tuulihaukat.

Martat pitivät tilaisuuksiaan merimieskirkolla, mm. kokkikurs-seja, luentoja ja käsityöiltapäiviä. Lisäksi Martat tukivat merimies-kirkon diakonista työtä valmis-tamalla joulumyyjäisten Mum-mon Kammariin käsityötuotteita myyntiin, kuten myös kutomalla sukkia merenkulkijoiden joulupa-ketteihin Zeebruggeen tuleville

suomalaislaivoille.Partiolaiset auttoivat aktiivi-

sesti ja runsasmääräisesti jou-lumyyjäisten kantotehtävissä. Lisäksi eri ryhmät kokoontuivat säännöllisesti merimieskirkolla.

Muita tärkeitä paikallisia yh-teistyötoimijoita olivat Suomen Benelux-instituutti, Ylösnouse-muksen kappeli ja sen yhteisö, pohjoismaiset sisarkirkot (yhtei-siä tapaamisia muutaman kerran vuodessa), Suomi-Belgia kauppa-kamari ja Belgian Suomi-koulu.

Yhteistyötä tehtiin Suomen suuntaan seuraavien oppilai-tosten ja korkeakoulujen kans-sa, joilla oli opiskelijavaihtoon ja -harjoitteluun liittyviä yhteis-työsopimuksia Brysselin meri-mieskirkon kanssa: Turun Kris-tillisen opiston säätiö, Kalajoen kristillinen opisto, Kaustisen Evan-kelisen Opiston Kannatusyhdistys ry, Kaustisen Evankelinen Opisto, Portaanpää ry, Portaanpään kris-tillinen opisto, Jyväskylän kris-tillisen opiston säätiö, Suomen Diakoniaopisto, Suomen kos-metologien yhdistyksen opisto, SKY-O ja Seurakuntaopisto.

Suomen 100-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin myös Länsi-Belgian yhteisön kanssa syyskuussa 2017.

Jazzmuusikko Kari Antila (kuvassa) esiintyi juhlissa yhdessä Jari-Matti Riiheläisen kanssa.

40 41

Harjoittelijoita tuli lisäksi seu-raavista oppilaitoksista: DIAK (Hämeenlinnan toimipiste), Itä-Suomen yliopisto ja Turun am-mattikorkeakoulu.

Merimieskirkolla vieraili pitkin vuotta myös erinäisiä ryhmiä tu-tustumassa merimieskirkon toi-mintaan Belgiassa, mm. Kirkko-hallituksesta.

Luxemburgin merimieskirkon tärkeimmät yhteistyötahot olivat vuonna 2017 Luxemburgissa toi-mivien protestanttisen kirkkojen Protestant Alliance -yhteenliitty-mä, jonka kanssa tavattiin noin joka toinen kuukausi ja vietettiin kaksi englanninkielistä jumalan-palvelusta.

Suomalaisten vapaa-ajan ja kulttuuriyhdistys Finlux toimi koko vuoden merimieskirkon kanssa yhteistyössä, jakaen mm. viikkotiedotteissaan tietoa meri-mieskirkon toiminnasta ja tapah-tumista.

Lisäksi järjestettiin yhdes-sä Finluxin, Luxemburgin Suo-mi-koulun ja Eurooppa-koulun kanssa Lasten Suomi100-juhla syyskuussa 2017, jossa esiintyi Loiskis-yhtye Suomesta ja jon-ne merimieskirkko tuotti lasten Muumi-aiheisen puuharadan.

Luxemburgin Eurooppa-kou-lun suomenkielinen osasto toi-mi läheisessä yhteistyössä. Kou-lulaisille järjestettiin kevät- ja jouluhartaus, keväällä johtaja/merimiespastori ja sosiaalityön harjoittelija vierailivat esi- ja ala-koulun uskonnontunneilla.

Vuoden 2017 juhlallisuuksia var-ten perustettu Suomi100-ko-mitea toimi aktiivisesti koko juhlavuoden. Säätiössä olivat mu-kana Rotterdamin merimieskir-kon lisäksi Suomen suurlähetystö, Suomi-Hollanti kauppakamari, Suomi-Alankomaat -yhdistys ja

Benelux-maiden kulttuuri-insti-tuutti.

Suurlähetystön kanssa toteu-tettiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuus suurlähetystön uusis-sa tiloissa, oltiin Embassy Festi-vaalilla edustamassa Suomea ja vahvistettiin yhteistyötä kriisissä olevien suomalaisten palvelemi-seksi. Lisäksi suurlähettiläs Katri Viinikka oli paikalla 90-vuotisjuh-lapäivässämme ja piti juhlassa puheen.

Kuluneen vuoden aikana Rotterdamin merimieskirkko ja Finnish-Dutch Chamber of Com-merce (FDCC, Suomi-Hollanti kauppakamari) tekivät yhteistyö-tä edelleen kiinteämmin.

Toimintakauden aikana FDC-C:n toimitusjohtaja ja markki-noinnin/viestinnän harjoittelija työskentelivät kirkon tiloissa kaksi kertaa viikossa. Jaoimme harjoit-telijan työpanoksen kauppaka-marin ja merimieskirkon viestin-nän ja markkinoinnin tarpeisiin.

Merimiespastori kokoontui Rotterdamin suomalaisen koulun johtajaopettajien kanssa työstä-mään ’kouluyhteistyön’ vahvista-mista. Toimme esille näkökulmaa, jossa merimieskirkko ei ole lauan-taikoululle ’vain’ tilanvuokraaja ja kokoontumispaikka, vaan kirkon työntekijät ovat tukemassa opet-tajia kasvatus- ja kulttuurikasva-tustehtävässä.

Rotterdamin merimieskirk-ko osallistui aktiivisesti ICMAn Rotterdamin teamleaders-fooru-miin, jossa keskusteltiin meren-kulun maailman ja Rotterdamin sataman ajankohtaisasioista, lisättiin tietämystä toisistaan toimijoina merenkulkijoiden ko-konaisvaltaisen hyvinvoinnin tu-kemiseksi sekä koottiin kehitet-täviä osa-alueita ICMAn läntisen Euroopan foorumia varten.

Yhteistyötä tehtiin lisäksi Hollannissa toimivien lukuisien

suomalaisyrittäjien ja Suomeen liittyvien yrityksien kanssa. Ext-raordinary Finland -juhlaviikon tiimoilta teimme ja saimme uusia yhteistyöavauksia. Juhlaviikon ai-kana kutsuimme näitä toimijoita kirkon tiloihin tavoittamaan suo-malaisia ja Suomen ystäviä.

Suomesta tultiin tekemään kiinteistöömme työssäoppimis-projektia siisteysalan opiskelijoi-den, Aitoon koulutuskeskuksen toimesta.

Teimme yhteistyötä myös esi-merkiksi suomalaisen naiskuoro TAIKAn kanssa ja olimme sponso-rina ja edustamassa Suomalaisen Naisen Päivillä.

Rotterdamin merimieskirkon sosiaalityön edustaja osallistui Rotterdamin sataman Port Welfa-re Committeen kokouksiin päivit-tääkseen tietotaitoa Rotterdamin satamassa vierailevien merenkul-kijoiden hyvinvoinnin tukemisek-si.

Luterilaiset yhteisöt Rotterda-missa olivat aikaisempien vuosien tapaan tärkeitä yhteistyökump-paneita: Ruotsin kirkko, Tanskan ja Norjan merimieskirkot, Saksan kirkko ja merimieskirkko sekä Lut-herse Gemeente Rotterdam.

Tapasimme tämän yhteistyö-verkoston jäseniä keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Yh-teistyötä kehitettiin tavoitteen selkeyttämisen, viestinnän ja käytännön asioiden yhteistyöava-usten parissa. Lisäksi uusi yhteys aukesi Laurenspastoraatiin.

Ansiomerkkejä jaoimme suo-malaisen merimieskirkkotyön 90-vuotisjuhlallisuuksissa yhteen-sä 20 merimieskirkkoyhteisön hy-väksi vapaaehtoistyötä tehneelle yhteisön jäsenelle. Ansiomerkeis-tä viisi oli kultaisia, viisi hopeisia ja kymmenen pronssisia:

Kultainen ansiomerkki: Pau-la Alarinta, Helene van Lynden,

42

Anu Dekker, Jeanet Timonen, Kristiina Salojärvi.

Hopea ansiomerkki: Mervi Le-veelahti, Lea Kennepohl, Minna Gynther, Terttu van den Berg, Outi Timperi.

Pronssinen ansiomerk-ki: Tuuli Paananen, Tarja van Oorschot-Klemola, Minna Räty, Eeva Lodder, Ernst Kal, Ismo Vaittinen, Jani Metso, Liisa Aho-lainen, Tea Kuusinen, Maarten Fokkelman.

Jaoimme myös yhden plaketin Marja-Liisa de Hart-Laakkoselle.

Muistimme erityisesti pitkäai-kaista työntekijää (jolla tuli vuon-na 2017 viisikymmentä vuotta täyteen Rotterdamin merimies-kirkon palvelemisessa) Tytti Win-terswijkiä ja hänen puolisoaan Cees Winterswijkiä.

Vieraita on vuoden aikana käynyt lukuisia, muun muassa hiippakuntien diakoniatyön edus-tajat, HYRIA koulutus Oy:n johto-ryhmä ja Vihdin seurakunnan dia-koniatyöntekijät.

VarainhankintaVarainhankintatoimenpiteet kes-kittyivät Brysselin ja Rotterdamin merimieskirkoille.

Brysselin merimieskirkko saa-vutti sekä myyjäisille että Suo-mi-kaupalle ja kahvilalle asetetut myyntitavoitteet liikevaihdon ylit-täen vuoden 2016 tuloksen.

Nelipäiväiset lounasviikot ja lounaiden erinomainen laatu vai-kuttivat päivittäiseen kahvila- ja Suomi-kauppatoimintaan erittäin piristävästi, ja kävijämäärät li-sääntyivät selvästi.

Joulumyyjäiset toteutettiin tutulla konseptilla, ja edellisvuo-den tapaan kiinnitettiin huomiota myyjäisten markkinointiin paikal-liselle ja kansainväliselle yleisöl-le. Heitä näkyikin myyjäisissä jo runsaammin kuin aikaisempina vuosina, mutta erityisesti markki-nointiin on jatkossakin panostet-tava, tehostettava että monipuo-listettava.

Myyjäisten lahjatavaraosas-to siirrettiin toiseen kerrokseen, mikä vilkastutti lahjatavaroiden myyntiä. Saunan käyttöaste nousi hivenen.

Merimieskirkon kannatusjä-senyyteen paneuduttiin ja jä-senmäärä kasvoi jälleen. Jäsen-rekisteriä ajantasaistettiin, jotta tulevaisuudessa jäsenten tavoit-taminen olisi helpompaa ja joh-donmukaisempaa.

Lisäksi aloitettiin pohdinta kuukausilahjoittamisen käytän-teistä ja markkinoinnista. Moni aineettoman lahjan ja kannatus-jäsenyyden projekti jäi odotta-maan Salesforce-ohjelman käyt-töönottoa koko Merimieskirkon tasolla vuoden 2018 alun aikana.

Vuonna 2017 toteutettiin osa-na Suomi100-juhlavuoden oh-jelmaa maakuntaviikot, joiden aikana tarjoiltiin maakuntaviikon perinneruokia. Maakuntaviikoista tuli suosittu tapahtuma, josta tie-dotettiin mm. Facebookissa kun-kin maakunnan omalla murteella.

Maakuntaviikkojen rooli oli merkittävä sekä suomalaisen ruo-kakulttuurin tutustuttajana kirkon monikulttuuriselle asiakaskunnal-le että arkea ylläpitävänä Belgian omalle ulkosuomalaisyhteisölle.

Viikot toteutettiin seuraavalla aikataululla:

• Savo 21.-26.2.• Lappi 28.3.-2.4.• Pohjanmaa 25.-30.4.• Uudenmaan kahvilakulttuuri

16.-21.5.• Karjala 26.9.-1.10.• Kainuu 24.-29.10.• Saariston joulu 13.-15.12.

Brysselin partiolaisten eli Tuulihaukko-jen ketju kantamassa myyjaiskuormaa sisään taloon.

Maakuntaviikilla tarjoiltiin Suomen maakuntien perinneruokia.

Joulun parhaita paloja oli tarjolla myös Antwerpenissa.

42 43

Kaupassa ja kahvilassa toteutettiin pääsiäisviikot 28.3.–15.4.2017, joulumyyjäiset 29.11.–3.12. sekä 6.–10.12.2017. Joulumyynti jat-kui jouluaattoon asti.

Belgian satamissa käyville suomalaislaivoille toimitettiin sekä juhannukseksi että jouluksi suomalaisia elintarvikkeita. Ca-tering-toimintaa jatkettiin pie-nimuotoiseen tyyliin toteuttaen mm. karjalanpiirakka- ja korva-puustitilauksia.

