189

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 7 . v s k . – 2 / 2 0 0 1 HAASTATTELUJA

Suomen Mr. panos-tuotos –emeritusprofessoriOsmo Forssellin haastattelu

Haastattelijana toimi professori Paavo Okko.Koska haastateltava asuu nykyisin Espanjassa,haastattelu tehtiin sähköpostin avulla.

Osmo Forssell syntyi Oulussa 26.12.1933 jakävi siellä koulun Oulun lyseossa. Hän suorit-ti valtiotieteen kandidaatin tutkinnon Helsin-gin yliopistossa vuosina 1955–58. Hän väittelivaltiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteessäHelsingin yliopistossa vuonna 1970. Väitöskir-jan aiheena oli Panoskertoimien muutoksetSuomessa vuosina 1952–1965.

Osmo Forssell aloitti työuransa silloisenTilastollisen päätoimiston apulaisaktuaarinakansantulotilastossa vuonna 1958. Hän toimitässä osastossa lisäksi yliaktuaarin ja tutkijantehtävissä vuoteen 1968, jolloin hän siirtyiTyövoimatilaston osastonjohtajaksi vuoteen1972 saakka. Hänet nimitettiin Oulun yliopis-ton kansantaloustieteen professoriksi vuonna1973.

Sinut tunnetaan panos-tuotosanalyysinasiantuntijana, sen Suomeen tuojana ja sen ke-hittäjänä. Minkälaisten vaiheiden kautta kiin-nostuksesi suuntautui panos-tuotosanalyysiin?

Tutustuin panos-tuotosmenetelmään jovuonna 1957 suorittaessani perustutkintoa,kun kirjoitin aineita pro gradu -tutkielmaa var-

ten. Osallistuin Gunnar Fougstedtin kansanta-louden tilinpitoa opettavalle luennolle. En lä-päissyt kirjallista tenttiä ensi yrittämällä, kunkysyttiin esimerkiksi miten kansantulo ja kan-santuote eroavat toisistaan. Harmistuneenapäätin tutustua kansantalouden tilinpidon sa-laisuuksiin perusteellisesti. Niinpä kirjoitin ai-neet siihen liittyvistä aiheista. Silloinen kansan-taloustieteen assistentti Kaarlo Larna ohjasiminut Olavi Niitamon puheille, joka sai minutinnostumaan asiasta. Jaakko Lassila ja Jussi Lin-namo olivat myös hyvin perillä aiheesta ja neu-voivat minua aineiston hakemisessa.

Kirjoitin pro gradu -tutkielmanikin kansan-talouden tilinpidon eri muodoista, joihin pa-nos-tuotosmenetelmä kuului. Näiden vaihei-den jälkeen ja ainakin osittain niiden ansiostapääsin töihin silloisen Tilastollisen päätoimis-ton kansantalouden tilinpidon osastolle. Se oliOlavi Niitamon johdossa vahvasti tutkimuk-seen suuntautunut. Kun panos-tuotostaulua eivielä oltu Suomen kansantaloudesta laaditturyhdyimme siihen Paavo Grönlundin kanssaEmil Aaltosen Säätiöltä saamamme apurahanturvin. Kun tietoni panos-tuotosmenetelmästäsitten paranivat ja syvenivät jouduin sen lumoi-hin eliniäkseni, luulisin.

190

H A A S T A T T E L U J A KAK 2 / 2001

Panos-tuotosanalyysin vaatiman aineiston ko-koaminen ja varsinkin käänteismatriisin kertoi-mien laskeminen oli ennen nykyistä tietokone-aikaa varmaankin melko työlästä. Empiirisessätutkimuksessa oli käsityön makua?

Niin oli. Teollisuustilasto oli pääasiallinenlähteemme. Siinä eriteltiin toimialoittain tuo-tetut tavarat ja panoksina käytetyt kotimaisetja ulkomaiset tavarat. Tavara tavaralta edetenselasimme tilastoa ja haimme toimialat, joillakyseistä tavaraa oli käytetty. Näin saimme vä-hitellen selville tilastoidun teollisuuden sisäisetvälituotteiden tuotannon ja käytön väliset ta-varavirrat, panos-tuotostaulun ytimen. Ulko-maankauppatilastosta saimme tuonnin ja vien-nin tavarat, jotka sovitimme yhteen teollisuus-tilaston tietojen kanssa. Yhteensovittaminenvaati melkoista arviointia, koska lähteidenkäyttämä yksikköhinta on erilainen. Yksikkö-hintojen laskeminen oli tehtävä käsikäyttöisel-lä laskukoneella, muistaakseni Facit-merkkisel-lä kampikoneella. Teollisuuden ulkopuolistentoimialojen välituotteiden käyttö, tuotteidenkäyttö kulutukseen ja pääomanmuodostukseensekä toimialojen peruspanokset arvioimmekansantalouden tilinpidon tietojen avulla. Vuo-den 1959 panos-tuotostaulua tehtäessä käytet-tiin jo reikäkortteja ja niiden lajittelua käsitel-täessä teollisuustilaston aineistoa.

