Suomen murteet, murrearkisto ja Suomen

murteiden sanakirja

Suku 2017 16.3.2017Heikki Hurtta

20.3.2017

Kieli ja murre

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

• Samaan kieleen kuuluvat ne erilaiset kielimuodot – murteet –, joiden puhujat ilman erityisiä opintoja ainakin suurin piirtein ymmärtävät toisiaan.

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Mitä murteella ymmärretään?• Murteet ovat saman kielen rakenteeltaan ja

sanastoltaan vaihtelevassa määrin toisistaan poikkeavia muotoja.

• Murre on kokonainen kielellinen järjestelmä.• Kaikki murteet kuuluvat johonkin kieleen.• Vanhat aluemurteet ovat olleet vallitsevana

puheenpartena alueellaan.

20.3.2017

Suomen murrejako

Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiPuh. 0295 333 200

• Länsi- ja itämurteet (päämurteet)

LÄNSIMURTEET (1–6)• Lounaismurteet (1 a–b)• Lounaiset välimurteet (2 a–e)• Hämäläismurteet (3 a–f)• Etelä-Pohjanmaan murre (4)• Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet (5 a–b• Peräpohjan murteet (6 a–e)

ITÄMURTEET (7–8)• Savolaismurteet (7 a–i)• Kaakkoismurteet (8 a–d)

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Rajankäyntiä naapurikieliin• Entisessä Suomen Raja-Karjalassa (Salmi,

Suistamo, Suojärvi ym.) puhutut murteet ovat karjalan kieltä.

• Inkerin kielimuodoista suomen murteita ovat Inkerin suomalaismurteet, eivät inkeroismurteet(isuri) eikä vatja.

• Meänkieli ja kveeni ovat historiallisesti suomen murteita.

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Sivuhuomautus 1: Karjala• Historiallinen Karjala on ollut kielellisesti

epäyhtenäinen.• Karjalan kieltä on puhuttu Venäjän Karjalassa,

Tverin ym. kielisaarekkeissa sekä eräillä Suomen entisillä alueilla.

• Suomen Pohjois-Karjalassa puhutaan itäisiä savolaismurteita, Etelä-Karjalassa ja aikanaan Kannaksella ym. suomen kaakkoismurteita.

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Sivuhuomautus 2: Stadin slangi• Onko Stadin slangi Helsingin murre? • Murteentutkimuksen kannalta Stadin slangia ei

voi pitää murteena, koska murre on kokonainen kielellinen järjestelmä, slangi suurelta osin sanastoon rajoittuva ilmiö.

• Jos puhutaan Helsingin murteesta, voidaan katsoa, että Stadin slangi on osa sitä.

Itä- ja länsimurteiden eroja

LÄNSI• pata : paran, palan• jälki : jäljet, kurki : kurjet• klasi, fati• mettä• maa, pää• sua, tyä, miakka• hihna, huhkaja, jähtyy

• kyläsä, kyläs

ITÄ• pata : paan, poan• jälet, kuret• lasi, vati• mehtä, messä, metsä• moa ~ mua, peä ~ piä• suo, työ, miekka• hiihna, huuhkaja, (jäähtyy

~) jeähtyy ~ jiähtyy• kylässä

20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus

Sanastoeroja

LÄNSI• ehtoo• suvi• vihta• en viitsi ’minua ei huvita’• en kehtaa ’minua

ujostuttaa (tehdä jtak)’• viruttaa• älä• mennä

ITÄ• ilta• kesä• vasta• en kehtaa (kehtoo ym.)• en ilkeä t. ilkiä

• huuhtoa• elä• männä

20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Murteiden tulevaisuus• Ennustukset murteiden häviöstä ennenaikaisia.• Murteiden tasaantuminen, aluepuhekielet.• Murrepohjaisen puheen asema vahva isoissa

kaupungeissakin: Turku, Tampere, Kuopio, Oulu.• Suomen kielen hämäläistyminen.• Leviäviä murrepiirteitä: seittemän, kaheksan,

mie.

Murteet – katoava kielimuoto?

murteet eivät (liene) katoamassa

sanasto muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu

• sanoja jää pois käytöstä, uusia tulee tilalle

murteen äännepiirteet ja sanat voivat säilyä yllättävänkin hyvin

• kinttaat, vatuloida

Kintaan merkityksetSipilä: ”En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat.”

’nahkainen käsine, rukkanen’ ’kudottu käsine, lapanen’

kinnas

Asu kintas

20.3.2017 Kotimaisten kielten keskus

vatuloida• Ei siitään (=

siitäkään)selevijäv vaekkakoko päevän sen kansav vatuloes. Pielavesi

• Mennöö aekavatuloijjessa, eikä tule mitäättolokkuo työn teosta. Puolanka

Kotimaisten kielten keskus

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Uhanalaiset murteet• Puhujayhteisön katoaminen: valtaosa

kaakkoismurteista.• Vähemmistökielen asema: Vermlannin

suomalaismurre (hävinnyt), Ruotsin Tornionlaakson murteet (meänkieli), Ruijan suomalaismurteet (kveeni), Inkerin suomalaismurteet.

20.3.2017

Murresanakirjan taustaa

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6 00530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

• H. G. Porthan 1801: murteidemme sanastoa olisi kerättävä talteen ja koottava huolellisesti toimitettuun täydelliseen kielemme sanakirjaan, jossa samalla olisi ilmoitettu sanojen käytäntöpaikat.

• Tavoitteet alkoivat konkreettistua 1800-luvun lopussa.