Rotterdamin merimieskirkon ba-saaritoiminnalle asetetut varain-hankinnalliset tavoitteet saavu-tettiin.

Kahvilan ja kanttiinin tuotossa jäätiin alle tavoitellun liikevaih-don, mutta kate parani huomat-tavasti. Kaupan tuotevalikoimaa kehitettiin, hävikin seurantaan ja kustannuksien sisäisiin siirtoihin kiinnitettiin huomiota ja yhtei-sön jäseniä lähestyttiin erilaisten kausialennusten ja kampanjoiden merkeissä.

Saunan käyttöaste säilyi tasai-sena. Erityisesti sauna ja joulu-basaari olivat Rotterdamin meri-mieskirkon sisäänheittotuotteita suhteessa paikalliseen hollanti-laiseen ja kansainväliseen asia-kaskuntaan, joiden kävijämäärät nousivat vuoden aikana kiitettä-

västi. Jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä laski hieman.

Finse Huis -palvelut tuottivat vuonna 2017 noin 12 300 €, mikä tarkoittaa edellisvuoteen verrat-tuna laskua. Asiakaskunta muo-dostui erilaisista paikallisista ja kansainvälisistä toimijoista.

Varainhankinnan lisäksi tässä toteutui merimieskirkkotyön ta-voitteet esitellä talon perustoi-mintoja.

Asiakaskunnassa näkyi selkeä valikoituminen siten, että ko-kouspalveluita käyttivät ryhmät, joiden kiinnostuksen kohteet sopivat yhteen merimieskirkon arvojen kanssa. Näin ollen heille tarjottiin ei-business-vaihtoeh-don kokouspalveluita. Kokouspal-velujen tarjoajana vakiinnutettiin paikka siten, että markkinointi-toimenpiteet automatisoituivat vuoden kuluessa. Kokouspalve-luita tuotettiin sen verran, kuin merimieskirkon henkilöstöresurs-seilla oli mahdollista tuottaa.

Verkkokauppa ShopFinland päätettiin lopettaa kustannuste-hottomana ja työvoimaintensii-visenä palveluna. Verkkokaupan tilannetta analysoitiin monipuo-lisesti ennen lopettamispäätöstä. Ihmisiä palvellaan edelleen lähet-tämällä heille sähköpostitse tai puhelimitse tilattuja tuotteita.

ViestintäAntwerpenin liikkuva merimies-kirkkotyö tiedotti toiminnastaan yhteisessä sähköisessä uutiskir-jeessään Brysselin merimieskir-kon kanssa kuin myös omilla Face-book-sivuillaan. Verkkosivusto on koko Belgian merimieskirkkotyön yhteiset (belgia.merimieskirkko.fi).

Brysselin merimieskirkko oli vuoden aikana muutaman ker-ran näkyvissä niin paikallisessa mediassa kuin Suomessa: Maa- ja kotitalousnaisten julkaisussa Koti ja maaseutu (03/17), Me-pan Vapaavahti-lehdessä uusista sosiaalikuraattoreista Belgiassa ja Hollannissa 03/17, YLEn Puoli seitsemän -lähetyksessä oli huh-tikuussa uutinen Brysselin me-rimieskirkon ”mämmikriisistä”, joka sai laajasti huomiota. Suo-mi-klubin Parlööri-lehdessä oli jokaisessa julkaisussa (10 lehteä vuodessa) merimieskirkon oma infosivu sekä lisäksi kolme juttua (06/17 Orvalin-luostarin retriitti-viikonlopusta, 09/17 juhannus-juhlista).

Brysselin merimieskirkko tiedotti toiminnastaan omilla verkkosivuillaan, Suomi-klubin

Johtaja Katri Oldendorff kävi luennoimassa Euroopan parla-mentissa Reformaatio500-seminaarissa.

Belgiassa tehdään hyvää yhteistyötä Brysselin Euroop-pa-koulun kanssa.

44

kuukausittain ilmestyvässä Par-lööri-lehdessä, kuukausittain lähetetyllä sähköisellä uutiskir-jeellä ja Facebook-sivuillaan. Me-rimieskirkolla oli Instagram-tili, joka otettiin 08/17 lähtien sään-nölliseen käyttöön. Twitter-tili avattiin, mutta siitä ei tullut vielä aktiivista viestintävälinettä.

Sisäisinä viestintäkanavina käytettiin suullista viestintää sekä kuukausitapaamisia koko Belgian tiimin ja viikoittaisia tapaamisia Brysselin merimieskirkon sosiaa-lityön tiimin puitteissa.

Lisäksi viestittiin sähköpostil-la, puheluilla ja erityisesti What-sApp-ryhmissä, joita käytettiin erilaisina foorumeina niin koko tiimin, palkatun tiimin ja Bene-lux-maiden merimieskirkon pal-katun henkilökunnan kesken.

Luxemburgin merimieskirkon viestintä tapahtui omilla netti- ja Facebook-sivuilla sekä Finlux-yh-distyksen uutiskirjeessä. Meri-miespastori kirjoitti kaksi kolum-nia paikallislehti Luxemburger Wortiin.

Rotterdamin merimieskirkon julkaisu oli uutiskirje, jonka frek-venssiä kasvatettiin vuoden aika-na kahden viikon välein ilmesty-väksi.

Facebook-sivujen tykkääjien määrä ylitti 2 000 toimintakauden aikana. Sivun tykkääjien määrä on 39,5 % Hollannissa asuvasta suo-malaisväestöstä. Olemme kehit-täneet Facebookin käyttöä muun muassa käyttämällä gallupin luo-miseen tarkoitettua työkalua.

Sisäistä viestintää kehitettiin Benelux-maiden merimieskir-kon sosiaalityön ja tiiminvetäjien foorumeissa. Työstimme eteen-päin Rotterdamin merimieskirkon viestintästrategiaa.

Rotterdamin merimieskirkol-la oli kaksi erillistä vastuuviikkoa

SMK:n Instagram-tilinhoidossa.Mediaosumia oli lukuisia,

muun muassa joulubasaarin osal-ta neljä kappaletta paikallisleh-dissä ja -televisiossa.

Viestinnästä vastasi merimies-pastori yhdessä sosiaalikuraat-

Tytti Winterswijk on työskennellyt Hollannin merimieskirkkoyhteisön hyväksi jo 50 vuotta.

torin sekä viestinnän ja mark-kinoinnin harjoittelijan kanssa. Viestintään osallistui koko Rotter-damin tiimi.

Katri Oldendorffjohtaja, merimiespastori

Benelux-maiden merimieskirkon työstä kirjoitti mm. Koti ja maaseutu 3/2017.

44 45

ATEENAN SKANDINAAVINENMERIMIESKIRKKO

Ateenan merimieskirkko on suur-Ateenan alueella asu-vien suomalaisten kotikirk-

ko, mutta suomalainen työ ulot-taa toimintansa kattamaan koko Manner-Kreikan. Suomalaisen toiminnan työtä tekee sosiaaliku-raattori yhdessä vapaaehtoisten kanssa.

Suomen Merimieskirkon työ Ateenassa tapahtuu tiiviissä yh-teistyössä Ruotsin ulkomaankir-kon kanssa. Toiminta tapahtuu Ruotsin kirkon isännöimissä ti-loissa ja on osittain yhteistä, jär-jestämme yhdessä esim. myy-jäisiä ja henkilökunta palvelee kaikkia pohjoismaalaisia.

Suomalaisilla on säännöllisesti omia suomenkielisiä jumalanpal-veluksia, tilaisuuksia, toiminta-ryhmiä ja tapahtumia.

Varsinainen toimintaAteenan merimieskirkon kävijöis-tä suurin osa on Ateenan tai Krei-

kan suomalaisia. Matkalijoita käy harvemmin, mutta Ateenassa vie-railevat pienryhmät tulevat usein tutustumaan Merimieskirkon toi-mintaan.

Kirkolla toimii kahvila ja kirjas-to sekä käytössä on myös koulu- ja kokoustiloja, joita vuokrataan seuroille ja yhdistyksille.

Sakraalitoiminta

Ateenassa pidettiin kuusi suo-menkielistä jumalanpalvelusta, joista neljä oli kevään aikana. Pappeina toimivat Merimieskir-kon papit Katri Oldendorff, Anna Eklund, Loimaan seurakunnan pappi Janne Rauhala sekä Suo-men Raamattuopiston rippileirin mukana ollut pappi Riku Larmala.

Rodoksen turistipastori Heik-ki Järvinen piti hartaushetken ja keskustelutilaisuuden marras-kuussa pyhäinpäivän teemalla. It-senäisyyspäivän messun toimitti Katri Oldendorff.

Kanttoreina vuoden 2017 aika-na ovat toimineet Pauliina Mäki-nen-Loukas, ja Margaret Vainio.

Elokuun alussa Katri Olden-dorff toimitti kastetilaisuuden Mare Nostrum -hotellin tiloissa sekä lokakuussa kodinsiunaami-sen Ateenassa.

Rippikoulutyö

Loimaan seurakunnan rippileiri pidettiin Ateenassa nyt jo viiden-nen kerran ja Suomen Raamat-tuopiston leiri kolmannen kerran. Kumpikin rippileiriryhmä tutustui Ateenan merimieskirkon toimin-taan ja käytti merimieskirkon tilo-ja opetukseensa.

Merimieskirkon sosiaaliku-raattori oli ryhmien kanssa mm. tehden opastuksia sekä avusti käytännön asioiden järjestämi-sessä.

Heinäkuun alussa pidimme Merimieskirkon järjestyksessään toisen rippileirin Ateenassa – Nea

Ateenan suomalaisia merimieskirkolla aamukahveilla ennen joulua.

46

Makrissa. Ryhmässä oli 25 nuor-ta, osa Suomesta ja osa ulkosuo-malaisnuoria Brysselistä, Saksas-ta, Ruotsista ja Ranskasta.

Leirin isosina toimivat Jen-ni Kaitila, Estella Maunu, Ronja Pippuri sekä Lauri Leinonen, lei-ripappina Pauliina Tuomanen ja paikallisista järjestelyistä vastasi Mari Hilonen.

Sosiaalityö

Henkilökohtaiset yhteydenotot tapahtuvat usein sähköpostitse, Messenger-viesteinä, WhatsApp -viesteinä sekä perinteisesti pu-helimitse.

Vaikea elämäntilanne, erilaiset perheongelmat tai neuvonta elä-keasioiden hoitamisessa Suomes-sa ovat monesti liikkeellepaneva voima kääntyä sosiaalikuraattorin puoleen ja pyytää apua. Maasta-muuttokysymykset askarruttavat edelleenkin monen mieltä ja nii-hin haetaan usein apua kirkolta.

Talouslaman jatkuessa tilanne Kreikassa on edelleenkin haas-tavan monen perheen kohdalla, mikä aiheuttaa päivittäistä kamp-pailua toimeentulon kanssa.

Vuoden aikana olen tehnyt ko-tikäyntejä niin Ateenan alueella kuin myös ulkopuolella. Kreikan saarilta lähetetään usein vaikeat sairastapaukset Ateenan sairaa-loihin ja käyn ympäri vuoden hei-tä tapaamassa ja avustamassa.

Liikkuva työ

Osallistuin maaliskuussa Hanias-sa Kreetalla järjestettyyn Kreikan ja Kyproksen suomalaisten ta-paamiseen. Siellä tapasin paljon suomalaisia ympäri Kreikkaa sekä myös Kyproksen suomalaisia.

Thessalonikissa järjestimme yhdessä vapaaehtoiskanttorin Pauliina Mäkisen kanssa kult-tuuriaamupäivän marraskuussa. Ohjelmassa oli ensin elokuvamu-siikin tiimoilta laulutunti ja sitä

seurasi kahvitilaisuus sekä kirja-esittely. Osallistuin samalla myös Thessalonikin suomalaisten mar-raskuun kuukausitapaamiseen.

Ryhmät, toimintapiirit ja ta-pahtumat

Suomi-koulu toimii kirkon tilois-sa lauantaisin ja silloin paikalla on paljon suomalaisia lapsia ja vanhempia, jotka käyttävät aktii-visesti kirkon palveluja. Monesti olin paikalla lauantaisin ja osallis-tuin usein osallistuin koulun juh-liin ja myös satunnaisesti Ateenan seudun Suomi-koulun kannatus-yhdistyksen kokouksiin.

Kirjakerhossa kuulimme mie-lenkiintoista kirjoista ja kirjoitta-jista kerran kuukaudessa. Tammi-kuussa aloitimme kolmiosaisen Martti Luther -sarjan, jossa käsit-telimme hänen työtään ja refor-maatiota sekä päätimme sarjan Lutherista kertovaan elokuvaan. Lokakuussa sarja sai vielä jatkoa

Merimieskirkon kulttuuriaamupäivä Thessalonikissa 11.11.2017 Pauliina Mäkisen ja Mari Hilosen johdolla. Etualla Marko Suomalainen.