Ensimmäisen käänteismatriisin laskemises-sa oli oma vaikeutensa. Sitä ei voinut tehdä kä-sin. Onneksemme Postipankkiin oli juuri han-kittu käsittääkseni Suomen ensimmäinen tieto-kone. Matriisin kääntäminen onnistui sen avul-la. Tosin jouduimme vähentämään toimialojenlukumäärän 40:stä 39:ään, jotta laskeminenonnistui. Matriisin osittamista laskennan onnis-tumiseksi ei silloin tehty.

Empiirisen tutkimuksen edellytykset ovathuimasti kehittyneet noista ajoista. Tilastotie-

tojen tarjonta on huomattavasti kasvanut japarantunut. Panos-tuotostaulut ovat integroi-tunut osa kansantalouden tilinpitoa ja niitälaaditaan pian Suomessakin vuosittain. Meilläon aikasarjat keskeisistä panos-tuotostutkimuk-sessa tarvittavista toimialoittaisista muuttujis-ta kuten kokonaistuotannosta, välituotteidenkokonaiskäytöstä, arvonlisäyksen eri eristä,työllisyydestä, tuonnista, viennistä, kulutukses-ta ja pääomanmuodostuksesta. Tiedot saadaanuseimmista muuttujista käyvin ja kiintein hin-noin. Ekonometrian kehittyneet menetelmätkuten kointegraatio ja virheiden korjaus mah-dollistavat pitkän ja lyhyen ajan vaihteluidenerottamisen. Estimaatit voidaan lisäksi arvioi-da teorian mukaisten olettamusten rajoissa.

Laaja-alaisten mallien estimointi on paran-tunut ja ymmärryksemme talouden kaikki-riip-puu-kaikesta-yhteyksistä on laajentunut.Opimme ymmärtämään niiden avulla parem-min talouden toiminnan empiirisiä mekanisme-ja. Erillisten estimaattien käytännön kelpoisuusvoidaan tällöin arvioida mallijärjstelmän esit-tämässä virtuaalimaailmassa. Oulussa tällainenyhden kansantalouden mallijärjestelmä onFMS. EU-tason mallin puitteissa olen osallis-tunut vieläkin laajemman mallin E3ME laati-miseen ja käyttöön. Siinä tutkitaan talouden,energian ja ympäristön toimintaa EU:n jäsen-valtioiden ja 32 toimialan kehikossa. Ilman tie-tokoneiden ja käytettävissä olevien ohjelmien,ekonometrian menetelmien ja tilastotietojentarjonnan huimaa edistymistä tällainen tutki-mus ei olisi mahdollista.

Wassily Leontief on todennut panos-tuotos-tutkimusten aikakauskirjan Economic SystemsResearch ensimmäisessä numerossa:

”Input-output analysis is a general methodolo-gical approach designed to reduce the steadilywidening gap between factual observation and

191

P a a v o O k k o

deductive theoretical reasoning that threatens tocompromise the integrity of economics as anempirical science”. 1

Tilastotietojen tarjonnan, ekonometristenmenetelmien ja tietotekniikan kehitys helpot-taa kyseisen kuilun kaventamista yleensäkin,panos-tuotostutkimuksen lisäksi. Nyt voimmekeskittyä entistä enemmän muokkaamaan tilas-toaineistoja käsillä olevien hypoteesien mukais-ten ongelmien ratkaisuun sopiviksi. Tehtyjenoperationaalisten ratkaisujen merkitystä hypo-teesien verifioinnissa täytyy tietenkin edelleentarkkaan punnita ja pohtia.

Tapahtunut kehitys helpottaa huomattavas-ti myös eläkeläisen elämääni. Voin edelleenaktiivisesti tutkia, kun tietokoneessani on ka-pasiteettia aikasarjoille, käytössäni tilastollistenmenetelmien ohjelmia ja sähköposti yhteyksienylläpitämiseksi.