E. N. Setälän sanakirjaohjelma 1896

”Suomenkielen sanavarojen mahdollisuutta myöten täydellinen kerääminen on sangen laajaperäinen asia, ja jos tahdotaan tyydyttää sekä tieteen että käytännön vaatimuksia, – –siihen tarvittaisiin kolme eri teosta. Nämä teokset olisivat:

1) Kansankielen sanakirja,

2) Vanhemman kirjakielen sanakirja, sekä

3) Nykyisen kirjakielen sanakirja.”

Kansankielen sanakirja

• kaikki kansankielen sanat• kunkin sanan eri muodot koottuna kirjakielen

mukaisen muodon yhteyteen• sanan ”käytännön” valaiseminen ”lausetavoilla ja

puheenparsilla”• kunkin sanan ja sanan merkityksen maantieteellinen

ala

• kaikkien pitäjien koko sanasto• yhden pitäjän sanasto parissa viikossa• sanaluettelo apuna

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

• 23 keruupiiriä

• kaikki suomen murteet– ns. luovutetun alueen

murteet– Inkerin

suomalaismurteet– Pohjois-Ruotsin

(Länsipohjan) suomalaismurre

– Norjan Ruijan kveenimurteet

– Ruotsin Vermlannissa puhuttu ns. metsäsuomalaisten murre

Aineiston keruu

• kielitieteellisen koulutuksen saaneet kerääjät• lisäkoulutusta murteista ja

mm. kansatieteestä

• 3–4 vuotta• 30–40 000 sanaa• myös retkikunnat keräämässä

• koulutetut kerääjät keräsivät n. 60 pitäjänsanastoa• täydennyskeruita 1940-

luvun lopussa ja 1967–1974

Sanastonkeruuta Vermlannissa

Maallikoiden panos• lisäaineiston tarve

• maallikkoavustajat• mallia Saksasta

• sanomalehtikyselyt• Sanastaja-lehti 1927–1990• myös spontaaneja omia havaintoja• esimerkit sanan käytöstä puheessa

• vastaajia lähes joka pitäjästä• noin 7 000 vastaajaa• noin puolet tiedoista

• yli kahdeksan miljoonaa murresanatietoa 350 000 sanasta

• sanatiedot ns. sanalippuina

• maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokoelma

• kansallisesti merkittävä tutkimusinfrastruktuuri

• Suomen murteiden sanakirjan (SMS) aineistona

Sanalippuhakusana

murremuoto (asu) ja taivutus

murre-esimerkki

keruupiiri

merkitys

pitäjä

kerääjä jakeruuvuosi

• sanalippuina lisäksi• poimintoja tutkimuksista,

murrejulkaisuista ja nauhoitteista

• opiskelijoiden cl-keräelmiä• murteidenkeruukilpailuiden

vastauksia• sananparsikeruun tuloksia

• tiedoista länsimurteisia n. 55 %, itämurteisia n. 45 %

• koko aineiston keruu:1900-luvun alkupuolelta 1970-luvulle asti

Sanalippu: kettu kävyssä

Suomen murteiden sana-arkisto

• Kotimaisten kielten keskusHakaniemenranta 600530 Helsinki

• avoinna kaikille

• aika varattava etukäteen(ma-to 9-16, pe 9-15)

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

Suomen murteiden sanakirja

• ensimmäinen osa (a–elää) ilmestyi 1985 (138)2. osa (emaali–havuvasta) 1988 (159)3. osa (he–hujuuttaa) 1992 (156)4. osa (huka–iätös) 1994 (176)5. osa (ja–kakuttaa) 1997 (176)6. osa (kala–keynätä) 1999 (195)7. osa (kiainen–konkelopuu) 2003 (169)8. osa (konkeri–kurvottaa) 2007 (180)

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 600530 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

• 8. osasta eteenpäin ilmestyy vain sähköisenä

• painettuina ilmestyneet osat julkaistaan myös verkossa

• ensimmäinen jakso kus–kyntsöttääilmestyi 28.2.2012, verkossa 16.3.2017 aakkosväli he–letkastua

• uutta noin vuoden välein

20.3.2017

20.3.2017

Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, 00100 HelsinkiPuh. 0295 333 200www.kotus.fi

• Sanakirja kuvaa 1900-luvun alkupuolella puhuttuja suomen murteita

SMS: murrealueet

Sanakirja-artikkelin osat

• hakusana• sanaluokka• sanan levikki• murremuodot (ns. asut) levikkeineen• taivutustiedot (tarvittaessa) (levikkeineen)• viittaukset muihin sanakirja-artikkeleihin• merkitykset/käyttötavat (levikkeineen)• kiteytynyt käyttö (idiomit ym.) (levikkeineen)• esimerkistö (peräisin sanalipuista)

• Näytä: Koko artikkeli | Jäsennys | Ilman esimerkkejä

kylki|myyryä adv. kylki edellä, sivuttain, kyljittäin. [kartta]Levikki: SatP HämP-E, joitakin tietoja SatE-L PohE HämKKes ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja.Asu myös kylkimyhryä, kylkimyyryään.

• Nysse ei sap päivääkäm mulle muutakum menee kylkimyyryään sivutte. Kylmäkoski

• Paattia se (tuuli) rupes tuamaan kylkimyyryä. Pälkäne• Koira menee sellaist nii kylkmyhryä. Orimattila

sanan kahvi murremuodot, ”asut”

Murresanakirjan merkitys

• murteiden ja niiden sanaston dokumentoiminen ja säilyttäminen tulevia sukupolvia varten

• kielellisen monimuotoisuuden ylläpitäminen

• arkistoa helppokäyttöisempi ja tiiviimpi muoto

• luotettavuus

• sanojen aarreaitta

• kansanelämän koko kirjo

20.3.2017

KIITOS