46 47

Katri Oldendorffin kertomana Lutherin vaikutuksista mm. sosi-aalihuoltoon ja sen kehittymiseen Suomessa.

Jooga-ryhmä kokoontui edel-leenkin perjantaisin koko vuoden ajan. Huhtikuun puolivälissä jär-jestettiin jälleen kirkolla yhdistet-ty pääsiäisbasaari- ja kirpputori.

Juhannusaattoa juhlittiin gril-li-illan merkeissä. Toimintaryhmät olivat kesätauolla kesä-elokuun ajan. Elokuva-iltoja järjestettiin mahdollisuuksien mukaan. Uu-tuutena otimme ohjelmistoon tietokilpailu illat / Quiz evenings, jotka olivatkin menestys.

Joulukuun alussa järjestettiin jälleen kerran kaksipäiväiset yh-teispohjoismaalaiset joulumyy-jäiset. Vuonna 2017 kävijämäärä oli suurin piirtein sama kuin del-lisenä vuonnakin. Suomalaiset tuotteet menivät hyvin kaupaksi ja jälkimyynti toimi hyvin.

Itsenäisyyspäivän messun toi-mitti Katri Oldendorff, ja kahviti-laisuuden tarjosi suurlähettiläs Juha Pyykkö puolisoineen. Juh-lassa esiintyivät myös Suomi-kou-lun lapset sekä kirkon kansainvä-linen kuoro.

Kauneimmat joululaulut -tilai-suus järjestettiin ennen joulutau-olle siirtymistä, musiikista vastasi Pauliina Mäkinen. Jouluun hiljen-nyttiin 19.12. lukemalla joulue-vankeliumia ja nauttien yhdessä joulupuuro.

30-vuotisjuhla

Merimieskirkkotyö Ateenassa täytti 30 vuotta ja juhlallisuudet pidettiin 13.–14.5.2017. Juhlat alkoivat juhlamessulla St. Pauls’n anglikaanikirkossa, ja messun toi-mittivat Katri Oldendorff, Hannu Suihkonen ja Heikki Järvinen.

Skandinaavisen kirkon kuoro osallistui messuun ja kuulimme myös Suomi-koulun oppilaan kanteleensoittoa.

Yllä: Juhlamessun ohjelmanumerona oli mm. Suomi-koulun oppilaan kanteleen-soittoa.

Alla: Henrik Illikaisen ohjelmaan sisältyi myös ensiesitys.

Alimmaisena: Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan mm. Suomen Ateenan suurlähetti-läs Juha Pyykkö.

48

Turistit ja ryhmät

Suomalaisia matkailijoita käy kir-kolla satunnaisesti. Helmikuussa hiihtolomaviikolla vieraili ker-tomusvuonna Loimaan seura-kunnan rippikouluryhmä nyt jo viidennen kerran. He käyttivät kirkon tiloja kokoontumisiin ja lounastivat kirkolla.

Kesäkuussa Suomen Raamat-tuopiston rippileiriläiset pitivät tuntejaan Ateenan merimies-kirkolla. Launeen seurakunnan

ryhmä Lahdesta vieraili kirkolla keväällä, he tutustuivat Meri-mieskirkon toimintaan sekä piti-vät lyhyen hartaushetken tilois-samme. Vastaavanlaisen vierailun tekivät myös Loimaan seurakun-nan eläkeläiset lokakuussa.

Vuoden aikana tein myös opastuksia Ateenassa ja ympäris-tössä yksittäisille matkailijoille tai pienryhmille.

ResurssitHenkilöstö: • Mari Hilonen, suomalainen

sosiaalikuraattori.• Johanna Uusiranta, harjoitte-

lija 17.10.–19.12.2017.• Pauliina Mäkinen-Louka toi-

mi Ateenan Merimieskirkolla vapaaehtoisena kanttorina tarvittaessa.

Skandinaavisen kirkon / Ruotsin ulkomaan kirkon henkilökunta:

Harjoittelija Johanna Uusiranta.

Messun jälkeen tervehdykset ja kahvit tarjoiltiin Ateenan me-rimieskirkolla. Juhlassa esiintyi myös suomalaismuusikko Henrik Illikainen.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Henrik ”Henkka” Illikai-sen piti esiintyä myös kirkossa, mutta Anglikaanikirkko oli tehty päällekkäisvarauksen, joten siir-simme Henkan konsertin meri-mieskirkolle.

Merimieskirkko olikin tuona lauantai-iltana tupaten täynnä. Henkka Illikaisen esiintyminen toi juhlaan myös matkailijoita, jotka olivat tavanneet hänet lentoken-tällä.

Henkan ohjelmaan sisältyi myös uusi laulu, jonka hän ”teki” matkalla merimieskirkolle tuo-na lauantai-iltapäivänä. Juhlassa kuultiin siis laulun ensiesitys.

Juhlavieraiden joukossa olivat mm. Suomen Ateenan suurlähet-tiläs Juha Pyykkö, Pireuksen me-rimieskirkon pitkäaikainen työn-tekijä Kristina Sandberg-Peppas ja Margaret Vainio, Turistipappi ja -kanttori Rodokselta sekä tie-tenkin paljon Ateenan ja Kreikan suomalaisia.

Suomen Merimieskirkon mo-nitoimimieheksikin tituleerattu Esko Vepsä lähetti meille oman tervehdyksensä, joka luettiin juh-lan aikana.

Juhlassa kohotimme maljan 30-vuotiaalle Ateenan merimies-kirkolle mutta myös 100-vuotiaal-le Suomelle.

Ateenan kirkolla on monia pit-käaikaisia vapaaehtoisia, ja heitä Merimieskirkko muisti ansiomer-kein, jotka luovutti pääsihteeri Hannu Suihkonen.

Pauliina Mäkinen-Loukas on kääntänyt Irja Askolan ja Anja Po-rion kirjan Mikä Nainen kreikaksi ja sen ensiesittely aloitti sunnun-tai-illan ohjelman.

Jatkoimme iltaa laulaen kap-

paleita vuosien ja vuosikymme-nien varrelta. Lauluillan vetivät Pauliina Mäkinen-Loukas ja Hen-rik Illikainen.

Suuri kiitos kaikille mukana olleille ja erityiskiitos Suomi-Seu-ralle, joka avusti juhlien toteut-tamisessaja esiintyjän matkakus-tannuksissa.

48 49

• Björn Kling, ruotsalainen kirk-koherra.

• Pauliina Mäkinen-Louka, pai-kalta palkattu kanttori.

• Birgitta Schönberg, ruotsalai-nen paikalta palkattu emäntä.

• Eva Lancing, kirjanpitäjä.• Kirsi Rokosa, Ruotsin kirkon

paikalta palkkaama osa-aikai-nen työntekijä.

Ateenan Merimieskirkon kirkko-toimikunta kokoontui vuoden ai-kana neljä kertaa. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja Satu Korpinen, Päivi Männistö, Merja Riikonen, Arja Heinonen-Riganas ja Mari Hilonen.

TalousSMK:n ja SKUTin sopimuksen mukaan SMK maksaa sosiaaliku-raattorin palkan, toimeen liittyvät kulut ja KasKas-lehden painokus-tannukset.

Kirkon tilat, konttorikoneet, puhelin ovat vapaasti käytettävis-sä, sillä ne korvataan sosiaaliku-raattorin työpanoksella, yleisellä varojen hankinnalla sekä Meri-mieskirkon vuosimaksulla.

Yhteistyö

Yhteistyö Ruotsin kirkon työnteki-jöiden kanssa on erittäin sujavaa.

Yhteistyö Suomen suurlähe-tystön kanssa on toiminut erittäin hyvin ja se on aktiivista. Konsu-lina toimi Päivi Harju-Heikkilä heinäkuun loppuun asti ja hänen seuraajansa Eili Andersson aloitti 1.8. Suurlähettiläs Juha Pyykkö aloitti tehtävässään 1.4. ja edusti meidän Itsenäisyyspäivän juhlas-sa puolisonsa kanssa.

Osallistuin suurlähetystön jär-jestämiin Suomi100-tilaisuuksiin kuten esim. Suomen taloushis-toriasta kertovaan luentoon lo-

kakuussa, Sibelius-konserttiin Megaro Mousikis -konserttitalos-sa sekä sinivalkovärein valaistun Hadrianuksen portin luona järjes-tettyyn vapaaseen Itsenäisyyspäi-vän tapaamiseen.

Osallistuin myös muutamiin Ateenan Suomi-instituutin järjes-tämiin tapahtumiin.

Rodoksen turistipappi Heikki Järvisen kanssa olemme sopineet jumalanpalvelusmatkat Ateenaan ja Thessalonikiin.

Meillä on myös erittäin läm-pimät yhteistyösuhteen Aposto-li-järjestöön, joka on ortodoksin kirkon ylläpitämä hyväntekeväi-syysjärjestö Ateenassa.

ViestintäLähetimme kerran kuukaudessa uutiskirjeen kirkon toiminnas-ta. Ateenan merimieskirkolla on myös oma Facebook-sivunsa sekä kotisivut, joilla tiedotimme tapahtumista. Tämän lisäksi lähe-timme sähköposti- ja tekstivies-ti-ilmoituksia. Näiden kanavien avulla pyrimme tiedottamaan kir-kon tapahtumista.

Kreikan ystävien informatii-vinen lehti KasKas postitetaan kaikille Kreikassa asuville suoma-laisille, jotka ovat ilmoittaneet osoitetietonsa. Sitä on myös mahdollisuus tilata Suomeen pientä tilausmaksua vastaan. Suomessa lehti lähetetään myös eri järjestöihin. Lehteä toimitta-vat vapaaehtoistyönä Sara Saure, Annu Marttila, Arja Heinonen ja Mari Hilonen.

Teksti: Mari Hilonen,sosiaalikuraattori

Kuvat: Mari Hilonen,Arja Heinonen, Satu Korpinen

ja Tuula Becas.

Keväällä Ateenan merimieskirkolla pi-dettiin pääsiäismyyjäiset ja kirpputori.

50

MERIMIESKIRKON RIPPILEIRIKREIKASSA

Vuonna 2017 toteutettiin toistamiseen Suomen Me-rimieskirkko ry:n rippikou-

luleiri Kreikassa. Leiri noudatti pääsääntöisesti vuonna 2016 pilotoitua Merimieskirkon Krei-kan-riparin konseptia, jota avat-tiin edellisessä toimintakerto-muksessa laajemmin.

Vuoden 2017 rippileiri oli täynnä ja peruutuspaikkojakin jonotettiin. Kokoonpanomme muodostui 25 rippikoululaisesta, kolmesta isosesta ja kolmesta oh-jaajasta. Leiriläisistä 12 tuli Suo-mesta, 9 Belgiasta, 2 Ranskasta ja yksi Saksasta. Yksi isonen oli Belgiasta, toinen Suomesta ja kol-mas hiljattain Suomeen palannut Belgian-suomalainen. Kaksi iso-sista oli Kreikan-riparilla rippikou-lussa vuonna 2016.

Ohjaajat olivat samat kuin edellisenä vuonna, mikä auttoi huomattavasti rippileirin toteu-

tuksessa, olihan mukanamme vuonna 2017 huomattavasti suu-rempi ryhmä, mikä vaikutti rippi-leirin toteutukseen paljon.

Vuoden 2017 rippileiriä ei tar-vinnut markkinoida muilla kei-noin kuin Merimieskirkon omien toimipisteiden kanavissa.

Sisäistä viestintää rippikoulu-perheiden kanssa kehitettiin si-ten, että loimme sekä huoltajien että rippikoulunuorten What-sApp-ryhmät, joissa saimme viestittyä matalalla kynnyksellä ja tehokkaasti. Vapaaehtoiselle ohjaajallemme hankittiin käytet-ty älypuhelin nuorten ryhmässä viestimistä varten.

Vuodesta 2016 poiketen vie-railimme lähimmäisyyden aihe-piirin tiimoilta Ateenassa, Apos-toli-järjestön toimipisteessä. Tämä vierailu oli arvokas lisä rip-pikouluohjelmaamme.

Kaksi paikallista vapaaehtoista

osallistui jälleen leiriviikon osuuk-siin. Jumalanpalvelusopetusta pidimme vuonna 2017 Ateenan anglikaanisessa St. Paul’s kirkos-sa.

Toistimme vuonna 2016 luotua rippileirin konseptia niin runsaas-ti kuin se oli erilaisen ryhmäkoon puitteissa mahdollista. Leirin to-teutuksesta, konfirmaatiosta ja koko prosessista on vastaanotet-tu paljon positiivista palautetta, esimerkiksi seuraavia:

”Iso kiitos ikikuistoisesta rippi-leiristä. Hyvin onnistuitte! Täällä

yksi isoskoulutuksen alkanut nuori.”

”Ikimuistoinen leiri, josta N:lle tuli uusia hyviä ystäviä.”

”N:n perhe kiittää... Oli huippu-kokemus, KIITOS.”