Miksi panos-tuotosanalyysi on jatkuvasti säi-lyttänyt kiinnostavuutensa ja käyttökelpoisuu-tensa? Joskus menetelmää on pidetty myös puut-teellisena mm. sen olettaman lineaarisen tuotan-toteknologian takia.

Panos-tuotosmenetelmä on hyödyllinen tar-kastelukehikko, joka yhdistää välituotteidenvirtojen kautta peruspanosten käytön ja niihinliittyvät tulot lopputuotteiden kysyntää. Siinäovat ytimenä makrotaloustieteen keskeiset suu-reet: työ- ja pääomapanoksen käyttö sekä pää-oma-, kulutus-, vienti- ja tuontihyödykkeidenkysyntä. Näihin voidaan helposti liittää erilai-sia muita kohteita, esimerkiksi luonnonvarojenkäytön ja saastumisen tarkastelu. Tutkimuksenkohteena voivat olla hinnat ja volyymit. Käy-tettävissä on hyvin jäsenneltyä ja yhtenäisiinkäsitteisiin perustuvaa empiiristä tietoa. Mene-

telmää voidaan soveltaa maailman, kansanta-louksien liittymien, kansantalouksien ja osa-alueiden taloudellisen toiminnan ja talouksienvälisten yhteyksien tarkasteluun. Menetelmäon samalla yksityiskohtainen ja kokonaisvaltai-nen. Sitä voidaan soveltaa toimialojen ja yritys-ten välisten kytkentöjen ja ketjujen tarkaste-luun. Tällainen tarkastelukehikko tarjoaa mai-nion perustan monenlaiselle analyysille.

Panos-tuotosmenetelmä on 80-luvun jäl-keen jäänyt syrjään kansantaloustieteen tutki-muksen valtavirran ytimestä. Tämä koskee ni-menomaan perinteistä kiinteäkertoimista staat-tista panos-tuotosmallia. Syitä syrjäytymiseenvoidaan etsiä sekä poliittisten intressien muu-toksista että itse kansantaloustieteen kehityk-sestä. Suunnittelutalouden huomattava vähene-minen ja markkinatalouden vahvistuminen ta-loudellisena ideologiana supistavat panos-tuo-tosmallin käyttöä taloudellisen suunnittelunvälineenä. Kiinnostuminen makrotaloudenmikroperusteista ja tarjontapuolen tekijöistävähensivät mielenkiintoa panos-tuotosmenetel-män kysyntärajoitteiseen tarkasteluun. Endo-geenisen kasvuteorian kehitys toi teknisenmuutoksen tutkimuksen valtavirtaan. Tosinpanos-tuotosmenetelmän sovelluksistakin löy-tyy joitakin näitä suurimman mielenkiinnonkohteina olleita aihealueita käsitteleviä ja sivua-via tutkimuksia, mutta ne jäävät kuitenkin kiin-teän teknologian olettamuksen varjoon.

Vaikeutena on kehittää malleja, joissa tekno-logian muutos on dynaamisesti mukana. Voi-daan kuitenkin hyvin kuvitella, että vaikkapatutkimus- ja tuotekehitys tai työpanoksen muut-tuvan osaamisen kehittyminen on kytkettävissämukaan panos-tuotostarkasteluun. Tällaista tut-kimusta on jo tehtykin. Tosin välituotepanostenkäyttöä säätelevän tekniikan kehittyminen jakäyttöönotto on niin vaikeasti ennakoitavissa,

1 Leontief, W. Foreword, Economic Systems Research, 1,s. 3–4, 1989

192

H A A S T A T T E L U J A KAK 2 / 2001

että edelleen joudutaan monessa tutkimuksessatyytymään kiinteiden kertoimien olettamukseen.Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei ole vielä olemas-sa. Tärkeintä ei ole olla mukana kansantalous-tieteen valtavirrassa, vaan kehittää mallia siten,että panoskertoimien muutokset voidaan dynaa-misesti ja endogeenisesti arvioida.

Kerrannaisvaikutusten osoittaminen on pa-nos-tuotosanalyysin yksi sovellus. Mikä näidenkerrannaisvaikutusten merkitys on esim. arvioi-taessa kotimaisen tuotannon tai vaikkapa ydin-voimainvestoinnin vaikutuksia?