50 51

”Halusin oikeastaan nähdä, onko N:ssa tapahtuneet muutokset

vaan tilapäisiä...mutta ei ne ole. Jollain ihmeen kaupalla meidän todella herkästi loukkaantuva ja koulukiusattu kuopus tuli sieltä

(rippileiriltä) teflonpinnoitettuna ja itsevarmuutta säteillen!! Ihan

kun oltais saatu nuorempana aina hymyilevän lapsen tehdas-asetukset takaisin. Mahdotonta

sanoa mikä varsinaisesti sai tämän muutoksen aikaan, mutta

ajattelen mielellään, että hän löysi rauhansa. Miljoonat kii-

tokset siitä! Meillä oli aika kova itsenäistymiskuuri muutenkin, kaikkiaan kahdeksan yksin tai

koulun kanssa tehtyä ulkomaan-matkaa ilman vanhempia tän vuoden aikana. Silti... On teillä

kyllä haasteellinen tehtävä, nostan hattua miten selviydyit-te. NN:n itsevarmuus, ulospäin suuntautuneisuus ja innostus

koulunkäyntiin on jatkunut pitkin syksyä. Lapselle joka on asunut koko ikänsä varsinaisen isän-maansa ulkopuolella saattaa olla täysin käänteen tekevää olla nimenomaan suomalais-

nuorten porukassa pohtimassa Kuka minä olen. Yhtäläisyydet ja eroavaisuudet tuntuu kirkastu-neen. Erityisen otettu N oli siitä kiitoksesta minkä sai ohjaajalta

toisen hyväksi toimimisesta. Ihan fantastista työtä teiltä ja hienosti

suunniteltu ohjelma.”

Opimme prosessista jälleen pal-jon ja peilasimme asioita, kuten tilojen käytännöllisyyttä ja ryh-mäkokoa, jatkuvasti myös tule-vaisuuden ja seuraavan vuoden rippileirin kannalta, joka oli jo vuoden 2017 leiriä aloittaessa täyttynyt ilmoittautuneista.

Eri viestintäkanavien ja kon-firmaation satojen läsnäolijoiden

kautta Merimieskirkon tunnet-tuus kasvoi.

Kreikan rippikoulusta vasta-sivat merimiespastori Pauliina Tuomanen Rotterdamista ja so-siaalikuraattori Mari Hilonen Ateenasta. Heidän apunaan oli ’paikallinen vapaaehtoinen’ Hel-singistä, Jenni Kaitila.

Edellisellä sivulla: Merimieskirkon rip-pileiri 2017 järjestettiin Kreikassa Nea Makrissa.

Yllä: Rippileiri 2017 Kreikassa päättyi konfirmaatiotilaisuuteen Vuosaaren kirkossa.

Teksti ja kuvat:Pauliina Tuomanen

rippi- ja merimiespastori

52

LONTOON SUOMALAINENMERIMIESKIRKKO

Lontoon suomalainen me-rimieskirkko toivotti terve-tulleeksi Iso-Britanniassa ja

Irlannissa asuvat suomalaiset, heidän perheensä ja läheisensä sekä kaikki Suomen ystävät. Me-rimieskirkko on kristillinen, kult-tuurinen ja sosiaalinen kohtaa-mispaikka, josta löytyy kahvila, suomalaisten tuotteiden kauppa, pieni kirjasto, hostelli ja sauna.

Merimieskirkolla järjestettiin monipuolisesti tapahtumia ja eri-laisia ryhmiä, tarjottiin apua ja neuvoja vaikeuksiin joutuneille suomalaisille sekä mahdollisuus kokoontua yhteen.

Toiminnan kohokohdat vuo-den 2017 liittyivät Suomi100-juh-lintaan ja Reformaatio 500 -merk-kivuoden viettämiseen.

Kiinteistöjen ja tulvimisen kanssa taisteltiin myös vuonna 2017: kirkkosaliin tulvi kesäkuus-sa vettä kahdesti ja ensimmäisen kerroksen aulan sisäkatosta tuli

vesi läpi. Huolto- ja korjausfir-mojen kanssa tehtiin siis tiivistä yhteistyötä. Edellisenä vuonna tulvaveden vaurioittama sauna saatiin syyskuussa pitkän odotuk-sen jälkeen avattua uudelleen – ja entistä ehompi sauna on siitä lähtien ollut ahkerassa käytössä, tuonut jälleen elämää taloon ja kerännyt myös paljon myönteistä palautetta.

Elämää kirkolla

Lontoon merimieskirkko oli talo täynnä elämää. Kirkon ovet oli-vat auki kuutena päivänä viikos-sa. Kirkko, sen ympärille syntynyt yhteisö ja työntekijät tekivät par-haansa toteuttaakseen kaikes-sa kirkon elämässä ja jokaisessa kohtaamisessa merimieskirkon arvoja: vieraanvaraisuutta, roh-keutta ja vastuullisuutta.

Lontoon merimieskirkko jär-jesti sekä omaa toimintaa että

tarjosi tilojaan kaikelle perusteh-tävää palvelevalle toiminnalle.

Vierailijoita oli vuoden aikana yhteensä 31 829 (32 283 vuonna 2016). Lisäksi kirkon ulkopuolella järjestetyissä tapahtumissa tavoi-tettiin noin 1920 (2200 vuonna 2016) ihmistä. Keskusteluja tilas-toitiin 597 (229 vuonna 2016). Koko vuoden aikana tilastoitiin 57 267 kohtaamista (61 411 vuonna 2016).

Keskustelujen määrän kasvu selittyy tarkennuksilla ja muu-toksilla tilastointitapaan: aiem-min on tilastoitu lähinnä sosiaa-likuraattorin käymät keskustelut. Vierailijoiden määrässä näkyy ai-nakin saunan kiinni olo yhdeksän kuukauden ajan.

Hengellinen työ

Lontoon suomalaisella merimies-kirkolla kokoonnuttiin yhteiseen jumalanpalvelukseen 17 kertaa

52 53

(kunkin kuukauden ensimmäise-nä sunnuntaina, sekä kiirastors-taina, pitkäperjantaina, pääsiäise-nä, jouluaattona ja joulupäivänä).

Iltakirkkoja vietettiin muuta-mana lauantai-iltana Suomen Rauhanyhdistyksen kanssa yh-teistyössä.

Jumalanpalveluksiin osallistu-jia oli yhteensä 535 ja keskimää-rin osallistujia oli 31.

Suvivirsi-kirkkoja järjestettiin Lontoon ulkopuolella keväällä 3 kertaa (Manchester, Cardiff ja Tat-tingstone). Syksyllä messuun ko-koonnuttiin Childreyssä (Oxford).

Joululaulutilaisuuksiin kokoon-nuttiin Dublinissa, Camberleyssa, Edinburghissa, Cambridgessa, St Albansissa ja Hampstead Heathis-sa sekä kahdesti Lontoon meri-mieskirkolla.

Kirkolla kokoontui Raamattu-ryhmä ja Pallerokirkkoja pidettiin noin kerran kuussa.

Kastejuhlaa vietettiin 21 ker-

taa, avioliittoon vihittiin 7 paria ja 1 avioliitto siunattiin. Hautaan siunaamisiin kirkon pappi osallis-tui viidesti. Kirkollisia toimituksia oli siis yhteensä 34. Yksi aikuinen suoritti yksityisrippikoulun ja kon-firmoitiin.

Lontoon merimieskirkon rip-pikouluryhmässä oli 7 nuorta Isosta-Britanniasta ja Suomes-ta. Rippikoulu koostui kahdesta leiriviikonlopusta, seurakuntaan tutustumisjaksosta, palvelutehtä-vistä ja itsenäisesti suoritettavista tehtävistä. Opetuskielinä olivat suomi ja englanti.

Nuoret konfirmoitiin heinä-kuun messussa. Konfirmaatio-messuun oli mahdollista osallis-tua myös Facebook-liven kautta: kutsuimme näin mukaan erityi-sesti konfirmoitavien kauempana asuvia sukulaisia ja läheisiä.

Ohjelman tarjoaman tilaston mukaan kuutta eri videoleiket-tä oli katsottu yhteensä n. 7 000

kertaa, tykkäyksiä/reagointeja vi-deot keräsivät yhteensä 317.

Sosiaalityö ja diakonia

Lontoon merimieskirkko julisti armon ilosanomaa tarvittaes-sa myös sanoin, mutta keskittyi erityisesti palvelemiseen. Diako-nia oli koko yhteisön tehtävä ja päävastuuta siitä kantoi sosiaa-likuraattori. Apua tarjottiin koh-taamalla, kuuntelemalla, järjes-tämällä toimintaa, aktivoimalla ihmisiä toimimaan ja luomalla ilmapiiriä ja yhteisöä, johon jokai-sen on hyvä tulla.

Lontoon merimieskirkko halu-si myös vuonna 2017 olla matalan kynnyksen kohtaamispaikka.

Diakoniatyön kantava ajatus oli ennaltaehkäisevässä toimin-nassa: mahdollisten ongelmien syihin pyrittiin etsimään ratkaisu-ja jo ennen ongelmien syntymis-tä.

Yllä ja oikealla: Lasten Suomi100-juh-laa vietettiin marraskuussa.

Edellisellä sivulla: Seniorit kokoontuvat säännöllisesti Lontoon merimieskirkol-la, palvelevassa kohtaamispaikassa.

Kuvat. Hanna Lindholm.

54

Sosiaalikuraattori vastasi kir-kolla kokoontuvista ryhmistä ja toimi itse vetäjänä useassa ryh-mässä ja tapahtumassa. Moni-puolinen ryhmätoiminta antoi seurakuntalaisille mahdollisuu-den tavata toisiaan, irrottautua hetkeksi työ- ja perhe-elämän paineita kasaavista puolista ja tul-la osaksi turvallista yhteisöä.

Sosiaalikuraattori oli mukana ylläpitämässä paikallisista vapaa-ehtoisista koottua Ystäväverkos-toa. Ystäväverkoston toimintaa koordinoitiin yhdessä Finn-Guil-din kanssa.

Osa Ystäväverkoston vapaaeh-toisista vieraili säännöllisesti tai kertaluontoisesti oman asuina-lueensa lähellä asuvan suomalai-sen luona keskusteluseuraa ja/tai käytännön apua tarjoten.

Kirkko oli viidettä kertaa mu-kana paikallisen Robes-hyvänte-keväisyysprojektin toiminnassa. Robes tarjoaa asunnottomien yömajatoimintaa kylmimpien kuukausien aikana eri kirkkojen tiloissa. Projekti toteutettiin pää-asiassa vapaaehtoisvoimin.

Sosiaalityön toteuttamiseen saatiin kohdennettua avustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä. STEAn avustuksen vaatimusten mukaisesta raportoinnista vastasi sosiaalikuraattori.

Ryhmät

Kirkon aktiivisimman kävijäryh-män muodostivat erilaisten toi-mintaryhmien vakiokävijät. Ryh-miä veti joko kirkon työntekijä tai vapaaehtoinen.

Suosituin ryhmistä oli jälleen pallerokerho, joka toimii perhe-kerhon ja musiikkileikkikoulun tapaan. Palleroryhmiä kokoontui viikoittain kaksi, ja lisäksi Ruot-sin kirkolla kokoontui oma suo-menkielinen palleroryhmä kerran kuussa.

Lapsille ja perheille:• Pallerot kirkolla ja Ruotsin

kirkolla sekä Palleroiden pik-kukirkot

• Koululaisten askartelukerhot • Pyhäkoulu• Suomi-koulu• Opintopiiri• Lasten lauantait Nuorille:• Au pairit• Rippikoulu

Aikuisille:• Martat• Raamattupiiri• Teatteriryhmä• Merenkurkut-kuoro• Taideryhmä• Käsityökerho• Tanssiryhmät• Kirjallisuuspiiri• Pesäpallo• Leffakerho Senioreille:• Päiväpiiri• Senioripäivät

Yllä: Afternoon Tea Finnish Style -tarjoilua.

Alla: Kansallispukukurssin taitajia. Kuvat: Hanna Lindholm.

54 55

Sosiaalikuraattorina oli Hanna Lindholm, jonka sijaisena toimi kotimaan jakson aikana kesällä Sabrina Hievanen.

Tapahtumat

Vuoden suurin tapahtuma oli jälleen kerran joulubasaari, joka pidettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Kirkolla kävi vii-den päivän aikana noin 10 000 myyjäisvierasta.

Myyjäistapahtuman yhtey-dessä järjestettiin neljännen ker-

ran Skandinaaviset katumarkki-nat yhteistyössä Norjan kirkon, Southwark Councilin ja paikallis-ten aktiivisten ihmisten kanssa.

Keväisten pääsiäismyyjäis-ten kävijämäärä oli 3 024 (3 705 vuonna 2016). Kulttuurikeskus Southbank Centre vietti Nordic Matters -teemavuotta, ja olimme omalla kojullamme mukana ruo-kamarkkinoilla kolmesti ja järjes-timme lisäksi yleisölle avoimen korvapuustikoulun.

Suomi100-juhlavuosi näkyi merimieskirkolla läpi vuoden

monella tavalla: messupäivien lounailla tutustuttiin suomalai-seen ruokakulttuuriin. Afternoon Tea Finnish Style -tarjoiluita jär-jestettiin muutamina iltapäivi-nä. Suomi100-teemalla vietettiin Pub Quiz -iltoja, kansallispuku- ja neulontakurssi, Norfolkin Suomi 100 juhla, sekä useita konsertteja (mm. Merenkurkut ja Irina Björk-lund).

Kesällä käynnistyi ”Minun Suo-meni” -valokuvakilpailu ja syksyl-lä kirkolla avattiin taideryhmän Suomi100-taidenäyttely. Vuoden päätapahtuma oli marraskuinen Lasten Suomi100-juhla, ja itsenäi-syyspäivänä kokoonnuttiin ”kisa-katsomoon” seuraamaan linnan juhlia.

Reformaation 500 vuotta juh-listettiin omassa jumalanpalve-luksessamme Mikkelinpäivänä, ja yhteisömme jäseniä osallistui myös ekumeeniseen juhlajuma-lanpalvelukseen Westminster Abbeyssa lokakuussa. Merenkur-kut -kuoromme oli mukana sekä Westminster Abbeyn jumalanpal-veluksessa että Trafalgar Squarel-la järjestetyssä Storymobile-ta-pahtumassa.

Suomalaiseen vuodenkiertoon liittyen järjestettiin laskiaisrieha sekä vappu- ja juhannusjuhlat. Syyskuussa kokoonnuimme rapu-juhliin. Odottaville äideille järjes-tettiin kurssipäivä ja lapsille pää-siäismunien maalauskilpailu.

Kirkolla vieraili vuoden aikana useita kuoroja, teatteriryhmiä, muusikkoja ja yhtyeitä konsert-tien ja tapahtumien merkeissä.

Saunan jälleenrakentamisen tueksi järjestettiin kolmen kon-sertin Sauna soikoon -konsertti-sarja, jossa esiintymässä olivat Samae Koskinen, Jarkko Marti-kainen ja Tommi Läntinen.

Yllä: Nina Tapio esiintyi Lontoon merimieksirkolla.

Alla: Jarkko Martikainen esiintyy. Kuvat: Hanna Lindholm.

>>

56

Yllä: Perhekerho. © Kors.Seuraavalla sivulla 1. Palveluvastaava Mervi Mattila pääsiäismyyjäi-sissä. 2. Muumi kävi pääsiäisbasaarissa. 3 ja 4 . Scandi food market.5. Vappuna oli tarjolla tietenkin munkkeja. Kuvat: Hanna Lindholm.

56 57

1 2

45

3

58

ResurssitMerimieskirkon toimintaa to-teuttamassa olivat henkilöstöm-me jäsenet taloussihteeri Annu Burton, siivooja Bernard Creely, talonmies Mitch Flacko, vapaa-ehtoiset suntiot Susanna ja Juha Iso-Sipilä, kirkon johtaja, pas-tori Marjaana Härkönen, sosi-aalikuraattori Hanna Lindholm, palveluvastaava Mervi Mattila, keittiötyöntekijä Elli Niemeläi-nen, vapaaehtoinen kanttori ja kuoronjohtaja Petra Rönkkö, seitsemän vuosivapaaehtoista sekä viisi harjoittelijaa. Susanna Iso-Sipilä vastasi Skandinaavisten katumarkkinoiden tapahtumajär-jestelystä.

Kirkon tärkein voimavara oli-vat kuitenkin ne noin 370 vapaa-ehtoista, jotka antoivat omaa osaamistaan ja aikaansa yhteisön hyväksi. Osa vapaaehtoisista saa-pui Suomesta ja osa oli paikallisen yhteisön ihmisiä, osa oli mukana toiminnassa läpi vuoden, osa oli mukana lyhyesti tai satunnaisesti. Jokaisen panosta tarvittiin.

Vuoden 2017 henkilöstö, pit-käaikaiset vapaaehtoiset, harjoit-telijat ja periodivapaaehtoiset:

Palkatut työntekijät

• Annu Burton, taloussihteeri (80 %)

• Bernard Creely, siivooja (40 % self employed)

• Mitch Flacko, 1.8.–, talon-mies (20 %)

• Sabrina Hievanen, 1.6.–31.8., vs. ma. sosiaalikuraattori

• Marjaana Härkönen, kirkon johtaja

• Hanna Lindholm, 1.1.–4.6. ja 11.9.–, sosiaalikuraattori

• Mervi Mattila, palvelu-vastaava

• Elli Niemeläinen, keittiötyön-tekijä

Vuosivapaaehtoiset

• Marketta Koistinen, 1.1.–30.6.

• Kaisa Järvinen, 1.1.–31.8.• Neea Vierinen, 1.2.–31.7.• Topi Junkkari, 31.5.–6.6. ja

23.6.–• Marianne Sipakko, 10.8.–• Enja Seppänen, 10.9.–• Nina Mansikka, 26.9.–

Vapaaehtoiset/periodivapaaeh-toiset

• Mitch Flacko, talonmies/yleismies

• Juha Iso-Sipilä, suntio• Susanna Iso-Sipilä, suntio• Petra Rönkkö, kanttori/kuo-

ronjohtaja• Paula Jussilainen, 30.1.–

28.2., periodivapaaehtoinen• Jaana Karjalainen, 3.–31.7.,

periodivapaaehtoinen• Eeva-Kaija Lemmetyinen,

12.–18.12., vapaaehtoinen

Harjoittelijat

• Julia Sunnila, 8.1.–30.4., mat-kailuala / ohjaajana Mervi Mattila

• Jonna Holmsten, 3.4.–23.4., matkailuala (harjoittelu jäi kesken) / ohjaajana Mervi Mattila

• Raija Pautola, 24.8.–23.9., teologia / ohjaajana Marjaa-na Härkönen

• Riina Sipakko, 25.–28.10., TET-jakso / ohjaajana Mervi Mattila

• Johanna Boateng, 12.–18.12., TET-jakso / ohjaajana Mervi Mattila

Hallinto

Lontoon suomalaisen kirkon ylin paikallinen päättävä elin on The Finnish Church in London Chari-

table Trust. Se kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Tilintarkas-tajina toimi Mazars LLP. Trustin sekä kirkon kiinteistöjä hallinnoi-van The Finnish Church in Lon-don Charitable Trust (Nominees) muodostivat:

• suurlähettiläs Päivi Luos-tarinen,

• kirkon johtaja Marjaana Här-könen,

• pääsihteeri Hannu Suihkonen ja

• siirtokunnan edustaja Maarit Virenius-Varela.

Nominees ei pitänyt vuoden ai-kana erillisiä kokouksia. Kirkon Management Committee oli osa Trustia, jolloin Trustin kokoukset olivat samalla myös Management Committeen kokouksia.

Yllä: Myyjäisiä edeltää Suomesta tuo-dun elintarvike- ja tavarakontin nopea purkaminen. ”Konttitiimi” selvisi siitä kiitettävästi.

Vireisellä sivulla: Myyjäistalkoissa tarvi-taan monenlaista osaamista ja kaikille innokkaille riittää tehtäviä.

Kuvat: Hanna Lindholm.

58 59

Kirkon toiminnassa mukana ole-vista ihmisistä koostuva, vaaleilla valittu kirkkotoimikunta kokoon-tui ideoimaan, tukemaan ja kehit-tämään merimieskirkon toimin-taa vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi kirkkotoimikunta piti sau-naillan uudella saunalla.

Kirkkotoimikunnan jäsenet vuon-na 2017:

• Tuuli Bell• Tina Falzon, puheenjohtaja• Siiri Karosto • Samuel Lammi• Elina Mäkelä-Briggs, • Maaret Ojalehto • Hilkka Phillips• Petra Rönkkö, varapj. • Mervi Mattila (henkilöstön

edustaja)• Marjaana Härkönen (esitteli-

jä/sihteeri)

• Antti Lemberg, varajäsen• Benjamin Vellacot, varajäsen

Kirkon hallinnosta vastasi kirkon johtaja Marjaana Härkönen. Hal-linnossa apuna oli taloussihteeri Annu Burton, joka huolehtii kir-kon kirjanpidosta, palkkalasken-nasta, laskuista ja sopimuksista.

Kiinteistöt

Kesäkuussa 2016 kirkon kellari-kerroksessa tapahtuneen tulvan vaurioiden korjaukset jatkuivat kertomusvuonna, ja saatiin val-miiksi syksyllä 2017.

Myös sauna avattiin monien vaiheiden jälkeen vihdoin uudel-leen ja on ollut ahkerassa käytös-sä sen jälkeen.

Kesäkuussa 2017 oli tulvivan veden kanssa jälleen ongelmia: kirkkosalin etuosassa sijaitseva

sadevesiviemäri tulvi kahdes-ti kirkkosaliin, pikkusakastiin ja yhteen hostellihuoneeseen vau-rioittaen lattiapintoja ja seinä-materiaaleja. Vahingot korjattiin kesän ja syksyn aikana.

Lisäksi toisen kerroksen sisä-katosta tuli läpi vuoto, joka pitkän etsinnän jälkeen paikannettiin lämminvesiputkeen ja korjattiin. Vuodon aiheuttamat vauriot toi-sen kerroksen sisäkatossa, raken-teissa, lattiassa ja seinissä, sekä Pappilan seinissä kuivatettiin ja korjattiin.

Suomen opetus- ja kulttuu-riministeriö myönsi apurahan Lontoon merimieskirkon kirkko-kiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitoon. Avustusta käytettiin kiinteistön korjaustöiden suunnit-telun ja valvonnan konsultoinnin kustannuksiin, tulvimisen estä-miseen liittyviin toimenpiteisiin, hostellin suihkuhuoneiden korja-ustöihin, keittiön remontointiin, ulko-ovien avauspainikkeiden asentamiseen, vedenjakelun- ja lämminvesijärjestelmän korjauk-siin, sekä saunan ilmanvaihdon parantamiseen ja muihin korjauk-siin.

Kirkon omistaman 1a Elephant Lanen asunnosta kolmea huo-netta vuokrattiin ulkopuolisille. Lisäksi huoneissa asui kirkon va-paaehtoisia. Myös Blackheathin 12 Pilgrims Court -asunto oli vuokrattuna. Sekä Elephant La-nella että Blackheathissa tehtiin pieniä turvallisuutta parantavia kunnostustöitä, joiden toteutuk-sesta vastasi talonmies. 10 ja 32 The Squirrels Lewishamissa olivat vuokrattuina kirkon henkilökun-nalle.

Kirkkokiinteistössä sijaitseva pappila oli vuokrattuna kirkon johtajalle (työsuhdeasunto, asu-misvelvollisuus), ja kirkon kaksi-ossa asui vapaaehtoisia. Kaikissa asunnoissa oli vuoden aikana

60

ongelmia mm. lämmityksen ja vedenjakelun kanssa, ja akuutteja korjauksia jouduttiin tekemään.

Kirkon kiinteistön ylläpidosta vastasi talonmies Mitch Flacko yhdessä kirkon johtajan kans-sa. Elokuun alusta talonmiehelle alettiin maksaa palkkaa yhdeltä päivältä viikossa.

YhteistyötahotLontoon suomalainen merimies-kirkko teki vuoden 2017 aikana yhteistyötä mm. seuraavien taho-jen kanssa:

• Anglo Finnish Society: suoma-lainen käsikirjasto ja poisto-kirjojen myynti, tapahtuma-tiedotus

• Church of England ja muut kirkot: paikalliset pappien ta-paamiset, reformaation juhla-jumalanpalvelus Westminster Abbeyssa

• Paikalliset toimijat Rotherhi-thessa (Albion Street Com-

munity Charity, Albion Street Steering Group): Charity Shop kirkkoa vastapäätä, kirkon lä-hellä olevat rakennusprojektit ja niihin vaikuttaminen, Skan-dinaaviset katumarkkinat, ta-pahtumajärjestelyt

• Finn Guild (lopetti toimin-tansa syksyllä 2017): ystävä-verkosto, vuosikokous, Lin-ks-lehti (entinen Horisontti), tapahtumatiedotus

• ISO ry (Iso-Britannian suoma-laiset opiskelijat): tapahtuma-tiedotus

• Lontoon suomalainen teatte-ri: tilojen käyttö

• Muut pohjoismaiset kirkot: henkilöstön ja johtajien ta-paamiset, tiedonvaihto, kes-kinäinen apu ja tuki, pallerot Ruotsin kirkolla, yhteistyö katumarkkinoiden järjestämi-sessä (Norjan kirkko)

• Council of Lutheran Churches: hallinto, matkatuki, reformaa-tion merkkivuoden juhlinta

• Southwark council: katu-

markkinat, kirkon naapuriin nousevan uudisrakennuksen ja piha-alueen suunnittelu

• Suomen Rauhanyhdistysten keskusliitto: lestadiolaisseu-rat ja iltakirkot

• Suurlähetystö,:konsulitapa-ukset, hallinto, tapahtumatie-dotus

• Suomen Saunaseura ja Bri-tish Sauna Society: asiantun-tija-apu ja taloudellinen tuki saunan korjaamiseen

• Jarmo Julkunen ja Jani Penso-la: musiikkitapahtumiin liitty-vät järjestelyt

VarainhankintaMyyjäiset olivat vuoden 2017 merkittävin varainhankintakeino. Myyjäisten kävijämäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta myynti kasvoi, vaikka Brexi-tin valmistelu aiheutti sekä talou-den epävarmuutta että punnan heikkenemistä.