Panos-tuotosmallin käyttö tarkentaa ker-rannaisvaikutusten arviointia, koska arviointitehdään toimialoittain ja lopputuoteryhmittäin.Kotimaisen tuotannon toimialoittainen merki-tys saadaan näin selville. Jonkin hankkeen toi-mialoittainen vaikutus voidaan arvioida. Kil-pailevien hankkeiden toimialoittaiset vaikutuk-set samoin kuin vaikutukset tuontiin, työllisyy-teen, työ- ja pääomatuloihin sekä julkisen ta-louden tuloihin voidaan selvittää. Tätä tietoavoidaan käyttää hyväksi yhtenä kriteerinä pää-töksenteossa verrattaessa erilaisten hankinta-vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia.

Laskettujen arvioiden tarkkuus riippuu pal-jolti vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta.Onko tuotannon lisäykseen tarvittavaa työvoi-maa saatavissa; onko tuotantokapasiteettia va-paana? Näihin kysymyksiin ei malleista yleen-sä saada suoraan vastauksia, vaan tilannetta ontarkasteltava laskelmien ja muun tiedon avul-la. Välittömien hankintojen ja niihin liittyvientilanteiden tarkastelu on tällöin avainasemas-sa. Hankkeen toteuttajalla on tästä usein saa-tavissa tietoa.

Finanssipolitiikan odotettavissa olevien vai-kutusten arviot tarkentuvat huomattavasti, kunkerrannaisvaikutukset lasketaan menokohteit-tain eriteltynä panos-tuotosmallin avulla. Vai-

keutena on tietenkin tietää, miten verohelpo-tukset kohdentuvat yksityisissä kulutusmenois-sa, mutta erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksiavoidaan esittää. Yleisarvio tarkentuu, kun saa-daan yksityiskohtaisia arvioita mahdollisista vai-kutuksista. Mainitsemani laaja-alaiset mallitovat panos-tuotosmalleja parempia erilaistenhankkeiden vaikutusten arvioinnissa, koskaniissä tarkastellaan talouden yhteyksiä ja riippu-vuuksia vieläkin yksityiskohtaisemmin ja koko-naisvaltaisemmin ottaen huomioon esimerkiksienergian käytön ja ympäristön vaikutukset.

Oulun yliopistossa tehtiin alueellista panos-tuotosanalyysia jo kauan sitten. Nyt meillä onTilastokeskuksen toimesta käytettävissä kaikkienmaakuntien taulukot ja kertoimet. Mihin suun-taan tätä työtä pitäisi kehittää tästä eteenpäin?

Maakuntien panos-tuotostaulujen laatimi-nen Tilastokeskuksessa on merkittävä saavutuskansainväliselläkin tasolla, koska tauluissa onlaskettu maakuntien välisetkin hyödykevirrat.Nyt on tärkeätä, että hyödynnämme tätä aineis-toa yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, valtion jakuntien yksiköissä. Maakuntien tuotantoraken-teet, niiden vertailu ja kerrannaisvaikutustensekä alueiden välisten riippuvuuksien tarkas-telu on hyvä lähtökohta. Tietoa voidaan hyö-dyntää maakunnallisten hankkeiden kehittämi-sessä, elinkeinopolitiikan ja maakuntakohtais-ten muutosten arvioinnissa. Kattava ja yhtenäi-sesti laadittu aineisto tarjoaa hyviä käyttö-mahdollisuuksia myös valtakunnallisella tasol-la, esimerkiksi alue- ja yleisen talouspolitiikanapuna, toimialojen kehittämistoimenpiteidenalueellisessa koordinoinnissa ja valtakunnallis-ten ennusteiden alueellistamisessa.2

2 Saara Ainali on tarkastellut ansiokkaasti alueellisen pa-nos-tuotostutkimuksen mahdollisuuksia Sisäasiainministe-riön aluekehitysosaston julkaisussa 7/2000.

193

P a a v o O k k o

Toivon hartaasti, että tämä maakuntien taulu-jen ja kertoimien laskenta ei jää ainutkertaisek-si. Tilastokeskuksen pitäisi laatia taulut kolmenvuoden välein. Valtakunnallisten panos-tuotos-taulujen laatiminen vuosittain, tehty alueidenvälinen pioneeritutkimus ja tietojenkäsittelynkoneellistuminen antavat tähän hyvät mahdol-lisuudet. Nopeiden alueellisten muutosten ai-kana tämä auttaisi huomattavasti tiedostamaanja ratkaisemaan vakavia alueellisen kehityksenongelmia.