Vuoden 2017 rippikoululaisia ja sosiaalikuraattori Hanna Lindholm (alarivissä oik.).

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin. Konfirmoijana merimiespastori Marjaana Härkönen.

60 61

Lontoon merimieskirkon sau-na saatiin vihdoin avattua syys-kuussa. Vaikutus kirkon kävijä-määriin ja myyntiin on oleellinen. Kahvio, kauppa ja hostelli palveli-vat koko vuoden normaalisti.

Majoitustoiminta väritti kirkon arkea mukavasti. Vieraita saapui ympäri maailmaa, ja erityisesti Norjan ja Ruotsin kirkot majoit-tivat kirkollamme useita nuorten ryhmiä. Hostellissa oli majoittujia (majoitusvuorokausia) vuoden ai-kana 3 110 (2 718 vuonna 2016).

Vapaaehtoisia lahjoituksia ke-rättiin kannatusjäsenmaksuina, toimituslahjoituksina, säännöllisi-nä kuukausilahjoituksina, arpajai-sissa, testamentteina ja kolehtei-na jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien yhteydessä.

Varainhankinnasta vastasi pal-veluvastaava Mervi Mattila yh-dessä merimieskirkon johtajan kanssa.

ViestintäLontoon merimieskirkon viestin-nän kivijalkana olivat henkilökoh-taiset kohtaamiset ja niiden laatu.

Merkittävä rooli oli myös so-siaalisen median kanavilla (Face-book: Lontoon merimieskirkko, Instagram: @lontoonmerimies-kirkko, Twitter: @lontoonkirkko) sekä uudistetuilla kotisivuilta htt-ps://lontoo.merimieskirkko.fi/

Facebook-sivuillamme oli vuo-den lopussa yli 4 400 seuraajaa, vuoden aikana uusia seuraajia saimme siis noin 900. Twitteris-sä seuraajia oli vuoden lopussa 1074 (uusia seuraajia noin 130) ja Instagramissa 1331 (uusia seu-raajia noin 240).

Suosituimmat päivityksemme olivat Piia Kurkelan ja Fanni Si-nilaakson tekemä vuosivapaaeh-toisten rekrytointivideo, joka ke-räsi yli 10 000 näyttökertaa, sekä People of Lontoon merimieskirk-ko -sarjan aloittanut Kaisun ta-rina, joka keräsi Facebookissa ja

Instagramissa yhteensä yli tuhat tykkäystä, kommenttia ja jakoa.

Kirkon sähköisen uutiskirjeen tilaajia oli noin 700 ja lisäksi vuo-den aikana lähetettiin 3 jäsenkir-jettä postitse.

Lontoon merimieskirkon hen-kilöstöä ja vierailijoita haastatel-tiin vuoden aikana mm. seuraa-viin medioihin: Kymen Sanomat, Kirkkohallituksen Reformaatio 2017 -blogi, Lännen media, Yle Radion uutistoimitus ja Ajanta-sa, The Finnish-British Federation magazine, Ilta-Sanomat, Kaleva, Päivänlehti, Voima ja käyttö - Suomen Konepäällystöliiton jul-kaisu, Sauna-lehti, Etelä-Savon radio YLE ja Radio Dei. Lisäksi Time Out ja Ilta-Sanomat mai-nitsivat Lontoon merimieskirkon muiden juttujensa yhteydessä.

Viestinnästä vastasivat sosi-aalikuraattori Hanna Lindholm ja kirkon johtaja Marjaana Härkö-nen.

Marjaana Härkönenjohtaja, merimiespastori

Kerholaiset taiteilivat itsestään näköisteoksen. Lontoon merimieskirkko järjestää lapsille monen-laisia ryhmiä. Kuva: Hanna Lindholm.

Lasten joulujuhla kerää Lontoon merimieskirkolle tuvan täydeltä vä-keä. Kuva: Hanna Lindholm.

62

POHJOIS-SAKSAN SUOMALAINEN MERIMIESKIRKKO

Pohjois-Saksan suomalainen merimieskirkko sijaitsee ja toimii lähellä Hampurin sa-

tama-aluetta, portugalilaiskort-telissa. Samalla kadulla toimivat Ruotsin Gustaf-Adolf-Kyrkan sekä Norjan ja Tanskan merimieskir-kot.

Kirkolliset toimitukset ja mes-sut sekä toimintaryhmät toimivat omalla äidinkielellämme eli suo-meksi. Perustehtävämme on olla matalan kynnyksen kohtaamis-paikka. Olla läsnä kohderyhmil-lemme heidän arjessaan ja hei-dän kanssaan.

Kohtasimme ihmiset suurim-maksi osaksi kirkolla, mutta myös merimieskirkon ulkopuolella lai-voilla, yhteistyökumppaneiden tiloissa, monissa lähialueen kir-koissa ja erilaisissa tapahtumissa.

Näkyvää kirkon kasvavassa

käyttöasteessa on jatkuva muut-toliike Hampuriin, joka toi edel-leen paljon uusia suomalaisia perheitä kirkolle.

Suomi100-tapahtumat toivat vuoden aikana satoja ihmisiä ti-laisuuksiin, ja me osallistuimme useisiin muiden tahojen järjestä-miin tapahtumiin.

Reformaation merkkivuodella oli myös suuri merkitys vuoden 2017 ohjelmissa kirkolla ja oman kirkon ulkopuolella. Luther-mat-ka Wittenbergiin kuului myös merkkivuoden ohjelmistoon.

Tseki-papukaija oli edelleen Hampurin merimieskirkon kuu-luisin ja ”tärkein työntekijä”. Tse-kiä tullaan katsomaan pitkänkin matkan päästä ja usein jopa vuo-sikymmenien muistojen takaa. Tsekillä on asiakaskunnassa ja henkilökunnan sisällä omat ys-

tävät, joiden seurassa se viihtyy erinomaisesti.

Toiminnan kohokohdat

Vuoden 2017 kohokohtiin voi liit-tää kaikki Suomi100-tapahtumat, joita koko yhteisö suurella innolla ja ilolla yhdessä suunnitteli ja to-teutti.

Ulkosuomalaisten kuorojen yhteiskonsertit Budapestissa oli myös upea idea, ja kuoromme sai siellä paljon näkyvyyttä.

Lyypekin pohjoismaisilla elo-kuvafestivaaleilla mukana olo suomalaisten tuotteiden myyn-tikojussa toi meille paljon uusia merimieskirkkoystäviä. Myynti-kojun lahjoitti käyttöömme Lyy-pekin Suomen kunniakonsuli Ber-nd Jorkisch.

Suomi100-tapahtumat, jotka

Merimieskirkkoväki vilkuttamassa Hampurin satamajuhlien juhlakulkueelle.

62 63

Vuoden 2017 kohokohtiin kuuluvat kaikki Suomi100 -tapahtumat, joita pidettiin myös Hampurin merimieskirkolla useita.

pidettiin kirkolla olivat: Rune-berg-ilta, Suomi100-elokuvailta, saunaseminaari, 100saunaa- valokuvakilpailu, Eppu ja Kurt Nuotion kirjallisuusilta, Uusi-kuu-konsertti, Värttinä-konsertti, klassinen konsertti oopperalaula-ja Timo Riihosen kanssa, Silta En-semble-konsertti, Kirkkonummen mieskuoron konsertti, Finnairin kuoron konsertti, jääkärielokuva, merimieskirkon kuoron konsertti suomalaisesta elokuvamusiikista, piirakkakurssi, Finnish your din-ner -tangokurssit keväällä ja syk-syllä.

Suomi100 -juhlallisuudet pää-timme juhlamessuun ja itsenäi-syyspäiväjuhlaan, johon osallistui kirkolla 305 henkilöä.

Reformaation merkkivuoden kohokohtia oli Luther-matka Wit-tenbergiin kirkon busseilla. Agri-

cola-näyttely sai paljon huomiota osakseen. Luther-tietoutta saim-me luentotilaisuuksissa ja Lut-her-seminaarissa.

Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäi-nen saarnasi Hampurin St. Petrin kirkossa ja antoi meille samana il-tana merimieskirkolla katsauksen Suomen kirkon tilanteesta.

Muutokset toiminnassa

Suurin muutos toiminnassa oli liikkuvan sosiaalityön vahvistami-nen ja sen jatkuva kehittäminen.

Elvytimme miehistönvaihto-kuljetukset takaisin toimintaam-me. Meillä oli kolme varustamoa, joiden kuljetukset säännöllisesti hoidimme. Tämä lisäsi näkyvästi merenkulkijatyön kohtaamisia. Alueena kuljetuksilla oli todella koko Pohjois-Saksa satamineen.

Tämän toiminnan ohella saim-me merenkulkijoita myös entistä enemmän vierailemaan kirkolla.

Raskaan liikenteen kuljettajil-le järjestimme kolme ”Kuljetta-jien päivää” Lyypekissä, heidän omalla rastipaikallaan, joissa kul-jettavat saivat mahdollisuuden keskusteluun ja heille tärkeiden asioiden jakamiseen sosiaaliku-raattoreiden kanssa. Nämä tilai-suudet olivat hyvin suosittuja ja kuljettajia tuli aina noin 25–30 paikalle.

Satunnaisesti sosiaalikuraat-torit tapasivat kuljettajia myös Lyypekin satamassa tai rekkapar-kissa. Muutama vierailu tehtiin myös suomalaisiin liikennöitsijöi-den terminaaleihin tapaamaan kuljettajia.

>>

64

Toiminta

Kirkolla oli noin parikymmentä omaa toimintaryhmää, joista kol-me kokoontui kirkon ulkopuolella.

Kirkkotoimikunta juhli 20-vuo-tista taivaltaan vuonna 2017. Saimme ison joukon kirkkotoimi-kunnan entisistä aktiivijäsenistä paikalle juhlaan. Puheenjohtajat taisivat kaikki olla läsnä juhlassa. Siinä korostui kirkkotoimikunnan merkitys merimieskirkkomaail-massa.

Kirkkotoimikunnan tehtävänä on tukea ja edistää Pohjois-Sak-san merimieskirkon toimintaa. Kirkkotoimikunta kokoontui sään-nöllisesti ja osallistui hyvin aktiivi-sesti kirkon tapahtumien toteut-tamiseen.

Vappujuhlassa on jo muodos-tunut perinne, että kirkkotoimi-kunnan puheenjohtaja lakittaa Rakel Wihurin pystin. Vuoropu-helu ja toiminnan suunnittelu yh-dessä kirkon henkilökunnan kans-sa aktivoitui entisestään. Uusina asioina vappuhuiskujen askartelu lasten kanssa ja juhannusjuhlis-sa kukkaseppeleiden teko saivat osakseen hyvää palautetta.

Puheenjohtaja Johanna Elo-Schäfer on myös monessa muussa kirkon vapaaehtoistoi-minnassa mukana. Varapuheen-johtajana toimi Eva-Christina Pie-tarinen, sihteerinä Aila Wittstock vuoden 2017 loppuun asti.

Jäseninä kirkkotoimikunnas-sa olivat Tarja Jeenicke, Synnö-ve Lindström-Makowski ja Anja Scharf. Kirkon edustajina toimi-vat palveluvastaava Tiina Ylitalo, sosiaalikuraattorit Anna Eklund kevääseen asti sekä syksyn ajan Ritva Lehmann ja johtaja Satu Ol-dendorff.

Kirkkotoimikunta kutsuu ker-ran vuodessa siirtokunnan kool-le informaatiotilaisuuteen. Kirk-kotoimikunnan puheenjohtaja

edusti kirkkoa vuoden aikana useasti johtajan rinnalla tai yksin erilaisissa yhteistyötahojen tilai-suuksissa ja tapahtumissa.

Työkerho oli edelleen vahva tuki merimieskirkon toiminnas-sa. Perinteen mukaan sen jäsenet osallistuivat pääsiäis- ja joulu-myyjäisten toteuttamiseen. Työ-kerholaisten askartelutuotteet ja käsityöt menivät asiakkaille kuin kuumille kiville vuoden molem-missa myyjäisissä. Näistä kertyvä lahjoitussumma oli jälleen mer-kittävä osa kirkon varainhankin-taa.

He huolehtivat toinen toisis-taan ja ovat hyvä esimerkki yh-teisöllisyydestä ja vertaistuesta muillekin ryhmillemme.

Työkerhon puheenjohtajana toimi Tarja Jeenicke, joka sai työ-kerholaiset osallistumaan kans-samme useisiin kirkon myynti-tapahtumiin Pohjois-Saksassa. Työkerholaisten taidot ovat eh-tymättömät ja he pitävät kirkkoa ”toisena kotinaan”. Merenkulki-joitten joululahjapaketteihin he kutoivat noin 100 villasukkaparia.

Merimieskirkon kuoro elävöit-ti tilaisuuksiemme ohjelmatar-jontaa. Kuorolaiset olivat usein mukana messuissa ja esiintyivät kirkon ulkopuolella useasti vuo-den aikana.

Kuoromme osallistui Unkarin Budapestissa ulkosuomalaisten kuorojen Suomi100-teemalla useaan yhteiskonserttiin neljän

Suomi100-tuotteita joulubasaarissa.

64 65

muun maan kuoron kanssa. Kuo-romme sai Unkarissa paljon me-dianäkyvyyttä. Kuoronjohtajana toimi Eva-Christina Pietarinen.

Raamattupiiri on vakiinnut-tanut paikkansa kerran kuukau-dessa kokoontuvana ryhmänä. Ryhmä on lukumäärältään pieni, mutta osallistujille tärkeä. Ryh-män vetäjänä toimi sosiaaliku-raattori, merimiespastori Anna Eklund.

Kirjallisuuspiiriä veti Kaija Gaupp. Ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa ja ryhmä oli yksi suurimmista toimintaryhmistä. Osallistujia oli keskimäärin 28. Kaija Gaupp veti myös kirjasto-toimikuntaa ja huolehti tiiminsä kanssa upeasti kirjaston järjestyk-

sestä ja kirjavalikoimasta.Seniorikahvila oli hyvin toimi-

va, aktiivinen keskusteluryhmä. Sosiaalikuraattori valmisteli käsi-teltävän aiheen sisällön ja huo-lehti tarvittaessa osallistujien kul-jetuksista sekä siitä, että ryhmän jäsenet pystyivät osallistumaan kerran kuussa tähän toimintaan.

Kulttuuripiiri aloitti toimintan-sa uudelleen. Ryhmä kokoontui suunnittelukokouksiin kirkolla ja tutustuivat erilaisiin, mielenkiin-toisiin kohteisiin Hampurissa ja lähiseudulla.

Elämänkaariryhmä jatkui pie-nenä, mutta toimivana ryhmänä sosiaalikuraattori Ritva Lehman-nin johdolla.

Perhekahvila elvytettiin muu-

taman vuoden tauon jälkeen ja se vakiinnutti paikkansa alkuvuo-desta hyvin, mutta syksyllä se hii-pui ja päätimme vuoden lopussa luopua siitä. Jos tarvetta tulee, niin jatkamme toimintaa jälleen.

Ystäväpalvelu toimii yhteis-työssä Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen (SKTK) ja meri-mieskirkon välillä. Sosiaalikuraat-tori osallistui kirkon puolesta ko-kouksiin.

Odottavat äidit -ryhmä toi-mi sosiaalikuraattorin vetämänä. Ryhmä on uonnollisesti henkilöil-tään ja lukumääriltään vaihtele-va, mutta on vakiinnuttanut hyvin paikkansa. Osallistujia on keski-määrin 3–6 kerrallaan. Äidit py-syivät ryhmässä vauvan ollessa noin kolmen kuukauden ikäinen ja sitten he siirtyvät vauvansa kanssa vauvamuskariin.

Svenska gruppen on ruotsin-kielisten keskusteluryhmä, joika kokoontui kirkolla kerran kuussa. Ryhmää veti Anna-Rita Lau. Py-rimme pitämään ruotsin kieltä esillä Ankkurin sivuilla, uusien kir-jojen hankinnoissa sekä elokuvia ostettaessa.

Elokuvaillat keräsi aktiivisen joukon kirkolle kerran kuussa, ja elokuvista riitti keskustelua ryh-mässä. Hankimme kirkolle Suo-mi-Seuran avustuksella yli kol-mekymmentä uutta suomalaista elokuvaa.

Naistenilta kokoontui kerran kuussa kirkon ulkopuolella Anu Bärin, Anu Kojosen ja Tiina Mi-thellin johdolla. Kerran vuodes-sa he viettävät suomalaisen illan merimieskirkolla. Vuonna 2017 Naistenilta järjesti kirkolla yhden saunaillan suomalaisen ruoan pa-rissa. Tätä iltaa pidimme sammal-la yhteisen toiminnan suunnitte-lupalaverina.

Suomalainen ilta kirkolla ker-ran vuodessa on sovittu pidettä-väksi jatkossakin.

Yllä: Karjalanpiirakkakurssi Eeva Gröningin vetämänä.

Oikealla: Iloinen Pohjois- Saksan joukkue merimies- kirkon henkilöstökoulutuk- sen keilailuillassa.

66

Sauvakävelijät kävelivät joka lauantai suunnitellusti eri puo-lella Hampuria. Ryhmän vetäjänä toimi Raija Saoudi. Sauvakäveli-jät tapaavat jatkossa myös kirkol-la kerran vuodessa pikkujoulun merkeissä.

Sählyporukka kokoontui lau-antaisin hampurilaisen koulun ur-heiluhallissa. Yhteisiä saunailtoja heillä oli kirkolla parikin kertaa vuoden aikana.

Miestenvuoro pidettiin kesä-kuussa saunaseminaarin jälkeen ja se löysi paikkansa perjantai-il-lan saunojien joukossa. Miesten-vuorolaiset myös ohjasivat lap-sia muutaman kerran makkaran grillauksessa takkatulen ääressä. Ryhmänvetäjäksi saimme Chris-tian Sierksin.

Nuorten aikuisten ryhmä ko-koontui ensin kirkolla, joskus elokuvia katsoen, tai siirtyen esi-merkiksi pelaamaan mölkkyä lä-heiseen puistoon tai tutustumaan vanhaan Elbe-tunneliin. Saksan merimieslähetyksen Duckdlben kuului myös vierailukohteisiin.

Sosiaalikuraattoreiden jär-jestämät Aamupalaluennot pi-dettiin kaksi kertaa vuodessa. Aiheina olivat Heli Eklundin alus-tamana muistisairaan elämän laa-dun parantaminen ”tunteva”-me-netelmällä sekä Leena Kaartisen alustamana hänen työsarkansa lääkärinä Afganistanissa. Saim-me samalla tietoa afganistalaisen naisen elämästä.

Omien ryhmien lisäksi Ham-purin merimieskirkolla toimivat Suomi-koulu, lastenkerho, vauva- ja tenavamuskari.

Unkarilaiset pitivät edelleen kerran kuussa jumalanpalveluk-sen kirkkosalissa, ja Eestikool ko-koontui kaksi kertaa kuukaudessa kirkolla. Kansainvälinen naisten kuoro samoin kuin Glopal vocal -kuoro harjoittelivat kirkkosalis-samme kerran viikossa.

Asiakaspalvelut

Kauppa, kahvila, catering, saunat, kokouspalvelut, merkkipäiväjuh-lat ja majoitus olivat asiakaspal-velujen klmakiviä.

Suomalainen tuote ulkosuo-malaisen ruokapöydässä on tär-keä asia, joten merimieskirkon kaupan merkitys on heille suuri. Kahvi ja korvapuusti kahvilassa nautittuna on sosiaalinen tapah-tuma. Siinä jos missä vaihdetaan kuulumiset muiden asiakkaiden ja henkilökunnan kesken.

Saunojat olivat säännöllisiä kä-vijöitä.

Kirkollinen toiminta

Kirkollisen työn vastuu merimies-kirkolla on teologian tohtori, pas-tori Päivi Vähäkankaalla. Messu-ja vietettiin kerran kuukaudessa. Messujen määrä 2017 oli 14, jois-ta kaksi pidettiin Suomi-koulun oppilaille. Osallistujamäärä oli noin 15–20.

Kansalliset juhlamessut ja ad-venttiaika keräsivät jälleen ison osallistujamäärän kirkkoomme. Näihin kuuluivat myös Kauneim-mat joululaulut -tapahtuma kir-kossa. Itsenäisyyspäivän messu veti juhlavuonna kirkkoon 250 osallistujaa. Kasteita ja muita toi-mituksia oli vuoden 2017 aikana kasvava määrä.

Torstaihartaudet pidettiin ker-ran viikossa. Torstaihartauksia pitivät Päivi Vähäkangas, Anna Eklund, Maija Priess, Ritva Leh-mann, Kaija Gaupp, Tarja Jee-nicke, Ellamaija Priess ja Satu Oldendorff. Johtaja osallistui tekstinlukijana ekumeeniseen messuun Marien-kirkossa Ham-purissa ja samoin satamajuhlien avajaisjumalanpalveluksessa esi-rukous merenkulkijoille kuului jäl-leen vuoden suurin tapahtumiin.

Hampurissa pidettiin kolmas

merenkulkijamessu, jossa johtaja luki raamatuntekstin. Johtaja toi-mi jokaisessa kuukausimessussa tekstinlukijana ja palveli muuta-man kerran ehtoollisen jakajana. Johtajan perinteisiin kuului edel-leen tekstinluku Turun Mikaelin kirkossa, merimieskirkkopiirivi-erailut sekä esittelykäynnit Poh-jois-Saksan merimieskirkkotyös-tä.

Nacht der Kirchen, kirkkojen yö -tapahtuma, keräsi jälleen sa-toja osallistujia hartauksiin ja mu-siikkitilaisuuksiin kirkkoomme. Pieni messuryhmä tuki messuval-misteluissa.

Yllä: Finnish your Dinner-iltaan osal-listui mm. Nuoret aikuiset -ryhmä.

Alla: Pääsiäisbasaarin myyntipöytä notkui monelaisista herkuista. Mig-non-munia saa Suomen ulkopuolella Euroopassa vain merimieskirkoilta.

66 67

Sosiaali- ja diakoniatyö

Sosiaalityömme painottui varsin vahvasti seniorityöhön. Haastee-na oli yhä ikääntyvä asiakaskun-taamme: Hampurin suomalaista 37,8 % on yli 60-vuotiaita.

Työtä tehtiin kahden sosiaali-kuraattorin voimin. Työ jaettiin niin, että toisen sosiaalikuraatto-rin painopiste työssä oli liikkuva sosiaalityö, lapsi- ja perhetyö ja toisen seniorityö.

Ennaltaehkäisevää toimintaa oli noin 30 %, liikkuva työ 30 % ja seniorityö 60 %. Korjaavan työn osuus oli vain noin 5 %. Kriisityö

vei osan työajasta.Pääosin asiakkaiden henkilö-

kohtaisissä elämän muutoksissa olimme tukena ja kuuntelijoina.

Liikkuva työ sisälsi raskaan lii-kenteen kuljettajien, merenkulki-joiden ja myös jalkautuvan työn, eli koti-, hoiva- ja sairaalakäynnit.

Iso lisätyö oli, että ajoimme useisiin Pohjois-Saksan satamiin laivakäynneille tai hoidimme mie-histön vaihdot. Merenkulkijoiden miehistönvaihdot lisääntyivät määrältään varustamojen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Aamupalaluennot kokosivat paljon kuulijoita.

Tapahtumat

Kansalliset suomalaiset juhlat oli-vat hyvin merkittävä osa vuoden ohjelmaa. Vappu, juhannus ja it-senäisyyspäivä toivat kirkolle run-saan joukon juhlijoita. Perinteillä ja ”juurihoidolla” on tärkeä mer-kitys ulkosuomalaisten elämässä.

Tangokurssista on tullut sään-nöllinen kevään ja syksyn tapah-tuma.

Suomi100-juhlavuosi käyn-nistyi Värttinän konsertilla. Sitä seurasi oopperalaulaja Timo Rii-hosen klassinen konsertti sekä Uusikuu-orkesterin konsertti.

Yllä: Rekkakuljettajien kiitospäivän kahvitus Lyypekissä.

Oikealla: Vapaaehtoiset grillaavat pääsiäisba-saarissa.

68

ResurssitHenkilökunta

• Johtaja Satu Oldendorff• Palveluvastaava Tiina Ylitalo• Sosiaalikuraattori Ritva Leh-

mann• Sosiaalikuraattori, merimies-

pastori Anna Eklund• Toimistosihteeri Eira Weis-

senburg• Asiakaspalvelu, viestintä Jo-

hanna Hansen• Siistijä Aleksi Parviainen

2/2017• Siistijä Kati Vesterinen 3/2017

alkaen

Vuosivapaaehtoiset

• Irma Myllytie 4/2017 asti ja 11–12/2017

• Hannele Ylitalo 5/2017 asti• Johanna Tulensalo 7/2017• Tita Numminen 8/2017• Silja Tapola 8/ 2017 asti• Teppo Tapola 8/2017 asti• Pirjo Salmi 9/2017 alkaen

Palkkiotoimiset kanttorit

• Christiane Säilä• Eva-Christina Pietarinen

Talous

Merimieskirkon kiinteistö on oma ja se sijaitsee Hampurin kaupun-gin tontilla. Vuokra-aikaa on vielä 47 vuotta jäljellä.