Olet pitänyt jatkuvasti tiiviitä yhteyksiä ul-komaisiin laitoksiin. Mikä merkitys näillä yh-teistyösuhteilla on ollut työllesi?

Kun vuonna 1963 pääsin Fullbright-stipen-diaattina vuodeksi Harvardin yliopistoon saa-toin opiskella kansantaloustieteen eturintamas-sa. Erityisesti hyödyin tietenkin Wassily Leon-tiefin ja hänen tutkimusryhmänsä saavutuksis-ta. Monet silloin solmitut yhteydet toimivat vie-läkin. Vierailut Cambridgen yliopistossa jaIIASA:ssa ovat syventäneet tietoja muiden mai-den kansantaloustieteen, erityisesti panos-tuo-tostutkimuksen kehityksestä ja ongelmista.Osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin jaseminaareihin on ollut antoisaa virikkeiden jaajatusten vaihdon kannalta. Suomihan on mel-ko pieni maa ja meitä panos-tuotosanalyysintaitajia on täällä vähän. Ulkomaisilla yhteistyö-suhteilla on epäilemättä ollut erittäin ratkaise-va merkitys tutkimuksilleni. Harvoin tutkimuskehittyy julkaisukelpoiseksi yksin puurtamisenilmapiirissä ja ilman palautteita.

Osallistuin ensimmäiseen kansainväliseenpanos-tuotoskokoukseen 1970-luvun alussa.Niitä on pidetty sen jälkeen lähes kymmenenja olen yleensä osallistunut niihin. Seuraava ko-kous on Kanadassa vuonna 2002, johon järjes-tän laaja-alaisia malleja käsittelevää istuntoa.Olen esittänyt melkein aina jonkin paperin

näissä kokouksissa. Tämä on ollut erityisen an-toisaa. Silloinhan saa välittömästi palautetta esi-tykselleen ja todennäköisesti kuulijakuntakinon lukuisampi kuin aikakauskirjassa julkaistunartikkelin lukijakunta. Paperi paranee varmas-ti, kun siitä saa kansainvälista palautetta.

Mikä oli kansantaloustieteen asema Oulunyliopiston alkutaipaleella ja kuinka sen asemakehittyi?

Kansantaloustieteen professuuri oli Oulunyliopiston ensimmäisten professuurien joukos-sa, kun yliopisto perustettiin vuonna 1958.Professuuri oli filosofisessa tiedekunnassa vuo-teen 1972 saakka, jolloin se siirtyi kyseisen tie-dekunnan jakautuessa perustettuun humanis-tiseen tiedekuntaan. Tällöin sen tukena oli kan-santaloustieteen apulaisprofessuuri. Kansanta-loustiedettä saattoi Oulussa opiskella pääainee-na vuodesta 1965 lähtien.

Kun tulin Ouluun kansantaloustieteen pro-fessoriksi jouduimme kehittämään kansanta-loustieteen tutkimusta ja opiskelua humanisti-sessa tiedekunnassa. Sen ilmapiiri oli yleensäsuvaitsevainen, mutta uusien virkojen saami-nen oli vaikeaa. Humanistit eivät pitäneet”kansantaloutta” humanistisiin aineisiin kuu-luvana ja uusia virkoja tippui tiedekuntaanmuutoinkin niukasti. Yliopisto panosti lähin-nä tekniseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan.Kun teknillinen tiedekunta tarvitsi taloustietei-tä teimme kehityksen kannalta hyvän strategi-sen valinnan ja siirryimme vuonna 1990 teknil-liseen tiedekuntaan. Sen resurssit olivat paljonsuuremmat kuin humanistisen tiedekunnan.

Kansantaloustiede oli ollut Oulun yliopis-tossa 80-luvulle saakka varsin yksinäinen aine.Yhteiskuntatieteitä oli vain sosiologia, muitataloustieteitä ei ollut tarjolla. Kouluttaaksem-me hyviä ja taloustaitoja laajalti osaavia mais-tereita ja muita yliopistosta valmistuvia tarvit-

194

H A A S T A T T E L U J A KAK 2 / 2001

simme muita taloustieteitä. Oulun yliopistostavalmistuvat sijoittuvat töihin valtaosaltaan Poh-jois-Suomeen, jossa toimivat yritykset ovat mel-ko pieniä. Yrityksissä tarvitaan laskentatoimen,markkinoinnin ja liiketoiminnan johtamisentaitoja. Oli näin ollen luontevaan laajentaa ta-loustieteitä kauppatieteiden suuntaan. Tämäonnistui hyvin ja ensimmäinen ekonomi pää-aineenaan kansantaloustiede valmistui Oulunyliopistosta vuonna 1993.