Kirkon kiinteistön omistaa sää-tiö Die Stiftung der Finnischen Seemannsmission in Hamburg. Säätiön säännöt muutettiin niin, että sääntöihin lisättiin kohde-ryhmäksi suomalaiset ja heidän perheensä. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimi kunnia-konsuli Hans-Christoph Stadel ja jäseninä Suomen Merimieskirkko ry:n pääsihteeri Hannu Suihko-nen ja Pohjois-Saksan merimies-kirkon johtaja Satu Oldendorff.

Hampurin merimieskirkon väki asettui yhteiskuvaan vierailijoiden kanssa. Eturivissä oikealta Uudenmaan Liiton maakun-tajohtaja, maakuntaneuvos Ossi Savolainen, kansanedustaja Veera Ruoho, johtaja Satu Oldendorff ja Turun kaupungin yhteysjohtaja Mikko Lohikoski.

68 69

Tuki ja lahjoitukset

Monet yksityiset suomalaiset tai Suomen ystävät lahjoittivat me-rimieskirkolle säännöllisesti tai kerran vuodessa rahaa tai toivat tavaraa myyntiin.

Suomalaiset seurakunnat, yri-tykset, eri varustamot, suoma-laiset säätiöt ja yhteisöt tukivat työtämme.

Tseki-säästöpossu toi säännöl-lisesti lahjoituksia kaupan kassal-la ja lisäksi Tsekillä oli kuukausi-lahjoittajaystäviä.

YhteistyötahotLäheisimmät yhteistyötahot oli-vat Suomen Saksan suurlähetys-tö, Suomalaisen kirkollisen työn keskus, muut pohjoismaiset kir-kot, Saksan Merimieslähetys, ICMA HH-yhteistyö, St. Michae-lis-seurakunta, ACKH, Anglikaa-nikirkko, Hampurin suomalainen kielikoulu, Suomalais-saksalainen Kauppakilta, DFG Nord, USP, Suo-mi-Seura, Visit Finland, Finnair, ja MEPA.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuivat sosiaa-likuraattorit, kirkkotoimikunnan puheenjohtaja ja johtaja aktiivi-

sesti. Johtaja toimi myös Suomen Merimieskirkko ry:n edustajana SuSeMa-työryhmässä (suoma-laiset seniorit maailmalla) ja oli ulkosuomalaisparlamentin Kes-ki-Euroopan alueen varapuheen-johtaja.

Huomionosoitukset

Suomen Merimieskirkko ry:n pronssisen ansiomerkin saivat vuonna 2017 Paula Jääsalmi-Krü-ger, Aila Radden, Leif Östergård, Sari Turunen ja Erja Tikka. Ho-peisen ansiomerkin saivat Senja Riekkinen- Gebbert ja Helena Zilcher.

Suomen Merimieskirkko ry:n plaketti myönnettiin ja luovutet-tiin Lyypekin kunniakonsuli Bernd Jorkischille hänen 60-vuotisjuh-lassaan ja kiitoksena merimieskir-kon hyväksi tehdystä työstä

VarainhankintaVarainhankinnan muotoja olivat pääsiäisbasaari, joulubasaarit Hampurissa, Bremenissä ja Lyy-pekissä, kirpputorit, asiakaspal-velutoiminta, kauppa, kahvila saunat ja majoitus sekä osallistu-minen Lyypekin pohjoismaisille elokuvafestivaaleille myyntikojun kanssa.

Hampurissa asuvien suoma-laisten ja kaksoiskansalaisten kirkollisverot, tukijäsenyys, asun-tojen vuokraus (henkilökunnan asunnot, johtajan vierashuoneen ja suurlähetystön kansalaispal-velupistetilan vuokraukset), Tse-ki-kummius, kukkakummius, kohdennetut lahjoitukset, yleiset lahjoitukset ja kolehdit toivat niin ikään tuloja kirkolle.

>>

Hampurin merimieskirkon 35-vuoti-as puhuva papukaija Tseki päivystää kahvilassa.

Työmme tukija Kerttu Salminen- Thieme osallistui Luther-matkaan.

70

Yllä: Vapaaehtoiset Leena ja Manfred Kasulke kahvitauolla.

Alla: Merimieskirkon iso sauna sanee-rattiin kokonaan vuonna 2017.

ViestintäAnkkuri on oma infolehtisem-me, joka ilmestyi kerran kuussa, paitsi marras-joulukuussa se oli kaksoisnumero. Renkaassa, Sak-san-suomalaisten seurakuntaleh-dessä, oli Pohjois-Saksan meri-mieskirkon sivut.

Pohjois-Saksan merimieskirk-ko kertoi toiminnastaan omalla Facebook-sivullaan sekä ”Nor-dische Kirchen in Hamburg” -Facebook-sivulla.

Uutiskirje ilmestyi kerran kuus-sa, ja avasimme Instagram-tilin, jota aloimme säännölliset päivit-tää.

Eri tilaisuuksista ja varsinkin basaareista tiedotettiin myös Hampurin yleisessä mediassa.

Olimme edelleen mukana Hamburg Tourismus -joulukau-punkimarkkinoinnissa, jossa markkinoitiin kolmella kielellä, tanskaksi, englanniksi ja saksaksi 60 000 esitettä.

Viestintää kehitettiin työryh-mässä, ja työ jatkuu edelleen.

Basaarimainonta ulottui 124 juna-asemalle ja kutsukortteja myyjäisiin painatettiin ja jaettiin 7 500 kpl.

Pohjois-Saksan merimieskir-kon työstä tehtiin mediaopiskeli-joiden toimittamana videodoku-mentti.

Infotilaisuudet, vierailut

Kirkkoa esiteltiin usealle niin pai-kallisille ryhmille kuin Suomesta Hampuriin vierailulle tulleille.

Seurakuntavierailuja oli ta-saisesti vuoden aikana. Erilaiset saksalaiset yhteisötkin vierailevat enenevässä määrin tutustumassa kirkkoomme ja toimintaamme.

Medianäkyvyys

NDR-Hamburg Journal TV ja radio kuvasivat ja haastattelivat mon-ta kertaa vuoden 2017 aikana. Erityisesti myyjäiset kiinnostivat heitä. Radiohaastattelu toimin-nastamme kuului NDR-Kirche (kirkko) -lähetyksessä.

Die Welt -lehdessä olimme basaariteemalla ja Suomesta tul-leiden vapaaehtoisten kanssa nä-kyvästi esillä. Sauna ja Tseki-pa-pukaija muun toiminnan ohella on aina uudelleen mediaa kiin-nostava.

Yle Turku haastatteli Suomi100 -tilaisuuksista kirkon johtajaa heti alkuvuodesta 2017.

Muutamassa paikallislehdessä oli lisäksi mainintoja merimies-kirkkotyöstä.

Satu Oldendorffjohtaja

Joulubasaarin avajaiset: Bärbel Horn Finnlinesista, Satu Oldendorff sekä kunniakonsuli ja säätiömme puheen-johtaja Hans-Christoph Stadel.

70 71

Yllä: Laivakäynnit kuuluvat Pohjois-Saksan merimieskirkon merenkulkijatyöhön. Kuvassa Arkadian miehistönvaihto menos-sa Bremenissä.

Alla: Reformaation 500-vuotisjuhlaan liittyen pidettiin Hampurin merimieskirkolla Luther-näyttely.

72

MATKAPAPPITYÖ

Suvivirsi-kirkkoja järjestettiin Lontoon ulkopuolella ke-väällä 3 kertaa (Manchester,

Cardiff ja Tattingstone). Syksyllä messuun kokoonnuttiin Child-reyssä (Oxford).

Joululaulutilaisuuksiin kokoon-nuttiin Dublinissa, Camberleyssa, Edinburghissa, Cambridgessa, St Albansissa ja Hampstead Heathis-sa.

Matkapapiina toimi Marjaana Härkönen.

Varsovassa oli jumalanpal-velus kertomusvuonna kol-me kertaa, ja väkeä niissä

oli yhteensä 27.Kirkko on puolalainen luterilai-

nen kirkko.Matkapappina toimi Ritva Sza-

rek.

Vuoden 2017 Kaakkois-Aa-sian joulukirkkokierrok-sen teema oli Suomi 100

vuotta ja Reformaatio 500 vuotta -teemoja myötäillen ”Yhdessä ar-moa”.

Ohjelmassa oli joulu- ja ad-venttiajan messuja ja hartauksia, joihin liittyi tuttujen joululaulujen laulamista yhdessä. Suomi100 -juhlavuoden merkeissä osallis-tuttiin myös Suomen itsenäisyy-den juhlintaan.

Vietnamissa kokoonnuttiin sekä suurlähettiläs Kari Kahiluo-don residenssissä Hanoissa että Finpron maajohtajan Eija Tynkky-sen kotona Ho Chi Minh Cityssä.

Kuala Lumpurissa vietettiin yli 90 hengen juhlaa suurlähetti-läs Petri Puhakan residenssissä. Siellä toisen adventin jumalan-palveluksen päätti kansainvälinen kuoro suomeksi opettelemansa Finlandian sävelin.

Muut kohteet tänä vuonna oli-vat: Singapore, Manila (Filippiinit) ja Hanoi (Vietnam).

Vuoden 2017 joulukirkko-kierros oli järjestyksessään 21., ja matkapappina toimi Suomen Merimieskirkon pääsihteeri, me-rimiespastori Hannu Suihkonen.

”Kiitos Suomen edustustoille ja suomalaisille yhteisöille sekä yksittäisille henkilöille, jotka hoi-tivat suurimman osan käytännön järjestelyistä. Ilman heidän pa-nostaan järjestelyissä tapahtu-mat eivät olisi olleet mahdollisia.”

Vuonna 2017 aloitettiin yhteis-työneuvottelut Kaakkois-Aasian joulukirkkokierroksen järjestämi-sestä Kirkon ulkosuomalaistyön ja Lähetysseuran kanssa. Sen mu-kaan Lähetysseuran Thaimaassa toimiva turistipappi tulisi vuodesta 2018 lähtien toimimaan Merimies-kirkon edustajana Kaakkois-Aasian joulukirkkokierroksella.

72 73

Plaketti

Göran Hellberg Markku Korpela Marja-Liisa de Hart-Laakkonen Kirsi Wallén Bernd Jorkisch Danske Sømands- og Udlandskir-ker (150 vuotta)

Pronssinen ansiomerkki

Kirsi Rokosa Birgitta Schönberg Tuuli Paananen Tarja van Oorschot-Klemola Minna Räty Eeva Lodder Ernst Kal Ismo Vaittinen Jani Metso Liisa Aholainen

VUONNA 2017 PALKITUT

Tea Kuusinen Maarten Fokkelman Eva-Christina Pietarinen Jussi Kiho Erja Tikka Sari Turunen Jenni Linden Leif Östergård Timo Mäkelä Päivi Nurmi-Steinke Aila Radden Paula Jääsalmi-Krüger

Hopeinen ansiomerkki

Pauliina Mäkinen-Loukas Mervi Leveelahti Lea Kennepohl Minna Gynther Terttu van den Berg Outi Timperi Riitta Perko

Irja Malen Ruth Peltonen Senja Riekkinen-Gebbert Helena Zilcher

Kultainen ansiomerkki

Paula Alarinta Helene van Lynden Anu Dekker Jeanet Timonen Kristiina Salojärvi KunniamerkkiMaila Engblom

Merimieskirkon saavutuspalkinto vuodelta 2016 myönnettiin Bene-lux-maiden merimieskirkon tiimille Benelux-maiden merimieskirkon tekemästä kriisityöstä Belgiassa Brysselin terrori-iskujen jälkeen.

Koko Merimieskirkon henkilöstö osallistui keväällä 2017 viestintäkoulutukseen Saksan Ceevetaalissa. Kouluttajina toimivat Noora Jokinen ja Anne-Mari Ahonen NOON viestinnästä. Kuva: Sanna Puumalainen.

74

Merimieskirkon kesäjuhlaa vietettiin 2017 Oulun Tuirassa. Oulun meri-mieskirkon satamakuraattori, dia-koni Mia Haapakorvalla tuli juhlassa täyteen ensimmäinen palvelusvuosi Merimieskirkolla. Kesäpäivien päät-teeksi ojennettiin juhlan viestikapau-la, Siru- ja Elis-nukke, seuraavalle järjestäjälle, Jyväskylän seurakunnalle. Kuva: Marko Toljamo.