Minkälaiseksi näet talous- ja kauppatietei-den nykyisen roolin Oulun yliopistossa? Mitäyhteyksillä sillä on ollut ns. Oulu-ilmiöön?Kuinka yleensä näet Oulun vahvan kehityksentapahtuneen?

Oulun yliopistossa on nykyään taloustietei-den tiedekunta, jossa on laaja valikoima talous-tieteitä. Sen tehtävänä on kouluttaa taloustai-tojen osaajia ja tuottaa yhteiskunnan kehitys-tä, erityisesti talouden toimintaa tukevaa uuttatietoa. Tehtävä on tietenkin universaalinen,mutta Pohjois-Suomen tarpeet pitää ottaa eri-tyisesti huomioon. Tiedekunta palvelee tieten-kin omia oppilaitaan, mutta sillä on tärkeä teh-tävä opettaa myös muita Oulun yliopistostavalmistuvia. Heidänkin pitäisi ymmärtää talou-dellista toimintaa ja osata kehittää yrityksiä jalaitoksia taloudellisesti tehokkaiksi.

Tiedekunnan aineiden pitää olla läheisessävuorovaikutuksessa keskenään, jotta verratenpienen yksikön voimavaroista saadaan mahdol-lisimman paljon irti. Pienuudesta on etua vuo-rovaikutuksen syntymiselle, koska se osaltaanpakottaa yhteistyöhön. Helsingissä kansanta-loustiede hakee synergiaa Helsingin yliopistonja kauppakorkeakoulun laitosten välisellä yh-teistyöllä. Oulussa kansantaloustiede hakee sy-nergiaa toimimalla läheisessä vuorovaikutuk-sessa yksikön muiden taloustieteiden kanssa.

Yhteistoimintaa ja läheisiä kytkentöjä täytyyolla ympäröiväänkin tiedeyhteisöön. Tällaisialinkkejä ovatkin tekniikan tuotantotalous jaterveystaloustiede.

Oulussa kansantaloustieteen jatkokoulutuson hyötynyt suunnattomasti KAVA:n toimin-nasta ja sitä ennen ja edelleen Yrjö JahnssoninSäätiön järjestämästä ja rahoittamasta tohtori-koulutuksesta. Tämän toivon edelleen jatku-van, koska näin turvaamme laaja-alaiset ja kor-keatasoiset jatkokoulutuksen opinnot. Tämäon välttämätöntä myös sen takia, että tutkimusvoi edetä Oulussa laaja-alaisena tohtoriopiske-lijoiden myötävaikutuksella.

Oulun tietotekniikkapainotteisen nopeankehityksen tukipilareita ovat olleet yliopiston,Oulun kaupungin ja yritysten välinen yhteistyöja vuorovaikutus. Ouluun perustettiin jo 1970-luvulla pohjoismaiden ensimmäinen teollisuus-kylä. Se tarjosi hedelmällisen hautomon ja maa-perän yritysten kehittymiselle. Yliopisto tarjoaauutta tutkimustietoa ja korkeakouluttaa osa-avaa työvoimaa, kaupunki huolehtii infrastruk-tuurista ja osittain muistakin aineellisen kehi-tyksen edellytyksistä, yritykset sitovat dynaami-sesti yhteen taloudellisen kehityksen tekijät jatakaavat kestävän kehityksen. Tietotekniikankorkeasuhdanne sattui Oululle otolliseen ai-kaan ja oli luonteeltaan sopivasti enemmän ai-vointensiivinen kuin pääomaintensiivinen.

Taloustieteet myötävaikuttivat Oulun ih-meen syntymiseen ja kehittymiseen kansanta-louteen, aluetalouteen ja yrityksiin ongelmapai-notteisesti suuntautuneella empiirisellä tutki-muksella. Kouluttamalla talouden tietoja ja tai-toja osaavia henkilöitä Pohjois-Suomen yrityk-siin luodaan myös vankka perusta kestävällekehitykselle. "